18. MAALISKUUTA • 2016 ASIANTUNTIJAJULKAISU Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU i m o Su KUNNAN TAITOA OY Sote-uudistukseen ketteryyttä jo olemassa olevilla ratkaisuilla OY CHYDENIUS AB Ota kurssi kohti Hangon Majakkaa 23 6 OY HARTWALL AB KESKI-POHJANMAAN LIITTO Hartwall ja Vichy jo 180 vuotta suomalaisten suosikkina 21 Vienti vetää Keski-Pohjanmaan kemianklusterista 16 Helsinki Business Hub KASVUA INVESTOINNEISTA JA KOKEILUISTA 12 CARUNA OY Sähköverkot vaativat suurinvestointeja 26 MAINOSLIITE MAINOSLIITE EASYDOING OY Rautalammilta ponnistava Salli Systems haluaa muuttaa maailmaa MEPCO OY 9 Kohti tehokkaampia kuntia 4 1

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Välitämme enemmän Me Coronarialla tuotamme hyvinvointia ja edistämme terveyttä kaikkialla Suomessa. Olemme täysin kotimainen terveys- ja hyvinvointipalveluihin erikoistunut kasvuyritys. Työllistämme tällä hetkellä yli 2000 työntekijää, ja budjetoitu liikevaihtomme vuodelle 2016 on 160 milj. euroa. Tarjoamme perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä varhaiskasvatuksen, kuntoutuksen, kotihoidon ja palveluasumisen palveluita eri asiakasryhmille. Sillä, että välitämme enemmän, on merkitystä. www.coronaria.fi 2 MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Digitalisaatio arkipäiväistyy H Hangon Majakka on upea ja yhteisöllinen uudiskohde kaupungin sydämessä........................................................................... 23 Avoimempi ja kilpailukykyisempi julkinen sektori.................................................... 4 Maakuntien palveluiden järjestämiseen on käytössä valmiita ratkaisuja........ 6 Savolaisyritys muuttaa istumisen................................................................................. 9 Vahvaa yritystoimintaa Siilinjärvellä.......................................................................... 10 Veturitallista kohtauspaikaksi....................................................................................... 11 Kasvua investoinneista ja kokeiluista........................................................................ 12 Keski-Pohjanmaalla kemia kantaa ja vahvistuu: Suomen vientikone valmistuu tuplaamaan arvonsa............................................. 16 Asiantuntija: Tero Lausala............................................................................................. 18 Hyvinvointia kohtaamisesta.......................................................................................... 19 Turvapalveluiden seuraava aikakausi....................................................................... 20 Hartwall Vichy Original — vesien aatelia jo 180 vuotta.......................................... 21 Ikkuna suomalaisuuteen............................................................................................... 22 Keva panostaa vahvasti verkkopalveluihin.............................................................. 24 Vauhtia ilmastotalkoisiin............................................................................................... 25 Sähkönjakeluverkon investoinneilla elinvoimaa kuntiin..................................... 26 Turvallista elämää palveluasumisella....................................................................... 28 Hyvinvointitaloutta rakennetaan investoimalla..................................................... 29 JHL tekee työtä koko yhteiskunnan tuottavuuden eteen................................... 30 Asiantunija: Risto E. J. Penttilä................................................................................... 30 Työnohjauksella projektien hallinta ja raportointi kerralla kuntoon................ 31   allitus on asettanut tavoitteeksi julkisten palveluiden uudistamisen käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi. Paperinen ja arjen virka-aikaan sidottu julkinen hallinto ei vastaa enää sitä käsitystä, mikä ihmisillä on hyvin toimivista palveluista. Tulevaisuudessa kattava asiakaspiste löytyy yhä useammin jokaisesta suomalaisesta kodista – tietokoneesta, ipadista tai puhelimesta.  Digitalisoinnin tueksi hallitus on valmistellut periaatteet, joiden mukaisesti palveluita kehitetään. Ytimeen nostetaan kansalainen. Palveluita tehdään ihmisiä, ei virkakoneistoa varten. Asiakkaiden kannalta tämän on näyttävä muun muassa siten, että tietoa pyydetään vain kertaalleen. Tiedon on kuljettava saumattomasti julkisen sektorin sisällä.  Periaatteiden lisäksi tarvitaan myös konkreettisia toimenpiteitä. Hallitus onkin varannut digitalisoimiseen 100 miljoonan euron kärkihankerahoituksen. Ensimmäisenä hankkeena on käynnistetty kansallisen tulorekisterin toteuttaminen. Meidän kaikkien työtulot ja esimerkiksi Kelalta saadut tuet ovat jatkossa yhdessä rekisterissä eri viranomaisten saatavilla reaaliaikaisesti. Tämä mahdollistaa työtulojen ja sosiaalietuuksien kannustavan yhteensovittamisen. Yritykset puolestaan voivat toimittaa yhdellä kertaa palkanmaksuun liittyvät tiedot. Rekisteri tulee käyttöön vuonna 2019.  Digitalisaatiossa on ennen kaikkia kyse ajattelu- ja toimintatavan uudistamisesta. Hallituksen työssä toimintatapojen uudistamiselle on annettu paljon painoarvoa. Katsomme, että digin täysi hyödyntäminen, rivakka normien purku ja kokeilukulttuurin käyttöönotto ovat avaimia uudistaa Suomea. ■   Anu Vehviläinen Kunta- ja uudistusministeri CALCUS.COM 18. MAALISK UUTA • 2016 ASIA SU NTU OY:N TUOTT AMA ASIANT UNTIJAJULKAI NTIJAJU LKAISU Suomi EDITOR IN CHIEF: Ville Leppäaho Kai Lintinen, Laura Sulkava, Lauri Tuomi-Nikula, Sari Järvinen, Tuomas Lehtonen, Vesa Brandt PROJECT DIRECTOR, PARTNER: Jussi Räsänen Matti Laakso Johan Wangel Mira Kankkonen OIKULUKU: Johanna Virmavirta AD / LAYOUT: Lina Hurmerinta PUBLISHER:  Calcus.com Oy Köydenpunojankatu 2 a D, 7 krs. 00180 HELSINKI www.calcus.com JOURNALISTS: Irma Capiten, Jarmo Seppälä, Jaellaan Talouselämän yhteydessä kiinteänä liitteenä 18.3.2016 MAINOSLIITE Suomi KUNNAN Sote-uudistuk TAITOA OY jo olemassa seen ketteryyttä olevilla ratk aisuilla OY HARTWA OY CHYDEN 6 IUS AB LL Hartwall ja Vichy jo 180 AB suomalaisten vuotta suosikkina 21 Ota kurs Hangon Maja si kohti kkaa 23 KESKI-POH JA NM Vienti vetä AAN LIITTO ä Keski-Po kemianklustehjanmaan rista 16 Helsinki Bu KASVUA INVESsiness Hub TO JA KOKEILUISINTANEISTA 12 CARUNA Sähköverkot OY suurinvestoinvaativat teja 26 MAIN OSLI MAINOSLI ITE ITE EASY Rautalam DOING OY Systems halumilta ponnistava Salli aa muuttaa maailmaa 9 MEPCO Kohti tehokkaaOY mpia kuntia 4 1 3

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kuluttajan sähköinen osallistuminen tulee tehostamaan palveluprosessien tehokkuutta huomattavasti. Jos tämä asia saadaan kuntoon kunnissa, saavutetaan suuri osa niistä säästöistä, joita tavoitellaan, uskovat Mepcon Pekka Matoniemi ja Eero Noroviita. 4 MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Liian usein julkishankkeet paisuvat laajoiksi ja raskaiksi kaikkine kommenttityöryhmineen ja mietintöineen.” Avoimempi ja kilpailukykyisempi JULKINEN SEKTORI JULKISTEN PALVELUIDEN ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ASIAKASKOKEMUS OVAT VAHVA VALTTI KILPAILUSSA VERONMAKSAJISTA. ”O nko mitään syytä siihen, että julkishallinnon asiakkaiden pitäisi tyytyä yhtään huonompaan palvelutasoon kuin yksityisellä puolella?”, haastaa yritysten ja julkishallinnon asiakkuudenhallintaan, talouden- ja toiminnanohjaukseen sekä palkka- ja henkilöstöhallintoon ratkaisuja toimittavan Mepco Oy:n varatoimitusjohtaja Eero Noroviita. Noroviita peräänkuuluttaa uutta, rohkeampaa lähestymistä julkishallinnon palvelutuotantoon, sillä pelissä on enemmän kuin koskaan. Kuntien ja julkisyhteisöiden haasteena on, että verorahat eivät merkittävästi lisäänny: julkisella sektorilla on tehtävä samoilla tai vähenevillä resursseilla enemmän. IT-ratkaisut tarjoavat nopeimman ja kustannustehokkaimman tien onnistumisiin julkisten palveluiden tuotannossa. Siten IT-ratkaisuiden älykkyys ja asiakaskokemuksen laatu ratkaisevat monien kuntien aseman kiristyvässä kilpailussa veronmaksajista ja tyytyväisistä asukkaista. ”Liian usein julkishankkeet paisuvat laajoiksi ja raskaiksi kaikkine kommenttityöryhmineen ja mietintöineen. IT-ratkaisuiden rakentamisessa menestys syntyy rohkeudesta lähteä ottamaan yksinkertaisia edistysaskeleita, ja tuomaan käytäntöön niitä hyviksi havaittuja malleja, joita yksityisellä sektorilla on.” Noroviita uskoo, että uusissa palvelumalleissa onnistuminen, kustannustehokkuus ja asiakastyytyväisyys saavutetaan motivoituneen henkilöstön lisäksi osallistamisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen kautta. Parhaimmillaan palvelut voivat olla edullisia ja vaikuttavia. ”Tosiasia on, että laajaan osallistamiseen vaadittava infra eli älylaitteet ja kattavat tietoliikenneyhteydet löytyvät jo hyvin suurelta osalta väestöä.” Noroviita kertoo, että Euroopan kaupungeissa on menestyksellä toteutettu hankkeita, joissa tehokkaasti ja läpinäkyvästi osallisteMAINOSLIITE taan kansalaisia uuden teknologian avulla. ”Esimerkiksi Lontoossa ennen olympialaisia tuotiin ihmiset mukaan katujen siistimistalkoisiin. Omalla älypuhelimella ilmoitettiin korjausta vaativista kohteista viranomaisille. Ilmoittaja sai myös tiedon siitä, miten korjaus edistyy.” KOHTI TEHOKKAAMPIA KUNTIA ”Mepcon asiakastyytyväisyys on yksityisillä puolella markkinoiden korkeimmalla tasolla. Tämän osaamisen haluamme tuoda myös julkisiin projekteihin”, Noroviita sanoo. Ensimmäiset askeleet kohti tehokkaampia julkisia palveluita on jo otettu. Mepco on työskennellyt Forssan ja Porvoon kaupunkien kanssa uusien sidosryhmähallinta- ja asiakaspalveluratkaisuiden tuotannossa. ”Molempien kaupunkien kanssa asiakaskokemus on ollut vahvasti keskiössä. Keskeisiä teemoja ovat olleet oikea-aikainen ja -sisältöinen asiakaspalvelu sekä eri asiakaspalvelukanavien hyödyntäminen. Olemme avanneet mahdollisuudet käyttää chat-toimintoja, aktivoineet somekanavia ja rakentaneet uusia itsepalvelumalleja”, kertoo Mepcon vanhempi konsultti Pekka Matoniemi. ”Jatkossa on tarkoitus tehostaa kaupungin yrittäjien palvelua kattamalla yhtenäisellä ratkaisulla kaikki yrittäjiä palvelevat kaupungin yksiköt.”, linjaa kaupunginjohtaja Sami Sulkko. Vastaavasti Porvoon kaupunki on kehittänyt prosessejaan ja organisaatiotaan varmistaakseen paremman vuorovaikutuksen asukkaiden sekä muiden kaupungin kanssa asioivien kanssa. ”Lisäksi on luotu toimintamalli ja koottu yksikkö henkilöstön palvelupyyntöjen keskitettyyn, tehokkaaseen ja laadukkaaseen hoitamiseen”, kuvaa tietohallintopäällikkö Axel Ek. ■ 5

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Kuntien käyttämät erilaiset järjestelmät ovat rahasyöppöjä.” Olli Ainasvuori lupaa, että Kunnan Taitoa on valmis asiantuntijarooliin rakennemuutoksessa. 6 MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAAKUNTIEN PALVELUIDEN järjestämiseen on käytössä valmiita ratkaisuja TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOYRITYS KUNNAN TAITOA OY:N VT. TOIMITUSJOHTAJAN OLLI AINASVUOREN MUKAAN MAAKUNTIEN TOIMINTOJEN ORGANISOINTIIN ON OLEMASSA RATKAISUJA, JOTKA TULISI HYÖDYNTÄÄ. S uomi valmistautuu historiallisesti suureen muutokseen, kun tämän hetkisen tiedon mukaan 1.1.2019 maa jaetaan 18 maakuntaan, joista 15 järjestää muun muassa sote-palvelut alueelleen. Kuntien ja maakuntien väliset roolit tulevat olemaan haaste. Valmisteilla on laki, joka määrittäisi, että yksi toimija järjestää tukipalvelut. ”Toimintojen keskittämiselle on tilausta, sillä kuntien käyttämät erilaiset järjestelmät ovat rahasyöppöjä. Merkittäviä säästöjä saavutetaan, jos järjestelmiä on käytössä yksi tai kaksi”, Ainasvuori alleviivaa. Hän peräänkuuluttaa, ettei muutosprosessia kannata aloittaa alusta, vaan hyödyntää olemassa olevia konsepteja ja ratkaisuja. Järjestelmiä ja niiden käyttöä on mahdollista yhtenäistää merkittävästi ja käyttää toiminnassa tehokkaasti verkostomaista työskentelytapaa. Kun palveluita ulkoistetaan, yleisin ongelma onkin toimijoiden rajapinnassa. On ensisijaisen tärkeää, että raportointi ja mittarit toimivat samalla tavalla niin maakunnalle, kunnalle kuin kolmannelle sektorillekin. Taaksepäin katsovasta talousarviopohjaisesta ennusteesta taas tulisi kasvaa kohti tiedolla johtamista. Käytössä tulee olla eri viranomaisten tuottama ja muu avoin tieto, monipuoliset tiedot toimintaympäristöstä sekä henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmistä. MAINOSLIITE Kun kaikki relevantti tieto on samassa tietopankissa, se on mahdollista analysoida paremmin. ”Tietojen keräämisessä on suuri työ, mutta analyysi näyttää, mitä palvelut oikeasti maksavat.” VÄLITTÄJÄ RAJAPINTAAN On vaarana, että edessä oleva rakennemuutos yliresurssoi kunnan. Tilanteessa tarvitaan sopeuttajaa sekä asiantuntijuutta siitä, kuinka toimia hallitusti. Taitoalla on vahva kokemus samankaltaisesta muutoksen läpiviennistä. Se tuottaa palveluja yli sadalle kuntatoimijalle, joten sillä on kompetenssia ratkaista problematiikkaa, miten palvelut on järkevää tuottaa. ”Tulevaisuuden muuttuvassa kuntakentässä talouden ja palveluiden ohjauksella on entistä tärkeämpi merkitys. Resurssien ja tarjottavien palvelujen oikea kohdentaminen on avain kuntien menestykselle. Kun esimerkiksi kunnan asukkaat voivat hyvin, he joutuvat epätodennäköisemmin tukeutumaan maakunnan järjestämään erikoissairaanhoitoon tai sosiaalitoimeen. Hyvinvointiin panostaminen vie kuitenkin tällöin enemmän rahaa, mikä tulee ymmärtää.” ■ 7

TURVALLISTA ASUMISTA JA ITSENÄISTÄ ELÄMÄÄ Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Olemme palveluasumisen kotimainen asiantuntija yli 40 vuoden kokemuksella. Tarjoamme esteetöntä asumista ja asiakaslähtöisiä palveluita sekä vammaisille henkilöille että ikäihmisille. Myös asiakkaan omaan kotiin. Palvelut suunnitellaan aina asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen mukaan. Tuemme asiakkaamme omannäköistä, itsenäistä ja turvallista elämää, joka päivä. Lue lisää: www.validia.fi/asuminen 180316TalSa_ValidiaAsuminen_205x130.indd 1 22.2.2016 13:04:07 PAREMPI TAPA TYÖSKENNELLÄ RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. Säästää sairauskuluissa 350€/päivä. Tilaa koke ilmaine n www ilu N .rolle Y rmou T! s e.fi 8 MAINOSLIITE Maahantuonti: Avaintieto Oy / www.avaintieto.fi / Kysy laite- / tarviketoimittajaltasi

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Suomi SAVOLAISYRITYS muuttaa istumisen RAUTALAMPILAISELLA SALLI SYSTEMSILLÄ ON MISSIO: ISTUMISEN UUDISTAMINEN KOKO MAAILMASSA. PÄÄTUOTE ON PATENTOITU KAKSIOSAINEN SATULATUOLI, MUTTA YHTIÖSSÄ EI TYYDYTÄ PELKKÄÄN KALUSTEKAUPPAAN VAAN PUHUTAAN KOKONAISESTA ISTUMATERVEYSKONSEPTISTA. “A jattelu istumisesta on alkeellista. Keho ei taivu istumaan rennosti perinteiselle tuolille. Selkä on pyöreänä ja ryhti huono, perinteisessä istumisessa on lähes kaikki pielessä”, yhtiön omistaja Veli-Jussi Jalkanen lataa. Uuden konseptin omaksuminen vaatii oivaltamista. Näkökulmaa asiaan tuo se, että Suomessa käytetään enemmän rahaa selän kipulääkkeisiin kuin ergonomian parantamiseen kalusteilla. “Harvalle investoinnille on mahdollista saada yhtä hyvä korko. Työpisteen takaisinmaksuaika on ennemmin viikkoja kuin kuukausia. Selkävaivoihin liittyvät sairauspoissaolot loppuvat. Tuottavuus kasvaa, sillä ryhdikkäästi istuva ihminen hengittää syvemmin ja nestekierto kehossa toimii paremmin. Ihminen pysyy virkeämpänä”, Jalkanen listaa konseptin hyötyjä. “Istumaterveyden parantamisessa on hirmuisesti voitettavaa.” Hän myöntää olevansa perfektionisti. Yhtiössä on tutkittu istumaterveyttä laajasti; Esimerkiksi kehon nestekiertoa jarrutetaan usein liian kireillä vaatteilla. Sallilla aitaa ei ylitetä siitä, missä se on matalin. “Olemme johtotähti. Meidän konsepti kattaa kaikki istumaterveyteen liittyvät asiat. Istumaterveyden optimoiminen vaatii vielä oivaltamista ja satsaamista”, hän sanoo Pienestä savolaiskunnasta ponnistanut Salli Systems on kehittänyt konseptiaan 1990-luvun alusta lähtien ja saavuttanut arvostetun aseman Euroopassa. Tuotteita viedään yli 60 maahan. Päätoimipaikka on Rautalammilla, tytäryhtiöt ovat Kiinassa ja Hongkongissa. “Salli on yksi kärkiyrityksistämme. Olemme panostaneet mikro- ja pk-yrityssektoriin esimerkiksi omalla kehitysyhtiöllä, toimitiloja tarjoavalla yhtiöllä sekä kuulumalla alueelliseen kehitysyhtiöön. Olemme myös tehneet tilaa yksityiselle hoiva- ja soteyrittäjyydelle”, Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä kertoo. “Emme ole teollisuus- ja tiedekeskuksessa, mutta yritysystävällisessä kunnassa kehittymisemme on ollut mahdollista”, Jalkanen kiittelee. Sallilla kehitetään perustuotteen rinnalla uusia avauksia myös muille kuin istumaterveyden alalle. “Hyvin radikaaleja tuotteita on kehitteillä, nekin tulevat olemaan johtotähtiä lajissaan”, Jalkanen lupaa. ■ Salli Systems on istumaterveyden uranuurtaja. Patentoitua keskiraollista satulatuolia viedään jo yli 60 maahan. Hyvä ja ryhdikäs työasento nostaa Veli-Jussi Jalkasen mukaan tuottavuutta ja vähentää sairauslomia. MAINOSLIITE 9

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Vahvaa yritystoimintaa Siilinjärvi tarjoaa hyvät kuntapalvelut ja luonnonläheiset asumismahdollisuudet. SIILINJÄRVELLÄ SIILINJÄRVI KASVAA HALLITUSTI, SEN TALOUS JA PERUSPALVELUT OVAT KUNNOSSA JA YRITYSKIRJO ON MONIPUOLINEN. YRITYSTILOJA ON NIIN PERINTEISTEN TOIMIALOJEN KUIN UUDEN TEKNOLOGIAN KASVUYRITYSTEN KÄYTTÖÖN. V Kunnan tunnukseksi on tullut kalliolla moottoritien menoa katseleva kultainen kauris. Vesa Lötjönen on ollut Siilinjärven kunnanjohtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän toimi Kaavin kunnanjohtajana ja sitä ennen noin 20 vuotta muun muassa erilaisissa tehtävissä tietotekniikkayrityksissä. 10 iime vuonna 90 vuotta täyttäneen Siilinjärven kunnan strategian viisi painopistettä ovat talous, kuntalaisten hyvinvointi, vahva elinkeinotoimi, vastuullinen kasvupolitiikka sekä osaava ja sitoutunut kunnan henkilöstö. Kunnanjohtaja Vesa Lötjösen mukaan strategia toimii myös käytännössä. Kunnan talous on kokonaisuutena kunnossa ja velkamäärä on kuntien keskiarvon alapuolella. Kulukuri sekä yhteistyökykyinen päätöksentekohenki ovat hyvät. ”Kunnassa toimii tällä hetkellä 1 050 yritystä jotka työllistävät 7 400 henkilöä. Suurimmat työllistäjät ovat kemianteollisuus, kaivostoiminta, ilmailu, maanpuolustus, betoniteollisuus sekä matkailu. Kunta työllistää itse vakituisesti 1 100 henkilöä”, Lötjönen kertoo. Yritystiloja on tarjolla erityisesti aloittaville yrityksille niin Yrityskeskus Innocumissa kuin lentokentän lähistöllä Rissalan yrityskylässä. Siilinjärven liikenteellinen sijainti on erinomainen 5-tien, Savon radan ja vesireittien varressa. Kunnassa toimii ItäSuomen suurin lentokenttä, jossa operoi niin siviili- kuin sotilasliikenne. Alue on osa vahvaa pohjoissavolaista kaupan keskittymää moottoritien varrella Siilinjärveltä Kuopioon Matkukseen. ”Tutkimuksen mukaan Siilinjärven asukkaat ovat tyytyväisiä kuntaansa. Väkiluku on 21 800 ja kasvua on 100-300 henkilöä vuodessa. Kasvu perustuu muun muassa onnistuneeseen kaavoitus- ja asuntopolitiikkaan,” Lötjönen esittelee. Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi kaksi kylpylää, hiihtokeskus ja kaksi golfkenttää. Myös Tahkon harrastuspalvelut ovat lähellä. Kunnassa toimii kymmenen peruskoulua, lukio ja kansalaisopisto sekä kaksi ammattioppilaitosta ja musiikkiopisto. Siilinjärvellä on noin 400 ulkokuntalaista terveyspalveluasiakasta. Se kertoo jotain niin palvelun laadusta kuin sen saatavuudestakin. ■ MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Suomi VETURITALLISTA kohtauspaikaksi PIEKSÄMÄEN KESKUSTAN JYHKEÄT PUNATIILISET VETURITALLIT JA NIITÄ YHDISTÄVÄ VETURITORI OVAT MUUNTUNEET VIREÄKSI TAPAHTUMAKESKUKSEKSI. SUURI JA AVARA VETURITORI SOVELTUU NIIN MESSUJEN, SEMINAARIEN, KONSERTTIEN KUIN URHEILUTAPAHTUMIENKIN JÄRJESTÄMISEEN. Pieksämäen elinkeinojohtaja Markus Vesterinen. V eturitallit rakennettiin rautatieliikenteen solmukohtaan Pieksämäelle vuosina 1890–1955. Viimeiset vuosikymmenet tallit ovat kuitenkin seisoneet tyhjinä. Pieksämäen elinkeinojohtaja Markus Vesterisen mukaan kaupunki näki Veturitallien ja -torin sijainnin ydinkeskustassa erinomaisena. Niinpä museoviraston suojelemat rakennukset päätettiin remontoida hyötykäyttöön. Käytännössä vain jyhkeät punatiiliset ulkoseinät on säilytetty, sisätilat ja tekniset järjestelmät on uusittu täydellisesti. Aiemmin taivasalla ollut Veturitori on rakennettu avaraksi saliksi. Tilaa kiertävät suuret ikkunat ja 10 metrin korkeuteen rakennettu katto tuovat torille avaruutta. Uuden ja vanhan kohtaaminen on toteutettu taidokkaasti. Pinta-alaltaan liki 2000-neliöistä, 1600 kävijälle mitoitettua Veturitoria kaupunki vuokraa Kulttuurikeskus Poleenin kautta yrityksille ja tapahtumajärjestäjille. Torilla on ennätetty järjestää muun muassa Antti Tuiskun konsertti sekä valtakunnalliset kelkka- ja mönkijämessut. Tänä keväänä lavalla nähdään Robin (15.4.) ja paljon muita eturivin artisteja. Veturitallit on puolestaan vuokrattu yrityskäyttöön. Kiinteistössä toimii esimerkiksi kahvila, ravintola, matkailuinfo sekä suuri terveys- ja hyvinvointialan yritys KunnonKeskus. ”Kuopio, Mikkeli ja Jyväskylä ovat lähietäisyydellä, eikä Joensuuhunkaan ole kovin pitkästi. Tänne pääsee näistä kaupungeista niin junalla kuin maanteitsekin. Siksi Veturitori onkin kiinnostava vaihtoehto erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Veturitorin ja -tallien yhteyteen valmistuu lähivuosina 40 000 neliön kauppakeskus, mikä varmasti osaltaan lisää alueen vetovoimaa”, Vesterinen sanoo. ■ Lue lisää Veturitorista ja Veturitalleista visit pieksamaki.fi ja pieksamaki.fi/veturitallit. Veturitorin tilavaraukset Poleeni.fi MAINOSLIITE 11

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Helsinki Business hubin toimitusjohtaja MarjaLiisa Niinikoski ja liiketoimintajohtaja Miska Hakala uskovat, että Helsingin alue on uusille ratkaisuille ihanteellinen testialusta. www.helsinkibusinesshub.fi 12 MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU KASVUA INVESTOINNEISTA JA KOKEILUISTA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELINVOIMAISUUTTA RAKENTAVA HELSINKI BUSINESS HUB TUO SAMAN PÖYDÄN ÄÄREEN SUURET JA PIENET YRITYKSET SEKÄ JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN. TAVOITTEENA ON LUODA UUTTA LIIKETOIMINTAA, KOKEILUALUSTOJA JA MAAILMANLUOKAN REFERENSSEJÄ, JA SITÄ KAUTTA KASVUA TYÖPAIKKOJEN JA INVESTOINTIEN MUODOSSA. H elsinki Business Hub (HBH) on pääkaupunkiseudun elinkeinoyhtiö, jonka tehtävä on koota yhteen suuret ja pienet yritykset sekä julkinen ja yksityinen sektori. HBH edistää innovaatiovetoisten yritysten kasvua ja nopeuttaa uusien ratkaisujen testaamista sekä houkuttelee uusia investointeja alueelle. Lähtökohdat ovat hyvät: Suomi on täynnä potentiaalia. Maassa on runsaasti mm. terveysteknologia-alan, cleantechin ja IT-alan osaamista. Startup-sektori synnyttää digitaalisia ideoita ja suuremmat bioenergia-alan yritykset edustavat maailman korkeinta tietotaitoa. ”Kuinka tästä kovan luokan osaamisesta taotaan vielä suurempia menestystarinoita, riippuu siitä, millaisia toimialat ylittäviä yhteenliittymiä, projekteja ja kokeilualustoja pääkaupunkiseudulla onnistutaan luomaan”, sanoo Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. Yhteistyössä suuret yritykset hyötyvät pienten ideointikyvystä ja ketteryydestä, ja pienet yritykset suurempien verkostoista ja resursseista. ”Samalla luodaan kasvualusta toimialarajat ylittäville, monialaisille ratkaisuille. Parhaimmillaan uusia ratkaisuita voidaan hyödyntää maailman metropoleissa.” MAINOSLIITE 13

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Eräs merkittävimmistä uusien ratkaisuiden vientikohteista ovatkin nopeasti kasvavat, kestävämpiä ja älykkäämpiä toimintamalleja tarvitsevat suurkaupungit. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mukaan jo viiden vuoden päästä älykkäiden kaupunkien tarvitsemat cleantechratkaisut tarjoavat 1 500 miljardin euron vuotuiset markkinat. Mutta jotta Helsingissä konseptoiduista ratkaisuista kiinnostuttaisiin Rio de Janeirossa, näytön on oltava vahvaa: maailmanluokan ratkaisut vaativat ankarasti testattuja, uskottavia referenssejä. Sekä isoilla yrityksillä että erityisesti julkisella sektorilla on tässä avainrooli. Helsinki Business Hub on mukana rakentamassa sekä isojen yritysten että kaupunkien kanssa seudulle kokeilualustoja, joissa esimerkiksi älykkäitä ja puhtaita sekä terveys- ja hyvinvointialan ratkaisuja kehittävät yritykset pääsevät helpommin ja nopeammin testaamaan ratkaisujaan aidoissa ympäristöissä. Seudulle perustettava Smart & Clean -säätiö ja Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus ovat hyviä esimerkkejä tällaisista kokeilualustoista. Niinikoski uskoo, että Helsingin alue on uusille ratkaisuille ihanteellinen testialusta. ”Metropolialue on sopivan kokoinen ja täynnä osaamista. Lisäksi Helsingillä on mielenkiintoisen ja modernin kaupungin maine maailmalla.” SMART & CLEAN VETÄÄ Kuvassa Helsingin kaupungin etelän terveysasemien johtava ylilääkäri Lars Rosengren. HBH:ta pyydettiin mukaan kehittämään Kalasatamaan vuonna 2018 avautuvaa älykästä terveys- jahyvinvointikeskusta laajan verkoston sekä yritysyhteistyöosaamisen vuoksi. Kaikkiaan kestävät ja älykkäät ratkaisut ovat tulevien vuosien suurimpia lupauksia sekä talouskasvun että ympäristön kannalta. Sitran arvion mukaan esimerkiksi puhtaiden ratkaisujen globaali markkina voi kasvaa nykyisestä reilusta 400 miljardista 6 000 miljardiin euroon jo vuoteen 2030 mennessä Pariisin ilmastokokouksen päätösten vauhdittamana. Siksi tulevina vuosina älykkäisiin ja puhtaisiin ratkaisuihin panostetaan entistäkin enemmän. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti ovat käynnistäneet Smart & Clean -hankkeen yhteistyössä Sitran ja yritysten kanssa. Tarkoituksena on rakentaa pääkaupunkiseudusta kansainvälisesti merkittävä älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen referenssialue, jossa uudenlaisen yhdessä tekemisen tuloksena syntyvät projektit edistävät vientiä ja työllisyyttä, luovat uutta liiketoimintaa ja vähentävät päästöjä. Tavoitteena on luoda 20–30 merkittävää Smart & Clean -hankekokonaisuutta pääkaupunkiseudulla vuoteen 2021 mennessä. ”Toivotamme tervetulleeksi Smart & Clean -säätiöön kaikki menestystarinan luomisesta ja uudenlaisesta yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset. Mukaan voi lähteä investoimalla säätiön toimintaan. Kaipaamme joukkoon myös yrityksiä, jotka voivat olla osa edelläkävijäyritysten tuotanto- tai palveluketjuja”, Sitran hiilineutraali teollisuus -avainalueen vetäjä Tiina Kähö sanoo. KALASATAMA PALVELEE UUDELLA TAVALLA Helsingin Kalasataman kaupunginosaan vuonna 2018 avautuva terveys- ja hyvinvointikeskus edustaa uudenlaista, kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa terveys- ja sosiaalipalveluiden tuotantoon ja tarjontaan. Keskus tarjoaa avosairaanhoidon terveysasemapalveluja, psykiatria- ja päihdepalveluja, nuorten ja aikuisten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen 14 MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU palveluja, aikuisten kuntoutuspalveluja, suun terveydenhuoltoa, ikääntyneiden palveluohjausta, tukipalveluja kuten laboratoriopalveluja sekä maahanmuuttoyksikön toimintaa. Helsinki Business Hub on ollut mukana kehittämässä uutta keskusta. Helsingin kaupungin etelän terveysasemien johtava ylilääkäri Lars Rosengren kertoo, että HBH:ta pyydettiin mukaan laajan verkoston sekä innovaatioalustoihin ja yritysyhteistyöhön liittyvän osaamisen ansiosta. ”Tarkoitus on tuottaa asiakkaiden tarpeen mukaiset palvelukokonaisuudet sujuvasti saman katon alta”, Rosengren sanoo. Keskitettyyn palvelukokonaisuuteen kuuluu myös älykkäiden ratkaisuiden käyttöönotto. Kalasataman asiakkaille avautuu entistäkin laajempi mahdollisuus hyödyntää sähköisiä itse- ja omahoitopalveluita. ”Kalasatamassa suunnittelemme mobiilin teknologian hyödyntämistä laajasti, kuten myös itseilmoittautumisjärjestelmän käyttöä. Etäpalvelut avaavat uuden ulottuvuuden, kun osa palveluista ei vaadi asiakkaan fyysistä läsnäoloa. Jatkossa meidän ammattilaisilla on myös yhteinen asiakastietojärjestelmä käytössä.” ”Yhteistyö HBH:n kanssa jatkuu”, Rosengren toteaa. ”Toivotamme tervetulleeksi Smart & Clean -säätiöön kaikki menestystarinan luomisesta kiinnostuneet yritykset”, kertoo Sitran johtava asiantuntija Tiina Kähö. ULKOMAISTA RAHOITUSTA Uusien työpaikkojen ja vientikelpoisten ratkaisuiden luomisen lisäksi Helsinki Business Hub hakee seudulle ulkomaisia yrityksiä sekä auttaa kanavoimaan uutta kasvua pääomasijoitusten muodossa. Ulkomaisille pääomasijoittajille esitellään asiantuntijoiden kokoamia listoja halutussa kasvuvaiheessa olevista startup-yrityksistä. Helsingin seutua sijoittumispaikkana harkitseville yrityksille taas räätälöidään vierailuohjelmia, joihin kootaan asiakkaan kannalta kiinnostavimmat paikalliset yritykset ja toimijat. ”Mitä enemmän rahaa investoidaan, sitä nopeammin yritykset voivat kasvaa. Ulkomaiset yritykset ovat tervetulleita mm. siksi, että ne sijoittavat yleensä T&K -toimintaan enemmän kuin kotimaiset yhtiömme ”, sanoo HBH:n liiketoimintajohtaja Miska Hakala. HBH:n ulkomaisille yrityksille suunnatut palvelut voivat johtaa myös uusiin asiakkuuksiin paikallisesti. Yksi esimerkki on nopeasti ja kansainvälisesti kasvava, digitaalisia palveluja suunnitteleva sekä toteuttava ja eri alojen johtoa konsultoiva it-alan yritys Futurice. ”Meidän toiminnassamme luottamus on kaikki kaikessa ja sitä rakennetaan parhaiten tapaamalla ihmisiä. Tämä on paras tapa ymmärtää niitä tarpeita, joita meidänlaisiamme palveluntarjoajia etsivillä yrityksillä on”, sanoo Futuricen liiketoimintajohtaja Teemu Moisala. Futuricelle yhteistyö HBH:n kanssa tarjosi nopean väylän tuloksellisiin liikeneuvotteluihin. Hän suosittelee palvelua myös muille yrityksille. ”Voimme luottaa siihen, että heidän tänne tuomansa yritykset ovat tosissaan liikkeellä. Uskomme myös, että tänne tulevat ulkomaiset yritykset luottavat Helsinki Business Hubin tekemään esikarsintaan. Tästä seuraa, että heti ensimmäiset keskustelut potentiaalisen yhteistyökumppanin kanssa ovat paljon vakavammalla pohjalla.” ”Kaikkiaan HBH:n toimintaan liittyvä laatu ja luottamus tarkoittavat, että liikkeelle ei lähdetä nollasta. Helsinki Business Hub tuntee sekä yhteistyökumppaniensa tarpeet että Helsingin alueen yritysten valmiudet. Tämä säästää molempien osapuolten resursseja”, Moisala kehuu. ■ MAINOSLIITE HBH on tuonut lisäpotkua Futuricen yhteistyökumppanuusneuvotteluihin. Kuvassa Futuricen liiketoimintajohtaja Teemu Moisala. 15

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Keski-Pohjanmaalla kemia kantaa ja vahvistuu: SUOMEN VIENTIKONE VALMISTAUTUU TUPLAAMAAN ARVONSA Suomen kolmanneksi suurimman vientisataman möljällä Kokkolassa tutkimusryhmän johtaja, professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto, toimitusjohtaja Anne Pesola, KOSEK, johtaja Tanja Risikko, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja suunnittelupäällikkö Teppo Rekilä, Keski-Pohjanmaan liitto. KOKKOLAN SUURTEOLLISUUSALUEEN MAAMERKKI PORT TOWER VALVOO POHJANLAHDEN RANTAKAISTALEELLE RAKENTUNUTTA POHJOISEUROOPAN MERKITTÄVINTÄ EPÄORGAANISEN KEMIAN KLUSTERIA, 1,1 MILJARDIN EURON VIENTIKONETTA. NYT ALUEEN TOIMIJAT KIRJOITTAVAT MENESTYSTARINALLE JATKO-OSAA, JOKA TARJOAA LOISTAVAT TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MYÖS UUSILLE ALAN YRITYKSILLE. P ilviin kurottavan Port Towerin neuvottelutiloissa ollaan kuitenkin jalat maassa. Faktaa on, että vientilama ei ole koskenut keskipohjalaista kemianteollisuutta. Kokkola Industrial Parkin (KIP) viennin vuotuinen arvo vuonna 2014 oli 1,1 miljardia euroa, joka vastaa 5,3% Suomen koko kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Kahdeksan raskaan sarjan teollisen toimijan lisäksi alueella on yli 70 palveluyritystä, 2200 työpaikkaa, kemianteollisuuden edellyttämä infra ja vapaata plug-in -valmista tonttimaata 70 hehtaaria. Ja satama. Ja rautatie. Viimeisen viiden vuoden aikana alueen yritykset ovat investoineet alueelle lähes puoli miljardia euroa. Niistä uusinvestointien osuus oli lähes 230 miljoonaa euroa. VIENTIKONEEN UUDET MUSKELIT HAETAAN LÄHIMETSÄSTÄ Biotalous istuu luontevasti osaksi kemian klusteria. Keskipohjalainen näkökulma tuotantoon on kuitenkin uusi: ei bulkkia vaan korkean jalostusasteen tuotteita kaupallisesti hyödynnettäviksi. Yhteistyössä 16 teollisuuden, maakunnan eri kehittäjäorganisaatioiden ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa suunniteltua Kokkolan Biojalostamoa ollaan parhaillaan mitoittamassa tuotantomittakaavaan. Uudenlainen, metsäbiomassan termiseen käsittelyyn perustuva toimintakonsepti luo poikkeuksellisen kiinnostavat näkymät älykkään luonnonvaratalouden kehittämiselle. Raaka-aine on lähellä ja sitä on käytännössä rajattomasti. On fiksua ajatella, että KeskiPohjanmaan jokivarsien, ”Biolaakson”, raaka-aineita voi hyödyntää omassa maakunnassa. Eikä ole ollenkaan mahdoton ajatus sekään, että tulevaisuudessa myös uudet litiumakkukemikaalit valmistetaan KeskiPohjanmaalla, missä myös merkittävä litium-esiintymä sijaitsee. RÄÄTÄLÖITYÄ TUTKIMUSTA Alueen kemiantutkimusta varten Kokkolan yliopistokeskukseen perustettiin soveltavan kemian tutkimusryhmä. Nykyään 33 tutkijan ryhmää vetää Oulun yliopiston Kestävän kemian yksikön johtaja, professori Ulla Lassi. Käytössä on Kokkolan kampusalueelle sijoitettu tutkimuslaboratorio koetehtaineen, jossa kohtaavat yliopistokeskuksen tutkimusryhmän lisäksi Centria-ammattikorkeakoulun ja yritysten tutkijat. Alueen toimijoiden sitoutumisesta kertoo, että kemia ja biotalous kuuluvat kärkihankkeina KeskiPohjanmaan liiton älykkään erikoistumisen strategiaan. Ne ovat myös ykkösprioriteetteja Kokkolan kaupungin ja Kokkolan Seudun Kehityksen (KOSEK) elinkeinojen kehittämistoiminnassa. Geologian tutkimuskeskus GTK on sijoittunut Kokkolaan merkittävää osaamistaan ja Luonnonvarakeskus Luke on äskettäin päättänyt perustaa Kokkolaan strategisen toimipaikan, joka osaltaan täydentää alueen vihreän kemian osaamista. MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU UUSIEN VIENTIMILJARDIEN METSÄSTYKSEEN Uudet teknologiat ja tuotteet syntyvät pääosin yhdistämällä kemiaa ja biotaloutta. Nykyisen klusterin sisällä on tarjolla merkittäviä synergiaetuja ja toimiva infra, johon on helppo asettua tekemään bisnestä. Port Towerista katsoen näkymä tulevaisuuteen on poikkeuksellisen myönteinen ja innostava. ■ Keskipohjalainen resepti biotalouteen: ei bulkkia vaan korkean jalostusasteen tuotteita kaupallisesti hyödynnettäviksi. Toni Kauppinen Kokkolan kampuksen tutkimuslaboratoriossa. YHTEYSTIEDOT: Kokkolanseudun Kehitys KOSEK www.kosek.fi Kokkola Industrial Park (KIP) www.kip.fi Keski-Pohjanmaan liitto www.keski-pohjanmaa.fi Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius www.chydenius.fi MAINOSLIITE 17

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJA Yhteiskunnallisilla yrityksillä vauhtia hankintoihin K unnat ovat viime vuosina olleet valtavien muutospaineiden kohteena. Väestön ikääntyminen, työllisyyden heikentyminen ja yleinen huono taloustilanne heikentävät myös huoltosuhdetta. Yhä pienempi määrä työllisiä vastaa hyvinvointipalvelujen rahoittamisesta. Tämä edellyttää uudenlaisia toimintamalleja, joissa yksityistä sektoria hyödynnetään enemmän kuntapalvelujen tuottamisessa. Keinoja on monia: innovatiivisten hankintojen kautta kunnat voivat tehdä yhteistyötä vaikkapa startup-yritysten kanssa ja luoda uudentyyppisiä sähköisiä palvelumalleja kuntalaisten tarpeisiin. Samalla ne auttavat alkuvaiheen kasvuyrityksiä niille elintärkeiden referenssien saamisessa. Julkisten palvelujen tuottamisessa vaihtoehtona ovat myös yhteiskunnalliset yritykset, jotka keskittyvät yhteiskunnallisten tai ekologisten ongelmien ratkomiseen. Ne käyttävät yli puolet voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittamalla sen toiminta-ajatuksensa mukaisesti. Esimerkiksi voittojen sijoittaminen oman toiminnan kehittämiseen vahvistaa yritystä, parantaa alueen työllisyyttä ja lisää oman kunnan verotuloja. Kuntasektorin tilanne on haastava, muttei toivoton. Ratkaisut ovat alue- ja kuntapäättäjien käsissä ja avaimet elinvoimaisen, yritysystävällisen paikallisympäristön rakentamiseen löydettävissä. ■ Tero Lausala Toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitto SUOMALAISEN TYÖN LIITTO on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää suomalaisen työn arvostusta ja menestystä ja hallinnoi suomalaisen työn puolesta toimivia merkkejä. 1912 perustetulla liitolla on yli 2700 jäsentä. KUN TARVITSET VET TÄ VAHVEMPA A . KLASSIKKO VUODELTA 1836. 18 MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Aito Säästöpankki on merkittävä seudullinen rahoittaja ja tukee tekemällään tuloksella esimerkiksi paikallista urheilua, kulttuuria ja nuorten harrastuksia.” Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen. Hyvinvointia KOHTAAMISESTA PAIKALLISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN JA SITÄ KAUTTA YKSILÖIDEN JA YHTEISKUNNAN ELINVOIMAISTAMINEN. KUULOSTAA TÄRKEÄLTÄ NYKYAJASSAMME. AITO SÄÄSTÖPANKIN HISTORIASSA NÄMÄ AJATUKSET OVAT OLLEET KESKIÖSSÄ JO YLI 190 VUODEN AJAN. L äsnäoloa ja läheisyyttä, niitä moni kaipaa. Kaikki asiat eivät hoidu verkossa, vaan yhä on, ja tulee aina olemaan asioita, joissa ihmisen kohtaamisella on tärkeä sija. Näin myös pankkiasioinnissa, ja kohtaaminen on pirkanmaalaisen Aito Säästöpankin jokaisen 13 konttorin toiminnan ytimessä. Mitä ilmeisimmin paikallista läsnäoloa arvostetaan: Säästöpankki on vuodesta toiseen asiakastyytyväisyystutkimusten kärkisijoilla. ”Tarjoamme ajanmukaisia digitaalisia palveluita ja esimerkiksi mobiilipankki ja some ovat asiakkaillemme tärkeitä asioinnin kanavia. Mutta me olemme tavattavissa myös konttoreissa ja puhelimessa. Yhdistämme kiMAINOSLIITE vijalkakonttorit digitaaliseen palveluun”, kertoo Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen. TULOS SIJOITETAAN OMALLE SEUDULLE Aito Säästöpankille on tärkeää, että pirkanmaalaiset kaupungit ja kylät pysyvät virkeinä ja kehittyvinä. ”Konttori ei ole vain fyysinen rakennus, vaan se symboloi henkilökohtaista palvelua, asiakkaista välittämistä ja mukanaoloa paikallisten arjessa.” Paikallisuus ja läsnäolo näkyvät myös tapahtumien kirjona ja henkilökohtaisina yhteydenottoina. ”Meillä on yli 70 000 suoraa asiakaskontaktia vuodessa. Tapaamme asiakkaita myös tapahtumissa, joita on lettukesteistä naisteniltoihin ja yrittäjä- ja koululaistapaamisista seniori-iltoihin. Huhtikuussa on tulossa lastenpäivä.” Mahdollisuuksien antaminen kuuluu Aito Säästöpankin toimintaperiaatteisiin. ”Palkkaamme kesätyöntekijöitä ja opiskelijoita. Rahoitamme pienyrityksiä ja sponssaamme paikallisia urheilijoita. Jaamme voittoamme apurahojen kautta eri kansanryhmille lapsista vanhustyöhön. Paikallista hyvinvointia kasvattaa myös Pirkanmaalle maksamamme yhteisövero, joka oli viime vuonna 1 235 000 euroa.” ■ 19

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU TURVAPALVELUIDEN seuraava aikakausi DIGITALISAATIO MUUTTAA OLENNAISESTI MYÖS TURVALLISUUSALAN TOIMINTAA. TURVATIIMI KULKEE KEHITYKSEN KÄRJESSÄ. ”D ”Uudet teknologiat mahdollistavat uusia turvallisuuspalveluita ja merkittävämmän roolin asiakkaiden arvoketjussa”, kertoo Turvatiimin toimitusjohtaja Juha Murtopuro. 20 igitalisaation myötä myös turvallisuusala teknologisoituu ja siirtyy enemmän ennakoivaan, ennaltaehkäisevään ja toimintamalleja muuttavaan suuntaan”, arvioi Turvatiimin toimitusjohtaja Juha Murtopuro. Valtakunnallisesti toimivalla Turvatiimillä on pitkä kokemus perinteisistä vartiointi- ja turvallisuuspalveluista. Viime vuosina yrityksen palettia on laajennettu kohti uusien teknologioiden mahdollistamia palvelumalleja. Nyt tapetilla ovat sellaiset teknologiat ja käsitteet kuin Big Data ja Internet of Things. ”Nyt Internet of Everything on tulossa, ja vauhdilla. Uusien palvelumallien kehittämisessä kyse on enää tiedon kiteyttämisestä ja olennaisen tiivistämisestä”, Murtopuro sanoo. Jo tällä hetkellä esimerkiksi sensori- ja anturidatan yhdistäminen perinteisempiin valvontatietoihin antaa Turvatiimin asiakkaille kattavan tilannekuvan valvottavista kiinteistöistä. Näin saadaan hälytysten lisäksi tietoa erilaisista trendeistä, kuten vedenkulutuksesta. ”Tuotamme palveluillamme dataa, joka tarjoaa uusilla tavoilla lisäarvoa asiakkaillemme. Turvatiimi voi tarjota esimerkiksi ennakoivia huoltotoimenpiteitä.” ”Uusien teknologioiden hyödyntäminen on johtanut siihen, että kun aikaisemmin vartiointipalvelut olivat tukitoiminto, nyt turvallisuusyritykset ovat yhä kiinteämpi osa arvoketjua. Muutoksesta kertoo jotain myös se, että useasti keskustelukumppaninamme on yrityksen CIO.” Murtopuro kertoo, että myös julkinen sektori on kasvavassa määrin alkanut hyödyntää turvallisuusalan yritysten tietotaitoa. Asiakkaina ovat mm. kunnat, kaupungit, sairaanhoitopiirit ja sairaalat. ”Turvatiimi pysyttelee jatkossakin eturintamassa uusien ratkaisuiden kokeilemisessa ja käyttöönotossa turvallisuusalalla”, Murtopuro sanoo. Turvatiimi työllistää noin 1100 turvallisuusalan ammattilaista Helsingistä Ouluun. Yrityksellä on 22 toimipistettä ympäri Suomen. ■ MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Suomi HARTWALL VICHY ORIGINAL — vesien aatelia jo 180 vuotta 180 VUODEN AJAN HARTWALL ON VALMISTANUT JA MARKKINOINUT SUOMALAISILLE TERVEYTTÄ EDISTÄVIÄ JA VIRKISTÄVIÄ KIVENNÄISVESIÄ. YRITYS ALOITTI TOIMINTANSA VIRALLISESTI 2.2.1836 JA TÄHÄN PÄIVÄÄN JUONTAA JUURENSA MYÖS HARTWALL VICHY ORIGINAL, JOKA ELÄÄ YHÄ VAHVANA SUOSIKKINA. JUHLAVUOTTA JUHLITAAN MUUN MUASSA TUOTEUUTUUDELLA, JOKA YHDISTÄÄ KAKSI KOTIMAISTA KLASSIKKOMAKUA. H artwallin kivennäisvesien Hartwall Vichyn ja Hartwall Novellen perustana on puhdas ja raikas pohjavesi, joka suodattuu vuosikymmenen verran 40–60 metrin syvyydessä Salpausselän soraharjujen uumenissa ennen kuin se nostetaan omasta kaivosta käyttöön suoraan Lahden panimolle. ”Meille suomalaisille puhdas vesi on itsestäänselvyys ja olemmekin onnekkaita globaalilla mittakaavalla. World Water Council ja Unescokin on todennut, että olemme maailman rikkain puhtaan veden maa. Suomalainen vesi on kansainvälisesti kasvavan kysynnän kohteena”, tuotepäällikkö Heidi Päiväniemi Hartwallilta kertoo. Victor Hartwall aloitti kivennäisvesien valmistuksen Pohjoismaiden ensimmäisessä kivennäisvesitehtaassa vuonna 1836. Lisäämällä puhtaaseen veteen hyvää tekeviä kivennäisaineita ja hiilihappoa, saatiin aikaan nautinnollinen ja virkistävä juoma, jota myytiin kansalaisille innovatiivisista juomakioskeista. Sama ajatusmaailma on yhä Hartwallin monipuolisten vesien taustalla. ”Laadukas kivennäisvesi on täysin eri asia kuin hapotettu kraanavesi. Kivennäisaineet tukevat hyvinvointia ja ovat osa monipuolista ja terveellistä ruokavaliota. Hartwall Vichy on yksi vanhimpia ja arvostetuimpia tuotemerkkejä, joita markkinoilla yhä on. Laatu, erinomainen maku ja terveyttä edistävät vaikutukset kiteytyvät meillä vesiin, joissa nämä kaikki elementit ovat läsnä.” JUHLAVUOSI YHDISTÄÄ KLASSIKKOMAUT Hartwall on aina ollut oman alansa suunnannäyttäjä. Suomalaisten rakastamia juomabrändejä on uskallettu tarpeen mukaan uudistaa kuluttajia kuunnellen, ja heille on kehitetty innovatiivisia ja ainutlaatuisia juomia eri käyttötilanteisiin. ”Tuomme kesäsesonkiin 2016 Hartwall Vichy Salmiakki –kivennäisveden, jossa yhdistyvät kaksi suomalaista klassikkoa. Uutuus on jo herättänyt hurjasti huomiota. Vaalimme Hartwall Vichyn tarinaa, mutta samalla haluamme raikkaalla tavalla juhlistaa ikonista brändiä Hartwallin vesillä; erityisesti sesonkiuutuudella.” Hartwall Novelle –tuoteperheellä on myös vientipotentiaalia, Heidi ”Juhlavuotta juhlistetaan myös erikoiserällä 1940—1950-luPäiväniemi näkee. vun mallin mukaisia puukoreja, joita valmistetaan ja tuodaan myyntiin Hartwall Vichyn kera 1836 kappaletta eli perustamisvuoden verran. Haluamme näin palkita lojaaleja fanejamme ja tuoda ylipäätään esiin tarinaamme”, Päiväniemi päättää. ■ MAINOSLIITE 21

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Ikkuna SUOMALAISUUTEEN IKKUNOITA JA KEITTIÖKALUSTEITA VALMISTAVA DOMUS YHTIÖT OY ON VIIMEISET KUUSI VUOTTA KASVATTANUT LIIKEVAIHTOAAN KESKIMÄÄRIN YHDEKSÄN PROSENTTIA VUODESSA. SYYNÄ ON PITKÄJÄNTEINEN KEHITYSTYÖ JA USKO SUOMALAISEEN LAATUUN. V alkoinen keittiönkaapin ovi naksahtaa paikoilleen. Se istuu sijoilleen täydellisesti, mittatilaustuote kun on. Runkona on suomalainen lumimänty huonekalulevy, jonka varaan Polkunimiset keittiökalusteet kiinnitetään. Domuksen keittiöt, kylpyhuoneet, liukuovet ja ikkunat ovat kaikki suomalaista puusepäntyötä, oman tuotekehityksen tulosta. ”Kaikissa tutkimuksissa suomalaiset arvostavat kotimaisuutta, mutta sen pitäisi myös näkyä arjen teoissa ja valinnoissa”, Domus Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Mika Kaukonen sanoo. Aika monen korjausrakentajan teoissa kotimaisuus onkin viime vuosina näkynyt. Loimaalla valmistettujen Domus-ikkunoiden myynti remontoitaviin kerrostaloihin on kasvanut viidestä prosentista 35 prosenttiin. Lisäksi 49 prosenttia suomalaisesta ikkunaviennistä oli Domuksen varassa. PITKÄJÄNTEISTÄ KEHITYSTYÖTÄ Mika Kaukonen esittelee Teemakeittiötä, jonka ovissa on tumman jalavan vivahteikkaita kuvioita. 22 Kun Suomen jälleenrakentaminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen, alkoi myös Domuksen tarina. Silloin Karjalan siirtolainen ja puuseppä Petter Sairanen hioi ensimmäiset ikkunat ja ovet rintamamiestaloihin. Yhden miehen puuverstaasta jalostui vuosien aikana 250 hengen ikkunoita ja keittiön kaapistoja valmistava yritys, jolla on ikkunatehdas Loimaalla ja keittiötehdas Korialla. Perheyritys Domuksen oma kehitysyksikkö on tehnyt pitkäjänteisesti työtä. Parhaillaan suunnitellaan seniorikeittiötä yhdessä Aaltoyliopiston ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Se julkaistaan vuoden 2019 asuntomessuilla Kouvolassa. Domuksella on uudistuttu myös sisäisesti. Kaukonen tuli konsultiksi Domukselle kolme ja puoli vuotta sitten ja päätyi yrityksen toimitusjohtajaksi marraskuussa 2015. ”Laitoimme yrityksessä prosessit kuntoon. Koulutimme henkilöstön, loimme palkkausmallit ja laitoimme strategiat liikkeelle. Toimitusvarmuus on rakentamisessa kaiken a ja o, ja asentajien on hallittava paitsi työnsä myös käytöstavat: he tekevät töitä ihmisten kodeissa.” ■ www.domus.fi MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAJAKASTA PARHAAT NÄKYMÄT YLI HANGON www.chyde.fi HANGON MAJAKKA ON KEVÄÄLLÄ 2018 VALMISTUVA UPEA 22 ASUNNON KOHDE, JOKA SOPII NIIN YMPÄRIVUOTISEEN KUIN LOMA-ASUMISEEN. K ohde rakennetaan upeaan miljööseen Hangon Korkeavuorelle, kivenheiton päähän vierasvenesatamasta entisen armeijakiinteistön tontille. Mäellä sijaitsevan talon asuntoihin tulee korkeat ikkunat, ja näköala alimman kerroksenkin asunnoista on henkeäsalpaava. ”Rakennamme yksilöllisiä kakkosasuntoja, jotka sopivat niin etätyöläisille kuin ympärivuotiseen loma-asumiseen. Asukkaidemme ei tarvitse huolehtia mistään ylimääräisestä vaan he voivat rauhassa keskittyä oleelliseen”, yrittäjä Jan-Erik ”Chyde” Chydenius kertoo. Arkkitehtitoimisto Arcteamin suunnittelijat ovat piirtäneet kohteen Chydeniuksen ja yhtiökumppanin Elina Seikun ideoiden pohjalta. ”Kaikki tekijämme laittavat peliin sydämensä, ja me olemme yrittäjinä tehneet välillä rohkeitakin ratkaisuja, kun markkinat eivät ole muuten vetäneet”, Chyde täydentää, ”Suomi nousee tekemällä, ei valittamalla.” Chydenius on luonut samalla ajatusmallilla jo liki 60 yhteisöllistä ilmapiiriä henkivää asuntoa Hankoon. ”Taloihimme alkoi syntyä yhteisöjä. Ehkä MAINOSLIITE se on seurausta siitä, että pyrimme myymään hyville tyypeille. Vaikka kyseessä olisi kerrostalo, me haluamme tehdä asunnoista yksilöllisiä – sellaisia, joihin muuttaisi itsekin asumaan.” Hangon Majakan laatu ja keskeinen sijainti mahdollistavat hyvän vuokratuoton sesonkiaikoina, jos itse ei syystä tai toisesta käytä asuntoa”, Chydenius päättää. ■ ”Hangon Majakkaan valmistuu 22 modernia asuntoa. Koot vaihtelevat 23–160 neliömetrin välillä. Asunnoista tulee valoisia ja jokaisessa on oma parveke tai terassi”, Jan-Erik Chydenius kertoo kohteesta. MYYNTI ON JO ALKANUT, JA VARAUKSIA TEHDÄÄN. Tiedustelut: www.chyde.fi. 23

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU KEVAN ASIAKKAAT KESKIMÄÄRÄISTÄ PITKÄIKÄISEMPIÄ Kimmo Mikander oli ennen Kevaan tuloaan kahdeksan vuotta Mikkelin kaupunginjohtajana. Keva panostaa vahvasti VERKKOPALVELUIHIN JULKISEN SEKTORIN ELÄKEPALVELUISTA VASTAAVA KEVA PANOSTAA KOLMANNEKSEN LIIKEVAIHDOSTAAN TIETOJÄRJESTELMIIN. MISSIONA ON LUODA ALAN PARHAAT VERKKOPALVELUT. M ikkelin kaupunginjohtajan tehtävistä Kevaan keväällä 2015 tullut Kimmo Mikander vastaa järjestelmän kehittämisestä. Tavoitteena on luoda työeläkealan parhaat verkkopalvelut, jotka tarjoavat automaattisesti asiakkaan tarvitsemia tietoja ja opastavat toiminnassa. ”Vuoden 2017 alussa astuu voimaan uusi julkisten alojen eläkelaki, joka vaatii meiltäkin muutoksia. Työuria pidennetään ja eläkkeelle siirtymistä myöhennetään, jotta koko eläkejärjestelmän toimivuus turvataan. Ha24 luamme jatkossa tuottaa tietomme ja osaamisemme avulla yhä konkreettisempia hyötyjä asiakkaillemme.” Työeläkemaksuista kertyneitä euroja on rahastoitu Kevassa vuodesta 1988 eläkkeiden turvaamiseksi. Kevan eläkekulu ylittää vuosina 2017–2018 ensi kertaa saadut eläkemaksut. ”Nyt rahaston rooli realisoituu, kun suuret ikäluokat ovat jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Sijoitustoiminnalla on kyetty noin kaksinkertaistamaan ylijäämän arvo.” Kevalla on yli 1,3 miljoonaa henkilöasiakasta, ja he tekevät työtään valtion, kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja Kelan palveluksessa. Kevan maksamien kunnallisten eläkkeiden maksutaso on yksilöä kohden korkeampi kuin yksityisillä eläkeyhtiöillä. ”Kuntien henkilökunta on koulutettua ja naisvaltaista, mikä tarkoittaa keskimääräistä pidempää eliniänodotetta eli pidempää eläkkeiden maksamisaikaa. Lisäksi kuntien palveluksessa kertyi aikaisemmin eläkettä enemmän ja eläkkeelle pääsi nuorempana kuin yksityisen työnantajan palveluksesta. Keräämme tämän vuoksi eläkemenoperusteista maksua kunta-asiakkailta, mutta työntekijät maksavat saman verran kuin muutkin.” Keva tuo läpinäkyvästi esiin toimintansa kustannukset. Yhtiö on esimerkiksi julkistanut kaikki omat kululaskunsa. ”Elämme kuntien kanssa samaa taloudellista aikaa; panostamme tuottavuuteen ja toimintamme kehittämiseen. Avoimuus on yksi arvoistamme ja sitä kautta osoitamme kustannustehokkuutemme”, Mikander lisää. Verkkopalvelujen kehittämisen perusajatuksena on kustannustehokkuuden kasvattaminen, kun perusneuvonta ja toimenpiteet digitalisoivat. Asiakas saa palvelun laadukkaasti, mutta nopeammin ja kattavammin kuin aiemmin. Esimerkiksi henkilöasiakkaat voivat katsoa eläkekokonaisuutensa verkosta ja vertailla laskureilla työura- ja eläkevaihtoehtojaan. ”Työnantaja saa jatkossa verkkopalveluiden kautta kuvan omasta tilanteestaan ennakoivasti ja kattavasti. Konkreettisena tavoitteena henkilöasiakkaille on vähentää puoli miljoonaa paperikirjettä. Keskeistä on myös hyvä dialogi asiakkaan kanssa koko kehitysprosessin aikana; uusia palveluja kehitettäessä tutkimme yhdessä asiakkaan kanssa, voidaanko se tuottaa verkossa tai verkon välityksellä.” ”Verkkopalvelumme tuottavat konkreettisia hyötyjä. Panostamme tietojärjestelmään kolmanneksen budjetistamme, jonka avulla tuotamme kustannussäästöjä meille ja asiakkaillemme”, Mikander päättää. ■ MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Suomi VAUHTIA ilmastotalkoisiin KUNTARAHOITUS EDISTÄÄ JULKISEN SEKTORIN INVESTOINTEJA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN VIHREÄLLÄ RAHOITUKSELLA. ”T änä vuonna kuntien investointeja kestävään kehitykseen vauhditetaan merkittävillä summilla”, arvioi Sari Sistonen Kuntarahoituksesta. Investointiloikan taustalla vaikuttavat Pariisin ilmastokokouksessa laaditut sitoumukset, jotka tulevat lisäämään julkisten ympäristöinvestointien määrää tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Kuntarahoitus tuo tänä keväänä markkinoille uusien ympäristöinvestointien kattamiseen tarkoitettua vihreää rahoitusta. Kohteiksi hyväksytään investoinnit, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan, joukkoliikenteeseen, kestävään rakentamiseen, vedenpuhdistukseen, jätteenkäsittelyyn sekä ympäristönhallintaan ja luonnonsuojeluun. ”Kysymys on oikeastaan siis muustakin kuin ilmastotalkoista: haluamme tukea vihreämpää ajattelua kautta linjan. Vihreillä investoinneilla on kunnille myös selvä viestinnällinen arvo kuntien markkinoinnissa ja vetovoiman vahvistamisessa.” ”Vihreä rahoitus on asiakkaillemme hieman muuta rahoitusta edullisempaa. Pyrimme myös tekemään vihreän rahoituksen hakemisen mahdollisimman helpoksi asiakkaillemme.” Vihreän rahoituksen järjestämiseksi Kuntarahoitus laskee tänä vuonna liikkeeseen noin puolen miljardin arvosta nk. vihreitä bondeja eli joukkovelkakirjalainoja, jotka kohdistetaan yksinomaan vihreiden investointien rahoitukseen. ”Olemme ensimmäinen suomalainen rahoituslaitos, joka laskee liikkeeseen ainoastaan suomalaisiin kohteisiin liittyviä vihreitä bondeja.” Maailmanlaajuisesti vihreät joukkovelkakirjalainat on otettu markkinoilla vastaan innostuneesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Vihreissä investoinneissa rikottiin viime vuonna sadan miljardin dollarin raja, ja kasvun ennustetaan jatkuvan 20–30 prosentin vuosivauhdilla. ■ KUNTARAHOITUS on Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos, jonka omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoituksen asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, kuntien määräysvallassa olevat yhtiöt sekä valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon toimijat. MAINOSLIITE ”Kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä”, sanoo Kuntarahoituksen osastonjohtaja Sari Sistonen. 25

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Caruna hallinnoi koko sähköverkkoaan keskitetysti Espoosta käsin. ”Suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme verkkoamme pitkäjänteisesti. Tehtävämme on luoda osaltamme kuntien ja kaupunkien puitteita kuntoon uusien yrityksien houkuttelemiseksi. Toimintavarmuus mahdollistaa esimerkiksi liikenteen sähköistymisen, uusiutuvan energian liittämisen verkkoon ja kulutuksen optimoinnin tulevien vuosikymmenten aikana.” Carunan verkonparannuskoneisto toimii tehokkaasti. 26 MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Sähkönjakeluverkon investoinneilla ELINVOIMAA KUNTIIN NOIN VIIDENNESTÄ SUOMEN SÄHKÖVERKOISTA HALLITSEVA CARUNA INVESTOI VAHVASTI VERKON KEHITTÄMISEEN. TULEVIEN VUOSIEN AIKANA YHTIÖ KÄYTTÄÄ SATOJA MILJOONIA EUROJA SÄHKÖNSIIRTOVERKON UUDISTAMISEEN. TÄLLÄ ON TARKOITUS PARANTAA MYÖS YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ. KUNNAT PYSTYVÄT NÄIN TÄLTÄKIN OSIN OLEMAAN HOUKUTTELEVA KOHDE YRITYKSILLE. C aruna on Suomen suurin sähkönsiirtoon keskittyvä yritys, joka vastaa 650 000 yksityis- ja yritysasiakkaan sähkönjakelusta Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Lapissa, PohjoisPohjanmaalla sekä Satakunnassa. Caruna panostaa vahvasti säävarman verkon rakentamiseen ja investoi tulevina vuosina 200 miljoonaa euroa vuodessa verkon toimintavarmuuden parantamiseen. ”Suomen sähkön jakeluverkosto on vanhaa ja luotu alun perin 1960–1970-luvun yhteiskunnan tarpeisiin. Nykyisin pienetkin häiriöt ovat liiketoiminnalle haitallisia ja sotkevat elämää. Investoinneilla varmistamme, että verkko toimii mahdollisimman luotettavasti kaikissa olosuhteissa nyt ja tulevaisuudessa”, Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen kertoo. ”Suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme verkkoamme pitkäjänteisesti. Tehtävämme on luoda osaltamme kuntien ja kaupunkien puitteita kuntoon uusien yrityksien houkuttelemiseksi. Toimintavarmuus mahdollistaa esimerkiksi liikenteen sähköistymisen, uusiutuvan energian liittämisen verkkoon ja kulutuksen optimoinnin tulevien vuosikymmenten aikana.” tusalueille. ”Työ on aloitettu kohteista, joissa siirrettävän energian määrä ja asiakasvaikutus on suurin ja käymme koko verkkomme läpi siten, että asiakkaat saavat toivomansa ja yhteiskunta edellyttämänsä verkon. Teemme tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa erityisesti kaavoituksen ja teknisten ratkaisujen osalta.” Carunan nykyinen toiminta sai alkunsa vuonna 2014 Fortumin myytyä sähkönsiirtoliiketoimintansa uudelle yhtiölle. Carunan omistavat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja Elo (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure. Yhtiössä työskentelee noin 270 henkilöä ja sen työllistävä vaikutus on ympäri Suomen kokonaisuudessaan jopa 6000 henkilön luokkaa. ■ ”Panostamme vahvasti säävarman verkon rakentamiseen ja investoimme tulevina vuosina 200 miljoonaa euroa vuodessa verkon toimintavarmuuden parantamiseen.” YHTEISTYÖ KUNTIEN KANSSA TÄRKEÄÄ Saumaton yhteistyö kuntien kanssa on Carunalle monellakin tapaa tärkeässä roolissa. Ari Koposen mukaan kunnilla on mahdollisuus omalla toiminnallaan varmistaa elinvoimaisuus ja kasvu alueillaan. ”Haluamme nyt ja tulevaisuudessa mahdollistaa asiakkaiden tuotantovälineiden kytkemisen verkkoon sekä taata niille häiriöttömän ja katkottoman sähkönjakelun. Investointien kautta mahdollistamme sen, että sähköä saadaan yhä varmemmin ja asiakkaamme voivat käyttää järjestelmää kuluttajan, tuottajan tai varastoijan rooleissa.” Carunan verkot sijoittuvat yli 80 kunnan alueelle. Verkon uudistaminen on aloitettu taajamista ja nyt painopiste on siirtymässä haja-asuMAINOSLIITE ”Investoimme sähköverkkoon toimintakyvyn takaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa”, Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen kertoo. 27

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Validia Asuminen noudattaa yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita, Päivi Harmaakorpi valottaa. ”Monialainen asumispalvelu mukailee tulevaisuuden strategiaamme, missä haluamme erikoistua yhä enemmän haasteellisimpiin kohderyhmiin.” Turvallista elämää PALVELUASUMISELLA PALVELUASUMISEN EDELLÄKÄVIJÄNÄ TUNNETTU VALIDIA ASUMINEN PANOSTAA TULEVAISUUDESSA KAIKKEIN VAATIVIMPIIN ERITYISRYHMIIN. V altaosa yhtiön toiminnasta on kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien ostamaa palvelua fyysisesti vammaisille, joille taataan laissa subjektiivinen oikeus asumispalveluihin. ”Lisäksi olemme jo kymmenisen vuotta tuottaneet palveluita myös ikäihmisille. Tarjoamme asiakkaillemme palveluja kotihoidosta tuettuun ja tehostettuun palveluasumiseen, aina saattohoitoon saakka”, toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi kertoo. UUDENLAISTA, MONIALAISTA PALVELUASUMISTA Validia Asuminen on avannut Jyväskylään ensimmäisen monialaisen palveluasumi28 sen talonsa ja toinen kohde valmistuu Espooseen vuonna 2017. Ne ovat tarkoitettu asiakkaille, joilla on fyysisten toimintarajoitteiden lisäksi useampia merkittäviä, itsenäistä elämää vaikeuttavia toiminnan rajoitteita. Kyseessä voi olla mielenterveyshäiriö, päihderiippuvuus, sosiaaliset ongelmat tai heikentyneet kognitiiviset valmiudet. Tätä asiakasryhmää on aiemmin pompoteltu hoitokotien ja sairaaloiden vuodeosastojen välillä. Harmaakorven mukaan Suomessa on tarvetta vielä muutamalle vastaavalle kohteelle kentältä tulleiden viestien perusteella. ”Näissä taloissa esimerkiksi henkilömitoitus on peruspalveluasumista suurempi. Koulutettu ja moniammatillinen henkilö- kuntamme on erikoistunut haasteellisten asiakkaiden kohtaamiseen, aivovammojen aiheuttamien käytösmuutosten ymmärtämiseen sekä arvioivaan, tavoitteelliseen ja asiakaskeskeiseen työskentelyyn. Asukkaat saavat selkeitä rutiineja ja yhteistoimintaa, mikä tukee arjen rakentumista.” Validia Asuminen noudattaa koko toiminnassaan yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita ja yhtiö toimii omistajansa Invalidiliiton arvojen mukaisesti. ”Olemme sitoutuneet siihen, että yhtiön tuotoista vähintään puolet palautetaan toiminnan kehittämiseen tai muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen. Monialainen asumispalvelu mukailee tulevaisuuden strategiaamme, missä haluamme erikoistua yhä enemmän haasteellisimpiin kohderyhmiin.” ”Visiomme on tarjota paras kokemus niin asiakkaille, henkilöstölle kuin myös muille sidosryhmillemme. Tavoitteen saavuttamista tukee vuosikymmenten vahva kokemuksemme”, Harmaakorpi päättää. ■ VALIDIA ASUMINEN on osa Invalidiliittokonsernia. Kokonaan kotimaisella yhtiöllä on 43 asumisyksikköä ympäri Suomen Espoosta Rovaniemelle sekä yli 40 vuoden kokemus esteettömän asumisen kehittämisestä ja palvelujen tuottamisesta toimintarajoitteisille. MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Hyvinvointitaloutta rakennetaan INVESTOIMALLA BRUTTOKANSANTUOTTEEN KASVUUN, KESTÄVYYSVAJEESEEN TAI SOTE-UUDISTUKSEN KERRANNAISVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄSTÄ KESKUSTELUSTA PUUTTUU SELKEÄ VISIO SIITÄ, MILLAISTA HYVINVOINTIA JA YHTEISKUNTAA TAVOITELLAAN. SOSTEN VISIOSSA SUOMI ON HYVINVOINTITALOUS, JOSSA TEHDÄÄN HYVINVOINTI-INVESTOINTEJA TULEVAISUUTEEN. H yvinvointi on muutakin kuin vahva kansantalous tai ihmisten taloudelliset mahdollisuudet. Siihen kuuluvat länsimaisessa ajattelussa ainakin ihmisoikeudet, yhteiskunnan vakaus ja turvallisuus, koulutus, terveys sekä ympäristön kestävä kehitys. Hyvinvointitaloudessa hyvinvointi on tavoiteltava ihmisen fyysinen, henkinen, hengellinen ja sosiaalinen tila. Hyvinvointi edellyttää riittäviä voimavaroja, mielekästä tekemistä ja osallisuutta. Ihmisten hyvinvoinnista ja hyvästä elinympäristöstä muodostuu yhteisön hyvinvointi. Tällä tavalla määritelty kokonaisvaltainen hyvinvointi on asetettava päämääräksi päätöksenteossa. Hyvinvointi-investoinnit ovat vauraan kansantalouden välttämätön edellytys. Hyvinvointi-investointeja on tehtävä, vaikka niiden taloudellisista vaikutuksista ei olisi selkeää kuvaa. Positiiviset hyvinvointivaikutukset ovat riittävä kannustin ja syy hyvinvointi-investoinneille. Siksi hyvinvoinnin mittaaminen ja investointien hyvinvointivaikutusten arviointi on tärkeää. Investoimalla ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin luodaan edellytykset suotuisalle taloudelliselle kehitykselle. Samalla syntyy resursseja uusille hyvinvointi-investoinneille. Tästä lähtökohdasta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö SOSTE rakentaa hyvinvointitaloutta. ■ INVESTOIMALLA HYVINVOINTIA JA TALOUSKASVUA MAINOSLIITE SOSTEN TEESIT • Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin. • Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi. • Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu. www.hyvinvointitalous.fi Twitter: #hyvinvointitalous SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 260 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä yhteisöä. Sotejärjestöissä on 1,3 miljoonaa jäsentä, puoli miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa, 30 000 ammattilaista ja 30 000 työllistettyä. KUVA: ERJA SAARINEN Suomessa tarvitaan selkeästi määriteltyyn hyvinvointitavoitteeseen perustuvia investointeja tulevaisuuteen. Lähtökohtana on, että kansalainen, ihminen, voi hyvin. Hyvinvoivat ihmiset luovat talouskasvua ja hyvää yhteiskuntaa. Hyvinvointitaloudessa muun muassa hyvinvointipalvelut ovat taloudellisesti tuottavia investointeja. Esimerkiksi suomalainen teknologiateollisuus on menestynyt koulutuksen avulla ja julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten päivähoito ja työterveyshuolto, ovat tehneet yhä useamman työssäkäynnin mahdolliseksi. 29

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJA Topelius 2.0 JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen. T JHL tekee työtä koko yhteiskunnan tuottavuuden eteen KUNTEKO 2020 –HANKE TÄHTÄÄ KUNTIEN ELINVOIMAISUUTEEN. TYÖMARKKINARATKAISU TUKISI KOKO YHTEISKUNTAA. J ulkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtajan Teija Asara-Laaksosen mukaan julkisten palveluiden ulkoistaminen on lyhytnäköistä. ”Koko Sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite on ollut yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen kansalaisille koko maassa. Ulkoistamisella haetaan pikavoittoja, jotka tulevat kalliiksi pitkällä aikavälillä. Yksityisten yritysten lopullinen tavoite on voiton tuottaminen omistajilleen, kun taas julkisen palvelun tavoitteena on pitää huolta kansalaisten hyvinvoinnista”, Asara-Laaksonen muistuttaa. KunTekon lopputuloksena saatavat hyödyt jäävät yhteiskunnan käyttöön. Hankkeessa ovat mukana ammattiliitot, KT Kuntatyönantajat, Kuntaliitto ja iso osa kunnista. ”On päättäjistä ja virkamiehistä kiinni, millä tavalla hanketta edistetään kunnissa ja kuinka palveluiden uudistamiselle annetaan mahdollisuus. Työntekijäpuolella odotetaan positiivisia signaaleja ja toivoa tulevaisuuteen ainaisen leikkauspuheen sijaan.” opelius väitti 150 vuotta sitten Maamme kirjassa, että Suomen talous perustuu vahvoihin, talousrakenteelta erilaisiin maakuntiin. Onko Topeliuksella mitään annettavaa tämän päivän keskusteluun Suomen kasvun lähteistä?  Päädyimme Alf Rehnin kanssa siihen, että Topeliuksen perussanoma on yhä edelleen totta. Suomen vahvuus on vahvoissa, talousrakenteiltaan erilaisissa alueissa. Niitä on meidän laskujen mukaan kuusi.  Numero yksi on Pääkonttori-Suomi. Helsingin ympärille muodostunut metropolialue vastaa 25 prosenttia väestöstä ja 30 prosenttia työpaikoista. Alueen BKT-osuus on yli kolmannes.  Numero kaksi on Teknologia-Suomi. Se alkaa Ahvenanmaalta ja jatkuu Turun sekä Satakunnan kautta Tampereelle. Tämä on suomalaisen insinööriosaamisen kova ydin.  Kolmas alue on Yrittäjä-Suomi. Se sijaitsee länsirannikolla ja ulottuu Satakunnasta Ouluun. Yrittäjyys ja kansainvälisyys ovat alueella arkipäivää.  Neljäs alue Lapista ja Kainuusta ja on nimeltään Kaivannais- ja matkailu-Suomi. Keskeistä on ratkaista kaivostoiminnan ympäristöhaasteet tavalla, joka mahdollistaa turismin.  Kun siirrytään itärajaa alemmaksi, tulee vastaan Pietari-Suomi. Alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Nämä alueet menestyvät kun Pietari menestyy. Onneksi niillä on myös muita vahvuuksia.  Keskelle Suomea jää Biotalous-Suomi. Siihen kuuluu Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Alueen näkymät ovat vankat.  Miten näistä moottoreista saadaan täysi teho irti? Markkinatalouden ja digitalisaation avulla tietenkin! ■   Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja SUOMI NOUSUUN SOPIMALLA SAK:n jäsenliittona JHL oli mukana syksyllä tekemässä historiallista kädenojennusta, kun SAK:n hallitus oli valmis jopa palkkojen nollaratkaisuun. Tarjous ei ole enää sellaisenaan voimassa ja vasta nyt työnantaja on ilmoittanut neuvotteluhalukkuudestaan. ”Laajemmat työmarkkinaratkaisut ovat kautta historian näyttäneet voimansa tuomalla luottamusta ja ennustettavuutta koko yhteiskuntaan. Pakkolait korvaava työmarkkinaratkaisu antaisi toivoa tulevaisuuteen”, Asara-Laaksonen summaa. ■ 30 MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Työnohjaus taipuu monimutkaistenkin rakennushankkeiden toteutukseen. TYÖNOHJAUKSELLA projektien hallinta ja raportointi kerralla kuntoon KUNTATEKNIIKAN PÄÄTTÄJÄ, TIEDÄTKÖ MITEN ERI RAKENNUSHANKKEESI ETENEVÄT JA PALJONKO VUOSIBUDJETISTASI ON JO KÄYTETTY? OVATKO TIETOSI AJAN TASALLA? B udjettien kiristyessä ja eri sidosryhmien vaatimusten jatkuvasti kasvaessa rakennuttamis- ja kunnossapitotoimintojen raportointi ei voi jatkossa laahata päiviä tai viikkoja tapahtumien jäljessä. Raportointia ja oman toiminnan kehittämistä helpottaa toimintaprosessien digitalisointi sekä oleellisten tietojen kirjaaminen kerralla oikein tietojärjestelmiin. Usein vanhentuneet prosessit ja tehottomat raportointitavat vievät runsaasti tehokasta työaikaa pois itse työn tekemiseltä. Kovassa kiireessä on vaikeaa kehittää uusia toimintatapoja ja kehityshankkeiden lopputuloksista ei ole aina varmuutta. MAINOSLIITE Kotimainen HeadPower Työnohjaus on infrarakentamisen tarpeisiin kehitetty sovellus. Sitä käyttävät Suomessa sähköverkko-, tietoliikenne-, kaukolämpö- ja vesijohtoverkostojen rakentamisessa noin 40 infraverkkojen haltijaa. Työnohjauksen maksutonta raportointiversiota käyttävät yli 250 rakentamisorganisaatiota. Sovellusta käytetään myös ulkovalaistusverkkojen ja liikennevalotöiden tilaamiseen ja raportointiin. Pilvipalveluna toimitettavaa selainpohjaista sovellusta käyttää päivittäin noin 1000 ammattihenkilöä Suomessa ja Ruotsissa. Työnohjaus on sisällöltään ja toi- minnoiltaan moneen kertaan käyttäjien toimesta koeponnistettu, jota kehitetään ja päivitetään jatkuvasti – yhdessä asiakkaiden kanssa. Käyttöönoton onnistumisen varmistamiseksi olemme kehittäneet kymmenien käyttöönottoprojektien aikana tehokkaat tavat kouluttaa ja samalla sitouttaa järjestelmän tulevat käyttäjät. Päivitä nyt organisaatiosi toiminta 2010-luvulle ottamalla HeadPower Työnohjaus käyttöösi. ■ HALUATKO KUULLA LISÄÄ? / Ota yhteyttä: Heikki Juhola / 0400-467 923 / heikki.juhola@headpower.fi / www.headpower.fi 31

Suomi RAHATTA KEVÄT ON CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU VAT OCH BLASIG Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä toiminnan tuulissa ja tuiverruksissa. Me tarjoamme lisäksi vankan talouden hallinnan asiantuntijuuden. Rohkeasti ja ystävällisellä otteella tuomme täyden palvelutarjooman rahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon tarpeisiin. Kaikenkokoisille yrityksille ja julkiselle sektorille. Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä suomalaisten menestykseen. Lupaamme aina kuunnella sinua. Juuri siksi olemme vahvassa kasvussa Suomessa ja muualla Euroopassa. 09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi Enemmän rahaa suomalaisille. 32 MAINOSLIITE