Sotainvalidien Veljesliiton toimintakertomus vuosi 2012

Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2012

Ulkoasu Maarit Kattilakoski/Unionimedia Kuvat Sotainvalidien Veljesliiton arkisto Jyrki Vesa Janne Ulvinen Tuija Kurki Kimmo Brandt/Compic Painopaikka Miktor 2013

Sisällys 1. Yleistä ................................................................................................ 4 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet Kenttäorganisaation tulevaisuus 2. Huolto ................................................................................................ 6 Valtiovallalla ensisijainen vastuu Arjessa selviytyminen Ortonin kuntoutus Avustajatoiminta Sotainvalidien hoito, kuntoutus ja muut palvelut hoitolaitoksissa Asuntojen korjausneuvonta 3. Edunvalvonta ...................................................................................... 11 Veteraanipoliittinen ohjelma Sotainvalidien neuvontapalvelu 4. Veljesjärjestö ..................................................................................... 13 Vertaistuki Hengellinen työ 5. Järjestö ............................................................................................. 15 Säilytettävä vahva organisaatio Kentän ohjaus Tapahtumat Ulkoinen tiedotus Sotainvalidi-lehti Sisäinen tiedotus Tutkimushankkeet Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet .............................................................................................. 23

1. Yleistä Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton jäsenpohja ja aatteellinen tausta ovat pysyneet samoina yli 70 vuotta. Nyt Veljesliiton tehtävänä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Tätä on toteutettu jakamalla etupainotteisesti liiton taloudellista tukea kentälle ja myös liiton tärkeimmän, Sotainvalidien avustajatoiminta-projektin avulla. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää – aina 2020-luvulle saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä vuoden alussa oli 7 042 ja vuoden päättyessä 5 963. Kertomusvuonna poistui joukostamme 1 211 sotainvalidia. Sota invalidien keski-ikä oli vuoden lopussa yli 89 vuotta. Vuonna 2015 sotainvalidien määräksi arvioidaan noin neljätuhatta ja vuonna 2020 vielä vajaa tuhat. Sotainvalideista asuu kotona edelleen noin 80 % ja loput 20 % palvelutaloissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Useimpien jäsenten kohdalla kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palvelua. Korkean iän ja toimintakyvyn heikentymisen myötä sotainvalidit tarvitsivat yhä enemmän erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket, joiden on vuodesta 2005 lukien ollut mahdollista liittyä paikallisyhdistyksiin puolisojäseniksi. Puolisojäsenyyden myötä puolisoiden ja leskien asioiden hoitaminen on tehostunut. Puolisojäsenten määrä oli vuoden alussa 13 405 ja vuoden lopussa noin 12 558. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa 2 413 elossa olevien sotainvalidien puolisoita ja 10 145 sotainvalidien leskiä. Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2012 alussa yhteensä 3 758 tukijäsentä ja vuoden päättyessä 3 839. Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan yhä enemmän paitsi osastojen käytännön toimien hoitamiseen myös eri tavoin tapahtuvaan iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Luonteva osa tukijäsenten ja yhteyshenkilöiden verkostoa ovat sotainvalidien lapset ja etenkin lapsenlapset. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtii Veljesliiton ohella Sotainvalidien Perinnejärjestö. Kenttäorganisaation tulevaisuus 4 Kuopion liittokokouksessa hyväksytty liiton kenttäorganisaation tulevaisuussuunnitelma määrittelee liiton toiminnan lähivuosina ja aina toiminnan loppuun saakka. Sen mukaan sotainvalidiosastojen hiljalleen purkautuessa, piirin alueelle muodostuu alue- ja maakuntaosastoja. Jatkossa sotainvalidipiiri muuttaa sääntöjään siten, että henkilöjäsenyys tulee mahdolliseksi ja sotainvalidi-, puoliso- ja tukijäsenet siirtyvät sotainvalidipiirin jäseniksi.

Tukijäsenet Maija ja Johannes Aho avustavat sotainvalideja päivittäisissä askareissa. Kun aikanaan myös sotainvalidipiirissä sotainvalidien määrä on enää muutamia jäseniä (20), purkautuu myös piiri. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskien huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Kuluvan vuoden aikana elvytettiin kahden Perinnejärjestön alueyhdistyksen toiminta. Niiden sotainvalidipiirien alueelle, joilla ei ole vielä ollut alueyhdistystä, niitä ollaan perustamassa. 5

2. Huolto Valtiovallalla ensisijainen vastuu Ensisijainen vastuu sotainvalideista on ollut ja on edelleen valtiolla. Veljesliitto jatkoi kertomusvuonna ponnisteluja kaikkien sotainvalidien saamiseksi sotavammaprosentista riippumatta kunnan järjestämien avopalvelujen ja niissä tapauksissa, joissa kotona asuminen ei enää järkevin tukitoiminkaan onnistu, myös kodinomaisen laitoshoidon palvelujen piiriin. Nämä tavoitteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittiseen ohjelmassa vuosille 2010–2015. Eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisellä lakialoitteella toteutui laitoshoidon prosenttirajan laskeminen 20 prosenttiin vuonna 2013. Sotilasvammalain muutos hyväksyttiin 5.12.2012 eduskunnan juhlaistunnossa, jota seuraamaan oli kutsuttu veteraanijärjestöjen edustajat. Arjessa selviytyminen Sotainvalidien sekä heidän puolisoiden ja leskien tärkein Veljesliittoon kohdistuva toive on erilaisen avun ja tuen saanti kotiin. Sotainvalidit samoin kuin puolisot ja lesket tarvitsevat erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä merkitsee monien käytännön hankaluuksien ilmaantumista sekä toimintakyvyn heikentymistä. Vaikeissakin tilanteissa kotona asuminen voi kuitenkin onnistua, jos sinne on riittävästi apua ja tukea saatavissa. Mahdollisuus turvautua aika ajoin jaksottaiseen laitoshoitoon ja kuntoutukseen helpottaa usein kotona selviytymistä. Vähintään 20 prosentin sotainvalideilla on oikeus saada mm. kunnan järjestämiä koti- ja tukipalveluja Valtiokonttorin maksamana, joskin kunnat edelleen toteuttavat tätä velvollisuutta hyvin eri tavoin. Kun lievempivammaiset alle 20 prosentin haitta-asteen sotainvalidit ja puolisojäsenet eivät tämän lakisääteisen palvelun piiriin kuulu, liitto on avustajatoimintaprojektillaan yrittänyt helpottaa erityisesti heidän tilannettaan. Liiton toimintaa ja taloutta koskevan PTS-suunnitelman mukaisesti erilaista kohdennettua tukea suunnattiin etupainotteisesti jäsenkunnalle huolto- ja tukirahan lisäksi. Lisätukea jaettiin piireille jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Piirien velvollisuus oli huolehtia siitä, että vähävaraistenkin osastojen jäsenet saavat tukea. Lisätukea voitiin käyttää puolisoiden ja leskien kuntoutukseen, jäsenten arjessa selviytymisen auttamiseen niin kotona kuin laitoksissa, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon ja kuljetuspalveluihin. Tuen maksaminen on ollut mahdollista liiton laitosten myynnin ansiosta. Sotainvalidipiirit ja –osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvarojen sekä liiton tuen turvin edelleen myös avustuksia taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidiperheille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Ortonin kuntoutus 6 Veljesliitto myönsi vuosina 2008 ja 2009 yhteensä miljoona euroa lainana Proteesisäätiölle käytettäväksi sotainvalidien, puolisoiden ja leskien kuntoutuskursseihin, joita Proteesisäätiö oli siihen mennessä rahoittanut vuodesta 2005 alkaen omilla varoilla. Proteesisäätiö fuusioitui joulukuussa 2009 Invalidisäätiöön. Liitto sopi Invalidisäätiön kanssa lainan takaisinmaksusta siten, että 500 000 euroa maksettiin vuonna 2011 Veljesliitolle

Sotainvalideille järjestetään kuntoutusta, jolla tuetaan kotona selviytymistä. Kuvassa sotainvalidi Jorma Pryl testaa lihasvoimaansa Oulunkylän kuntoutussairaalassa fysioterapeutti Tuula Kujalan ohjauksessa. 7

Kemiläinen Paula Kesseli on ollut tyytyväinen avustajaansa Teija Jokelaiseen. rahana ja lisäksi Kuntoutus Orton Oy toimittaa Veljesliiton jäsenille 500 000 euron arvosta kuntoutus- ja kotona selviytymistä tukevia palveluita. Orton järjesti vuosina 2011–2012 laitoskuntoutusjaksoja Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Kymen piirin jäsenille. Kotikuntoutusta, johon liittyi myös hyvinvointi-tv-palveluja, järjestettiin Helsingin, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkka-Hämeen piireissä. Yhteinen hanke saatiin toteutettua lähes kokonaan vuoden 2012 loppuun mennessä, vain yksi peruuntunut kuntoutusjakso siirtyi myöhempään ajankohtaan. Avustajatoiminta 8 Avustajatoiminta on osa sotainvalidien jäsen- ja huoltopalvelua. Sillä tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä itsenäistä kotona asumista, selviämistä arjen toiminnoissa. Se tarjoaa omassa kodissa toteutettavia,

kunnallista ja yksityistä kotihoitoa täydentäviä palveluita. Avustajien työnkuvaa on vuosien mittaan monipuolistettu ja käyntiaikoja räätälöity asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tavoitteena on kiireettömyys ja ajan antaminen asiakkaalle. Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää. Samalla kun sotainvalidit ja heidän puolisonsa ja leskensä ovat saaneet kipeästi kaipaamaansa apua koteihinsa, työttömille työnhakijoille on voitu tarjota motivoivaa työtä ja mahdollisuuksia kouluttautua. Avustajiksi on palkattu pääsääntöisesti yli 500 päivää työttömänä olleita henkilöitä, toimintavuonna 60 % kaikista avustajista. Avustajat ovat saaneet monipuolisen työkokemuksen, ja heillä on ollut mahdollisuus suorittaa työn ohessa alan ammattitutkinto kokonaan tai sen osia. Toimintavuoden aikana lisättiin nuorten mahdollisuuksia harjoitteluun ja työhön kokeneemman avustajan työparina, mitä kompensoitiin Sotainvalidien Veljesliiton omalla ns. ”poikapudokasrahoituksella”. Avustajatoimintaa on toteutettu työvoimapoliittisina hankkeina marraskuun alusta 1998. Toimintavuosi oli 31.10.2012 päättyneen hankekauden viides ja viimeinen toimintavuosi. Sotainvalidien Veljesliiton hallinnoima valtakunnallinen tukihanke on saanut rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä. Aiemmin ministeriö oli ilmoittanut, että se ei tule jatkossa myöntämään rahoitusta valtakunnallisille tukihankkeille. Avustajatoiminta sai kuitenkin rahoituksen vielä uudelle Avustajan työstä silta ammattiin -hankkeelle marras-joulukuulle 2012. Sille haettiin jatkoa Uudenmaan ELY-keskukselta, mutta tilanne vaikutti vuodenvaihteessa tukihankkeen avustuksen osalta epävarmalta. Hankkeen rinnalla pohdittiin myös varautumista jäsenistön palveluiden turvaamiseen yritystoiminnan muodossa, jos hankerahoitukseen ei ole jatkossa mahdollisuutta. Liittovaltuusto käsitteli syksyllä avustajatoiminnan yritystoimintaa. Katto-organisaatioksi suunniteltua yritystä ei päätetty tässä vaiheessa perustaa. Asiaan joudutaan varmasti palaamaan vielä uudestaan jossakin muodossa. Tukihanke on toiminut alueellisten hankkeiden projektihenkilöstön ja hallinnoijien tukena. Lisäksi tukihanke on järjestänyt avustajille kursseja ja projektihenkilöstölle neuvottelupäiviä. Se on luonut synergiaa ja tuottanut projektihenkilöstön asiantuntemusta hyödyntäen kaikille soveltuvaa materiaalia ja työvälineitä hankkeen pääasiallisena rahoittajana toimineen työvoimahallinnon tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2012 tukihankkeessa työskenteli lokakuun loppuun saakka projektijohtajan ja ‑sihteerin lisäksi myös koulutussuunnittelija. Vuoden alussa avustajatoiminnassa oli liiton tukihankkeen lisäksi 18 aluehanketta. Huhtikuussa Lounais-, Kanta- ja Päijät-Hämeen hankkeet yhdistyivät ja määrä laski 16:een. Toimipisteitä oli 21 eri puolilla Suomea Kainuuta ja Etelä-Savoa lukuun ottamatta. Hankekauden päättyessä avustajatoiminnan piirissä oli 8 418 asiakastaloutta, joista oli 786 sotainvaliditalouksia ja 2 478 sotainvalidien puoliso- tai leskitalouksia (yhteensä 3 264 taloutta, 39 %). Aluehankkeissa työskenteli keskimäärin 364 avustajaa samanaikaisesti ja vuoden aikana 586 eri avustajaa. Avustajista 21 % oli alle 40-vuotiaita, 40–50-vuotiaita 34 % ja yli 50-vuotiaita 45 %. Avustajatoiminnassa laadittiin toiminnasta omavalvontasuunnitelma, jota yksityisiä sosiaalipalveluita koskeva lakiuudistus edellyttää. Hanke järjesti yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton, Valtiokonttorin ja paikallisten toimijoiden kanssa tiedotustilaisuuksia. Tammikuussa niitä pidettiin kaksi Lapissa yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa, keväällä yksi Keski-Suomessa, kolme Kymessä ja Etelä-Karjalassa sekä syksyllä vielä yksi Helsingissä. 9

Sotainvalidien hoito, kuntoutus ja muut palvelut hoitolaitoksissa Valtiokonttorin Sove- eli sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke, joka päättyi vuoden 2011 lopussa, pyrki löytämään uusia malleja toiminnan sopeuttamiseen sotainvalidi- ja veteraaniasiakaskunnan vähentyessä. Tulosten seurannasta huolehtii Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto Hokuli Valtiokonttorin tuella. Veljesliiton tehtävä on varmistaa entisten omien laitosten sekä sairas- ja veljeskotien tulevissa järjestelyissä, että sotainvalidit ja muut veteraanit ovat niissä edelleen ensisijaisia potilaita ja asiakkaita niin kauan kuin he näiden laitosten palveluja tarvitsevat. Kaunialan sotavammasairaalassa toimintaa jatkettiin yhdessä kiinteistön nykyisin omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeista vuoden 2012 loppuessa Veljesliitto omisti 65 % ja Vantaan kaupunki 35 %. Veljesliitto on osaltaan luvannut vastata Kaunialan Sairaala Oy:n vuokrasta, mikäli yhtiön oma toiminnallinen tulos ei riitä sen kattamiseen. Hoitopaikkoja luovutetaan Vantaan kaupungin kanssa erikseen sovitun aikataulun mukaisesti kaupungin käyttöön. Vuoden 2013 alussa Vantaan osuus oli 75 hoitopaikkaa. Kaunialan kiinteistön lokakuussa 2010 käynnistynyt korjaus- ja uudisrakennushanke jatkui myös vuonna 2012. Marraskuussa valmistui tehostetun palveluasumisen uudisrakennus. Tässä R-osassa on 24 asuntoa, jotka ovat Vantaan kaupungin käytössä. Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa johtaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin yhdessä perustama Kyyhkylä-säätiö. Sen hallituksessa liiton nimeämillä edustajilla oli edelleen enemmistö. Kyyhkylä-säätiö varmistaa sääntöjensä tarkoituspykälän mukaisen sotainvalidien ja muiden veteraanien hoidon mahdollisimman pitkään uusia asiakasryhmiä ja toimintamuotoja etsimällä. Kuntoutussairaalan toimintaa johtaa Kyyhkylä Oy sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaa Kyyhkylän Kartano Oy. Yhdessä Mikkelin kaupungin (Naistinki Oy) kanssa perustettu Kiinteistö Oy Kyyhkylä ylläpitää Rustholli-hotellia. Kyyhkylän Palvelukeskus Oy teki joulukuussa aiesopimuksen Veljesliiton Kouvolan osaston kanssa Haanojan palvelukeskuksen ostamisesta. Asuntojen korjausneuvonta Sotainvalidien Veljesliiton käynnistämän ja Vanhustyön keskusliiton hallinnoimaksi vuonna 2001 siirtyneen korjausneuvonnan tuloksellinen työ jatkui vuoden 2012 aikana. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin työskentelevät 15 korjausneuvojaa auttoivat korjausten suunnittelussa ja asuntojen korjaustoimintaan tarkoitettujen yhteiskunnan eri tukimuotojen hakemisessa sekä ammattitaitoisten remonttimiesten löytämisessä. Vuoden 2012 aikana olivat korjausneuvojat mukana 319 valmistuneessa sotainvalidin asunnon korjaushankkeessa. Lisäksi myös suuri joukko sotainvalidien leskiä käytti korjausneuvojien palveluita. 10

3. Edunvalvonta Laitoshoidon prosenttiraja aleni Eduskuntaryhmien yhteisen lakialoitteen pohjalta hyväksyttiin 5.12.2012 sotilasvammalain muutos, jonka perusteella 20 prosentin haitta-asteen sotainvalidien pitkäaikainen laitoshoito korvataan 1.1.2013 alkaen. Samasta ajankohdasta lukien he saivat yhtäläiset oikeudet päiväsairaalahoitoon ja jaksottaiseen laitoshoitoon kuin vaikeammin vammautuneilla on ollut. Uudistus vastasi liiton tavoitteita sekä sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisia linjauksia. Liitto teki useita esityksiä myös avopalvelujen korvattavuuden prosenttirajan alentamiseksi sekä vetosi asiassa myös sosiaali- ja terveysministeriin sekä peruspalveluministeriin. Samalla tuotiin vahvasti esiin 10 ja 15 prosentin sotainvalidien asema väliinputoajina heidän jäädessään sekä sotilasvammalain että valtion veteraanikuntoutuksen määrärahoista korvattavien kotiin vietävien palvelujen ulkopuolelle. Tästä ja muista lii- Veljesliiton johto järjestää tapaamisia eduskuntaryhmien sotainvalidiasioiden yhteyshenkilöiden kanssa ja pitää heidät ajan tasalla sotainvalidien tilanteesta. 11

ton edunvalvontatavoitteista kerrottiin muun muassa eduskuntaryhmien yhteyshenkilöille Kaunialan sairaalassa 21.3.2012 järjestetyssä tilaisuudessa. Rintamaveteraaniasian neuvottelukunnan kautta tehtäviä esityksiä valtion vuoden 2013 talousarvioon pyrittiin tukemaan kirjelmin, asiantuntijalausunnoin sekä päättäjiä tapaamalla. Sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen linjausten mukaisesti Kelan hoitotukeen maksettavaa veteraanilisää korotettiin niin, että sen suuruudeksi vuonna 2013 tuli 104,42 euroa. Edellä kerrotun sotilasvammalain muutoksen lisäksi eduskunta hyväksyi itsenäisyyden 95-vuotispäivää edeltävässä juhlaistunnossa veteraanikuntoutukseen 6 miljoonan euron lisämäärärahan. Valtioneuvosto asetti 1.10.2012 alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi uuden Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on muun muassa tehdä esityksiä ja aloitteita rintamaveteraanien elinolosuhteiden ja yleisen toimeentuloturvan, erityisesti sosiaaliturvan, terveydenhoidon, sairaanhoidon ja kuntoutuksen sekä asunto-olojen kehittämiseksi. Liitto seurasi vanhuspalvelulain valmistelua ja päätyi arvioon, että sen voimaan tulo 1.7.2013 ei ratkaise lievävammaisten sotainvalidien vanhuudenhuollon tarpeita, jotka tulisi hoitaa ensisijaisesti sotilasvammakorvauksia kehittämällä. Sosiaali- ja terveysministeriölle lähetettiin lausunto vireillä olevasta sosiaalihuoltolain uudistuksesta. Siinä pyydettiin, että valmistelun yhteydessä selvitettäisiin etukäteen lainmuutosten mahdolliset vaikutukset sotilasvammalain nojalla kunnille korvattaviin palveluihin. Sotainvalidien neuvontapalvelu Sotainvalidien oikeudet toteutuvat vain, jos he saavat asiantuntevaa neuvontaa ja apua sotilasvammakorvauksia ja muuta sosiaaliturvaa koskevissa asioissa ja hakemusten tekemisessä. Liiton, sotainvalidipiirien ja sotainvalidiosastojen yhteistoimintaa neuvontapalvelussa sairaskotien ja kuntoutussairaaloiden kanssa pyritään tiivistämään. Näiden laitosten monipuolista osaamista halutaan muutoinkin käyttää sotainvalidihuollossa. Neuvontapalvelua tuettiin toimittamalla aineistoa korvauksista ja tiedottamalla lainsäädännön muutoksista. Uusille neuvontatyötä tekeville järjestettiin 2.-3.10.2012 lakikurssi. Sotainvalidien kuntapalvelujen turvaamiseksi riittävän tasoisina ja laajuisina pidettiin yhteistyössä sotainvalidipiirien ja Valtiokonttorin kanssa eri puolilla maata kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimihenkilöille koulutuspäiviä. Myös Palvelu-TV:n käyttämistä tiedonjakamiseen kokeiltiin. 12

4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliiton kolmas tukipilari – veljesjärjestö-toiminta on perustunut aina vertaistukeen, jo vuosikymmeniä aikaisemmin kuin tämä termi keksittiin. Veljeshenki on tarkoittanut huolehtimista toisista sotainvalideista ja heidän omaisistaan. Tämä toiminta on aina painottunut sotainvalidiosastoihin ja -piireihin. Vuosikymmeniä jatkunut vertaistuen merkitys näkyy muun muassa professori Reijo Tilviksen tutkimuksessa, jonka mukaan sotainvalidien eliniän ennuste on 1,3 vuotta pitempi kuin muilla saman ikäisillä miehillä. Nykyään yhä enenevässä määrin virkistys- ja muiden tilaisuuksien, matkojen ja retkien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet nuoremmat tukijäsenet. Veljeshenki jatkuu nyt nuorempien sukupolvien tukemana vahvana kaikessa tässä toiminnassa. Ikääntyvän jäsenkunnan yhtenä ongelmana on yksinäisyys. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Hengellinen työ Liiton hengellisen toiminnan johdossa on hallituksen nimeämä hengellisen työn toimikunta. Siihen kuuluu yksi sotainvalidi sekä pohjoisen, itäisen, läntisen ja eteläisen alueen aluepapit. Toimikunnan puheenjohtajana toimii edelleen liiton eläkkeelle siirtynyt pappi. Hengellinen työ on ollut osa Veljesliiton toimintaa alusta alkaen. Kuvassa Otaniemen kappeli. 13

Hengellinen toiminta sotainvalidien ja heidän puolisoittensa ja leskiensä parissa on kuluneen vuoden ajan ollut jälleen runsasta. Vaikka jotkut piirit järjestävät edelleen perinteisiä omia hengellisiä päiviään tai myös yhteisiä toisten veteraaniliittojen piirien kanssa, runsaimmin on kuitenkin osallistuttu sotiemme veteraanien seutukunnallisiin kirkkopäiviin eri puolilla Suomea. Veljesliiton piirien luottamuspapit kokoontuvat yhteisille neuvottelupäiville kerran vuodessa. Vuoden 2012 tapaaminen järjestettiin Kuopiossa. Päivillä tutustuttiin sotainvalidien uuteen Otsolan palvelukotiin ja sen asukkaisiin. Kuopion hiippakunnan uusi piispa Jari Jolkkonen keskusteli luottamuspappien kanssa kirkon ja sotainvalidien hengellisestä työstä. Useitten yhteisten asioiden lisäksi keskusteltiin runsaasti Sotainvalidi-lehden uudistumisesta hengellisen sisällön osalta. Merkittävinä hengellisen toiminnan muotoina voidaan pitää myös kristillisen sanoman ja hengellisten tapahtumien kirjallisia ilmaisuja. Sotainvalidi-lehti on julkaissut jokaisessa numerossaan hengellisen toiminnan aukeamaa. Se sisältää hartauskirjoituksen, vastauksia esitettyihin kysymyksiin, virsiesittelyn ja sotainvalidin haastattelun. Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n alaisuuteen perustettu hengellisen työn toimikunta. Kukin liitto on nimennyt siihen kaksi edustajaansa. Toimikunta on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Näitten päivien asiamiehenä on toiminut Veljesliiton pappi. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin eri puolilla maata 33 seutukunnallista kirkkopäivää.. Päivät kokosivat yhteensä lähes 10.000 osallistujaa eri puolilla maatamme. Veteraanivastuu ry on voinut kirkkohallituksen myöntämien kolehtivarojen avulla tukea näiden päivien järjestelyjä hieman yli 100.000 euron summalla. 14

5. Järjestö Säilytettävä vahva organisaatio Liiton organisaatio pidetään vahvana ja toimintakykyisenä. Veljesliiton omaa organisaatiota supistetaan hallitusti liittokokouspäätösten mukaisesti. Liiton ja sen jäsen yhdistysten voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti jäsenkunnan hyväksi heidän elinaikanaan. Vuoden lopulla Veljesliitolla oli edelleen 19 sotainvalidipiiriä, joista yksi toimii Ruotsissa. Sotasokeat ry. ja Aivovammaiset ry. jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. Osastoja oli vuoden loppuessa 263, joten seitsemäntoista osastoa purkautui kuluneen vuoden aikana. Piirien toiminnanjohtajista 16 oli vuoden lopulla liiton palkkauksessa. Tavoitteena on ollut turvata tehtävien joustava hoitaminen palkattujen toimihenkilöiden määrän vähitellen supistuessa samalla kun jäsenkunta ja yhdistysten määräkin vähenevät. Kentän ohjaus Sotainvalidien Veljesliitto muodostuu 19 itsenäisestä piiristä, joista yksi toimii Ruotsin alueella sekä kahdesta erikoisjäsenyhdistyksestä (Aivoinvalidit ja Sotasokeat). Piirien tehtävä on huolehtia siitä, että jokaisesta piirin alueella asuvasta sotainvalidi- ja puolisojäsenestä pidetään huolta ja että jokainen jäsen saa hänelle lainsäädännön turvaamat etuudet ja palvelut. Tärkeänä pidetään, että jokainen piiri järjestää piirin alueella erilaisia hengellisiä ja virkistyksellisiä tilaisuuksia, joihin piirin kaikki jäsenet voivat halutessaan osallistua. Piirit huolehtivat myös osastojensa toimintaedellytyksistä. Piirit muodostuvat vastaavasti itsenäisistä paikallisosastoista, joissa varsinainen jäseniin ja puolisojäseniin kohdistuva huolto- ja tukityö tehdään. Järjestöpäällikkö on vastannut kentän ohjauksesta johtoryhmän ja pääsihteerin ohjeistuksen mukaisesti. Kentän ohjausta on toteutettu siten, että aikaisempien käyntikertojen perusteella kullekin piirille oli asetettu 1 – 3 kehitysaluetta, joista oli yhdessä piirien toiminnanjohtajien kanssa laadittu piirille kehitystavoitteet. Vuoden 2012 piirikäynneillä keskusteltiin kolmikantakeskusteluin, piirihallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö, annettujen kehitystavoitteiden toteutumisesta. Tapaamisissa keskusteltiin myös piirien suunnitelmista Seinäjoen liittokokouksen tarkoittaman tukihenkilötoiminnan käynnistämiseksi sekä Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistyksen toiminnan aktivoimiseksi kunkin piirin alueella. Järjestöpäällikkö välitti muissa piireissä aloitettuja/toimivia toimintamalleja piirin johdon tietoon. Keskusteluissa kartoitettiin piirien luottamusjohdon näkemyksiä piirinsä tulevaisuudesta ja toiveista liiton suuntaan. Järjestöpäällikkö toi piirikäynneillä esiin myös sen, että piirien tulee järjestää organisaationsa siten, että piiri kykenee huolehtimaan omista jäsenistänsä aina siihen saakka, kunnes Perinnejärjestön alueyhdistys ottaa vastuun jäsenistä. Piirin tulee huolehtia, että perinnejärjestön alueyhdistys on perustettu ja että yhdistys opetellut järjestön huoltotyön perusteita hyvän aikaa ennen piirin ajateltua purkautumista. Järjestöpäällikkö laati jokaisen käydyn piirivierailun perusteella raportin, joka annettiin kunkin piirin piirihal- 15

Piirien toiminnanjohtajille järjestetään säännöllisesti koulutus- ja neuvottelupäiviä. lituksen sekä keskustoimiston johtoryhmän tietoon. Järjestöpäällikkö raportoi työstään pääsihteerille ja johtoryhmälle. Liiton hallitus vahvisti joulukuussa piirien käyttöön ja ohjeellisesti noudatettavaksi piirien taloussääntömallin. Malli postitettiin piireille käyttöönotettavaksi. Tapahtumat Kansallisen veteraanipäivän 27.4.2012 tapahtumat Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Espoon Barona Areenalla teemalla ”Jälleenrakentamisen sankarit”. Kansallisena veteraanipäivänä järjestettiin päätapahtuman lisäksi lukuisia paikallisia tilaisuuksia eri puolilla maata mm. sotainvalidien veljeskodeissa. 69. Sotainvalidien viikko 2.9.–9.9.2012 Viikon aikana järjestettiin paikallisia sotainvaliditapahtumia. 16 Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon perinteinen seminaari pidettiin 25.10.2012 Helsingissä avustajatoimintahankkeen juhlaseminaarina. Teemana oli ”Avustajatoiminta ennen, nyt ja tulevaisuudes-

sa”. Seminaarin avasi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja tilaisuuteen oli kutsuttu alueellisten projektien toimijoiden lisäksi runsaasti yhteistyökumppaneita. Liittovaltuusto ja sotainvalidien kunniakerho kokoontuivat samassa yhteydessä. Kunniakerhon ohjelmassa oli varsinaisen kokouksen lisäksi tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja, eversti Pertti Suomisen luento tiedustelupäällikkö Raimo Heiskasesta. Kunniakerhon jäsenistä oli elossa 158, joista paikalla kokouksessa oli 30. Kerhon puheenjohtajan eli oltermannin tehtävään valittiin yksimielisesti edelleen Risto Seppälä Lappeenrannasta ja varapuheenjohtajaksi edelleen Erkki Kitunen Toijalasta. Piirien ja kaupunkiosastojen toiminnanjohtajien ja muiden toimihenkilöiden neuvottelupäivät pidettiin 8.-9.5.2012 Kyyhkylän Kartanossa, jossa osallistujat pääsivät samalla tutustumaan kuntoutussairaalaan ja Kartanon uuteen Rustholli-hotelliin. Piirien toiminnanjohtajien koulutuspäivät järjestettiin 18.–19.10.2012 Helsingissä Paasitornissa. Liiton perinteinen lakikurssi pidettiin 2.-3.10.2012. Veljeskotipäivät järjesti Ilveskoti 6.-7.9.2012 hotelli Aulangolla Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton (Hokuli) veljeskotipäivät järjestettiin 22. kerran. Avustajatoimintaprojektin alueellisten projektipäälliköiden ja käytännön avustajatehtävissä toimivien henkilöiden koulutustoiminta jatkui eri puolilla maata. Keskustoimiston henkilökunnan tyky-päivää vietettiin 28.8.2012 Kyyhkylän Kartanossa. Pasilan veteraani- ja perinnejärjestöjen toimistoissa työskentelevä henkilökunta vietti yhteistä pikkujoulua 29.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puhui Avustajatoiminnan juhlaseminaarissa 25.10.2012 Helsingissä. 17

Kansallista veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin vuonna 2012 Espoossa. Ulkoinen tiedotus Sotainvalidien Veljesliiton ulkoisen tiedotustoiminnan tarkoitus on kertoa kaikille suomalaisille sotainvalidien uhrauksista maamme hyväksi sekä liiton jäsenkunnan huollon erityistarpeista. Medianäkyvyyttä on tavoiteltu sekä paikallisesti että valtakunnallisesti muun muassa tiedotteilla. 18 Sotainvalidien Veljesliiton tiedottaja Elina Ruuttila jäi äitiysvapaalle marraskuussa 2012 ja hänen sijaisekseen ajalle 15.10.2012 – 18.10.2013 palkattiin Marja Kivilompolo.

Sotainvalidi-lehti ilmestyi kuudesti vuonna 2012. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehden avulla sotainvalideille ja puolisojäsenille vahvistuu kuva siitä, että heistä pidetään huolta. Lehti jakaa myös tärkeää tietoa jäsenkunnan lakisääteisistä eduista ja oikeuksista, sekä on osaltaan sotainvalidien perinnetyön tekemistä. Lehden painos oli 30 000. Vuonna 2011 tehty lehden uudistus on saanut hyvää palautetta ja uudistusta on pidetty onnistuneena. Tiedotustoimikunta päätti marraskuussa 2012 jatkaa lehden uudistamista tarpeen mukaan: ruotsinkielinen osio sisältyy vuonna 2013 lehden varsinaiseen materiaaliin. Lehti tulee ilmestymään aikaisemmasta poiketen viidesti vuodessa. Rintamanaisten Liitto on lopettamassa toimintansa. Sotainvalidi-lehti 4/2012 oli viimeinen numero, jossa oli myös Rintamanaisten Liiton jäsensivut. Sisäinen tiedotus Sotainvalidien Veljesliiton sisäisen tiedotustoiminnan tavoitteena on avoimuus - kaikilla organisaatiossa toimivilla on ajan tasalla olevaa tietoa niistä asioista, joita hän tarvitsee työtehtävissään. Sisäisen viestinnän tehtäviä ja tarkoituksia on purettu auki Veljesliiton yhteisissä tilaisuuksissa, esim. toiminnanjohtajien neuvottelupäivillä lokakuussa 2012. Kehitystoiveita on otettu yhä vastaan. Veljesliitolle painettiin perinteiseen tapaan oma kalenteri vuodelle 2012. Kalenterin painos oli 5 200. 19

Tutkimushankkeet Veljesliitto täyttää 75 vuotta vuonna 2015. Liitto on palkannut filosofian tohtori Tuomas Hopun tutkimaan liiton historiaa. Työtä valvoo liiton hallituksen asettama historiatoimikunta. Uusin historiakirja ilmestyy liiton juhlavuonna. Kuluneen vuoden aikana Hoppu on välityönään tehnyt Uudenmaan sotainvalidipiirin 70-vuotishistoriaa. Veljesliitto on käynnistänyt neljän eri yliopiston tutkijoiden kanssa Tutkijafoorumin, jonka tavoitteena on etsiä olemassa olevista tutkimuksista sotainvalidityötä tukevia tietoja. Foorumin puitteissa tehdään myös tutkimusta sotainvalidihuollon vaikuttavuudesta. Veljesliiton olettama on, että (1) sotainvalidien saama jatkuva ja tehokas neuvontapalvelu sotilasvammalain etuuksiin ja myös moniin muihin sosiaali- ja terveysalan kysymyksiin, (2) heidän saama muuta väestö runsaampi hoito ja kuntoutus ja (3) oman järjestön antama vertaistuki ovat vaikuttaneet myönteisesti sotainvalidien toimintakykyyn, elämänlaatuun ja pidentäneet elinaikaa. Helsingin yliopiston professori Reijo Tilvis lisäsi aiemmin tekemiensä seurantatutkimusten aineistoihin tiedot sotainvalideista. Tutkimustulos osoitti, että sotainvalidien eliniän ennuste oli selvästi pitempi kuin muilla vastaavan ikäisillä miehillä. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Liiton keskustoimisto on Helsingin Itä-Pasilassa yhteisissä tiloissa muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Valtiovallan taholta luvatun vuokratuen maksaa avustuksena Raha-automaattiyhdistys. Liiton Helsingin ja Uudenmaan piirit toimivat keskustoimiston yhteydessä. Pasilan tiloja isännöi veteraanien yhteistä perinnetyötä varten perustettu Tammenlehvän Perinneliitto ry. Rintamanaisten Liitto on päättänyt purkautua vuoden 2013 alussa. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten liiton perustama Veteraanivastuu ry. Kuluneena vuotena varusmiesten suorittaman keräyksen lisäksi muun muassa myytiin Mottikirves-merkkejä ja lähetettiin lahjoituspyyntökirjeitä. Paikallisen Sotainvalidien syyskeräyksen järjesti vielä kymmenkunta osastoa. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kirkkojen, Raha-automaattiyhdistyksen, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiö Ortonin, Tammenlehvän Perinneliitto ry:n ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muidenkin sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskunnan ja Raha-automaattiyhdistyksen tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on loppuun saakka tarpeen. Presidentin Kultainen kiekko luovutettiin kertomusvuonna sosiaali- ja terveysministeriölle. 20 Liiton puheenjohtajisto osallistui syyskuussa Sotavainajien Muiston Vaalimisyhdistyksen järjestämälle Äänisen kierrokselle. Matkan aikana laskettiin kukkavihkot Säkkijärven ja Kollaan kenttähautausmuistomerkeille, tutustuttiin Stalinin vainojen uhrien hautakalmistoihin ja perehdyttiin viime sotien ja veljesheimojen historiaan.

Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Yhteydenpitoa ruotsalaisten ja virolaisten vapaaehtoisten ja heimoveteraanien kanssa jatkettiin vuoden aikana. Yhteistyötä on jatkettu myös ruotsalaisen Kungafonden-rahaston kanssa. Se tukee mm. Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja. Liiton puheenjohtajisto ja sotainvalidi Lars Löflund kävivät lokakuun alussa Tukholmassa Kungafondenin ja Ruotsin sotainvalidipiirin vieraana. Liiton talous Liiton tuki kentälle entisellään Tuki kentälle on kyetty säilyttämään edellisvuosien tasolla huolimatta sijoitustoiminnan haasteista. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli 5 349 635 euroa (5 389 805 euroa vuonna 2011). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyhdistyksille maksettiin huolto- ja tukirahana sekä lisätukena ja kotona selviytymisen tukena. Piirien huolto- ja tukiraha säilyi kahtena miljoonana eurona. Huolto- ja tukirahalla on tuettu huoltotyön ohella myös piiriorganisaatiota ja erityisesti piiritoimiston kustannuksia. Liiton tukea annettiin myös muihin nimettyihin tarkoituksiin kuten avustajatoimintaan. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat 419 439 euroa (474 989 euroa) ja keskustoimiston kulut 619 087 euroa (575 752 euroa). Var¬sinaisen toiminnan kulujäämä oli 6 388 161 euroa (6 440 547 euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui myös kertomusvuonna. Liiton tunnuksella varus¬tettujen lahjatavaroiden myynti on tärkeää jäsenistön yhteenkuuluvuudelle. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenistölle vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia saatiin 866 527 euroa (8 923 euroa) ja lisäksi erilaisia lahjoituksia, muun muassa Ant. ja Ida Wuorisen Säätiöltä. Varainhankinnan tulos oli 1 044 516 euroa (84 680 euroa). Tuotto- / kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli 5 343 510 euroa (6 355 866). Sijoitustoiminnassa haasteita Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen tarkistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Liiton sijoitusten hoito on jaettu kolmen pankin kesken konsultatiivisin sopimuksin. Sijoitustoimintaa suunnittelee ja valvoo liiton sijoitustoimikunta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Vuosi 2012 oli jälleen haasteellinen sijoitustoiminnassa. Tuki kentälle on kuitenkin maksettu suunnitellusti sijoitustuotoilla ja myymällä muun muassa liiton viimeiset metsätilat.. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoja kirjattiin vuoden viimeisen päivän arvoilla ylös 211 615 euroa (-1 134 942 euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 2 280 283 euroa (148 305 euroa). Omatoiminen tuotto- / kulujäämä oli -3 063 227 euroa ( -6 207 560). 21

Tulos vuodelta 2012 Satunnaiset erät olivat +1 090 636 euroa (+4 379 880 euroa vuonna 2011). Liiton hallitus on päättänyt purkaa Kaunialan varausta vuoden 2012 tilinpäätöksessä 1 094 000 eurolla. Kaunialan Sairaalaosakeyhtiön tulos oli n. 400 000 euroa alijäämäinen. Liiton yleisavustukset (Ray) olivat yhteensä 326 000 euroa (432 000 euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2012 yhteensä 1 672 590 euroa (1 422 679 euroa). Huolto- ja tukirahasto 2005-2020:a purettiin vuoden 2012 tilinavauksessa 1 000 000 eurolla. Kauniala-rahaston varoja käytettiin Kaunialassa hoidettavien tai sieltä kuntoutusta tai kotiapua saavien sotainvalidien, muiden veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi yhteensä 53 415 euroa (963 853). Konsernitilinpäätös Liitto on joutunut vuodesta 2008 lainsäädännön perusteella tekemään konsernitilinpäätöksen, joka sisältää liiton, Kaunialan Sairaala Oy:n konsernin, Kyyhkylä-säätiön konsernin, Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy:n, Sotainvalidien Veljesliiton Tukija perinnesäätiön ja Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiön kirjanpidot. 22

6. Liitteet Toimintaamme tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi sotainvalidityön ja -perinteen tukijärjestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin edelleen erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Tähän käytettiin hyväksytyn talousarvion mukaisesti 100 000 euroa. Lisäksi tuettiin Sotasokeiden puolisoiden ja leskien kuntoutusta ja perinnetyötä. Varojen käyttö perustuu säätiön vuosittain tarkistettavaan käyttösuunnitelmaan. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Edellisten vuosien tapaan säätiö rahoitti Sotainvalidien Veljesliiton kunniakerhon toimintaa. Kunniakerhon Helsingissä 25.10.2012 pidettyyn kokoukseen osallistui 30 kerhon 158 elossa olevasta sotainvalidijäsenestä. Säätiön hallitus: Professori Veli Matti Huittinen, puheenjohtaja Everstiluutnantti Juhani Nuorala, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Puheenjohtaja Juhani Saari Säätiön valtuuskunta: Martti Kuivala, puheenjohtaja Aatto Prihti (vpj) Aatos Erkko (k. 5.5.2012) Jaakko Ihamuotila Juhani Kolehmainen Pauli Komi Pertti Voutilainen Asiamies: Pääsihteeri Markku Honkasalo SOTAINVALIDIEN PERINNEJÄRJESTÖ Sotainvalidien Perinnejärjestö piti vuosikokouksensa 21.5.2012 Veljesliiton keskustoimistossa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Martti Kuivala ja paikalla oli 7 virallista edustajaa edustaen 6 alueyhdistystä ja tukiyhdistystä. Perinnejärjestön puheenjohtajana jatkaa kirjailija Lasse Lehtinen. Pääosa järjestön työstä tapahtuu 16 alueyhdistyksessä, joiden jäsenet olivat mukana järjestämässä erilaisia vapaa-ajan tapahtumia Veljesliiton osastojen jäsenille, auttoivat ke- 23

räystoiminnassa ja olivat yksittäisten sotainvalidien ja puolisojäsenten tukena elämän arjessa. Vuoden aikana järjestö jatkoi alueyhdistysten perustamisen aktivoimista niiden sotainvalidipiirien alueille, joilla alueyhdistystä ei vielä ole tai alueyhdistyksen toiminta on jostain syystä passivoitunut. Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla käynnistettiin vanhoja alueyhdistyksiä uusimalla säännöt, valitsemalla uudet hallitukset ja muuttamalla yhdistysten nimet perinneyhdistyksiksi. Vuoden aikana päivitettiin järjestön kotisivuja ja tehtiin järjestön uusi esite, joka jaettiin alueyhdistyksille ja myös sotainvalidipiireille. Lisäksi aloitettiin Perinnejärjestön esittely -dvd:n valmistelu. Sotainvalidien Perinnejärjestön varapuheenjohtajana toimi Heikki Jansson, sihteerinä Jari-Matti Autere ja rahastonhoitajana Marjo Kovanen. Liiton hallituksen nimeämänä kuraattorina toimi Martti Kuivala. Järjestö on Tammenlehvän Perinneliiton jäsen. Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2012 Liiton puheenjohtaja, varatuomari Juhani Saari Liittovaltuuston varapuheenjohtaja, opettaja Toivo Sundqvist HALLITUS Puheenjohtaja eversti Martti Kuivala, Vantaa Jäsenet 1. varapuheenjohtaja Everstiluutnantti Risto Seppälä, Lappeenranta Helsinki 2. varapuheenjohtaja Sosiaalineuvos Juha Laikari, Oulainen Henkilökohtaiset varajäsenet Toimitusjohtaja Ritva-Liisa Paananen, Professori Veijo Saloheimo, Joensuu Lääkintöneuvos Niilo Läksy, Iisalmi Toiminnanjoht. Matti Kähkönen, Kuhmo Elintarvikeos.hoitaja Antti Västi, Seinäjoki Filosofian lis. Nils-Erik Nykvist, Vaasa Ekonomi Kari Manner, Espoo Konduktööri Erkki Kitunen, Toijala Toiminnanjohtaja Jouko Sipilä, Kangasala Rehtori Yrjö Luukkonen, Vaajakoski Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana yhdeksän. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuus ton jäsenenä. LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Liiton hallitus, liittovaltuusto, keskustoimiston ja laitosten johto piti syksyllä yhteisen seminaarin. Puheenjohtaja Juhani Saari, Helsinki Varapuheenjohtaja Toivo Sundqvist, Tampere 24

Jäsenet Helsingin piiri: Tauno Lehtiö, Helsinki 1. varajäsen Fjalar Adolfsson, Helsinki 2.varajäsen Eino Salomaa, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Olavi Leikola, Nummi-Pusula 2. varajäsen Erkki Tuormaa, Lovisa Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Reino Lahtinen, Turku 2. varajäsen Pentti Leino, Naantali Kanta-Hämeen piiri: Heikki Kilpeläinen, Hämeenlinna 1. varajäsen Juha Vuorinen, Toijala 2. varajäsen Jaakko Junnila, Hämeenlinna Pirkka-Hämeen piiri: Toivo Sundqvist, Tampere 1. varajäsen Matti Ponsi, Ylöjärvi 2. varajäsenen Onni Holttinen, Virrat Lahden piiri: Veikko Punakallio, Heinola 1. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti 2. varajäsen Kari Airo, Lahti Kymen piiri: Voitto Lassila, Imatra 1. varajäsen Kari Hietanen, Kouvola 2. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Yrjö Luukkonen, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Vaasan piiri: Nils-Erik Nykvist, Vaasa 1. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari 2. varajäsen Nils Raja-aho, Pietarsaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Paavo Jauhiainen, Siilinjärvi 1. varajäsen Niilo Läksy, Iisalmi (hallituksen jäsen) 2. varajäsen Viljo Luoma, Kuopio 25

Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Olli Roiko-Jokela, Kannus 1. varajäsen Heikki Kankaanpää, Sievi 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Martti Niemelä, Oulu 1. varajäsen Antti Pesälä, Pudasjärvi 2. varajäsen Esko Kantola, Ruukki Kainuun piiri: Toivo Pitkänen, Suomussalmi 1. varajäsen Juhani Hautala, Kajaani 2. varajäsen Matti Kähkönen, Kuhmo Lapin piiri: Paavo Korteniemi, Pello 1. varajäsen Jouko Lahdenperä, Tornio 2. varajäsen Jorma Savukoski, Rovaniemi Ruotsin piiri: Tauno Ahtila, Tyresö 1. varajäsen Viljo Aaltonen, Saltsjö-Boo 2. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma Aivoinvalidit ry: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Lars Löflund, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki 2. varajäsen Yrjö Leino, Heinola LIITON TILINTARKASTAJAT Varsinaisena tilintarkastajana toimi KHT, JHTT Jarmo Lohi ja varatilintarkastajana KHT, JHTT Tiina Lind, molemmat Ernst & Young Oy:stä sekä toisena varsinaisena tilintarkastajana KHT Hannu Riippi ja varatilintarkastajana KHT Juha Selänne molemmat BDO Oy:stä. HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla: Ahtela Antti, Oitti; Järvinen Olavi, Mänttä-Vilppula; Kakko Salla, Turku; Kaukanen Heimo, Mikkeli ; Kellokumpu Vilho, Salla ; Korhonen Jouko, Oulu; Koskinen Seppo, Tampere; Lahtinen Reino, Turku; Mäkelä Risto, Leppävirta; Mäki-Eskeli Lauri, Kannus; Mäntylä Toivo, Jämsä ; Nyystilä Unto, Laihia; Peippo Teuvo, Ulvila; Penttilä Onni, Kuusankoski; Punakallio Veikko, Lahti; Sipilä Jouko, Tampere; Tanninen Osmo, Helsinki ; Tolvanen Martti, Lieksa; Tuominen Viljo, Säkylä; Vainio Martti, Tammela; Ylilammi Martti, Helsinki; 26

Puolustusministeri myönsi 25.4.2012 Sotainvalidien ansioristin seuraaville sotainvalideja ja liittoamme ansiokkaasti tukeneille henkilöille: Ylijohtaja Elli Aaltonen, Mikkeli; ravitsemistyöntekijä Riitta Avikainen, Mikkeli; korvausneuvoja Henning Ekholm, Sipoo; taiteilija Eino Grön, Espoo; asiakaspalveluhenkilö Terttu Hakkarainen, Mikkeli; vapaaehtoistyöntekijä Sisko Hannula, Kauniainen; korjausneuvoja Harri Hietikko, Seinäjoki; Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga, Vaasa; osastonsihteeri Eija Jordan, Mikkeli; eduskunnan varapuhemies, Anssi Joutsenlahti, Kankaanpää; kontra-amiraali Antero Karumaa, Helsinki; lähihoitaja Raija Kauppinen, Kauniainen; hallitusneuvos Päivi Kerminen, Helsinki; korjausneuvoja Ismo Kortman, Mikkeli; toiminnanjohtaja Janne Kosonen, Helsinki; kirjanpitäjä Marjo Kovanen, Espoo; ravitsemispäällikkö Lepola Virpi, Kauniainen; puheenjohtaja Matti Louekoski, Helsinki; Kristiina Niemelä, filosofian tohtori, Kauniainen; toiminnanjohtaja Olli Nyberg, Helsinki; ravitsemistyöntekijä Marja Partio, Mikkeli; eduskunnan varapuhemies Pekka Ravi, Joensuu; kansliapäällikkö Arto Räty, Helsinki; puheenjohtaja Kalervo Sipi, Tampere; perushoitaja Ritva Svahn, Mikkeli; korjausneuvoja Kari Tahvanainen, Lahti; fysioterapeutti Telkki Raija, Kauniainen; toimialajohtaja Jyri Tapper, Helsinki; valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, Kokkola; hallituksen puheenjohtaja Finn-Göran Wennström, Helsinki. Anttila Sulo,Nivala; Boxberg Gretel, Lovisa; Enbacka Wolf, Pietarsaari; Erkkilä Helena, Isokyrö; Hakola Urho, Soini; Hakuli Heikki, Kemijärvi; Harjuntausta Antti, Tampere; Hedemäki Raimo, Rovaniemi; Heikkilä Arvo, Kauhajoki; Heikkinen Sirkka, Juva; Hietala Mikko, Eura; Hämäläinen Arvo, Heinola; Höylä Jouko, Naarajärvi; Ijäs Kauko, Jyväskylä; Jahnsson Iris, Espoo; Jokimies Unto, Suolahti; Jorri Inkeri, Salo; Järvenpää Eino, Ylöjärvi; Kaipainen Evald, Kajaani; Kannisto Kaarlo, Parkano; Karjalainen Vieno, Kuusamo; Kaukola Martti, Kuopio; Kauppila Hannu, Kotka; Korhonen Asser, Lahti; Korhonen Risto, Sastamala; Koskela Pentti, Kaustinen; Kuittinen Ritva, Kitee; Kuivasto Kalervo, Parkano; Kuosmanen Eino, Iisalmi; Laakso Hemmi, Pöytyä; Laakso Pentti, Utti; Lahtinen Juho, Hämeenkyrö; Laitinen Tauno, Tampere; Latvala Raimo, Mustasaari; Lehtinen Kirsti, Järvenpää; Levonmäki Tarmo, Lohja; Luoti Tauno, Sastamala; Makkonen Aatos, Kerimäki; Mäkelä Mauno, Kuopio; Mäkinen Salme, Turku; Nieminen Unto, Anttola; Nikander Into, Halikko; Nurmisto Aulis, Saarijärvi; Ottavainen Herman, Laukaa; Pajunen Maija-Liisa, Nokia; Palmroos Arne, Pargas; Paussoi Vilho, Suonenjoki; Pitkänen Toivo, Suomussalmi; Pulkkinen Pentti, Ruokolahti; Puumala Pentti, Kaustinen; Rantanen Vilho, Helsinki; Rinta Katariina, Tervajoki; Rintala Jussi, Alavus; Roivas Niilo, Turku; Silander Tuula, Hamina; Sipilä Esko, Pälkäne; Strandberg Holger, Vaasa; Tapola Eemil, Kouvola; Tapola Tauno, Jokioinen; Tuomi Ester, Orimattila; Vainikainen Aatu, Lapinlahti; Valtanen Anna, Tampere; Vanhala Arvi, Janakkala; Varis Annikki, Pihtipudas; Vehmer Pauli, Naantali; Welling Eevi, Riihimäki; Viljanen Lauri, Riihimäki; Voss Paul, Helsinki; Äikäs Viljo, Somero. Marskin Sotainvalidirahasto: Eharni Anneli, Vaasa; Hakala Olavi, Ilmajoki; Järvenpää Olavi, Pori; Koskelainen Elina, Lahti; Lagerström Rolf, Karis; Lajunen Vilho, Orivesi; Miettinen Ate, Maaninka; Mononen Matti, Polvijärvi; Pajunen Elmeri, Oulu; Pulkkinen Leo, Kuhmo; Päivärinta Väinö, Ylivieska; Ruuskanen Osmo, Rantasalmi; Rytilä Aaro, Helsinki; Tumanto Kauko, Jyväskylä; Turunen Aarre, Lappeenranta; Törneblom Johan, Rovaniemi; Virtanen Teuvo, Turku; Vuolle Helge, Forssa. 27

Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki Puh. (09) 478 500, faksi (09) 4785 0100 Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Markku Honkasalo Johdon sihteeri Marjatta Taskinen Lakimies Seppo Savolainen Tiedotuspäällikkö Arto Lillberg (opintovapaalla 15.3.2013 asti) Tiedottaja Elina Ruuttila (äitiysvapaalla 22.11.2012 alkaen) Tiedottajan sijainen Marja Kivilompolo (15.10.2012 alkaen) Järjestöpäällikkö Markku Mikkola, oto Myyntipalvelupäällikkö Heikki Kankkunen Pääkassanhoitaja Mirja Luukkanen Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm Kuva-arkiston digitoija Pirjo Hämäläinen (avustajahankkeen projektisihteeri 30.4.2012 asti) Avustajatoimintahanke: Projektijohtaja Eija Kilgast Projektisihteeri Marie Dalton (opintovapaalla 30.4.2012 asti) Koulutussuunnittelija Eeva Sihvonen (31.10.2012 asti) Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli 14 toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa, joista kaksi oli osa-aikaisia, yksi äitiysvapaalla ja yksi opintovapaalla. Määräaikaisessa työsuhteessa oli kaksi henkilöä. Lisäksi liiton varoista maksettiin palkka 16 piirin toiminnanjohtajalle, joiden henkilöstökulut huomioidaan piirin saamassa huolto- ja tukirahassa. SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON NIMEÄMÄT EDUSTAJAT LAITOSYHTEISÖISSÄ, JOIDEN HALLINNOSSA LIITOLLA ON ENEMMISTÖ Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus KTM Vesa Ekroos, puheenjohtaja Varatuomari Juhani Saari Eversti Martti Kuivala 28 Kyyhkylä-säätiön hallitus Puheenjohtaja Veli Matti Huittinen Varajäsenet: Varatuomari Juhani Saari Jäsenet: Pääsihteeri Markku Honkasalo Eversti Hannu Toivonen Insinööri Arto Tauria Eversti Martti Kuivala Kotiseutuneuvos Antti Lindqvist Toiminnanjohtaja Markku Mikkola

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA 1.1.-31.12. 2012 2011 Kulujäämä 388 565,24 -158 114,42 -5 580 086,13 -5 349 635,31 547 682,65 -128 268,00 -5 809 219,74 -5 389 805,09 Kulujäämä 12 364,89 -68 844,64 -362 959,41 -419 439,16 31 026,66 -67 634,01 -438 382,56 -474 989,91 Kulujäämä 12 260,00 -1 475 887,67 992 314,40 -5 834,65 -141 939,25 -619 087,17 12 200,00 -1 384 258,03 944 646,16 -9 202,20 -139 138,22 -575 752,29 -6 388 161,64 -6 440 547,29 1 472 993,82 -122 862,83 -305 480,04 1 044 650,95 586 552,05 -153 647,58 -348 223,18 84 681,29 Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut -5 343 510,69 -6 355 866,00 2 593 967,78 -313 684,09 2 280 283,69 1 670 063,53 -1 521 758,14 148 305,39 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ -3 063 227,00 -6 207 560,61 1 094 000,00 -3 363,77 0,00 1 090 636,23 4 379 880,98 0,00 0,00 4 379 880,98 326 000,00 -26 000,00 432 000,00 -27 000,00 -1 672 590,77 -1 422 679,63 3 959,37 -57 375,20 53 415,83 0,00 4 304,04 -968 157,48 963 853,44 0,00 -1 672 590,77 -1 422 679,63 VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut KESKUSTOIMISTO Tuotot Henkilöstökulut Henkilöstökulujen siirto Poistot Muut kulut TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Tuottojäämä SATUNNAISET ERÄT Tuotot Kulut Siirto rahastoon YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus TILIKAUDEN TULOS KAUNIALAN SOTAVAMMASRL:N RAHASTO Tuotot Kulut Siirto rahastoon TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 29

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. TASE VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 41 621,42 41 814,18 41 621,42 41 814,18 Kiinteistöt 101 776,92 127 863,64 Asunto-osakkeet 284 476,79 392 117,07 12 547 574,22 15 127 733,50 Muut osakkeet ja osuudet 40 909,40 43 409,40 Lainasaamiset 79 259,74 79 259,74 13 053 997,07 15 770 383,35 65 997,04 74 812,99 2 300,00 265 842,00 2 300,00 265 842,00 Myyntisaamiset 15 563,22 44 126,42 Annetut ennakot 120 119,02 120 119,02 Siirtosaamiset 132 614,93 97 418,68 268 297,17 261 664,12 705 622,58 497 337,84 705 622,58 497 337,84 14 137 835,28 16 911 854,48 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite 1 Sijoitukset Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 30

VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 7 099 039,37 7 521 719,00 Huolto- ja tukirahasto 2005 - 2020, liite 1 4 733 251,23 5 733 251,23 Muut rahastot, liite 1 1 055 316,56 1 068 572,01 - 1 672 590,77 - 1 422 679,63 4 115 977,02 5 379 143,61 2 519 795,00 3 613 795,00 Ostovelat 14 629,87 42 123,31 Siirtovelat 348 096,15 319 920,75 40 297,87 35 152,81 403 023,89 397 196,87 14 137 835,28 16 911 854,48 OMA PÄÄOMA Oma pääoma, liite 1 Tilikauden tulos, liite 1 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Henkilökunnan lukumäärä v. 2012 oli keskimäärin 34 (2011/32) Vakituisessa työsuhteessa 31.12.2012 oli heistä 30 (2011/29) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut 2012 2011 1 546 854,06 1 473 616,18 237 313,37 220 432,70 41 542,13 39 758,74 1 825 709,56 1 733 807,62 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot 514 120,65 603 272,02 Vuokratuotot 39 793,88 44 412,05 Korkotuotot 35 412,50 39 962,24 211 615,12 0,00 1 793 025,63 982 417,22 2 593 967,78 1 670 063,53 - 17 023,98 - 22 105,70 - 296 660,11 - 364 709,96 0,00 -1 134 942,48 - 313 684,09 -1 521 758,14 Omaisuuden arvonmuutokset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Vastikkeet Muut hoitokulut Omaisuuden arvonmuutokset Kulut yhteensä 32

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 2012 2011 1 094 000,00 4 000 000,00 0,00 379 880,98 - 3 363,77 0,00 1 090 636,23 4 379 880,98 41 814,18 46 592,08 5 641,89 4 424,31 Satunnaiset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku Liiton vastuu Kaunialan tappiosta Satunnaiset kulut P-K:n Sairaskotiyhdistyksen osuuden poisto TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja kalustot 1.1. Lisäykset Vähennykset 0,00 0,00 Poistot - 5 834,65 - 9 202,21 Tasearvo 31.12. 41 621,42 41 814,18 Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT 2012 2011 Markkina-arvo 7 801 810,09 8 759 262,26 Kirjanpitoarvo 5 728 327,28 6 336 395,22 2 073 482,81 2 422 867,04 Markkina-arvo 7 637 081,32 10 207 473,88 Kirjanpitoarvo 6 819 246,94 8 791 338,28 817 834,38 1 416 135,60 ELY-keskus, avustajatoiminta 82 860,41 64 140,96 Veteraanivastuu ry 13 800,00 0,00 SV:n Tuki- ja Perinnesäätiö 15 000,00 0,00 Muut siirtosaamiset 20 954,52 33 277,72 132 614,93 97 418,68 Pankki- ja teollisuusosakkeet Erotus Sijoitusrahastot Erotus Siirtosaamisten olennaiset erät 33

OMA PÄÄOMA Oma pääoma 1.1. 6 099 039,37 6 521 719,00 Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto 2005-2020:stä 1 000 000,00 1 000 000,00 Tilikauden yli-/alijäämä - 1 672 590,77 - 1 422 679,63 Oma pääoma 5 426 448,60 6 099 039,37 5 733 251,23 6 733 251,23 - 1 000 000,00 - 1 000 000,00 4 733 251,23 5 733 251,23 2012 2011 0,00 839,62 50 173,83 9 173,83 1 005 142,73 1 058 558,56 1 055 316,56 1 068 572,01 11 215 016,39 12 900 862,61 Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 1.1. Vähennys: Siirto omaan pääomaan Muut rahastot Adolf Ehrnroothin rahasto 1.1. Lisäys Vähennys 839,62 0,00 - 839,62 Marskin rahasto 1.1. 9 173,83 Lisäys 50 000,00 Vähennys - 9 000,00 Kaunialan sotavam.srl:n rahasto 1.1. Lisäys Vähennys OMA PÄÄOMA 31.12.2012 34 1 058 558,56 3 959,37 - 57 375,20

Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki 45 482,00 57 296,00 287 669,67 256 480,19 Ilmarinen, TyEL 7 040,77 0,00 Muut siirtovelat 7 903,71 6 144,56 348 096,15 319 920,75 2 519 795,00 3 613 795,00 50 456,38 50 456,38 Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen PAKOLLISET VARAUKSET Kaunialan tulevaisuusjärjestelyjen yhteydessä annettu sitoumus Kaunialan kiinteistön vuokranantajalle. MUUT SITOUMUKSET RAY:ltä 20. vuoden aikana saadut investointiavustukset 35

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA 1. HUOLTOTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä 2. SAIRAALATOIMINTA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) 3. YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulujäämä 4. KESKUSTOIMISTO Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulujäämä Tuotto- / kulujäämä 36 2012 2011 258 565,24 247 682,65 -158 114,42 -5 589 232,87 -128 268,00 -5 939 706,50 -5 488 782,05 -5 820 291,85 26 868 458,21 967 478,53 -2 655 515,52 -18 753 188,02 -603 073,32 -5 267 578,34 25 466 397,58 804 227,31 -3 047 377,84 -18 326 938,69 -445 221,19 -4 997 220,37 556 581,54 -546 133,20 12 164,89 31 026,66 -68 844,64 0,00 -348 436,53 -67 634,01 0,00 -437 687,51 -405 116,28 -474 294,86 12 260,00 12 200,00 -511 383,13 -5 834,65 -141 660,25 -479 611,87 -9 202,20 -139 138,22 -646 618,03 -615 752,29 -5 983 934,82 -7 456 472,20

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2012 2012 2011 1 597 906,27 659 442,08 -122 862,83 0,00 -305 480,04 -153 647,58 0,00 -349 623,18 1 169 563,40 156 171,32 1 462 671,81 -828 313,07 -1 203 957,85 -235 276,00 -335 133,31 -86 512,12 1 327 016,45 -535 965,79 -806 991,91 -166 515,80 -338 208,91 -45 403,58 -1 226 520,54 -566 069,54 -6 040 891,96 -7 866 370,42 2 665 755,33 -309 528,05 1 742 719,21 -1 525 112,19 2 356 227,28 217 607,02 -3 684 664,68 -7 648 763,40 1 094 000,00 -3 363,77 4 379 880,98 0,00 1 090 636,23 4 379 880,98 326 000,00 -26 000,00 432 000,00 -27 000,00 300 000,00 405 000,00 -2 294 028,45 -2 863 882,42 3 959,37 0,00 91 686,25 4 304,04 -24 784,63 990 357,65 95 645,62 969 877,06 VEROT -13 800,87 -1 254,51 Vähemmistöosuus 141 879,17 122 696,19 -2 070 304,53 -1 772 563,68 VARAINHANKINTA 1. YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuottojäämä 2. LIIKETOIMINTA Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja -kulut Liikevoitto (-tappio) Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Omatoiminen kulujäämä SATUNNAISET ERÄT Tuotot Kulut YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus Tilikauden tulos MUUT RAHASTOT Tuotot Kulut Siirto rahastoon Tilikauden yli-/alijäämä 37

KONSERNITASE 1.1.-31.12.2012 VASTAAVAA 2012 2011 79 749,59 106 123,22 1 100 509,39 3 753 486,46 1 161 240,90 4 016 051,06 101 776,92 284 476,79 12 547 574,22 52 102,88 205 969,07 79 259,74 127 863,64 392 117,07 15 127 733,50 49 602,88 304 872,72 79 259,74 18 204 905,06 21 364 864,73 265 870,47 225 863,56 2 300,00 265 842,00 2 300,00 265 842,00 1 594 904,02 895 483,75 1 188 672,37 1 552 623,88 2 490 387,77 2 741 296,25 2 900 000,00 2 050 000,00 3 327 694,28 33 836,00 4 276 843,65 53 595,12 3 361 530,28 4 330 438,77 9 020 088,52 9 613 440,58 27 224 993,58 30 978 305,31 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistöt Asunto-osakkeet Pankki- ja teoll.osakkeet+osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset sijoitukset Lainasaamiset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset Potilasvarat Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ 38

KONSERNITASE 1.1.-31.12.2012 VASTATTAVAA 2012 2011 7 794 238,05 8 499 551,63 1 005 142,73 4 733 251,23 3 198 085,00 2 374 205,35 -2 070 304,53 1 058 558,56 5 733 251,23 3 410 845,93 2 886 988,77 -1 772 563,68 17 034 617,83 19 816 632,44 -4 685,32 124 844,51 2 519 795,00 3 613 795,00 200 000,00 2 340 471,48 200 000,00 2 456 722,38 Pitkäaikainen vieras pääoma yht. Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ennakot Ostovelat Siirtovelat Potilasvarat Muut lyhytaikaiset velat 2 540 471,48 2 656 722,38 110 841,21 15 987,00 453 380,64 4 050 830,83 33 836,00 469 918,91 99 894,28 6 117,00 545 873,59 3 404 256,07 53 595,12 656 574,92 Lyhytaikainen vieras pääoma yht. 5 134 794,59 4 766 310,98 Vieras pääoma 7 675 266,07 7 423 033,36 27 224 993,58 30 978 305,31 OMA PÄÄOMA Osake- osuus ja muu vast. pääoma Rahastot Kaunialan sotavammasair. rahasto Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 Muut rahastot Edell. tilik. yli-/alijäämä Tilikauden tulos VÄHEMMISTÖOSUUS PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat Lainat rahoituslaitoksilta VASTATTAVAA YHTEENSÄ 39

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Perustiedot: Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien vuonna 1940 perustama huoltojärjestö. Konserniin kuuluvat liiton 65 prosentin osuudella omistama Kaunialan Sairaala Oy, joka omistaa 100 % Kauniala Oy:stä; Kyyhkylä-säätiö, joka omistaa 100 % Kyyhkylä Oy:stä ja Kyyhkylän Kartano Oy:stä sekä 65,7 % Kiinteistöosakeyhtiö Kyyhkylästä; Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiö; Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö ja Veljesliiton 100 %:sti omistama Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Vantaan kaupunki on vähemmistöosakkaana Kaunialan Sairaala Oy:ssä 35 prosentin omistusosuudella. Kyyhkylä-säätiön toinen perustaja on Mikkelin kaupunki, mutta säätiössä määräysvalta on toistaiseksi Veljesliitolla. Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiön ja Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiön hallinnon nimeää kokonaisuudessaan Veljesliiton hallitus. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet: Kaunialan ja Kyyhkylän sairaalatoiminnat on esitetty tuloslaskelman Varsinainen toiminta-kohdassa. Kyyhkylän majoitustoiminta ja Myyntipalvelu Oy:n toiminta Varainhankinta-kohdassa. Tuki- ja perinnesäätiön tilinpäätöskaava muutettiin vuonna 2008 rahoitussäätiön kaavasta yhdistys- ja säätiökaavan mukaiseksi. Säätiön avustukset on esitetty Varsinaisen toiminnan huoltotoimintana. Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Pysyvät vastaavat on arvostettu pysyvään hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Arvopaperien arvostuksessa käytetään FIFO-periaatetta. Omistukset muissa yhteisöissä Kaunialan Sairaala Oy Kyyhkylä-säätiö SV:n tuki- ja perinnesäätiö SV:n myyntipalvelu Oy Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö 40 Kotipaikka Kauniainen Mikkeli Helsinki Helsinki Kauniainen Omistus 65 % 100 % Oma pääoma 50 000,00 340 000,00 50 456,38 8 409,40 Tulos - 405 595,42 -132 275,51 - 105 891,52 - 26,51 50 000,00 87 662,04

Konsernituloslaskelman liitetiedot: HENKILÖSTÖKULUT 2012 2011 16 702 360,26 16 055 531,17 3 230 013,54 3 095 994,57 885 977,09 811 566,32 20 818 350,89 19 963 092,06 34 32 Kaunialan sairaala Oy 273 256 Kyyhkylä-säätiö 211 205 Tuki- ja perinnesäätiö 0 0 Myyntipalvelu Oy 0 0 518 493 2012 2011 Osinkotuotot 514 120,65 603 272,02 Vuokratuotot 39 793,88 44 412,05 Korkotuotot 105 319,63 107 646,27 Omaisuuden arvonmuutokset 215 790,97 0,00 Muut tuotot 1 790 730,20 987 388,87 Tuotot yhteensä 2 665 755,33 1 742 719,21 - 17 023,98 - 22 105,70 - 296 660,11 - 364 709,96 4 175,85 -1 136 523,10 - 19,81 - 1 083,80 0,00 - 689,63 - 309 528,05 -1 525 112,19 2012 2011 1 094 000,00 4 000 000,00 0,00 379 880,98 - 3 363,77 0,00 1 090 636,23 4 379 880,98 Palkat, palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Sotainvalidien Veljesliitto SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Vastikkeet Muut hoitokulut Omaisuuden arvonmuutokset Korkokulut Muut rahoituskulut Kulut yhteensä SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku Liiton vastuu Kaunialan tappiosta Satunnaiset kulut P-K:n sairaskotiyhdistyksen osuuden poisto 41

Konsernitaseen liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT 2012 2011 1 161 240,90 896 703,38 257 849,82 631 764,16 0,00 - 46 032,75 - 318 581,33 - 321 193,89 1 100 509,39 1 161 240,90 2012 2011 Kiinteistöt 101 776,92 127 863,64 Asunto-osakkeet 284 476,79 392 117,07 Osakkeet ja sij. rahastot 12 547 574,22 15 127 733,50 Muut osakk. ja osuudet 52 102,88 49 602,88 Muut pitkäaik.sijoitukset 205 969,07 304 872,72 79 259,74 79 259,74 13 271 159,62 16 081 449,55 91 525,77 91 525,77 148 090,22 144 454,50 52 901,18 129 170,50 Valtiokonttori 254 636,44 153 657,14 Vantaan kaupunki 110 805,13 111 156,13 Muut siirtosaamiset 237 525,01 922 659,84 895 483,75 1 552 623,88 Koneet ja kalusto Koneet ja kalustot 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Tasearvo 31.12. Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto 3-6 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 6-10 vuotta Sijoitukset Lainasaamiset Siirtosaamisten olennaiset erät ELY-keskus Kela-työterveyshuollon palautus Ilmarinen, TyEL-palautus 42

OMA PÄÄOMA 2012 2011 5 426 687,26 6 099 039,37 340 000,00 340 000,00 SV:n Tuki- ja perinnesäätiö 50 456,38 50 456,38 Kaunialan Sotavammasrl:n tukisäätiö 50 000,00 50 000,00 Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 4 733 251,23 5 733 251,23 Liiton muut rahastot 1 055 316,56 1 068 572,01 Kaunialan rahastot 424 461,74 420 340,94 Kyyhkylän rahastot 2 703 270,48 2 922 042,17 20 178,95 58 449,37 4 301 299,76 4 847 044,65 -2 070 304,53 -1 772 563,68 17 034 617,83 19 816 632,44 3 096 223,44 2 841 222,51 317 142,41 34 623,79 49 893,56 0,00 Vantaan kaupunki 372 618,27 0,00 Muut siirtovelat 214 953,15 528 409,77 4 050 830,83 3 404 256,07 Liiton oma pääoma Säätiöiden säädepääomat Kyyhkylä-säätiö Liiton rahastot SV:n Tuki- ja perinnesäätiön rahastot Muu oma pääoma Tilikauden tulos OMA PÄÄOMA 31.12.2012 Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen Joulukuun palkkoja Valtiokonttori PAKOLLISET VARAUKSET Liiton vuokravaraus Kaunialan kiinteistön 2012 2011 2 519 795,00 3 613 795,00 vuokranantajalle. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Muut omasta puolesta annetut vakuudet 6 974,41 Pantatut rahavarat Vuokravastuut 1.1.2013 - 31.12.2013 2 100 000,00 1.1.2014 - 31.12.2018 10 500 000,00 1.1.2019 lukien vuokran vuosittainen määrä on se määrä, joka vastaa Suomen valtion 10 vuoden sarjaobligaation korkonoteerauksen mukaista vuotuista korkoa lisättynä 3,3 % - yksikön marginaalilla laskettuna 22 000 000 euron määrälle, lisättynä vuokranantajan maksamien korjausinvestointien määrällä. Korjausinvestoinneista 4 000 000 euron korkonoteeraus on 5 %. Vuokra-aika 31.12.2076 asti. Vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi vahvistettu kiinnitys 29.9.2006. 43

Yrityskiinnitys Vuokranmaksun vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys 1 500 000 euroa. Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät: Tilikaudella 2013 maksettavat 1 222,64 Tilikausilla 2014-2017 maksettavat 3 524,08 MUUT SITOUMUKSET 2012 2011 50 456,38 50 456,38 RAY:ltä 20 vuoden aikana saadut investointiavustukset 44

Sotainvalidien Veljesliitto 31.12.2012 Piiri Osastoja Sotainv. jäseniä Kuolleet Uusia Puolisoita päätöksiä Leskiä Tukijäseniä Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi 19 16 445 396 526 92 87 100 1 1 153 147 204 411 540 960 36 201 227 Kanta-Häme 16 224 52 87 398 339 Pirkka-Häme Lahti Kymi Satakunta Sisä-Suomi Suur-Savo Rannikko-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ruotsi 20 9 8 22 26 10 30 24 11 14 13 7 18 488 205 369 409 323 255 236 376 307 267 172 301 166 275 123 83 41 83 59 63 67 49 67 86 56 51 64 28 44 39 2 2 3 2 2 6 2 2 1 208 48 157 176 124 120 113 172 140 104 92 127 58 96 87 962 338 596 608 573 579 425 923 679 468 407 560 202 356 160 192 53 162 166 306 127 46 607 239 97 188 348 84 191 230 Yhteensä 263 5863 1211 24 2413 10145 3839 Sotainvalidijäsenet 5 863 Puolisojäsenet 12 558 Tukijäsenet 3 839 _________________ 22 260 Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit 361 Sotasokeat 15 Vuonna 2012 kuolleiden jäsenten määrä Uusia myönteisiä päätöksiä - 1 211 24 Vähennys vuoden 2012 aikana -1 187