Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman turvallisuusopas

VUOSI 2017 2018 2019 2020 11 TARKASTUSVÄRI Vihreä Oranssi Sininen Valkoinen

H VA A R A L L I S E T A I N E E T uomioi, että alueella saatetaan käyttää tukahduttavia kaasuja suljetuissa tiloissa! 20

Oheiseen taulukkoon on merkitty uuden CLP-asetuksen mukaiset kemikaalien vaaraominaisuutta kuvaavat merkit. Vaaraluokka GHS-01 Räjähdysvaaraa aiheuttavat GHS-02 Helposti syttyvät GHS-03 Hapettavat GHS-04 Paineenalaiset tai nesteytetyt kaasut GHS-05 Syövyttävät, vakavan silmävaurion vaaraa aiheuttavat GHS-06 Välittömästi myrkylliset GHS-07 Elinvaurioita aiheuttavat, karsinogeeniset, mutageeniset ja lisääntymismyrkylliset, hengitysherkistäjät GHS-08 Välittömästi myrkylliset, iho-, silmä- tai hengitystieärsytystä aiheuttavat, ihonherkistäjät GHS-09 Ympäristölle vaaralliset 21 VA A R A L L I S E T A I N E E T Varoitusmerkki

Aine ja sen vaaraominaisuudet Terveys- ja ympäristövaikutukset sekä mahdollisen suuronnettomuuden luonne Kloori Kloori on pistävän hajuista. Kloorikaasu on väriltään kellertävää ja ilmaa raskaampaa. Klooria kuljetetaan ja varastoidaan paineenalaisena nesteytettynä kaasuna. Kloori on hengenvaarallista hengitettynä. Altistus voi johtaa keuhkopöhöön, jossa nestettä kerääntyy keuhkoihin, mikä puolestaan voi johtaa tukehtumiskuolemaan. Kloorikaasu ärsyttää voimakkaasti ihoa ja silmiä. Kloori höyrystyy ilmakehän paineessa kloorikaasuksi. Nestevuodosta höyrys- Kloori on myös hapettava kaasu. Se on tyvä kaasu muodostaa tuulen suuntaan ympäristöllekin vaarallista. kulkeutuvan kaasupilven. Ammoniakki Väritön, ilmaa kevyempi pistävänhajuinen kaasu. Nesteammoniakki muodostaa aluksi höyrystyessään valkoisen pilven, joka laimetessaan muuttuu värittömäksi. Rikkivety Rikkivety on ilmaa raskaampi (tiheys 1,2) väritön kaasu, jolla on voimakas mädäntyneen kananmunan haju. Rikkivety on pelkistin, joten se voi reagoida hapettavien aineiden kanssa voimakkaasti. 22 Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa. Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen, ympäristövaarallinen. Rikkivety on vaarallinen soluhengitysmyrkky. Rikkivety ärsyttää jo pienissä pitoisuuksissa limakalvoja ja hengitysteitä. Ärsytys kohdistuu etenkin silmiin aiheuttaen side- ja sarveiskalvon punoitusta ja tulehdusta. Erittäin helposti syttyvä kaasu. Ympäristölle vaarallinen.

Rikkidioksidi Rikkidioksidi on väritön, pistävän hajuinen ärsyttävä tai syövyttävä kaasu, joka on kuljetussäiliöissä ja varastosäiliöissä paineenalaisena nesteenä. Nestevuodosta höyrystyvä rikkidioksidi muodostaa sumua vuodon lähialueella. Rikkidioksidikaasu on ilmaa raskaampaa. Rikkidioksidikaasu ärsyttää silmiä, aiheuttaa yskää ja suurissa pitoisuuksissa hengitysvaikeuksia. Nesteytetyn rikkidioksidin roiskuminen voi aiheuttaa iholla paleltuman ja silmässä sarveiskalvon samentuman. Rikkidioksidin vesiliuokset syövyttävät ihoa ja silmiä. Rikkidioksidikaasun maku suussa on havaittavissa 0,4 - 1 ppm:n pitoisuudessa. 3 ppm:n pitoisuudessa rikkidioksidin haju tuntuu selvästi. Pitoisuus 5 - 20 ppm aiheuttaa nenän, nielun ja silmien ärsytystä. Pitoisuus 50 - 100 ppm aiheuttaa tukahduttavan yskän. Pitoisuudessa 150 - 200 ppm oleskelu 30 - 60 minuutin ajan on hengenvaarallista. Pitoisuudessa 400 - 500 ppm muutaman minuutin oleskelu on hengenvaarallista. Onnettomuustilanteessa henkilönsuojaimina tulee käyttää paineilmahengityslaitetta ja paloasua. Jos on olemassa nestemäisen rikkidioksidin roiskevaara tai rikkidioksidin pitoisuus ilmassa on suuri, käytä kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Jos vuotoa ei saada suljettua, pyri saattamaan nestevuoto kaasuvuodoksi. Kloorivety (eli suolahappo) Kloorivety eli suolahappo on vaalean kellertävä, pistävänhajuinen neste. Ärsyttää silmiä, aiheuttaa yskää ja tukehtumisen tunnetta. Suuret pitoisuudet voivat olla hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen (kaasu). Syövyttävä (kaasu ja liuos). 23

Palavien nesteiden höyry ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Suuret pitoisuudet aiheuttavat päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta. Vuotoalue erittäin herkästi syttyvä. Syttyvä, voi olla tappavaa hengitettynä, kroonisia terveyshaittoja, ympäristövaarallinen (petroli, dieselja polttoöljy). Erittäin herkästi syttyvä, kroonisia terveyshaittoja, ympäristövaarallinen (bensiinit). Raskas polttoöljy Kuumennettuna musta ja juokseva neste. Jähmettyy jäähtyessään jäykkäliikkeiseksi. Raskaan polttoöljyn haju on voimakas. Raskas polttoöljy on palava neste. Aine syttyy herkästi lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Dieselöljy, polttoöljy Dieselöljy on kirkasta tai kellertävää nestettä, jolla on mieto hiilivetyjen haju. Polttoöljy on punertavaa nestettä, jolla on mieto hiilivetyjen haju. Diesel- ja polttoöljy ovat palavia nesteitä. Aineet syttyvät lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Bensiinit Moottoribensiini on kellertävä neste, jolla on tyypillinen aromaattinen ja eetterimäinen haju, hajun tunnistaa jo erittäin pienistä pitoisuuksista. Erittäin herkästi syttyvä, syttyy staattisen sähkön, lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. 24 Ympäristöön päässyt raskas polttoöljy jähmettyy, minkä jälkeen se on pääosin haihtumatonta, lähes liukenematon veteen. Maahan ja veteen joutunut diesel- ja polttoöljyt voivat osittain haihtua ilmaan. Myrkyllistä ja haitallista ympäristölle. Ympäristölle vaarallinen, haihtuu helposti maan pinnasta ja pintavedestä.

Propaani Propaani on erittäin helposti syttyvä. Vuodossa muodostuva nestekaasun ja ilman seos on ilmaa raskaampi. Kun aine vuotaa nestemäisenä, niin syntyvä kaasupilvi on osittain näkyvä. Syttyvä alue voi ulottua näkyvän sumupilven ulkopuolelle. Kun aine vuotaa kaasumaisena, kaasupilvi on näkymätön. Nestekaasut voivat reagoida voimakkaiden hapettimien kanssa. Nestekaasuvuodon voi haistaa, kun sen pitoisuus on vähintään viidesosa alemmasta syttymisrajasta. Käytännössä jo alhaisempia pitoisuuksia voidaan haistaa. Vuotava nestekaasu palaa pistoliekkinä Pistoliekkiä ei yleensä pidä sammuttaa, koska tällöin vuoto muodostaa syttyvän kaasupilven, joka ulottuu kauemmaksi kuin pistoliekki. Vuodosta muodostunut kaasupilvi palaa ulkona humahtaen muutamassa sekunnissa. Pilven sisään jääneet saavat vaikeita palovammoja. Liekkien kuumentamaa säiliötä jäähdytetään vedellä. Bromi Bromi on punaruskea neste, joka höy- Tappavaa hengitettynä. Syövyttää rystyy helposti. Haju on pistävä. Kaasut voimakkaasti ihoa ja vaurioittaa silmiä. ovat ilmaa raskaampia. Ei pala. Erittäin myrkyllistä vesieliöille. Dimetyylisulfaatti Väritön tai kellertävä neste, vedenkaltainen, lähes hajuton. Kaasu on ilmaa raskaampaa. Tappavaa hengitettynä jo erittäin pienissä pitoisuuksissa. Syövyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Oireet voivat tulla viiveellä altistuksesta. Tionyylikloridi Tionyylikloridi on pistävän hajuista. Se on väritöntä tai kellertävää nestettä. Se reagoi kiivaasti veden ja kosteuden kanssa muodostaen rikkidioksidia ja suolahappoa (syövyttäviä). Tionyylikloridi on myrkyllistä hengitettynä. Se on voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. 25

Vety Väritön ja hajuton. Erittäin helposti syttyvä kaasu. Vetyliekki voi olla vaikea havaita ja kosketus siihen aiheuttaa palovammoja. Kevein kaikista kaasuista. Suljetussa tilassa vuotava vety kohoaa ylöspäin ja muodostaa syttyvän seoksen tilan yläosaan. Vetyperoksidi Vetyperoksidi on pistävän hajuinen, väritön, voimakkaasti hapettava neste. Laimea vetyperoksidiliuos on hajutonta. Vetyperoksidi ei ole palava neste, mutta voimakkaana hapettimena se voi kiihdyttää ja ylläpitää palamista. Sekoittuminen orgaanisten aineiden kanssa voi aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Vetyperoksidin kastelemat vaatteet voivat syttyä itsestään palamaan. Väkevä vetyperoksidi voi aiheuttaa räjähdysvaaran. Puhdas vetykaasu ei ole myrkyllistä. Vetykaasun hengittäminen muuttaa puheäänen korkeaksi. Suurina pitoisuuksina se syrjäyttää hapen ja voi aiheuttaa tukehtumisen suljetussa tilassa. Vedyllä ei ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suuret pitoisuudet vetyperoksidia höyrynä tai sumuna (satoja ppm:ä) ärsyttävät erittäin voimakkaasti nenää ja kurkkua. Keuhkopöhön kehittyminen on mahdollista. Tällöin saattaa myös ilmetä voimakkaita keskushermostooireita: kouristuksia ja tajuttomuutta. Väkevien vetyperoksidin vesiliuosten (> 10 %) roiskeet silmään voivat aiheuttaa syövytysvammoja. Väkevän vetyperoksidin nieleminen voi aiheuttaa tajunnan menetyksen, kooman ja jopa kuoleman. Tulipalon sammutukseen tulee käyttää vettä, sillä sammutusjauheet voivat kiihdyttää vetyperoksidin hajoamista, jolloin vapautuu happea. Siirrä vetyperoksidille altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Huuhtele silmää huolellisesti runsaalla juoksevalla vedellä. Riisu likaantunut vaatetus ja jalkineet sekä huuhtele altistunutta aluetta huolellisesti runsaalla juoksevalla vedellä. Likaantunut vaatetus tulee huuhdella huolellisesti syttymisvaaran vuoksi. 26

Happi Väritön ja hajuton hieman ilmaa raskaampi kaasu. Nesteytetty happi on väriltään vaalean sinistä ja erittäin kylmää. Voimakas hapetin. Hapen vuoto aiheuttaa syttymisvaaran suljetuissa tiloissa ja lisää tulipalon voimakkuutta. Hapen kyllästämät vaatteet tai muu materiaali syttyvät helposti. Krotonaldehydi Kellertävä ja pistävänhajuinen neste. Kaasu on ilmaa raskaampaa. Saattaa muodostaa räjähtäviä peroksideja, polymerisaatiota saattaa tapahtua. Suora kosketus nestemäiseen happeen tai altistuminen kylmille happihöyryille aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Happivuodon ylläpitämä palo on kiivas ja vaikeasti sammutettavissa. Krotonaldehydi on erittäin myrkyllistä hengitettynä ja joutuessaan iholle. Ärsyttää silmiä. Helposti syttyvää. Myrkyllinen vesieliöillekin. 27

1. 2. 3. 4. 29

86 90 89 88 87 KIP KOKKOLAN SUURTEOLLISUUSALUE 91 9 112 11 5 Kokoontumispaikat Väestönsuojat 108 110 109 AWT-VARASTO 1 111 UR JÄ TA J JOKASÄÄN TERMINAALI (AWT) AA Sataman koontumispaikat/väestönsuojat LL ON M 107 TI E AN P 2 VARASTO 1 128 131 IMO-KONTTIEN 130ODOTUSALUE 129 132 133 1 153 154 1 VARASTO 9 VARASTO 6 1 VÅGB VARASTO 3 NT AL AIT UR SVÄGEN VARASTO 7 E5/3 195 YARA REHU TU 216 1 KIP INFRAN HUOLTOHALLI KERHOTA KEMIRAVÄGEN 217 Ä TS ME KRAFTVERKSVÄGEN HAMNGATAN K 235 AN AT SG OG SK U AT 236 237 2 VOIMALANTIE AT U KA VA (NOR VARAOSAV S4 AK 234 E3 KEMIRANTIE 215 214 SA KALKKIJAUHEVARASTO KRAFTVERKSVÄGEN 213 1 JAUHATUSASEMA (NORDKALK OY) 196 FOSFATVÄGEN TIE AN E5/2 E5/1 KA RANTAL REHUFOSFAATTI SÄKITTÄMÖ LAVAPAKKAAMO FOSFAATINTIE HAMNTULLSVÄGEN M TA A AS NT KA S1 TA M 233 S2/1 IE TULLINT EN 212 194 193 192 HA STRANDKAJSVÄGEN REHUFOSFAATTITEHTAAN 175 TUOTEVARASTO TULLI JA RAJAVARTIOLAITOS KO VER NEPAJA KST ADS NTIE VÄG KORJAAMO EN SA WOIKOSKI 174 SATAMA STAMHAMNSVÄG OY M.RAUANHEIMO AB AJANTIE MURT S2/2 TIE RIN ITU ALA ANT E6 AALLON 173 172 171 AHTAAJANTIE STUVARVÄGEN VARASTO 8 191 INT IE KANTASATAMA MERIMIESKIRKKO R ÄGEN RA STRANDKAJ 170 RYTARV VARASTO 4 3 SATAMAKONTTORI 152 151 150 149 238 239 2 KOK 260 K1 500 m 0 Versio 2.6 254 K 255 257 256 32 258 259 2

92 93 94 95 96 97 113 114 115 116 117 118 JÄÄHDYTYSVESIALLAS IMO-KONTTIEN ODOTUSALUE 2 SELKEYTYSALLAS 1 134 SELKEYTYSALLAS 2 SAMMUTUSJÄTEVESIALLAS 1 LÄJITYSALUE E7 E8/2 E8/1 158 SOIHTU 156 157 VARASTO KEMIKAALIEN PURKUASEMA MANTSINTIE RUOKALA VERSTASTIE SUOLA-AUKIO TETRA SALTPLATSEN E1 KALSIUMKOLRIDITEHDAS VOIMALANTIE KRAFTVERKSVÄGEN 220 201 202 222 223 SULFAATTIVARASTO YARA SULFAATTITEHDAS KEMIRAVÄGEN KEMIRANTIE 219 218 239 KONTTORI 200 TEKIJÄNTIE VERKSTADSVÄGEN AUTOVARASTO SÄKITTÄMÖ KOKKOLAN TILLVERKARVÄGEN KESKUSKORJAAMO KORJAAMO 199KALSIUMKLORIDI- VOIMALAITOS KALISUOLAVARASTO SULFAATINTIE LCP KALKKIKIVIVARASTO RIKKIHAPONTIE VARASTO (RHTEHDAS 2) OUTOKUMPUVÄGEN SULFATVÄGEN GÖDSELVÄGEN S3 P4 181 180 VARASTO (RHTEHDAS 3) Toimisto- ja huoltorakennus SVAVELSYRAVÄGEN RIKKIHAPONTIE BOLIDEN Rikkihappotehdas OUTOKUMMUNTIE GEN VARASTO LANNOITETIE MIKONTIE MANTSINTIE E2 198 KESKUSHUOLTOLA KIP INFRAN HUOLTOHALLI LABORATORIO KERHOTALO KEMIRAVÄGEN HAPPILAITOS 179 (Polasrgas Oy 3) EN 197 SAHARANTIE RAVÄ MIKKOSVÄG KALKKIKIVIVARASTO (NORDKALK OY) 160 SYVÄSATAMANTIE FOSFORIHAPPOPURKAAMO PALO- VARASTO ASEMA VARMUUSVARASTO VARAOSAVARASTO SAHA KÄYTTÖKESKUS MIKONTIE MANTSVÄGEN KALKKIJAUHEVARASTO 178 177 JAUHATUSASEMA (NORDKALK OY) E9 OY OTTO RODEN AB PESUHAPPOALTAAT SYNTEESILAITOS 176 REHUFOSFAATTI SÄKITTÄMÖ 159 MONI-1 TEHDAS RANTALAITURINTIE ATTITEHTAAN STO TERMINAALI E8/3 CABB OY JSVÄGEN 139 SATAMAKONTTORI 155 WOIKOSKI HOPEAKIVEN SATAMA 138 137 136 135 221 P3 240 239 240 241 242 243 N1244 261 262 263 264 265 KOKKOLAN VOIMA OY 261 MMU 260 PARISTOTIE O KU OUT KRAFTVERKSVÄGEN NESTE NTIE K1 OUTO N ÄGE PUV KUM KOKKOLAN VOIMA OY 260 33

H KOKKOLAN TEOLLISUUSVESI RAAKA-AINE- Co ALLOY LIUOTTO ROSTVERKSVÄGEN P6 162 EN P5 PASUTONTIE UP DJ ÄG S3 161 142 121 100 163 PASUTTO PASUTONTIE RIKASTEVARASTO 2 RIKASTEVARASTO 1 P7 SPRINKLERIJÄRJESTELMÄN PUMPPURAKENNUS 79 HOPEAN TALTEENOTTO SIVUTUOTE 165 166 145 144 143 164 124 123 122 PROSESSIJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUSPAIKKA 103 82 102 81 101 80 Sataman koontumispaikat/väestönsuojat Väestönsuojat Kokoontumispaikat KIP 59 61 60 KOKKOLAN SUURTEOLLISUUSALUE PASUTEKUJA ROSTGODSGRÄNDEN GV PESUHAPPOALTAAT 160 SYVÄSATAMANTIE G VÄ NS AM EN AJONEUVON PESUASEMA SYVÄSATAMA 141 VARASTO 3 ÄN SAHARANTIE E9 OY OTTO RODEN AB SINKKI VARASTO VARASTO 6 120 VARASTO 4 VARASTO 5 VARASTO 2 VARASTO 1 99 78 58 JUNANVAUNUN KAATOLAITE TERMINAALI (RTWW) SS BA 159 7 140 8 SYVÄLAITURINTIE DJUPKAJSVÄGEN SATAMAKONTTORI 1 139 HOPEAKIVEN SATAMA 2 9 10 11 12 57 TIE FOSFORIHAPPOPURKAAMO TERMINAALI 138 119 118 117 IMO-KONTTIEN ODOTUSALUE 98 97 77 76 96 75 56 TI E 55 AN 54 AT AM ÄS 34 SY V P AL LA S KULLERVO MYLLYKOSKEN TIE

201 35 OKU OUT OUTO KUM PUV 287 288 267 P9/1 P1 246PARISTOTIE METALLVÄGEN 286 BATTERIVÄGEN P9/2 TUOTEVARASTO 266 245 TUOTEVARASTO 226 ENTIE 289 IVENLAHD HOPEAK 268 247 LABORATORIO SINKKIKAARI VALIMO 0 290 ÄGEN SBUKTSV TEN SILVERS 269 248 KYTKINASEMA 227MERIMAJANTIE 206 P8 TARVEAINEVARASTO VARASTO METALLITEHTAANTIE ZINKBÅGEN VIERAILIJAKESKUS HR -KESKUS HUOLTOLA RUOKALA METALLITIE PARISTOTIE P2 KOBOLTTITIE PATTERI MARKKINOINTI 225 SINKKIAUKIO ZINKPLATSEN 285 TEKIJÄNTIE 224 UPU 205 KEMIKAALIVARASTO 185 BOLIDEN KOKKOLA OY KULLERVO MYLLYKOSKIS VÄG 265 TILLVERKARVÄGEN METALLVERKSVÄGEN SINKKITIE KELTAINEN TALO VETYLAITOS PULVERI FREEPORT COBALT KOBOLTTIAUKIO KOBOLTPLATSEN VARASTO SÄHKÖ/ INST TP ZN-ELEKTROLYYSI N1244 PIIPPUTIE P3 LABORATORIO FREEPORT COBALT KONTTORI ELEKTROLYYSINKAARI KATODIKUJA KATODGRÄNDEN ELEKTROLYSBÅGEN BOLIDEN KONTTORI TEHDASPALVELU 264 NESTE OUTOKUMPUVÄGEN 223 KEMIKAALI 204 Co UUTTO KEMIKAALIKUJA METALLITEHTAANTIE TERVEYSASEMA 203 KOE SEMI2 VARASTO SEMI1 184 HOPEAN TALTEENOTTO SIVUTUOTE KULLERVO MYLLYKOSKEN TIE 243 222 SKORSTENSVÄGEN PALOASEMA SUOJAINHUOLTO KOBOLTVÄGEN SULFAATTITEHDAS 202 OUTOKUMMUNTIE SULFAATTIVARASTO KEMIKALIEGRÄNDEN Cu ELEKTROLYYSI 183 PASUTTO PASUTONTIE PASUTEKUJA ROSTGODSGRÄNDEN ZINKVÄGEN KUNNOSSAPITO KOKKOLAN ENERGIA VOIMALAITOS PIIPPU TIE 182 RAAKA-AINEVARASTO KOBOLTTITIE RIKKIHAPONTIE VARASTO (RHTEHDAS 2) KOKKOLAN TEOLLISUUSVESI LIUOTTO ROSTVERKSVÄGEN P6 Co ALLOY SINKKITIE Toimisto- ja huoltorakennus 181 S3 P4 P5 PASUTONTIE PUHDISTAMO KEMIRAVÄGEN 180 VARASTO (RHTEHDAS 3) PESUHAPPOALTAAT E9 SUORALIUOTUS KALISUOLAVARASTO HAPPILAITOS (Polasrgas Oy 3) BOLIDEN Rikkihappotehdas SAHARANTIE FOSFORIHAPPOPURKAAMO EN TIE METALLITIE MM IE UNT ÄGE N 291 270 249 228 MERIMAJAVÄGEN 207 186 500 m Versio 2.6 292 271 250 229 208 187