i Suom CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU i m o Su EMMA & ELIAS + ELOISA IKÄ LAPIN ELY-KESKUS Vauvasta vaariin – pidetään huolta 8 Lappi – uusien mahdollisuuksien maa 28 TIETO kehittää reaaliaikaista taloutta 6 HOIVATILAT Laadukkaat tilat kunnalle ilmaiseksi 5 MONETRA Sote vaatii ripeän kumppanin 33 ADITRO Kaupunginjohtaja Automaatiosta tukea HR-toimintoihin 31 Lauri Lamminmäki: KOUVOLA UUDISTUU ROHKEASTI CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 18 1

Menestystä i Suom monella saralla onnellisimmat kaupungit n. 61 000 väkiluku (12/2014) 1. pori 2. seinäjoki 3. jYväskYlä (THL 2014: yli 60 000 asukkaan kaupungit) kasvua /2014 01/2014 – 12 2x suomen paras YritYsilmasto (EK2012, EK2015 ) YrittäjämYönteisimmät +532 kunnat kasvukeskus 1. kaarina 2. seinäjoki 3. Ylöjärvi (Innolink Kuntaranking ,11/2014) seinäjoki kasvukeskusten Seinäjoen kaupunkiseudun keskeisimmät vetovoimatekijät ja kasvuluvut kärki 1. seinäjoki 2. tampere 3. kuopio vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto 1. seinäjoki 2. lappeenranta 3. vantaa (Tilastokeskus, yli 40 000 asukkaan kunnat 2009–2013) (Tilastokeskus/Yritystilastot, SeutuNet 2013) tapahtumien suurkaupunki tunnetuimmat tapahtumat • Provinssirock • Tangomarkkinat • Vauhtiajot 2 rakentavin kaupunki 1. seinäjoki 2. espoo 3. kuopio kulkuYhteYksien keskipisteessä • Helsinki 2 h 43 min. • Oulu 3 h 06 min. • Vaasa 1 h CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU www.komiainfo.fi

i Suom Sisältö Avauspuheenvuoro Pääkirjoitus: Risto E.J. Penttilä................................................ ›› 3 Menestystarinat löytyvät läheltä Hankkeet, ohjelmat & säätiöt Suomen Hoivatilat: Hoivatilat kunnalle ilmaiseksi.............. ›› 5 Tieto Finland: Suomen kasvumoottoria käynnistämässä................................ ›› 6 Emma & Elias sekä Eloisa Ikä –ohjelmat: Hyvää työtä vauvasta vaariin ....................................................... ›› 8 RAY: Paikka auki –ohjelmalla työllistetään satoja nuoria aikuisia........................................... ›› 10 Folkhälsans förbund: Folkhälsan sertifioi varhaiskasvatuksensa................................................................. ›› 10 Y-Säätiö: Kohtuuhintainen asuntotuotanto vaatii vahvaa poliittista tukea.................................................... ›› 12 Koulutus HY:n Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia: Arvokas vanhuus ei ole rahakysymys...................................... ›› 13 Savon Koulutuskuntayhtymä: Ammatillinen koulutus tekee hyvää......................................... ›› 14 Cerion Solutions: Tiedolla johtaminen tuo potkua konsensukseen.................. ›› 15 Tampereen teknillinen yliopisto: Perjantaisin ratkotaan pulmia................................................... ›› 16 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia: Yrittäjyyttä ja yksilöllisiä oppimispolkuja.................................. ›› 17 Kunnat & kaupungit Finnish Place Branding – Sari Klinga: Etuovesta sisään!......................................................................... ›› 17 Kouvolan kaupunki: Kouvola on yrityksen kumppani..... ›› 18 Utsjoen kunta: Rajakauppa vetää Utsjoella....................... ›› 20 Mäntsälän Yrityspalvelut: Kansainvälistymistä Mäntsälän mallilla................................... ›› 20 Into Seinäjoki: Seinäjoen kaupunkiseutu paras paikka yrittäjälle................................................................ ›› 21 Sastamalan Seudun Yrityspalvelu: Sastamala – yrittäjyyden kaupunki.......................................... ›› 22 T oinen jalka syvällä suossa, toinen kiinteällä maalla. Siinä snapshot Suomen taloudesta vuonna 2015.  Kun kuvaa katsoo tarkemmin huomaa, että varjot ja valoisat alueet jakautuvat epätasaisesti. Muutamat maakunnat ponnistavat tulevaisuuteen menestyvien yritysten avulla. Toiset tekevät työtä kurjuuden kierteen katkaisemiseksi. Leo Tolstoi kirjoitti Anna Kareninassa: “Onnelliset perheet ovat kaikki samanlaisia. Sen sijaan jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.” Sama pätee talousalueisiin. Onnettomat alueet kärsivät talouden rakennemuutoksesta monin eri tavoin. Sen sijaan onnelliset alueet ovat kaikki samanlaisia. Niitä yhdistää oma-aloitteellisuus ja yrittäjähenkisyys.  Katsokaa Ahvenanmaata! Alueella on 28 000 asukasta ja yli 2 400 yritystä. Suhdeluku kertoo poikkeuksellisesta yrittäjäasenteesta. Suurin osa on palvelualan yrityksiä, jotka työllistävät alle neljä henkeä. Moni ahvenanmaalainen tekee varsinaisen työpäivän jälkeen myös jotain pienimuotoista toimintaa oman yrityksen kautta. Ahkeruus näkyy myös tilastoissa: Ahvenanmaan työttömyysprosentti on noin 4 prosenttia.  Kysykää pohjalaisilta, miten he ovat selvinneet taantumasta! Vastaus kuuluu: mistä taantumasta? Vaasan alueen energiakeskittymä näyttää, miten vanha kunnon klusteriajattelu toimii myös paljon puhutussa “globaalien arvoketjujen” maailmassa.  Piipahtakaa Keski-Suomessa! Kokeneet yritysjohtajat sparraavat nuorempia kasvun polulla. Kasvu Open -tapahtuma on leviämässä koko maan kattavaksi toimintamalliksi. Maakunnasta löytyy sekä yksin yrittämistä että yhteen hiileen puhaltamista. Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta taantuman suosta. Se ei kuitenkaan onnistu ilman yrittäjähenkeä ja rohkeutta. Tarvitsemme yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä, mutta muistakaa: valtiovalta ei voi viedä Suomea nousuun. Sen voivat tehdä vain ihmiset ja yritykset. MW-Kehitys: Enemmän kuin neuvoja................................... ›› 23 Savonlinnan yrityspalvelut: Saimaa Summit – katse eteenpäin!........................................ ›› 24 SOTE & Ympäristö Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä: Kainuun näytti sote-laille suuntaviivat..................................... ›› 25 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä: Sinun silmiesi tähden................................................................. ›› 26 ELINVOIMAINEN SUOMI on Calcuksen Lapin ELY-keskus: Lappiin kannattaa sijoittaa.................. ›› 28 Julkaisu: Talouselämän yhteydessä valtakunnallisesti 20.3.2015 Fennovoiman hanke tuo elinvoimaa ja energiaa Pohjois-Suomeen........................................................................ ›› 30 kustantama vuosittainen julkaisu. Päätoimittaja: Markus Ståhlberg Palvelut julkishallinnolle Projektijohtaja: Daniel Rémy Aditro: Tukijärjestelmien merkitys kasvaa resurssien pienentyessä............................................. ›› 31 Projektipäälliköt: Janne Nyberg & Jussi Räsänen Renor: Askonalueen teollisuuskiinteistöt saivat uuden elämän................................................................... ›› 32 AD/Layout: Lina Hurmerinta Monetra on valmiina soten taloustaloksi.............................. ›› 33 Tuotantokoordinaattori: Josefina Juntunen Cramo Adapteo: Sopivasti tilaa............................................ ›› 34 Toimittajat: Irma Capitén, CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kai Lintinen, Vesa Brandt, Juha Pietiläinen, Timo Rehtonen, Juha-Pekka Honkanen, Helena Sahavirta Valokuvaajat: Lina Hurmerinta, Irma Capitén, Timo Rehtonen, Juha-Pekka Honkanen, Helena Sahavirta, Marjut Uimonen-Syrjä Yritysyhteistyöt: Daniel Rémy daniel.remy@calcus.com Kustantaja: Calcus Kustannus Oy Tammasaarenkatu 5 00180 Helsinki www.calcus.fi 3

i Suom 4 CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom Hoivatilat kunnalle ILMAISEKSI Suomen Hoivatilat Oy on luonut hoiva- ja päiväkotitilojen toteuttamiseen mallin, joka palvelee sekä kuntia että yksityisiä palveluyrityksiä. Hoivatilat Oy suunnittelee, rakennuttaa, rahoittaa ja vuokraa pysyviä toimitiloja pitkälle varusteltuna ja kalustettuna. Yritys toimii valtakunnallisesti. sein kalliit rakennusinvestoinnit ovat este palveluiden kehittymiselle. Lapsia ja vanhuksia joudutaan hoitamaan puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa, kun ei ole varaa rakentaa tai korjata. Myös erityistilojen suunnittelu- ja rakennuttamisosaamisessa voi olla puutteita. Autamme kuntia näissä haasteissa. Viime vuosina olemme toteuttaneet noin 50 vuokrapäiväkotia tai –hoivakotia eri puolilla Suomea. Kuntien rahaa ei hankkeisiin sitoudu. Hoivatilat Oy vastaa rahoituksesta ja tyypillisesti vuokran maksaa yksityinen palveluntuottaja”, kertoo Hoivatilat Oy:n toimitusjohtaja Jussi Karjula. ”U KESKIÖSSÄ LAADUKKAAT PALVELUT Suomessa vanhusväestön määrä kasvaa. Laitoshoitoa puretaan ja kodinomaisten palvelukotien tarve kasvaa. Tämän rinnalla suuntauksena on, että väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Päiväkotien ja koulujen tarve kasvaa. Kuntien mahdollisuudet rahoittaa toimitiloja ovat rajalliset ja tarvitaan uusia vaihtoehtoja. ”Kunnat haluavat ensisijaisesti kantaa vastuun laadukkaista palveluista. Kuntien oman palvelutuotannon rinnalla yksityisen sektorin palvelut kasvavat. Samalla lisääntyy palvelusetelin käyttö, mikä avaa asiakkaalle aidon CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Viihtyisyyttä ja virikkeitä. Hoivatilat Oy on toteuttanut viime syksynä valmistuneen hoivakodin Uuteenkaupunkiin. Talo jakautuu neljään ryhmäkotiin, joissa on yhteensä 40 palveluasuntoa. Kodinomaisuus ja viihtyisä ympäristö ovat tärkeitä ominaisuuksia. valinnanmahdollisuuden. Palveluntuottajalle laadukkaat toimitilat ovat tärkeä kilpailuvaltti. Tarjoamme vuokramallilla valmiin toimintaympäristön”, Karjula määrittelee. TILAT JA PALVELUT YHDESSÄ PAKETISSA Hoivatilat Oy:n verkostoon kuuluu useita kasvuhakuisia hoiva- ja päivähoitoalan yrityksiä. Usein Hoivatilat Oy tuottaakin kunnalle kokonaisratkaisun eli järjestää sekä toimitilat että palvelun yhdessä kumppaninsa kanssa – jopa puolessa vuodessa. Hoivatilat Oy toteuttaa pääsääntöisesti pysyviä ja paikallaan rakennettavia tiloja. Nopeutta toteutukseen tuo myös se, että yrityksellä on useita valmiita rakennusmalleja, joita toistamalla saavutetaan monia etuja. Lopullinen tilasuunnittelu tehdään yhdessä tilojen tulevan käyttäjän kanssa ja samalla huomioidaan tilojen muunneltavuus. ■ www.hoivatilat.fi Nopeus ja suoraviivaisuus. Toimitusjohtaja Jussi Karjula Pirkkalaan syksyllä 2014 valmistuneen palvelusetelipäiväkodin pihamaalla. Pirkkalan päiväkoti oli 40. Hoivatilojen toteuttama kiinteistöhanke. Noin 90 lapsen päiväkoti avasi ovensa alle vuodessa ensimmäisistä neuvotteluista. 5

i Suom Suomen kasvumoottoria KÄYNNISTÄMÄSSÄ MITÄ 54 SUOMALAISTA VAIKUTTAJAA VASTASIVAT, KUN KYSYIMME HEILTÄ ICT:N HYÖDYNTÄMISEN TEHOKKUUDESTA SUOMESSA? Lataa Fredrik Janssonin asiantuntija-artikkeli, ”reaaliaikaisuudella kansantalous nousuun”, osoitteessa www.tieto.fi/RTE. Reaaliaikainen talous on yritysten ja julkisen hallinnon yhteinen ekosysteemi, joka karsii päällekkäisyyksiä, poistaa kitkaa tietovirroista ja kitkee harmaata taloutta. Reaaliaikainen talous voi tarkoittaa jopa viiden miljardin euron vuosittaista piristysruisketta Suomen kansantalouteen. iivistetysti reaaliaikaisessa taloudessa on kysymys tietosisältöjen yhtenäistämisestä ja käsittelyn automatisoinnista kansallisella tasolla”, kertoo Tiedon reaaliaikaisen talouden ohjelmasta vastaava Fredrik Jansson. Reaaliaikainen talous on ICT2015-ohjelmaan kuuluva kehityshanke, johon kuuluvat Suomen johtavat toimijat yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Tiedolla on aktiivinen rooli sekä hankkeen integroijana että käytännön sovellusten toteuttajana. Reaaliaikainen talous voi merkitä miljardien eurojen vuosittaisia säästöjä. Jansson tähdentää, että tarvittava teknologia on pitkälti jo olemassa, kysymys on pitkälti toimintatapojen muutoksesta ja näitä tapoja tukevista sovelluksista. Hän nostaa esimerkiksi laskutusjärjestelmät. ”Suurin osa raportointiin tarvittavasta tiedosta syntyy jo sähköisenä. Mutta jossain vaiheessa toimintaketjua tämä tieto ´desähköistetään´ eli muutetaan ei-sähköiseen muotoon esimerkiksi tulostamalla.” Paperikannassa pitäytyminen on paraatiesimerkki tehottomuudesta, joka tekee kansantaloudelle hiljaista mutta tuntuvaa hallaa. Siksi reaaliaikaisen talouden lupaus on suuri. Kun raportointiin tarvittava tieto voidaan tuottaa ja säilyttää sähköisenä, säästyvä aika ja materiaalit kumuloituvat arvoketjussa massiiviksi säästöiksi. Tieto ar- ”T 6 vioi säästöpotentiaalin jopa viiden miljardin euron suuruiseksi. ”Yrityskentässä käsitellään yli 200 miljoonaa laskua vuosittain. Pelkästään laskujen käsittelyn tehostaminen tarkoittaa jopa kolmen miljardin euron säästöjä.” VALTIONTALOUDEN SÄÄSTÖT Reaaliaikaisella taloudella on suora vaikutus julkisen sektorin talouden hallintaan. ”Esimerkiksi kansallisen tulorekisterin käyttöönotto merkitsee valtion ja kuntien hallinnossa satojen miljoonien eurojen säästöjä. ” Jansson listaa automatisoinnin muita hyötyjä etenkin pk-yrityksille: parempi taloudenhallinta, vähemmän yllätyksiä ja stressiä. ”Näin yrittäjä pystyy keskittymään ydinliiketoimintaa, eli siihen joka tuo yritykselle kassavirtaa.” Automatisoitu raportointi auttaa harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Tieto pilotoi parhaillaan kausiveroilmoitusratkaisua, joka toimittaa automatisoidusti verohallinnon tarvitsemat myynnin arvonlisäverotiedot. Ratkaisu on toteutettu yhteistyössä ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa. ”Haaga-Helia on profiloitunut digitaalisen liiketoiminnan osaajaksi. Toiminnassamme yhdistyvät eri koulutusalojemme osaamiset – erityisesti liiketalouden ja ICT:n. Me tuotamme yhteistyöprojektissamme konkreettisia liiketoimintasovelluksia, joista tämä ratkaisu on erinomainen esimerkki. Tällainen yhteistyö on opiskelijoillemme palkitsevaa ja mukana onkin jo ollut yli sata opiskelijaamme”, kertoo Haaga-Helian tietotekniikan yksikön johtaja Harri Palviainen. Tieto tekee säännöllistä yhteistyötä oppilaitosten ja akateemisten tahojen kanssa, ja on aktiivisesti mukana uuden tutkimustiedon tuottamisessa. ” Yritysten ja yhteiskunnan kehittäminen CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom Tiedolla on aktiivinen rooli reaaliaikaisen talouden edistäjänä sekä integraattoriroolissa että käytännön sovellusten toteuttajana. Verkostoinnovointihankkeessa korostuu myös akateemisen yhteistyön tärkeys. Kuvassa Fredrik Jansson ja Haaga-Helian Harri Palviainen. ICT:n avulla on liiketoimintamme ydin ja tähän liittyvä tutkimustieto on meille hyvin tärkeää”, kommentoi Jansson. Hän näkee, että akateemisella sektorilla ja tutkimussektorilla on tärkeä rooli reaaliaikaisen talouden ekosysteemissä. EKOSYSTEEMITASON HAASTE ”Ekosysteeminen innovointi on ainoa tapa päästä eteenpäin tuottavuuden kehittämisessä. Kaikki asianomistajat on saatava saman pöydän äärelle.” CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Haasteena on ollut, että Suomesta on puuttunut pysyvä digitaalista yhteiskuntaa edistävä ylemmän tason yhteistyöryhmä. Tieto tekee työtä yhteisen suunnan löytämiseksi, ja toimii aktiivisesti yli 100 yksityisen, julkisen ja akateemisen toimijan reaaliaikaisen talouden verkostossa. Gartnerin selvityksen mukaan Tieto on Euroopan johtava toimija erilaisten toimijoiden integroinnissa toimiviksi arvoketjuiksi ja -verkostoiksi. ”Me olemme lähteneet tekemään pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää kehitystyötä. Keskustelemme esimerkiksi siitä, mitä valtion- hallinnolta vaaditaan, jotta yritykset voivat toimia tehokkaammin, ja kuinka yritysten olemassa olevat ratkaisut voisivat suoraan mahdollistaa automaatiota valtionhallinnon puolella. Me tarjoamme ikään kuin sokkelin, jonka päälle uudet yhteistyöverkostot rakentuvat.” ”Jos olemme edenneet toivotulla tavalla, vuonna 2020 kaikki tiedonvälitys, asiointi ja taloushallinto ovat sähköisiä, pitkälti automatisoituja ja järkevään hintaan saatavilla kaikille. Reaaliaikaisen yhteiskunnan pohjatyö tehdään tänään.” ■ 7

i Suom Jokainen rakentaa aktiivisen vanhuuden omilla ehdoillaan. Pertti Torstilan mukaan tärkeää on pysyä liikkeessä. Hänelle aktiivisuus tarkoittaa työn kaltaisen toiminnan jatkumista. Kuvassa myös Eloisa ikä -ohjelmapäällikkö Reija Heinola (vas.) ja Täyttä elämää eläkkeellä – projektikoordinaattori Saija Ohtonen-Jones. Hyvää työtä VAUVASTA VAARIIN Työn ja perheen yhteensovittaminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua työnantajan ja työntekijän välillä. Aktiivista otetta tarvitaan myös toimintakyvyn säilyttämisessä eläkeiän koittaessa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat hankkeet taistelevat inhimillisemmän työelämän puolesta – sen alkumetreiltä pitkälle eläkepäiviin saakka. erhe ei ole jotain, mikä jää työpaikan ulkopuolelle”, sanoo Katja Varjos, Perheystävällisesti töissä -hankkeen koordinaattori Väestöliitossa. Liian usein kuitenkin näin käy. Palavereita pidetään perheellisille vaikeina aikoina, vanhempainlomat tulevat yllätyksinä, listaa voisi jatkaa. ”P 8 ”Taloudellinen tilanne on juuri nyt vaikea tämänkaltaisen viestin kannalta. Ytneuvotteluiden taakse ei kuitenkaan pitäisi vetäytyä. Yhä enemmän pitäisi panostaa työssä olevien työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Tarvitaan aktiivista vuoropuhelua.” Perheystävällisesti töissä -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen työelämän muutosta perheystävällisemmäksi. Hanke herättelee tietoisuutta yksilöllisistä ja paikallisista vaikutusmahdollisuuksista: jokainen perhe on erilainen, ja vanhempien on tiedettävä, mitä he haluavat. ”Samaan aikaan työnantajien on hyvä miettiä, kuinka he voisivat tulla lapsiperheitä vastaan. Joustavuudella ja perheystävällisellä asenteella pääsee pitkälle. Tämä edellyttää päättäjiin vaikuttamista ja työCALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom markkinajärjestöjen mukaantuloa.” Varjos muistuttaa, että joustavuus lisää sitoutumista. ”Hyvät työnantajat saavat hyviä työntekijöitä!” ”Näkökulma ei rajoitu vain lapsiperheisiin, vaan kyse on laajemmasta perhekäsityksestä. Myös ikäihmisten osa perheessä vaikkapa omaishoidon näkökulmasta on yhtä lailla tärkeä.” Perheystävällisesti töissä on esimerkki Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamishankkeesta, joilla pyritään lievittämään työelämän kipupisteitä. Hanke kuuluu lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia kehittävään Emma & Elias -avustusohjelmaan. Kyseessä on uudenlainen tapa rahoittaa järjestöjen toimintaa. Aiemmin RAY on rahoittanut järjestöjen yksittäisiä kehittämishankkeita. Nyt on siirrytty ohjelmamuotoiseen rahoitukseen, jotta saataisiin yhdessä suuremmalla joukolla enemmän vaikuttavuutta aikaan. ”Ikäihmisistä ei pitäisi puhua palveluiden kohteina vaan aktiivisina toimijoina.” ”Kun hankkeilta kysyttiin, haluavatko he mieluummin 15 000 euroa rahoitusta vai mukaan ohjelmaan, suurin osa valitsi ohjelman”, Emma & Elias -ohjelman ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist kertoo. Reija Heinola, Eloisa ikä -ohjelman ohjelmapäällikkö Vanhustyön keskusliitosta iloitsee uudesta toimintamallista. ”Uusi malli on jo tuottanut parempaa verkostoitumista järjestöjen kesken. Jaamme ja levitämme hyviä ja toimivia käytäntöjä verkostossa. On syntynyt avoimuutta järjestöjen kesken samalla kun päällekkäistä kehitystyötä on karsittu. Pyörää ei enää tarvitse keksiä uudestaan!” Heinolan edustama Eloisa ikä -ohjelma - myöskin RAY:n rahoittama - pyrkii lisäämään ikäihmisten osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa. ”Ikäihmisistä ei pitäisi puhua palveluiden kohteina vaan aktiivisina toimijoina. Ikä tuo tietoa, taitoa ja osaamista, ja tämän me haluamme tehdä näkyväksi yhteiskunCALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU nallisessa keskustelussa ja toiminnassa. Fakta on, että ikäihmisten määrä kasvaa tasaisesti. Yli 80-vuotiaita on Suomessa noin 270 000. Tästäkin syystä Vanhustyön kesValtiosihteeri Pertti Torstila kusliitto pyrkii tuo- eläköityi viimeisenä lain maan iäkkäimmät sallimana päivänä. mukaan yhteiskuntaan proaktiivisesti. ”Eläkkeelle jääneistä monet ovat erittäin hyvässä kunnossa, ja heillä on paljon osaamista”, kommentoi Saija Ohtonen-Jones, Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeen projektikoordinaattori SPR:ssä. ”Me haluamme järjestönä saada tämän osaamisen vapaaehtoistoiminnan kautta käyttöön.” TÄRKEINTÄ ON PYSYÄ LIIKKEELLÄ RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma edistää ikäihmisten hyvää arkea; valtakunnallisesti ja paikallisesti. SPR:n puheenjohtajana toimiva Pertti Torstila on paraatiesimerkki vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Valtiosihteerin virasta ulkoministeriöstä 68-vuotiaana eläköitynyt Torstila liputtaa aktiivisen eläkeiän puolesta. ”Elämänkonseptini on aina ollut sellainen, että elämän kolme tukipilaria täytyy olla tasapainossa: työ, perhe ja vapaaaika. Eläkkeellä työpilarin kaventamiseen on oikeus. Lähdin töistä viimeisenä mahdollisena Katja Varjos muistuttaa, että päivänä. Ja vain koska joustava työnantaja saa parhaat työntekijät. laki sanoo niin.” Torstila huomauttaa, että iäkkäimmässä väessä on paljon virtaa ja voimaa, jota kannattaa vaalia ja hyödyntää. ”Kun demografinen vaaka kallistuu yhä voimakkaammin ikääntyvän väestön puoleen, varttuneesta kansanosasta on tultava subjekti eikä objekti. Ettei mentäisi takariviin istumaan eläkeläisten paikoille, vaan eturiviin.” ■ RAY:n avustusohjelman Emma & Elias – paikkakunnat. 9

i Suom PAIKKA AUKI -OHJELMALLA työllistetään satoja nuoria aikuisia RAY:n Paikka auki -avustusohjelmalla työllistetään yli 500 nuorta ja tuetaan työllistämistä edistäviä projekteja vuosien 2014–2017 aikana. AY jakaa kaikkiaan vuosittain yli 300 miljoonaa euroa avustuksia järjestöille ja lisäksi noin 100 miljoonaa euroa voittovaroista menee Valtiokonttorin kautta sotaveteraanityöhön. Paikka auki -ohjelma on esimerkki RAY:n uudenlaisesta tavasta jakaa tukea järjestöille. ”Tuemme vuoden 2011 hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun toteutumista työllistämällä nuoria aikuisia sekä tukemalla työllistymistä edistäviä kehittämisprojekteja”, RAY:n erityisasiantuntija Sini Toikka avaa. ”Vuonna 2014 satakunta ja tänä vuonna noin 130 nuorta aikuista työllistyy vuodeksi ohjelman tuella. Avustuksia saa myös 19 projektia, joista seitsemän käynnistyy keväällä 2015.” ”Nuorilla aikuisilla on vahva halu ja usko työllistymiseen.” R TAVOITTEENA PIDEMPIAIKAINEN AKTIVOINTI Ohjelman parasta antia rahallisen tuen lisäksi on sekä järjestöjä että nuoria aktivoiva vaikutus. ”Järjestöjen edustajat tapaavat koulutuspäivillä vaihtaen kokemuksia. Heille on luotu myös oma keskustelufoorumi. Myös työllistetyille nuorille on järjestetty tilaisuus tavata toisiaan. Näin hyvät kokemukset ja käytännöt leviävät ja jäävät elämään järjestöihin.” ”Seuraamme RAY:ssä ohjelmaan osallis- 10 Sini Toikka koordinoi RAY:n Paikka auki -ohjelmaa, jonka avulla työllistetään yli 500 nuorta neljän vuoden aikana. tuvien järjestöjen toimintaa tarkasti. Kuuntelemme sekä heidän edustajiaan että ohjelman kautta työllistettyjä tarkalla korvalla. Siten voimme kehittää avustusohjelmatoimintaamme entistä paremmaksi”, Toikka kertoo. NUORET AIKUISET EIVÄT VIEROKSU TYÖTÄ RAY:n tekemän Työttömien nuorten ääni -barometrin perusteella nuoret aikuiset eivät vieroksu työntekoa. ”Tutkimukseen vastanneista 18–29-vuotiaista aikuisista yli puolet olivat valmiita ottamaan mitä tahansa työtä vastaan kohtuullisella palkalla. Lähes 70 prosenttia oli kiinnostunut osa-aikatyöstä tai oppisopimuskoulutuksesta.” ”Mielikuvat työelämästä olivat pääosin positiivisia. Nuorilla on vahva halu ja usko työllistymiseen.” ENSI VUODEN HAKU AUKI TOUKOKUULLE Vuoden 2016 avustusten haku on käynnissä. RAY maksaa kaikki työntekijästä tulevat kulut vuoden avustusjakson ajan. ”Aiemmin työllistyneissä oli enemmän vastavalmistuneita ilman työkokemusta. Nyt fokus on enemmän kouluttamattomissa nuorissa aikuisissa. Työsuhteet ovat vuoden mittaisia ja niihin voi yhdistää oppisopimuskoulutusta tai palkkatukea. Mikäli työsuhteisiin yhdistetään oppisopimuskoulutus, voidaan avustusta myöntää koko oppisopimuskoulutuksen ajaksi.” ”Suosimme julkista hakua, mutta järjestöillä on myös mahdollisuus etsiä sopivia ehdokkaita muulla tavalla. Näin voidaan löytää myös järjestelmän ulkopuolelle pudonneita nuoria aikuisia”, Toikka päättää. ■ Lisätietoja: www.paikkaauki.fi. CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom Folkhälsan sertifioi VARHAISKASVATUKSENSA Toimintansa kehittämisen yhteydessä Folkhälsan on tarjonnut päiväkodeilleen ja koululaisten iltapäiväkerhoille mahdollisuutta tulla virallisesti sertifioiduiksi terveyttä edistäviksi päiväkodeiksi ja kerhoiksi. Kaikki Folkhälsanin päiväkodit ja iltapäiväkerhot ovat tarttuneet mahdollisuuteen. ertifiointiprosessi kestää noin vuoden ja siihen kuuluu mm. täydennyskoulutusta, ohjausta ja dokumentointia. Kun terveyttä edistävästä työtavasta on tullut järjestelmällistä ja toiminta perustuu terveyttä edistävään näkemykseen, päiväkodille myönnetään kaksi vuotta voimassa oleva sertifikaatti. Sertifikaatti uusitaan kahden vuoden välein. Sertifioinnilla pyritään kehittämään koko päiväkodin ja iltapäiväkerhon arki fyysiseksi ja psykososiaaliseksi ympäristöksi, jossa terveys on keskipisteessä. Käytännössä kyse on osallisuuden vahvistamisesta, henkilöstön, lasten ja vanhempien välisten suhteiden parantamisesta, turvallisuuden kokemisesta, työn ilosta, vastuun ottamisesta, elintavoista ja itseluottamuksen kasvattamisesta. Päiväkodit ja iltapäiväkerhot voivat syventyä haluamalleen osa-alueelle terveyttä edistävässä työssä. Sellaisia osa-alueita ovat esimerkiksi tasa-arvo ja tasavertaisuus, kielen kehitys, sosiaalinen ja emotionaalinen terveys, liikunta, luonto ja ympäristö, taide- ja kulttuuri-identiteetti tai lepo ja rentoutuminen. Folkhälsan Syd -yhtiön varhaiskasvatuspäällikön mukaan työ on kantanut hedelmää, sillä henkilöstö kokee työnsä mielekkäämmäksi. Tämä näkyy konkreettisesti henkilöstön vaihtuvuuden vähenemisenä. Myös vanhemmat ovat entistä tietoisempia siitä, että terveys on paljon muutakin kuin ravitsevaa ruokaa ja ulkoilua. Folkhälsans förbund -järjestössä lasten kielen kehittymisen asiantuntijana työs- S CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Sertifioinnilla pyritään kehittämään koko päiväkodin ja iltapäiväkerhon arki fyysiseksi ja psykososiaaliseksi ympäristöksi, jossa terveys on keskipisteessä. kentelevä Johanna Sallinen kuuluu Folkhälsanin päivä- ja iltapäivähoidon sertifioinnista vastaavaan joukkoon. Sallinen korostaa, että terveyttä edistävän ajattelun tulee olla luonnollinen osa koko Folkhälsanin varhaiskasvatustoimintaa. Pedagogien tulee koko ajan pohtia, miten ja miksi he tekevät tiettyjä asioita.■ Folkhälsan on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestö, joka työskentelee terveyden edistämiseksi kaikilla tasoilla, palvelutuotannossa, koulutuksessa, tutkimuksessa ja kansalaistyössä. Työkieli on ruotsi. Folkhälsanilla on 1.500 työntekijää, 18.000 jäsentä ja suuri joukko vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä. 11

i Suom KOHTUUHINTAINEN ASUNTOTUOTANTO vaatii vahvaa poliittista tukea Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja omistava yleishyödyllinen Y-säätiö juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Sen toiminta on noteerattu myös maailmanlaajuisesti. -säätiö on vahva ehdokas World Habitat Awards -kilpailun voittajaksi. Ehdolla on yli 200 hanketta tai organisaatiota yli 80 maasta. Palkitsijana on englantilainen Building ja Social Housing Foundation yhteistyössä YK:n Habitat-ohjelman kanssa. Palkinto myönnetään vuosittain kahdelle innovatiiviselle asumisongelmia parantavalle hankkeelle tai organisaatiolle. Voittaja julkistetaan huhtikuussa. ”Jo ehdokkuus, ja kilpailun mahdollinen voitto, on ennen kaikkea tunnustus suomalaiselle osaamille, tässä tapauksessa osaamiselle vaikeiden asunto-ongelmien ratkaisemisessa. Kiinnostamme laajalti ja meillä käy runsaasti vieraita ympäri maailmaa tutustumassa toimintaamme”, Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen kertoo ylpeänä. Y-säätiön taustalla on viisi Suomen suurinta kaupunkia. Perustajajäseninä sekä säätiön hallituksessa edustettuina ovat myös Suomen Punainen Risti, Suomen Mielenterveysseura, Kirkkohallitus, Kuntaliitto, Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT­­. ”Toiminnassamme poikkeuksellista kansainvälisestikin on asuntojen omistuksen hajauttaminen. Omistamme sekä yksittäisiä huoneistoja että kokonaisia kiinteistöjä eri puolilla Suomea. Toimimme myös vuokratalojen rakennuttajana. Teemme yhteistyötä yli 50 kunnan ja kaupungin sekä useiden järjestöjen kanssa.” Y ASUNTO LAADUKKAAN ELÄMÄN PERUSEHTO Y-säätiö on Suomessa Asunto ensin -periaatteen kehittäjänä. ”Paras tuki ihmiselle on työn löytyminen. 12 ”ARA-tontteja kaavoitetaan liian vähän.” Juha Kaakinen haluaa poliittisilta päättäjiltä kokonaisvaltaisempaa näkemystä tonttipolitiikkaan. Sen mahdollistamiseksi on perustarpeiden oltava kunnossa. Asunto on perusehto laadukkaalle elämälle ja osallisuudelle yhteiskuntaan.” ”Tarjoamme asumista esimerkiksi erityisryhmille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa. Hakemuksia tulee myös runsaasti tavallisilta työssäkäyviltä ihmisiltä, joiden tulot eivät riitä markkinahintaiseen asumiseen.” TONTTIPULA PULLONKAULANA Y-säätiön toiminta keskittyy kasvukeskuksiin, missä asumisen ongelmat ovat suurimmat. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asumisen kustannukset ovat jo elinkeinopoliittinen ongelma. Säätiön omalle rakentamiselle hidasteena on tonttien heikko saatavuus. ”ARA-tontteja kaavoitetaan liian vähän. Ne mahdollistavat kohtuuhintaisten vuokratalojen rakentamisen ARAn korkotukilainoituksen avulla. Esimerkiksi Helsingin seudulla kunnat ovat luvanneet 20 prosenttia tonteista ARA-tuotantoon. Kaikkien kuntien osalta tavoitteeseen ei ole päästy ja tarve olisi vähintään kaksinkertainen. Vapaarahoitteisten asuntojen tonteista saa paremman hinnan, mikä osaltaan ohjaa päätöksentekoa.” Resepti parempaan on yksinkertainen: ARA-tuotantoa on lisättävä, jotta kohtuuhintaisia asuntoja saadaan markkinoille. ”Tämä vaatii vahvaa poliittista tahtoa ohjaamaan kaavoitusta ja tonttipolitiikkaa kunnissa. Voimme tarjota kohtuuhintaista asumista, kunhan saamme tonttimme”, Kaakinen päättää. ■ CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom TUTKIJA: Arvokas vanhuus ei ole rahakysymys Suomi on eurooppalaisessa vertailussa kehitysmaa ikääntyneiden hoidossa. Työtä tehdään järjestelmän ja työntekijän ehdoilla, vaikka perustana tulisi olla asiakkaan elämänlaadun parantaminen, sanoo koulutuspäällikkö ja gerontologian dosentti Ulla Eloniemi-Sulkava Helsingin yliopistosta. loniemi-Sulkava on vaikuttanut alalla pitkään, sillä hän on tutkinut vanhustenhoitoa 1980-luvulta asti. ”Hyvän ja arvokkaan vanhuuden turvaaminen ei ole rahakysymys. Se on pääosin ajattelutavan muutos, jonka tulisi puhaltaa koko palveluita tarjoavan organisaation läpi.” Uusi niin kutsuttu vanhuspalvelulaki velvoittaa palveluntarjoajaa etsimään yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja tarpeisiin. Hil- E ”Virkistävää, että Public EMBA -koulutuksen näkökulma oli syvällisesti julkisessa hallinnossa. Yleensä kaikki johtamiskoulutukset ovat businessorientoituneita.” Lähde: osallistujahaastattelu 2014. Lue haastattelu kokonaisuudessaan www.embatampere.fi CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU jattain päättyneessä Eloniemi-Sulkavan vetämässä kehittämishankkeessa tätä vietiin käytäntöön yhdeksän kunnan kotihoidon esimiehen kanssa. Eloniemi-Sulkavan johtama tutkimus ihmiskeskeisen työskentelyn vaikutuksesta palveluiden käyttöön ja kustannuksiin osoitti, että räätälöityä hoitoa saavat muistisairaat ja heidän omaishoitajansa käyttivät verrokkiryhmää vähemmän palveluita ja pystyivät elämään pidempään kotona. Eloniemi-Sulkavan mukaan ennen kaikkea turvallisuus, aktiviteetit ja emotionaalinen tuki auttavat ikäihmisiä jaksamaan kotona. Tämä tuo kunnille myös selvää säästöä. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa ratkaisukeskeinen lähestymistapa on kehitetty uusiksi koulutuksiksi, joilla ikäihmisten palveluita voidaan kehittää. Koulutusta on tarjolla sekä gerontologiaan erikoistuneille että sosiaalija terveysalan esimiehille. ”Uusista tuotteista on apua myös kunnille, kun ne kehittävät sosiaalialan palveluitaan”, Eloniemi-Sulkava muistuttaa.■ Executive MBA in Public Management rakentaa valmiuksia jatkuvasti oppivan ja uusiutuvan organisaation toiminnan johtamiseen. 80 opintopisteen laajuinen koulutus koostuu koulutusryhmän yhteisistä opinnoista sekä yksilöllisesti joustavista valinnaisista opinnoista. Koulutuksen osasuorituksiksi hyväksytään myös jo aiemmin suoritettuja johtamiskoulutuksia. Yhteiset opinnot käynnistyvät seuraavan kerran lokakuussa 2015. www.embatampere.fi Lisätietoja Marjukka Alhava marjukka.alhava@staff.uta.fi 050 536 8128 13

i Suom AMMATILLINEN KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ Pohjois-Savossa on vahvaa osaamista ja ammattitaitoa. Alue kehittyy ja menestyy. Me pohjoissavolaiset olemme oivaltaneet, että kaiken takana on osaava ihminen ja hyvä yhteistyö. Investoinneista parhaimpia onkin investointi osaamiseen. avon koulutuskuntayhtymä on ammattitaidon kehittämisessä suurimpia ja vaikuttavimpia Suomessa. Vuosittain noin 20 000 opiskelijaa osallistuu koulutuksiimme. Osaamisemme keskittyy ”lehmistä lentokoneisiin”, ja kaikkeen näiden väliltä. Kehittämisen kohteena on ensisijaisesti pohjoissavolainen ammattitaito ja alueen työelämän osaaminen. Toimipisteemme sijaitsevat Kuopiossa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Iisalmessa ja Juankoskella. Järjestämme koulutusta noin 150 eri ammattiin ja räätälöimme koulutuksia tarpeen mukaan. Meillä on sekä kyky että halu palvella elinkeinoelämää monipuolisesti. Koulutusten suunnittelun lähtökohtana on alueemme työelämän tarpeet. Läheinen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on keskeistä kaikessa toiminnassamme. Vuosittain työssäoppimassa on noin 4 000 opiskelijaa ja työelämässä noin 12 000 erilaista ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta. Opettajille työelämäjaksot ovat sekä oikeus että velvollisuus. Toimintamme lähtökohta on, että ammatillisen tutkinnon suorittaneet opiskelijamme työllistyvät tai ryhtyvät yrittäjiksi. Vaikuttavuus hyvinvointiin on merkittävä, kun vielä huomioidaan, että opiskelijoiden valmistumisen jälkeinen sijoittuminen alueellemme on myös korkeaa luokkaa. Toisen asteen ammatillinen koulutus synnyttää myös pääosan yrittäjistämme. Visiomme ”Huippukouluttaja 2020” ja strategiamme on selkeä. Olemme päättäneet rakentaa elinkeinoelämän kanssa syvällisiä kumppanuuksia. Kumppanuudessa sovimme kuntayhtymän ja yrityksen keskinäisestä, pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta S 14 Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Esa Karvinen (esa.karvinen@sakky.fi). yhteistyöstä ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisessä sekä kehittämisessä. Myös kunnat pääsevät osalliseksi tästä mallista, jonka ideana on hyödyntää kaikki koulutus- ja kehityspalvelumme rahoitusmahdollisuuksineen. Kiinnostus kumppanuuksien solmimiselle on osoittautunut suureksi. Opiskelijoidemme menestys kansallisissa ja kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa on ollut huippuluokkaa. Näissä kisoissa olemme olleet yksi Suomen parhaiten menestyneitä koulutuksen järjestäjiä. Menestys kertoo opiskelijoidemme erinomaisesta ammattitaidosta ja opetuksemme korkeasta laadusta. Ammatillinen koulutus on parhaimmillaan elinkeinoelämän voimavara, osaamisen kehittäjä ja alueensa hyvinvoinnin rakentaja. Tästä syystä meillä on syytä hymyyn. Vaikka maailma myllertyisi ympärillä, on tulevaisuus kuitenkin omissa käsissämme. ■ CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom Tiedolla johtaminen tuo POTKUA KONSENSUKSEEN Konsensuspäätösten ”hyvyydestä” on puhuttu jopa pääministerin suulla. Ääripäänä on vallankäyttäjän autoritäärinen päätös, jonka huono puoli on, ettei kaikkien osapuolten osaamista, näkemyksiä ja arvostuksia huomioida. Siksi myös toimeenpanossa esiintyy ongelmia. onsensuspäätöksiä tehdään hallituksissa, johtoryhmissä, tiimeissä ja erilaisissa elimissä, joissa yhdessä ratkotaan asioita. Suurin haaste tulee siitä, että osapuolilla on erilaisen politiikan, edunvalvonnan, filosofian tai arvomaailman lisäksi erilainen tietopohja päätöksentekohetkellä. Tietopohjan erot aiheuttavat sen, että samoista asioista on erilaisia lukuja, tietojen luotettavuutta epäillään, on epäselvyyksiä miten laskelmat on tehty tai mitä ennustamismenetelmää käytetty. ”Mitä pienempi yhteinen tietopohja on, sitä enemmän keskitytään tiedon oikeellisuuteen. Päätöksenteko hidastuu, kun keskitytään pienimmän yhteisen nimittäjän hakemiseen ja näin vaikuttavuus pienenee”, sanoo Cerion Solutions Oy:n Raimo Jalonen. K MITEN KASVATTAA YHTEISTÄ TIETOPOHJAA? Sekä yksityiset että julkiset organisaatiot voivat ottaa tieto-omaisuutensa parempaan hallintaan kuvaamalla tiedot käsitemallilla. Silloin tieto saa sisällön ja merkityksen suhteessa muihin tietoihin. Näin tehdään myös kumulatiivisten tai erilaisten laskelmien synnyttämien Raimo Jalonen. CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Ajantasaisesta tietovarastosta saadaan helposti yhteiseen tietopohjaan perustuvat tiedot päätöksentekijöiden käyttöön. tietojen osalta, jolloin laskentakaavat kuvataan ja dokumentoidaan. Tällaisen käsitemallin luomiseen menee osaavan konsultin avustuksella 6-12 kuukautta. Käsitemallin pohjalta voidaan rakentaa tietovarasto, jonne kaikki relevantti tieto kerätään. Lähes kaikki suuremmat organisaatiot ovat rakentaneet tietovaraston tai jopa useampia. Tyypillisesti lähtökohtana ovat olleet rakentamishetken tarpeet. ”Projektissa on usein ollut paljon työtä ja se on voinut kestää vuosia. Koska tietotarpeet ja -rakenteet muuttuvat nopeasti, on syntynyt lopputulos alkanut vanhentua jo projektin aikana. Viimeistään 3-5 vuoden kuluttua tietovaraston relevanttius on laskenut. Kun näin käy, kohtaamme taas konsensuksen haasteet osapuolten tuodessa jäsentymätöntä, omia tarkoitusperiä palvelevaa uutta tietoa tietovaraston ohitse. Yhteinen tietopohja on murentunut”, Jalonen toteaa. FAKTOISTA ON HELPOMPI SOPIA KUIN FIILIKSISTÄ Uudet työkalut mahdollistavat hyvin pienellä työllä tietovaraston rakenteen päivittämisen ja pitämisen relevantilla tasolla. Tämä on tarpeen, kun uusia tietolähteitä syntyy kiihtyvällä tahdilla sosiaalisesta mediasta, esineiden internetistä tai vaikkapa julkishallinnon avatessa omia tietojaan muiden organisaatioiden käyttöön. Tietovarastot olisikin syytä uusia pikaisesti ja rakentaa ne automaattisiksi ketterää päivitysprosessia hyödyntäen. ■ CERION SOLUTIONS OY toimittaa toiminnan ja tiedolla johtamisen IT-ratkaisuja ja palveluja, jotka antavat asiakkaalle ajanmukaista tukea organisaation kokonaisvaltaiseen johtamiseen. www.cerion.fi 15

i Suom Perjantaisin RATKOTAAN PULMIA Tampereen Teknillisessä yliopistossa on kehitetty jo vuosikymmenten ajan yhteistyötä yritysmaailmaan. Uusimmassa palvelussa, Pulmaperjantaissa, asiantuntijaryhmä etsii ratkaisuja yritysten ongelmiin. Palvelu on yrityksille maksutonta. ulmaperjantaihin mukaan haluavat yritykset lähettävät ongelmankuvauksensa kirjallisena TTY:n yrityskumppanuudet-tiimille, joka tekee yritysvalinnat. Kuvauksia toivotaan viimeistään kahta viikkoa ennen varsinaista Pulmaperjantaita. ”Suljemme pois ongelmat, joihin on suoraan hankittavissa ratkaisu esimerkiksi asiantuntijayritykseltä tai koodaajalta”, Jussi Viljanen, toinen TTY:n yritysyhteyspäälliköistä toteaa. Pulmaperjantaihin TTY:llä on tähän mennessä osallistunut kaikkiaan viisi eri alan yritystä, startup-yrityksistä kansainvälisillä markkinoilla toimivaan yritykseen. ”Ongelmat ovat koskeneet muun muassa patentoidun laitteen kehittämistä ja markkinoilla olevien kuluttajatuotteiden lisäominaisuuksien innovointia”, kertoo yritysyhteyspäällikkö Marja Hyypiä, joka vastaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattujen palvelujen kehittämisestä TTY:llä. P YRITYS PÄÄSEE KÄSIKSI YLIOPISTON VERKOSTOIHIN Pulmaperjantai järjestetään syys- ja kevätlukukausina aina kuukauden viimeisenä perjantaina. Viljanen ja Hyypiä kokoavat kollegoidensa kanssa yliopiston tutkijoista ja professoreista jokaisen yrityksen ongelmaan soveltuvan, monitieteellisen asiantuntijajoukon. Mukana voi olla ongelmasta riippuen myös esimerkiksi rahoituksen asiantuntijoita tai laboratorioinsinöörejä. Tapaamiset ovat luottamuksellisia, tiiviitä ja nopeatempoisia, ne kestävät maksimissaan puolitoista tuntia. Pulma- 16 Tampereen teknillisen yliopiston yritysyhteyspäälliköt Marja Hyypiä ja Jussi Viljanen haluavat madaltaa yritysten kynnystä hakea apua yliopistomaailmasta. perjantaissa yrityksen ongelma voidaan saada jopa ratkaistua tai ainakin se on ensimmäinen askel ratkaisun suuntaan. Keskusteluissa voidaan kartoittaa yhteistyön mahdollisuutta esimerkiksi diplomityön tai yhteisen tutkimushankkeen muodossa. ”Ainakin kahden yrityksen kanssa on jo suunniteltu konkreettista yhteistyötä kehitysideoiden eteenpäin viemiseksi”, Hyypiä ja Viljanen summaavat. ”Päämääränä on madaltaa yritysten kynnystä hakea apua yliopistomaailmasta ja luoda verkostoja tutkijoiden ja yritysten välille. Me yliopistolla saamme yrityskontakteja ja tietoa ongelmista, joita meidän on tutkimushankkeissamme syytä ottaa tarkasteluun. Pulmaperjantain tavoitteena on auttaa yrityksiä ja sitä kautta koko Suomen kansantaloutta.” Tulevaisuudessa Pulmaperjantaita halutaan laajentaa Tampereen teknillisestä yliopistosta myös Tampereen yliopistoon ja Tampereen ammattikorkeakouluun, kolmen korkeakoulun yhteiseksi pk-yritysten palveluksi.■ TTY on kehittänyt palveluja pk-yrityksille Yrtti-hankkeessa, jota rahoittaa Pirkanmaan Ely-keskus. CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom Yrittäjyyttä ja yksilöllisiä Etuovesta sisään! OPPIMISPOLKUJA Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia yhdistää nuorten työpajat, ammatilliset tutkinnot, täydennyskoulutukset sekä työväenopiston ja aikuislukion tarjonnan. mniasta valmistuu osaavia ammattilaisia mm. kansainvälisen liikkuvuuden, yrittäjyys-, digi- tai vaikka urheilupainotteisten opintojen kautta. Moni opiskelija suorittaa samalla myös ylioppilastutkinnon. Työväenopistossa ja aikuisopistossa aikuiset kouluttautuvat työelämää sekä vapaa-ajan harrastuksia varten. O HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ ”Omnian vahvuus on kumppanuus alueen työelämän ja oppilaitosten kanssa”, toteaa kuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen. Näin edistetään hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. ”Tarjoamme joustavia oppimisratkaisuja, jotka sovitamme asiakkaan tarpeisiin.” Omnian rooli vahvistunee tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Vähenevillä resursseilla on yhteistyössä saatava aikaan vaikuttavampia tuloksia. ”Oppilaitosten rajat ovat keinotekoisia, kun edistetään yrittäjyyttä, työllistymistä ja palvelujen kehittämistä”, linjaa Siukonen. OPISKELIJAT KASVUN KIIHDYTTÄJINÄ Omnia on palkittu laatupalkinnolla, jonka painopisteenä oli yrittäjyyskasvatus. Opiskelijat voivat alkaa yrittäjiksi jo opiskeluaikana Espoon Kyky –osuuskunnassa. Osa suorittaa myös yrittäjätutkinnon. InnoOmnian kampus on yrittäjäyhteisö, joka tarjoaa työ-, kokous- ja myyntitiloja, sparrausta sekä innovatiivisen työyhteisön uusien ideoiden ja palvelujen kehittämiselle. ”Käytännössä parhaita onnistumisen mittareitamme ovat juuri innostuneet ja yritteliäät ammattilaiset”, hymyilee Siukonen. Nora Siivonen ja Suvi Valante valmistuvat pian ompelijakisälleiksi ja aloittavat yrittäjinä Studio Pomsi ompelimo-osuuskunnassa. ”Tämä on hieno mahdollisuus ja matalan kynnyksen alku yrittäjyyteen”, toteavat Siivonen ja Valante. ”Pomsissa oli jo tuttuja ja tätä kautta hoituvat myös yrittäjyyden rutiinit - asiakaskantaakin on jo valmiina.” Uudet osuuskuntalaiset tutustuvat työympäristöön, jossa jokainen voi määrätä oman työtahtinsa. Välillä tehdään myös yhteisiä hankkeita, kuten juuri nyt puvustusta Kansallisoopperan tuotan- Ompelijoiksi opiskelevat Nora Siivonen ja Suvi toon.■ Valante. CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”R umat ne vaatteilla koreilee”, ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”, ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”… Suomalaiset sananlaskut eivät kehota olemaan itsestämme ylpeitä, kun huonostihan siinä lopulta käy. Liekö tämä syynä siihen, että me suomalaiset olemme huonoja myös kehumaan omia asuinkuntiamme? Vähän aikaa sitten julkistettiin lista Suomen ”epäsuosituimmista kunnista” – listan heikomman pään kunnista selvisi, että vain muutama prosentti asukkaista suosittelisi kuntaa tuttavilleen. Viime vuonna joku kunta muistutti sloganillaan, että ”olen täältä ja kehtaan sanoa”. Newsweek-lehti nimesi Suomen maailman parhaimmaksi maaksi asua muutama vuosi sitten. Jos tämä kunnia olisi tullut Amerikkaan, olisi siellä julistettu kansallinen vapaapäivä. Kunnian sattuessa Italiaan, olisi siellä jokaisen FIATin oveen maalattu lappu ”maailman paras maa”. Miksemme me tätä osaa? Miksemme me juokse Suomi-brändin innoittamina huutamassa turuilla ja toreilla, että tervetuloa tänne! Se, miten itse puhumme paikasta, muodostaa suurimman osan paikan brändistä. Totta on, ettei joka kunnassa Suomessa ole pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaa tai silmiä hivelevän kauniita saaristomaisemia tai kivijalkakahviloita tai keskusbulevardeja, mutta väitän, että jokaisessa paikassa on jotakin omaa ja erityistä. Hyvässä paikkabrändissä mennään etuovesta sisään, revitään paita auki mennessä ja kerrotaan siitä, mikä on omassa paikassa ainutlaatuista. Hyvä brändi ei kersku olemattomilla asioilla, mutta pöyhkeilee paikan oikeilla kärkitekijöillä. Emme voi enää olla keskinkertaisen hyviä tai huonoja – vaan jokaisen paikan on oltava paras jossain! Älkäämme siis enää ajatelko ”kell´ onni on, se onnen kätkeköön”, vaan ”kell´ hyvä brändi on, se brändisanomaansa jakakoon”! ■ Sari Klinga Kirjoittaja on turkulainen talousmaantieteilijä ja paikkabrändäysyrittäjä (Finnish Place Branding Oy), Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa väitöskirjan kanssa kamppaileva jatko-opiskelija ja Terra-lehden kirjallisuustoimittaja, jonka intohimona ovat paikat. 17

i Suom Kouvola on YRITYKSEN KUMPPANI Kouvolan sijainti Pohjois-Kymenlaaksossa hyvien ja monipuolisten liikenneyhteyksien solmukohdassa palvelee niin liike-elämää, matkailijoita kuin asukkaitakin. iskot vievät Trans-Siperian rataa Vladivostokiin asti. Maanteitse pääsee jokaiseen ilmansuuntaan. HaminaKotkan ja Helsingin satamiin sekä Helsingin lentokentälle on hyvät yhteydet. Pohjoisessa avautuu Järvi-Suomi, Kymijoki virtaa merelle ja Kouvola on Suomen suosituimpia mökkipaikkakuntia. Nykyinen Kouvola syntyi vuonna 2009 kuuden kunnan vapaaehtoisena liitoksena. Yleinen talouden tilanne, julkisen talouden sopeutustarpeet sekä metsäteollisuuden rakennemuutos ovat vaatineet rohkeita päätöksiä ja toimenpiteitä. ”Ensimmäiset vuodet olivat muutoksista selviämistä ja tehokkaamman hallinnon rakentamista. Organisaatiota uudistettiin ja erityisesti sote-palvelujen puolella on saavutettu merkittäviä edistysaskelia. Olemme suomalaisella kuntakentällä monissa asioissa edelläkävijän roolissa”, iloitsee kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki. Hän luonnehtiikin pinta-alaltaan Luxemburgin valtiota suurempaa Kouvolaa tuhansien mahdollisuuksien kaupungiksi, jonka yksi suurista voimavaroista on maaseutu. ”Kehitystyössä toimimme koko ajan tiiviissä yhteistyössä alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa. Rakennetaan kumppanuutta yritysten kanssa, tuetaan sekä kehitetään uutta.” K 18 HOUKUTTELEVIA HANKKEITA Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Kouvolan kaupunki, Puolustusvoimat, UPMKymmene Oyj sekä VR Group. Kaupungissa on vahvoja kasvuyrityksiä kuten Kaslink Foods, jonka pääraaka-aine on suomalainen maito ja sen tuotteita myydään kotimaan ohella ympäri Eurooppaa. Puolustusvoimien merkitys erityisesti Vekarajärven varuskunnan myötä on merkittävä niin suoraan kuin välillisesti. Esimerkiksi Kouvolan seudun ammattioppilaitos KSAO antaa eurooppalaiset vaatimukset täyttävää helikopterihuoltokoulutusta. Viime vuosina Kouvolaan on keskittynyt rautatiealan koulutusta. Yhteistyö Liikenneviraston kanssa jatkuu ja tuo uutta alan oppimisympäristöä alueelle. Metsäteollisuus tarjoaa yhä 1600 työpaikkaa. UPM investoi 160 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen. Uutta biotaloutta kehitetään vahvasti. Myllykosken entiseen tehdasrakennukseen tulee toisen polven bioetanolitehdas ja puunjalostus mahdollistaa uusia hankkeita. ”Selluloosaa pystytään jatkossa jalostamaan entistä pidemmälle, jolloin sitä voidaan käyttää aivan uusissakin kohteissa; elintarvikkeet, elektroniset näytöt ja paperit, aurinkopaneelit, verisuonet, rungot kantasolujen kasvatukseen, lämmön- ja ääneneristeet, jne”, visioi Kouvola Innovation Oy:n eli Kinno:n toimitusjohtaja Martti Husu. ”Päätehtävämme Kinno:ssa on luoda edellytyksiä toimijoille. Haravoimme esiin kasvuyrityksiä ja autamme esimerkiksi kansainvälisen rahoituksen hankkimisessa.” Kouvola on jo nyt Suomen suurin rautatieterminaali, joka sijaitsee logistisesti hyvien maantieyhteyksien solmukohdassa. Rahtien määrä ei ole viime vuosinakaan pudonnut ja jo rakennettua 266 000 neliömetrin terminaalitilaa tarvitaan lisää. Tavoitteena on lähes kolminkertainen tilojen laajentaminen Kouvolan keskustasta itään noin 5 kilometrin matkalle ulottuvalla alueella. ”Kouvolan terminaali on ainoa suomalainen ydinverkon RR-terminaali eli rautateiden ja maanteiden tavaraliikennettä koordinoiva terminaali, joka sijaitsee EU:n päätöksen mukaisen ydinverkkokäytävän varrella. Kehitystyötä varten valmistellaan parhaillaan rahoitushakemusta Euroopan Unionille. Kyseessä on oikeasti yrityslähtöinen kehityshanke”, kertoo kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki. Rautatieaseman sijainti kaupungin keskustassa luo hyvät mahdollisuudet kaupunkikeskustan kehittämiselle. Suunnitelmissa on mm. matkakeskus siihen liittyvine palveluineen. MATKAILUN MERKITYS KASVAA Suosiotaan kasvattanut Repoveden kansallispuisto vetää kävijöitä kauempaakin. TykkiCALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom ”Kehitystyössä toimimme koko ajan tiiviissä yhteistyössä alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa.” Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen mukaan Kouvolan oli pakko uudistua ja mennä rohkeasti eteenpäin. Samalla elinkeinoelämälle on tullut uusia mahdollisuuksia. mäen huvipuisto vesipuistoineen on lasten suosikki. Aikuiset viihtyvät UNESCON:n maailmanperintökohde Verlassa ja Pohjois-Euroopan laajimmassa Mustilan puulajipuistossa. Kaupungin asukkaiden elämää parantaa CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU sote-palvelujen tiivistäminen ja rakenteen keskittäminen. Ratamo-keskukseen investoinnin myötä saman katon alta saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, myös perustason erikoissairaanhoitoa. ”Olemme uudistuneet rohkeasti. Se on ollut strateginen lähestymistapa. Vauhti tosin voisi olla nopeampikin. Tähtäin on nyt positiivisessa tulevaisuudessa”, tiivistää kaupunginjohtaja Lamminmäki. ■ 19

i Suom Kansainvälistymistä MÄNTSÄLÄN MALLILLA Mäntsälään on viime vuosien aikana asettunut suuria suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, kuten Tokmanni, Rexam ja Yandex. Sijoittautumisessa on auttanut Mäntsälän Yrityskehitys Oy. ”Utsjoki on osa Tenonlaakson talousaluetta ja keskellä saamelaisaluetta. Sen lähialueella asuu 70 000 ihmistä”, kunnanjohtaja Vuokko TievaNiittyvuopio (vas.) ja kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Eeva-Maarit Aikio kertovat. Rajakauppa vetää UTSJOELLA Utsjoki Suomen päälaella on Euroopan Unionin viimeinen päätepysäkki, mutta rajan takana avautuu kansainvälinen yhteistyö Norjan naapurikuntien kanssa. 20 CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU *** Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan Laurea ammattikorkeakoulun Kehittäjä-lehdessä 1/2015. Toimittaja: Ilpo Vuorivirta tsjoella on 1 300 asukasta, mutta sen lähialueella 70 000 ihmistä. Parinsadan kilometrin sisällä on kolme Jäämeren rannikkokaupunkia - Hammerfest, Vesisaari ja Kirkkoniemi - sekä viisi lentokenttää”, Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio selvittää. ”Lähellä ovat myös Jäämeren kaasu- ja öljykentät, joista Utsjoki tulee vielä vääjäämättä hyötymään.” Rajakauppa tuo Utsjoelle jo 80 %:ia yritysten liikevaihdosta, se on Utsjoen kunnan jälkeen alueen toiseksi merkittävin työllistäjä. Rajakylät Karigasniemi ja Nuorgam ovat monipuolisia kauppa- ja palvelukeskuksia ja eri puolille Pohjois-Norjaa viedään mm. kokonaisia keittiöitä. Rajanylityksiä on yli 561 000 vuodessa, ja yhteistyö Norjan kanssa ulottuu myös opetus- sekä terveys- ja sosiaalitoimeen - onhan Utsjoki keskellä saamelaisaluetta. Utsjoella panostetaankin saamen kieleen ja kulttuuriin, myös kunnan palveluissa. Áilegas-keskuksessa on puitteet mm. seminaareille sekä etätyöhön ja -opiskeluun. Uutta on mm. saamelaismusiikin aikuiskoulutus. Uuden Utsjoki-mallin avulla houkutellaan uusia asukkaita. ”Koti voi olla Utsjoella mutta työpaikka Norjassa. Tai koti ja yritys voivat olla Utsjoella, mutta asiakaskunta Norjassa”, kunnan kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Eeva-Maarit Aikio kuvailee. ”Moni nuori haluaisi palata Utsjoelle ja kasvattaa lapsensa saamenkielisessä ympäristössä. Me vastaamme tähän haasteeseen”, naiset lupaavat. Utsjoen kunta aikoo säilyä itsenäisenä. Revontulet laajentavat matkailua ympärivuotiseksi, kuten myös avara luonto ja hiljaisuus. Saamelaiselinkeinot kehittyvät ja lähes kaikki poronliha jalostetaan jo omassa kunnassa. Maata on tarjolla niin yrittämiseen kuin asumiseenkin. Ja Utsjoella on myös maan parhaat tietoliikenneyhteydet, sillä valokuitu kattaa koko kunnan. ■ ”U okmanni-konsernin logistiikkakeskus valmistui Mäntsälään vuonna 2008. Vuonna 2013 toimintansa aloitti englantilaisen Rexamin juomatölkkitehdas. Viimeisimpiä tulijoita on Yandex, joka ylläpitää Venäjän suurinta hakukonetta, Yandex.com-sivustoa. Datakeskuksen lisäksi Kapulin yritysalueelle nousee Yandexin toimisto. Palvelinkeskuksen tuottamaa lämpöä hyödynnetään kesästä 2015 alkaen mäntsäläläisten omakotitalojen ja teollisuuskiinteistöjen lämmityksessä. ”Tärkeimpänä tehtävänä meillä on saada kansainvälisiä yrityksiä sijoittautumaan Suomeen ja Mäntsälään”, kertoo toimitusjohtaja Harri Kari. Kun suuri yritys pohtii sijoittautumisesta eri paikkakuntien välillä, vaakakupissa painavat monet asiat. Päätökseen vaikuttavat muun muassa logistiikka, osaavan työvoiman saatavuus, energia, vesi, asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Mäntsälän vahvuutena Harri Kari näkee sijainnin. Helsinki-Lahti – moottoritie ja Oikorata pitävät huolen, että tavarat ja ihmiset liikkuvat nopeasti. Mäntsälässä käydäänkin paljon töissä sekä pääkaupunkiseudulta että Lahdesta. ”Olemme myös huomanneet, että Mäntsälällä on yritysten suuntaan erinomainen maine”, toimitusjohtaja Kari toteaa. ”Kierrän paljon maailmalla tapaamassa yritysten edustajia ja on mukava huomata, että siellä tunnetaan Mäntsälä. Vaikka se kuinka hassulta kuulostaisikin, niin minulle on jopa Lontoossa sanottu, että ’ai, olette Mäntsälästä!’” Mihin Mäntsälän hyvä maine sitten perustuu? Kari puhuu mielellään niin sanotusta Mäntsälän mallista. Mäntsälän malliin kuuluu, että yrityksille vastataan nopeasti. ”Nopeus on valttimme. Kyse ei ole kunnan pienuudesta tai suuruudesta, vaan koko organisaatio päättäjistä lähtien on sitoutunut tähän ajattelumalliin”, tiivistää Kari. ■ T

i Suom Seinäjoen kaupunkiseutu PARAS PAIKKA YRITTÄJÄLLE Seinäjoen seutukunta on Suomen nopeimmin kasvava talousalue. Alueen yrityksiä palvelee vuoden 2015 alussa toimintansa aloittanut Into Seinäjoki Oy. usi elinkeinoyhtiö korvaa aiemmin kahdelta eri luukulta tarjotut yrityspalvelut. Muiden kaupunkiseudun kuntien (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua) osalta yritystoiminnan neuvontapalvelut löytyvät entiseen tapaan suoraan ao. kunnista. ”Muutos ei ole vain rakenteellinen vaan haluamme tarjota alueen yrityksille selvän rajapinnan kuntapalveluille. Kohtaamme yritykset tehokkaasti, suoraviivaisesti ja henkilökohtaisesti”, Into Seinäjoen toimitusjohtaja Hannu Kantonen kertoo. ”Seinäjoen keskisuuri koko tuo monia etuja suurempiin nähden. Voimme järjestää tapaamisen vaikka kaupunginjohtajan kanssa muutamassa päivässä, ja tarjota muutenkin paremmat yhteydet päättäjiin.” Seinäjoen seutukunta oli EK:n Kuntaranking 2015 -tutkimuksessa Suomen ykkönen. Tilastokeskuksen tilastot ja yrityksille tehdyt kyselytutkimukset kuvaavat hyvin alueen elinvoimaisuutta. ”Olimme vuosina 2009–2013 yli 40 000 asukkaan kunnista suhteellisesti suurin kasvualue sekä asukasluvulla että asuntotuotannolla mitattuna. Alue on jopa määrällisessä kasvussa maan kärkipäässä,” Kantonen avaa tuloksia. ”Seinäjoen vähittäiskauppojen liikevaihto on koko Suomen suurinta asukasta kohden. Kasvava kuluttajamäärä tarvitsee jatkossa yhä enemmän ja yhä monipuolisempia palveluita. Alueelta löytyy uusille yrityksille hyvät olosuh- ”Alueelta löytyy markkinoita monenlaisille yrityksille.” U CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Hannu Kantosen johtama Into Seinäjoki Oy auttaa yrityksiä menestymään Seinäjoen alueella. teet ja tarvittavia kumppaneita kannattavan liiketoiminnan synnyttämiseksi.” MONIPUOLISUUS PITÄNYT TAANTUMAN LOITOLLA Etelä-Pohjanmaan alue on säästynyt taantuman pahimmilta vaikutuksilta yritysten monipuolisuuden vuoksi. ”Seinäjoen seudun elinvoimaisuus juontaa juurensa historiasta. Alueella on ollut paljon pk-yrityksiä useilta eri aloilta. Siten taantumakin on vaikuttanut keskimääräistä vähemmän.” Seinäjoen ympärillä on muitakin kasvukeskuksia, mikä vauhdittaa edelleen positiivista kierrettä. ”Sijaintimmekin on hyvä ja ympärilläm- me myös Vaasan ja Tampereen alueet ovat nosteessa. Fyysisillä väylillä on yhä suuri merkitys vaikka kauppaa käydäänkin yhä enemmän verkon välityksellä ja sähköisten kanavien kautta”, Kantonen muistuttaa. KAUPUNGIN VIPUVOIMA YRITYKSIEN TUEKSI Into Seinäjoki Oy:n tehtävänä on jakaa kaupungin vipuvoimaa alueella toimiville tai siellä toimintaa suunnitteleville yrityksille. ”Positiivinen muuttoliike ja kasvu luovat monenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Meidän tavoitteemme on yksiselitteisesti auttaa yrityksiä – sekä uusia että pidempään toimineita – löytämään menestyksekäs koti Seinäjoen seudulta”, Kantonen summaa. ■ 21

i Suom Sastamala – YRITTÄJYYDEN KAUPUNKI Sastamalassa on Suomen viidenkymmenen suurimman kunnan vertailussa maan korkein yrittäjyysaste. Se pohjautuu sekä seudun pitkään yrittämisen perinteeseen että kunnan nykyaikaan, jossa yrittämistä tuetaan. astamalassa on pitkä yrittäjyyden historia. ”Meillä on ollut paljon käsityöläisyrittäjiä ja maaseutuyrittäjyyden kulttuuri on ollut voimakas. Leimallista on aina ollut monialaisuus eikä toimeentulo ole koskaan perustunut yhteen tehtaaseen tai elinkeinoon, joten suhdannevaihtelut eivät ole kiikuttaneet meitä kohtuuttomasti. Se on yksi vahvuuksistamme”, pohtii Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Mikko Nieminen. Elinkeinorakenteen monipuolisuus ja yrittäjien runsaus ovat vahvasti läsnä myös nykyajassa. Sastamalassa on 50 Suomen suurimman kunnan vertailussa maan korkein yrittäjyysaste (EK 2012) ja yritystoimipaikkoja on noin 2 000. Uusia yrityksiä syntyy noin 130 vuodessa. Tätä nykyä alueen vahvoja toimialoja ovat kumi-, muovi- ja metalliteollisuus sekä puuala.”Seudulla on paljon perheyrittäjyyttä. Olemassa olevat yritykset ovat pääosin pien- ja pk-yrityksiä. Uudet yritykset ovat usein mikroyrityksiä ja niitä syntyy erityisesti palvelusektorille. Sastamalassa on kehittynyt myös kansainvälisiä yritystarinoita, kuten esimerkiksi Vexve ja Lojer.” S ”Kun meihin ottaa yhteyttä, asia lähtee liikkeelle saman päivän aikana”, kertoo Mikko Nieminen, tj, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy. ja tukea ja sparrausta saa tehokkaasti yhden luukun periaatteella. Yrittäjäpalveluita tarjoaa pääosin ilmaiseksi Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan omistama seudullinen elinkeino- ja kehitysyhtiö Sastamalan Seudun Yrityspalvelu eli SASYP Oy. ”Palvelemme monipuolisesti sekä aloittavia että toimivia yrityksiä. Meillä on neuvontaa, kehityspalveluita ja omistajanvaihdospalvelua sekä tietoa ja neuvotteluapua tonttien ja toimitilojen suhteen. Tuotamme palveluita itse sekä yhteistyöverkoston kanssa.” Paikallinen koulutuskuntayhtymä palvelee omalta osaltaan yrityksiä ja tuottaa ammattitaitoista työvoimaa. Alueelliseen palveluverkostoon kuuluvat kiinteässä yhteydessä myös muun muassa rahoitusasiantuntijat, TE-toimisto, alueellinen kehittämisyhdistys Joutsenten Reitti ry ja Pirkanmaan Yrittäjät seudulla toimivine paikallisyhdistyksineen. SASYP SPARRAA YRITYS VIIHTYY SIELLÄ MISSÄ YRITTÄJÄKIN Sastamalan ilmapiiri on yrittäjämyönteinen Yrittäminen on osa laajempaa kokonaisuut- 22 ta. Yrittäjä yrittää siellä, missä on kaikin puolin hyvä yrittää – ja elää. Sastamala tarjoaa hyvän sijainnin niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti kahden valtatien välissä, hyvän yhteyden päässä satamaan, Tampereen lentokentän läheisyydessä ja sujuvien julkisten kulkuyhteyksien äärellä. Kun myös asumismahdollisuudet, koulut, päiväkodit ja palvelut ovat kunnossa, kunnassa on hyvä toimia ja yrittää. Kun tämä kaikki sijaitsee luonnonkauniissa miljöössä, jonka keskustaan näkyy järvi, niin ymmärtäähän sen, että Herra Hakkarainenkin viihtyy Sastamalassa. ■ YRITYSSASTAMALA.FI ■ monipuolinen tukiverkosto palveluksessasi ■ kunnan 2 000 yritystä tuovat synergiaetua ja kumppanuutta ■ suurin osa suomalaisista asuu 200 kilometrin sääteellä ■ hyvät liikenneyhteydet CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom ENEMMÄN KUIN NEUVOJA Mänttä-Vilppulassa yrittäjää auttaa innokas kehitysyhtiö Mänttä-Vilppula satsaa merkittävästi seudun elinkeinoelämään ja matkailuun. Tuloksia syntyy: uusia yrityksiä perustetaan kiihtyvällä vauhdilla ja kulttuuri- sekä yritysmatkailu kasvavat kohisten. W-Kehitys Oy on Mänttä-Vilppulan kaupungin kehitysyhtiö, joka toimii monin keinoin alueen yritystoiminnan kehittämiseksi. Viime vuonna Mänttä-Vilppulan kaupunki antoi MW-Kehitykselle myös vastuun matkailu- ja kaupunkimarkkinoinnista. Kehitysyhtiön yrityspalveluiden kenttä on laaja. Se kattaa yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kaikki palvelut ja yrityksen koko elinkaaren: aloittavien yritysten palvelut, olemassa olevien yritysten kehittämispalvelut sekä hanketoimintaa oman ja ympäristökuntien kanssa. Kehitysyhtiö auttaa myös rahoitusratkaisujen etsimisessä ja toimitilojen löytämisessä. ”Teemme yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden, yrittäjäjärjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Lisäksi ostamme palveluita paikallisilta ja muilta yrityksiltä. Yhteistyö on laajentunut ja tiivistynyt”, kertoo toimitusjohtaja Ismo Korhonen. Kehitysyhtiön matkailu- ja kaupunkimarkkinointi niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti, auttaa omalta osaltaan yrityksiä menestymään. ”Toimimme koko destinaation markkinoijana ja yritysyhteistyön aktivoijana. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on pitkälle kehittynyttä ja välitöntä”, kiteyttää markkinointijohtaja Antti Korkka. M PITKÄJÄNTEISTÄ YHTEISTYÖTÄ ”Jos yrityksellä on kehittämistarve, me emme pelkästään anna neuvoja, vaan teemme yrityksen kanssa yhdessä pitkäjänteistä työtä. Apu on usein konkreettista: autamme rekrytoimaan henkilökuntaa, etsimme ratkaisuja rahoituskysymyksissä ja avustamme CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Asta-messujen Mänttä-Vilppulan osastolla Ismo Korhonen (vas.), Antti Korkka ja Pasi Mäkinen. toimitila-asioissa – siihen meillä on myös oma kiinteistökehitysyhtiö”, kertoo kehitysjohtaja Pasi Mäkinen. MW-Kehityksen kaiken toiminnan fokuksessa on Mänttä-Vilppula. ”Huolehdimme kaupungin elinvoimaisuudesta luomalla yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Hyvä sana kiirii ja saamme uusia yrityksiä ja yrittäjiä saapumaan Mänttä-Vilppulaan”, Korhonen toteaa. Mänttä-Vilppulassa perustetaan suhteellisen paljon uusia yrityksiä. ”Kehitysyhtiön kautta noin 25 uutta yritystä vuodessa, ja lisäksi yritykset, jotka aloittavat toimintansa palveluidemme ulkopuolella. Nyt on kova buumi menossa ja tammi–helmikuun aikana kehitysyhtiön kautta on perustettu jo kymmenkunta yritystä”, Mäkinen kertoo. Korkan mukaan Mänttä-Vilppulan vilkas yrityskulttuuri juontuu myös siitä, että kau- pungin asema matkailu- ja taidekaupunkina on vahvistunut merkittävästi viime vuosina, ja erityisesti Serlachius-museoiden investointien myötä. ”Matkailijoiden määrä on kasvanut ennätysvauhtia. Olemme nyt pohjoisen Pirkanmaan tapahtumarikas veturipaikka.” ■ TAIDEKAUPUNKI MÄNTTÄ-VILPPULA ■ Pirkanmaalla, tunnin matka Tampereelle ja Jyväskylään ■ ympärivuotinen matkailukaupunki ■ yli 90 000 kulttuurivierasta vuodessa ■ vilkas yritysmatkailun kaupunki ■ www.manttavilppula.fi - taidetta, tapahtumia, teollisuutta ■ www.mw-kehitys.com - kehitysyhtiö palveluksessasi 23

i Suom 24 CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom Kainuu näytti sote-laille SUUNTAVIIVAT ”Palautimme viime vuonna kunnille yli kolmen miljoonan euron lisäksi 11 M€. Vuoden 2014 ylijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen kunnille palautetaan lisää n. 7,9 M€.” Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä on tuottanut kaikki alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut jo kymmenen vuoden ajan. Tulokset ovat kannustavia uuden sote-lain valossa. osiaali –ja terveysvaliokunnan esityksen mukaisesti sote-uudistuksen mallina olisi todennäköisesti yksitasoinen kuntayhtymämalli. Mitä tästä seuraa? Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä toimintamallista on kymmenen vuoden kokemus. ”Viime vuonna kuntayhtymä palautti talousarviosta rahaa kunnille yli kolme miljoonaa euroa. Samaan aikaan palvelujen laatu on tutkimusten mukaan parantunut. Tämä malli toimii”, sanoo kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto. Kainuussa sote-palvelut tuotetaan aidosti yhdessä organisaatiossa. Kainuun ylin päätöksentekoelin on kuntayhtymän valtuusto, jonka ohjausliikkeet siirtyvät samanlaisina käyttöön kaikkien täys jäsenkuntien alueelle. Elämänkaarimallin mukaan järjestetyt palvelut eivät ole sidottuja kuntarajoihin, vaan tulosalueiden esimiehet vastaavat palvelujen tuottamisesta kaikkien jäsenkuntien alueella. Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä ympäristöterveydenhuolto ovat kaikki saman työnantajan toimintaa ja ne rahoitetaan yhdestä ja samasta budjetista. Ahopelto sanoo, että tämän ansiosta osaoptimointia ei S CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto kertoo kuntarajat ylittävän organisaation tekevän parempaa laatua vähemmällä rahalla. tunneta. ”Kaikki nämä tulosalueet voivat aidosti suunnitella asiakkaan palvelut saumattomasti. Hoitoketju ei katkea missään vaiheessa ja työtä on helppo tehdä yhdessä.” ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SÄÄSTÄÄ RAHAA Ennaltaehkäisevään työhön on panostettu pitkään. Kunnissa on perhekeskuksia, joissa saman katon alla työskentelee sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluiden asiantuntijoista koostuva moniammatillinen tiimi. ”Kainuussa ennaltaehkäisevään työhön panostaminen säästää lopulta rahaa, sillä ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa.” Kainuun sotessa erikoissairaanhoidon kulut ovat ainoastaan yksi kolmasosa kokonaisbudjetista ja toisin kuin muualla Suomessa erikoissairaanhoidon osuus on pienenemään päin. Sote-kulut kokonaisuudessaan nousevat muuta maata hitaammin: vuonna 2013 ne kasvoivat 2,1 prosenttia, muualla Suomessa vastaava luku on 4,5 prosenttia. Asiakkaan valinnanvapaus on toteutunut maakunnan sisällä vuodesta 2005 lähtien. Kainuulaiset voivat vapaasti käyttää minkä tahansa alueen kunnan sote-palveluita. ”Sote on aidosti koko alueen yhteinen. Myös tietojärjestelmät ovat yhteiset, joten asiakkaan vastaanottokäynnillä tai vaikkapa laboratorion palvelupisteen sijainnilla ei ole merkitystä. Tulokset ovat saatavilla kaikissa kunnissa ja ne voi tarkistaa vaikka kotona Omasote-nettipalvelussa.” Sote-uudistuksen on pelätty johtavan palvelupisteiden keskittämiseen ja lähipalveluiden supistamiseen. Kainuussa linjana on kuitenkin ollut lähipalveluiden vahvistaminen. Yöpäivystys on Kajaanissa Kainuun keskussairaalassa, mutta päiväaikaan päivystetään terveyskeskuksissa. ”Pystymme hoitamaan suurimman osan alueella tarvittavasta erikoissairaanhoidosta itse Kainuun keskussairaalassa, jossa toimii kaikkiaan 30 erikoisalan osaajia. Vain harvoin tarvittava erikoisosaaminen ostetaan Oulun ja Helsingin yliopistollisista sairaaloista. ■ 25

i Suom Huippuosaaminen ja potilaan tarpeiden huomioiminen takaavat Lahdessa sijaitsevan silmäklinikan menestyksen. Potilaan parhaaksi klinikalla työtä tekevät ylilääkäri Juha Välimäki (oikealla), lääkäri Ari-Pekka Ylilehto ja apulaisosastonhoitaja Maritta Jaatinen. Sinun silmiesi TÄHDEN Yksi maamme edistyneimmistä silmätautien klinikoista sijaitsee Lahdessa. Klinikka on monelle tuttu paikka, sillä vuosittain siellä parannetaan yli kolmentuhannen ihmisen näköä erilaisin leikkausmenetelmin. Klinikka on oiva esimerkki huippuosaajien tarjoamasta palvelusta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. ilmätautien poliklinikan laadukkaat palvelut erilaisissa silmäsairauksissa perustuvat laajaan ja nykyaikaiseen tutkimus- ja hoitovälineistöön sekä henkilöstön korkeaan osaamiseen. ”Keskitymme erityisesti sokeuttavien silmäsairauksien hoitoon. Meillä huippuammattilaiset pitävät huolen potilaista koko hoitotapahtuman ajan. Vahva osaaminen ja potilaan tarpeiden huomioiminen näkyvät siinä, että kaikki potilaskyselyyn vastanneet suosittelisivat silmäklinikkaa parhaalle ystävälleen”, kertoo silmäklinikan ylilääkäri Juha Välimäki. Klinikan erityisosaamista ovat silmän lasiais- ja verkkokalvokirurgiset toimenpiteet sekä S 26 vaativa glaukoomakirurgia. Näitä leikkauksia onkin keskitetty nimenomaan Lahteen. ”Silmäleikkauksissa käytämme lääketieteellisen tiedon uusimpia menetelmiä ja niiden vaatimia hoitolaitteita, -välineitä ja –tarvikkeita”, Välimäki kertoo. Silmätautien leikkausosastolla on kolme leikkaussalia ja kolmepaikkainen heräämö. Osastohoitoa tarvitsevat potilaat saavat käyttöönsä vuodepaikan kirurgian vuodeosastolla. Silmäleikkausosastolla tehdään vuosittain 3100 toimenpidettä, joista kaihileikkauksia 2300, lasiais- ja verkkokalvotoimenpiteitä 350 ja glaukoomakirurgisia toimenpiteitä 100. ■ Lisätietoja: www.silmaklinikkalahti.fi INTOHIMONA HYVINVOINTI Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä on maakunnan suurin sosiaali- ja terveysalan palveluntuottaja ja työnantaja. Toimimme potilaan ja asiakkaan etu edellä. Meiltä saat: ■ 38 erikoissairaanhoitoalan palvelut ■ sosiaalipalvelut ■ terveyspalvelut ■ laboratoriopalvelut ■ ympäristöterveyden palvelut Tutustu tarkemmin www.phsotey.fi Seuraa meitä somessa: facebook, twitter, youtube, instagram, linkedin CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

Asiakaslähtöisyys EI RIIPU SOTE-LAISTA oteuudistuksen tarkoituksena on palvelujen tasapuolinen ja tehokas järjestäminen. Kenelle näitä palveluja pitää tasapuolisesti ja taloudellisesti tuottaa? Aivan oikein - kuntalaisille, yksittäisille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjille. Samalla tavoitellaan taloudellisia säästöjä kunnille ja valtiolle. Uudistus tarkoittaa, että tavoitteenamme on saada aikaan uutta ja aiempaa parempaa.  Uusi sotelakiesitys on avannut niin laajan uudistumismahdollisuuden, että se näyttää samalla pelästyttäneen meidät. Selviämmekö soteuudistuksesta ja pystymmekö hyödyntämään oivallisen mahdollisuuden uudistua vai kuivuuko soteuudistus kasaan, kun liian suuri joukko pelästyy epävarmaa tulevaisuutta?  Ei huolta, kyllä me selviämme. Meillä on käytössämme yhteinen, kaikille osapuolille sopiva työkalu uudistuksen toteuttamiseen. Työkalu sopii erinomaisesti kunnille, luottamushenkilöille, virkamiehille ja yksittäisille kuntalaisille sekä sotealan työntekijöille.  Työkalumme eli yhteinen lähestymistapamme soteuudistukseen tulee olla asiakaslähtöisyys. Sillä tarkoitan asiakkaita laajasti eri näkökulmista. Tärkeimpänä asiakkaana on yksittäinen kuntalainen, sotepalveluiden loppukäyttäjä. Toissijaisina asiakkaina ovat sotepalveluiden kuntatilaajat sekä soteorganisaatioiden sisäiset ja ulkoiset yhteisöasiakkaat. Asiakaslähtöisyys on yhteinen näkökulma kaikille sotepalveluiden käyttäjille, tuottajille ja maksajille.  Asiakaslähtöisyys ei ole riippuvainen hallinnollisista rakenteista eikä sotelain hyväksymisestä tai lopullisesta sisällöstä. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa sekä laadukasta ja tasapuolista palvelujen tuottamista että kustannustehokkaita toimintamalleja ja prosesseja. Jos kustannustehokkuus lyödään laimin, taloudellisesti rajallisia resursseja käytetään yksittäisen kuntalaisen kannalta huonosti: hän ei saa verorahoillaan niin paljon vastinetta, kuin olisi mahdollista. Laadukas, hyvä ja tasapuolinen sotepalvelujen tuottaminen ei ole ristiriidassa taloudellisesti tuottavien ja tehokkaiden toimintamallien kanssa, jos niin vain halutaan. S   Jouni Peltomaa, toimitusjohtaja, PHSOTEY Laboratorioliikelaitos CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Hajautuva, aikaa ja paikkaa kunnioittamaton, yksilöllistyvä ja auktoriteettiuskon romuttava nykytyöelämä vaatii mukauttamaan johtamistyylin tilannekohtaisesti… i Suom Johtamisen kehittämisverkoston asiantuntijat valaisevat ilmiötä nimeltä johtaminen: millaisia ovat johtamisen ja esimiestyön hyvät käytännöt, mitkä ovat johtamisen laatukriteerit julkisella sektorilla ja miten vahvistaa kaikenikäisten johtamisen periaatteita työpaikoilla. …tai sinut korvataan koneella. 57 €, sid., 256 sivua, Työterveyslaitos 2015 TTL-Kirjakauppa www.ttl.fi/verkkokauppa puh. 030 474 2543 kirjakauppa@ttl.fi 27

i Suom Lappiin KANNATTAA sijoittaa Vaikka laajan Lapinmaan pohjoisosissa eletään hyvinkin erilaisissa olosuhteissa kuin eteläosissa, maakunta koetaan yhteiseksi. Lapin eri seutukuntien elinkeinotoimijat kokoontuivat Rovaniemelle sparraamaan toisiaan avoimin kortein: elinkeinostrategioihin sisällytettäviä ideoita sateli pöytään roimasti, kun seutukunnat pohtivat omia ja naapureidensa kehittämisen painopisteitä. apin ELY-keskuksen järjestämässä Lapin yrittäjyyshankkeen loppuseminaarissa etsittiin uusia näkökulmia Lapin kuuden seutukunnan kehittämiseen. Muun muassa eksotiikastaan, luonnostaan ja Joulupukista tunnettu maakunta tarvitsee tällä hetkellä ennen kaikkea uusia yrittäjiä. Tunturi-Lapin seutukoordinaattori Ritva Tauriainen toivottaa uudet hyvinvointi- ja luonnontuotealan toimijat tervetulleeksi. ”Lappia voidaan nostaa esille yhä enemmän ikuisen nuoruuden, pitkän iän ja hyvinvoinnin alueena. Tähän työhön tarvitsemme uusia, ennakkoluulottomia yrittäjiä. ” ProAgrian luonnontuotetoimialakehittäjä Irja Mäkitalo muistuttaa, että luonto mahdollistaa todellisen aarreaitan uusille innovaatioille: ”Lapin luonnosta löytyy valtavasti mahdollisuuksia. Täällä on 9 miljoonaa hehtaaria luomusertifioitua aluetta”. Erkki Kautto Rovaniemi-Ranuan seudulta toteaa, että Rovaniemi on aina ollut pohjoinen kohtauspaikka. ”Nyt kun arktisille alueille kohdistuu alati kasvava kiinnostus, Rovaniemen mahdollisuudet pohjoisen logistisena keskuksena entisestään paranevat. Lisäksi Joulupukin virallisena kotikaupunkina olemme onnistuneesti viemässä alueen yritysten tuotteita, L 28 palveluja sekä konsepteja erityisesti Aasiaan.” POSITIIVISTA PÖHINÄÄ Viime vuosina kovia kolhuja kokenut Itä-Lappi on lähtenyt uuteen nousuun. Sellutehtaalta ja muista teollisuuslaitoksista aikoinaan irtisanotuilla ja muualle muuttaneilla on mahdollisuus palata kotiseudulleen muun muassa yritysten sukupolvenvaihdosten ansiosta. ”Meillä on paljon yrityksiä, jotka hakevat jatkajia. Itä-Lapissa on muutenkin tällä hetkellä ilmassa positiivista pöhinää”, seutukoordinaattori Tiina Kiuru sanoo. Länsi-Lapin seutukunnat Kemi-Tornio ja Tornionlaakso panostavat muun muassa kansainvälisyyteen. ”Tornionlaakson vahvuutena on Ruotsin ja Norjan läheisyys sekä huippuosaaminen logistiikassa. Meillä on veturiyrityksiä, joiden avulla voidaan luoda toimintamahdollisuuksia alueellemme sijoittuville yrityksille”, toteaa yritysneuvoja Tuomas Mathlein. ”Meri-Lapin teollisuutta uudistetaan siirtymällä tuotekeskeisyydestä ratkaisukeskeisyyteen, mikä tarkoittaa, että toiminta lähtee asiakaskeskeisyydestä – vastaamme asiakkaan tarpeisiin, sanoo Kemi-Tornion seutukoordinaattori Seppo Selmgren. Sauli Vanhapiha pyörittää yhdessä veljensä Simon kanssa Tundrealomakeskusta Kilpisjärvellä. Vanhapiha on osallistunut useisiin ELY-keskuksen järjestämiin yrityskoulutuksiin. ”Itsensä kehittämisestä ei ole koskaan haittaa”, hän muistuttaa. HANKKEELLA VAHVISTETTIIN LAPPILAISTEN YRITYSTEN KILPAILUKYKYÄ Rovaniemellä pidetty tapahtuma oli samalla seitsemän vuotta kestäneen Lapin yrittäjyyshankekokonaisuuden päätösseminaari. Hankkeeseen on osallistunut 4300 henkilön joukko, joka on koostunut yrittäjistä, yritysten työntekijöistä, yritystoiminnasta kiinnostuneista sekä seudullisista yrityspalvelutoimijoista. Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa pk-yritysten toimintaa asiantuntijapalveluiden ja koulutusten kautta. Projektipäällikkö Riikka Tuomivaaran mukaan yrittäjyyshankkeesta haluttiin CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom Lapin seutukunnat. luoda strategisesti merkittävä yrityskehittämisen projekti, jossa samalla kokeiltaisiin uusia toimintatapoja. ”Joka neljäs lappilainen yritys on osallistunut hankkeen toimenpiteisiin, mikä on todella huikea tulos.” Hankkeen myötä myös seudullisia yrityspalveluverkostoja on kehitetty, jotta yrityskehittäjät voivat tunnistaa entistä paremmin yrittäjien tarpeet ja palvella yrityksiä yhtenäisillä työkaluilla. ■ Lapin ELY-keskuksen yrittäjyyshanke 2008–2015. Rahoitus: ESR, yrittäjät ja kunnat. CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Lappilaiset seutukoordinaattorit ja yhteyshenkilöt Tiina Kiuru, Ritva Tauriainen, Minna Suominen, Seppo Selmgren, Elsi Malkki ja Tuomas Mathlein vaskaamassa elinkeinoelämän kultahippuja. 29

i Suom Fennovoiman hanke tuo ELINVOIMAA JA ENERGIAA POHJOIS-SUOMEEN Fennovoiman Hanhikivi 1 -hanke etenee kohti konkreettista rakentamisvaihetta. Infratyöt Pyhäjoen Hanhikiven niemellä ovat jo käynnissä. nnen kuin varsinaista ydinvoimalaitosta aletaan rakentaa, tehdään laitospaikalla noin parin vuoden ajan mittavia infrastruktuuritöitä sekä rakennetaan tukirakennuksia. Tämän vuoden aikana liitytään esimerkiksi kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon, aidataan laitosalue ja aloitetaan koulutusrakennuksen rakennustyöt. Viime syyskuussa aloitettu uusi yhdystie valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksen Fennovoima jättää valtioneuvostolle kesäkuun loppuun mennessä. Ensimmäiset voimalaitoksen betonointityöt on aikataulutettu vuodelle 2018. E ALIHANKINTANEUVOTTELUT KÄYNTIIN KEVÄÄN AIKANA Tammikuussa laitostoimittaja Rusatom Overseas tiedotti solmimistaan päähankintasopimuksista. Seuraavaksi päähankkijat pilkkovat projektikokonaisuutta sopiviin aliurakoihin ja kartoittavat kiinnostuneita yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Alihankintaneuvottelut yritysten kanssa käynnistyvät tämän kevään aikana. Fennonvoiman hanke on kansainvälinen ja töiden kilpailutus tehdään kansainvälisesti. Yritysten on täytettävä suomalaiset korkeat alan laatustandardit ja toimittava maan lainsäädännön mukaisesti. Valmistelevat työt sopivat hyvin alueen tunteville paikallisille yrityksille. Muutenkin suuri osa rakentamisesta on tavallista teollisuusrakentamista, johon suomalaisilla yrityksillä on hyvät valmiudet. 30 Pyhäjoen Hanhikiven niemellä infratyöt ovat jo käynnissä. Alihankintaneuvottelut tulevista töistä käynnistyvät kevään aikana. YHTEISTYÖLLÄ HYVÄÄN LOPPUTULOKSEEN SUORIA JA VÄLILLISIÄ VAIKUTUKSIA Fennovoima, Rusatom Overseas sekä työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat toukokuussa työmaasopimuksen koskien yhteisiä pelisääntöjä tulevalla Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla. Siinä sovitaan rakennustyömaalla noudatettavista yhteistyökäytännöistä ja käytännön keinoista harmaan talouden torjumiseksi. Fennovoima myös auttaa yrityksiä valmistautumaan hankkeeseen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Julkinen sektori ja erilaiset yritysyhteistyöorganisaatiot ovat tehneet vuosia töitä, jotta hankkeen myönteiset vaikutukset voidaan maksimoida. Fennovoima tekee myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tukee näin ydinvoimaosaamisen lisäämistä tekniikan alan koulutusohjelmissa. Fennovoiman hanke tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä niin kansallisesti kuin paikallisesti. Suoria työpaikkoja laitos tarjoaa rakennusvaiheessa enimmillään noin 4000 työntekijälle ja valmistumisen jälkeen pysyviä työpaikkoja syntyy noin 400–450 kymmeniksi vuosiksi. Niin rakentamis- kuin käyttövaiheissa monet työntekijät asuvat seutukunnassa. Asukasmäärän lisääntyminen kasvattaa kysyntää monilla eri aloilla uusien asukkaiden käyttäessä samoja palveluita kuin kantaväestökin. Kysyntä lisääntyy esimerkiksi kaupan, majoituksen ja vapaa-ajan palveluiden saralla. Uusien työpaikkojen lisäksi kunnan verotulot kasvavat merkittävästi: työntekijät maksavat tuloveroa ja Fennovoima kiinteistöveroa. ■ CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom TUKIJÄRJESTELMIEN MERKITYS KASVAA resurssien pienentyessä Toimivat henkilöstö-, palkka- ja taloushallinnon ohjelmistoratkaisut ovat jokaisen menestyvän organisaation taustalla. ditro Public Oy tarjoaa ohjelmistoratkaisuja jo yli 200 julkishallinnon organisaatiolle. ”Vahvuutemme on pitkä ja kattava kokemus eri toimialojen asiakkuuksista. Tarjoamamme ohjelmistot ovat omaa tuotekehitystämme, ja koko arvoketju on hallussamme. Kannamme siten kokonaisvastuun ratkaisujemme laadusta”, Aditro Public Oy:n toimitusjohtaja Mari Eklund kertoo. Julkishallintoa kohtaan on yhä suurempi muutospaine. ”Julkishallinnossa vaaditaan enemmän vähemmillä resursseilla, mutta vähintään yhtä laadukkaasti kuin aiemmin. Tietojärjestelmillä on suuri rooli tässä kehityksessä. Automaation avulla manuaalinen työ, ja siten myös virheet, vähenevät”, Eklund jatkaa. A LAADUKKAALLA HRJOHTAMISELLA TURVATAAN TULEVAISUUS Talousjohtajat ovat jo pitkään olleet mukana johtoryhmissä, mutta nykyään myös HR-johto on saanut ääntään kuuluviin. ”Toimivalla HR-järjestelmällä ja -johtamisella organisaatio pystyy asettamaan tavoitteita, hallitsemaan osaamista – sen siirtoja ja jatkuvuutta – sekä näyttämään toteen hyötyjä pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudessa kilpailu parhaista osaajista kovenee ja osaamisen turvaaminen on strategisesti yhä tärkeämpää”, myyntijohtaja Jari Kontkanen kertoo. ASIAKASTA KUUNNELLAAN TARKALLA KORVALLA Julkishallinnossa on osin omia käytäntöjään, CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Myyntijohtaja Jari Kontkanen ja toimitusjohtaja Mari Eklund luotsaavat asiakaslähtöisellä otteella toimivaa Aditro Public Oy:tä. mutta niiden toimintatavat lähenevät yrityksiä. Aditro kehittää aktiivisesti toimintaansa ja ratkaisujaan yhdessä asiakaskunnan kanssa. ”Asiakkaamme pääsevät vaikuttamaan ja antamaan palautetta, mutta ammattilaisina me vastaamme lopullisista päätöksistä. Meiltä vaaditaan näkemystä ja olemme valmiita sitä tarjoamaan”, Kontkanen jatkaa. Laadukkaat tukijärjestelmät mahdollistavat organisaation keskittymisen omiin ydintoimintoihinsa. ”Meillä on paras kyky vastata markkinoiden tarpeisiin, koska hallitsemme koko arvoketjuamme. Tuomme turvallisuutta ja jatkuvuutta asiakkaidemme toiminnan tueksi”, Eklund summaa. ■ Aditro on Pohjoismaiden kärkitoimijoita talous-, palkka ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen sekä palkanlaskennan ulkoistupalvelujen toimittajana. Yli 1300 asiantuntijaa palvelee tuhansia asiakkaita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. 31

i Suom Askonalueen teollisuuskiinteistöt saivat UUDEN ELÄMÄN Upon ja Askon vanhat tilat Lahdessa eivät jääneet rapistumaan tai haalistumaan historian hämärään. Vanhoja teollisuuskiinteistöjä kehittävä Renor Oy on päivittänyt perinteikkään tehdasmiljöön modernin huipputeknologian avulla nykypäivän yrittäjien tarpeisiin sopivaksi. Samalla kulttuurihistoriallisesti arvokas alue luo uusia menestystarinoita vanhojen legendojen jatkoksi. lkoa katsottuna Askonalueen punaiset tiilirakennukset hohtavat Lahden Radanvarrella yhtä komeina kuin ennenkin – silloin kun puuseppä Aukusti Avoniuksen vuonna 1918 perustama huonekalutehdas toimi täydellä teholla. Ulkokuoren alla ja seinien sisällä hyrrää kuitenkin uusi teknologia. “Hyödynnämme olemassa olevaa kiinteistökantaa, sillä eihän uuden tuottaminen ole mikään itseisarvo. Vanhatkin kiinteistöt voivat aktiivisesti palvella nyky-yhteiskunnan tilatarpeita”, kertoo Renor Oy:n toimitusjohtaja Timo Valtonen. Askonalueen kiinteistöpäällikkö Timo Väisäsen mukaan uudet rakennusmateriaalit on sovitettu tehdasalueen visuaaliseen ilmeeseen tarkasti harkiten. “Taitavasti yhdistelemällä uusi ja vanha tukevat toisiaan. Niillä saadaan myös sellaista kontrastia, joka tuo viihtyvyyttä. Esimerkiksi aulan lattioihin on saatu persoonallista ilmettä tuomalla vanha teollinen karheus esiin.” Ekoteoista erityismaininnan ansaitsee jäähdytysjärjestelmä, joka hyödyntää Salpausselän harjualueella luonnostaan pulppuavaa pohjavettä. U 32 Perinteet säilyttäen, tulevaisuuteen päivittäen: Toni Pajulahti, Timo Väisänen ja Timo Valtonen suunnittelemassa vanhan tehdashallin uutta ilmettä. “Lämmennyt vesi pumpataan puhtaana takaisin pohjavesialtaaseen. Säästöt vastaavat noin kymmenen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta”, ylläpitopäällikkö Toni Pajulahti kertoo. RAKENNUSPERINNÖN VAALIMINEN KANNATTAA – TALOUDELLISESTIKIN Kestävä kehitys ei ole ristiriidassa liiketoiminnan tavoitteiden kanssa. Aktiivisen kehitystyön ansiosta vanhoja tiilirakennuksia voi hyödyntää muutenkin kuin lähes yksinomaan taiteelliseen toimintaan profiloituneina alhaisen vuokratason kohteina. “Kestävä kehitys on kustannustehokasta. Käytämme vähemmän rakennusmateriaaleja ja resursseja. Ympäristöseikat tulevat koko ajan mukana luonnollisena osana perustoimintaa. Samalla kun entistä teollisuusaluetta muutetaan nykyaikaisen jälkiteollisen yhteiskunnan käyttötarkoituksiin, korjaamme vanhan teollisen toiminnan ympäristöhaittoja”, Valtonen painottaa. Ylläpitopäällikkö Pajulahti muistuttaa lisäksi rakennusmateriaalien olennaisesta roolista, kun vanhojen kiinteistöjen käyttökelpoisuutta arvioidaan. Tällaiset vanhat punatiiliset teollisuusrakennukset on tehty niin tukevasti ja hyvin, että niitä on järkevää käyttää uudestaan. 1950-luvulta lähtien rakennettuja pelti- ja Siporexhalleja sen sijaan ei voisi hyödyntää. “Hyödynnämme vanhojen teollisuusalueiden keskeistä sijaintia sen sijaan, että lähtisimme perustamaan uutta greenfieldiä jonnekin kauas pellolle”, Timo Valtonen muistuttaa. TARINA JATKUU Askonalueen 278 asiakkaasta pääosa on pkyrityksiä, vaikka joukkoon mahtuu myös Andritzin ja Nordean kaltaisia isompia toimijoita ja yksityishenkilöitä. Monelle alueen 1800 työntekijästä paikka on ollut tärkeä jo sukupolvien ajan, vaikka toimintamuodot ovat muuttuneet. “Monien vanhemmat ovat olleet Askolla tai Upolla töissä. He ovat selkeästi ylpeitä siitä ja näkevät itsensä osana jatkumoa. Täällä viihdytään, millä taas on taloudellisia vaikutuksia”, toimitusjohtaja Valtonen kertoo. ■ CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom Monetra on valmiina SOTEN TALOUSTALOKSI “Sote-uudistuksen odotetaan etenevän vauhdilla.” Monetra Oy on Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perustama palvelukeskus, joka on valmistautunut sote-uudistuksen mukana tuleviin talous- ja henkilöstöhallinnon muutoksiin. ote-uudistus etenee ripeällä aikataululla, mikä edellyttää kunnilta ja kuntayhtymiltä kykyä nopeisiin muutoksiin. Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perustama palvelukeskus Monetra Oy on jo nyt valmistautunut ottamaan vastaan talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisuuksia, kertoo toimitusjohtaja Päivi Pitkänen. ”Olemme hioneet ja ottaneet käyttöön parhaan käytännön siihen, miten palvelut saadaan käyttöön mahdollisimman ketterästi uusille asiakkaille.” Monetran palkka- ja taloushallinnan asiakkaat ovat kuntia, kuntayhtymiä ja kuntien omistamia osakeyhtiöitä. Sote-uudistuksen edetessä Monetrassa on kuitenkin varauduttu uusien toimipisteiden perustamiseen nopeallakin aikataululla. Ketteryys on Pitkäsen mukaan sote-uudistuksen edetessä tärkeää, mutta oleellisinta on palveluiden luotettavuus. ”Uudet taloushallintojärjestelmät lisäävät tehokkuuttamme entisestään. Sähköiset järjestelmät mahdollistavat palveluiden tarjoamisen myös kauempana oleville asiakkaillemme.” Monetran tehokkuus ja luotettavuus pohjaa osaltaan malliin, jossa yhden asiakkaan palvelut tuotetaan eri tiimeissä. ”Kukin tiimi on oman palvelunsa erityisosaaja ja kehittäjä, mikä tuottaa tehokkuutta ja alentaa yksikkö- S CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Monetra Oy:n toimitusjohtaja Päivi Pitkänen muistuttaa nopeista sote-päätöksistä vielä tämän vuoden aikana. kustannusta. Myös vaaralliset työyhdistelmät voidaan välttää, kun esimerkiksi palkanlaskenta ja maksatus ovat eri tiimeissä”, sanoo Pitkänen. ”Ernst & Young tulee tekemään meille tämän vuoden aikana ISAE3402:n mukaisen auditoinnin, jonka avulla varmennetaan Monetran laadukas ja asiakkaille riskitön palvelutuotanto.” TARKOITUKSENA AVOIN KUMPPANUUS Päivi Pitkänen kuvailee, että Monetra hakee ennen kaikkea kumppanuutta asiakkaiden kanssa. Tässä työssä helpottaa, kun palveluvalikoima on laaja ja sitä laajennetaan kysynnän mukaisesti. Palveluihin kuuluu esimerkiksi henkilövuokraus, eläke- ja so- pimusneuvonta, konsultointi ja koulutus. Monetran kaikkiaan 150 työntekijän työkokemus ja kiinnostukset on listattu osaamistietokantaan. Osa henkilöstöstä kaipaa huomattaviakin muutoksia työarkeen. ”Tärkeintä on sanoa meille ääneen, mitä haluaa. Teemme nykyisille asiakkaillemme esimerkiksi henkilöstövuokrausta. Jos asiakkaamme tarvitsee osa-aikaisen controllerin, sellainen löytyy nopeasti.” Monetra seuraa herkästi muutakin kuin tehokkuutta ja laatua. Myös työtyytyväisyys on hyvä. Pitkänen sanoo, että tehoa ja laatua on turha odottaa, jos työntekijöistä ei pidetä hyvää huolta. Työntekijöistä 84 % pitää Monetraa erittäin hyvänä työpaikkana. Pitkänen sanoo, että tavoitteena on olla Suomen arvostetuin palkka- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. ■ 33

i Suom Sopivasti TILAA Yrityksen liiketoiminnan kasvaminen, luokkamäärien lisääntyminen, päiväkodin sisäilmaongelmat. Siinä muutamia tilanteita, joihin tarvitaan uusia tilaratkaisuja, ja usein ripeällä aikataululla. Cramo Adapteo vastaa muuttuviin tilatarpeisiin kaikkialla Suomessa. ermanvärisissä neuvottelutiloissa on menossa kasvatuskeskustelu ja pienryhmätilassa kokoontuu muskariseurue. Henkilökunnan sosiaalitiloissa on kahvihetki ja tapparanoranssissa keittiössä valmistaudutaan lounasaikaan. Tamperelaisen Multisillan päiväkodin 986 neliötä ovat olleet seitsemän lapsiryhmän ja 26-päisen henkilökunnan aktiivisessa käytössä viime elokuusta lähtien. ”Vanhassa Multisillan päiväkodissa oli lievä sisäilmaongelma ja rakennus puretaan. Siksi aikaa kun uutta rakennetaan, Tilakeskus vuokrasi Cramo Adapteolta väistötilat. Olemme olleet näihin tyytyväisiä ja vanhemmiltakin on tullut palautetta viihtyisyydestä ja valoisuudesta. Henkilökunta on saanut vaikuttaa sisustamiseen ja lapset saivat äänestää oman ryhmänsä kaappien väreistä, kun Cramolla oli paljon vaihtoehtoja”, Multisillan päiväkodin johtaja Satu Alanen kertoo ja jatkaa: ”Prosessi meni kaikkinensa hyvin ja aikataulut pitivät. Korostan tiedottamisen tärkeyttä: vanhempia on matkan varrella osallistettu ja tiedotettu muutoksen eri vaiheista.” K dollisuuden lyhyisiin, joustaviin vuokrasopimuksiin, vaikka puolivuotisiin. Lyhyet sopimusajat ovat järkeviä myös siksi, että noudatamme aina uusimpia rakennusmääräyksiä ja päivitämme tilojemme tekniikkaa, jotta asiakkaillamme on aina modernit tilat käytössään”, kertoo Cramo Adapteon myyntijohtaja Karri Frisk. Muutoksia voi tietysti tehdä sopimuskaudenkin aikana. ”Esimerkiksi Multisillan päiväkodissa huomattiin alkuun meluongelmaa, joten sinne toimitettiin desibelipaneeleja, jotka vaimentavat äänet hyvin.” Päiväkotien ja koulujen muuttuvista tilatarpeista luetaan lehdistä päivittäin. Myös yritysmaailmassa muutokset ovat yleisiä. ”On paljon määräaikaisia tai nopeasti kasvavia projekteja, joiden työntekijöille on käytännöllistä vuokrata meiltä toimistotilat. Moni yritys vuokraa meiltä tiloja myös sillä perusteella, että sijoittaa rahansa mieluummin tuottavaan toimintaan kuin seiniin. Asiakkainamme on monia suuryrityksiä, jotka viihtyvät väliaikaisiksi ajattelemissaan tiloissa vuosikausia, eli lyhyet tarpeet saavatkin lopulta pitkäaikaisen ratkaisun.” YRITYSTEN VAIHTELEVAT TILATARPEET AVAIMET NOPEASTI KÄTEEN Multisillalla on sopimus viideksi vuodeksi ja sitä jatketaan tarpeen mukaan. Myös tilojen kokoa voi muuttaa, jos tarvetta tulee. ”Tosi harvoin asiakas osaa ennustaa tilatarvettaan tarkkaan, joten tarjoamme mah- Multisillan väliaikaista päiväkotia suunniteltiin rauhassa parisen vuotta yhteistyössä päiväkodin henkilöstön, Cramon ja tilaajan eli Tampereen Tilakeskuksen kanssa. ”Keskimäärin suunnitteluprosessi kestää 34 Väistötiloissa viihdytään ja hyvässä yhteistyössä kaikki toimii. Kuvassa Cramo Adapteon myyntijohtaja Karri Frisk ja Multisillan päiväkodin johtaja Satu Alanen. vain pari viikkoa ja suunnittelusta pystytykseen kaikkine lupaprosesseineen menee pari kuukautta. Kiireisimmät saavat meiltä tilat käyttöönsä välittömästi. Nopea aikataulu on mahdollinen, sillä meillä on omat arkkitehdit suunnittelemassa sekä toimipisteitä ja niissä valmiita moduuleja eri puolilla Suomea”, Frisk toteaa. Siirtokelpoiset tilat saa halutessaan täysin avaimet käteen -periaatteella. ”Meiltä saa kaiken suunnittelutyön LVI ja muu infra mukaan lukien. Usein hoidamCALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

i Suom “Pidämme sen, minkä lupaamme. Meillä ei ole ollut yhtään myöhästynyttä toimitusta kymmeneen vuoteen.” me myös asiakkaan lupa-asiat sekä maarakennustyöt. Huolehdimme aina rakennusvalvonnan tarkastuksista ja järjestämme asiakkaalle turvallisuuskierroksen sekä käyttöönottovalmennuksen. Kaikki rakennuksen mahdollinen ongelmanhoito kuuluu meille ja meiltä saa myös käytönaikaisen huollon sopimuksen mukaan ilmastointisuodattimien vaihdosta lähtien. Huonekalutkin järjestyvät meidän kauttamme, mutta asiakkaan tehtäväksi jää tehdä oma palkkatyönsä uusissa tiloissaan!” ■ CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU CRAMO ADAPTEO cramoadapteo.fi ■ ■ ■ ■ Vuokraa siirtokelpoisia tilaratkaisuja kunnille ja yrityksille kaikkialla Suomessa. Toiminut maassamme pisimpään, vuodesta 1978. Tiloja yhteensä noin 160 000 neliötä. Palvelee esimerkiksi sisäilmaongelmatilanteissa, alueellisten muutostilanteiden kohdatessa ja määräaikaisissa projekteissa. ■ Tarjoaa lyhytaikaisia vuokrajaksoja, jotka joustavat asiakkaan olosuhteiden muutoksiin. ■ Tiloja on mahdollista siirtää kunnan sisällä. ■ Aina viimeisimpien määräysten mukaiset tilat. ■ Suomen suurimman tilavuokraajan toimitusvarmuudella Cramolta saa tiloja välittömästi. 35

i Suom 36 CALCUS GROUPIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU