Kauppaopettaja Handelsläraren 1/2016 Kauppa- ja kulttuuriopettajien järjestölehti SKO_1_2016_Taitto_04.indd 1 8.5.2016 21:48:43

SUOMEN KAUPPA- JA KULTTUURIOPETTAJAT HANDELS- OCH KULTUR­ LÄRARNA I FINLAND SKO ry:n järjestölehti Aikakauslehtien Liiton jäsen Sisällysluettelo SKO – Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat ry Handels- och kulturlärarna i Finland rf www.oaj.fi/sko Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI vaihde 020 748 9600 Puheenjohtaja Tuija Salminen puh. 040 730 4452 tuija.salminen@lamk.fi Taloussihteeri, ilmoitusmyynti Tuija Koivu-Vajavaara puh. 020 748 9552 tuija.koivu-vajavaara@outlook.com 6 Järjestösihteeri, tilaukset Elisa Ruponen puh. 020 748 9553 elisa.ruponen@outlook.com Päätoimittaja, toimituskunnan pj. Katja Remsu puh. 040 515 5807 katja.remsu@saimia.fi Toimituskunnan jäsenet Heli Kamaja Susanna Hjulberg Satu Uronen Pirjo Wiksten Ulkoasu ja taitto Bitdesign Leena Närhi Tilaushinta 50 euroa/vsk. Ilmoitushinnat 2/1 s. 1925,- 1/1 s. 1265,- 1/2 s. 935,- 1/3 s. 1/5 s. 660,330,- Palsta-mm 1 euro 12 Paino Forssa Print 2016 Kauppaopettaja ilmestyy kaksi kertaa ­vuodessa. nro materiaali ilmestyy viimeistään 1 2 3 13.4. 19.5.2016 22.7. 23.8.2016 11.11. 13.12.2016 Oikovedos lähetetään ja aineisto palautetaan pyydettäessä. ISSN 0786-9118 4 Pääkirjoitus, Tuija Salminen 5 Ledare, Tuija Salminen 6–7 SKO-päivien pääjuhla pohti tulevaa ja muisti ansioituneita 8–9 Millainen digiloikka opettajia odottaa? 10–11 USB-madot, lunnastroijalaiset ja Cyber-war, mikä on verkkosi tila? 12–13 Kuinka suunnistaa koulutuspolitiikan myrskytuulissa? Etukansi, kuvat: Niklas Gergman. 2 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 2 8.5.2016 21:48:46

16 30 18 16 12–13 Mobiilista uusi kaveri opettajalle 24–25 Mitä ammattiyhdistykseltä odotetaan? 14 26 Uusi valtuuskunta esittäytyy 16–17 Get together and dance! 27 Seniorikerho kokoontui SKO-päivillä 18–19 SKO ja OAJ haasteiden ja muutosten edessä 28–29 SKO-päivien iltajuhla tanssitti, nauratti ja laulatti 20–21 SKO sai moniäänisen historiikin 30 Ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen SKO-päivistä 2016 ennen ja jälkeen 22–23 SKOlaisuus, mitä se on? 3 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 3 kauppaopettaja 8.5.2016 21:48:53

Pääkirjoitus Valmiina muutoksiin ja uusiin haasteisiin S tadissa skoolattiin ja vietettiin SKOn riemukkaita 70-vuotispäiviä. Kiitos järjestäjille hienoista koulutustapahtumista ja 36. kerran järjestetyistä SKO-päivistä. Päivät on järjestetty joka toinen vuosi järjestömme perustamisesta saakka. Aina on ollut mukana koulutusta ja tietysti virkistäytymistä. Jokainen järjestäjätaho on tuonut päiville oman leimansa ja antanut vieraille mukavat muistot kotiin viemiseksi. Tällä kertaa saimme mukaamme myös 70-vuotishistoriikin, josta voimme lukea koulutuksen jatkuvan muutoksen tilan ja sen, että meitä tarvitaan. Historiikista ilmenee myös tarve hyvään edunvalvontaan ja muutoksien hallintaan. Tätä päivää leimaa ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset. Lupaus tälle hallituskaudelle oli, ettei leikkauksia enää tule, mutta toisin kävi, lähes 250 miljoonaa euroa tarkoittaa neljänneksen vähennystä ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Koulutuksen järjestäjät eivät ole osanneet eivätkä pystyneet varautumaan ajoissa taloudellisen tilanteen kiristymiseen. Pelkästään seinien vähentäminen ei ole riittänyt, vaan on ollut pakko karsia opetusta ja ohjausta. Opettajia on irtisanottu, ja pahimmillaan yhden oppilaitoksen irtisanomiset ovat koskeneet lähes sataa työntekijää. Oikealla asenteella, hyvällä suunnittelulla ja seurannalla voimme itse vaikuttaa oman työn kehittymiseen ja siinä jaksamiseen. Valoa on kuitenkin näkyvissä, tänä keväänä huhtikuun alussa hallituksen kehysriihessä luvattiin vuosille 2017 – 2020, ettei koulutukseen enää kohdisteta säästötoimenpiteitä. Lisäksi kahden seuraavan vuoden aikana panostetaan 105 miljoonan euron määrärahalla korkeakoulujen digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseen. On siis aika satsata kolutukseen ja sen kehittämiseen. Koulutukselle asetut vaatimukset eivät suinkaan ole vähentyneet, vaan kärkihankkeiden kautta haetaan edelleen tehokkuutta ja uudistuksia. Opetushenkilöstöltä odotetaan toimintatapojen uudistamista sekä uusien pedagogisten mallien ja digitaalisuuden haltuunottoa. Toisaalta ollaan siirtämässä koulutusta työpaikoille ja mahdollisesti kapea-alaistamassa ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden osaamista ja näin heikentämässä heidän jatko-opintokelpoisuutta. Näihin kaikkiin haasteisiin vastaaminen vaatii opettajilta ketteryyttä ja pitkäjänteistä oman työn suunnittelua. Tiedämme, että emme pysty sisällyttämään kaikkia haasteita vuoden työaikasuunnitelmiin kuormittumatta itseämme liikaa, mutta tunnollisina ja korkean moraalin omaavina ammattilaisina pyrimme useimmiten tekemään kaiken mahdollisen. Omaa jaksamista voisimme helpottaa laatimalla itsellemme useamman vuoden työaikasuunnitelman, etenkin oman kehittymisen näkökulmasta, miten ja millä aikajänteellä kehitän itseäni opettajana, miten kehityn esimerkiksi digipedagogina. Kuorman voi esimerkiksi jakaa vuoden mittaisiin suunnitelmiin, eikä yrittääkään tehdä kaikkia kerralla. Nykyinen opetusvelvollisuuteen perustuva työaikamalli ei pysty vastaamaan tekemäämme työhön. Opettajan työ on muuttunut, työ sisältää monenlaisia elementtejä, olemme ohjaajia, sparraajia, valmentajia ja mitä vielä? Kaikki tämä työ pitää saada näkyväksi ja se tulee huomioida työaikaamme määritettäessä. Tällä hetkellä on menossa vuosityöaikakokeiluja, jotka koskevat jäsenistöämme. OAJ on parasta-aikaa neuvottelemassa suurempaa opettajaryhmää koskevasta kokeilusopimuksesta ja voi olla, että jo syksyllä 2017 suunnittelemme ammatillisella toisella asteella työtämme uusista lähtökohdista. Olemme hyväksyneet työn muuttumisen ja ottaneet perinteisen opetustyön lisäksi erilaisia tehtäviä hoitaaksemme. Nyt meillä on sitten haasteena ottaa vastaan sitä oikein mitoittava työaikamalli. Oikealla asenteella, hyvällä suunnittelulla ja seurannalla voimme itse vaikuttaa oman työn kehittymiseen ja siinä jaksamiseen. Skoolataan tulevaisuudelle ja odotellaan aurinkoista kesää! Tuija Salminen Puheenjohtaja, SKO 4 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 4 8.5.2016 21:48:55

I Helsingfors har vi skålat och firat SKO:s fartfyllda 70-årsdag. Tack till arrangörerna för ett fint utbildningsevenemang och för de i ordningen 36:e SKO-dagarna. Dagarna har arrangerats vartannat år ända sedan vår organisation grundades. I programmet har det alltid ingått utbildning och naturligtvis rekreation. Varje arrangör har på sitt sätt präglat dagarnas program och gett deltagarna trevliga minnen att ta med sig hem. Den här gången fick vi en 70-årshistorik där vi kan läsa om den ständiga förändringen inom utbildningen och att vi lärare behövs. Historiken lyfter också fram betydelsen av bra intressebevakning och att man har koll på förändringarna. Vår tid kännetecknas av nedskärningarna inom den yrkesinriktade utbildningen. Löftet inför den här regeringsperioden har varit att det inte sker fler nedskärningar, men tyvärr har det blivit just tvärtom, närmare 250 miljoner euro betyder en nedskärning på 25 % inom den yrkesinriktade utbildningen. Utbildningsarrangörerna har varken kunnat eller förmått anpassa sig i tid till den allt kärvare ekonomiska situationen. Att minska på antalet väggar har inte räckt, utan man har varit tvungen att skära ned på undervisningen och handledningen. Man har sagt upp lärare, och som värst har det betytt att en läroanstalt varit tvungen att säga upp närmare 100 anställda. Men det börjar ljusna, i samband med regeringens ramförhandlingar i början av april 2016 har man lovat att inte rikta sparåtgärder på utbildningen under åren 2017-2020. Dessutom kommer man under följande två år att ge närmare 105 miljoner euro i anslag för att utveckla digitala inlärningsmiljöer och för att göra det möjligt att studera året runt. Det är dags att satsa på utbildningen och på att utveckla den. De krav man ställt på utbildningen har inte minskat, utan via spetsprojekt försöker man fortfarande effektivera och förnya undervisningen. Av undervisningspersonalen förväntar man sig att verksamhetssättet förnyas samt att lärarna tar i besittning nya pedagogiska och digitala modeller. Man håller också i allt högre grad på att föra över undervisningen till arbetsplatserna och samtidigt inskränka kompetenskraven inom den yrkesinriktade utbildningen på andra stadiet. Det här kommer att medför att möjligheterna till fortsatta studier minskar. Att Ledare Redo för förändringar och nya utmaningar dan kan man till exempel dela upp på planer som omfattar ett år åt gången, och inte försöka göra allt på en gång. Den nuvarande arbetstidsmodellen som baserar sig på undervisningsskyldighet, motsvarar inte det arbete vi gör. Lärarnas arbete har förändrats och innehåller flera olika moment, vi är handledare, vi sporrar, coachar osv. Allt detta måste bli synligt och det bör beaktas då vår arbetstid fastställs. För tillfället görs försök med årsarbetstider som berör våra medlemmar. OAJ håller som bäst på att förhandla om ett försöksavtal som berör en stor grupp lärare och det kan hända att vi lärare inom den yrkesinriktade utbildningen på andra stadiet redan hösten 2017 planerar vårt arbete utifrån helt nya utgångspunkter. Vi har godkänt att arbetet förändras och vi har tagit emot nya Med rätt attityd, god planering och uppföljning, kan vi själva påverka hur vårt arbete utvecklas och hur vi orkar. ta emot alla dessa utmaningar kräver av lärarna smidighet och långsiktig planering. Vi vet att vi inte kan inkludera alla utmaningar inom ramen för ett arbetsschema på ett år - utan att belasta oss för mycket. Men som samvetsgranna proffs med hög moral strävar vi för det mesta efter att göra allt. För att göra arbetet lättare, kan vi göra upp arbetsscheman för flera år framöver för att utveckla vår kompetens och oss själva. Hur och under ett hur långt tidsintervall utvecklar jag mig själv som lärare eller hur blir jag till exempel en äkta digipedagog? Bör- uppgifter vid sidan av vårt traditionella undervisningsarbete. Nu är vår utmaning att ta emot en ny arbetstidsmodell som räknar ut arbetsbördan rätt. Med rätt attityd, god planering och uppföljning, kan vi själva påverka hur vårt arbete utvecklas och hur vi orkar. Låt oss höja en SKO-skål för framtiden och invänta en solig sommar! Tuija Salminen Ordförande för SKO 5 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 5 8.5.2016 21:48:56

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja ehdotti SKO-päivillä: Ulkomaalaisilta maksuja myös toiselle asteelle Ulkomaalaisilta opiskelijoilta perittäviä lukukausimaksuja tulisi vakavasti harkita myös toisen asteen koulutukseen. Samalla on käynnistettävä mm. englanninkielisen merkonomikoulutuksen markkinointi ulkomaille, vaati SKO-päivien juhlapuhuja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja et t ä m ih ä it Arto Satonen (kok.). M sken e k i u Satonen piti juhlapuheen t h a tap n e s o SKO-päivien lauantain päät Ar to Sa n ? juhlassa. Hän huomautti, että ee ­juhlapuh EU- ja ETA-alueen ulkopuolisia opiskelijoita koskevat lukukausimaksut hyödyttävät suomalaista koulutusta kahdella tapaa. ”Ensinnäkin ne tuovat uutta rahaa. Toiseksi ne voivat myös parantaa opetuksen laatua – voidaan olettaa, että maksajalla on perusteita vaatia.” Satonen esittikin juhlassa toiveensa siitä, että maksuja voitaisiin laajentaa koskemaan myös toista astetta. ”Meillä on mm. englanninkielistä merkonomikoulutusta, joka voisi hyötyä tästä. Myös useat IB-lukiot ovat jo nyt kansainvälisesti maineikkaita. Koulutus on yksi nopeimmin kasvavista vientialoista”, hän perusteli. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen (vas.) hahmotteli koulutuksen tulevaisuutta SKOpäivien lauantain pääjuhlassa. Vieressä SKO:n hallituksen varapuheenjohtaja Arto Anetjärvi. Historiikkitoimikuntaa muistettiin P ääjuhlassa lavalle pääsivät myös yhdistyksen tuoreen historiikin tekijät. Koko kymmenhenkistä historiikkitoimikuntaa ja ahkerimpia tekstien tekijöitä muistettiin Tapani Kiipan akvarelleilla. Toimikunnan perustajajäseniin kuulunut opetusneuvos Raimo Harlio muistutti, että kirja tehtiin aivan eri periaatteella kuin aikaisempi historiikki. ”Nyt haettiin näkökulmia eri aikakausilta. Mukana on sellaisiakin Historiikin tekijät palkittiin grafiikkateoksin. Palkintojensa kanssa Raimo Harlio (vas.), Jorma Lempiäinen, Olavi Palanne, Sirkka Kortetjärvi-Nurmi, Kauko Hämäläinen, Jorma Ojapelto, Ari Martikainen, Tuija Salminen, Liisa Torvinen, Kirsti Norkamo ja Hannu Vuorinen. 6 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 6 8.5.2016 21:48:58

KortetjärviNurmesta kunniajäsen ”Opettajan työlle tulee skoolata päivittäin” Toimikunnan sihteeri, lehtori Sirkka Kortetjärvi-Nurmi kutsuttiin SKO:n kunniajäseneksi. Hän muisteli kiitossanoissaan uransa alkua Oulun kauppaoppilaitoksessa. ”Jo silloin minulla oli tunne, että olin itseäni paremmassa seurassa. Tämä sama tunne minulla on ollut koko ajan.” Y Historiikkitoimikunnan puheenjohtaja Raimo Harlio ja kirjan toimittaja Sirkka Kortetjärvi-Nurmi ovat nähneet useita kauppaopettamien vuosikymmeniä. Harlio aloitti kauppaopettajana vuonna 1961, Kortetjärvi-Nurmi vuonna 1979. kirjoittajia, joiden ura on alkanut jo 1950-luvulla”, hän kertoi. SKO:n ansiomerkit myönnettiin seuraaville henkilöille: Reijo Heikkinen, Jaakko Janhunen, Pirjo Kuisma, Vesa Liukkonen, Päivi Malinen, Marita Pennanen, Teija Punkki, Jorma Tanila ja Juhani Tikkanen. Ansiomerkkien saajat ovat toimineet ansiokkaasti alue-, piiri- tai liittotasolla SKO:n tarkoitusperien toteuttamiseksi vähintään kymmenen vuoden ajan. Teksti: Heli Kamaja Kuvat: Niklas Gerkman ksi SKO-päivien puheenaihe oli ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet suuret euromääräiset leikkaukset. Aiheeseen tarttui myös SKOn puheenjohtaja Tuija Salminen juhlapuheessaan. Hän muistutti, että leikkauksista huolimatta koulutuksen vaatimukset eivät ole vähentyneet, päinvastoin. Koulutukseen haetaan tehokkuutta esimerkiksi ammatillisen koulutuksen uudistamisella. Opettajilta odotetaan myös toimintatapojen uudistamista sekä uusien pedagogisten mallien ja digitaalisuuden haltuunottoa. Samaan aikaan koulutusta siirretään työpaikoille. ”Koulutukselle asetetut tavoitteet näyttävät lyhytjänteisiltä ja jatkuva kokeilukulttuuri rasittaa pitkäjänteistä työtä. Kenen vastuulla loppujen lopuksi on koulutuksen kokonaisvaltainen kehittäminen, ja mitkä ovat oikeasti ne tavoitteet, joihin tulee pyrkiä”, Salminen pohti. Salminen muistutti, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut kilpailevat samoista rahoista ja opiskelijoista. Koulutukselta ja koulutusorganisaatioilta vaaditaan siis ketteryyttä ja muuntautumista ajan haasteisiin, mikä myös lisää haasteita opettajan työhön. ”Opetamme, ohjaamme, suunnittelemme, osallistumme erilaisiin hankkeisiin ja pilotteihin ja yleensä teemme enemmän työtä, mitä meiltä vaaditaan. Säästöpaineet ovat tehneet meistä talkootyöläisiä”, Salminen summaa. Salmisen mukaan keväällä julkistettava OAJ:n teettämä työolobarometri kertoo huolestuttavia tuloksia etenkin ammattikorkeakoulujen opettajien jaksamisesta. ”Hyväkään sopimus ei takaa, että työkuormamme olisi kohtuullinen. Osaamme laatia hyviä opetussuunnitelmia ja teemme HOPSeja opiskelijoille. Kehitämme koulutusta, mutta miten ja milloin huolehdimme omasta jaksamisestamme ja kehitämme itseämme ajan vaatimusten mukaisesti?” Teksti: Katja Remsu Kuva: Niklas Gerkman 7 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 7 kauppaopettaja 8.5.2016 21:49:02

Kiinnostuneella on suurempi k Kirstin viisi K:ta: KUNNIOITA, KUUNTELE, KIINNOSTU, KANNUSTA JA KIITÄ Näillä eväillä kehotti professori Kirsti Lonka meitä suhtautumaan nuoriin. Jos nuoret ovat mielestämme hankalia, emmekö ole kiinnostuneita heistä, kysyy Lonka. T­ semppaa, älä lannista, kannusta opiskelijoita, kuuluu neuvo. Sano ääneen ­positiivisia asioita, joita ajattelet. Digiajan pedagoginen neuvo on, että laita itse vehkeet pois ja keskity nuoriin! K irsti Lonka luennoi SKO-päivillä teemasta Digiloikka ja mihin se meidät vie. Teemaa tarkasteltaessa on katsottava erilaisia tarpeita, trendejä ja tutkimuksia. Työelämän tarpeissa ei kukaan enää voi yksin ratkaista ongelmia, vaan tarvitaan monia osaajia. On opittava verkostoitumaan, myös digitaalisesti. Oppimisen tilat Tilakäsitykset muuttuvat. Auditoriosta tulee tulevaisuudessa museo, kun varsinainen oppiminen tapahtuu muualla. Kahvilakulttuuri on tullut Suomeenkin, ja netissä työskentely siellä lisääntyy. Monet opiskelevat kahviloissa. Tarvittavalla tilalla voi olla erilaisia vaatimuksia. Jos vaatimuksena on, että työpaikan tilat tukevat yhdessä tekemistä, start up –yritykset ovat hyviä – samoin kun on työskenneltävä monella eri tavalla ja päivittäin halutaan olla verkkoyhteisössä. Jos taas on päästävä keskittymään, virasto voittaa – tätä oli tutkittu Helsingissä ottamalla mukaan yliopisto, virasto ja yrityksiä. Muutospaineita tulee, kun oma työtila ei vastaa digiloikkaan, opettajainhuone on tuunattava. Oivallus ja luovuus Ihmisellä on pieniä oivalluksia koko ajan. Oppiminen ja keksiminen ovat prosesseja, jotka tuottavat jotain, minkä muut ovat keksineet jo aikaisemmin. Historiallinen luovuus tuottaa uutta ja kuolematonta ja on pitkän prosessin tulos. Psykologinen luovuus on ihmisen mielen luovuut- ta, eikä se vielä tuota kuolemattomia asioita. Arkiluovuus taas on jokaisen ulottuvilla ja sitä tapahtuu arjen lomassa. ”Historiallinen luovuus tuotetaan, ja siihen harva pystyy.” Oppimisjärjestelmiä ei ole luotu tukemaan luovuutta, sanoo Lonka. Arkiluovuus saapuu paikalle, vaikka kaikki olisi sekaisin – kiinnostavassa aihepiirissä. Longan kehittämä oivaltavan oppimisen malli sisältää tietyt vaiheet. Prosessi käynnistyy diagnosoinnilla ja aktivoinnilla. Prosessin tukeminen edistää opiskelua ja yhdessä oppimista. Arviointi on muutosten tarkastelua. Tekeekö teknologia älykkäämmäksi vai tyhmemmäksi? Tietokäytännöt ovat henkilökohtaisia sosiaalisia tai institutionaalisia rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja sen luomiseen. Ne voivat liittyä yksilön tiedon hankkimiseen tai yhteistiedon luomiseen. Joskus tietokäytännöt saattavat urauttaa ihmiset, eivätkä ne aina välttämättä tue maksimaalisen älykästä toimintaa. ”Laajennettu työmuisti” on biologisen muistin laajentamista teknologian avulla. Silloin ihminen toisaalta ulkoistaa toimintojaan apuvälineille ja toisaalta älykkäisiin järjestelmiin. Järjestelmät voivat joko tyhmentää tai tukea. Post it, Google, some Teknologian kehitys sisältää aika monia muutoksia, joista ei aina huomaa, että nekin olivat jo tienavaajia digiloikalle. Aluksi meillä oli post it –-aput, joille kirjoitettiin muistiinpanoja ja jotka kiinnitettiin fläppitauluille. Generation Y:llä oli jo digikamera, vuodesta 1981. Sitten tulivat Google ja DVD. Ja tuli mahdolliseksi kuvata fläppitaulun laput ja siirtää tieto koneelle. Vuodesta 2000 meillä ovat olleet diginatiivit ja Millenniumsukupolvi, vuodesta 2008 sosiaalinen media. 8 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 8 8.5.2016 21:49:04

pi kyky oppia asioita Diginatiivi v. digimuukalainen Diginatiivit toimivat lomittain – lukevat ruudulta, pelaavat, keskustelevat, chattailevat eli he ovat ottaneet haltuunsa uudet sosiodigitaaliset käytännöt. Kun ennen käytiin pankissa, nyt voi chattailla pankkitunnuksilla ja saada pankkibisneksensä hoidetuiksi. Diginatiiveilla on web, mutta harvoin kynää. On tärkeää päästä tietolähteille ja luoda itse tietoa. Diginatiivi on riippuvainen mobiililaitteista ja käyttää digilaitteita hallitakseen informaatiovirtaa. Digimuukalainen taas lukee kirjoja ja lehtiä, käyttää paljon kynää, pelkää tai ei ymmärrä sosiodigitaali- sen vuorovaikutuksen muotoja. Hän on kuitenkin asiantuntija, joka kertoo oikeat vastaukset – ja käyttää informaatiokanavana sähköpostia. Uutta oppimisen kehittämiseen Meidän tulee oppia nuorilta. Tarvitaan sukupolvien välistä oppimista ja yhteisöllisen tiedon luomista. On kehitettävä uudenlaisia tiloja ja tietokäytänteitä. On ymmärrettävä käänteinen ja oivaltava oppiminen. Opetusteknologiasta edetään kohti uudenlaisia sosiodigitaalisia vuorovaikutuksen muotoja kuten kasvokkain keskusteleminen, animaatiot, pelaaminen, pelillisyys, seinälle piirtäminen. Tätä kautta tullaan ilmiöoppiseen. Ilmiöprojektit ovat luovaa toimintaa, jossa yhdistetään luonnontiedettä ja taidetta.– Jatkossa siedetään kaaoksen hallintaa, sitoudutaan ja ollaan demokraattisessa vuorovaikutuksessa. Digi antaa rutiineja, jolloin voi olla kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Ei pidä liikaa luottaa tekniikkaan, koska se kuormittaa tunnejärjestelmää. Vuorovaikutuksessa ideat, arvot ja mielipiteet lentelevät. Palautteella tulee olla informaatioarvoa. Tarkoitus on aina kehittää asiaa eteenpäin. Teksti: Pirjo Wiksten Kuvat: Niklas Gerkman n e n i m i p p o Oivalntkaava Kirsti Lo Otava 2015 Kun lukee johdonmukaisen kirjan alusta loppuun lyhyessä ajassa, siitä löytää nopeasti helmiä, sen haluaisi jakaa ja sen opetuksista poimii oivallukset. Omat ja kirjailijan. Jos kirja ei veisi mukaansa, se jäisi kesken tai silmäiltäväksi. Nyt luin kirjan istumalla mökillä meren rannalla pari vapaapäivää, eikä minua häirinnyt mikään. Oivalsin toteuttaneeni joskus kirjassa kerrottuja tutkittuja ideoita, mutta myös menneeni kuin juna, kuin vanha opettaja siis, eteenpäin, ajattelematta, välittämättä. Minähän tässä vaan opetan, ottakaa irti mitä saatte. Lonkaa on mukava kuunnella ja poimia puheesta ideat. Kirjassa samoja asioita on havaittuina, mietittyinä, tutkimuksen kautta jalostettuina. Lonka todella kertoo innostaviksi kokemistaan asioista ja jakaa ne lukijan kanssa, kuten hän esipuheeseen on kirjoittanut. Kirjassa on kuitenkin mahtava lähdeluettelo, joista monissa lähteissä on hänen oma nimensä. Jos olisin kasvatustieteilijä, etsisin varmaan niistä vielä lisää tietoa, mutta nyt voin antaa kirjan vaikuttaa niillä tekijöillä, jotka tekstistä kiteytyivät oman kokemuksen selityksiksi ja työn avuksi. Esimerkit kognitiivisista kartoista auttavat hahmottamaan ympäristöä. Kun Lonka tämänkin kuvaa, ymmärtää sisäiset mallit muistin erilaisina muotoina. Asiat on esitetty niin, että lukija saattaa saada ahaa-elämyksen, jollaisen itse sain silloin, kun viimeinen kemian tentti ei vaan mennyt läpi, ennen kuin olin kokenut syväoppimisen kautta ajattelun muutoksen. Toinen ilahduttava elämys tuli, kun Lonka viittaa Kahnemanin kirjaan Thinking – fast and slow. Sitä luin kesällä pitkällä junamatkalla Euroopassa ja nautin käsitteiden automaattinen ajattelu ja systemaattinen ajattelu erojen ymmärtämisestä. Lonka antaa kirjassa hyvin selkeitä teorioista eteenpäin vieviä ohjeita esimerkiksi kysymyksiin miten motivoida oppilaita, miksi tarvitaan uusia pedagogisia malleja tai miten arviointi tukee kiinnostuksen syventämistä. Lukijalta vaaditaan aktiivisuutta, kun hän perehtyy motivaation kahdeksaan kanavaan. Virtauksen eli flow-käsitteen Lonka yhdistää oppimiseen – ihmisen jatkuvaan kasvuun ja kehittymiseen. Kirjan kannessa on Rosa Liksomin piirtämä kuva. Lonka ja Liksom tekevät yhteistyönä sarjakuvaa Voileipäsukupolvi. Kuviinkin kätkeytyy oivalluksia. Teksti: Pirjo Wiksten 9 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 9 kauppaopettaja 8.5.2016 21:49:05

Verkon tila Everything Old is New Again Muistatteko lerput? Ne ovat F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen ensimmäinen esimerkki. Hyppönen muistuttaa, kuinka kaikki otettiin talteen lerpuilta, aika oli ennen internetiä ja vanhat haittaohjelmat olivat visuaalisia. Virukset matkustivat silloin saastuneen levyn kautta. Joku siirsi levyn koneesta toiseen fyysisesti ja virus levisi. Nykyajan vastine lerppujen viruksille on USB-madot, jotka liikkuvat tikun mukana. Esimerkiksi Stuxnet on levittäytynyt yli 90 maahan ja tuli Suomeenkin. Toisena esimerkkinä Hyppönen kertoi SKO-päivillä pitämällään luennolla The Aids Information Trojanista, joka oli lunnastroijalainen vuonna 1989. Se lukitsi koneen ja sen tiedot ja vaati lunnaita. Kyseessä oli hypertietokantaohjelma. Vuosikymmenten takaa kylään tuli uudestaan Petya, MBR-troijalainen vuonna 2016! Kolmas esimerkki on makrovirukset, jotka jylläsivät vuosina 1995-97. Nämä olivat suurin yksittäinen ongelma, joka tuli Excel- ym. ohjelmi- Mikko Hyppönen F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on ATK-instituutin kasvatti. Hyppösen vei työntekoon yliopisto-opinnoista paikka Data Fellowsissa, Risto Siilasmaan start up -yrityksessä, joka vuodesta 1999 on  ollut nimeltään F-Secure. Vaikka yrityksen tuote on softaa, on nyt myös tullut kotiverkon suojaava laite. Yritys tekee auditeja, selvityksiä ja testailua. Vaikka alalla on paljon muutosta – firma, hyökkäykset ja teknologia – tullaan uudelleen vanhoihin ongelmiin. Hyppönen on myös kuraattori haittaohjelmamuseolle, joka löytyy netistä nimellä The Malware Museum. en mukana. Viruksilla oli uskomaton leviämisnopeus. Näitä olivat mm. ”Melissa”, ”I love you” ja ”World Nuclear.doc”. Viimeisimmässä ei ohjelmassa näkynyt mitään, mutta tulostettaessa paperille printtautui teksti ”Stop all French Nuclear …. in Pacific”. ”Uusi haitta ovat viestit, joissa kerrotaan sinun maksaneen jotain ja viestin liitteenä on lasku. Kun avaat sen ja klikkaat enable macro, näet laskun, mutta se on sivuseikka. Et huomaa, että kone on saastunut ja lähettää spammia. Näitä on jo läjäpäin, etkä saa niistä selvää. Klikkaat ja luet ja ajat makroja”, kuvailee Hyppönen. Huhtikuussa löytyi esimerkiksi Mactub Locker, jota on levitetty sähköpostissa. Ohjelma käskee sinun klikata auki laskun tai se tulee postissa. Huijaus on luotettavan tuntuinen. ”Uusi poikkeava lunnastroijalainen Mac-koneissa on Keranger. Tämä yrittää estää time machine – palveluita ja on siten huolestuttava virusten kehityssuunta”, sanoi Hyppönen. Moderneissa lunnasohjelmissa tiedot on salattu. Niitä on kymmenittäin erilaisia. Maksat lunnaat ja koneesi toimii taas. Tunnetut vahvat kryptoalgoritmit auttavat, mutta vaihtoehtoihin menee kauan. Ainoa tapa toipua on, että on back up kunnossa. Jos ei ole, joko a) menettää tiedot tai b) maksaa ja tiedot tulevat takaisin. Mikä neuvoksi? Hyppösen neuvo on ottaa kotona back upit ulkoiselle kovalevylle. Ko- 10 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 10 8.5.2016 21:49:06

Sanastoa Hyppösen luento oli sisälsi paljon tietoa, sellaistakin, joka aiheutti kuulijoille kylmiä väreitä. valevyjä voisi olla useita ja niitä pitäisi säilyttää fyysisesti eri paikoissa. Lunnasohjelmat ovat nykyään sellaisia, että niistä voi jopa tinkiä. Hinta putosi 500 dollarista 150:een, kun huijattu henkilö ilmoitti olevansa pienituloinen siivooja. Digitaalisen valuutan eli bitcoinein käyttö voi olla myös ongelma. Ostetaan esim. huumeita. Digitaalisen rahan siirroilla voidaan tuoda uutta valuuttaa. Välissä ei ole pankkia. - Bitcoin varmistaa ja antaa ilmaisia  bitcoineja. Tämä on huiman suuri bisnes, jossa takana on lunnastroijalaisfirma. Lisää riskejä Nykyisin asennetaan sekä sähköettä tietoverkko moniin laitteisiin. Ennen pitkää lähes kaikki on verkossa, koska se ei maksa paljon mitään. Hyöty valmistajalle on suuri.  Valmistaja saa tietoa, missä laitetta käytetään ja kuinka kauan käyttö kestää. F-Securen tutkimuksissa kaiken etsivä ohjelma on löytänyt netin kautta ohjattavia voimalaitoksia, padon, omakotitalon – ja löytää vaikka sairaalasänkyjä, joita kuka vaan voi seurata netin kautta – ja säätää. Infrastruktuuri on netissä. Vielä yksi esimerkki riskeistä on Cyber War, joka kuitenkaan useimmiten ei ole sotaa vaan vakoilua. Tiedustelu on kybersabotaasia. Tällöin voi kysymyksessä olla juuri ohjelma, jolla hallinnoidaan esimerkiksi sähköverkkoa. Työntekijä voi vain huomata, että joku muu liikuttaa hiirtä ja näppäimistö ei toimi! Teksti: Pirjo Wiksten Kuva: Niklas Gerkman Spam, spammi   Turha viesti, jota virukset tai verkon käyttäjät levittelevät esim. keskustelufoorumeille tai pikaviestikeskusteluihin toisilleen - päämääränä hidastuttaa vastaanottajan tietokone. Spammi on myös internetin kautta levitettävää roskapostia. Virus Tietokonevirukseksi määritellään tietokoneohjelma, joka monistaa itseään ja leviää tietokoneesta toiseen. Mato (computer worm) on samantapainen haitallinen ohjelma kuin virus. Mato on suunniteltu leviämään tietokoneesta toiseen automaattisesti ilman tietokoneen käyttäjän toimenpiteitä. Mato aiheuttaa haittaa käyttämällä ja kuormittamalla verkon tiedonsiirtokapasiteettia (kaista). Troijalaiseksi tai troijanhevoseksi sanotaan viattomaksi naamioitua haittaohjelmaa tai ohjelman pätkää. Tavallisesti se tekee jonkin yksinkertaisen hyödyllisen toiminnon, mutta samalla käynnistää viruksen tai madon, tekee tuhoja tai avaa haavoittuvuuden tietojärjestelmään. Se voi myös tehdä tiedonhakua, tietojen tuhoamista tai vastaavaa jättämättä mitään jälkiä. Makro on tietokoneohjelmien erityinen laji. Makroja käytetään ohjaamaan sovellusohjelman toimintaa eli sovellus saadaan makrojen avulla suorittamaan tietyt tehtävät käyttäjän puolesta. Makrokielten monipuolistuminen on lisännyt niiden väärinkäytön mahdollisuuksia: voidaan luoda makroviruksia eli haittaohjelmia, jotka on ohjelmoitu käyttäjän huomaamatta toimiviksi makroiksi. Lähde: Wikipedia 11 kauppaopettaja SKO_1_2016_Taitto_04.indd 11 8.5.2016 21:49:08

Koulutuspolitiikan myrskytuulissa su – lyhyt oppimäärä a la Haaga-Helian toimitusjohtaja ja S uomessa on korkea formaalisen koulutuksen ja pitkän koulutusuran arvostus, siksi meitä hämmästyttävät individualismin kasvu, selkeän opiskeluajan katoaminen, vaihtoehtojen määrän huikea lisääntyminen niin kotimaassa kuin maailmassa ja se, että samoilla markkinoilla myydään sekä yleisosaamista että jotain hyvin specifiä. ”Miten koulutus vastaa tähän”, Kokko kysyy, varsinkin kun tämän päälle isketään tiedon ja sitä kautta myös koulutuksen digitalisoituminen. Ä lypuhelimien, tablettitietokoneiden ja muiden mobiililaitteiden yleistyminen ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia ja joustavuutta oppimiseen. Mobiililaitteet mahdollistavat reaaliaikaisen vuorovaikutuksen oppijan ja opettajan välillä. Mobiilioppimisessa pitää ottaa huomioon sekä tekniset että pedagogiset asiat. Opettajan pitäisi ymmärtää, mikä on relevanttia tietoa ja miten tietoa haetaan, muokataan ja jaetaan. Pitää myös muistaa, ettei mobiilioppiminen ole viihdettä, vaan opetusta, jolla on tavoitteet. No tietenkin personoinnilla, räätälöinnillä, kilpailemalla entistä kovempaa, mikä väistämättä johtaa myös koulutuksen markkinoinnin ylilyönteihin. ”Perinteisen opiskelija-ajan katoaminen johtaa entistä nopeampaan keskiluokkaistumiseen, se on kyllä vähän surullista”, Kokko toteaa. Mutta kouluilta ja opettajilta tämä muutos vaatii Kokon mukaan entistä isompia panoksia ennakoivaan toimintaan, asioihin pitää päästä vaikuttamaan jo suunnitteluvaiheessa ja verkostoitumisen merkitys kasvaa huimasti. Kumppanuuksilla on iso merkitys. Johtamisesta tulee fragmentaarista. ”Taustalla on vielä sellaisia asioita kun aikuisopiskelijoiden määrän kasvu, negatiivinen yhteiskunnallinen vire ja yleensäkin epävarmuus siitä, mitä pitäisi opiskella ja miten oppiminen tapahtuu.” Kokon mukaan tulevaisuuden opettajille heitetään isoja kysymyksiä: miten valmennamme nuoria ja vähän vanhempiakin tulevaisuutta varten, siis sitä aikaa jota sävyttävät virtuaalisuus, robotit, big data, geeniteknologia, cyber-uhat? Miten takaamme sen, että maailma nähdään mahdollisuuksien kenttänä. Miten taataan monikulttuurinen sujuvuus. Mitä on tulevaisuuden kielitaito? Opettajille Teemu Kokko puhuu oppimisen mullistumisesta, joka ei dissaa opettajan osaamista päinvastoin, opettajan rooli korostuu, mikä on haaste opettajille. Se nimittäin johtaa siihen, että opettajalle kasau- Mobiilioppimisen luennolta vinkkejä vehkeisiin ja opetukseen Mobiilioppimisen luennoitsija Pauliina Venho Ilona IT:stä kertoi olleensa aina kiinnostunut kaikenlaisista laitteista ja kasvatustieteilijänä hänelle on ollut luontevaa yhdistää oppiminen ja mobiililaitteet. Venhon luennolla päästiinkin kokeilemaan mobiilioppimista käytännössä kuulijoiden omilla älypuhelimilla ja mobiililaitteilla. Ensimmäisenä tutustuttiin ilmaiseen sovellukseen, AnswerGardeniin, jonne kirjauduttiin joko skannaamalla QR-koodi tai annetun linkin avulla. QR-koodin skannaaminen vaatii kameraa ja sovelluksen lataamista. Venhon mielestä mobiilioppimisessa onkin tärkeää, että mobiililaitteessa on kamera. Pauliina Venhon mielestä mobiilioppiminen on ajasta ja paikasta riippumatonta, jolloin luokkahuoneissa tapahtuva mobiililaitteiden käyttäminen opetuksessa ei sovi kaikkiin mobiilioppimisen määritelmiin. Mobiilioppimisen näkökulmasta mobiililaitetta voidaan pitää työvälineenä, oppimisen edistäjänä tai substanssiin ja ammattitaitoon liittyvänä välineenä. Yleisö pääsi vastaamaan mobiilikyselyyn, jossa kysyttiin mobiililait- 12 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 12 8.5.2016 21:49:12

sa suunnistaminen aja ja rehtori Teemu Kokko tuu jatkuvia kehitystarpeita. Opetuksen ajan ja paikan rajat hämärtyvät, fyysinen ja digitaalinen presenssi ovat arkipäivää, opettajilta vaaditaan yhteistyötä, jakamista ja monia erilaisia rooleja. ”Tulevaisuuden opettaja on opettajan lisäksi ohjaaja, henkinen tuki, kaupallinen toimija, tutkija, hanketoimija, kansallinen ja kansainvälinen verkottuja, kehittäjä ja niin edelleen. Paineita ja toiveita on valtavasti.” Kokko veikkaa, että lähivuosina tullaan näkemään suuria visioita ja paljon erilaisia kokeiluja. Epäilemättä markkinoille tulee myös yhä enem- män ulkomaista tarjontaa eli kilpailutilanne globalisoituu. Digitaalisuus lisääntyy ja haastaa edelleen formaalista koulutusta. ”Miten koulujen henkilöstö ja resurssit pysyvät tässä mukana? Miten toteutetaan ajattomuus ja paikattomuus, miten tasapainotetaan digimaailma ja reaalimaailma? Miten taataan pitäjänteisyys lyhytjänteisessä maailmassa? Ei ole olemassa kuvaa siitä, miltä Suomen koulutuskenttä näyttää 20 vuoden kuluttua. Mutta me sen luomme.” Teksti: Katja Remsu Kuvat: Niklas Gerkman ”Lukekaapa Alex Crossin kirja digitaalisuudesta ja face down -sukupolvesta.” teiden hyödyntämisestä opetuksessa. Vastausten perusteella mobiiliohjaaminen on varsin tavallista ja eniten sitä tapahtuu tekstiviestien välityksellä, Facebookissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Yksi opettaja kertoi ohjaavansa työharjoitteluja WhatsApp-sovelluksella, jossa voi käyttää myös ääniviestejä. Oppimisen mullistuminen Tieto vs. osaaminen Opettajavetoisuus vs. opiskelijakeskeisyys Opettaminen vs oppiminen Teoriat vs. kokeilut ja käytäntö Turvallisuus vs. epävarmuus Pysyvyys vs. muutos Seuraaminen vs. osallistuminen Yksi totuus vs. monta totuutta Lähde: Teemu Kokko, luentomateriaali Mobiililaitteita hyödynnetään myös tiedonhaussa ja videoiden tekemisessä, mutta ohjelmointi mobiilisti on harvinaista. Luennolla testattiin myös Padletseinää, joka soveltuu aivoriihialustaksi tai suunnittelutyökaluksi. Seinälle voi lisätä myös kuvia ja lyhyitä videoita. Padletissa esitettiin luenPauliina Venho sai SKOlaiset tutkimaan omia mobiililaitteitaan uusin silmin noitsijalle kysymyksiä, joihin hän vastasi luennon lopuksi. Yleisö halusi esimerkiksi tietää, mistä kannattaa aloittaa mobiilioppiminen ja mistä voi etsiä tietoa mobiilioppimisesta. Pauliina Venho suositteli aloittamaan Padlet-seinästä, josta myös yleisöllä oli positiivisia kokemuksia. Padlet-seinää voi hyödyntää kyselyiden lisäksi ryhmätöissä ja se sopii kaikenikäisille. Vinkkejä mobiilioppimiseen voi etsiä lisää esimerkiksi Mobiilioppaasta 2 tai vaikka Mobiilikesäkoulusta. Teksti: Saara ­Heikkonen Kuvat: Niklas ­Gerkman 13 kauppaopettaja SKO_1_2016_Taitto_04.indd 13 8.5.2016 21:49:15

Miksi business as usual on menneen maailman ajattelua – ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen S KO-päivien sunnuntaihin osui tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä, eli päivä, jonka jälkeen syödään pääomaa, ei vaan tuottoa. On puhuttava ekologisesta jalanjäljestä, jonka kukin jättää. Globaaleja trendejä ovat väkiluvun kasvu, tulojen kasvu, kulutuksen kasvu henkeä kohden ja kaupungistuminen. Pakolaisten määrä kasvaa. Kaikista näistä syistä myös monimuotoisuuden heikkenemisen uhka on entistä suurempi. Meillä on vain yksi planeetta käytössämme, toteaa SKO-päivillä luennoinut Suomen WWF:n pääsihteeri, kauppatieteiden tohtori Liisa Rohweder. Rohweder opetti vuonna 1992 entisessä työpaikassaan SLK:ssa, miten maailma tulisi rakentaa kestävälle pohjalle. Puhuttiin uusiutuvista ja uusiutumattomista luonnonvaroista ympäristö- ja maailmantalous-kursseilla. Oli Rion ympäristökokous, mutta vasta nyt, vuonna 2016 saadaan aikaan sitova sopimus Pariisin ilmastokokouksen pohjalta. Jo vuonna 1992 puhuttiin samoista asioista – ja maailman väkiluku huomioon ottaen asiat ovat nyt huonommin. Vuonna 2007 Rohweder siirtyi WWF:n palvelukseen. ”Saa tehdä konkreettista työtä, mikä antaa tyydytystä. Toisaalta näen myös opettajia ja opiskelijoita. Saadaan asioita aikaan”, Rohweder sanoo. ”Kestävän kehityksen pitäisi olla sisäänrakennettuna, ja muuttua voi, jos on tahtoa.” ”USA:ssa on ensi vuonna iso kampanja ruokahävikin estämiseksi.” Kestävän kehityksen pitäisi olla sisäänrakennettuna, ja muuttua voi, jos on tahtoa, uskoo Rohweder. Planeettamme rajoja uhkaavat ilmastonmuutos, makean veden käyttö, kemikalisoituminen, merten happamoituminen ja muutokset maankäytössä. Suurin uhka on monimuotoisuuden heikkeneminen, joka on paljon suurempi uhka ihmisille kuin ilmastonmuutos. Mehiläiskato on yksi esimerkki – jos pölyttymistä ei tapahdu, loppuu ruoka. Jos monimuotoisuus romahtaa, ruokaa ei riitä kaikille. Toisaalta jos hävikki onnistuttaisiin nollaamaan, riittäisi. Tahtoa on – esimerkiksi USA:ssa on ensi vuonna iso kampanja ruokahävikin estämiseksi. WWF on olemassa, koska joskus on mentävä mukavuusrajan ulkopuolelle, sanoo Rohweder. On herätettävä huomiota! Myös kauppa on saatu mukaan WWF:n kampanjoihin. Rohwederin mukaan parempaan tuotantoon pitäisi päästä 15 keskeisen hyödykkeen kohdalla. Näitä ovat mm. kalat, liha, palmuöljy, paperi ja sellu, maitotalous. Esimerkiksi kestämätöntä kalastusta vastaan WWF on tehnyt Kalaoppaan. Oppaassa käsitellään uhanalaisten kalalajien tarjontaa ja ostamista. Suomalaisille kuluttajille ovat jo tulleet tutuiksi MSC- ja AFC-merkityt kalalajit. Lihaopas on tulossa WWF:ltä seuraavaksi. Rohwederin mukaan kauppaan vaikuttamalla vaikutetaan kaikkeen. Maailmassa on 300–500 isoa yritystä, jotka vastaavat globaalisti 70 %:sta kaupasta. Kuluttajia on 7 miljardia, mutta tuottajia 1,5 miljardia. Yrityksiä yritetään sitouttaa käyttämään 100 % RSPO – palmuöljyä. Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Fazer on tähän sitoutunut. Lihantuotannosta tulevat seuraavat esimerkit yritysten sitoutumisesta, kun tarkastellaan soijantuotantoa. Yritykset voivat tehdä soijasitoumuksen WWF:n kanssa, jotta ei käytetä enää vastuuttomasti tuotettua soijaa eläinten rehuna. Tavoitteena on, että Suomi olisi vastuullisen soijan mallimaa vuonna 2020. Miten voisimme vaikuttaa? Rohweder esittää mallin, jossa keskeisiä asioita ovat luonnon pääoman suojelu, parempi tuotanto ja järkevämpi kulutus. Tämä vaatii rahavirtojen uudelleenjärjestelyä ja luonnonvarojen oikeudenmukaista jakamista. Muutos on mahdollista. Teksti: Pirjo Wiksten Kuva: Niklas Gerkman 14 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 14 8.5.2016 21:49:17

Uutta opetukseen Editalta UUTUUS MYÖS E-KIRJANA UUTUUS TU UUDISTET UUTUUS E-KIRJA OSISSA! T UUDISTET U UUTUUS TULOSSA DIGIAINEISTO MYÖS E-KIRJANA UUTUUS E-KIRJA OSISSA! TU UUDISTET TU UUDISTET MYÖS DIGIAINEISTO MYÖS E-KIRJANA MYÖS E-KIRJANA MYÖS DIGIAINEISTO Seuraa meitä somessa! Edita oppiminen SKO_1_2016_Taitto_04.indd 15 TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi • puh. 020 450 010 • www.oppinet.fi 8.5.2016 21:49:17

Get together – verkostoitumista, h G et together -iltatilaisuus järjestettiin Haaga-Helian tapahtumatorilla perjantaina SKO-päivien ensimmäisenä iltana. Tilaisuuden alussa nostettiin Helmi Liiketalousopiston tarjoamat maljat ja tämän jälkeen OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puhui opetukseen kohdistuneista leikkauksista, työmarkkina-asioista ja jäsenmäärien muutoksista. Buffetissa oli tarjolla iltapalaa ja palanpainiketta. Get together tarkoitti ennen kaikkea vapaata yhdessäoloa, verkostoitumista ja tanssia orkesterin tarjoamin sävelin. Juhlavieraiden joukossa oli sekä nuorempia että kokeneempia jäseniä eri puolilta Suomea. Tunnelma oli rento ja verkostoituminen aktiivista. Joensuun kauppa- ja kulttuuriopettajista SKOolaamaan oli lähtenyt yli 20 jäsentä. Mukana olivat Joensuun kauppa- ja kulttuuriopettajien nykyinen puheenjohtaja Atte Korte ja entinen puheenjohtaja Anneli Lahti, joka oli mukana myös valtuuskunnassa. Karelia-ammattikorkeakoulun oikeusalan lehtori Atte Korte on kiinnostunut ajankohtaisista asioista ja hoitaa nykyään Anneli Lahdelta periytyneitä järjestötehtäviä. Seniori-jäsen odotti tapaavansa vuosien varrella kertyneitä tuttuja. Myös Korte odotti verkostoituvansa päivien aikana. Korte oli toista kertaa mukana SKO-päivillä ja toivoi SKOpäiville mukaan lisää nuoria jäseniä. Joensuun kauppa- ja kulttuuriopettajia edustivat myös AnneMari Kettunen ja Pia Ryhänen, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana SKO-päivillä. Molemmat kertoivat Nyt SKOolataan! Seinäjoelta mukana olivat (alhaalta vasemmalta) Paula Takamaa, Kristiina Mutka-Vierula, Teija Olkkola, Tuulia Potka-Soininen, (ylhäältä vasemmalta) Ulla-Maija Kallio, Osmo Mäkiniemi ja Ari Autio. Joensuun kauppa- ja kulttuuriopettajien entinen puheenjohtaja Anneli Lahti on siirtänyt tehtävänsä uudelle puheenjohtajalle Atte Korteelle. Seniorijäsenet Eino Halme ja Tapio Nurminen olivat tulleet tapaamaan vanhoja tuttuja SKO-päiville ja kertoivat olleensa mukana SKO-päivillä jo usealla eri vuosikymmenellä. 16 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 16 8.5.2016 21:49:25

a, herkuttelua ja tanssia liittyneensä oman alan ammattijärjestöön lähes heti opettajan uran alkuvaiheessa. SKO-päivien ohjelmaa he pitivät mielenkiintoisena, mutta kertoivat, etteivät olleet mahtuneet mukaan kaikkiin kiinnostaviin ohjelmiin, koska osa oli jo täynnä. Kaksi vuotta sitten SKO-päivät järjestettiin Seinäjoella ja Seinäjoelta oli nyt mukana seitsemän jäsentä. Seinäjokelaiset muistelivat omia SKO-päiviään ja kertoivat, että SKO-päivien järjestäminen lisäsi me-henkeä. Omista Anne-Mari Kettunen ja Pia Ryhänen olivat ensimmäistä kertaa mukana SKOpäivillä. SKO-päivistään he nostivat esille paikallisuuden sekä yhdessä tekemisen merkityksen ja ilon. Nyt fiilikset olivat rennot, koska tällä kertaa sai olla vierailijan roolissa. oli, Kuka se Seinäjokelaiset odottivat hississä, mielenkiintoisia luentoja joka pohti ja ilta-ohjelmaa, mutta minibaa o k n o lj a p verkostoituminen oli heiltäminen rin tyhjen lekin SKO-päivien parasta antia. maksaisi? Teksti: Saara Heikkonen Kuvat: Niklas Gerkman Illan lopuksi orkesteri soitti ja väki tanssi. 17 kauppaopettaja SKO_1_2016_Taitto_04.indd 17 8.5.2016 21:49:30

Haasteiden ja suurten m – Mitä pohtivat päälliköt? Mistä puhuttiin, kun saman pöydän äären istuivat SKOn puheenjohtaja Tuija Salmi­ nen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja SKOn valtuuskunnan puheenjohtaja Seppo Kinkki? No tietenkin opettajuu­ desta, opetusreformista, rahasta sekä SKOn ja OAJ:n suhteesta. A lkuun Luukkainen puhuu kaikille opettajille tuttuja faktoja - koulutusta koskevat leikkaukset ensi vuonna ja ensi vuodesta alkaen ovat kovia. ”Leikkaukset vaikuttavat eittämättä isosti sekä opetukseen että opettajien työhön. Näillä luvuilla ammatillinen koulutus menee uusiksi, eikä kukaan vielä tiedä, mikä on lopputulos.” Luukkainen muistuttaa, että opetusreformin suuntaa on vaikea ennustaa. Muutos jakautuu laajasti eri koulutusmuotoihin ja koulutussuuntiin, mikä on edunvalvonnan kannalta haastavaa. Tavoitteena on, että kaikki alalla työskentelevät saadaan sopimusten piiriin ja sillä tavalla laajennetaan vaikutusmahdollisuuksia. ”Kun laitetaan näitä lukuja Exceltaulukoihin, niin raha ei ole tällä hetkellä oikein kenenkään puolella. Kyllä ihmiset edelleen arvostavat opetusta, se ääni vain katoaa rahapuheen alle. ” ”Asioihin voidaan vaikuttaa kertomalla opettajan työstä, jonka valttina on laatu. Opettajiin pitää luoda uskoa, että työ kannattaa edelleen 4.1.1946 Kauppaoppilaitosten Opettajain Yhdistys – Handelsläro­verkslärarnas Förening perustetaan Turussa jo 68 vuotta sitten Ensimmäiset kauppaopettajapäivät pidettiin Turussa vuonna 1948. Päivien tarkoitus – kollegojen tapaaminen saman teeman merkeissä – on pysynyt ­samana läpi vuosikymmenten. Varsinainen teema-ajattelu kauppaopettajapäivillä on tosin ollut vasta vuodesta 1968. Tällöin Helsingissä kokoonnuttiin otsikolla Huomispäivän talous­ kulttuuri – haaste nykypäivän kauppaopettajalle. Kauppaopettaja- ja SKO-päiville on vuosien mittaan osallistunut yhteensä yli 13 000 kaupan ja kulttuurin opettajaa. Aktiivisinta osallistuminen on ollut 1980-luvulla: vuoden 1986 juhlaristeilylle osallistui noin 900 jäsentä, reilu kolmas­osa silloisesta jäsenmäärästä. 1947 1948 1952 jäseniä 58 Ensimmäiset apäivät Kauppa­opettaj a pidetään Turuss Yhteydenpitoon Merco-moniste 18 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 18 8.5.2016 21:49:31

n muutosten edessä tehdä laadukkaasti, pitää osata tehdä valintoja, suunnitella oma työ uudelleen. Oma jaksaminen on iso asia.” vaisuudennäkymät epätasa-arvoistuvat. Lahjakkaat pärjäävät aina, mutta mitä muille tehdään?” Miksi yritysmaailma ei reagoi? Kannustavat sanat opettajille Salminen on huolissaan siitä, ettei yritysmaailma juurikaan reagoi opetuksen säästöpuheisiin. ”Vielä kaikki on hyvin, koska me tuotamme yrityksille laadukasta ja ajantasaista opetusta saanutta työvoimaa. Yritysmaailma herää sitten, kun koulutuksen leikkaukset näkyvät valmistuvien taitotasossa. Yrityksissä tapahtuva kisällityyppinen opetus vaikuttaa valmistuvien nuorten uramahdollisuuksiin. Enkä usko, että yrityselämässä on resursseja ohjata opiskelijoita niin kuin päättäjät tällä hetkellä kuvittelevat.” Salmisen mukaan säästöpaineiden keskellä ei nähdä, että tulevaisuudessa tarvitaan vielä nykyistäkin laajaalaisempaa tietotaitoa, jotta nuorilla olisi jatkossakin vaihtoehtoja. ”Ilman laaja-alaista osaamista ura tyssää hyvin nopeasti. Esitetyissä malleissa ei esimerkiksi kansainvälistymistä oteta lainkaan keskusteluun.” Luukkainen on Salmisen kanssa samaa mieltä. ”Vallalla on nyt ajattelu, jossa yleissivistäviä aineita vähätellään. Yrityksissä toteutettu ns. koulutus on suorittavaa tekemistä ja sellaisen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla on vain suorittavaa työtä tarjolla. Lukion ja ammattikoulun käyneiden tule- Luukkainen muistuttaa, ettei opettajan ammatti katoa koskaan. ”Toki viime aikoina on ollut aaltoja ja aallon pohjia. Opettaja on kuitenkin osaamisen ja kehityksen ammattilainen. Tulevaisuus tehdään jatkossakin kouluissa.” Salminen ja Kinkki pohtivat myös muutoksen hyviä puolia. ”Pedagogeille muutos tarkoittaa resurssien kiristystä. Se saa meidät tekemään asioita uudella tavalla, ja siksi muutos voi olla myös hyvä. Lisäksi teknologia auttaa meitä muutoksessa.” ”Globaalisti opettajan asema ja palkka ovat Suomessa hyviä. Toivottavasti nyt tehdyt rankat leikkaukset muistetaan tulevaisuudessa.” SKO ja OAJ Yhteisessä pöydässä on hyvä miettiä ajankohtaisten asioiden lisäksi myös SKOn ja OAJ:n suhdetta. Salminen viittaa SKO-päivillä julkaistuun historiikkiin ja tarinan kertomaan. Kinkki muistuttaa SKOn jäsenmäärän laskusta ja palkkakehityksen pysähtymisestä OAJ:hin liittymisen jälkeen. ”OAJ:ssa on ollut vaikea ymmärtää ammatillisen opetuksen syvintä olemusta. Välillä tuntuu, että on käyty yksinpuhelua puolin ja toisin, mutta ymmärrys on kyllä tässä matkalla kasvanut.” Luukkainen myöntää, että ammatillinen maailma on ollut OAJ:lle vieras. Salmisen mielestä ammatillisen opetuksen näkyvyys on vaatinut työtä, jota jatketaan. ”Kyllä me mielestäni kuulutaan OAJ:hin, vaikka sitä on monesti pohdittu. On toki asioita, joita pitää kyseenalaistaa, mutta hyvääkin on tullut. Yksintekeminenkin on raskasta.” Teksti: Katja Remsu Kuvat: Niklas Gerkman Ensimmäiset lehdet taitettiin perheen keittiössä Kauppaopettaja – Handelslärären alkoi virallisesti ilmestyä vuonna 1972. Tätä ennen yhteydenpitoa oli hoidettu Merco-monisteen avulla parikymmentä vuotta. Jäsentiedotteen alkuidea oli lehtori Toivo Niemiojan Tampereen kauppaopettajapäivillä pitämä esitelmä Kasvatuksellisista näkökohdista kauppaope­ tuksessa. Esitelmä jaettiin monisteena, ja tästä syntyi ajatus säännöllisestä tiedottamisesta. Vielä 1980-luvulla lehti tehtiin kokonaan omin voimin; taitto ja oikoluku hoituivat parhaimmillaan perheen keittiössä. ”Siitäpähän sen taiton oppi, vaikka ei ollut kokemusta”, kertoo taitosta tuohon aikaan vastannut Eeva Kivilaakso. Viimeiset 44 vuotta lehti on ilmestynyt säännöllisesti, joskin 2000-luvulla painopistettä on muutettu sähköisen viestinnän suuntaan. 1965 1971 1972 1972 Yhdistys liittyy Akavaan Ensimmäinen virkaehtosopimus solmitaan, osaaikainen järjestösihteeri palkataan Yhdistyksen nimeksi tulee Suomen Kauppaopettajat – Handelslärarna i Finland ry., valtuuskunnan toiminta alkaa, jäsenmäärä nousee yli 1000:n SKO_1_2016_Taitto_04.indd 19 -lehti Kauppaopet taja alkaa ilmes tyä, 19 kauppaopettaja 8.5.2016 21:49:33

Yhdistyksen kasvua, neuvottelu­tuloksia, palkkakehitystä ja työn muutosta 70-vuotias sai moniää Reilusti eläkeikään päässyt SKO valottaa juuri ilmestyneessä histo­ riateoksessaan sekä yhdistyksen että kauppa- tai kulttuuriopetta­ jan työn muuttumista. Tekijöiden mukaan lopputulos on vähintään­ kin moniääninen ja -puolinen: ­pelkästään kirjoittajia on 30. ”M oniäänisyys ja kiinnostavuus olivat jo suunnitteluvaiheessa johtotähtinä: kirjaan haluttiin saada ihmisten kokemuksia ja elettyä elämää. Jos historiateoksessa ladellaan vain tapahtumia peräkkäin, ei se ole tarpeeksi kiinnostavaa”, teoksen toimittaja, toimikunnan sihteeri Sirkka Kortetjärvi-Nurmi perustelee. Juuri sopivasti SKO-päiville ilmestyneessä historiikissa kirjoittajien lista onkin kattava. Heitä on yhteensä 30, mukana mm. viisi yhdistyksen puheenjohtajaa. Oman panoksensa ovat tuoneet myös useat luottamusmiehet ja muut järjestötoiminnassa pitkään olleet sekä aivan tavalliset opettajat. Kortetjärvi-Nurmen mukaan kirjoittajien löytäminen oli yllättävän helppoa. ”Kaikki löytyivät meidän omien verkostojemme kautta. Ihmiset olivat myös halukkaita kirjoittamaan”, hän kuvaa. 30 näkökulmaa, seitsemän alaotsikkoa Teoksen nimeksi valikoitui SKO – 70 v aktiivista vaikuttamista. Aika- perspektiivi kattaa Suomen koko sodanjälkeisen ajan: Kauppaoppilaitosten Opettajain Yhdistys perustettiin 4.1.1946. Näkökulmia menneisyyteen on vähintään yhtä paljon kuin kirjoittajiakin. Nämä näkökulmat on koottu seitsemän eri alaotsikon alle, joista ensimmäinen – Yhteydenpidosta yhdistykseksi – kuvaa yhdistyksen perustamista ja alkuvaiheita. Yhdistys kasvaa ja kehittyy -luku selvittää kasvun vuosia organisaatiotasolla; siinä käsitellään niin liittyminen OAJ:hin kuin yhdistyminen kulttuurialan opettajien kanssa. Yhdistyksen talous kertoo juuri sen mistä otsikossa on kyse ja SKO-päivät ja merkkivuodet -osuus listaa historian kohokohdat ja juhlatilaisuudet. Kolme viimeistä lukua nostavat esiin jäsenen aseman ja opettajan työn. Jäsenten palkkaus ja edunvalvonta kertoo niin valtakunnallisesta kuin paikallisestakin työstä ja Kauppaopetus muutosten pyörteissä esittelee erilaisia koulutuskokeiluja ja -uudistuksia. Kirjan viimeinen luku, Kauppaopettaja työssään, luo katsauksen opetustyöhön sodan jälkeiseltä ajalta aina viime vuoteen saakka. Parhaat palat jokaiselle SKO – 70 v aktiivista vaikuttamista ei ole aivan tavanomainen historiakatsaus. Kirja alkaa historian alusta, mutta asiat eivät aina etene kronologisesti. ”Kun asioista kerrotaan teemoittain, saattaa sama tapahtuma toistua parissakin luvussa. Toisaalta näkökulma on aina eri”, Kortetjärvi-Nurmi tiivistää. Kirjaa toimiikin myös hakuteoksena ja siitä voi hyvinkin lukea parhaat palat – siis ne, jotka sattuvat juuri lukuhetkellä kiinnostamaan. Mikä on sitten paras pala kirjan toimittajan mielestä? ”Kyllä nuo alkuvuodet – vaikkapa kohdassa Yhteydenpidosta yhdistykseksi – ovat itselle kiinnostavimpia. Olen aina ollut historiasta kiinnostunut. Lisäksi olen pitkään ollut SKO:n toiminnassa mukana, joten ”Jäsenyys oli 1970-luvulla itsestäänselvyys” Kauko Hämäläinen aloitti kauppaopettajana vuonna 1963. Vuodet 1983–1996 hän toimi SKO:n puheenjohtajana. ”SKO:n jäsenyydestä tuli vuosien mittaan opettajille itsestäänselvyys, ja uudet opettajat oli helppo saada jäseniksi,” hän muistelee. Vuoden 1975 lopussa järjestäytymisaste olikin jo 90 %, kun se viisi vuotta aikaisemmin oli ollut vain 41 %. Hämäläisen mukaan myös edunvalvonta oli alkuvuosina suhteellisen helppoa. ”Kauppaoppilaitokset olivat 60-luvulla itsenäisiä yksiköitä ja monet verraten pieniä. Opettajat tunsivat hyvin toisensa eikä eri aineiden opettajien kesken ollut vielä suurempia ristiriitoja, joten varsinaisia edunvalvontakysymyksiä tuli alkuaikoina esille hyvin harvoin,” hän kirjoittaa historiikissa. 1973 1975 1975 1977 talous nousuun: jäsenmaksu prosenttiperustaiseksi oma toiminnanjohtaja järjestäy tymisas te 90 % lentopallon peluu alkaa, ensimmäisissä valta­ kunnallisissa karsinnoissa 23 joukkuetta 20 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 20 8.5.2016 21:49:33

äänisen historiikin myöhemmät vuodet ovat jo aika tuttuja”, Kortetjärvi-Nurmi perustelee. Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat ry:n 70-vuotishistoriikista SKO – 70 vuotta aktiivista vaikuttamista on otettu 600 kappaleen painos. Historiikki jaettiin huhtikuun SKOpäivillä kaikille osallistujille, jonka jälkeen sitä voi tiedustella kustantajan eli SKO:n toimistosta. Teksti: Heli Kamaja ”Meillä oli voimakas tunne siitä, että olimme päässeet osalliseksi jostain erityisestä” SKO – 70 v aktiivista vaikuttamista toimii monelle hyvänä hakuteoksena – sieltä on mukava tarkistaa faktoja eri vuosikymmeniltä. Moni aktiivijäsen löytää sieltä myös itsensä, jos ei tekstistä niin runsaasta kuvituksesta. Satunnaisella lukijalle tai rivijäsenelle parhaita paloja tarjoaa kirjan viimeinen luku, Kauppaopettaja työssään. Siinä luodaan elämänmakuinen katsaus skolaiseen arkeen, kauppa- ja kulttuuriopettajan työhön eri aikakausina. ”1970-luvulla käsitystä kauppaopettajasta muokkasi aivan erityisesti silloinen opetusharjoittelu Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa… se loi voimakkaan tunteen siitä, että oli päässyt osalliseksi jostain erityisestä – jäsenyydestä kauppaopettajien joukkoon”, muistelee SKO:n johtokunnan jäsenenäkin toiminut Jorma Lempiäinen. ”Alhainen keski-ikä – nuoruus ja huimuus – ovat näkyneet monissa käytännön ratkaisuissa, opettajan työn kehittämisessä ja innovatiivisessa otteessa työyhteisössä.” Tietokoneita ja kansainvälisyyttä Historiikin perusteella kauppaopettajan työhön ovat vaikuttaneet kaksi toisistaan riippumatonta asiaa: tietokoneet ja kansainvälisyys. Tietotekniikan voittokulku alkoi 1970–1980-luvuilla. Vaatimattomasta alusta siirryttiin nopeasti systemaattiseen atk-opetukseen. ”1960-luvun lopussa automaattinen tietojenkäsittely oli opetusohjelmassa vain vapaaehtoisena aineena, jota opetettiin noin kymmenessä kauppaopistossa kaksi viikkotuntia lukuvuoden aikana”, kirjoittaa Sirkka Kortetjärvi-Nurmi. Matka nykytilanteeseen, jossa tietokone on välttämätön työväline ja opetus yhä enemmän sähköisten alustojen varassa, on huima. Toinen selkeä kehityssuunta on ollut opetuksen kansainvälistyminen. Se on Marja-Riitta Erikssonin mukaan vaikuttanut monin tavoin oppilaitosten kulttuuriin ja ilmapiiriin. ”Ajatusmallit ovat laajentuneet Suomi-keskeisyydestä globaalikeskeisiksi, mikä heijastuu opetuksen sisältöihin, monikulttuurisuuden huomioimiseen opetus- ja oppimis- menetelmissä sekä myös opiskelijaja opettajarekrytointiin”, hän kuvaa. Jokaisella on tarinansa Henkilökohtaisia tarinoita ja elettyä elämää löytyy erityisesti otsikon Jokaisella oma tarinansa alta. Siinä urastaan kertovat neljä opettajaa. Uran alkutaival on usein ollut samanlainen: joku on jostain kautta saanut kutsun töihin. ”Suostuin, vaikka en tiennyt koko kauppaopetuksesta mitään”, kertoo Heikki Kuokka. ”Ensimmäiset pari vuotta menivät siihen, että opettaja yritti opetella asiat, ennen kuin astui luokan eteen”, muistelee Hilkka von Essen. Sittemmin opettajien työssä leimallisia ovat olleet kokeilut ja kehitysideat – projekteista ja uusista asioista on innostuttu vuosikymmenestä riippumatta. Teksti: Heli Kamaja Iso-Syötteen tunturimaja oli sijoitus numero kaksi Kauppaopettajajayhdistyksen alkuvuosina talous oli niukkaa; varat saatiin keräämällä jäseniltä vuotuinen jäsenmaksu. Tämä muuttui vuonna 1973, kun jäsenmaksua ryhdyttiin perimään prosentuaalisesti ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Kun samaan aikaan jäsenmäärä kasvoi huomattavasti, alkoi varallisuutta kertyä sijoitettavaksi asti. Ensimmäinen sijoitus oli osakkuus Oy Akavataloon, josta yhdistys hankki yhteisen toimistohuoneen Teknillisten Oppilaitosten Opettajainliitto TOOLin kanssa. Vuonna 1986 yhdistys sijoitti Kiinteistöosakeyhtiö Tuunaantuvan kelohirsiseen tunturimajaan Iso-Syötteellä. Sittemmin lomailupaikkoja on hankittu lisää: Vuokatin paritalo vuonna 2005 ja Himoksen lomamökki vuonna 2008. 1978 1980 1984 1986 osakkuus Akavataloon tennisturnaukset alkaa jäsenmäärä nousee yli 2 000:n Iso-Syöt teen tuntur imaja os tettiin 21 kauppaopettaja SKO_1_2016_Taitto_04.indd 21 8.5.2016 21:49:33

SKO Yhteysopettajapäivät Jäsenhankinta Valtuuskunta halusi, että toiminnassa panostetaan erityisesti jäsenhankintaan, ja että siihen ei aseteta taloudellisia esteitä. Hallituksen ja valtuuskunnan tehtävänä on löytää keinoja uusien jäsenien saamiseksi. Lisäksi on pohdittava jäsenmaksun suuruuden vaikutusta jäsenyyteen sekä esimerkiksi sitä, onko markkinointi oikea-aikaista. Jäsenhankinnan lisäksi jäsenyyden painopisteitä ovat jäsentyytyväisyys ja jäsenviestintä. 1986 1987 1989 1995 Kauppaopettaja­päivät SKO:n 40-vuotis­ juhlaristeilynä liittyy OAJ:hin jäsenmäärä nousee yli 2 500:n senioreille oma kerho 22 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 22 8.5.2016 21:49:35

Miksi SKO? Yhteysopettajapäivillä pohdittiin, mitä SKOlaisuus on. Aihetta alusti OAJ:n neuvottelupäällikkö Visa Pohjolan luento aiheesta jäsenyys ja jäsenhankinta. Hän kannusti kuulijoita miettimään, millä SKO:n tuotetta voi markkinoida? Pohjolan ja OAJ:n selvityksen mukaan ammattiliiton jäseneksi liittyminen edellyttää mm: • ”kulttuuria” liittyä ammattiliittoon • luotetun, ammatti-identiteetiltään läheisen kollegan ehdotusta liittymisestä • luontevaa ja helppoa tapaa liittyä • rahallisen panostuksen vastineeksi saatavan tuotteen arvostamista. Päivän yhteenvedossa pj. Tuija Salminen nosti SKO:n ”tuotteen” pohtimisen esiin. Siihen liittyen kysyimme viideltä yhteysopettajalta 1. Mitä SKOlaisuus on? Ja 2. Miksi olet SKO:n jäsen? Merja Liikanen, JEDU, jäsen n. 20-vuotta: 1. SKOlaisuus on tarjonnut avaramman maailman ja syvemmän tiedon siitä, mitä SKO on ja missä suomalaisessa koulutuksessa mennään. Myös erilaisia, uusia ja mielenkiintoisia velvollisuuksia on SKO-toiminnan myötä tullut. 2. Aikoinaan tuntui luonnolliselta liittyä liittoon. Suurin motivaatio lienee ollut työttömyysturva ja edunvalvonta. Eeva-Liisa Jylhä, jäsen n. 20- vuotta: 1. Ammatti-identiteettiä, vertaistukea, asiantuntemusta, arvostusta omien joukossa, huumoria ja elämäniloa sekä ystävyyttä. 2. Ymmärrän oman etuni. Ulla Virranniemi, OAMK, jäsen n. 6 vuotta: 1. Yhteisöllisyyttä ja yhteisellä asialla olemista. Mukavia ihmisiä, yhdistelmä asialinjasta ja hauskanpidosta, Palvelussuhdeneuvojat auttamaan läheltä SKO:n toiminta oli vuosituhannen lopulla sen verran suurta, että oma toimisto ei enää ehtinyt auttamaan kaikessa. Paikalliseksi avuksi jäsenille ja luottamusmiehille päätettiinkin nimittää palvelussuhdeneuvojia, joista ensimmäisenä aloitti lahtelainen Olavi Palanne vuonna 1999. Palanteella oli tuolloin jo vankka luottamusmiestausta: hän oli toiminut Lahden kauppaoppilaitoksen ja sittemmin ammattikorkeakoulun luottamusmiehenä vuodesta 1980 alkaen. ”Palvelussuhdeneuvojana tein SKO:lle alkuvuosina kuukausipalkalla puhelinpäivystystä neljä tuntia viikossa”, hän muistelee. Neuvojalle oli paljonkin kysyntää erityisesti alkuvaiheessa. Tehtäviin kuului neuvoa jäsenistöä ja luottamusmiehiä, mutta myös osallistua erilaisiin tilaisuuksiin. Lisäksi palvelussuhdeneuvojat ovat toimineet kouluttajina SKO:n omissa luottamusmieskoulutuksissa. Vuonna 2002 yhdistys nimesi neljä palvelussuhdeneuvojaa lisää. Kulttuuripuolelle tuli vielä neljä uutta palvelussuhdeneuvojaa, kun käsi- ja taideteollisuusopettajat ry:n KTO:n jäsenet liittyivät paikallisiin kauppaopettajayhdistyksiin vuonna 2004. SKO:n yhteysopettajat ja yhdistysten puheenjohtajat kokoontuivat Helsinkiin vuosittaiseen yhteysopettajien tapaamiseen 5.2.2016. Ohjelmassa oli ajankohtaisia asioita koulutus- ja järjestöpolitiikasta puheenjohtaja Tuija Salmisen ja varapuheenjohtaja Arto Anetjärven alustamina sekä OAJ:n nevottelupäällikkö Visa Pohjolan luento. Pohjola kertoi OAJ:n Joku roti –kampanjasta, jonka tavoitteena on, että jäsenistö perehtyy aiempaa tarkemmin omaa työtään koskeviin sopimusmääräyksiin ja noudattaa niitä. Kampanja tarjoaa myös apuvälineitä työnantajan kanssa yhteistyössä tehtävään työvuoden suunnitteluun. sillä vakavien asioiden äärellä voi olla myös rennosti. 2. SKO tarjosi ammatillisen identiteetin eli sen mihin voin identifioida itseni. Edunvalvonta on kaikkein tärkeintä. Teija Launiainen, Saimia, jäsen n. 22-vuotta: 1. Kauppaopettajuuden ammattiylpeyttä ja liiketalouden tapa toimia, yhteistä liike-elämän osaamista. 2. Olen jäsen niin kauan kuin on SKO. Se henki minuun on istutettu alusta asti ja yritän myös levittää sitä. Tapio Kattainen, Hbs, jäsen n. 30 vuotta: 1.Minulle SKOlaisuus on kauppa- ja kulttuuriopetukseen liittyvien asioiden kehittämistä yhteisesti sovittujen suuntaviivojen mukaisesti. 2. Ritva Saastamoinen "pakotti" liittymään. Olen saanut SKOn kautta paljon hyviä ystäviä ja pystynyt onnekseni hyödyntämään SKOn tarjoamia liikunta-, kulttuuri- ja muita etuja. Teksti: Susanna Hjulberg Kuva: Niklas Gerkman 1996 1999 2001 2004 SKO 50 v, juhlat Espoon Kauppaopettajapäivillä teemalla Espoosta eteenpäin, 50-vuotishistoriikki ­julkistetaan palvelus­ Ensimmäiseksi i suhdeneuvojaks i nimetään lehtor e nn la Olavi Pa Vuokatin paritalo valmistuu Käsi- ja taideteollisuusalan opettajat liittyi ­Kauppaopettajiin 23 kauppaopettaja SKO_1_2016_Taitto_04.indd 23 8.5.2016 21:49:36

Mitä ammattiyhdistykseltä t SKO:n nuoret jäsenet vastaavat Ammattiyhdistystoiminta koetaan usein vanhempien työntekijöiden temmellyskentäksi, jolla on hyvin vähän annettavaa nuorille tai nuorille jäsenille. Kysyimme nuorilta jäseniltämme, kuinka tuttua ammattiyhdistystoiminta on ja mitä sen pitäisi tarjota nuorille jäsenille, jotta hekin voisivat osallistua toimintaan aktiivisemmin. Usein ammattioppilaitosten opettajat ovat olleet mukana ammattiyhdistyksessä jo toimiessaan työelämässä oppilaitosten ulkopuolella. Piippolan ammatti- ja kulttuuriopis- ton (Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU) sisustusrakentamisen opettaja Antti Leiviskä kertoo olleensa jäsenenä jossain ammattiyhdistyksessä koko työuransa ajan, ja tutustuneensa sitä kautta mm. työntekijän oikeusturva-asioihin. Myös jäsenetuudet ovat aina kiinnostaneet. Saman oppilaitoksen mediaalan tuntiopettaja Virpi Lehtonen on ollut SKO:n jäsen jo useamman vuoden ajan. Hän ei kuitenkaan ole ollut toiminnassa mukana kovin paljon. Kauppiaiden Kauppaoppilaitoksessa työskentelevä erityisopettaja Marisa Köngäs on puolestaan ollut OAJ:n jäsen jo opiskeluaikana, joten ammattiyhdistystoiminta on tullut sitä kautta tutuksi monen vuoden ajalta. Kulttuurialan opettajana Antti Leiviskä toivoo ammattiyhdistyksiltä sitä, että ne huolehtisivat yleisesti työntekijän oikeuksista. Tämän lisäksi hän haluaisi nostaa esille kulttuurinäkökulman: mitä kulttuuri tänä päivänä meille merkitsee ja miten se näkyy ammatillisessa koulutuksessa? Leiviskän käsityksen mukaan kulttuurialan koulutus on laskusuunnassa, joten hän toivoisi, että SKO panostaisi kulttuurisen koulutuksen kehittämiseen jatkossakin. Marisa Köngäs toivoo SKO:lta tukea opettajuuteen, vaikkapa ihan pedagogisten koulutusten muodossa. Hänen mielestään ei tule unohtaa sitä, että vaikka opetamme nuoria tulevaisuuden ammattiin, tarvitsemme myös työkaluja oikeanlaiseen ohjaukseen ja opettamiseen. Köngäksen mielestä hyviä tapoja kehittää erilaisia pedagogisia menetelmiä voisivat olla kansainvälinen yhteistyö eri oppilaitosten kanssa, sekä erilaiset vierailut eri oppilaitoksissa. Näin voitaisiin vaihtaa kokemuksia opettajien kesken, sekä oppia uusia menetelmiä opiskelijoiden ohjaukseen. Ammattiyhdistystoiminta kaipaa uusia tekijöitä kehittyäkseen. Kysyimme nuorilta jäseniltämme myös sitä, millaista toimintaa he kaipaavat ammattiyhdistykseltä, jotta se saisi heidät osallistumaan tilaisuuksiin ja tapahtumiin, ja ehkäpä myös houkuttelemaan mukaan uusia jäseniä. Marisa Köngäs sanoo ammattioppilaitosten opettajuuden ongelmaksi juuri sen, että tällä sektorilla opettajat eivät tunne itseään opettajiksi, vaan edelleen oman ammattinsa edustajiksi. Siksi olisi tärkeää saada nimenomaan opettajan identiteettiä kasvattavaa koulutusta ja ammatin harjoittamiseen tarvittavia työkaluja. Uusien jäsenien hankintaan Antti Leiviskä ehdottaa tehokkaampaa kenttätyötä. Vaikka nuoret ihmiset yleisesti viettävät paljon aikaa internetissä, niin ammattiyhdistystoiminta ei välttämättä kaikille aukene ilman henkilökohtaista kontaktia. Ammattiyhdistystoiminta mielletään usein poliittiseksi ja etäiseksi tavallisen työntekijän näkökulmasta. Aito vuorovaikutus ammattiyhdistyksestä suoraan kentälle vois avata monen uuden alalla toimivan opettajan silmiä. Tapahtumia toivotaan ympäri Suomen, sillä tällä hetkellä internetsivuilta löytyvät tapahtumat keskittyvät lähinnä Etelä-Suomeen. Lisäksi Virpi Lehtonen toivoo konkreettisia etuja jäsenille esim. matkustamiseen ja vakuutuksiin liittyvissä asioissa. 2004 2005 2006 2007 ensimmäiset goflkilpailut Iitti Golfin kentällä, tämän jälkeen vuosittain lehden nimeksi Suomen kauppa- ja kulttuuri­ opettajat SKO ry:n ­järjestölehti liitossa on 3 390 jäsentä ensimmäinen ­ osallistuminen Vuokattihiihtoon 24 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 24 8.5.2016 21:49:38

ä toivotaan? Ammattiyhdistystoiminta SKO:ssa saa kuitenkin paljon hyvääkin palautetta nuorilta jäseniltämme. Tärkeimpänä niistä mainitaan työttömyysturva, luottamusmiesjärjestelmä, oikeusturva- ja muut vakuutukset sekä erilaiset vapaa-ajanviettoon liittyvät etuudet, kuten lomamökit ja virkistäytymistapahtumat. Antti Leiviskä onkin jo testannut Pudasjärven IsoSyötteellä sijaitsevan tunturimajan ja sen hyväksi todennut! Teksti: Satu Uronen Kuva: Niklas Gerkman Kaupan ja kulttuurin alan liitto aloittaa Ajatus kaupan ja kulttuurin yhteisestä liitosta alkoi kyteä jo 1990-luvulla. Yhdistymisestä tuli totta seuraavalla vuosikymmenellä: päätöksiä tehtiin vuosikymmenen puolivälissä, ja uusi nimi hyväksyttiin vuoden 2009 Kauppaopettajapäivillä Ikaalisissa. ”Yhteistyötä ja kumppaneiden etsintää vauhditti toimintaympäristön muutos. Ammatillisten oppilaitosten väliset rajat hämärtyivät, kun toisen asteen oppilaitoksia ryhdyttiin yhdistämään maakunnallisiksi ammattiopistoiksi ja ammattikorkeakouluistakin muodostettiin monialaisia. Myös järjestötoiminnassa jouduttiin pienten valtakunnallisten yhdistysten vaikutusmahdollisuudet toteamaan rajallisiksi,” muistelee SKO:n puheenjohtajana vuosina 1997–2008 toiminut Hannu Vuorinen. Vuorisen mukaan yhteistyö on toiminut hyvin: ongelmat ja edustukset on ratkottu yhteistyössä opetusalan taustoja miettimättä. 2008 2009 2014 2014 Himoksen lomamökki ­hankitaan Suomen Nimek si SKO – uurialan kauppa- ja kultt opet tajat ry seniorikerhon 20-vuotisjuhla uusi sopimus OAJ:n kanssa, toiminnan sopeuttaminen alkaa 25 kauppaopettaja SKO_1_2016_Taitto_04.indd 25 8.5.2016 21:49:40

Iltajuhlassa tanssittiin, s SKO-päivät 2016 päättyivät iltajuhlaan Crowne Plazan tiloissa Helsingin keskustassa. Tarjolla oli kuohuvaa, erin­ omaista ruokaa, Beatlesin musiikkia, arvoituksia, karaokea ja liikemies Jethro Rostedtin talk show. Terhi Päivärinta, opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja, Suomen kuntaliitto ”Ammatillinen koulutus on tällä hetkellä koulutuskentän kovimmassa muutoksessa ja kovimpien säästöpaineiden alla. Uskon, että koulutuksen järjestäjät kokevat tämän muutoksen tarpeelliseksi, mutta tietenkin ihmetyttää, miten muutos tehdään, kun opetuksesta vedetään niin paljon rahaa pois. Opettajan työ muuttuu merkittävästi, joten opettajat pitää saada muutokseen mukaan. Ammattiliittojen ja luottamusmiesten pitäisi saada ihmiset ymmärtämään muutoksen tarve ja se, miten muutos voidaan tehdä.” Vesa Liukkonen, opettaja, Etelä-Savon ammattiopisto Teemu Kokko, toimitusjohtaja, rehtori, Haaga-Helia ”Mielestäni yksittäiselle opettajalle on tärkeää yhteenkuuluvuus opettajayhteisöön ja sitä kautta opettajaidentiteetin kehittyminen. Ammattiyhdistys tarjoaa hyvän näköalapaikan paitsi kaupan opetuksen ja oman alan kehittymiseen myös mahdollisuuden tavata oman alan opettajia. Täällä käydään hyviä keskusteluja esimerkiksi alan ja opetuksen muutoksesta. On tärkeää hoitaa oma työ mahdollisimman hyvin ja pitää itsestä huolta muutoksen keskellä.” Liukkonen palkittiin SKO-päivillä SKO-kunniamerkillä. ”Opettajuus on isojen muutosten keskellä, ja näen, että yksi tärkeimmistä asioista muutoksessa on opettajan taito hallita useita erilaisia rooleja. Opettajalta vaaditaan yhä enemmän myös monipuolisia viestintätaitoja ja äärimmäisen paljon verkostoitumista. Opettajilta odotetaan myös tehokkuutta, mikä pitäisi pystyä kokemaan positiivisella tavalla asioiden tekemisessä. Nyt kaivataan lapsenomaista intoa, jotta muutoksia ja uusia asioita saadaan aikaiseksi. Työnantajan tehtävä on pitää huolta siitä, että tämä on mahdollista.” Teksti: Katja Remsu Kuvat: Niklas Gerkman 26 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 26 8.5.2016 21:49:48

n, seurusteltiin ja skoolattiin o, Kuulittek i ro vedätt t e J n e it m eja ? HIFK-fan 27 kauppaopettaja SKO_1_2016_Taitto_04.indd 27 8.5.2016 21:50:01

Uusi valtuuskunta aloitti kautensa S KO-päivien yhteydessä nimettiin myös uusi SKOn valtuuskunta toimintakaudelle 20162020. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Seppo Kinkki ja varapuheenjohtajaksi Tiina Kopra. Puheenjohtaja Seppo Kinkin mielestä toimintakauden suurimpia haasteita ovat opetuksen rahoitusleikkaukset, toisen asteen reformi ja amk:n rahoitusmallin muutokset. Järjestötoiminnan osalta haasteena on SKOn jäsenmäärän väheneminen ja toisaalta SKOn asema OAJ:n organisaatiomallissa. ”Olemme tavallaan vähemmistön vähemmistö, vaarana on, että muutumme edunvalvontajärjestöstä pedagogiseksi järjestöksi”, Kinkki pohtii. SKOn vahvuutena Kinkki pitää SKOlaisten ammatillista osaamista. Iso osa SKOlaisista on oman alansa ammattijohtajia, esimiestason toimijoita, mikä tuo vahvaa osaamista myös järjestötyöhön. ”Sitä vahvuutta pitää osata käyttää. Sillä saavutamme myös etulyöntiasemaa järjestökentällä.” Teksti: Katja Remsu Kuva: Niklas Gerkman SKOn valtuuskunta 2016–2020 Varsinaiset jäsenet: Jarmo Pösö, Häme Simo Pyylampi, Häme Heli Leminen, Häme Jaana Anttila, Häme Ilkka Lampila, Häme Marita Pennanen, Häme Keijo Koskenmäki, Keski-Suomi Marko Inkinen, Kymi Saara Heikkonen, Kymi Vesa Liukkonen, Mikkeli Terhi Kemppainen, Oulu Vesa Muikkula, Oulu Merja Liikanen, Oulu Antti Kares, Savo-Karjala Mauri Nyman, Savo-Karjala Atte Korte, Savo-Karjala Sami Mäkelä, Turku ja Pori Paula Aali, Turku ja Pori Matti-Pekka Salo, Turku ja Pori Jarmo Rusi, Turku ja Pori Tiina Kopra, Uusimaa Mia Kilpinen, Uusimaa Teija Punkki, Uusimaa Seppo Kinkki, Uusimaa Mikko Valtonen, Uusimaa Päivi Käri-Zein, Uusimaa Mia Snellman, Uusimaa Ritva Jäättelä, Uusimaa Eeva-Liisa Jylhä, Vaasa Teija Olkkola, Vaasa Kristiina Lammi, Vaasa Raija Paasimaa, Lappi Varajäsenet: Ritva Kara, Häme Kari Kilpinen, Häme Tuula Ranta-Raunio, Häme Mari Erho, Keski-Suomi Heini Nykänen, Kymi Tuula Laukkanen, Mikkeli Mirkku Valkola, Oulu Heli Aaltonen, Turku ja Pori Riitta Kaunisto, Turku ja Pori Sirpa Grönholm, Savo-Karjala Timo Sirviö, Savo-Karjala Heidi Havumäki, Uusimaa Pirkka Ruishalme, Uusimaa Osmo Mäkiniemi, Vaasa Raija Tuomaala, Vaasa Jari Koivumaa, Lappi 28 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 28 8.5.2016 21:50:03

SUMU Itse­ sensuuri­komedia – Seniori­kerhon teatterimatka Tiistaina 13.9.2016 klo 19.00, ennakkoesitys Suomen Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Lippu 42,00e/jäsen, 47,00e/ avec tarjoiluineen. Ilmoittautuminen riitta.avikainen@kolumbus.fi ja maksu 11.8. mennessä SKO:n Seniorikerhon tilille FI30 1344 5000 207276. Merkkaa viestikenttään SUMU Näytelmäkirjailija-ohjaaja Juha Jokelan uusin komedia tarttuu tuoreella tavalla suomalaiseen ikuisuusaiheeseen: pienen valtion ja sen kansalaisten eettiseen akrobatiaan ja ennakkoluuloihin suuren, arvaamattoman naapurimaan varjossa. Näytelmä yhdistelee liike-elämän, tieteen, politiikan ja moraalin kuvioita älykkäästi, vauhdikkaasti ja hykerryttävän hauskasti. Rooleissa: Timo Tuominen, Kari Ketonen, Jani Karvinen ja Elena Spirina Seniorit kokoustivat SKO-päivillä SKO:n Seniorikerho piti vuosikokouksensa 16.4.2016 SKO-päivien yhteydessä. Kokoukseen osallistui 34 kerhon jäsentä. Puheenjohtajana toimi Kauko Hämäläinen ja sihteerinä Pirkko Airas. Vuosikokousasioiden lisäksi keskusteltiin vilkkaasti Seniorikerhon toimintamuodoista, tiedottamisesta ja jäsenrekisteristä. Hallituksen jäseniksi valittiin Pirkko Airas, Anja Arstila-Paasilinna, Riitta Avikainen, Eila Lindroos, Riitta-Maija Salmi ja Hannu Vuorinen. Puheenjohtajaksi valittiin Sirkka Kortetjärvi-Nurmi. Edelliselle puheenjohtajalle Kirsti Norkamolle esitettiin kiitokset kahdeksan vuoden työstä. Järjestäytymiskokoukuuten sessa hallituksen sihtee- Missä m SKO riksi valittiin Riitta Avieuraavat s kainen. etään ? päivät pid Teksti: Riitta Avikainen SKO:n golf-tapahtuma Iitissä 28.7.2016 Perinteiseen tapaan golfia pelataaan Iitti Golfissa torstaina 28.7. klo 12 lähtien. Pelimuoto on pariscramble, jossa kaksi kahden hengen joukkuetta pelaa samassa ryhmässä. Ennen kisaa klo 11.00 arvotaan parit siten, että jokaiseen pariin tulee yksi alhaisen ja yksi korkean tasoituksen pelaaja. tuksesta pyöristettynä tasalukuun. Kummankin parin pelaajan avauksesta on jatkettava vähintään kuudella väylällä. Parin yhteiseksi tasoitukseksi otetaan 0,25 yhteenlasketusta tasoi- Tervetuloa golf-ilotteluun! Apurahaa SKOn Juhlarahastosta SKOn jäsenillä on mahdollisuus hakea apurahaa liikesivistystä edistävään tutkimukseen tai kansainväliseen yhteistyöhön. Juhlarahaston apurahat on tarkoitettu sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulun kauppa-ja kulttuuriopettajille. SKOn Juhlarahaston apurahaa haetaan Liikesivistysrahastosta. Ilmoita hakulomakkeessa, että haet apurahaa SKOn erikoisrahastosta. Hakuaika on 1.6.-31.7.2015. Ilmoittautumiset SKO:n toimistoon Elisa Ruposelle 12.6. mennessä. Ilmoita nimesi, seurasi, tasoituksesi ja kännykkänumerosi. Tenniskisa Metsälän kentällä 8.6.2016 SKOn perinteinen tenniskisa pelataan keskiviikkona 8.6.klo 9-16, Metsälän kentällä, Helsingissä. Ilmoittautumiset: jarmo.malmivaara@haaga-helia.fi Lisätietoja: http://www.lsr.fi/apurahat/ 29 kauppaopettaja SKO_1_2016_Taitto_04.indd 29 8.5.2016 21:50:04

SKO-päivistä 2016 ennen ja jälkeen S KO-päivät ovat Kauppa- ja kulttuuriopettajien suurin yhteinen tapahtuma. Ne järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna järjestyksessä olivat 35. SKO-päivät. Järjestämisvastuuta tarjottiin Haaga-Helian Opettajat HHO ry:lle edellisillä SKO-päivillä Seinäjoella. Pienen harkinnan jälkeen päätettiin ryhtyä toimeen. HHO ry edustaa ammattikorkeakoulua, joten järjestelyihin mukaan pyydettiin myös toista astetta edustamaan Suomen Liikemiesten Kauppaopiston – Helsinki Business Collegen ja Malmin Liiketalousopiston opettajia. SKO-päivät Kuva: Niklas Gerkman Ensimmäiset SKO-päivät järjestettiin vuonna 1948 Vuoden 2016 SKO-päivät oli järjestyksessään 35. SKO-päivillä on käynyt 13 661 osallistujaa Osallistujia on ollut keskimäärin 388 Tänä vuonna osallistujia oli 424 Teemaksi valittiin kulttuuriopetuksen 110-vuotisjuhlat ja kauppaopetuksen 70-vuotisjuhlat. Sloganiksi määrittyi Tervetuloa Stadiin SKOolaamaan eli painopiste oli juhlan puolella. Ohjelmaan pyrittiin saamaan sekä korkeatasoisten asiantuntijoiden eri aloilta pitämiä luentoja (auditorion luennot täydennettynä pienemmissä luokissa olevilla esityksillä) että kevyemmällä ohjelmalla osin kulttuurin puolelta. Ooppera, Suomen Pankin taidekokoelmat, Yle ja myös ratikka-ajelu edustivat tätä laitaa. Toisaalta juhlan teemaan sopivat luennot business pukeutumisesta ja viineistä. Ohjelmista sai varata paikan periaatteella nopein ehtii ensiksi. Nopeimmin täyttyivät viiniluennot ja ratikka-ajelut, mikä on tietysti osoitus SKOn jäsenten kulttuurinnälästä ja janosta. Kokonaisuutena päivien palaute oli varsin positiivista liittyen ohjelman monipuolisuuteen ja tasoon, iltajuhliin, tunnelmaan ja kokonaisuuteen. Risut eivät kohdistuneet mihinkään tiettyyn asiaan. Ehkä useamman maininnan risujen puolella sai luento pelolla johtamisesta, joka koettiin lähinnä markkinointitapahtumaksi. Joiltakin osin informaatiota kaivattiin enemmän ja joku olisi halunnut kahvin kanssa kermaa (mitä ei sitten saanut pyytämälläkään). Kokonaisuutena SKO-päivät 2016 olivat palautteen perusteella ilmeisen onnistuneet, mistä kiitos koko järjestäjäjoukkueelle eli noin kymmenelle opettajalle ja kolmelle opiskelijalle, jotka olivat mukana koko projektin ajan. Aikaa valmisteluihin ja järjestelyihin kului noin kaksi vuotta, rahaa liikuteltiin noin 80 000 euroa, työtunteja kertyi satoja, ellei tuhansia, ja osallistujina oli 426 kaupan ja kulttuurin opettajaa. Missähän järjestetään seuraavat SKO-päivät? Teksti: Seppo Kinkki Kuvat: Niklas Gerkman Elokuussa ilmestyvän SKO-lehden teemana on digitaalisuus. Miten digitaalisuus näkyy opettajan arjessa, opetuksessa? Miten digitaalisuus muuttaa opetusmenetelmiä? Entä oppimista? Ihastuttaako vai vihastuttaako digi? Kerro, kokoa, jaa vinkkejä, kokemuksia, pura digitunteita! Kerro juttuvinkkejä ja –toiveita, tarjoa valmiita juttuja SKOlehden toimituskunnalle katja.remsu@saimia.fi 30 SKO_1_2016_Taitto_04.indd 30 8.5.2016 21:50:09

Hyvää kesää! Toimiston kesäloma on 23.6.–5.8. Kuva: Niklas Gerkman 31 kauppaopettaja SKO_1_2016_Taitto_04.indd 31 8.5.2016 21:50:11

TAITAJAKSI-sarjan avulla onnistut! Uutta 2. asteen opetukseen Toivottu uutuus esittelee kaupan alaa Tarja Saarinen • Minna Kilpinen n taitajaksi hittäiskaupan perusoppikirja. Kirjan avulla opiskelijalle u kuva vähittäiskaupasta toimialana ja työskentelyä. Toimialaa tarkastellaan ajankohtaisen tilastotiedon en käsitteiden, kuten kilpailun ja ketjuuntumisen, avulla. uppaa työskentely-ympäristönä tarkastellaan alalle sen ja erilaisten työsuhteeseen liittyvien käsitteiden aupan työtehtäviä tarkastellaan omissa luvuissaan. emaa tukee kattava tehtäväpaketti, jonka avulla aiheita on tarkoitus kerrata ja syventää. Eri lukujen i yhdistellä keskenään, ja niistä voi rakentaa laajempia uksia. Kirjan lopussa on laajempi, kaiken kattava unnittelutehtävä. uu erittäin hyvin liiketalouden perustutkinnon Kaupan myynti ja Tuoteneuvonta -tutkinnon osien opiskeluun s yleisteokseksi kaupan alasta kiinnostuneille. www.sanomapro.fi Kaupan taitajaksi • avaa kaupan alan myllerrystä – kuluttajakäyttäytymisen muutoksia ja digitalisoitumista taloushallinnon taitajaksi akkuudet ja markkinointi -luvussa tarkastellaan rkkinointia ja asiakassuhteiden rakentamista. ualueen hoitaminen -luvussa perehdytään myyjän teen ja tilaus- ja toimitusprosessiin liittyviin käytännön aupan asiakaspalvelu ja myynti -luvussa syvennytään veluun, myyntiprosessiin ja myyjän turvallisuusosaastuullinen kauppa -luvussa opiskellaan vastuulliseen ntiin liittyviä periaatteita. Usein ura kaupan alalla etenee tehtäviin, joten myös kaupan lähiesimiehenä toimimiistettu pieni lukunsa. • suunniteltu vastaamaan liiketalouden opettajien ja opiskelijoiden tarpeisiin Tarja Saarinen Minna Kilpinen • sisältää myös vastuullisen kaupan periaatteet ja avaa lähiesimiehenä työskentelyä • tehtävissä hyödynnetään uutta teknologiaa. 978-952-63-3927-6 K69 2. painos, UUTUUS Kirja antaa helpon lähestymistavan alan perusasioiden harjoittelemiseen. Asiat esitetään ja harjoitellaan yksityiskohtaisesti vaihe vaiheelta, kuten kirjapidon kirjaustekniikat ja palkkojen laskeminen. Käytännönläheisten harjoitusten avulla opiskelija tutustuu pienen yrityksen tavanomaisten taloushallinnon tehtävien hoitamiseen. Kirja sisältää kolme eri osioita, jotka kertovat opiskelijalle • kirjanpidon perusteista ja kirjauksien perustekniikasta • laskutuksen sekä osto- ja myyntireskontrien hoitamisen perusasioista • tavanomaisen palkan laskemisen tekniikasta sekä palkkahallinnon hoitamisesta. Oppimateriaalissa selitetään selkeästi taloushallinnon hankaliakin termejä. Marginaaleihin on nostettu keskeisiä termejä myös englanniksi ja ruotsiksi, koska yhä useammat yritykset ovat kansainvälisiä. Kirja sopii käytettäväksi taloushallinnon peruskoulutukseen. Selkeydellä pyritään puhuttelemaan erityisesti nuoria liiketalouden perustutkinnon opiskelijoita, mutta myös itsenäisiä aikuisopiskelijoita. ISBN 978-952-63-3786-9 K69 www.sanomapro.fi Marika Hakonen Irina Eklund Miia Roos taloushallinnon taitajaksi Kannattavuuslaskennan taitajaksi Kirja tarjoaa perustiedot kannattavuus- ja kustannuslaskennasta. Kirjassa käsitellään yrityksen tuottoja ja kustannuksia sekä erilaisia kannattavuuden tunnuslukuja. Kirjassa on luvut muun muassa katetuottolaskennasta, projektilaskennasta, hinnoittelusta ja budjetoinnista. Yrityksen rahoituksesta ja rahoituksen kannattavuudesta on esitetty perusteet. Pääpaino on erityisesti kaupan ja palvelualan yritysten kannattavuuslaskennassa, hinnoittelussa ja budjetoinnissa. Jokaisen luvun alussa on lyhyt johdatus luvun aiheeseen ja lopussa yhteenveto keskeisimmistä asioista. Kirjassa on runsaasti esimerkkejä ja tehtäviä. Aihealueiden avainsanat on esitetty myös englanniksi ja ruotsiksi. Kirjan lopussa on lisäksi liite keskeisimmistä kannattavuuden ja rahoituksen tunnuslukujen laskentakaavoista. Kirja on tarkoitettu oppimateriaaliksi liiketalouden perustutkintoon. Oppikirja sopii myös muiden alojen tutkintojen sisäisen laskennan opintoihin. ISBN 978-952-63-3784-5 K69 9. painos, UUDISTETTU Kannattavuus­ laskennan taitajaksi ISBN 978-952-63-3785-2 K69 www.sanomapro.fi 3784_5_Taloushallinon_taitajaksi_kansi.indd 1 Irina Eklund Heidi Kekkonen kannattavuuslaskennan taitajaksi www.sanomapro.fi yritystoiminnan taitajaksi Taloushallinnon taitajaksi Irina Eklund • Heidi Kekkonen ISBN 978-952-63-3616-9 K69 Risto Alikoski Marika Hakonen Jari Viitasalo taloushallinnon taitajaksi Kirja soveltuu käytettäväksi liiketalouden koulutuksessa. Se soveltuu myös muiden koulutusalojen perustutkintojen yritystoiminnan opintojaksoille. Marika Hakonen • Irina Eklund • Miia Roos www.sanomapro.fi Kirjan sisältö etenee yritysideasta liikeidean kautta yrityksen käytännön toimintaan. Yritystoimintaan liittyviä asioita esitellään tehtäväalueittain, joten lukija saa selkeän kuvan yrityksen eri toiminnoista. Käsiteltyyn aihealueeseen liittyy tehtäviä, joilla tuetaan oppimista. Yritysesimerkkien avulla valotetaan sitä, kuinka eri osa-alueet toteutuvat todellisissa yrityksissä. yritystoiminnan taitajaksi Kirja sopii erityisesti liiketalouden perustutkintoon käsittelemään asiakaspalvelua ja markkinointia, mutta se soveltuu hyvin kaikille koulutusaloille. Kirja lähestyy myös opettajaa ja antaa hänelle työkaluja oppimisen varmistamiseksi ja työssäoppimisjaksojen suunnitteluun. Näkökulma on nuoren tutkinnon suorittajan, mutta tiiviinä peruspakettina kirja sopii myös aikuisopiskelijalle ja itsenäiseen asioiden tutkimiseen. Kirja antaa opiskelijoille käytännönläheisen kuvan yritystoiminnasta. Kirja toteuttaa yrittäjämäistä toimintatapaa ja tukee tekemällä oppimista. PALVELUN taitajaksi Asiakaspalvelu kulkee punaisena lankana koko kirjassa. Siitä on paljon erilaisia käytäntöön liittyviä tehtäviä, joiden avulla asiat avautuvat, erilaiset ajattelumallit tulevat tutuksi ja markkinoinnin peruskäsitteet saavat konkreettisen sisällön. Kirjan esimerkit ja pohdinnat liittyvät nuorten ajattelumaailmaan. Palvelun taitajaksi Yritystoiminnan taitajaksi Risto Alikoski • Marika Hakonen • Jari Viitasalo Kirja tarjoaa perustiedon palvelusta eri toimialoilla. Se myös laajentaa näkökulmaa markkinoinnin suuntaan, mistä tarjotaan tiivis perusaineisto. Liiketalouden perustutkinnossa asiakaspalvelu on kaikille yhteinen asiakokonaisuus, ja siitä on rakennettu kirjan sisältöihin palvelullista ja myyvää osaamista. Asiakaspalvelun käytännöistä siirrytään pohtimaan, mitä muuta perustietoa tarvitaan, jotta voi hahmottaa yrityksen markkinointia. Marjo Hämäläinen • Hanna Kiiras • Anne Korkeamäki • Riitta Pakkanen Palvelun taitajaksi Marjo Hämäläinen Hanna Kiiras Anne Korkeamäki Riitta Pakkanen 22.2.2016 12.42 7. painos, UUDISTETTU 1. painos, UUTUUS 6. painos, UUDISTETTU Kirjan sisältö on rakennettu niin, että opiskelijan oletetaan jo hallitsevan Pia Tuomi-Sorjonen Kirjanpito, tilinpäätös ja verotus kirjanpidon perusasiat. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa • keskeiset kirjanpidon erityiskysymykset, kuten siirtyvät erät, vaihto-omaisuuden arvostus, suunnitelman mukaiset poistot, varaukset ja arvonkorotukset • tilinpäätös (mm. tilinpäätösasiakirjat) • tuloverotukseen liittyvät asiat. Palkanlaskenta Teos on tarkoitettu kaupalliseen kou­ lutukseen palkanlaskennan opintojak­ soille. Käytännönläheisyytensä ja ha­ vainnollisuutensa vuoksi kirja soveltuu hyvin itseopiskeluun, sillä monipuoliset ja vaikeustasoiltaan vaihtelevat harjoitus­ tehtävät tukevat opiskelua. Pelillisyyttä kirjanpidon opiskeluun! www.sanomapro.fi Juha Stenbacka – Terttu Söderström Palkanlaskenta käsittää palkanlasken­ nan keskeiset aihepiirit, kuten palkan muodostumisen, palkasta tehtävät vä­ hennykset, kustannusten korvaukset se­ kä tärkeimmät työsuhteeseen, työaikaan ja vuosilomaan liittyvät asiat. Myös palk­ kakirjanpito ja yrittäjän palkka esitetään kattavasti. ISBN 978-952-63-4258-0 K69 KAUPPATORI, kirjanpidon digiharjoituspeli • Peli tutustuttaa hauskalla tavalla kahdenkertaisen kirjanpidon ideaan. Opittavia asioita havainnollistetaan lukuisin esimerkein, ja monipuolisten Palkanlaskenta tehtävien ja kokonaisharjoitusten avulla opiskelija voi opetella soveltamaan oppimaansa käytäntöön. Tehtävät on sijoitettu kunkin pääluvun loppuun eli erillistä harjoituskirjaa ei tarvita. Juha Stenbacka – Terttu Söderström www.sanomapro.fi Kirjanpito, tilinpäätös ja verotus • kirjanpidon hoitaminen eri yritysmuodoissa • arvonlisäverotus PIA TUOMI-SORJONEN Kirjanpito, tilinpäätös ja verotus ISBN 978-952-63-0797-8 K69 5. painos, UUDISTETTU 2. painos, UUDISTETTU • Kirjanpito perustuu torikauppaan sekä pelissä tapahtuviin yllättäviin tapahtumiin. • Yksilöpelin kesto on noin 20 minuuttia ja sitä voi pelata useita kertoja – lopputulos on aina erilainen. asiakaspalvelu@sanomapro.fi | puh. 0203 91000 | www.sanomapro.fi SKO_1_2016_Taitto_04.indd 32 8.5.2016 21:50:11