T EKNI L L I NE N S U O S I TU S 2014 TS-9 Pientalon lämmönjakojärjestelmän kuntokartoitus

2 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

TEKNILLINEN SUOSITUS 2014 TS-9 Pientalon lämmönjakojärjestelmän kuntokartoitus HELSINKI 2014

© LEY 2014 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 ENSIPAINOS 4 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

JOHDANTO Teknillisen suositussarjan uuden osan TS-9 taustalla on Lämmitysenergia Yhdistyksen johtama lämmityksen kehittämisprojekti. Suositus kuuluu yhdistyksen julkaisemien teknillisten suositusten sarjaan. Tämä suositus liittyy rakennusten energiatehokkuutta koskevaan direktiiviin EPBD 2010/31/EU. Suositukset on laadittu kehittämisprojektin tueksi kootun teknillisen toimikunnan selvitys-, kartoitus- ja kokoamistyön pohjalta. Teknillisessä toimikunnassa ovat olleet edustettuina lämmitysalan johtavat laitetoimittajat ja öljyala. Toimikunta on myös pyytänyt lausuntoja asiantuntevilta ja kokeneilta öljylämmitysurakoitsijoilta kutsuttuina asiantuntijoina. Suosituksen avulla pyritään yhdenmukaistamaan työtapoja ja työmenetelmiä. Tavoitteena on saada laitteistot toimimaan taloudellisesti, toimintavarmasti ja ympäristön kannalta mahdollisimman vähin haittavaikutuksin. Kun tarkastus- ja huoltotyöt tehdään suosituksessa esitetyllä tavalla, lämmityksestä tulee taloudellista ja varmaa. Suosituksessa käsitellään myös asennus- ja huoltotöiden yhteydessä tehtäviä lämmitystekniikan mittauksia. Tässäkin tavoitteena on menetelmien ja mittausvälineiden käytön yhdenmukaistaminen ja vähimmäistason nostaminen. Ammattimaisella, asianmukaisilla menetelmillä ja työtavoilla tehdyllä huollolla ja asennustyöllä saadaan lämmitys toimimaan optimaalisesti. Painopiste on toiminnan luotettavuuden varmistamisessa. Tätä suositusta noudattamalla toteutuu siten direktiivin vaatimus riippumattomalla tavalla tehdystä tarkastuksesta. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti LVI-alan pätevien ammattiliikkeiden asentajien käyttöön. Se soveltuu erinomaisesti myös alan koulutuksen tarpeisiin. Mahdollisiin suositusta koskeviin kysymyksiin vastaa Lämmitysenergia Yhdistys ry. Helsinki, huhtikuussa 2014 LÄMMITYSENERGIA YHDISTYS RY TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 5

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.................................................................................................... 5 SISÄLLYSLUETTELO....................................................................................... 6 YLEISTÄ......................................................................................................... 8 EPBD 2010/31/EU........................................................................................... 9 KUNTOARVIO, KUNTO­TUTKIMUS VAI KUNTOKARTOITUS?........................ 10 3.1 Kuntoarvio.............................................................................................................................10 3.2 Kuntotutkimus.......................................................................................................................10 3.3 Kuntokartoitus.......................................................................................................................10 LÄMMÖNLÄHTEEN KUNNON ARVIOIMINEN............................................. 11 4.1 Kattila.....................................................................................................................................11 4.1.1 Öljysäiliö.......................................................................................................................11 4.2. Lämpöpumput ja muut lämmönlähteet..............................................................................11 VESIKIERTOISEN LÄMMÖNJAKOVERKOSTON OSAT, NIIDEN KUNNON ARVIOIMINEN JA UUSIMISVÄLIT................................... 12 5.1. Lämmönsäätöjärjestelmä.....................................................................................................12 5.2 Lämmönsäätöjärjestelmän ohjaustavat...............................................................................12 5.3 Tarkastuskohdat ja toimenpidesuositukset..........................................................................13 5.4 Vaihtoväli...............................................................................................................................13 PUTKISTO..................................................................................................... 14 6.1 Esimerkkejä huonoista kytkentätavoista.............................................................................14 6.2 Putkimateriaalit ja liitostavat...............................................................................................15 6.3 Tarkastuskohdat ja toimenpidesuositukset..........................................................................16 6.4 Vaihtovälit..............................................................................................................................16 PATTERIT...................................................................................................... 17 7.1 Termostaattiset patteriventtiilit............................................................................................17 7.1.1 Termostaatit.................................................................................................................17 7.1.2. Käsisäädöt...................................................................................................................18 7.1.3 Älyohjausjärjestelmät..................................................................................................18 7.2 Jakotukit................................................................................................................................18 7.2.1 Jakotukkien huoltotoimenpiteet:...............................................................................18 PUMPUT....................................................................................................... 19 8.1 Ohjaustapoja..........................................................................................................................19 8.2 Huollot...................................................................................................................................20 8.3 Pumpun vaihtoväli.................................................................................................................20 ROSKASIHDIT.............................................................................................. 21 MITTARIT..................................................................................................... 22 10.1 Verkoston painemittari.......................................................................................................22 10.2 Lämpömittarit......................................................................................................................22 10.3 Mittareiden vaihtoväli.........................................................................................................22 6 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

PAISUNTA- JA PAINEENPITOJÄRJESTELMÄT.............................................. 23 11.1 Kalvopaisunta-astia.............................................................................................................23 11.2 Avopaisunta-astia................................................................................................................23 11.3 Paineen korotusasema........................................................................................................23 VENTTIILIT................................................................................................... 24 12.1 Venttiilityypit lämmönjakoverkostossa..............................................................................24 12.1.1 Sulkuventtiilit.............................................................................................................24 12.1.2 Sekoitus- ja sunttiventtiilit........................................................................................24 12.1.3 Säätöventtiilit.............................................................................................................24 12.1.4 Varoventtiilit..............................................................................................................25 12.1.5 Yksisuunta- ja takaiskuventtiilit................................................................................25 12.2 Venttiilityypit käyttövesiverkossa.......................................................................................25 12.2.1 Syöttöventtiilit...........................................................................................................25 12.2.2 Syöttösekoitusventtiilit..............................................................................................25 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN MITTAUKSET JA SÄÄTÄMINEN...................... 26 13.1 Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätöperiaate ...................................................26 13.2 Lämmitysjärjestelmän mittaukset.......................................................................................27 13.2.1. Linjasäätöventtiilien säätö.......................................................................................27 13.2.2. Venttiilin kv-arvo......................................................................................................27 DOKUMENTOINTI ....................................................................................... 28 LIITTEET....................................................................................................... 30 Liite 1: Kuntokartoituksen dokumentointi ...............................................................................30 QR-KOODIT.................................................................................................. 32 Uutena palveluna tässä julkaisussa esiintyvät internetlinkit on esitetty myös QR-koodeina, kts s. 32. Käytettyjä termejä Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta käytetään sen lyhennystä Tukes. Hyväksytty liike -termistä käytetään paikoitelleen nimitystä toiminnanharjoittaja. TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 7

1. YLEISTÄ Tämä suositus antaa ohjeet vastuullisen LVI-alan huolto- tai urakointiliikkeen ammattilaiselle asioista, jotka lämmitysverkoston osalta tulee käydä läpi. Kartoitusprojekti lähtee siitä, että asiakas haluaa arvion lämmityslaitteistonsa käyttökunnosta. Asiakkaan kiinnostus asiaan saadaan helpoiten heräämään, kun ammattilainen ottaa asian puheeksi, esimerkiksi lämmityslaitteen huollon yhteydessä. Myös talokauppojen yhteydessä kunto on hyvä selvittää. Tärkeintä kuitenkin on, että kiinteistön omistaja tietää ja ymmärtää, että lämmityslaitteen kunnon lisäksi myös lämmönjakoverkoston kunto on ratkaiseva asia rakennuksen energiatehokkuudessa. Asiakkaan tilatessa kuntokartoituksen on tärkeää laatia kirjallinen sopimus toimenpiteistä, jotka kuntokartoituksessa tullaan tekemään sekä siitä, sisälly­ tetäänkö kartoitukseen lämmönlähde (kattila, lämpöpumppu, sähkövastus). Tärkeää on myös heti alkuunsa huomioida, voidaanko vanhan lämmitys­ verkoston virtaamat mitata ja löytyykö suunnittelijan mitoittamia säätöarvoja. Tämän jälkeen käydään läpi, mitä asioita asiakas on itse huomioinut arvioinnin kohteena olevasta lämmitysjärjestelmästä. Kuntokartoituksen valmistuttua tuloksista laaditaan kirjallinen raportti. Sen pohjalta tehdään lämmitysverkostossa havaittujen mahdollisten pikaisten korjaustarpeiden, ennakoivien korjaustoimenpiteiden tai energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden korjaus- tai saneeraussuunnitelma. Kartoituksessa määritetään samalla, tarvitaanko suunnitelman tekemiseen LVI-suunnittelijaa. Osien uusiminen ei vaadi suunnittelijaa, mutta suurempien kokonaisuuksien, kuten putkiston uusiminen, vaatii jo suunnittelijan ammattitaitoa. Samalla tulee dokumentoitua uusi kokonaisuus. Lämmitysverkoston kuntokartoitus tulisi tehdä aina, mikäli lämmönlähde aiotaan vaihtaa tai lämmitys­järjestelmää muutoin muuttaa esimerkiksi lisäämällä öljykattilan rinnalle jokin lisälämmönlähde, kuten aurinkokeräimet, lämpöpumppu tai muu vastaava. Lämmitysverkoston kuntokartoitus olisi hyvä tehdä, ennen kuin kiinteistö laitetaan myyntiin tai jos energiankulutus poikkeaa selvästi muiden vastaavanlaisten kiinteistöjen kulutuksesta. Kuntokartoitus suositellaan tehtäväksi kymmenen vuoden välein. Silloin laitteisto ja energiankulutus saadaan pidettyä koko ajan kunnossa eikä liian suurta korjausvelkaa pääse syntymään kerralla tehtäväksi. Määräajoin tehdyllä kuntokartoituksella voidaan myös ennalta­ ehkäistä suurempien vahinkojen syntyminen. 8 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

2. EPBD 2010/31/EU Kyseessä on uudistetun direktiivin rakennusten energiatehokkuudesta (EPBD 2010/31/EU) 14 artiklan (Lämmitysjärjestelmien tarkastus) soveltaminen Suomessa. 14 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat saavuttaa energia­ tehokkuutta parantavan kokonaisvaikutuksen kahdella tavalla. Ne voivat velvoittaa tarkastamaan rakennusten lämmitysjärjestelmien osat säännöllisesti tai vaihtoehtoisesti neuvoa käyttäjiä laitteiden tarkastamisessa. Suomi on useiden muiden jäsenvaltioiden tavoin päättänyt soveltaa artiklaa kyseiseen neuvontamenettelyyn liittyvillä toimenpiteillä. Keskeisessä roolissa ovat alan asennus- ja huoltoliikkeet, joiden asiantuntijat voivat antaa teknillisiin lämmöntuottolaitteisiin liittyvää energiatehokkuusneuvontaa osana asiakas­ palvelua. Neuvonta perustuu normaaleiden huoltotoimenpiteiden yhteydessä tehtävistä mittauksista sekä ammattilaisen suorittamasta järjestelmän silmämääräisestä arvioinnista saatuun tietoon. Näiden perusteella käyttäjille annetaan kirjallisesti ja/tai suullisesti neuvoja ja ohjeita lämmitysjärjestelmän energiatehokkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Ohjeistusta noudattamalla varmistutaan vaaditun tehokkuustason saavuttamisesta. Tarkastusten ja mittausten perusteella voidaan antaa käyttäjille energiatehokkuusdirektiivin edellyttämää tietoa laitteiston energiatehokkuudesta, neuvoja lämmityskattilan uusimisesta ja muista lämmitysjärjestelmän muutoksista sekä vaihtoehtoisista ratkaisuista. TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 9

3. KUNTOARVIO, KUNTO­TUTKIMUS VAI KUNTOKARTOITUS? 3.1 Kuntoarvio Kuntoarvio on asiantuntijan tekemä arvio lämmitysjärjestelmän eri osien ja kokonaisuuksien kunnosta ja korjaustarpeesta. Kuntoarvio tehdään pääosin aistinvaraisesti ja sen luotettavuus perustuu tekijän ammattitaitoon, kokemukseen ja kykyyn verrata kohdetta olemassa oleviin tilastoihin. Kuntoarvio voidaan tehdä myös yksittäiselle järjestelmän osalle. 3.2 Kuntotutkimus Kuntotutkimus perustuu asiantuntijan tekemiin mittauksiin arvioitavasta järjestelmästä. Mittauksiin käytetään erilaisia laitteita tarpeen mukaan. Näitä voi olla esimerkiksi työntömitta, lämpömittarit, virtausmittarit tai röntgenlaite. Kuntotutkimuksen luotettavuus perustuu dokumentoitujen mittaustulosten lisäksi asiantuntijan tekemään analyysiin mittaustuloksista ja niiden pohjalta laaditusta toimenpide-ehdotuksesta. Kuntotutkimus voidaan tehdä myös yksittäiselle järjestelmän osalle. 3.3 Kuntokartoitus Kuntokartoitus on yhdistelmä edellisistä ja vaatii tekijältä ammattitaitoa sekä huolellisuutta. Perusteellisesti tehdyillä arvioinneilla ja mittauksilla saadaan luotettava kokonaiskuva järjestelmän kunnosta ja toimivuudesta. Kunto­ kartoitus tehdään kokonaiselle järjestelmälle ja sen perustella voidaan tehdä luotettava korjaus- tai energiatehokkuuden parannusehdotus. Kuntokartoitus dokumentoidaan huolellisesti ja siitä laaditaan dokumentti myös tilaajalle. Tässä teknillisessä suosituksessa tarkastellaan LVI-alan ammattilaisen tekemää lämmitysverkoston kuntokartoitusta. Tähän suositukseen liitetään myöhemmin opas pientalon omistajan itse tekemistä huoltotoimen­ piteistä ja niiden dokumentoimisesta. 10 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

4. LÄMMÖNLÄHTEEN KUNNON ARVIOIMINEN 4.1 Kattila Öljykattilan energiatehokkuustarkastukset kuuluvat EPBD-direktiiviin. Tästä lisätietoa teknillisestä suosituksesta: ”TS-4; Öljylämmityslaitteistojen määrä­ aikaishuoltotyöt, lämmitystekniikan mittaukset ja energiatehokkuus­ tarkastukset”. Öljykattilan tarkastuksia tekevät EPBD-sertifioidut kattilantarkastajat, jotka löytyvät: www.ley.fi etusivulta URAKOITSIJAHAKU 4.1.1 Öljysäiliö Kun öljylämmityskiinteistöön mennään tekemään kuntokartoitusta, kannattaa tarkistaa öljysäiliön viimeisin tarkastusajankohta. Öljysäiliöt tulisi tarkastaa ja puhdistaa määräajoin. Niitä koskevat suositukset löytyvät teknillisestä suosituksesta: ”TS-7; Säiliöiden tarkastus ja huolto − Nestemäiset polttoaineet lämmityskäytössä”. 4.2. Lämpöpumput ja muut lämmönlähteet Kaikki lämmityslaitteet tulee huoltaa määräajoin. Huoltovapaita laitteita ei ole. Kun noudatetaan valmistajan huoltovälejä ja -ohjeita, lämmitysjärjestelmä saadaan pidettyä kunnossa ja energiatehokkuus mahdollisimman hyvänä. Myös lämpöpumpun huollon yhteydessä kannattaa kiinteistön omistajaa valistaa lämmönjakoverkon kunnon tärkeydestä. Lämpöpumpuissa huollon yhteydessä tulee erityisesti huomioida järjestelmässä olevien erilaisten roska­ sihtien puhtaus. Jo osittainen tukkeuma roskasihdissä voi vaikuttaa koko lämmitysjärjestelmän toiminnan heikentymiseen. Lisäksi lämmitysjärjestelmän saneerausvaiheessa ei ole välttämättä osattu kiinnittää huomiota pattereiden kokoon/luovutuspinta-alaan. Väärin mitoitetuilla pattereilla hukataan maalämpöpumpun hyvä hyötysuhde. Kaukolämpövaihtimet tulee myös huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 11

5. VESIKIERTOISEN LÄMMÖNJAKOVERKOSTON OSAT, NIIDEN KUNNON ARVIOIMINEN JA UUSIMISVÄLIT 5.1. Lämmönsäätöjärjestelmä Lämmönsäätö on tärkein lämmönjakojärjestelmän energiankulutukseen vaikuttava tekijä. Vanhaa tekniikkaa omaavissa taloissa on käsikäyttöinen lämmönsäätöventtiili (suntti). Käsisäätöinen tapa tuhlaa energiaa, koska lämmönjakoverkostoon menee yleensä koko ajan liian kuumaa vettä todelliseen lämmityksen tarpeeseen nähden. Automatiikalla lämmönsäätöä hoidettaessa verkostoon menevä vesi on aina juuri sopivan lämmintä. Lämmönsäätöautomatiikat seuraavat ulkolämpötilaa ja/tai huonelämpötilaa sekä mahdollisesti paluuveden lämpötilaa ja ohjaavat menoveden lämpötilaa sen mukaisesti. Näin säästetään huomattavia määriä energiaa, koska säätö tapahtuu koko ajan 24 tuntia vuorokaudessa. Lämmönsäädin on joko lämmityslaitteessa (ohjauspaneelissa), suoraan venttiiliin kiinnitettynä (toimilaite ja ohjain yhteen rakennettuna) tai erillisenä yksikkönä, joka ohjaa venttiiliin kiinnitettyä toimilaitetta. Alla esitellään lämmönsäätötapoja ja ominaisuuksia sekä huoltotoimenpiteitä: 5.2 Lämmönsäätöjärjestelmän ohjaustavat Manuaalinen • säädetään käsin tarpeen mukaan suntin käsikäyttövivusta • epätaloudellinen ja energiaa haaskaava Automaattinen • ulkolämpötilan mukaan ohjautuva (yleisin) • sisälämpötilan mukaan ohjautuva • paluuveden lämpötilan mukaan ohjautuva • säädetään menoveden lämpötilaa (yleisin) • säädetään paluuveden lämpötilaa Lisäominaisuuksia • tavallisella matkapuhelimella tekstiviestein etäohjattavia • internetin kautta etäohjattavia ja -luettavia • älypuhelinsovelluksia jo saatavilla. 12 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

5.3 Tarkastuskohdat ja toimenpidesuositukset lämpötila-alueen tarkistaminen piireittäin patteri- vai lattialämmityspiiri mahdollisen lämmönsäätökäyrän asetuksien tarkistaminen korjataan asetukset ja neuvotaan asiakasta niiden tekemisessä lämpötila-anturien toiminta ja sijoitus tarvittaessa uusitaan vikaantunut anturi toimimoottorin toiminnan ja sunttiventtiilin vuotojen tarkistaminen tarvittaessa LVI-liike korjaamaan 5.4 Vaihtoväli 1. 10−15 vuotta 2. Tekniikka uudistuu ja uusia malleja tulee vaihtoväliä nopeammin. TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 13

6. PUTKISTO Tässä suosituksessa ei puututa putkistojen kuntotutkimukseen. Siitä löytyy Suomen LVI-liiton (SULVI) julkaisema selkeä kirja: ”LVV- Kuntotutkimusopas 2013; Opas lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen tutkimiseen”. Pätevöityneiden LVV- putkistojen kuntotutkijoiden luettelo sekä pätevyys­ vaatimukset löytyvät FISE- käsikirjasta. Se löytyy osoitteesta www.fise.fi Seuraavaksi tarkastellaan putkistojärjestelmiä, -materiaaleja, liitostapoja sekä putkien uusimisvälejä. Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä energia siirretään putkia pitkin lämmönlähteeltä sinne, missä lämmitystä tarvitaan. Lämmönsiirtonesteenä on useimmiten pelkkä vesi. Kohteissa, joissa on jäätymisvaara, kuten kesäasunnot, voidaan käyttää jäätymisenestona esimerkiksi glykoli- tai metanolipohjaisia aineita. RakMK D1 -määräykset juomaveden pilaantumisen estämisestä täytyy kuitenkin huomioida. Vanhaa tekniikkaa omaavissa taloissa putkisto saattaa olla suuriläpimittainen, koska lämmityskierto tapahtui ilman pumppua, painovoimaisesti. Nykyään putkidimensiot verkoston eri osissa määräytyvät laskelmien perusteella. Laskelmissa käytetään apuna verkoston virtauksen, paine-eron, lämmön­ tarpeen ja pumpun tehoarvoja. Uusissa rakennuksissa käytetään nykyään usein muovi- tai komposiittiputkistoa. Myös teräsputkisto puristusliitosmenetelmällä on yleinen. Vanhaa tekniikkaa omaavissa taloissa lattialämmitysputkisto saattaa olla muovipinnoitteista kuparia. Patteri- ja lattialämmityspiirien tulisi olla erillisinä pumppuryhminä lämmön­ lähteeltä lähtien. Näin pattereille ja lattiaan saadaan aina oikean lämpöistä vettä. 6.1 Esimerkkejä huonoista kytkentätavoista Lattialämmityspiiri voi olla myös patteriputkistosta haaroitettu oma pumppu/ säätöpiiri. Tällöin lattiapiiriin menevän veden lämpötilaa voidaan laskea suhteessa patteripiirin menoveteen, mutta kesäisin lämpimällä säällä märkä­ tilojen kuivaus ei toimi, koska automatiikka ajaa patteripiirin veden liian viileälle. Tämä on siis väärä tapa. Lattialämmityspiiri saattaa olla myös suoraan patteripiirissä. Tämäkin on väärin. Lattiaan menee pakkaskeleillä liian kuumaa vettä ja putkien sulamisvaara on olemassa. Lämpimällä säällä taas kuivaus ei toimi kosteissa tiloissa, ks. edellinen kohta. Jos patterilämmitteisessä talossa on tehty lisäksi lattialämmityspiiri esimerkiksi pesutiloihin, ja se on kytketty väärin, kannattaa toimenpidesuositukseen lisätä lämmönlähteeltä asti tehtävä oma lämmityspiiri. Tällöin saadaan aina oikean lämpöistä vettä lattian lämmitystarpeeseen nähden ympäri vuoden. 14 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

6.2 Putkimateriaalit ja liitostavat 1. musta teräs • hitsattu • kierreliitokset • vanhoissa taloissa yleisin 2. sinkitty teräs • puristusliitokset 3. kupari • kovajuotettu • puristusliitokset • puserrusliittimet (”helmi”, ”kuteri”), ei kovin yleinen tapa lämmitysputkissa 4. muoviputki • puserrusliittimet (”helmi”) • kutisteliitokset • uusissa taloissa yleisin • putkistossa ei haaroja, vaan tarvitaan jakotukit • vaatii pumpun pysäytystermostaatin 5. komposiittiputki • puristusliitokset • ”snap on”-liittimet, kiinnitys ilman työkaluja • myös kiristettäviä liittimiä olemassa • nykyään yleinen, varsinkin saneerauksissa • vaatii pumpun pysäytystermostaatin TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 15

6.3 Tarkastuskohdat ja toimenpidesuositukset onko putkistoon kertynyt ilmaa? ilmataan järjestelmä ilmanpoistopisteistä onko näkyviä vuotoja? LVI-liike korjaamaan vuoto katoaako verkoston paine? LVI-liike etsimään ja korjaamaan vuoto kuinka vanha putkisto on? tarvittaessa suositellaan putkiremonttia 6.4 Vaihtovälit • teräsputki, 25–35 vuotta • kupariputki, 25–35 vuotta • muoviputket, komposiitit, 25 vuodesta ylöspäin • putkistojen asentaminen ja korjaaminen on aina ammattilaisen tehtävä 16 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

7. PATTERIT Lämmityspatterit ovat putkistojen ohella yleisesti unohdettu huoltokohde. Esimerkiksi patterit voidaan ilmata itse. Työssä täytyy kuitenkin olla huolellinen, ettei vuotoja tai vesivahinkoja synny. Huolto: Imuroidaan pölyt väleistä pois. Ylimaalaamista ei suositella, vaan pestään puhtaaksi. Maalaaminen heikentää lämmönsiirtokykyä. Jos kuitenkin on maalattava, niin huolellinen pohjakäsittely ja ylimaalaus oikeilla aineilla. Radiaattorien vaihtoväli 40 vuodesta ylöspäin 7.1 Termostaattiset patteriventtiilit Termostaattisia patteriventtiilejä käytetään sekä kaksiputki- että yksiputki­ kytkentäisissä patterijärjestelmissä. Esisäädettäviä venttiilejä käytetään takaamaan lämmitysveden jakaminen parhaalla mahdollisella tavalla kaksiputkilämmitysjärjestelmissä. Esisäädön helppous mahdollistaa tarkat asetukset lasketuista virtaamista. Termostaattisen patteriventtiilin tarkan toiminnan varmistamiseksi on asennuksessa huolehdittava siitä, että termostaattiosa voi tuntea huonelämpötilan esteettä. Lisäksi on saatavana vapaakiertoventtiilejä painovoimaisiin putkijärjestelmiin. Patteriventtiilien toiminnan ja esisäätöarvot voi tarkastaa irrottamalla termostaatti- tai käsisäätöosan. Neulaventtiilin toiminta: kokeile liikkuuko neula­ venttiili vapaasti molempiin suuntiin. Esisäätöarvot löytyvät säätökehältä. Huolto: Korjaus- ja tiivistesarjoja on saatavana useimpiin venttiilimalleihin. Vaihtoväli: 10–15 vuotta 7.1.1 Termostaatit Rikkoontunut termostaatti uusitaan, ei ole yleensä huollettavissa. Lisäksi irtoanturimalleissa kapillaariputki menee usein epäkuntoon. Useimmilla valmistajilla on julkisiin tiloihin saatavilla suojattu malli. Vaihtoväli: 10–15 vuotta TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 17

7.1.2. Käsisäädöt Käsisäätöä käytetään esimerkiksi kohteissa, joissa on jäätymisvaara patteri­ venttiilin jumiutuessa tai märissä tiloissa, joissa kuivauksen täytyy toimia koko ajan. Käsisäätöpyörästä on saatavana myös lukittava malli, jolla vältytään turhalta säätelyltä. 7.1.3 Älyohjausjärjestelmät Lisäksi on olemassa kehittyneempiä langattomia ohjausjärjestelmiä. Kaikkia yksiköitä voidaan ohjata keskitetysti. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki termostaatit voidaan ohjelmoida yhdellä kertaa, mutta niitä voidaan kuitenkin säädellä helposti ja huonekohtaisesti keskusyksiköllä. Lämpötilaa voidaan säätää myös termostaatista. 7.2 Jakotukit Taloissa, joissa lämmönsiirtoputkisto on tehty muoviputkella. Lattialämmitysjärjestelmissä jakotukeista säädetään huonekohtainen putkiston virtaama esisäätöventtiilistä. Myös huonekohtainen lämmönsäätö tapahtuu jakotukeista termostaattiohjatuin toimilaittein tai käsisäädöin. Patterilämmitysjärjestelmissä huonekohtainen virtaaman säätö tehdään useimmiten termostaattisen patteriventtiilin rungosta. Huonekohtainen lämpö säädetään useimmiten patteriventtiiliin kiinnitetyllä termostaatilla. Myös älykkäitä huonelämmönohjausjärjestelmiä on saatavana patteri- ja lattialämmitysjärjestelmiin. 7.2.1 Jakotukkien huoltotoimenpiteet: • ilmaus yksi lattiapiiri kerrallaan • jakotukissa olevat esisäädöt tarkastettava • jakotukin yhteydessä olevan linjasäätöventtiilin säädön tarkistaminen 18 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

8. PUMPUT Kiertovesipumppu on pitkäikäinen laite, kunhan huolehditaan, ettei se joudu pyörimään kuivana. Tarvittaessa se on siis ilmattava. Pumppu asennetaan putkistoon yleensä kahden sulkuventtiilin väliin. Tällöin pumpun vaihto onnistuu helposti, verkostoa tyhjentämättä. Usein pumpun jälkeinen venttiili on ns. pumpunsäätöventtiili, josta mitattua vesimäärää käytetään apuna verkoston tasapainotuksessa. Pumppuja on 1-vaiheisia (1 sulake) ja 3-vaiheisia (3 sulaketta). Tämä on huomioitava, jos pumppua uusitaan tai etsitään sulakevikaa. Alla esitellään pumppujen ominaisuuksia ja huoltotoimenpiteitä: 8.1 Ohjaustapoja 1. on/off a. käsikytkimellä sammutettava 2. lämpötilaohjattu a. lämmönsäädin ohjaa pumpun toimintaa b. voi olla lisäksi aikaohjelmia, esimerkiksi kesäkäynnistysjaksot 3. pumpun pysäytystermostaatti a. pakollinen, jos lämmitysputkistossa on muoviputkia ja mikäli lämmön­ lähteen häiriötilanteessa putkien sulaminen on mahdollista b. termostaatilla säädetään pumpun pysäytyslämpötila; tällä siis estetään häiriötapauksissa muoviputkiston sulaminen Lisäksi pumpuissa on toiminnallisia eroja. 4. pumppu voi olla: a. vakionopeuksinen b. moninopeuksinen; käsin säädettävä c. elektronisella tehonsäädöllä; muuttaa tehoa/kierroksia tarpeen mukaan automaattisesti TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 19

8.2 Huollot 1. ilmaus a. ilmaruuvi b. automaattisesti ilmautuva 2. vuodot a. tasotiivisteet b. akselitiivisteet c. Eräillä pumpun valmistajilla on olemassa huoltosarja, jolloin itse pumpun runkoa ei tarvitse irrottaa putkistosta, vaan pelkän moottoriosan saa irti ja sen paikalle huolletun tai uuden vaihto-osan. 3. sulakkeet a. Huom. 3-vaiheisessa pumpussa on kolme sulaketta b. ja 1-vaiheisessa yksi sulake 4. moottorisuoja (jos sellainen on) a. tulee olla säädetty oikein pumpun vaatiman sähkövirtamäärän mukaisesti 5. vikavirtasuoja (pistokkeella kytketyt pumput) a. pistorasian, johon pumppu on kytketty, täytyy olla vikavirtasuojattu 8.3 Pumpun vaihtoväli • 5−10 vuotta • vaihdettaessa huomioitava DN-koko, teho/paineluokka ja se, onko vanha pumppu 1- vai 3- vaiheinen sekä pumpun rakennepituus, eli mahtuuko se paikalleen ilman putkistomuutoksia • kannattaa valita vähän energiaa kuluttava malli • suositellaan, että uuden pumpun tulisi olla 1-vaiheinen kestomagneettipumppu, joka on varustettu integroidulla taajuusmuuttajalla • Pumpun vaihtotyö on ammattilaisen tehtävä. 20 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

9. ROSKASIHDIT Roskasihti suositellaan asennettavaksi aina ennen jokaista pumppua, lämmönvaihdinta tai muuta likaantumiselle herkkää laitetta. Huoltojen yhteydessä roskasihdit tulisikin muistaa puhdistaa. Likainen sihti heikentää virtausta ja se taas nostaa pumpun energian kulutusta. TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 21

10. MITTARIT Yleisimmät mittauskohteet: 10.1 Verkoston painemittari • löytyy yleensä täyttöventtiilin läheltä • voi sijaita myös kattilan/lämpöpumpun paneelissa • voi olla hälytyssignaalin antavaa mallia 10.2 Lämpömittarit • menoputkessa • paluuputkessa • kehittyneemmissä laitteissa lämpötilat löytyvät automatiikan mittauksista • voi olla hälytyssignaalin antavaa mallia Hälytyssignaalista voidaan kytkeä varoitusvalo lämmönjakohuoneen ulko­ puolelle tai mahdollisesti liittää kaukovalvontajärjestelmiin. 10.3 Mittareiden vaihtoväli Yleensä vaihdetaan vain tarvittaessa, eli kun mittari ei enää toimi. 22 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

11. PAISUNTA- JA PAINEENPITOJÄRJESTELMÄT Lämmitysverkostot ovat nykyisin yleisimmin suljettuja. Lämpötilan muutoksen aiheuttaman nesteen tilavuuden muutoksen kompensointi tapahtuu tavallisesti kalvopaisuntasäiliön avulla. Suurehkoissa laitoksissa käytetään paineenpitopumppua ja -säätöventtiiliä yhdessä lisävesisäiliön kanssa. Jos lämmitysverkoston paineenpidossa on ongelmia, tarkistetaan, että paisunta­säiliön esipaine on suunnitellun suuruinen. Jos paine on alentunut, se säädetään sopivaksi lisäämällä säiliöön typpikaasua. Tarkistus voi tapahtua lämmitysverkostoa tyhjentämättä, jos paisuntasäiliö on yhdistetty verkostoon kolmitieventtiilillä. Tämän avulla paisuntasäiliö voidaan erottaa lämmitys­ verkostosta ja saada liitäntä paineettomaksi. 11.1 Kalvopaisunta-astia • suljettu piiri • varoventtiili pakollinen • nykyään yleisin järjestelmä 11.2 Avopaisunta-astia • sijaitsee verkoston korkeimmassa kohdassa • ylivuotoputken tulee olla täyttöventtiilin läheisyydessä • ylivuotoputkesta näkee verkostoa täytettäessä, milloin se on täynnä • ei tarvitse varoventtiiliä • yleensä vanhoissa omakotitaloissa • suositellaan muutettavaksi suljetuksi piiriksi, koska avoastia haihduttaa vettä ja tilalle täytetään aina hapekasta vettä, joka taas aiheuttaa verkostossa sisäpuolista korroosiota 11.3 Paineen korotusasema • suuremmissa järjestelmissä yleinen • automaattinen TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 23

12. VENTTIILIT Kuten muutkin LVI-laitteet, venttiilit muodostuvat useista jatkuvan rasituksen alaisista osista, jotka ovat alttiina kulumiselle ja vaativat sen vuoksi tuotehuoltoa. Jonkin osan kuluminen käyttökelvottomaksi johtuu useimmiten huollon puutteesta. Määräajoin tapahtuvat huollot takaavat laitteiden häiriöttömän toiminnan ja pidentävät oleellisesti niiden käyttöikää. Huolto on suoritettava tarkoitukseen sopivilla työvälineillä ja varaosilla. Venttiilin vaihto edellyttää yleensä aina verkoston tyhjentämistä tai jäädyttämistä. 12.1 Venttiilityypit lämmönjakoverkostossa 12.1.1 Sulkuventtiilit • täyttöventtiilit - verkostopaine nostetaan sopivaksi - yleensä lähellä painemittaria, jotta paineen seuraaminen helppoa 12.1.2 Sekoitus- ja sunttiventtiilit • sekoittaa menoveden sekaan tarvittavan määrän kuumaa vettä lämmönlähteestä 12.1.3 Säätöventtiilit • linjasäätöventtiilit - suuremmissa järjestelmissä - tasapainotetaan pumpun virtaus järjestelmän eri osiin • pumpunsäätöventtiili - mitataan pumpun tuotto ja mahdollisesti säädetään sitä halutuksi • pumppuventtiilit - tarkoitettu lämpimän käyttöveden kiertopumpun yhteyteen sulku- ja yksisuuntaventtiiliksi tai käytettäväksi paikoissa, joissa vaaditaan sulku- ja yksisuuntaventtiiliä yhdessä • kuristusventtiilit - tarkoitettu linjoihin, joissa tarvitaan kuristus- ja yksisuuntaventtiiliä 24 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

12.1.4 Varoventtiilit • käytetään suojelemaan putkistoa ja siihen liittyviä laitteita liian suurelta paineelta • on jousikuormitteinen ja avautuu paineen ylittäessä jousen sulkuvoiman. Venttiilin toimivuus tarkistetaan aika ajoin laukaisemalla se, minkä jälkeen todetaan sen pitävyys. 12.1.5 Yksisuunta- ja takaiskuventtiilit • näillä estetään takaisinkierto esimerkiksi pumppuvian sattuessa Yksisuuntaventtiileissä on usein sisällä mekaaninen jousi ja se saattaa mennä rikki. Tällöin takaisinvirtauksen esto ei välttämättä toimi. Venttiilistä saattaa myös kuulua kilkattava ääni merkkinä rikkoontumisesta. Takaiskulautasellisten venttiilien asennuksessa huomioitavaa: paras toiminta­ varmuus saavutetaan niin, että venttiili on vaakaputkessa ja lautanen putken yläpuolella. Tämä pitää huomioida etenkin DN 25- ja sitä suuremmissa venttiileissä. 12.2 Venttiilityypit käyttövesiverkossa Lämmityslaitteeseen liittyvät venttiilityypit: 12.2.1 Syöttöventtiilit Vesijohtoverkostoon liitetty lämmityslaite täytyy varustaa syöttöventtiilillä varoventtiilein. 12.2.2 Syöttösekoitusventtiilit Venttiiliryhmä sisältää kaikki toiminnot, joita viranomaiset edellyttävät liitettäessä lämminvesikehitintä vesijohtoverkostoon. Näin ollen sen käyttö on mahdollista myös kattiloiden lämminvesikierukoiden yhteydessä. TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 25

13. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN MITTAUKSET JA SÄÄTÄMINEN 13.1 Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätöperiaate Lämmitysverkoston säädöllä pyritään siihen, että oleskelutilojen lämpötila pysyy mahdollisimman tarkasti halutulla tasolla. Tavallisimmin lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaisesti joko sähköisen säätölaitteen ohjaamana. Toinen vaihtoehto on tuottaa suoraan lämpö­ tilaltaan ulkolämpötilan ja valitun lämpökäyrän mukaista vettä (vaihtuva­ lauhdutteinen lämpöpumppu). Kaikissa tavoissa periaate on sama eli menovesiputkessa oleva tuntoelin antaa säätimelle tai automatiikalle tiedon asetusarvon toteutumisesta. Järjestelmää voidaan täydentää huonetilassa olevalla tuntoelimellä. Tuntoelin on tavallisesti huoneyksikössä ja sen tehtävänä on säätää huonekohtaista lämpötilaa. Esimerkiksi keväällä auringonpaisteen vaikutus huonelämpötilaan voi olla huomattava ja ulkoanturin sijaitessa varjon puolella voi huonelämpötila nousta tarpeettoman korkeaksi. Tällöin huonekohtaisen tuntoelimen tarkoitus on säätää lämpötilaa pienemmäksi. Jos lämmönjakojärjestelmässä on sekä patterilämmitystä että lattialämmitystä, tehdään lattialämmitys omana piirinään lämmitysverkostosta. Lattialämmityksen oikea säätö vaatii säätimen oman säätöpiirinsä tai erillisen säätimen lattialämmitystä varten. Yleensä pientaloissa voi olla useampi lämmityspiiri, jolloin lämmitysverkoston putkilinjat haarautuvat eri huoneiden ja/tai kerrosten kesken. Tällöin tulee tarkistaa, että kussakin piirissä on oma säätöventtiili, jolla voidaan toteuttaa verkoston perussäätö eli tasapainotus. Mikäli lämmitysverkoston kaaviokuvista löytyy säätöventtiileiden säätö- tai kv-arvot, tarkastetaan ensin, että ko. venttiileiden säädöt on asetettu laskettujen arvojen mukaiseksi. Ellei säätöarvoja löydy, on syytä ottaa ammatti­ taitoinen LVI-suunnittelija laskemaan ja mitoittamaan putkistolle oikeat virtaamat ja säätöarvot. Lämpimän käyttöveden lämpötila säädetään halutuksi joko omavoimaisella tai sähköisellä säätimellä ohjatulla sekoitussäätöventtiilillä. Henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetuista vesikalusteista saatavan veden lämpö ei saa olla korkeampi kuin 65 astetta. Lämpötila rajoitetaan vedenlämmittimen yhteyteen asennettavalla termostaattisella sekoitusventtiilillä. (RakMK D1/2007) Lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden säätö on syytä kunnostaa, jos niiden toiminta ei ole asianmukainen tai jos säätölaitteet puuttuvat kokonaan. Kunnostustarpeen selvittämiseksi todetaan säätölaitteiden ja -venttiileiden olemassaolo, niiden käyttökunto ja mekaaninen toiminta. 26 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

13.2 Lämmitysjärjestelmän mittaukset Lämmitysjärjestelmän säätäminen tehdään yleensä mittaamalla verkoston virtaamat ja verrataan saatuja mittaustuloksia kytkentäkaavioon merkittyihin laskettuihin arvoihin. Virtausmittausten lisäksi vertaillaan huoneistokohtaisia lämpötiloja. Tämä tapahtuu siten, että lämmitysjärjestelmästä irrotetaan laitekohtaiset säätölaitteet eli termostaattiset patteriventtiilit tai lattia­ lämmityksen jakotukeissa olevat säätölaitteet eli niin sanotusti avataan lämmitys­järjestelmä. Kun lämpötilojen perusteella verrataan järjestelmän toimivuutta, on huomioitava, että sitä ei voida tehdä hetkessä. Hyvään loppu­tulokseen päästään mittaamalla huonelämpötiloja riittävän pitkällä aikavälillä, esimerkiksi viikon ajan. Huoneisiin asennetaan lämpömittarit ja tarkastetaan lämmitysjärjestelmään asetettu lämpökäyrä. Lämpökäyrän mukaisen menoveden lämpötila on yleensä valittava siten, että huonelämpö­ tilaksi saadaan 21−22 °C. Jos huonelämpötilat vaihtelevat merkittävästi, yli 2–3 astetta, verkostossa on tehtävä tasapainotus. Verkoston tasapaino­ tuksella varmistetaan oikea virtaaman lämmitysverkoston kaikissa osissa ja siten kaikissa huoneissa tasainen lämmönjako. 13.2.1. Linjasäätöventtiilien säätö Linjasäätöventtiileillä säädetään eri lämpölinjojen vesivirrat sellaisiksi, että virtaamat riiittävät vaadittaviin linjojen lämpötehoihin. Tällöin saadaan eri linjojen vesivirtojen jäähtyminen samaksi. Suunnittelijat määräävät vaadittavat vesivirrat lämpötehojen ja käytetyn lämpötilaeron perusteella. Linjasäätöventtiileistä mitataan paine-ero. Paine-eron ja venttiilin säätöasennon perusteellla määrätään käyrästöstä vesivirran suuruus. Vesivirran suuruus voidaan lukea myös vesivirtamittarista, mikäli siihen syötetään venttiilin asento tai venttiilin kv-arvo. 13.2.2. Venttiilin kv-arvo Venttiilin kv-arvolla tarkoitetaan sitä vesivirtaa m3/h, joka virtaa venttiilin läpi 100 kPa:n painehäviöllä. TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 27

14. DOKUMENTOINTI Kohteen dokumentointi kannattaa tehdä huolella. Sen perusteella on helppo tehdä korjaustarjous. Huolella tehdyn dokumentointiraportin jälkeen asiakas maksaakin laskun mielellään, kun näkee ja kokee saaneensa hyvän vastineen tehtyyn tilaukseen. Myös dokumentoinnin ja mahdollisen korjaus­tarpeen avaaminen ja selittäminen ymmärrettävästi asiakkaalle on erittäin tärkeä osa kokonaisuutta. Dokumentointi voidaan tehdä esimerkiksi liite 1:n kaltaisella lomakkeella. Lomakkeessa on useita kohtia, joissa voi viitata lisätietolomakkeeseen sekä kohteesta otettuihin valokuviin. Yksityiskohtaisia valokuvia kannattaakin ottaa paljon ja arkistoida niitä omalle palvelimelle. Kuitenkin asiakkaalle annettavaan dokumentointiin kannattaa liittää paperille tulostettuna tärkeimmät otokset vikakohdista ja laittaa vaikka maininta, jos ko. kohdasta löytyy lisäkuvia pyydettäessä. 28 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 29

15. LIITTEET Liite 1: Kuntokartoituksen dokumentointi Lämmitysverkoston kuntokartoitusraportti, mukaan myös valokuvia ongelmakohteista ja yleiskunnosta. LEY TS-9 LIITE: KUNTOKARTOITUKSEN DOKUMENTOINTIMALLI Asennuskohteen tiedot Kattila tai muu lämmönlähde Lämmönsäätöjärjestelmä Lämmönsää töjärjestelm ä Asiakas Osoite Puhelin Merkki: EPBD-tarkastus tehty: □ Sähköposti malli: polttoaine: □ Poltin: erillinen integroitu merkki ja malli: Öljysäiliön tarkastuspvm: Seuraava suositeltu tarkastusajankohta: merkki ja malli: Asennusvuosi: Kunto: Suositellaan uusimista mennessä Menovesianturi kunnossa □ □ Pöytäkirjan mukainen luokitus: erillinen □ integroitu □ Ulkolämpötila-anturi paluuvesianturi on □ ei □ Etäohjaus internetin välityksellä Etäohjaus tekstiviestein Lisätietoja: ______________________________________ varalämmitysvastuksien ohjaus □ Putkisto Ei kytketty Kytketty Muuta Putkimateriaalit: □ kunnossa ____ kW □ Kyllä □ Ei □ □ ei kunnossa □ _____ kpl saneeraus vuosi: kokonaan □ osittain □ □ huono □ vuotoja □ eristetty □ eristeet puutteelliset □ Lämmityspiirien määrä ___kpl; kytkennät oikein □ väärin □ Putkiston rakennusvuosi: Silmämääräinen kunto hyvä huomautettavaa: Patterit / lattialämmitys □ onko järjestelmässä ilmaa kyllä ei verkoston paine tarkastushetkellä: Lämmönluovutustapa; patterit □ □; onko riittävästi ilmauspisteitä kyllä verkoston suositeltava paine: lattiaputkisto □ molemmat □ □ ei □ □ □ pattereiden mitoituslämpötila ______ ; soveltuu nykyiselle lämmönlähteelle kyllä ei Patteriventtiilit ja termostaatit asennettu ______ Huomautettavaa______________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ □ □ huono mahdollisten jakotukkien määrä_____kpl, sijainti huollon kannalta; hyvä Huomautettavaa:_____________________________________________________________________ Pumput Lattialämmityksen termostaatit ja toimilaitteet: kunnossa Huomautettavaa: Lämmityspiiri 1: □ ei kunnossa □ merkki, malli, asennusvuosi_______________________________________; kunnossa Pysäytystermostaatti____ toimii Lämmityspiiri 2: □ ei toimi □ merkki, malli, asennusvuosi_______________________________________; kunnossa Pysäytystermostaatti____ toimii Käyttöveden kiertopumppu: □ ei toimi □ □ uusittava □ , säädetty _______ °C merkki, malli, asennusvuosi_______________________________________; kunnossa 30 □ uusittava □ , säädetty _______ °C □ uusittava □ TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

□ ei □ lukumäärä_____ □ pistokkeella kytketty □ onko vikavirtasuoja kyllä □ pumpuissa ilmaa: kyllä □ ei □ tuntuuko pumput kuumilta/pitääkö ääntä kyllä □ ei □ pumpuilla omat sulakkeet: kyllä pumpuilla omat turvakytkimet Roskasihdit Onko pumpuilla roskasihdit kyllä □ ei □ Onko ne säännöllisesti puhdistettu kyllä □ □ □ ei ei □ □ ei Onko putkistossa muualla roskasihtejä kyllä Missä:______________________________________________________________________________ Onko ne säännöllisesti puhdistettu kyllä Mittarit verkostonpaine □ □ menoveden lämpötila ei □ □ paluuveden lämpötila □ kattilan lämpötila □ Lisätietoja Paisunta Venttiilit Syöttösekoitusventtiili Käyttöopastus paisunta-astia avopaisunta □ suljettu □ □ esitäyttöpaine ___________ □ □ □ toiminta kunnossa jumissa vuotaa venttiilejä liian vähän lisätietoja:___________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ onko lämpimän käyttöveden maksimisäätö mahdollista kyllä mitattu maksimi lämpötila_____°C onko lämmitysjärjestelmä säädetty/tasapinotettu kyllä □ ei □ ei □ □ huoltotöiden opastaminen ja järjestelmän toimintaperiaatteen selittäminen kyllä lämmitysjärjestelmän asetusarvot kyllä □ ei □ energiansäästötoimenpiteiden esittäminen kyllä Toiminta vikatilanteissa kyllä Päivämäärä ja allekirjoitukset □ ei □ □ ei □ ei □ □ □ □ Onko asiakkaalle annettu erillinen toimenpidesuositus järjestelmän kunnostamisesta kyllä ei liitteitä____kpl Olen tällä päivämäärällä vastaanottanut ko. lämmitysjärjestelmän käyttöopastuksen ja vastaanottanut kuntokartoitusraportin ja se on selvitetty minulle riittävän selkeästi. Asiakas Paikkakunta TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 Päivämäärä 31

QR-KOODIT Lämmitysenergia Yhdistys, öljykattilan tarkastuksia tekevät EPBDsertifioidut kattilantarkastajat etusivulta kohdasta URAKOITSIJAHAKU: http://www.ley.fi/ Pätevöityneiden LVV- putkistojen kuntotutkijoiden luettelo sekä pätevyys­vaatimukset löytyvät FISE-käsikirjasta: http://www.fise.fi/ 32 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 33

34 TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9

Lämmityslaitealan yhteistyöyritykset Laite- ja energiantoimittajat Aimtec Oy Sillankorvankatu 25 A, 05800 HYVINKÄÄ ww.aimtec.fi Ariterm Oy PL 59, 43101 SAARIJÄRVI www.ariterm.fi Atlantic Suomi / Costella Oy Varastokatu 3, 45200 KOUVOLA www.atlantic.fi Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 VANTAA www.bauer-wt.fi Oy Callidus Ab Hiekkakiventie 1, 00710 HELSINKI www.callidus.fi Danfoss Oy PL 27, 02361 ESPOO www.danfoss.fi Gasum Tekniikka Oy PL 21, 02151 ESPOO www.gasum.fi Jakotec Oy Teollisuuskatu 42, 44150 ÄÄNEKOSKI www.jakotec.fi Kaukora Oy PL 21, 21201 RAISIO www.kaukora.fi Kouvolan Putkityö Oy Korjalankatu 5, 45130 KOUVOLA www.kouvolanputkityo.fi Laatukattila Oy Vihiojantie 10, 33800 TAMPERE www.laka.fi Li-Plast Oy Luuta-Kreetantie 8, 28600 PORI www.liplast.fi Oy Motoral Ab/Motoplast Valuraudankuja 5, 00700 HELSINKI www.motoplast.fi Neste Oil Oyj PL 95, 00095 NESTE OIL www.nesteoil.com Oilon Oy/Oilon Home Oy PL 95, 15801 LAHTI www.oilon.com RICA-Riihimäen Metallikaluste Oy Käpälämäenkatu 10, 11710 RIIHIMÄKI www.rica.fi St1 Oy Purotie 1, 00380 HELSINKI www.st1.fi Oy Teboil Ab PL 102, 00121 HELSINKI www.teboil.fi Öljyalan Palvelukeskus Oy PL 1405, 00101 HELSINKI www.oil.fi, www.oljylammitys.fi TEKNILLINEN SUOSITUS • 2014 • TS-9 35

Lämmitysenergia Yhdistys ry Sitratori 5, 00420 Helsinki Puh: 010 617 7410, Fax 010 617 7415 E-mail: toimisto(at)ley.fi www.ley.fi Lämmitysenergia Yhdistys ry Lämmitysenergia Yhdistys ry (LEY) on perustettu vuonna 1956. Yhdistys perustettiin edistämään öljylämmityksen asennuksia lähinnä järjestämällä koulutusta ja tekemällä asennuskentälle suosituksia. Tämä mahdollisti öljylämmityksen suosion kasvamisen ja maineen luotettavana ja turvallisena lämmitysmuotona. Nykyään yhdistyksen kulmakivenä on sama päämäärä eli lämmityslaite­ asennusten laadun parantaminen. Jäsenistö koostuu pääosin urakoitsijoista ja mukana on myös laitevalmistajia sekä energiantoimittajia. Yhdistyksen tärkein voimavara on urakoitsijajäsenet, jotka omalla kokemuksellaan luovat osaamista ja paikallisten olojen tuntemista järjestön toimintaan. Yhdistys antaa myös koulutusta ja teknillistä neuvontaa sekä toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yhdistys on myös Tukes:in valtuuttama pätevyyskokeiden järjestäjä ja pätevyystodistukset myöntävä taho. Öljylämmitysalan suosituksia ja koulutusta: www.ley.fi Tekninen neuvontapalvelu: 010 617 7414