2015 ARE AUTOMATISOITUA ENERGIANSÄÄSTÖÄ 6 GOLDER ASSOCIATES VARMUUTTA YMPÄRISTÖVASTUUSEEN F I N N P I LOT P I LOTAG E LAADUKAS LUOTSAUSTOIMINTA VARMISTAA MERENKULUN TURVALLISUUDEN 11 8 PEAB INVEST PANOSTAA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIIN 18 NIEMI PALVELUT LAINAPEITE VUOKRAAMALLA SÄÄSTÄT LUONTOA 17 TUTKITUSTI ALANSA PARAS 12 PA R M ACO TILOJEN VUOKRAUSTA VASTUULLISESTI ILMOITUSLIITE 4 1 CALCUS KUSTANNUKSEN TUOTTAMA ILMOITUSLIITE

2 ILMOITUSLIITE

S I S Ä LT Ö AVAU S P U H E E N V U O RO Avauspuheenvuoro: Anne Berner...................................... 3 Parmaco: Vuokraaminen mukautuu elinkaaren joka vaiheeseen............................................... 4 Are Talotekniikka: Are vie kiinteistöt kestävän kehityksen polulle............................................. 6 Golder Associates: Varmuutta ympäristövastuuseen....................................... 8 Asiantuntijana Ilkka Herlin: Vastuullisuus on huomisen voitto.................................... 10 Finnpilot Pilotage: Luotsin kokemus on turva merellä................................... 11 Vastullisuusuutiset.fi: Tieto on valtaa – vastuullisuudessakin............................. 11 Niemi Palvelut: Tutkitusti alansa paras.......................... 12 Suomen Tilaajavastuu: Digitalisaatio; tehokkuus ja harmaan talouden torjunta........................ 14 NCC Roads: Luonnon monimuotoisuuden puolesta............................. 16 Lapuan Piristeel: Turvallisuutta vesikatoille perheyrityksen arvoin..................................................... 16 Keski-Suomen Betonirakenne: Vastuu lähtee meistä jokaisesta....................................... 17 Lainapeite: Vuokraamalla säästä luontoa.......................................... 17 Peab Invest: Hyvinvoiva työntekijä on yrityksen tärkein pääoma.......................................... 18 Eltel Group: Yrtiysvastuu läsnä infraverkoissa........................................................ 19 Cargotec: Askelmerkit tulevaisuuteen.......................... 20 Asiantuntijana Esko Aho: Malttia tarvitaan.................. 21 Ebm-papst: Kestävän kehityksen ykkönen.................... 22 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Markus Ståhlberg PROJEKTIJOHTAJA; Yritysvastuu 2015: Ville Leppäaho Hyväntekeväisyys tekee hyvää, yritysvastuu rakentaa tulevaisuutta U uden lastensairaalan varainkeruuprojekti onnistui yli odotusten. Kiitos kuuluu sekä aktiivisille yhteistyökumppaneille että hyväsydämisille suomalaisille. Hanke osoittaa, että silloin kun apua pyydetään, sitä myös annetaan. Kun uuden lastensairaalan rakennuskustannuksia ryhdyttiin hankkimaan kansalaiskeräyksellä vuonna 2012, keräyksen tavoitteeksi asetettiin 30 miljoonaa euroa. Varainhankintaa suunniteltiin niin, että jos jokainen suomalainen lahjoittaa viiden vuoden aikana viisi euroa, 30 miljoonan tavoite on mahdollinen. Tähän mennessä kampanja on kerännyt yli 34 miljoonaa euroa. Kiitos kuuluu kaikille lahjoittajille, yhteistyökumppaneille ja vastuullisesti toimiville kansalaisille. Ilman keräystä lastensairaalan rakentaminen olisi lykkääntynyt pitkälle tulevaisuuteen. Kampanjan osallistumispohja on laaja. Mukana on esimerkiksi valtava määrä pkyrityksiä, jotka ovat lähteneet mukaan puhtaasti hyväntekeväisyyden vuoksi. Oma, joskin pienempi ryhmänsä ovat ne yritykset ja organisaatiot, jotka toteuttavat lastensairaalan tukemisen kautta yritysvastuuta. Jos ollaan tarkkoja, yritysvastuu käsitteenä viittaa sellaiseen toimintaan, joka hyödyttää paitsi yhteisöitä ja yhteiskuntia, myös yrityksen omaa liiketoimintaa. Tässä ajassa sekä yritysvastuulla että hyväntekeväisyydellä on oma tärkeä paikkansa. Hyväntekeväisyys on solidaarisuuden ja vastuunkannon lahjomaton mittari, kun taas yritysvastuu tukee kestävän ja samaan aikaan liiketoiminnan kannalta pitkäjänteisen maailman rakenteita. Molemmat kannattelevat meitä suomalaisia yhteisöinä ja yhteiskuntana. Uusi lastensairaala valmistuu Helsingin Meilahteen vuonna 2017. Anne Berner, Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry:n puheenjohtaja KUSTANTAJA:  Calcus Kustannus Oy Tammasaarenkatu 5 00180 HELSINKI PROJEKTIPÄÄLLIKÖT: Janne Nyberg, Johan Wangel, Jussi Räsänen ART DIRECTOR / LAYOUT: Lina Hurmerinta AD-ASSISTENTTI: Pieta Piiroinen SEEN www.calcus.fi   Julkaistaan KL Option yhteydessä 28.5.2015 8 F I N N P I LOT PEAB INVEST P I LOTA G E LAADUK LUOTSAUSTOIMINTAS A VARMISTAA MERENK TURVALLISUUDENULUN 11 PANOSTAA HENK ILÖSTÖN HYVINVOINTIIN 18 NIEMI PALVELUT TUTKITUSTI ALAN SA PARAS 12 LAINAPE ITE VUOKRA LLA SÄÄSTÄT LUONTOAMA A 17 TILOJEN VUO PA R M ACO KR TOIMITTAJAT: Irma Capitén, Kai Lintinen, Vesa Brandt ILMOITUSLIITE ARE AUTOMATISOIT UA ENERGIANSÄÄS TÖÄ 6 GOLDER ASSOCIATE S VARMUUTTA YMPÄRISTÖVA STUU TUOTANTOKOORDINAATTORI: Josefina Juntunen YRITYSYHTEISTYÖT: Ville Leppäaho, ville.leppaaho@calcus.com   2015 TUTUSTU MYÖS VASTUULLISEASUTSTIA www.b2b.calcus.fi ILMOITUSLI ITE 4 CALCUS KUSTA 1 NNUKSEN TUOTTAMA ILMOI TUSLI ITE 3

Saunarannan päiväkoti Espoon Saunalahdessa on esimerkki toimivasta, päiväkodin tarpeiden mukaan rakennetusta siirtokelpoisesta rakennuksesta, joka on asiakkaalle riskitön eikä rasita kunnan tasetta. VUOKRAAMINEN mukautuu elinkaaren joka vaiheeseen Rakennuttaa omaksi vai vuokrata? Siinä kysymys, jota pohditaan monessa kunnassa yhä useammin. Ja yhä useammin vaaka kallistuu kustannustehokkuuden, ympäristövastuullisuuden ja joustavuuden nimissä vuokraamiseen. T ilojen tarve ja tarpeissa tapahtuvien muutosten ennustaminen ovat jokaisen kunnan kestopuheenaiheita. Muutoksia aiheuttaa muun muassa epävakaa työllisyystilanne, joka keikuttaa yhä useammin ja aina nopeammalla aikataululla kuntien asukasmääriä ja -rakennetta. Tilojen määrän optimointi on tärkeää, muttei kovin helppoa. Monessa kunnassa on rakennuksia tyhjillään, useat niistä kouluja ja päiväkoteja. Toisaalla taas tarvitaan uusia rakennuksia, ja ripeästi. On vaikea ennustaa kaupunginosien kehitystä edes viiden tai kymmenen vuoden päähän, saati rakennuksen koko elinkaaren ajalle. 4 Moni kaupunginosa ei täytykään lapsiperheistä oletetulla tavalla ja omaksi hankittu uusi koulu voi olla pitkään vajaakäytössä. Sitä täytyy kuitenkin lämmittää ja huoltaa, jottei se rapistu. Turhat ylläpitokustannukset syövät monen kunnan kassaan ison loven. RISKITÖN JA ENNAKOIVA RATKAISU Ei ole itsestäänselvää päättää, mitä omistaa ja mitä vuokrata. ”Me Parmacossa kehitimme yhteistyössä Inspira Oy:n kanssa Inspiran, objektiivisen laskentatyökalun julkisen sektorin käyttöön. Se auttaa puolueettomasti vertailemaan omaksi ostamisen ja vuokraamisen kustannuksia elinkaarella”, kertoo Parmaco Oy:n myyntijohtaja Timo Myllynen. Parmaco on suomalainen yritys, joka vuokraa suunnittelemiaan ja valmistamiaan rakennuksia kaikkialla maassa. Vertaillessa uuden rakentamisen ja tilojen vuokraamisen kustannuksia tulee huomioida kokonaisuus. ”Kun meiltä vuokraa tilat, ratkaisu on riskitön ja ennakoiva. Vuokraaminen ei rasita kunnan tasetta eikä siitä koidu asiakkaalle esimerkiksi toimittajariskiä, korkoriskiä, jäännösarvovastuuta tai veroseuraamuksia. Parmaco omistaa vuokraamansa rakennuksen ja haluaa pitää sen ILMOITUSLIITE

Oulussa on saatu helpotusta koulujen ja päiväkotien tilanahtauteen Parmacon rakennuksista. Kuvassa Metsokankaan koulun ja päiväkodin tilat, joissa on kahdeksan luokkahuonetta, kotitalousluokka, tilat esiopetus- ja päiväkotiryhmille, jakelukeittiö ja henkilökunnan taukotilat. ensiluokkaisessa kunnossa, joten senkin puolesta asiakas on huoleton. Huolehdimme myös kaikista lupa-asioista ja siitä, että asiat hoituvat viranomaismääräysten mukaisesti.” OPTIMOINTI YRITYSVASTUUN YTIMESSÄ Parmacon elinkaarimalli tarjoaa mahdollisuuden optimoituun käyttöasteeseen siten, että kunnalla on oikeassa paikassa oikea määrä oikeanlaisia tiloja oikeaan aikaan. ”Meidän toiminta-ajatuksemme lähtee siitä, että turhia tiloja ei kannata rakentaa. Rakennamme ainoastaan tarpeeseen, oikeanlaista ja oikeankokoista, ja kun asiakkaan tarpeet muuttuvat, rakennuksemme elävät niiden mukana.” Siinä vaiheessa kun asiakas ei rakennusta enää tarvitse, se alkaa uuden elämän toisaalla, eli asiakkaalle kuten kunnalle ei jää esimerkiksi koulu tai edes osaa koulusta tyhjänä tontille seisomaan, vaan koulu tai osa siitä kuljetetaan seuraavaan kohteeseensa palvelemaan seuraavia asiakkaitaan. ”Tämä on meidän Parmaco-elinkaariajatuksemme. Sen tavoitteena on paitsi kustannustehokkuus, myös ympäristövastuullisuus. Kun rakennetaan ja vuokrataan vain täsmätarpeeseen, ei rasiteta turhaan ympäristöä eikä kasvateta hiilijalanjälkeä. Jatkuva tuotekehityksemme auttaa tässä: mitä laadukkaammista materiaaleista ILMOITUSLIITE rakennamme, sitä pitkäikäisempiä ja energiatehokkaampia rakennuksemme ovat.” KOULU ON KOULU Myllynen kertoo Parmacon erottautuvan markkinoilla tuotteidensa tarkoituksenmukaisuuden ansiosta. ”Me emme vuokraa välimuotoja vaan jokainen rakennuksemme on valmistettu tarkoitustaan varten. Koulu on koulu ja päiväkoti on päiväkoti. Niissähän on ihan erilaiset vaatimukset muun muassa materiaalien, turvallisuuden ja toiminnallisuuden osalta. Mikäli käyttötarkoitusta halutaan elinkaaren aikana muuttaa, me vaihdamme rakennuksen tai sen osan. Tässä toteutuu muuntojoustavuus parhaalla mahdollisella tavalla.” Useimmat suomalaiset ovat luultavasti törmän- neet Parmacon tiloihin, vaikkeivät sitä tiedostaisikaan, koska tilat eivät näytä siirrettäviltä vaan normaaleilta, kiinteiltä rakennuksilta. ”Jatkossa rakennuksiamme näkee myös Ruotsissa, missä on perinteisesti suuret vuokramarkkinat. Ruotsalaisetkin ovat nyt innostuneet laadustamme ja siitä, miten kykenemme vuokraamaan rakennuksia täsmätarkoituksiin.” ◆ parmaco.fi • noin 50-vuotias suomalainen yritys • suunnittelee, valmistaa ja vuokraa esim. koulu-, päiväkoti-, toimisto- ja hoivatiloja • pääkonttori Tampereella, tehtaat Leppävirralla ja Pyhäjoella • pääomistaja MB Rahastot Oy • henkilöstöä noin 130 • liikevaihto 37 milj. € (v. 2014) Parmaco Oy:n myyntijohtaja Timo Myllynen luotsaa Parmacon täsmätarkoituksiin rakennettuja vuokratiloja pian myös Ruotsin markkinoille. 5

Are vie kiinteistöt KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLE Are on talotekniikka-alan palveluiden ja toimintatapojen suunnannäyttäjä. Älykäs ylläpito -palvelu sekä Are Sensus -talotekniikkajärjestelmä vähentävät kiinteistöjen energiankulutusta ja lisäävät käyttömukavuutta. A re on osa kotimaista perheyritystä Onvest-konsernia. Yritys kasvoi merkittävästi viime vuonna Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n oston myötä. Kauppa vahvisti yhtiön asemaa alan suunnannäyttäjänä. ”Toimintaamme ohjaa asiakastyytyväisyys. Se syntyy yhteistyössä kiinteistön omistajan ja siellä toimivien yritysten kanssa. Me tarjoamme heille vahvaa taloteknistä osaamista ja korkealaatuista asiakaspalvelua kohteeseen perehtyneiden ammattilaistemme avulla”, toimitusjohtaja Heikki Pesu kertoo. ”Olemme pystyneet eri sidosryhmien tuella kasvattamaan loppukäyttäjien tyytyväisyyttä kustannusten laskiessa. Emme tyydy vain näkyvien ongelmien ratkaisemiseen vaan haluamme poistaa niiden juurisyyt”, Pesu valottaa toiminnan ydinajatusta. kavälillä. Moni muukin tekee energiatehokkaita ratkaisuja, mutta harva sitoo tavoitteet myös jatkuvaan ylläpitoon käyttäjät huomioon ottaen”, Aren kiinteistöpalveluiden liiketoimintajohtaja Seppo Korhonen painottaa. Hyvät tulokset vaativat yhteistyötä ja avoimuutta eri osapuolten välillä. Perinteisesti kiinteistöjen palveluntuotanto on sirpaloitunut, mikä vesittää säästömahdollisuudet. ”Olemme saaneet kohteissa jopa toistakymmentä prosenttia kustannussäästöä. Se syntyy suunnitelmallisesta toiminnasta ja kattavasta raportoinnista kiinteistöjen alkuperäisen tilan ja myöhempien tapahtumien suhteen.” ”Tätä tietoa analysoidaan ja sen pohjalta tehdään parannusehdotuksia ja -toimenpiteitä. Älykkään ylläpidon filosofiassa kyse on toimintatapojen jatkuvasta kehittämisestä”, Korhonen summaa. ÄLYKÄS YLLÄPITO ON OPTIMOITUA KIINTEISTÖNHOITOA MATALAENERGIAJÄRJESTELMÄLLÄ SUURIA SÄÄSTÖJÄ Älykäs ylläpito -palvelua tarjotaan elinkaarimallilla, missä tuotto syntyy vuosien saatossa. ”Tuotamme lisäarvoa asiakkaalle pitkällä ai- Are Sensus -matalaenergiajärjestelmä on älykäs talotekniikkajärjestelmä, joka hyödyntää kiinteistössä syntyviä matala- ja ilmaisenergioita. 6 Se on kehitetty yhdessä korkeakoulujen, alan konsulttien sekä Työterveyslaitoksen kanssa. Perinteisiin järjestelmiin verrattuna ratkaisu tuo neljänneksen säästön lämmitysenergiassa ja sähkönkulutuksessa, pienentäen merkittävästi kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. ”Teemme tuotekehitystä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa energiatehokkuuden paranta- ILMOITUSLIITE

”Mitä suurempi vastuualue meille on annettu, sitä parempia tuloksia olemme saavuttaneet.” Are Sensus -järjestelmän sydän on matalaenergiakeskus (alempi kuva). Kiinteistön käyttäjä nauttii kattopaneelin kautta sopivasta lämpötilasta ja vedottomasta jäähdytyksestä. miseksi, mikä edesauttaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista”, Talotekniikkaurakoinnin Etelä-Suomen liiketoimintajohtaja Vesa Hakkarainen painottaa. Are Sensus -järjestelmä huolehtii myös ilmanvaihdosta ja valaistuksesta, mikä parantaa loppukäyttäjien työtehoa ja viihtyisyyttä. Valmiita Sensus-kohteita on jo noin kolmekymmentä, ja järjestelmä soveltuu sekä uudiskohteisiin että olemassa oleviin kiinteistöihin. ”Parhaat tulokset saavutetaan, kun kaikilla toimijoilla on yhteiset tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi ja elinkaarikustannusten pienentämiseksi. Kokemus on osoittanut, että tuloksia saadaan aikaiseksi, kun kiinteistön energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset otetaan laaja-alaisesti huomioon jo suunnitteluvaiheessa käyttämällä Are Sensus -järjestelmän energiatehokkuusmallinnusta. Are Sensus säästää energiaa, lisää loppukäyttäjien tyytyväisyyttä ja nostaa kiinteistön arvoa”, Hakkarainen päättää. ◆ Asiakkaat arvostavat energiatehokkuutta ja miellyttäviä sisäolosuhteita, kertovat Seppo Korhonen (vas.) ja Vesa Hakkarainen. ILMOITUSLIITE 7

”Asiantuntemus säästää selvää rahaa myös ympäristöasioissa”, sanoo Golder Associatesin Oy:n toimitusjohtaja Kim Brander. Yli 20 vuoden kokemuksella toimiva yritys valittiin asiantuntijakumppaniksi Ympäristöministeriön julkaisemaan ympäristötoimilupaprosessiin liittyvään perusselvitysoppaaseen. 8 LUE DIGIARTIKKELI TYÖTURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA b2b.calcus.com/ga ILMOITUSLIITE

VARMUUTTA ympäristövastuuseen Asiantuntijan puoleen kääntyminen on taloudellisesti viisas veto ympäristösäädösten toteuttamisessa. V iime syksynä voimaan tullut uusi ympäristösuojelulaki edellyttää, että määrättyjen ympäristölupavelvollisten laitosten (direktiivilaitokset) on tehtävä niin kutsuttu perustilaselvitys. Perustilaselvitys tehdään osana ympäristölupahakemusta. Selvityksessä määritetään laitosalueen maaperän ja pohjaveden tila sellaisten vaarallisten aineiden suhteen, joita tuotantolaitoksen toiminnan aikana voidaan odottaa päätyvän ympäristöön. Kun tuotantolaitos aikanaan lopettaa toimintansa, selvitys tehdään uudestaan, jolloin saadaan kuva laitoksen ympäristövaikutuksista ja mahdollisista korjaustoimista. ”Joidenkin yritysten kannalta kysymyksessä on potentiaalinen uusi velvoite. Yrityksiä on mietityttänyt lain tulkinnan kannalta esimerkiksi se, millaisten toimijoiden ajatellaan olevan laissa kuvattuja direktiivilaitoksia, tai millainen perustilaselvitys on riittävä”, kertoo Golder Associates Oy:n toimitusjohtaja Kim Brander. Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kokkolassa toimiva Golder Associates on erikoistunut ympäristöteknisiin selvityksiin ja ympäristökonsultointiin. Yrityksen erityisalueita ovat ympäristö, energia ja työturvallisuus. Vahvasti verkostoitunut Golder Associates käy tiivistä vuoropuhelua viranomaisten kanssa, ja muodostaa sillan yritysten ja ympäristöhallinnon välille. Yli 20 vuoden kokemuksella toimiva yritys valittiin myös asiantuntijakumppaniksi Ympäristöministeriön julkaisemaan perusselvitysoppaaseen. PERUSTILASELVITYKSET MAKSAVAT KYMMENIÄ TUHANSIA ”Ympäristösäännösten käytännön toteutuksessa pelaa varmimman päälle, kun kääntyy asiantuntijoiden puoleen ennen suuria investointeja. Koska olemme olleet laatimassa ohjetta, tiedämme hyvin, miten perustilaselvitykset kannattaa laatia.” Brander kertoo, että perustilaselvitysten kustannukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. ”Ennen kuin tämän investoinnin tekee, kannattaa konsultoida asiantuntijaa, joka antaa näkemyksen perustilaselvityksen tarpeellisuudesta.” Hän huomauttaa, että jos perustilaselvitys vaaditaan, velvoite koskee myös jo toiminnassa olevia direktiivilaitoksia siinä vaiheessa, kun ympäristölupaa ollaan uusimassa. ”Mikäli toiminnassa oleva direktiivilaitos tietää, että ympäristöluvan uusiminen on edessä, kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä. Kaikki tapaukset eivät ole yksinkertaisimmasta päästä. Viime hetken tekeminen voi tuottaa puutteellisen selvityksen, ja tätä kautta syntyy tarpeettomia lisäkustannuksia.” ◆ ”Ympäristösäännösten käytännön toteutuksessa pelaa varmimman päälle, kun kääntyy asiantuntijoiden puoleen ennen suuria investointeja.” ILMOITUSLIITE 9

AS I A N T U N T I JA VASTUULLISUUS ON HUOMISEN VOITTO I tämeri on oma ainutlaatuinen ja hieno ekosysteeminsä. Meri on ollut kovan kuormituksen alaisena pitkään, ja pahimmassa vaiheessa sen ekosysteemi on ollut lopullisesti uhattuna sekä rehevöitymisen että saastumisen vuoksi. Tätä kehitystä torjumaan Baltic Sea Action Group perustettiin. Itämeren puhdistustoimenpiteet ovat edenneet kohtalaisesti. Erityisesti Venäjältä tulevan kuormituksen vähentämisessä on saatu hyviä tuloksia aikaan. Tämä ei vielä riitä, sillä meren sisäinen kuormitus on vanhojen syntien vuoksi niin suuri, että rehevöityminen lisääntyy omalla painollaan. Lisäksi ympäröivältä valuma-alueelta kertyy mereen ruoantuotannossa elintärkeitä ravinteita, typpeä ja fosforia. Nämä aineet pitäisi saada kiertämään takaisin lannoitteiksi, sillä muuten ne päätyvät joko ilmaan nopeuttamaan kasvihuoneilmiötä tai mereen edistämään rehevöitymistä. On siis tehtävä aktiivisesti työtä Itämeren eteen. BSAG:n sitou- mukset tarjoavat kaikille yrityksille, julkisyhteisöille ja yksityishenkilöille kanavan kantaa vastuuta Itämeren suojelun ja ekosysteemin palauttamisen hyväksi. Kaikki voivat osallistua, ja BSAG hakee aktiivisesti tarvittavia toimijoita osallistumaan ja tekemään sitoumuksia. Varsinkin Suomessa on tapahtunut paljon. Viime aikoina olemme keskittyneet erityisesti ravinneketjun haasteiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi maa- ja ruokataloudessa toimivat yritykset ovat sitoutuneet ottamaan käyttöön Itämeri-ystävällisiä tuotantotapoja ja käyttämään lannoitteita ainoastaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Seurauksena tuotetaan parempilaatuista ruokaa kustannustehokkaammin, samalla kun mereen valuvat ravinteet vähenevät. Tänä päivänä voidaan osoittaa, että on taloudellisesti kannattavaa pitää huolta ympäristöstä. Ne yritykset, jotka kehittävät toimintaansa kohti kestävää taloutta ja vastuullisuutta, ovat tulevaisuuden voittajia. ◆ Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja 10 ILMOITUSLIITE KUVA: ALEKSI POUTANEN Ilkka Herlin

Vastuullisuusuutiset.fi Tieto on valtaa – vastuullisuudessakin Vastuullinen liiketoiminta, eettinen tehokkuus, ekonomia, ekologia ja eettisyys, ympäristöystävällinen tuote tai palvelu, CSR ja niin edelleen. Kuinka tässä tietotulvassa erottaa oikean tiedon? Vuonna 2014 luotsauksella ehkäistiin 41 vakavaa onnettomuutta Suomen vesillä. LUOTSIN KOKEMUS on turva merellä Finnpilot Pilotage Oy varmistaa luotsauksella merenkulun turvallisuuden ja tehokkuuden. ”S uomi elää merenkulusta. Viennistä 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Suomen vesialueet lukeutuvat maailman haastavimpiin, joten luotsaustoiminnan laatu ratkaisee. Suomalaisten luotsien työ suojelee Itämerta joka päivä”, Finnpilotin toimitusjohtaja Matti Pajula. Luotsauspalveluita tarjoava Finnpilot Pilotage palvelee koko merenkulun palveluketjua. Suomen aluevesien aluskäynneistä 34 prosenttia on Finnpilotin vastuulla. ”Laadukas luotsaustoiminta varmistaa merenkulun turvallisuuden ja tehokkuuden. Luotsimme ovat tyypillisesti vähintään 20 vuoden kokemuksen omaavia merikapteeneita. Kokemuksella mitattuna henkilöstömme osaaminen on maailman huippuluokkaa.” Finnpilot toimii yli 60 satamassa. ”Vaikka kattamamme satamaverkosto on muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen laaja, olemme pystyneet varmistamaan toiminnan laadun ja pohjoisen Euroopaan korkeimman kustannustehokkuuden.” ◆ K un seuraa vastuullisuusasioiden uutisointia globaalisti, niin huomaa, että britit, australialaiset, pohjoisamerikkalaiset ja ruotsalaiset osaavat kertoa vastuullisuusasioista –sekä hyvistä että ei niin hyvistä esimerkeistä – asiantuntevasti oikeilla termeillä. Näillä alueilla vastuullisuustieto ja –taito ovat hallussa. Toinen ja ehkä vielä tärkeämpi seikka on, että edellä mainituilta alueilta tulevat hiljaiset signaalit eli ne näyttävät suuntaa vastuullisuusasioissa globaalisti. Uusiutuva energia, uudet liikenneratkaisut sekä kansalaisten tietoisuuden lisääminen niin ruoan kuin kulutustavaroidenkin ekologisuudesta ja eettisyydestä ovat tämän ajan ilmiöitä maailmalla. Meillä ne ovat nyt marginaaliryhmien agendalla, mutta varmasti rantautuvat myös tänne EU:n koilliskulmalle. Tieto on valtaa, joten innovatiiviset yritykset ja organisaatiot seuraavat huolellisesti tämän päivän hiljaisia signaaleja vastuullisuudessa, sillä huomenna ne ovat valtavirtaa. VaU eli Vastuullisuusuutiset.fi on toukokuussa julkaistu portaali, joka kokoaa yhteen vastuulliset yritykset ja toimijat. Portaalissa julkaistaan joka päivä paikallisia ja globaaleja vastuullisuusuutisia. Jokainen asiasta kiinnostunut henkilö voi tilata itselleen päivittäisen maksuttoman uutiskirjeen. Lisäksi Vastuullisuusuutiset.fi päivittää viimeisimmät uutiset myös sosiaaliseen mediaan. Vastuullisuusuutiset.fi –portaalin tuottajia ovat Crnet Oy, Expec Oy, Metael Oy sekä CRnet Verkosto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. ◆ www.vastuullisuusuutiset.fi YHTEYSTIEDOT: tuula.pohjola @ crnet.fi, GSM: 050 511 3703,  www.crnet.fi Finnpilotin toimitusjohtaja Matti Pajula. ILMOITUSLIITE 11

”Luottamus syntyy lupausten pitämisestä ammattimaisen henkilökunnan ja toimivan kaluston avulla.” 12 ILMOITUSLIITE

Niemi Palvelut TUTKITUSTI ALANSA PARAS Muutto- ja logistiikkayritys Niemi Palvelut Oy:n menestystekijät ovat asiakaspalvelu, osaava henkilöstö ja uusiutuminen. T oiminta alkoi vuonna 1981 Kalevi Niemen ostaessa pakettiauton ja 100 muuttolaatikkoa autotalliin. Nyt perheyritystä pyöritetään toisessa polvessa neljän veljeksen voimin. ”Nyt ajoneuvoja on satakunta ja muuttolaatikoita 145 000. Menestys on perustunut aktiiviseen uusiutumiseen”, asiakassuhdejohtaja Juha Niemi kertoo. ”Tämä on ennen kaikkea palveluammatti. Samat lainalaisuudet pätevät pienestä suuren projektiin. Hyvä organisointi, osaava henkilöstö ja laadukas kalusto takaavat mahdollisimman pienen häiriön ihmiselle tai yrityksen liiketoiminnalle. Siitä meille maksetaan.” Kasvun mahdollistajana on ollut toimialan laajentaminen muuttopalveluista muuhunkin logistiikkaan. ”Vuonna 2006 hoidimme Messukeskuksessa EU-huippukokouksen logistiikkapalvelut. Se muodosti silloin valtaosan koko vuoden liikevaihdostamme. Katse oli kuitenkin koko ajan myös tulevaisuudessa.” ”Perinteisten muuttopalvelujen liikevaihto on viime vuosina romahtanut. Uusiutumalla olemme pysyneet elinvoimaisina hankalassa taloustilanteessa ja jopa kasvattaneet liikevaihtoamme vuosi vuodelta.” Yrityksellä on kattava oma toimintaverkosto Suomessa ja kumppanien kautta kuljetukset hoituvat myös globaalissa mittakaavassa. YRITYS- JA YHTEISKUNTAVASTUUTA MONIN TAVOIN Niemi raportoi alansa ensimmäisenä yrityksenä ILMOITUSLIITE ympäristö- ja henkilöstöpolitiikkaan liittyvät asiat vastuullisuusraportissaan. Ympäristövastuullisuuteen liittyy esimerkiksi tehokas kierrätys. Yritys investoi omaan kierrätysasemaan pari vuotta sitten. ”Vuonna 2012 astui voimaan laki jätteiden käsittelystä, minkä tavoitteena on vähentää luonnon kuormitusta. Tiedämme täsmälleen muutoistamme syntyvien eri jakeiden määrän. Jätteistämme kaatopaikkasijoitukseen menee nolla prosenttia!” Yhtiö on myös yksi Baltic Sea Action Group -säätiön tukijoista. Niemi on toimittanut kalustoaan Itämeren öljyntorjuntatyön avuksi. lupausten pitämisestä ammattimaisen henkilökunnan ja toimivan kaluston avulla.” ◆ Juha Niemi on yksi neljästä veljeksestä isän perustaman perheyrityksen johdossa. TUTKITUSTI ALAN PARAS Niemi oli Taloustutkimuksen Yrityskuvatutkimuksessa alansa ykkönen jo yhdettätoista kertaa. Tärkein pääoma on osaavat ihmiset. Laadukas kokonaispalvelu pitää rakentaa jokaisessa projektissa asiakkaan kanssa yhdessä alusta lähtien. ”Meillä on palkkalistoillamme 900 henkilöä. Koulutamme jokaisen henkilön tehtäväänsä ennen varsinaisen työn aloittamista. Tärkein toimintamme mittari on luotettavuus. Suositteluhalukkuutemme oli viimeisimmässä tutkimuksessa peräti 97,2 prosenttia. Luottamus syntyy 13

DIGITALISAATIO, avain tehokkuuteen ja harmaan talouden torjuntaan Se tehoaa sittenkin! Pitkään jatkunut systemaattinen harmaan talouden torjunta on alkanut vähitellen vaikuttaa rakennusalalla. Tästä esimerkkinä on laskusuhdanteesta kärsineellä toimialalla maksetut palkkasummat, jotka ovat kasvaneet vuodesta 2013 alkaen, vaikka samaan aikaan työllisten määrä on laskenut. Harmaan talouden hyvistä uutisista saamme kiittää rehellisiä yrityksiä, jotka ovat hoitaneet tunnollisesti kasvaneen hallinnollisen taakan. Mutta miten hyvin alkaneen kehityksen käy, kun kysynnän määrä alkaa jälleen kasvaa? S euraavan hallituskauden aikana on todennäköisesti tulossa huomattava määrä taloyhtiöiden korjaus- ja infrarakentamisen hankkeita. Mittavat hankkeet tulevatkin lisäämään rakentamisen kysyntää, joista merkittävä osa on julkishallinnon rahoittamia. Tähän saakka julkishallinnon hankinnoissa ja kilpailutuksissa painopiste on ollut ainoastaan urakkahinnassa, joka lisää liian helposti urakoitsijoiden painetta velvoitteiden kiertämiseen. Taloyhtiöiden ja julkishallinnon päätökset tulevissa urakkakilpailutuksissa määräävät harmaan talouden ja reilun kilpailun tulevaa kehitystä. Samalla julkishallinnossa tapahtuvat leikkaukset lisäävät urakkakilpailutusten paineita. Tilaajien rooli rahavirtojen ohjaamisessa tulee entistä tärkeämmäksi kannustettaessa reiluun kilpailuun. Reiluun kilpailuun tähtäävät toimenpiteet ovat perusteltuja, mutta sääntelystä ei saa tulla itsetarkoitusta. Harmaan talouden torjunnan hallinnollisen taakan kasvu on kuormittanut rakennusalaa kovalla kädellä. Työ ei ole mennyt hukkaan, sillä rakennusalalla rehellisen yrittäjän tilanne on parantunut ja reilulle kilpailulle on tullut selvästi lisää tilaa. Näkemys perustuu kentän arvioihin tilanteen kehittymisestä vuosien 2009 ja 2014 välillä. Markku Hirvosen ja Kalle Määtän laatimasta raportista löytyy myös kyselytutkimukset harmaan talouden kehityksestä. Vuonna 2009 yhdeksän kymmenestä työntekijästä katsoi harmaan talouden kasvaneen selvästi tai jonkin verran. Samaan aikaan noin puolet työnantajista katsoi harmaan talouden kasvaneen. Kun sama tutkimus toistettiin 2014, niin 14 ILMOITUSLIITE

enää vajaa puolet työntekijöistä ja kaksi kymmenestä työnantajasta katsoi harmaan talouden kasvaneen. Samalla yli puolet työnantajista ja työntekijöistä jo kolmannes oli sitä mieltä, että harmaa talous on vähentynyt. Muutos kohti reilumpaa kilpailua on edellyttänyt yrityksiltä aktiivista otetta velvoitteiden hoitamiseen. Tuloksiin vaikuttaa varmasti vuonna 2007 voimaan astunut tilaajavastuulaki. Digitalisaatiolla on ollut myös suuri vaikutus, aikaisemmin lähes tunnin vaatinut työtehtävä hoituu verkkopalvelussa muutamassa minuutissa. Tilaajavastuulain tulkinta ja seuranta ovatkin lähes kokonaan koneiden hoidettavana ja lain keskeiset hyödyt saadaan aikaan merkittävästi pienemmällä hallinnollisella työllä. Reilu kilpailu on tavoittelemisen arvoista, mutta se edellyttää yhteistyötä viranomaisten, julkishallinnon ja yksityisten toimijoiden kesken sekä parempia digitaalisia palveluita ja sähköistä toimintaa tukevaa lainsäädäntöä. ◆ Mika Huhtamäki Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Oy Lisätietoja: TEM raportteja 1/2014: Selvitys tilaajavastuulain uudistamiseksi tehtyjen ehdotusten vaikutuksista https://www.tem.fi/files/38466/TEMrap_1_2014_web_10012014.pdf Markku Hirvonen ja Kalle Määttä: Harman talouden torjunta http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx/~public/Tarkastusvaliokunta/2015_Harmaan_talouden_torjunta ?folderId=~public%2FTarkastusvaliokunta&cmd=download Rakennusteollisuus RT ry: Rakentamisen työlliset, palkkasumma ja ansiotaso https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Kuviopankki/Tyomarkkinat/ Luotettavin tekninen tukkuliike Tavaraa on ja palvelu pelaa. ILMOITUSLIITE Taloustutkimus Oy:n yritystutkimukset 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2011, 2012, 2013. 15

LUONNON Yrityksen kattoturvatuotteita testataan jatkuvasti osana yrityksen omaa laadunvalvontaa ja sertifioitua ISO 9001: 2008 johtamisjärjestelmää. monimuotoisuuden puolesta NCC Roadsin KIELO-ohjelma edistää luonnon monimuotoisuutta kiviainestoiminnan aikana ja sen päätyttyä palauttamalla alueet luonnontilaisiksi. ”A loite KIELO-ohjelmalle tuli NCC:n puolelta pari vuotta sitten. Tähänastiset kokemukset osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden tukemisesta kiviainestoiminnan yhteydessä ei koidu merkittävästi suurempia kustannuksia tavanomaiseen toimintamalliin verrattuna, ja tärkeintä on että alueet hyötyvät sitäkin enemmän”, kertoo ohjelman kehittämisestä vastaava Taina Piiroinen. Ohjelmassa lähestytään monimuotoisuutta ja luonnontilan palauttamista useista tulokulmista. Esimerkiksi metsittäminen ja lahopuiden käyttö tukee sekä kasvien että eläinten menestymistä. Kosteikoiden ja soiden luominen tarjoaa kasvualustan monille kasveille, kun taas uusien ketojen ja niittyjen kautta tuetaan uhanalaisia aukeiden alueiden ekosysteemejä. NCC Roads on Pohjoismaiden suurin asfalttiurakoitsija ja kiviainestoimittaja, jonka valikoimaan kuuluvat myös teiden hoito- ja kunnossapitopalvelut. ”NCC:n toimintaa ohjaavat arvot ovat rehellisyys, kunnioitus, luottamus ja edistyksellisyys. KIELO-ohjelma vastaa ympäristönsuojelun haasteeseen edistyksellisyydellään ja pitkäaikaisella sitoutumisella”, kertoo Piiroinen. ◆ LAPUAN PIRISTEEL OY – Turvallisuutta vesikatoille perheyrityksen arvoin Kun kysymyksessä on ihmishenget, niin vain paras mahdollinen laatu tuotteissa ja yrityksen toiminnassa on kyllin hyvää. Tähän lauseeseen kiteytyy Etelä-Pohjalaisen Lapuan Piristeel Oy:n menestyksen resepti. Omalla Pisko tuotemerkillä sadevesijärjestelmiä, tikkaita ja kattoturvatuotteita valmistava yritys työllistää 80 henkilöä ja on alallaan kotimainen markkinajohtaja. P LUE LAAJENNETTU ARTIKKELI AIHEESTA 16 b2b.calcus.com/kielo aljon on tapahtunut yhtiössä, minkä neuvokas ideanikkari Pentti Piri perusti vuonna 1974. Nykyisin yhtiöllä on neljä modernia tuotantolaitosta. Pisko tuotteita valmistetaan kotimaisille kattoalan yrityksille ja asennusliikkeille. Vientiin asti tavaraa riittää noin 10 % verran kuluvana vuonna. ”Olemme saavuttaneet korkeimman AAA-luottoluokituksen peräkkäin viimeisen 10 vuoden ajan”, kertoo yhtiön markkinointijohtaja ja osakas Jaakko Piri. Samaan saavutukseen ylsi vain 265 yritystä koko Suomessa. ”Kaikessa tekemisessä pitää muistaa, että pikavoittoihin ei kannata pyrkiä. Yrityksellemme on tärkeää, että olemme luotettava, joustava ja pitkäaikainen yhteistyökumppani kaikille sidosryhmille. Pidetään huolta henkilökunnasta sekä asiakkaista. Toimitaan jämptisti tavaroiden ja palveluiden toimittajien kanssa. Nämä vastuulliset arvot mielessä teemme töitä tavoitteiden eteen joka päivä”, jatkaa Piri toiminnan filosofiasta. ”Asiakkaamme menestyminen on meille erinomaisen tärkeä arvo. Perhearvo.” ◆ ILMOITUSLIITE

VASTUU lähtee meistä jokaisesta Keski-Suomen Betonirakenne uskoo, että kestävin liiketoiminta perustuu pehmeisiin arvoihin. ”V astuullinen toiminta kulminoituu henkilöihin. Kun on varmistettu, että vastuullisuuden periaatteet on sisäistetty, henkilöstölle voidaan antaa päätäntävaltaa. Näin toiminnasta tulee kestävää”, Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Skantz sanoo. Vaativan betonirakentamisen ammattilainen Keski-Suomen Betonirakenne on erikoistunut massiivisiin betonirakenteisiin, pysäköintilaitoksiin, ja teollisuuden erikoistoteutuksiin. Yritys on Suomen markkinajohtaja tuulivoimalainfratoimittajana. Skantz näkee, että toimintaa ohjaavat arvot ovat muutakin kuin tuloksen maksimoimista. Näin varmistetaan, että asiakas on tyytyväinen ja uusia toimeksiantoja tulee. ”Olemme luoneet vahvan luottamuksen ja jatkumon asiakassuhteisiimme avoimuuden kautta.” ◆ ”Helsingin keskustassa oleva KPMG:n toimitalon runko on käsialaamme”, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Skantz. VUOKRAAMALLA säästät luontoa Lainapeitteen juuret ovat Tampereella Tampellan pellavatehtaalla. Ensimmäiset pellavapeitteet vuokrattiin asiakkaille jo 59 vuotta sitten. M aailma on muuttunut tuossa ajassa paljon ja se muuttuu edelleen. Neljän vuodenajan suojaustarve Suomessa on ja pysyy. Peitteitä tullaan tarvitsemaan aina suojaamaan omaisuuttamme, rakennuksia ym. sääolosuhteilta. Markkinoilla onkin paljon erilaatuisia suojatuotteita kevyistä kertakäyttömateriaaleista raskaisiin PVC-peitteisiin. EU:n jätelain etusijajärjestys velvoittaa ensisijaisesti välttämään uuden ostamista, että jätteen määrä vähenisi. Siihen nähden vuokraus on parempi vaihtoehto myös suojausta ajatellen. Lainapeite haluaa auttaa yhteistyökumppaneita saavuttamaan ympäristötavoitteensa tarjoamalla asiakkaille oikeaan aikaan tarvittavan määrän vuokrapeitteitä. ”Vuokrapeitteiden valinnassa otamme huomioon tuotteen valmistuksen ympäristövaikutuksen ja tuotteen koko elinkaaren. Kehitämme tuotetta edelleen vastaamaan tämän päivän ympäristön sekä asiakkaan vaatimuksia”, emoyhtiön NSS Groupin toimitusjohtaja Maria Rosén kertoo. Lainapeite ottaa huomioon oman toiminnan vaikutuksen ympäristöön ja pyrkii valitsemaan mahdollisuuksien mukaan ympäristön kannalta järkevämmän vaihtoehdon. Esimerkiksi vuonna 2014 jätteen hyötykäyttö oli keskimäärin 90%. ◆ Maria Rosén. ILMOITUSLIITE 17

Anne Dahl ja Mika Järvinen ovat luoneet ainutlaatuisen hyvinvointikonseptin. HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ on yrityksen tärkein pääoma Uudet Business Garden -toimitalokiinteistöt tarjoavat ainutlaatuisen, hyvinvointiin tähtäävän kokonaisuuden yrityksille. T ietoyhteiskunnassa inhimillinen pääoma on yrityksen tärkein resurssi. Henkilöstön hyvinvointi on avainasia kilpailukyvyn ylläpitämisessä. ”Työkunto on Business Garden -konseptimme ydinajatus. Hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta puolesta. Ravitsemme niitä rakentamissamme Business Garden -kohteissa”, Client Executive Anne Dahl Peab Invest Oy:stä kertoo. Keväällä 2016 Helsingin Pitäjänmäkeen Vihdintien varteen valmistuva Peab Investin Ultimes Business Garden on täysin uudistetun ketjukonseptin ensimmäinen lippulaivatoimitalo palvelukokonaisuuksineen. ”Yleiset tilat on suunniteltu luontoteemalla. Palkitun suunnittelijan Vertti Kiven luomassa sisustuksessa nähdään luonnonmateriaaleja ja -värimaailmaa. Ravintolaan tulee luontoa lähellä oleva terassi, missä voidaan järjestää esimerkiksi hyvinvointipalveluiden ryhmätunteja”, Dahl kuvailee. 18 TYÖTEHOA PÄIVÄN RYTMITTÄMISELLÄ Varsinaiset hyvinvointipalvelut ovat paketoitu Feel!Well-konseptiin, jonka kehittäjänä on yli 30 vuotta valmennus- ja liikunta-alalla eri puolella maailmaa työskennellyt Mika Järvinen. ”Tarjoamme palveluita ravitsemuksen, liikunnan ja muiden hyvinvointiteemojen muodossa matalalla kynnyksellä. Erinomaisen työkunnon voi saavuttaa tekemällä oikeita asioita oikeassa ajassa ja paikassa.” ”Olennaista on aikajänne. Kyse ei ole yksittäisistä tapahtumista ja teoista vaan pitkäaikaisesta prosessista, mitä seurataan ja kehitetään ajan mittaan.” Positiiviset vaikutukset näkyvät yksilön ja työnantajan menestyksen lisäksi myös koko yhteiskunnan etuna. Hyvinvoiva ihminen ei kuormita julkisia terveyspalveluja. ”Työtehoa pitäisi mitata tuloksilla eikä työpöydän ääressä vietetyllä ajalla. Päivän rytmittäminen lisää tutkitusti työn tuottavuutta.” ”Tarjoamme kattavia hyvinvointipalveluita lähellä yritystä ja helpolla tavalla. Yritys maksaa vain niistä palveluista, joita käyttää. Investointi työntekijään maksaa itsensä nopeasti takaisin”, Järvinen summaa. ◆ ILMOITUSLIITE

Yritysvastuu LÄSNÄ INFRAVERKOISSA Infraverkot ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta. Eltelin tehtävänä on yhdistää osaava ja motivoitunut henkilöstö toimittamaan luotettavasti ja kustannustehokkaasti ratkaisuja, joilla on vähäinen ympäristövaikutus. E nergia-ala on murroksessa juuri nyt. Vähäpäästöiset ja energiatehokkaat ratkaisut yhdessä hajautetun energiantuotannon ja toisaalta eurooppalaistuvien sähkömarkkinoiden kanssa ovat luoneet kokonaan uuden toimintaympäristön. Alalla toimivien yritysten on pystyttävä samaan aikaan tyydyttämään asiakkaiden, henkilöstön, omistajien ja yhteiskunnan tarpeet. ”Tekninen osaaminen, tehokkuus, kansainvälistyminen ja innovointi ovat olleet tärkeitä tekijöitä Eltelin matkalla 1,2 miljardin euron pohjoiseurooppalaiseksi johtavaksi infraverkko-osaajaksi. Toimimme tänään 10 Euroopan maassa sekä lukuisissa Afrikan sähköistysprojekteissa ja työllistämme suoraan 8 500 ihmistä. Tunnemme vastuumme sekä odotukset asiakkaittemme, omistajiemme ja yhteiskunnan suunnasta”, toteaa johtaja Hannu Tynkkynen Eltel-konsernista. ”Onnistumisemme yritysvastuussa perustuu hyvään hallintotapaamme. Koska sekä lainsäädäntö että yhteiskunnan odotukset kehittyvät koko ajan, olemme uudistaneet säännöllisesti ohjeistoamme näiltä osin. Kevään aikana käynnistimme sähköisen oppimisohjelman, jossa lähes 1000 henkilöä käy läpi ohjeiston ja suorittaa testin verkossa.” Kestävän kehityksen mahdollistajia Eltelillä ovat jatkuvasti kehittyvä henkilöstö, joka työskentelee turvallisissa työolosuhteissa. Asiakasratkaisut ja toiminta kentällä tähtäävät ympäristövaikutusten minimointiin. Kestävä yritystalous varmistaa pitkäjännitteisen liiketoiminnan kehittämisen, josta hyötyvät kaikki osapuolet. ”Käytännössä edellä mainitut seikat tarkoittavat mm. työturvallisuuden jatkuvaa kehittämistä, aktiivista osallistumista älyverkkojen toteuttamiseen sekä riittävää kannattavuutta. Eltel on ollut edelläkävijä mm. sähkönkulutuksen etäluentainfrastuktuurin toteuttamisesta jo lähes kymmenen vuoden ajan. Olemme tähän saakka toteuttaneet 3,5 miljoonaa mittarointikohdetta Pohjoismaissa ja Eltel onkin ylivoimainen markkina- ja osaamisjohtaja tällä sektorilla.” Yrityksen kasvaminen kulttuuriltaan hyvinkin erilaisille alueille luo uusia yritysvastuun haasteita. ”Oman toimintamme ohjaamiseksi meillä on Eltel Way, joka luo viitekehyksen koko toiminnallemme alkaen organisaatiovastuista, raportoinnin läpinäkyvyydestä ja päätyen henkilöstöön ja toimintakulttuuriin. Kasvun myötä toimimme yhä enemmän sekä pienempien että suurempien yhteistyökumppaneiden kanssa. Näiden toimintatapojen linkittäminen omaan arvomaailmaamme onkin yksi tärkeimpiä kehityskohteitamme tällä hetkellä.” Eltel on ollut alansa pioneeri. ”Tältä pohjalta Eltel jatkaa kehittymistä yhä kansainvälisemmäksi toimijaksi”, toteaa Hannu Tynkkynen lopuksi. ◆ ”Onnistumisemme yritysvastuussa perustuu hyvään hallintotapaamme.” Eltel-konsernin johtaja, Hannu Tynkkynen. ILMOITUSLIITE 19

Askelmerkit TULEVAISUUTEEN Vastuullinen liiketoiminta on kestävän liiketoiminnan edellytys. Cargotec julkaisi ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa. Raportti on katsaus yrityksen tulevaisuuden vahvuuksiin. ”Vastuullisuusasioiden kirkastaminen on kasvavassa määrin yritysten elinehto”, Appu Haapio sanoo. ”V astuullisuusasioiden jatkuva kehittäminen takaa, että liiketoiminta pysyy kestävällä pohjalla jatkossakin. Olemme raportoineet ympäristötunnuslukumme jo vuodesta 2007. Nyt halusimme tuoda kompaktin ja helposti lähestyttävän kokonaisnäkemyksen aiheeseen ja laajentaa vastuullisuusraportointia”, kertoo Cargotecin ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Appu Haapio. Tulevaisuuden megatrendit, kuten kestävä ja älykäs kehitys sekä digitalisaatio tulevat mullistamaan koko lastinkäsittelytoimialan. Raportissa esiteltävät case-esimerkit tulevaisuuden teknologiatarjoomasta havainnollistavat, millä tavoilla megatrendeistä tehdään uutta liiketoimintaa. ”Vastuuraportointi peilaa Cargotecin tulevaisuutta, ja auttaa sisäisestikin kirkastamaan kokonaiskuvaa niistä kehitysalueista, joihin jatkossa kannattaa panostaa.” ”Kestävän kehityksen periaatteet ovat osa jokapäiväistä toimintaamme. Tästä syystä Cargotecilla on kehittynyt järjestelmällinen tapa vertailla, kehittää ja johtaa vastuullisuusasioita sekä niiden raportointia.” ◆ Cargotec toimittaa lastinkäsittelyratkaisuita laivoihin, satamiin, terminaaleihin ja lähikuljetuksiin. Cargotecin tuotemerkit ovat MacGregor, Kalmar ja Hiab, jotka tunnetaan lastin- ja kuormankäsittelyalan ratkaisuistaan ympäri maailman. Cargotecin liikevaihto vuonna 2014 oli noin 3,4 miljardia euroa, ja konserni työllistää noin 11 000 henkilöä. 20 ILMOITUSLIITE

AS I A N T U N T I JA MALTTIA TARVITAAN B Esko Aho East Officen hallituksen puheenjohtaja, entinen pääministeri ILMOITUSLIITE ank of Englandin pääekonomisti Andrew Haldane piti helmikuun puolivälissä mielenkiintoisen esitelmän, jossa hän analysoi talouskasvun historiaa ja pohti keinoja, joilla kasvun jatkuminen voitaisiin varmistaa. Toinen perustekijä on ilmiselvä. Teollisen vallankumouksen alusta lähtien taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä on ajanut eteenpäin teknologia. Sen potentiaali ei ole hiipumassa. Päinvastoin, digitalisaatio avaa huikeita mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta ja sitä kautta edistää talouskasvua. Haldane nostaa teknologian rinnalle toisen – ehkä hieman yllättävän – kasvun perustekijän: kärsivällisyyden. Teollisen ajan kasvu on vaatinut teknologian rinnalla valmiutta pitkäjänteisiin investointeihin, joilla on luotu tarpeellinen infrastruktuuri ja osaaminen. Investointien rahoittaminen on vaatinut pääomaa, joka on luotu säästämällä. Teknologia riittää takaamaan myös tulevan kasvun, mutta Haldane epäilee toisen kasvun tukijalan kestävyyttä. Osin informaatioteknologian mullistusten ansiosta elämämme mutta myös yritystoiminta ovat muuttuneet lyhytjänteisemmäksi. Nobelisti Daniel Kahnemanin kaavan mukaisesti nojaamme asenteissamme ja tekemisessämme yhä enemmän aivojemme nopeaan reaktiokykyyn. Myös digiaikakauden kasvu vaatii malttia ja kärsivällisyyttä. Menestyäkseen yritykset tarvitsevat hyvän toimintaympäristön, joka syntyy yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tiedon ja osaamisen järjestelmällinen tuottaminen, laadukas infrastruktuuri, toimiva ja turvallinen yhteiskunta ovat tulevaisuudessakin äärimmäisen tärkeitä kilpailutekijöitä nopean teknologisen oivaltamisen ja liiketoiminnallisen ketteryyden rinnalla. Yritysten yhteiskuntavastuu täytyy nähdä tässä valossa. Pitkäjänteinen panostus toimintaympäristön kehittämiseen sekä sen vaatimaan yhteistyöhön ympäröivän yhteiskunnan kanssa kuuluu jokaiseen hyvään yritysstrategiaan. ◆ 21

Toimitusjohtaja Frank From. Kestävän kehityksen YKKÖNEN Ebm-papstilla on toimintaa Suomen ja Saksan lisäksi myös 57 muussa maassa. Mitä paremmin ebm-papstin tuotteet toimivat, sitä vähemmän niiden olemassaoloa havaitsee. Ebm-papstin ansiosta rakennuksessa ei ole hiki eikä vilu, hissit toimivat, pakasteet eivät sula eivätkä tietokoneet ylikuumene. M aailman johtava puhallinvalmistaja ebm-papst kehittää ja tuottaa puhaltimia ja tuulettimia ilmastointiin, jäähdytykseen ja elektroniikkaan. Asiakkaita on kaikkialla maailmassa ja kaikilla toimialoilla raskaasta teollisuudesta sairaaloihin ja formulatalleihin. ”Erityisvahvuuksiamme ovat korkealaatuiset ja ympäristöystävälliset tuotteet. Olemme edelläkävijä Greentech EC -tekniikan sovellusten kehittäjänä”, kertoo Suomen ebm-papstin toimitusjohtaja Frank From. Ebm-papst vastaanotti ykkössijan Saksan paras kestävän kehityksen yritys -kilpailussa, jossa palkitaan vuosittain yrityksiä, jotka osoittavat sosiaalista ja ekologista vastuullisuutta ja toimivat alansa roolimallina. Palkintolautakunnassa on mukana muun muassa Saksan liittohallitus, tieteellisiä organisaatioita sekä Unesco ja Unicef. LIIKEVAIHTO KASVUUN EBM-PAPST • saksalainen yritys, perustettu 1963 • maailman johtava puhallinvalmistaja • liikevaihto 1,5 mrd. € • 12 500 työntekijää 59 maassa • oma tuotekehitys • tuotantoa 18 tehtaassa • toiminut Suomessa vuodesta 1976 - henkilökuntaa 23 - liikevaihto 31 milj. € 22 Teollisuuden keskuudessa ebm-papst on ollut arvostettu toimija jo vuosikymmenten ajan. Arvostus näkyy yhä useammin myös kuluttajille: ”Esimerkiksi Osuuskauppa merkitsee kylmälaitteensa ebm-papst-tarralla, joka viestii laadusta. Osuuskauppa on vaihtanut viimeisten parin vuoden aikana yli 50 000 kylmiönsä Q-moottoria meidän energia- ja kustannustehokkaisiin EC-moottorillisiin puhaltimiimme, jotka ovat EU:n uuden ErP-direktiivin mukaisia.” EC-moottorilliset puhaltimet tulevat edullisimmaksi sekä ekologisesti että ekonomisesti laskettuna, kun huomioidaan kokonaiskustannukset käyttöikineen ja energiankulutuksineen. ”Globaali Tesco-ketju vaihtoi meidän puhaltimiimme, kun laskutoimitukset osoittivat, että heidän liikevaihdon kahden prosentin voittonsa saatiin tuplattua neljään prosenttiin ebm-papstin tuotteiden avulla.” 80 prosenttia Suomessa kootuista ebm-papstin tekniikkaa sisältävistä tuotteista, esimerkiksi IT-alan ja laivateollisuuden artikkeleista, menee vientiin. From näkee, että ebm-papstin hightech-osaaminen ja imago nostavat suomalaisen tuotteen arvoa ja vauhdittavat vientiä, ja sen myötä koko kansantaloutta. ◆ Ekoteko: uusi Hollenbachin tehdas käyttää vain noin 10 % sähköä ns. normitehtaaseen verrattuna. ILMOITUSLIITE

PYÖRII PITKÄÄN. Suomen johtava puhallintalo ebm-papst Oy viilentää myös huipputriathlonisti Johanna Virtasen hikistä urakkaa. Valitse sinäkin yhteistyökumppaniksesi puhallinalan edelläkävijä! ILMOITUSLIITE ebm-papst Oy · Puistotie 1 · 02760 Espoo · puh. (09) 8870 220 · fax (09) 8870 2213 · www.ebmpapst.fi 23

24 ILMOITUSLIITE