Saaristoasiain neuvottelukunta Suomi Saarten ja vetten maa TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 1 13.1.2016 11:27:43

ANTERO AALTONEN • ETUKANNEN KUVA: ANNE SAARINEN / VASTAVALO Sulkavan Soutu on maailman suurin soututapahtuma. Matkaa Partalansaaren ympäri kertyy runsaat 60 kilometriä. Erityisen suosituksi on noussut porukkasoutu kirkkoveneillä, mutta myös yhden ja kahden hengen veneitä riittää. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 2 13.1.2016 11:27:49

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 3 Tämä esite kuvaa ihmisten elämää, elinkeinoja ja luontoa ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa ja kiinteän tieyhteyden saaristossa sekä saaristomaisilla alueilla Suomessa. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita. Meillä on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaarin järveä, 36 800 km yli viiden metrin levyistä jokiuomaa ja 336 000 km EEMELI PELTONEN / VASTAVALO Arvoisa lukija rantaviivaa. Vettä on kaikissa kunnissa, ja saaretonta kuntaakin voi olla vaikea löytää. Koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria on noin 20 000. Jokaisella saarella, järvellä ja joella on paikkansa suomalaisten sydämessä. Kädessäsi oleva esite kuvaa tätä ainutlaatuista rikkauttamme. Saaristoisuus ja vesistöisyys rikkovat Suomea aiheuttaen talouselämälle sekä valtiolle ja kunnille lisäkustannuksia, mutta ne ovat myös ja rantaviivamme ovat myönteisiä aluekehitystekijöitä maailmassa, jossa eletään yhä enemmän elämysten tuotannosta. Elinkeinojen kirjo saaristokunnissa ja saaristo-osakunnissa on laaja, vaikka jatkuvat rakennemuutokset ovat vähentäneet työpaikkoja vuosien varrella. Vapaa-ajan asumisen (noin kaksi miljoonaa mökkiläistä), veneilyn SAMPO KIVINIEMI / VASTAVALO ainutlaatuinen vahvuus. Saaremme, merialueemme, järvemme, jokemme (700 000 venettä), virkistyskalastuksen (1,8 miljoonaa kalamiestä ja -naista), luontoharrastusten ja matkailun kautta saaristo- ja vesistö­ alueet koskettavat koko kansaa. Saaristo- ja vesistöalueilla toimivat monet viranomaiset kuten puolustusvoimat, rajavartiolaitos, poliisi, alueelliset pelastuslaitokset, liikenneviranomaiset (yhteysalukset, luotsaus, väylät, satamat, kartoitus, talviliikenteen avustaminen, lautat, lossit ja tiet), ympäristöviranomaiset, luonSuomen saaristopolitiikka tasaa vesistöjen rikkoman rakenteen aiheuttamia haittoja ja hyödyntää saaria ja vesistöisyyttä aluekehitystekijöinä. Tärkeä väline tässä työssä on saaristolaki. Luonnon monimuotoisuuden sekä kulttuuri- ja maisematekijöiden huomioiminen on olennainen osa saaristopolitiikkaa. ESA OKSMAN / VASTAVALO nonvarakeskus ja kalatalousviranomaiset sekä museovirasto. Suomen hallituksen tavoitteena on kehittää saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä ja luoda vapaa-ajan asumisesta maaseudun kehitystä tukeva kivijalka. Tähän on erinomaiset edellytykset. Suomi tarjoaa omille kansalaisilleen sekä ulkomaalaisille vieraille turvallisen ympäristön kokea kesän lämpö, syksyn ruska, talven lumi ja Hyviä lukuhetkiä. Saaristoasiain neuvottelukunta Maa- ja metsätalousministeriö TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 3 RISTO PURANEN / VASTAVALO jää sekä kevään valo laajoilla saaristo- ja vesistöalueilla. 13.1.2016 11:27:52

4 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Suomi on saarten ja vetten maa Katsellaanpas ensin saaria. Kreikassa niitä on Suomen suurin, Soisalo. Norjan suurin saari, Hin- noin 1 400, Tanskassa noin 500. Nämä tunnetut nøya, sijoittuu näiden välimaastoon. saarivaltiot häviävät kirkkaasti Pohjois- Euroo- Myös koko- ja osa-aikaisesti asuttujen saarten pan kolmelle ”mannervaltiolle”. Ruotsissa saaria lukumäärässä tunnetut saarivaltiot jäävät selvästi on peräti 221 831, Suomessa 178 947 ja Norjassa Suomen jälkeen. Vaikka monet saaret on yhdis- 117  116 kappaletta. Maapallolla ei varmasti ole tetty silloilla mantereeseen, Suomessa on yhä 550 toista tämänkokoista aluetta, jossa olisi yli puoli ympärivuotisesti asuttua saarta, joihin ei ole kiin- miljoonaa saarta! teää tieyhteyttä. Kreikassa tällaisia saaria on run- Sisävesien saaria Suomessa on 98 050, merialu- saat kaksisataa, Tanskassa noin sata. Tieyhteyk- eiden saaria 80 897. Hieman yli satatuhatta saar- sin varustetuissa saarissa asuu yli 200 000 suo- tamme on alle puolen hehtaarin kokoisia, tämän malaista – esimerkiksi lähes 50 000 helsinkiläistä. rajan ylittää noin 76  000 saarta. Ruotsin suurin Osa-aikaisesti asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä saari, Gotlanti, on liki kaksi kertaa niin suuri kuin olevia saaria on 19 600. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 4 Merenkulkuneuvos Juha Nurmisen omistama Boistön saaren entinen luotsiasema Loviisan Ruotsinpyhtäällä nousi otsikoihin kesällä 2014, kun siellä keskusteltiin Ukrainan kriisin ratkaisuvaihtoehdoista. 13.1.2016 11:27:59

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 5 Saaret maakunnittain   1. Varsinais-Suomi   2. Etelä-Savo   3. Lappi   4. Ahvenanmaa   5. Uusimaa   6. Pohjois-Savo   7. Pohjois-Karjala   8. Pohjanmaa   9. Keski-Suomi 10. Pirkanmaa 11. Pohjois-Pohjanmaa 12. Satakunta 13. Etelä-Karjala 14. Kainuu 15. Kymenlaakso 16. Päijät-Häme 17. Keski-Pohjanmaa 18. Kanta-Häme 19. Etelä-Pohjanmaa Yhteensä 9 8 8 8 5 5 4 4 3 2 2 2 2 1 1 1 687 918 594 014 448 229 386 187 971 897 570 493 151 933 618 318 623 512 480 75 029 1— Yli Yhteensä 10 km2 10 km2 145 21 101 5 60 3 77 14 43 6 46 1 42 5 51 11 37 2 9 12 1 12 1 29 4 14 1 16 14 1 3 1 1 713 76 9 9 8 8 5 5 4 4 4 2 2 2 2 1 1 1 853 024 657 105 497 276 433 010 010 906 583 506 184 948 634 333 626 513 481 75 818 Suomi on myös maailman vesistörikkain maa. Sisävesien ala on 33 000 km2 ja niiden osuus Suomen pinta-alasta on tasan kymmenesosa. Kanada häviää niukasti, siellä vastaava osuus on vajaat HANNU HUTTU / KUVALIITERI 0,5 ha– 1 km2 Potkukelkka on alkuperältään saaristolaiskeksintö. Se kehitettiin 1800-luvulla Ruotsissa jääkulkuneuvoksi. Sitä ovat käyttäneet kalastajat, hylkeenpyytäjät ja postinkantajat. 9  %. Lisäksi Suomeen kuuluu 82 000 km2 meri­ Pyhtään Kaunissaaren kalastajayhteisö eli voimakkaimmin viime vuosisadan puolivälissä. Sähkö saatiin vuonna 1982, vesijohto 1989. Kyläkaupalla on kesäpäivinä vilkasta. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 5 ANTERO AALTONEN JUHA NURMINEN aluetta. 13.1.2016 11:28:03

6 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Merialueiden suurimmat saaret Kunta Ala (km2) Nro Nimi 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. Ahvenanmanner Yht. 7 kuntaa 685 Kemiö Kemiönsaari, Salo 524 Hailuoto Hailuoto 195 Raippaluoto Mustasaari 160 Aasla/Otava Naantali 105 Lemland Lemland 92 Eckerö Eckerö 91 Öja Kokkola, Luoto 90 Storlandet Parainen 72 Ålön Parainen 70 Kyrklandet Parainen 64 Kivimaa Kustavi 57 Pyhämaa Uusikaupunki 53 Vessölandet Porvoo 52 Kirjalansaari Parainen 49 Oxkungar-Tengmo-Kvimo Vöyri 46 Lillandet Parainen 38 Stortervolandet Parainen 37 Luoto Luoto 37 Kaurissalo Kustavi 36 Sisävesien suurimmat saaret Nro Nimi 1. Soisalo 2. Kerimäensaari 3. Hurissalo 4. Partalansaari 5. Viljakansaari 6. Manamansalo 7. Äitsaari 8. Moinniemensaari 9. Oravisalo 10. Kirkkosaari 11. Väisälänsaari 12. Virmaila 13. Kuivainen 14. Pyylinsaari 15. Varpasalo 16. Paalasmaa 17. Salosaari 18. Judinsalo 19. Lintusalo 20. Kyläniemi TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 6 Kunta Ala (km2) Heinävesi, Kuopio, Leppävirta, Varkaus Enonkoski, Savonlinna Mikkeli, Puumala Puumala, Sulkava Puumala Vaala Ruokolahti Savonlinna Rääkkylä Taipalsaari Hirvensalmi, Mikkeli Padasjoki Savitaipale Heinävesi Rääkkylä Juuka Ruokolahti Luhanka Puumala Taipalsaari 1 638 1 069 174 170 115 76 74 53 49 47 35 35 33 28 27 27 26 25 25 23 Jokaiselle on yli 60 metriä rantaa Suomen rannikko on rikkonainen ja saarten sokkelikon reunustama. Järvet ovat täynnä niemennokkia, lahtia ja saaria. Joet mutkittelevat. Niinpä maa ja vesi piirtävät välilleen rantaviivaa paljon enemmän kuin voisi olettaa. Kaikkiaan Suomessa on rantaviivaa 336 000 km, kun jokien osalta on otettu huomioon yli viiden metrin levyiset uomat. Rantaviivamme ulottuisi siis liki kahdeksan ja puoli kierrosta maapallon ympäri. Rannan tyyppi ja muoto ovat keskeisiä tekijöitä sekä ihmisen että luonnon kannalta. Koko rantaviiva-aineistoa ei ole tarkoin inventoitu, mutta meren rannikon osalta ainesjaottelu on tehty. Eniten on moreenirantaa, noin 43 %. Sitä on runsaimmin Pohjanlahden rannikolla ja saarilla. Kalliorantoja on lähes yhtä paljon, 42 %. Ne ovat painottuneet Saaristomerelle ja Suomenlahdelle. Siltti-, savi- ja pehmeikkörantoja on 10 %, sora- ja hiekkarantoja 5 %. Ihmisen luomaa rantaa on runsas prosentti eli noin 550 kilometriä. Tähän kuuluvat erilaiset pengerrykset sekä satama-, silta- ja patorakenteet. Virkistyskäyttöarvon mukaisessa jaottelussa ykkösluokkaan kuuluu tasainen ja kantava ranta, jonka kaltevuus on alle 10 astetta. Lisäksi liikkumisen tulee olla esteetöntä, vesikasvillisuus on niukkaa ja vesi keskisyvää. Tällaisia rantoja on korkeintaan muutama prosentti koko rantaviivasta. Vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa myös rantojen käyttökelpoisuuteen. Vain vajaa kymmenesosa Suomen rantaviivasta on sellaista, jossa pitkällä aikavälillä mitattu vedenkorkeus vaihtelee alle metrin. Tämä kaikki on järven rantaa. Noin puolella kokonaisrantaviivasta vaihtelu on yli kaksi metriä – tähän kuuluvat muun muassa kaikki merenrannat. Yli viiden metrin vaihtelua on erityisesti Ounas- ja Tornionjoella sekä eräissä säännöstellyissä järvissä. Toisaalta Suomen rannat ovat pääosin erinomaisen soveltuvia virkistyskäyttöön ja myös rakentamiseen verrattuna esim. Norjan ja Kreikan jyrkkiin kalliorantoihin. Ranskan, Britannian ja Irlannin rannoilla jo pelkkä vuorokautinen vuorovesivaihtelu voi olla yli viisi metriä. Vuorovesivyöhykkeen leveys voi siellä olla alavilla paikoilla useita kilometrejä. 13.1.2016 11:28:13

7 EERO J. LAAMANEN / VASTAVALO SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA ”Ei vettä rantaa rakkaampaa.” Tämä todetaan myös Maamme-laulun ensimmäisessä säkeistössä. JARI KOSTET Teno ja sen sivujoki Inarijoki ovat Suomen ja Norjan rajana 294 kilometrin matkalla. Lisäksi näillä valtioilla on maarajaa 442 km. Suomen ja Ruotsin raja, 555 km, on lähes kokonaan jokien muodostama. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 7 Rantaviivan jakauma Meren rannikko yhteensä – mannerranta – saaret – saarissa olevat järvet – saarten järvien saaret Järvet yhteensä – mannerranta – saaret – saarissa olevat järvet – saarten järvien saaret Joet yhteensä * – mannerranta – saaret Rantaviivaa yhteensä km % 46 198 6 299 39 675 96 128 214 171 39 2 1 14 896 506 443 242 705 63 76 000 73 600 2 400 23 336 000 100 * Tämä sisältää yli 5 metrin levyiset uomat. SEPPO ALATALO / VASTAVALO Hailuoto on merialueiden kolmanneksi suurin saari. Saaren asukasluku on viime vuosikymmeninä noussut, se on nyt tuhannen tuntumassa. Ulkokuntalaisia mökkiläisiä on lisäksi noin 2300. 13.1.2016 11:28:18

8 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Sinisen kullan kimallus ”Suomea sanotaan tuhanten järvein maaksi, mutta tämä luku ei tule vielä totta likellekään.” Ihan oikeassa oli Sakari Topelius ”Maammekirjassa” vuonna 1875. Kului runsas vuosisata ennen kuin tarkka lukumäärä ensimmäisen kerran esitettiin: 187 888. Pienimmät mukaan lasketut lampareet olivat tosin vain viiden aarin kokoisia, yli hehtaarin yltäviä järviä ja lampia oli 56 012. Aivan kaikessa Topelius ei ollut oikeassa. Lapin jonka mukaan Inarinjärvi ei anna mitata syvyyttään. Tämän pohjalta Topelius kirjoitti runon, jossa alistuneesti todetaan: ”Niin syvä on kuin pitkäkin.” Inarinsaamelainen olisi tuon asian ilmaissut: ”Nuuvt kukke lii ko čieŋal-uv.” AARNO ISOMÄKI / VASTAVALO mies oli kertonut hänelle vuonna 1838 tarinan, Inari kaikuluodattiin kesinä 1961–62. Suurimmaksi syvyydeksi saatiin 95 metriä. Kaksi vuo- vet ovat kuitenkin rehevöityneitä ja niiden tilaa sikymmentä myöhemmin tehty tarkistusmittaus on kohennettava. Maassamme onkin toteutettu pudotti pois vielä kolme metriä. Niinpä Inari jää viime vuosikymmeninä lähes tuhat järvien kun- Suomen järvien syvyystilastossa hopeatilalle, kul- nostushanketta. Käytetyimpiä menetelmiä ovat lan vie Päijänne. olleet vesikasvien poisto, ravintoketjukunnostus ja hapetus. Veden laatua on tietenkin parantanut myös ravinteiden poisto taajamien ja teollisuuden Euroopan mestari suurissa ja pienissä järvissä Pälkänevesi mahtuu niukasti Suomen sadan suurimman järven joukkoon. Saaria on runsaasti ja niissä on useita suojeltuja luontokohteita. Rantamaisemissa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita viljelyalueita. jätevesistä. Tähän on investoitu mittavasti. Euroopan unionin alueella on 93 järveä, joiden ala on yli 100 km2. Niistä 47 on Suomessa eli voitamme niukasti muun unionin. Harvassa ovat ne tilastot, joissa yksi jäsenvaltio on näin ylivoimainen. Useimmat suuret järvemme ovat jääkauden luomia ja maankohoamisen muotoilemia. Päijänne ja eräät muut suurjärvet ovat syntyneet satojen miljoonien vuosien ikäisiin peruskallion ruhjeisiin. Lappajärvellä ja Paasivedellä on taivaallinen alkuperä – ne ovat meteoriitin synnyttämiä. yli satatuhatta alle hehtaarin lampea. Muu unioni voi vain ihmetellä pohjoisten jäsentensä ylivoimaa. Yli puolet Suomen lampiarmadasta sijaitsee Inarin ja Utsjoen kunnissa. Meillä on siis sekä Järvi-Suomi että Lampi-Suomi. Veden laatu on hyvä tai erinomainen yli 80 prosentilla Suomen järvialasta. Monet matalat jär- TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 8 AARNO ISOMÄKI / VASTAVALO Lampien lukumäärässä Suomi kilpailee tasapäisesti Ruotsin kanssa; molemmissa maissa on Jäät lähtevät Töysän Hakojärvestä. Suomen järvien jäänlähtö on aikaistunut 1–2 viikkoa kolmen viime vuosikymmenen aikana, koska keväät ovat lämmenneet. 13.1.2016 11:28:25

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Vuonna 2000 tuli voimaan EU:n vesipolitii- Järvi-Suomen altaikot muodostavat satakilometri- kan puitedirektiivi, jossa on tavoitteena pinta- siä ketjuja. Niitä katkovat kuitenkin melko usein vesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 men- lyhyet joet tai kapeikot, joissa vedenpinta voi nessä. Yhteistyö viranomaisten ja paikallis- aleta useita metrejä. Näihin paikkoihin on raken- ten asukkaiden välillä on Suomessa tiiviimpää nettu kanavia ja sulkuja vesiliikennettä varten. kuin useimmissa muissa maissa. Rakkaus koti- Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä järviin sekä julkisen rahoituksen niukkuus ovat on kaikkiaan lähes 40 sulkua ja vajaat 30 avo­ aktivoineet ranta-asukkaita. Järville on perus- kanavaa. 9 tettu suojeluyhdistyksiä ja talkootyötä on tehty ahkerasti. Muotojen moninaisuutta Suomen järvet poikkeavat myös ominaisuuksiltaan lähes kaikkien Euroopan maiden järvistä. Meillä ei esimerkiksi ole helppo sanoa, missä yksi järvi loppuu ja toinen alkaa. Erikoisin on SuurSaimaa, jonka voi tulkita yhdeksi tai vaikkapa sadaksi järveksi. Yksi järvi se on siinä mielessä, että vedenpinta on Lappeenrannasta Joensuuhun ja Varkauteen lähes samalla korkeudella, vain Savonlinnan salmissa syntyy muutaman sentin ero. Jää-, lämpö- ja virtausolojen kannalta SuurSaimaan lukuisat altaat voitaisiin kuitenkin tulkita erillisiksi järviksi. Runoilija ja maantieteilijä Aaro Hellaakoski ehdottikin vuonna 1933 Suur-Saimaalle nimeä ’Satanen’ tai ’Satajärvi’, mutta nuo nimet eivät Suomen suurimmat järvet Järvi Maakunta Pinta-ala (km2) Suurin syvyys (m) Suur-Saimaa Etelä-Karjala, 4 380 86 Etelä-Savo, Pohjois-Karjala Päijänne Keski-Suomi, 1 100 95 Päijät-Häme Inari Lappi 1 060 92 Pielinen Pohjois-Karjala 960 60 Iso-Kalla Pohjois-Savo 900 90 Oulujärvi Kainuu 890 35 Keitele Keski-Suomi 500 65 Lokka Lappi 417 12 Längelmävesi Pirkanmaa 410 73 Puulavesi Etelä-Savo 325 60 Kitkajärvet Lappi, 305 34 Pohjois-Pohjanmaa Juojärvi Pohjois-Savo 297 67 Höytiäinen Pohjois-Karjala 293 54 Kemijärvi Lappi 288 40 Pielavesi-Nilakka Pohjois-Savo 278 27 Näsijärvi Pirkanmaa 265 63 saaneet kannatusta. – Saimaan ohella monet muut TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 9 13.1.2016 11:28:26

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA ANTERO AALTONEN 10 Saimaan höyrylaivaregatta Puumalassa heinäkuussa 2013. Suomen Höyrypursiseuran rekisterissä on yli 80 höyryalusta, joista runsas kolmannes seilaa Saimaan vesillä. Laajin on Vuoksen vesistön väyläverkko, joka ulottuu pohjoisessa aina Nurmekseen ja Iisalmeen saakka. Tähän verkkoon kuuluu liki 600 kilometriä 4,2 metrin syväväylää, tuhatkunta kilometriä 2,4 metrin väylää sekä lisäksi useita satoja kilometrejä 1,8 ja 2,1 metrin väyliä. Koska Saimaan TIMO VUORIAINEN / VASTAVALO kanavan kautta on meriyhteys Viipurinlahdelle, tämä Euroopan unionin laajin järviväylästö on Itä- Suomen talouselämälle tärkeä. Myös Kymijoen vesistön kanavayhteyttä mereen on suunniteltu, samoin yhteyttä Kymijoen ja Vuoksen vesistöjen välille. Kun Suomen karttaa katsoo kiireisin silmin, Järvialueella sininen väri muodostaa laajan laby- Etelä-Suomen järvet ovat jäässä keskimäärin noin viisi kuukautta, Lapin järvet 7–8 kuukautta. Kevättalven aurinko houkuttelee virkistäytymään jäille. rintin, josta yksittäisiä järviä on vaikea hahmottaa. Pohjoisempana katse kohdistuu ensin kahteen suurjärveen, Inariin ja Oulujärveen, sitten Länsi-Euroopan laajimpiin tekojärviin, Lokkaan ja Porttipahtaan. Myös Kuusamon suunnalla on paljon sinistä ja eteläistä Lappia halkoo keskisuurten järvien vyö. Lännessä erottuvat selvimmin Säkylän Pyhäjärvi ja Lappajärvi, etelässä Lohjanjärvi. Monet rannikkoaluei­ Vähintään satatuhatta suomalaista harrastaa avantouintia. Miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Suomenmestaruuskilpailuja on järjestetty vuodesta 1989. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 10 järvettömiä. Kun kansa valitsi Suomessa maakuntajärvet, suuruus ei yksin määrännyt järven suosiota. Esimerkiksi Uudellamaalla Tuusulanjärvi valittiin maakuntajärveksi todennäköisesti kulttuurihis- ANTERO AALTONEN ANTERO AALTONEN den pienehköt vesistöt ovat kuitenkin lähes toriallisten arvojen vuoksi. 13.1.2016 11:28:34

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 11 Suomi on myös jokien maa Suomen ympäristökeskus sai maamme virtavesien inventoinnin valmiiksi keväällä 2014. Meillä on kaikkiaan 72 500 kilometriä puroja ja jokia. Yli viiden metrin levyistä uomaa on tästä hieman yli puolet, 36 800 km. Useimmat Suomen joet ovat järvien katkomia. HYDROLOGINEN ARKISTO / SYKE Niinpä uusi uomarekisteri sisältää peräti 24 880 virtavesiosuutta ja 16 659 järviosuutta. Pisin yksittäinen täysin järvetön jokiosuus on vain 41 km, Temmesjoessa Pohjois-Pohjanmaalla. Suomen pisimmät joet ovat kuitenkin usean sadan kilometrin mittaisia. Kemijoen pituus Kemihaaran latvoilta mereen on tasan 500 km, Iijoen 306 km ja Oulujoen 107 km. Haltin etelä- viimeksi mainittua luokkaa esiintyy etenkin ran- rinteeltä vesipisara kulkee latvapuroja ja neljää nikkoalueiden joissa. jokea (Poroeno, Lätäseno, Muonionjoki, Tornionjoki) pitkin kaikkiaan 550 kilometriä ennen kuin Voimaa koskesta se solahtaa Perämereen. Ensimmäiset myllyoikeudet oli myönnetty piispa Luontotyyppijaottelussa erotetaan savimaiden, Hemmingille Aurajoen Halistenkoskeen jo vuonna havumetsävyöhykkeen ja tunturialueen jokia. Suu- 1352. Vesisahoja oli alkanut syntyä 1500-luvun ria savimaiden jokia ovat esimerkiksi Porvoonjoki, lopulla. Ensimmäinen rautatehdas kankivasaroi- Vantaa, Aurajoki ja Loimijoki. Moni havumetsä- neen oli rakennettu Karjaanjoen varrelle Musti- vyöhykkeen joki muuttuu alajuoksullaan savimai- oon vuonna 1616. den joeksi, kuten Kyrönjoki ja Lapuanjoki. Suuria tunturijokia on vain Käsivarren Lapissa. Suomen suurin vesivoimalaitos, Imatra, vihittiin 25. toukokuuta vuonna 1929. Samalla Imatrankoski kuivui ensimmäisen kerran, pohjakivet ovat jo näkyvissä. Nykyään koski kuohuu kesäiltoina matkailijoiden iloksi. Suomessa oli 1800-luvun puolivälissä nelisentuhatta vesimyllyä ja vajaat kaksisataa vesisahaa. Suomen paperiteollisuuden isä Fredrik Idestam laadun osalta erinomaisessa kunnossa. Hyväksi perusti ensimmäisen puuhiomon Tampereen Ala- luokiteltua osuutta on 45 %, tyydyttävää 24 %, koskeen vuonna 1865. Tampereella syttyi myös välttävää 10 % ja heikkoa runsas prosentti. Kahta Suomen ensimmäinen hehkulamppu vuonna 1882. Kukkolankoski on Tornionjoen suurin ja kuuluisin koski. Siitä on lipottu siikaa ainakin 800 vuotta. Syksy on nahkiaisen pyyntiaikaa. ANTERO AALTONEN Viidennes Suomen jokikilometreistä on veden TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 11 13.1.2016 11:28:36

12 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Kumivene kosken kuohuissa Kuusamossa. Kymmenet matkailuyrittäjät tar­joavat koskenlaskupalveluita eri puolilla maata. Maakunta Joki Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Satakunta, Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Kymenlaakso Kemijoki Tornionjoki Paatsjoki Tenojoki Oulujoki Iijoki Siikajoki Kiehimäjoki Perhonjoki Kyrönjoki Lapuanjoki Pielisjoki Lieksanjoki Vuoksi Kokemäenjoki Paimionjoki Karjaanjoki Porvoonjoki Kymijoki Vesistön ala (km2) 50 39 14 13 22 14 4 8 2 4 4 21 8 61 27 1 2 1 37 910 820 570 780 920 320 440 700 690 900 110 770 260 560 100 090 010 260 230 Kun Imatran voimalaitoksen ensimmäiset Lähes kaikissa Suomen joissa on sitä vastoin turbiinit vihittiin vuonna 1929, epäilijöitä riitti: uitettu puuta, etenkin tukkeja. Uitto oli melko ”Voiko Suomi koskaan tarvita tällaista määrää yleistä jo 1700-luvulla, mutta se laajeni merkit- sähköä?” Teho oli 56 megawattia, nykyään Suo- tävästi 1800-luvun puolivälin jälkeen höyrysaho- men sähkönkulutus on enimmillään lähes 15 000 jen myötä. Uitto työllisti 1900-luvun alussa jopa MW. Imatrankin teho on alkuperäisestä yli kol- 70  000 miestä, tosin vain 1–3 kuukaudeksi vuo- minkertaistettu. dessa. Vielä 1930-luvulla uitto oli ylivoimaisesti Suomen kosket tuottavat enää noin kuuden- halvin tapa kuljettaa puutavaraa. Rautatiekulje- neksen maamme tarvitsemasta sähköstä. Tehok- tus oli noin neljä kertaa ja autokuljetus jopa kym- kain sähköntuottaja on Kemijoki, sen voimalaitos- menen kertaa kalliimpaa. ten teho on liki 40 prosenttia maamme rakenne- Uittoa varten perattiin lukuisia koskia ja raken- tusta vesivoimasta. Vesivoimalla tuotettu sähkö nettiin uittorännejä. Kaikkiaan uittoväyliä on ollut on nopean säädettävyyden ansiosta hyvin arvo- Suomessa noin 13 000 kilometriä. Monia koskia ja kasta. Voimalaitosten yhteisöveroilla on myös jokiosuuksia on viime vuosikymmeninä entistetty huomattava taloudellinen merkitys sijaintikun- uiton jäljiltä. Viimeiset suuret jokiuitot päättyivät nille etenkin Pohjois-Suomessa. Kemijoella kesällä 1991. Keskivirtaama (m3/s) 538 378 146 165 254 173 40 102 20 45 32 240 94 554 216 9 18 13 304 HASSE HÄRKÖNEN ANTERO AALTONEN Suomen suurimpia jokia maakunnittain Tervahauta palaa Seitsemisen kansallispuistossa. Tervaa on käytetty vuosisatojen ajan laivojen, veneiden ja rakennusten suojaukseen. Tervasta tuli 1770-luvulla Suomen tärkein vientituote noin vuosisadaksi. Kuutiometristä mäntypuuta saadaan tervaa noin 30 litraa. Tervaa ja puuta Energiatalouden ohella joet ovat palvelleet suomalaista yhteiskuntaa monella tavalla. Vuosisatojen ajan niitä hyödynnettiin rannikkoa ja sisämaata yhdistävinä kulkuväylinä ja kuljetusreitteinä. Tärkeä sisämaan tuote oli yli kahden vuosisadan ajan terva, jota 1800-luvun puolivälin jälkeen vietiin Suomesta jopa 200 000 tynnyriä vuodessa. Viimeinen tervavene eli paltamo lipui Oulujokea alas vuonna 1927. Laivaliikennettä on ollut muun muassa Kyrönjoella ja Lapuanjoella. Sitä on viime vuosina Kyrönjoella elvytetty, matkailijoille on ollut tarTIMO NIEMINEN jolla muun muassa ”latomeriristeilyjä”. Useimmissa Suomen joissa koskipaikkoja on kuitenkin ollut niin runsaasti, että matkustajaliikenne on jäänyt merkityksettömäksi. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 12 13.1.2016 11:28:41

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 13 HASSE HÄRKÖNEN Suomessa on kunnostettu 1970-luvulta lähtien jo noin 2000 koskea. Niihin on siirretty kiviä, kutupaikkoja on sorastettu ja kalojen vaellus­esteitä poistettu. Virtavesien hoitoyhdistys kunnostaa talkoilla Hunsalanjoen Vääräkoskea Lopella. Lohta ja virkistystä Lohi oli keskeinen syy asutuksen syntyyn erityisesti Perämereen laskevien jokien varsilla. Punalihaisen vaeltajan taloudellisen merkityksen huomasi jo varhain myös kruunu ja julisti pyynnin valtion yksinoikeudeksi. Käytännössä tämä merkitsi veron säätämistä kaikille lohta kalastaville. RAUNO PELKONEN / VASTAVALO Toisen maailmansodan jälkeen syntyi vastakkainasettelu Suomen energiatalouden ja jokikalastajien vuosisataisten nautintaoikeuksien välille. Kohteina olivat erityisesti Oulujoki ja Kemijoki. Lohen nykyinen pyynti on tasapainon etsintää meri-, rannikko- ja jokipyynnin välillä. Tornionjoesta saadaan vuosittain 50–100 tonnia lohta, Te­nolta yleensä hieman enemmän. Kalastusmatkailun taloudellinen merkitys näiden jokivarsien Uitolla on yhä tärkeä merkitys Vuoksen vesistössä. Saimaan kanavan vuokra-­ajan jatkaminen saattaa myös johtaa tavaraliikenteen uuteen kasvuun Itä-Suomen vesillä. yrittäjille on huomattava. Monien Suomen jokien osalta on käynnissä hankkeita vaelluskalan palauttamiseksi. Näihin jokiin kuuluvat muun muassa Kymijoki, Vantaa ja Aurajoki, Oulu-, Kemi- ja Iijoki sekä PielisjokiKoitajoki. Kalastus ei suinkaan ole ainoa jokiemme virkistyskäytön muoto. Mittava uomaverkosto on ihanteellinen melonnan harrastajille. Valittavana on puhtaita jokireittejä, mutta vielä runsaammin jokien ja järvien yhdistelmiä. Joillakin reiteillä on TIMO NIEMINEN tavissa. Koskenlaskua kokeneen oppaan johdolla on tarjolla muun muassa Kuusamossa ja Lieksanjoella. Tukkilaiskisoja pidetään yhä muutamilla Itä- ja Pohjois-Suomen koskilla. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 13 IIN KUNTA vaativia koskia, toiset ovat aloittelijankin melot- Tukkilaiskisat ovat säilyttäneet suosionsa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tämä perinne alkoi Lieksanjoelta 1930-luvulla. Tyypillisiä kisalajeja ovat sauvonta, rullaus, tukkilaisvala ja koskenlasku. 13.1.2016 11:28:44

14 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Saaresta Suomi syntyi Kun Suomi jääkauden jälkeen kohosi merestä, ensimmäinen maa-alue oli saari. Varmaa tietoa tuon Suomi-alkion sijainnista ei ole. Se saattoi olla Tiirismaan laki, joka nykyisin on Etelä-Suomen korkein kohta (222 m). Aikaa tuosta tapahtumasta on kulunut noin 12 000 vuotta. Veden ohella ensimmäistä saarta rajasi ehkä myös mannerjään reuna, joka vetäytyi luodetta TOMI MUUKKONEN kohti. Vuosituhat ensimmäisen pilkahduksen jälkeen Suomi koostui jo sadoista saarista. Myös Manner-Suomi alkoi vähitellen syntyä nykyisen itärajan tuntumassa. Suomi ei enää ollut pelkkä Saari-Suomi. Noin 10 200 vuotta sitten Baltian jääjärven pinta laski äkisti lähes kolmekymmentä metriä ja nikko oli Perämerellä 50–100 km, Selkämerellä Yoldiameri syntyi. Monet saaret kasvoivat kokoa; 30–60 km ja Suomenlahdella 20–40 km sisämaa- Suomen suurin saari muodostui Etelä-Hämee- han päin. Saaria ei tuolloin ollut kovin runsaasti, seen. Muutamavuosisata myöhemmin Ahvenan- mutta merenpinnan alla niitä lymysi kymme- maa alkoi pilkottaa aaltojen alta. nin tuhansin. Maankohoamisen jatkuessa niitä Noin 9 000 vuotta sitten mannerjään viimei- alkoi pulpahdella esiin yhä laajemmalla alueella. set rippeet sulivat Suomen alueelta. Itämeri oli Vaikka rannikkoviivan siirtyminen liitti entisiä taas järvenä, jonka suurin saari ulottui Jämsän tie- saaria mantereeseen, lounaaseen syntyi vähitel- noilta Suomenselälle. Se oli neljä kertaa laajempi len Suomen saaristoista laajin – Saaristomeri. Sen kuin Sjellanti, nykyisen Itämeren suurin saari. alueella on nykyisin lähes 40 000 saarta. Kaik­ Noin 7 500 vuotta sitten Itämeri palautui kiaan Suomen merialueilla on nyt 80 897 yli aarin kokoista saarta, joilla on rantaviivaa 39 803 km. Merenkurkku kapenee. Uutta maata paljastuu Pohjanlahden Suomen puoleisella rannikolla noin 300 hehtaaria vuodessa. PERTTI MALINEN / MUSTASAAREN KUNTA mereksi. Nykyiseen sijaintiin verrattuna ran- Ruoholaukkaa kasvaa monin paikoin Suomenlahden rantakallioilla. Sisämaassa sitä esiintyy muistona ajasta, jolloin merenranta oli kaukana nykyisestä asemastaan. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 14 13.1.2016 11:28:53

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Suomen saaristo noin 9 000 vuotta sitten. Itämeri muodosti makeavetisen Ancylus­järven, jonka lasku-uoma oli nykyisen Vänernin länsipuolella. Rantaviiva sijaitsi Etelä-Suomessa noin 60 metriä nykyistä ylempänä, Perämerellä jopa yli 200 metrin korkeudella. Korkeus Ancylus-järven pinnasta 1200 m 700 m Ð50 Ð100 Ð150 Ð200 Ð250 m m m m m Lähde: Matti Tikkanen, Helsingin yliopisto © National Land Survey of Finland 192/Mar/98 Rovaniemi 500 m 400 m 300 200 150 100 50 15 m m m m m Kemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Kuopio JARI KOSTET SeinŠjoki Joensuu JyvŠskylŠ Karikukko viihtyy ulkosaariston tiira- ja lokkiyhdyskunnissa. Sisäsaaristosta laji on nykyisin lähes kadonnut. Muutamia pareja pesii sisämaan suurimmilla järvillä. Pori HŠmeenlinna Turku Mikkeli Tampere Savonlinna Lappeenranta Lahti HELSINKI Kotka 0 km 100 km Osa järviemme saarista on kotivettään vanhempia eli ne ovat olleet saaria jo ennen kuin järvi on kuroutunut irti merestä. Vuosituhansien aikana maankohoaminen on kallistanut järvialtaita, jolloin saaria on syntynyt ja kuollut. Uusien lasku-uomien synty on kertaheitolla muuttanut monien suurjärvien kuten Saimaan ja Päijänteen kokoa ja saaristokarttaa merkittävästi. Jää ja aallot ovat hävittäneet pieniä saaria, järvien umpeenkasvun myötä myös niiden saaret ovat luonnollisesti kadonneet. Ihminen on kuivattanut tai laskenut monien järvien pintaa, jolloin saaria on noussut esiin tai liittynyt mantereeseen. Sisävesiemme saarten lukumäärä on nykyään 98 050. Lähes tuhat saarta on saarisaaria eli ne laisia ”saarijärviä” on Suomessa kaikkiaan parituhatta. Sisävesien saarten rantaviivan pituus on 43 496 km, josta jokisaarten osuus on noin 2400 km. Sisävedet siis päihittävät merialueet niukasti sekä saarten lukumäärässä että rantaviivan pituudessa. Samoin käy saarten kokonaispinta-alassa; sisävesien saarten ala on noin 7 200 km2, meren saarten 5 800 km2. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 15 TIMO NIEMINEN PERTTI MALINEN / MUSTASAAREN KUNTA sijaitsevat järvissä, jotka itse ovat saarissa. Täl- Rakkolevä on taantunut Suomen rannikoilla. Sen suojissa elää monia eliö­ lajeja, joille rakkolevä antaa sekä suojaa että ravintoa. Myös ihminen on käyt­ tänyt rakkolevää ruokana, lisäksi lääkkeenä, lannoitteena ja väriaineena. 13.1.2016 11:28:59

16 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Ensimmäinen nykyisen Suomen kamaralle jää- Saaristomeren alueelta Nauvosta on löydetty kauden jälkeen astunut ihminen tuli saareen. todisteita karjanhoidosta neljän vuosituhannen Tätä voidaan pitää varmana, samoin sitä, että tuo takaa. Ilmasto oli tuolloin jo selvästi viilenty- rantautumispaikka on nyt kaukana sisämaassa. nyt atlanttisen lämpökauden huipusta, joka sat- Miten tälle uskalikolle kävi? tui noin runsas 5 000 vuotta sitten. Vaikka maa- Todennäköisesti hän totesi elinolot liian talouden merkitys oli kasvanut, meri oli tärkeä ankeiksi ja palasi pian lähtöseudulleen. Ehkä hän ravinnon lähde. Nykyistä suolaisemmissa vesissä oli aikonutkin olla vain Suomen saariston ensim- oli turskaa ja muita kaloja runsaasti. Norppa, mäinen kesäasukas; pyytää muutamia hylkeitä halli ja kirjohylje olivat pyyntikohteina, samoin ja ihmetellä pohjoisen kesän valoisia öitä. Uusia monet vesilinnut, joista saatiin myös untuvia. uskalikkoja kuitenkin riitti ja ensimmäiset ympä- Pronssikaudella noin 1000 eKr Itämeri yhdisti rivuotiset asuinpaikat rakennettiin, ehkä joskus jo voimakkaasti sen rannoilla ja saarilla asuvia. noin 8 000 vuotta sitten. Matalassa majassa syn- Merenkulku ja kauppa olivat tärkeitä elinkei- tyi ensimmäinen paljasjalkainen suomalainen. noja. Rautakaudella (500 eKr–1000 jKr) asutus levittäytyi ulommaksi, kun saarten pinta-alat Maatalous viriää kasvoivat maankohoamisen myötä. Monessa pie- Runsas 4000 vuotta sitten suuntautui Suomen nessäkin saaressa laidunsivat lampaat. Ruotsalainen uudisasutus voimistui 1100- mittainen muuttoliike. Suippohamaraisia reikäkir- luvulla Saaristomeren alueella. Toinen muutto- veitä käyttänyt vasarakirveskansa saapui meren aalto Ruotsista 1200-luvun jälkipuoliskolla liittyi yli Virosta. Samalla käynnistyi elinkeinomurros; suurvallan laajenemispyrkimyksiin idän suun- pyyntikulttuurin rinnalle nousivat maanviljely ja nalla. Tällöin Itä-Uudenmaan rannikko ja saa- karjanhoito. Pohjoisen finnit ja etelän eestit olivat risto saivat vankan ja kattavan asutuksen, joka vilkkaassa kanssakäymisessä, mistä tänä päivänä keskittyi karjanhoitoon, kalastukseen ja pelto- todistaa kielten samankaltaisuus. viljelyyn. Helsingissä on järjestetty silakkamarkkinat joka vuosi vuodesta 1743 lähtien. Utö on Suomen eteläisin asuttu saari, joka nykyisin kuuluu Paraisten kaupunkiin. Vakituisia asukkaita on noin viisi­ kymmentä, saarella on koulu ja kauppa. JUHA LAAKSONEN etelä- ja lounaisrannikoille ensimmäinen laaja- ANTERO AALTONEN Saariston asukkaat TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 16 13.1.2016 11:29:05

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 17 Sotia ja kulkutauteja Musta surma lopetti uudisasukkaiden virran Ruotsista 1300-luvun puolivälissä. Kahtena seuraavana vuosisatana saariston asukasluku kuitenkin kasvoi, mutta alkoi 1500-luvun loppupuolella laskea nopeasti. Syynä saattoi olla kalansaaliiden väheneminen, mutta myös sodat ja kulkutaudit, jotka sitten erityisesti 1700-luvun alkupuoliskolla löivät synkän leiman saariston elämään. Pohjanlahden saaristo kohosi merestä myöhemmin kuin eteläisemmät saaristot, joten varhaisen ANTERO AALTONEN nykyisille saarille ensimmäiset pysyvät asukkaat tulivat ehkä tuhat vuotta sitten, Hailuotoon 1100luvulla. Kalastus ja hylkeenpyynti olivat Pohjanlahden saarilla vieläkin merkittävämpiä elinkei- ANTERO AALTONEN asutuksen merkkejä on turha etsiä. Merenkurkun noja kuin eteläisissä saaristoissa. Sisävesien saarilla on asutusta ollut vuositu- Maailma oli kuitenkin muuttumassa. Teollis- hansien ajan, esimerkiksi Saimaan alueelta tunne- tuva Manner-Suomi alkoi vetää saaristolaisia puo- taan kivikautisia asuinpaikkoja satamäärin. Tär- leensa. Muutos koski koko Suomen maaseutua. keitä pyyntikohteita olivat metsien hirvet ja peu- Maaliikenne alkoi syrjäyttää vesiliikennettä ja rat, lampien majavat sekä järvien kalat. Saimaalla saaristosta tuli kehittyvistä tieyhteyksistä huo- norppa oli haluttu saalis. Ensimmäiset kasket lie- limatta syrjäseutua. Väkiluku alkoi vähetä. Ensin nee poltettu vuoden 500 paikkeilla. Ensin viljel- muutettiin Amerikkaan, sitten mantereelle Suo- tiin ohraa, varhaisimmat rukiin merkit ovat vasta meen tai Ruotsiin. 1200-luvulta. Merimaskun kirkko on rakennettu 1720-luvulla. Se on Suomen vanhimpia puukirkkoja. Merimasku liitettiin osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Muuttoliike kiihtyi toisen maailmansodan jälkeen. Vielä sodan aikana lähes 100 000 ihmistä Saariston nousu ja lasku — ja uusi nousu asui saarissa, joilla ei ollut mantereelle tie- tai Lähes kaikkialla Suomen saaristoissa elämä voi- lauttayhteyksiä. Vuonna 1970 vastaava määrä oli mistui ja vakiintui 1800-luvun kuluessa. Saaris- 30 000, nyt se on enää 10 000. Suuri osa muutok- tomeren alueella asutus alkoi vuosisadan puo- sesta selittyy siltojen rakentamisella. Saaristo ei livälissä levittäytyä ulkosaarille. Muutamassa toki ole hävinnyt minnekään, se jatkaa kiinteän vuosikymmenessä asutettiin lähes kolmesataa tieyhteyden saaristona. saarta. Väestökehitykseen on olemassa myös vastak- Talonpoikaispurjehduksen kultakausi 1800-lu- kainen näkökulma: saaristossa ei ole koskaan vulla rikastutti monia saaristoalueita, esimerkiksi asunut niin paljon ihmisiä kuin nyt. Osa-aikais- Ahvenanmaata ja Tammiota. Saarilla rakennet- ten asukkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti. tiin ja varustettiin laivoja, jotka kulkivat Itäme- Kehittyvät tietoliikenneyhteydet ja etätyö mahdol- rellä ja Atlantilla. Höyrylaivat syrjäyttivät kuiten- listavat asumisen kasvun saarissa. Saaristo kokee kin vähitellen purjealukset. Suomen ensimmäinen uutta nousuaan. Myös tuhansia uusia saaria on valomajakka oli rakennettu Utön saarelle vuonna asutettu osa-aikaisten saaristolaisten voimin. 1753, toinen Porkkalaan vuonna 1800. Saariston taloudellinen nousukausi ja väestönkasvu jatkuivat 1900-luvun alkuvuosikymmeniin saakka. Elämä oli vireää: monissa saarissa oli omat kirkot pappeineen, koulut opettajineen, JUHA LAAKSONEN kukoisti, sinne vietiin kalaa ja tuotiin maataloustarvikkeita. Pietariin kuljetettiin saaristosta kalaa ja esimerkiksi kiveä rakennustarvikkeiksi, Tukholma oli tärkeä vientikohde maan länsi- ja lounaisrannikolla. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 17 JYRKI SAHINOJA / VASTAVALO paljon kauppoja ja yhdistyksiä. Eestin kauppa Lampaat ovat erinomaisia maisemanhoitajia saaristossa. Maamme lammastalous osoittaa elpymisen merkkejä monien vaikeiden vuosien jälkeen. Aikuinen lammas syö kasveja 7–10 kiloa päivässä. 13.1.2016 11:29:08

18 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA JARI LAURIKKO / TURUN SANOMAT Varhaisperunaa on istutettu Rymättylässä joinakin keväinä jo maaliskuun puolivälissä. Valtaosa Suomen varhaisperunasta tuotetaan Varsinais-Suomen saaristossa. Perinteiset ja uudet elinkeinot rinnakkain Saaristo elää tänäkin päivänä vireästi ja monipuo- Suomen saaristossa myös kasvukausi on muuta lisesti. Tilastot kertovat, että elinkeinorakenne maata pitempi. poikkeaa keskimäärin selvästi koko maan tilan- Maatilojen määrä on voimakkaasti vähentynyt teesta. Alkutuotannon osuus on selvästi valtakun- kaikilla saaristoalueilla. Viime vuosisadan puoli- nan keskiarvoa korkeampi, teollisten työpaikko- välissä oli lehmä tai kaksi lähes joka talossa, nyt jen määrä puolestaan sitä matalampi. suurillakin saarilla on enää harvoja maatiloja. Esi- Palveluelinkeinot työllistävät jo lähes puolet saa- merkiksi Paraisten Iniössä niitä oli vuonna 2014 ristoisten kuntien asukkaista, mutta tämäkin on kolme, joista yksikään ei ollut maitotila. Juuan valtakunnan keskiarvoa alhaisempi osuus. Yksi- Paalasmaalla oli yksi maitotila ja yksi lihakarja- tyisten palvelujen osuus on kasvanut, vaikka esi- tila, kun 1950-luvulla maitoa tuottivat useat kym- merkiksi kaupan keskittyminen on vähentänyt eri- menet tilat. koiskauppojen määrää saaristokuntien kuntakeskuksissa ja kyläkauppojen määrää saaristossa. Osassa saaria maatalous on kuitenkin edelleen tärkeä elinkeino. Hailuodossa EU-tukea hake- Hallitus on nimennyt vuosien varrella useita neita tiloja oli vuonna 2014 vielä 33, joista 5 lyp- saaristojärjestelmän kuntia erityistukitoimien sykarjatilaa. Velkuan Salavaisissa, joka on val- kohteeksi. Rakennemuutosrahat, EU-ohjelmara- takunnallisesti arvokas maisemanhoitoalue, oli hat ja saaristolisät kuntien valtionosuuksissa ovat vuonna 2014 kahdella tilalla noin 200 maitoa tai auttaneet paikkakuntia korvaavien työpaikko- lihaa tuottavaa nautaa. jen luomisessa edistämällä yritysten investointi-, Maatalous on yhä vahva elinkeino laajat pelto- tuotekehitys-, markkinointi-, ja työllistämishank- alueet omaavilla Kemiönsaarella ja Maalahdella. keita. EU:n osalta ovat saaristossa olleet merkit- Saaristo-osakunta Närpiö tuottaa liki kaksi kol- täviä etenkin Interreg-, Leader- ja kalataloustuet. mannesta Suomen tomaateista ja yhden kolman- EU-rahoitus jatkuu myös uudella ohjelmakaudella neksen kurkuista. Naantalin Rymättylän varhaispe- 2014–2020. runat ovat kesän odotetuimpia tuotteita – ja varma kesän merkki! Niiden kanssa tarjoiltava sillikin tuli Maatalous kahden vuosikymmenen ajan laivoilla Rymättylän Maa- ja metsätalouden osuus saaristokuntien ja kautta. Näin ei ole enää asianlaita – Boyfoodin sil- saaristo-osakuntien työpaikoista on noin 15  %, liyritys lopetti 2014 toimintansa Rymättylässä, kun kun se valtakunnallisesti on vain vajaat viisi omistus oli siirtynyt Felix Abballe. prosenttia. Saariston etuna on vahva mielikuva Vain suurimmilla saarilla on mahdollista luoda puhtaudesta ja aitoudesta, jota voidaan hyödyn- nykymaatalouden mukaisia, suurehkoja tiloja, tää erikoistuotteiden markkinoinnissa. Lounais- koska pellot ovat pieniä ja pirstoutuneita. Erikois- TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 18 13.1.2016 11:29:10

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA viljely onkin saariston valtti. Pienemmillä saarilla ren alueelta kalastetaan noin 70 % koko maan ja ulkosaaristossa maatalous on vähentynyt, joskin silakkarysäsaaliista. Pohjoinen Saaristomeri on esimerkiksi lammastaloutta on alettu harjoittaa Suomen tärkeimpiä suomukalan pyyntialueita. pienessä mittakaavassa monilla meren saarilla. Kalanjalostus, kalastus ja vesiviljely työllistävät Osa maan lähes tuhannesta turkistarhasta Varsinais-Suomessa noin 500 henkilöä. Kalanja- sijaitsee saaristojärjestelmän kunnissa, etenkin lostusta harjoittavia yrityksiä on maakunnassa Pohjanmaalla. Turkistarhat ovat tärkeitä rehusi- noin viisikymmentä. lakan käyttäjiä. 19 Vapaa-ajan kalastus on oleellinen osa saa- Pohjanmaan ja Satakunnan rannikkoseuduilla ristokulttuuria. Vuonna 2012 Suomessa oli on myös tyrnin viljelyä. Tämän marjan terveysvai- 1,8 miljoonaa virkistyskalastajaa, saaliin arvo kutukset ovat monipuoliset. Isot pohjoiset saaret, oli ammattikalastajien saamien keskihintojen Hailuoto ja Manamansalo, toimittavat yhä suuren mukaan 50 miljoonaa euroa. Kalastukseen liit- määrän jäkälää pääosin Saksaan. tyvien palvelujen kautta tämän harrastuksen taloudellinen merkitys kasvaa 4–6-kertaiseksi. Kalatalous Vapaa-ajan kalastus on oleellinen osa suomalai- Rekisteröityjä ammattikalastajia oli vuonna 2013 suutta, mitä edesauttavat vesistöjen runsaus ja saaristokunnissa ja saaristo-osakunnissa 1012, laajat kalastusoikeudet. Silakka on saalismäärältään Suomen tärkein kala. Selkämerellä suurin osa silakasta pyydetään troolilla. joista 140 sisävesillä. Heistä 355 sai vähintään 30 % tuloistaan kalataloudesta. Eniten tähän ryhmään kuuluvia kalastajia oli rannikolla Mustasaaressa (25), Uudessakaupungissa (21) ja Maalahdessa (20). Sisävesillä ylivoimaisesti suurin kalastuspaikkakunta oli Savonlinna, jossa oli 22 ammattikalastajaa. Ainakin puolessa saaristojärjestelmän kunnista on kalanviljelylaitoksia. Poikasia tuotetaan runsaasti myös sisävesillä, pääosa ruokakalasta kasvatetaan Ahvenanmaalla, Turun saaristossa ja muilla merialueilla. Suuria ruokakalan viljelylaitoksia on esimerkiksi Kustavissa, Taivassalossa ja Houtskarissa. Luonnonvarakeskuksen (entinen RKTL) kalantutkimus- ja vesiviljelylaitoksia on muun muassa Enonkoskella ja Tervossa, joka on ollut muutoinkin kalanviljelyn uranuurtajia. Kalanviljely-yritysten määrä on vähentynyt, mutta niiden tuotanto on kasvanut. Kalanviljely elää norjalaisen kasvatetun lohen, tiukentuneiden ympäristövaatimusten ja kannattavuushaasteiden paineissa. Eri puolilla maata järjestetyt kalamarkkinat antavat kalastajille ja alan yrittäjille mahdollisuuden pienimuotoiseen kalan jalostukseen ja suoramarkkinointiin. Noin 50 tapahtumassa käy miljoona kalan ja saariston ystävää. Suurimmat tapahtumat ovat rannikolla Helsingissä, Turussa, Raumalla, Vaasassa ja Kotkassa, sisämaan paikkakuntia ovat Tampere, Lahti, Kuopio ja Joensuu. Merkittäviä pienempiä tapahtumia ovat esimerkiksi Pyhtään saaristolaismarkkinat, Hailuodon kumarkkinat. Maakunnittain tarkastellen kalatalouden merkitys on suurin Varsinais-Suomessa. Saaristome- TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 19 MARKKU SAIHA siikamarkkinat ja Lieksan Vuonislahden muik- 13.1.2016 11:29:13

ANTERO AALTONEN Marko Nikula veistää puuveneitä Liedon Littoisissa. Veneenrakennustaito on Suomessa korkealla tasolla. Alalla toimii monia yrityksiä, ja viennin osuus liikevaihdosta on yli kaksi kolmasosaa. Teollisuus JUSSI LOPPERI / KYMEN SANOMAT Teollisuuden rakennemuutos on koetellut 2000-luvulla monia Suomen kuntia. Tämä koskee myös teollisuutta omaavia saaristoisia kuntia, esimerkkeinä Kemiönsaari, Parainen, Raasepori, Kotka ja Savonlinna. Kotka on pahimmin työttömyydestä kärsivä kunta Kaakkois-Suomessa. Syynä ovat muun muassa puunjalostusteollisuuden rakennemuu- Uudenkaupungin Työveneen telakka valmistaa aluksia kotimaisille ja ulkomaisille viranomaisille ja yrityksille. Vuonna 2014 laskettiin vesille muun muassa yhteysalus-öljyntorjunta-alus Kotkan–Pyhtään saaristoliikenteeseen. tos ja Venäjän kaupan vaikeudet. Myös Raaseporin, Savonlinnan ja monien muiden saaristoisten kuntien talouksiin ovat elinkeinokehityksen haasteet vaikuttaneet suuresti. Kemiönsaaren vanha teollisuuskeskus, Taalintehdas, on viime vuosina menettänyt runsaasti työpaikkoja. Vuonna 2012 teräsyhtiö FNsteel lopetti suuren valssaamonsa, vuonna 2014 Abloy Oy lähes puolitti 2014 Björkbodan tehtaan työntekijämäärän. Lakkautetun terästehtaan suuret rakennukset ovat nyt osittain muussa elinkeinoelämän käytössä. TULIKIVI Kalkkikiveä on louhittu Paraisilla ainakin 1600- Tulikivi Oyj jalostaa saaristo-osakunta Juuassa vuolukiveä kotimaan ja maailman markkinoille. Toinen alan yritys Juuassa on Nunnanlahden Uuni Oy. Kunnassa toimii myös Suomen Kivikeskus, joka kehittää kivialan osaamista ja järjestää näyttelyitä. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 20 luvulta lähtien. Nykyinen yhtiö, Nordkalk, tuottaa kalkkikivijauheita muun muassa rakennus-, lannoite- ja elintarviketeollisuudelle. Yhtiö on joutunut välillä turvautumaan lomautuksiin, mutta toiminta jatkuu 70 hehtaarin avolouhoksella. 13.1.2016 11:29:18

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Nykyisin Saloon kuuluvan Särkisalon Förbyn lassa ja Sulkavalla on itsenäiset pienet juustolat, kalkkikaivos lopetettiin 2010, koska kalkkikiven jotka valmistavat pääasiassa erikoisjuustoja. Mar- louhinta syvemmältä olisi tullut kannattamatto- joja jalostetaan useissa saaristoisissa kunnissa. maksi. Omya Group valmistaa kuitenkin Särki- Matkailijoiden suosimia viinitiloja on saaris- salossa paperiteollisuuden, kosmetiikan ja kera- tossa muun muassa Paraisilla, Kuopion Vaajasa- miikkateollisuuden tarvitsemia tuotteita ja kai- lossa, Lohjansaarella ja Asikkalan Kalkkisissa. voksesta kaavaillaan matkailukohdetta. Saaristo-olutta tehdään ainakin Suomenlinnassa ANTERO AALTONEN Monet sahalaitokset sijoittuivat alun perin saa- 21 sekä Kemiönsaaren Rosalassa. rille hyvien vesiyhteyksien äärelle. Ne mahdol- Paraisilla toimiva LM-Instruments on osa Plan- listivat sekä tukkipuun että valmiin sahatavaran meca-konsernia, joka on maailman johtavia ham- joustavat kuljetukset. Sahoja oli aikanaan muun maslääketieteellisten laitteiden valmistajia. Naan- muassa Sulkavan saaristo-osassa Lohikoskella ja talin Rymättylässä tekee Bistro-Tuote Oy keittiö- Lappeenrannan Lamposaaressa. Kotkan Hallassa ja kylpyhuonekalusteita, Kuopion Soisalon saa- on ollut sellutehdas ja saha. Ruokolahden saa- rella Tetrimäki Ky valmistaa Eliel Saarisen tyyli- risto-osan kyljessä sijaitsevat Stora Enson suuret huonekaluja. Kaukopään selluloosa- ja paperitehtaat. Veneiden valmistus on luonnollisesti saaris- Vaalan juustola valittiin Suomen vahvimmaksi yritykseksi vuonna 2011. Se valmistaa leipäjuustoja kainuulaisen perinteen mukaisesti. toalueiden perinteisintä teollisuutta. Naantalin Rymättylässä ja Ähtärissä tuotetaan vuosittain noin viisituhatta Terhi-venettä, joiden alihankintaa on myös Savonlinnassa. Bella-veneet Oy on Pohjoismaiden johtava lasikuitumoottoriveneiden valmistaja. Sen tuotantolaitokset ovat Botnia Marin tekee kymmentä eri kokoa olevia Targa-veneitä Maalahdella ja Uusikaarlepyyssä. Marsund-veneitä tehdään Porvoon Pellingin saarella. Monissa Pohjanlahden saaristoisissa kun- PEKKA HOMANEN Kuopiossa ja Luodossa. Vuosikymmeniä vanha nissa tehdään veneitä, joista Swan-purjeveneet Nappako kala? Kuusamon uistin on merkittävä metallisten uistinten valmistaja. ovat maailmankuuluja. Kotkassa toimii Puuvenekeskus, Sulkavalla tehdään kirkkoveneitä ja kilpasoutuveneitä. Veneilyä palvelevia huolto-, korjaus- ja säilytysyrityksiä on kaikkialla rannikon ja Sisä-Suomen saaristoissa. Viaporin telakka ry:n hallinnoitalvisäilytetään perinnelaivoja ja -veneitä. Savonlinnan historiallisella telakka-alueella toimiva Laitaatsillan Marina korjaa ja huoltaa sisävesialuk- KUUSAMON UISTIN malla Suomenlinnan kuivatelakalla korjataan ja sia ja veneitä. Kalastaja Lauri Rapalan 1930-luvulla Asikkalassa luoma yritys, nykyään Rapala VMC Oyj, on maailman johtavia uistinten valmistajia. Se vie tuotteitaan 140 maahan. Mustasaaren Raippaluodossa valmistaa yli satavuotias Oy Lindeman Ab nykyään synteettisiä verkkoja kotimaan markkinoille ja vientiin. set. Uusikaupunki on kalanjalostuksen vahva keskus rannikolla, Sisä-Suomessa Kiteen Kesälahti on tunnettu kalatuotteistaan. Mustasaaressa, Vaa- TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 21 KOISTINEN KANTELE Elintarviketeollisuutta edustavat useilla saaristoalueilla useat pienet ja keskisuuret yrityk- Rääkkylässä Koistinen Kanteleen monikansallinen väki valmistaa näitä perinnesoittimia yli puolivuosisataisella ammattitaidolla. Kantelemestari Otto Koistinen rakensi ensimmäisen kanteleensa Pielisen rannalla Ahvenisen luotsiniemessä vuonna 1957. 13.1.2016 11:29:20

22 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Palveluyrityksiä ja -laitoksia Valtion toiminnot, kuten saaristoliikenne, turvallisuustehtävät ja ympäristötoimi, ovat edelleen merkittäviä työllistäjiä saaristossa. Sama koskee luonnollisesti kuntien toimintoja. Etenkin valtion työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Raskaimmin tämä on koetellut ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saaristoa. Puolustusvoimien koulutuslaitokset ovat saariston suurimpia oppilaitoksia. Merisotakoulu toimii Helsingissä Suomenlinnan saarella, maanpuoANTERO AALTONEN lustuskorkeakoulu Santahaminan saarella. Käy- Sipoon Kaunissaareen on kesällä veneyhteys Helsingin Vuosaaresta. Saari onkin Helsingin kaupungin ulkoilualue. Sinne liikennöi kesäisin myös Suomen ainoa ”kauppalaiva”. tännön sotilaskoulutusta annetaan eri puolilla saaristoa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toimipisteissä ja harjoitusalueilla. Ammattiopisto Livian Kalatalous- ja ympäristöopisto antaa nimensä mukaista perus- ja jatkokoulutusta Paraisilla. Turun Yliopistolla on toimintoja Paraisten Seilin saarella. Suomenlinnan hoitokunnan ylläpitämät rakennukset ja alueet tarjoavat tilat monille kokouksille ja tapahtumille pääkaupungissa. Åbo Akademin Säätiön pääosin rahoittama Korpoströmin saaristokeskus Paraisten ulkosaariston tuntumassa antaa tilat konferensseille ja tutkimukselle tarjoten myös majoitusta. John Nurmisen perheen omistama Boistön saaren entinen luotsiasema Loviisan Ruotsinpyhtäällä nousi otsi- PUOLUSTUSVOIMAT koihin kesällä 2014, kun siellä keskusteltiin Ukrainan kriisin ratkaisuvaihto­ehdoista. Asikkalassa sijaitseva Päijänne-talo sisältää Vapaa-ajan kalastuksen museon sekä näyttely-, kokous- ja toimistotiloja. Kassu Halosen taidetalo Vaalan Manamansalossa on tukikohta vuosittai- Puolustusvoimien merivoimat valvoo Suomen aluevesiä, tukee muita viranomaisia ja osallistuu myös kansainväliseen kriisinhallintaan. sille saarikonserteille. Helsingin Suomenlinnassa on kuusi museota, Seurasaaressa maan laajin ulkomuseo. Korkeasaaren eläintarhassa asustaa 150 eläinlajia, Harakan saarella toimii luonto- ja taidetalo. Espoon kaupunki on viimeistelemässä näyttävää saaristolaismuseota Pentalan saarelle, jossa järjestetään vuosittaiset saaristopäivät. Saaristolais-, kalastus- tai venemuseopaikkoja ovat mm. Pyhtään Kaunissaari, Haminan Tammio, SUOMENLINNAN HOITOKUNTA Kustavin Vartsala, Pernajan Rönnäs, Houtskarin Suomenlinnassa on kuusi museota. Vain kesäkaudella ovat avoinna Ehrensvärdmuseo, Sotamuseon Maneesi, sukellusvene Vesikko, Lelumuseo sekä Tullimuseo. Suomenlinnakeskuksessa toimiva linnoituksen päämuseo on avoinna ympäri vuoden. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 22 Näsby, Savonlinnan Riihisaari, Kerimäki, Maalahden Åminne, Mustasaaren Granösund, Kalajoki, Merikarvia, Luodon Bosund, Vöyrin Maksamaa, Kaskinen, Närpiön Märingsgrund ja Kokkolan Öja. Lieksassa toimii laaja Pielisen Museo, jossa uitolla on näyttävä osasto. Suomen Merimuseo Kotkassa ja Turun Forum Marinum ovat merialan tunnetuimmat museot. 13.1.2016 11:29:24

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Monet muutkin museot kertovat edustavasti saa- Saaristokauppoja, kioskeja, kahviloita tai ravin- riston, meren ja vesistöjen historiasta ja elinkei- toloita on toiminnassa etenkin mökkiläisten ja noista. Myös Suomen kansallismuseo järjesti 2014 matkailijoiden ostovoiman tukemilla saarilla ja näyttelyn Venäjän tsaari Aleksanteri III:n lukui- varsinkin kesäaikaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sista kesälomaretkistä Suomen saaristoon 1800- Paraisten Utö, Nötö, Vänö, Iniö ja Norrskata, Naan- luvun loppupuolella. Osa-aikasaaristolaista Tove talin Velkuanmaa ja Teersalo, Raaseporin Skåldö Janssonia juhlistettiin 2014 erikoisnäyttelyillä Ate- ja Bromarv, Inkoon Barösund, Porvoon Pellinki ja neumissa ja Porvoon Taidetehtaalla. Tove Jansso- Emäsalo, Loviisan Sarvisalo, Pyhtään Kaunissaari, nin mökki Porvoon Pellingin Klovharun-saarella Kotkan Haapasaari, Maalahden Bergö, Mustasaa- on rajoitetusti avoinna yleisölle. Naantalin Muu- ren Raippaluoto, Enonkosken Ihamaniemi, Sul- mimaailma on kansainvälisestikin merkittävä kavan Lohikoski ja Taipalsaaren Suuri Jänkäsalo. matkailukohde. 23 Peruskoulujen ala-asteita ja joissakin tapauk- Poju Zabludowiczin kuvataidekeskus taiteilija- sissa myös yläasteita on saaristossa yhä, vaikka residensseineen ja näyttelytiloineen Loviisan Sar- monia on lakkautettu. Koulusaaria olivat 2014 visalossa on tuonut Suomen saaristoon maailman muun muassa Hailuoto, Raippaluoto, Bergö, Pyhä- huipputason taidetta ja paljon myönteistä julki- maa, Reposaari, Velkua, Utö, Iniö, Houtskari, Korp- suutta. Zabludowicz Collection kerää ja esittelee poo, Nauvo, Rosala, Särkisalo, Suomenlinna, San- nykytaidetta Lontoossa, New Yorkissa ja kerran tahamina ja Tiutinen. Sulkavan lossintakaisella vuodessa avoimin ovin myös Sarvisalossa. saaristo-osalla Lohikoskella on myös koulu. Yritysten, järjestöjen ja kuntien omistamien Hiittisen-Rosalan saariston aktiiviset ihmiset virkistys- ja edustusrakennusten käyttäjämäärät perustivat vuonna 2003 yksityisen Solglimten-pal- ovat saaristossa suuria. Isojen kaupunkien vir- velutalon. Kemiönsaaren kunta ostaa siltä palve- kistyssaaria ovat muun muassa Turun Ruissalo, luja, joten se tarjoaa vanhuksille elämisen mah- Vepsä ja Maisaari, Tampereen Viikinsaari, Hel- dollisuuden omalla saarella. Salon Särkisalossa singin Pihlajasaari sekä Kaunissaari Sipoossa ja eivät asukkaat onnistuneet säilyttämään vastaa- Espoon Iso Vasikkasaari. vaa Särkisalo-kotia kuntaliitoksen jälkeen. Saaristoalueiden vaikuttavat kivi- ja puukirkot ovat kesäisin auki yleisölle ja käytettävissä hiljentymisiin ja myös esimerkiksi häihin. Tunnettuja ovat muun muassa Pyhämaan puinen uhrikirkko 1600-luvulta, Västanfjärdin ja Nötön kirkot 1700-luvulta sekä Haapasaaren, Jurmon, Kalajoen Kallankarin, Luhangan ja Kokkolan Tankarin kirkot 1800-luvulta. Sisä-Suomen hautausmaista vaikuttavimpia on Kouvolassa Vuohijärven keskellä sijaitseva Mäntysaari. Monilla seurakunnilla on leirikeskuksia saarilla käytössään. Maan ainut luterilainen luostari sijaitsee Enonkosken saaristo-osassa Ihamaniemellä tarjoten tiloja hiljentymistä hakeville. Kristillisen Työväen Liiton omistama Savo-Karjalan virkistyskeskus Parikkalan Uukuniemellä tarjoaa kurssi-, kokousja majoitustiloja. Lärkkulla Skärgård järjestää erilaisia kursseja nuorille ja vanhemmille Paraisten Houtskarissa. Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen kotisaarella, Syvärin Aholansaarella Kuopion Nilsiässä toimii körttiläisliikettä lähellä oleva leiri- ja lomakeskus. Monissa saarissa on kunnostettuja nuorisoseurojen, kalastajayhdistysten, maamiesseurojen, työväen, metsästysseurojen ja kyläyhdistyksen taloja. Niissä järjestetään monenlaisia tilaisuuksia. Tans- Matkailukäyttöön siirtyneitä kohteita Kohdetyyppi Nimi Kunta Majakka Bengtskär Kemiönsaari Gustafsvärn Hanko Isokari Kustavi Jussarö Raasepori Kylmäpihlaja Rauma Marjaniemi Hailuoto Märket Hammarland Russarö Hanko Sälgrund Kaskinen Säppi Luvia Söderskär Sipoo Tankar Kokkola Ulkokalla Kalajoki Utö Parainen Valassaaret Mustasaari Entisiä merenkulkulaitoksen ja puolustus­ voimien kohteita, jotka on otettu tai ollaan ottamassa matkailu- ja virkistyskäyttöön. Luotsiasema Boistö Loviisa Laupunen Kustavi Ouraluoto Merikarvia Rönnskär Maalahti Sälgrund Kaskinen Merivartioasema Fagerholm Parainen Gåshällan Mustasaari Mikkelinsaaret Vöyri Valassaaret Mustasaari Linnake Isosaari Helsinki Kirkonmaa Kotka Kuuskajaskari Rauma Rankki Kotka Sommarö Mustasaari Örö Kemiönsaari silavojakin on vielä käytössä. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 23 13.1.2016 11:29:24

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA ANTERO AALTONEN 24 Matkailu- ja virkistyspalvelut ovat avainasemassa saaristoalueiden tulevaisuuden kannalta. Pyhtään saaristomarkkinnoilla kävijöille on tarjolla monenlaisia kalaruokia. Matkailukohteita Suomessa on noin 50 kylpylää. Kemiönsaaren Kasnäsin saaristokylpylä avattiin vuonna 2005. Kasnäsissä on monia muitakin palveluita; siellä sijaitsee muun muassa Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukka. Palveluelinkeinot työllistävät siis jo lähes puolet Useiden saaristoisten kuntien tärkeitä mat- saariston asukkaista. Matkailu- ja virkistyspalve- kailukohteita ovat entiset majakat. Esimerkiksi lujen kehittäminen on saariston tulevaisuuden Kemiönsaaren Bengtskär, ulkomeren äärellä, hou- kannalta ydinkysymys. Vaikka haasteita riittää, kuttelee vuosittain peräti 15 000 kävijää. Käytöstä myös vetovoimatekijöitä on runsaasti. Yrittäjien poistetut luotsiasemat, merivartioasemat ja lin- koulutus, markkinoinnin lisääminen sekä yhteis- nakkeet ovat myös suosittuja. Puolustusvoimien työ ja verkottuminen ovat keskeisellä sijalla. Eri- entiset saaret Helsingin Vallisaari, Kuninkaan- tyisen tärkeää olisi matkailukauden pidentämi- saari ja Rysäkari voivat tulevaisuudessa kehittyä nen – saaristolla on paljon tarjottavaa kaikkina merkittäviksi kohteiksi. Helsingin Lonnan saa- vuodenaikoina. relle suunnitellaan hautausmaata. Suomenlinna Majoitus- ja ravitsemusyritykset, niitä palve- ja Loviisan Svartholm edustavat vanhaa sotilas- leva liike-elämä sekä ohjelmapalveluyritykset ovat linnakekulttuuria. saaristo- ja vesistömatkailun selkäranka. Vilkas ja Kansallispuistoissa, virkistysalueilla ja suo- monimuotoinen vesiliikenne on luonut suoraan ja jelualueilla kävi vuonna 2013 noin 3,4 miljoonaa välillisesti yritystoimintaa saaristoon. Sisävesi- ja vierailijaa. Kyselytutkimuksen pohjalta arvioi- rannikkolaivoilla on vuodessa 4,5 miljoonaa mat- tiin yhden käynnin terveyshyödyksi keskimäärin kustajaa. 208 euroa. Metsähallituksen opastuskeskukset ovat kansallispuistojen tärkeitä pisteitä. Leirintä­ alueet ja leirikeskukset kuuluvat myös saariston matkailurakenteisiin. Kylpylöitä on noin kolmanneksessa saaristojärjestelmän kunnista. Tunnetuimpia ovat Savonlinnan, Naantalin ja Haikon kylpylät, uusimpia tulokkaita esimerkiksi Kemiönsaaren Kasnäs ja Lieksan Koli. Venäläiset, jotka ovat suurin ulkomainen matkailijaryhmä, ovat ostaneet jossain määrin mat- SAARISTOKYLPYLÄ KASNÄS kailukohteita etenkin Itä-Suomen saaristoisissa TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 24 kunnissa. Tällaisia ovat muun muassa Pyhtään elämysurheilukeskus Sirius, Sulkavan lomakeskus Kukkapää ja Paraisten Mossalassa sijaitseva Saariston lomakeskus. 13.1.2016 11:29:29

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 25 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio matkalla Savonlinnan oopperajuhlille heinäkuussa 2013. HARRI NURMINEN Mitä on saaristokulttuuri? DALSBRUKS DRAGSPELSKLUBB Jäänmurtajaristeily. Tämäkin on saaristokulttuuria, joka kiinnostaa etenkin ulkomaalaisia matkailijoita. Nouseva matkailu nostaa aidon saaristokulttuurin kysyntää. Saaristo- ja vesistökulttuuri koostuvat historiasta, perinteestä, luonnosta ja ympäristöstä. Kulttuuri on kaikkia niitä asioita, joita saariston ihmiset tekevät ja arvostavat. Sitä ovat rakennukset, ruoka, vaatteet, kieli, ajatukset, uskomukset,… Saaristokulttuurin tarkka määritteleminen on – onneksi – mahdotonta. Monet maamme suosituimmista turistikohteista ovat saarissa. Ahvenanmaalla käy vuosittain peräti 1,6 miljoonaa matkailijaa. Suomenlinnan merilinnoitukseen, Unescon maailmanperintökohteeseen, tutustuu jopa 800 000 henkeä. Korkeasaaren eläintarhasaarella on noin puoli miljoonaa kävijää, Naantalin ”muumisaarilla” lähes 300 000. Savonlinnan edustan piskuiselle luodolle 1400-luvulla rakennettu Olavinlinna houkuttelee run- Baltic Jazz festivaali on jokavuotinen musiikin suurtapahtuma Kemiönsaarella. Dalsbruks Dragspelsklubb on ollut tilaisuuden kantavia voimia. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 25 saat 150 000 kävijää vuodessa, heistä noin puolet oopperajuhlien aikaan. Oulujärven Manamansalossa, syrjässä matkailuvirroista, käy noin 60 000 henkeä. Saaristoissa on monia rakennuksia ja rakenteita, joita on turha etsiä muualta Suomesta. Näitä ovat majakat, luotsipaikat, historialliset merimerkit, myös vedenalainen kulttuuriperintö. Merialueiden saarilla sotahistoria on vahvasti läsnä; vanhoja linnoituksia ja muita kohteita on runsaasti. Saareen tulijan ensimmäiset mielikuvat muodostaa se kyläyhteisö, joka levittäytyy sataman ympärillä. Katseenvangitsijana voi olla kalliolla kohoava majakka, vanha tuulimylly tai punaisten rakennusten harmoninen kokonaisuus. Saariston elämäntapa ja toimeentulon niukkuus ovat olleet omiaan säilyttämään vanhaa asutusta ja pihapiirejä enemmän kuin muualla. Sisävesillä kylät ovat usein saaren sisäosissa, joten tulija ei koe asumisen ja elämisen tuntua yhtä voimakkaana kuin meren äärellä. Sekä merialueilla että sisävesillä on runsaasti muinaisjäännöksiä; kivistä ladottuja jatulintarhoja, kalliomaalauksia, muinaisia asuin- ja satamapaikkoja. Saaristokulttuuria on laajasti kuvattu kirjallisuudessa, kuvaamataiteissa, teatterissa, musiikissa, lauluissa ja elokuvissa. Vesistöt olivat vahvasti esillä jo Kalevalassa, Sibelius käytti vesistöteemaa inspiraationsa lähteenä. Sisävesistöalueilla saaristo- ja vesistökulttuuria edustavat muun muassa uittomuseot, tukkilaiskilpailut, vanhat kanava-alueet, kalasatamat ja kalamarkkinatapahtumat sekä venesatamat ja vanhat höyrylaivat. Merialueilla perinnepurjelaivojen rakentaminen ja kunnostaminen suurella talkootyöllä kertoo rakkaudesta vanhaan saaristokulttuuriin. Elävää saaristo- ja vesistökulttuuria pitävät yllä vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat, veneilijät, ammatti- ja vapaa-ajan kalastajat, matkailijat ja monet muut ihmiset. Vaikka perinne on vahva, on tärkeää luoda myös uutta kulttuuria, joka soveltuvin osin rakentuu perinteen pohjalle. Tämä onkin toteutunut saaristoalueiden monissa hienoissa kesäisissä kulttuuritapahtumissa. 13.1.2016 11:29:32

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA PETRI ASIKAINEN / GORILLA 26 Etätyöhön soveltuvissa ammateissa toimii arvioiden mukaan lähes puoli miljoonaa suomalaista. Monissa saaristo- ja vesistökunnissa on pyritty panostamaan etätyömahdollisuuksien parantamiseen kakkosasunnoilla. Saaristopolitiikkaa jo lähes 70 vuotta Saaristopolitiikka on vanhin järjestelmällisen Lain mukaan saaristoon katsotaan kuuluviksi aluepolitiikan osa Suomessa. Maaliskuussa 1949 sellaiset merialueen ja sisävesistöjen saaret, valtioneuvosto asetti komitean selvittämään saa- joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä, sekä muut riston elinoloja ja tekemään kehittämisehdotuk- saaret ja mantereen alueet, jotka ovat muu- sia. Syynä olivat erityisesti kalastuselinkeinon toin olosuhteiltaan saaristoon verrattavissa. ongelmat. Saaristoalueiden väkiluku oli käänty- Valtion ja kuntien tulee turvata saariston kehi- nyt laskuun, vaikka väestönkasvu maaseudulla tys ottamalla erityisolot huomioon tukitoi- oli muutoin vielä voimakasta. min eri politiikkalohkoilla. Näistä keskeisim- Saaristokomitea muuttui valtioneuvoston mät ovat elinkeinojen kehittäminen, valtion työ- asetuksella Saaristoasiain neuvottelukunnaksi paikkojen ylläpito, kunnallisten peruspalvelu- vuonna 1961. Sen esityksestä säädettiin vuonna jen rahoitus sekä liikenneyhteyksien ja muun 1981 laki saariston kehityksen edistämisestä. infrastruktuurin rakentaminen. Lisäksi lain TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 26 Jokavuotinen saaristoseminaari pidettiin vuonna 2014 Savonlinnassa. Seminaarin järjestää saaristoasiain neuvottelukunta yhteistyössä kuntien ja maakuntien kanssa. 13.1.2016 11:29:39

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA mukaan saariston luontoa ja ympäristöä tulee toimii maa- ja metsätalousministeriössä. Neuvot- suojella. telukunta osallistuu saaristoalueiden kehittämi- Suomessa oli vuoden 2016 alussa kahdeksan saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntaa. Niitä koskeva asetus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Saaristokuntia ovat Enonkoski, Hailuoto, Kemiön­saari, Kustavi, Maalahti, Parainen, Puumala ja Sulkava. Saaristo-osakuntia ovat Asikkala, Espoo, Hel- 27 seen yhdessä kuntien, maakuntien, valtion viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa. Neuvottelukunnan työtä ohjaa saaristopolitiikan toimenpideohjelma. Vuosille 2012–2015 laaditussa ohjelmassa on viisi painopistealuetta: Kunta- ja aluepolitiikka Elinkeinot ja työllisyys sinki, Hirvensalmi, Inkoo, Joutsa, Juuka, Jyväs- Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen kylä, Kaarina, Kirkkonummi, Kitee, Kivijärvi, Liikenne ja tietoliikenneyhteydet Kotka, Kuhmoinen, Kuopio, Lieksa, Liperi, Loviisa, Ympäristö, luonto ja kulttuuri. Luhanka, Luoto, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Saaristoasiain neuvottelukunta antaa määrä- Närpiö, Parikkala, Pori, Porvoo, Pyhtää, Raasepori, ajoin valtioneuvoston hallinnon ja aluekehityk- Ruokolahti, Rääkkylä, Salo, Savonlinna, Sipoo, Tai- sen ministerityöryhmälle selvityksen ohjelman palsaari, Taivassalo, Tervo, Uusikaupunki, Vaala toteutumisesta. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat. ja Vöyri. Tuloksia ja pettymyksiä kolla ja kolme Sisä-Suomessa, saaristo-osakunnat Saaristopolitiikka on tuottanut tuloksia. Yhteysa- jakautuvat lukumääräisesti lähes tasan. Ennen luksia, lauttoja, losseja, hydrokoptereita, yksityis- kuntaliitosten aaltoa saaristokuntia oli 13, mutta teitä, maanteitä ja siltoja on saatu saaristoliiken- erityisesti Lounais-Suomen pienten kuntien yhdis- nettä hoitamaan. Saaristoyrityksillä on ollut mah- tymiset vähensivät niiden määrää. Saaristo-osa- dollisuus ympäröivää aluetta parempiin yritystu- kuntiin kuuluu kahdeksantoista kaupunkia, joista kiin valtiolta ja EU:lta. Kunnallisten peruspalve- Helsinki on suurin. lujen tuottamista on helpotettu kuntien valtion- Jo Saaristokomitean loppuraportissa vuonna osuuksiin sisältyvien saaristolisien kautta. 1957 korostettiin alueellisesti laaja-alaisen ran- Saariston sähköistys laajeni nopeasti 1950- ja nikko- ja vesistöpolitiikan merkitystä. Tämä linja 1960-luvuilla, samoin rakennettiin lankapuhelin- on säilynyt valtioneuvoston hyväksymissä saa- yhteydet valtion aktiivisella tuella. Hallitukset risto- ohjelmissa ja saaristopoliittisissa periaate- ovat sitoutuneet siihen, että tämän päivän nopeat päätöksissä 1990- ja 2000-luvuilla. tietoliikenneyhteydet turvataan myös saaristossa. Saaristoasiain neuvottelukunta on valtioneu- Saaristoon on perustettu kansallispuistoja ja luon- voston asettama pysyvä lakisääteinen elin, joka nonsuojelualueita, jotka ovat saaristoluonnon aar- TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 27 PASI HYVÖNEN Saaristokunnista viisi sijaitsee meren ranni- 13.1.2016 11:29:40

28 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA reaittoja ja saaristomatkailun kannalta keskeisiä. Maanomistajille on maksettu asianmukaiset korvaukset. Valtakunnalliset saariston kehittämisprojektit ovat tähdänneet matkailun, kalatalouden, pienimuotoisen jalostuksen ja etätyön edistämiseen. Saaristokuntia on pyritty kehittämään vetovoimaisiksi pysyvän asumisen paikoiksi ja markkinoimaan niitä yhteiskampanjoin. Laajaa osa-aikaista asumista on edistetty selvitys- ja kehittämisprojekteilla, jotka ovat tähdänneet kaavoituksen ja joustavan poikkeamispolitiikan kehittämiseen, mökkien rakentamiseen ja korjaukseen sekä mökkiläisten ostovoiman ja osaamisen hyödyntämiseen. ja jopa kasvoivat 1950–1970-luvuilla. Sen jälkeen työpaikkojen määrä on vähentynyt. Tältä osin saaristolain pyrkimys ei ole toteutunut. Merenkulkulaitos on lakkauttanut luotsiasemia, rajavartiolaitos merivartioasemia, puolustusvoimat rannikkotykistön ja merivoimien yksiköitä. PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO Valtion työpaikat saaristossa pysyivät korkeina Keskeisenä syynä tähän on ollut teknologian kehitys. Lossien korvaaminen silloilla on vähentänyt liikenteen työpaikkoja saaristossa. Verohallinto, TOMI MUUKKONEN työhallinto, poliisi ja valtion paikallishallinto ovat myös vähentäneet henkilöstöään saaristokunnissa jo 1980-luvulta lähtien. Postin toiminta on siirtynyt valtiolta yritysten hoidettavaksi. Kansainvälinen viitekehys Meripelastus kuuluu rajavartiolaitoksen ydintehtäviin. Merihätään joutuneita autetaan, kadonneita etsitään ja sairaankuljetuksia hoidetaan. Viranomaisten tukikohdat saarilla ovat monien sukupolvien ajan olleet ympärivuotisten asukkaiden ja lomalaisten turva. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 vaikutti myös saaristopolitiikkaan. Saaristolle tärkeät kalastus- ja maatalousasiat ja pitkälti myös aluepolitiikka muuttuivat Brysselistä johdetuiksi. Aluepolitiikassa saaristoisuus ei ole ollut EU:n rakennerahastojen tavoiteohjelmien rahoituskriteerinä. Käytännössä saaristoalueet ovat kuitenkin usein saaneet paremman aseman kuin sosioekonomiset tunnusluvut olisivat välttämättä edellyttäneet. EU:n osarahoitus on ollut yleisesti ottaen melko hyvällä tasolla ja saaristolle tärkeä. Tämä on linjassa sen kanssa, että EU:n peruskirjassa on tunnustettu saariston erityiskysymysten olemassaolo ja huomioimisen tarve. Saaristopolitiikalla on yhtymäkohtia myös EU:n rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa JARI KOSTET koskevan politiikan samoin kuin unionin meripo- Lautta-alus Merisilta liikennöi mantereen ja Hailuodon väliä, jonka pituus on lähes kahdeksan kilometriä. Lautalle mahtuu yli 50 henkilöautoa. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 28 litiikan kanssa. Saaristoasiain neuvottelukunta pitää yllä yhteyttä eurooppalaisiin saaristoalueisiin muun muassa Euroopan merellisten alueiden liiton (Conference Of Peripheral Maritime Regions) puitteissa. 13.1.2016 11:29:46

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 29 PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO Maailman innokkain mökkikansa? Kuinka lähellä vettä suomalaiset asuvat? Tämä- huvilakulttuuria oli muun muassa Tuusulassa, kin on tutkittu. Keskimääräinen etäisyys kodista Asikkalassa, Sysmässä ja Punkaharjulla. lähimpään järveen tai jokeen on 2,7 kilometriä. Varhaisten huvilayhdyskuntien sijoittumi- Pohjois-Savossa se on vain 1,2 km, Uudenmaan ja seen vaikutti myös höyrylaivareittien ja rauta- Pohjanmaan maakunnassa se on pisin, mutta kui- teiden läheisyys. Vaikka huvilalle olisi matkus- tenkin vain 4 km. tettu junalla, vesi ei kuitenkaan saanut olla kau- Meren rantaan on suomalaisilla keskimäärin 58 kana. Veteen liittyvät harrastukset olivat keskei- kilometriä. Ahvenanmaalaisilla meri on 1,3 kilo- nen osa jo näiden varakkaiden pioneerimökkiläis- metrin päässä, uusmaalaisilla matkaa on vajaa ten elämää. 7 km ja varsinaissuomalaisilla 9 km. Nyt on Poh- Itsenäisen Suomen kahdella ensimmäisellä jois-Savo tilaston hännänhuippu – merelle on kes- vuosikymmenellä mökkeily ei enää ollut pelkäs- kimäärin 209 km. tään yläluokan huvia. Loma-asuntoja syntyi peräti Tarpeeksi lähellä vettä emme kuitenkaan asu. viisitoistatuhatta. Ne eivät olleet yhtä hulppeita ja Näin voisi ainakin päätellä siitä, että olemme koristeellisia kuin varhaisimmat villat. Rakennus- hankkineet yli puoli miljoonaa loma-asuntoa – ja tyyli ei suuresti poikennut esikaupunkialueiden yli neljä viidesosaa niistä sijaitsee rannan tuntu- omakotitaloista. Eräät suuret yritykset rakennut- massa. Mökkeilyyn käytetään vuosittain 7,5 mil- tivat työntekijöilleenkin lomakyliä. Noilla vuosi- jardia euroa, siitä merkittävä osa saaristoisissa ja kymmenellä Suomeen levisi myös siirtolapuutar- vesistöisissä kunnissa. hakulttuuri, lähinnä Saksasta. Mitkä ovat tämän mökkihulluuden syyt? Mikä vetää nuoriakin suomalaisia mökeille? Löytyisikö vastaus veden alta – vai kenties Internetistä? Koko kansan harrastus mökkeilystä alkoi kehittyä 1960-luvulla. Sadantuhannen mökin raja ylit- Runsas vuosisata mökkeilyn historiaa tyi vuonna 1962. Autot lisääntyivät, tieverkko Erä- ja kalamajoja on ollut esi-isillämme jo tuhan- parani, kesäloma piteni ja palkkapussikin oli pik- sia vuosia sitten. Jos mökkeilyllä tarkoitetaan kuisen entistä tukevampi. Mökkeily levisi kauem- vapaa-ajan viettoa ja virkistystä, tämän ilmiön mas asutuskeskuksista ja rantapaikat tulivat yhä juuret eivät ulotu 1800-luvun loppua kauemmaksi. suositummiksi. Lainsäädäntökään ei juuri rajoit- Varakkaat kaupunkilaiset alkoivat tuolloin raken- tanut rantojen tuntumaan rakentamista ennen taa maaseudulle hienoja kesähuviloita. Niitä syn- vuotta 1969. tyi monien rannikkokaupunkien läheisyyteen Mökkeily voidaan nähdä vastapainona maa- sekä Terijoelle Karjalan kannakselle. Sisämaassa seudun rakennemuutokselle ja kiihtyvälle kau- TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 29 13.1.2016 11:29:48

30 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Mökkikannan kasvuvauhti notkahti hieman 1970-luvulla, mutta kiihtyi sen jälkeen uudelleen. Erityisesti 1980-luvulla muunnettiin vanhoja rakennuksia runsaasti lomakäyttöön. Pientiloja ja siirtoväen torppia oli jäänyt paljon tyhjiksi ja niitä sai kohtuuhintaan. Nyt kelpasivat aiempaa paremmin myös vesistöistä etäällä olevat rakennukset. Rakennusmääräysten tiukentuminen, niukka tarjonta sekä hintojen voimakas nousu ovat hillinneet mökkirakentamista tällä vuosituhannella. Uutena kehityspiirteenä on ollut kiivas rakentaminen matkailukeskusten yhteyteen. Erityisen selvästi tämä ilmenee Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa. Siellä myös loma-asuntojen varustelu ja keskikoko ylittävät muun maan tason. Monien omistajien mökkimatkat ovat pitkiä; Rukan mök- Valtaosa Suomen mökkisaunoista on puulämmitteisiä. Kaikkiaan Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Vanhan ajan savusaunatkin ovat yleistyneet – niitä arvioidaan olevan yli 30 000. päässä, Leville matkaa on noin 600 km ja Saariselän loma-asunnoille lähes 800 km. Satavuotisen kehityksen aikana myös kohteen nimi on vaihtunut useaan kertaan. Varakkaiden lomarakennus oli ’huvila’, viimeistään 1960-luvulla siitä tuli ’kesämökki’ tai pelkkä pungistumiselle. Vaikka leipä oli otettava kaupun- ’mökki’. Nykyään ovat yleisimmin käytössä nimet gista, lapsuuden maisemia ei haluttu unohtaa. ’vapaa-ajan asunto’, ’loma-asunto’ tai ’kakkos- Moni mökki rakennettiin entisen kotitilan maille asunto’. ANTERO AALTONEN PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO kiläiset asuvat keskimäärin noin 400 kilometrin tai tontti ostettiin edullisesti sukulaisilta. Koko pieneni entisestään, varustetaso oli vaatimaton. Vetovoimatekijät Sähkö vedettiin 1960-luvulla vain yhdelle mökille Mikä mökkeilyssä viehättää? Joka vuosi meillä on kymmenestä. Myös tehdasvalmisteiset loma-asun- noin kaksi miljoonaa hieman toisistaan poikkea- not tulivat markkinoille. vaa mökkeilykokemusta. Tutkijat yrittävät kuitenkin löytää tästä viidakosta keskeisimmät tekijät, sen eniten tallotut polut. Vetovoimaisimpien mökkialueiden etsinnässä selkein tulos on, että vesi vetää puoleensa. Asutuskeskuksista kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevien järvien rannat ovat jo monin paikoin täyteen rakennetut. Meren rannikosta noin kolmasosa on mökkirakentamisen takia sulkeutunut muulta käytöltä. Lähes kahdessakymmenessä tuhannessa vailla tieyhteyttä olevassa saaressa on loma-asuntoja. PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO Edellä jo todettiin, että matkailukeskusten Sienestykseen osallistuu noin 40 % Suomen aikuisväestöstä, marjastukseen peräti 55 %. Naiset ovat molemmissa harrastuksissa innokkaampia kuin miehet, varttuneempi väki innokkaampaa kuin nuoret. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 30 läheisyydestä on tullut tämän vuosituhannen puolella tärkeä vetovoimatekijä. Etenkin nuorempi polvi löytää sieltä hyvät mahdollisuudet virkistyä suosikkiharrastusten parissa. Sosiaalinen elämä on myös vireää. Moni mökki sijaitsee selvästi erillään maaseudun ympärivuotisesta asutuksesta. Se on vain läpikulkupaikka, josta toki haetaan elintarvikkeita ja muita palveluita. Mökkiläisten osallis- 13.1.2016 11:29:55

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 31 ANTERO AALTONEN Monet mökit ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Myös mökin ulkoasu ja ympäristö on voitu pitää lähes muuttumattomina vuosikymmenten ajan. 120 000 suomalaisuudelle tunnusomaisia piirteitä. Maailman hienoin maisema avautuu kesäiltana sauno- 100 000 misen jälkeen rantasaunan terassilta. 80 000 Pitkänen toteaa, että tämä ihannekuva näkyy suhtautumisessa ulkomaalaisten mökinomistuk- 60 000 seen, joka on ollut Suomessa mahdollista vuo- 40 000 desta 2000 lähtien ilman erityislupaa. Ulkomaalaisomistus koetaan uhkana, koska se haastaa 20 000 mökkeilyn suomalaisen elämäntavan ilmenty1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Loma-asuntojen rakentaminen Suomessa eri vuosikymmenillä. Kolme neljäsosaa nykyisestä lomaasuntokannasta on peräisin vuosien 1960 ja 2000 väliltä. Mukana myös arvio 2010-luvulle. mänä. Kotimainen media ja mökkiläiset ovat seuranneet jännittyneinä, miten hyvin ulkomaalaiset omaksuvat suomalaisen mökkielämän ja -maiseman kirjoittamattomat säännöt. Tulokkaiden omaa kulttuuriperintöä ja mökkeilytapoja ei ole koettu erityisen tervetulleina. tuminen paikalliseen elämään on tosin lisääntymässä. Tämä on kehityskulku, jota monet kunnat Mitä mökillä puuhataan? ja kyläyhteisöt pyrkivät tukemaan. Herrasväen huvilaelämään kuuluivat oleellisena Tutkija Kati Pitkäsen mukaan mökkimaisema osana erilaiset juhlat ja seurustelu naapureiden on sulautunut osaksi käsityksiä suomalaisesta kanssa. Monilla oli puutarha, mutta vapaus ja kansallismaisemasta ja symboleista. Näin ollen huoleton lomailu olivat etusijalla. Itsenäisyyden mökkimaisema edustaa ajatonta suomalaisuutta, ajalla nämä piirteet vähenivät ja keskiluokkais- ihannemaisemaa ja mennyttä kulta-aikaa. Voi- tuva mökkikansa saunoi, kalasti, ui ja marjasti. daan ajatella, että mökkeily korostaa ja syventää Auringonottokin alkoi kiinnostaa 1920-luvulta suomalaisen luontosuhdetta. Puuhastelu mökillä lähtien, vaikka ruskettumista oli aiemmin pyritty kaikkine omalaatuisine käytäntöineen heijastaa välttämään. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 31 HARRI NURMINEN 0 Rapu on monella mökillä syyskesän herkku. Täplärapu tuotiin Suomeen 1960-luvulla, koska rapurutto oli heikentänyt alkuperäistä jokirapukantaa. Tämä suurisaksinen tulokas on paljolti syrjäyttänyt jokiravun pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. 13.1.2016 11:29:57

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA ANTERO AALTONEN 32 Mökkikansa kaksinkertaistui 1960-luvulla. Vesien virkistyskäyttö ja muut luontoharrastukset jatkuivat, mutta myös sosiaaliset yhteydet pai- PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO Veden lämpötila voi Etelä-Suomessakin pysytellä lähes koko kesän 20 asteen alapuolella. Monella mökillä polskitaan lämmitetyssä kylpytynnyrissä. kallisväestöön lisääntyivät. Maataloista ostettiin maitoa, saatettiinpa osallistua heinätöihinkin. Toisaalta omaan puutarhaan ja kasvimaahan alettiin suhtautua kielteisemmin. Nykyajan mökkeilyssä tutkijat erottavat hyötyja virkistysaktiviteetit. Edelliset korostavat mökkielämää luovana itsensä toteuttamisena, joka Lehtien haravointi on tehokasta hyötyliikuntaa. välistä saattaa kehittyä myös uuvuttavaksi työleiriksi. Maastoa muokataan, kiviaitoja tehdään, joka kesälle on uusi rakennusprojekti. Ympäristö halutaan kokea esteettisesti, vaikka Virkistyspuoleen sisältyy perinteisiä luontoak- välillä koetellaan myös oman jaksamisen rajoja. tiviteetteja kuten uinti, soutelu, melonta ja kävely. Motorisoidut harrasteet ja välineurheilu kuuluvat myös monen mökkiläisen lomanviettoon. Suurten ikäluokkien mökkiläiset kaipaavat lapsuuden nostalgiaa, vaikka näkevät, että ympäröivä maaseutu on täysin erilainen kuin vuosikymmeniä sitten. Tutkija Kati Pitkänen toteaakin, että mökkimaisema on omalla tavallaan muuttunut ”oikean maaseudun viimeiseksi linnakkeeksi”. Kun perinteitä vaalitan, voimistuvatko myös perinteiset sukupuoliroolit mökillä? Toteuttavatko miehet itseään mökin ympäristössä, naiset sisällä mökissä? Tästä on tutkijoiden mukaan nähtävissä ainakin viitteitä. Vaikka monien mökkien varustetaso alkaa lähennellä ykkösasuntoa, yksinkertainen elämäntapa ja maaseutuperinteen vaaliminen on yhä monelle mökkiläiselle tärkeää. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 32 JORMA JÄMSEN / VASTAVALO Vaikka mökkiympäristö on hyvin tuttu, pienten muutosten tarkkailu tuo kokemukseen aina jotakin uutta. Rutiinin katkaisevat erikoiset sääilmiöt tai kohtaaminen jonkin eläimen kanssa. Näistä riittää jaettavaa myös työpaikan kahvipöydässä maanantaiaamuna. 13.1.2016 11:30:02

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 33 Mökkeilyn ympäristövaikutukset Jokainen mökki vaikuttaa lähiympäristönsä luonnonolosuhteisiin kuten vesistöön, rantaluontoon ja maisemaan. Osa vaikutuksista on tahallisia ja tavoiteltuja. Ranta halutaan ruopata ja hiekoittaa uimakelpoiseksi, kuusia kaadetaan pois, maastoa muokataan. Osa vaikutuksista on seurausta mökin jätevesistä – tarkimpien tutkijoiden mukaan jopa saunan savut ovat merkittävä ympäristöongelma. Jokainen mökinomistaja haluaa luonnollisesti Kesämökkejä/neliö­ kilometri vuonna 2012 (keskiarvo 3 km etäisyydeltä laskettuna) 0,1–1,0 1,0–2,0 2,0–5,0 5,0–10 10– maakuntaraja 0 50 100 km säilyttää lähiympäristönsä niin puhtaana kuin mahdollista. Lainsäätäjä on myös ojentanut auttavan kätensä, joka joidenkin mielestä kurottaa välillä jopa liian pitkälle. Mökkien vesistökuormitus ei enää ole merkittävä – vesistöjen fosfori- ja typpipäästöistä mökkeilyn osuus on alle prosen- Loma-asuntojen sijainti Suomessa vuonna 2012. Mökkimäärä on laskettu ensin 250 metrin ruudukkoon ja sen jälkeen määritetty mökkitiheys kolmen kilometrin etäisyydelle kunkin ruudun keskipisteestä. Meren rannikoita seurailee lähes yhtenäinen tiivis mökkiasutus Venäjän rajalta Perämeren pohjukkaan. JärviSuomen eteläosassa mökkejä on runsaasti, samoin läntisen Uudenmaan runsasjärvisellä seudulla. Pohjois-Suomen sisämaassa mökkitihentymät ovat hiihtokeskusten läheisyydessä. SYKE, kesämökkitiedot VTJ/VRK 4/2013, maakuntaraja: Karttakeskus Oy, lupa L4659. tin ja suunta on yhä alaspäin. Henkilöauton käytöstä mökkiliikenteen osuus on Suomessa 7 %. Keskivertomökkiläiseltä kuluu PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO polttoaineeseen noin kaksi tuhatta euroa vuodessa. Auton lisäksi laskua kasvattavat veneet, mökin pienkoneet, elektroniikka ja maastokulkuneuvot. Yhdeksällä mökillä kymmenestä on sähkö. Joillakin mökeillä on aurinkopaneeleja, maalämmön ja tuulienergian hyödyntäminen on vielä vähäistä. Lämmityskulut lisääntyvät talvikäytön myötä, vaikka mökkejä on tiivistetty tarmokkaasti. Ekologisuuden ideaali on tavoitteena monella mökillä, mutta käytännön toimet saattavat tulla kalliiksi. Rantasaunan ”perinnepesu” turvekatolla, tiivissaumaperiaatteella, voi olla omistajansa ylpeys, joka takaa myös vierasvirran. Kattorakenteiden on toki silloin kestettävä tuplasti ankaran talven lumikuorma, koska turvekatto voi painaa 200 kiloa neliöltä. Mökkeilystä on ympäristölle myös hyötyjä. Metsälinnut voivat runsastua, kolopesijät viihty- Maailman innokkain mökkikansa? Onko mökkeily sittenkään niin suomalainen piirre kuin helposti ajattelemme? Jos koko ihmiskunnalla olisi lomaasuntoja samassa suhteessa kuin suomalaisilla, maapallolla olisi niitä yli puoli miljardia. Todellinen lukumäärä on kuitenkin vain parikymmentä miljoonaa. Johtavat mökkimaat väkilukuun suhteutettuna löytyvät läheltä. Ruotsissa mökkejä on noin 650 000 ja Norjassa 450 000. Norjan mökkitiheys on henkeä kohti jonkin verran Suomea suurempi – ja samalla maailmanennätys. Jäämme siis hopeasijalle. Tanskan mökkiluku, 220 000, tuntuu maan pinta-alaan nähden huikean suurelta, mutta väkilukuun suhteutettuna se on alle puolet suomalaisesta. Amerikkalaisilla on runsaat neljä miljoonaa loma-asuntoa. Väkilukuun nähden tappio Suomelle on selvä, lähes kuusinkertainen. Osavaltioiden välillä mökkitiheys vaihtelee suuresti. Illinoisin väkiluku on noin 13 miljoonaa, mutta loma-asuntoja on vain 30 000. Kansasin ja Ohion asukkaat viihtyvät myös hyvin ykkösasunnoissaan. Yksikään osavaltio ei yllä suomalaiseen mökkitiheyteen; melko lähelle pääsevät kuitenkin Maine ja Vermont. Kansainvälinen tutkimus paljastaa, että mökkeilyn tavoissa ja käytännöissä on eri maissa paljon samanlaisia piirteitä. Mökki järven rannalla on ihanne niin Ruotsissa, Kanadassa kuin monissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Esimerkiksi Michiganin osavaltiossa on 230 000 loma-asuntoa, joista 80  % on järven rannalla. Talviasuttavia on Michiganin mökeistä yli puolet. Talvi on siellä ankarampi mutta selvästi lyhyempi kuin Suomessa. Michiganilainen oleskelee mökillään lähes 90 päivää vuodessa. Mökkeilijöistä peräti puolet on yli 60-vuotiaita. Kukkarokin on paksuhko; mökinomistajat käyttävät mökin kohenteluun ja kunnostamiseen neljä kertaa enemmän rahaa kuin Suomessa. vät mökkitontin vanhoissa puissa. Monilla mökkiläisillä on lintupönttöjä. Mökkeily on monille suomalaisille myös suuri luontokoulu, jolla on positiivisia vaikutuksia asenteisiin ympäristönsuojelua ja yksinkertaista, luonnonmukaista elämäntapaa kohtaan. Sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulmasta mökkeily on kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen keskeinen muoto, joka edistää Pitkänen, Kati. 2011. Mökkimaisema muutoksessa. Kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn. Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 107 s. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 33 Verkkojen laskeminenkin on joillekin mökkiläisille motorisoitu harraste – kesällä mennään peräprutkulla, talvella moottorikelkalla. ANTERO AALTONEN maaseudun säilymistä elävänä ja monipuolisena. 13.1.2016 11:30:05

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA MARKKU TANO / MAISEMA.FI 34 Kolin kansallispuisto perustettiin vuonna 1991. Pielisen pinnasta yli 250 metriä kohoava vuori oli jo 1800-luvun lopulla suosittu matkailukohde. Onko sieltä avautuva näkymä Suomen kaunein maisema? Saaristo- ja vesistöluonto työllistää ja virkistää Suomessa ei ole yhtään kansallispuistoa, jossa ei olisi vettä ja saariakin. Osa puistoista on perustettu nimenomaan vaalimaan saaristo- ja vesistöluontoa. Kymmeneen saarisimpaan puistoon kuuluu kaikkiaan yli 3000 saarta ja luotoa sekä runsaasti vesialueita. Myös monet suojelu-, retkeily- ja virkistys­ alueet ovat saaristo- ja vesistökuntien tärkeitä infrastruktuureja. Näiden alueiden ja kansallispuistojen laskettiin työllistäneen vuonna 2013 yhteensä 2  300 henkilöä. Niiden kokonaistulovaikutus oli noin 180 miljoonaa euroa ja kävijämäärä 3,4 miljoonaa. ANTERO AALTONEN Olhavanvuori Repoveden kansallispuistossa on Suomen suosituin kiipeilykallio. Vuori kohoaa lammen pinnasta lähes 50 metriä. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 34 Saimaan Haukivedellä sijaitseva Linnansaaren kansallispuisto perustettiin vuonna 1956. Sen alue on noin 40 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä. Yli hehtaarin kokoisia saaria kansallispuistossa on runsaat 130 ja pienempiä satamäärin, mutta avoimet selkävedet ovat silti hallitsevia. Puiston suojissa elää yli viisikymmentä saimaannorppaa, lisäksi alueella pesii Suomen tiheimpiin kuuluva kalasääskikanta. Pääsaarella, Linnansaaressa voi tutustua perinnemaiseman hoitoon, kunnostettuun torppaan ja kaskenpolttoon, siellä on myös useita luontoon merkittyjä retkeilypolkuja. Veneilijöitä varten puistossa on 20 rantautumispaikkaa. Talvisin puiston läpi kulkee retkiluistelurata, jonka pituus on 30 kilometriä. JARI KOSTET Monimuotoista järviluontoa Nuuksion kansallis­puisto sijaitsee vain kolmenkymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Puiston erämainen tunnelma on helposti kenen tahansa pääkaupungissa vierailevan saavutettavissa. 13.1.2016 11:30:11

TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 35 35 JUHA TASKINEN Linnansaaren kansallispuiston vuotuinen kävijämäärä on runsaat 30  000 ja työllisyysvaikutus 33 henkilötyövuotta. Puistoon on venekuljetus kesäisin Savonlinnan saaristo-osasta Oravista ja Rantasalmelta. Tietoa puistosta antavat luontokeskus Oskari Rantasalmella ja Nestori Savonlinnassa. Toinen Saimaan saaripuisto, Kolovesi perustettiin vuonna 1990. Vaikka saarten lukumäärä on vain neljäkymmentä, mukana on kaksi kansallispuistojemme suurinta saarta, Vaajasalo (1 210 ha) ja Mäntysalo (740 ha). Puistoa luonnehtivat vuonomaiset, pitkänkapeat lahdet, jotka tunkeutuvat syvälle pääsaarten sisäosiin. Jylhimmät graniittikalliot kohoavat liki pystysuoraan jopa neljänkymmenen metrin korkeuteen ja uppoavat saman verran veden alle. Kalalajistoon kuuluvat yleisinä muikku, kuore, ahven, made, siika ja säynävä. Harvinaisempia lajeja ovat järvitaimen, nieriä sekä härkäsimppu, joka on kyhmyinen ja piikkinen jääkauden reliktikala. Koloveden kävijjämäärä on vajaat 10 000, työllisyysvaikutus 9 henkilötyövuotta. Puistosta saa tietoa kesäisin luontotuvalta Enonkosken keskustasta. Enonkosken ohella puisto ulottuu Savonlinnan ja Heinäveden alueelle. Vuonna 1993 perustettu Päijänteen kansallispuisto käsittää viitisenkymmentä rakentamatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista saarista. Puiston sydän on Kelvene, kahdeksan kilometrin pituinen ja 50–800 metrin levyinen harjusaari. Sen erikoisuuksia ovat pitkät hiekkarannat ja suojaiset laguunit. Harjun rinteiden terassit ja kivikkoiset rantavallit kertovat muinaisista vedenkorkeuksista. Tämän puiston kävijämäärä on noin 15 000 ja työllisyysvaikutus 9 henkilötyövuotta. Kesäisin on kuljetus Padasjoen venesatamasta ja Asikkalan Vääksystä. Tietoa puistosta saa Päijänne-talosta Asikkalassa. Tuorein tulokas järvipuistojen joukossa on vuonna 2014 perustettu Etelä-Konnevesi. Se käsittää tämän järven ranta-alueita ja saaria noin 1500 hehtaarin laajuudelta. Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi, jonka vesi on erittäin kirkasta. Rannat ovat jyrkät ja kallioiset. Kalajanvuori järven itäpuolella kohoaa 211 metrin korkeuteen. Vaikka maisemat ovat yleisilmeeltään karuja, alueella on kuitenkin myös reheviä lehtoja ja lehmusmetsiköitä. Kolin kansallispuisto sijaitsee pääosin Lieksan saaristo-osassa. Ukko-Kolilta, 347 metrin korkeudesta, avautuu Suomen tunnetuin kansallismaisema Pieliselle. Kansallispuistoon kuuluu myös suurehko Herajärvi. Luontokeskus Ukko esittelee Kolin geologiaa, kasvistoa ja eläimistöä. Kolin ja Lieksan välillä on kesäisin maan sisävesien ainut autolauttayhteys. Talvisin Pielisen yli johtaa Suomen pisin virallinen jäätie. Kesäisin puistossa työskentelee myös lammaspaimenia ja kulottajia. Kävijämäärä on noin 140 000, työllisyysvaikutus 77 henkilötyövuotta. Saaristo-osakunta Espoon järvialueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto on saanut lyhyessä ajassa jättisuosion. Kävijöitä on 270  000, työllisyysvaikutus 16 henkilötyövuotta. Kansallispuisto käsittää 80 pientä järveä ja lampea. Puistoon pääsee Espoon ja Helsingin keskustoista myös yleisillä bussivuoroilla. Suomen luontokeskus Haltia antaa tietoa Nuuksion ohella myös muista maamme kansallispuistoista. Puistossa käy myös runsaasti ulkomaalaisia retkeilijöitä. SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Saimaannorppa on Suomen luonnonsuojelun ikoni. Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot ovat tämän erittäin uhanalaiseksi luokitellun lajin asuma-alueita. Ilmastonmuutos on saimaannorpalle uhka; jos lunta on vähän, emo ei pysty rakentamaan pesää lumikinokseen. Avojäällä kuutti voi helposti menehtyä. JARI KOSTET MARKKU TANO / MAISEMA.FI Metsähallituksen luontopalvelut ylläpitää monenlaisia taukopaikkarakenteita. Joka neljäs suomalainen harrastaa vähintään 10 kilometrin patikkaretkiä ja joka kymmenes käy yön yli kestävillä vaelluksilla. 13.1.2016 11:30:14

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA JARI KOSTET 36 Meripuistoista vanhin on vuonna 1982 perustettu Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Se sijaitsee Kotkan, Haminan ja Virolahden alueella. Puiston 20 metsäisellä saarella ja parillasadalla luodolla on pintaalaa yhteensä 800 hehtaaria. Suurin saari on UlkoTammio. Puisto on hylkeiden tärkeä lisääntymisalue, myös avomerilintuja on runsaasti. Luontoarvojen ohella puistossa on sotahistoriallisia muistomerkkejä kuten linnoitus, torpedoveneasema ja miehistöluola. Tämän kansallispuiston tuntumassa sijaitsevat Kaunissaaren, Haapasaaren ja Tammion saaristolaiskylät. Puiston kävijämäärä on runsaat 15 000 ja työllisyysvaikutus 8 henkilötyövuotta. Tietoa saa Kotkan Maretariumista sekä Haapasaaren ja Kaunissaaren luontotuvilta. Näihin saariin on ympärivuotinen yhteysalusliikenne. Vuonna 1989 perustettu Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää noin 52 000 hehtaarin laajuisen merialueen, jolla on lähes viisisataa saarta ja luotoa. Suurin saari Älgö (700 ha) on alaltaan meripuistojen laajin. Puisto ulottuu sisäsaaristosta ulkomerivyöhykkeelle, mistä seuraa myös eliölajiston perusteellinen muuttuminen. Lukuisat merestä erilleen kuroutuneet glojärvet ja kuroutumassa olevat fladat ovat linnustolle tärkeitä pesimä- ja levähdysalueita. Puiston kävijämäärä on runsaat 50  000 ja työllisyysvaikutus 39 henkilötyövuotta. Tunnetuin kohde on Rödjanin entinen kalastajatila ja luontotupa sekä Jussarön linnakesaari, joihin on kesäisin kuljetus Raaseporista. Tammisaaren keskustassa vanhassa suolavarastossa sijaitseva luontokeskus palvelee puistossa kävijöitä. Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee ulkosaaristossa Kemiönsaaren ja Paraisten kuntien alueilla. Alueeseen kuuluu noin tuhat saarta ja luotoa. Vedenpäällistä maisemaa luonnehtivat matalapuustoiset ulkosaaret, rehevät sisäsaaret, silokalliot sekä lukuisat sora- ja kivikkosaaret (Jurmo, Sandskär, Sandö), jotka kuuluvat kolmanteen Salpausselkään. Vedenalainen TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 36 maisema on jylhä; se käsittää selkeitä vajoama- ja murroslinjoja sekä Gullkronan vajoamalaakson. Luonto on biodiversiteetiltään rikkainta Suomessa. Noin kymmenesosaa puiston maa-alasta hoidetaan vanhojen laidunmaiden ja lehtoniittyjen säilyttämiseksi. Puisto ja sen lähialueet muodostavat Unescon verkkoon kuuluvan Saaristomeren biosfäärialueen, jolla asuu vakituisesti 1200 henkeä. Suomessa tällaisia biosfäärialueita on vain kaksi, toinen on Patvinsuo Pohjois-Karjalassa. Saaristomeren kansallispuiston kävijämäärä on noin 50 000 ja työllisyysvaikutus 48 henkilötyövuotta. Puistoon pääsee alus- tai venekuljetuksin Kasnäsistä ja Rosala-Hiittisistä sekä Nauvosta, Korppoosta, Houtskarista ja Iniöstä. Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukka ja Saaristokeskus Korpoström kertovat näyttelyin ja tietopaketein alueesta. Selkämeren kansallispuisto (41 000 kävijää, 20 htv) sijaitsee Eurajoen, Kustavin, Luvian, Merikarvian, Porin, Pyhärannan, Rauman ja Uudenkaupungin ul- Luontokeskukset ovat monipuolisia käyntikohteita, joiden näyttelyt ja AV-esitykset tuovat maamme luontoa havainnollisesti esille. Suomen luontokeskus Haltia avattiin Nuuksion kansallispuiston läheisyydessä Espoossa vuonna 2013. Lintuharrastus kuuluu monissa maissa nopeimmin kasvaviin luontomatkailun muotoihin. Euroopassa arvioidaan olevan noin 25 miljoonaa lintuharrastajaa. JARI KOSTET Merelliset kansallispuistot 13.1.2016 11:30:19

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA kosaaristoissa. Puiston alueesta 98 % on veden alla. Puistossa sijaitsee kolme majakkaa, Isokari, Kylmäpihlaja ja Säppi. Tietoja antaa Porissa sijaitseva Luontotalo Arkki. Kemin ja Tornion edustalla sijaitsevassa Perämeren kansallispuistossa (9 000 kävijää, 2 htv) on nelisenkymmentä saarta ja luotoa. Niistä useimmat esiintyvät laajojen ulapoiden erottamina ryhminä, joilla voi tutustua maankohoamisen luomaan alati muuttuvaan meriluontoon sekä perinteisen kalastuselinkeinon synnyttämiin tukikohtiin ja maisemiin. Ruotsin puolella sijaitsee Haaparannan saariston kansallispuisto. tuvat järviksi ja veneväylät mataloituvat. Nämä muutokset ovat selvästi havaittavissa jo yhden ihmispolven aikana. Suurimpiin Merenkurkun saariin on silta- tai lossiyhteys. Kesäisin järjestetään kaupallisia vesikuljetuksia. Tietoa maailmaperintökohteesta antavat Merten talo Mustasaaressa, Mikkelinsaarten luontoasema Vöyrin saaristossa, Mässkärin luontoasema Pietarsaaren saaristossa sekä Terranova Vaasassa. Valtion vesistörikkaista retkeilyalueista merkittävä on muun muassa Lieksassa sijaitseva Ruunaan retkeilyalue (85 000 kävijää, 56 htv). Retkeilyalueen läpi virtaa Lieksanjoki, jonka kuuden kosken putouskorkeus on yhteensä 16 metriä. Näissä lasketellaan koskiveneillä, kumiveneillä ja kanooteilla. Patikoijia palvelee 12 hirsilaavua ja 20 vuokramökkiä. Myös liikuntarajoitteiset retkeilijät on huomioitu. Saaristo-osakunta Vaalassa sijaitsevan Oulujärven retkeilyalueen (38  000 kävijää, 16 htv) keskuspaikka on Manamansalon saari. Opastusta annetaan leirintäalueella, joka on erityisesti karavaanarien suosiossa. Muita kohteita Elämä saapuu saareen Suomen merialueiden saaret ovat tutkijalle paratiisi. Saaret ovat nuoria, jatkuvasti kasvavia ja muuttuvia. Maankohoaminen nostaa yhä uusia saaria esiin merestä. Avomeren äärelle syntyvä luoto pysyy usein noin kolme vuosisataa lähes kasvipeitteettömänä. Sitten se on kohonnut niin korkealle, että muutamat kallionrakoihin kiinnittyneet heinät, vihvilät, luikat ja ruohot löytävät elinpaikan. Saaren korkeuden kasvaessa kasautuvat aaltojen tuomat levät rakoihin ja painanteisiin. Tihenevä juuristokerros sitoo multaantuvaa ainesta alleen. Näin syntyy pienoisniitty, jolla kukkivat esimerkiksi merisaunio, ruoholaukka tai keltamaksaruoho. Kosteissa painanteissa on usein rantakukkaa, mesiangervoa ja rantaalpia. Painanteet voivat myös soistua ja niiden sammalpeitteestä kohoaa variksenmarja, juolukka, kurjenjalka tai jopa suomuurain. Ensimmäisiä tulokaspuita ovat maanmyötäisesti kasvavat katajat. Niitä seuraavat pihlaja ja mutkarunkoiset männyt. Kuusi piiloutuu painanteisiin laajoina mattoina. Eläinkunnan edustajista saapuvat ensin hyönteiset, eivät suinkaan vapaaehtoisesti, vaan tuulen kuljettamina. Suoja-, ravinto- ja lisääntymispaikkojen enentyessä hyönteislajisto monipuolistuu. Melko varhain tulevat myös suuremmat siivekkäät, linnut. Lokit, vesilinnut ja kahlaajat lannoittavat luotoja tehokkaasti. Suurin osa saariston linnuista on paikalla vain kesäaikana. Valkoposkihanhen, merikotkan ja merimetson pesimäkannat ovat voimistuneet selvästi tällä vuosituhannella, monien mielestä jopa liikaa. Haahka ja selkälokki ovat sen sijaan taantuneet ympäristöpaineiden takia. Pesimälintuja suuremman kävijäjoukon saaristossa muodostavat arktisille alueille kiiruhtavat läpimuuttajat, joita voi nähdä parhaina toukokuun päivinä jopa tuhatpäisinä parvina. Suomenlahdella saatetaan ynnätä jopa satoja tuhansia alleja ja mustalintuja illassa. Myös valkoposki- ja sepelhanhen parhaat päivälukemat kipuavat viisinumeroisiksi. Nisäkkäistä saarenvaltaajiin kuuluvat myyrät, jotka voivat ajoittain hävittää nuoren saaren kasvipeitteen lähes olemattomiin. Monille eliölajeille saari on muutoinkin ankara ympäristö. Lisääntyminen on vaikeaa, myrskyt ja jäät tuhoavat elinympäristöjä. Selvitä voi vain sitkeydellä – ja hyvällä tuurilla. Toisaalta suurim- SEPPO KERÄNEN JARI KOSTET Unescon ainoa suomalainen luonnonperintökohde, Merenkurkun saaristo (340 000 kävijää, 250 htv) sijaitsee Mustasaaren, Maalahden, Vöyrin, Vaasan ja Korsnäsin alueella. Saaria on 6 500, korkeinkin kohoaa vain parikymmentä metriä merenpinnan yläpuolella. Erityisen vaikuttavia ovat mannerjään muovaamat pyykkilautamoreenikentät. Maankohoaminen on hyvin voimakasta; uusia saaria nousee, merenlahdet muut- TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 37 37 Merikotka oli häviämässä Suomesta 1970-luvulla. Nyt poikasia voi syntyä jo lähes viisisataa vuodessa. Pesimäalueetkin ovat levittäytymässä rannikolta sisämaahan. mat eläimet kuten hirvi viihtyvät hyvin sekä sisä- että merisaariston suurilla metsäisillä saarilla vetäen joskus puoleensa saaristohenkisiä karhujakin. Mitä suuremmaksi saari kasvaa, sitä runsaammaksi tulee eliölajien määrä ja lajien geenikirjo. Pienissä saarissa on usein vain kymmenkunta putkilokasvilajia, keskikokoisissa ehkä viisikymmentä, suurehkoissa jo toistasataa. Kotoperäisiä eli endeemisiä lajeja ei Suomen merialueiden saariin ole ehtinyt syntyä, vaikka tällaiset lajit ovat monille maailman saarille tyypillisiä. Meidän saartemme vaellus ulkoluodoista sisäsaariston syliin ja lopulta kiinni mantereeseen on lajien synnyn kannalta liian nopeaa. Tiettyä mikrolajiutumista on kuitenkin tapahtunut; merensaarissamme kasvaa nelisenkymmentä putkilokasvirotua, joilla on sisämaan kantalajeista selvästi poikkeavia piirteitä. Eräät näistä alalajeista mainostavat kotiseutuaan jo nimissään: saaristokeltamaite, perämerenmaruna, pohjanlahdenlauha, suomenlahden nurmikohokki. 13.1.2016 11:30:20

38 SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA Vedenalainen Suomi Suomi-nimisen valtion hallussa on maapallon pinnasta 423 000 neliökilometrin kokoinen alue. Siitä yli neljännes, noin 28 %, on vettä. Merialueiden pinta-ala on talousvyöhyke mukaan lukien 84 900 km2, sisävesien 34 000 km2. Tämä vedenalainen Suomi on reilusti isompi kuin kolmetoista pienintä maakuntaamme yhteensä. Tieto vedenalaisesta Suomesta on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Tähän on erityisesti vaikuttanut VELMU, vedenalaisen meriluonILKKA LASTUMÄKI non monimuotoisuuden inventointiohjelma. Myös sisävesiemme pinnanalainen maailma on tullut tutkijoille tutummaksi. Perämeren rannikolla meri syvenee hitaasti, Syvänteitä, kumpuja, kivikoita, hiekkakenttiä saaret ovat matalia ja etäällä toisistaan. Ulko- Ikivanhan kallioperämme rikkonaisuus näkyy saaristo on paljolti moreenia, lohkareita, kiviä ja merenpohjan kohoumien ja painanteiden kirjona soraa. Pohjassa on laajoja hiekkakenttiä, jotka erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. paikoin ylenevät koko ajan muotoutuviksi saa- Mereen jatkuvat Salpausselät ja ruhjevyöhykkei- riksi. den kanjonit lisäävät pohjan vaihtelevuutta. Saaria kohoaa tästä mosaiikista tuhatpäisinä parvina. Monimuotoinen, uhattu meriluonto Selkämerellä ikivanha kallio on saanut peit- Itämeren ekosysteemiin kuuluu meri- ja murtove- teekseen sedimenttikiviä, jotka tasoittavat meren- sieliöitä sekä makean veden lajeja. Osa lajeista, pohjaa etenkin ulappa-alueilla. Selkämeren kes- kuten rakkolevä, eräät vesikasvit ja sinisimpu- kisyvyys on runsaat 60 metriä. Syvin kohta on peräti 293 metriä, se sijaitsee Ruotsin puolella. Merenkurkussa veden syvyys on pääosin alle 25 metriä. Pohjaa peittävät lohkareiset moreenimuodostumat, jotka runsaslukuisina työntyvät Meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää sekä pinnan ala- että yläpuolella. Terve vedenalainen ekosysteemi parantaa virkistyskäyttöarvoa ja luo hyvät edellytykset saaristoalueiden elinkeinojen kehitykselle. Merirokko on kuorruttanut polkupyörän, joka on lojunut ainakin pari vuotta Vuosaaren rantavedessä. Tämä siimajalkainen äyriäinen saapui Itämerelle jo 1800-luvun alkupuoliskolla. Sen levinneisyyden pohjoisraja on nykyään Merenkurkussa. myös pinnan yläpuolelle. Sisäsaaristossa on maata enemmän kuin vettä, vedenvaihto ulkomerelle on JARI KOSTET heikkoa. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 38 13.1.2016 11:30:24

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 39 kat, muodostavat avainlajien yhteisöjä, joista koko muu eliöyhteisö on riippuvainen. Yhdenkin avainlajin merkittävä väheneminen voi vaikuttaa koko ekosysteemiin. Yksityiskohtaisia tutkimuksia on tehty esimerkiksi Inkoon saaristossa läntisellä Suomenlahdella. Pohjan alueesta 37 % oli kalliota, 22 % moreenia ja 17 % liejusavikoita. Sinisimpukka ja merirokko peittivät lähes kaikki kovat pinnat aina 20 metrin syvyydelle asti. Matalimmilla alueilla esiintyi muun muassa haarukkalevää ja meriahdinpartaa, rakkoleviä oli vain muutama huonoVedenalaisen luonnon monimuotoisuudelle on monia uhkia. Rehevöityminen, haitalliset aineet ja ilmastonmuutos vaikuttavat ekosysteemiin. Liikakalastus sekä vieraslajit voivat muuttaa ravinto- HARRI NURMINEN ILKKA LASTUMÄKI kuntoinen yksilö. verkon rakennetta. Rantojen, satamien ja tuulipuistojen rakentaminen, soranotto ja ruoppaukset Kirkkaita ja sameita vesiä aiheuttavat peruuttamattomia muutoksia. Myös Näkösyvyyttä on mitattu vuosikymmenten ajan laivaliikenne, veneily ja merialueiden virkistys- Suomen järvissä ja rannikkovesissä. Se riippuu käyttö voivat kuormittaa meriluontoa. etenkin veden sisältämän humuksen, saviaineksen ja levien määrästä. Parhaimmillaan näkösy- Järvien pohjia on jo kauan koluttu vyys voi olla jopa toistakymmentä metriä, mutta Ensimmäinen sisävesien syvyyskartta laadittiin jo 2,5 metriä riittää antamaan vedelle luokituk- Tampereen Pyhäjärvelle vuonna 1856. Runoilija, sen erinomainen. Sameissa ja humuksen värjää- maantieteilijä Aaro Hellaakoski julkaisi melko tar- missä vesissä näkösyvyys voi olla jopa alle puoli kan syvyyskartan Saimaasta vuonna 1920. Mitta- metriä. ustyö oli kuitenkin pitkään hidasta ja luotauspis- JARI KOSTET teiden sijoittaminen kartalle epätarkkaa. Suurimmassa osassa Itämerta näkösyvyys pienentyi selvästi viime vuosisadan aikana. Suomen Suomessa on kuusi järveä, joiden suurin syvyys rannikkovesissä se pieneni tyypillisesti 8-9 met- ylittää 80 metriä. Ne ovat Päijänne (95 m), Inari ristä 4–5 metriin. Suomenlahdella tämä negatii- (92 m), Suvasvesi (90 m), Saimaa (86 m), Toisvesi vinen kehitys näyttäisi pysähtyneen, mutta Sel- ja Lammin Pääjärvi (85 m). Sukeltajien mukaan kämerellä ja Perämerellä se jatkuu. Keskeisenä Päijänteen Ristiselällä on pikkuinen potero, jossa syynä on todennäköisesti jokiveden mukana vettä on jopa 104 metriä. Olisipa hienoa, jos meillä tuleva kuormitus, joka osittain johtuu ihmisen olisi yksi yli satametrinen järvi! toiminnasta. Syvänteiden pohjaan kerrostuu jatkuvasti lie- Maamme sisävedet ovat usein luontaisesti jua. Se koostuu järven valuma-alueelta kulkeutu- humuksen kellanruskeiksi värjäämiä. Myös suuri neesta aineksesta sekä järven eliöiden jäänteistä. rautapitoisuus voi joskus aiheuttaa veteen tämän Niistä osa säilyy muuttumattomina tuhansia vuo- värisävyn. Näkösyvyys vaihtelee järvissä eri vuo- sia. Niinpä eliöjäänteiden mukana järven poh- denaikoina; se on yleensä pienin runsaimman jalle tallentuu historian kirja, jossa kunkin vuoden levätuotannon ja sameiden valumavesien esiin- tapahtumat on kirjoitettu ohueen liejulehteen. tymisen aikaan. Pellavan ja muiden kuitukasvien liotus oli var- Suomen 50 suurimmasta järvestä kaksi kol- haisin vesien rehevöittäjä, mutta suurissa jär- masosaa on sellaisia, joissa näkösyvyys on välillä vissä sen merkitys jäi mitättömäksi. Järvenlas- 1,5–3 metriä. Yli viiteen metriin yltävät tässä jou- kuista Saimaa on taltioinut muun muassa Höytiäi- kossa Inari, Suontee, Kiteen Pyhäjärvi, Puruvesi ja sen purkaustulvan vuonna 1859. Visussa tallessa Juojärvi. Eräät pienehköt järvet ovat selvästi näitä on myös Tsernobylin ydinonnettomuuden cesium- kirkkaampia, esimerkiksi Valkiajärvi Kiteellä, piikki vuodelta 1986. Sonnanen Heinolassa ja Simijärvi Raaseporissa. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 39 Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) voi kasvaa noin 15 sentin pituiseksi. Se on erittäin uhanalainen laji, Suomessa se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana vuonna 1955. Raakku voi elää lähes 200-vuotiaaksi. 13.1.2016 11:30:26

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA KUSTAVIN KIRJALLISUUSYHDISTYS 40 Artesaani Toive Lehtinen esittelee kehräämistä Kustavin saaristomaisemassa. Kädentaidot sisältyvät Volter Kilvelle omistetun Kustavin kirjallisuusviikon ohjelmaan, samoin teatteriryhmien esitykset, konsertit ja Kilpi-purjehdus. Pääpaino on kuitenkin kirjallisuusaiheisissa luennoissa. Kirjailijoiden saaria ”Paista päivä, suuri päivä, Otto Manninen, Puulan runoilija paista suurta sunnuntaita Rämiäinen on yli 200 hehtaarin laajuinen saari saarelle suven ijäisen.” Puulavedellä, aavan Simpiänselän lounaislaidalla. Syvä lahti työntyy saaren sisään, siellä on myös Ahosaari on yksi Kukkian neljästäsadasta saa- lampi ja useita kallioisia mäkiä. Tällaisen mäen, resta, vajaan hehtaarin kokoinen. Kukkian suu- Kotavuoren kainaloon, rakennuttivat Otto Manni- rimpaan saareen, Evinsaloon, on puolisen kilo- nen ja Anni Swan kesäpaikan 1910-luvun alussa. metriä, mantereelle vajaa kilometri. Manniselle Puula oli kotiseutua, hän oli kotoisin Saaret ja saarelaiset esiintyvät monen suoma- Kangasniemen Hokankylästä. laisen kirjailijan teoksissa. Useat kirjailijat ovat myös itse asuneet tai lomailleet saarissa. Vaikka Väinö Linna ei ollut saarikirjailija, häntäkin saaret viehättivät, koska hän kirjoitti: ”Järveen sijoitin saaria, joita Kortejärvessä ei ole, mutta minusta ne kaunistivat maisemaa, joten koetin sitä niillä hieman parannella.” Vaikka Pohjantähden keskeisin maisema on suo, järvikin pilkahtaa teossarjassa esiin toistakymmentä kertaa. Tuon järven esikuvana oli Urjalan Kortejärvi. Eino Leino saapui Kukkialle kesävieraaksi heinäkuussa 1914. Sulo ja Hella Wuolijoella oli huvila TUOMAS MANNINEN Ahosaaressa. Leino käänsi Dantea ja kirjoitti Elämän koreus -runokokoelman. Siihen sisältyi runon Paista päivä! ohella myös Pilvinen päivä. Molempia oli Eino Leinon omassa elämässä – Ahosaaressa oli myös tarkoitus levätä ja irrottautua Helsingin kiihkeästä seuraelämästä. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 40 Kirjailijapariskunta Otto Manninen ja Anni Swan rakennuttivat kesäkotinsa Rämiäisen saareen Puulavedellä. 13.1.2016 11:30:30

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 41 Anni-nuorikko tuli saareen ensimmäisen kerran heinäkuussa 1905: ”…Rämiäisiin. Huh, mikä ruma nimi! Mutta sitä vehmaampi, viehättävämpi oli saari, jonka rantaan soudimme.” Kesällä 1905 ilmestyi myös Mannisen ensimmäinen runokokoelma. Hän hioi runojaan perusteellisesti ja jätti lopulta paljon sanomatta. Laajimman kirjailijatyönsä Manninen teki suomentajana, hän käänsi muun muassa Homerosta, Goethea ja Molièreä. Myös Eino Leinon tunnetun Nocturnen synty liittyy Puulan maisemiin, ei kuitenkaan Rämiäisen saareen. Leino nautti monena kesänä Mannisen perheen vieraanvaraisuudesta Oton kotitalossa. Vinttihuoneen ikkunasta pilkisti Puula. Nocturnen öiset tunnelmat näkivät päivänvalon kesällä 1903. Meri jäljet lyö luotoon Merensaaristoamme ja sen elämää on kuvattu lukuisissa kaunokirjallisissa teoksissa. Useimmat varhaiset kirjoittajat elivät työnsä takia itse saaristossa. Tällainen oli esimerkiksi Elis Selin, joka toimi pappina Hiittisissä. Hänen teoksissaan PER OLOV JANSSON / MOOMIN CHARACTERS meri on paljolti vapauden, toiminnan ja rohkeuden symboli, mutta myös arjen koettelemukset nousevat esille. Yksittäisistä vuosikymmenistä voidaan saaristokirjallisuudessa nostaa esiin 1970-luku. Liekö sattumaa, että juuri tuolla vuosikymmenellä rakennemuutos oli voimakkaana käynnissä saaristossa. Vuonna 1974 ilmestyi Benedict Zilliacuksen Utöar (suom. Ulkosaaristossa). Siinä kierretään veneellä Saaristomerta ja kerrotaan asukkai- den ja nuoruuden kesinä. Äidin suvulla oli huvila den elämästä. Kirjassa on Henrik Tikkasen piir- Tukholman saaristossa, eniten lomailtiin kuiten- roskuvitus. kin vuokramökillä Suur-Pellingissä. Siellä Tove Samana vuonna suomennettiin ahvenanmaa- piirsi ensimmäisen muumihahmon ulkohuussin laisen Anni Blomqvistin teos Tie Myrskyluodolle. oveen. Syynä oli riita Lasse-veljen kanssa; sen täh- Ruotsiksi se oli ilmestynyt vuonna 1968. Viisiosai- den piirros esitti ”ruminta mahdollista olentoa”. nen Myrskyluoto-sarja sijoittuu 1800-luvulle ja on saaristolaistyttö Maijan kehityskertomus. TUOMAS MANNINEN Toinen ahvenanmaalainen kirjailija, Ulla-Leena Myöhemmin Tove Janssonille tuli tutuksi etenkin Klovharun saari Pellingissä, Porvoon edustalla. Lundberg, julkaisi vuonna 1976 kotiseuturepor- Valtaosa merensaaristomme kuvaajista on kir- taasin Kökar. Lundbergin tuotanto on sijoittunut joittanut ruotsiksi. Tunnetuin poikkeus lienee Vol- eri puolille maailmaa, mutta useita kertoja hän on ter Kilpi, jonka Alastalon salissa ilmestyi vuonna palannut saaristoaiheisiin. Näin kävi myös vuonna 1933. Tässä tajunnanvirtatekniikalla kirjoitetussa 2012, jolloin hänen teoksensa Jää voitti Finlandia- teoksessa on yli 900 sivua, tapahtuma-aika on palkinnon. vain kuusi tuntia. Teos sisältyy kolmiosaiseen Kansainvälisesti tunnetuin suomalainen saari- Kustaviin sijoittuvaan saaristolaissarjaan, jonka kirjailija on Tove Jansson. Hän tutustui omakohtai- muut osat ovat novellikokoelma Pitäjän pienem- sesti saaristolaiselämään lähes kaikkina lapsuu- piä ja romaani Kirkolle. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 41 Tove Jansson vietti liki 30 kesää Klovharun saarella Pellingissä, Porvoon edustalla. 13.1.2016 11:30:32

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA JARI KOSTET 42 Ahvenanmaan kesäpäivät on rannikkokulttuuritapahtuma, jonka kävijämäärä lähentelee maakunnan väkilukua. Saariennätyksiä Suurin meren saari: Ahvenanmanner (685 km2) Märket on pieni majakastaan tunnettu luoto keskellä Ahvenanmeren pohjoisosaa. Luoto on mitoiltaan noin 350 m × 150 m. Suomen ja Ruotsin raja jakaa sen kahtia. Itäisin saari: Nimetön saari Ilomantsin Virmajärvessä, 31° 35’ 20’’. Se on samalla Suomen itäisin kohta. Suurin järven saari: Soisalo (1 638 km2). Se on maailman toiseksi suurin järven saari, edellä on vain Huronjärvessä sijaitseva Manitoulin Island (2 766 km2). Eteläisin saari: Bogskär (Kökar), 59° 30’ 10’’. Se on samalla Suomen eteläisin kohta. Pohjoisin saari: Nimetön saari Tenojoessa Nuorgamista länteen, 70° 04’ 06’’. Se on vain 2,5 km etelämpänä kuin Suomen pohjoisin kohta. Suurin joen saari: Kiettare Kokemäenjoessa (18 km2) Läntisin saari: Märket (Hammarland), 19° 08’ 02’’. Se on samalla Suomen läntisin kohta. Korkeimmalla sijaitseva saari: Yksi pikku saari löytyy jopa yli kilometrin korkeudesta. Se sijaitsee Käsivarren tuntureilla Urtasjoen latvoilla lammessa, jonka korkeus on 1025 metriä merenpinnasta. Suurin järvi saaressa: Partalansaaren Kulkemus, ala 583 ha. Kulkemuksessa on liki parikymmentä saarta, joista suurin on Ukonsaari (12 ha). TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 42 Suurin joki saaressa: Soisalon Vaahtovanjoen vesistö on 118 km2 laajuinen. Sen alueella on 45 järveä, joissa on noin 50 saarta. Koko Soisalossa on yli 700 järveä ja niissä parisataa saarta. Korkeimmalle kohoava saari: Inarin suurimman saaren Mahlatin korkein kohta, Vuoriainen, kohoaa 136 metrin korkeuteen järven pinnasta. Pielisen suurin saari, Paalasmaa, häviää viisi metriä ja Päijänteen Judinsalo yhdeksän. Ahvenanmantereen korkein koh- EEO J. LAAMANEN / VASTAVALO PEKKA VÄISÄNEN / MAJAKKASEURA Suurin saari järven saaressa: Soisalon Saamaisjärvessä on 76 hehtaarin laajuinen saari, nimeltään Halolansaari. Siellä ei ole järviä eikä niitä tiettävästi ole muissakaan saarten järvien saarissa. 13.1.2016 11:30:39

SUOMI – SAAR TEN JA VE T TEN MAA 43 Runsasväkisin saari: Ahvenanmanner, 21 600 asukasta. Seuraavat sijat menevät kahdelle Helsingin kaupunkisaarelle: Lauttasaari 19 600, Laajasalo 16 500. Soisalossa on asukkaita noin 10 400, saman verran kuin kaupunkikeskustana olevassa Kotkansaaressa. Runsasväkisin saari vailla kiinteää tieyhteyttä: Ahve­nanmantereen jälkeen tilasto on melko tasainen: Hailuoto 986, Nauvon Storlandet 866 ja Suomen­linna 753. HARRI NURMINEN Suurin asumaton saari: Inarin Mahlatti, 21 km2. Saarisimmat järvet: Jos Suur-Saimaa tulkitaan yhdeksi järveksi, sen saarten lukumäärä on peräti 17 216. Inarissa on 3 318 saarta, Päijänteessä 1886. SuurSaimaa on maailman runsassaarisin järvi; Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla sijaitsevassa Woodsjärvessä on 14 742 saarta. Ruotsin suurimmassa järvessä Vänernissä saaria on 12 285. ANTERO JÄRVINEN Kaikki Suomen ’vuoristojärvet’ sijaitsevat Käsivarressa. Riimmajärven korkeus merenpinnasta on 677 metriä. Sen rannalla sijaitsee legendaarinen autiot­upa, Urtashotelli. Julkaisija: Saaristoasiain neuvottelukunta, maa- ja metsätalousministeriö Teksti: Esko Kuusisto Ulkoasu: Jyrki Heimonen/Aarnipaja Ky Paino: Forssa Print, Forssa 2016 EEO J. LAAMANEN / VASTAVALO Savonlinnan salmissa ovat Suur-Saimaan virtaisimmat vedet. Tämän tiesivät jo Olavinlinnan rakentajat 1400-luvulla. Paikkaa oli helppo puolustaa myös talvella, kun ympäröivät vedet eivät kunnolla jäätyneet. ta, Orrdalsklint, on 129 m merenpinnasta ja on siten Suomen kolmanneksi korkein saari. Itämeren korkein saari on Ruotsissa Höga Kustenin alueella sijaitseva Mjältön, 236 m. Suursaaren Lounatkorkea kohoaa 176 metriin. TAKAKANNEN KUVAT: ANTERO AALTONEN, JARI KOSTET JA MARKKU SAIHA / LEUKU JARI KOSTET Suomen järvistä kolmanneksi suurin järvi on Inari (inarinsaameksi Aanaarjävri). Sen pinta-ala on 1 084 neliökilometriä, ja siinä on 3 318 saarta. Järvessä on paljon lohikalaa: lohta, taimenta, nieriää, harmaanieriää, siikaa, muikkua ja harjusta. Suuri osa kalastosta on nykyään istutettua. TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 43 13.1.2016 11:30:43

www.mmm.fi/saaristo • www.mmm.fi/skargard • www.mmm.fi/island Saaristoasiain neuvottelukunta, maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO TEM_Vesistoesite 2016_korjattu_MMM.indd 44 13.1.2016 11:30:51