LESTIJOKI ■ 29 ■ 9. 6. 2016 Kesälehti 2016

2 ■ 9. 6. 2016 ■ LESTIJOKI Nyt herkutellaan lähiruoalla Lähimaitoa. Lähilihaa. Lähikalaa. Lestijoki-lehden tämän vuoden kesälehden teemana on lähiruoka. Teeman valintaan vaikutti Kannukseen perustettu Reko-lähiruokarinki, jossa tuottajat ja kuluttajat kohtaavat ilman kaupan välikäsiä. Kymmenien lähituottajien tuotteet ovat päätyneet viime syksyn ja talven aikana kuluttajien ruokapöytään. Myös Lestijokilaakson kauppaliikkeet ovat ottaneet entistä enemmän valikoimiinsa lähialueella tuotettua ruokaa. Lähiruoka-ajattelu on kannatettavaa monestakin eri syystä. Lähiruoka koetaan tutuksi ja turvalliseksi, sillä tuottaja on tuttu ja tuote tuoretta. Ja ennen kaikkea lähiruoan suosiminen lisää työllisyyttä ja samalla euro pysyy omalla alueella. Lähiruoka on nyt in. Lestijoki-lehden kesälehdessä kerromme nuoresta yrittäjäpariskunnasta, joka aloitti rohkeasti ylämaankarjan kasvatuksen. Lisäksi kannuslaiset Emmi Antinahon ja Tomi Nikulan tilalla kotkottaa kolmisenkymmentä kanaa. Ja paljon muuta. Muikku on vienyt lestiläistä Esa Kiiskilää ympäri maakuntaa, ja himankalainen Lek Pernu on totuttanut kalajokiset ja himankalaiset kevätrullan makuun. Lohtajan Jukkolassa tuotekehittely jatkuu. Nautitaan kesästä ja lähiruoasta! Nam! Lek Pernu valmistaa kevätrullia. 8 Herkullista lähiruokakesää, Manna Mattila, päätoimittaja Lestijoki-lehti manna@lestijoki-lehti.fi PS. Kaikista parasta lähiruokaa on tietenkin oman maan sato, jonka saa poimia luonnonoikkujen ja vastoinkäymisten jälkeen suoraan omasta maasta. Nam! Simmentalilla on jytkysti lihaa ja leppoisa luonne, tietää Piia-Maria Rautiainen. ■ VARAMIES 20 Mansikan maku En ole saavuttanut saavuttan yhteiskunnassa merkittävää asemaa.. Saattaa johtua siitä, että en ole pyrkinyt korkealle. Luonnon ravintoketjussaa kuvittelen olevani lähellä huippua. En n ole koskaan syönyt toukkia ja koppakuoriaisia. koppakk Ketjussa olevan järjestyksen järjes st mukaan ne syövät mi m minut. Toivottavasti maistun hyvältä. En kuitenkaan ttu ole yhtään huolissani, vaikka toukka toiselle sanoisi, että kaikkea rosk sitä elääkseen joutuu kaa jaa jauhamaan. H Huonomakuisten kanssa ei makuasioista pidä kiis- tellä. Hyvät maut kannattaa säilöä suuta syvemälle. Syvältä ne kumpuavat muistoissa hunajaksi kielelle. – Kyllä on ihanaa! sanoi naisten kuoro. Tai kuoro on liioittelua. Ei heitä ollut kuin trio. Eikä sanominen tullut yhteen ääneen. Mutta sanat olivat samoja, peräjälkeen sanottuja. – Itse olette ihania. Eri asioista puhuttiin, vaikka samoilla sanoilla. Naiset puhuivat kakusta, mansikkakakusta. Tai voi sen nimi olla torttukin. Joka tapauksessa päällä paksusti mansikoita kermavaahdossa kylpemässä. Olin tuonut kakun työmaani naisille lomalta paluuni kunniaksi tai muistoksi. Tapa oli jatkunut jo vuosia enkä halunnut tuottaa pettymystä. Tietysti olisi tuntunut hyvältä, jos olisin itse riittänyt tuliaisiksi. Mutta. Saihan siitä mielihyvää, kun kakkua kehuttiin. Vaikka en ollut sitä itse leiponut. Mutta mansíkat olin poiminut. Mitä siihen tulee, että kehuin naisia ihaniksi. Se oli totta. Tietyssä mielessä. Ainakin tietyssä mielessä. Lihallisessa. Heissä yhtyi valtion kuivaan virkaan elämänmyönteisesti pursuavat kilot, joita joku typerys voisi puhutella liikakiloiksi, mutta joita ei ollut yhtään liikaa. Oli heissä toki muitakin kauniita luonteen piirteitä.

LESTIJOKI ■ 3 ■ 9. 6. 2016 Lestin muikku paistuu voissa rukiin kaverina. 12 Juuston valmistusta jo toisessa polvessa. 14-15 Mansikankukka sieltä pilkistää! 16-17 Kanaemot poikasineen Emmi Antinahon kanalassa. 24-25 Kesälehti Kun mansikkakakku oli syöty ja kehuttu viimeisen päälle valmiiksi, kysyin haluaisivatko he tietää, mihin mansikan hieno aromi ja pikantti maku perustui. – Nam, sanoi naisten kuoro, joka oikeasti oli trio. – Hieno aromi johtui siitä, että ne olivat luomumansikoita. Ne olivat saaneet luomulannoituksen. Käytännön lannoitus tapahtuu siten... Niin, tehän tiedätte, että mansikka kasvaa penkeissä tai ainakin riveissä. Illoin kun satakieli laulaa kesän viimeisiä lurituksiaan, mennen mansikkamaalle. Kävelen jalat levällään niin, että mansikkapenkki jää haarojen väliin. Sitten otan esille sen kapistuksen, joka on hou- sujen keskimmäisessä etutaskussa, siinä vetoketjulla varustetussa. Tehän tiedätte... – Ei me tiedetä. Eikä uskota ellei nähdä. – Nyt on uskottava niinkuin Jumalaan, vaikka ei näekään. – Lohtajalla on kirkkomusiikkijuhlien aikana suntion serkku nähnyt Jumalan. Vilaukselta. – En vilauta vaan kerron. Otan siis esille sen kapistuksen, jonka paisuntasäiliön olen täyttänyt juomalla kaksi korillista lapinkultaa. Panen peukalon suuttimeksi kapistuksen päähän, että suihku leviää hienoina pisaroina mansikoihin kuin armon sanoma syntistä sielua virvoittamaan. Sitä makua olette mansikoiden välityksellä päässeet nauttimaan ja ihastelemaan. Se on miehenmaku. Mitäpä arvoisat naiset sanotte? Naisten kuoro, joka oikeasti oli trio, puhkesi sooloesityksiin: – Kun noin avomielinen ja rehellinen olet, täytyy minunkin paljastaa, että ihanuuden kiittämisessä oli teeskentelyä. Kyllä ainakin minä huomasin mausta, että parastaennen-päiväys oli mennyt kauan sitten vanhaksi. – Huomasin minäkin. Että ei kannata ainakaan Elintarvikevirastolle mennä tuotteitasi esittelemään. Honkajoelle eläinten raadot pitää kuskata. – Kyllä kakku oli hyvää. Ja hyvä olet sinäkin. Ketunhaaskana kaikkein paras. 2016 Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Päätoimittaja: Marja-Leena Mattila Taitto: Tiina Fors / Taikahattu Painos: 14 000 kpl Paino: Botnia Print Oy, Kokkola

4 ■ 9. 6. 2016 ■ LESTIJOKI Puhdasta ruokaa hyvi Kanadan malliin. Helena ja Pauli Jussila uusivat navettansa parsilaitteet neljä vuotta sitten. – Nämä ovat niin sanottua Kanadan mallia, missä eläimillä on hieman perinteisiä parsia vapaampi olo. Helena ja Pauli Jussila palkittiin pitkäaikaisesta työstään elintarvikehygienian puolesta ■ LESTIJÄRVI Satu Kangas-Viljamäki Tikankylässä, Helena ja Pauli Jussilan navetassa on levollinen tunnelma. Aamulypsy on juuri saatu päätökseen ja holsteinrouvilla ruoka-aika. Lehmät katselevat toimittajaa uteliaina, mutta silti hieman ujostellen: ”Muu, en halua kuvaan”, ne tuntuvat miettivän. Nopsa. Kolmen kuukauden ikäinen Nopsa osaa poseerata kameralle aivan kuin luokkakuvassa. – Lehmät luulivat jo pääsevänsä ulos, kun aukaisimme navetan ovet aamulla lämpimän ilman vuoksi. Todellisuudessa ne päästetään pellolle vasta touko-kesäkuun vaihteessa, mutta vanhem- mat lehmät osaavat jo odottaa ulospääsyä ja tarkkailevat meitä tiiviisti sitä odotellessa, Pauli Jussila kertoo. Omaan luokkaansa Jussiloiden lehmät nostaa se, että ne ovat lypsäneet jo 25 vuoden ajan ensiluokkaista maitoa. Walter Ehrströmin säätiö myönsi Helena ja Pauli Jussilalle tänä keväänä kultaisen mitalin tunnustuksena heidän suorittamastaan pitkäaikaisesta ja menestyksekkäästä työstään elintarvikehygienian edistämisen puolesta. – Kävimme hakemassa palkinnon Helsingistä huhtikuun 18. päivä. HILJAA HYVÄ TULEE Pauli Jussila ryhtyi kotitilansa isännäksi jo 1980-luvun alussa, heti armeijan jälkeen ja Helenan hän nappasi rinnalleen Lestijärven Discolandista samoihin aikoihin. – Menimme naimisiin vuonna 1984 ja siitä lähtien olemme työskennelleet yhdessä, Reisjärveltä kotoisin oleva Helena kertoo. Pariskunta on kehittänyt tilaa määrätietoisesti alusta saakka. – Olemme lisänneet karjaa rauhalliseen tahtiin ja meille on kehittynyt vuosien varrella oma tapa tehdä työtä. Olemme pyrkineet nostamaan lypsyjen hygieniatason niin korkealle kuin mahdollista, mistä palkintokin kertoo. Tilan tuottama maito myydään Maitokolmiolle, missä

LESTIJOKI ■ 5 ■ 9. 6. 2016 Kesälehti invoivasta karjasta Proteiinipommeilla eteenpäin Maitokolmio lanseerasi FIT-brändiinsä uusia tuotteita tänä keväänä, islantilaistyyppiset, laktoosittomat ja rasvattomat FIT Ísland -hapanmaitovalmisteet sekä samaan FIT-tuoteperheeseen kuuluvat rasvattomat, maustetut pehmeät rahkat, niin ikään laktoosittomana. – Erilaisten välipalarahkojen ja hapanmaitotuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Ne sisältävät juuri niitä aineita, kuten proteiinia, mitä tiedostavat kuluttajat tällä hetkellä ruoalta toivovat, Maitokolmion markkinointipäällikkö Jouni Tiainen kertoo. Uudet hapanmaitotuotteet valmistetaan perinteisellä, islantilaisella menetelmällä ja alkuperäisellä hapatteella. – Skyr-tyyppisillä hapanmaitotuotteilla on olemassa kaksi alkuperäistä hapatekantaa, joista toisen lisenssioikeudet me omistamme. Vastaavaa tuotetta ei ole aiemmin ollut tarjolla Suomessa, laktoosittomana ja suomalaisista raaka-aineista valmistettuna. Maitokolmio tunnetaan siitä, että kaikki sen meijerin käyttämä maito tuodaan korkeintaan tunnin ajomatkan päästä. – Tällä hetkellä raaka-aineen saatavuus on hyvä, mutta mikäli markkinamme tästä laajenevat, on lisäraaka-aineen tarve ilmeinen. Maitokolmio vie tuotteitaan tällä hetkellä jonkin verran Ruotsiin, vaikka suurin osa heidän markkinoistaan on tällä hetkellä kotimaassa. – Tutkimme kuitenkin koko ajan mahdollisuuksia kasvattaa viennin osuutta tuotannosta. Olemme toki optimistisia tulevaisuuden suhteen, vaikka idän viennin tyrehtyminen tuo haasteita koko meijerin kenttään. Proteiinirikas välipala 2 prk 2 dl 200 g 0,5 dl 1 tl maustamatonta FIT Íslandia Maitokolmion kuohukermaa marjoja sokeria vaniljasokeria Sekoita FIT Ísland, marjat ja mausteet. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää joukkoon varovasti sekoittaen. Voit kokeilla myös maustettuja FIT Ísland-tuotteita. Ohje ja kuva: www.maitokolmio.fi Keskituotoksemme on tällä hetkellä 11 000 litraa. Karjankukka. Karjankukan äiti, Sentti oli satatonnari, mutta se ominaisuus periytyi paremmin Karjankukan kaksoissiskolle Kissankellolle. siitä valmistetaan voita, kermaa, maitoa, rahkaa, viiliä ja piimää. Maitokolmio tarjoaa heille myös oman tuotantoneuvojansa palveluita. – Karjan jalostus on kuulunut tilamme arkeen aina, sillä jo Paulin isä oli innokas karjamies. Hän toi ensimmäisen holsteinin tilalle Tans- kasta ja toisen Ruotsista jo 1960-70-luvun taitteessa. Ne ovat rauhallisia ja tuottoisia, joten meillä ei ole koskaan ollut tarvetta vaihtaa niitä. PUHTAUS TUO HYVINVOINTIA Jussiloiden parsinavetassa on tällä hetkellä 42 lypsävää ja tavallisesti niiden lypsäminen sujuu pariskunnalta vaivattomasti kuuden lypsy-yksikön voimin. Tilan aamut alkavat parsien puhdistamisella, minkä jälkeen lehmät saavat alleen kuivat kutterilastut. – Helena aloittaa lypsyn, pyyhkii utareet, ottaa vetimistä aina alkusuihkut maidon laadun tarkastamiseksi ja laittaa lypsykoneet. Minä teen perässä lypsyn lopputyöt, suihkautan utareisiin vedinkastoainetta ja vuoraan ne sanomalehdellä ennen liivien pukemista lehmien ylle. Näin ne pysyvät puhtaina aina. Puhtauden eteen tehty työ ei Jussiloiden mielestä mene missään nimessä hukkaan. – Kun samat asiat tehdään päivittäin, meidän ei koskaan tarvitse ryhtyä isoihin pesuurakoihin. Puhtauden vuoksi eläimet voivat hyvin, eivätkä utareet altistu vammoille niin herkästi. TULEVAISUUS VIELÄ AUKI Tilan ja navetan koko ovat Helenalle ja Paulille nyt sopivat. – Jos poikamme päättää perheineen jatkaa tilaa, tilanne muuttuu ja uuden navetan rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Maatalouden kehitys on ollut viime aikoina sellaista, ettei kukaan uskalla tehdä isoja päätöksiä nyt suuntaan tai toiseen. Kaikki tilaa koskevat isot päätökset ovat vielä edessäpäin ja niitä ei voi tehdä ennenkuin näkee mihin maailma menee. Kun me aloitimme tilan pidon, kaikki oli paljon vakaampaa. 2016

6 ■ 9. 6. 2016 ■ LESTIJOKI Mitä on lähiruoka? Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lähiruoka on hyvä vaihtoehto, kun haluat uat tuoretta ja maistuvaa, jäljitettävää, vähän än käsiteltyä ja lisäaineetonta ruokaa. Lähihiruoan alkuperä on mahdollista jäljittää tilalle tai yrittäjälle saakka. Kuluttajalle lyhyt hyt ja läpinäkyvä ketju merkitsee turvallisuutta. tta. Paikallisia tuotteita ostamalla tuet seudun un elinvoimaisuutta, euro pyörii paikallisestii ja hyvinvointi kertautuu. Kuluttaja kokee lähiruoan paikallisruoaksi. ksi. Kymmenen viimeistä vuotta ruoka-alalla on vellonut keskustelu, mitä on lähiruoka. Keseskustelu sai viimein päätöksen, kun syksyllä yllä 2011, osana kansallista - EU-komission ja muiden jäsenmaiden hyväksymää - lainin- säädäntöä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen, paikallinen toiminta sai lainsäädännöllisiä helpotuksia. Lainsäädännössä paikalliseksi toiminnaksi katsotaan toimitoimi tukset maakunnan tai sitä vastaavan alueen sisällä. Lähde: MTK, kuvat: Pixhill Vadelmamokkatortusta se lähti ■ KANNUS Marja-Leena Mattila Kun Kannuksen kansalaisopiston täytekakkukurssilla 1990-luvun lopussa oppilaana oleva Sanna Herrala kuuli, että Kannuksen 4H:n suoramyyntiin tarvittaisiin leivonnaisia, Herrala innostui. Ja sillä tiellä hän on edelleen. Tosin 4H suoramyynti loppui, mutta tilalle tuli Toiminimi Sanna Herrala, joka valmistaa leivoinnaisia myyntiin ja tilauksesta sekä järjestää pitopalvelua. – Lukion jälkeen opiskelin ravintolakokiksi, mutta päivääkään en ole niitä hommia tehnyt, kertoo Herrala, joka aloitti kotileipomonsa kirjaimellisesti omassa kotikeittiössään. Vuonna 2007 Korpelassa olevan omakotitalon yhteydessä oleva autotalli muuttui remontissa leipomoksi. Tilaa tarvittiin, sillä tilaukset ja pitopalvelutyöt lisääntyivät. 15 vuotta kotileipomoa. Kannuslainen Sanna Herrala aloitti leipurina kotikeittiössään. Reilut kymmenen vuotta sitten Herralan autotalli muuttui kotileipomoksi. – Päivääkään ei ole kaduttanut yrittäjäksi ryhtyminen, kertoi Herrala. Kesälehti 2016 Lukion jälkeen opiskelin ravintolakokiksi, mutta päivääkään en ole niitä hommia tehnyt. Normaaleina päivinä Sanna Herrala emännöi leipomoaan yksin, mutta sesonkiaikoina hän palkkaa työvoimaa avukseen. – Viime kesänä hoidin useiden isojen häiden tarjottavat. Minun lisäkseni tarjoilusta vastasi viisi-kuusi alan koulut käynyttä kotiäitiä tai jotain muuta päivätyökseen tekevää naista. Sanna Herrala työskenteli yläasteen kahdeksannesta luokasta lähtien nykyisessä K-market Pollarissa vuoden 2007 lopulle, kunnes leipomo valmistui. Hänellä on edelleen kiinteä suhde kauppaan, jonne hän leipoo pullaa ja piirakoita kuusi kertaa viikossa. Vaikka sesonkiaikoina työpäivät alkavat aamukolmen maissa, Herrala ei kadu ammatinvalintaansa. – Tykkään työstäni, ja toisaalta minulla on yrittäjän vapaus. Sanna Herrala leipoi ensimmäiset vadelmamokkakääretortut Kannuksen 4H:n suoramyyntiin. Torttu on edelleen Herralan valikoimissa oleva tuote. manna@lestijoki-lehti.fi

■ 7 ■ 9. 6. 2016 Kesäkahvila Kotileipomo Kotieläinpiha Tervetuloa! Oxyjet–happilaite kasvojen ihonhoitoon • • • • • • • • happikylmähoito, kesätarjous juonteiden täyttö ilman neuloja ihonpuhdistus ihon kiinteytys-, vaalennus-, kosteutushoito -perus- ja erikoishoidot valoterapiahoito • tuotemyynti ihokarvojen poisto sokerilla jalka-/käsihoito • värjäykset jane iredale mineraalimeikit • lahjakortit T LESTIJOKI vetuloa! erSKY-kosmetologi Toholammintie 312, Kannus P. 0440 871 926 Avoinna sop. mukaan! www.kosmetologihuhtala.fi KEINUT MEILTÄ! Kesälehti 2016 Mahtavat puitteet rentoutua luonnon helmassa! Rauhallinen ja lapsiystävällinen Valkeisjärven leirintäalue Lestijärvellä Maaseutuhotelli - Kurssikeskus * Majoitusta yksin, kaksi, perheen tai porukan kanssa kesät, talvet. * Perhetapahtumat arkeen ja juhlaan. * Viihtyisä kokous-, koulutus ja lomapaikka. * Ohjattuja lomaviikkoja ja retkipäiviä eläkeläisille ja ryhmille ympäri vuoden. Tornikoskentie 50, 69410 Sykäräinen • Puh. 06-8623 086 hirvikoski@toholampi.fi • www.hirvikoski.net Tervetuloa ostoksille! Meiltä myös maukkaat • Kirkasvetinen lohijärvi • Runsaat istutukset pizzat ja grilliruoat. • Mahtava uimaranta, vesiliukumäki • Turvesauna hoitaa ja virkistää vietät UUTUUTENA minigolfrata, • Baari, kesäterassi ja karaoke Meillä van ka mu frisbeegolf ja kylpytynnyri. • Eräkohde korsukylä n kse nu an juh • Vuokraamme • Luksushuvilat, mökkejä, veneitä ja vaunupaikat • Viihtyisää kokoustilaa ryhmille www.valkeisjarvenleirintaalue.fi • 040-536 6931 Avoinna: MA-PE 9-17, UraKaluste Huom! Kesälauantaisin suljettu! Tekniset Kannuksessa TEK NISE T K ES Ä A LE !!! Rajoitetu erä Meiltä myös huoltoja asennuspalvelu tietokoneisiin Esiasennus TARJOUS TOSHIBA KANNETTAVA TIETOKONE Satellite C50D-B-157 •AMD A8-6410 neliydinsuoritin •Erittäin kirkas 15,6” HD TFT -näyttö •Kiintolevy 1 TB •4 096 (1x) MB, DDR3L RAM (1 600 MHz) •AMD Radeon™ R5 -näytönohjain •Windows 10 Home 64-bittinen •Takuu 3 vuotta KYLMÄLAITTEET, TISKARIT JA PYYKKÄRIT 7 9,- K ESÄ ESÄhinta! hinta! 399,- SAMSUNG GALAXY J5 Suomen suosituin 4G-puhelin - 30 % K ESÄ ESÄhinta! hinta! 169,-Rajoitetu erä KANNUS Asematie 5. KATSO MUUT TARJOUKSET TEKNISET LEHDESTÄ! Ä Ä! 06–870 407 Ma–pe 9–17 La 10–14 Osta nyt, maksa myöhemmin! Saunalahti 4G ja 3G -liittymät TARJOUSHINNOIN Kysy lisää myymälästä! www.tekniset.fi MEILTÄ MYÖS KOTIINKULJETUS! M

8 ■ 9. 6. 2016 ■ LESTIJOKI Vinkki! Kevätrullien ja makean chilikastikkeen kanssa sopii tuoresalaatti, kurkku ja ruohosipuli. Lek Pernu Aurinkoinen hymy kaupan päälle Lähituotannon merkitseminen ohjaa asi Lähiruok ■ LESTIJOKILAAKSO Kaisa Suomala Lähiruokaa voidaan pitää kaupoissa jopa myyntivalttina. Muun muassa Keskon K-Supermarketien alkukesällä alkanut mainoskampanja ”Paikallista sinulle” nostaa esiin lähituottajat. Kampanjan verkkosivuilla mainitaan, että myös kaupan omista merkeistä voi tarkka kuluttaja löytää lähellä tehtyä ruokaa: esimerkiksi Pirkkavoi on Toholammilta. K-Market Lampintorilla Toholammilla oman alueen elintarvikkeet on merkitty Tästä läheltä -merkillä. Hedelmä- ja vihannesosastolla on yleensä perunaa ja porkkanaa, jotka on merkitty lähituotteeksi. Läheltä tuotettuja ja sellaiseksi hyllyssä merkittyjä tuotteita löytyy myös leivistä. Kun saman leipomon tuotteet on ryhmitelty lähekkäin, ne erottuvat. Lihapuolella Lampin K-marketissa paikallista on pääsiäisenä lammas. Maitokaapissa paikallista – mutta samalla Herkullista. Himangan Pernussa asuva Lek Pernu kevätrullineen on tuttu näky Kalajoen K-Supermarketin edessä. Pernu myy kevätrullia myös Himangan Raumankarin markkinoilla. ■ HIMANKA Marja-Leena Mattila Pian 25 vuotta sitten Thaimaasta Suomeen ja Himangalle muuttanut Lek Pernu tunnetaan kevätrullista. Kalajoen K-Supermarketissa työskentelevä Pernu on myynyt valmistamiaan rullia vapaapäivinään jo kolmen vuoden ajan. Myyntikausi alkaa keväällä ja viimeiset kääryleet hän paistaa elosyyskuun vaihteessa. – Aloitan kolmenlaisten rullien valmistamisen yleensä aamuneljältä. Paistan rullat paikan päällä, jolloin asiakas saa ne lämpiminä. Valikoimiin kuuluu liha-, kasvis- ja kalarullat. Kaikissa rullissa on mukana porkkanaa ja kaalia. Mausteena on soijaa, aromisuolaa, suolaa, sipulia ja valkosipulia. Kevätrullien vehnäisen kuoritai- kinan Lek Pernu tilaa pakastettuna Vietnamista. Vuosien aikana Pernulle on tullut vakioasiakaskunta. – Suomalaiset eivät ole tottuneet ostamaan ruokaa kadulta, ja kaikki eivät edes uskalla maistaa. Kerran eräs vanhempi pariskunta katsoi epäluuloisesti rulliani. Annoin heidän maistaa, ja he innostuivatkin ostamaan viisi rullaa. He söivät rullat autossa ja palasivat vielä ostamaan lisää. Oli se niin ihanaa! Lek Pernu kertoo, että hän nauttii olla ihmisten kanssa. – Raha ei ole pääasia. 19-vuotiaana Suomeen muuttanut Lek Pernu on kotiutunut Suomeen hyvin. Viimeksi kolmen lapsen äiti on käynyt synnyinmaassaan nelisen vuotta sitten. – Minun koti on täällä. Suomi on minun kotimaa. Minulla on hyvä mies. Täällä on rakkaus ja turva. manna@lestijoki-lehti.fi runsasta perustarjontaa – ovat tietysti Maitokolmion tuotteet. Kesän sesonkiherkuista isoissa laatikoissa myytävät mansikat ovat paikallista. – Ei ole otettukaan isoissa erissä kuin paikallista mansikkaa myyntiin. Pienissä rasioissa on toki esimerkiksi Pirkka-tuotetta, sanoo marketin uusi kauppias Heli Olkkola. – Kun paikallista myydään, kuljetusmatka on lyhyt ja onhan se siksi ihan eri makuinen, toteaa puolestaan Lampintorilta Tyrnävälle kauppiaaksi siirtyvä Katja Pinola. ”TURHA KIERRÄTTÄÄ TUKUN KAUTTA” Meillä ostetaan kaikki mitä saadaan tästä läheltä, sanoo kauppias Pekka Hirvi Lohtajan M-Marketista. – Tuorilasta on kurkut, tomaatit ja salaatit. Perunat ja porkkanat ovat Lohtajalta. Kalat tulevat Ohtakarista. Talvella kalaa on tuonut kalastaja Timo Hakala Trullevista, joka ei ole kaukana sekään, mutta kun vedet aukeaa, kaikki kala tulee Ohtakarista. Silakka ja siika on niin paikkakuntalaisia kun olla voi, Pekka Hirvi luettelee. Hänen kauppaansa on ruokaa ostettu läheltä jo vuosikymmenien ajan. – Ei suinkaan kalaa osta Lohtajalla kukaan, jos se tulisi ympäri Suomea, hän sanoo. Lähiruoka myös merkitään. – Kyllä se lukee. Esimerkiksi porkkanalaarissa kerrotaan, että siinä on Orjalan Hannun porkkanaa. Liha ja kala ovat irtomyynnissä, ja siinähän lukee pyytäjä. Peruna on Kuoppalan perunaa. Vihreää vierestä. Kannuksen kauppapuutarhalta kuljetetaan salaatit ja kurkut suoraan S-marketiin Kannukseen, kertoo Marika Kylmä.

LESTIJOKI ■ 9 ■ 9. 6. 2016 Kesälehti 2016 akasta ka on myyntivaltti Jos ostamme porkkanat ja kurkut muutaman kilometrin päästä, niitä on turha kierrättää tukun kautta. Pekka Hirvi Luonto sanelee, miten ruokaa riittää. – Orjalan Hannu toi viimeiset porkkanat myyntiin huhtikuussa. Kesäksi alkoi sitten tulla läheltä kurkkua, tomaattia ja salaattia. Pekka Hirven kauppa kuului ennen Spar-ketjuun, mutta kun Suomen Spar loppui, seuraava tukkukumppani valittiin sillä perusteella, että ruokatavaraa sai ostaa itse läheltä. – Keskustelu Keskon kanssa katkesi siihen, kun se oli niin ketjuohjattu, ettei kauppias voinut itse ostaa mitään lähituottajilta. Nyt asia on sielläkin muuttunut, kauppias muistelee. – Jos ostamme porkkanat ja kurkut muutaman kilometrin päästä, niitä on turha kierrättää tukun kautta. SUORAAN LÄHELTÄ KURKUT JA SALAATIT Kannuksen S-marketissa on aseteltu hedelmä- ja vihannesosastolle Pohjanmaan lähiruokaa-kylttejä. Kurkut, ruukkusa- Kauppiaskin läheltä. K-marketeissa lähituotannolla on oma leima, kertoo Heli Olkkola. laatti ja jääsalaatti tulevatkin kauppaan läheltä, Kannuksen kauppapuutarhalta. Peruna on Hillilästä. – Tuottajat tuovat ne suoraan meille, sanoo Marika Kylmä. Maito-, liha- ja kalatiskissä ei lähiruokakylttejä juuri käytetä, teollisten elintarvikkeiden puolella satunnaisesti. S-marketissa arvellaan, että leivissä lähituotantoa on paljonkin. – Eiköhän ne ole melkein kaikki paitsi Vaasan ja Fazerin leivät. Pirkon leipomo on Himangalla, Viitala Toholammilla ja Kaustiselta tulee myös, Marika Kylmä sanoo. Niin paikkakuntalaisia kuin olla voi. Pekka Hirven M-Marketissa Lohtajalla on kalatiskissä vakituisesti tuoretta siikaa ja silakkaa Ohtakarista. kaisa.suomala@lestijoki-lehti.fi

10 ■ 9. 6. 2016 KAIKKEA KESÄÄN! Multiclip 47 blue Collector 48 B Stiga Park 120 POLKUYPYÖRÄT ■ LESTIJOKI PELIT Tarvikkeet, varaosat ja varusteet Tornado 2098 225,- 269,- 2595,- 1499,GRILLIT TRIMMERIT ja JYRSIMET Stiga Park STIGA RUOHONLEIKKURIT myös varaosat ja tarvikkeet! LESTIJOKILAAKSON TAIDEPÄIVÄT 2016 Toholammin KOHTAAMINEN Tulossa mm. JUHANNUSTANSSIT ja MARKKINATANSSIT Tervetuloa Kannukseen, Mäkiraonmäelle 13.-19.6.2016 Luovaa toimintaa - kaikenikäsille! Kesän ohjelma ja lisätiedot FB.com/sautinkari VIIKOTTAISTA OHJELMAA KULTTUURI- JA TAIDEPÄIVIEN KURSSITARJONTA: URHEILUTAPAHTUMIA Akvarellimaalaus 15.-17.6. Esa Tiainen Japanilainen puupiirrostekniikka, 13.-16.6. Johanna Pihlajamaa Valokuvauksen kesäkurssi 13.-17.6., Ari Kungas ja Hannu Tyyskä, Kannuksen kamerakerho Mallista piirtäen/muovaillen, 15.-17.6. Kaija Kontulainen Poikkitaiteell. kurssi pikkutaiteilijoille, 13.-17.6. Marja-Leena Hakasaari Poikkitaiteell. kurssi lapsille ja nuorille, 13.-17.6., Erityisryhmien taidekurssi, 14.5., 28.5., 1.6. Maria Markkio ja Minna Vörlin Värikylvyt perheen pienimmille, 6.6., 11.6. Markkio KAHVIA, GRILLI-MENU, JÄÄTELÖÄ, C-OIKEUDET Tarkemmat ajat ja hinnat LTY puh. 050 540 7801 tai www.lty-taide.fi Ilmoittaudu nyt, varmistat paikkasi! Järjestäjät: Yhteistyössä:: KANNUKSEN KANSALAISOPISTO KANNUS 30 VUOTTA ALUEELLA MYÖS BEACHVOLLEYKENTTÄ JA FRISBEEGOLFRATA! Avoinna Ma-Su klo 9 ➜ SEURAA TAPAHTUMIA JA TARJOUKSIA: TORISOITOT Lampinsuojalla klo 19 (torin esiintymislava) Marttojen kahvio. Säävaraus. To 9.6. Nice & Voice, johtaa Riikka Haapamäki To 16.6. Hannu Ilmolahti, laulu ja Hannu Annala, kitara Ti 21.6. Elonjyvä, johtaa Riikka Haapamäki To 30.6. Toholammin Harmonikkakerho, johtaa Veikko Päivärinta To 14.7. Pommi & The Boys (Jussi Pajala, Jukka Maunula, Heikki Maunula ja Kim ”Pommi” Simell) To 21.7. Eero Laine, Antti Turpeinen ja Jaakko Välikangas To 28.7. Alli Haapamäki säestäjineen

LESTIJOKI ■ 11 ■ 9. 6. 2016 He tulevat jälleen neljän vuoden tauon jälkeen! Yli kolmekymmentä toholampilaislähtöistä musiikin ammattilaista kokoontuu juurilleen. Kuusi huippukonserttia, jokaiselle jotakin. 7.-10.7.2016 TOHOLAMPI To 7.7. 18.00 19.00 Pe 8.7. 20.00 La 9.7. 14.00 Seuraavan konsertin teosesittely kunnantalon kahviossa Laidasta kylän kaunoisen – Sahan Kallen ilta -konsertti Kulttuurisalissa Kansanmusiikki ja kamarimusiikki kohtaavat. Sävellettyjä Sahan Kallen runoja; säveltäjinä Timo Alakotila, Mika Jämsä, Osmo Jämsä, Liisa-Maria Koskela, Helena Kärnä ja Jonna Lankinen. Mukana myös pianisti Risto Lauriala. Liput 15 €, lapset 5 € (7–18 v.) Summertime – viihdekonsertti urheiluhallissa. Iso Big Band lisämausteilla ja Mika Jämsän johdolla räväyttää uudessa hallissa. Harvoin kuultua herkkua, jota kannattaa tulla kuuntelemaan kauempaakin! Laulusolisteina the3ees (Ella Ansaharju, Elina Arlin, Eveliina Jämsä). Liput 20 €, lapset 5 € (7–18 v.) Hanuri ja hattu – harmonikkakonsertti Kulttuurisalissa Harmonikkaviikon hengessä mukana mm. Aki Hietala, Mika Huusari, Ella Koura ja Päivi Nisula Liput 15 €, lapset 5 € (7–18 v.) 18.00 19.00 Säveltäjätapaaminen ja teosesittely Mariantuvalla, kahvitarjoilu. Mukana Ilari Hylkilä, Mika Jämsä ja Osmo Jämsä Holveissa soi – kirkkokonsertti Toholammin kirkossa. Kamarimusiikkikokoonpanoja, instrumentti- ja laulusolisteja. Annami Hylkilä, Johanna Tuikka, Anni Haapaniemi, Antti Nisula, Anu Honkanen, Asko Heiskanen, Einari Kärnä, Kristine Hänninen, Teemu Honkanen, Henna Jämsä, Jukka Hänninen, Iiris Rautiola. Ohjelma 15 €, lapset 5 € (7–18 v.) Su 10.7. 14.00 Vaahtokarkkia ja popcornia – perhekonsertti Kulttuurisalissa. Liput 10 €, lapset 5€ (7–18 v.), Lestijoki/ Keskipohjanmaa -lehtien etukortilla 5 € / 3 €. Su 10.7. 19.00 Täällä Pohjantähden alla – päätöskonsertti urheiluhallissa Ammattilaisten puhallinorkesteri, Toholammin Puhallinorkesteri, Kannuksen Soittokunta ja yhteisorkesteri sekä makupaloja tapahtuman aiemmista konserteista. Orkestereita johtavat Mika Jämsä, Osmo Jämsä, Teemu Honkanen ja Annika Harvala. Liput 20€, lapset 5 € (7–18 v.) Vaahtokarkkia ja popcornia PERHEKONSERTTI KULTTUURISALISSA Käpy-täti ja Anni-opettaja vievät lapset seikkailulle musiikin kiehtovaan maailmaan. Siellä kohdataan Peppi Pitkätossu, Vaaleanpunainen pantteri ja Teddykarhuja. Huviretkellä lauletaan viikonpäivistä, kuullaan Lastenkamarin iltasoittoa ja paljon muuta! Mukana myös lapsisoittajia. Liput 10 €, lapset 5€ (7-18v) Lestijoki/Keskipohjanmaa -lehtien etukortilla 5€/3€

12 ■ Kesälehti 9. 6. 2016 ■ LESTIJOKI 2016 Kalat kasvattavat järkeä Kalaa kannattaa syödä useita kertoja viikossa, sillä niistä saa tärkeitä ravintoaineita sekä kasvuun että elimistön toimintaan. Kalasta kertyy laadukkaita proteiineja, omega3-rasvahappoja, D- ja B12-vitamiinia sekä kivennäisaineita. KALANRASVA VOITELEE AIVOJA Kalanrasvan sisältämät EPA- ja DHA-rasvahapot toimivat elimistön hyväksi monin tavoin. EPA edistää sydämen ja verisuonten hyvinvointia sekä voi suojata allergioilta ja tulehdusreaktioilta. DHA osallistuu hermoston kehitykseen ja toimintaan sekä ylläpitää näön tarkkuutta. Luonnonkalan syöminen on ekoteko, sillä kalastaminen vähentää järvien rehevöitymistä. Lähde: Maa- ja kotitalousnaiset Tuore muikku kaipaa vain voita ■ KANNUS/LESTIJÄRVI Kaisa Suomala vat kesätapahtumat tekevät rytmiin hyvin myyviä poikkeuksia. Muikku vie miestä. Vähintään viitenä päivänä viikossa Esa Kiiskilä lähtee liikkeelle kohti maakunnan toreja. Peräkärryyn on rakennettu katukeittiö, jossa on kaksi isoa pannua; pakettiauton perässä kulkee laatikoittain jäihin pakattua kalaa, tuoretta Pirjo-vaimon leipomaa luomuruisleipää ja muikkukukkoja. Vakioreitit ovat kesäisin samat. Tiistaina Reisjärvi, keskiviikkona Kokkolan iltatori, torstaina Kannus ja Toholampi, perjantaina Nivala ja Haapajärvi, lauantaina Veteli ja Halsua. Markkinat ja muut ihmisiä kokoa- VELI KALASTAA Kiiskilän muikku tulee läheltä. Hänen veljensä Aulis Kiiskilä kalastaa Lestijärvellä ympäri vuoden. Katkoksia saaliin saannissa saattaa olla keväällä ja syksyllä heikon jäätilanteen aikaan, mutta silloinkin muikkua voi yleensä ostaa tutuilta kalastajilta KeskiSuomen puolelta. – Talvella talvinuotataan, kesällä on yleensä rysäpyyntiä. Syksyllä kutuaikaan pyydetään jonkin verran verkoilla, Esa Kiiskilä kertoo. Rysällä mukana saattaa tulla muutakin kalaa, joita myydään samalla. Tällä kertaa Esalla on mukana komeita ahvenia. – Ne jälestää selkävesissä muikkuparvia. Lestijärvessä muikkukanta on tällä hetkellä Kiiskilän mielestä hyvä. – Lestin muikkukanta on aina ollut jonkinlainen, mutta nyt tuntuu että on ollut vähän voimakkaampaa muutaman vuoden. Joka järvessä on aallonpohjia, mutta nyt on hyvä tilanne. Kiiskilä kehuu kotijärvensä puhtautta. – Kun järvivedet on luokiteltu, Lestijärvi on puhtaimmassa luokassa. Siinä ei ole montaa järveä Suomessa. VOI MAISTUU Kokemus ja näppituntuma ohjaavat Esa Kiiskilän otteita katukeittiössä. Hän kaapaisee pussiin kourallisen muikkuja, ropsauttaa perään sopivasti ruisjauhoa ja heiluttelee kalat pussissa jauhoisiksi. Sitten aimo lohmaisu voita pannulle, muikut päälle ja ropsaus suolaa pintaan. Vähän kääntelyä ja lisää voita. – Voi on kalan paistamiseen parhaiten sopiva rasva, Esa tietää. Paljonko sitä pitää päiväksi varata? – Tavallisena päivänä riittää kuusi, seitsemän pakettia, mutta kun Kokkolassa oli ruokatoriviikko, varasin 160 pakettia. Joutui välillä hakemaan lisää. kaisa.suomala@lestijoki-lehti.fi Mustikka virkistää muistia Mustikan arvellaan huoltavan niin aivoja kuin sydäntäkin. Viime aikoina on tutkittu varsinkin sitä auttaako mustikoiden syöminen muistitoimintojen säilymiseen vanhuksilla. Tulokset ovat lupaavia, ja siksi mustikka on noussut supermarjan asemaan. Lisäksi mustikasta saa ravintokuitua sekä vitamiini- ja kivennäisainetäydennystä. Mustikan tehoaine, antosyaani, antaa marjalle voimakkaan sinisen värin. Se on antioksidantti, samoin kuin marjasta saatavat C- ja E-vitamiinitkin. Lähde: Maa- ja kotitalousnaiset Vinkki! Paista muikut mielellään valurautapannulla. Kuumaan pannuun voita tirisemään, ruisjauhoissa leivitetyt muikut pannulle ja suolaa päälle maun mukaan. ”Yksinkertaista, kun minäkin olen sen oppinut. Tärkeintä on, että kala on tuoretta.” Esa Kiiskilä Kahden pannun taktiikalla. Esa Kiiskilä kiertää maakuntaa paistamassa veljensä kalastamaa Lestijärven muikkua. Kaksi pannua jouduttaa ruoanlaittoa.

LESTIJOKI ■ 13 ■ 9. 6. 2016 Nautitaan kesästä yhdessä! Tervetuloa K-Market Herkkuun! TERVETULOA! NYT HERKUTELLAAN! Koko kesän tarjouksessa, 31.8.2016 saakka! ATRIA HK HK Broilerin fileeleikkeet Viljaporsaan grillipekoni Kabanossi grillimakkarat 480-600 g 450 g 400 g 6 4 49 1 99 69 pkt pkt (10,42/kg) pkt (4,98/kg) PIRKKA PIRKKA MUSTANG Tuutti monipakkaukset Rapsi sytytysneste Sähkösavustin 1100W 0W 6x69-70 g (toffee, mansikka tai suklaa) 1L 4 50 2 pkt PIRKKA 3 95 49 90 pll (norm. 59,90) ATOM SPORTS Suomalainen grillihiiili 2 kg 4 50 pkt (2,25/kg) kpl Pentaque tai ATOM SPORTS Kroketti 4 pelaajalle 16 95 kpl OFF Hyttyssavu 3 140 g 95 kpl (28,21/kg) K-MARKET HERKKU Siltakatu 6, Kannus, puh (06) 8743 600 miku.siljander@k-market.com PALVELEMME ARK 7-21, LA 7-21, SU 12-18

14 ■ 9. 6. 2016 ■ LESTIJOKI Vinkki! Jogurtista tai sen kaveriksi Käytä jogurttia aamu- ja välipalojen lisäksi juusto- tai hyydykekakkujen raaka-aineena. Se on myös hyvä kylmien kastikkeiden pohja: kalalle sen voi maustaa sitruunalla, tillillä, suolalla ja pippurilla; grillatulle lihalle tai broilerille helppo lisuke on kastike, jossa on puolet ja puolet jogurttia ja makeaa chilikastiketta. Eveliina Jukkola Jukkolan omenainen tuorepuuro (kahdelle) 3 dl omenamehua 2 dl maustamatonta jogurttia 3 dl kaurahiutaleita 1 tl kanelia kourallinen pekaanipähkinöitä Valmista tuorepuuro edellisenä iltana aamua varten. Sekoita kulhossa omenamehu ja maustamaton jogurtti. Lisää kaurahiutaleet, kaneli ja rouhitut pähkinät ja sekoita tasaiseksi. Peitä kulho ja anna tuorepuuron levätä jääkaapissa aamuun saakka. Lisää aamulla halutessasi joukkoon esimerkiksi rusinoita, marjoja, hilloa tai hunajaa tai nauti sellaisenaan kylmänä. Parasta tuorepuurossa on, että aamulla ei tarvitse alkaa valmistaa mitään vaan puuro on jo valmiina jääkaapissa edellisestä illasta. Puuro valmistuukin yön aikana hiutaleiden vettyessä eikä sitä tarvitse keittää tai kuumentaa. Tämä on aamu-unisten unelmapuuro! Paluu omille Jukkolan jogurtti levittäytyy kauppoihin, kokeiluun seuraavak Sukutila esiin. Marjaana Jukkola loi jogurtin myyntipakkaukseen rustiikkisen ilmeen, jossa näkyy perheyrityksen tausta. ■ LOHTAJA Kaisa Suomala Jukkolan itse tehty mysli Paluu juurille. Sellaiseksi luonnehtii Jukkola Foodin yrittäjä ja myyntijohtaja Eveliina Jukkola lohtajalaisen juustolan uusia tuulia. 6 dl 70 g 2 dl 1 dl 1 dl 1,5 dl 1,25 dl 1,5 tl 1,25 dl kaurahiutaleita pekaanipähkinöitä mantelilastuja auringonkukansiemeniä kurpitsansiemeniä vettä muscovadosokeria suolaa öljyä Sekoita keskenään kaurahiutaleet, murskatut pähkinät, mantelilastut ja siemenet. Mittaa kattilaan vesi ja sokeri ja kuumenna kunnes sokeri on liuennut. Lisää sokeriveden joukkoon suola ja öljy. Kaada neste kattilasta kaurahiutaleseoksen joukkoon ja sekoita hyvin. Kaada mysliseos leivinpaperille tasaiseksi kerrokseksi. Paahda uunissa 150 °C:ssa 1 h 15 minuuttia ja kääntele pintaa paiston aikana muutaman kerran. Jäähdytä mysli ja lisää halutessasi rusinoita ja kuivattuja marjoja. Nauti jogurtin kanssa. Lohtajalaisen perheyrityksen tuotanto on pitkään keskittynyt leipäjuustoon, mutta aiemmin tuotevalikoimassa oli ollut muun muassa jogurttia, voita ja fetajuustoa. Haarautuville poluille suunnataan takaisin uuden sukupolven voimin. Ensimmäinen kaupoissa näkyvä uuden tuotekehittelyn tulos on Jukkolan maustamaton jogurtti. Vuosi sitten koemarkkinointiin tuotua jogurttia on myyty isoissa kolmen litran purkeissa lähimmissä Reko-lähiruokapiireissä ja Lohtajan suoramyyntihallissa, mutta laajempaa jälleenmyyntiä varten suunniteltiin erottuva visuaalinen ilme ja pienempi, litran vetoinen pakkaus. Perheyritykselle sopivasti purkkien suunnittelija löytyi läheltä. Eveliinan sisar Marjaana Jukkola opiskelee graafista alaa. Hänen oli helppo napata kiinni johdon toivomista linjoista. Jogurttisanko sai pintaansa Juuret ja jatkuvuus. Eveliina Jukkolan Eija-täti, yksi Jukkolan Navetanvintin yrittäjistä, kirjoi taustalla näkyvään taideteokseen Jukkolan suvun puumerkkejä. rauhallista ruskeaa, sukutilan päärakennuksen julkisivun ja mustavalkoisen perhekuvan. – Halusimme, että pakkauksesta välittyy rustiikkisuus, maalaisuus ja perheimago. Kun Marjaana tuntee yrityksen, hän pääsi hyvin ajatusten sisälle ja osasi välittää toiveemme lopputulokseen, Eveliina Jukkola sanoo. HAPATE TUO MAUN JA KOOSTUMUKSEN Maustamattomien jogurttien voisi olettaa maistuvan samalta, mutta näin ei ole, Eveliina Jukkola sanoo. – Prosessi on erilainen. Emme käsittele maitoa niin paljon kuin isot meijerit. Jogurtti tehdään homogenoimattomasta täysmaidosta emmekä vakioi rasvan määrää. Sitä on

LESTIJOKI ■ 15 ■ 9. 6. 2016 Kesälehti 2016 Nam! Perheyritykseen kasvanut Eveliina Jukkola syö omaa jogurttia säännöllisesti välipalana. ■ ARTON LÄPPÄRISTÄ Lähi... juurille si rahka ja salaattijuusto neljästä viiteen prosenttia, ja rasvasta tulee makua. Eveliina Jukkolan mukaan asiakkaat ovat sanoneet makua pehmeäksi, ei kovin happamaksi. – Moni sanoo että lapset syövät sitä ilman sokeria. Toiset taas kiinnittävät huomiota jogurtin koostumukseen. Se ei ole perusjogurttien tapaan pehmeän juoksevaa tai turkkilaistyyppisten jogurttien tapaan lohkeavaa, vaan viilimäisen venyvää. Sitä kiittävät ruotsinkieliset ostajat, Eveliina Jukkola kertoo. – Ruotsinkielisellä rannikolla moni sanoo, että tämä on kuin entisajan långfilia, jota tehtiin kodeissa, hän sanoo. Rakenne on tullut maun sivutuotteena. – Maku edellä jogurttia lähdettiin tekemään, eli haluttiin tietty maku. Se tulee valitusta hapatteesta, ja hapate tuottaa myös koostumuksen, Eveliina Jukkola selvittää. RAHKA MAISTUI LÄHIRUOKABRUNSSILLA Syksystä asti Jukkola on tuottanut pienille markkinoille piimää. Seuraavaksi markkinoille tuodaan salaattijuusto ja rahka. Tuotekehityksestä vastaa tuotantojohtaja Janne Jukkola, Kahden sukupolven yritys ■ Kyösti, Eija, Veikko ja Paula Jukkola eli kaksi veljestä vaimoineen perustivat Jukkolan Kotijuustolan 1991. ■ 2014 tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen yrityksen omistavat perustajasukupolvesta Paula Jukkola (hallintojohtaja) sekä Veikon ja Paulan tytär Eveliina Jukkola ja Kyöstin ja Eijan pojat Veli-Matti, Janne, Jussi ja Joonas Jukkola. ■ Paula, Eveliina, Veli-Matti ja Janne työskentelevät yrityksessä, Jussi ja Joonas ovat mukana omistajina. Eveliinan serkku, jolla on meijerialan koulutus. Salaattijuustolle on testierien jälkeen löytynyt sopiva resepti, ja pino uusia juustomuotteja odottaa ottamista tuotantokäyttöön. Yleisö pääsi maistamaan juustoa ja rahkaa ensimmäisen kerran vappuna, kun Jukkolan sukutalon pihapiirissä, Jukkolan navetanvintin kellarissa, tarjoiltiin niitä lähiruokabrunssilla. – Rahkakuppia sai olla täydentämässä tiuhaan, Eveliina Jukkola sanoo. kaisa.suomala@lestijoki-lehti.fi Aika paljon on kaikenlaista minkä edessä on lähi... Mitä on lähi? Lähinuoruudessani oli vain lähi-itä, lähivalot, lähitienoot ja lähihistoria. Kauan sen jälkeen tulivat lähihoitajat, lähimaksaminen, lähikauppa, lähiruoka... Idän lähi on aivan eri asia kuin ruuan tai hoitajan. Lähi-idästä tulleesta hoitajasta voi tulla kunnolla kotoutettuna lähihoitaja, mutta samalta alueelta tulleesta appelsiinista ei tule lähiruokaa, vaikka sen panisi vuodeksi kuusen oksaan roikkumaan. Ruuan lähipitoisuus vähenee aika nopeasti etäisyyden kasvaessa. (Ja vastaavasti säilöntäainepitoisuus lisääntyy ellei ruoka tule jäätyneenä ikiroudan alueelta kuten Naantalista.) Lähinuoruudessani melkein kaikki ruoka oli lähiruokaa. Maatilan kakarana lähimaitoa saattoi käydä juomassa lypsylämminnä suoraan tonkasta. Leipä leivottiin oman tilan viljasta jauhetuista jauhoista. Sika, jota muutama kuukausi kyhnyteltiin, puhuteltiin nätisti ja ruokittiin hyvin, tapettiin syksyllä ilmojen kylmennyttyä ja siitä riitti monenlaista lähisyömistä keväänkorvalle asti. Perunat löytyivät lähipellosta. Voi tuli lähimeijeristä kun pani punaisen langan tonkan kanteen. Ruuasta suurin osa oli lähiruokaa. Oikeastaan vain suola, sokeri, kahvi ja lipeäkala tulivat kauempaa. Lapsuuteni kylällä oli monia yhden ja kahden lehmän ”karjoja”. Isäni muisteli kuinka Pikkuradan tilattomat miehet haaveilivat, että kunhan saisi hankittua parikaan lehmää. Monet saivat ja saivat samalla lähiruuan ja samalla kantturat toivat sosiaaliturvaa. Olipahan ainakin lapsille maitotilkka, jos työt jostakin syystä loppuivat. En kirjoita lähihistoriasta missään tapauksessa menneitä ihannoidakseni. Ei oleminen niin hääviä ollut. Jos jokin oli todella lähi-, niin se oli köyhyys. Nyt vaikuttaa, että ympyrä on kierretty. Hienoilta vaikuttavat lisäainevellissä säilötyt etäruuat eivät enää vaikutakaan niin erinomaisilta. Ei ehkä olekaan niin muodikasta kehua mahtavaa makuelämystä kieli eksoottisten mausteiden polttamana. Ihmisillä on halu syödä lähellä tuotettua ruokaa. Siinä on ajatusta monessakin mielessä. Kasvitkin voivat hyvin luontaisessa ympäristössä luontaisia ravintoaineita saadessaan. Ei elä mänty aavikolla eikä kaktus nevalla. Ja elukat sitten. Kyllä nekin ovat kehittyneet einehtimään omassa ympäristössään. On aivan suotta kuvitella, että ihminen olisi jotenkin merkittävästi erilainen. Vaikka riiseillä sun muilla vesikasveilla pysyykin hengissä, kyllä lähiperuna on parempi ja turvallisempi vaihtoehto. Joillekin tosin voi nousta karvas pala kurkkuun, jos sen lähiperunan tuottaja vaihtaa uuden traktorin. ”Minunko rahoillani?” Aamu AVA:n tekstiviestejä katselleet tietävät, että jotkut saattavat kadehtia jopa työkaluja. Arto Ojakangas

16 ■ 9. 6. 2016 ■ LESTIJOKI Vinkki! Meillä mansikat surautetaan pakastamista varten soseeksi tehosekoittimella. Kevyesti sokeroidusta soseesta syntyy helppo ja raikas jälkiruoka tai välipala piimään yhdistettynä. Lasin pohjalle laitetaan kylmää muttei jäistä mansikkasosetta ja päälle sopivasti AB-piimää. Lusikoidaan heti suuhun. Mika Ranta-Nilkku Jännityst ilmassa ■ TOHOLAMPI Kaisa Suomala Mansikanviljelyn oppikirjat taas tietävät kertoa, että jo kymmenen pakkasasteen kylmemmälle puolelle mentäessä kukka-aiheiden säilyminen on vaarassa. Siksi nyt odotellaan jännityksellä, millaista satoa Ranta-Nilkun Polka-penkit tänä kesänä antavat. Ihan onneton tilanne ei ole: myöhemmin kasvustoja pöyhiessään Mika näyttää, että kukkavanoja on tulossa. – Se, että noinkin paljon vihertää, on positiivista yllätystä. Huonompikin tilanne voisi olla, mansikkamies sanoo. käyttää. Lähes kaikkeen muuhun viljelyyn tila olisi ollut aivan liian pieni. – Mansikkatouhussa riittää kyllä puuhaa pienelläkin pinta-alalla, Mika Ranta-Nilkku sanoo. Mansikkaa viljellään viiden vuoden viljelykierrolla. Parasta satoa mansikka antaa pari–kolmevuotiaana. Siitä lähtien marjan määrä ja maku alkavat taantua. Parhaillaan osa pelloista on viherkesannolla, ja osa odottaa uusia taimia. Istutusten valmistelussa on riittänyt työtä sekä isännälle että lapsille. Muokattu maa muovataan koneella penkeiksi, joihin asennetaan kasteluletkut. Ne tihkuttavat vettä aurinkoisten säitten kuivattamaan multaan, että se kastuu ja toisaalta myös painuu sopivaksi. Mustat muovirullat odottavat penkkien muovittamista ja taimia. Kasvussa olevilta mansikkapelloilta saa kiertää jatkuvasti kitkemässä rikkaruohoja. Myös muovissa olevia reikiä kasvavan pensaan ympäriltä laajennetaan käsin, ja satokaudella mansikoita poimitaan. Nyt keväällä roudan nostamia juurakoita pitää kiertää multaamassa uudelleen. Harsojen laitto ja poistaminen teettää töitä myös. PUUHAA RIITTÄÄ Ranta-Nilkkujen mansikanviljely alkoi vuonna 1999. Valinta oli seurausta siitä, että perhe pohti, mihin kodiksi ostetun tilan kolmen hehtaarin peltoalaa voisi HERKKUA KOTIIN JA MUILLE Mansikka on pysynyt Ranta-Nilkuilla sivuelinkeinona. ”Kesätyö meille ja lapsille”, Mika luonnehtii. Tilalta myydään mansikkaa paljolti Mika Ranta-Nilkku havainnollistaa kotitoimistossaan mansikanviljelyn haavoittuvuutta. Tietokoneen ruudulla näkyy kuva tammikuulta: mansikkapellolla on niin ohut lumivaippa, että penkin muodot ja melkein multakokkareetkin erottuvat sen alta. Sääpäiväkirja kertoo, että kuvauspäivänä oli 31 astetta pakkasta. 30 miinusasteen paikkeilla oli menty useampi päivä. Herkku nupullaan. Kukkavanoja löytyy, näyttää mansikanviljelijä Mika Ranta-Nilkku. Rekoilua joka toinen k ■ KANNUS Marja-Leena Mattila Kannuksessa on rekoiltu viime vuoden syksystä lähtien joka toinen keskiviikko. Alunperin tuottajat ja kuluttajat kohtasivat Kitinkannuksen pihalla, mutta se osoittautui heti kättelyssä liian pieneksi ja paikka vaihtui Kannustalon parkkialueeksi. Reko-ryhmä toimii Facebookissa, jossa kuluttajat saavat tehdä tilaukset tuottajille. Toukokuun viimeisenä Reko-keskiLähes joka kerta. Kannuslainen Päivi Peltoniemi on Reko-ryhmän vakioasiakas. Toukokuun viimeisenä Reko-keskiviikkona hän osti Jukkolan jukurttia. viikkona paikalla oli vain kaksi tuottajaa. Jukurttia sekä leipäjuustoa myi lohtajalainen Eija Jukkola ja kälviäläistä hunajaa maistattivat ja kauppasivat Kalevi Rantanen ja Jarkko Isokungas. Rantanen ja Isokungas eivät ihmetelleet Reko-tapahtuman hiljaiseloa. – Vuodenvaihteen jälkeen kauppa hiljenee niin toreilla kuin markkinoilla. Myös viime vuoden helmikuussa aloittaneelle Kokkolan Rekolle on käynyt samoin, tiesi Rantanen. Kälviäläiset suitsuttivat surutta Kannuksen Rekoa. – Meitä on ollut parhaimmillaan täällä toistakymmentä tuottajaa. Tuottajilla ja ostajilla on hyvät myynti- ja parkkitilat. Kannuslainen Päivi Peltoniemi on ostanut tuotteita suoraan tuottajilta alusta lähtien. – Pari kertaa en ole päässyt paikalle, kertoi Peltoniemi, joka haki sateisena Meitä on ollut parhaimmillaan täällä toistakymmentä tuottajaa. Tuottajilla ja ostajilla on hyvät myynti- ja parkkitilat. keskiviikkona Jukkolan Juustolan jukurttia. Marjo ja Mauri Keto-Tokoi poikkesivat pyöräreissullaan Reko-tapahtumaan ensimmäistä kertaa. – Olemme kuulleet tästä. Kananmunia voisi ostaa, jos niitä vain saisi. Oman maakunnan yrittäjiä on suosittava, totesivat ensikertalaiset. Reko-lähiruokaryhmä toimii myös kesäkuukausina. manna@lestijoki-lehti.fi

LESTIJOKI ■ 17 ■ 9. 6. 2016 tä Raparperi (Rheum rhabarbarum) Mansikalla on takanaan kovin talvi pitkään aikaan itsepoimintana. Laatikoihin poimitaan lähinnä hakijoiden etukäteistilausten perusteella, ja viime vuosina RantaNilkun mansikkaa on saanut Toholammilla kaupastakin. – Päivän markkinalla mennään, sopimuksia meillä ei ole, Mika kertoo. Mansikanostajat tulevat lähialueelta, ja moni käy vakituisesti vuosi toisensa jälkeen. Toki punaista herkkua menee paljon myös Ranta-Nilkkujen omassa kodissa. – Sekin oli aloittaessa yksi ajatus, että saadaan itselle mansikkaa. Joka päivä sitä syödään. kaisa.suomala@lestijoki-lehti.fi ■ Säilytä raparperin varret kylmässä + 2–5 asteessa. ■ Käytä varret muutamassa päivässä. ■ Pakasta ylimääräiset parin sentin viipaleissa tai soseeksi keitettynä. Lisää halutessasi sokeria. ■ Syö raparperin kanssa aina jotain maitotuotetta, sillä raparperin oksaalihapot sitovat kalsiumia elimistöstä. Raparperihilloa ja jäätelöä Raikas raparperijuoma (10–15 henkilölle) 3l 6 dl 1l 3 1 1 5 2 tl 2 tl 2 rkl 0,5 dl n. 1 ltr raparperinvartta kanelia sokeria vettä hillosokeria vaniljajäätelöä 1. 2. 3. 4. Viipaloi huuhdellut raparperinvarret grillivuokaan. Ripottele joukkoon kaneli ja tilkka sokeri. Lisää vesi. Anna kuumentua grillissä välillä sekoitellen, kunnes raparperit alkavat pehmetä. 5. Lisää hillosokeri ja anna vielä kypsyä kuvun alla 5-10 minuuttia. 6. Tarjoa kuumana/jäähtyneenä vaniljajäätelön kanssa. Lähde: Maa- ja kotitalousnaiset raparperipaloja sokeria kiehuvaa vettä kanelitankoa kokonainen kuivattu inkiväärin pala iso pullo siideriä tai mansikkamehua ja kivennäisvettä 1. Huuhdo raparperinvarret. Paloittele nuoret varret sellaisenaan, paksukuoriset varret on hyvä kuoria. 2. Lisää raparperien sekaan sokeri ja mausteet. 3. Kaada kiehautettu vesi raparperi, sokeri, mausteseokseen ja sekoita kunnes sokeri on sulanut. 4. Anna juoman seisoa viileässä pari vuorokautta. Siivilöi ja pullota raparperijuoma. 5. Tarjoillaan poreilevana juomana sekoittamalla vaikkapa siiderin (päärynä) kanssa. Raparperijuoma sopii hyvin alkumaljaksi kevään ja kesän juhliin. Juoma on myös mainio janojuoma, kun sen laimentaa vedellä tai maustetulla kivennäisvedellä. Lähde: Maa- ja kotitalousnaiset Nam! Piimästä ja mansikkasoseesta syntyy raikas pikajogurtti. Vinkki! keskiviikko Pannulla paistettu kana maistuu kera pähkinähunajan, maissilastujen ja valkohomejuuston riisi- tai kasvispedillä. Ja hunajalla hunnutettu kala saa uunissa herkullisen loimulohimaisen pinnan. Kalevi Rantala ja Jarkko Isokungas Siistiä, mukavaa ja reilua REKO-lähiruokarengas tai -ryhmä on joukko kuluttajia ja lähiruokatuottajia, jotka käyvät keskenään kauppaa yksinkertaisen mallin mukaan. REKO eli Rejäl konsumption tarkoittaa ”Luotettava kuluttamista – siistiä, mukavaa ja reilua”. REKO-lähiruokaryhmä saadaan nopeasti perustettua, kun löytyy riittävästi aktiivisia ja lähiruoasta kiinnostuneita kuluttajia ja tuottajia. Malli on saanut alkunsa Suomessa Kesälehti 2016 Pohjanmaalla kesällä 2013. Thomas Snellman tutustui Amap-toimintamalliin Ranskassa ja mietti, miten hyvin se toimisi meillä. Marraskuussa 2015 Suomessa toimi jo yli 100 REKO-ryhmää. Lähde: Wikipedia Ensimmäistä kertaa. Kannuslaiset Marjo ja Mauri Keto-Tokoi olivat Reko tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Pariskunta maisteli kälviäläisten Jarkko Isokunkaan ja Kalevi Rantasen hunajia.

18 ■ 9. 6. 2016 ■ LESTIJOKI

■ LESTIJOKI 19 ■ 9. 6. 2016 SI SI UU SI UU Ranssinpolku 6, Kannus UU Siltakuja 4 as 2, Kannus 4h, k, oh, saunaosasto, autokatos 170 m2. Valoisa aito Kannustalo, missä hienoja yksityiskohtia! Edustava kokonaisuus rinneratkaisuna. Talon pintamateriaaleja uudistettu aina ajanmukaisesti. Tästä muuttovalmis kohde, joita ei joka päivä tule myyntiin. Ajatuksella toteutettu kokonaisuus, sopii ison ja pienen perheen tarpeisiin. Hp. 218.000e 563652 3h, k, ph, s, vh 70 m2. Täysin (v.2015) remontoitu huoneisto upealla paikalla Lestijoen rannassa. Huippusijainti kaikkien palveluiden vierellä. Hoidettu taloyhtiö, rak. 1988. Kaukolämmitys lattialämmityksenä läpi huoneiston. Rannassa viihtyisä rantapatio ja mahdollisuus omaan laituriin. Tästä uudenveroinen koti huippusijainnilla. HYVÄ VAIHTOEHTO UUDELLE, heti vapaa. Mh. 132.000e 565718 Lestintie 684, Toholampi tupa, kk, wc/pukuhuone, sauna, parvi 39m2. Nyt myynnissä ihastuttava vapaa-ajan asunto upeissa Kleemolan perinnemaisemissa. Hirsirakenteinen, hyvin pidetty ja rakennettu mökki mikä soveltuu eristeiltään myös viileämmillekion keleille. Varustetasossa sisävessa, vesijohtovesi ja viemäri. Myydään kalustettuna. Heti vapaa! Hp. 29.500e 535396 Koskikuja 6, Kannus 179 m2, upealla paikalla Lestijoen rannassa sijaitseva tasokas ja varusteltu omakotitalo. Toimiva pohjaratkaisu, paljon oleskelutilaa sekä avara 2008 uudistettu Puustellin tupakeittiö. Omaa rantaviivaa n. 45 m. Pihapiirissä tynnyrisauna. Taloon tehty mittava peruskorjaus 2008. Hp. 189.000e, uusi hinta, tarjouksen huomioidaan. 553695 N! HUOMIOIDAA TARJOUKSET a Tarjouskaupp ä. 30.6. menness Jukka Toikkanen Kiinteistönvälittäjä, LKV, AKA-y, Kaupanvahvistaja p. 0440 561 560 Kallentie 1 A4, Toholampi 3h, k, ph, s + autokatos 73 m . Saunallinen rivitalokolmio Perkkiössä. Siistikuntoinen huoneisto mm. lattiat uudistettu 2014. Päätyhuoneisto kaukolämmöllä, huoneistolle oma autokatos. Hyvä ja toimiva pohjaratkaisu. Mh. 76.000e Kalliotie 2 as 10, Toholampi 3h+k+ph 70 m . Rivitalokolmio Toholammin keskustassa. Taloyhtiössä tehty paljon remontteja, mm. putkistot 1998, liitytty kaukolämpöön 2013, vesikatto uusittu 2005 sekä ulko-ovet uusittu 2014. Kohde myydään tarjousten perusteella. Kirjalliset tarjoukset 30.6.2016 klo 16 mennessä os. jukka.toikkanen@op.fi 2 2 Myyjällä on oikeus hylätä/hyväksyä tarjoukset. 550732 Mäntytie 29, Kannus 143/163m . Uuden veroinen Desing –talo erinomaisella sijainnilla, Koulukeskuksen, Kitinvaparin ja palvelujen läheisyydestä. Varusteltu ja tasokas Koti missä kaikki tila käytetty huolella. Edulliset asumiskustannukset, A- energialuokka, kaukolämpö ja varaava tulisija. Tästä uusi koti suositulta alueelta. Lämmin autotalli/varasto, katos. Hp. 228.500e/TARJOA! 2 Reija Niemi Myyntisihteeri p. 0400 142 618 Jokivarren OP-kiinteistökeskus Oy LKV Valtakatu 1, 69100 Kannus 557641 Yllätä itsesi ja kesäkukkarosi! Kaikkea kesään... Naisten tai miesten t-paidat 3 s-xxxl 10,kpl Pallogrilli 43cm ! Paljon värejä - grillausalan halkaisija 43cm - kromattu ritilä - emaloitu pinta - tukevarakenteinen - grillin alla pyörät - helppo liikutella Kylmälaukku 20L 395 19 95 à 3,95 Kahvikuppi 50kpl tai asetti 15cm 100kpl Grillisti grillihiili 30L 6 95 pss 0,23/l Grillauksee n! /HalpaHalli 1 99 Kylmäkalle 2kpl 200ml 150 Nyt entistä enemmän edullista ostosaikaa myös lauantaisin klo 21 saakka et.fi www.HHn Palvelemme asiakkaitamme arkena Henkilökuntamme lepää sunnuntaina! tuote

20 ■ 9. 6. 2016 ■ Kesälehti LESTIJOKI 2016 ”Kahden navetan loukussa” Rautiaisten tilalla tuotetaan lihaa, maitoa ja jalostuseläimiä ■ TOHOLAMPI Satu Kangas-Viljamäki Piia-Maria ja Jarkko Rautiainen ovat selkeästi oman tiensä kulkijoita, eivätkä he ole tyytyneet elämässään ihan tavallisimpiin ratkaisuihin. – Ostimme Piian kotitilan hänen veljeltään kymmenen vuotta sitten. Tila oli aluksi vain lihakarjatila, mutta meidän pitkäaikainen haaveemme oli pitää myös omaa lypsykarjaa. Kun meille tarjoutui tilaisuus vuokrata navetta sitä varten, tartuimme tilaisuuteen melkein siltä istumalta, Jarkko Rautiainen kertoo. Nyt Rautiaisten ”päänavetassa” käyskentelee noin 70 päinen simmentalkarja ja kuuden kilometrin päässä olevassa vuokranavetassa ammuu 40 lypsävää ja nuorkarja. – Enää meidän ei tarvitse kärsiä työttömyydestä, isäntä nauraa samalla, kun emäntä vitsailee heidän elävän kahden navetan loukussa. Työteliäs pari pyrkii tekemään tilan töistä mahdollisimman paljon itse, mutta palkkaa lisäväkeä tarpeen tullen. – Kun lypsykarja tuli meille, aikamme oli aluksi tiukilla ja välillä tuntui, ettemme ehdi nähdä lapsiammekaan riittävästi. Sitten keksimme lypsää lehmämme kolmesti päivässä. Nyt hoidamme itse aamu- ja päivälypsyt, kun työntekijämme hoitaa pääsääntöisesti aina iltalypsyt. Uusi järjestely toi iltoihimme vapaata ja helpotti arjen hallintaa huomattavasti, Piia-Maria kertoo. KAIKEN TAKANA ELÄINTEN HYVINVOINTI Kolmen lypsyn rytmi osoittautui nopeasti hyväksi ratkaisuksi myös eläinten hyvinvoinnin suhteen. – Me lähdemme aamulypsylle puoli kuuden maissa, päivällä lypsy tehdään yhdeltä ja iltavuorolainen hoitaa viimeisen lypsyn yhdeksän aikaan illalla. Eläinten terveys on noussut selkeästi, kun utareet eivät enää pääse täyttymään äärimmilleen, eikä maitoa mene huk- kaan, sillä ennen liikamaito saattoi valua parhaimmilta lehmiltä navetan lattialle. Rautiaiset tuottavat suurimman osan eläintensä ruoista itse, vain kivennäiset ja rypsi ostetaan muualta. – Lypsäville joudutaan joskus ostamaan enemmän, mutta tavoitteemme on päästä jollain aikavälillä täydelliseen omavaraisuuteen eläinten ruoan suhteen. Eläinten tuotos on kuitenkin nyt niin hyvä, että koemme onnistuneemme valinnoissamme. RUOKAA SUORAAN KULUTTAJALLE Kun Rautiaisten tuottama maito myydään meijeriin, heidän tuottamansa liha myydään suurimmaksi osaksi kuluttajille suoramyyntinä. – Kuulumme paikalliseen REKOlähiruokaryhmään, jonka kautta myymme tuotteitamme, mutta voi meiltä hakea lihaa myös suoraan tilalta, kunhan sopii haun puhelimella etukäteen. Näin voimme paremmin varmistaa asiakkaan haluaman tuotteen saatavuuden, etenkin isompia lihamääriä ostettaessa. Kahden viikon varoaika olisi hyvä. Toki meillä aina jotain on pakastimessa, mutta se ei ole välttämättä sitä, mitä asiakas olisi halunnut. Lama on näkynyt myös asiakkaiden ostoksissa. – Käymme myymässä lihaa myös Seinäjoen herkkumessuilla, missä kolme vuotta sitten meni eniten kunnon pihvilihaa, mutta viime vuonna asiakkaat ostivat selkeästi vain ja ainoastaan halvimpia tuotteita. Kuluttajat ovat valveutuneita ja kiinnittävät huomiota ruoan alkuperään, mutta teoiksi se muuttuu vielä harvakseltaan. Noin puolet Rautiaisen tilalla kasvaneista eläimistä myydään jalostuseläimiksi. TULEVAISUUS AUKI Rautiaiset eivät usko maidon hinnan enää nousevan entisiin lukemiinsa. – Tähän tasoon on nyt vain sopeuduttava. Lihan hinta on vielä täysi kysymysmerkki. Meillä on paljon ideoita tilan kehittämisen suhteen ja investointitarvettakin olisi. Se, että meidän koko karja saataisiin samaan pihaan, helpottaisi elämää todella paljon, mutta mitään päätöksiä emme ole vielä tehneet. Ne tehdään sitten, kun näemme mihin maailma kallistuu. Rauhallisia jytkyjä. Lihan tuotantoon jalostettu eläin on vasikkana erilainen kuin maidon tuotantoon jalostettu eläin. – Nämä ovat jo vasikkana paljon jytkympiä ja niillä on enemmän lihaa luittensa ympärillä, Rautiaiset kertovat. Jarkko, Sara ja Piia-Maria Rautiainen pitävät simmentaleja rauhallisina ja mukavina eläiminä.

LESTIJOKI ■ 21 ■ 9. 6. 2016 Mirjamitupa ja Katariinan Kamari Toholammilla Skootteri Pihtiputaalle! Kuvassa Toukomarkkinatoimikunnan pj. Antti Järvenoja (vas.) ja LC Toholammin presidentti Matti Honkonen luovuttamassa skootteria voittajalle. jatkavat uusin tuulin, myrskyistä huolimatta LC-Toholammin CT h l i arpajaisten j i t päävoiton, ää i t sähköskootterin, äh hkö k tt i Toukomarkkinoilla poliisin valvonnassa suoritetussa arvonnassa voitti Anne Heikkilä o.s. Finnilä Pihtiputaalta ja 150 euron ostokortin Lenny Glas Saksa/Toholampi. Onnittelut voittajille! 1966-2016 Työ jatkuu vanhusten hyvän arkipäivän puolesta, yli kuntarajojen. Tiedustele miten voimme Sinua palvella 050 3207 466 Maija Kortetmaa Kesäkalusteet Kesäkuun tarjoukset KLASSIKOT: Metsästäjänleike SETTI 675,(874,-) Hawajinleike Kuha 16,- 16,- 18,- annokset sisältävät grillikasvikset ja valitsemasi perunat. APOLLO IKKUNA JA TERASSIMARKIISIT MEILTÄ! Sisustamisen iloa! Lampintie 8, Toholampi, puh. 06 885 007 www.kaluste-assa.fi HUOMIOI UUDET AUKIOLOAIKAMME Facebook (Jailhouse) ja www.jailhouse.fi vintola a R Tervetuloa! Meillä B-oikeudet Aukioloajat: Ma-ti 9-14, ke-pe 10.30-19.00 la ja su 12.00-19.00 Valtakatu 7, KANNUS puh. 06 873 500

22 ■ Kesälehti 9. 6. 2016 2016 ■ LESTIJOKI Keski-Korven Tauno on Himangan ainoa ykköskalastaja ■ HIMANKA Marja-Leena Mattila, teksti Kaisa Suomala, kuvat ■ LESTIJOKILAAKSO Juho Mäkelä Alkukesän ensimmäiset meritaimenet ovat jo ohittaneet Korpelan Voiman Kannuksen padon. Korpelan Voiman voimalaitospäällikön Sami Leppälän mukaan tarkkoja kalamääriä ei ole vielä laskettu, vaikka paikalle on jo asennettu kamerat. – Kaloja on ollut liikkeellä edellisvuosien tapaan. Meritaimenista on jo tehty yksittäisiä havaintoja ja myös muista kalalajeista, Leppälä sanoo. Korpelan Voiman kalatie mahdollistaa kalan pääsyn kutemaan voimalan ylipuoliselle alueelle Lestijoella. Kalatien yhteydessä on laskuri, joka pystyy erottelemaan kalalajin. Leppälä kertoo, että kalojen liikkeitä seurataan kesän aikana. Lestijoen kalastusalueen isännöitsijän Eero Hakalan mukaan mikään taho ei seuraa aktiivisesti Lestijokeen nousevien meritaimenien määrää. Hakala sanoo, että valtion saati paikallisen kalastusalueen resurssit eivät riitä seurantaan. Hänen mukaansa Perhonjoella pystytään huomattavasti aktiivisemmin arvioimaan nousevan kalakannan määrää. Lestijoen meritaimenen luonnonkanta on edelleen hyvin uhanalainen. Korpelan kalatiestä nousi viime vuonna ylös 27 meritaimenta. Hakala arvioi summittaisesti, että koko meritaimenkannan koko voi olla joitakin satoja kappaleita. – Jokainen kala on tärkeä. Meritaimenen kannan kasvua pyritään parantamaan monin tavoin. Tämän asian kanssa on tehty hommia 1980-luvulta lähtien, mutta savotta on pitkä, Hakala sanoo. Lestijoki on yksi niistä harvoista joista, jolla on oma meritaimenkanta. Lestijoen alaosan kalataloudellisessa kunnostuksessa korjataan Kannuksessa ja Himangalla kaikkiaan 22 koskea. Niistä viisi koskea on tänä vuonna työn alla. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen erikoissuunnittelijan Tommi Seppälän mukaan kunnostuksella pyritään takaamaan paremmat elinolosuhteet meritaimenelle. Ely-keskuksen tarkoituksena on saada Lestijoen alaosan kunnostus valmiiksi tänä vuonna. Lestijoen yläosan kosket on jo kunnostettu aikaisemmin Lestijärven ja Toholammin kunnan alueella. Tuoreen kalan perään hinkuvat himankalaiset osaavat odottaa hyvällä kelillä Keski-Korven Taunoa rysiltä Himangan Pikku-Mansikan kalasatamassa. – Osa seuraa rannalla kiikarilla, koska lähden mereltä saaliin kanssa. Paikallinen väestö haluaa syödä paikallista kalaa, tietää muutama vuosi sitten ammattikalastajaksi siirtynyt Tauno Keski-Korpi. – Kun tulen satamaan, silakat potkivat vielä. Siitä saavat kaikki haluavat valita sopivan kokoiset kalat. Eikä siinä montaa tuntia kulu, kun silakat ovat jo pannulla. Ne silakat, jotka eivät mene aamulla kaupaksi, Keski-Korpi myy Kalajoen Jäähdyttämölle rehukalaksi. – Silakkaa riittää juhannukseen asti, minkä jälkeen alkaa siikamarkkinat. HYLKEET TAPPAVAT ELINKEINON Kun ikänsä yrittäjänä toiminut Keski-Korpi jäi eläkkeelle, häntä ei kiehtonut sohvalla makailu: hänestä tuli Himangan ainoa niin sanottu kaupallinen kalastaja eli ykköskalastaja. – Kun kerran on yrittäjä, niin on yrittäjä aina. Mikäs tässä, kun kerran tykkää kalastaa eikä aamuisin nukuta. Tauno Keski-Korpi muistuttaa kuitenkin, että kalastaja on kelin armoilla. Huonolla kelillä merelle ei ole asiaa. Uusi kalastuslaki muuttui vuodenvaihteessa. Ammattikalastajat on jaettu kahteen ryhmään liikevaihdon mukaan. – Eniten hankaluuksia uusi laki toi mökkikalastajille, joiden verkkomäärä supistui enintään kahdeksaan verkkoon. Niin on talonrakentaminen ja kalastuskin muuttunut entisajoista, jolloin talon piirustukset piirrettiin tupakkaaskin kanteen. Nyt rakennetaan ja kalastetaan direktiivien mukaan. Hylkeiden määrään Tauno Keski-Korvella on vankka mielipide. – Hylkeet ovat iso ongelma. Pyydysvaurioita tulee lähes päivittäin, ja eniten hylkeet ovat vaivaksi verkkokalastajille. Keski-Korven mukaan hyljekanta on lisääntynyt räjähdysmäisesti. – Hylkeet tappavat kalastuselinkeinon: ne syövät kalat, särkevät pyydyksiä ja hätyyttävät kalat muualle. manna@lestijoki-lehti.fi Taimen (Salmo trutta) Tavallinen kalastaja Taimen. Meressä taimen tulee hopeanhohtoiseksi. Kuva: Ari Saura/www.luke.fi ■ Merenrannikolla ja järvillä taimenta on kutsuttu ja kutsutaan edelleenkin virheellisesti usein loheksi. Erityisesti kutuasuiset kalat ovat vaikeita tunnistettavia. Taimenella on yleensä lohta runsaammin täplitystä kylkiviivan alapuolella. ■ Taimenta tavataan koko Suomessa, niin meressä, mereen laskevissa vesissä kuin sisävesissäkin. Samassa vesistössä voi elää vaeltavia ja paikallisia yksilöitä, ja eri muodot voivat lisääntyä keskenään, ellei vaellusesteitä ole. ■ Mereen vaeltavia taimenkantoja on ollut maassamme alun perin noin 60. Suurin osa niistä on kuitenkin tuhoutunut tai voimakkaasti vähentynyt vesistörakentamisen, veden laadun huonontumisen ja liiallisen kalastuksen johdosta. ■ Alkuperäiseksi luokiteltuja kantoja on jäljellä enää kymmenkunta. Kaikki kannat ovat erittäin uhanalaisia. Lähde: Luonnonvarakeskus Nykyinen kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu yhdistetään kalastonhoitomaksuksi, jonka ovat velvollisia maksamaan kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta. Maksun nojalla saa kalastaa koko maassa yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä. Muuhun kalastukseen tarvitaan lisäksi paikallinen kalastuslupa. Kalan tartuttaminen koukkuun ulkoapäin (rokastus ja mateen pilkintä ryöstäjäpilkillä tai madeharalla) kielletään. Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella onginta ja pilkintä ovat kiellettyjä. Uusi asia on myös verkkomää- rän rajoitus. Verkkoja saa kerrallaan käyttää korkeintaan 8 kpl/ pyyntikunta. Suurempi verkkomäärä on sallittu kaupallisille kalastajille. Rajoitus ei ole voimassa Lapissa. Nykylakiin sisältyvät kalastusoikeudet, jotka perustuvat kylässä asumiseen, puuttuvat uudesta laista. Tähän kuuluu mm. nykyinen oikeus kotitarve- ja virkistyskalastuslupaan kylän vesialueilla. Saaliin myyntioikeus on vain kaupallisilla kalastajilla. Poikkeuksena sisävesillä satunnainen vähäisen kalaerän myynti suoraan kuluttajalle. Merialueella myyntikielto on ehdoton EU-säädöksistä johtuen. Lähde: Kalatalouden Keskusliitto

LESTIJOKI ■ 23 ■ 9. 6. 2016 Rysästä pannulle muutamassa tunnissa Kaupallinen kalastaja. Ikänsä yrittäjänä toiminut himankalainen Tauno Keski-Korpi siirtyi muutama vuosi sitten ammattikalastajaksi. Himankalaiset ja Sautinkarin karavaanarit tietävät, että aamulla Pikku-Mansikan kalasatamassa on myynnissä tuoretta kalaa. Ammattikalastaja eli kaupallinen kalastaja Ammattikalastajan nimike muuttuu laissa kaupalliseksi kalastajaksi EU-säädösten mukaisesti 1.1.2016 uuden kalastuslain myötä. Vain kaupallisille kalastajille on sallittua troolin ja yli 8 verkon (yli 240 m) käyttäminen. Meren yleisillä vesialueilla lisäksi isorysät ja yli 100 koukun koukkupyydykset ovat varattuja vain kaupallisten kalastajien käyttöön. Jos kalan tai kalanjalostustuotteiden myynnin liikevaihto ylittää vuodessa 10 000 euroa (alv-raja), kalastaja kuuluu ryhmään 1, muut kaupalliset kalastajat kuuluvat ryhmään 2. Ryhmän 1 kalastajille voidaan asettaa erilaisia kalastusta koskevia määräyksiä muihin verrattuna. Laki antaa ELY-keskukselle mahdollisuuden myöntää kalastusluvan kaupalliselle kalastajalle, jos kalastaja ei onnistu Pyyntiverta. – Kalastus on kuin tauti, johon eivät asperiinit tai buranat auta, totesi Tauno Keski-Korven luona pyörähtänyt Veikko Vähärautio. saamaan lupaa omistajalta. Luvan antaminen edellyttää, että vesialue on määritelty käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi, että kalakantojen tila mahdollistaa kaupallisen hyödyntämisen ja että kaupallisen kalastuksen harjoittamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa rannanomistajille tai alueen muulle käytölle. Kalastaja maksaa korvauksen kalastusoikeudesta vesialueen omistajille. Korvauksen taso määritellään käyttö- ja hoitosuunnitelmissa. Lähde: Kalatalouden Keskusliitto

24 ■ 9. 6. 2016 ■ LESTIJOKI Syksyllä annan kanoille omasta maasta muun muassa porkkanoita, salaattia ja herneitä. Tuoreet vihannekset antavat kananmuniin raikkaan maun. Emmi Antinaho Uusi elämä vanhalla suk Emmi Antinahon ja Tomi Nikulan tilalla kasvaa kanoja, supeja ja kettuja sekä luomuna ■ KANNUS Marja-Leena Mattila Kun Emmi Antinaho ja Tomi Nikula vaihtoivat Nikulan isovanhempien kanssa taloja, moni puisteli päätään. Antinaho ja Nikula muuttivat Kannuksen keskustasta Välikannukseen vanhalle maatilalle, jonka he remontoivat vanhoja 1800-luvulta peräisin olevia hirsiseiniä kunnioittaen. Kaupoissa ja myöhemmin perhepäivähoitajana työskennellyt Emmi Antinaho ja särmääjän töitä tehnyt Tomi Nikula jättivät vanhat työnsä ja aloittivat uuden elämän vanhan sukutilan emäntänä ja isäntänä. – Kolmisen vuotta sitten hankimme tilalle ylämaankarjaa, jotka ovat luomussa. Aikaisemmin tilalla on ollut lypsykarjaa, ja vielä 1990-luvulla täällä oli lampola, kertoo Emmi Antinaho. Pari vuotta sitten tilan emäntä päätti hankkia kukon ja kanoja, ihan vain omaksi tarpeeksi ja ikään kuin lemmikeiksi. Tällä hetkellä kukon, jonka nimi on Kukko, kanssa kanalassa tepastelee 30 kanaa. Antinahon tarkoitus on hankkia vielä lisää kanoja, sillä vanhaan navettaan tehtyyn kanalaan sopii vielä yli sata munijaa. Vaikka ylämaankarja on luomussa, Antinaho halusi perinteisen kotikanalan. Kotkottajat syövät monipuolisesti leivistä ostettuun täysrehuun ja kaikkea siltä väliltä. – Syksyllä annan kanoille omasta maasta muun muassa porkkanoita, salaattia ja herneitä. Tuoreet vihannekset antavat kananmuniin raikkaan maun. Kanalan hoitaminen on Emmi Antinahosta helppoa, ainakin osan ajasta. – Kanat eivät ole niitä kaikkein siistimpiä eläimiä. Kanalan peseminen ja kalkitseminen ovat kovaa hommaa. LÄHIRUOKA-AJATTELU LÄHTI METSÄSTYKSESTÄ Oppisopimuksella yrittäjäksi maaseutuoppilaitoksessa opiskelevat Emmi Antinaho ja Tomi Nikula ostivat naapurissa olevan turkistarhan Nikulan sedältä vuodenvaihteessa. – Koulu kestää kolme vuotta, ja lähiopetusta on muutama päivä silloin tällöin.

LESTIJOKI ■ 25 ■ 9. 6. 2016 Vanhan sukutilan nuori emäntä ja isäntä. Emmi Antinaho ja Tomi Nikula ovat asuneet kolme vuotta Nikulan isovanhempien maatilalla. Perheeseen kuuluvat lisäksi 11-vuotias Roni ja 9-vuotias Oona. Tusinan Tus sinan verran. verr Emmi Antinah hon kanat munivat aina tinahon kaksitoista munaa m kaksitoista yhteen pe esään. – Sen Se jälkeen yksi pesään. k jä kanoista jää hautomaan niitä. Kana o niitä. on vain siirretpoi ja kerättävät tävä pois m munat talteen. Uljaasti. Emmi Antinahon kukko on komea ilmestys. kutilalla Kesälehti K e sälehti äl htii 2016 ylämaankarjaa ja mansikoita nsiko oita Luomumansikkaa tilalla on viljelty parisen vuotta. – Tarkoitus on lisätä mansikkaa, sillä poimijat löysivät meille hyvin viime kesänä. Isännän ja vähän emännänkin harrastuksesta kertovat kolme metsästyskoiraa: kaksi saksanseisojaa ja yksi dreeveri. – Metsästyssaaliit innostivat meidät aikoinaan lähiruoka-ajatteluun. Vanhan sukutilan vahvuuteen kuuluu vielä yksi kissa, vaikkei 32-vuotias emäntä mikään kissaihminen olekaan. – Kun ruokin puolivillin kissaemon hylkäämää poikasta, pentu hyppäsi minun takkini alle. Enpä malttanut enää jättää sitä navettaan. HARRASTUKSENA ENTISÖINTI Emmi Antinaho myöntää, että töitä tilalla riittää. – Vaikka en ole kasvanut maatilalla, olen viihtynyt maatilan töissä. Aikoinaan kun valmistuin merkonomiksi, päätin jo silloin, että perustan yrityksen. Tämä meidän yrityksemme on vielä niin alkuvaiheessa, että katsotaan, mihin aika riittää jatkossa. – Kun kuulin Kannukseen perustettavasta Reko-lähiruokaryhmästä, innostuin menemään mukaan. Aluksi myin kananmunia, mutta tuotanto on vielä niin pientä, että vähäiset munat menevät kaupan kotoakin kotoakin.. Ylämaankarjan lihaa Antinaho ja Nikula Nikul myyvät joko Rekossa tai kotoa käs sin. käsin. – Kun teurasauto tulee ensimmäisen ensimm mäisen ker kerran hakemaan karjaa, niin kyllä ähän siinä siin kyllähän varmasti itku tulee. Mutta kai siihen siih hen joskus josku tottuu. Kun Emmi Antinaho saa yhdessää miehensä miehens kanssa kaikki lähes 400 päätä ruok ruokittua, kittua, hä hän aukaisee vanhaan navettaan tekemänsä tekem mänsä värkvärk käystilan ovet. Tällä hetkellä siellä sielllä odottaa odotta kolme entisöitävää vanhaa huonekalua. huonekkalua. manna@lestijoki-lehti.fi manna@le stijoki-lehti

26 ■ ”Riippumaton mietiskelijä” 9. 6. 2016 Lähetä ristikko Lestijoki, Valtakatu 9, 69100 Kannus 31.8.2016 mennessä. Arvomme 2 yllätyspalkintoa! Nimi E-mail: Osoite Puh. ■ LESTIJOKI

LESTIJOKI ■ 27 ■ 9. 6. 2016 SUOMIAUTOT SUOMI AUTOT Toholammin ukolta! Mercedes-Benz C180 CDI BE T A -13 Premium Business avantgarde, aj. 200tkm, suomi-auto, aut.ilm H .........22 800 €(sis. ALV) Audi A6 (2.6) V6 2.6 Automaatti, -96 levännyt pari vuotta, ollut pois liikennekäytöstä 500 € Mazda 5 (1.6) Rek. 7:lle, MPV 1,6TD -11 Dynamic Business (HG2) 12 500 € Honda CR-V (2.2) NELIVETO 2.2i-CTDi Elegance 4wd -08 Land Rover Freelander (1.8) -95 NETTO TARJOUS! Nissan Qashqai (2.0) 1-omistaja, -08 TurboDiesel, Neliveto, Automaatti, Runs.varust. 14 900 € 1 000 € WV Golf , 1.6 Comfortiine 5d -08 Volvo V70 2.4 Classic Sportswagon 103kw -06 Parhaalla vw:n koneella , ilmast. ym. aj.145 tkm aj. 233tkm, suomi-auto, ilmastointi, Bens. M H...................................................8900 € H.................................................7 400 € Ford Mondeo 1,6 110hv Trend M5 Wagon -08 aj. 189tkm TILAVA FARKKU, ilmastointi, H..................................................8 500€ Mercedes-Benz C 180 4d A Classic SED -01 suomiauto, HUOM AJ. VAIN 139tkm, Bens. Aut. H.................................................6 900 € VW Transporter 2.0 TDI 62 KW -12 aj. 96tkm, pitkä, pariovet, kromi-putket, ym. alv.väh.oik. H................................. 23 900 € Seat Altea1,6 Stylance -07 aj. 152 tkm, parhaalla ja lujalla vw:n koneella, ilmast. H.................................................6 800 € www.nettiauto.com/hmaunula Autovälitys Peugeot 307 (1.6) Saapuu viikolla 24. XR 1.6 5-ovinen -03 2 600 € Renault Laguna (2.0) -00 Katsastettu 13.5.2016, Automaattivaiht., 2.0 Farmari Laguna, Ilmastoitu 1 500 € Renault Laguna (1.8) 1.8 16V Authentique, 5-ovinen Skoda Superb 2,0 TDI 140 4x4 Elegance DSG -11 Autom., ilmast. aj. 269tkm, TODELLA SIISTI JA HYVÄKUNTOINEN H...................................14 900 €(sis. ALV) -02 4 900 € 13 500 € Nissan Maxima (2.0) Automaattivaiht., V6 2.0-24 QX Mazda 6 HB 1,8 Classic Business 5MT 5ov -10 Viistoperä henkilöauto aj. 82tkm, ilmastointi H............................................... 14 900 € H. Maunula -02 1 600 € Myös iltaisin ja vkl:sin, SOITA! P. 0400-561 884 Seat Cordoba 1.9 SDI Signo 4d -01 Just kats. Jakor vaihd.Uudet renk, aj. 200tkm H............1 400 € Saab 9-3 2.2TiD SE 5d -00 juuri kats ,uusi syöttöp. ,hyvät renk. aj. 398tkm H...1 800 € Citroen C3 1.4 5-OV -04 Ilmast ym.varusteet, aj. 132tkm H.....................2 600 € Skoda Fabia1.4 16V Classic Combi -06 aj. 214tkm, ilmastointi H............................3 400 € Fiat Scudo 2,0 JTD -04 alv. väh. oik. llmastointi, uusi-keulanen, aj. 175tkm H ..........4 800 € Citroen Jumpy 1.9 TD SX -99 uudet kitkat kats. uusittu kytkin, startti H............1 900 € Fiat Carado 2,3 JTD Asuntoauto -12 sis.väh.veron aj. 92tkm, rek 6:lle, ilmast., cruise, webasto ym H.........39 800 € Volvo XC70 (2.4) 185hv D5 AWD -06 SUMMUM NELIVETO 14 500 € Volvo XC90 (2.4) 185hv D5, 6-vaiht. -08 manuaali, 1-omistaja, 19 900 € Toyota Corolla (2.0) -03 Ilmastoitu ja todella hyväkuntoinen 2.0 D4D LineaTerra 2 900 € Toyota Corolla (1.4) 5-ovinen 1.4 VVT-i LineaTerra HB -05 NYT RAHOITUS MYÖS ILMAN KÄSIRAHAA! 5 900 € Max luottoaika 84kk, auton iällä ei merkitystä. SOITA P. 040 056 2393 • www.auto-assa.com Myös ilt. ja viikonloppuna esä k Seppo Savinainen, Puistotie 4, TOHOLAMPI l l e e t ai l a h s t i a a v a t t jaksi lue ! Tilaa AUTO-ÄSSÄ AUTOKAUPPAA AVOIMIN KORTEIN MYÖS VAIHTO JA RAHOITUS TILAUSOHJEET Voit tilata: Lestijoki-lehti 1 kk 10 + 1 viikko kaupan päälle! € Sähköpostitse: tilaukset@lestijoki-lehti.fi Soittamalla puh. 020 750 4469 (ma-pe 8-16.30) Voit tilata myös kätevästi tekstiviestillä: 10e (väli) kptilaus (väli) Lj (väli) lehdensaajan yhteystiedot numeroon 16323. Esim. 10e kptilaus Lj Tiina Tilaaja, Isokatu 5, 67100 Kokkola Tilausmaksu 10 € veloitetaan puhelinlaskunne yhteydessä. Mikäli tilaat lahjaksi, lisää viestin loppuun maksajan yhteystiedot.

28 ■ 9. 6. 2016 Tervetuloa Kesäostoksille! Kesän juhliin ja menoihin! POISTOERÄ miesten farkkuja LAUKUT –20% 5,hajakokoja Valtakatu l k 1, Kannus Puh. 06 870 056 Avoinna: Ma-to 9.30-17.00, pe 9.30-18, la 10-14 Ullavantie 1, Toholampi p. (06) 885 885 Avoinna: ma-pe10-17 la 10-14 ! n o o n e m Kesä 10€ www.taavettijatiina.fi Myös XLISTOT MALL Parturi-Kampaamo Tytti Avoinna: ma-to 9-17, pe 9-18, la 9-14 MYYDÄÄN UUSI SAUNARAKENNUS P. 040 158 1779 Myös kynsien kestolakkaus! Avoinna: MA ja KE 12-19 TI, TO ja PE 9-16 KOKO KESÄN KUKAT – SUORAAN PUUTARHALTA! - Puut, pensaat, perennat - Kekkilän mullat, lannoitteet sekä Koti & piha tuotteet - Neudorffin luonnonmukaiset kasvinsuojeluaineet sekä lannoitteet Kankaita Lankoja Maton ja poppanakuteita Kodin tekstiilejä Vaatteita (Novitan) Vahakankaita (yli 100 kuosia) Ompelutarvikkeita ym.ym. TERVETULOA TEKEMÄÄN Palvelemme: EDULLISIA LÖYTÖJÄ! ma-pe 9-17, la 9-13 heinäkuun lauantait Löydät meidät suljettu myös Facebookista. LÖYTÖLAAKSO LÖYTÖLAAKSO Valtakatu 24, Kannus. Puh. (06) 870 201 Lestintie 8 as. 3 69440 Lestijärvi - Hyötykasvien taimet; tomaatit, kurkut, paprikat, chilit, yrtit LESTIJOKI Hyvät ja huokeat valikoimat: • JUHLAMEKOT • TRIKOOMEKOT • TUNIKAT • NEULETAKIT • BOLEROT • HAMEET • PUSEROT • CAPRIT • SORTSIT • T-PAIDAT • TOPIT • HUIVIT • KORUT HUOM! Tarjousrekistä lasten senttikokoja 128-164 ■ Hirsirakenteinen, 100 mm hirrellä, käsintehty. Pituus 3,80m, leveys 2,80m, korkeus keskeltä n. 3m. 5.500€ ilman kiuasta, 6.500€ kiukaan kanssa. Kysy lisää 040 372 5064. NUOHOUSPALVELU Jarmo Korkeaniemi Halsua ja Lestijärvi • Puh. 0400 137 892 • Nuohoukset • Ilmastointikanavien puhdistus • Sisäpiiput • Kattoturvatuotteet asennettuna LAADUKASTA RAHKAKUIVIKETURVETTA NYT HÄÄTÖ JA KYELEL!Ä PUUTARHAN LÄHT EI TOIVOTUILLE VIERAILLE! Neudorffin turvalliset luonnonmukaiset vaihtoehdot tuholaisten torjuntaan! Kirvoille - Neudorffin luonnonmukainen Spruzit tuholaisten torjunta-aine. Heti valmis sumute a’ 12,90 tiiviste a’ 14,50 Muurahaisille – Neudorffin muurahaissirote, syöttirasiat tai muurahaisaerosoli. KEKKILÄ Puutarhamulta 50L isompi PUSSI 90 l 16 5 kp Bendersin PIHA- JA MUURIKIVET HETI VARASTOSTA! Aurinkoenergian hyödyntämistä ihmisten ja eläinten hyväksi Avoinna Ark. 7.30-20, La 9-18, Su 13-18 Juhannusaattona ja juhannuksena suljettu Juhannuksen jälkeen: Ark. 8.30 – 17, La 9-14, Su suljettu Numersintie 2, KANNUS, puh. 870 486 www.karpinviherkeskus.fi Seuraa puutarhan kesää ja kukkaloistoa Facebookissa Alavieska, p. 040 553 2919 www.jukuturve.fi