TEKNILLINEN SUOSITUS 2016 TS-2 Lämmityslaitteistojen sähköasennukset

2 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7

3.2 Terveydelle haitalliset aineet 2016 TS-2 Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja TEKNILLINEN aiheuttavat aineetSUOSITUS vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Lämmityslaitteistojen sähköasennukset 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. HELSINKI 2016 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 13

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 SOVELTAMISALUE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2 MÄÄRITELMIÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2.1 Laitteistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2.2 Säätö-, tarkkailu, valvonta- ja varolaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.3 Sijoitustilat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3 ASENTAMINEN, KORJAAMINEN JA HUOLTAMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3.1 Toiminnasta tehtävät ilmoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3.2 Tarkastukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3.3 Yleistä töiden edellytyksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 4 ÖLJY- JA KAASULÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖLAITTEIDEN RAKENNE JA ASENTAMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 4.1 Sähkölaitteiden rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 4.2 Sähkötekninen tilaluokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 4.3 Sähkölaitteiden asentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 4.3.1 Sähköjohtojen asentaminen kattilahuoneeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 4.3.2 Öljysäiliötila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4.3.3 Sähkölaitteiden asentaminen öljysäiliöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4.3.4 Sähköjohtojen asentaminen öljysäiliön tai kaasuputken läheisyyteen . . . . . . . . 14 4.3.5 Irtoliittimien käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.3.6 Varavoimansyötön kytkentä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.3.7 Tilapäiset asennukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.4 Poltinlaitteiston pääkytkin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.4.1 Poltinlaitteiston erottaminen sähköverkosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.4.2 Poltinlaitteiston pääkytkimen asentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 4.5 Poltinlaitteiston säätö-, tarkkailu-, valvonta- ja turvalaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.6 Nestekattilan vedenpuutteen varolaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.7 Öljysäiliön ylitäytönestimen anturi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4.8 ©Poltintai lämmityslaitteiston suojamaadoitus (kosketusjännitesuojaus) . . . . . . 18 LEY 2012 4.9 TÄMÄN Käyttö- ja huolto-ohjeet sekä sähköpiirustukset . . . . . . LAINATA . . . . . . . . . VAIN . . . . . . . . . 18 SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA . SAA 5 POLTTOAINEEN LÄMMITTÄMINEN SÄILIÖSSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA 5.1 Öljyn lämmittäminen säiliössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 5.2 Öljyn esilämmitin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 ISSN 2243-4607 5.3 Nestekaasunhöyrystin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 5. SIIRRETTÄVÄ LÄMPÖKESKUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 UUDISTETTU PAINOS 7 VILJANKUIVAAMOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 2 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

7.1 Viljankuivuriuunin sijoitus ja asennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 3.2 Terveydelle haitalliset aineet 7.2 Viljankuivaamon pääkytkin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24 Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk7.3 Viljankuivaamon sähköpiirustukset, käyttöohjeet ja tarkastukset . . . . . . . . . . . . 24 sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja 8 KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMÄÄN aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseenLIITETTÄVÄT hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. LÄMMITYSLAITTEISTOT . . . . Ne . . . voivat . . . . . .ärsyttää . . . . . . .ihoa . . . .tai . . imeytyä . . . . . . . ihon . . . . läpi . . . . . 26 elimistöön. rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 8.1 Sähkölaitteiden 8.2 tilaluokitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 3.2.1 Sähkötekninen Hengitysilman epäpuhtaudet 8.3 Asentaminen . . . . .säiliön . . . . . ilmatilassa . . . . . . . . . vallitsee . . . . . . . kullekin . . . . . . . ominainen . . . . . . . . . tasapainotila . . . . . . . . . . 26 Palavan nesteen palavanjanesteen, haihtuneen 8.4 Ohjausvarolaitteet . . . . . . . . höyryn . . . . . . ja . . ilman . . . . . välillä. . . . . . .Höyry-ilmaseoksen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle 8.5 Lämmityselementin asentaminen . . .prosentista . . . . . . . . . useaan . . . . . . .prosenttiin . . . . . . . . .riippuen . . . . . . . . 28 palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. 8.6 Hoitotila ja säiliön tyhjentäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 huoltoluukun jälkeen seos laimenee erittäin LIITE 1 Säiliön Esimerkki varavoimanavaamisen kytkennästä lämmitysjärjestelmään . . . . . hitaasti, . . . . . . . ellei . . . 29 säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen LIITE 2 Luettelo eräistä suosituksen TS-2 soveltamiseen liittyvistä sähköalaa, jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis öljylämmitys- ja kaasualaa sekä painelaitteita koskevista säädöksistä, tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. määräyksistä, ohjeista ja standardeista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 3

© LEY 2012 TÄMÄN © LEY 2016 SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 4. Tarkistettu painos UUDISTETTU PAINOS ISBN 951-96252-3-2 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 4 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

JOHDANTO Sähköalan töitä koskeviin säännöksiinaineet perustuen asennustyöt tekevä toiminnanharjoittaja 3.2 Terveydelle haitalliset vastaa siitä, että tehdyt asennustyöt ja asennetut laitteet täyttävät niitä koskevat turvalliTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksuusvaatimukset. sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja Tämä suosituksen on helpottaa suunnittelua ja asennustyötä ja varmistaa turaiheuttavattehtävänä aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysja ruoansulatuselimistön tai ihokosketuksesta. vallisen kautta lopputuloksen saavuttaminen.Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. on sisällytetty öljy- ja kaasulämmityslaitteistoja koskevien seikkojen Tähän suositukseen ohella keskuslämmitysjärjestelmiin liitettävien lämmityslaitteistojen ja viljankuivureiden 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet sähköasennuksia koskevia erillisohjeita. Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen,lämmityslaitteistojen haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen Suositus on tarkoitettu sekä sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen suunnittelijoiden, valmistajien, rakentajien, asentajien, korjaajien, huoltajien, tarkastajien, palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. myyjien, maahantuojien, käyttäjien ja haltijoiden käyttöön. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeenstandardit seos laimenee erittäin hitaasti, ellei Sähköalan töissä noudatettavat voimassaolevat on lueteltu Turvallisuusja kesäiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen mikaaliviraston julkaisemassa Tukes-ohjeessa S 10. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisNeljännen painoksen teksti on tarkistettu tammikuussa 2016. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Helsinki, tammikuussa 2016 Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoiLÄMMITYSENERGIA YHDISTYS RY tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 5

1. SOVELTAMISALUE Tässä suosituksessa on esitetty rakennusten lämmittämiseen, viljankuivaukseen, lämminilman ja höyryn kehittämiseen sekä vastaaviin tarkoituksiin käytettävien öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen sähköasennuksiin liittyviä erityisohjeita. Näitä laitteistoja kutsutaan tekstissä poltinlaitteistoiksi. Höyrykattilalaitosten ja teollisuusprosessien öljy- ja kaasupoltinlaitteistojen sähköasennuksissa suositusta voidaan noudattaa soveltuvilta osiltaan. Tässä suosituksessa esitetään myös rakennusten keskuslämmitysjärjestelmiin liitettyjen lämpösäiliöiden, sähkökattiloiden ja muiden lämmityskattiloiden lämmityselementtien sekä kaksoislämmitykseen liittyvien laitteiden ja lämpöpumppujen sähköasennuksiin liittyviä erityisohjeita. Näitä laitteita kutsutaan tekstissä lämmityslaitteistoiksi. Useimmat näiden ohjeiden piiriin kuuluvat lämpösäiliöt ja lämmityskattilat kuuluvat laitteisiin, joihin sovelletaan painelaitesäännöksiä. Lämpöpumppulaitteistojen osalta on otettava huomioon myös kylmäaineiden käsittelyä koskevat vaatimukset. Suosituksessa esitetään varavoimakoneella tuotetun sähkön lämmitysjärjestelmään liittämisen periaatteet Liitteessä 1 luetellaan suosituksen keskeinen säädösperusta. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 6 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

2. MÄÄRITELMÄ Suosituksessa käytetään laitteistoistaaineet ja järjestelmistä nimityksiä, jotka määritellään täs3.2 Terveydelle haitalliset säluvussa. Sähköasennuksia koskevista säännöksistä johtuen määritelmät rajautuvat Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuktämän suosituksen soveltamisalueelle. sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön 2.1 Laitteistot kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. Poltinlaitteistolla tarkoitetaan tässä suosituksessa öljyä, maakaasua, biokaasua tai höyrymäistä nestekaasua käyttävää atmosfääri tai puhallinpolttimella varus3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet tettua laitteistoa varolaitteineen. Palavan nesteenohjaus säiliön jailmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen Puhallinpoltin on haihtuneen poltinlaite, jossa palamisessa tarvittava ilma johdetaan polttihiilivetypitoisuus voi vaihdella alletai prosentista prosenttiin riippuen meen sen rakenneosana olevalla erillisellä, useaan ilmakanavalla polttimeen liitetyllä palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. puhaltimella. Säiliön huoltoluukun avaamisenpolttoainetta jälkeen seoskäyttävä laimenee erittäin hitaasti, ellei haSumutuspoltin on nestemäistä poltin, jossa polttoaine säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen joittuu suuttimessa paineen vaikutuksesta hienojakoiseksi öljysumuksi ennen sen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdissytytystä. Hajoittuminen on tarpeen sekoitettaessa polttoaine ja palamisilma toisiintus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. sa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Atmosfääripoltin on poltinlaite, jossa palamiseen tarvittava ilma ohjataan polttiselvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. meen luonnonvedon tai polttoaineen syötön avulla. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Automaattinen poltin tarkoittaa poltinta, joka on varustettu automaattisilla liekinaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitarkkailu, valvonta ja säätölaitteilla siten, että liekintarkkailu kuin polttimen tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä.samoin Pienikin määrä käynnistys pysäytys ilman käyttöhenkilön toimenpiteitä. esimerkiksijaluokan F+ tapahtuvat palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiPuoliautomaattisella polttimella tarkoitetaan poltinta, joka on varustettu auseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluvirantomaattisella sytytyksellä sekä liekintarkkailu, valvonta ja säätölaitteilla, ja joka omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. käynnistetään jaksoittaisessa toiminnassa aina käsikäyttöisesti. Polttimen toimintaa tarkkailee ja sen pysäyttää liekinilmaisin tai rajoitinlaitteet 3.3 Hapen puute käynnistyksen ja käynnin aikana. Polttimen tehoa voidaan säätää automaattisesti Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin tai käsikäyttöisesti. ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Poltin voidaan pysäyttääHapen käsikäyttöisesti. Tällöin uudelleenkäynnistys tapahtuu ensisijainen vaaratekijä. puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu käsikäyttöisesti. palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesunlämpökeskus tai kemiallistentarkoittaa reaktioiden puute vaikuttaa Siirrettävä jokoseurauksena. tilapäistä tai Hapen pysyvää lämmöntarvetta ihmiseen nopeasti eikä sitä voiyksikköä, aistein havaita. puutettamukaan voi esiintyä varten teollisesti valmistettua joka onHapen käyttötarpeen siirrettäesimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa vissä yhtenä kokonaisuutena. tai muuta orgaanista jätettä. Kiinteä lämminilmakehitin on automaattisin säätö- ja varolaittein varustettu kiinteästi asennettu, sähköllä tai nestemäisellä polttoaineella tai puulla taikka muulla vastaavalla kiinteällä polttoaineella lämmitettävä laitteisto, jossa lämpö siirtyy laitteen läpi virtaavaan ilmaan siten, ettei siihen sekoitu palamiskaasuja. Siirrettävä lämminilmakehitin (esim. rakennuskuivuri) on säätö- ja varolaittein varustettu, sähköllä tai nestemäisellä tai kaasumaisella polttoaineella tai puulTeknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 7

la taikka muulla vastaavalla kiinteällä polttoaineella lämmitettävä laitteisto, jossa lämmitettävä kohde lämmitetään lämmönsiirtimen läpi kulkeneella tai suoraan polttokammion kautta puhallettavalla ilmalla. Lämminilmakehitinyksikkö on siirrettävänä kehitinhuoneena käytettävän metallirakenteisen kontin, lämminilmakehittimen ja polttoainesäiliön muodostama kokonaisuus. Viljankuivaamo on rakennus tai sen palotekninen osasto, johon viljankuivuri varusteineen on sijoitettu. Viljankuivuri on laitteisto, jota käytetään viljan kuivaamiseen. Lämminilmakuivuri on kiinteä tai siirrettävä laitteisto, jossa kuivattavan kohteen kuivaamiseen käytetään kiinteän tai siirrettävän lämpölaitteen lämmittämää ilmaa. Ylipaineuuni on lämminilmakuivurin lämminilmakehitin, jossa puhallin on sijoitettu ilman virtaussuunnassa ennen uunia. Uunin läpi puhalletaan ilmaa ja paine uunin ilmatilassa on ympäröivää ilmanpainetta suurempi. Alipaineuuni on lämminilmakuivurin lämminilmakehitin, jossa puhallin on sijoitettu ilman virtaussuunnassa uunin jälkeen. Uunin läpi imetään ilmaa ja paine uunin ilmatilassa on ympäröivää ilmanpainetta pienempi. Nestekaasunhöyrystimellä tarkoitetaan lämmönvaihdinta, jossa nestemäisestä nestekaasusta kehitetään höyrymäistä nestekaasua. Sähkökattila on nesteen lämmittämiseen tarkoitettu laite, josta saadaan lämpöenergiaa vastuselementtien avulla tarpeen mukaan. Energiavaraaja on palamatonta nestettä sisältävä säiliö, joka on tarkoitettu lämmön varastointiin. Lämpöenergia tuotetaan joko säiliöön asennetuilla vastuselementeillä tai ulkopuolisella lämmönlähteellä. Kaksoislämmitys tarkoittaa tässä suosituksessa lämpösäiliön avulla toteutettua järjestelmää, jossa lämpö tuotetaan ulkopuolisen lämmönlähteen lisäksi lämpösäiliöön sijoitetuilla vastuselementeillä tai järjestelmään liitetyllä erillisellä sähkökattilalla. Lämmityselementti on keskuslämmityskattilassa tai lämpösäiliössä käytettävä © LEY 2012 lämpötilanrajoittimella varustettu sähkövastuselementti. TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN Aurinkolämpöjärjestelmä on nestekiertoiseen lämmönsiirtoon perustuva laitTEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA teisto, jossa aurinkokeräinten tuottama lämpöenergia siirretään järjestelmään kuuluvaan lämpösäiliöön. ISSN 2243-4607 Aurinkosähköjärjestelmä on laitteisto, jossa aurinkopaneeleiden tuottama sähköenergia siirretään kohteen lämmitysjärjestelmään. UUDISTETTU PAINOS 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 8 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

Varavoimajärjestelmä on laitteisto, jossa polttomoottorin käyttämällä sähköge3.2 Terveydelle haitalliset aineet neraattorilla tuotetaan lämmityslaitteiston toimintaan tarvittava sähkövoima. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja 2.2 Säätö, tarkkailu ja valvontalaitteet aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. voivatjoka ärsyttää tai imeytyä ihonkuten läpi lämSäätölaite (säädin) tarkoittaaNe laitetta, ohjaaihoa valvottua suuretta, elimistöön. pötilaa tai painetta aseteltuun arvoon. Valvontalaite tarkoittaa laitetta, joka käynnistää ja pysäyttää polttimen annetun 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet ohjelman mukaisesti saatuaan ohjauksen säätö, tarkkailu tai rajoitinlaitteesta. Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ilmanlämmityslaitteiston välillä. Höyry-ilmaseoksen Ohjauskeskus tarkoittaa laitetta, jokajaohjaa toimintaa siihen hiilivetypitoisuus vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen liitettyjen säätö ja voi suojalaitteiden avulla. palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Magneettiventtiili on sähköisellä toimilaitteella varustettu venttiili, joka ohjaa ölSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei jyn, kaasun tai vastaavan aineen virtausta. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisellaohjauksen tuuletuksella. Liekinilmaisin on laite, joka antaa valvontalaitteelle liekin Tuuletuksen syttymisestä, jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisvakaasta palamisesta tai liekin sammumisesta. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Öljysäiliön ylitäytön estimen anturi on laite, joka ilmaisee ylitäytön estimelle, Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on milloin öljyn pinta on saavuttanut suurimman sallitun täyttökorkeuden. selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Lämpötilansäädin tarkoittaa lämpötilan tuntevaa laitetta, joka normaalikäytössä Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden pitää lämmityslaitteiston tai sen osan lämpötilan määrätyissä rajoissa automaattiaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoisesti ja sulkemalla virtapiirin tai muuttamalla virran suuruutta. tettu avaamalla tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä Rajoitin tarkoittaa jokanestettä, tuntee valvotun suureen ja toimii tietystä rajaaresimerkiksi luokan laitetta, F+ palavaa esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavastialkaen Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamivosta aiheuttaen lämmöntuoton pysäytyksen. seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranPalautettava rajoitin tarkoittaa laitetta, joka voidaan rajoitustoiminnan tapahdutomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. tua virittää vain käsin tai jossa toimintaa ohjaava osa, esimerkiksi lämpösulake, pitää uusia. 3.3 Hapen puute Palautuva rajoitin tarkoittaa laitetta, joka automaattisesti kytkee jännitteen sen Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin jälkeen, kunPalavan laitteen tuntoelin on jäähtynyt tai kun paine on alentunut riittävästi.Veulkoilman. nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin denpuutteen varolaite on Hapen järjestelmä, joka voi nestekattilalaitteiston yläosaan ensisijainen vaaratekijä. puutetta esiintyä, jos säiliö vesitilan on suojattu asennetun anturinkaasulla, ohjaamana pysäyttää syötön alentuespalamattomalla kuten typellä.polttoaineen Happipitoisuus voinestepinnan alentua myös höyrypesun tai kemiallisten sa, ja antaa tästä hälytyksen. reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa 2.3 Sijoitustilat tai muuta orgaanista jätettä. Kattilahuone on rakennuksessa oleva paloteknisesti osastoitu tila, johon sijoitetaan keskuslämmitysjärjestelmän lämmityskattila laitteineen. Öljysäiliötila on rakennuksessa oleva paloteknisesti osastoitu polttoöljysäiliön sijoituspaikka. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 9

3. ASENTAMINEN, KORJAAMINEN JA HUOLTAMINEN 3.1 Toiminnasta tehtävät ilmoitukset Sähköalan, öljylämmitys- ja kaasualan toiminnanharjoittajien on tehtävä ilmoitus toiminnastaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes). Tukes arvioi ilmoituksen perusteella toiminnanharjoittajaa koskevien säädettyjen edellytysten täyttymisen, rekisteröi tämän ja antaa asiasta todistuksen tai vahvistuksen toiminnanharjoittajalle. 3.2 Tarkastukset Sähkölaitteistojen käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tarkastuksista on säädetty ministeriön päätöksessä 517/1996 (muuttumassa, numero tiedossa vasta säätämishetkellä). Tähän perustuen sähkölaitteiston rakentajan on aina tehtävä laitteistolle käyttöönottotarkastus ennen laitteiston kytkemistä jännitteiseksi käyttöä varten. Lämmityslaitteistojen käyttöönottotarkastuksista on havainnollinen kuva- ja koulutusaineisto Lämmitysenergia Yhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.ley.fi > koulutus. Mahdolliset muut tarkastukset riippuvat laitteiston sähköturvallisuussäännöksiin perustuvasta luokituksesta. 3.3 Yleistä töiden edellytyksistä Sähköalan töitä tekevää toiminnanharjoittajaa koskevat edellytykset on säädetty sähköturvallisuuslain 410/1996 perusteella annetussa ministeriön päätöksessä sähköalan töistä 516/1996. Sen mukaisesti toiminnanharjoittajan palveluksessa on oltava pätevyystodistuksen omaava sähkötöiden johtaja, henkilöstön on oltava ammattitaitoista ja käytettävissä on oltava tarvittavat työvälineet ja toimialaa koskevat säännökset. Öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen sähkötöissä on toiminnanharjoittajan sähkötöiden johtajalla oltava edellä mainitun päätöksen mukainen pätevyystodistus S1, © LEY 2012 S2, S3 tai S3/R. Toiminnanharjoittajan työalueen laajuus määräytyy sähkötöiden TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN johtajan pätevyysluokan perusteella. TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA Öljylämmitysala ja kaasuala ovat omia työalueitaan. Toimintaa koskevat edellytykset on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 558/2012. Asennus-, korjaus- ja ISSN 2243-4607 huoltotöitä tekevän toiminnanharjoittajan palveluksessa on oltava pätevyystodistuksen omaava vastuuhenkilö, henkilöstön on oltava ammattitaitoista ja käytössä UUDISTETTU PAINOS on oltava toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät. 4 10 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

Tarkempia tietoja edellä mainituista 3.2 Terveydelle haitalliset aineet asioista annetaan Lämmitysenergia Yhdistyksen julkaisemassa suosituksessa TS 3; ”Lämmityslaitteistojen asennus-, kor- Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukjausja huoltotöiden ja vastuupätevyydet”. sessa käytettävät aineetedellytykset ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 11

4. ÖLJY- JA KAASULÄMMITYSLAITTEISTON RAKENNE JA ASENTAMINEN 4.1 Sähkölaitteiden rakenne Öljy ja kaasupolttimiin kuuluvien sähköisten säätö, tarkkailu ja valvontalaitteiden sekä muiden sähkölaitteiden on oltava niitä koskevien vaatimusten ja tuotestandardien mukaisia. Asennuksessa noudatetaan myös valmistajan antamia ohjeita. Kaasupoltinlaitteiden on täytettävä kaasulaiteasetuksessa 1434/1993 säädetty vaatimustenmukaisuus, joka edellyttää puolueettoman ilmoitetun laitoksen tarkastusta ja testausta. Jakokeskusten on oltava tyyppitestattuja ja kappalekoestettuja (SFS-EN 61439 -sarja). Tavallisesti ne ovat tehdasvalmisteisia ja sertifioituja, mutta niitä voidaan koota tiettyyn käyttöpaikkaan, jos noudatetaan keskuksen alkuperäisen valmistajan antamaa kokoonpano-ohjetta sekä otetaan huomioon seuraavat seikat:  kokoamisessa käytetään ohjeessa yksilöityjä komponentteja  keskukselle tehdään SFS-EN 61439 mukainen kappaletarkastus ja testaukset (jännitekoe tai enintään 250 A syötön suojalaitteilla varustetuissa keskuksissa eristysresistanssimittaus) ja laaditaan testauksista pöytäkirja  keskukseen asetetaan arvokilpi, josta ilmenevät standardin edellyttämät tiedot, kuten valmistajan nimi, mallimerkintä ja mitoitusarvot  laaditaan tarvittavat piirustukset ja käyttöohjeet keskuksen haltijan käyttöön Yksittäisiä standardien mukaisia esim. johdonsuojakatkaisijoita tai vikavirtasuojia voidaan lisätä niille varattuihin paikkoihin vaikka kokoonpano-ohjetta ei olisikaan käytettävissä, jolloin riittää keskuksen merkintöjen ja kaavioiden täydentäminen. Muissa muutoksissa menetellään mainitun luettelon mukaisesti. 4.2 Sähkötekninen tilaluokitus Sähköasennusten kannalta öljy tai kaasupolttimen sijoitustila luokitellaan kuivaksi ja tuulettuvaksi tilaksi, ellei asennustilaa esimerkiksi pölyisyyden tai kosteuden vuoksi luokitella muunlaiseksi tilaksi. Polttimen välitöntä ympäristöäkään ei yleensä luokitella räjähdys eikä palovaaralliseksi tilaksi. Öljysäiliötä varten tarkoitettu © LEY huonetila 2012 luokitellaan samoin kuivaksi tilaksi, ellei sitä erityisistä syistä ole syytä luokitella muunlaiseksi tilaksi. TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN Kattilahuone ja öljysäiliötila rakennuksessa muodostavat tavallisesti kuitenkin paTEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA loteknisen osaston, joten esimerkiksi kaapeliläpivientien on täytettävä osastoivien rakenteiden vaatimukset. ISSN 2243-4607 Maatalousrakennuksiin asennettavat laitteet valitaan standardin SFS 6000-7-705 mukaisesti. Viljankuivaamoihin asennettavien laitteiden osalta noudatetaan paloUUDISTETTU PAINOS vaaran takia lisäksi standardin SFS 6000-4-42 vaatimuksia (ks. kohta 7). Palavien 4 12 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

nesteiden ja kaasujen käsittelytilojen ja varastojen tilaluokitusohjeet esitetään kä3.2 Terveydelle haitalliset aineet sikirjassa SFS 59. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja 4.3 Sähkölaitteiden asentaminen aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa taierillisenä imeytyäryhmänä ihon läpi Poltinlaitteisto liitetään rakennuksen sähkökeskukseen elimistöön. Poltin sekä säätö, tarkkailu ja valvontalaitteet samoin kuin ryhmäkeskus sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti ja siten, että laitteille jää riittävä hoidon, huollon ja 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet säädön Palavanvaatima nesteentila. säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen Sähkölaitteiden sijoittamisessa on otettava huomioon mahdolliset neste- tai kaahiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen suvuodot. palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Sähkökeskuksen, jonka nimellisvirta on 63 A tai suurempi, hoitotilan on täytettävä Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei standardin SFS 6000-7-729 vaatimukset, yleensä vähintään 80 cm. Suositellaan, säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen että myös pienempien keskusten osalta täytetään mainitut. vaatimukset. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. 4.3.1 Sähköjohtojen asentaminen kattilahuoneeseen Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Poltinlaitteiston sähköjohtoja valittaessa on otettava huomioon johtoon selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. kohdistuvat mekaaniset rasitukset, käyttöpaikan lämpötila, polttoöljyn Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden vaikutus ja johdon taipuisuus. aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoiKattilan suojataan mekaanista vioittumista vastaan tettu tai läheisyydessä niihin epäilläänsähköjohdot joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä metallisella esimerkiksi asennusputkella. luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiKattilahuoneen seinäpintaan asennetut johdot suojataan vahingoittumista vasseksivähintään on riittävän ilmanvaihdon käytettävä tarvittaessa työsuojeluvirantaan 1m korkeudelle lisäksi lattiatasosta. Kattilan läheisyydessä (alle 0,5 m) omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. käytetään metallisia asennusrasioita. Siinä tapauksessa, 3.3 Hapen puute että johtoja kiinnitetään lämmityskattilan rakenteisiin, on otettava huomioon asennuksessa käytetyn johdon lämpötilarajoitukset ja käytettävä Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin riittävän lämmönkestävyyden omaavaa kaapelityyppiä. esimerkiksi FI-07SS-R ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin (SSJ). Näitä vaaratekijä. kaapelityyppejä käytetään tarvittaessa myös kattilahuoneen muissa ensisijainen Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu asennuksissa. palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puutejavaikuttaa Sähköjohdottai sijoitetaan siten, että ne eivät haittaa kattilan käyttöä hoitoa. ihmiseen eikä sitähelpottamiseksi voi aistein havaita. puutetta voi esiintyä Käyttöja nopeasti huoltototoimien poltinHapen liitetään sähköverkkoon yleensä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa puolikiinteästi. tai muuta orgaanista jätettä. Polttimen ja kiinteän asennuksen välillä käytetään kaapelia, jossa on mekaaniselta vaurioitumiselta suojaava vaippa. Kaapelin suojaamiseen voidaan myös käyttää taipuisaa metallista suojaletkua tai vastaavaa menetelmää. Kosketusjännitteelle alttiit metalliset vaipat tulee yhdistää suojamaadoitukseen (vaipan suojamaadoitus, kohta 4.8). Verkkoliitäntään saa käyttää tähän tarkoitukseen soveltuvaa kiinni lukittuvaa pistokytkintä, jonka napaisuus ei kytkettäessä vaihdu. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 13

Kiinteä asennusjohto suojataan metallisella asennusputkella. Siinä tapauksessa, että asennusputki on asennettu lattian kautta, on sen oltava upotettu lattiaan tai suojattu vastaavalla tavalla. Kaapelina puolikiinteissä asennuksissa on käytettävä vähintään tyyppimerkinnältään H05VV-F (MSK), H05RN-F (VSKN, VSB-ATON), H05BB-F (VSKB) tai vastaavan tyyppisiä taipuisia kaapeleita. Kattilahuoneen lämpötilan vuoksi kaapeleiden kuormitettavuuteen käytössä on kiinnitettävä erityistä huomiota (SFS 6000-5-52 kohta 523). 4.3.2 Öljysäiliötila Öljysäiliötilan on rakennuksessa oltava paloteknisesti osastoitu. Kaapelihyllyjen ja kaapeleiden viemistä osastoidun tilan läpi on vältettävä. Kaapeliläpivientien on täytettävä osastoivien rakenteiden läpivientivaatimukset. Läpivienti on tiivistettävä siten, että rakennusosan palotekninen osastointi säilyy vähintään samana kuin ilman läpivientiä (SFS 6000-5-52 kohta 527). Moottorinsuojakytkimen, sähkömoottorin tai vastaavan kojeen asentamista säiliötilaan ei suositella. 4.3.3 Sähkölaitteiden asentaminen öljysäiliöön Säiliön sisäpuolelle ei saa asentaa varusteita, jotka voivat aiheuttaa kipinöintiä. Sähkölaitteiden tulee säiliön sisäpuolella olla rakenteeltaan 0luokan tilassa käytettäväksi hyväksyttyjä (SFS-käsikirja 59/2012) Asennettaessa säiliön sisäpuolelle sähkölaitteita kuten laitteita öljyn pinnankorkeuden mittaus, säätö tai merkinantotarkoituksiin, on niiden oltava räjähdysvaaralliseen tilaan hyväksyttyä luonnostaan vaaratonta rakennetta (Exia). Edellä mainittu ei kuitenkaan koske öljyn esilämmitintä, joka on asennettu siten, että se on käytön aikana kokonaan öljyn pinnan alapuolella. Näiden tulee olla lämmityskäyttöön hyväksyttyjä. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN Öljylämmityslaitteistoista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA 4.3.4 Sähköjohtojen asentaminen öljysäiliön tai kaasuputken läheisyyteen (314/1985) 20 § (muuttumassa lähitulevaisuudessa, numero tiedossa vasta säätämishetkellä) mukaan ei maanalaisen palavaa nestettä sisältävän säiliön välittömään ISSN 2243-4607 läheisyyteen saa asentaa säiliöön kuulumattomia sähköjohtoja. Etäisyyden tällaisista johdoista säiliöön on oltava vähintään 2 m. UUDISTETTU PAINOS Maanalaisten kaasuputkistojen ja sähköjohtojen keskinäiset suojaetäisyydet on annettu standardeissa SFS 2896 ja SFS 3179. Maakaasun osalta etäisyydet on 4 14 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

annettu Valtioneuvoston asetuksen 551/2009 Liitteen II kohdassa 6.6. 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Siirtoputkiston osalta vähimmäisetäisyydet maanalaisiin rakenteisiin esitetään Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukasetuksen 551/2009 Liitteen I kohdassa 3.3.3 sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön 4.3.5 Irtoliittimien käyttö kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. Poltinlaitteistoon liittyvissä kytkennöissä saa irtoliittimiä käyttää vain asennusrasioissa. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila 4.3.6 Varavoimansyötön kytkentä palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentistatulee useaan prosenttiin Varavoimansyötön kytkentä poltinlaitteistolle toteuttaa siten,riippuen että sähkönpalavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. syöttö poltinlaitteistolle katkeaa varavoimankäytössä normaalia sähkönsyöttöä Säiliön huoltoluukun avaamisen vastaavalla tavalla (kohta 4.4.2) jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis4.3.7 Tilapäiset asennukset tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Öljy tai kaasulämmityslaitteiston pääkytkimen ja poltinlaitteiston välillä ei salliJos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on ta tilapäisiä sähköasennuksia. Sähköturvallisuuden ohella on aina varmistettava selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. myös öljyn tai kaasun käytön turvallisuus. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään 4.4 Poltinlaitteiston pääkytkinmyös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä 4.4.1 Poltinlaitteiston erottaminen sähköverkosta esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomat- tavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiSähkölaitteistojen erottamisesta ja kytkennästä on annettu ohjeet standardissa seksi6000-5-53. on riittävänSen ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa SFS mukaisesti laitteistoissa on oltava riittävä työsuojeluviranmäärä omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. asianmukaisesti merkittyjä kytkimiä. Seuraavassa annetaan poltinlaitteistoja koskevia täydentäviä ohjeita. 3.3 Hapen puute Poltinlaitteiston erottamista varten on pääkytkin asennettava laitteiston nousu tai Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ryhmäjohtoon (viljankuivaamot ks. kohta 7.4). ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Kytkimen onvaaratekijä. oltava rakenteeltaan laitestandardien mukainen erotuskytkin. ensisijainen Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattuKytkimen on täytettävä seuraavat vaatimukset: palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa 1. Öljypolttimen kytkimen näkyvän etuosan on oltava väriltään punainen ja nopeasti kytkimen eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä ihmiseen kaasupolttimen keltainen. esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa Yhdistelmäpolttimen kytkimen väri määräytyy pääpolttoaineen mukaan. tai muuta orgaanista jätettä. 2. Kytkimen on oltava ryhmäjohdon jatkamiseen tarkoitettu. 3. Kytkimessä on oltava polttimen rakenteesta riippuen teksti ”ÖLJYPOLTIN”, ”KAASUPOLTIN” tai ”ÖLJY/KAASUPOLTIN”. 4. Kytkimen on oltava luotettavalla asennonosoituksella varustettu. Jos lämmityslaitteistoa syöttää useampi ryhmäjohto, on otettava huomioon merkintävaatimukset (SFS 6000-5-51 kohta 514). Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 15

5. Liitettäessä laitteisto varavoiman syöttöön, on liitynnän oltava ennen polttimen pääkytkintä. 4.4.2 Poltinlaitteiston pääkytkimen asentaminen Pääkytkimen asentamisessa on lisäksi otettava huomioon seuraavat vaatimukset: 1. Kytkin asennetaan kattilahuoneeseen, varsinaisen kulkuoven pieleen, lukkosivun puolelle, noin 1,7 m korkeudelle käyttötasosta. Kytkin sijoitetaan siten, että sitä voidaan käyttää kattilahuoneeseen menemättä. Mikäli kytkintä ei kaksiosaisista ovista tai vastaavasta syystä johtuen voida sijoittaa edellä esitetyllä tavalla, saa kytkimen asentaa kattilahuoneen oven- pieleen ulkopuolelle. Jos ovia on useampia ja ne ovat kulkuteinä samanarvoisia, on muiden ovien pielissä ulkopuolella oltava pääkytkimen sijainnin ilmoittava kilpi. Tarvittaessa kytkin voidaan asentaa lukittavaan suojakoteloon, jossa on hätätilanteessa rikottava lasi. Välittömästi pääkytkimen viereen ei saa asentaa muita kytkimiä. Riittävä etäisyys on 0,3 m. Pääkytkimen saa sijoittaa myös lämmityskattilan yhteyteen edellyttäen, että poltin, kattila ja niihin liittyvät laitteet muodostavat yhtenäisen tehdas valmisteisen koteloidun lämmitysyksikön, joka saadaan sijoittaa rakennuk sessa asuintilojen yhteyteen ilman erillistä paloteknistä osastointia. 2. Kytkin on yleensä asennettava poltinlaitteiston päävirtapiiriin. Kun laitteistoa syöttävää ryhmäjohtoa suojaavien varokkeiden nimellisvirta on vähintään 63 A tai kun laitteistoon kuuluu useita polttimia, saa pää kytkimenä käyttää poltinlaitteiston päävirtapiiriin asennettua kelakytkintä. Tällöin on kattilahuoneeseen johtavan oven pieleen asennettava edellisen kohdan mukaisesti kelakytkimen ohjauskytkin, jonka on oltava kohdan 4.4.1 mukainen. 3. Poltinlaitteiston virransyötön suojajohtimineen tai kelakytkimen ohjaus© LEY 2012 jännitteen suojajohtimineen on kuljettava kokonaisuudessaan johdoissa TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA eri VAIN pääkytkimen tai ohjauskytkimen kautta. TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA 4. Pääkytkimen avulla on voitava erottaa verkosta samanaikaisesti kaikki samassa kattilahuoneessa olevat polttimet. Laitteistoon kuuluvien öljynsiirtoISSN 2243-4607 pumppujen, esilämmittimien, savukaasu ja palamisilmapuhaltimien sekä korvausilmapuhaltimien osalta riittää ohjausjännitteen katkaiseminen. UUDISTETTU PAINOS 5. Teollisuushalliin tai vastaavaan tilaan asennettavan lämminilmakehittimen pääkytkimen saa pitkistä etäisyyksistä johtuen asentaa enintään 4 16 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

5 m:n suojaetäisyydelle kojeesta helposti luoksepäästävään ja näkyvään 3.2 Terveydelle haitalliset aineet sijoituspaikkaan. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk sessa Mikäli samaan hallitilaan asennetaan useita lämminilmakehittimiä, voidaan käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat kullekin kojeelle asentaa edellä esitetyllä tavalla ja erillinen pääkytkin. Jos aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysruoansulatuselimistön tai ihokosketuksesta. Ne voivatöljynkiertopumppu, ärsyttää ihoa tai imeytyä läpi kautta lämminilmakehittimillä on yhteinen on sen ihon jännite voitava elimistöön. katkaista ulos johtavan oven lukkosivun puolelle asennetulla kytkimellä. 6. Viljankuivaamon poltinlaitteiston pääkytkin (ks. kohta 7.4 ”Viljankuivaamon 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan pääkytkin”). nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen 7. Yhdistelmäkattiloissa polttimen ja sähkölämmittimen sähkönsyöttö on voi keskuksesta. vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen hiilivetypitoisuus otettava samasta palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Sähkölämmittimen erotuskytkimen tulee olla kattilan sijoitustilassa. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei 4.5 Poltinlaitteiston säätö, tarkkailu, valvontaja turvalaitteet säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis- Säätö-, tarkkailu- ja valvonta- ja turvalaitteiden rakenteen on oltava niitä kosketus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. vien laitestandardien mukaisia ja niiden toiminnan on oltava standardien SFS EN Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on 230 (öljypolttimet) ja SFS EN 676 (kaasupolttimet) mukainen. Standardien lisäksi on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. noudatettava seuraavaa: Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden 1. Poltin, joka on siirrettävissä työkaluja käyttämättä varsinaiselta käyttöaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoi tettu paikaltaan kiskon tai saranan varassa, on oltava kytketty tai niihinesimerkiksi epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi esimerkiksi rajakytkintä käyttäen siten,esimerkiksi että poltin ei voi käynnistyä sen ollessa luokan F+ palavaa nestettä, bensiiniä, alentaa huomattavasti ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistami pois Iämmityskäyttöpaikaltaan. seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviran2. Jos laitteistoon kuuluu useampia polttimia, on kullekin polttimelle asennettava omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. huoltoa varten kytkin, jonka on oltava laitestandardien mukainen erotuskytkin. Polttimet ja poltinkohtaiset kytkimet on varustettava yhtäpitävin tunnuksin. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin 4.6 Nestekattilalaitteiston vedenpuutteen varolaite ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Nestekattilalaitoksessa, käyttölämpötila on enintään 105 oon C jasuojattu teho ensisijainen vaaratekijä.jonka Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö yli 300 kW, ja joka ei ole jatkuvan valvonnan alainen, tuleevoi olla vedenpuutteespalamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus alentua myös höyrypesun tai syötön kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ta polttoaineen katkaiseva varolaite. ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta esiintyä Varolaitteen tuntoelin asennetaan kattilalaitteistossa kattilaan taivoi siitä lähtevään esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa kuumavesiputkeen mahdollisimman lähelle kattilan yläosaa. tai muuta orgaanista jätettä. Tuntoelimen sähköjohdon on oltava lämmönkestävää tyyppiä (esim. SSJ). 4.7 Öljysäiliön ylitäytön estimen anturi Rakennuksen lämmittämiseen tarkoitettuun öljylämmityslaitteistoon liitetty öljysäiliö, jonka tilavuus on enintään 100 m3, tulee varustaa laitestandardien mukaisella ylitäytön estimen anturilla. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 17

Asennuksen valmistuttua anturi on testattava tähän tehtävään tarkoitetulla testilaitteella. 4.8 Poltin- tai lämmityslaitteiston suojamaadoitus ja vikasuojaus Poltinlaitteistoon tai lämmityslaitteistoon kuuluvien sähkölaitteiden kosketeltavat, jännitteelle alttiit metalliosat on suojamaadoitettava. Vaatimus koskee myös johtojen mekaanisena suojana käytettäviä asennusputkia ja taipuisia metalliletkuja, mikäli ne ovat jännitteelle alttiina. Kaapelien rakenteeseen kuuluvat metallivaipat on myös suojamaadoitettava. Poltin- tai lämmityslaitteiston asennukset on tehtävä TNSjärjestelmällä (5-johdinjärjestelmä) syöttävästä keskuksesta lähtien. Standardi SFS 6000-4-41 asettaa yleisvaatimuksen, että kaikki pistorasiat suojataan enintään 30 mA vikavirtasuojalla (sisätiloissa ≤ 20 A ja ulkotiloissa ≤ 32 A). Tietyissä erityisissä tilanteissa, joissa syötön katkeaminen voi aiheuttaa suurta haittaa, voidaan tästä poiketa, jos kyse määrätyn laitteen liittämiseen tarkoitetusta pistorasiasta. Tällaisia voivat olla kiinteitä tai sellaiseksi katsottavia laitteita (≥ 18 kg) ja siis esim. kiertovesipumppu, jos sitä syöttävä pistorasia ei ole helposti päästävässä paikassa ja on merkitty vain tietyn laitteen käyttöön, jos käyttötarkoitus ei muutoin ole ilmeinen – samassa huonetilassa tulisi olla myös vikavirtasuojattuja pistorasioita. Erityistilojen osalta kuitenkin noudatetaan niihin asetettuja vaatimuksia (vrt. esimerkiksi kohta 7.4). 4.9 Käyttö ja huoltoohjeet sekä sähköpiirustukset Polttimen läheisyydessä on oltava polttimen käyttö ja huoltoohje. Mikäli öljylämmityslaitteistossa käytetään raskasta polttoöljyä, tulee käyttöohjeesta ilmetä myös öljyn sumutusviskositeettia vastaava lämpötila. Kaasupolttimen mukana on oltava standardin SFS EN 676 edellyttämät ohjeet ja piirustukset. Öljy tai kaasulämmityslaitteistojen asennuksesta vastaavan toiminnanharjoittajan © LEY 2012 on toimitettava asennus-,TEKSTIÄ käyttö ja TAI hoitoohjeet ja siihen liitTÄMÄN SUOSITUKSEN KUVIAsekä SAApoltinlaitteiston LAINATA VAIN tyvien asennusten sähköpiirustukset laitteiston haltijalle. Aineistosta on käytävä TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ilmi laitteiston käynnistystä, pysäytystä ja häiriötilanteita koskevat ohjeet sekä ohjeet määräaikaishuoltojen teettämisestä. ISSN 2243-4607 Öljyn sähkölämmittimen rakenteen on oltava sitä koskevien standardien mukainen. Lämmittimessä on oltava lämpötilanrajoitin, joka on käsin palautettavaa UUDISTETTU PAINOS tyyppiä. 4 18 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

5. POLTTOAINEEN LÄMMITTÄMINEN SÄHKÖN AVULLA 5.1 Öljyn lämmittäminen säiliössä 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Öljyn lämmittämiseen säiliössä saa käyttää vain vettä, höyryä, räjähdys ja palovaaTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukratonta lämmönsiirtonestettä tai sähkölämmitintä. Käytettävien lämmittimien pintasessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja lämpötilan ollavaikuttavat alempi kuin ihmiseen säiliössä varastoitavan öljyn syttymislämpötila, jos aiheuttavattulee aineet hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta taionihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi lämmitin osittainkin säiliön imuputken suuaukon yläpuolella. elimistöön. 5.2 Öljyn esilämmitin 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Jos käytettävä öljy vaatiiilmatilassa esilämmitystä, poltin on varustettava laitteella, joka Palavan nesteen säiliön vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen,käynnistymisen haihtuneen höyryn ja ilman Höyry-ilmaseoksen estää polttimen kunnes öljy onvälillä. saavuttanut käytössä vaaditun hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen viskositeetin edellyttämän lämpötilan. palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Laitteisto on varustettava laitteella, joka estää vaarallisen ylipaineen tai lämpötiSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee lan syntymisen öljyn laajenemisen tai muun syyn takia. erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella Tuuletuksen Lämpötilan valvonta ja rajoitinlaitteiden sekä niidentuuletuksella. asennusjohtimien, samoin jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdiskuin esilämmittimen päävirtapiirin syöttökaapelien on oltava vähintään 180 oC tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. käyttölämpötilaan soveltuvia. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Öljypolttimen polttoöljyn esilämmitys ja pumppausyksikköön kuuluvien moottoriselvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. en ja esilämmittimien jännitteen on katkettava avattaessa öljylämmityslaitteiston Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden pääkytkin. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, mikäli pumppaus ja esilämmiaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitinyksikön ohjausjännite katkaista tettu tai niihin epäilläänvoidaan joutuneen muita pääkytkimellä. palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomat- 5.3 Nestekaasunhöyrystin tavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistami- seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranNestemäisen nestekaasun höyrystämiseen saa käyttää vain vesi, höyry, sähkö tai omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. kaasulämmitystä. Sähkölämmityksessä on lämmönsiirron väliaineena käytettävä vaaratonta lämmönsiirtonestettä. 3.3 Hapen puute Höyrystimessä tai välittömästi siitä lähtevässä putkessa tulee olla laite, joka esTuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin tää nestemäisen nestekaasun virtaamisen putkistoon. Laitteen tulee toimia myös ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ylikuormitustilanteessa. ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu Höyrystin on varustettava jokaHappipitoisuus ohjaa sen toimintaa siten, ettei palamattomalla kaasulla, säätimellä, kuten typellä. voi alentua myöshöyryshöyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa timestä lähtevän höyrystyneen kaasun lämpötila normaaliolosuhteissa nouse korihmiseen nopeasti sitä lämpötilansäätimen voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä o keammaksi kuin 80eikä C. Jos epäkuntoon joutuminen saattaa esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa aiheuttaa sen, että höyrystyneen kaasun lämpötila nousee korkeammaksi kuin tai muuta orgaanista jätettä. 100 oC, höyrystin tulee varustaa käsin palautettavalla rajoittimella, joka tällöin estää höyrystyneen kaasun virtauksen putkistoon tai estää höyrystyneen kaasun ylikuumenemisen (VNA 858/2012). Sähkökäyttöisen nestekaasuhöyrystimen on oltava sitä koskevien laitestandardien mukainen. Höyrystinkeskuksen rakennetta, varustelua, sijoitusta ja tilaluokitusta käsitellään standardissa SFS 3398. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 19

5. SIIRRETTÄVÄ LÄMPÖKESKUS Siirrettävän lämpökeskuksen sähkölaitteiden rakenteen ja asennuksen on oltava niitä koskevien standardien mukaiset. Laitteiston rakenteessa on noudatettava seuraavia täydentäviä ohjeita: 1. Jokaisesta kojeesta ja tarvikkeesta on tuotava yhteisen johtovaipan sisä puolella suojajohdin laitteiston jakokeskuksen suojakiskoon. Laitteiston metallirunko yhdistetään jakokeskuksen läheisyydessä olevaan pää maadoituskiskoon. Sähkölaitteisto on rakennettava TN-S-järjestelmän mukaisesti. 2. Laitteiston sähköverkko on oltava erotettavissa standardin SFS 6000-5-53 kohdan 537 mukaisella erotuslaitteella. 3. Laitteiston öljypolttimien ja niiden öljynkiertopumppujen jännite tulee olla hätätilanteessa katkaistavissa turvallisella tavalla. Tätä tarkoitusta varten on laitteistoon ulos johtavan oven lukkosivun puolelle, noin 1,7 m korkeuteen käyttötasosta, asennettava tämän suosituksen kohdan 4.4 mukainen pää kytkin. 4. Koska laitteiston huoltotilat yleensä ovat ahtaita ja kosketeltavat osat ovat maahan yhteydessä olevia metalliosia, on laitteiston asennuksessa ja työskentelyssä noudatettava standardin SFS 6000-7-706 vaatimuksia. Jakokeskuksen eteen suositellaan vähintään 0,8 m vapaata hoitotilaa. Sähkökeskuksen, jonka nimellisvirta on 63 A tai suurempi, hoitotilasta on annettu vaatimukset standardissa SFS 6000-7-729. Vaaran uhatessa on tilasta voitava poistua turvallisesti. 5. Laitteistossa esiintyvät korkeat ympäristön lämpötilat on huomioitava asennusjohtojen valinnassa 6. Laitteistosta on oltava käytettävissä piirikaavio ja johdotuspiirustus sekä käyttö ja hoitoohjeet, joista selviävät laitteiston käytössä ja hoidossa tarvittavat tiedot. Sähköpiirustukset sekä käyttö ja hoitoohjeet on säilytettävä laitteistossa siten, että2012 ne ovat tarvittaessa helposti saatavissa käyttöön. © LEY Edellä mainittuja seikkoja sovelletaan myös lämminilmakehitinyksiköiden TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN sähköasennuksissa. TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 20 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

7. VILJANKUIVAAMOT Maa- ja puutarhatalouden koskevia vaatimuksia on annettu 3.2 Terveydelle haitallisetsähköasennuksia aineet standardissa SFS 6000-7-705. Viljankuivaamotilojen sähköasennuksissa on nouTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukdatettava myös standardia SFS 6000-4-42, koska ne luokitellaan yleensä palosessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja vaarallisiksi aiheuttavat tiloiksi aineet (BE2-olosuhde). vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. voivat ärsyttää tai imeytyä ihon läpi Seuraavassa esitetään näihin Ne asennuksiin liittyviäihoa oleellisimpia seikkoja. elimistöön. Viljankuivaamolaitteiston sähkölaitteistot rakennetaan TN-S-järjestelmän mukaisina. Metallirakenteisen viljankuivaamon laajat yhtenäiset metallirakenteet tulee 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet yhdistää kuivaamon sähkökeskuksen läheisyydessä (pää)potentiaalintaPalavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin olevaan ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen sauskiskoon. hiilivetypitoisuustiloissa voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen Palovaarallisissa sähkölaitteet pitää rajoittaa vain sellaisiin, joita on välttäpalavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. mätöntä käyttää näissä tiloissa – tietyin edellytyksin läpimeneviä johtojärjestelmiä Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen laimenee erittäin hitaasti, elleiettei voidaan asentaa. Lisäksi sähkölaitteet on seos valittava ja asennettava siten, että säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen niiden lämpötila normaalissa käytössä ja todennäköinen lämpötilan nousu vian jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisaikana aiheuta tulipaloa. Lämpötilatasot ovat yleensä normaalitilassa enintään 90 tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. O C ja vikatilassa enintään 115 OC. Käytännössä esimerkiksi halogeenivalaisimien Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on pintalämpötilat nousevat niin korkeiksi, ettei niitä voida käyttää. selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Palovaarallisissa tiloissa on suojaukseen, ohjaukseen ja erottamiseen käytettäSäiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden vät kytkinlaitteet pääsääntöisesti pyrittävä sijoittamaan palovaarallisten tilojen aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoiulkopuolelle. Jokainen kuivaamotilan laitteita syöttävä piiri tulee varustaa erotustettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä laitteilla, jotka erottavat kaikki jännitteiset johtimet siten, että minkään jännitteiesimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysja ei dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamisen johtimen syöttö voi olla päällä muiden ollessa poiskytketty. Tämä voidaan seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi mekaanisesti yhteen kytketyillä kytkimillätyösuojeluvirantai mekaanisesti omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. yhteen kytketyillä katkaisijoilla. Syötön automaattinen poiskytkentä on toteutettava niin, että enintään 32 A pisto3.3 Hapen puute rasioita syöttävät ryhmäjohdot on suojattava korkeintaan 30 mA vikavirtasuojalla Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ja yli 32 A pistorasioita syöttävät ryhmäjohdot korkeintaan mAon vikavirtasuoulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen100 puute harvoin jalla. Muut ryhmäjohdot enintään mA vikavirtasuojalla. Yleisvaatiensisijainen vaaratekijä. suojataan Hapen puutetta voi300 esiintyä, jos säiliö on suojattu muksena on, ettäkaasulla, palosuojausta varten viljankuivaamolaitteisto on varustettava palamattomalla kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa enintään 300tai mAkemiallisten vikavirtasuojalla. ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä Ryhmäjohtojen vikavirtasuojauksien käytön voidaan katsoa täyttävän myös paloesimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa suojausvaatimuksen. tai muuta orgaanista jätettä. Maa- ja puutarhatalouden sisä- ja ulkotiloissa on yleisesti käytettävä IP44 kotelointiluokan omaavia sähkölaitteita. Koska viljankuivaamotilassa sähkölaitteiden päälle tai ympärille voi kuitenkin kerääntyä vaarallista määrää palavaa pölyä tai kuituja, on laitteiden tai niiden sijoituskotelon kotelointiluokan oltava vähintään IP6X. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 21

Viljankuivaamotilojen valaisimina voidaan käyttää vain valaisimia, joiden pintalämpötila on normaalitilassa rajoitettu 90 OC standardin EN 60598-2-24 mukaisesti, minkä osoituksena valaisimessa on ilmoitettu standardinumero tai merkintä. D Valaisimien tulee olla asennuspaikkaansa (IP6X) sopivia ja sellaista tyyppiä, joka estää lampun putoamisen valaisimesta. Valaisimet on myös asennettava siten, että niiden päälle ei voi kerääntyä vaarallista määrää pölyä tai kuituja. Keskusten sijoittamisessa on otettava huomioon käytön ja huollon edellyttämä tila. 7.1 Viljankuivuriuunin sijoitus, sähköasennukset ja kytkennät Viljankuivuriuunin sijoituksessa ja asentamisessa on noudatettava valmistajan ohjeita Johdotuksia ei saa asentaa lämpöeristeen ympäröimäksi, lyhyitä läpimenoja lukuun ottamatta. Tällöin on huomioitava, että kaapelin (tai asennusputkissa olevien johtimien) kuormitettavuus laskee jo 50 mm läpimenolla 89 %:iin, 100 mm läpimenolla 81 %:iin ja 200 mm läpimenolla 68 %:iin (SFS 6000-5-52 kohta 523). Kuivaamotilan läpimenevissä johdotuksissa, jotka eivät syötä tilassa olevia laitteista ei ensisijaisesti saa olla liitoksia. Jos liitoksia kuitenkin joudutaan tekemään, on niiden oltava palonkestävästi koteloituja. Kuivuriuunihuoneen ilman korkeasta lämpötilasta johtuen ei kumi ja muovieristeisiä johtoja saa asentaa uunihuoneen kattoon. Johtojen asentamista uunihuoneen seinän yläosaan tulee myös välttää. Uunin välittömässä läheisyydessä on sähköjohdot asennettava siten, että ne eivät ole alttiina mekaanisille rasituksille eivätkä käytetyn johdintyypin sallitun käyttölämpötilan ylittävälle lämpörasitukselle. Kuivuriuunin kytkennässä on noudatettava valmistajan ohjeita ja tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: 1. Uunihuoneeseen on asennettava huoltoa varten polttimen erotuskytkin. ( SFS 6000-5-53, kohta 537) 2. Polttimen © LEY 2012 käynnistymisen on oltava estetty, jos kuivurin pääilmapuhallin ei käynnisty. TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN 3. Kuivurin pääilmapuhaltimen jatkettava toimintaansa tuloilman lämpötilaa TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA valvovan termostaatin ohjaamana, kunnes lämpölaitteesta tulevan kuivaus ilman lämpötila on alle 50 oC. ISSN 2243-4607 4. Polttimen ohjauspiirissä on oltava käsin palautettava tai lämpötilan laskiessa itsestään palautuva kuivausilmahormiin asennettu lämpötilanrajoitin, jonka UUDISTETTU PAINOS lämpötilaasettelu on lukittu enintään 150 oC. 4 22 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

5. Kuivurin poistoilmakanavaan on asennettava palotermostaatti, joka 3.2 Terveydelle haitalliset aineet pysäyttää kaikki kuivaamon laitteet asetusarvon ylittyessä. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk6. Viljankuivuriin lämpötilan ja lämmitystehon säädössä sessa käytettävätmenevän aineet jakuivausilman hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat noudatetaan kuivuriuunin valmistajan aineet vaikuttavat ihmiseen ohjeita. hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta ihokosketuksesta. Neomalla voivat ylikuormitussuojalla. ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi 7. Kukintaimoottori on suojattava Tähti-kolmio elimistöön. käynnistyksellä varustetut moottorit on suojattava ylilämpenemiseltä myös tähtikytkennässä. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet 8. Kuivuriuuniin polttimen vallitsee ja siihen kullekin liitettyjenominainen ohjaus- ja tasapainotila valvontaPalavan nesteenkuuluvan säiliön ilmatilassa nesteen, haihtuneen ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen palavan laitteiden asennuksessa on höyryn otettavajahuomioon käytön ja huollon tarpeet. hiilivetypitoisuus voi vaihdellauunin alle prosentista useaan riippuen 9. Ylipaineuunin tapauksessa imuilmakanava on prosenttiin johdettava uunihuoneen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. ulkopuolelle. Alipaineuunin tapauksessa on noudatettava valmistajan ohjeita Säiliön avaamisen jälkeen seos laimenee uuninhuoltoluukun sijoittelun ja uunihuoneen imuilma-aukon osalta.erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella Tuuletuksen Jos imuilma-aukko on suljettavissa ovella, on oventuuletuksella. auki pysyminen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis varmistettava uunin käynnin aikana. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on 7.2 Viljankuivaamon pääkytkin selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Viljankuivaamon pääjohtoon on asennettava erotuskytkin, jolla koko kuivaamo Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden voidaan tehdä jännitteettömäksi kuivaamorakennuksen ulkopuolelta. Kytkin on aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoisijoitettava kuivaamoon kulkuväylän puolelle helposti luoksepäästävään tettu tai niihin epäilläänjohtavan joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä kohtaan. Kytkimen asentaanestettä, kuivaamorakennuksen seinälle tai enintään 10 m esimerkiksi luokan saa F+ palavaa esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysetäisyyteen siitä. ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon käytettävä työsuojeluviranKytkimen ulkopinnassa on oltavalisäksi selvästi näkyvä tarvittaessa teksti ”Kuivaamon pääkytkin”. omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Kytkimen saa tarvittaessa epäasiallisen käytön estämiseksi asentaa suojakoteloon. 3.3 Hapen puute 7.3 Viljankuivaamon sähköpiirustukset ja käyttöohjeet sekä tarkastukset Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin Keskuksen läheisyydessä on säilytettävä viljankuivaamon ulkoilman. välittömässä Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin piirikaavio, sekä käyttöohjeet. ensisijainenjohdotuspiirustus vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu Jos viljankuivaamossa on kuten useampia kuivuriuuneja, joiden ja myös huolto ovat palamattomalla kaasulla, typellä. Happipitoisuus voikäyttö alentua höyrypesun tai kemiallisten seurauksena. Hapen puute vaikuttaa toisiaan vastaavat, riittää yksireaktioiden yhteinen käyttöohje. ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita.varmistamiseksi Hapen puutettaon voisähkölaitteisesiintyä Viljankuivaamolaitteiston turvallisen toiminnan esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa ton rakentajan tehtävä laitteiston käyttöönottotarkastus (SFS 6000-6-61). tai muuta orgaanista jätettä. Lämmityslaitteistojen sähköasennusten käyttöönottotarkastuksista on opetusaineisto osoitteessa www.lammitysenergia.fi/koulutus Sähköturvallisuuden ohella käyttöönottotarkastuksessa todetaan myös seuraavat turvallisuustoiminnat: Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 23

1. Tarkistetaan elevaattorin alinopeuden estimen toiminta ja voimansiirtohihnojen säätö. 2. Tarkistetaan, että öljypolttimen liekinvalvontalaite ohjaa polttimen häiriö lukitukseen liekin jäädessä syttymättä käynnistyksessä tai liekin sammuessa käynnin aikana. 3. Tarkistetaan lämpötilan rajoittimen ja palotermostaatin toiminta. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 24 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

8. KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMÄÄN LIITETTÄVÄT LÄMMITYSLAITTEISTOT 8.1 Sähkölaitteiden rakenne 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Lämmityslaitteistossa käytettävien sähkölaitteiden on oltava niitä koskevien laiteTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukstandardien mukaisia. sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja Energiavaraajan ja sähkökattilan yhteydessä olevien osien on sovellutaiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysja erillisten ruoansulatuselimistön o kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihonmerkintä läpi tava käytettäväksi vähintään 100 C ympäristön lämpötilassa (esim. T elimistöön. 100). Jos laitteita sijoitetaan lämpöeristeissä oleviin syvennyksiin, on niiden täytettävä edellä mainitut soveltuvuusvaatimukset. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Lämmityslaitteistosta onilmatilassa sen käyttöpaikalla oltava käyttöja huolto-ohjeet sekä Palavan nesteen säiliön vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn jasaadaan ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen sähkökaaviot säilytettyinä siten, että ne helposti tarvittaessa käyttöön. hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen Liitteessä 2 on esimerkki varavoiman kytkennästä lämmitysjärjestelmään. palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. 8.2 Sähkötekninen tilaluokitus Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa Tuuletuksen Energiavaraajan ja sähkökattilan erillinenkoneellisella asennustila tuuletuksella. luokitellaan asuin-, liike- ja jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisniihin verrattavissa rakennuksissa kuivaksi tilaksi, ellei asennustilaa muista syistä tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. kuten pölyisyydestä tai kosteudesta johtuen luokitella muunlaiseksi tilaksi. LämmiJos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on tyslaitteiston sellaisten osien, jotka ovat enintään 0,5 m etäisyydellä lattiatasosta, selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. on kotelointiluokaltaan oltava kuitenkin vähintään IP X4. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoi8.3 Asentaminen tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä Lämmityslaitteistot sähköverkkoon laitteestabensiiniä, riippuen alentaa joko kiinteästi tai esimerkiksi luokan liitetään F+ palavaa nestettä, esimerkiksi huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamipuolikiinteästi. seksi on riittävänollessa ilmanvaihdon käytettävä Asennusjohtojen suoraanlisäksi alttiina korkealle tarvittaessa lämpötilalle työsuojeluvirantai suoralle säteiomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. lylle on lämmityslaitteiden yhteydessä käytettävien asennusjohtojen oltava lämmönkestävää tyyppiä. Johtojen mitoituksessa on otettava huomioon asennuspai3.3 Hapen puute kan ympäristön lämpötilan vaikutus kuormitettavuuteen (SFS 6000-5-52 kohta Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin 523). Sähköjohdot on myös asennettava niin, että ne voidaan tarvittaessa vaihtaa ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin lämpöeristyksiä poistamatta. ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös 8.4 Ohjausja varolaitteet höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä Koko lämmityslaitteisto on voitava yleensä tehdä jännitteettömäksi yhdellä kytesimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa kimellä. Jos kytkin ei ole laitteen rakenteellisena osana, on se asennettava laittai muuta orgaanista jätettä. teiston ryhmäjohtoon. Kytkin saa sijaita myös ryhmäkeskuksessa tai pääkeskuksessa, jos näihin on esteetön pääsy. Asennuksessa on huolehdittava, että tämä kytkin toimii myös varavoimakäytössä. Mikäli lämmityslaitteistoon on kytketty esimerkiksi kytkinkelloa tai verkonkäskyohjausta varten ryhmäjohtoja, jotka eivät kytkeydy jännitteettömäksi lämmitys- Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 25

laitteiston kytkimestä, kiinnitetään kytkimen viereen seuraavan sisältöinen varoitusteksti: HUOM! Kytkin ei katkaise ohjausjännitettä. OBS! Strömställaren bryter ej manöverspänningen. Pitkäaikainen vastuskuormitus saattaa aiheuttaa tulppasulakkeiden liiallista lämpenemistä. Tämän vuoksi suositellaan 25 A ja sitä suurempia tulppasulakkeita kuormitettavaksi enintään 80 %:lla niiden nimellisvirrasta. Lämmityslaitteistoissa on oltava nesteen lämpötilansäädin ja käsin palautettava lämpötilanrajoitin. Laitteiston tehon ollessa yli 300 kW edellyttää standardi SFSEN-12828 sen varustamista vedenpuutteen varolaitteella. Lämpötilan säädin on valittava siten, että nesteen lämpötila ei nouse kiehumispisteeseen säätimen maksimiasettelulla. Säätimen vikatapauksessa on lämpötilanrajoittimen estettävä nesteen kiehuminen laitteiston kaikissa kohdissa. Säätimen ja rajoittimen asetusarvot valitaan niiden eroalueet huomioon ottaen siten, että lämpötilanrajoitin ei toimi normaalikäytössä. Lämpötilarajoittimen on kuitenkin estettävä nesteen lämpötilaa nousemasta suljetussa järjestelmässä yli 120oC ja avoimessa järjestelmässä yli 100 oC. Lämpötilanrajoittimen toimiessa on kaikkien tähän kojeeseen kuuluvien lämpöelementtien kytkeydyttävä jännitteettömäksi, ellei lämmityslaitteistossa ole käytetty rajoittimilla varustettuja lämmityselementtejä. Mikäli käytetään vain yhtä lämpötilanrajoitinta, se on sijoitettava ylimmän lämmityselementin tasolle tai sen yläpuolelle. Lämpötilanrajoittimen toiminnan on oltava riippumaton lämpötilansäätimen toiminnasta. Tämä edellyttää, että laitteilla on erilliset tuntoelimet ja kosketinlaitteet. Suositeltavaa on myös, että sähkökattilan tai energiavaraajan lämpötilarajoitin ja -säädin ohjaavat omia kelakytkimiään. Lämpötilansäätimen ja -rajoittimen anturit on kiinnitettävä luotettavasti ja tuntoelimien kapillaariputket on suojattava mekaanista vahingoittumista vastaan asennusputkella © LEY 2012 tai vastaavalla suojuksella. Jos lämmityselementtiin sijoitettuTAI vainKUVIA lämpötilanrajoitin, on kattilaan TÄMÄN SUOSITUKSEN on TEKSTIÄ SAA LAINATA VAIN asennettava erillinen lämpötilansäädin. Kattilassa olevaa öljypoltinta ohjaavaa kattilaveTEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA den lämpötilansäädintä ja rajoitinta ei saa kytkeä ohjaamaan kattilaan asennettua sähkölämmityselementtiä. ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 26 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

8.5 Lämmityselementin asentaminen 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Kattilaan asennettavassa lämmityselementissä on oltava rakenteellisena osana käTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksin palautettava lämpötilanrajoitin. Lämpötilansäätimen ei välttämättä tarvitse kuusessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja lua elementtiin rakenteellisena aiheuttavat aineet vaikuttavatosana. ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta ihokosketuksesta. Neasennettava voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi Öljytaitai kaasulämmityskattilaan lämmityselementti liitetään erillisenä elimistöön. ryhmänä kiinteistön ryhmäkeskukseen ja ryhmäjohtoon asennetaan käyttökytkin, ellei laitteessa oleepäpuhtaudet sellaista rakenteellisena osana. Mikäli laitteistoa syötetään use3.2.1 Hengitysilman ammalla johdolla,säiliön on tästä selkeästivallitsee ilmoitettava kytkentätilan Palavan nesteen ilmatilassa kullekin ominainenläheisyydessä tasapainotila ja palavan nesteen, ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen piirustuksissa sekähaihtuneen syöttävässähöyryn keskuksessa. 8.6 hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen Hoitotila ja säiliön tyhjentäminen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukunkäsiteltävät avaamisen ohjausjälkeen seos laimenee on erittäin hitaasti,niin, elleiettä Käyttötoimenpiteinä ja varolaitteet sijoitettava säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen niitä voidaan vaikeuksitta käsitellä. Hoitotilan leveydeksi ja syvyydeksi suositeljälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdislaan vähintään 0,8 m. Jakokeskuksen hoitotilan on täytettävä standardin SFS tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. 6000-8-810 vaatimukset. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Nestetäytteisissä energiavaraajissa ja sähkökattiloissa on oltava venttiili, josta selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. nestetila voidaan tarvittaessa tyhjentää turvallisella tavalla. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 27

LIITE 1 Esimerkki varavoiman kytkennästä lämmitysjärjestelmään © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 28 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2

LIITE 2 3.2 Terveydelle aineet LUETTELO ERÄISTÄhaitalliset SUOSITUKSEN TS-2 SOVELTAMISEEN LIITTYVISTÄ SÄHKÖALAA, ÖLJYLÄMMITYSJA KAASUALAA SEKÄ PAINEALAITTEITA KOSKEVISTA Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksessa käytettävät aineet ja hengitysilman Terveyshaittoja SÄÄDÖKSISTÄ, MÄÄRÄYKSISTÄ, OHJEISTA JAepäpuhtaudet. STANDARDEISTA aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat vuoden ärsyttää2016 ihoa kuluessa) tai imeytyä ihon läpi SÄHKÖALA (lainsäädäntöön tulossa muutoksia elimistöön. Sähköturvallisuuslaki (410/1996 ) (muuttumassa, numero tiedossa vasta säätämis3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet hetkellä) Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen Sähköturvallisuusasetus ( 498/1996 ) (muuttumassa, numero tiedossa tasapainotila vasta säätämispalavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hetkellä) hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen KTMp sähköalan töistä ( 516/1996 ) (muuttumassa, numero tiedossa vasta säätämispalavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. hetkellä) Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei KTMp sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996) (muuttumassa, numero säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen tiedossa vasta säätämishetkellä) jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisKTMp sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999 ) (muuttumassa, numero tiedossa tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. vasta säätämishetkellä) Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Pienjännitestandardisarja 6000 (julkaistu myös SFS ryhtymistä. – käsikirjana 600) selvitettävä aineenSFS ominaisuudet ennen työhön KäsikirjaSäiliön rakennusten sähköasennuksista D1 2012 hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Sähkötyöturvallisuusstandardi SFSmyös 6002silloin, käytännössä aikana. Näin menetellään jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoi- tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksiJA luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomatÖLJYLÄMMITYSKAASUALA tavasti Iämmitysja leimahduspistettä. Työturvallisuuden Laki vaarallisten kemikaaliendieselöljyn ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranValtioneuvoston asetus maakaasu-, nestekaasu- ja öljylämmityslaitteistojen asennus- ja omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. huoltotoimintaa sekä maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusta harjoittavien hyväksymises3.3 Hapen puute tä (558/2012) KTMp öljylämmityslaitteistoista (314/85, 1219/95) (uusi säädös samaa tulossa)luokkaa kuin Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä KTMp öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/83, 1199/95) ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös Valtioneuvoston asetus nestekaasulaitosten turvallisuusvaatimuksista (858/2012) höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa Kaasulaiteasetus (1434/93) ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä Ympäristöministeriön Rakentamismääräyskokoelman E9:puutavaraa Kattilahuoesimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos(RakMK) siellä onjulkaisu lahoavaa neiden tai ja polttoainevarastojen paloturvallisuus, Ohjeet 1997 muuta orgaanista jätettä. PAINELAITTEET Painelaitelaki (869 / 1999 ) KTMp painelaitteista (938/1999 ) KTMp painelaiteturvallisuudesta (953/1999) SFS-EN 12828+A1 (2014) Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-2 13 29

Lämmityslaitealan yhteistyöyritykset Laite- ja energiantoimittajat Aimtec Oy Sillankorvankatu 25 A, 05800 HYVINKÄÄ ww.aimtec.fi Ariterm Oy PL 59, 43101 SAARIJÄRVI www.ariterm.fi Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa www.bauer-wt.fi Oy Callidus Ab Hiekkakiventie 1, 00710 HELSINKI www.callidus.fi Danfoss Oy PL 27, 02361 ESPOO www.danfoss.fi Jakotec Oy Teollisuuskatu 42, 44150 Äänekoski www.jakotec.fi Kaukora Oy PL 21, 21201 RAISIO www.kaukora.fi Kouvolan Putkityö Oy Korjalankatu 5, 45130 KOUVOLA www.kouvolanputkityo.fi Laatukattila Oy Vihiojantie 10, 33800 TAMPERE www.laka.fi Li-Plast Oy Luuta-Kreetantie 8, 28600 PORI www.liplast.fi Oy Motoral Ab/Motoplast Valuraudankuja 5, 00700 HELSINKI www.motoplast.fi Neste Oil Oyj PL 95, 00095 NESTE OIL www.nesteoil.com Oilon Oy/Oilon Home Oy PL 95, 15801 LAHTI www.oilon.com Pate-Piiput Oy Misukankuja 1, 40800 VAAJAKOSKI www.pate-piiput.fi RICA-Riihimäen Metallikaluste Oy Käpälämäenkatu 10, 11710 RIIHIMÄKI www.rica.fi St1 Oy Purotie 1, 00380 HELSINKI www.st1.fi Oy Teboil Ab PL 102, 00121 HELSINKI www.teboil.fi Öljyalan Palvelukeskus Oy PL 1405, 00101 HELSINKI www.oil.fi Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 55

Lämmitysenergia Yhdistys ry Sitratori 5, 00420 Helsinki Puh: 010 617 7410, Fax 010 617 7415 E-mail: toimisto(at)ley.fi www.ley.fi Lämmitysenergia Yhdistys ry Lämmitysenergia Yhdistys ry (LEY) on perustettu vuonna 1956. Yhdistys perustettiin edistämään öljylämmityksen asennuksia lähinnä järjestämällä koulutusta ja tekemällä asennuskentälle suosituksia. Tämä mahdollisti öljylämmityksen suosion kasvamisen ja maineen luotettavana ja turvallisena lämmitysmuotona. Nykyään yhdistyksen kulmakivenä on sama päämäärä eli lämmityslaite­ asennusten laadun parantaminen. Jäsenistö koostuu pääosin urakoitsijoista ja mukana on myös laitevalmistajia sekä energiantoimittajia. Yhdistyksen tärkein voimavara on urakoitsijajäsenet, jotka omalla kokemuksellaan luovat osaamista ja paikallisten olojen tuntemista järjestön toimintaan. Yhdistys antaa myös koulutusta ja teknillistä neuvontaa, sekä toimii viranomaisten kanssa yhteistyössä. Yhdistys on myös TUKES:in valtuuttamana pätevyyskokeiden ja pätevyystodistusten tahona. Öljylämmitysalan suosituksia ja koulutusta: www.ley.fi Tekninen neuvontapalvelu: 010 617 7414