8. TAMMIKUUTA • 2016 ERIKOISJULKAISU I N N OVA AT I OT I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU BIOVENTUREHUB yhdistää pohjoismaisen osaamisen 3D-DIGITAALITEKNIIKALLA TARKKUUTTA IMPLANTTIHOITOON TULEVAISUUDEN TEKNOLOGIAT HIOUTUVAT MAAN ALLA FLYING EAGLE PAKKAUSINNOVAATIOSTA UUTTA VAUHTIA AUTOMATISOINNILLA JA OSALLISTAMISELLA tehoa terveydenhuoltoon MAINOSLIITE TUTUSTU NORDIC HEALT H TECHNOLOGY & EHEALTH FORUM -TAPAHTUMIE N OHJELMAAN s. 24-25 ESMI Digitaalisuus lisää turvallisuutta 1

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Uusi XPS 13 rikkoo monia rajoja. Jo näytöstä alkaen. XPS 13 ei ole pelkästään pienin 13 tuuman kannettava tietokone. Siinä on myös maailman ensimmäinen käytännössä rajaton Infinity-näyttö. Huippuluokan materiaaleista valmistettu ja uusinta teknologiaa sisältävä XPS tekee muutakin kuin rikkoo rajoja. Se mullistaa kaikki perinteiset käsitykset. Uusi Dell XPS 13. Parempi joka mittapuun mukaan. 2 ©2015 Dell Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Oy Dell Ab, Linnoitustie 2 A, 02600 ESPOO, Y-tunnus 0844432-7. Dell, Dell-logo ja XPS ovat Dell Inc:in tavaramerkkejä tai rekisteröityjäMAINOSLIITE tavaramerkkejä.

I N N OVA AT I OT S I S Ä LT Ö *❋ kannessa Opetuksen digiloikan paikka on tässä ja nyt............................ 4 Hyvinvointisormus haluaa pysyväksi osaksi arkea................. 5 *❋ 3D-digitaalitekniikka virtaviivaistaa implanttihoidot.............. 6 Älyseuranta havaitsee, kun vanhuksen kunto hiipuu............... 7 *❋ Automatisoinnilla ja osallistamisella tehoa terveydenhuoltoon........................................................ 8 Suomi - tulevaisuuden lääkekehityksen edelläkävijämaa?.................................................................... 10 Kohti toimivia sote-ratkaisuja.................................................. 11 Kuulokoje on kuin pieni älytietokone ........................................11 *❋ Tulevaisuuden teknologiat hioutuvat maan alla................... 12 Ei enää epävarmaa kassavirtaa.............................................. 13 Reagena osaa nopeat ja tarkat laboratoriotestit sekä erikoisreagenssit............................................................ 14 Roche taistelee vaikeimpia sairauksia vastaan....................... 15 Edelläkävijän uudet aluevaltaukset........................................ 16 Dekati Oy mittaa vaarallisia pienhiukkasia.............................. 17 Diskuteeraamalla maaliin....................................................... 18 *❋ Digitalisaatio mahdollistaa kiinteistöjen turvajärjestelmien uudet käyttötavat.................................... 19 Tulevaisuuden miehittämätön laiva suunnitellaan suomalaisvoimin............................................. 20 Edelläkävijä älykkäässä jätehuollossa.................................... 21 Patentointivinkit IoT - ja muille StartUp -yrityksille............... 22 Metropolian terveys- ja hoitoalan projektista startup-yritykseksi.............................................. 23 ASIANTUNTIJA: Terveysteknologian kotimaiset innovaatiot leviävät maailmalla........................... 26 Medtronic diabeteksen hoidon globaalissa kärjessä............. 27 Helppohoitoinen lattiaratkaisu julkisiin tiloihin....................... 28 Oikea lääke oikeaan aikaan..................................................... 29 *❋ AstraZeneca yhdistää tutkimuksen, teknologian ja lääketieteen.................................................... 30 Remion herätti Orwakin roskiksen henkiin – IoT luo palvelutarpeista uutta bisnestä.............................. 32 Lapin ammattikorkeakoulu ohjaa teollisuuden internetaikaan.......................................... 32 Big Datan keskiössä on ihminen............................................. 33 Katse terveempään tulevaisuuteen....................................... 34 DNA-monistus yhä useamman laboratorion ulottuvilla....... 35 Tuulivoima odottaa vihreää valoa kasvulle............................ 36 Kiertotalous ja kestävä ruoantuotanto tarjoavat edellytyksiä käyttökelpoisille innovaatioille.......................... 37 Riskittömästi pilveen.............................................................. 38 TELIASONERA ON IOT:N MAHDOLLISTAJA Uudella M2M in a Box -palvelulla dataa on helppo hyödyntää............................................................. 40 *❋ Kotka tähtää korkealle......................................................... 42 Wapicelta matkalippu IoT-maailmaan................................... 44 Terveystiedot ranteesta lääkärille......................................... 46 ASIANTUNTIJA: Onko terveydenhuolto valmis jakamistalouteen?...................................................... 47 Sähköisen energian tilapäinen varastointi tuo ratkaisun moniin tulevaisuuden haasteisiin..................... 47 EDITOR IN CHIEF: Markus Ståhlberg BUSINESS UNIT DIRECTOR, PARTNER: Ville Leppäaho PROJECT DIRECTOR, PARTNER: Johan Wangel, Matti Laakso, Jussi Räsänen PROJECT MANAGER, PARTNER: Antti Nurminen PROJECT MANAGER: Valtteri Syväniemi MAINOSLIITE Kuva: Laura Kotila/VNK CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU PÄ Ä K I R J O I T U S Suomi tarvitsee innovatiivisia yrityksiään vientimarkkinoille – Team Finlandia kannattaa hyödyntää S uomalaisessa keskustelussa kauppapolitiikan trendejä, valintoja ja vaikutuksia on pohdittu viime aikoina paljon. Tämä on luonnollista maassa, jossa vienti ml. sisämarkkinakauppa vastaa arvoltaan n. 40 % bruttokansantuotteesta. Emme kuitenkaan kuulu EU:n avoimimpien talouksien joukkoon. Esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa viennin arvo on 50 % kansantuotteesta. Sattumaa tai ei, mutta samalla ne ovat vähintään tuon kymmenen prosenttia meitä rikkaampia henkeä kohti laskettuna. Suomi on vaikeassa taloustilanteessa, globalisoituminen jatkuu ja kilpailu kiristyy, lisäksi kehittyvät taloudet haastavat meitä uudella tavalla. Kilpailussa vientimarkkinoista innovatiivinen pk-sektori on erityisen tärkeä kansainvälisen kasvun lähde. Pk-yritysten kansainvälistymisessä olemme valitettavasti mm. Ruotsia, Tanskaa ja Viroa jäljessä. Vastauksena viennin ja talouden haasteisiin Team Finland -verkosto on perustettu tuomaan yhteen kaikki julkisen puolen vienninedistämistä tekevät toimijat. Yksi verkoston keskeinen voimavara on kansainväliset tiimimme, jotka toimivat lähetystöjemme yhteydessä maailmalla. Tiimien päätehtävänä on tukea vientiyrityksiämme eri markkina-alueilla mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti – yhden luukun periaatteella. Tiimit tuottavat myös tietoa markkinoiden mahdollisuuksista. Tätä markkina- ja ennakkotietoa yritykset voivat hyödyntää sekä kaupanteossa että uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystyössään. Yritys voi olla varma siitä, että yhteydenotto mihin tahansa Team Finlandin toimijaan maailmalla tai kotimaassa tarkoittaa sitä, että juuri sille sopivia palveluja kartoitetaan ja tuotetaan kaikkien toimijoiden osalta – oli ne sitten rahoitusta tai erilaisia asiantuntijapalveluita. Lenita Toivakka Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri AD / LAYOUT: Lina Hurmerinta TOIMITTAJAT: Laura Sulkava, Jaakko Mikkola, Anne Kytölä, Kauri Salonen, Vesa Brandt, Juha-Pekka Honkanen, Kai Lintinen, Sirpa Sutinen, Irma Capiten, Jarmo Seppälä VALOKUVAAJAT: Jari Tolvanen, Jaakko Mikkola, Lina Hurmerinta OIKULUKU: Johanna Virmavirta JULKAISIJA: Calcus.com Oy Köydenpunojankatu 2 a D, 7 krs. 00180 HELSINKI www.calcus.fi Julkaistaan Talouselämän yhteydessä 8.1.2016 I N N OVA AT I OT 3

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Olemme vieneet maamme merkittävimmille sekä julkisen että yksityisen sektorin päättäjille ja vaikuttajille ratkaisumme siitä, kuinka koulutuksen digiloikka onnistuu.” Timo Toukola kertoo Lenovon luomasta digitaalisesta oppimisympäristöstä. Opetuksen digiloikan paikka on TÄSSÄ JA NYT Vuonna 2016 voimaan astuvassa opetussuunnitelmassa vaaditaan vahvemmin digitaalisen oppimisen hyödyntämistä. L enovo on ollut luomassa sisältökumppanien ja pedagogisesti kotimaan johtavien tahojen kanssa täysin digitaalisen oppimisympäristön, mikä täyttää vuonna 2016 voimaan astuvan opetussuunnitelman vaatimukset.  ”Suomi on tunnettu hyvän opetuksen maana, joka on PISA-tutkimusten kärjessä. Olemme tunnettuja myös pelikehittäjistämme. Me tarjoamme skaalautuvaa digitaalista koulua eri oppiasteille ja eri oppiaineille laitteineen ja ohjelmistoineen. Kokonaisuus on luotu parhaiden sisällönkehittäjien ja Suomen johtavien pedagogisten asiantuntijoiden kanssa. Microsoftin, 3 Step-It:n ja Clanedin kanssa luomamme Learning As a Service –konsepti täyttää kaikki uuden opetussuunnitelman asettamat vaatimukset”, Lenovon Suomen 4 maajohtaja Timo Toukola kertoo.  Suomi on maailmalla koulutuksen mallimaa, mutta yhteiskunnan tilanne vaatii säästämistä myös koulutuksessa. Jotta laatu ei samalla kärsi, murroksesta selvitään kuivin jaloin vain digitalisaation mahdollisuuksiin tarttumalla.  ”Olemme vieneet maamme merkittävimmille sekä julkisen että yksityisen sektorin päättäjille ja vaikuttajille ratkaisumme siitä, kuinka koulutuksen digiloikka onnistuu. Meitä on kuunneltu, koska haasteisiin on löydyttävä ratkaisu. Koko koulutusekosysteemiämme luodessamme olemme käyneet avointa keskustelua kaikkien osapuolien kanssa, ratkaisseet pullonkauloja ja luoneet kattavan ja toimivan ratkaisun digitaaliselle oppimiselle.” Lenovo on noussut haastamalla perinteisiä toimintatapoja ja tekemällä rohkeita pelinavauksia, ja samoin opein on nyt luotu koulutukselle mahdollisuus harppaukseen kohti digitalisuutta.  ”Tavoitteena on viedä suomalaista digitaalista koulua maailmalle ja tarjota mukana oleville, kasvuhalukkaille kumppaneille avoin ovi globaaleille koulutusmarkkinoille.”  ”Meillä uskotaan siihen, että tekemällä yhdessä ja jakamalla tietoa avoimesti kumppanien kanssa voitetaan enemmän kuin koskaan voidaan hävitä”, Toukola päättää. ■  KOULUTUSVIENNISSÄ POTENTIAALIA   Lenovo on teknologisena kumppanina Suomen koulutusviennille mahdollisuuksia luovassa Future Learning Finland – hankkeessa. Alansa markkinajohtajaksi MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kari Kivelä, CTO & Head of Design. HYVINVOINTISORMUS haluaa pysyväksi osaksi arkea S tartup-yritys Ouraring on juuri aloittanut ÕURA-hyvinvointisormuksen toimitukset globaalille asiakaskunnalle. Toimitusjohtaja Petteri Lahtelan luotsaaman yhtiön sormukseen kiteytyy ajankohtaisimmat älylaitteiden trendit: Miniatyyrimuotoon pienennettyä huipputeknologiaa, henkilökohtaiseen dataan perustuvaa hyvinvoinnin tukemista sekä kaunista ja toimivaa designia. Nokian matkapuhelinten ohjelmistokehityksessä ansioitunut Kivelä sekä hyvinvointiteknologiaan erikoistunut Petteri Lahtela selvittivät, miten he voisivat auttaa ihmisiä hyödyntämään oman potentiaalinsa mahdollisimman hyvin. ”Olimme molemmat havainneet omilla työurillamme, kuinka merkittävää palautuminen on jaksamiselle ja tehokkuudelle, missä sitä sitten tarvitaankaan – urheilussa, harrastuksissa tai töissä”, Kivelä sanoo. Ensin startuptiimiin saatiin optoelektroniikan tunteva Markku Koskela. Tiedejohtaja Hannu Kinnusella on puolestaan pitkä ura sykemittarivalmistajan palveluksessa ja hän vastaa sormuksen mittaamien tietojen analysoinnista. Sormus mittaa sykettä ja sykevälin vaihtelua pulssioksimetrin tavoin. Keraamisessa sormuksessa ei ole painikkeita eikä näyttöä, vaan sitä ohjataan älypuhelinapplikaatiolla.  Sovellus antaa henkilökohtaisen palautteen unen, palautumisen ja aktiivisuuden suhteen sekä vinkkejä niiden parantamiseksi. ”Sekä fyysisestä että psyykkisestä kuormituksesta palaudutaan nukuttaessa, joten unen laadun seuranta ja parantaminen on keskeistä.” Kivelä kertoo, että kaikki globaaleille markkinoille suunnatun älysormuksen kehittämiseen vaadittava osaaminen löytyi pohjoisesta ICTpääkaupungista Oulusta. Sormukset myös kootaan Sanminan tehtaalla Haukiputaalla, Oulun naapurissa. Sormuksia myytiin lähes 3000 kappaletta ennakkoon Kickstarterjoukkorahoituskampanjassa. ”Puettavien älylaitteiden kuumimmat markkinat ovat Pohjois-Amerikassa, joka on myös meidän tähtäimessämme Euroopan lisäksi”, Kivelä sanoo. ■ PAREMPI TAPA TYÖSKENNELLÄ RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. Säästää sairauskuluissa 350€/päivä. Tilaa koke ilmaine n www ilu N .rolle rmou YT! s e.fi 5 MAINOSLIITE Maahantuonti: Avaintieto Oy / www.avaintieto.fi / Kysy laite- / tarviketoimittajaltasi

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Dentsplyn tuotepäällikkö Olli Saarinen ja Oral Hammaslääkäreiden suukirurgi Susanne Tuominen 3D-DIGITAALITEKNIIKKA virtaviivaistaa implanttihoidot Oral Hammaslääkärit toimii modernin implanttihoidon aallonharjalla. Innovatiivisilla 3D-menetelmillä implanttihoito voidaan tehdä entistä helpommin ja tarkemmin perinteiseen menetelmään verrattuna. ”I mplanttihoidolla voidaan korvata yksi, useampi tai kaikki hampaat, mutta lähtökohtana on aina terve suu. Siksi potilaalle tehdään aina ensin perustarkastus ja perushoito”, Oral Hammaslääkäreiden suukirurgi Susanne Tuominen painottaa. SUUNNITTELU ON KAIKEN A JA O Aivan alkuun muodostetaan kokonaisnäkemys potilaan suusta. ”Implanttihoito edellyttää aina kokonaisvaltaista hoidon suunnittelua, joka tehdään usein monen eri asiantuntijan yhteistyönä”, Tuominen toteaa. 6 Uutta on se, että potilaan leuoista voidaan tänä päivänä ottaa kolmiulotteinen, digitaalinen kuva, jonka perusteella hoito suunnitellaan. ”Käytännössä puhutaan 3D-mallinnuksesta, jonka perusteella voidaan valita potilaalle sopivat implantit, tarkastella miten ne asettuvat luuhun ja suunnitella mahdollisimman tarkkaan hoidon kulku” Oralin yhteistyökumppani ja implanttitoimittaja Dentsplyn tuotepäällikkö Olli Saarinen jatkaa. VIRTUAALINEN MUOTTI, TARKKA LOPPUTULOS Kun huono hammas on poistettu, keinojuuri asennettu ja luutunut, keinojuuresta eli implantista otetaan muotti, jotta implantti voidaan asemoida viereisiin hampaisiin nähden. ”Perinteisesti muotti on otettu massalla, eli jäljennösaineella. Muotin perusteella hammaslaboratorio tekee uuden hampaan eli kruunun. Nykytekniikka mahdollistaa sen, että suu voidaan kuvata skannerilla ja tehdä muotti 3D-kuvassa virtuaalisesti, mikä on potilaalle huomattavasti miellyttävämpi tapa”, Tuominen kertoo. 3D-TULOSTETUT IMPLANTTISILLAT TULEVAT Eikä siinä kaikki. Oral Hammaslääkärit on alkanut siirtyä implanttien siltarakenteissa perinteisestä jyrsintätekniikasta 3D-printtaukseen. ”Kun sillat tehdään 3D-tulostuksena, lopputulos on yksilöllisempi perinteiseen jyrsintämenetelmään verrattuna. Potilaan kannalta se tarkoittaa yksilöllisesti ja tarkasti potilaan mittojen mukaan valmistettuja rakenteita. Hampaat istuvat, toimivat ja ovat esteettisesti hyvännäköiset potilaan suussa. Implanttihampaat ovat kuin omat hampaat, ja tutkitulla implanttijärjestelmällä tehdyt hoidot onnistuvat lähes sataprosenttisesti”, Saarinen toteaa. ■ MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ÄLYSEURANTA HAVAITSEE, kun vanhuksen kunto hiipuu Seniortek Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurmela. Vahinkoa, kuten vanhuksen kaatumista ei aina voida estää, mutta riskiä voidaan ennakoida myös teknologiaa hyödyntämällä. ”T ärkeintä on nähdä, mitä vanhus tekee pidemmällä aikavälillä. Kun toimintatavat muuttuvat, syihin päästään puuttumaan ajoissa”, Seniortek Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurmela kertoo. Seniortek on Suomen suurimpia sote-sektorin turvajärjestelmien toimittajia. Yrityksen Kukkatolppa –tuote tuo tehostetun palveluasumisen turvatason myös koteihin. JärjestelMAINOSLIITE mä on käytössä yhteensä 4000 vuodepaikan seurannassa. Kukkatolppa on nimensä mukaisesti kodin sisustukseen sulautuva tolppa, johon on liitetty liiketunnistimia ja niiden lisäantureita. ”Etävalvomon ruudulta voidaan seurata esimerkiksi ulko-oven ja jääkaapin avaamista tai kylpyhuoneeseen menemistä.” Jos asiakas on tavallisesti keskimäärin kolme tuntia päivästä keittiössä, mutta nyt muutaman päivän ajan vain tunnin, on syytä epäillä ettei hän syö tarpeeksi. ”Ikäihmiset ovat usein reippaita ja syövät hyvin, kun kotihoito käy paikalla, mutta millainen tilanne todella on? Kun päästään todelliseen muutokseen ajoissa kiinni, voidaan parantaa asiakkaan kuntoa tehokkaasti.” Erillisiä rannekkeita ei tarvita, vaan Kukkatolppa seuraa asiakkaan toimia auto- maattisesti. Järjestelmään asetetaan jokaiselle käyttäjälle raja-arvot, joiden ylittyessä se tekee hälytyksen. Kukkatolppa tunnistaa myös kaatumiset. Hälytys voidaan määrittää tehtävä myös esimerkiksi siinä tapauksessa, jos avaa ulko-oven poikkeuksellisena aikana. Järjestelmän älyvalvomo on täysin automatisoitu ja sen asetuksia voidaan muuttaa joustavasti tabletilta tai älypuhelimella. VTT:n selvityksessä laaja seurantajärjestelmä kotihoidossa säästi investoinnin takaisin noin neljässä vuodessa henkilökunnan säästyneenä aikana. ”Sitä selvityksessä ei laskettu, miten paljon järjestelmän estäneistä kaatumisista johtuneet leikkaukset ja laitoshoito olisivat maksaneet. Niitä vahinkoja ei koskaan tapahtunut.” ■ 7

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Automatisoinnilla ja osallistamisella tehoa TERVEYDENHUOLTOON Digitalisaatio mahdollistaa yhä yksilöllisemmän hoidon tulevaisuudessa K ustannus Oy Duodecim julkaisee terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja tietosisältöjä sekä perinteisinä painotuotteina että sähköisinä järjestelminä. Yhtiön luoma Terveysportti-portaali on alansa johtava tiedonhallintaa varten luotu järjestelmä, jonka kautta terveydenhuollon ammattilaiset hakevat tietoa sairauksista, hoitomenetelmistä ja lääkkeistä yhdellä hakusanalla. ”Tutkimuksemme mukaan yli 90 prosent8 tia käyttäjistä sanoo Terveysportin nopeuttavan heidän työtään. Ajansäästö on keskimäärin 30 minuuttia työpäivässä, kun kaikki tarvittava tieto löytyy yhdestä paikasta. Järjestelmä on käytössä kaikkialla maamme perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa. Palvelussa avataan yli 40 miljoonaa artikkelia vuosittain”, toimitusjohtaja Pekka Mustonen valottaa. Innovatiivisena lisänä Terveysportin tietosisältöihin Duodecimissa on kehitetty automaattinen päätöksentuki- ja lääkityksen kokonaisarviointityökalu. ”Päätöksentuki analysoi sähköisen potilaskertomuksen tai terveystaltion lähettämiä tietoja antaen yksilöllisesti räätälöityjä varoituksia sekä ehdotuksia hoidon parantamiseksi. Lääkityksen kokonaisarviotyökalu vertailee potilaan lääkityksestä mahdollisia päällekkäisyyksiä tai yhteiskäytön riskejä varoittaen ongelmista ja tarjoten korvaavia vaihtoehtoja”, järjestelmän pääkehittäjä Ilkka Kunnamo taustoittaa. ”Päätöksentuki ja lääkityksen kokonaisarviointityökalu ovat osoituksia digitalisaation mahdollistamasta konkreettisesta hyödystä. Olemme ensimmäisenä maailmassa luoneet näin kattavia ja automatisoituja järjestelmiä terveydenhuoltoon.” ”Kansalainen saa juuri hänelle parasta hoitoa ja sairauksia ennaltaehkäisevää tietoa.” KANSALAISEN VASTUU TERVEYDESTÄÄN KASVAA Duodecim on luomassa kansallista ratkaisua, jonka avulla kansalainen saa yksilöllisempää hoitoa. ”Tulevaisuudessa potilaat kirjaavat itse asioita terveydestään potilastietojärjestelmään. Hämeenlinnan asukkailla tällainen osallistava järjestelmä on ollut jo käytössä. Päätöksentuki hyödyntää tätä tietoa yhdessä lääkärilausuntojen ja tutkimustulosten kanssa automatisoidusti tarjoten etenemisohjeita hoitavalle lääkäreille tai ennaltaehMAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU käiseviä neuvoja potilaalle itselleen”, Kunnamo valottaa. Myöhemmin järjestelmään voidaan sitoa myös geenitietoa, jonka pohjalta hoito on kohdennettavissa entistä paremmin. ”Puhumme oppivasta järjestelmästä, missä jokainen tietoalkio kerryttää uutta tietämystä tai tulee osaksi ennustetyökalua, minkä pohjalta tarjotaan oikoteitä suoraan olennaisiin hoitotoimenpiteisiin. Päätöksiä ohjaa kattava data ja siitä jalostettu tietämys.” Duodecimin sähköisiin palveluympärisMAINOSLIITE töihin kuuluvat myös sekä avoin Terveyskirjasto että yrityksille suunnattu kattavampi Työterveyskirjasto, jossa on myös erilaisia terveysvalmennuksia. ”Kaikki tarjoamamme palvelut perustuvat parhaaseen mahdolliseen tutkimusnäyttöön ja kattaviin lääketietokantoihin, joiden perusteella olemme luoneet sekä terveydenhuollon ammattilaisille että kansalaisille toimivat tiedonhallintajärjestelmät. Kansalainen saa juuri hänelle parasta hoitoa sekä tietoa sairauksien itsehoidosta ja ennaltaehkäisystä”, Mustonen päättää. ■ Pekka Mustonen ja Ilkka Kunnamo kertovat terveydenhuollon tulevaisuuden näkymistä. 9

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU SUOMI - tulevaisuuden lääkekehityksen edelläkävijämaa? Biopankkien ja genomitiedon hyödyntäminen on Suomelle valtava mahdollisuus ja voi tehdä Suomesta tulevaisuuden lääkekehityksen edelläkävijämaan. M SD on innovatiivinen biolääketieteen edelläkävijäyritys, joka kehittää uusia lääkkeitä vaikeisiin sairauksiin. MSD, jonka pääyhtiö on Merck & Co., Inc. Kenilworthissa, Yhdysvaltojen New Jerseyssä, käyttää yli 40 miljardin dollarin globaalista liikevaihdostaan 15 prosenttia tutkimus- ja kehitystoimintaan vuosittain. Suomessa tutkimukseen investoidaan 10 miljoonaa euroa vuosittain. Kansansairauksien kuten diabeteksen, reuman sekä sydän- ja verisuonitautien hoito on ollut pitkään MSD:n ydintoimintaa. Syöpäsairaudet ovat MSD:lle uudempi toiminta-alue. Niiden osalta uusimmat hoidot koskevat ihmisen elimistön oman immuunijärjestelmän hyödyntämistä syövänvastaisessa taistelussa. MSD ja monet muut lääkeyhtiöt tulevat profiloitumaan niissä tulevaisuuden innovatiivisina toimijoina. ”MSD pyrkii läpimurtohoitojen kehittämiseen ja markkinoille tuomiseen. Tavoitteenamme on mahdollisimman suuri lisäarvo potilaan kannalta.” Tulevaisuudessa lääkkeiden kehittäminen voi olla merkittävästi erilaista nykyiseen verrattuna. ”Lääkekehitys on mullistumassa kohti yksilöllisiä hoitoja. Niille on ominaista räätälöinti, mahdollisuus kehittää hoito potilaiden yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Myös uudet syöpähoidot ovat isoja askelia tähän suuntaan”, kommentoi MSD:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Petri Lehto. Suomella on tässä uudessa lääkekehityksessä suuria mahdollisuuksia. Niitä tuovat vuosikymmenien kuluessa kehitetyt terveystietorekisterimme, vastikään perustetut biopankit ja ennen kaikkea mahdollisuus hyödyntää näitä terveystietoja tutkimuksessa. Terveystietojen analysointi voi merkittävästi tehostaa lääkkeiden kehittämistä ja mahdollistaa yksilölliset hoidot. ”Näin voidaan priorisoida ja tehostaa turhaa ja kallista tutkimusta.” Siksi lääketeollisuus on tästä hyvin kiinnostunut. ”Parhaassa tapauksessa Suomesta voi tulla tällaisen tulevaisuuden lääkekehityksen edelläkävijämaa”, Lehto uskoo. ”Tässä kehityksessä otetaan juuri nyt ensimmäisiä askeleita”. ■ ”Suomella on potentiaalia olla edelläkävijä tulevaisuuden lääkekehityksessä”, sanoo MSD:n Petri Lehto. 10 MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kohti toimivia SOTE-RATKAISUJA Mediconsultin tietojärjestelmä mahdollistaa hoidon potilaan ehdoilla ja kustannustehokkaasti Pohjois-Karjalassa. P ohjois-Karjala tuo käyttöön ensimmäisenä sote-alueena hoitomallin, jossa hoito tapahtuu koordinoidusti yhdeltä luukulta. Potilas voi valita hoitopaikkansa sieltä, mistä se on hänelle mieluisinta. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä on ollut jo viisi vuotta käytössä suomalaisen Mediconsult Oy:n kehittämä alueellinen tietojärjestelmä. Viimevuotisen Lääkäriliiton toteuttaman käytettävyystutkimuksen tulokset osoittivat, että tiedonsiirto eri yksiköiden kuten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on PohjoisKarjalassa ylivoimaisesti parasta. ”Hyötyjä ovat esimerkiksi yhteiset alueelliset tiedot sekä potilaan omahoitomahdollisuus ja pääsy omiin tietoihin eli oma hoidon hallinta”, listaa Mediconsultin lääketieteellinen johtaja Ville Salaspuro. Järjestelmän käyttöönotto on myös vähentänyt kokonaiskustannuksia. Lisäksi yhteiset tiedot mahdollistavat tasa-arvoisuuden seurannan. Järjestelmästä voidaan raportoida jopa, onko potilaan hoitotaho vaihtunut liian usein. ”Toimintamalli on auttanut karsimaan päällekkäisiä toimintoja ja tätä kautta luonut merkittäviä säästöjä. Hyvin toimiva alueellinen tietojärjestelmä on sote-alueen edellytys.” ■ Kuulokoje on kuin pieni ÄLYTIETOKONE Kuulokojeet ovat viime vuosina pienentyneet ja ominaisuudet monipuolistuneet. Laitekoko asettaa kovat vaatimukset teknologialle ja hyvin rajalliselle virtabudjetille ”O ticonin kuulokojeissa on itse suunnittelemamme signaaliprosessori, jossa on 7000 kertaa enemmän laskentatehoa kuin ensimmäisessä kuuraketissa. Vain harva yritys pystyy pakkaamaan teknologiaa näin pieneen tilaan”, Pekka Huhtinen kertoo. Kuulonalenema liittyy usein ikääntymiseen. Ensin häviävät hiljaiset ja korkeat äänet. Moni voi sinänsä kokea kuulevansa hyvin, mutta selvää saamisessa voi olla ongelmia konsonanttien korkeataajuisten suhahduksien kadottua huomaamatta kuuloalueelta. ”Kuulokojeemme ohjelmoidaan asiakkaan kuulokäyrän mukaisesti. Nykypäivänä kojeeseen liittyy paljon audiologian ymmärtämistä; siinä on kaksi mikrofonia, jotka kuuntelevat, käsittelevät ja kompressoivat reaaliajassa ääniä, jotka palautetaan asiakkaan kuuloalueelle sopivina takaisin korvaan.” Kuulokojeet siirtyivät 7–8 vuotta sitten langattomuuteen – bluetoothyhteys mahdollistaa tänä päivänä myös puheluiden vastaanoton. ”Laitteiden seuraava teknologiahyppy voi liittyä esimerkiksi verkkoon yhdistämiseen ja sitä kautta vaikkapa hyvinvointisovelluksien liittäminen osaksi kojeen ominaisuuksia. Mahdollisuuksia on monia”, Huhtinen visioi. ■ Pekka Huhtinen on kuulokojeita valmistavan Oticonin toimitusjohtaja Suomessa. ”Uusien mobiilisovellustemme avulla hoitohenkilökunnalla on potilastiedot aina saatavilla ja kirjauksia pystyy tekemään suoraan potilaan luona”, kertoo Mediconsultin Ville Salaspuro. MAINOSLIITE 11

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tulevaisuuden teknologiat HIOUTUVAT MAAN ALLA Sandvik Mining koekäyttää testikaivoksessaan laitteita, jotka eivät vielä ole nähneet päivänvaloa. Dieselkoneiden pakokaasut kaivoksissa ja tunnelirakentamisessa voitaneen unohtaa pian. T ampereella Myllypuron alueen kallioperässä kiemurtelee kilometreittäin tunneleita. Tunneleissa ja niiden päällä maanpinnalla toimii Sandvik Miningin globaalin tuotekehityksen ydin. Tehtaan lähes tuhannesta työntekijästä parisataa työskentelee tuotekehityksen parissa. ”Testikaivos on ainutlaatuinen, kenelläkään muulla ei ole vastaavaa. Siellä tehdään poralaitteisiin ja porakalustoon liittyvää tuotekehitystä ja testausta. Räjäytämme siellä ja tuomme louhosta pois”, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Jani Vilenius kertoo. Vilenius vetää Sandvik Miningin tutkimuspuolta ja vastaa mm. maanalaisten poralaitteiden tuotekehityksestä. Yrityksen kehittämillä laitteilla rikotaan kiveä myös maan päällä. Pintalaitteita käytetään esimerkiksi parkkihallien, tunneleiden ja tieleikkausten työmailla. Tampereen rantatunneliakin on louhittu Sandvikin toimittamilla laitteilla. Porausnopeus on Vileniuksen mukaan yksi yrityksen valtti kovassa kilpailussa. ”Palaute on ollut hyvää, ja tunnelikin vissiin valmistuu etuajassa. Eiköhän me olla onnistuttu.” PAKOKAASUT POIS TUNNELEISTA Jani Vilenius vetää Sandvik Miningin tutkimuspuolta. 12 Testikaivoksessa koekäytetään tällä hetkellä maanalaista poralaitetta, joka toimii dieselin sijaan sähköllä. Dieselkoneiden pakokaasujen vuoksi kaivostunneleissa on oltava tehokas ilmastointi. Vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäminen tukee Sandvikin toiminnan tavoitteita, joihin kuuluvat mm. turvallisuus ja kestävän kehityksen perustan luominen. ”Asiakkaan tarpeiden tunteminen ja tuottavuuden parantaminen vaativat asiakkaan liiketoiminnan ja toimintaprosessin syvällistä tuntemista. Yleinen prosessituntemus malmiesiintymän tuottamisesta metalliksi ei enää riitä, vaan pitää tuntea asiakkaan prosessi. Pyrimme kehittämään säännöllisesti uusia laitteita ja innovaatioita. Se tuo asiakkaalle lisäarvoa.” Sandvik Miningin laitteista valtaosa menee vientiin. Vilenius uskoo yrityksensä kehittämien laitteiden tulevaisuuteen. ”Ne ovat tällä hetkellä kilpailukykyisiä, mutta parempaa on tulossa. Uudet innovaatiot ratkaisevat. Viime vuosina koneet ovat kehittyneet entistä turvallisemmiksi, käyttäjäystävällisemmiksi ja automaatio on lisääntynyt. Turvallisuuteen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen panostetaan jatkuvasti kaivos- ja urakointiteollisuuden aloilla, sillä historia on osoittanut, että jatkuvalla tuotekehitysyhteistyöllä kansainvälisten asiakkaiden kanssa on suuri merkitys yhtiön menestyksessä.” ■ Testikaivoksen vanhempi asentaja Raimo Komu on työskennellyt koekaivoksessa vuodesta 1981 lähtien. Sandvik DD421e on testikäytössä oleva, sähköllä toimiva maanalainen poralaite. Laitteella tehdään räjähdyspanoksille jopa 20 metriä syviä reikiä. SANDVIK Sandvik on kansainvälinen korkean teknologian teollisuuskonserni, jonka pitkälle kehitetyt tuotteet ovat markkinajohtajia valikoiduilla erikoisaloilla. Näitä ovat metallintyöstössä käytettävät työkalut, kaivosja rakennusteollisuuden laitteet ja työkalut, ruostumattomat materiaalit, erikoismetalliseokset, metalliset ja keraamiset kestomateriaalit sekä prosessijärjestelmät. Vuonna 2014 konserni työllisti 47 000 henkilöä, ja sillä oli työntekijöitä ja toimintaa yli 130 maassa. Liikevaihto oli lähes 88,8 miljardia Ruotsin kruunua. Sandvikilla on Suomessa toimintaa Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hollolassa ja Vantaalla. Sandvik työllisti Suomessa vuoden 2014 lopussa 1700 henkilöä. Tampereella työskentelee noin 950 henkilöä. Tuotannosta yli 95 prosenttia menee vientiin. Tampereella sijaitsevat koekaivos ja tuotekehityksen osaamiskeskus. Tampereen tehdas valmistaa maanpäällisiä ja –alaisia porauslaiteita kaivosja urakointiteollisuudelle. MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU I N N OVA AT I OT Ei enää epävarmaa KASSAVIRTAA Kun saatavakantojen myynti integroidaan saatavienhallintaan, saavutetaan merkittäviä hyötyjä sekä strategisella että taloudellisella tasolla. R ahoituslaitosten suhtautumisessa saatavakantaan on tapahtunut paradigmanmuutos. Myydessään saatavakantansa yritys vapauttaa omia resurssejaan sekä perintätoimea hoitavilta että sitä valvovilta tahoilta ja siten kykenee paremmin keskittymään ydintoimintoihinsa. Säännöllinen saatavakantojen myynti tarjoaa myös ennakoitavuutta taloudenpitoon, kun tulevaisuuden epävarma kassavirta kotiutuu heti. Saatavakantojen ostoon erikoistuneen PRA Suomen Mikko Pärssinen toteaa, että kuluttajasaatavien alalla eletään juuri nyt mielenkiintoisia aikoja – suuri joukko pankkeja ja rahoituslaitoksia on löytänyt alan toimijat ja myynyt vanhat saatavakantansa pois. ”Osittain tästä syystä pääsemme ostamaan saatavasalkkuja yhä aikaisemmassa perintävaiheessa. Usein korvaamme perinteiset toimeksiantoperintää harjoittavat perintätoimistot. Saatavakantojen ostoon erikoistuneena toimijana, 15-vuotisen historiamme opettamana olemme voineet keskittyä niihin asioihin, jotka kumppaneillemme ovat tärkeitä, kuten kaiken kattavaan ja tehokkaaseen compliance-ympäristöön, sekä parhaan mahdollisen asiakaspalvelukokemuksen hiomiseen.” ”Takaamme, että PRA Suomi Oy:lta saa aina ihmislähtöistä, reilua ja asiantuntevaa palvelua, jossa velallisasiakas pystyy aidosti vaikuttamaan tilanteeseensa.” Viime vuonna PRA Group osti Aktiv Kapital -konsernin ja samalla Suomessa toimineen Aktiv Kapital Oy:n kaikki toiminnot. Samalla yrityksen nimi muuttui PRA Suomi Oy:ksi. PRA palvelee tällä hetkellä yli 30 000 velallisasiakasta yhdeksän perintäasiantuntijan voimin. ”Toimintamme on mitoitettu niin, että pystymme palvelemaan myös suuria velallisasiakasmääriä”, Pärssinen sanoo. ■ ”Kuluttajasaatavien alalla moni pankki ja rahoituslaitos haluaa nyt myydä vanhat saatavakantansa pois”, kertoo PRA Suomen Mikko Pärssinen. MAINOSLIITE 13

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Reagena osaa nopeat ja tarkat LABORATORIOTESTIT SEKÄ ERIKOISREAGENSSIT ja puutiaisaivokuumeen nopea ja luotettava tunnistaminen potilaasta. Siilinjärven Toivalassa toimiva, vuonna 1987 perustettu yritys työllistää noin 20 henkilöä. NOPEAT TESTIT JA OIKEA TULOS Reagena on laboratoriotesteihin ja bioteknologiaan keskittynyt kemian alan yritys. Maailmalla se tunnetaan johtavana myyräkuumeja puutiaisaivokuumepikatestien valmistajana. Reagenan erityisosaamista kemian sopimusvalmistuksessa hyödyntää usea merkittävä kansainvälinen terveysalan ja teknologiateollisuuden yritys. R eagena on innovatiivinen tuotekehittäjä eläinvälitteisten infektiosairauksien eli zoonoosien alalla. Reagena kehittää, valmistaa ja myy maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia pikatestejä eläinvälitteisten infektiosairauksien, kuten hantavirusinfektioiden ja puutiaisaivokuumeen (TBE) diagnosointiin. Reagenan tunnetuimmilla tuotteilla tehdään myyräkuumeen Laajalti Euroopassa ja Pohjoismaissa tavattava myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama tauti. Reagenan helppokäyttöisellä pikatestillä myyräkuume voidaan tunnistaa myös pienissä terveydenhuollon yksiköissä. Taudin nopea todentaminen auttaa merkittävästi potilaan hoidon järjestämisessä. ”Myyräkuumetestin lisäksi olemme kehittäneet ja tuoneet markkinoille maailman nopeimman pikatestin puutiaisaivokuumeen tunnistamiseksi. Ensimmäisellä kaupallisella TBE-pikatestillä puutiaisaivokuume voidaan diagnosoida 20 minuutissa 99 prosentin varmuudella”, toimitusjohtaja Markku Parviainen vahvistaa. Aiemmin testaus on keskitetty isoimpiin sairaaloihin. Nyt näyte voidaan tutkia nopeasti lähellä potilasta myös paikallislaboratorioissa pikatestillä, mikä mahdollistaa puutiaisaivokuumeen aikaisempaa nopeamman diagnoo- Pikatesti paljastaa nopeasti, onko tutkittava henkilö sairastunut myyrä- tai puutiaisaivokuumeeseen. sin, vähentää turhia tutkimuksia ja käynnistää oikeat hoitotoimenpiteet. Puutiaisen eli punkin pureman kautta leviävän virusinfektion on todettu Suomessakin lisääntyvän. Puutiaisaivokuume on virustauti, johon antibiootit eivät tehoa ja joka voi johtaa vakaviin taudin oireisiin. Toinen yleinen punkkien ihmisiin levittämä tauti on bakteerin aiheuttama borrelioosi, jota hoidetaan antibiooteilla. Reagena tutkii myös mahdollisuutta tuoda markkinoille nopea ja luotettava borrelioositesti. Reagenalla on lisäksi laaja valikoima erikoisreagensseja vaativiin lääkeyhtiöiden kehitysja tutkimuslaboratorioiden sovelluksiin. Reagenan mittaliuoksia, indikaattoreita ja muita erikoistuotteita käytetään laajalti ympäristöja elintarvikelaboratorioiden, puu- ja paperiteollisuuden sekä muiden teollisuuslaboratorioiden sovelluksissa ja laadunvarmistuksessa. Yrityksen tuotteita käytetään yli 30 maassa useilla eri teollisuudenaloilla. ■ ”Eläinperäisten infektiosairauksien diagnostiikassa tärkeää on sekä ehdoton luotettavuus että nopeus. Samaa testiteknologiaa ja erikoisosaamista voimme soveltaa myös muille alueille”, Reagenan toimitusjohtaja Markku Parviainen sanoo. 14 MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Rochen Suomen-konttorin toimitusjohtaja Titus Gylvin houkuttelee Rochen tutkimusrahoitusta maahan. ”Olemme pärjänneet tässä kilpailussa hyvin.” ROCHE TAISTELEE vaikeimpia sairauksia vastaan Rochella on eniten kliinisiä lääketutkimuksia Suomessa. ”L ääkeala kehittyy kohti uusia, yksilöityjä hoitoja, joilla saavutetaan aiempaa parempia tuloksia”, Roche Oy:n toimitusjohtaja Titus Gylvin linjaa. Uudet hoidot vaativat suuria panostuksia. Roche kuuluu maailman suurimpiin lääkeyrityksiin. Viime vuonna Roche investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen maailmanlaajuisesti yli 7 miljardia euroa. Esimerkiksi syöpähoidoissa Roche on globaali johtaja. Roche on vahvasti läsnä myös Suomessa. Tällä hetkellä yhtiöllä on käynnissä yli 30 lääketutkimusta eri puolella maata. Lukumääräisesti tämä on enemmän kuin millään muulla Suomessa toimivalla lääkeyhtiöllä. ”Suomi kilpailee Rochen tutkimusrahoituksesta globaalisti. Vastassa voivat olla vaikkapa Kalifornian huiput. Olemme pärjänneet tässä kilpailussa hyvin.” Suomalainen maaorganisaatio erottaa Rochen monista muista toimijoista: päätökset tehdään kuunnellen paikallisia yhteistyökumppaneita. Gylvin painottaa kumppaneiden merkitystä ja tietotaitoa. ”Osaaminen on hyvin laadukasta koko maassa. Suomessa käynnissä olevat kliiniset lääketutkimukset auttavat löytämään uusia hoitoja vaikeisiin sairauksiin maailmanlaajuisesti.” ■ FI/ROCH/1512/011 MAINOSLIITE 15

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU EDELLÄKÄVIJÄN uudet aluevaltaukset Joensuulainen All-Plast Oy tunnetaan edelläkävijänä luonnonkuitukomposiitin käsittelyssä. ”O lemme olleet mukana luonnonkuitukomposiitin koko kehityskaaren ajan testaamassa materiaaleja”, kehittämässä tuotantomenetelmiä ja tekniikkaa, kertoo toimitusjohtaja Timo Vuorisalo. Puukuidusta ja polymeereistä muodostu- 16 va komposiitti on jo vuosituhannen alusta taipunut All-Plastin koneissa muun muassa kotimaisten sähkökitaroiden osiksi ja jousisoitinten otelaudoiksi sekä laadukkaiksi kaiutinkoteloiksi. Yrityksessä tiedetään, kuinka hyvästä ideasta saadaan puukomposiitilla toteutettua toimiva ja kilpailukykyinen tuote. ”Valutekniikan kehittäminen nimenomaan vaikeampien tuotteiden toteutukseen on vahvuutemme”, toteaa yrityksen tekninen johtaja Arto Palviainen. Viimeisimpiä komposiitista toteutettuja innovaatioita on Gymba-aktiivilevy. Jarmo Pölösen kehittämä hyvinvointituote keventää niin istuma- kuin seisomatyötä tekevien selän ja jalkojen rasitusta. Sitä suositellaan erityisesti työpaikkojen seisontatyöpisteelle. ”Sataprosenttisesti kotimainen Gymba on jo aloittanut maailmanvalloituksen”, sitä on All-Plast Oy:n koneissa luonnonkuitukomposiitista valmistunut Gymba-aktiivilevy kilpailee Vuoden liikuntatuote 2015 -palkinnosta. Yrityksen toimitusjohtaja Timo Vuorisalo ja tekninen johtaja Arto Palviainen ovat itsekin aktiivilevyn tyytyväisiä käyttäjiä. viety Yhdysvaltoihin ja eri puolille Eurooppaa”, paljastaa Vuorisalo. Tasapaino kuuluu Gymba-nimessä, mutta se sisältyy jo materiaaliin, tuotteen parhaaksi kehitettyyn tasapainoon komposiitin ainesosien välillä. Puukuitu komposiitissa tuo tuotteisiin myös ekologisen näkökulman. ”Se on ympäristöystävällisempää, mutta sillä saadaan aikaan samat ominaisuudet kuin perinteisillä muovin lujitteilla”, selittää Arto Palviainen. Materiaalin ekologisuus korostuu erityisesti soitinkomponenttien valmistuksessa. ”Komposiitilla korvataan jo perinteisiä soitinrakennuksessa käytettyjä, uhanalaisia afrikkalaisia puulajeja kuten eebenpuuta”, sanoo Timo Vuorisalo. Yrityksen viimeisin aluevaltaus soitinrakennuksen saralla on luonnonkuitukomposiitista valmistettu klarinetin runko. ■ MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Mikko Moisio, Dekati Oy:n toimitusjohtaja. DEKATI OY mittaa vaarallisia pienhiukkasia Kangasalalainen Dekati Oy kehittää, valmistaa ja markkinoi pienhiukkasten mittalaitteita ja näytteenottimia ympäri maailman. Hiukkasmittarien kehitys käynnistyi jo vuonna 1993 Tampereen teknillisen korkeakoulun aerosolifysiikan laboratoriosta. D ekatin pääasialliset sovellusalueet ovat ajoneuvomoottorien pakokaasumittaukset, ympäristön aerosolitutkimus, voimalaitosten ja teollisuuslähteiden päästömittaukset, inhaloitavien lääkkeiden kehitys sekä työympäristön pienhiukkasmittaukset. ”Polttomoottorien päästöt ovat muodostuneet erittäin merkittäviksi pienhiukkasten lähteeksi suurkaupungeissa. Autoteollisuus panostaa asiaan, välttyäkseen tupakkateollisuuden kohtalolta,” sanoo Dekati Oy:n toimitusjohtaja Mikko Moisio. Volkswagen julkaisi syyskuussa 2015 lausunnon, jonka mukaan virallisia päästötuloksia vääristävä ohjelma on asennettu kaikkiaan noin 11 miljoonaan konsernin dieselautoon kautta maailman. Volkswagen on muiden moottorinvalmistajien ohella myös Dekati Oy:n asiakas. ”Tämäntyyppinen suora päästöhuijaus tuli yllätyksenä. Tiedossa on ollut, että todellisessa ajossa syntyvät päästöt eivät täysin vastaa standardimittausten mukaisia päästöjä ja valmistajat optimoivat moottoripäästöjä aggressiivisesti. Vääristävä toiminta tulee johtamaan lakimuutoksiin ja mittaustarpeen kasvuun” arvioi Moisio. TUOTEKEHITYS MAAILMAN HUIPULLA Tutkimusten mukaan yli kolme miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti pienhiukkasille altistumisesta johtuviin sairauksiin. ”Riskit ovat merkittäviä. Katukuilussa asuminen vastaa altistusriskinä vähintään samaa kuin passiivinen tupakointi. Liikenteen päästöihin kuolee tutkimusten mukaan 5-10 kertaa enemmän ihmisiä kuin liikennetapaturmiin” muistuttaa Moisio. 20 henkilöä työllistävän Dekatin liikevaihto oli vuonna 2014 3,8 miljoonaa euroa. Yrityksen tuotteista 95 prosenttia menee vientiin. Euroopan lisäksi tärkeimmät asiakkaat löytyvät Kiinasta ja Yhdysvalloista. Dekatin toiminnassa tuotekehityksellä on keskeinen rooli. Tavoitteena on yksi uusi tuote vuodessa. ”Pienhiukkastutkimuksessa Suomi on maailman ehdotonta huippua. Näemme alalla paljon kasvumahdollisuuksia,” tuumii Mikko Moisio. ■ MAINOSLIITE 17

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Peabin Marko Rinkinen ja Juha Paavilainen tietävät, millainen merkitys selkeällä ja ihmisläheisellä viestinnällä on suurissa remonttiprojekteissa. ”Haluamme pitää kaiken toiminnan joustavana. Asiakkaiden taholla Peab koetaankin inhimillisen kokoiseksi toimijaksi.” DISKUTEERAAMALLA MAALIIN Sujuva tiedotus ja keskusteluyhteys asukkaaseen ratkaisevat onnistuneen putkiremontin. M aan tapa on, että sen jälkeen kun yhtiökokouksessa on nuijittu päätös putkiremontista, kädet nostetaan ylös ja projekti siirretään urakoitsijalle. Urakoitsija alkaa puskea remonttia läpi hallituksen päätöksen mukaisesti. ”Tässä on haasteena, että urakoitsija ei oikeasti tiedä mitä asukkaat haluavat, eikä sitä, millainen historia putkiremonttiin talonyhtiössä liittyy. Voihan olla esimerkiksi niin, että puolet yhtiöstä on vastustanut remonttia syystä tai toisesta”, sanoo Peabin korjausrakentamisen yksikönjohtaja Marko Rinkinen. Peab on Pohjoismaiden suurimpia rakennusyhtiöitä ja sen tapa tehdä linjasaneeraus on rakentaa ja pitää yllä henkilökohtainen keskusteluyhteys kaikkien asianomaisten välillä. ”Kun kyseessä on monille se suurin remontti-investointi, 18 asukkaiden kanssa keskustelemalla saadaan paras mahdollinen kuva tilanteesta ja toimivista ratkaisuista. Taloyhtiön tekemien esivalintojen sijaan tarjoamme kaikille yksilölliset mahdollisuudet toteuttaa esimerkiksi keittiö tai kylpyhuone.” Peabilla asukkaiden kanssa kommunikointiin panostetaan jopa siinä mitassa, että projekteissa on mukana yksinomaan asukasviestintään ja vuoropuheluun erikoistunut työntekijä. Lisäksi viestinnässä hyödynnetään laajasti sähköisiä kanavia. Työpäällikkönä toimiva Juha Paavilainen on nähnyt kentällä, millainen merkitys selkeällä viestinnällä on. ”Monet putkiremonttiin osallistuvat osakkaat ovat mukana ensimmäistä kertaa. Jos viesti ei tällöin kulje, katastrofin ainekset ovat nopeasti koossa. Petrattavaa on myös omalla puolella pöytää. Insinöörinä mennään helposti insinöörislangin puolelle. Paras tulos syntyy, kun asukkaalle puhutaan asukkaan omaa kieltä.” Miesten viesti on, että diskuteeraamalla päästään monimutkaisemmissakin projekteissa hyviin tuloksiin. ”Inspectan laatusertifikaatti lisäksi varmistaa, että Peabin remontit ovat kauttaaltaan laatutyötä.” ■ MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU DIGITALISAATIO MAHDOLLISTAA kiinteistöjen turvajärjestelmien uudet käyttötavat Urpo Wallin johtaa Schneider Electric konserniin kuuluvaa menestyksekästä suomalaista teknisen kiinteistöturvan yritystä. INTEGROIDUT TURVAJÄRJESTELMÄT MYÖS MOBIILISSA Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä ESMI on tunnettu kiinteistöturvallisuuden brändi, joka on palannut entistä vahvempana markkinoille. ”E SMI turvallisuusjärjestelmien koko tuotekehitys on Suomessa. Täältä käsin tuotetaan koko Schneider Electricin paloturva- ja kulunvalvontainnovaatiot”, tuotemerkin nykyään omistavan Schneider Electric Fire and Security Oy:n toimitusjohtaja Urpo Wallin kertoo. Suomessa on myös ESMI tuotteiden tuotanto. Schneider on paloturva- ja kulunvalvontaalan markkinajohtaja Suomessa ja paloturvallisuuden markkinajohtaja Pohjoismaissa. Pääfokus pysyy näillä markkinoilla myös jatkossa, mutta vientiä on lisäksi 9 maahan Euroopan alueella. MAINOSLIITE Schneider on ollut edelläkävijä integroiduissa turvajärjestelmissä, joissa paloturva-, kulunvalvonta-, murtohälytys- ja videojärjestelmät sekä muu kiinteistöautomaatio ovat hallittavissa yhdellä käyttöjärjestelmällä. Tuorein kehitysaskel on mobiilihallinnan mahdollisuus. ”Uudet sovellukset eri käyttäjäryhmille tuottavat merkittävää lisäarvoa. Sovellusten avulla järjestelmiä voidaan seurata ja hallita mistä vain. Esimerkiksi paloturvajärjestelmään integroitu mobiilisovellus mahdollistaa aiempaa nopeamman reagoimisen, millä voi olla valtava merkitys palon ennaltaehkäisyssä ja vahinkojen minimoimisessa”, Wallin taustoittaa. tuottamaa dataa voidaan hyödyntää turvallisuuden jatkuvassa kehittämisessä. ”Schneiderin monikanavaisen strategian mukaisesti näemme markkinaa useista näkökulmista. Oma palveluliiketoimintamme ymmärtää asiakkaiden toiminnallisia tarpeita, joihin luotettavien partnereiden tuella toteutetut kiinteistöturvan kokonaisratkaisut ovat alan huippua ja tuovat ainutlaatuista lisäarvoa loppuasiakkaille”, Wallin päättää. ■ Turvajärjestelmien hallinta onnistuu myös mobiilisti. VERKOTTUMINEN JA KUMPPANUUDET TUOVAT LISÄARVOA Turvallisuusriskien lisääntyessä kokonaisturvan merkitys on yhä tärkeämpää, kun ihmisten ja organisaatioiden tietoisuus ja vaatimukset kasvavat. Yhä monimuotoisemman digitalisaation avulla järjestelmien 19

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU TULEVAISUUDEN MIEHITTÄMÄTÖN LAIVA suunnitellaan suomalaisvoimin Ship Intelligence -liiketoiminnan johtaja Karno Tenovuo (vas.), innovaatiotoimintaa johtava Oskar Levander ja marine-teknologioista vastaava Sauli Eloranta johdattavat Rolls-Roycen meriteollisuuden suunnannäyttäjäksi. liikennettä ja reagoida arvaamattomiinkin tilanteisiin”, Oskar Levander kertoo. Levander ja Rolls-Roycen meriteollisuuden teknologioita johtava Sauli Eloranta uskovat, että yhtiön innovaatiot mullistavat jo lähitulevaisuudessa merenkulussa tehtävän työn, alan liiketoimintamallit ja meriliikenteen turvallisuuden. R olls-Royce on noussut ajatusjohtajaksi uuden sukupolven älykkäiden laivojen suunnittelussa. Ship Intelligence -innovaatioita johtavalla Oskar Levanderilla on alan johtava visio tulevaisuuden miehittämäattömästä laivasta. ”Tulevaisuuden laiva tulee olemaan yhdistelmä autonomista toimintaa ja kaukoohjausta. Avomerellä alus toimii pitkälti itsenäisesti. Se osaa väistää itse muuta 20 YHTENÄINEN KÄYTTÖKOKEMUS KOSKETUSNÄYTÖLLÄ Rolls-Roycen innovaatiotyö on pyrkinyt rakentamaan teknologioita myös välittömään asiakastarpeeseen. Esineiden internetiä hyödyntävä Unified Bridge tuo laivan kaikki laitteet yhden käyttökokemuksen piiriin. ”Merimiesten koulutustaso ja alan osaamisvaatimukset eivät ole pysyneet laivojen teknologisen kehityksen perässä. Olemme kehittäneet tähän ratkaisuja, jotka helpottavat myös laivan käytön ja huollon tukea”, Sauli Eloranta kertoo. ”Huoltomies voi saada maista käsin tarkkoja, ajantasaisia ohjeita esimerkiksi augmentoitua todellisuutta hyödyntävillä rat- Rolls-Royce Oy Suomessa Suomessa Rolls-Roycella on tehtaat Raumalla ja Kokkolassa, sekä toimipiste Turussa Keskittynyt meriteollisuuden laitteiden suunnitteluun, myyntiin , valmistukseen ja huoltoon. v. 2014 liikevaihto oli 614m€ ja tulos 94,7m€ Yrityksen henkilöstömäärä on 630. MAINOSLIITE Lähteet: Rolls-Royce Oy ja Largest Companies -verkkopalvelu. Rolls-Roycen Ship Intelligence -innovaatiot näyttävät suuntaa meriteollisuuden digitalisaatiolle. Hankkeen suomalaiset suunnittelijat toivovat kotimaiselta meriklusterilta uskallusta uuden teknologian soveltamiseen. kaisuilla. Tämä sovellus on jo kehitteillä”, Oskar Levander toteaa. Sauli Eloranta ja Oskar Levander uskovat, että jokin laivanrakennusyhtiö tarttuu Ship Intelligencen mahdollisuuksiin ennemmin tai myöhemmin. Rolls-Royce -miehet huomauttavat, että suomalaistelakat ovat vahvimmillaan juuri korkean teknologian ratkaisuissa ja prototyypeissä. ”Asia tulisi nähdä Suomessa mahdollisuutena. Jos toimimme järkevästi ja etunojassa, voimme saada vaikka kuinka suuren osan tulevaisuuden etäohjattavista laivastoista kotimaisen palvelukonseptin asiakkaiksi”, Eloranta pohtii. ■

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Edelläkävijä ÄLYKKÄÄSSÄ JÄTEHUOLLOSSA P aperinkeräys on uudistumishaluinen jätehuollon toimija. Yritys on myös Suomen johtava aineellisen tietoturvan osaaja: se tuhoaa luottamukselliset asiakirjat, kovalevyt, ammattivaatteet ja markkinointimateriaalin. ”Otamme vastaan myös hävitettäviä prototyyppejä”, kertoo avainasiakaspäällikkö Susanna Tarkka-Partanen. Tarkka-Partasen mukaan tarve luottamuksellisen materiaalin aukottomaan tuhoamiseen on lähtenyt erityisesti asiakkailta. ”Meille kriittistä on läpinäkyvä prosessi. Siksi hyödynnämme RFID-teknologiaa, jonka avulla tietoturvasäiliön noutoa ja materiaalin tuhoamista voidaan seurata vaihe vaiheelta. Asiakas saa lopulta raportin todistukseksi materiaalin tuhoamisesta”, hän jatkaa. UUTTA TEKNIIKKAA TUTKITAAN JATKUVASTI Paperinkeräys soveltaa jätehuollon innovaatioita muuhunkin toimintaan. Tästä esimerkkinä on RFID-tekniikan hyödyntäminen myös kuormalavaliiketoiminnassa, jonka osuus kasvaa voimakkaasti. ”Tunnistustekniikan avulla pystymme seuraamaan Encore-vuokralavoja tarkemmin. Tarjoamme asiakkaille teollisuusstandardin mukaisen tekniikan omien tuotteiden toimitusten seuraamiseen”, kertoo Paperinkeräyksen palvelutuotannon johtaja Kari Lehtinen. Uusi tuotantoyksikkö Vantaan Viinikkalassa on myös malliesimerkki jätehuollon teknologian soveltamisesta. Viinikkalassa Paperinkeräys käsittelee suuria määriä eri jätejakeita, kuten paperia, pahvia, kartonkia, energiajätettä, metallia ja muovia. ”Automatisoidun Viinikkalan yksikön uusin teknologinen kehitysaskel on otettu autojen etävaakauksessa, jonka avulla voimme punnita tulevat ja lähtevät kuormat etänä. Siellä materiaalinkäsittely on automatisoitu pidemmälle kuin missään muualla. Investointeja teknologiaan on tehty paljon ja tiedämme niiden tuottavan, sillä perustamme kaikki päätökset tarkkoihin laskelmiin”, Lehtinen kertoo. ■ Paperinkeräyksen palvelutuotannon johtaja Kari Lehtinen. Teksti: Jasmiina Riikonen, Brunnen Communications MAINOSLIITE 21

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tee hyvin – Käytä asiantuntijaa SilverBlip Ltd Sensor Technology and IP partner PATENTOINTIVINKIT IoT - ja muille startup -yrityksille Miten toimia tehokkaasti, siirtää kuluja ja saada hyötyjä ilmaiseksi? I ot-business on nopealiikkeistä ja usein markkinoiltaan pirstaloitunutta. Patentin kielto-oikeuden voimaa ja patenttisalkun arvoa tarvitaan kilpailun lisäksi myös yhteistyössä ja rahoituksen saannissa. Seppo Nissilä. 22 OPTIO LAAJENNUKSELLE TOISTEN TIETOA ILMAISEKSI Startup –yrityksen tie markkinoille on usein intensiivinen ja kohdistuu kapealle markkina-alueelle. Patentin jäykkä ja hidas hakuprosessi sekä etupainoinen kulurakenne ovat haasteellisia pienelle yritykselle. Kokemusta on, että hätäisesti ilman pohjatyötä tehty hakemus toi kyllä kustannukset, mutta hyöty jäi saamatta; ratkaisu julkaistiin mutta suojaa ei saatu tai valittiin liian aikaisin kapea suoja-alue. Idean analyysi on tärkeää tehdä huolella. Patenttitietokannan lisäksi nopeasti muuttuvan markkinan tuote- ja teknologiatuntemus on tärkeä. Paras suoja saadaan katsomalla sovelluksen ratkaisukokonaisuutta ja sen eri toteutusvaihtoehtoja kokeneen asiantuntijan kanssa. Yhtenä hakupolkuna PCT-hakemuksen käyttö on hyvä vaihtoehto. Aloituskulu on hieman suurempi verrattuna FI- tai US-hakemukseen, mutta kalliiden maavalintojen päätökset siirtyvät kerralla 30kk päähän. Patenttikolikon toinen puoli, ilmainen tietolähde kilpailijan aktiivisuudesta ja innovaatioista on usein hukattu mahdollisuus. IoT:ssä tämä on varsinainen aarrearkku, kun yhdistetään uusia ratkaisuja vanhoihin rakenteisiin. Patenttiteksti sisältää kappaleen nykyisistä tekniikan ongelmista ja eri ratkaisuista. Keksijöiden ajatuksissa on opittavaa. Patenttikarttaan on hyvä bongata omaa ideaa lähellä olevat muut hakemukset. Päivän panostus tuottaa kuukausien säästön tuotekehityksessä ja samalla fokusoi oman hakemuksen. Tuotekehittäjälle se on loistopaikka havaita toisen heikkoudet ja tehdä paremmin. Hakemusten hakijat kannattaa myös seuloa. Se kertoo yrityksistä ja tahoista samojen asioiden kimpussa. Usein niissä on enemmän potentiaalisia partnereita kuin kilpailijoita. Silverblip Ltd on kokenut ja tehokas asiantuntija ja sinun yrityksesi patenttiräätäli mobiili-, wearable- ja IoT-alueilla. ■ Katso lisää www.patentointi.com. MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU I N N OVA AT I OT Metropolian terveys- ja hoitoalan projektista STARTUP-YRITYKSEKSI Suomen suurin ammattikorkeakoulu Metropolia hyödyntää projekteissaan eri koulutusalojen osaamista. M etropolia on terveysteknologian saralla monipuolinen toimija. Opiskelun ohella koulussa kehitetään teknisiä tuotteita ja palveluita, jotka toteutetaan käyttäjän näkökulmasta. ”Asiakaspinta on tuttu. Tunnemme potilaat sekä teknologian, joten yhdistämme inhimillisyyden tekniikkaan”, kertoo terveysteknologian osaamisaluepäällikkö Päivi Haho. Käyttäjien näkemysten saaminen tuotteen muotoiluun alusta pitäen on tärkeää. Tämä on havaittu vuoden päivät pyörineessä Metropolian palvelurobotiikka kiihdyttämössä, jossa kehitetään robotiikkasovelluksia etenkin sote-alalle. Käyttökelpoisimmat tuoteideat syntyvät yhdessä vanhusten ja lasten kanssa. CAREME®-PELI OPETTAA HOITAMAAN OIKEIN Metropolian lehtorin, sairaanhoitajataustaisen Jaana-Maija Koiviston idean pohjalta toteutettiin kehittämisprojekti. Projektissa kehitetMAINOSLIITE tiin käyttäjälähtöisesti ja tutkimuksiin perustuen CareMe®-peli, jossa pelaaja voi hoitaa potilaita erilaisissa ympäristöissä. Tehokkaan oppimiskokemuksen synnyttämiseksi peliin on tuotu viihdepeleistä tuttuja elementtejä. Tarkoituksena on motivoida opiskelijaa omaehtoiseen opiskeluun. ”Opiskelijat näkevät potilaan voinnissa oman toimintansa seuraukset ja saavat palautetta ”, Koivisto kertoo työelämään valmistavasta pelistä. Projektin loputtua moniammatillisesta tiimistä on syntynyt startup yritys, Practigame Oy, johon kuuluu toimitusjohtajana toimivan Koiviston lisäksi Metropoliasta valmistuneet koodaaja Tuomas Louhelainen, 3D-artisti Anna-Saida Koskiluoma ja käyttöliittymäsuunnittelija Saku Nylund. Yrittäjyyteen tiimiä sparrasi projektin aikana tekninen projektipäällikkö Sampo Nurmentaus. Yritys tekee oppimispelejä ammatilliseen koulutukseen. ■ Jaana-Maija Koivisto, lehtori ja Päivi Haho, terveysteknologian osaamisaluepäällikkö. 23

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13.-15. tammikuuta 2016 | Messukeskus, Helsinki Ammattitapahtuma täynnä innovatiivisia kohtaamisia ja ajatustenvaihtoa KANSAINVÄLISEMPI – puhuttelee Suomen lisäksi kaikkia Pohjoismaita INNOVATIIVISEMPI – esittelee uusia teknologioita, ratkaisuja ja toimijoita YHTEISÖLLISEMPI – ottaa huomioon yhteisöjen tarpeet terveysteknologian ja eHealthin näkökulmasta Nordic Health Technology & eHealth Forum 2016 tarjoaa nyt kolmatta kertaa terveysteknologia ja ehealth –alalle ja sen päättäjille sekä vaikuttajille kohtaamispaikan, jossa koko alan on helppoa ja kustannustehokasta tavata ja keskustella. Tänä vuonna näyttelyalue koostuu näytteilleasettavista yrityksistä sekä kahdesta seminaarilavasta, Home ja Hospital. Tämän lisäksi tapahtuma tarjoaa näköalapaikan suomalaiseen sekä pohjoismaiseen osaamiseen, kun alueelle rakentuvassa seminaariteltassa on kahtena päivänä mielenkiintoiset ja monipuoliset seminaarikokonaisuudet, Nordic eHealth Day ja Finnish Innovation Day for Health Industry. Hyödynnä myös Brella –matchmaking palvelu, jonka avulla juuri sinulle tärkeimpien kontaktien tapaaminen on entistä vaivattomampaa! Varaa paikkasi tapahtumassa ja valmistaudu aloittamaan vuosi 2016 inspiroivassa ympäristössä alan kollegoiden ja palveluntarjoajien kanssa – lämpimästi tervetuloa! LUE LISÄÄ: 24 www.easyfairs.com/NHTEF OSALLISTUMISVAIHTOEHDOT: Vierailu näyttelyssä 50 € + alv Nordic eHealth Day –seminaari + näyttely 150 € + alv Finnish Innovation Day for Health Industry –seminaari + näyttely 150 € + alv TERVETULOA VIERAILEMAAN! MAINOSLIITE

Näyttelyalueella on kaksi seminaarilavaa; Home ja Hospital, jotka esittelevät alan ajankohtaiset aiheet ja pureutuvat tulevaisuuden haasteisiin. Lavalle nousevat mm.: I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Yhteistyökumppani FiHTAn puheenvuorot otsikoilla: Keskustelevatko terveydenhuollon ja yritysten laatujärjestelmät keskenään? Varmistuuko tämän avulla potilasturvallisuus? Lean – ratkaisu terveydenhuollon, sairaaloiden ja yritysten säästötavoitteisiin? Meneekö lapsi pesuvedessä? Vaikuttaako potilasturvallisuuteen? Terveysteknologialla parempi terveys – uusia tuulia potilaiden hyväksi diagnosoinnissa, hoidossa ja ennaltaehkäisevästi Hans Erik Henrikssen CEO, Denmark Healthcare Elina Hiltunen futuristi eHealth and Telehealth in Denmark What’s Next Consulting – teknologian tulevaisuus Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko, Euroopan parlamentti Terveysteknologia mullistaa terveydenhuollon samoin kuin air bnb mullisti hotellipalvelut Terveydenhuollon digitalisointi – antaako terveysteknologia eväitä? Älyttömästä haaskaamisesta älykkääseen ostamiseen. Terveysteknologian vaikuttavuus (julkisten) hankintojen ostokriteeriksi. Terveysteknologia - Suomen viennin pelastajana. Pahimmat pullonkaulat, parhaimmat onnistumismahdollisuudet. Menestyneiden yritysten johtajien paneelikeskustelu. Koko ohjelma katsottavissa tapahtuma sivuilla easyfairs.com/NHTEF TAPAHTUMAN MAKSULLISET SEMINAARIKOKONAISUUDET HUOM! Nämä seminaaripäivät ovat kokonaan englanniksi Keskiviikkona, 13. tammikuuta 2016 Nordic eHealth Day TARGET AUDIENCE: • Public and private healthcare provider sector; i.e. development managers, managers and stakeholders in Digitalization • Healthcare and IT Industry; Marketing, sales, product managers, developers • Authorities Citizens engagement: next steps, national policies in Nordic, opportunities and challenges for healthcare providers and industry Better tools for professionals: Where, What and How Knowledge based management in healthcare: Different perspectives, Opportunities both for careproviders and industry Torstaina, 14. tammikuuta 2016 Finnish Innovation Day for Health Industry TARGET AUDIENCE: • Innovation ecosystems (Universities, Hospital district representatives), Pharma, health tech and Health IT industry • Public and private healthcare provider sector; i.e. development managers, • Healthcare and IT Industry; Marketing, sales, product managers, developers • Authorities Innovation Ecosystem for Health Industry; best practises- international and domestic examples Genomic strategy: “Treasure of Finland” – Introduction and potential for industry Finland’s success story in the international health market; Window of assets MAINOSLIITE Networking and introductions to new, emerging companies 25

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJA Tom Ståhlbergin Terveysteknologian liitto FiHTA:n vt. toiminnanjohtaja K TERVEYSTEKNOLOGIAN KOTIMAISET INNOVAATIOT LEVIÄVÄT MAAILMALLA un monilla aloilla painiskellaan synkkien näkymien kanssa, kotimaiset terveysteknologian alan yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät. Suurin osa alalla tehdyistä innovaatiosta menee vientiin. ”Vuoden 2014 tilastojen mukaan terveysteknologian alan liikevaihto oli 1,8 miljardia euroa, mikä on noin 8,3 prosentin lisäys. Kasvu on jatkunut viimeiset kymmenen vuotta. Se on Suomen kannalta hyvää kasvua, sillä viennin ansiosta kauppatase on hyvin positiivinen, n. 821 miljoonaa euroa virtasi kotimaahan päin”, Ståhlberg kertoo. Alan numeerisen kasvun lisäksi kotimaiset innovaatiot ovat myös inhimillisesti merkittäviä. ”Esimerkiksi suomalaiset vastasyntyneiden seulontamenetelmät ovat käytössä globaalisti. Niiden avulla pystytään havaitsemaan erilaisia sairauksia jo hyvin varhain, jolloin aikaisella hoidolla säästytään inhimilliseltä kärsimykseltä”, Ståhlberg tiivistää. Ståhlbergin mukaan alan kasvusta ja kansainvälistymisestä huolimatta tukea tarvittaisiin nuorille yrityksille. ”Startup -yritysten joukossa on monia terveysteknologian NORDIC HEALTH TECHNOLOGY & EHEALTH FORUM ASIANTUNTIJA PUHUJA alan yrityksiä. Uudet yritykset tarvitsevat paitsi taloudellista tukea, myös sääntelyyn liittyvää apua. Tiukka sääntely on tärkeää, sillä laitteiden ja menetelmien varassa saattaa olla ihmishenkiä. Se vaatii myös uusien innovaatioiden tekijöiltä ja yrityksiltä osaamista ja tietotaitoa.” ■ huipputekniikkaa @ 2015 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. Thermo Fisher Scientific on maailman johtava tiedettä ja tutkimusta palveleva yritys. Autamme asiakkaitamme tekemään biotieteiden ja –teknologian tutkimusta, ratkaisemaan monitahoisia analyyttisia haasteita, parantamaan potilasdiagnostiikkaa ja kasvattamaan laboratoriotuottavuutta. Tarjoamme asiakkaillemme ainutlaatuisen yhdistelmän innovatiivista teknologiaa, kokonaisvaltaista tukea ja joustavuutta laboratoriohankintoihin. Olemme ylpeitä voidessamme auttaa asiakkaitamme tekemään maailmasta terveemmän, puhtaamman ja turvallisemman. huippuosaamista • lisätietoja thermoscientific.com ja myynti.fi@thermofisher.com 26 MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MEDTRONIC diabeteksen hoidon globaalissa kärjessä Uusilla hoitomenetelmillä ykköstyypin diabetesta sairastavien elämänlaatua on mahdollista parantaa, ja myös terveydenhuollon kustannuksia säästyy. Maailman suurinterveysteknologia-alan yritys Medtronictoimii alan globaalissa kärjessä monella rintamalla. N oin 50 000 ihmistä Suomessa kärsii ykköstyypin diabeteksesta. ”Se ei ole elintasosairaus, ja vielä tänäkään päivänä taudin syntyä ei olla pystytty selvittämään”, kertoo Medtronicin Business Manager Teuvo Smed. Uusia tapauksia ilmenee kotimaassa noin 2000 vuodessa. Diagnoosi merkitsee potilaalle loppuelämäksi insuliinin saannista huolehtimista. Vaivaan liittyy myös liuta diabeettisiä lisäsairauksia. ”Pelkästään HUS:n alueella diabeettisistä lisäsairauksista koituvat veronmaksajien kustannukset ovat noin 4 miljoonaa euroa vuosittain”, Smed kertoo. KEHITTYNEELLÄ HOIDOLLA SÄÄSTÖÄ Smedin mukaan luku ei tule muuttumaan, mikäli mitään ei tehdä. ”Diabetes-barometrin MAINOSLIITE kymmenen vuoden seurannassa kakkostyypin diabetesta sairastavien tilanne oli parantunut, mutta ykköstyypin kanssa elävien tilanne junnaa paikallaan. Samaan aikaan hoitomenetelmät ovat kehittyneet. Hyvällä hoidolla esimerkiksi HUS-alueen lisäsairauskustannuksiin olisi saatavissa kahden miljoonan säästöt, koko maan tasolla puhutaan jo merkittävistä summista”, Smed pohtii. Sairautta on perinteisesti hoidettu monipistoshoidolla. Medtronicin pumppuhoidolla insuliini liukenee elimistöön jäljitellen sen luonnollista rytmiä. Hoidolla on vaikutusta paitsi taudin etenemiseen, myös lisäsairauksien syntyyn. Suomessa tautia sairastavista vain noin viisi prosenttia on pumppuhoidolla. ”Esimerkiksi Pohjoismaissa hoidolla on noin 15-20 prosenttia potilaista, ja Britanniassa pumppuhoidon lisäämisestä tehtiin päätös noin kolme vuotta sitten, koska katsottiin, että se säästää kustannuksia”, Smed vertaa. ”Ongelma Suomessa on myös se, että lieviä komplikaatioita hoidetaan työterveydessä tai terveyskeskuksissa, joissa riittävää osaamista ei ole. Sairauden edettyä käytetään yliopistosairaaloiden palveluita, mikä on kallista. Diabetesliitto on ehdottanut diabetesosaamiskeskusten perustamista. Medtronic omistaa diabeteksen hoitoon erikoistuneen Diabeter sairaalaketjun Euroopassa, joka on Medtronicin sensoroiva MiniMed 640G -insuliinipumppu mittaa käyttäjän veriarvoja ja annostelee insuliinia yksilöllisen tarpeen mukaan. saanut hyviä tuloksia”, Smed kertoo. TERVEYDENHUOLLON MONIOSAAJA Maailman suurin terveysteknologia-alan yritys Medtronic toimii alan globaalissa kärjessä monella terveysteknologian rintamalla. Globaali edelläkävijä työllistää noin 85 000 ihmistä yli 160 eri maassa, ja Suomessa 75 työntekijää. Kotimaassa yritys on yliopistosairaaloiden kolmen suurimman kumppanin joukossa. ”Innovaatioihimme kuuluu muun muassa ratkaisuja Parkinsonin taudin hoitoon, rytmihäiriöiden diagnosointiin ja hoitoon sekä esimerkiksi selkärangan välilevyjen korjaamiseen.” Medtronic on ympäri maailmaa aktiivisesti hakeutunut kumppanuuksiin julkisten toimijoiden kanssa. ”Aiomme myös Suomessa rakentaa yhteistyömalleja julkisen sektorin kanssa, joissa vastuuta kannetaan yhdessä. Terveydenhuollon kustannukset kasvavat, ja yhteistyöllä kasvua voitaisiin hillitä, mikä lienee myös käsillä olevan sote-uudistuksenkin tarkoitus. Odotammekin mielenkiinnolla, mitä se tuo tullessaan, ja olemme valmiina tarjoamaan osaamistamme sekä julkisten että yksityisten toimijoiden käyttöön kustannusten laskemiseksi ja hoidon laadun parantamiseksi”, Smed toteaa. ■ 27

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Helppohoitoinen lattiaratkaisu Espoon Viherlaakson muistipalvelukeskukseen valittiin nora-kumipäällysteet, joiden alla on lisäksi tilakohtainen elektroninen valvontajärjestelmä. JULKISIIN TILOIHIN Valitettavan usein jo muutaman kuukauden kuluttua uusien terveydenhoitotilojen käyttöönoton jälkeen lattian kanssa alkaa ilmetä ongelmia. Korjaaminen on kallista, jos ylipäätään mahdollista. Huolellisella suunnittelulla korjaus- ja huoltokustannukset pienenevät. M onet lattianpäällysteiden suojapinnoitteista on tarkoitettu suojaamaan lattiaa vain asennuksen ajan. Sairaalaympäristössä toimiakseen ne pitää käsitellä toistuvasti kemikaaleilla, mikä on merkittävä kuluerä. Tuote, joka alkuun tuntui halvalta, onkin yllättäen paljon kalliimpi. Lopulliseksi kustannukseksi ei muodostu pelkkä materiaalin ostohinta, vaan myös lattian asennus, ensimmäinen puhdistus sekä normaalit puhdistus-, ylläpito- ja korjauskustannukset lattian koko elinkaaren ajan. NORA® -LATTIAN KÄYTTÖIKÄ JOPA 40 VUOTTA nora®-kumipäällysteissä lattioissa pinta on käsitelty erityistä UV-taajuustekniikkaa 28 käyttäen, jolloin pinta pysyy tiiviinä koko käyttöiän ajan, joka on todennetusti jopa 30-40 vuotta. Koska kumilattiaan ei laiteta pinnoitteita, niin mitään ei myöskään voi kulua pois. Pinta ei kärsi tehokkaista puhdistusmenetelmistä: pinttynyt lika ja pesuja desinfiointiainejäämät voidaan poistaa vaikkapa timanttilaikalla. Oulun tilakeskuksen puhtauspalvelukoordinaattori Tuulia Haavistolla on vuosien kokemus nora®-kumilattioiden hoidosta julkisissa tiloissa. ”Puhtaanpidon näkökulmasta olemme kokeneet vahaamattomuuden hyväksi asiaksi. Lattiat ovat helppohoitoisia.” HYVÄ MYÖS SISÄILMALLE nora®-kumilattia on ihanteellinen vaihtoehto niin leikkaussaleihin kuin sairaalan muihinkin kriittisiin tiloihin. ”Suosittelen nora®-kumilattiaa, meillä on näistä hyviä kokemuksia”, Haavisto kehuu. nora®-lattia on paloturvallinen, lisää työhyvinvointia ja tutkitusti vähentää poissaoloja. Pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten mukaan lattioiden ja niiden asentamisessa käytettävien liimojen ja tasoitteiden yhteisvaikutus voi aiheuttaa päästöjä, jotka heikentävät sisäilman laatua. nora®-kumipäällysteillä on paitsi kotimainen M1-sisäilmasertifiointi niin myös yleisesti tunnustettu saksalainen Der Blaue Engel-merkintä. ■ Nurmijärven pääterveysaseman eri rakennusvaiheiden lattianpäällystemateriaaleina ovat nora-kumipäällysteet. MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU I N N OVA AT I OT OIKEA LÄÄKE oikeaan aikaan Koneellinen annosjakelu parantaa lääkitysturvallisuutta ja säästää lääkkeiden käsittelykustannuksissa. K äsin jaellut dosetit ovat perinteinen ja vakiintunut tapa annostella lääkkeitä. ”Perinteinen tapa ei kuitenkaan ole aina turvallisin ja tehokkain”, haastaa PharmaServicen toimitusjohtaja Jarkko Kiuru. Hän kertoo, että dosetein tapahtuvassa käsijakelussa on tutkimuksissa havaittu jopa 20 prosentin virhemarginaali inhimillisistä tekijöistä johtuen. ”Lisäksi kun käytössä ovat geneeriset lääkkeet, lääkkeen nimi on saattanut vaihtua hoidon mittaan, mikä voi olla haaste iäkkäämmälle yksityiskäyttäjälle.” Käsiannosteluun liittyy paljon ylimääräistä työtä. Kiuru kertoo, että esimerkiksi eräässä tuetun palvelun asumisyksikössä kaksi ihmistä käytti käsijakelussa 7,5 tuntia per henkilö kahdessa viikossa. ”Anja-palveluun siirtyminen on ollut heille erittäin kustannustehokas ja hyödyllinen ratkaisu.” PharmaServicen Anja-annosjakelupalvelussa lääkkeet pakataan annospusseihin ketjumaisesti siten, että potilas ei voi erehtyä päivän lääkeannoksesta. Palvelu on tarkoitettu esimerkiksi yksittäiskäyttöön, palvelutaloille ja kotisairaanhoitoon. Tarkemman ja turvallisemman annostelun lisäksi koneellinen annosjakelu vapauttaa henkilöresursseja varsinaiseen hoitotyöhön. Vuonna 2015 PharmaService toimitti yli 20 miljoonaa annospussia. ”Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on vielä paljon saavutettavaa.” Kiurun mukaan Suomessa reilut 38 000 potilasta käyttää koneellista annosjakelua lääkkeiden annostelussa, kun Ruotsissa yli 180 000 potilasta on jakelun piirissä. Hän uskoo, että rationaalisen lääkehoidon ja lääkehoidon kokonaisarvioinnin kirjaukset Sipilän hallitusohjelmassa voivat vauhdittaa koneellisen annosjakelun läpimurtoa Suomessa. ”Uskon ja toivon, että tämän hallituskauden aikana tapahtuu merkittävä muutos lääkeannostelun käytännöissä. PharmaServicen palvelu osaltaan auttaa saavuttamaan hallitusohjelman tavoitteita.” ■ www.anja.fi PharmaServicen Anja-annosjakelupalvelu tekee lääkkeiden annostelusta kustannustehokasta. ”Palvelulla hoitohenkilökunnan aikaa vapautuu arvokkaaseen hoitotyöhön”, sanoo PharmaServicen toimitusjohtaja Jarkko Kiuru. MAINOSLIITE 29

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Bioteknologian alalla on valtava määrä osaajia, jotka tarvitsevat tukea saadakseen ideansa esille ja voidakseen puhjeta kukkaan.” ASTRAZENECA yhdistää tutkimuksen, teknologian ja lääketieteen Lääkeyhtiö AstraZeneca on luonut uudenlaisen kumppanuusmallin innovatiiviselle biolääkekehitykselle. A 30 AVOIN INNOVAATIOALUSTA AstraZeneca luo avointa innovaatioalustaa, johon kumppanuuksia etsitään etenkin sydänja verisuoni-, aineenvaihdunta-, tulehdus-, syöpä- ja autoimmuunisairauksien saralla. ”Useilla pienyrityksillä on lahjakkaita, kunnianhimoisia yrittäjiä sekä ainutlaatuista osaamista, joka voisi täydentää tuotekehitysputkeamme”, täsmentää Ratan Bhat, strategiasta ja innovaatioista vastaava johtaja. AstraZenecan BioVentureHub Göteborgissa, Ruotsissa, on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen työskentely-ympäristö. Se tarjoaa myös suomalaisille yrityksille mahdollisuuden työskennellä AstraZenecan huippututkijoiden kanssa sekä hyödyntää keskuksen tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuria. BioVentureHubin toimitusjohtaja Magnus Björsne kertoo, että pohjoismaiden ydinosaamisalueet vaihtelevat ”Ruotsissa on vahva lääketeollisuuden perinne, Suomessa edistyksellinen digitaalinen terveydenhoito - yhteistyöllä resursseista saadaan otettua kaikki irti.” ■ AstraZeneca Keskittynyt reseptilääkkeiden tutkimukseen ja kehitykseen sekä niiden valmistukseen ja markkinointiin. Toimii 100 maassa, ja sen lääkkeitä käyttää miljoonat potilaat. Työntekijöitä on yhteensä 57 500, 6 300 Pohjoismassa ja Baltiassa, Suomessa reilu 70. Suomen 11. suurin lääkeyritys. Vuonna 2014 tuotteiden tukkuhintainen myynti Suomessa oli 64 miljoonaa euroa eli 2,9 prosenttia lääkemarkkinoistamme. MAINOSLIITE 936904.011 straZeneca on yksi maailman johtavista biologisten lääkkeiden kehittäjistä ja tuottajista. Se käyttää tutkimukseen yli 10 miljoonaa euroa päivässä, ja sen 12 000 tutkijaa työskentelee tuottaakseen uusia, tehokkaita lääkkeitä niin nopeasti ja turvallisesti kuin mahdollista. ”Bioteknologian alalla on valtava määrä osaajia, jotka tarvitsevat tukea saadakseen ideansa esille ja voidakseen puhjeta kukkaan”, tiivistää Suomen toimitusjohtaja Nina Ekholm. Hän korostaa, että työskentely AstraZene- can omassa organisaatiossa on kansainvälistä. ”Suomalaisilla osaajilla on myös vastuu terapia-alueistamme ja tuotteistamme Pohjoismaiden ja Baltian sekä globaalin organisaation tasolla. Suomalaisia tutkijoita työskentelee jo nyt osana AstraZenecan tiimiä T&K-keskuksissamme.” Ekholmin henkilökohtainen tavoite on jakaa yrityksen laajaa osaamista, yhteistyömahdollisuuksia ja ajattelutapaa. ”Innovatiivisuus leimaa kaikkea tekemistämme, ei vain lääkekehitystä. Kehitämme jatkuvasti uusia apuvälineitä ja edistämme potilaiden arkea parantavia hoitokäytäntöjä. Yksi esimerkki on diabeetikon hoitosuunnitelman käyttöä tukeva yhteistyö kansallisen asiantuntijaryhmän kanssa. Hoitosuunnitelma on potilaan pysyvyyden tunnetta ja omahoitoa tukeva yksinkertainen väline. Toinen esimerkki on kipupotilaille suunniteltu sovellus, joka helpottaa seurantaa, hoitoa ja keskustelua lääkärin kanssa.”

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU I N N OVA AT I OT Strategiasta ja innovaatioista vastaava johtaja, Ratan Bhat. Suomen toimitusjohtaja Nina Ekholm. AstraZenecan BioVentureHubin toimitusjohtaja Magnus Björsne. MAINOSLIITE 31

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU REMION HERÄTTI ORWAKIN ROSKIKSEN HENKIIN – IoT luo palvelutarpeista uutta bisnestä TOM-roska-astiat kertovat täyttöasteensa ja ilmoittavat viasta. ”Tämä on Remionin etävalvontaratkaisun ansiota”, sanoo Orwakin Sandra Wärenhed. Ä lyroskikset ovat yksi esimerkki teollisen internetin uranuurtaja Remionin luomista ratkaisuista. Tamperelainen kasvuyritys on viimeisen viidentoista vuoden ajan kehittänyt menestyviä etävalvonnan sovelluksia Suomen johtaville työkone- ja laitevalmistajille. ”Kyse on koneissa ja laitteissa olevan tiedon saattamisesta hyötykäyttöön”, kertoo Remionin toimitusjohtaja Jukka Kivimäki. Hyötykäyttö liittyy esimerkiksi laitteiden ja koneiden kunnossapidon ja oikea-aikaisen huollon suunnitteluun. ”Etävalvonnan avulla saadaan huomattavia kustannussäästöjä toiminnan tehostuessa. Tiedon hyödyntäminen avaa ovia uusille palveluliikeideoille, jotka kasvattavat asiakkaan kilpailuetua. IoT on kova valtti myös toiminnan turvallisuuden ja luotettavuuden kehittämisessä”, summaa Kivimäki. Teollisen internetin hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana. Remion kehottaa hyppäämään mukaan ketterien kokeilujen avulla. ”Asiakas hyötyy jo heti ensipilotista alkaen”, toteaa Kivimäki. ■ Remionin toimitusjohtaja Jukka Kivimäki esittelee Regatta-palvelun toimintaa. 32 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU ohjaa teollisuuden internetaikaan Sekä pk-yrityksillä että kansainvälisillä konserneilla on yhteinen tarve: yhteistyössä suoraan tarpeeseen tehtävät innovaatiot. Lapin ammattikorkeakoululla on useita hankkeita, joilla tuotekehitystä ja innovointia toteutetaan esineiden internetillä ja teollisuuden digiratkaisuilla. P rojektipäällikkö Matti Vatanen kertoo, että Rovaniemellä pyritään rakentamaan ICT-ammattilaiset ja rakennusalan yhdistävä kehitysympäristö, joka palvelee alueen yrityksiä niiden tuotekehityksessä. Älykkäät rakennukset ovat yksi ICT-alan megatrendeistä. Vatasen mukaan nyt kiinnitetään erityistä huomiota kiinteistöjen digitaalisille alustoille. ”Kun järjestelmät ovat horisontaalisia, laitteita voi lisätä myöhemmin kiinteistön elinkaaren aikana ja järjestelmän osat kommunikoivat keskenään.” Lapin AMK:n käynnissäpidon tutkimusryhmä Kemissä osallistuu ainoana Suomen korkeakouluista Euroopan komission Mantis-hankkeeseen. Projekti-insinööri Antti Niemelä sanoo, että hankkeessa kehitetään avoimeen dataan perustuvaa ennakoivan kunnossapidon palvelualustaa teollisuudelle. Mukana on Boschin ja Philipsin kaltaisia teollisuusjättejä. Suomessa tiimin yksi pääkumppaneista on Fortum. Niemelä sanoo, että ammattikorkeakoulujen rooli ideoiden täytäntöönpanijana näkyy myös tässä hankkeessa. Lapin AMK:n on tehnyt läheistä yhteistyötä teollisuuden kunnossapidon kanssa vuosien ajan. ”Vaikka olemme pieni toimija, meillä on osaava henkilöstö sulautettujen järjestelmien, ohjelmistotekniikan ja kunnossapidon näkökulmasta”, Niemelä sanoo. ■ MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Kun analytiikasta on tullut monille toimijoille korvaamaton tuki, sen laatuun kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Oikean kumppanin valintaan voi kulminoitua tappio tai menestys”, M-Brainin Kimmo Valtonen sanoo. BIG DATAN keskiössä on ihminen Suurten tietovirtojen hallinta antaa merkittävää kilpailuetua markkinoilla. Parhaaseen tarkkuuteen päästään kun analyysien tekoon osallistuvat asialle omistautuneet asiantuntijat. B ig Data ja analytiikka ovat yhä useammalla alalla toiminnan jatkumisen varmistava välttämättömyys. Big Data parantaa tuottavuutta ja auttaa kehittämään uusia, markkinoiden kysynnän kannalta relevantteja tuotteita ja palveluita. Suodattamalla suuria tietomääriä yritykset ja organisaatiot hankkivat kilpailuetua markkinoilla ja terävöittävät toimintansa suuntaa paremmin vastaamaan todellisuutta. ”Monille toimijoille Big Data ja analytiikka ovat ilmiselviä ja välttämättömiä työkaluja strategisessa työssä, johtamisessa ja markkinoinnissa”, kiteyttää liiketoimintatiedon ja mediaseu- MAINOSLIITE rannan analyysipalveluihin keskittyvän M-Brainin teknologiajohtaja Kimmo Valtonen. M-Brainin pelikenttänä on tiivistetysti tehdä 21 miljardia relevanssitarkistusta sille valtameren kokoiselle datamassalle arvolatautuneita postauksia, twiittejä ja näkökulman ilmauksia, joita nettiin ilmestyy päivittäin kymmenillä kielillä. Tässä seulonnassa löytyy monien toimijoiden kannalta se olennaisin ja päivitetyin totuus omasta paikasta maailmassa. ”Haasteena on, että tätä valtavaa massaa on rajattava oikein, jotta päästään asiakkaille relevanttiin tietoon käsiksi. Johtuen esimerkiksi inhimillisen kielen monimutkaisuudesta, analytiikassa ei ole kyse yksinomaan teknologiasta. Analyyseissa päästään merkittävästi parempaan ja totuudenmukaisempaan tarkkuuteen kun prosessissa on mukana asialle omistautunut asiantuntija, ihminen joka tekee viimeisen rajauksen.” Euroopan johtaviin tietopalveluyrityksiin kuuluva M-Brain on kehittänyt media-analyysin ja analytiikan työkaluja ja palvelumalleja 15 vuoden ajan. Tänään M-Brain työllistää noin 400 analyytikkoa ympäri maailman yli 70 kielellä. ■ 33

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Sanofin Blake Dark ja Antti Virkamäki. KATSE terveempään tulevaisuuteen Uusi lääke on kallis innovaatio. Sanofi lisää tutkimusrahoitusta tuntuvasti seuraavina vuosina. ”M onet lääkeyritykset ovat nyt siirtymässä uuteen aikaan. Trendi on kohti yksilöllisiä ja räätälöityjä hoitoja, joiden kautta vaikeissa sairauksissa voidaan saavuttaa uusia, parempia tuloksia”, kertoo Sanofin maajohtaja Blake Dark. Maailman johtaviin lääketeollisiin yrityksiin kuuluvan Sanofin tavoitteena on tuoda markkinoille vuosittain kaksi uutta lääkettä seuraavan kolmen vuoden aikana. Aikavälillä 2014 – 2020 Sanofi-konserni tähtää jopa 18 uuden lääkkeen markkinoille tuomiseen. ”Tätä silmällä pitäen tavoitteemme on nostaa vuosittaiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kuuteen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.” Tutkimuskohteita ovat muiden muassa kolesteroliin liittyvät sairaudet ja diabetes. Sa34 nofin kehittämä uusi perusinsuliini mahdollistaa entistä tasaisemman verensokeritason diabeetikoilla. Verrattuna Suomen käytetyimpään perusinsuliiniin se aiheuttaa vähemmän liian matalaa verensokeria. ”Uudella hoidolla yhä suurempi osa diabetesta sairastavista henkilöistä voi elää normaalia elämää”, summaa Sanofin lääketieteellinen johtaja Antti Virkamäki. KOLESTEROLI ALAS Sanofin kolesterolia alentava hoito perustuu LDL-reseptorien aktivointiin. LDL-reseptori on maksassa oleva valkuaisaine, joka poistaa pahaa kolesterolia verenkierrosta. ”Normaalisti LDL-reseptori sitoo pahaa kolesterolia verenkierrosta ja vie sen maksasolun sisään tuhottavaksi. Elimistö kykenee kierrättämään tämän jälkeen LDL-reseptorin takaisin tekemään hyvää työtään, mutta eräs toinen valkuaisaine pyrkii tätä rajoittamaan. Uusi hoito eliminoi tuon rajoittavan tekijän mikä parantaa LDL-reseptorin normaalia kierrätystä, ja samalla sen pahaa kolesterolia alentavaa vaikutusta, huomattavasti. Uusi hoito on tuotu ennätyksellisen nopeasti perustutkimusvaiheen ja kliinisen tutkimusohjelman läpi. Ensimmäisen kerran viitteitä hoidon kohteena olevan valkuaisaineen osuudesta kolesterolitasoille saatiin vuonna 2003, ja kolme vuotta myöhemmin asia varmistettiin. Jo kymmenen vuotta myöhemmin lääke on saanut myyntiluvan ja on valmis hyödynnettäväksi potilaiden hoidossa. Tämä on siis esimerkki nopeasta lääkekehityksestä tieteellisestä ensihavainnosta potilaiden hoitoon. Virkamäki tähdentää, että jokainen markkinoille päätyvä lääke on valtava investointi. Yksittäisen lääkkeen kehittäminen maksaa yleensä puolestatoista kahteen miljardiin euroa. ”Jotta kliiniset kokeet kannattaa edes aloittaa, tarvitaan päätöksen perustaksi suuri varmuus. Siten yksinomaan tiede teorian takana ottaa aina muutaman vuoden. Tästä huolimatta keskimäärin vain joka viides potilaiden hoitoon päätyvä uusi lääkeinnovaatio tuottaa voittoa patenttisuojansa aikana.” ■ SAFI.ALI.15.11.0089 MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU DNA-MONISTUS yhä useamman laboratorion ulottuvilla Mobidiag valtaa laboratoriot innovatiivisilla diagnostiikkatuotteillaan. P CR eli polymeraasiketjureaktio on laboratorioissa tehtävä DNA:n monistusmenetelmä, joka on arkipäivää nykypäivän tutkimuslaboratorioissa sekä lääketieteessä. Tällä hetkellä menetelmä leviää nopealla vauhdilla myös diagnostiikkaan. Perinteinen menetelmä infektiotautien diagnostiikassa on hidas bakteeriviljely. Espoossa pääkonttoriaan pitävä Mobidiag on kehittänyt sekä pienten että suurten laboratorioiden käyttöön tarkoitetut automatisoidut PCR-teknologiaan perustuvat diagnostiikan tuotelinjat. ”Amplidiag”-linjamme on ison volyymin laboratorioille suunniteltu tuoteperhe. Se on yksi markkinoiden kattavimmista suolistoinfektioiden detektointiin tarkoitetuista tuotelinjoista. Novodiag-laitealustalla taas tuomme DNA-monistuksen ensi kertaa pienempien laboratorioiden ulottuville, ja sillä on myös paikkansa isojen laboratorioiden akuutissa testitarpeessa”, Mobidiagin toimitusjohtaja Tuomas Tenkanen kertoo. Novodiagin ytimenä on kertakäyttöinen kasetti, jossa monimutkaiset testin työvaiheet tapahtuvat automaattisesti. Automaation vuoksi testausvaihe ei vaadi erikoisosaamista ja testien yksikköhinnat ovat pudonneet kohtuulliselle tasolle. Kasettipohjainen teknologia tuottaa nopean ja laadukkaan testituloksen. ”Tarkat ja nopeat tutkimustulokset vähentävät väärien lääkkeiden määräämistä, mikä on suuri ongelma antibioottien tehojen heikentyessä. Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt resistentit superbakteerit jo globaalin tason uhkaksi.” SUURI INNOVAATIOHANKE VALTAVIEN MARKKINOIDEN KYNNYKSELLÄ Huipputeknologiseen tuotekehitysprojektiin on uskottu myös sijoittajien taholta. Esimerkiksi viimeisen vuoden rahoituskierroksilta on kerätty yli 7,5 miljoonaa euroa. Samoin Tekes, Finnvera ja EU ovat rahoittaneet merkittävästi projektia. Kyseessä on ollut poikkeuksellisen suuri t&k-hanke, mutta markkinaakin löytyy. Mobidiagin varsinainen myynti- ja markkinointityö alkaa vuoden 2016 alussa ja viidessä vuodessa yritys tavoittelee liikevaihdon kasvattamista liki 100 miljoonaan euroon. ”Globaali markkina esimerkiksi Novodiag-tuoteperheelle on arviolta 280 miljoonan euron kokoinen suunnitteilla olevan testivalikoiman osalta. Kokonaispotentiaali on vielä merkittävästi suurempi. Amplidiaglinja on pärjännyt kilpailijavertailuissa ja takataskussamme on mm. sopimus testien toimittamisesta Ruotsin suurimmalle yksityiselle laboratorioketjulle.” ”Monessa tutkimuksessa on todistettu nopean ja tarkan diagnostiikan tuovan säästöä hoidon kokonaiskustannuksissa, ja me tarjoamme tätä asiakkaille innovatiivisten tuotteidemme kautta”, Tenkanen päättää. ■ Mobidiagin toimitusjohtaja Tuomas Tenkanen esittelee kasettipohjaista Novodiag-laboratoriotestilaitetta MAINOSLIITE 35

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tuulivoima odottaa VIHREÄÄ VALOA KASVULLE Epätietoisuus tuotantotuen jatkumisesta uhkaa hyvin kasvanutta tuulivoima-alaa Suomessa. T Nils Lehming. Paul Kohvakka. uulivoimatariffissa uusien voimaloiden tuotantotuki on sidottu 2500 megavolttiampeeriin, mikä tullaan rakentamaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Tästä eteenpäin tuotantotuista ei ole vielä tietoa. ”Tuulivoima on uutena investointina yksi edullisimmista, mutta sähkön alhaisen hintatason vuoksi minkään tuotantomuodon rakentaminen ilman tukiaisia ei ole kannattavaa”, myyntijohtaja Paula Kohvakka tuulivoimalayhtiö Nordexista taustoittaa. Suomessa päätetään näinä vuosina siitä, millaisia sähkön tuotantomuotoja käytetään seuraavina vuosikymmeninä. ”Suomen ei kannata olla liian riippuvainen tuontisähköstä ja EU:kin painostaa uusiutuvan energian lisäämiseen. Tuulivoimaa voidaan rakentaa nopeasti ja kapasiteetin lisääminen alentaa sähkön hintaa. Myös alan työllistävä vaikutus on hyvä.” POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISOSAAMISTA Yli 30 vuotta alalla toiminut ja Saksassa pääkonttoriaan pitävä Nordex on Suomen johtavia maatuulivoimaloiden toimittaja. Yhtiön neljännen sukupolven Delta-voimaloiden myötä tuulienergia on valjastettu entistä paremmin hyödyksi. ”Saavutamme uudella N131/3000-mallilla paremman energiatuoton jopa 11 prosenttia pienemmällä äänitasolla verrattuna edelliseen N117malliin”, projektipäällikkö Nils Lehming kertoo, ”Tehon kasvun taustalla on suuremmat lavat ja tehokkaampi generaattori. Äänenvoimakkuus on yhä tärkeämpi kriteeri voimalalupien saamiseksi.” N-arvo viittaa roottorin halkaisijaan. Suuremmat roottorit tuottavat hyvät tehot maltillisissakin tuuliolosuhteissa esimerkiksi Suomen sisämaassa. ”Tuotekehityksessämme panostetaan merkittävästi teknologisiin ratkaisuihin, jotka soveltuvat pohjoisiin olosuhteisiin. Voimaloihimme saa lisäksi tehokkaan jäänestojärjestelmän, jossa lapoja lämmitetään ja energiantuotanto voi jatkua korkealla kapasiteetilla ilman katkoja.” ”Olemme menestyneet monilla markkinoilla, mihin kilpailijamme eivät uskalla edes tulla tiukkojen tuotantovaatimusten vuoksi. Lopullisena tavoitteenamme on tuottaa energiaa kilpailukykyisellä hinnalla ilman tukiaisia. Tätä lähestymme askel askeleelta”, Lehming summaa. ■ 36 MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU KIERTOTALOUS JA KESTÄVÄ RUOANTUOTANTO tarjoavat edellytyksiä käyttökelpoisille innovaatioille Suomella mahdollisuus ravinteiden kierrätystä edistävien ratkaisujen edelläkävijäksi. F osfori ja typpi ovat ruoantuotannolle ja mitä tärkeintä - kaikelle elämälle välttämättömiä ravinteita. Fosforin mineraaliset varannot eivät ole loputtomia. Mineraalisia typpilannoitteita tuotetaan erittäin energiaintensiivisillä, ilmaston kannalta epäedullisilla prosesseilla. Toisaalta on arvioitu, että väestönkasvu edellyttää 70 %:n kasvua ruoantuotannossa vuoteen 2050 mennessä. Nämä tosiasiat osoittavat että fosforia ja typpeä on saatava käyttöön kestävästi. Tämä tapahtuu kierrättämällä ravinteet. Ravinnerikkaat raakaaineet maataloudesta, elintarviketeollisuudesta, metsäteollisuudesta sekä jätevedenpuhdistamoista otetaan hyötykäyttöön. Euroopan komission joulukuussa 2015 julkaisemassa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa todetaan ravinteiden kierrätyksen välttämättömyys. Toimintasuunnitelman pohjalta lähdetään uudistamaan myös sääntelyä. Baltic Sea Action Group on jo useamman vuoden ajanut ravinteiden kierrätystä, koska sitä kautta voidaan samanaikaisesti vaikuttaa sekä Itämeren rehevöitymiseen että ilmastonmuutokseen. Typpi- ja fosforivalumat vesistöihin saadaan kuriin kun kierrätettyjen ravinteiden hyötykäyttö on liiketoiminnallisesti järkevää. Samalla edistetään modernia hiiltä sitovaa ja kestävää maataloutta sekä suomalaista cleantech-liiketoimintaa. Käytännössä ravinteiden kierrättäminen merkitsee tätä: maataloudessa syntyvästä orgaanisesta aineesta sekä mm. elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja vedenpuhdistamoiden lietteistä otetaan energia talteen. Jäljelle jäävässä tuhkassa tai mädätteessä on runsaasti typpeä ja fosforia. Syntyneistä välituotteista Mathias Bergman Asiamies Baltic Sea Action Group Esimerkkikaavio ravinteiden kierrätyksen toiminnoista PRIMAARI RAAKA-AINEET Lanta Jätevesiliete Kasvibiomassat Elintarvike- ja rehuteollisuuden jäte- ja sivuvirrat PROSESSOINTI Lannan separointi Mädätys Lietteen käsittely Lietteen märkäpoltto Ravinteet tuodaan optimoituina lannoitteina takaisin ruoantuotannon käyttöön maatalouteen. Myös muut prosessissa syntyneet tuotteet kuten biohiili ja energia on otettu hyötykäyttöön. MAINOSLIITE voidaan jalostaa uudentyyppisiä lannoitetuotteita, joiden koostumus voidaan tarkoin räätälöidä viljelyn eri tarpeisiin. Jalostuksen tärkeä osa on hiilen lisääminen lopputuotteeseen. Kun viljelijä käyttää optimaalisesti (aika, paikka, tarve) näin räätälöityä lannoitetta, vältetään ravinnevuodot Itämereen, parannetaan satoa ja sidotaan samalla hiiltä maahan. Tähän tarvitaan vielä fosforin ja typen tehokkaan talteenoton oikeita innovaatioita jotta ne saadaan sujuvasti uusiokäyttöön. Ravinteiden tehokas kierrättäminen ja siihen kiinteästi liittyvä uusiutuvan energian tuottaminen edellyttävät markkinaideoita ja teknisiä ratkaisuja, joille on jo olemassa globaalit markkinat. Suomella on mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli ravinteiden kierrätykseen liittyvien innovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. ■ PRIMAARI -TUOTTEET Biokaasu Lannan kiinteä ja liukoinen fraktio Biohiili Mädäte Maanparannusaineet KÄYTTÖÖNOTTO Neuvonta maaanalyysisen pohjalta Markkinointi Koulutus LISÄJALOSTUS Lannoitevalmistus Strippaus Struviittisaostus Haihdutus Märkäpoltto Rakeistus Lannoitteiden optimointi Biokaasun nesteytys LOPPUTUOTTEITA Kierrätyslannoite Viherrakennusvalmisteet Lämpö Sähkö Nesteytetty biokaasu Biohiili Tisleitä 37

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Riskittömästi PILVEEN Jokainen tuntee pilvipalveluiden hyödyt. Mutta kuinka pilveen kannattaa mennä, jos aikaisempaa kokemusta palveluiden hankinnasta ei ole? P ilviteknologia on mullistanut ja tulee edelleen mullistamaan monien yritysten tapaa käsitellä liiketoiminnalle kriittistä tietoa. Pilvipalvelut ovat kuuma aihe ja niiden hyödyt, kuten nopea ja rajaton skaalattavuus ja valtava laskentateho, tunnetaan laajalti. ”Pilvipalvelut mahdollistavat esimerkiksi 38 toimitusjärjestelmien nimiketietokantojen nopeamman käsittelyn tai markkinoinnin tehokkuuden arvioinnin”, luettelee PK-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneen Systencessin toimitusjohtaja Pete Tahvanainen. Systencess toimii yritysten kumppanina uusien pilviratkaisuiden käyttöönotossa ja hallinnoinnissa. Tahvanainen vertaa nykyasetelmaa vuosikymmenen takaiseen, jolloin konetehoa ostettiin kalliilla rahalla ja hitaasti omiin paikallisiin palvelinkeskuksiin. ”Nykyään työkalut saadaan käyttöön lähes välittömästi. Yhdellä tilauksella pääsee käsiksi valtavaan kapasiteettiin, ja sitä voi koska tahansa edelleen skaalata ylöspäin. Tässä mielessä liiketoiminnan kehittäminen on enää vain näkemyksestä kiinni.” KUINKA LÄHTEÄ LIIKKEELLE? Laskentatehon hinnat ovat laskeneet tasaisesti: oikein hyödynnetyt pilvipalvelut auttavat saamaan aikaan enemmän vähemmällä. ”Kuitenkaan lähimainkaan kaikki eivät tiedä, kuinka pilvipalveluita voitaisiin hyödyntää juuri omassa liiketoiminnassa, tai kuinka ensimmäisiä askeleita kohti pilveä kannattaisi ottaa.” Eräs ennakkoluulo pilveä kohtaan liittyy yritysten omien servereiden suosimiseen. Tahvanainen haastaa näkemyksen fyysisten muurien taakse suljettavan tiedon varmuudesta. ”Lokaalisti säilytettävät tiedot eivät ole kotiserverillä sen turvallisempia. Itse asiassa pilvessä tiedot ovat paremmassa tallessa ja niiden hallinnointi on yksinkertaisempaa.” Tahvanaisen mukaan ratkaisevaa pilvipalveluihin siirtymisessä on asiakkaan tietoturvan ja tietohallinnon taso. ”Jos tietoturva on hyvällä mallilla, siirtyminen on hyvinkin yksinkertaista. Jos taas tietoturva ja tiedostojen hallinta on retuperällä, riskit kasvavat pilveen mentäessä.” Vaikka kokonaiskuva omasta toiminnasta olisi selkeä, tarvitaan näkemystä myös markkinoiden tarjontaan. ”Tarjontaa on aivan valtavasti. Tästä syystä voi olla vaikeaa tietää millaisia palveluita kannattaa yhdistää toisiinsa. Riippuu esimerkiksi kovasti asiakkaan tilanteesta, onko hänen tarpeensa SaaS-, PaaS- vai IaaS-tyyppinen. Asiantuntijan käyttö on aina edullisempi vaihtoehto kuin maksaa oppirahat liian suurista investoinneista tai tehottomista palveluista.” ■ MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU I N N OVA AT I OT ”Kun otetaan ensimmäisiä askeleita polulla kohti pilveä, asiantuntijaavun käyttäminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin”, sanoo Systencess Oy:n Pete Tahvanainen. MAINOSLIITE 39

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU TELIASONERA ON IOT:N MAHDOLLISTAJA Uudella M2M in a Box -palvelulla dataa on helppo hyödyntää Asioiden Internetillä (engl. The Internet of Things), lyhyemmin IoT:llä tarkoitetaan Internet-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja sensoroida verkon yli. K yse on fyysisistä laitteista ja havainnointikeinoista, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. Tähän tarvitaan antureita, ohjelmistoja, analytiikkaa sekä tietoliikenneyhteys, jolloin sensorit, koneet, prosessit ja palvelut tuottavat jatkuvasti tietoa, jota jalostamalla voidaan mm. ennakoida ja automatisoida 40 työvaiheita. Yksi tai itseasiassa useampi näistä löytyy TeliaSoneran uudesta palvelusta, M2M in a Boxista. M2M eli koneiden välinen tietoliikenne on tunnettu jo joitain vuosia ja nyt sen kasvuvauhti on hurja. M2M-ratkaisut auttavat lisäämään tehokkuutta, säästämään rahaa, parantamaan palvelua ja helpottamaan elämää kaikilla sektoreilla. Verkottuneita laitteita voivat olla esimerkiksi jakeluautot, merikontit, työstökoneet lentokoneen moottorit tai tuulivoimalan turbiinit. M2M in a Box -laite sisältää useita eri sensoreita, jotka keräävät arvokasta informaatiota laitteen olinpaikasta, kuten liike-, sijainti-, ja lämpötilatietoja. Käyttäjäystävällinen verkkoportaali antaa selkeän kuvan ja täyden kontrollin ominaisuuksiin, joten käyttäjän on helppo ylläpitää sensoroiden asetuksia ja sääntöjä, joiden perusteella laitteet keräävät dataa. Verkkopalvelun kautta voi asettaa myös erilaisia hälytyksiä ja seurata statistiikkaa. TeliaSoneran mielestä markkinoilla oli aukko, jossa isolla osalla yrityksen pienistä ja keskisuurista asiakkaista on vaikeuksia käynnistää omia IoT-strategioitaan, ilman että niiden suunnitteluun ja toteutukseen käytettäisiin runsaasti aikaa ja rahaa. Johan Öberg, TeliaSoneran Head of M2M Partner and Marketing, uskoo, että asiakas haluaa ostaa mieluummin celciuksia, tai muuta hyötykäytettävää tietoa, kuin maksaa pelkistä megabiteistä. Tämän johdosta TeliaSonera kehitti uuden M2M in a Box -palvelun yhdessä Tieto Finlandin kanssa, jotta he voisivat auttaa yrityksiä säästämään ja tekemään rahaa yksinkertaistamalla teknologiaa ja muuntamalla dataa ymmärrettäväksi tiedoksi. ”M2M in a Box on helppokäyttöinen IoTratkaisu, jolla jokainen yritys voi päästä alkuun”, toteaa Öberg. Palvelun käyttöönotto on helppoa ja vaivatonta. Avaat vain laatikon, käynnistät laitteen ja yhdistät sen verkkoportaaliin. “M2M in a Box käyttää samaa teknologiaa datan lähettämiseen ja vastaanottoon, kuin Tesla käyttää autoissaan erilaisten tietojen välittämiseen”, Taneli Tikka, Tiedon Head of Industrial Internet, kertoo. Kyseessä on siis hyvin edistyksellistä teknologiaa käyttävä laite. Tämän uuden palvelun myötä TeliaSonera toivoo luovansa asiakkailleen uudenlaisia kilpailuetuja sekä inspiraatiota IoT-ratkaisujen hyödyntämiseen. ■ MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU I N N OVA AT I OT Kiinnostuitko? Lue lisää: sonera.fi/violetti ”M2M in a Box antaa äänen omaisuudellesi. Palvelun avulla voit helposti valvoa yritystoimintasi kannalta tärkeitä kohteita ja samalla tutustua IoT:n mahdollisuuksiin”, Kimmo Ahvenlampi, TeliaSoneran M2M in a Boxin tuotepäällikkö kertoo. MAINOSLIITE 41

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU KOTKA tähtää korkealle Flying Eagle -innovaatioprojekti pakkauskartonkien valmistamiseksi lupaa Kotkamills Oy:n perinteikkäälle paperitehtaalle uutta vauhtia. Kotkamillsin kehittämä ympäristöystävällinen kartonkipäällyste mahdollistaa tuntuvasti edullisemman tavan tehdä sataprosenttisesti kierrätettäviä pakkauksia. K ertakäyttöiset kartongista tehtävät kahvimukit ja annosrasiat eivät ole kierrätettäviä. Niissä käytettävä kartonki päällystetään tyypillisesti muovilla, jota ei voi kierrättää ilman erikoiskäsittelyä. Tämän vuoksi kertakäyttömukeista kertyy maailmanlaajuisesti merkittävä ympäristökuormitus. Kotkamills on kehittänyt sataprosenttisesti kierrätettävän kartonkipäällysteen, joka vähentää merkittävästi kertakäyttöisten mukien ja pakkausten ympäristökuormaa. ”Itse asiassa teknologia kehitettiin muualla jo parikymmentä vuotta sitten, mutta aikaisemmin sen soveltaminen oli liian kallista”, täsmentää toimitusjohtaja Markku Hämäläinen. ”Kotkamillsin innovaatio mahdollistaa suojakerroksen tuottamisen kartonkeihin niin kustannustehokkaasti, 42 että tuotantokustannukset ovat samalla tasolla kuin muovipäällysteisen kartongin. ” Kotkamills tähtää nyt korkealle: yritys on jättänyt kehittämälleen päällysteelle kansainvälisen patenttihakemuksen, ja tekee parhaillaan kansainvälistä myyntityötä. Hämäläinen kertoo, että muun muassa maailman johtavat kahvila- ja pikaruokayritykset ovat kiinnostuneita uuden kartonkimateriaalin käyttöönotosta. ”Ympäristöarvot ovat kaikille entistä tärkeämpiä, mutta tässä nimenomaisessa innovaatiossa kustannustekijästä saadaankin osa tuloksentekijää.” Myös lentoyhtiöt hyötyvät kierrätettävistä pakkauksista ja mukeista. Hämäläisen visiossa kierrätettävät pakkaukset ja ruoantähteet lajitellaan lentokoneessa eri laareihin, jolloin pakkausmateriaalit on helppo toimittaa, eli siis myydä, edelleen kierrätyskuidun käsittelyyn. Näin nykyinen kustannustekijä onkin tulevaisuudessa tuloksentekijä. Hämäläinen huomauttaa, että lentojen juomatarjoiluja ajatellen tuotekehitystä on vielä tehtävä. ”Tällä hetkellä pinnoitettu kartonki kestää noin 15 prosentin vahvuista alkoholia. Tuotekehityksemme tähtää jatkossa yli 20-prosenttisia juomia sietävään pinnoitteeseen. Tämä varmasti auttaa kierrätettävän kuppikartongin menekkiä. Lentoyhtiöiden lisäksi potentiaalisia alkoholin kestävien kuppien käyttäjiä voisivat olla muun muassa hiihtokeskukset, ulkoilmakonsertit ja festarit.” Hyväkin innovaatio lähtee usein liikkeelle sattumasta. Flying Eaglen tapauksessa Hämäläinen oli aamulla unohtanut täyden punaviinimukillisen veneensä kannelle yön yli, mutta suureksi hämmästykseksi viini oli edelleen mukissa ja veneen kansi puhdas. Empiirisissä jatkotutkimuksissa havaittiin Tonic&Ginin olevan mahdollinen pahvimukista juotava drinkki, mutta Gin&Tonic puolestaan ei. ”Kun 40-prosenttista alkoholia sisältävän ginin kaataa ensin mukiin, alhaisen pintajännityksen alkoholi tunkeutuu nopeasti melkein minkä tahansa polymeeripinnoitteen läpi. Tonic on siis kaadettava ensin mukiin. Mutta eiköhän tämäkin annostelujärjestys onnistu lentohenkilökunnalta.” Uudella innovaatiolla on myös toinen ympäristövaikutus: päällyste tekee kartongin pinnasta erittäin peittävän. Näin kartongin valmistuksessa voidaan käyttää nykyistä tummempia massoja. Flying Eagle-konsepti tukee metsän monimuotoisuutta paitsi hyödyntämällä metsänhoidollisia harvennushakkuita, niin käyttämällä puuraaka-aineenaan myös sahoilta tulevaa sivutuotetta, haketta. Näin järeämmät kuitupuut jätetään muille metsäteollisuustoimijoille. ■ MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Kotkamillsin päällysteinnovaatio mahdollistaa suojakerroksen tuottamisen kartonkeihin niin kustannustehokkaasti, että tuotantokustannukset ovat samalla tasolla kuin muovipäällysteisen kartongin”, kertoo tehtaan toimitusjohtaja Markku Hämäläinen. MAINOSLIITE I N N OVA AT I OT ”Kun otetaan ensimmäisiä askeleita polulla kohti pilveä, asiantuntijaavun käyttäminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin”, sanoo Systencess Oy:n Pete Tahvanainen. 43

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Wapice Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tuomisen mukaan IoT-Ticket on helppokäyttöisyydessään ainutlaatuinen. Työkalulla voi mitata, analysoida, visualisoida datavirtoja ja tuottaa niistä raportteja. Ohjelmaan voi tuoda myös kolmannen osapuolen tietoja. 44 MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU WAPICELTA matkalippu IoT-maailmaan Wapice Oy on kehittänyt helppokäyttöisen työkalun datavirtojen analysointiin IoTmaailmassa. Toimitusjohtaja Pasi Tuominen esittelee IoT-Ticketiä pohjalaiseen tapaan. ”K ilpailijoillakin on IoT- tuotteita, mutta meidän on maailman paras, koska se on helppokäyttöisin ja intuitiivisin räätälöitäviin IoT-ratkaisuihin tehty tuote”, Pasi Tuominen sanoo. Wapicen kehittämä Internet of Things –työkalu on Tuomisen mukaan matkalippu esineiden internetiin. Pikamatkalle pääsee minuuteissa. KÄYTTÖ ON INTUITIIVISTA ”Työkalun käyttö ei vaadi mitään erityistaitoja. Koko systeemi toimii internetissä, ja käyttäjä pystyy editoimaan ruudulla näkyvää näkymää mielensä mukaan ja tuomaan sinne omia kuvia ja omaa grafiikkaa ja lisäämään erilaisia mittareita”, Tuominen MAINOSLIITE esittelee. Työkalu soveltuu myös erilaisten 3D-mallien tekoon. Tuotteen kehittämisessä on pyritty siihen, että käyttäjä pystyy käyttämään työkalua intuitiivisesti perehtymättä ensin käyttöohjeisiin. Tuomisen mukaan esimerkiksi erilaisten raporttien laadinta sujuu IoT-Ticketin avulla nopeasti, koska raporttipohjan saa luotua muutamassa minuutissa. IoT-Ticket soveltuu teollisuusyritysten käyttöön erilaisen datan analysointiin ja raportointiin. Esimerkiksi energialaitokset voivat käyttää työkalua energiamittauksiin. Wapice Oy myy tuotetta myös automaatioyrityksille, jotka voivat käyttää työkalua omien asiakkaidensa palvelemiseen. Käyttöönotto käy nopeasti: ”Räätälöidyn tuotteen toteutamme kehitysprojektina, mutta IoT-Ticketin perusominaisuudet saa käyttöön jo päivässä”, Tuominen sanoo. YRITYSTEN KUMPPANINA JO 15 VUOTTA Yhtiön suurin liiketoiminta tulee teollisuuden ohjelmistoalihankinnasta. IoT-Ticket on vain yksi esimerkki Wapice Oy:n osaamisesta. Yhtiö on suunnitellut ja rakentanut teollisuusyrityksille etähallintaan soveltuvia ratkaisuja jo kohta 15 vuotta. Tuotekehitys lähtee aina asiakkaan tarpeista. ”Meidän tehtävämme on parantaa asiakkaamme kilpailukykyä ja auttaa asiakastamme menestymään. Siksi kehitämme ratkaisuja, joita tiedämme asiakkaamme tarvitsevan tulevaisuudessa”, Tuominen huomauttaa. Wapice Oy kehittää koko ajan osaamistaan ja investoi tuotekehitykseen vuosittain 6-7 prosenttia liikevaihdostaan. Vahvasti kasvava yhtiö palkkasi vuonna 2015 noin 50 uutta työntekijää. Kuudella paikkakunnalla Suomessa toimiva yhtiö työllistää yli 300 henkilöä. Yhtiön pääpaikka on Vaasassa. ■ 45

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tampereen teknillinen yliopisto Perustettu 1965. Kolmannes Suomen tekniikan alan opiskelijoista opiskelee TTY:llä. Tutkimuksen profiilialat: digitaalinen toimintaympäristö, energia- ja ekotehokkuus, terveysteknologia ja valoon perustuvat teknologiat. Listattu maailman 50 parhaimman nuoren yliopiston joukkoon. TERVEYSTIEDOT ranteesta lääkärille TTY:n terveysteknologia edistää ennalta ehkäisevien terveyspalvelujen kehittämistä. S e näyttää tuiki tavalliselta rannekellolta, mutta on paljon muutakin. Rannekkeeseen tallennetaan esimerkiksi tietoa ranteen omistajan liikkumisesta ja unen laadusta. ”Ou nou, olen kävellyt tänään vasta 2000 askelta, vaikka suosituksena on kymppi46 TTY:n projektipäällikkö Harri Honko tutkimusryhmineen suunnittelee yhdessä Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kansalaisten terveystiliä. Sinne jokainen voisi tallentaa itsestään terveystietoja, kuten potilaskertomuksia, sykearvoja ja liikuntasuoritustietoja. tonni päivässä, huokaa rannetietokoneen omistaja”, Tampereen teknillisen yliopiston projektipäällikkö Harri Honko. Puettavat mittalaitteet ovat yksi esimerkki Tampereen teknillisen yliopiston terveysteknologian tutkimuksesta. TTY on profiloitumassa terveysteknologian ja informatiikan asiantuntijaksi yhteistyössä alan yritysten ja muiden korkeakoulujen kanssa. Parhaillaan käynnissä on useita tutkimushankkeita. Tarkoituksena on edistää ennalta ehkäisevien terveyspalvelujen kehittämistä. Harri Honko näkee kansalaisten digitaalisten terveystietojen keräämisen yleistyvän lähivuosina niin paljon, että se muuttaa koko terveydenhuoltojärjestelmää. Esimerkiksi lääkäreillä jää enemmän aikaa potilaan kohtaamiseen, jos nykyistä suurempi osa terveystiedoista on kerätty säännöllisillä mittauksilla kotona. Lisäksi digitaaliset terveystiedot edistävät sairastumisriskien profilointia ja uusien terveyspalvelujen kehittämistä. ”Samalla jokainen saa enemmän tietoa omasta terveydentilastaan. Vastuu terveydenhuollosta siirtyy enemmän hoitajilta ja lääkäreiltä ihmiselle itselleen. Voidaan puhua oman terveyden hallinnasta”, Honko sanoo. Vaikka omamittaustietojen keräämiseen tarkoitetut laitteet ovat kehittyneet huimin harppauksin, on mittaustulosten analytiikka vielä lapsenkengissä. TTY odottaakin seuraavaksi läpimurtoa omamittaustietojen analysointimenetelmissä. ”Nyt osataan kerätä tietoa, mutta Suomessa sitä on vielä liian vähän, ja sen analysointi on hankalaa, koska eri laitteista kerättävä tieto ei ole yhteismitallista”, Honko sanoo. ■ MAINOSLIITE

I N N OVA AT I OT CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJA Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko, Euroopan parlamentti ONKO TERVEYDENHUOLTO VALMIS JAKAMISTALOUTEEN? T erveysteknologian mukaan ottaminen terveydenhuoltoon edellyttää suuria investointeja, joita on jo jonkin verran tehty. Lisää tarvitaan, mutta valitettavasti käynnissä olevassa soteuudistuksessa e-terveyden rooli ratkaisujen löytämiseksi on jäänyt marginaaliin. Investoinneista saadaan paras hyöty irti, kun ne kaikki vievät uudistusta samaan suuntaan. Pirstaleinen terveysapplikaatioiden viidakko hyödyttää niitä, joille älypuhelinten käyttö on arkipäivää. Jotta teknologia saadaan hyödyttämään koko väestöä, tarvitaan kansalliselta tasolta vedettyä hanketta, johon löytyy rahoitusta myös EU:n tutkimusohjelmasta. EU rahoittaa jo nyt lukuisia e-terveyteen liittyviä aloitteita mm. telelääketieteen, tietojärjestelmien, personoidun hoidon ja rajat ylittävän yhteentoimivuuden kehittämiseksi. Rahoituksen tiivistyminen perustuu vuonna 2012 hyväksyttyyn EU:n e-terveyttä koskevaa toimintasuunnitelmaan ja sen tavoitteisiin. Sote-uudistuksessa on keskitytty kiistelemään seinistä - missä ne sijaitsevat ja kuka ne omistaa. Seinien sijaan tulisi kuitenkin luoda ratkaisuja, joilla mahdollistetaan parhaat mahdolliset palvelut terveydenhuollon asiakkaille, ilman suhteettoman suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Näiden palvelujen suunnittelussa niiden käyttäjien on oltava mukana alusta lähtien ja esteettömyys tulee olla kaiken teknologian lähtökohta. Jakamistalous on jo mullistanut kuljetus- ja hotellialaa - voisiko sen innovatiivista vipuvoimaa käyttää myös terveydenhuollon palvelujen uudistamiseksi? ■ NORDIC HEALTH TECHNOLOGY & EHEALTH FORUM ASIANTUNTIJA PUHUJA Järjestelmä lähdössä toimitukseen. SÄHKÖISEN ENERGIAN TILAPÄINEN VARASTOINTI tuo ratkaisun moniin tulevaisuuden haasteisiin M aailmassa sähkönkulutus kasvaa alueellisesti eri tahtiin teollisuuden kasvun myötä sekä kulutuselektroniikan ja sähköisten liikennevälineiden lisääntyessä. Yhteiskunta, jossa elämme, on jo täysin riippuvainen sähkön luotettavasta saatavuudesta. Yhteiskunnan ja ilmaston kannalta fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käyttö sähköntuotannossa tuntuu kyseenalaisemmalta vuosi vuodelta. Vihreitä arvoja ajatellen meidän tulisi suosia uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä kuten tuuli-, aurinko-, aalto- ja vesivoimaa. Kaikkialla maailmassa nämä aurinkoperäiset energialähteet eivät ole myöskään tasapuolisesti saatavissa. Emmekä me voi vaikuttaa suoraan siihen vastaako hetkellinen uusituvan energian tuotanto sen hetkistä kulutusta. Asia voi olla myös toisinpäin, jolloin energiaa on tarjolla, mutta sille ei ole tarvetta. Sähkön tuotannon haasteiden lisäksi on otettava huomioon alueellisen sähköverkon kyky vastata energian hetkellisiin siirtohaasteisiin. Näiden asioiden perusteella sähköenergiaa on muutettava varastoitavaan muotoon tavalla tai toisella. ■ Amerikkalaisen Parker Hannifin Corporation sähköverkkoon kytkettävä energiavarastoteknologia (Energy Grid Tie, EGT) antaa helpotusta näihin haasteisiin: 1) Se hyödyntää uusiutuvan energialähteen maksimituotannon myös silloin, kun kulutus on vähäistä 2) Se syöttää energiaa verkkoon, kun sitä eniten tarvitaan 3) Se toteuttaa edellä mainitut toimenpiteet siten, että sähköverkkoon aiheutuu mahdollisimman vähän häiriöitä ja mahdollistaa kontrolloidun liitynnän / tehon säädön. Erilaisten akkuteknologioiden olemassaolo mahdollistaa megawattiluokan energiavarastojen rakentamisen suhteellisen pienikokoiseksi, helposti liikuteltaviksi ja asennettaviksi sinne missä energiavarastointia tarvitaan. Parkerin ratkaisu on modulaarinen kokonaisuus, mikä sisältää energiavaraston (akut), tehonhallintajärjestelmän (Power Conversion System, PCS), energiahallintajärjestelmän (Energy management System, EMS) ja kunnonvalvontapalvelun. Lisätietoja: www.parker.com/egt Ville Karlsson, Tuotepäällikkö, Hydrauliikka ja Automaatio MAINOSLIITE 47

I N N OVA AT I OT 48 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE