TEKNILLINEN SUOSITUS 2016 TS-11 Kondenssikattiloiden savuhormit ja kondenssiveden käsittely

2 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7

3.2 Terveydelle haitalliset aineet 2016 TS-11 Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja TEKNILLINEN aiheuttavat aineetSUOSITUS vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Kondenssikattiloiden savuhormit ja kondenssiveden käsittely 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. HELSINKI 2016 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 13

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1. YLEISTÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2. PERUSTANA EU –SÄÄNNÖKSET JA STANDARDIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 3. KONDENSSIKATTILA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 3.1. Kondenssikattilan ja perinteisen lämmityskattilan eroavuudet . . . . . . . . . . . . . . 8 3.2. Palamisilman tarve ja ilmakerroin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3.2.1 Maakaasun palaminen ja palamistuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3.2.2 Kevytöljyn palaminen ja palamistuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3.3. Lämmityspiirin vedenlaatu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3.4. Savuhormi- ja palamisilmaliitännät, hormin pituus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3.4.1. Tyyppi B – Kattilan palamisilma huonetilasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3.4.2. Tyyppi C - Kattilan palamisilma huonetilasta riippumaton . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3.4.3. Tehon ja savukanavaosien vaikutus hormin pituuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4. KONDENSSIVEDEN VIEMÄRÖINTI JA NEUTRALOINTI . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.1. Kondenssiveden happamuus ja määrä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.2. Kondenssiveden happamuuden ja neutralointitoiminnan seuranta . . . . . . . . . . 18 5. 5.1. 5.2. SAVUHORMIEN LÄMPÖTILALUOKITUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 JA VALMISTUSMATERIAALIT Muoviset hormit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Metalliset hormit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 6. SAVUHORMIN VALINTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.1. Valmistajan ohjeet valintaperusteena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.2. © Palamisilman LEY 2012 ottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.3. TÄMÄN Savuhormin jäätymisen mahdollisuus . . .KUVIA . . . . . . SAA . . . . . LAINATA . . . . . . . . . VAIN . . . . . . . . . SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI 6.4. Savuhormin läpiviennin vaihtoehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA 6.4.1. Suljetun järjestelmän läpivienti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.4.2. Pelkän savukanavan läpivienti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ISSN 2243-4607 6.5. Aikaisemmin asennetut vuorausputket tiilihormeissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 20 20 20 20 20 21 21 UUDISTETTU PAINOS 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 2 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

7. PALOTURVALLISUUS . . . . . .aineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.2 Terveydelle haitalliset 7.1. Kaasukondenssikattila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk7.2. Öljykondenssikattila . . . . .ja . .hengitysilman . . . . . . . . . . . .epäpuhtaudet. . . . . . . . . . . . . Terveyshaittoja . . . . . . . . . . . . . . . 22 sessa käytettävät aineet aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta LÄHTEET . . . .tai . . ihokosketuksesta. . . . . . . . . . . . . . . . Ne . . . voivat . . . . . .ärsyttää . . . . . . .ihoa . . . .tai . . imeytyä . . . . . . . ihon . . . . läpi . . . . . 24 elimistöön. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 3

© LEY 2012 TÄMÄN © LEY 2016 SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS ISSN 2243-4607 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 4 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

JOHDANTO JOHDANTO 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk- Euroopan yhteisön asettamien täyttäminen kaasulämmityksessa käytettävät aineetenergiatehokkuusvaatimusten ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja sessä jaaiheuttavat öljylämmityksessä edellyttää käytännössä useassa ja tapauksessa lämmityskattiloilaineet vaikuttavat ihmiseen hengitysruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoarakenteen tai imeytyä ihon läpi osalta ta kondenssitekniikkaa. Nämä kattilat poikkeavat laitteistojen ja toiminnan monellaelimistöön. tapaa perinteisistä lämmityskattiloista. Olennaisin ero on perinteistä kattilaa tehokkaammassa palamisen lämmön talteenotossa. Tehokkuuden ansiosta palamistapahtumassa 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet syntyvä Palavan vesihöyry kondensoituu ja veden höyrystymislämpöenergia vapautuu. Kondenssinesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila nesteen, höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen tekniikanpalavan suunnittelussa onhaihtuneen tämä otettava huomioon koko järjestelmän osalta. Erityisesti sahiilivetypitoisuus vaihdella allekondenssiveden prosentista useaan prosenttiin vukaasujen poistamisessavoi tämä tarkoittaa hallittua käsittelyä.riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Savuhormeilla on siten keskeinen osa kondenssikattilatekniikassa. Tämän suosituksen taSäiliön huoltoluukun jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei voitteena on antaa asennustenavaamisen laadun ja vaatimustenmukaisuuden sekä laitteistojen asiansäiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen mukaisen toiminnan varmistamiseen tarvittavaa tietoa. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Helsingissä 25.5.2016 Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Lämmitysenergia Yhdistys ry selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 5

1. YLEISTÄ Tässä suosituksessa annetaan kaasu- ja öljykondenssikattiloiden savuhormien asennuksissa huomioon otettavat ohjeet. Kaasu- ja öljykondenssikattiloiden ja niihin kuuluvien laitteistojen asentaminen on luvanvaraista työtä. Asennuspalveluja tarjoavan toiminnanharjoittajan tulee olla viranomaisen hyväksymä ja rekisteröimä. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 6 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

2. PERUSTANA EU SÄÄNNÖKSET JA STANDARDIT Teknillinen suositus TS-11 on kooste aineet seuraavista säännöksistä ja standardeista sekä val3.2 Terveydelle haitalliset mistajien antamista ohjeista. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk• Direktiivi sessa2009/125/EY käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi Linkki direktiiviin: elimistöön. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:285:0010:0035:fi:PDF 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet • Komission N:osäiliön 813/2013 Palavanasetus nesteen ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen Linkki asetukseen: palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R0813&from=FI Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöönasetuksessa saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen EU Komission N:o 813/2013 ja direktiivissä 2009/125/EY esitettyjen vaatimusjälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisten voimaantuloaikataulu on mainittu Komission asetuksen artiklassa 3. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. • • • • EN 1443 Savupiiput, yleiset vaatimukset. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on EN 13384 (osat 1 & 2) Savukaasuputkien mitoitus selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. EN 14471:2013 Savupiiput - Järjestelmien savuhormit muovisilla savuhormielementeillä Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden EN 677:1998 Kaasua käyttävät keskuslämmityskattilat. aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoiErityisvaatimukset Nimellinen polttoaineteho kW tettu tai niihinkondenssikattiloille. epäillään joutuneen muita palavia nesteitä.enintään Pienikin 70 määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 7

3. KONDENSSIKATTILAT Kondenssikattila on kattilan, polttimen ja ohjausautomatiikan muodostama kokonaisuus, jolle laitevalmistaja on hankkinut säännösten edellyttämän hyväksynnän. 3.1. Kondenssikattilan ja perinteisen lämmityskattilan eroavuudet 40o C 150o C 800o C Kuva 1: Perinteinen kattila 150o C 800o C 30o C 50o C Kuva 2: Kondensoiva lämmön talteenotto kattilan yhteydessä Kondenssikattilan ja perinteisen lämmityskattilan pääasialliset erot ovat kattilan rakenteessa, savukaasuihin sitoutuneen energian hyödyntämisessä ja kattilaan integroidussa polttimessa. Perinteisessä kattilassa pidetään tyypillisesti yllä vakiolämpötilaa lämpimän käyttöveden valmistuksen edellyttämällä, 70…80˚C tasolla. Savukaasujen lämpötila on tällöin yleensä huomattavasti 100˚C:tta korkeampi. Kondenssikattila hyödyntää savukaasuihin sitoutunutta energiaa yleisimmin käyttöveden ja lämmitysverkostosta palaavan veden lämmittämiseen. Tällöin veden höyrystymiseen sitoutunut lämpöenergia vapautuu ja saadaan lämmityksen hyödyksi. Kondenssikattilan savukaasujen lämpötila on tyypillisesti vain 5-10˚C verkoston paluuveden lämpötilaa korkeampi. Kondensoitunut vesi johdetaan viemäriin. Vesi on tarvittaessa neutraloitava. Savukaasuhäviöt ovat kondenssikattilassa lämmön talteenoton ansiosta huomat© LEY 2012 tavasti pienemmät kuin TEKSTIÄ perinteisessä Kattilan omakäyttöhäviöt ovat TÄMÄN SUOSITUKSEN TAIkattilassa. KUVIA SAA LAINATA VAIN myös alhaisempien käyttölämpötilojen ansiosta perinteistä kattilaa pienemmät. TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA Kondenssikattilan automatiikka säätää polttimen tehoa lämmitysjärjestelmän tehontarpeen mukaan 20 – 100 % alueella maksimitehosta. Polttoaineen energiaISSN 2243-4607 sisältö voidaan kondenssikattilalla saada huomattavasti perinteistä kattilaa paremmin hyödyksi. Palamislaskelmissa yleisesti käytetyn polttoaineen alemman UUDISTETTU PAINOS (netto-) lämpöarvon mukaan laskettu palamishyötysuhde voi kaasulla olla jopa 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 8 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

109 % ja öljyllähaitalliset 102 %. Jos laskennassa 3.2 Terveydelle aineet käytetään ylempää (brutto-) lämpöarvoa, ovat palamishyötysuhteet aina alle 100 %. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukLämmin käyttövesiaineet tuotetaan kondenssikattilakäytössä tyypillisesti erillisessä vasessa käytettävät ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja raajassa. Kondenssikattila on suunniteltu toimimaanjasiten, että suurempaa tehoa aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttääMuissa ihoa taitilanteissa imeytyä ihon läpituottaa käytetään, kun tarvitaan lämmintä käyttövettä. kattila elimistöön. lämmitystarpeen mukaista lämpötilaa suoraan lämmitysverkostoon. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet 3.2. Palamisilman tarve ja ilmakerroin Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen,palamisella haihtuneen höyryn ja ilman välillä.jossa Höyry-ilmaseoksen Stökiömetrisellä tarkoitetaan palamista, palamisreaktiot tapahhiilivetypitoisuus voi vaihdella prosentista useaan tuvat loppuun saakka ja ilmaa alle (happea) käytetään vainprosenttiin se määrä, riippuen joka palamispalavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. reaktioihin tarvitaan. 3 Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeentarve seos laimenee hitaasti, Maakaasulla teoreettinen palamisilman on 9,6 merittäin ,n ilmaa 1m3,n ellei kaasua säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen kohden. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisKevyen polttoöljyn teoreettinen palamisilman tarve on 11,5 m3,n öljykiloa kohden. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jotta käytännön olosuhteissa varmistetaan polttoaineen hyvä palaminen, säädeJos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on tään palaminen tapahtumaan ilmaylimäärällä. Tätä kuvaa ilmakerroin, joka maaselvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. kaasun ja kevytöljyn poltossa on tyypillisesti suuruusluokkaa 1,1 … 1,2. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Palamisilman ottamisessa on huomioitava ilman mahdolliset epäpuhtaudet. Ilaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoimamäärät ovat epäillään verrattainjoutuneen suuria ja palamisilman tettu tai niihin muita palaviamukana nesteitä.polttolaitteeseen Pienikin määrä ajan mittaan kertyvä pölyF+ haittaa toimintaa ja aiheuttaa häiriöitä. esimerkiksi luokan palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomat- tavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistami- 3.2.1 seksi Maakaasun palaminen ja palamistuotteet on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviran- omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Maakaasun (metaanin) stökiömetrisessä palamisessa syntyy savukaasuja 10,6 m3,n metaanikuutiota kohti. Vesihöyryä savukaasussa on 2 m3,n, joten kuivia sa3.3 Hapen puute 3 vukaasuja on 8,6 m ,n. Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin Savukaasujen koostumus teoreettisella ilmakertoimella 1,0 on seuraava: ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin 2 • hiilidioksidia CO 9,5 tilavuus ensisijainen vaaratekijä. Hapen% puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu • vesihöyryä H2Okaasulla, 19,0 tilavuus palamattomalla kuten%typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun kemiallisten • typpeä N2 tai 71,5 tilavuus % reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä • happea O2 0 tilavuus % voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa Palamistuloksena syntyy hiilidioksidia ja vesihöyryä. Poltettaessa 1 m3,n metaatai muuta orgaanista jätettä. nia käyttäen teoreettista ilmamäärää saadaan: • hiilidioksidia 1 m3,n (noin 2,0 kg) • vesihöyryä 2 m3,n (noin 1,6 kg) Savukaasujen osana on lisäksi palamisilman mukana tullut typpi 7,6 m3,n (noin 9,5 kg) Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 9

3.2.2 Kevytöljyn palaminen ja palamistuotteet Kevyen polttoöljyn stökiömetrisessä palamisessa syntyy kosteita savukaasuja noin 12,1 m3,n öljykiloa kohti. Vesihöyryä savukaasuissa on noin 1,6 m3,n, joten kuivia savukaasuja on noin 10,5 m3,n. Savukaasujen koostumus teoreettisella ilmakertoimella 1,0 on seuraava: • hiilidioksidia CO2 4 tilavuus % • vesihöyryä H2O 16 tilavuus % • typpeä N2 70 tilavuus % • happea O2 0 tilavuus % Palamistuloksena syntyy hiilidioksidia ja vesihöyryä. Poltettaessa 1 kg kevyttä polttoöljyä käyttäen teoreettista ilmamäärää saadaan: • hiilidioksidia 1,0 m3,n (noin 3,8 kg) • vesihöyryä 1,7 m3,n (noin 1,3 kg) Savukaasujen osana on lisäksi palamisilman mukana tullut typpi 7,6 m3,n (noin 9,5 kg) 3.3. Lämmitysjärjestelmän vedenlaatu Kattilatekniikasta riippumatta on lämmitysjärjestelmän veden laadulla tärkeä merkitys järjestelmän toiminnan ja käyttöiän kannalta. Kondenssikattiloiden toimintaolosuhteet poikkeavat monilta osin perinteisistä kattiloista. Samoin kattiloiden rakennemateriaaleissa on eroavuuksia. Tämän suosituksen pääpaino on savuhormeissa, mutta kokonaisuuden kannalta on tärkeää ottaa huomioon koko järjestelmän toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Lämmitysjärjestelmän veden laatua merkittävästi heikentävät vedessä oleva happi, kalsium, © LEY 2012 kloridit, mineraalit, happamuusaste ja järjestelmään kertyvä liete. Lämmitysveden laatua voidaan mitata happamuuden, kovuuden,VAIN sähkönjohtaTÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA vuuden, kloridi-, rauta-, rautaoksidipitoisuuden ja muiden ainesten pitoisuuden TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA välityksellä. Uudet lämmitysjärjestelmät on huuhdeltava ennen käyttöön ottamista. HuuhISSN 2243-4607 telulla pyritään poistamaan asennusvaiheen jäämiä, kuten hitsauskuonaa, juotoshilsettä, tiivistysmateriaalijäämiä ja vastaavia aineksia sekä tarvikkeiden suojaUUDISTETTU PAINOS aineita. 4 10 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

Huuhtelua voidaan tehostaa tarvittaessa 3.2 Terveydelle haitalliset aineet ammattilaiskäyttöön tarkoitetuilla puhdistusaineilla. Veden liiallista pehmentämistä tulee välttää, koska sillä on haitalTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuklinen Veden kovuuden tulee olla suurempi kuin 0,5°dH. Jos vedenpehsessavaikutus. käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja mennysaineita käytetään, tulee ihmiseen niitä käyttää yhdessä kanssa. aiheuttavat aineet vaikuttavat hengitysja estoaineen ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta.joissa Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihonvalmistettu läpi Kaasukondenssikattiloissa, on ruostumattomasta teräksestä elimistöön.on kattilaveden happamuuden suositustaso pH 8,2 ... 9,5 ja kovuus, kattilaosa, riippuen ruostumattoman teräksen laadusta, enintään 10°dH. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Kaasukondenssikattiloissa, joissa onvallitsee pii-alumiiniseoksesta valmistettu kattilaosa, Palavan nesteen säiliön ilmatilassa kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman Höyry-ilmaseoksen on kattilaveden happamuuden suositustaso pHvälillä. 7,0...8,5 ja kovuus <15°dH (tehohiilivetypitoisuus prosentistayliuseaan prosenttiin riippuen alueella 200...550 voi kW)vaihdella ja <5°dHalle (tehoalueella 550 kW). palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Öljykondenssikattiloissa, joissa on teräksestä valmistettu kattilaosa, on kattilaveSäiliön huoltoluukun avaamisen pH jälkeen laimenee erittäin hitaasti, ellei den happamuuden suositustaso 9,5 jaseos kovuus enintään 10°dH. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen Öljykondenssikattiloissa, joissa on valuraudasta valmistettu kattilaosa, kattilavejälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisden happamuuden suositustaso on pH 3,5 ... 8,5 ja kovuus enintään 10°dH tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. säiliössä on ja muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on 3.4. Jos Savuhormipalamisilmaliitännät selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Savuhormi- ja palamisilmaliitännät vaihtelevat eri valmistajien tuotteissa ja ovat Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden erilaisia öljy- ja kaasukondenssikattiloissa. aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoiPalamisilmaa tultava riittävästi lähelle kattilaa poltinta. Iltettu tai niihinonepäillään joutuneenmahdollisimman muita palavia nesteitä. Pienikinjamäärä manottoaukon vapaan pinta-alan on oltava vähintäänbensiiniä, 50 cm² xalentaa polttimen nimelesimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi huomattavasti Iämmityslistehon lukuarvo. ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistami- seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviran- 3.3.1 omaisen Tyyppi hyväksymää B – Kattilanhengityksensuojainta. palamisilma huonetilasta Kytkentävaihtoehdot B23, B23P, C43, C53, C63, C83 3.3 Hapen puute Jäljempänä tässä kappaleessa on esimerkkejä Suomen olosuhteisiin soveltuvista Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ratkaisuista. ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Kondenssikattilat tarvitsevat toimiakseen savukaasun poistojärjestelmän ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattutai ilman oton, joka on erityisesti sovitettu toimintaan. palamattomalla kaasulla, kuten typellä.kattilan Happipitoisuus voi Asennuksessa alentua myös tulee höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa noudattaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä voimassaolevia säännöksiä. esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa Tuloilma-aukot on suositeltavaa sijoittaa kattilahuoneen seinän yläosiin, jotta ilma tai muuta orgaanista jätettä. vaihtuu koko huonetilassa. Tulo- ja poistoilma-aukkojen poikkileikkauspinta-alojen ja sijoitusten on oltava voimassa olevien säännösten mukaiset. Tuloilma ohjataan sopivalla kanavalla tai vastaavalla järjestelyllä siten, että ilma lämpenee ennen saapumista polttimelle. Kanava on suositeltavaa rakentaa siten, Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 11

että ilman tuloaukko seinän ulkopuolella on niin paljon sisäpuolella olevaa tuloaukkoa alempana, että kylmää ilmaa ei painovoimaisesti virtaa tekniseen tilaan. Jos savupiipussa on useita hormeja, joita halutaan suojella piipunhatulla tai vastaavalla hormien yläpuolelle tulevalla varusteella, on kondenssikattilan savuhormi johdettava piipunhatun läpi sen yläpuolelle. H = 2x Dh Dh Kuva 3: Pelkästään kondenssikattilan palamiskaasujen poistamisen tarkoitetussa hormissa piipunhattua ei tarvita. Kuva 4: B23 tuulettuva vanhan hormin saneeraus jäykällä savukanavalla © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU 4 12 Kuva 5: B23 savukanava vanhassa hormissa. Huomioitava kondenssiveden PAINOS poistoyhde. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

3.4.2. Tyyppi C - Kattilan palamisilma huonetilasta riippumaton. 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Kytkentävaihtoehdot C13(x), C33(x), C43(x), C53(x), C63(x) C83(x), C93(x) Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukJäljempänä tässä kappaleessa on esimerkkejä Suomen olosuhteisiin soveltuvista sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja ratkaisuista. aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivatsuljetun ärsyttääsavukaasujärjestelmän ihoa tai imeytyä ihon läpi Kun kattila on varustettu sisäkkäisellä mukaiselelimistöön. la liitännällä, saa putken asentaa vaakasuoraan. Tällöin kattila saadaan asentaa myös asuintilaan epäpuhtaudet tai vastaavaan. 3.2.1 Hengitysilman Mikäli kattila on varustettu erillisillävallitsee palamisilmaja savukaasuyhteillä, suositelPalavan nesteen säiliön ilmatilassa kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn tilaan. ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen laan kattila asennettavaksi tekniseen Tekninen tila voi olla paloluokittelehiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen maton. palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. x min Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Kuva 6: Kattilassa erillinen palamisilman tulo 3.3 Hapen puute ja savukaasujen poisto Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin Erillisillä palamisilmaja savukaasuyhteillä varustettujen kattiloiden ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute onsavukanavat harvoin on asennettava pystyyn, Hapen ellei valmistaja vaaka-asennusta. ensisijainen vaaratekijä. puutettaole voihyväksynyt esiintyä, jos säiliö on suojattu Jos palamiskaasujen poisto ja palamisilman otto on tehtyvoi kokoavan palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus alentua hormin myös välihöyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. tyksellä, ei kattilahuoneessa tarvita polttimen toiminnanHapen osaltapuute muutavaikuttaa ilmanvaihihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä toa. esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa Toimiakseen asianmukaisella tavalla tarvitsevat kondenssikattilat erityisesti kattai muuta orgaanista jätettä. tilan toimintaan sovitetun savukaasujen poistojärjestelmän ja palamisilman oton. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 13

Kuva 7: C13(x), kaksoisputki vaakasuoraan. Vaakasuoran osan kaltevuuden tulee olla kattilaan päin 50 mm/metrille (kaltevuus 3°). Kuva 9: C33(x) kaksoisputki pystysuorassa. Lape kalteva tai vaakasuora Kuva 8: C13, kaksoisputki vaakasuorassa erillisillä kattilan palamisilma ja savukanavayhteillä, valmistajan © LEY 2012 hyväksynnän mukaisesti 10: C33, kaksoisputki pystyyn, lähtö 130 TÄMÄN kW saakka.SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAIKuva KUVIA SAA LAINATA VAIN Savukanavan vaakasuoran osan kaltevuuTEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA erillisillä kattilan palamisilma- ja savukanavayhteillä. Palamisilmanoton ja kattopinnan den on oltava kattilaan päin 50 mm/metrille väliseen etäisyyteen tulee huomioida lumi(kaltevuus 3°) ISSN 2243-4607 kerroksen maksimi paksuus (X), jottei palamisilman tulo esty. UUDISTETTU PAINOS 4 14 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

3.3.3. Tehon ja savukanavaosien vaikutus hormin kokonaispituuteen 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Hormiosien vaikutus kokonaispituuteen riippuu kattilan tehosta, hormin koosta ja Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukrakenteesta. Laitevalmistaja määrittelee hormin maksimi Terveyshaittoja pituuden ja hormiosien sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. vaikutuksen kokonaispituuteen. aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta ihokosketuksesta. Ne voivatvaikutuksesta ärsyttää ihoa kokonaispituuteen. tai imeytyä ihon läpi Alla on tai esimerkkitaulukko hormiosien Valmistaelimistöön. jan ohjeista tulee aina varmistaa tuotekohtaiset edellytykset. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Taulukko 1: Savuhormin pituuden riippuvuus tehosta Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan haihtuneen Höyry-ilmaseoksen Teho kW nesteen, Läpimitta (Ø höyryn mm) ja ilman välillä. Maksimipituus (m) hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen vaakasen ominaisuuksista pysty vaaka pysty palavasta nesteestä, ja lämpötilasta. 10kW 60/100avaamisen jälkeen 60/100 seos laimenee 4,1erittäin hitaasti, 5,9 Säiliön huoltoluukun ellei 15säiliöön kW 60/100 60/100 13,0 saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella12,0 tuuletuksella. Tuuletuksen voi mennä lämmitystekemään4,9 puhdis25jälkeen kW työntekijä 60/100 60/100ja dieselöljysäiliöön 3,5 tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. 35 kW 60/100 60/100 3,5 4,9 Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on 10selvitettävä kW 80/125 8,0 aineen ominaisuudet 80/125 ennen työhön ryhtymistä. 6,8 15Säiliön kW hiilivetypitoisuus 80/125 on mitattava 80/125 12,3 10,7 ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden myös silloin, tai dieselöljyyn on sekoi25aikana. kW Näin menetellään 80/125 80/125jos Iämmitys20,0 20,0 tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä 80/125 80/125 17,6 19,0 esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomat45tavasti kW Iämmitys80/125 80/125 16,0 14,5 ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviran65seksi kW on riittävän 110/150 110/150 9,0 11,5 omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 35 kW 90 kW 110/150 110/150 8,0 10,0 3.3 115 Hapen kW puute 110/150 110/150 5,9 9,4 85Tuuletetussa kW 150/160ilman happipitoisuus 150/160 on yleensä 50,0samaa luokkaa 50,0 säiliössä kuin Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä 37,0 hapen puute on harvoin 130ulkoilman. kW 150/160 150/160 37,0 ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu 170palamattomalla kW 150/160 16,0 voi alentua myös 16,0 kaasulla, kuten 150/160 typellä. Happipitoisuus tai150/160 kemiallisten reaktioiden Hapen puute vaikuttaa 210höyrypesun kW 150/160seurauksena. 14,0 14,0 ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 15

Maksimipituudesta huomioitavat vähennykset käyrä 87o käyrä 45o käyrä 30o tark. putki tark. haara tark. käyrä kond. keräin 60/100 1,1 0,8 0,7 0,5 2,2 – – 80/125 1,5 1,0 – 0,6 2,7 2,0 0,8 läpimitta o mm 110/150 3,7 1,0 – 1,0 2,5 – 0,6 150 alu 6,4 1,7 – 0,5 6,4 – – 160 PPs 5 1,7 5,0 0,9 – – – © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 16 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

4. KONDENSSIVEDEN VIEMÄRÖINTI JA NEUTRALOINTI 4. Kondenssiveden viemäröinti ja neutralointi 3.2 Terveydelle haitalliset aineet On varmistettava, että kattilan lähellä on liitäntä viemäriin kondenssiveden poisTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuktamiseksi. sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja Kondenssivesi tuleevaikuttavat johtaa viemäriin muovisella viemäriputkella. aiheuttavat aineet ihmiseen hengitysja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää tai imeytyä ihon läpi Viemäröintiputken vähimmäiskaltevuussuhde on ihoa 30 mm/m. Kattilan mahdollisen elimistöön. neutralisointiaseman ja viemäröinnin välisen kondenssiveden virtaus täytyy olla painovoimainen. epäpuhtaudet 3.2.1 Hengitysilman Jos tilassa ei olesäiliön mahdollisuutta on käytettävä Palavan nesteen ilmatilassaviemäröintiin, vallitsee kullekin ominainen keräyssäiliötä tasapainotila ja palavan nesteen, haihtuneen saadaan höyryn jasiirretyksi ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen pumppua, jolla kondenssivesi lähimpään viemäriliitäntään. hiilivetypitoisuus viemäröinti voi vaihdella alle prosentista useaan riippuen Kondenssiveden edellyttää vesilukkoa, joka prosenttiin tavallisesti kuuluu kattilan palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. toimitusvarusteisiin. Koska kondenssivesi tulee kattilan kautta, on vesilukko täySäiliön huoltoluukun jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei tettävä ennen kattilan avaamisen käynnistämistä. Näin varmistetaan, että savukaasut eivät säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen pääse kattilan sijoitustilaan viemäröinnin kautta. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Kuva 11: Kondenssiveden viemäröinnin vesilukko 3.3 Hapen puute säiliössä happamuus ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin 4.1. Tuuletetussa Kondenssiveden ja määrä ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Kaasukondenssikattiloiden kondenssiveden luokkaa pH 4,0–6,0. ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voihappamuus esiintyä, joson säiliö on suojattu Kondenssivettä noin typellä. 1,6 litraaHappipitoisuus poltettua kaasukuutiota palamattomallamuodostuu kaasulla, kuten voi alentuakohti. myösKaasuhöyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen vaikuttaa kondenssikattiloiden kondenssivesi sekoittuu kiinteistön muunpuute jäteveden kanssa ihmiseen nopeasti eikä sitäneutralointia voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä niin, ettei kondenssiveden normaalisti tarvita. esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa Öljykondenssikattiloissa kondenssiveden happamuus riippuu kevyen polttoöljyn tai muuta orgaanista jätettä. rikkipitoisuudesta. Käytettävän öljyn rikkipitoisuuden enimmäismäärän määrittelee laitevalmistaja. Suomessa lämmitykseen myytävässä kevyessä polttoöljyssä on rikkiä alle 10 mg/kg, joten se soveltuu kondenssikattiloissa käytettäväksi. Öljykondenssikattiloiden kondenssiveden happamuus on luokkaa pH 2,5–5,0. Kondenssivettä muodostuu noin 1 litra poltettua öljylitraa kohti. Kondenssiveden Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 17

neutralointi on suositeltavaa, mutta riippuu valmistajan ohjeistuksesta ja kondenssiveden mitatusta happamuudesta. Kondenssiveden happamuuden mittauksen tekee asentaja laitteiston käyttöönoton yhteydessä ja merkitsee mittaustulokset asennuspöytäkirjaan. 4.2. Kondenssiveden happamuuden ja neutralointitoiminnan seuranta Vuosihuollossa todetaan mahdollisen kondenssiveden neutraloinnin toiminta tarkistaa mittaamalla pH -arvo: hiilisuodattimen ja/tai hiilirakeiden vaihto on tarpeen, jos pH on alle 6,5. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 18 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

5. SAVUHORMIEN LÄMPÖTILALUOKAT JA VALMISTUSMATERIAALIT Öljy- ja kaasukondenssikattiloiden muovisten savuhormien lämpötilaluokitus on T 3.2 Terveydelle haitalliset aineet 120. Metallisen hormien lämpötilaluokitus on T200. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukSavuhormeissa käyttää vain tehdasvalmisteisia CE merkittyjä ja tyyppihysessa käytettävätsaa aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja väksyttyjä ja -putkia. Erityistapauksissa riittää lämpötilaluokitus aiheuttavatsavukanavaosia aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Neosalta. voivat Osien ärsyttää ihoa tai on imeytyä läpi kohteessa rakennettavien osien ja liitosten oltavaihon tiiviitä 5.1. elimistöön. Muovi 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Muoviset savukanavaosat tulee olla vallitsee CE merkittyjä ja valmistajan tähän käytPalavan nesteen säiliön ilmatilassa kullekin ominainentäten tasapainotila palavan nesteen, ja haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen töön valmistamia hyväksyttämiä. Materiaalina esimerkiksi heikosti syttyvä pohiilivetypitoisuus lypropyleeni (PPs).voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. 5.2. Säiliön Metalli huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella Metalliset savukanavaosat tulee olla CE merkittyjä tuuletuksella. ja valmistajanTuuletuksen täten tähän jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdiskäyttöön valmistamia ja hyväksyttämiä. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Kaasukondenssikattilan metallisen savuhormin materiaali voi olla haponkestävää Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on terästä, ruostumatonta terästä tai savuhormitarkoitukseen hyväksyttyä alumiinia. selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Öljykondenssikattilan metallisen savuhormin materiaaliksi käyvät haponkestävä Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden tai ruostumaton teräs. aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä Öljyja kaasukondenssikattilat on aina liitettävä ulos johdettuun savukaasujen esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamipoistohormiin. seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 19

6. SAVUHORMIEN VALINTA 6.1. Valmistajan ohjeet Asennuksessa on noudatettava valmistajan ohjeita kattilalle sopivien savuhormiratkaisujen valinnassa. Kattilat on hyväksytty valmistajan määrittämille savuhormivaihtoehdoille. 6.2. Palamisilman ottaminen Kloridi- ja/tai fluoridiyhdisteet pilaavat palamisilmaa. Ne ovat erityisen syövyttäviä, joten niiden pääsy kattilaan esimerkiksi palamisilman välityksellä tulee estää kattilaan vahingoittumisriskin vuoksi. Mainittuja yhdisteitä on esimerkiksi aerosolisuihkeissa, maaleissa, liuottimissa, puhdistus- ja pesuaineissa, liimoissa, lumen poistossa käytettävässä suolassa kylmäaineissa ja vastaavissa kemikaaleissa. Palamisilman tulon, palokaasujen poiston tai kondenssiveden poiston tulee tapahtua esteettä. Savukaasujen ja kondenssiveden poistopiirissä ei saa olla kohtia, joihin kondenssivettä saattaisi kertyä. Tämän vuoksi on huolehdittava putkien riittävistä kaltevuuksista. 6.3. Jäätymisen mahdollisuus Kattilanvalmistajien ohjeita tulee noudattaa, jotta vältytään virheellisistä mitoituksista johtuvista savuhormin jäätymisistä. Tärkeitä huomioitavia seikkoja ovat kattilan valmistajien ilmoittamien savuhormien ja palamisilmakanavien halkaisijoiden sekä savuhormityyppien mukaisten rakenneratkaisujen noudattaminen. Esimerkiksi läpimitaltaan käytettyyn tehoon nähden liian suuressa savuhormissa savukaasu saattaa nousta hormin keskeltä. Tällöin on mahdollista, että pakkassäällä kylmää ilmaa laskeutuu savuhormin seinämiä pitkin alaspäin ja jäätymistä voi ilmetä. 6.4. Savuhormin läpiviennin vaihtoehdot © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN 6.4.1. Suljetun järjestelmän läpivienti TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA Savuhormin läpiviennissä on varmistettava seinä- tai kattorakenteen höyrynsulun tiiviyden säilymisestä. ISSN 2243-4607 Taulukossa ja kuvassa on määritelty läpiviennin etäisyydet oveen (ei koske teknisen tilan ovea), avattavaan ikkunaan, ilmastointikanavaan tai muuhun vastaavaan UUDISTETTU PAINOS aukkoon. 4 20 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

Etäisyys läpiviennin alapuolellaaineet olevaan aukkoon voi olla kolmasosa taulukon ar3.2 Terveydelle haitalliset voista, kuitenkin vähintään 0,5 m. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukA = 600: ikkunan alla sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja B = 600: tuuletusaukon alla C = 300:ja katon alla aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysruoansulatuselimistön D = 300: parvekkeen alla kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoaikkunan tai imeytyä E = 400: vieressä ihon läpi F = 600: tuuletusaukon vieressä elimistöön. G = 300: rakennuksen sisäkulmasta (*) H = 1000: sisäänkäynnistä I = 1800: maanpinnasta J = 1500: kahden kanavan korkeusero nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila K = 600: kahden kanavan vaakaero = 400: yli Höyry-ilmaseoksen kattopinnan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilmanL välillä. M = 300: yli tasakaton 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan palavan hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen (*) palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. jos X <_ 500, G > _ 150 X > 500, G > _erittäin 800 Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seosjos laimenee hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen Kuva 12: Esimerkkejä savuhormin sijoituksesta ja suojaetäisyyksistä jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. 6.4.2. tus Pelkän savukanavan läpivienti Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Savukanavan läpiviennissä on huomioitava seinä- tai kattorakenteen höyrynsulun selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. tiiviyden ohella paloeristys voimassa olevien viranomaismääräysten mukaisesti. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitystai dieselöljyyn on sekoi6.5. aikana. Aikaisemmin asennetut vuorausputket tiilihormeissa tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä Vuorausputken läpimitan ja materiaalin tarkistettava. raesimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä,soveltuvuus esimerkiksi on bensiiniä, alentaaHormin huomattavasti Iämmitys-tulee ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamikenneratkaisun vastata kattilavalmistajan ohjeistusta. Tarvittaessa vuoraseksi onvaihdetaan riittävän ilmanvaihdon lisäksi mitoituskäytettävä työsuojeluviranusputki kattilanvalmistajan ja tarvittaessa materiaalivaatimuksia vastaaomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. vaksi. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 21

7. PALOTURVALLISUUS 7.1. Kaasukondenssikattila Kaasulaitteen saa sijoittaa vain sellaisiin huonetiloihin, joiden koko ja ilmanvaihto ovat riittävät. Jos kaasulaite liitetään suljettuun järjestelmään (palamisilma otetaan suoraan ulkoa ja palamiskaasut johdetaan suoraan ulos), voidaan kaasulaite sijoittaa mihin tahansa huonetilaan. Jos kaasulaitteen toiminta tai sen sijoituskohde edellyttää kyseisen sijoitustilan koneellista ilmanvaihtoa, on kaasulaite varustettava laitteella, joka estää kaasun tulon polttimelle, ellei koneellinen ilmanvaihto ole toiminnassa. Kaasulaite sijoitetaan siten, että sitä voidaan käyttää turvallisesti ja helposti. Läheisyydessä olevat esineet ja pinnat eivät saa lämmetä turvallisuutta vaarantavalla tavalla. Kaasulaitteen eteen ja sivuille on jätettävä tilaa niin, että poltin voidaan tarvittaessa huoltaa, säätää tai irrottaa käyttöasennostaan. Lämmityskattila sijoitetaan yleensä erilliseen osastoituun kattilahuoneeseen. Asuintiloihin voidaan ilman osastointia sijoittaa tähän tarkoitukseen soveltuva lämmityskattila. Laitteiston sijoittamisessa on otettava huomioon myös sähköturvallisuus-säännökset. (TS-2 Lämmityslaitteistojen sähköasennukset; www.ley.fi/julkaisut) Savukanaviston valmistaja on tyyppitestauksen yhteydessä saanut määrittelyn suojaetäisyyksistä palaviin materiaaleihin. 7.2. Öljykondenssikattila Öljykondenssikattila sijoitetaan yleensä erilliseen osastoituun kattilahuoneeseen. Kattilalle ja sen lisälaitteille varataan riittävä tila ottaen huomioon itse kattilan ja laitteiden vaatima tila, sekä kattilan suojaetäisyyksien, käytön ja huollon vaatima tila. Öljylämmityslaitteiston kattila polttimineen sijoitetaan pääsääntöisesti palo-osastoituun kattilahuonetilaan. Kattilahuoneen palotekniset raken¬teelliset vaatimuk© LEY 2012 set on esitetty ympäristöministeriön ohjeessa E 9/2005. Ilman osastointivaatiTÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN musta saadaan rakennuksen asuintilojen yhteyteen sijoittaa tehdasvalmisteinen, TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA enintään 25 kW tehoinen keskuslämmitysyksikkö. Keskuslämmitysyksikön valmistaja vastaa laitteen asianmukaisesta rakenteesta. ISSN 2243-4607 Ohjeessa E 9/2005 on esitetty käytön ja huollon vaatima tilantarve. Laitteiston sijoittamisessa on otettava huomioon myös sähköturvallisuus-säänUUDISTETTU PAINOS nökset. 4 22 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

(TS-2 Lämmityslaitteiston sähköasennukset; www.ley.fi/julkaisut) 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Palo-osastoidussa kattilahuoneessa saa säilyttää enintään 3 m3 öljyä. Jos säiTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukliö on käytettävät keskuslämmitysyksikön kanssa samassa huonetilassa, on tila osastoitava. sessa aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja Jos palavasta aineesta valmistettu säiliö hengityssijoitetaanjalämmityskattilan kanssa saaiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen ruoansulatuselimistön kauttatilaan, tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai ainetta imeytyäjaihon maan on säiliön suoja-altaan oltava palamatonta ylin läpi öljynpinta elimistöön. saa ulottua enintään suoja-altaan yläreunan tasolle. Kattilahuoneen paloosastointi on yleensä kerroksessa EI 30, kellarissa EI 30 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet palamaton. Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11 13 23

LÄHTEET Chimneys - System chimneys with plastic flue liners - Requirements and test methods; German version EN 14471:2013 EU Komission asetukseen N:o 813/2013 ja direktiivi 2009/125/EY EN 1443 Savupiiput, yleiset vaatimukset. EN 13384 (osat 1 & 2) Savukaasuputkien mitoitus EN 14471:2013 Savupiiput - Järjestelmien savuhormit muovisilla savuhormielementeillä EN 677:1998 Kaasua käyttävät keskuslämmityskattilat. Erityisvaatimukset kondenssikattiloille. Nimellinen polttoaineteho enintään 70 kW E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus, Ohjeet 2005 EN 677:1998 Kaasua käyttävät keskuslämmityskattilat. Erityisvaatimukset kondenssikattiloille. Nimellinen polttoaineteho enintään 70 kW Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta 9.7.2009/551 Pelastuslaki 29.4.2011/379 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390 Asetus vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista 484/2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista 314/1985 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista 344/1983 Maakaasukäsikirja 2014 Sisäasiainministeriön asetus nuohouksesta 2005 © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 24 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-11

Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 Aimtec Oy Sillankorvankatu 25 A, 05800 HYVINKÄÄ www.aimtec.fi Ariterm Oy PL 59, 43101 SAARIJÄRVI www.ariterm.fi Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 VANTAA www.bauer-wt.fi Gasum Tekniikka Oy PL 21, 02151 ESPOO www.gasum.fi GEBO Callidus Oy Hiekkakiventie 1, 00710 HELSINKI www.callidus.fi Danfoss Oy PL 27, 02361 ESPOO www.danfoss.fi Jakotec Oy Teollisuuskatu 42, 44150 ÄÄNEKOSKI www.jakotec.fi Kaukora Oy PL 21, 21201 RAISIO www.kaukora.fi Kouvolan Putkityö Oy Korjalankatu 5, 45130 KOUVOLA www.kouvolanputkityo.fi Laatukattila Oy Vihiojantie 10, 33800 TAMPERE www.laka.fi Li-Plast Oy Luuta-Kreetantie 8, 28600 PORI www.liplast.fi Oy Motoral Ab/Motoplast Valuraudankuja 5, 00700 HELSINKI www.motoplast.fi Neste Oyj PL 95, 00095 NESTE www.neste.fi Oilon Oy/Oilon Home Oy PL 95, 15801 LAHTI www.oilon.com Lämpöhuolto Valkama Oy Misukankuja 1, 40800 VAAJAKOSKI paavo.valkama@valkama.fi St1 Oy Purotie 1, 00380 HELSINKI www.st1.fi Oy Teboil Ab PL 102, 00121 HELSINKI www.teboil.fi Öljyalan Palvelukeskus Oy PL 1405, 00101 HELSINKI www.oil.fi 2 Lämmityslaitealan yhteistyöyritykset Laite- ja energiantoimittajat

Lämmitysenergia Yhdistys ry on perustettu vuonna 1956 tarkoituksenaan edistää öljy-, kaasu ja bioenergiaa käyttävien lämmityslaitteistojen laatua ja turvallisuutta sekä asentamisen laadukkuutta. Tärkeinä osina tässä tehtävässä ovat alkuvuosista lähtien olleet koulutustoiminta ja asennustyössä tarvittavien suositusten antaminen. Yhdistyksen työn tuloksena öljylämmityksen suosio ja merkitys luotettavana ja turvallisena lämmitysmuotona on säilynyt. Öljylämmityksen yhteyteen on helppoa lisätä uusiutuvista energianlähteistä saatavaa lisäenergiaa esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppujen tai aurinkokeräinjärjestelmien avulla. Tämän seurauksena on osaavan asennustoimialan ja lämmityksen monimuotoisuuden taitajien merkitys entisestään kasvanut. Hybridilämmitysjärjestelmien suunnittelun ja asentamisen koulutus onkin nykyisin merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Koulutuksen ohella teknillinen neuvonta ja yhteys viranomaisiin ovat myös yhdistyksen keskeisiä tehtäviä. Jäsenistö koostuu toimialan asennusurakoitsijoista, johtavista laitetoimittajista ja energiantoimittajista. Urakoitsijajäsenet ovat yhdistyksen tärkeä voimavara. Nämä tuovat omalla kokemuksellaan ja paikallisten olojen tuntemuksellaan erityistä vahvuutta yhdistyksen toimintaan. Yhdistys on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin valtuuttama lämmitysalan pätevyyskokeiden järjestäjä ja pätevyystodistukset myöntävä arviointilaitos.