Botnia Printin asiakaslehti 1-2015

www.botniaprint.fi

Botnia Print Oy Ab Asiakaslehti 1-2015 Formaatti: Leikattu tabloid 250x350mm Paperi: UPM Fine 70 g Paino: Botnia Print Oy Päätoimittaja: Hannu Salmi Kannen kuva: Elisa Karhula Botnia Print ASIAKASLEHTI 1/2015 Kuva: Päivi Karjalainen TERVETULOA LAATUJOUKKOON! Iloisia uutisia ja isoja investointeja sisältänyt vuosi 2014 on saanut hyvää jatkoa. Botnia Printin asiakkuuksien määrä on ehtinyt kasvaa tällekin vuodelle jo usealla uudella tulokkaalla. Yhä useampi lehdentekijä päätyy formaattivalinnassaan aikakauslehtimäiseen leikattuun tabloidiin. Muistatko Sinä, minkä mainoksen näit netissä viimeksi? sivu 9 Kuva: Päivi Karjalainen Kuva: Kauppapuutarhaliitto MUODON MUUTOS LAATU ON PÄIVÄN SANA Broadsheetistä on tullut lehtiformaattina harvinaisuuus. Ja sekös harmittaa kukkakauppiaita talviaikaan! ”Niin lukijat kuin ilmoitusasiakkaatkin vaativat tilatulta lehdeltä ennen kaikkea korkeaa laatua. Kriteeri pätee niin sisältöön kuin painolaatuunkin.” Michael Rosenback tietää. sivu 5 Botnia Print 2015 3

VUOSI 2015 Pääkirjoitus Uutta kohti Hyvä pointti ”Huoli lasten suhteesta kirjallisuuteen on sivistyneiden nykyvanhempien lempihuoli. Mikä on, kun meidän lapsi ei lue? --Jokin siinä unohtuu. Se, että emme mekään itse asiassa lukeneet lapsina. Me juoksimme pitkin pihoja ja katuja aivan muiden asioiden kuin kirjallisuuden perässä. Jos jäimme kotiin kirjojen ääreen märehtimään, vanhempamme huolestuivat: voisi sitä nyt muutakin tehdä kuin lukea, menkää ulos, siellä on kaunis ilma ja kavereita.” Helsinkiläinen kirjoittaja Jyrki Lehtola pohtii Anna-lehdessä (50/2014) nykyvanhempien ja -lasten suhdetta kirjallisuuteen. Sama ajatusmaailma sopinee myös lehdentekijöiden lempihuoleen: miten saada lapset lukemaan lehteä. 4 Botnia Print 2015 Tervehdys kaikille lukijoillemme täältä talvisesta Kokkolasta. Ilokseni voin aloittaa pääkirjoitukseni kertomalla, että lähtökohdat uudelle vuodelle ovat vähintäänkin suotuisat. Viime vuoden syksyllä vahvistimme jo toistamiseen paikkamme kansainvälisessä ja erittäin arvostetussa WAN IFRA:n laatuklubissa vuosille 2014 - 2016. Tavoitteemme on olla paras ja laadukkain vaihtoehto yhteistyökumppaniksi läpi koko laajan asiakaskenttämme. Elokuussa käyttöön otettu uusi leikkurilinjamme antaa sekin positiivista potkua uuteen vuoteen. Investoinnin arvo oli noin miljoona euroa ja se käsitti muun muassa uuden rumpuleikkurilinjan ja erillisen neljännestaittokoneen postitukseen. Tuotteiden leikkauksen laadukkuuden ja tehokkuuden lisäksi voimme nyt tarjota asiakkaillemme monia uusia vaihtoehtoja tuotesuunnitteluun. Olemme panostaneet vahvasti henkilöstön työssä viihtyvyyden, osaamisen ja motivaation kehittämiseen koulutuksen avulla. Myös myynnin seurannan ja kasvun työvälineet on saatu pitkän ja ansiokkaan prosessin myötä sille tasolle, jota tänä päivänä menestyminen myyntityössä tarvitsee. Tämän kaiken panostuksen uskomme näkyvän palvelumme tasossa Teille, arvoisat asiakkaamme, jo tänä päivänä, mutta entistä vahvempana jatkossa. Olemme koonneet lehteemme paljon tarinaa eri aihealueilta. Toivottavasti asiakaslehtemme herättää mielenkiintoa ja antaa lukijoillemme positiivista uutta ajateltavaa meistä ja yrityksemme tavoitteista sekä suunnitelmista kohti aina niin mielenkiintoista tulevaisuutta. Yhteistyöterveisin, Hannu Salmi, toimitusjohtaja Botnia Print Oy Ab

Tabloid-buumin kääntöpuoli: Kukat vailla kääreitä Ovatkohan lehtitalot ajatelleet uudistuksia tehdessään ollenkaan kukkakauppiaita? Isokokoinen broadsheet-lehti on ollut mainio kukkien käärepaperi kautta vuosikymmenten, mutta nyt sanomalehdet toisensa perään muuttavat formaattiaan tabloid-lehtiin. - Tämä on iso ongelma meillä kukkakaupassa erityisesti talvisin, myöntää Tea Tuikka kokkolalaisesta Lindell Flowersilta. - Isoja asetelmia on miltei mahdoton kääriä tabloid-lehtiin. Sen vuoksi keräämmekin isoja sanomalehtiä mistä vain ikinä pystymme. Työhön on valjastettu koko suku ja jopa asiakkaita. Kovimman pulan satuttua joulun aikoihin olemme käyneet hakemassa lehtiä jopa keräyspisteistä, Tuikka naurahtaa. Erityisen haikein mielin kukkakaupassa muistellaan Helsingin Sano- mien broadsheet-formaattia. - Yhdestä lehdestä sai kääreet moneen kukkapakettiin. Esimerkiksi nykyinen Keskipohjanmaa-lehti on lukemisen kannalta hyvä, koska sivut on liimattu toisiinsa kiinni. Mutta kukkakauppiaan näkökulmasta irtosivut olisivat ideaali. Eipä silti, kyllä tabloid-lehdetkin kukkien kääreeksi taipuvat. Tarvitaan vain uusia pakkauskonsteja ja pienempiä kukkakimppuja. - Isojen sanomalehtien jättämää aukkoa täytetään muun muassa lämpöpusseilla. Mutta niistä pitää maksaa toisin kuin eilisen sanomalehdestä, Lindell Flowersin Tea Tuikka huomauttaa. Kuva: Kauppapuutarhaliitto Lehden muoto murroksessa Sanomalehtituotteiden formaateissa on tapahtunut lyhyessä ajassa merkittävä muutos. Suuri osa Suomessa päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä on siirtynyt tabloid-muotoon. Esimerkiksi Botnia Printin tuotannossa broadsheet on jo formaateista harvinaisin. Tabloidiin siirtymisen myötä leikattujen lehtien suosio on kasvanut. Leikatulla lehdellä tarkoitetaan sanomalehtituotetta, josta on leikattu valkoiset marginaalit pois. - Leikkaus tekee lehdestä aikakauslehtimäisen ja siistin. Se on tehokas tapa erottautua muista sanomalehtituotteista. Leikattu lehti on erinomainen formaatti myös tabloid-lehden liitteeksi, Botnia Printin Key Account Manager Michael Rosenback selventää. Botnia Print 2015 5

Tervetuloa laatujoukkoon! Vuosi 2014 oli Botnia Printissä voimakasta asiakaskunnan kasvun aikaa. Yksi vuoden tulokkaista oli Hufvudstadsbladet eli HBL, jonka Pohjanmaan painos on painettu kesäkuusta alkaen Botnia Printissä. Painon lisäksi myös jakelu hoituu paikallisesti: Botnia Printistä lehdet siirtyvät KP Jakelun ja HSS Median jakeluyhtiön kuljetettavaksi. Niinpä HBL on tilaajiensa aamukahvipöydässä viikon jokaisena päivänä kuten aina ennenkin. • Sanomalehtien painamiseen keskittynyt lehtitehdas Kokkolassa • Suomen ainoa vedetön sanomalehtipaino • Aloitti toimintansa keväällä 2010 • Työllistää 32 graafisen alan ammattilaista • Botnia Printin omistaa Keski- Pohjanmaan Kirjapaino Oyj ja HSS Media. Kuva: HBL • Kansainvälisen Wan-Ifra laatuklubin jäsen vuodesta 2012. 6 Botnia Print 2015 - Olemme jokaisesta uudesta asiakkaastamme erittäin otettuja, sanoo Botnia Printin Key Ac count Manager Michael Rosenback. - Meillä alkaa olla hyvä edustus kautta Suomen. Valtaosa asiakkaistamme sijaitsee Etelä-Suomessa, mutta Botnia Printin työn tuloksia luetaan myös aivan pohjoisinta Suomea myöten. Muun muassa Rukan, Saariselän ja Levin lehdet painetaan Botnia Printissä. Myös vuosi 2015 on saanut erinomaisen startin. Botnia Printissä painettavien lehtien joukko on kasvanut usealla säännöllisesti ilmestyvällä lehdellä. Myös huhtikuiset eduskuntavaalit näkyvät painossa jo nyt. Botnia Print pyrkii vastaamaan kasvaviin asiakasmääriin sekä alan kehitysnäkymiin tarjoamalla asiakkailleen laadukkaita ja monipuolisia painopalveluita. - Panostamme kaikessa korkeaan laatuun, mutta laatu on paljon muutakin kuin painojälki. Ympäristöystävällisyys, monipuoliset tuotekehitysmahdollisuudet sekä hyvä yhteistyö asiakkaan

Botnia Print painaa omistajakonserniensa Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n ja HSS Media Oy:n lehtien lisäksi suuren määrän muitakin lehtiä. Yrityksen tuotantokapasiteetistä noin 25 prosenttia täyttyy tällä hetkellä ulkopuolisista asiakkuuksista. kanssa ovat meille todella tärkeitä asioita. Esimerkiksi uuden leikkurilinjaston hankkiminen oli suora vastaus asiakkaidemme kasvavaan tarpeeseen ja kiinnostukseen tuottaa leikattuja lehtiä. Elokuussa käyttöön otettu uusi leikkurilinjasto oli suurin investointipäätös sitten Botnia Printin perustamisen. - Investointi on osoittanut oikeellisuutensa ensimmäisestä lehdestä lähtien. Leikkuri paransi leikattujen tuottedemme laatua entisestään. Lisäksi laite mahdollistaa leikatun lehden postitaittamisen sekä liitteiden laittamisen leikatun lehden väliin. On myös selvästi nähtävissä, että leikattujen lehtien suosio kasvaa koko ajan, Botnia Printin toimitusjohtaja Hannu Salmi toteaa. Bättre tryckkvalitet än tidigare "Våren 2014 valde vi att börja trycka en del av HBL:s första upplaga hos Botnia Print i Karleby. HBL trycks dagligen i upp till tre versioner, med tre olika deadliner. Ofta betyder en förändring i tryckrutiner att de dagliga deadlinerna tidigareläggs och att materialet måste bli färdigt väldigt tidigt. Det är ingen positiv utveckling för en nyhetstidning, som vill förmedla de senaste händelserna. Vi är glada över att ha kunnat behålla våra sena deadliner även efter att vi började samarbeta med Botnia Print. Det ger våra kunder en så aktuell tidning som möjligt, varje dag. För oss betydde samarbetet även två större förändringar: distributionen till våra prenumeranter i Österbotten kunde samordnas med de österbottniska tidningshusen och på köpet fick vi en rejält mycket bättre tryckkvalitet än tidigare. HBL har under de tio senaste åren fått många internationella och nationella priser för tidningsdesign på papper, och även utsetts till Europas bäst formgivna nyhetstidning. Vi är stolta över och värnar om god design. I mitt uppdrag som visuell chef för HBL ingår att kontinuerligt följa upp tryckproduktens form och kvalitet, samt att behålla varumärkets visuella uttryck oberoende av publiceringskanal. Samarbetet med Botnia Print har gett oss ett klart lyft för det visuella uttrycket på papper. Färgdjupet och den skärpa vår första upplaga nu trycks i är bättre än någonsin tidigare i HBL:s 150-åriga historia." Björn Heselius, visuell chef Hufvudstadsbladet Botnia Print 2015 7

HYVIÄ UUTISIA LEHTIALALTA Kuva: Päivi Karjalainen Edelleen luetuin Vaikka sanomalehtien digitaalinen lukeminen on kasvanut voimakkaasti, lukee 86 prosenttia suomalaisista edelleen lehtensä painettuna. Sanomalehtien digitaalisen lukemisen voimakkaasta kasvusta huolimatta lehden painettu versio on edelleen ylivoimaisesti suosituin tapa sanomalehtisisällön seuraamiseen. Vuoden 2014 Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan peräti 86 prosenttia suomalaisista lukee painettua sanomalehteä viikoittain. Myös sanomalehtien yhteenlaskettu kokonaistavoittavuus on noussut edellisestä mittauskerrasta 3,9 prosenttia. Sanomalehtien lukeminen on siis tutkimusten mukaan kasvamaan päin. Sanomalehden asema on vahva myös mainostamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Viime syksyllä julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisista 43 prosenttia nostaa painetut sanomalehdet ykköseksi, kun kysytään, mistä he mieluiten lukevat, katsovat tai kuuntelevat mainoksia. Toiseksi sijoittui televisio, jonka valitsi mieluisimmaksi mainosvälineeksi 12 prosenttia suomalaisista. - Painetuissa sanomalehdissä oleva mainonta koetaan luonnolliseksi ja mieluisaksi osaksi sanomalehden sisältöä. Sitä odotetaan, siihen on aikaa paneutua, se ei häiritse ja sen voi vaikka leikata talteen, perustelee Sanomalehtien Liiton mediaja kuluttajamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen. - Niin kiinnostava kuin sosiaalinen media ilmiönä ja ajankäytöllisesti on, ei se suomalaisten mielestä näytä olevan heille itselleen mieluinen mainonnan ympäristö. Sen sijaan painetuissa medioissa mainontaa otetaan mielellään vastaan. Lisää aiheesta lehden takasivulla! Sanomalehtien digituotot vielä pieniä Sanomalehtiä lukee digitaalisessa muodossa päivittäin maailmassa yli 800 miljoonaa ihmistä, mutta lehtien digituotot ovat vasta 7 prosenttia niiden kaikista tuotoista. Sanomalehtien järjestö WAN-IFRA:n World Press Trends -raportin mukaan sanomalehti on yhä erittäin suuri media. Yli puolet maailman aikuisista lukee päivittäin lehteä. Se tarkoittaa 2,5 miljardia lu- 8 Botnia Print 2015 kijaa. Sanomalehdet keräävät tuloja yli 160 miljardia dollaria tilausmaksuista, ilmoitusmyynnistä ja yhä enemmän muista tulolähteistä. Raportin tiedot kootaan yli 70 maasta, jotka edustavat yli 90 prosenttia alasta. - Vertailua vaikeuttaa se, että digitaalisen median mittaustapoja ei ole standardisoitu, sanoo raportin koordinaattori Teemu Henriksson.

Tilaa Botnia Printin uutiskirje! www.botniaprint.fi Suomalaiset lukevat sanomalehteä viikoittain 86 % painettuna 61 % tietokoneella 35 % matkapuhelimella 20 % tabletilla Matkapuhelimella ja tabletilla lukeminen on lähes kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana. Lähde: Kansallinen Mediatutkimus KMT 2014 Huomasitko MemoStickin? Botnia Print tukee asiakkaidensa ilmoitusmyyntiä uusilla painoteknisillä mahdollisuuksilla. Tämän lehden kannessa komeilee toinen niistä: MemoStick. Sanomalehden etusivulle liimattu markkinointiviesti on huomioarvoltaan tutkitusti iso. Irrotettavissa oleva viesti on helppo ottaa mukaan toisin kuin esimerkiksi leikattavat kupongit. Parhaiten MemoStick toimii niin sanotussa sisäänheittomarkkinoinnissa tekemällä esimerkiksi hyvän tarjouksen tai kehottamalla lukijaa toimimaan. Kapea liuska Yhteystyö on sujunut mutkattomasti. Lähin tekijä minulle on käyttöpäällikkö Jyrki Jokela, jonka asenne työhönsä on todellakin kohdallaan. Hän huolehtii, että saan aina lehtien kuljetuksen seurantakoodit, ja jos jotakin pieniä mutkia ilmaantuu matkaan, hän jaksaa kuunnella ajatuksiani, murheitani, ja auttaa. Ja aina lehdet ovat saapuneet ajoissa niin Lohjalle kuin Saloonkin. SuurLohja- ja SuurSalo-lehdet ovat tuoreita tulokkaita mediamaailmassa. Kun kerroin lähipiirilleni, että olemme luomassa kaksi aivan uutta kaupunkilehteä keväällä 2014, moni epäili, pudisteli päätään. Joku jopa uskalsi kysyä ääneen, lukeeko lehtiä enää kukaan, uskonko lehden tulevaisuuteen oikeasti? Minun ei tarvitse uskoa, vaan tiedän, että printti ei katoa koskaan. Kiinnostava sisältö, tyylikäs taitto, huippuluokan painojälki ja laadukas paperi ovat yhtälö, joka pitää lehdet ihmisten käsissä ja silmien edessä. Kun netti liittyy arkeemme monin tavoin, kaipaamme pysähtymisen paikkoja ilman ärsykkeitä. Ja uskallan väittää, että lehdessä olevasta mainonnasta jää vahvempi muistijälki kuin nettisivuilla olevasta ilmoituksesta. Vai muistatko sinä, minkä mainoksen näit netissä viimeiseksi? Satu Mäkilä, päätoimittaja Suursalo ja Suurlohja Kokeile meitä! Oletko kiinnostunut näkemään ja kokemaan, miltä teidän lehtenne näyttäisi Botnia Printissä painettuna? Botnia Print tarjoaa ilmaisen koepainatuksen kaikille uusille asiakasehdokkaille. Kerromme mielellämme lisää! Ota yhteyttä Micceen (michael.rosenback@botniaprint.fi, puh. 050 409 1752) tai Elinaan (elina.hirvinen@botniaprint.fi, puh. 050 3384818) niin suunnitellaan yhdessä lisää. TUOTEOPAS rint.fi Julkaisemme SuurLohja- ja SuurSalo-lehtiä, kahta uuden ajan kaupunkilehteä. Lehtiemme yhteinen painosmäärä on keskimäärin viikossa yli 62 000 kappaletta. Kahdella lehdellä tavoitamme lukijoita laajalta alueelta, Särkisalosta Vihtiin. Aloitimme yhteistyön Botnia Printin kanssa huhtikuussa. Olemme siis nuori lehti, ensimmäiset numerot julkaistiin toukokuun puolessa välissä. Kun vasta suunnittelimme lehtiemme logoja, tapasin Botnia Printin toimitusjohtaja Hannu Salmen. Vakuutuin oitis, että tämä on juuri se painotalo, jota haluamme käyttää. Botnia Printin ja kahden sisarlehtemme arvot ovat hyvin samankaltaiset. Panostamme molemmat yksilölliseen palveluun ja asiakkaan arvostamiseen. www.botniap Uskonko lehden tulevaisuuteen? Uusia tuulia ilmoitusmyyntiin tarjoaa myös niin kutsuttu kapea liuska. Tabloid-formaatissa tämän korkeussuunnassa puolitetun 4-sivuisen pikkuliitteen voi sijoittaa kanteen tai keskiaukeamalle. Kapea liuska toimii näin ollen kuin pienenä liitteenä! Moni asiakkaamme on jo testannut kapean liuskan toimivuutta esimerkiksi tapahtuman käsiohjelmana ja kokemukset ovat olleet hyviä. Broadsheetissä kapea liuska sijoittuu pystysuunnassa joko kanteen tai lehden sisäsivuille. Tuoteopas, ole hyvä Botnia Printin uusi tuoteopas tiivistää lehteä suunnittelevan tai sitä tekevän painotekniset mahdollisuudet. Lisäksi tuoteoppaamme antaa vinkkejä aineiston valmistukseen liittyen. Jos sinulla ei ole vielä uutta tuoteopastamme, voit tilata sen elina.hirvinen@botniaprint.fi. Botnia Print 2015 9

Monipuolinen Botnia Printin tuotevalikoima on laaja. Sanomalehtien lisäksi asiakaskuntamme koostuu yritysjulkaisuista sekä jäsen- ja järjestölehdistä. Yleisimmät tuotekokomme ovat broadsheet, tabloid ja leikattu tabloid. Räätälöimme tuotteita päivittäin asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. sanomalehti Sanomalehtituote on muutakin kuin uutislehti: Jäsen- ja järjestölehdet Erilaiset jäsen- ja järjestölehdet muodostavat merkittävän osan Botnia Printin nykyisestä asiakaskunnasta. Viesti menee perille huomattavasti edullisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin kiiltopaperipainotuotteena. Myös nopeus on valttia: tänään painoon toimitettu aineisto on huomenna lehden lukijoilla. Yrityslehdet Yrityksen arvot heijastuvat kaikesta. Sanomalehtipaperille painettu asiakaslehti, mainoslehti tai henkilöstölehti vie viestin samalla teholla kuin kiiltävät erikoispainotuotteetkin. Rivien välistä on luettavissa monta nykykuluttajaa miellyttävää yrityksen arvoa. • Koko: 280 x 400 mm • Painopinta-ala: 254 x 374 mm • Marginaalit (ylä, ala, ulkoreuna): 13 mm, keskiselkä voidaan käyttää hyödyksi painopinta-alana • Koko: 400 x 560 mm Botnia Print 2015 • Minimi: 8 sivua, maksimi: 180 sivua • Julkaisun sivumäärä neljällä jaollinen • Julkaisun sivumäärä neljällä jaollinen • Marginaalit: 13 mm • Liimausmahdollisuus LEIKATTU TABLOID • Maksimimitat: 270 x 390 mm • Minimimitat: 230 x 300 mm • Leikkuuvarat 10 mm me laskeneet, että led-lamppuihin investoiminen tulee maksamaan nykyisellä käytöllä itsensä takaisin vajaassa kuudessa vuodessa. Toki päätöksemme taustalla ovat taloudellisten kannustimien lisäksi myös ympäristötekijät. Haluamme todella toimia ekologisesti ja energiatehokkaasti, emme vain puhua siitä, Remesaho huomauttaa. Energiankulutuksen pienuuden lisäksi led-valojen positiiviseksi puoleksi kääntyy lamppujen lämmitystehon pienuus. -Ledien lämmön puute on meille etu. Painokoneesta tulee jo nyt lämpöä niin paljon, että käytämme sitä kiinteistömme lämmitykseen. Botnia Printille asennettavat led-lamput valmistaa ja asentaa oululainen Greenled Oy. LEIKKAUS TEKEE SANOMALEHTITUOTTEESTA AIKAKAUSLEHTIMÄISEN. KYSEESSÄ ON TABLOIDLEHTI, JONKA REUNAT ON LEIKATTU POIS. Kuva: Päivi Karjalainen 10 • Marginaalit 13 mm • Minimi: 4 sivua, maksimi: 16-sivuisina lehden osina • Painopinta-ala: 374 x 534 mm Botnia Print siirtyy led-valoihin Botnia Printissä on alkanut iso lampunvaihtoprojekti. Valoa lehtitehtaan elämään tuo tammikuusta eteenpäin energiatehokkaat led-valaisimet. - Koko tehtaan valaisu led-lampuin on ollut suunnitelmissa Botnia Printin perustamisesta lähtien. Ulkovalaisumme toimii jo osittain led-valoilla, ja kokemuksemme ovat olleet todella positiiviset, Botnia Printin tehdaskoordinaattori Pentti Remesaho taustoittaa. Työ aloitetaan painosalista, jossa tilan 72 valaisinta ovat päällä noin 20 tuntia vuorokaudessa. Valoihin tullaan asentamaan myös liiketunnistinautomatiikka. Jos tilassa ei ole ihmisiä, valoteho pienenee automaattisesti. -Sähkönkulutus on yksi Botnia Printin suurimpia kuluja, jos materiaalikuluja ei oteta huomioon. Olem- • Keskiselkä: voidaan painaa BROADSHEET Sanomalehdet Botnia Printistä lähtee päivittäin kymmeniä tuhansia uutislehtiä ihmisten aamukahvipöytiin. Päivittäin ilmestyvien sanomalehtien lisäksi painamme ison joukon erilaisia paikallislehtiä ja kaupunkilehtiä. Koska koneemme on nopea, pystymme tuottamaan pienetkin painokset kilpailukykyisin hinnoin. TABLOID

Kuva: Sauli Nurila Hyvä lehtikuva? Värikuvan painaminen sanomalehteen on haastava työ. Siksi usein ajatellaan, että sanomalehtikuvan kanssa ei ole niin tarkkaa, koska väri leviää kuitenkin painettaessa. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Keskipohjanmaa-lehden visuaalisen toimituksen esimies Jukka Lehojärvi toteaa, että Keskipohjanmaa-lehden visuaalisen ryhmän työntekijät ovat käyneet varsinaisen korkean paikan leirin pyrkiessään parhaaseen mahdolliseen painojälkeen niin sanotun märkärotaation aikakautena. Työn tekeminen helpottui merkittävästi keväällä 2010, kun Keskipohjanmaa-lehti siirtyi muiden Keski-Pohjanmaan Kirjapaino –konserniin kuuluvien lehtien kanssa Botnia Printin kuivaoffsetrotaation painettavaksi. Vedetön painoprosessi laittoi pisteen värin leviämiselle, mikä tiesi muutosta erityisesti kuvien painojälkeen. -Tänään pääsemme paljon lähemmäksi arkkipainojälkeä kuin olisin koskaan uskonut. Työmme on helpottunut, ja voimme tehdä sellaisia taitollisia ratkaisuja, jotka aiemmin eivät olisi tulleet kuuloonkaan. Uskallamme esimerkiksi käyttää kuvan päällä valkoista tekstiä tai käyttää tummia kuvia. Eli ihan samoja juttuja kuin aikakauslehdissä. Painokoneen erinomaisuudesta huolimatta Jukka Lehojärvi muistuttaa, ettei hyvien sanomalehtikuvien aikaansaaminen ole muuttunut helpoksi tehtäväksi. -Mutta nyt se on mahdollista. Loppu onkin meistä lehdentekijöistä kiinni, sillä tarkka painojälki näkyy niin hyvässä kuin pahassa. Botnia Print 2015 11

PANOSTATKO OIKEAAN MEDIAAN? Mistä kuluttaja mieluiten lukee, katsoo tai kuuntelee mainoksia? Painetut sanomalehdet 43 % Televisio 12 % Painetut kaupunkilehdet (ilmaislehdet) 10 % Painetut aikakauslehdet 6 % Sanomalehtien verkkopalvelut 4 % Painetut sanomalehtimainokset miellyttävät kuluttajia ylivoimaisesti eniten. Mainostajien suunnitelmissa on kuitenkin painetun sanomalehtimainonnan vähentäminen. Radio 2 % Kaupunkilehtien (ilmaislehtien) verkkopalvelut 1 % Google 1 % Facebook 1 % Aikakauslehtien verkkopalvelut 0 % Youtube 0 % Twitter 0 % LinkedIn 0 % En osaa sanoa 18 % 0 20 40 60 % Lähde: IRO Research, Tuhat suomalaista, syyskuu 2014/Sanomalehtien Liitto Mainostajien aikeet panostaa eri medioihin 2015 vs. 2014 Verkkomediamainonta 69 Youtube 65 Twitter 62 Facebook 55 Mobiilimarkk.viestintä 44 Radiomainonta 26 Sähköpostimarkk.viestintä 18 Televisiomainonta –4 Suoramarkkinointi –8 Aikakauslehdet –24 Sanomalehdet (4–7 krt vko) –40 Sanomalehdet (1–3 krt vko) –44 Kaupunki- ja noutolehdet –59 –80 –60 –40 –20 0 20 40 60 80 Saldoluku, kiinnostuksen suunta (muutoksen indeksi, ei euroja) Lähde: Mainosbarometri 2015 / Mainostajien Liitto Mikäli havainto herät tää hämmennystä, kerro ajatuksesi: sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi