Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013

Taitto Leila Tarvainen / Unionimedia Kuvat Vesa-Matti Väärä Noora Lehtovuori Antti Mikkola Marja Kivilompolo Painopaikka Wellprint 2014

Sisällys 1. Yleistä ............................................................................................... 4 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet Liiton tulevaisuus 2. Huolto................................................................................................ 6 Valtiovallalla ensisijainen vastuu Arjessa selviytyminen Avustajatoiminta Sotainvalidien hoito, kuntoutus ja muut palvelut hoitolaitoksissa 3. Edunvalvonta ..................................................................................... 10 Avopalvelut myös lievävammaisille Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta 4. Veljesjärjestö..................................................................................... 12 Vertaistuki Hengellinen työ 5. Järjestö............................................................................................. 13 Säilytettävä vahva organisaatio Kentän ohjaus Tapahtumat Ulkoinen tiedotus Sotainvalidi-lehti Sisäinen tiedotus Tutkimushankkeet Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet..............................................................................................20

1. Yleistä Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljes­ järjestö. Liiton jäsenpohja ja aatteellinen tausta ovat pysyneet samoina yli 70 vuotta. Nyt Veljesliiton tehtävänä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Turun liittokokous kesäkuussa hyväksyi suuntaviivat seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Asiakirjan mukaan liitto käyttää ainakin vielä nämä kaksi vuotta 2014 ja 2015 varojaan jäsen­kunnan hyväksi nykyisellä tasolla. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää – aina 2020-luvulle saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä vuoden alussa oli 5 863 ja vuoden päättyessä 4 860. Kertomusvuonna poistui joukostamme 1 033 sotainvalidia. Sota­ invalidien keski-ikä oli vuoden lopussa yli 90 vuotta. Vuonna 2020 sotainvalidien määräksi arvioidaan vielä vajaa tuhat. Sotainvalideista asuu kotona edelleen noin 80 % ja loput 20 % palvelutaloissa tai pitkä­ aikaisessa laitoshoidossa. Useimpien jäsenten kohdalla kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palvelua. Korkean iän ja toimintakyvyn heikentymisen myötä sota­invalidit tarvitsivat yhä enemmän erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puoliso­ jäsenten määrä oli vuoden alussa 12 558 ja vuoden lopussa noin 11 569. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 1 937 ja sotainvalidien leskiä 9 632. Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2013 alussa yhteensä 3 839 tukijäsentä ja vuoden päättyessä 3961. Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Luonteva osa tukijäsenten ja yhteyshenkilöiden verkostoa ovat sotainvalidien lapset ja etenkin lapsenlapset. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtii Veljesliiton ohella Sotainvalidien Perinnejärjestö. Liiton tulevaisuus Sotainvalidiosastojen hiljalleen purkautuessa, piirien alueelle on muodostunut alue- ja maakuntaosastoja. Jatkossa sotainvalidi-, puoliso- ja tukijäsenet siirtyvät sotainvalidipiirien jäseniksi. Helsingin ja Rannikko-Pohjanmaan piireissä näin on jo tapahtunut. Kertomusvuonna hyväksyttyjen piirien ns. ”sekamallisääntöjen” mukaan sotainvalidipiirissä voi samanaikaisesti olla sekä sotainvalidiosastoja että henkilöjäseniä. 4

Puolisojäsenille järjestetään monenlaista kuntoutus- ja virkistystoimintaa. Kun aikanaan myös sotainvalidipiirissä sotainvalidien määrä on enää muutamia jäseniä (20), purkautuu myös piiri. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskien huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Liittovaltuusto velvoitti lokakuun kokouksessaan hallituksen valmistelemaan esitystä liiton sääntöjen muuttamisesta Jyväskylän vuoden 2015 liittokokoukseen. Sääntömuutos pyritään valmistelemaan siten, että säännöt voisivat olla käytössä liiton toiminnan loppuun saakka. 5

2. Huolto Valtiovallalla ensisijainen vastuu Ensisijainen vastuu sotainvalideista on ollut ja on valtiolla. Veljesliitto jatkoi kertomusvuonna ponnisteluja kaikkien sotainvalidien saamiseksi sotavammaprosentista riippumatta kunnan järjestämien avopalvelujen ja niissä tapauksissa, joissa kotona asuminen ei enää järkevin tukitoiminkaan onnistu, myös kodinomaisen laitoshoidon palvelujen piiriin. Nämä tavoitteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittiseen ohjelmassa vuosille 2010–2015. Vuonna 2013 toteutui eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisesti tekemän lakialoitteen tuloksena laitoshoidon prosenttirajan lasku 20 prosenttiin. Arjessa selviytyminen Sotainvalidit sekä puolisot ja lesket tarvitsevat arjessa selviytyäkseen kotiinsa erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä merkitsee monien käytännön hankaluuksien ilmaantumista sekä toimintakyvyn heikentymistä. Vaikeissakin tilanteissa kotona asuminen usein kuitenkin onnistuu, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua aika ajoin jaksottaiseen laitoshoitoon ja kuntoutukseen helpottaa kotona selviytymistä. Vähintään 20 prosentin sotainvalideilla on oikeus saada mm. kunnan järjestämiä kotija tukipalveluja Valtiokonttorin maksamana, joskin kunnat edelleen toteuttavat tätä velvollisuutta hyvin eri tavoin. Lievempivammaiset alle 20 prosentin haitta-asteen sotainvalidit ja puolisojäsenet eivät kuulu tämän lakisääteisen palvelun piiriin, joten liitto on avustajatoimintaprojektillaan yrittänyt helpottaa erityisesti heidän tilannettaan. Liiton toimintaa ja taloutta koskevan PTS-suunnitelman mukaisesti erilaista kohdennettua tukea suunnattiin etupainotteisesti jäsenkunnalle huolto- ja tukirahan lisäksi. Lisätukea jaettiin piireille jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Piirien velvollisuus oli huolehtia siitä, että vähävaraistenkin osastojen jäsenet saavat tukea. Lisätukea voitiin käyttää puolisoiden ja leskien kuntoutukseen, jäsenten arjessa selviytymisen auttamiseen niin kotona kuin laitoksissa, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon ja kuljetuspalveluihin. Tuen myöntäminen on ollut mahdollista liiton laitosten myynnin ansiosta. Sotainvalidipiirit ja -osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvarojen sekä liiton tuen turvin edelleen myös avustuksia taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidiperheille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminta on osa sotainvalidien jäsen- ja huoltopalvelua. Sillä tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä itsenäistä kotona asumista, kunnallisen sekä yksityisen kotihoidon rinnalla. Se tarjoaa omassa kodissa toteutettavia tukipalvelutehtäviä, muun muassa siivousta, ruuanlaittoa, ulkoilua, seurustelua, kaupassakäynti- ja saattoapua. Avustajien työnkuvaa on vuosien mittaan mo6

Avustajatoiminta auttaa arkisissa asioissa, tässä esimerkiksi hämeenlinnalaiset ovat ulkoilemassa. nipuolistettu ja käyntiaikoja räätälöity asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tavoitteena on kiireettömyys ja ajan antaminen asiakkaalle, jossa sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää. Samalla kun sotainvalidit ja heidän puolisonsa ja leskensä ovat saaneet apua koteihinsa, työttömille työnhakijoille on voitu tarjota motivoivaa työtä ja mahdollisuuksia kouluttautua työsuhteen aikana. Avustajiksi on palkattu pääsääntöisesti yli 500 päivää työttömänä olleita henkilöitä. Toimintavuoden aikana lisättiin nuorten mahdollisuuksia työllistyä avustajatoimintaan ja samalla osallistuttiin valtakunnalliseen Nuorten yhteiskuntatakuu -kampanjaan. Avustajatoimintaa on toteutettu Sotainvalidien Veljesliiton hallinnoimana työvoima­ poliittisena hankkeena 1.11.1998 alkaen, joten toiminta on jatkunut jo yli 15 vuotta. Vuonna 2013 tapahtui iso muutos, sillä valtakunnallinen tukihanke ei saanut enää rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä eikä Uudenmaan ELY-keskukselta liiton ja veteraanijärjestöjen ponnisteluista huolimatta. Jäsenistön kannalta positiivista oli kuitenkin se, että kaikki aluehankkeet saivat jatkorahoituksen tai uuden päätöksen kolmivuotiselle hankekaudelle. Marraskuussa haettiin uudelle hankkeelle rahoitusta Etelä-Savoon. Tätä koskeva viranomaisten päätöksenteko siirtyi vuodelle 2014. Tukihankkeen työllisyyspoliittisen rahoituksen päätyttyä toimintaa jouduttiin supistamaan ja sopeuttamaan uuteen tilanteeseen. Koulutussuunnittelijan tehtävä päättyi 31.12.2012, ja keväällä 2013 käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen hankkeen projektisihteeri irtisanottiin. Tukihankkeeseen jäi pelkästään projektijohtaja. Taloudellisista syistä hankkeille jaettava tukirahoitus väheni ja sen myötä tukivalikoima supistui. Hanke sai Rintamanaisten Liiton purkautuessa lahjoituksen, jolla pystyttiin pitämään kolme peruskurssia. Loppuvuodesta järjestettiin Sotainvalidien Veljesliiton kustantamana toiset kolme peruskurssia. Kurssit keskitettiin yhtä lukuun ottamatta Tampereelle. Peruskurssin kävi vuoden aikana 140 avustajaa. Veteraanivastuun tukisumma kaksinkertaistui edellisvuo7

siin verrattuna. Tukea saatiin nyt 110 000 euroa, joka suunnattiin aluehankkeiden avustajien jatkotyöllistämiseen. Tukihanke on toiminut alueellisten hankkeiden projektihenkilöstön ja hallinnoijien tukena. Avustajien peruskurssien lisäksi tukihanke järjesti keväällä projektihenkilöstön neuvottelupäivät sekä syksyllä projektipäälliköiden ja alueohjaajien neuvottelupäivät. Projektijohtajan apuna toimi projektipäälliköistä koottu työryhmä, joka työsti jatkotyöllistämisen prosessimallia ja loi muun muassa avustajien urasuunnitteluprosessin tueksi manuaalin. Näin hanke vahvisti osaamistaan, joka on ollut edellytyksenä työvoimahallinnon tuelle. Vuoden aikana aluehankkeet saivat työvoimahallinnon tukea yhteensä 1,5 miljoonaa euroa 36 projektihenkilön palkkaukseen. Ely-keskusten maksamien avustajien palkkatukien määrä oli tähän nähden kaksin-/kolminkertainen. Hankkeen tiedottamista pyrittiin lisäämään lehtiartikkelein, tiedotteilla, avustajatoiminta.fi-sivuilla sekä TV:n välityksellä: projektijohtaja oli 5.11.2013 vieraana MTV3:n Studio55-ohjelmassa, joka käsitteli avustajatoimintaa. Ohjelman ansiosta aluehankkeisiin saatiin useita uusia avustajaehdokkaita. Avustajatoiminnassa oli 16 aluehanketta, joilla oli yhteensä 21 toimipistettä eri puolilla Suomea Kainuuta ja Etelä-Savoa lukuun ottamatta. Hankekauden päättyessä avustaja­ toiminnan piirissä oli 7726 asiakastaloutta, joista 675 sotainvaliditalouksia ja 2307 sotainvalidien puoliso- tai leskitalouksia (yhteensä 2982 taloutta, 38,6 %). Suurin asiakasryhmä kotitalouksien lukumäärän osalta oli sotaveteraanit (3436 taloutta 44,5 %), mutta tehtyjen avustajatuntien (43 % si / 40 % sv) ja käyntikertojen mukaan sotainvaliditaloudet (44 % si / 39,5 % sv) saivat eniten avustajapalveluita. Aluehankkeissa työskenteli keskimäärin 349 avustajaa samanaikaisesti ja vuoden aikana 568 eri avustajaa. Avustajista 24,8 % oli alle 40-vuotiaita, 28,4 % oli 40–50-vuotiaita ja yli 50-vuotiaita oli 46,8 %. Sotainvalidien hoito, kuntoutus ja muut palvelut hoitolaitoksissa Veljesliiton tehtävä on varmistaa entisten omien laitosten sekä sairas- ja veljeskotien tulevissa järjestelyissä, että sotainvalidit ja muut veteraanit ovat niissä edelleen ensisijaisia potilaita ja asiakkaita niin kauan kun he näiden laitosten palveluja tarvitsevat. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton, Hokulin toimintaan. Kaunialan sotavammasairaalassa toimintaa jatkettiin yhdessä kiinteistön nykyisin omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeista vuoden 2013 loppuessa Veljesliitto omisti 60 % ja Vantaan kaupunki 40 %. Veljesliitto on osaltaan luvannut vastata Kaunialan Sairaala Oy:n vuokrasta, mikäli yhtiön oma toiminnallinen tulos ei riitä sen kattamiseen. Hoitopaikkoja luovutetaan Vantaan kaupungin kanssa erikseen sovitun aikataulun mukaisesti kaupungin käyttöön. Vuoden 2014 alussa Vantaan osuus oli 115 paikkaa 200 hoitopaikasta. Kaunialan kiinteistön lokakuussa 2010 käynnistynyt korjaus- ja uudisrakennushanke jatkui myös vuonna 2013 ja valmistui pääosin vuoden 2014 alkuun mennessä. Veljesliitolla on osake-enemmistö sairaalaosakeyhtiössä halutessaan aina vuoden 2018 loppuun saakka. 8

Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa johtaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin yhdessä perustama Kyyhkylä-säätiö. Sen hallituksessa liiton nimeämillä edustajilla oli edelleen enemmistö. Kyyhkylä-säätiö varmistaa sääntöjensä tarkoituspykälän mukaisen sotainvalidien ja muiden veteraanien hoidon mahdollisimman pitkään uusia asiakasryhmiä ja toimintamuotoja etsimällä. Kuntoutussairaalan toimintaa johtaa Kyyhkylä Oy sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaa Kyyhkylän Kartano Oy. Yhdessä Mikkelin kaupungin (Naistinki Oy) kanssa perustettu Kiinteistö Oy Kyyhkylä ylläpitää Rustholli-hotellia. Kyyhkylän Palvelukeskus Oy osti Veljesliiton Kouvolan osastolta Haanojan palvelukeskuksen, jonka toiminta siirtyi uudelle omistajalle marraskuun alussa. Ilveskodissa tasapainoa harjoitettiin Kaatumatta paras -hankkeessa monipuolisin tehtävin. 9

3. Edunvalvonta Avopalvelut myös lievävammaisille Sotainvalidien vanhuudenhuollon edellyttämiä muutoksia sotilasvammalakiin pyrittiin viemään eteenpäin liiton sekä sen piirien ja osastojen yhteisvoimin. Liittokokouksen 6.6.2013 hyväksymän kannanoton mukaisesti kiireellisin uudistustarve koskee sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen prosenttirajan poistamista, niin että myös 10 ja 15 prosentin sotainvalidit saavat tarvitsemansa palvelut. Liittokokouksen kannanoton lisäksi asian kannalta keskeisiin ministereihin ja eduskuntaryhmiin vedottiin erikseen tarvittavien määrärahojen saamiseksi valtion vuoden 2014 talousarvioon. Samalla tuotiin vakavana epäkohtana esiin 10 ja 15 prosentin sotainvalidien asema väliinputoa­jina heidän jäädessään sekä sotilasvammalain että valtion veteraanikuntoutuksen määrä­ rahoista korvattavien kotipalvelujen ulkopuolelle. Eduskuntaryhmien yhteyshenkilöille 13.2.2013 järjestetyssä tilaisuudessa korostettiin sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman toteuttamisen tärkeyttä kokonaisuudessaan sisältäen myös laitoshoidon korvattavuuden laajentamisen. Rintamaveteraaniasian neuvottelukunnalle jätetty valtion talousarviota koskeva liiton esitys sisälsi edellä kerrottujen uudistusten lisäksi sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutuksen tarkoitukseen varatun määrärahan korottamisen pitkien jonotusaikojen helpottamiseksi. Huolimatta koko järjestön yhteisistä ponnisteluista ja lisääntyneestä yhteydenpidosta päättäjiin eivät sotilasvammalain muutosesitykset johtaneet vielä toimintavuonna lainmuutoksiin ja tarvittavien määrärahojen saamiseen valtion talousarvioon. Sotainvalidien kuntapalvelujen saatavuuden ja tason varmistamiseksi sotainvalidipiirit järjestivät kuntien sosiaali- ja terveystoimen virkamiehille eri puolilla maata koulutustilaisuuksia, joissa luennoitsijoina toimivat Valtiokonttorin ja liiton asiantuntijat. Heinäkuussa 2013 voimaan tulleesta vanhuspalvelulaista tiedotettiin muun muassa Sotainvalidi-lehden välityksellä ja annettiin koulutusta piirien toiminnanjohtajille. Sairaskoteja ja sotainvalidipiirejä pyydettiin erityisesti ryhtymään toimiin, jotta vanhuspalvelulain tavoitteena oleva puolisojen yhdessä asumisen jatkaminen olisi mahdollista silloinkin, kun toinen tarvitsee jatkuvaa hoitoa. 10

Veteraanijärjestöt ovat aktiivisesti yhteydessä eduskuntaan ja muistuttavat päättäjiä vallitsevista epäkohdista sekä niiden pikaisen korjaamisen tärkeydestä. Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta Sotainvalidit ja heidän leskensä tarvitsevat oikeuksiensa toteutumiseksi asiantuntevaa neuvontaa ja apua sotilasvammakorvauksia ja muussa sosiaaliturvaa koskevissa asioissa ja hakemusten tekemisessä. Vastuu tästä on yhä enemmän siirtynyt sairas- ja veljeskotien neuvontapalvelulle. Liitto tuki neuvontapalvelua toimittamalla materiaalia ja järjestämällä uusille neuvontatyötä tekeville lakikurssin. Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 15 korjausneuvojaa olivat edelleen sotainvalidien ja veteraanien sekä heidän leskiensä käytettävissä selvitettäessä asuntojen korjaustarpeita ja -mahdollisuuksia sekä yhteiskunnan tukea remontteihin. Korjausneuvojien tuella toteutettiin vuoden 2013 aikana 286 sotainvalidin asunnon korjausta. Näiden lisäksi asuntojen korjauksia on tehty myös sotainvalidien leskille. 11

4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliiton kolmas tukipilari – veljesjärjestö-toiminta on perustunut aina vertaistukeen, jo vuosikymmeniä aikaisemmin kuin tämä termi keksittiin. Veljeshenki on tarkoittanut huolehtimista toisista sotainvalideista ja heidän omaisistaan. Tämä toiminta on aina painottunut sotainvalidiosastoihin ja -piireihin. Vuosikymmeniä jatkunut vertaistuen merkitys näkyy muun muassa siinä, että sotainvalidien eliniän ennuste on pidempi kuin muilla saman ikäisillä miehillä. Virkistys- ja muiden tilaisuuksien, matkojen ja retkien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat pääosin vastanneet nuoremmat tukijäsenet. Veljeshenki jatkuu nyt nuorempien sukupolvien tukemana vahvana kaikessa tässä toiminnassa. Ikääntyvän jäsenkunnan yhtenä ongelmana on yksinäisyys. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Hengellinen työ Liiton hengellisen toiminnan johdossa on hallituksen nimeämä hengellisen työn toimikunta. Siihen kuuluu yksi sotainvalidi sekä pohjoisen, itäisen, läntisen ja eteläisen alueen aluepapit. Toimikunnan puheenjohtajana toimi liiton eläkkeelle siirtynyt pappi. Hengellinen toiminta sotainvalidien ja heidän puolisoittensa ja leskiensä parissa on kuluneen vuoden ajan ollut jälleen runsasta. Vaikka jotkut piirit järjestävät edelleen perinteisiä omia hengellisiä päiviään tai myös yhteisiä toisten veteraaniliittojen piirien kanssa, runsaimmin on kuitenkin osallistuttu sotiemme veteraanien seutukunnallisiin kirkkopäiviin eri puolilla Suomea. Sotainvalidi-lehti on julkaissut jokaisessa numerossaan hengellisen toiminnan aukeamaa. Veljesliiton piirien luottamuspapit kokoontuivat lokakuussa Helsinkiin yhteisille neuvottelupäiville. Vieraana oli Puolustusvoimien uusi kenttäpiispa Pekka Särkiö. Päivillä keskusteltiin hengellisten teemojen lisäksi liiton hengellisen työn tulevaisuudesta. Liiton pääsihteeri ilmoitti keskustoimiston ottavan jatkossa vastuun luottamuspappien neuvottelupäivien järjestelyistä. Sotainvalidien Veljesliitto arvostaa liiton puitteissa tehtävää hengellistä työtä. 12 Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n alaisuuteen perustettu hengellisen työn toimikunta. Kukin liitto on nimennyt siihen kaksi edustajaansa. Toimikunta on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Näitten päivien asiamiehenä on toiminut Veljesliiton pappi. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin eri puolilla maata 38 seutukunnallista kirkkopäivää. Päivät kokosivat yhteensä yli 9 000 osallistujaa eri puolilla maatamme. Veteraanivastuu ry on voinut kirkkohallituksen myöntämien kolehtivarojen avulla tukea näiden päivien järjestelyjä hieman yli 100 000 euron summalla.

5. Järjestö Säilytettävä vahva organisaatio Liiton organisaatio pidetään vahvana ja toimintakykyisenä. Veljesliiton omaa organisaatiota supistetaan hallitusti liittokokouspäätösten mukaisesti. Liiton ja sen jäsen­ yhdistysten voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti jäsenkunnan hyväksi heidän elinaikanaan. Vuoden lopulla Veljesliitolla oli edelleen 19 sotainvalidipiiriä, joista yksi toimii Ruotsissa. Sotasokeat ry. ja Aivoinvalidit ry. jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. Osastoja oli vuoden loppuessa 261, joten kolme osastoa purkautui kuluneen vuoden aikana. Piirien toiminnanjohtajista 17 oli vuoden lopulla liiton palkkauksessa. Puolet toiminnanjohtajista oli osa-aikaisia tai johti piirin lisäksi kaupunkiosastoa. Tavoitteena on ollut turvata tehtävien joustava hoitaminen palkattujen toimihenkilöiden määrän vähitellen supistuessa samalla kun jäsenkunta ja yhdistysten määräkin vähenevät. Kentän ohjaus Piirien tehtävä on huolehtia siitä, että jokaisesta piirin alueella asuvasta sotainvalidi- ja puolisojäsenestä pidetään huolta ja että jokainen jäsen saa hänelle lainsäädännön turvaamat etuudet ja palvelut. Tärkeänä pidetään, että jokainen piiri järjestää alueellaan erilaisia virkistyksellisiä tilaisuuksia, joihin piirin kaikki jäsenet voivat halutessaan osallistua. Piirit muodostuvat itsenäisistä paikallisosastoista, joissa varsinainen jäseniin ja puolisojäseniin kohdistuva huolto- ja tukityö tehdään. Sotainvalidipiirit huolehtivat myös osastojensa toimintaedellytyksistä. Järjestöpäällikkö on vastannut kentän ohjauksesta keskustoimiston johtoryhmän ja pääsihteerin ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2013 piirikäynneillä keskityttiin piirien tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnitelmiin sekä voimavaroihin. ”Miten piirit ja niiden osastot ovat varmistaneet toimintakykynsä, kun sotainvalidien määrä vääjäämättä vähentyy ja useat osastot purkautuvat?” ”Miten tukihenkilötoiminta ja Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistyksen toiminta piireissä toimii?” ”Onko talouden suunnittelussa huomioitu piirien arvioitu toiminta-aika, jotta omat varat sekä liitolta vuosittain tuleva tuki riittävät piirien toiminnan turvaamiseen purkautumiseen saakka?” ”Miten piirien henkilöresurssit on suunniteltu huomioiden toiminnan vähentyminen, mutta toisaalta sen, että piirien tulee toimia vielä useita vuosia?” Piirikäynneillä selviteltiin myös piirien akuutteja käytännön asioita, joihin haettiin liiton johdon näkemystä ja ajatuksia sekä välitettiin toiveita liiton suuntaan. Järjestöpäällikkö välitti piirien näkemyksiä keskustoimiston johtoryhmälle. Järjestöpäällikkö laati jokaisen käydyn piirivierailun perusteella raportin, joka annettiin kunkin piirin piirihallituksen sekä keskustoimiston johtoryhmän tietoon. Järjestöpäällikkö raportoi työstään pääsihteerille ja keskustoimiston johtoryhmälle. 13

Tapahtumat Kansallisen veteraanipäivän 27.4.2013 tapahtumat Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Jyväskylän Paviljongissa teemalla ”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta”. Kansallisena veteraanipäivänä järjestettiin päätapahtuman lisäksi lukuisia paikallisia tilaisuuksia eri puolilla maata mm. sotainvalidien veljeskodeissa. Sotainvalidien Veljesliiton 63. liittokokous pidettiin 5.-6. kesäkuuta 2013 Turun Sokos Hotelli Caribiassa. Virallisia kokousedustajia oli 213, joista sotainvalideja oli 57 ja muita edustajia 156. Edustajia oli 181 osastosta, 19 piiristä ja kahdesta erikoisjäsenyhdistyksestä. Liittokokouksen, liittokokousjuhlan ja muiden oheistapahtuminen järjestelyt sujuivat hienosti Varsinais-Suomen piirin ja Turun sotainvalidiosaston hoitamina. Kokousedustajille esiteltiin liittovaltuuston hyväksymät liiton selonteko kaksi vuotta taaksepäin ja suuntaviivat kaksi vuotta eteenpäin. Liittokokous hyväksyi ne keskustelun jälkeen. 69. Sotainvalidien viikko 1.9.–8.9.2013 Viikon aikana järjestettiin paikallisia sotainvaliditapahtumia. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon perinteinen seminaari pidettiin 23.10.2013 Helsingissä. Liittovaltuusto ja sotainvalidien kunniakerho kokoontuivat samassa yhteydessä. Ennen kunniakerhon kokousta piti valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas esityksen aiheesta Taistelukentän välineet Suomen rintamilla vuosina 1941–1944. Kunniakerhon jäsenistä oli elossa 152, joista paikalla kokouksessa oli 42. Kerhon puheenjohtajan eli oltermannin tehtävään valittiin yksimielisesti edelleen Risto Seppälä Lappeenrannasta ja varapuheenjohtajaksi edelleen Erkki Kitunen Toijalasta. Piirien ja kaupunkiosastojen toiminnanjohtajien ja muiden toimihen­kilöiden neuvottelupäivät pidettiin 7.–8.5.2013 Helsingissä ja Tallinnassa. Piirien toiminnanjohtajien koulutuspäivät järjestettiin 19.–20.9.2013 Helsingissä Valtiokonttorin neuvontapalvelupäivän yhteydessä. Toiminnanjohtajien koulutuspäivä järjestettiin 8.2.2013 Vantaalla ja liiton perinteinen lakikurssi pidettiin 9.–10.10.2013 myös Vantaalla. Veljeskotipäivät järjesti Keski-Suomen Sairaskotisäätiö 3.–4.10.2013 Jyväskylän Paviljongissa. Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton (Hokuli) veljeskotipäivät järjestettiin 23. kerran. Avustajatoimintaprojektin alueellisten projektipäälliköiden ja käytännön avustajatehtävissä toimivien henkilöiden koulutustoiminta jatkui eri puolilla maata. Keskustoimiston henkilökunnan tyky-päivää vietettiin 25.4.2013 Tallinnassa ja minityky-päivää Suomenlinnassa 1.7.2013. Pasilan veteraani- ja perinnejärjestöjen toimistoissa työskentelevä henkilökunta vietti yhteistä pikkujoulua 29.11.2013 Pasilassa. Ulkoinen tiedotus Sotainvalidien Veljesliiton ulkoisella tiedotuksella halutaan muistuttaa kansalaisia sotainvalideista: heidän olemassaolostaan, heidän uhrauksistaan ja tilanteestaan nykypäivänä. Esillä pyritään pitämään myös sotainvalidien edunvalvontaan liittyviä asioita. 14

Liittokokous järjestettiin onnistuneesti Turussa 5.–6.6.2013. Kuva veljesillasta. Piirit ja osastot ovat hoitaneet medianäkyvyyden omissa paikallismedioissaan, kun taas valtakunnallista näkyvyyttä on hoidettu keskustoimistosta. Vuonna 2013 sotainvalidit olivat esillä valtakunnallisessa mediassa useampaan otteeseen. Veteraanipäivänä sotainvalidit olivat muiden veteraanien ohella esillä Iltalehdessä, joka teki järjestöjen avulla ison veteraanikyselyn. Ilta-Sanomissa puolestaan keskityttiin sotainvalideihin 3 sivun verran. Avustajatoiminta sai huomiota, kun projektijohtaja Eija Kilgast esiintyi marraskuussa MTV3:n Studio55:n ohjelmassa. Yle TV1:n Akuutti-ohjelmassa esitettiin itsenäisyyspäivän alla jakso, jossa haastateltiin 103-vuotiasta Tornion Saarenvireessä asuvaa sotainvalidia. Vuoden lopulla Ilta-Sanomissa oli Lasse Lehtisen juttu Coca-Colan roolista kylmässä sodassa sekä juomajätin yhteyksistä Veljesliittoon. Liitto on näkyvästi esillä myös Facebookissa. Veljesliitto on ollut esillä myös ulkopuolelta syntyneissä jutuissa, esim. keväällä Ylen MOT-ohjelmassa, jossa käsiteltiin veteraanijärjestöjen rahankäyttöä. Pääsihteeri pystyi kuitenkin esittämään liiton varojen käytöstä, että liiton varoja käytetään etupainotteisesti ja ne käytetään jäsenten elinaikana. Näin liitto sai ohjelmasta ”puhtaat paperit”. Kaikkiaan ulkoisessa tiedotuksessa onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Eri lehtiin ja ohjelmiin räätälöidyt aiheet ja juttuvinkit ovat tuottaneet tulosta. Veljesliiton tiedottaja Elina Ruuttila jatkoi vuonna 2012 alkanutta äitiysvapaataan hoitovapaalla ja sijaisenaan vuonna 2013 jatkoi Marja Kivilompolo. 15

Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehden avulla sotainvalideille ja puolisojäsenille vahvistuu kuva siitä, että heistä pidetään huolta. Lehti jakaa myös tärkeää tietoa jäsenkunnan lakisääteisistä eduista ja oikeuksista, sekä on osaltaan sotainvalidien perinnetyön tekemistä. Lehden painos oli noin 25 000. Lehti ilmestyi vuonna 2013 viisi kertaa aiemman kuuden sijasta. Piiri­ sivujen laajuutta lisättiin. Lehdessä tehtiin pieniä sisällöllisiä muutoksia hengelliseen aukeamaan sekä lisättiin uusi aukeama, jossa keskitytään henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Aukeamalla on mm. annettu jumppaohjeita kotiin. Lisäksi aukeamalla on palsta ulkopuolisille, vanhusten asioiden parissa työskenteleville oman alansa asiantuntijoille, jotka saavat tekstissään esitellä oman alansa kuulumisia. Uudistetusta Sotainvalidi-lehdestä on saatu hyvää palautetta. Sisäinen tiedotus Sotainvalidien Veljesliiton sisäisen tiedotustoiminnan tavoitteena on avoimuus – kaikilla organisaatiossa toimivilla on ajan tasalla olevaa tietoa niistä asioista, joita hän tarvitsee työtehtävissään. Piireille kootaan useaan kertaan vuodessa piiritiedote, jossa kerrotaan ajankohtaisista asioista. Myös osastoihin ollaan yhteydessä vuoden mittaan. Veljesliitto teetti oman taskukalenterinsa vuodelle 2013, jonka painos oli 5 080. Tutkimushankkeet Veljesliitto täyttää 75 vuotta vuonna 2015. Liiton palkkaama filosofian tohtori Tuomas Hoppu jatkoi osan vuotta liiton historian tutkimusta. Työtä valvoo liiton hallituksen asettama historiatoimikunta. Uusin historiakirja ilmestyy liiton juhlavuonna. Veljesliiton neljän eri yliopiston tutkijoiden kanssa käynnistämä Tutkijafoorumi jatkoi myös kertomusvuonna. Foorumin puitteissa tehdään tutkimusta sotainvalidihuollon vaikuttavuudesta. Tutkimukset ovat mm. osoittaneet, että sotainvalidien eliniän ennuste on ollut selvästi pitempi kuin muilla vastaavan ikäisillä miehillä. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Liiton keskustoimisto on Helsingin Itä-Pasilassa yhteisissä tiloissa muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Valtiovallan taholta luvatun vuokratuen maksaa avustuksena Raha-automaattiyhdistys. Liiton Helsingin ja Uudenmaan piirit toimivat keskustoimiston yhteydessä. Pasilan tiloja isännöi veteraanien yhteistä perinnetyötä varten perustettu Tammenlehvän Perinneliitto ry. Rintamanaisten Liitto purkautui vuoden 2013 alussa. 16

Sotainvalidi-lehti on jäsenilleen merkittävä tiedonsaantikanava. Lehden jutuilla pyritään tukemaan jäseniä heidän arjessaan ja antamaan heille sekä heidän omaisilleen hyödyllistä tietoa. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten liiton perustama Veteraanivastuu ry. Kuluneena vuotena varusmiesten suorittaman keräyksen lisäksi muun muassa myytiin Veteraaniheijastimia ja Junkers-merk­ kejä. Paikallisen Sotainvalidien syyskeräyksen järjesti vielä kahdeksan osastoa. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoi­mien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveys­ministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kirkkojen, Raha-automaattiyhdistyksen, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiö Ortonin, Tammenlehvän Perinneliitto ry:n ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muidenkin sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskun­nan ja Raha-automaattiyhdistyksen tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on loppuun saakka tarpeen. Presidentin Kultainen kiekko luovutettiin kertomusvuonna Vanhustyön keskusliitolle. Liiton puheenjohtajisto osallistui syyskuussa Sotavainajien Muiston Vaalimisyhdistyksen järjestämälle matkalle Lapin sodan taistelupaikoille. Liiton delegaatio kävi marraskuussa 2013 Atlantassa Coca Colan pääkonttorissa kiittämässä vuoden 1952 olympialaisten aikaisesta huomattavasta lahjoituksesta, jolla osittain rakennettiin liiton Kasarmikadun toimitilat. Yhtiölle luovutettiin kopioita liiton arkistossa olevasta ainutlaatuisesta aineistosta. 17

Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Liiton puheenjohtaja on osallistunut MVJ:n vuonna 2014 järjestettävän 8. lainsäädäntökonferenssin valmistelutoimikunnan työhön. Yhteydenpitoa ruotsalaisten ja virolais­ten vapaaehtoisten ja heimoveteraanien kanssa jatkettiin vuoden aikana. Yhteistyötä on jatkettu myös ruotsalaisen Kungafonden-rahaston kanssa. Se tukee mm. Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja. Liiton edustajat osallistuivat joulukuussa Tukholman kuninkaanlinnassa järjestettyyn Kungafondenin 70-vuotisjuhlaseminaariin, jossa läsnä oli myös kuningas Kaarle XVI Kustaa. Liiton talous Liiton tuki kentälle Tuki kentälle on kyetty säilyttämään korkealla tasolla. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli 4 408 523 euroa (5 349 635 euroa vuonna 2012). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyhdistyksille maksettiin huolto- ja tukirahana sekä lisätukena ja kotona selviytymisen tukena. Piirien huolto- ja tukiraha säilyi runsaana kahtena miljoonana eurona. Huolto- ja tukirahalla on tuettu huoltotyön ohella myös piiriorganisaatiota ja erityisesti piiritoimiston kustannuksia. Liiton tukea annettiin myös muihin nimettyihin tarkoituksiin kuten avustajatoimintaan ja erilaisiin muihin hankkeisiin. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat 443 760 euroa (419 439 euroa) ja keskustoimiston kulut 759 796 euroa (619 087 euroa). Var­sinaisen toiminnan kulujäämä oli 5 612 080 euroa (6 388 161 euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui myös kertomusvuonna. Liiton tunnuksella varus­tettujen lahjatavaroiden myynti on tärkeää jäsenistön yhteenkuuluvuudelle. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenistölle vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia saatiin 789 927 euroa (866 527 euroa). Vilho Tukian testamentin ehtojen mukaisesti liitto perusti Vilho Tukian rahaston, johon siirrettiin 417 616 euroa. Varainhankinnan tulos oli 398 317 euroa (1 044 516 euroa). Tuotto- / kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli 5 228 174 euroa (5 343 510 euroa). 18

Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen tarkistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Liiton sijoitusten hoito on jaettu kolmen pankin kesken konsultatiivisin sopimuksin. Sijoitustoimintaa suunnittelee ja valvoo liiton sijoitustoimikunta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoja kirjattiin vuonna 2013 vuoden viimeisen päivän arvoilla ylös 671 269 euroa ja alaskirjauksia 242 642 euroa (yhteensä 211 615 euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 2 503 742 euroa (2 280 283 euroa). Omatoiminen kulujäämä oli -2 724 431 euroa (-3 063 227 euroa). Tulos vuodelta 2013 Satunnaiset erät olivat +531 500 euroa (+1 090 636 euroa vuonna 2012). Liiton hallitus on päättänyt purkaa Kaunialan varausta vuoden 2013 tilinpäätöksessä ko. summalla. Liiton saamat yleisavustukset (Ray) olivat yhteensä 326 000 euroa (326 000 euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2013 yhteensä -1  892 931 euroa (-1  672 590 euroa). Huolto- ja tukirahasto 2005–2020:a purettiin vuoden 2013 tilinavauksessa 1  000  000 eurolla taseen omaan pääomaan. Kauniala-rahaston varoja käytettiin Kaunialassa hoidettavien tai sieltä kuntoutusta tai kotiapua saavien sotainvalidien, muiden veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi yhteensä 236 841 euroa (53 415 euroa). Liitto antoi Kaunialan Sairaala Oy:lle pääomalainaa maksuvalmiuden ylläpitämiseksi 492 630 euroa. Konsernitilinpäätös Liitto on joutunut vuodesta 2008 lainsäädännön perusteella tekemään konsernitilinpäätöksen, joka sisältää liiton, Kaunialan Sairaala Oy:n konsernin, Kyyhkylä-säätiön konsernin, Sotainvalidien Veljes­liiton Myyntipalvelu Oy:n, Sotainvalidien Veljesliiton Tukija perinnesäätiön ja Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiön kirjanpidot. 19

6. Liitteet Toimintaamme tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi ­­sotain­vali­dityön ja -perinteen tukijär­jestönä­. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Edellisten vuosien tapaan säätiö rahoitti Sotainvalidien Veljesliiton kunniaker­hon toimintaa. Kunniakerhon Helsingissä 24.10.2013 pidettyyn kokoukseen osallistui 42 kerhon 52 elossa olevasta sotainvalidijäsenestä. Säätiön hallitus Professori Veli Matti Huittinen, puheenjohtaja Everstiluutnantti Juhani Nuorala, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Puheenjohtaja Juhani Saari Säätiön valtuuskunta: Säätiön vuosikokous 25.3.2013 päätti, ettei säätiön valtuuskuntaa enää nimitetä. Asiamies: Pääsihteeri Markku Honkasalo SOTAINVALIDIEN PERINNEJÄRJESTÖ Sotainvalidien Perinnejärjestö piti vuosikokouksensa 5.6.2013 Veljesliiton liittokokouksen yhteydessä Turussa Sokos Hotelli Caribiassa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Martti Kuivala ja paikalla oli 16 virallista edustajaa edustaen 10 alueyhdistystä ja tukiyhdistystä. Perinnejärjestön puheenjohtajaksi valittiin edelleen kirjailija Lasse Lehtinen. Sotainvalidien Perinnejärjestön varapuheenjohtajana toimi Heikki Jansson, sihteerinä Jari-Matti Autere ja rahastonhoitajana Marjo Kovanen. Liiton hallituksen nimeämänä kuraattorina toimi Martti Kuivala. Järjestö on Tammenlehvän Perin­neliiton jäsen. 20 Vuoden aikana järjestö jatkoi yhdessä Veljesliiton kanssa alueyhdistysten perustamisen aktivoimista niiden sotainvalidipiirien alueille, joilla alueyhdistystä ei vielä ole tai alueyhdistyksen toiminta on jostain syystä passivoitunut. Kainuussa perustettiin uusi alueyhdistys ja Kymissä sekä Suur-Savossa aktivoitiin passivoituneet yhdistykset ja uusittiin yhdistysten säännöt sekä nimet.

Pääosa järjestön työstä tapahtuu 17 alueyhdistyksessä, joiden jäsenet olivat mukana järjestämässä erilaisia vapaa-ajan tapahtumia Veljesliiton osastojen jäsenille, auttoivat keräystoiminnassa ja olivat yksittäisten sotainvalidien ja puolisojäsenten tukena elämän arjessa. Alueyhdistyksissä oli 850 jäsentä. Järjestön puheenjohtaja kirjailija Lasse Lehtinen esitti Perinnejärjestön tervehdyksen Sotainvalidien Veljesliiton liittokokousjuhlassa 5.6.2013 Turussa. Tervehdyksen yhteydessä hän ja järjestön sihteeri luovuttivat Vuosien tuki -palkinnon Rannikko-Pohjanmaan piirille piirin tukijäsenmäärän kasvattamisesta vuoden 2011 liittokokouksen jälkeen yli 70 prosentilla. Vuoden aikana päivitettiin järjestön kotisivuja ja jatkettiin Perinnejärjestön esittely -dvd:n valmistelua. Sihteeri lähetti alueyhdistyksille vuoden aikana kolme tiedotetta. Alueyhdistysten jäsenet saivat jäsenetuna Sotainvalidi -lehden, jonka tilausmaksut maksoi Veljesliitto. Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2013 Liiton puheenjohtaja, varatuomari Juhani Saari Liittovaltuuston varapuheenjohtaja, opettaja Toivo Sundqvist HALLITUS Puheenjohtaja eversti Martti Kuivala, Vantaa Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet 1. varapuheenjohtaja Everstiluutnantti Risto Seppälä, Toimitusjohtaja Ritva-Liisa Paananen, Lappeenranta Helsinki 2. varapuheenjohtaja Sosiaalineuvos Juha Laikari, Oulainen Professori Veijo Saloheimo, Joensuu Lääkintöneuvos Niilo Läksy, Iisalmi Toiminnanjohtaja Matti Kähkönen, Kuhmo Elintarvikeosastonhoitaja Antti Västi, Filosofian lisensiaatti Nils-Erik Nykvist, Seinäjoki Vaasa Ekonomi Kari Manner, Espoo Konduktööri Erkki Kitunen, Toijala Toiminnanjohtaja Jouko Sipilä, Kangasala Rehtori Yrjö Luukkonen, Vaajakoski Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuus­ ton jäsenenä. 21

LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Liiton hallitus, liittovaltuusto, keskustoimiston ja laitosten johto piti syksyllä yhtei­sen seminaarin. Puheenjohtaja Juhani Saari, Helsinki Varapuheenjohtaja Toivo Sundqvist, Tampere 22 Jäsenet 5.6.2013 saakka Jäsenet 6.6.2013 alkaen Helsingin piiri: Tauno Lehtiö, Helsinki 1. varajäsen Fjalar Adolfsson, Helsinki 2. varajäsen Eino Salomaa, Helsinki Helsingin piiri: Tauno Lehtiö, Helsinki 1. varajäsen Seppo Kanerva, Helsinki 2. varajäsen Fjalar Adolfsson, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Olavi Leikola, Nummi-Pusula 2. varajäsen Erkki Tuormaa, Lovisa Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Olavi Leikola, Nummi-Pusula 2. varajäsen Erkki Tuormaa, Lovisa Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Reino Lahtinen, Turku 2. varajäsen Pentti Leino, Naantali Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Reino Lahtinen, Turku 2. varajäsen Pentti Leino, Naantali Kanta-Hämeen piiri: Heikki Kilpeläinen, Hämeenlinna 1. varajäsen Juha Vuorinen, Toijala 2. varajäsen Jaakko Junnila, Hämeenlinna Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Toijala 1. varajäsen Heikki Karisto, Tuulos 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Pirkka-Hämeen piiri: Toivo Sundqvist, Tampere 1. varajäsen Matti Ponsi, Ylöjärvi 2. varajäsenen Onni Holttinen, Virrat Pirkka-Hämeen piiri: Toivo Sundqvist, Tampere 1. varajäsen Matti Ponsi, Ylöjärvi 2. varajäsenen Onni Holttinen, Virrat Lahden piiri: Veikko Punakallio, Heinola 1. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti 2. varajäsen Kari Airo, Lahti Lahden piiri: Pentti Löfgren, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti Kymen piiri: Voitto Lassila, Imatra 1. varajäsen Kari Hietanen, Kouvola 2. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Leo Merisalo, Huutjärvi Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Yrjö Luukkonen, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Pentti Koskinen, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi

Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Rannikko-Pohjanmaan piiri: Erik Nykvist, Vaasa 1. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari 2. varajäsen Nils Raja-aho, Pietarsaari Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Nykarleby 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Paavo Jauhiainen, Siilinjärvi 1. varajäsen Niilo Läksy, Iisalmi (hallituksen jäsen) 2. varajäsen Viljo Luoma, Kuopio Pohjois-Savon piiri: Niilo Läksy, Iisalmi 1. varajäsen Paavo Jauhiainen, Kuopio 2. varajäsen Juhani Mustonen, Tuusniemi Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Olli Roiko-Jokela, Kannus 1. varajäsen Heikki Kankaanpää, Sievi 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Olli Roiko-Jokela, Kannus 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Martti Niemelä, Oulu 1. varajäsen Antti Pesälä, Pudasjärvi 2. varajäsen Esko Kantola, Ruukki Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Esko Kantola, Ruukki Kainuun piiri: Toivo Pitkänen, Suomussalmi 1. varajäsen Juhani Hautala, Kajaani 2. varajäsen Matti Kähkönen, Kuhmo Kainuun piiri: Matti Kähkönen, Kuhmo 1. varajäsen Juhani Hautala, Kajaani 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Paavo Korteniemi, Pello 1. varajäsen Jouko Lahdenperä, Tornio 2. varajäsen Jorma Savukoski, Rovaniemi Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Tornio 1. varajäsen Niilo Muotka, Muonio 2. varajäsen Raimo Hedemäki, Rovaniemi Ruotsin piiri: Tauno Ahtila, Tyresö 1. varajäsen Viljo Aaltonen, Saltsjö-Boo 2. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Bandhagen 2. varajäsen Tauno Ahtila, Tyresö Aivoinvalidit ry: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Lars Löflund, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki Aivoinvalidit ry: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Lars Löflund, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki 2. varajäsen Yrjö Leino, Heinola Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki 2. varajäsen Yrjö Leino, Heinola 23

LIITON TILINTARKASTAJAT Varsinaisena tilintarkastajana toimi KHT, JHTT Jarmo Lohi ja varatilintarkastajana KHT, JHTT Tiina Lind, molemmat Ernst & Young Oy:stä sekä toisena varsinaisena tilintarkastajana KHT Hannu Riippi ja varatilintarkastajana KHT Juha Selänne molemmat BDO Oy:stä. HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla: Sotainvalidien ansioristi: Puolustusministeri myönsi 19.4.2013 Sotainvalidien ansioristin seuraaville sotainvali­ deja ja liittoamme ansiokkaasti tukeneille henkilöille: Valto Aholainen, varapuheenjohtaja, Mikkeli; Anneli Akkanen, korvauskäsittelijä, Helsinki; Susanne Eriksson, kanslianhoitaja, Helsinki; Reijo Haapiainen, operatiivisen tulosyksikön johtaja, Helsinki; talouspäällikkö Kari Heino, Espoo Jyrki Helske, lakimies, Helsinki; Antero Hiilesvuo, korjausneuvoja,Turku; Arja Hinkkanen, korjausneuvoja, Elimäki; Hannele Honkonen, korvausratkaisija, Helsinki; Martti Häikiö, tutkija, Helsinki; Paavo Jauhiainen, puheenjohtaja, Siilinjärvi; Markku Kakriainen, hallituksen jäsen, Mikkeli; Anneli Kiljunen, kansanedustaja, Lappeenranta; Jukka Laakso, kor­ jausneuvonnan päällikkö, Helsinki; Anja Lind, toimistosihteeri, Mikkeli; Seppo Lipasti, lähihoitaja, Kauniainen; Ritva Luusalo, perushoitaja, Mikkeli; Esko Maamies, nuorempiammattimies, Kauniainen; Liisa Murtonen, projektipäällikkö, Mikkeli; Sisko Mäkitalo, osastonhoitaja, Mikkeli; Voitto Niska, korjausneuvoja, Valkeakoski; Heimo Purhonen, puheenjohtaja, Siilinjärvi; Tuija Saura, toiminnanjohtaja, Pöytyä; Helena Savolainen, fysioterapeutti, Mikkeli; Sakari Sippola, puheenjohtaja, Helsinki; Ahti Sirkiä, puheenjohtaja, Espoo; Liisa Stefanius, lähihoitaja, Kauniainen; Lauri Takkunen, korjausneuvoja, Joensuu; Marjatta Usva, Helsinki; kansanedustaja Stefan Wallin; Turku; Mikko Virrankoski, eversti, Rovaniemi; Ben Zyskowicz, kansanedustaja, Helsinki. Aalto Pekka, Hämeenlinna; Ahola Paavo, Tampere; Ala-Orvola Eero, Vesilahti; Annola Tenho, Evijärvi; Biaudet Bob, Helsinki; Edefelt Ingmar, Oravainen; Frantsi Sisko, Helsinki; Friman Aino, Kolari; Hautamäki Erkki, Lapua; Hella-Virta Helvi, Turku; Hietanen Kari, Kouvola; Holms Göran, Vöyri; Härmä Eino, Järvenpää; Ilmavirta Sirkka, Lahti; Järvinen Otto, Forssa; Kaikkonen Eino, Kuusamo; Karjalainen Toini, Pieksämäki; Kehus-Laukala Eeva, Kajaani; Kiiskinen Antti, Joensuu; Kinnari Pentti, Hausjärvi; Kinnunen Liisa, Pihtipudas; Kiviaura Vilma, Mäntsälä; Kivivuori Arvi, Helsinki; Koivunen Pertti, Äänekoski; Korvenoja Vilho, Tampere; Koskinen Aimo, Loppi; Kukkumäki Oskari, Kankaanpää; Kulmala Ritva, Salo; Kärnä Pentti, Joutsa; Laine Osmo, Valkeakoski; Lautaoja Toivo, Kankaanpää; Lintoja Paavo, Kisko; Lipiäinen Pekka, Kouvola; Luhtala Ensio, Nurmo; Luisenniemi Sakari, Parkano; Maikkola Liisa, Siilinjärvi; Nenonen Timo, Helsinki; Niemi Kalle, Porras; Nieminen Heikki, Naantali; Oksanen Hilkka, Tampere; Orre Kaino, Tuusula; Pentikäinen Hannes, Turku; Piilinen Kauko, Suolahti; Rantala Ritva, Kouvola; Raukola Leena, Maaninka; Ruuttunen Tuomo, Kajaani; Rönnemaa Ilkka, Nilsiä; Saarinen Kalevi, Kouvola; Sarlin Viljo, Parkano; Sell Siv, Vöyri; Seppä Ilmari, Harjavalta; Siippainen Pentti, Savonlinna; Sosoi Benjam, Halli; Suomela Helmi, Orimattila; Takala Eino, Alajärvi; Tanskanen Reijo, Taavetti; Tervaskari Hilkka, Helsinki; Tiihonen Osmo, Salla; Tolvanen Martti, Lieksa; Törnqvist Erik, Pargas; Ukkonen Väinö, Mikkeli; Vikstén Eero, Tohmajärvi; Väätti Heino, Pyhäjärvi. 24

Marskin Sotainvalidirahasto: Alakulppi Heino, Saarenkylä; Blomqvist Erik, Oravainen; Enroth Erik, Kokkola; Forsman Pentti, Noormarkku; Heinonen Jouko, Pyhäjärvi; Jokelainen Ilmari, Ristijärvi; Kangasmaa Lauri, Tampere; Lehto Kelpo, Turku; Leppäaho Mauno, Saarijärvi; Lin­tula Keijo, Kylmäkoski; Matikainen Ahti, Huhmari; Meskanen Matti Joroinen; Mäntylä Jaakko, Helsinki; Määttänen Veikko, Ilomantsi; Päivärinta Alpo, Kuusamo; Salo Armas, Elimäki; Viljaniemi Kauno, Lahti. Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki Puh. (09) 478 500, faksi (09) 4785 0100 Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Markku Honkasalo Johdon sihteeri Marjatta Taskinen Lakimies Seppo Savolainen Tiedotuspäällikkö ­Arto Lillberg (työsuhde päättyi 30.11.2013) Tiedottaja Elina Ruuttila (hoitovapaalla) Tiedottajan sijainen Marja Kivilompolo Järjestöpäällikkö Markku Mikkola, oto Myyntipalvelupäällikkö Heikki Kankkunen Pääkassanhoitaja Mirja Luukkanen Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm Sihteeri Pirjo Hämäläinen Avustajatoimintahanke: Projektijohtaja Eija Kilgast Projektisihteeri Marie Dalton (työsuhde päättyi 29.5.2013) Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli 14 toistaiseksi voimassa olevassa työ­suhteessa olevaa, joista kaksi oli osa-aikaisia ja yksi hoitovapaalla. Lisäksi liiton varoista maksettiin palkka 17 piirin toiminnanjohtajalle, joiden henkilöstökulut huomioidaan piirin saamassa huolto- ja tukirahassa. SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON NIMEÄMÄT EDUSTAJAT LAITOS­YHTEISÖISSÄ, JOIDEN HALLINNOSSA LIITOLLA ON ENEMMISTÖ Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus KTM Vesa Ekroos, puheenjohtaja Varatuomari Juhani Saari Eversti Martti Kuivala Kyyhkylä-säätiön hallitus Puheenjohtaja Veli Matti Huittinen Varajäsenet: Varatuomari Juhani Saari Jäsenet: Pääsihteeri Markku Honkasalo Eversti Hannu Toivonen Insinööri Arto Tauria Eversti Martti Kuivala Kotiseutuneuvos Antti Lindqvist Toiminnanjohtaja Markku Mikkola 25

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA 1.1.-31.12. VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä KESKUSTOIMISTO Tuotot Henkilöstökulut Henkilöstökulujen siirto Poistot Muut kulut Kulujäämä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Tuottojäämä Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ SATUNNAISET ERÄT Tuotot Kulut Siirto rahastoon YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus TILIKAUDEN TULOS KAUNIALAN SOTAVAMMASRL:N RAHASTO Tuotot Kulut Siirto rahastoon 26 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2013 2012 218 634,32 -109 277,03 -4 517 880,33 388 565,24 -158 114,42 -5 580 086,13 -4 408 523,04 -5 349 635,31 8 881,10 -69 224,50 -383 417,57 12 364,89 -68 844,64 -362 959,41 -443 760,97 -419 439,16 12 000,00 -1 657 011,56 1 035 349,07 -9 878,51 -140 255,69 12 260,00 -1 475 887,67 992 314,40 -5 834,65 -141 939,25 -759 796,69 -619 087,17 -5 612 080,70 -6 388 161,64 1 029 953,28 1 472 993,82 -67 008,40 -579 038,48 -122 862,83 -305 480,04 383 906,40 1 044 650,95 -5 228 174,30 -5 343 510,69 3 044 440,22 -540 697,71 2 593 967,78 -313 684,09 2 503 742,51 2 280 283,69 -2 724 431,79 -3 063 227,00 531 500,00 0,00 0,00 1 094 000,00 -3 363,77 0,00 531 500,00 1 090 636,23 326 000,00 -26 000,00 326 000,00 -26 000,00 -1 892 931,79 -1 672 590,77 4 564,62 -265 428,30 260 863,68 3 959,37 -57 375,20 53 415,83 0,00 0,00 -1 892 931,79 -1 672 590,77

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. TASE VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 65 563,91 41 621,42 65 563,91 41 621,42 Kiinteistöt 100 912,76 101 776,92 Asunto-osakkeet 376 725,79 284 476,79 10 365 159,14 12 547 574,22 38 409,40 79 259,74 40 909,40 79 259,74 10 960 466,83 13 053 997,07 64 498,32 65 997,04 0,00 2 300,00 492 137,00 493,00 0,00 0,00 492 630,00 2 300,00 Myyntisaamiset 45 074,90 15 563,22 Annetut ennakot 0,00 107 766,43 120 119,02 132 614,93 152 841,33 268 297,17 188 676,53 705 622,58 188 676,53 705 622,58 11 924 676,92 14 137 835,28 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite 1 Sijoitukset Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Pääomalaina, konserni Muut saamiset Lyhytaikaiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 27

VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 6 426 448,60 7 099 039,37 3 733 251,23 4 733 251,23 1 203 569,46 - 1 892 931,79 1 055 316,56 - 1 672 590,77 3 043 888,90 4 115 977,02 1 988 295,00 2 519 795,00 493,00 0,00 Ostovelat 60 540,93 14 629,87 Siirtovelat 364 521,88 40 488,61 348 096,15 40 297,87 466 044,42 403 023,89 11 924 676,92 14 137 835,28 OMA PÄÄOMA Oma pääoma, liite 1 Huolto- ja tukirahasto 2005 - 2020, liite 1 Muut rahastot, liite 1 Tilikauden tulos, liite 1 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen Muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Sotainvalidien Veljesliitto myönsi kertomusvuonna Kaunialan Sairaala Oy:lle yhtiön maksuvalmiuden säilyttämiseksi Veljesliiton ja Vantaan kaupungin 15.12.2006 tekemän perussopimuksen mukaisesti oman pääoman ehtoista lainaa 492 123 euroa (Vantaa 223 880 euroa). Lainalle ei makseta korkoa. Henkilökunnan lukumäärä v. 2013 oli keskimäärin 34 (2012/34) Vakituisessa työsuhteessa 31.12.2013 oli heistä 32 (2012/30) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT 2013 2012 1 580 199,66 1 546 854,06 287 250,66 35 071,17 237 313,37 41 542,13 1 902 521,49 1 825 709,56 Osinkotuotot 413 510,48 514 120,65 Vuokratuotot 37 860,60 39 793,88 Korkotuotot 4 550,40 35 412,50 671 269,68 1 917 249,06 211 615,12 1 793 025,63 3 044 440,22 2 593 967,78 - 17 056,05 - 17 023,98 - 280 998,87 -242 642,79 - 296 660,11 0,00 - 540 697,71 - 313 684,09 Palkat, palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Omaisuuden arvonmuutokset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Vastikkeet Muut hoitokulut Omaisuuden arvonmuutokset Kulut yhteensä 29

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 2013 2012 531 500,00 1 094 000,00 0,00 - 3 363,77 531 500,00 1 090 636,23 Koneet ja kalustot 1.1. 41 621,42 41 814,18 Lisäykset 33 821,00 5 641,89 Vähennykset Poistot 0,00 - 9 878,51 0,00 - 5 834,65 Tasearvo 31.12. 65 563,91 41 621,42 Satunnaiset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku Satunnaiset kulut P-K:n Sairaskotiyhdistyksen osuuden poisto TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT 2013 2012 7 738 548,75 4 872 167,81 8 654 488,30 6 528 591,16 2 866 380,94 2 125 897,14 6 800 928,87 5 492 991,33 6 784 403,11 6 018 983,06 1 307 937,54 765 420,05 493,00 0,00 0,00 82 860,41 K-Hakalantori Oy 17 800,00 0,00 Veteraanivastuu ry 67 227,91 13 800,00 SV:n Tuki- ja Perinnesäätiö 0,00 22 738,52 15 000,00 20 954,52 107 766,43 132 614,93 Pankki- ja teollisuusosakkeet Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus Sijoitusrahastot Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus Muut pitkäaikaiset saamiset Vuokratakuu Siirtosaamisten olennaiset erät ELY-keskus, avustajatoiminta Muut siirtosaamiset 30

2013 2012 5 426 448,60 6 099 039,37 Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto 2005-2020:stä Tilikauden yli-/alijäämä 1 000 000,00 - 1 892 931,79 1 000 000,00 - 1 672 590,77 Oma pääoma 4 533 516,81 5 426 448,60 4 733 251,23 - 1 000 000,00 5 733 251,23 - 1 000 000,00 3 733 251,23 4 733 251,23 2013 2012 41 673,83 50 173,83 744 279,05 1 005 142,73 417 616,58 0,00 1 203 569,46 1 055 316,56 9 470 337,50 11 215 016,39 OMA PÄÄOMA Oma pääoma 1.1. Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 1.1. Vähennys: Siirto omaan pääomaan Muut rahastot Marskin rahasto 1.1. Lisäys 50 173,83 0,00 Vähennys - 8 500,00 Kaunialan sotavam.srl:n rahasto 1.1. Lisäys 1 005 142,73 4 564,62 Vähennys - 265 428,30 Vilho Tukian rahasto 1.1. Lisäys 439 767,62 Vähennys - 22 151,04 OMA PÄÄOMA 31.12.2013 31

2013 2012 46 720,00 45 482,00 308 111,10 287 669,67 4 454,68 5 236,10 7 040,77 7 903,71 364 521,88 348 096,15 493,00 0,00 1 988 295,00 2 519 795,00 50 456,38 50 456,38 Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen Ilmarinen, TyEL Muut siirtovelat Muut pitkäaikaiset velat Vuokratakuu PAKOLLISET VARAUKSET Kaunialan tulevaisuusjärjestelyjen yhteydessä annettu sitoumus Kaunialan kiinteistön vuokranantajalle. MUUT SITOUMUKSET RAY:ltä 20. vuoden aikana saadut investointiavustukset 32

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2013 2013 2012 218 634,32 258 565,24 -109 277,03 -4 648 999,77 -158 114,42 -5 589 232,87 -4 539 642,48 -5 488 782,05 28 646 250,38 26 868 458,21 836 371,21 967 478,53 -2 930 603,39 -2 655 515,52 -19 662 926,93 -18 753 188,02 -679 884,18 -5 989 907,27 -603 073,32 -5 267 578,34 219 299,82 556 581,54 8 881,10 12 164,89 -69 224,50 -68 844,64 0,00 -380 552,87 0,00 -348 436,53 -440 896,27 -405 116,28 12 000,00 12 260,00 Henkilöstökulut -655 890,21 -511 383,13 Poistot -9 878,51 -141 858,82 -5 834,65 -141 660,25 -795 627,54 -646 618,03 -5 556 866,47 -5 983 934,82 VARSINAINEN TOIMINTA 1. HUOLTOTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä 2. SAIRAALATOIMINTA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) 3. YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulujäämä 4. KESKUSTOIMISTO Tuotot Kulut Muut kulut Kulujäämä Tuotto- / kulujäämä 33

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2013 2013 2012 1 034 499,11 1 597 906,27 -67 008,40 -122 862,83 0,00 -579 038,48 0,00 -305 480,04 388 452,23 1 169 563,40 1 426 851,75 1 462 671,81 -860 602,71 -828 313,07 -1 115 263,17 -1 203 957,85 Poistot -250 756,15 -235 276,00 Liiketoiminnan muut kulut -315 107,19 -64 433,37 -335 133,31 -86 512,12 -1 179 310,84 -1 226 520,54 -6 347 725,08 -6 040 891,96 3 077 101,12 -540 834,75 2 665 755,33 -309 528,05 2 536 266,37 2 356 227,28 -3 811 458,71 -3 684 664,68 531 500,00 0,00 1 094 000,00 -3 363,77 531 500,00 1 090 636,23 326 000,00 -26 000,00 326 000,00 -26 000,00 300 000,00 300 000,00 -2 979 958,71 -2 294 028,45 4 564,62 3 959,37 0,00 272 634,22 0,00 91 686,25 277 198,84 95 645,62 -6 396,82 -13 800,87 270 863,84 141 879,17 -2 438 292,85 -2 070 304,53 VARAINHANKINTA 1. YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuottojäämä 2. LIIKETOIMINTA Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Rahoitustuotot ja -kulut Liikevoitto (-tappio) Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Omatoiminen kulujäämä SATUNNAISET ERÄT Tuotot Kulut YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus Tilikauden tulos MUUT RAHASTOT Tuotot Kulut Siirto rahastoon VEROT Vähemmistöosuus 34 Tilikauden yli-/alijäämä

KONSERNITASE 1.1.-31.12.2013 VASTAAVAA 2013 2012 638 126,69 79 749,59 947 210,02 1 100 509,39 5 738 277,94 3 753 486,46 Kiinteistöt 100 912,76 101 776,92 Asunto-osakkeet 376 725,79 284 476,79 10 365 159,14 12 547 574,22 49 602,88 52 102,88 181 598,59 79 259,74 205 969,07 79 259,74 18 476 873,55 18 204 905,06 253 512,73 265 870,47 493,00 2 300,00 493,00 2 300,00 1 774 628,34 959 724,47 1 594 904,02 895 483,75 2 734 352,81 2 490 387,77 2 000 000,00 2 900 000,00 2 799 526,69 15 541,82 3 327 694,28 33 836,00 2 815 068,51 3 361 530,28 7 803 427,05 9 020 088,52 26 280 300,60 27 224 993,58 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pankki- ja teoll.osakkeet+osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset sijoitukset Lainasaamiset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset Potilasvarat Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ 35

KONSERNITASE 1.1.-31.12.2013 VASTATTAVAA 2013 2012 7 015 729,25 7 794 238,05 744 279,05 1 005 142,73 Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 3 733 251,23 4 733 251,23 Muut rahastot 3 166 824,00 3 198 085,00 2 076 755,65 -2 438 292,85 2 374 205,35 -2 070 304,53 14 298 546,33 17 034 617,83 -283 479,61 -4 685,32 1 988 295,00 2 519 795,00 398 880,00 200 000,00 4 300 097,36 493,00 2 340 471,48 0,00 4 699 470,36 2 540 471,48 274 875,72 110 841,21 7 205,98 15 987,00 Ostovelat 600 970,86 453 380,64 Siirtovelat 4 127 807,84 4 050 830,83 15 541,82 551 066,30 33 836,00 469 918,91 5 577 468,52 5 134 794,59 10 276 938,88 7 675 266,07 26 280 300,60 27 224 993,58 OMA PÄÄOMA Osake- osuus ja muu vast. pääoma Rahastot Kaunialan sotavammasair. rahasto Edell. tilik. yli-/alijäämä Tilikauden tulos VÄHEMMISTÖOSUUS PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat Lainat rahoituslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat Pitkäaikainen vieras pääoma yht. Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ennakot Potilasvarat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma yht. Vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ 36

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Perustiedot: Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien vuonna 1940 perustama huoltojärjestö. Konserniin kuuluvat liiton 60 prosentin osuudella omistama Kaunialan Sairaala Oy, joka omistaa 100 % Kauniala Oy:stä; Kyyhkylä-säätiö, joka omistaa 100 % Kyyhkylä Oy:stä, Kyyhkylän Kartano Oy:stä ja Kyyhkylän Palvelukeskus Oy:stä sekä 65,7 % Kiinteistöosakeyhtiö Kyyhkylästä; Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiö; Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö ja Veljesliiton 100 %:sti omistama Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Vantaan kaupunki on vähemmistöosakkaana Kaunialan Sairaala Oy:ssä 40 prosentin omistusosuudella. Kyyhkylä-säätiön toinen perustaja on Mikkelin kaupunki, mutta säätiössä määräysvalta on toistaiseksi Veljesliitolla. Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiön ja Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiön hallinnon nimeää kokonaisuudessaan Veljesliiton hallitus. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet: Kaunialan ja Kyyhkylän sairaalatoiminnat on esitetty tuloslaskelman Varsinainen toiminta-kohdassa. Kyyhkylän majoitustoiminta ja Myyntipalvelu Oy:n toiminta Varainhankinta-kohdassa. Tuki- ja perinnesäätiön tilinpäätöskaava muutettiin vuonna 2008 rahoitussäätiön kaavasta yhdistys- ja säätiökaavan mukaiseksi. Säätiön avustukset on esitetty Varsinaisen toiminnan huoltotoimintana. Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Pysyvät vastaavat on arvostettu pysyvään hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Arvopaperien arvostuksessa käytetään FIFO-periaatetta. Omistukset muissa yhteisöissä Kotipaikka Omistus Kaunialan Sairaala Oy Kauniainen 60% Oma pääoma Tulos 50 000,00 - 683 626,55 Kyyhkylä-säätiö Mikkeli 340 000,00 10 005,23 SV:n tuki- ja perinnesäätiö Helsinki 50 456,38 - 12 236,39 SV:n myyntipalvelu Oy Helsinki 8 409,40 - 636,16 50 000,00 - 156 962,00 100% Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö Kauniainen 37

Konsernituloslaskelman liitetiedot: HENKILÖSTÖKULUT 2013 2012 17 358 349,91 16 702 360,26 3 454 845,94 866 394,39 3 230 013,54 885 977,09 21 679 590,24 20 818 350,89 34 34 Kaunialan sairaala Oy 274 273 Kyyhkylä-säätiö 239 211 0 0 0 0 547 518 2013 2012 Osinkotuotot 413 510,48 514 120,65 Vuokratuotot 37 860,60 39 793,88 Korkotuotot 28 276,78 105 319,63 671 899,20 1 925 554,06 215 790,97 1 790 730,20 3 077 101,12 2 665 755,33 - 17 056,05 - 17 023,98 Muut hoitokulut - 281 135,91 - 296 660,11 Omaisuuden arvonmuutokset -242 642,79 4 175,85 0,00 0,00 - 19,81 0,00 - 540 834,75 - 309 528,05 2013 2012 531 500,00 1 094 000,00 0,00 - 3 363,77 531 500,00 1 090 636,23 Palkat, palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Sotainvalidien Veljesliitto Tuki- ja perinnesäätiö Myyntipalvelu Oy SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Omaisuuden arvonmuutokset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Vastikkeet Korkokulut Muut rahoituskulut Kulut yhteensä SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku Satunnaiset kulut P-K:n sairaskotiyhdistyksen osuuden poisto 38

Konsernitaseen liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT 2013 2012 1 100 509,39 1 161 240,90 193 955,83 257 849,82 0,00 - 347 255,20 0,00 - 318 581,33 947 210,02 1 100 509,39 Koneet ja kalusto Koneet ja kalustot 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Tasearvo 31.12. Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto 3-6 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 6-10 vuotta Sijoitukset 2013 2012 Kiinteistöt 100 912,76 101 776,92 Asunto-osakkeet 376 725,79 284 476,79 Osakkeet ja sij. rahastot 10 365 159,14 12 547 574,22 Muut osakk. ja osuudet 49 602,88 52 102,88 Muut pitkäaik.sijoitukset 181 598,59 79 259,74 205 969,07 79 259,74 11 153 258,90 13 271 159,62 493,00 0,00 Lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Vuokratakuu Siirtosaamisten olennaiset erät ELY-keskus 0,00 91 525,77 84 526,36 52 901,18 Kela-työterveyshuollon palautus 201 113,73 148 090,22 Valtiokonttori 106 901,04 254 636,44 Vantaan kaupunki 144 119,45 110 805,13 Veteraanivastuu ry 67 227,91 355 835,98 0,00 237 525,01 959 724,47 895 483,75 Ilmarinen, TyEL-palautus Muut siirtosaamiset 39

OMA PÄÄOMA 2013 2012 4 533 516,81 5 426 687,26 340 000,00 340 000,00 SV:n Tuki- ja perinnesäätiö 50 456,38 50 456,38 Kaunialan Sotavammasrl:n tukisäätiö 50 000,00 50 000,00 Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 3 733 251,23 4 733 251,23 Liiton muut rahastot 1 203 569,46 1 055 316,56 Kaunialan rahastot 425 522,89 424 461,74 Kyyhkylän rahastot 2 273 602,29 2 703 270,48 8 408,41 20 178,95 4 118 511,71 4 301 299,76 -2 438 292,85 -2 070 304,53 14 298 546,33 17 034 617,83 3 068 161,61 3 096 223,44 116 861,23 317 142,41 87 713,86 49 893,56 398 055,65 457 015,49 372 618,27 214 953,15 4 127 807,84 4 050 830,83 493,00 0,00 2013 2012 1 988 295,00 2 519 795,00 Liiton oma pääoma Säätiöiden säädepääomat Kyyhkylä-säätiö Liiton rahastot SV:n Tuki- ja perinnesäätiön rahastot Muu oma pääoma Tilikauden tulos OMA PÄÄOMA 31.12. Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen Joulukuun palkkoja Valtiokonttori Vantaan kaupunki Muut siirtovelat Muut pitkäaikaiset velat Vuokratakuu PAKOLLISET VARAUKSET Liiton vuokravaraus Kaunialan kiinteistön vuokranantajalle. 40

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Muut omasta puolesta annetut vakuudet 6 974,41 Pantatut rahavarat Muiden puolesta annetut vakuudet Takausvastuut 900 000,00 Vuokravastuut 1.1.2014 - 31.12.2014 2 100 000,00 1.1.2015 - 31.12.2018 8 400 000,00 1.1.2019 lukien vuokran vuosittainen määrä on se määrä, joka vastaa Suomen valtion 10 vuoden sarjaobligaation korkonoteerauksen mukaista vuotuista korkoa lisättynä 3,3 % - yksikön marginaalilla laskettuna 22 000 000 euron määrälle, lisättynä vuokranantajan maksamien korjausinvestointien määrällä. Korjausinvestoinneista 4 000 000 euron korkonoteeraus on 5 %. Vuokra-aika 31.12.2076 asti. Vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi vahvistettu kiinnitys 29.9.2006. Yrityskiinnitys Vuokranmaksun vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys 1 500 000 euroa. MUUT SITOUMUKSET 2013 2012 50 456,38 50 456,38 RAY:ltä 20 vuoden aikana saadut investointiavustukset 41

42

43

Sotainvalidien Veljesliitto 31.12.2013     Piiri   Helsinki Osastoja         Sotainv. jäseniä   369   Kuolleet Uusia Puolisoita   päätöksiä               78   132 Leskiä     400   Tukijäseniä   38 Uusimaa 19 329 65 1 110 536 210 Varsinais-Suomi 16 416 100 1 165 896 225 Kanta-Häme 16 178 53 5 65 384 344 Pirkka-Häme 20 425 64   177 919 199 Lahti 9 174 34 1 49 327 61 Kymi 7 312 56   109 589 156 Satakunta 22 330 80   142 578 178 Sisä-Suomi 26 273 51   104 543 310 Suur-Savo 10 199 57   98 542 133   192 44   86 413 47 Etelä-Pohjanmaa 30 304 72   126 840 611 Pohjois-Savo 24 255 55 1 118 620 244 Pohjois-Karjala 11 226 43   88 432 104 Keski-Pohjanmaa 14 140 32   73 373 193 Pohjois-Pohjanmaa 13 244 61   90 542 357 6 144 21   50 194 92 Lappi 18 225 53 5 80 342 197 Ruotsi   125 14   75 162 262 261 4860 1033 1937 9632 3961 Rannikko-Pohjanmaa Kainuu Yhteensä 14 Sotainvalidijäsenet 4860 17,6 % Poistuma sotainvalidia Puolisojäsenet 11569 Tukijäsenet 3961 20390 Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit 292 Sotasokeat 11 (puolisojäseniä 32) Vuonna 2013 kuolleiden jäsenten määrä 1033 Uusia myönteisiä päätöksiä 14 Vähennys vuoden 2013 aikana 1019