Kauppaopettaja Handelsläraren 2/2015 Kauppa- ja kulttuuriopettajien järjestölehti SKO_2_2015_01.indd 1 25.11.2015 21:35:19

SUOMEN KAUPPA- JA KULTTUURIOPETTAJAT HANDELS- OCH KULTUR­ LÄRARNA I FINLAND SKO ry:n järjestölehti Aikakauslehtien Liiton jäsen SKO – Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat ry Handels- och kulturlärarna i Finland rf www.oaj.fi/sko Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI vaihde 020 748 9600 Sisällysluettelo 6 Puheenjohtaja Tuija Salminen puh. 040 730 4452 tuija.salminen@lamk.fi Taloussihteeri, ilmoitusmyynti Tuija Koivu-Vajavaara puh. 020 748 9552 tuija.koivu-vajavaara@outlook.com Järjestösihteeri, tilaukset Elisa Ruponen puh. 020 748 9553 elisa.ruponen@outlook.com Päätoimittaja, toimituskunnan pj. Katja Remsu puh. 040 515 5807 katja.remsu@saimia.fi 8 Toimituskunnan jäsenet Heli Kamaja Susanna Hjulberg Satu Uronen Pirjo Wiksten Ulkoasu ja taitto Bitdesign Leena Närhi Tilaushinta 50 euroa/vsk. Ilmoitushinnat 2/1 s. 1925,- 1/1 s. 1265,- 1/2 s. 935,- 1/3 s. 1/5 s. 660,330,- Palsta-mm 1 euro Paino Forssa Print 2014 12 Kauppaopettaja ilmestyy kaksi kertaa ­vuodessa. nro materiaali ilmestyy viimeistään 4 Pääkirjoitus, Tuija Salmela 5 Ledare, Tuija Salmela 1 2 6–7 Koulutuspolitiikka puhutti valtuuskunnan syyskokouksessa 8–9 Mitä yhteysopeille kuuluu? 23.4. 12.11. 3.6.2015 9.12.2015 Oikovedos lähetetään ja aineisto palautetaan pyydettäessä. ISSN 0786-9118 10–11 Opinnäytetyö kauppa- ja kulttuuriopettajien jaksamisesta Etukansi: Marita Nyrhine. Takakansi: Katja Remsu. 2 SKO_2_2015_01.indd 2 25.11.2015 21:35:22

14 22 12–13 Opettajan rooli muutoksessa – Kun opettajasta tulee valmentaja 22–23 Työssäoppimiseen toivotaan asiakastöitä ja yrittäjyysoppia 14–15 Kenestä vuoden työpaikkaohjaaja? 24–25 Opettajan opit työelämävaihdosta 15 Elämyksiä asiakkaalle – Kahvi on muutakin kuin juoma 26–27 Elinikäinen opiskelu on palkitsevaa 18–19 AMK-opiskelijat toistensa opissa 27 20–21 Ilmiöpohjainen oppiminen – matkalla oikeaan työelämään 21 Koukussa Päijät-Hämeen kaupan- ja kulttuurialan ­opettajat 20v 28–29 Pohjoisen yhteistyötä kolmen valtion kesken 30–31 Keväällä SKOolataan Helsingissä 3 SKO_2_2015_01.indd 3 kauppaopettaja 25.11.2015 21:35:24

Pääkirjoitus Paineita koulutuksen uudistamiseen A Ammatilliseen koulutukseen kohdistuva ohjaus on selkeästi lisääntymässä. Opetusta halutaan monipuolistaa, halutaan ottaa käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja digitalisaation pitää näkyä kaikkialla. Meiltä vaaditaan enemmän vähenevillä toimintaedellytyksillä. Meiltä taitaa puuttua yhteisesti sovitut koulutuksen kehittämisen linjat, joita KESU on aiemmin edustanut. Nyt poukkoillaan eri suuntiin, toimintaa ohjataan paimenkirjeillä ja rahoituksen suhteen ollaan koko ajan epävarmassa odotustilassa. Ammattikorkeakoulut ovat saaneet lokakuussa opetus- ja kulttuuriministeriltä avoimen kirjeen, jossa ministeri esittää huolensa koulutustason laskusta ja resurssien tehottomasta hyödyntämisestä. Paineita on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnalle, vaikka rahoitusta tältäkin sektorilta on isolla kädellä leikattu. Korkeakoulujen tulee osoittaa tutkimuksen osalta, miten ja missä se saavuttaa kansainvälisen kärjen vuoteen 2025 mennessä. Samaiseen vuoteen mennessä ammattikorkeakoulujen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Miten sitten käytämme resurssimme ja mihin ne tulisi oh- Osaamisperustaisuus on keskiössä, ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen pyritään ratkomaan uudella koulutussopimusmallilla. jata. Miten tehostamme toimintaamme? Samaisessa kirjeessä otetaan kantaa myös siihen, että tällä hetkellä jopa 40 prosenttia henkilöstöstä tekee työtä muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä. Erikoistumiseen sekä vahvuuksiin tullaan jatkossa panostamaan ja niihin on luvassa strategiarahaa pitkäjänteisen panostuksen sijaan. Ministeri korostaa myös korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyön lisäämistä koulutuksen toisen asteen ja korkea-asteen kesken. Ammattikorkeakoulujen osalta tavoitteiden toteutumista ja uusien asettamista mitataan OKM:n kanssa tehtävissä sopimusneuvotteluissa seuraavalle nelivuotiskaudelle, vuosille 2017 – 2020. Neuvotteluissa peräänkuulutetaan rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista sekä yhteistyötä. Syksyllä käytäviä neuvotteluja edeltävät ammattikorkeakoulujen esitykset tutkintotavoitemääristä, joista käydään kevään mittaan neu- votteluja ministeriön kanssa. Sovitut tavoitteet ohjaavat omalta osaltaan korkeakoulujen suunnittelua, profiloitumista ja resurssointia. Ministeriön esittämät laskelmat perustuvat ennakkotietoihin kansallisesta koulutustarpeesta. Sen mukaan liiketalouden ja hallinnon tutkintotarpeen arvioidaan laskevan 600 tutkinnolla, ja kulttuurialaan kohdistuisi yli 500 tutkinnon leikkaus. Teknologian ja digitalisaation kehityksen on laskettu vaikuttavan tutkintojen sisältöihin, mutta myös luonnontieteiden ja tietojenkäsittelyn tutkintomääriin niin, että kasvua esitetään vajaalla 200 tutkinnolla. Ylempien tutkintojen määrän kasvuksi arvioidaan lähes 1500 tutkintoa vuoteen 2020 mennessä. Tätä perustellaan työelämän ja työpaikkojen kehittämisen sekä rakennemuutoksen näkökulmasta. OKM:n asettamat kärkihankkeet ohjaavat koulutusta. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen reformi on yksi kärkihankkeista. Tavoitteena on rahoituksen ja ohjauksen uudistaminen. Lisäksi halutaan tarjota joustavia opintomahdollisuuksia kuten verkkoopintoja, jotka nopeuttavat nuorten siirtymistä työelämään. Osaamisperustaisuus on keskiössä, ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen pyritään ratkomaan uudella koulutussopimusmallilla. Opettajan työnkuva muuttuu varmasti näidenkin uudistusten myötä, ja paineet löytää ammatillisen koulutuksen opettajille oikea työaikamalli kasvavat entisestään. Tehostaminen näkyy siis koko koulutuskentässä. Mitä uutta tuo ensi vuosi, tuleeko lisää paimenkirjeitä? Kiitos Sinulle vuoden uurastuksesta ja innostusta tuleviin haasteisiin! Tuija Salminen, SKOn puheenjohtaja 4 SKO_2_2015_01.indd 4 25.11.2015 21:35:26 B

B Behovet att styra den yrkesinriktade utbildningen ökar. Man vill göra utbildningen mångsidigare, och ta i bruk nya undervisningsmetoder - dessutom ska digitaliseringen synas överallt. Man kräver mer av oss, trots att våra förutsättningar minskar. Vi tycks också sakna gemensamma riktlinjer för att utveckla utbildningen, tidigare har utvecklingsplanen för utbildning och forskning väglett oss i dessa frågor. Nu studsar vi åt olika håll och verksamheten styrs med hjälp av herdabrev. Vad gäller finansieringen befinner vi oss hela tiden i ett tillstånd där vi väntar. Yrkeshögskolorna har i oktober fått ett öppet brev från undervisningsoch kulturministern där ministern framför sin oro över att utbildningsnivån sjunker och att resurserna används ineffektivt. Det finns också en press på forsknings- och utvecklingsverksamheten, trots att det även inom den här sektorn radikalt skurits ner på anslagen. Högskolorna ska kunna uppvisa hur och inom vad de kommer att nå den internationella toppen fram till år 2025. Om tio år ska yrkeshögskolorna internationellt vara konkurrenskraftiga. Hur ska vi då använda våra resurser och hur borde vi styra resurserna? Hur ska vi göra vår verksamhet effektivare? I samma herdabrev tar man också ställning till varför 40 % av de anställda jobbar med annat än undervisning och forskning. I framtiden kommer man att satsa på specialisering och på undervisningens starka sidor, och för det här ändamålet har man utlovat strategipengar i stället för en långsiktig satsning. Ministern poängterar också vikten av ett samarbete mellan de olika yrkeshögskolorna samt ett ökat samarbete mellan utbildningen på andra stadiet och utbildningen på högskolenivå. För yrkeshögskolornas del mäter man hur målen uppnåtts och ställer upp nya mål med hjälp av de avtalsförhandlingar som man har med undervisnings- och kulturministeriet för följande fyraårsperiod, alltså för åren 2017-2020. I förhandlingarna efterlyser man en förnyelse av både strukturer och av verksamhetsmodeller samt ett bättre samarbete. Förhandlingarna föregås på hösten av att yrkeshögskolorna lägger fram sina mål för hur många examina som kommer att av- Ledare Trycket att förnya utbildningen ökar ringarna är nödvändiga med tanke på strukturomvandlingen. Utbildningen styrs av spetsprojekten som undervisnings- och kulturministeriet har fastställt. Reformen av den yrkesinriktade utbildningen på andra stadiet är ett av spetsprojekten. Målet är att finansieringen och handledningen förnyas. Dessutom vill man kunna erbjuda flexibla studiemöjligheter, såsom nätstudier, som gör det möjligt för unga att snabbare komma ut i arbetslivet. Den kompetensbase- Den kompetensbaserade undervisningen är central och för inlärning på arbetsplatsen gör man upp ett nytt utbildningsavtal. läggas, på basis av antalet förhandlar man sedan med ministeriet under våren. De överenskomna målen styr i hög grad planeringen, profileringen och resursfördelningen vid yrkeshögskolorna. Uträkningarna som ministeriet presenterar baserar sig på förhandsinformation om det nationella utbildningsbehovet. Enligt dessa uträkningar kommer behovet av examina inom företagsekonomi och administration att sjunka med 600 examina, och inom kulturbranschen kommer 500 examina att skäras ned. Utvecklingen av teknologi och digitalisering anses inverka både på innehållet i examina och på antalet examina inom naturvetenskaperna och databehandlingen, därför anses här en ökning på närmare 200 examina befogad. Antalet högre examina beräknar man öka med 1500 examina fram till år 2020. Som bas för dessa förändringar anger man att både arbetslivet och arbetsplatserna förändras, och att föränd- rade undervisningen är central och för inlärning på arbetsplatsen gör man upp ett nytt utbildningsavtal. Lärarens arbete kommer garanterat att förändras i och med dessa reformer, och trycket att hitta rätt arbetstidsmodell för lärarna som jobbar inom den yrkesinriktade utbildningen ökar ytterligare. Effektiveringen syns inom hela utbildningsfältet. Vad kommer nästa år att föra med sig för nytt? Kommer vi att få fler herdabrev? Tack för det här årets knegande och jag önskar dig mycket iver inför de nya utmaningarna! Tuija Salminen, ordförande för SKO 5 SKO_2_2015_01.indd 5 25.11.2015 21:35:26

SKOn valtuuskunnalla t S KOn valtuuskunnan syyskokouksessa puhuttivat niin edunvalvonta, koulutuspolitiikka kuin järjestöpoliittiset asiat. Ison tilan saivat myös piirien aloitteet, joita pohdittiin työryhmissä. Näin SKOn hallitus muuttuu Hallituksen erovuoroisten jäsenten, Heidi Havumäki (Uusimaa, 2. aste), Jyrki Holappa (Oulu, AMK), Tiina Halmevuo (Uusimaa, 2.aste), Merja Pylväinen (Kymi, 2.aste), tilalle valittiin valtuuskunnassa uudet jäsenet. Samalla hallituksen kokoa pienennetiin yhdellä. Uudet varsinaiset jäsenet ovat Tapio Kattainen (Uusimaan, 2.aste), Susanna Hjulberg (Oulu, 2.aste), Ulla Virranniemi (Oulu, AMK). Varajäseniksi valittiin Teija Punkki (jatkaa, Uusimaa, 2.aste), Jarmo Susi (Turku ja Pori, 2.aste), Jari Koivumaa (jatkaa, Lappi, 2.aste), Terhi Kemppainen (Oulu, AMK). Koska Tapio Kattainen nousi varajäsenestä varsinaiseksi jäseneksi, varajäseniä piti valita yksi enemmän kuin eroavia. Varajäsensistä erovuorisia olivat myös Virpi Raivonen (Turku-Pori, AMK) ja Raili Mähönen (Savo-Karjala, AMK). Kymen piiri muistutti valtuuskuntaa aiemmista aloitteistaan liittyen OVTES epäselvään tulkintaan opettajan työajasta sekä saman pykälän epäselvästä soveltamisohjeesta, joka eriarvoistaa opettajat. SKOta pyydettiin vaikuttamaan siihen, että kieliä opettaisivat vain kieltenopettajat. Tämä liittyy ennen kaikkea toisen asteen opettajiin. Todettiin, että kielten opetuksen määrättyjä pätevyyksiä pitää noudattaa (ylempi tai soveltuva korkeakoulututkinto). Ongelman todettiin olevan sen verran laaja koko alalla, että se on syytä siirtää TUPAan valmisteltavaksi, minkä jälkeen asiaan palataan kevätvaltuuskunnassa SKOn lomakohteisiin liittyviä aloitteita oli tullut Hämeeltä, Oululta ja Keski-Suomelta. Toiveena oli lomakohteiden vuorokausimaksun maltillinen alentaminen sekä lomaviikkoja Levin kohteisiin. Todettiin, että SKO on realisoinut sijoitusten tuottoja nousukausilla, vuosina 2000 ja 2008 muun muassa lomakohteisiin, ja tällä hetkellä SKOlla on lomaviikkoja tarpeeksi. Lomakohteiden käyttäjämäärät ovat tällä hetkellä alhaiset, joten siitäkään syystä ei ole tarve hankkia uusia kohteita. Kohteita ja mökkejä on viime aikoina kunnostettu. Nyt seurataan, miten lomakohteiden vuokraukseen vaikuttaa uusi sähköinen varausjärjestelmä. Kohteiden vuokrauksen katsottiin  Valtuuskunta keskusteli koulu­ tuspolitiikan osalta muun muassa ammatillisen koulutuksen reformista ja siitä, miten oppimisesta entistä suurempi osa siirtyy työelämässä toteutettavaksi. Kuitenkin opetta­ jalla pitäisi säilyä vastuu opettami­ sesta, tapahtuipa oppiminen missä tahansa. Ammattikorkeakoulujen osalta keskusteltiin opetusministerin lähettämän avoimen kirjeen sisäl­ löstä ja sen tuomista haasteista tule­ ville sopimusneuvotteluille.  Edunvalvonnan osalta saatiin selvitys meneillään olevista yhteis­ kuntaneuvotteluista ja pakkolakien valmistelusta, Muutoksia on tulossa muun muassa vuorotteluvapaaseen ja ammatillisiin eläkeikiin. Ammatil­ lisen toisen asteen osalta vuosityö­ aikakokeilujen valmistelut etenevät. 6 SKO_2_2015_01.indd 6 25.11.2015 21:35:30

a työntäyteinen viikonloppu olevan SKOlaisille jo varsin edullista, joten vuokria ei alenneta. Myös lemmikkien pääsyä lomakohteisiin toivottiin. Messilän lisäksi muita kohteita ei vapautettu lemmikeille. Häme esitti sijoitustoiminnan tuottojen ja pääoman maltillista käyttämistä järjestötoimintaan ja jäsenmaksun alentamiseen. SKOn päämääränä on ollut käyttää tuotot järjestön jäsenten hyväksi ja näin onkin tehty. Myös Uusimaa toivoi jäsenmaksun alentamista, jotta jäseniä saataisiin lisää. Todettiin, että lähiaikoina olisi hyvä tehdä analyysia siitä, paljonko ja mistä SKOlaiset maksavat, mutta nyt jäsenmaksuja ei alenneta. Jäsenen maksama jäsenmaksu koostuu SKOn jäsenmaksusta ja OAJn jäsenmaksusta. SKOlla on mahdollisuus vaikuttaa ainoastaan oman jäsenmaksun suuruuteen, joka on kuitenkin jo hyvin alhainen, muutama kymmenen euroa. Asia siirrettiin kevään valtuuskuntaan. Mikkelin aloitteessa kysyttiin liiton tukea kulttuuritapahtumiin osallistumiseen. Todettiin, että SKO on varannut talousarvioon sekä urheilutoimintaan että kulttuuritoimintaan määrärahan, jota jäsenistö voi hakea tapahtumien järjestämiseksi. Keskustelussa ehdotettiin, että jatkossa piirit voisivat ehdottaa tapahtumia tai matkoja eri puolille Suomea, ja näihin voitaisiin neuvotella esimerkiksi halvempia lippuja SKOlaisille. Asiaa tai tapahtumaa ehdottanut piiri tai henkilö voisi ottaa asian hoitaakseen ja saada siitä vastaavan palkkion, joka on käytössä urheilutapahtumien järjestämisessä. Urheilutoiminnan järjestämisestä ovat vastanneet jäsenet. Oulu toivoi, että järjestettäisiin muitakin matkoja kuin viinimatkoja, ja että matkat ajoitettaisiin paremmin opettajien loma-ajankohtaan sopiviksi. Keskustelun jälkeen todettiin, että jatkossa voitaisiin järjestää erilaisia matkoja monipuolisemmista  SKOn puheenjohtaja Tuija Sal­ minen kertoi valtuuskunnalle SKOn, AKOLin, LEOn ja TOOLin hallitus­ ten yhteistapaamisesta, jossa poh­ dittiin pienten liittojen tiiviimpää yhteystyötä edunvalvonnassa. Kokouksessa myös todettiin, että tavoitteena on edelleen paikallis­ ten jäsenyhdistysten säilyminen, eikä työnantajakohtaisissa paikal­ lisyhdistyksissä haluta siirtyä hen­ kilöjäsenyyteen. Hallitus sai myös tehtäväkseen valmistella syksyn valtuuskunnalle vaaliohjesäännön muutokset koskien piirien edusta­ jien määrää valtuuskunnassa. teemoista juuri opettajien lomia-aikoina. Häme toivoi SKOlta aktiivisempaa tiedottamista uutiskirjeiden avulla. Sovittiin, että jatkossa tavoitteena on SKOn uutiskirjeen ilmestyminen säännöllisemmin. Lisäksi muistutettiin, että OAJ:n ja SKO:n tiedotuksen on tarkoitus täydentää toinen toistaan. Uusimaan aloitteessa toivottiin jäsenten aktivoimista. Myös Vaasa pyysi ehdotuksia toimenpiteistä, joilla jäseniä saataisiin aktivoitua järjestötyöhön. Keskustelun jälkeen todet-  Valtuuskunnan puheenjohtaja Seppo Kinkki on nuijinut 50 valtuus­ kunnan kokousta. Sitä juhlistettiin kynttiläkakulla kokouksen jälkeen. tiin, että olisi hyvä selvittää, mitä kaikkea jo nyt eri alueilla tehdään. Näitä ideoita voisi levittää muihinkin piireihin ja näin aktivoida jäsenistöä, mutta myös houkutella SKOhon uusia jäseniä. Aiheesta laitetaan yhteysopettajille viestiä. Uusimaa esitti, että SKOn järjestämiin tilaisuuksiin kutsuttaisiin tämän hetkisiä päättäjiä eläkeläisten sijaan. Valtuuskunnassa todettiin, että näin ilman muuta tehdään ja on tehtykin, eläkeläisiä unohtamatta. Teksti ja kuvat: Katja Remsu 7 SKO_2_2015_01.indd 7 kauppaopettaja 25.11.2015 21:35:33

Hei, tartu meitä hihasta! Mitä yhteysopettaja tekee, mitä yhteysopettajalta kysytään, miten yhteysopettaja houkuttelee meille uusia jäseniä? Kuusi yhteysopettajaa vastaa. Teija Launiainen, Saimaan ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan kaupan ja kulttuurin opettaja ry. Miten houkuttelet opettajia SKOn jäseniksi? Lapin ammattikorkeakoulu Erityisesti olen painottanut edunvalvonnan merkitystä. Sen tärkeyttä ei huomata silloin kun kaikki asiat ovat niin sanotusti hyvin. Tällä hetkellä todella monessa oppilaitoksessa YTneuvottelut ovat joko menossa, alkamassa tai päättyneet, ja oman luottamusmiehen neuvot ja apu ovat silloin todella tärkeitä. Olen pyrkinyt aktiivisella tiedottamisella osoittamaan ns. ei jäsenille sen, mistä he jäävät paitsi. Tietenkin myös erilaiset rahalliset edut ovat jäsenistölle tärkeitä. Mitä asioita nousee esille keskusteluissa SKOn toiminnasta tai koulun arjesta? Vaasan Kauppaopettajat ry SKO Keski-Suomi ry Usein kysytään meidän omista palkka-asiamiehistä, ja heidän neuvojaan olenkin kysynyt usein. Vastaukset tulevat todella nopeasti ja auttavat selvittämään asioiNurmeksen ta eteenpäin. Omalla Kauppaopettajat ry alueellani, Etelä-Karjalassa, SKOn lisäksi näkyviä toimijoita ovat mm. Etelä-Karjalan ammatilliset opettajat ry sekä OAJ Etelä-Karjala. Lappeenrannan kaupan ja kulttuurin opettaja ry. Forssan Kauppaopettajat ry Koulujen arki on nykyään todella kiireistä, ja opettajilta vaaditaan aina vaan enemmän uudenlaisia työtehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi opiskelijahallintoon, työharjoitteluun jne. Näiden työtehtävien oletetaan hoituvan samalla resurssilla, ja tehokkuutta vaaditaan aina lisää. Opettajan työpäivät ja -viikot venyvät usein kohtuuttoman pitkiksi ja kun lomat alkavat, palautuminen kestää todella kauan. Mitä sinulta kysytään? Oma oppilaitoksen kuuluu Avainta työnantajaiin ja meillä sovelletaan AVAINTES:iä ja AVAINOTES:iä. AVAINOTES:iin liittyvät kysymykset liittyvät työajan suunnitteluun ja seurantaan. Työajanseuranta on todella iso ongelma ja se koetaan vaikeaksi. Tähän liittyen olen yrittänyt painottaa sen tärkeyttä. Lisäksi kysytään eduista kuten mökkien varaamisesta ja vakuutuksesta. Mari Erho, Jämsän ammattiopisto, SKO Keski-Suomi ry. Miten houkuttelet opettajia SKOn jäseniksi? Vaikka olen ollut yhteysopettaja vasta todella lyhyen aikaa, olen saanut houkuteltua jäseneksi jo yhden kollegan. Strategiani on pyytää mukaan taloon tulevat uudet opettajat, ja heille voin kertoa kyllä aivan totuudenmukaisesti, kuinka hyviä jäsenetuja yhdistyksellämme on. Mitä asioita nousee esille keskusteluissa SKO:n toiminnasta tai koulun arjesta? SKOn toiminnasta en ole juuri keskustellut uusien opettajien kanssa, mutta muutoin koulun arki puhuttaa. Opettajien vaihtuvuus on meillä melko suurta ja etenkin niin, että nimenomaan nuoret opettajat ovat vain vähän aikaa talossa. Arkityö on haastavaa etenkin nyt, kun uudet 8 SKO_2_2015_01.indd 8 25.11.2015 21:35:34

a! opetussuunnitelmat ja käytänteiden muutokset aiheuttavat lisätyötä. Mitä sinulta kysytään? Minua ei varmasti vielä tunneta yhteysopettajana, joten en ole saanut yhteydenottoja toimen puitteissa. Päivi Hanni-Vaara, Lapin ammattikorkeakoulu Miten houkuttelet opettajia SKO:n jäseniksi? Keskustelen asioista aivan tavallisesti ja yritän olla mahdollisimman helposti lähestyttävä. Näen tärkeänä, että viestinnässä korostuu jäsenyyden tuomat edut, niin henkilökohtaisella kuin työyhteisön hyvinvoinnin tasolla. Maanlaajuinen huippuosaajien verkosto on sellainen jäsenyyden tuki, että kyllähän siihen haluaa kuulua.  Mitä asioita nousee esille keskusteluissa SKO:n toiminnasta tai koulun arjesta? Koulun arjessa käymme keskustelua tavoitteellisista tiloista, joita ovat mm. työhyvinvoinnilla johtaminen, kiireen selättäminen, jaksaminen sekä asiantuntijuuden ja osaamisen kasvun tuki. Olen onnekas, että yhteistyö ja vuoropuhelu luottamusmies Ulla Kangasniemen ja Rovaniemen kauppaopettajien hallituksen kanssa on niin jouhevaa ja voimaannuttavaa. SKO:lta toivon ja odotan perustehtävän lisäksi konkreettista läsnäoloa – myös alueella. Ammattiyhdistystoimintaa on kehitettävä tavalla, joka osallistaa ja saa myös tulevat sukupolvet innostumaan mukaan! Tähän tilaukseen pyrimme paikallisesti vastaamaan uudella vuotuisella teemalla, joka ohjaa meitä mm. sisällöllisesti kun suunnittelemme yhdistyksen tapahtumia ja tilaisuuksia.   Mitä sinulta kysytään? Kysymyksiä on monenlaisia mm. jäseneksi liittymisen prosessista jäsenetuihin. Rinnakkaisjäsenyys puhuttaa varsin usein ja sesonkiluontoiset asiat nousevat pintaan vuosikellon tarkkuudella. Viimeksi mainituista mökkivuokraukset ja muut loma-aikojen edut ovat tärkeitä jäsenistölle. Marko Ruusiala, Forssan ammattiinstituutti, Forssan Kauppaopettajat ry. Miten houkuttelet opettajia SKO:n jäseniksi? Kertomalla jäseneduista ja hyödyistä, joita jäsenyydellä saa. Yhdessä olemme vahvempia! Mitä asioita nousee esille keskusteluissa SKO:n toiminnasta tai koulun arjesta? Yleisiä asioita laidasta laitaan, esimerkiksi palkkaukseen liittyviä juttuja. Mitä sinulta kysytään? Kaikkea mahdollista! Timo Malin, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan Kauppaopetta­ jat ry. Miten houkuttelet opettajia SKO:n jäseniksi? Henkilökohtaisten keskustelujen kautta korostaen ryhmävoimaa, eli että vain OAJ toimii opettajan työmarkkinajärjestönä ja tietenkin kauppaopettajiin kuulumalla tuot taustatukea. ei ole ollut tarpeeksi vahvaa. Tämä sekä myös jäsenmaksuosuuden hinta ovat olleet liittymisen estäviä tekijöitä. Mitä sinulta kysytään? Vaikka tiedetään, että olen Kauppaopettajissa, niin kysytään hyvin vähän asioita. Yhdistyskollegat usein lähestyvät minua asioilla, jotka ohjaan sitten keskusteltavaksi luottamusmiehemme kanssa. Rauno Peura, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes, Nurmeksen Kauppaopettajat ry. Miten houkuttelet opettajia SKO:n jäseniksi? Kerron SKO.sta yleistä (OAJ:n jäsenliitto), SKO:n jäseneduista, edunvalvonnasta, palvelusuhdeneuvonnasta, virkistys ja tapahtumatoiminnasta. Lisäksi käyn läpi piirin toimintaa. Aluksi käydään SKO:n nettisivuilla ja keskustelu menee pitkälti dialogisesti. Lisäksi pyrin saamaan mukaan keskusteluihin talossa jo olevan SKO:n jäsenen mukaan. Mitä asioita nousee esille keskusteluissa SKO:n toiminnasta tai koulun arjesta? Mitä sinulta kysytään? SKO:n organisaatio ja päätöksenteko, piirien toiminta, toimintaan mukaan pääseminen, SKO:n jäsenmaksun suuruus, edut, edunvalvonta, palvelusuhdeneuvonta, loma-asunnot ja niiden vuokraus, alennukset, paikallinen toiminta Nurmeksen kauppaopettajat ry jne. Teksti: Pirjo Wiksten Mitä asioita nousee esille keskusteluissa SKO:n toiminnasta tai koulun arjesta? Kollegat ovat usein kokeneet, että erityisesti ammattikorkeakoulun opettajan asema on koko ajan heikentynyt ja näin että edunvalvonta 9 SKO_2_2015_01.indd 9 kauppaopettaja 25.11.2015 21:35:34

Liiketalouden ja kulttuurialan o Opetusalalla on tapahtunut paljon muutoksia viime vuosina ja opettajien työnkuva on muuttunut. Opetuksesta on tullut entistä monimuotoisempaa ja opetuksen lisäksi opettajille on tullut paljon muitakin tehtäviä. Rahoitusmallit ovat muuttuneet ja koulutusrahoituksen menoleikkaukset aiheuttavat lähitulevaisuudessakin muutoksia opetusalalle. O AJ tutkii säännöllisesti jäseniensä hyvinvointia ja edellisessä kyselyssä oli havaittavissa, että kasvavat vaatimukset heikentävät opettajien työssä jaksamista. Suomen Kauppa- ja kulttuuriopettajat halusi selvittää, mitkä tekijät kuormittavat jäsenkuntaa työssä ja tähän liittyen HaagaHeliassa tehtiin keväällä 2015 opinnäytetyö, jossa tutkittiin Webropolkyselyllä liiketalouden ja kulttuurialan opettajien työn kuormittavuustekijöitä. Opinnäytetyön teki liiketalouden opiskelija Maria Tenhunen ja hänen ohjaansa oli Juha Sillanpää Haaga-Heliasta. Työn tavoitteena oli selvittää, miten liiketalouden ja kulttuurialan opettajat kokevat työn kuormittavuuden omassa työssään ja mitä alakohtaisia eroja kuormittavuudessa on. Työn kuormittavuudella tarkoitetaan niitä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, jotka kuormittavat työntekijää haitallisesti töissä. Sopiva työkuormitus edistää työntekijän terveyttä ja työkykyä ja mikäli työntekijä palautuu riittävästi työpäivän rasituksista ja pystyy viettämään täysipainoista vapaa-aikaa, on kuormitus tasapainossa. Haitallisessa kuormittuneisuudessa työntekijän palautuminen ei ole riittävää. Tyytyväisyys nykyisessä työssä erosi selvästi liiketalouden ja kulttuurialan opettajien kesken niin, että liiketalouden opettajat olivat kyselyhetkellä tyytyväisempiä työhönsä kuin kulttuurialan opettajat. Nykyinen työ koetaan yleensä merkityk- selliseksi ja riittävän haasteelliseksi, mutta työmäärää ei pidetä sopivana. Eniten työssä kuormittivat ajan puute ja tekemättömät työt. Muina kuormittavina tekijöinä pidettiin ammattikorkeakoulujen toimintaympäristön muutoksia ja omaan työhön liittyviä muutoksia. Vastaajien mielestä organisaatio voi vähentää työn kuormittavuutta monipuolisilla työntekomalleilla, joihin kuuluu mm. etätyön mahdollisuus. Myös tavoitteiden pitäisi olla selkeitä. Työyhteisö voi tukea työssä jaksamista arvostamalla henkilöstön työpanosta, pitämällä henkilöstön ajan tasalla muutoksista ja luomalla selkeät pelisäännöt. Toimintojen jatkuva kehittäminen jakoi mielipiteitä niin, että hieman yli puolet oli sitä mieltä, että toimintojen jatkuva kehittäminen lisää työssä jaksamista, kun vastaavasti reilu viidennes vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Mitä tutkittiin? Tavoitteena oli selvittää, miten liike­ talouden ja kulttuurialan opettajat kokevat työn kuormitta­vuuden ­t yössään. Kyselyssä oli neljä aihealuetta: työn kuormittavuuden nykytilan arviointi, miten opettajien työssä jaksamista voidaan parantaa, työaikasuunnitteluun liittyvät kysymykset ja työn kuormittavuuteen vaikuttavien tekijöiden lisäys/vähentäminen. Kyselyssä oli monivalintakysymyksiä, avoimia kysymyksiä ja mielipideväittämiä. Kysely Kysely lähetettiin 2582 SKO ry:n jäsenelle maalis-huhtikuussa 2015. Vastausprosentti oli 17,2 % ja vastauksia saatiin 443. Vastanneista 74,4 % oli liiketalouden ja 25,6 % kulttuurialan opettajia. Vastanneista naisia oli 69,8 % ja miehiä 30,2 %. 10 SKO_2_2015_01.indd 10 25.11.2015 21:35:34

n opettajien työn kuormittavuus Oman työn kuormittavuutta koskevissa kysymyksissä eniten ongelmia oli omaan työhön liittyvien tavoitteiden asettamisessa ja riittävässä työhön keskittymisessä. Viidennes vastaajista koki, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä työyhteisössä. Omaa työssä jaksamisesta voi parantaa ylläpitämällä omaa osaamista, iloitsemalla hyvistä työsuorituksista, ilmaisemalla mielipiteensä, suhtautumalla myönteisesti uusiin asioihin, kehittämällä omia vahvuuksiaan sekä huolehtimalla omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan. Opettajan työaika ei yleensä jakaudu tasaisesti lukuvuoden aikana ja tämän koki ongelmaksi 65 prosenttia vastaajista. Yli 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että opintojaksojen sisällöt vaihtelivat melko tai erittäin paljon vuosittain. Opetussuunnitelman muuttuminen jakoi mielipiteitä niin, että noin 42 prosentin mielestä opetussuunnitelmat muuttuivat melko tai erittäin paljon vuosittain, kun vastaavasti noin 40 prosentin mielestä ne vaihtelevat melko tai erittäin vähän vuosittain. Työajan suunnittelua opettajien mielestä voi parantaa joustomahdollisuuksilla, seuraamalla paremmin työaikaa, esimiehen toiminnalla sekä riittävällä ja tasapuolisella resursoinnilla. Liiketalouden opettajat kaipasivat enemmän parempia työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen työkaluja kuin kulttuurialan opettajat. Kulttuurialalla taas toivottiin suurempaa panostusta työn jatkuvaan kehittämiseen, parempaa päätöksentekomallia ja esimiehen näkyvyyttä ja arvostusta enemmän kuin liiketalouden alalla. Molemmat opettajaryhmät toivoivat sisäisten toimintaprosessien selkeyttämistä. Työn kuormittavuustekijöiden vähentämiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä kannattaa tehdä työyhteisöissä. Opettajille pitäisi tarjota monipuolisia työntekomahdollisuuksia, lisätä etätyötä ja selkiyttää päätöksente- komallia. Opettajien pitäisi päästä vaikuttamaan enemmän oman työn sisältöön ja toteutukseen ja heitä pitäisi kuunnella enemmän. Organisaation joustavuus ja autonomia vaikuttavat työkuormitukseen ja itsenäinen työ, johon pystyy vaikuttamaan kuormittaa vähemmän. Jatkuvat muutokset kuormittavat työntekijöitä erityisesti silloin, kun omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisiä. Lähiesimiehen tuki on tärkeää ja esimiehen tulisi olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Työn ja vapaaajan yhteensovittamiseen toivotaan parempia työkaluja ja erityisesti sekä päivisin että iltaisin opettavat opettajat kokevat, että työn ja vapaa-ajan välinen raja on hämärtynyt. Työstä aiheutuvaa kuormittumista voidaan vähentää teknologiaan, yksilöön ja organisaatiorakenteeseen suunnattujen toimenpiteiden avulla. Pienilläkin panostuksilla on mahdollista lisätä työssä viihtymistä ja työmotivaatiota ja vähentää sairauspoissaoloja. Teksti: Saara Heikkonen, lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu Kuinka tyytyväisiä oltiin? Millä vähennetään työn kuorimittavuutta? Mielipiteitä työaika- ja opetussuunnitelmista Melko tai erittäin kuormittavina tekijöinä pidettiin ajan puutetta (71,2 %), tekemättömiä töitä (67,5 %) ja omaan työhön liittyviä muutoksia (65,9 %). Vastaajien mielestä organisaatio voi vähentää työn kuormittavuutta monipuolisilla työntekomalleilla, kuten etätyön mahdollisuudella (86,9 %) ja selkeillä tavoitteilla (94,7 %). Työyhteisö voi tukea työssä jaksamista yli 90 % mielestä arvostamalla henkilöstön työpanosta, pitämällä henkilöstön ajan tasalla muutoksista ja selkeillä pelisäännöillä. Työaikasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä 65 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä työajan jakautumisesta tasaisesti lukuvuoden aikana. Vastaajista 42,9 % oli sitä mieltä, että opintojaksojen sisältö vaihtelee melko tai erittäin paljon vuosittain . Vastaajista 41,5 % mielestä opetussuunnitelma muuttuu melko tai erittäin paljon vuosittain ja 39,3 % mielestä opetussuunnitelma muuttuu melko tai erittäin vähän vuosittain. Liiketalouden opettajista 67,4 % oli melko tai erittäin tyytyväinen työhönsä ja kulttuurialan opettajilla vastaava luku oli 52,7 %. Melko tai erittäin tyytymätön työhönsä oli 17,4 % liiketalouden opettajista ja 26,8 % kulttuurialan opettajista. Esimiesten tuki Vastaajista 65 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että esimies tukee ja kannustaa, mutta noin viidennes oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Vastaajista 66,2 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että esimies on oikeudenmukainen ja tasapuolinen. 11 kauppaopettaja SKO_2_2015_01.indd 11 25.11.2015 21:35:34

Opettajasta valmentajaksi – miten opettajan rooli muuttuu koulumaailmassa Muistatteko vielä, kun alakouluikäisinä istuimme pulpeteissamme ja kuuntelimme opettajan opetusta. Kirjoitimme vihkoihin samaan aikaan samat asiat, opettelimme yhtä aikaa kirjailemaan vohvelikankaisia pyyhkeitä ja lausuimme yhteen ääneen englannin kielisiä lauseita. Olimme kaikki tasavertaisia, etenimme samaa vauhtia ja opimme asiat yhtä aikaa. Vai opimmeko ­kuitenkaan? K oulumaailmassa on alettu pikkuhiljaa ymmärtää, että me opimme asioita yksilöinä kaikki vähän erilailla. Toiset oppivat kuuntelemalla ja toiset kokeilemalla. Toiset nopeasti ja toiset joutuvat jankkaamaan samaa asiaa vähän pidempään. Opettajan rooli on muuttumassa luennoitsijasta enemmän ohjaajaksi tai rinnalla kulkijaksi. Joissakin oppilaitoksissa ei enää edes ole opettajia, vaan on kouluttajia tai valmentajia. 12 SKO_2_2015_01.indd 12 25.11.2015 21:35:35

 MERCURIA Kauppiaitten Kaup­ paoppilaitoksen opiskelijat työsken­ televät työpajoissa esimerkiksi Visu­ aalisen myyntityön opintojaksoilla. Tässä valmistellaan Halloween-tee­ man mukaista somistusta. SKY-Opiston rehtori Maria Korpi on vetänyt useita koulutuksia ammatikseen opetustyötä tekeville. Koulutuksissa halutaan antaa työkaluja nimenomaan tällaiseen valmentavaan otteeseen opettajan ja opiskelijan välille. Korpi kutsuu itseään myös pedataiteilijaksi ja ihmettelijäksi, koska hän kyseenalaistaa perinteiset opetusmallit, ja löytää itsestään ja ympäriltään uskomattoman hienoja ja uusia malleja oppisen suunnitteluun ja toteutukseen. Hänen mielestään erityisesti ammattioppilaitosmaailmassa eletään aikaa, jossa työelämän vahva mukaantulo opiskelijoiden valmentamisessa on jo osa arkipäivää. Opiskelijoille ei haluta enää kaataa tietoa päähän, vaan muutetaan ajatustapaa niin, että opiskelijoita opetetaan oppimaan sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Opettajien keskeisenä tehtävänä tulisi olla oppisen iloliekin sytyttäminen. Kun opiskelijat saadaan motivoi- Maria Korven vetämän UTOPEDAhankkeen valmentaja-opettajat keväällä 2015. UTOPEDA-hanke perustuu työelämävaltaiseen oppi­ miseen. tumaan opiskelemaan hänelle itselleen sopivilla tavoilla, niin opiskelija hakee tietoa itsenäisesti ja tapahtuu oppimista. Tämä vaatii opettajilta pedagogisia taitoja ja rohkeutta toteuttaa asioita perinteistä poikkeavilla tavoilla. Opettajan tulisikin tehdä itsestään jossain vaiheessa tarpeeton valmentaessaan opiskelijoita ja nähdä itsensä oppimisen mahdollistajina sekä rinnallakulkijoina. Kun liekki on sytytetty ja opiskelijat pääsevät tiedonhaussaan ja oppimisprosessissaan flow-tilaan, on opettajien osattava siirtyä sivuun ja annettava ryhmän hengittää itse. Tämä vaatii opettajilta oikeaa asennetta, mutta myös oppilaitoksen johdolta aitoa vastuunantoa ja luottamista opettajien pedagogisiin taitoihin. Maria Korpi näkee myös opettajien, tai tulevaisuudessa ehkä valmentajien, roolin muuttuvan enemmän yrittäjämäiseksi. Huippuvalmentajat voivat brändätä itsensä ja työskennellä erilaissa asiantuntijaosuuskunnissa, joiden kautta he voivat valmentaa useammissa oppilaitoksissa. Opettajan työn kuva tulee muuttumaan valtavasti, ja tässä muutoksessa parhaiten tulevat menestymään ne opettajat, jotka ovat motivoituneita, uskaltavat tehdä asioita uudella tavalla ja joilla on vahva ammatillinen ja pedagoginen osaaminen. Työelämän vahvaan rooliin opetuksen toteuttamisessa vaikuttavat koulutuskentälle suunnitellut leikkaukset. Eikä tämä muutos ole välttämättä pelkästään huono asia. Tulevat säästöt pakottavat opettajat ja oppi- laitokset kehittämään toimintaansa. Myös oppilaitosten tulee ymmärtää se, että aitoa kehittymistä tapahtuu silloin, kun meidät ajetaan ajattelemaan toisin. Vaikka syyt tähän muutokseen saattavat olla taloudellisia, on muutos ja kehittyminen aina hyvä asia. Muutos on pelottavaa, ja muutosvastarinta elää erityisen vahvana perinteisessä oppilaitosympäristössä. Mutta muutos lähtee pienistä askelista ja Maria kannustaakin kouluttamiaan valmentajia toimimaan pioneereina omissa työympäristöissään. Tärkeintä kaikessa on kuitenkin oppija, motivaatio ja oppimisen ilon liekki. Teksti ja kuvat: Satu Uronen,­ lehtori, Mercuria Aitoa kehittymistä tapahtuu silloin, kun meidät ajetaan ajattelemaan toisin. 13 kauppaopettaja SKO_2_2015_01.indd 13 25.11.2015 21:35:37

Löytyykö oppilaitoksestanne Suomen paras työpaikkaohjaaja vuonna 2015? Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus, Kaupan liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Helsingin Kauppiaitten yhdistys ry. valitsevat ja palkitsevat nyt ensimmäistä kertaa vähittäiskaupan vuoden työpaikkaohjaajan. Hyvään työpaikkaohjaukseen halutaan kannustaa, ja siksi siitä kilpaillaan jatkossa vuosittain. Vähittäiskaupan vuoden työpaikkaohjaaja 2015 palkitaan 1 000 euron apurahalla keväällä 2016. T yöpaikkaohjauksen merkitys kasvaa jatkuvasti. Hallitusohjelman mukaan työpaikoilla opiskellaan yhä enemmän tulevina vuosina. Yrityksistä pitäisi siis löytyä osaavia ja motivoituneita työpaikkaohjaajia, jotka varmistavat työntekijöiden riittävän ammattitaidon. Myös yritysten ja oppilaitosten toimiva yhteistyö on tarpeen, kun koulutetaan työpaikkaohjaajia tehtäväänsä. Hyvää työpaikkaohjausta arvostetaan, siksi kauppaopettajien ja työpaikan edustajien toivotaan ilmoittavan osaavia työpaikkaohjaajia kilpailemaan vuoden parhaan työpaikkaohjaajan arvonimestä. MERCURIA Kauppiaitten Kauppaop­ pilaitoksen opiskelijat Mari Stenberg, Aki Björklund, Teemu Hopeasaari ja Marja-Liisa Kontio valmistautuivat lähtemään työharjoitteluun. Opiskelijan tavoite työssäoppimisjaksojen aikana on kehittyä ammatillisesti. Ilman kunnollista ohjausta opiskelija voi jäädä tyhjän päälle eikä saavuta koulutuksen tavoitteita. Samalla hänen kilpailukykynsä työmarkkinoilla heikkenee. Laadukas työpaikkaohjaus tuottaa laadukkaita työntekijöitä, mikä on niin yhteiskunnan ja yrityksen kuin myös työnte- 14 SKO_2_2015_01.indd 14 25.11.2015 21:35:38

kijän etu. Ansiokkaat ja taitavat työpaikkaohjaajat ansaitsevat kiitosta, ja heistä kannattaa kertoa yhteistyöoppilaitokselle. Vähittäiskaupan vuoden työpaikkaohjaajan kriteerit sekä tarkemmat ohjeet kilpailuun osallistumisesta ja yhteyshenkilöistä ovat luettavissa Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskuksen verkkosivuilla (www. kaupankoulutuksenkehittamiskeskus.fi).  Oppilaitokset koordinoivat valintaprosessia ja tekevät yhdessä työpaikan edustajien kanssa valitsijaryhmälle esityksen vuoden 2015 vähittäiskaupan työpaikkaohjaajasta 15.2.2016 mennessä.  Vuoden työpaikkaohjaajaksi valitaan työpaikkaohjaaja, joka työskentelee vähittäiskaupan alalla. Hän ohjaa opiskelijaa tai tutkinnon suorittajaa, joka opiskelee jotain seuraavista liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnoista: Teksti: Mervi Angerma-Niit•  liiketalouden perustutkinto tylä, Mikko Laakkonen, Heidi •  myynnin ammattitutkinto Rasilainen ja Maarit Mänttä•  markkinointiviestinnän ammattiri. Kirjoittajat kuuluvat Kaupan  tutkinto Koulutuksen Kehittämiskeskuk•  kaupan esimiehen erikoisammatsessa toimivaan Työpaikkaohjaa titutkinto misen klusteriin. •  ruokamestarin erikoisammatti tutkinto. Asiakkaiden ilahduttamisella kilpailijat kyykkyyn K yky hyödyntää tai ennakoida muutosta on nykyorganisaatioille elinehto. Edistyksellisimmät organisaatiot toimivat jopa muutoksen ajureina luoden itselleen haluamansa tulevaisuuden. Vuoden vaihteessa alkaneessa Peluri-hankkeessa tutkitaan, millaisella innovaatiotoiminnalla kyetään tuottamaan asiakkaita ilahduttavia, odotukset ylittäviä ja tajunnan räjäyttäviä uusi ratkaisuja. Asiakkaiden piilevien tarpeiden tunnistaminen Tarve on jotain, mitä asiakas tietää haluavansa. Yleensä markkinoilla on jo vaihtoehtoisia ratkaisuja. Keinoksi siis jää tarjota joko hiukan parempi tai edullisempi ratkaisu kuin kilpailijoilla, tai brändätä oma ratkaisu erottuvasti. Peluri-hankkeessa keskitytään asiakkaiden piileviin tarpeisiin ja odotuksiin, joita ei osata kunnolla tuoda esille tai joita ei ole edes tunnistettu. Tämä luo syvällistä asiakasymmärrystä. Kyse on strategisesta arvoinnovoinnista, jolloin joko tehdään eri asioita kuin kilpailijat tai tehdään samoja asioita kuin kilpailijat, mutta eri tavalla. Runsas, jaettu ja ihmiskeskeinen arvo Suomalaiset ovat hyviä luomaan asiakastarpeet täyttäviä, funktionaalista ja taloudellista arvoa tuottavia ratkaisuja. Nyt tarvitaan kuitenkin seuraavaa jättiloikkaa - kuinka ylitetään asiakkaiden odotukset ja ilahdutetaan heitä sitä kautta? Arvon luonnissa tulee keskittyä funktionaalisen ja taloudellisen arvon rinnalla myös emotionaaliseen, kulttuurilliseen ja sosiaaliseen arvoon. Esimerkkinä tällaisesta runsaasta arvosta ovat Good Life Coffee –yritykset. Heidän kahviaan ei osteta pelkästään sen hinnan tai piristävän vaikutuksen takia, lisäksi korostuvat kahvinjuonnin sosiaalinen ja kulttuurillinen merkitys. Kahvin nauttiminen on kohtaaminen, johon liittyy elämyksiä ja tarinoita. Runsaan arvon kautta kahvin hinnan merkitys vähenee asiakkaille. (Tikka&Gävert 2014, Arvonluonnin uusi aalto) Strateginen arvoinnovaatio syntyy nopeasti ja kokeilevasti ja jaetun arvon luomiseksi. Tätä varten olemme rakentaneet mm. Yhteen hiileen -sessiosarjan, joka koostuu Kotipesä kuntoon-, Kipujamit- ja Parannusklinikka-sessioista. Näihin osallistuu case-organisaatioiden lisäksi heidän asiakas- ja toimittajaedustajiaan. Arvonluonnissa käytetään osallistavia pellillisiä menetelmiä, jotta eri tahoilta saataisiin erilaisia ideoita ja näkökulmia. Peluri on Tekes-hanke, jonka toteuttavat Saimaan ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja VTT vuosina 2015-2016. Hankkeen ydinteemoja ovat strateginen arvoinnovointi, runsas ja jaettu arvo sekä arvon luominen yhdessä pelillisten menetelmien avulla. Hankkeessa on mukana 12 yksityistä tai julkista organisaatiota. Teksti: Erno Salmela, tutkijatohtori, LUT School of Business and Management ja Pasi Juvonen, lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu Peluri-hankkeessa ohjataan ja tuetaan case-organisaatioita niiden strategisessa arvoinnovoinnissa runsaan 15 kauppaopettaja SKO_2_2015_01.indd 15 25.11.2015 21:35:38

Uutta opetuk s Uutuus Uutuus ILMESTYY 1/2016 MYÖS E-KIRJANA! Sirpa Hänti, Liisa Kairisto-Mertanen, Heidi Kock Sirkka Kortetjärvi-Nurmi, Kaarina Murtola Oivaltava myyntityö Areena – Yritysviestinnän käsikirja Asiakkaana organisaatio • Kattava modernin B2B-myynnin oppikirja korkeakouluihin • Yrityselämän esimerkkejä ja käytännön harjoituksia • Autenttisia esimerkkejä • Käytännön työkaluja suullisen ja kirjallisen viestinnän suunnitteluun • Amk-opintoihin ja käsikirjaksi yrittäjille 1. painos 2016 1. painos 2015 • 45 € Uudistettu Uudistettu ILMESTYY 4/2016 ILMESTYY 1/2016 Timo Lindholm, Juhani Kettunen Soile Tomperi Globaali kansantalous Tilintarkastus • Amk-opintoihin ja aikuisopiskeluun • Globaali näkökulma kansantalouteen • Perusteorioita, ilmiöitä ja käsitteitä käytännönläheisesti • Kirja on päivitetty uuden tilintarkastuslain mukaiseksi 3., uudistettu painos 2016 • 43,30 € 1. painos 2016 Edita Oppiminen SKO_2_2015_01.indd 16 25.11.2015 21:35:38

k seen Editalta Uutuus Uudistettu MYÖS E-KIRJANA! Seija Bergström, Arja Leppänen Yrityksen asiakasmarkkinointi • Suosittu oppikirja nyt täysin uudistettuna • Laaja ja ajankohtainen Opettajan Digiaineisto • Kirjan osat voi hankkia erillisinä e-kirjoina tai vuokrata e-kirjan määräajaksi www.ellibs.com/fi/edita 16., uudistettu painos 2015 • 52,50 € Kukka-Maaria Flink, Tinka Kerttula, Anna-Maija Nordling, Veera Rautio Asiakaspalvelun ammattilaiseksi • Työelämälähtöinen ja osaamisperustainen oppikirja Asiakaspalvelun tutkinnon osaan • Runsaasti käytännön esimerkkejä • Omaan pohdintaan ja tiedonhakuun kannustavia tehtäviä 1. painos 2015 • 39 € Uutuus TULOSSA DIGITOITUNA 1/2016 Mika J. Kortelainen, Jari Kyrö Soile Tomperi Myynnin ammattilaisena Kirjanpidon sähköinen tositeaineisto Ammattimainen myyntityö yritysympäristössä • Harjoitteluaineisto kirjanpito- ja tilinpäätöstaitoihin • Aineiston koko vuoden ostolaskut sekä tiliotteet digitoituina eli konekielisinä • Digitoitu aineisto toimii kaikissa taloushallinnon ohjelmissa, joihin on mahdollista lukea Finvoice-muotoisia verkkolaskuja sekä pankkistandardin mukaista tilioteaineistoa • Merkonomiopintoihin ja myynnin ammattitutkintoon • B2B-myynnin käytännön oppikirja • Käytännön esimerkkejä, aktivointeja ja pohdintatehtäviä 1. painos 2015 • 37 € Tilaukset ja lisätiedot opettajapalvelu@edita.fi • puh. 020 450 010 • www.oppinet.fi SKO_2_2015_01.indd 17 25.11.2015 21:35:38

AMK-opiskelijat toistensa opissa - Työelämätaitoja nuorille ja esiintymisvarmuutta aikuisille S yys-lokakuussa 2015 Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogiikan päivätoteutuksen ryhmä ja restonomien monimuotoryhmä opiskelivat kahtena aamupäivänä viestintätaitoja yhdessä. Aikuiset hyödynsivät ns. hiljaista tietoaan pitämällä nuorille lyhyitä pajoja. Nuoret puolestaan antoivat aikuisille esimerkkiä reippaasta paneelityös- kentelystä. Lisäksi kumpikin ryhmä sai hyödyllisistä palautetta toisiltaan ja opettajalta. Todentuntuisia kokemuksia, keskusteluja, kysymyksiä ja kannanottoja Aikuisten tehtävänä oli järjestää nuorille noin 15 minuutin mittaisia pajoja, joissa oli opettajan ehdottamia tai opiskelijoiden ideoimia aiheita. Pajan toteutustapa oli melko vapaa. Opettaja toivoi kuitenkin, että pelkän kuuntelun lisäksi nuoret saisivat tehdä pieniä harjoitteita ja mukaansa materiaalia. Pajoja syntyi kaikkiaan 14, ja opiskelijat kiersivät niitä pienissä ryhmissä. Opettaja kierteli pajoissa arvioiden vetäjien puheviestintätaitoja. Kaikissa pajoissa tunnelma oli luonteva, opiskelijoilla tuntui olevan halua sekä antaa että vastaanottaa tietoa. Aikuiset opastivat nuoria mm. kertoen omista kokemuksistaan, kysellen nuorten kokemuksia ja mielipiteitä sekä näyttämällä havaintomateriaalia internetistä. Lisäksi nuoret tekivät erilaisia harjoituksia. He pääsivät mm. puhumaan työhaastattelussa sekä suomea että englantia, harjoittelemaan napakkaa kättelyä, testaamaan kuuntelijataitojaan, tekemään mini-inventaarion omasta viestintäosaamisestaan, täyttämään ristikon eri ikäryhmien viestinnästä ja miettimään eri kulttuurien piirteitä korttipelillä. Paneelikeskustelua roolipelinä Nuoret opiskelijat olivat puolestaan suunnitelleet paneelikeskustelun siten, että yksi opiskelija toimi puheenjohtajana, toinen sihteerinä ja seitsemän panelisteina. Loput nuoret ottivat rooleja - nuorista eläkeläisiin  Opettajan oikea käsi - opiskelija antamassa ohjeita toisen aamupäi­ vän alussa.  Panelistien mielipiteet herätti­ vät t­ unteita toisissa asiantuntijoissa. 18 SKO_2_2015_01.indd 18 25.11.2015 21:35:40

Paneeleissa riitti mielenkiintoista seurattavaa kaikenikäisille opiske­ lijoille. - yleisönä. Aikuisopiskelijat osallistuivat yleisönä omana itsenään. Ensimmäisellä kerralla paneelin aiheena oli Nuorten työhön ottaminen kannattaa ja toisella kerralla Nuorten netin käyttö. Paneeliharjoituksessa nuorten työhönottoon ja netin käyttöön ottivat kantaa mm. nuorisosihteeri, kesätyöntekijä, tutkija, TE-keskuksen virkailija, työnantaja, opettaja, huoltaja, nettipoliisi sekä nuorten edustajat. Kaikki panelistit eläytyivät rooleihinsa erittäin aidonoloisesti. Panelistit osasivat myös vastata hyvin yleisön kysymyksiin. Yhteisopiskelusta hyötyä kaikille osapuolille Aamupäiviä pidettiin todella onnistuneina. Ilmapiiriä kehuttiin lämpimäksi, rennoksi, virkistäväksi ja silmiä avaavaksi ja aiheita hyödylliseksi. Yhteisopiskelusta uskottiin olevan hyötyä kaikille osapuolille. Nuoret arvostivat aikuisten antamia käytän-nön vinkkejä esimerkiksi työnhakuun ja omien vahvuuksien arviointiin. Paneelista he saivat hyvän esimerkin muodollisesta keskustelutilanteesta. Aikuiset ihastuivat – ja sanoivat ottavansa esimerkkiä – nuorten paneelirooleihin heittäytymisestä ja rennon asiallisesta esiintymisestä. Lisäksi aikuisten itsensä havainnointi sekä nuorten antama myönteinen palaute herättivät huomaamaan, että jännityksestä huolimatta voi esiintyä rauhallisesti. Pohdintaa heräisi muustakin kuin viestintätaidoista: nuorten netin käyttö -paneeli herätti aikuisopiskelijoissa hieman epävarmuutta omasta kasvattajaroolistaan, mutta toisaalta nettipoliisin antama oikea ja ajantasainen tieto antoi heille uusia työkaluja kohdata haasteet. suunnitelleet pajoja tarkasti juuri kohderyhmällensä. Lisäksi he olivat erittäin hyvin mukana paneeliyleisönä. Nuoret olivat pajoissa reippaita ja sanavalmiita, ihanan innokkaita ja aidosti haasteissa mukana. Par-haimmillaan nuoret saivat pajan vetäjän ja vertaisarvioijan pohtimaan omia viestintätaitojaan. Kahden aamupäivän kokemukset rohkaisevat opettajaa kokeilemaan samantyyppistä opetusta myös jatkossa. Myös opiskelijapalautteet Palaute kannustaa jatkamaan kannustivat tähän. Idea voisi toimia Opettajalle oli ilo seurata nuorten esim. restonomialan kokous- ja neuja aikuisten toisiaan kunnioittavaa vottelutaidon opiskelussa siten, että yhteistyöskentelyä. Aikuiset olivat aikuiset toisivat ns. hiljaista tietoa juuri tuon alan arkipäivän kokouksista, palavereista, neuvotteluista ja tiimeistä, ja nuoret antaisivat tuoreita vinkkejä kokouskäytäntöjen päivittämiseen esim. kirjatiedon pohjalta. • työnhaku ja työhaastattelu Teksti: Malla Eteläpää, suomen • työelämätaidot ­kielen ja viestinnän lehtori, • parempi palvelu M ­ ikkelin ammattikorkeakoulu • palautteen anto ja vastaanotto Kuvat: Satu Salmensuo, amk• tiimityöskentely opiskelija (yhteisöpedagogiik• kansainvälinen tiimityöskentely ka), M ­ ikkelin ammattikorkea• eri ikäryhmien huomioonottakoulu minen viestinnässä Pajoissa treenattiin työelämätaitoja • viestintä vieraiden kulttuurien kanssa • ongelmanratkaisu • kuuntelutaito • tapahtumien järjestäminen. 19 kauppaopettaja SKO_2_2015_01.indd 19 25.11.2015 21:35:42

Ilmiöpohjainen oppiminen – matkalla oikeaan työelämään Ilmiöpohjaisuus on yksi mielenkiintoisimmista uusista pedagogisista ajattelumalleista. Se tuli tutuksi suurelle yleisölle viimeistään silloin, kun Suomen peruskoulujen uuden opetusmallin kerrottiin pohjautuvan ilmiöiden opettamiselle. Mistä siis tässä ilmiöpohjaisessa ajatusmallissa on oikein kyse? I lmiöpohjainen ajattelumalli perustuu maailman todellisten ilmiöiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Tärkeää on opetella aitoja työelämän prosesseja ja ilmiöitä mahdollisimman autenttisissa oppimisympäristöissä, ja eri alojen ammattilaisia hyödyntäen. Yhtä tärkeää oppilaitoksen näkökulmasta on myös se, että ilmiöpohjaisuudessa opetellaan asioita kokonaisuuksina, opettajat opettavat tiimeinä yhden ilmiön sisällä, eikä oppiaineita enää eritellä omiksi pieniksi palasikseen. Liiketalouden ammattioppilaitoksissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sen sijaan että tuoteneuvonnalle, markkinointiviestinnälle ja asiakaspalvelulle on omat opintojaksonsa, olisi tulevaisuudessa vain yksi tarkasteltava ilmiö, esimerkiksi Yrityksen messuosallistumisen suunnittelu ja toteutus. Tämän ilmiön sisällä tiimin opettajat toimivat ohjaajina erilaisissa työpajoissa, joissa oppijat toteuttavat yhdessä yrityksen messuosallistumiseen tarvittavan suunnitelman. Eli erillisten opintojaksojen sijaan asioita opeteltaisiin nyt yhteisöllisissä työpajoissa. Kun oppilaitoksissa opetellaan oikeita työelämän ilmiöitä, voivat oppijat saada kokemuksen siitä, että heidän työllään on merkitystä ympäröivään maailmaan. Heidän suunnittelemillaan ratkaisuilla voitaisiin oikeasti lähteä messuille tai vaikkapa pyörittää verkkokauppaa. Tämä opetusmalli myös tukee kaikenlaisia oppijoita, koska jokainen voisi tuoda osaamisensa esiin omilla vahvuusalueillaan. Myös ryhmän vapaus hakea tietoa ja ratkaista ongelmia tukee erilaisia tapoja oppia. Ja mikä voisikaan olla motivoivampaa oppimisessa kuin se, että pystyy tarjoamaan ratkaisuja olemassa oleviin tarpeisiin? Voittaja ei ilmiöpohjaisuudessa ole pelkästään yritysmaailma, joka saa todellista apua Ilmiöiden opettaminen ammatillisessa oppilaitoksessa Tutkinnon osien yhdistäminen isoiksi projekteiksi MAVI • osallistuu kampanjasuunnitelman laatimiseen • osallistuu projektin valmisteluun • tekee projektin jälkitoimet • seuraneua kampanjan tuloksellisuutta TUNE • suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvontatilanteita • neuvoo asiakkaita tuotteiden tai palveluiden käytössä • seuraa työnsä tuloksellisuutta VISU MESSUJEN ­JÄRJESTÄMINEN • Toteuttaa tuotteen tai tuoteryhmän esillepanon tai kampanjan • ylläpitää ja seuraa • tekee projektin jälkitoimet esillepanon/kampanjan ilmettä • tuottaa asiakasinformaatiota ASPA • palvelee sisäistä ja ulkoista asiakasta • valmistautuu palvelutilanteisiin • selvittää toiminnan kannattavuutta • Opiskelu tapahtuu pajoissa, joissa saavutetaan tarvittava osaamistaso (osp) • Varmistetaan opiskelijan osaaminen haastatteluilla, henkilökohtaistamisella ja tasokokeilla • Siirtyy seuraavaan pajaan saavutettuaan tarvittavan osaamisen 20 SKO_2_2015_01.indd 20 25.11.2015 21:35:42

vaikkapa verkkokaupan pyörittämiseen, vaan se oppija, joka huomaa olevansa hyvä tuotekuvauksessa, asiakasinformaation kirjoittamisessa tai koodaamisessa. Ilmiöpohjaisuus ja pedagogiikka Ilmiöpohjaisuudessa on useita tärkeitä pedagogisia näkökulmia, joista yksi on tiimiopettajuus. Ilmiöpohjaisessa mallissa opettajat työskentelevät tiimeinä, jotka vetävät yhdessä erilaisia työpajoja yhden ilmiön alla. Toki jokainen opettaja tuo edelleen oman substanssiosaamisensa tiimiin, mutta rajat eri oppiaineiden välillä hälvenevät. Lisäksi ilmiöpohjaisuuteen kuuluu ratkaisukeskeisyys. Opettajan ei ole tarkoitus tarjota valmiita ratkaisuja, tai edes tietää kaikkea kaikesta. Opettajan tulee ohjata ryhmää toimimaan niin, että ryhmä pystyy hakemaan tietoa itsenäisesti ja ratkaisemaan ongelmat luovasti ja itseohjautuvasti. Opettajan tulee opettaa oppimista, ei kaataa tietoa oppijoiden päähän. Ilmiöpohjaisuus ja oppija Itse oppijan kannalta ilmiöpohjaisuus antaa mahdollisuuden edetä opeteltavissa asioissa omaan tahtiin. Kun käsillä oleva ilmiö on työn alla, voivat ryhmän jäsenet työstää omia tehtäviään työpajoissaan eri aikaan, ja pitää välillä suunnittelupalavereja, joissa katsotaan miten työstettävät asiat ovat edenneet. Tässä mallissa voidaan myös huomioida erilaiset tavat oppia; toiset haluavat lukea tietoa kirjoista, toiset haluavat tehdä miellekarttoja. Ilmiöiden sisällä olevat keskeiset osaamistavoitteet tulee saavuttaa ja niitä testataan opiskelujen edetessä. Tärkeintä on kuitenkin oppiminen. Kukin omaan tahtiin ja omilla metodeilla. Teksti: Satu Uronen, lehtori, ­Mercuria Koukussa K aikki alkoi suhteellisen viattomasti, tiedättehän, kun maistaa yhden palan käsittämättömän hyvää italialaista suklaata. Pyöräni nimittäin varastettiin ja ostin toisen. Sellaisen sammakonvihreän, muodokkaan mummopyörän, jota ajetaan selkä pystyssä, pää korkealla. Sellaisen pyörän satulasta voi tarkkailla koko maailmaa. Pyöräilin sammakolla pari kertaa töihin. Sää oli aina mahtava. Kerran pysähdyin välkkyvän Saimaan rannalle. Maailma oli kummallisen hiljainen ja kaunis. Juoksin järveen, polskin ja loiskutin, säikytin sorsat, uin niin kauas, etteivät jalat yltäneet pohjaan. Muistan hyvin myös sen aamun, jolloin tiesin, että tämä olisi kesän viimeinen aamu-uinti. Aurinko oli matalalla, sorsat päät siipien sisässä. Eivät edes vilkaisseet. Kylmenevän järven sylissä katselin syksyä enteilevää taivasta ja päätin ostaa seuraavaksi kesäksi Pyörän. En vielä ymmärtänyt olevani koukussa. Tänä kesänä olen polkenut tuhansia kilometrejä. Minulla on kaksikin Pyörää, pyöräilyhousut, hanskat, ja kohtuullisen kovan kolarin jälkeen myös kypärä ja toisessa reidessä syvä liharepeämä. Osallistuin kilometrikisaan, ajoin ystävyyskaupunkikierroksen Svetogorskiin, ja saatoin sunnuntaisin pyöräillä Lappeenrannasta Lemin kautta Savitaipaleelle lounaalle ja Taipalsaaren kautta kotiin. Suunnittelen ensi kesän lomaretkiä Baltiaan tai edes Näsijärven ympäri. Tietenkin Pyörällä. Luovuimme autosta. Kaverit ovat kummissaan. Sukulaiset ajattelevat, että olemme rahattomia. Lapsia naurattaa. Kiittäkää ja syyttäkää Pyörää. Satulasta on helppo siirtyä juniin ja busseihin. Joululomalla lähdemme Tallinnaan juna-lautta-yhdistelmällä. Se muuten maksoi 63 euroa, viideltä. Jos nyt tekisin uudenvuodenlupauksen, tietäisin mikä se olisi. Kokeilkaa tekin. Katja Remsu Kuva: Miika Ponkkonen 21 kauppaopettaja SKO_2_2015_01.indd 21 25.11.2015 21:35:44

Ammatillista oppimista omien k S einäjoen alueella toimivassa Koulutuskeskus Sedussa Ilmajoella käsi- ja taideteollisuusalan yo-pohjaisessa koulutusohjelmassa voi opiskella sisustamista ja tilasuunnittelua. Moni opiskelija on miettinyt tarkkaan alan opintoja, ja jotkut heistä ovat jopa siirtyneet työelämästä opiskelemaan heille uutta ja innovatiivista alaa. Motivaatio on melko korkealla. Uusien opetussuunnitelmien mukaan työssäoppimisjakson aikana suoritetaan ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia vähintään 30 osp:n verran. Valittavana ovat esimerkiksi asiakaspalvelu ja myyntityö, palvelun tuotteistaminen, stailaus ja sisustustyön toteutus. Opiskelija voi valita työssäoppimispaikan ja suoritettavan tutkinnon osan kiinnostuksensa mukaisesti; koulu antaa perusteet muun muassa työmaalla työskentelyyn, suunnitteluun tai alan myyntitehtäviin. Valinnoilla voi syventää osaamistaan itseään kiinnostavalla osa-alueella. Kun työssäoppimisjaksolta palataan kouluarkeen, on kokemusten summaamisen aika. Ohjaava opettaja Janne Virtanen kertoo, että opiskelijoiden tekemä raportointi riippuu työpaikasta ja työtehtävistä. Minimissään se on työpäiväkirjatyyppinen. Opiskelijoiden palattua jaksolta pidetään yhteinen palautekeskustelu. Jokainen saa kertoa työpaikastaan ja jakaa hyvät ja huonot kokemuksensa. Tästä on hyötyä muille, vaikkapa seuraavaa työssäoppimispaikkaa valittaessa. Opiskelijat ovatkin pitäneet muita hyvin selvillä siitä, miten työssäoppimisessa on mennyt, muun muassa Facebookin välityksellä. Teksti ja kuvat: Marita Nyrhinen, lehtori, Sedu  Sisustus ja tila -suuntautu­ misalan toisen vuoden opiskelijat Johanna Akkala ja Maria-Elina San­ janen tuntevat olevansa oikealla alalla. He suorittivat työssäoppimisen opintoja tiimin jäseninä, mutta saivat myös itsenäisiä tehtäviä. Näin toteutui­ vat opetussuunnitelmassa olevat ammattitaitovaatimukset ja paljon muutakin hyödyllistä työelämän tarpeisiin. Akkalan ja Sanjasen työpaikkaoh­ jaajat Marja Lahtinen ja Nina Mäkelä ovat tyytyväisiä opiskelijoiden tar­ joamaan panokseen. Omatoiminen, hyvä silmä, nopea omaksumiskyky, ja kiinnostus alaan sekä lämmin tapa lähestyä ihmisiä ja asiakkaita ovat valttia sisustusalalla.  Työssäoppimisjaksoa ohjaava opettaja Janne Virtanen iloitsee ryhmänsä toimeliaisuudesta ja intoa palavasta asenteesta. Osaavan ja innokkaan ryhmän vetäminen on melko helppoa, koska opiskelijat ovat pääsääntöisesti hyvin itseoh­ jautuvia. Opettajalle jää lähinnä työssäoppimisen sopimuspaperien hoitaminen, yhteydenpito ja näytön arviointiin liittyvät asiat. Opetussuunnitelmista vastaava opettaja Mikko Peräaho kertoo, 22 SKO_2_2015_01.indd 22 25.11.2015 21:35:46

n kiinnostusten mukaan että opettajan keskeinen rooli on avata opetussuunnitelman tavoitteet opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle ymmärrettäviksi. Lisäksi työsken­ telyä pitää tarvittaessa ohjata ope­ tussuunnitelman ammattitaitovaati­ musten suuntaan ja johdattaa osal­ taan opiskelija kohti monipuolista oppimista.  Työelämässä tehtävät ovat konk­ reettisia. Sanjanen iloitsee, että työs­ säoppimisessa hän on saanut tehdä oikeita asiakastöitä, jolloin oppii toden teolla muun muassa suunnit­ telua, materiaalien valintaa ja asia­ kaskontaktien hoitoa. Yrittäjyyden tuntemusta hän pitää tärkeänä. Juuri sitä työssäoppimisjakso tarjoaa. Koulun ja työelämän erot ovat suuret. Koulusta saa hyvän pohjan, mutta monia asioita pitäisi olla enemmän. Sanjanen kokee, että hin­ noittelua pitäisi opettaa enemmän. Hän peräänkuuluttaa myös moni­ puolista yrittäjyysoppia ja enemmän asiakastöitä. 23 kauppaopettaja SKO_2_2015_01.indd 23 25.11.2015 21:35:48

Asiantuntijavaihdosta hyötyä yritykselle, ammattikorkea­koululle ja opettajalle A mmattikorkeakoulujen tehtävänä on tukea paikallisia yrityksiä ja kouluttaa asiantuntevaa työvoimaa yrityselämän käyttöön. Olin haaveillut jo useamman vuoden opettajavaihdosta paikallisessa yrityksessä. Kun otin ajatuksen taas esille eräässä palaverissa, Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan projektipäällikkö Heidi Myyryläinen ehdotti, että vaihto toteutettaisiin HorizonHUB-hankkeen kautta. Visma Solutions Oy:n support manager Janne Hirvosen työtä seu­ raamassa. Kohdeyritykseksi valikoitui Visman Lappeenrannan toimipisteet eli tilitoimisto- ja palkanlaskentapalveluita tarjoava Visma Services Oy sekä ohjelmistoratkaisuja toimittava Visma Solutions Oy. Työaika jakautui 40 tunnin asiantuntijavaihtoon ja 20 tunnin hallinnolliseen työhön. Visma on Saimaan ammattikorkeakoulun laskentatoimen opetuksen tärkein kumppani ja Etelä-Karjalan suurin taloushallinnon osaajien työllistäjä. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Visman yhteistyöllä on pitkät perinteet. Opiskelijamme ovat olleet harjoittelussa sekä tehneet opinnäytetöitä Vismaan, Vismalta on käynyt asiantuntijavieraita kursseillamme, ja toki myös monet opiskelijamme ovat työllistyneet heille. Meillä on myös opetuskäytössä Visman järjestelmiä: Toiminnanohjausjärjestelmien kurssille Visma Netvisor ja Visma Severa, Kirjanpidon perusteiden kurssilla Visma Netvisor sekä Tilinpäätösanalyysien kurssilla budjetoinnin ja raportoinnin järjestelmä Visma Navita. Visman kanssa meillä oli siis jo yhteistyötä, mutta sitä on tärkeä yl- läpitää ja syventää. Omat tavoitteeni vaihdolle jaoin kahteen; halusin tulla tutuksi vismalaisten kanssa ja nähdä digitaaliset talousprosessit käytännössä, saada uusia ajatuksia Netvisorin ja Severan opetuskäyttöön sekä seurata talousjohdon työskentelyä johdon raportoinnin opetuksen kehittämiseksi. Ensimmäinen vaihtopäivä: Tilitoimisto ja palkanlaskenta, Visma Services Oy Ensimmäisenä vaihtopäivänä tutustuin tilitoimisto- ja palkanlaskentapalveluita tarjoavan Visma Services Oy:n toimintaan. Päivän aluksi allekirjoitin salassapitosopimuksen. Päivän ohjelmaan kuului yritysesittely sekä eri työtehtäviin tutustumista. Päivän aikana näin konkreettisesti, miten eri järjestelmiä käytetään kirjanpidon ja palkanlaskennan tehtävissä, miten monipuolisia ja vaativia tehtäviä Visman asiantuntijat hoitavat, ja miten työt hoidetaan laadusta tinkimättä. Mielestäni päivän tärkein anti oli, että sain tutustua ihmisiin ja luoda kontakteja. Vaihdon osapuolet Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, Skinnarilankatu 36, 53850 Lappeenranta, www.saimia.fi Visma Services Oy, Mannerheiminkatu 5, 53900 Lappeenranta, www.visma.fi/visma-services/ Milla Hiltusen työskentelyä osto­ laskujen käsittelyssä. Visma Solutions Oy, Valtakatu 51, 53100 Lappeenranta, www.visma.fi/vismasolutions/ 24 SKO_2_2015_01.indd 24 25.11.2015 21:35:48

ä x 3 Toinen ja kolmas vaihtopäivä: Netvisor-Navitan käyttöönotto, Visma Solutions Oy Toisen ja kolmannen vaihtopäivän vietin pääosin Visma Solutions Oy:n support manager Janne Hirvosen työtä seuraten. Jannen vastuulla on toteuttaa budjetoinnin ja raportoinnin asiakasratkaisuja Visma Navita ohjelmalla. Jannella oli työn alla yksi Navitan käyttöönottoprojekti. Projektia oli kiinnostava seurata, koska itsellänikin on kokemusta laskentajärjestelmien käyttöönotoista toimiessani 2000-luvun alussa konsulttina. Jannen aloitti tyhjästä tietokannasta, johon lisäsi rakenteet, toi toteumatiedot Netvisorista, rakensi raportointikoodiston, laskentasäännöstöt ja käyttöoikeudet. Lopulta käytössä oli valmis arkkitehtitoimiston budjetointimalli - näppärää, kun sen osaa ja on toimiva järjestelmä sen tekemiseen. Pääsin tutustumaan myös Netvisorin käyttötuessa työskentelevän sovellusasiantuntija Markus Anttosen työhön. Netvisor-tuki käyttää Netvisorin CRM-toimintoa pyyntöjen kirjaukseen, käsittelyyn ja viestitykseen. Oli kiinnostavaa nähdä, että Netvisorin CRM:iä voi käyttää myös tämän kaltaisessa tukitoiminnassa. Neljäs vaihtopäivä: Talousjohtajan työnkuva, Visma Solutions Oy Neljäs vaihtopäiväni oli vastavuoroisempi. Talousjohtaja Leena Mäkelällä oli tarve rakentaa työtään helpottamaan Excel-raportointityökalu. Autoin Leenaa työkalun laatimisessa. Alun perin suunnittelemamme Excel-opetuspäivä korvaantui siis tällä henkilökohtaisella tuella ja yhteisellä tekemisellä. Leena esitteli minulle myös Visma-konsernin ra- portointia, joka pääosin hoidetaan älykkäillä Google Drive -laskentataulukoilla. Tulevaisuudessa meidänkin pitäisi opettaa enemmän Google-raportointia. Oli oikein kiinnostavaa nähdä, että myös iso konserni hyödyntää Googlea raportoinnissa. Viides vaihtopäivä: Kirjanpito, Visma Services Oy Viimeiseksi vaihtopäiväksi palasin takaisin kirjanpitoasioiden pariin. Aloitimme Sari Pullin kanssa kassavirtalaskelmasta ja siihen liittyvästä Excel- ja Netvisor-raportoinnista. Sitten seurasin opiskelijani Milla Hiltusen työskentelyä ostolaskujen käsittelyssä. Sain hyviä vinkkejä, miten voin kehittää Toiminnanohjausjärjestelmät-kurssin Netvisor-harjoituksiani. Lopuksi seurasin kokeneiden kirjanpitäjien Satu Siitosen ja Aija Hiivan työskentelyä. Myös heidän kommenttinsa opetuksen kehittämiseksi olivat hedelmällisiä. Aijan kanssa sovimme myös yhteistyöstä Laskentatoimen projektiopinnoissa. Lopuksi hyödyntäen. Kolmanneksi sain uusia ajatuksia Netvisorin opetukseen, olihan Netvisor ollut käytössä vasta yhdellä kurssilla ja kehitettävää oli vielä paljon. Neljänneksi näin käytännössä, miten konserniraportointikin voidaan hoitaa näppärästi älykkäillä Google-laskentataulukoilla. Vaihdossani toteutui mielestäni myös vastavuoroisuus, joista konkreettisina esimerkkeinä välittömästi toteutuneet opinnäytetyö ja talousjohtaja Leena Mäkelän kanssa yhteistyössä tekemämme raportointityökalu. Voin siis lämpimästi suositella asiantuntijavaihtoa kaikille. Jotta asiantuntijavaihdot tulisivat mahdollisiksi useammille opettajille, pitäisi niitä mielestäni lisätä tietoisesti TKI-projektien sisältöihin ja aktiivisesti opettajien työaikasuunnitelmiin. Asiantuntijavaihto voisi hyvinkin olla jokaiselle opettajilla vuosittain kuuluva asia, jonka pituus voisi vaihdella päivästä muutamiin viikkoihin. Teksti: Marianne ­Viinikainen, l­ehtori, Saimaan ammatti­ korkeakoulu Kaiken kaikkiaan asiantuntijavaihtoni oli mielestäni hyvin onnistunut. Tavoitteet, jotka olin itse asettanut vaihdolle, toteutuivat. Vaihdon jälkeen yhteydenpito vismalaisiin on ollut välitöntä ja helppoa. Tämä auttaa yhteistyön monipuolistamista ja syventämistä. Vaihdon aikana myös vismalaisille tuli tutummaksi Saimaan ammattikorkeakoulu ja sen tarjoamat palvelut, esimerkiksi laskentatoimen opiskelijoiden projektityö-opintojakso. Toiseksi pääsin näkemään käytännössä, kuinka digitaalinen kirjanpito toimii, ja mitkä työt tehdään edelleen perinteisesti paperilla ja laskimella tai Exceliä 25 kauppaopettaja SKO_2_2015_01.indd 25 25.11.2015 21:35:48

Elinikäinen opiskelu harrastuksena V aasan kauppakorkeakoulusta saadut ekonomin paperit taskussa katselin junasta Pohjanmaan lakeuksia värittävää iltaruskoa. Ajattelin, että koskaan ei enää tarvitse opiskella mitään. Muutaman viikon päästä olin pääsykokeessa Jyväskylän yliopistoon ja samalla luin kasvatustieteen approa, haaveena opettajan ammatti. Kauppatieteen maisterin tutkinto valmistui 1976 ja lisensiaatin tutkinto 2001. Kauppaopettajan työssä olin vuosien varrella ihmetellyt, miksi opiskelijat palaavat aiempaan oppilaitokseen. Merkantti tuli suorittamaan merkonomin tutkintoa, merkonomi tradenomintutkintoa ja tradenomi ylempää korkeakoulututkintoa samaan oppilaitokseen. Tästä kumpusi aihe väitöstutkimukseen, jonka nimeksi muotoutui Opiskelijan brändisuhteen kehittyminen Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Tutkimuksen aineisto koostui Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön kahden perättäisen tutkinnon (tradenomi ja tradenomi- yamk) suorittaneiden ja opintojen eri vaiheissa olevien opiskelijoiden kertomuksista. Oletuksena oli, että kertomusten kautta opiskelijat tuottivat omaa todellisuuttaan oppilaitosbrändisuhteesta. Tutkimustulosten mukaan opiskelijalla oli vuorovaikutuskokemuksia oppilaitoksen kanssa jo ennen opiskelua, opiskelun aikana ja opiskelun jälkeen. Brändisuhde erosi opiskelijan opiskelusuhteesta. Brändisuhde oli alkanut opiskelijan ensimmäisestä oppilaitoshavainnosta. Tulosten perusteella voitiin päätellä, että opiskelijan brändisuhde oppilaitokseen voi olla elinikäinen. Opiskelijoiden brändisuhteeseen vaikuttavia tekijöitä olivat mielikuvaperimä oppilaitoksesta, oppilaitoksen palvelutarjooma, sidosryhmät ja oppilaitoksen brändi. Mielikuvaperimä sisälsi opiskelijan eri lähteistä kertyneitä oppilaitokseen liittyviä havaintoja ja kokemuksia. Palvelutarjoomaan sisältyviä tekijöitä olivat mm. oppilaitoksen puitteet, opintojaksotarjonta, opetusmenetelmät ja henkilökunta. Sidosryhmätekijät, kuten perhe, ystävät, lukio, yliopisto ja paikkakunta, liitettiin oppilaitossuhteen kaikkiin vaiheisiin. Myös opiskelijalla itsellään oli uratavoitteineen rooli brändisuhteen rakentumisessa. Opiskelijoiden brändisuhteeseen ja brändisuhteen elinkaaren muotoon vaikuttivat opiskelijan negatiiviset ja positiiviset sitoutumis-, luottamus-, tunneja arvokokemukset. Brändisuhteessa muutoksia aiheuttaneet kokemukset olivat yksittäisiä tapahtumia. Tutkimus toi uutta tietoa asiakkaan brändisuhteen dynaamisesta rakentumisesta yritykseen. Suhteen aikajanan alku voi olla tiedossa, mutta loppua ei voi tietää. Tutkimustulosten mukaan asiakas havainnoi muistissaan olevaa yrityksen mielikuvaperimää, itseensä liittyviä tekijöitä sekä palvelutarjoomaan, sidosryhmiin ja brändiin liittyviä tekijöitä. Asiakkaan brändisuhde muuttuu ajan saatossa sen mukaan, miten asiakas kokee brändihavaintonsa. Osa havainnoista saattaa vetää asiakas- 26 SKO_2_2015_01.indd 26 25.11.2015 21:35:49

20 s a i t o u v - L Päijät-Hämeen kaupan- ja kulttuurialan opettajat ry ahden kauppaopettajat ry perustettiin vuonna 1995. Perustamisen syyt liittyivät neuvottelujärjestelmän muuttumiseen, paikallisen sopimisen yleistymiseen ja OAJ:n järjestörakenteen muutokseen. Tavoitteena oli tehostaa paikallista edunvalvontaa ja opettajajärjestöjen yhteistä toimintaa. Yhdistyksemme liittyikin OAJ:n Lahden paikallisyhdistykseen, jonka pohjalta rakennettiin nykyinen OAJ:n PäijätHämeen alueyhdistys. Jäsenmäärämme ja edustamiemme opetusalojen kirjo on kasvanut aikaa myöten. Perustamisvaiheessa yhdistyksessämme oli 54 jäsentä, kaikki silloisen Lahden kauppaoppilaitoksen opettajia. Sittemmin Heinolan kauppaopettajat ry, Lahden Käsi- ja taideoppilaitoksen opettajat ry ja Lahden ammattikorkeakoulun musiikin laitoksen opettajat ry lopettivat toimintansa ja jäsenet liittyivät yhdistykseemme. Suurimmillaan jäsenmäärä oli lähes 200, nykyisin se on noin 170. Toimintamme tarkoitus on edistää yhteiskuntatieteiden, liiketalouden, luonnontieteiden, matkailu- ravitsemis- ja talousalan sekä kulttuurin koulutusalojen opetusta, valvoa jäsenten etuja ja tukea heidän yleistä hyvinvointiaan. Yhdistyksenä olemme ottaneet kantaa erilaisiin asioihin, kuten organisaatiomuutoksiin. Olemme järjestäneet pihvi-iltoja, teatterikäyntejä, lumikenkäkävelyä, drinkki-iltamia ja pikkujouluja. Olemme matkanneet Vietnamiin, Kiinaan, Baltiaan ja Porvooseen. Suurimpia ponnistuksiamme on ollut valtakunnallisten Kauppaopettajapäivien järjestäminen vuonna 2004. Päijät-Hämeen kaupan- ja kulttuurialan opettajat ry on elänyt ajassa mukana ja edelläkävijänä. Paikallisella ay-toiminnalla on paikkansa jatkossakin. Tulevaisuutta kohti menemme positiivisella mielellä. Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Ainoa tapa on vaikuttaa ja luoda tulevaisuutta itse. Teksti: Olavi Palanne, yhdistyksen puheenjohtaja 1995-2011 ta suhteeseen, osa viedä suhteesta pois. Asiakas pyrki hallitsemaan brändisuhdettaan, ja toisaalta brändisuhde oli asiakkaalle väline hallita omaa elämää. Ajattelisin, että jos oppilaitos tuntisi opiskelijan suhteen oppilaitokseen, suhdetta olisi helpompi hallita. Ohjaukseen saataisiin työvälineitä, samoin oppilaitoksen johtamiseen. Voisiko oppilaitoksen menestystä mitata opiskelijan sitoutumis-, luottamus-, tunne- ja arvonkokemusten mukaan? Tutkimusprosessi oli harrastukseni kymmenen vuotta. Yhden kuukauden olin työstäni tutkimusvapaalla. Väitöksestä kirjoitin ainakin kolme erilaista versiota. Läppäri oli mukana kaikilla suvun automatkoilla. Sisareni kanssa sovimmekin, että jos en saa työtä valmiiksi, hän laittaa arkkuuni kaikki paperitulosteet ja koneen. Tutkimustyö antoi paljon myös opettajan työhön. Olin koko ajan uusimman tutkimuksen äärellä. Parasta oli ymmärtää, että ikä ei ole mikään este tutkimuksen tekoon. Nyt tiedän, miten vähän tiedän. Tutkimustyötäni on tukenut Liikesivistysrahasto, erityisesti Suomen Kauppaopettajien Liiton Juhlarahasto. Lämpimät kiitokset. Teksti: Ritva Pyykkönen Kuva: Tuija Manninen tyksenne is d h y ö k ä ä ma Täytt e ja muuta s o r r e K ? vuosia ös an kera my v u k o t is u m tä isille ! Lähe la O K S le il mu imittajalle juttu pääto tja.remsu @ a k n e e s e e ä osoitt erkkimäär m n u t Ju . saimia.fi . 0 0 merkkiä 0 -2 0 0 0 1 on 27 kauppaopettaja SKO_2_2015_01.indd 27 25.11.2015 21:35:49

Matkailualan arktista yhteis ty Kurssin lopputunnelmia Norjan maisemissa Olen työskennellyt matkailualalla alun toistakymmentä vuotta ja halusin täydentää osaamistani, joten hakeuduin tähän matkailualan koulutukseen. Oli todella kiinnostavaa päästä mukaan kansainvälisiin opintoihin. Opintojen aikana tutustuimme eri maiden kulttuureihin ja perinteisiin verkko-opetuksen välityksellä. Koulutuksen aikana järjestettiin myös kaksi lähiopintojaksoa, joissa pääsimme tutustumaan kahden maan paikallisiin kohteisiin. Kesäkuussa lähdimme Torniosta kohti Norjan Hardstadia, jossa pi- dettiin kurssin loppuseminaari. Matkaa kertyi 650km, ja välillä matkustimme erittäin pitkissä tunneleissa, joita Norjassa riittää vuoristojen takia. Matkustaminen sujui kuitenkin mukavasti, koska maisemat vuoren sisältä tullessa olivat upeita. Ennen saapumistamme määränpäähän, ylitimme vielä valtavan, jopa hieman pelottavan riippusillan. Hardstadissa majoituimme koulun asuntolaan, jossa saimme tutustua aiemmin vain verkkoluentojen kautta tutuksi tulleisiin opiskelijoihin. Ihastelimme Hurtigruten ris- teilylaivoja, jotka lipuivat ohi majapaikan läheisyydessä sijaitsevaan satamaan. Pääsimme myös ihastelemaan lähemmin Norjan luontoa patikkaretkellä Keipen vuorella. Puiden peittämät vuoret, niiden lumiset huiput ja vuorilta avautuva näkymä olivat henkeäsalpaavia. Paikallinen opas kierrätti meitä myös lähialueen historiallisissa maisemissa esitellen kasvistoa ja luontoa sekä kertoen upeita tarinoita. Meille järjestettiin myös barbeque-illallinen norjalaiseen tapaan, jossa saimme maistettavaksi muun muassa valaan lihaa. 28 SKO_2_2015_01.indd 28 25.11.2015 21:35:50

is työtä Barentsin alueella A rktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen ovat Lapin ammattikorkeakoulun painopistealueita. Yhteistyötä rajanaapureiden kanssa onkin tehty ja tehdään monella rintamalla. Matkailun professori May Kristin Vespestad on tyytyväinen yhteistyöstä saatuun palautteeseen ja siihen, että venäläiset, norjalaiset ja suomalaiset opettajat toteuttavat opinnot yhteisopettajuuden idean mukaisesti tiimeinä. Koulutus koostuu kolmesta opintokokonaisuudesta: Travel and Tourism, Tourism Management and Strategic Marketing ja Culture and Heritage. Lisäksi opiskelijat tekevät matkailuun liittyvän projektityön. Tämän vuoden kesäkuussa IKEA:n kanssa toteutettu Barents Reunion kokosi yhteen pari sataa  Ryhmä norjalaisia, venäläisiä ja suomalaisia Travel and Tourism Managementin opiskelijoita ja opet­ tajia tutustivat kesäkoulussa Norjan Harstadiin. nuorta yrittäjää ja opiskelijaa koko Barentsin alueelta. Lisäksi yhteensä 25 opiskelijaa Harstadin korkeakoulusta, Arkangelin NArFU-yliopistosta ja Lapin amk:sta osallistui Travel and Tourism Management –kesäkouluun. 60 opintopisteen opintokokonaisuus toteutetaan pääasiassa verkossa, mutta lähijaksot ovat tärkeitä, jotta opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja pohjoiseen toimintaympäristöön. Osa kokoontui yhteen ensimmäistä kertaa ja osa opiskelijoista sai todistukset suoritettuaan 1,5 vuoden opinnot. Opintokokonaisuuden talvikoulu järjestettiin Suomen Lapissa. Practice Future –hankkeessa 250 opiskelijaa Altasta, Muurmanskista, Petroskoista, Torniosta ja Rovaniemeltä osallistui kolmen vuoden aikana seitsemään Innomaratooniin, joissa case-yritysten toimeksiannosta kehitettiin yritysten markkinointia ja palveluja. Korkeakouluopiskelijoiden lisäksi koulutukseen osallistuu myös matkai- lun parissa työskenteleviä henkilöitä. Esimerkkinä Suvi Siltala, joka on töissä SantaParkissa omien opintojensa ohella ja teki projektityön työnantajansa toimeksiannosta. Tanja Turja Kemin Matkailusta puolestaan toteaa, että koulutus on laajentanut hänen kuvaansa Arktisen alueen matkailusta ja syventänyt hänen osaamistaan matkailusta liiketoimintana. Harstadin kesäkoulussa sovittiin, että arktisen yhteistyön viides toteutus käynnistetään tammikuussa 2016. Teksti ja kuva: Esa Jauhola, yliopettaja, Lapin ammatti­ korkeakoulu KOULUTUSTA OPETTAJILLE! AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS Ohjelmassa oli tietenkin myös valmistujaisjuhlallisuudet esitysten, vapaan seurustelun, valokuvauksen ja tarjoilujen kera. Kokonaisuudessaan koulutuksen päätöstilaisuus ja Norja upeine ihmisineen ja luontoineen oli rikastuttava kokemus. Teksti: Tanja Tuura, Kemin matkailu antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös muiden oppilaitosten opettajille. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella. Tarjolla on myös verkko-opintomahdollisuus ja verkkopainotteinen englanninkielinen opiskeluryhmä. AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS antaa pätevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus toteutetaan Tampereella. AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS antaa kelpoisuuden toimia opinto-ohjaajana ammatillisen koulutuksen lisäksi myös peruskoulussa ja lukiossa. Koulutus toteutetaan Tampereella. HAKUAIK0A16 8.-27.1.2 Lisätietoa: k.fi taok@tam 2054 5 4 2 puh. 03 /taok .fi k www.tam Ammatillinen opettajakorkeakoulu 29 kauppaopettaja SKO_2_2015_01.indd 29 25.11.2015 21:35:50

Tervetuloa SKO-päiville SKOolaamaan! S uomen Kauppa- ja kulttuuriopettajat viettävät ensi keväänä kulttuuriopetuksen 110-vuotis- ja kauppaopetuksen 70-vuotisjuhlia isolla kirkolla eli Helsingissä. Suomen Kauppaopettajat o mons / Mikk media Com kuva: Wiki Alkuperäinen Creative Lisensoitu Paananen. 3.0. CC BY-SA -lisenssillä Commons ja myöhemmin Suomen Kauppa- ja kulttuuriopettajat ovat alusta lähtien järjestäneet parivuosittain SKOpäiviä. Helsingissä päivät ovat aikaisemmin olleet vuosina 1950, 1968 ja 1980. Ensimmäisillä kauppaopettajapäivillä vuonna 1948 oli 50 osallistujaa. Enimmillään osallistujia on ollut 900 (1986, jolloin päivät olivat laivalla) ja viime 15 vuoden aikana osallistujamäärä on vakiintunut noin 350-450 henkeen. Varsinaiset juhlapäivät ovat perjantaina ja lauantaina 15.-16.4.2016. Perjantaina on päivien avajaiset Haaga-Heliassa sekä muuna ohjelmana koulutusta ja yrityskäyntejä. Illalla on tutustuminen Haaga-Heliaa vastapäätä sijaitsevaan uuteen Akavataloon sekä Get together -party samassa paikassa. Lauantaina on varsinainen pääjuhla sekä lisää koulutusta ja yrityskäyntejä. Päivien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Haaga-Helia ammat- tikorkeakoulun, Suomen Liikemiesten kauppaopiston Helsinki Business Collegen ja Helsingin Liiketalousinstituutin opettajat. Edustettuina ovat siten 2. aste että ammattikorkeakoulu. Keskeisinä tapahtumapaikkoina ovat Haaga-Helian toimitilat Pasilassa, vastapäinen Akava-talo sekä viereinen Messukeskus. Iltajuhlapaikkana on Grown Plaza Mannerheimintiellä. Päivien ohjelma tulee olemaan yllätys, sitä se on osittain vielä järjestäjillekin. Varsinaisten SKO-päivien yhteydessä Haaga-Helian ammatillinen Opettajakorkeakoulu järjestää perinteisen markkinoinnin opettajille suunnatun Mopedi-koulutuksen, joka ajoittuu torstaille 14.4. ja osin perjantaille 15.11. Alan opettajilla tai asiasta muuten kiinnostuneilla on siten mahdollisuus yhdistää SKOpäiviin myös oman alan erityiskoulutus ja olla hyvällä syyllä pois varsinaiselta työpaikalta yhden päivän lisää. 30 SKO_2_2015_01.indd 30 25.11.2015 21:35:51

SKO-päiväthän sinällään sisältävät varsinaisen juhlaohjelman lisäksi runsaasti koulutusta. Sunnuntaille 17.11. on varattu vielä mahdollisuus enemmän tai vähemmän ohjatusti tutustua muun muassa pääkaupungin kauppa- ja kulttuuritarjontaan. Joten jos, ja tietysti kun haluat tavata kollegoita yhteisen hyvän ja hauskan merkeissä, niin varaa jo nyt kalenteristasi 15.-16.4.2016 SKO-päiville, jolloin ohjelmassa ovat päätapahtumat, ja varaudu mahdollisuuksien mukaan osallistumaan myös SKO-päivien yhteydessä olevaan Mopedi-koulutukseen. Seuraa ilmoittelua, tapaamme huhtikuussa Haaga-Heliassa! Seppo Kinkki, Haaga-Helian ­opettajat ry:n puheenjohtaja iville SKO -pä inen um osallist aan makset kskokou teki sy y ä SKO a t n u k Valtuus äätöksen, et t mis p tu sessaan senten osallis jä 1 a 0 a 2 6 ma k s kevään maksun äiville. SKO -p vuott SKO 70 Seniorikerholaiset, katse kevättä kohti! Seniorit  Kuvassa osa järjestelytoi­ mikuntaa eli vasemmalta lukien Eeva-Kaarina Häkkinen, TaruLotta Gumse, Liisa aarnio ja Jarmo Malmivaara. 15.3.2016 klo 19.00 Liikkeen legendat, Kansallisooppera Tämän vuosituhannen eturivin nykytanssia: • If Leave is to Remember: Carolyn Carlsonin koreo­ grafia • Little Monsters: Demis Volpin Elviksen musiikkiin tekemä duetto • Episode 31: Alexander Ekmanin teos 20 tanssijalle • Jord: Jorma Uotisen 12 miestanssijan tribaalitanssit Ilmoittautumiset riitta.avikainen@kolumbus.fi tai puh. 050 3013 442. Maksu SKO:n Seniorikerhon tilille FI30 1344 5000 207276 viimeistään 3.1.2016. Viestikenttään LEGENDAT. 2.–3.4.2016 Oopperamatka Tallinnaan – Wagnerin Tannhäuser • Kierros Estonia teatterin kulisseissa suomalaisen Aarno Cronvallin ja virolaisen Arne Mikkin kanssa. Tuhti tietopaketti Richard Wagnerin Tannhäuser-oopperasta ja illan etsityksestä • Opastettu kierros Kumussa Tiedustelut ja ilmoittautumiset laura.gronmark@lomalinja.fi tai 0102898120. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.2.2016. 23.–30.4.2016 Italian saappaankoron Apulia Ilmoittautumisaikaa jatkettu joulukuun puoliväliin maire.mantyla@ gmail.com tai 0400 873 047. Lisätietoa tapahtumista ja matkoista SKOn nettisivuilta. a i julkisk k i i r o t is SKOn h KO -päivillä ja S tetaan n kaikille. ­jaetaa si ! a n om a a m e k a Tule h KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Vuosikokous SKO-päivien yhteydessä 16.4.2016, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. SKO-päivät 15.–17.4.2016. 31 SKO_2_2015_01.indd 31 25.11.2015 21:35:51

Rauhallista joulun aikaa! SKO lahjoittaa vuoden 2015 joulu­korttirahat koulutusta tukevaan hyväntekeväisyyteen. SKOn toimisto viettää joululomaa 23.12.–6.1. SKO_2_2015_01.indd 32 25.11.2015 21:35:52