SOTAINVALIDI 3 / 2016 KRIGSINVALIDEN Sotainvalidien Veljesliiton äänenkannattaja Mitä sotesta pitäisi tässä vaiheessa tietää? Sivut 8–9 Perinneyhdistykset: millaista oli alueenne sotainvalidien yritystoiminta? Sivu 12 Vinkkejä parempaan uneen! Sivut 18–19 Sotainvalidit ovat erilaisia. Lue lapsena vammautuneen tarina. Sivut 40–41 Nuori nainen teki osansa lottana. Sivut 44–45 Poliisi neuvoo: älä päästä tuntemattomia kotiisi! Tarmo Ahti pani kampoihin kotiinsa tunkeutuneelle naiselle. Teema: Vanhusten turvallisuus. Sivut 13–17 Sotainvalidit edellä käyden – vammoista huolimatta.

2 Sisällys SOTAINVALIDI 3 / 2016 Tässä lehdessä 4 Veteraanipalkinto Perhoon Anja Hakalalle 5 Sotainvalidin omainen: tilaa itsellesi oma, ilmainen lehti! 6 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaalle korkein tunnustus 7 Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla vietettiin Oulussa 27.4. 8–9 Ylitarkastaja Hanna Nyfors: ”En olisi huolissani sotainvalidien puolesta sote-uudistuksessa.” Lain mukaan 10 Laki: Sotilasvammakorvausten haitta-aste rajat 11 Valtiokonttori: Apuvälineiden korvaaminen 12 Perinneyhdistykset selvittämään sotainvalidiosastojen vanhaa yritystoimintaa Sivut 7 Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla Oulussa Sivut 13–17 Poliisi kehottaa vanhuksia varovaisuuteen Teema: Vanhusten turvallisuus 14–15 Sotainvalidi Tarmo Ahti oli ryöstetty jo kerran – toista kertaa siinä ei onnistuttu! 16–17 Komisario Johanna Sinivuori antaa vinkkejä, kuinka pitää itsensä ja omaisuutensa turvassa. Hyvinvointi 18 Hyvän unen jäljillä 19 Ikääntyneen ruokavalion peruskivet 20 Puolisojäsenyyden historiaa 22 Piirit toimivat Sivu 42–43 Tutustu veljeskoteihin! 40–41 Minäkin olen sotainvalidi. Lapsena vammautuneen Marjatta Haggrénin tarina. 42–43 Esittelyssä neljä veljeskotia Hengellinen 44–45 Isän paluu sodasta Hartaus: Nuoret tytöt tiesivät tehtävänsä 46–50 Krigsinvaliden Veljesliiton keskustoimisto on suljettuna kesälomien vuoksi 4.–29.7. 51 Esittelyssä kirjat Rauhaton rauha sekä Rivissä ja rivin edessä Aurinkoista kesää! 52 Huumori: Ristikko ja sudoku 54 Aino Koskela on Puolustusvoimien ensimmäinen naispuolinen kapellimestari iStock/maisicon Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus 3 Puolisojäseniä ei jätetä Markku Honkasalo l Sotainvalidien aviopuolisot ovat aina kuuluneet Veljesliiton huoltopiiriin. Sotien aikana ja heti niiden jälkeen oli tärkeää, että sodissa vammautuneiden ohella pidettiin kokonaisvaltaisesti huolta myös heidän perheistään. Valtion sotavammaisille maksamissa korvauksissa huomioitiin myös omaiset. Elinkoron omaiskorotusta maksettiin niin aviopuolisoille kuin alaikäisille lapsille. Samalla tavalla kaatuneiden omaisille, sotaleskille ja sotaorvoille maksettiin huoltoeläkettä. Puolisot olivat usein myös aktiivisesti mukana Veljesliiton toiminnassa osastojen naisjaostoissa. Tärkeintä oli kuitenkin heidän vuosikymmeniä jatkunut työ sotainvalidipuolisoidensa tukena. Useilla sotavammaisilla ja muilla rintamamiehillä sodan painajaiset seurasivat mukana vuosikymmeniä. Yhteiskunta ei kyennyt tarjoamaan kriisiapua, mutta puolisot olivat tukena tässäkin asiassa. Veljesliitossa ei ole puolisoitakaan unohdettu, vaikka ennen 1980-lukua asia ei juuri tullut esille edes juhlapuheissa. Ensimmäinen konkreettinen tunnustus puolisoiden työlle tuli valtion taholta vuonna 1981, jolloin alkoi vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutus. Tosin hallituksen esityksessä todettiin yhdeksi perusteeksi se, että puolisot jaksaisivat entistä kauemmin hoitaa sotainvalidipuolisoitaan. Tärkeintä oli tarve pitää huolta puolisoista myös jatkossa. Sotainvalidit itse ovat aina osanneet antaa arvon puolisoidensa työlle ja tuelle. Ikääntymisen myötä tämä arvostus on kasvanut. Suunniteltaessa Veljesliiton tulevaisuutta 2000-luvun alussa syntyi ajatus liiton puoli- sojäsenyydestä. Taustalla oli tietosuojalainsäädännön vaatimukset rekisterien pitämisestä, mutta tärkeintä oli tarve pitää huolta puolisoista myös jatkossa. Puolisot ja etenkin lesket ovat nyt kiinteämmin mukana sotainvalidiosastojen toiminnassa ja osastojen purkautuessa he siirtyvät sotainvalidijäsenten tavoin sotainvalidipiirien henkilöjäseniksi. Liiton tuki kentälle on viime vuodet ollut aiempaa runsaampaa liiton hoitolaitosten myynnin ansiosta ja huomattava osa tästä tuesta on kohdistunut puolisojäsenille mm. kuntoutus- ja virkistysleirien sekä avustajatoiminnan muodossa. Veljesliiton jäsenenä on nyt noin 3 000 sota­ invalidia sekä 9 000 puolisoa ja leskeä. Jatkossa puolisojäsenten suhteellinen osuus Veljesliiton jäsenistöstä kasvaa. Liiton tulevaisuutta suunniteltaessa on jo otettu entistä enemmän huomioon puolisojäsenet. Myös Sotainvalidi-lehti on huomioinut heidät lehden sisällössä. Uskon, että joukostamme jo poistuneiden sotainvalidiveljien harras toive on ollut, että Veljesliitto pyrkii huolehtimaan heidän leskistään loppuun saakka. l Markku Honkasalo pääsihteeri Alakerta Tällä palstalla voi harrastaa sotainvalidityöhön liittyvää kevyttä, mielellään huumoria sisältävää muistelua. Onnistuneen puheen pitämisestä Juhani Saari l Olin 1970 -luvun alkupuolella vasta melko lyhyen ajan ollut valtion tapaturmavirastossa sotainvalidien korvausneuvontaa ja -hakemuksia käsittelevä lakimies. Erään sotainvalidiosaston puheenjohtaja kävi silloin luonani hoitamassa osastonsa jäsenten asioita. Siinä ohessa hän pyysi minua osastonsa kesäjuhlaan pitämään puheen, jossa voisin kertoa valtion osuudesta sotainvalidien asioiden hoidossa. Kesäjuhlapäivän lähestyessä soitin osaston sihteerille tarkistaakseni, kuinka juhlaan pitäisi pukeutua. Vastaus oli suurin piirtein, että ”se on vaan sellainen ulkona tapahtuva leppoisa kesäjuhla; pukeudu niin kuin itse parhaaksi näet”. Niinpä helteisenä heinäkuun sunnuntaina saavuin juhlapaikalle rennosti lyhythihaiseen kesäpaitaan ja vaaleisiin lomahousuihin pukeutuneena. Kauhukseni huomasin jo kaukaa, että sotainvalidit ja muut juhlavieraat istuivat jo hyvissä ajoin paikalla tummissa puvuissa kunniamerkit rinnassaan. Puheenpito tuossa tilanteessa ei ollut ihan helppoa. Hieman oloa sentään ennen kotiin lähtöä kevensi, kun juhlaa seuranneen kahvituksen jälkeen satuin kuulemaan sattumalta erään sotainvalidin sanovan toiselle, että ”oli sen pojanklopin puheessa kyllä meille tärkeää asiaakin.” Toinen tällainen puheen pitämiseen liittyvä yllättävä tilanne sattui ollessani jo Veljesliiton pääsihteeri. Pääsihteerin toimenkuvaan on aina kuulunut käydä keväisin mahdollisimman monen piirin vuosikokouksessa esittämässä liiton tervehdys ja ajankohtaiskatsaus. Erään piirin silloin jo iäkäs, suuresti arvostamani sotainvalidipuheenjohtaja soitti minulle ennen vuosikokousta. Hän pyysi lähettämään aikomani tervehdyspuheen tekstin etukäteen hänelle, jotta samoja asioita ei tulisi kerrotuksi kahteen kertaan. Kuumeisesti mietin, mitä itse sanon, kun vuoroni tulee. Alkaessaan avata piirin vuosikokousta hän kaivoi povitaskustaan puhetekstin ja alkoi puhua. Pari ensimmäistä lausetta kuultuani huomasin, että hänhän puhuu oman puheeni tekstiä. Kuumeisesti mietin, mitä itse sanon, kun vuoroni tulee. Valitettavasti kokousväki joutui sitten puheessani moneen kertaan kuulemaan: ”Kuten arvoisa puheenjohtajanne jo kertoi, niin …” Saman päivän iltana piirin puheenjohtaja soitti minulle ja pyysi tapahtunutta anteeksi. Hän kertoi laittaneensa vahingossa taskuunsa lähettämäni puheen oman puheensa sijasta ja jännittäneensä sen verran puheen pitämistä, ettei huomannut kokouksessa pitäneensä ”väärän puheen”. Myöhemmin tavatessamme muistelimme tapahtunutta iloisin mielin. l Juhani Saari

4 Ajankohtaista Veteraanipalkinto Anja Hakalalle l Kaatuneiden muistosäätiön puheenjohtaja Ahti Sirkiä luovutti perholaiselle Anja Hakalalle veteraanipalkinnon kunniakirjoineen. Tunnustus tuli veteraanien hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta ansioituneesta ja pyyteettömästä työstä. Saatesanojensa aluksi Sirkiä kertasi lyhyesti Kaatuneiden muistosäätiön historiaa: ”Kun sodan jälkeen näytti ilmeiseltä, että Suomen Aseveljien Liiton ja Lotta Svärd -järjestön toiminnat ”hitleriläisinä” lakkautetaan, perustettiin Sankarivainajien muistosäätiö varojen pelastamiseksi. Nimi ei kuitenkaan kelvannut neuvostoliittolaisille, joiden mielestä heitä vastaan taistelleet eivät voineet olla sankareita, ja näin päädyttiin Kaatuneiden muistosäätiöön. -- Säätiö piti ensin leirejä sotaorvoille ja sotaleskille sekä järjesti heille ammattikursseja. 1960-luvulla ruvettiin järjestämään myös ammattikoulutusta. 1970-luvulla käynnistyi sotaveteraanijärjestöjen tukeminen, joka jatkuu edelleen. -- Kuntoutustoiminta sekä kotimaassa että ulkomailla oli ennen isossa roolissa, mutta nyttemmin on siirrytty veteraanien välittömään tukemiseen eli avustetaan esimerkiksi silmälasien tai muiden tarve-esineiden hankinnassa. Kriteerit täyttyivät hyvin Anja Hakalan saamia veteraanipalkintoja luovutetaan valtakunnallisesti vuosittain vain kolme. Palkinnon arvo on 2 500 euroa. Sirkiä kertoi käyneensä jo Tuusulassa, jossa palkinnon sai Matti Kulmala, ja Orivedellä, jossa hän palkitsi Pentti Karppasen. – Anja Hakala halusi saada palkintonsa täällä Perhon sotainvalidien ja veteraanien kevätjuhlassa, jossa hän kokee olevansa omiensa keskuudessa, Ahti Sirkiä sanoi. Kaatuneiden muistosäätiön puheenjohtaja Ahti Sirkiä luovutti perholaiselle Anja Hakalalle veteraanipalkinnon kunnia­kirjoineen. – Kunniakirjalle asetetut kriteerit Anja Hakala täyttää loistavasti. Hän on toiminut pitkään kunnan ja seurakunnan luottamustehtävissä samoin kuin monissa järjestöissä. Hän on myös ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa yli 30 vuotta ja vetänyt veteraanileirejä 34 kertaa. Hän on muutenkin vieraillut veteraanien luona ja kantanut huolta heidän hyvinvoinnistaan. Perhon seurakunta muisti Anja Hakalaa kirja- ja kukkalahjoin. Anja Hakala kiitti Kaatuneiden muistosäätiön puheenjohtajaa Ahti Sirkiää saamastaan kunnianosoituksesta. Anjalla on kolme lasta, jotka ovat kaikki kouluttautuneet opettajiksi. Anjan mielestä lapset ja lapsenlapset ovat aarteita. – Sitä olen vain toivonut, että lapsilla olisi töitä ja että he tulevat eläneeksi. Olen iloinen siitä, että he ovat löytäneet paikkansa, mutta en minä millään tavalla ylpeä ole, Anja toteaa. Anjan Antti-puoliso menehtyi sydänkohtaukseen kaksitoista vuotta sitten. – Sellaista luopumistahan elämä on ollut, ensin lapset ja sitten puoliso. Varmaan vapaaehtoistyö on osaltaan täyttänyt tyhjiötä, Anja arvelee. l Teksti ja kuva Sakari Vainionpää Teksti on tiivistelmä Perhonjokilaakso-lehdessä 5.5. julkaistusta artikkelista. Aivoinvalidien vuosikokous l Veljesliiton Aivoinvalidit ry:n vuosikokous pidettiin Helsingissä ravintola Lyonissa 22. huhtikuuta. Kokouksen alussa puheenjohtaja Seppo Kanerva toivotti liiton pääsihteerin Markku Honkasalon tervetulleeksi yhdistyksen kokoukseen. Kokouksen ja yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Seppo Kanerva ja sihteeriksi Lars Löflund. Muiksi jäseniksi valittiin Raimo Kosonen varapuheenjohtajana ja Taito Vesala sekä Lasse Heikkilä jäseninä. Puheenjohtaja totesi, että päättynyt vuosi oli yhdistyksen 75. toimintavuosi. Kun kymmenen vuotta aiemmin oli jäseniä ollut vielä 1 632 henkeä, oli heitä tämänhetkisen tiedon perusteella elossa enää 163. Toimintasuunnitelmana on suorittaa perinteinen Viron Saarenmaan kuntoutusmatka Kuressaareen 31.7.–7.8. yhdessä Helsingin sotainvalidipiirin kanssa sekä avustaa jäseniä kutakuinkin matkan hinnalla, jos ahdinkoon joutuneiden avustusanomuksia tulee. Kokouksen jälkeen pääsihteeri kertoi liiton keskeisistä ja ajankohtaisista asioista. Kokouksen päätteeksi nautittiin Lyonin maittava lounas. l Seppo Kanerva Aivoinvalidien vuosikokous 22.4. Helsingissä.

Ajankohtaista 5 Pääministeri lupasi avopalvelut myös pieniprosenttisille sotainvalideille l Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Oulussa 27.4. juhlapuheen piti pääministeri Juha Sipilä (kesk). Puheessaan hän viittasi tulevaan, itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen ja valtioneuvoston haluun panostaa vielä kerran sotiemme veteraanien palveluihin. Keskiössä ovat erityisesti kotona asumista tukevat palvelut. Kaikkien sotainvalidien oikeus sosiaalihuollon avopalveluihin toteutuu maa- liskuun alussa, kun haitta-asteraja poistuu. Tätä koskevat päätökset on jo tehty. Tämän lisäksi hallitus haluaa turvata sen, että kaikilla rintamaveteraaneilla on mahdollisuus saada tarpeitaan vastaavat, maksuttomat, kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut. – – Hallitus valmistelee omalta osaltaan tarvittavat päätökset syksyyn mennessä ja varautuu kohdistamaan kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden kus- tannuksiin tuntuvan lisäpanoksen ensi vuoden alusta lukien. Jokainen rintamaveteraani ansaitsee täyden tukemme. Tämä tarkoittaa, että avopalvelujen haittaasteraja laskee 1.3.2017 alkaen 10 prosenttiin. (toim. huom.) l Virkistys- ja kuntoutusmatka Viron Kuressaareen l Aivoinvalidit ry järjestää yhdessä Helsingin sotainvalidien kanssa perinteisen virkistysmatkan Viron Kuressaareen 31.7– 7.8. Matkan hinta on 550 e, josta yhdistys korvaa 250 e kustakin sotainvalidista saattajineen. Sotainvalidien puolisot ja lesket yksinään voivat osallistua matkalle samoin eduin. Majoitus 2 hengen huoneissa, yhden hengen huoneen lisämaksu 100 e. Tavaroiden kuormaus VL- matkojen bussiin Helsingin Länsisatamassa 31.7 klo 7.20–7.30, sitten siirtyminen lippujen jakoon terminaaliin. Laiva lähtee klo 8.15. Ruokailun 2. kattaus. Tulo Tallinnaan klo 12 ja Kuressaareen klo 18. Majoitus Hotelli Ryytliin. Päivällinen, lääkärintarkastuksia illalla ja aamulla. Paikkoja on varattu 35 hengelle. Matkalle voi osallistua myös tuttavia täydellä hinnalla ja joitakin tukihenkilöitä samoin eduin, mikäli on vapaita paikkoja. Ohjelma Kuressaaressa: 1.8. ip lähtö kiertoajelulle ja kalastusmatkalle kenrl. Pentti Lehtimäen johdolla Pidulaan. Matkalla kala-ateria. 2.–6.8. aamupala, hoidot ja päivällinen. 7.8. klo 9.15 lähtö Tallinnaan. Laivalla päivällinen juomineen. Paluu Helsinkiin noin klo 21. Ilmoittautuminen matkalla maksamalla 300 e / lähtijä Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piirin tilille FI83 1009 3000 2172 76  sekä puhelimitse piirin toiminnanjohtajalle Terhi Sileniukselle p. 09 478 50243 tai 050 5834654. Ilmoittautuminen päättyy juhannukseen mennessä. l Kuntoutusmatkan tauolla Kuressaaressa kesällä 2014 vas. piirin pj Seppo Kanerva sotainvalidit Lars Löflund ja Taavetti Makkonen, sotaveteraani Kaarlo Martikainen, sotainvalidit Paul Voss ja Ahti Annala ja kenraali Pentti Lehtimäki matkalla kalastuspaikalle. Omainen – tilaa oma Sotainvalidi-lehti veloituksetta! Omaistilaus tuo Sotainvalidi-lehden jäsentemme asioita hoitaville henkilöille kotiin kannettuna viidesti vuodessa. l Veljesliitto tarjoaa sotainvalidien, puolisoiden ja leskien omaisille, tai heidän asioitaan hoitaville henkilöille mahdollisuuden tilata oman Sotainvalidi-lehden veloituksetta. Tällä Veljesliitto haluaa varmistaa sitä, että sotainvalideja ja puolisojäseniä koskeva tieto välittyy varmasti myös hei- dän arjessaan mukana oleville henkilöille. Sotainvalidi-lehdessä on ajankohtaista asiaa koskien sotainvalidien ja puolisojäsenten edunvalvontaa sekä Valtiokonttorin asiantuntijoiden kirjoituksia. Lehdessä pyritään tarjoamaan jäsentemme arkea helpottavaa tietoa ja esitellään mahdollisia uusia toimintamalleja. Piirit toimivat -sivuilla voi tutustua jokaisen sotainvalidipiirin (19 kpl) toimintaan. Lehdet ovat luettavissa myös sähköisesti osoitteessa www.sotainvalidit.fi. Sotainvalidi-lehti ilmestyy viidesti vuodessa. Tilauslomake löytyy tämän lehden sivulta 39. l

6 Ajankohtaista Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaalle korkein tunnustus l Suomen Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa sai tämän vuoden Puolustusvoimien lippujuhlapäivän korkeimman kunniamerkin, 1. luokan Vapaudenristin rintatähtineen. Rintamaveteraanien Veteraani-lehdessä 2/2016 julkaistussa haastattelussa Honkamaa kommentoi Veteraanipäivää, jota vietetään nykyisessä muodossaan viimeistä kertaa Lahdessa vuonna 2017. – Veteraanipäivä ei kalenterista häviä, silloin liputetaan ja se on hyvä. Minimissään näen tä- Muistamme Kari Manner * 22.3.1941 † 23.3.2016 Kari Manner tuli ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lyseosta 1959 ja valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulus- Muistamme Yrjö Luukkonen * 5.10.1924 † 8.5.2016 Koivistolla syntynyt Yrjö Luukkonen määrättiin maaliskuussa 1943 alokkaaksi Viestikoulutuskeskukseen. Varsinainen varusmiespalvelus alkoi 1.1.1944 ja vajaan kuukauden päästä hän sai siirron rintamalle Viestipataljoona män perinteen siirtämisenä, Honkamaa sanoo. Hänen mielestään veteraanipäivää ei jatkossakaan tarvitse yhdistää mihinkään päivään vaan sitä vietetään sodan päättymisen kunniaksi. – Siinä on kyllä syytä liputtamiseen, Honkamaa toteaa. l Sakari Honkamaa sai 1. luokan Vapaudenristin rintatähtineen. Kuva: Puolustusvoimat ta 1968. KHT-tutkinnon hän suoritti 1973. Kari Mannerin asiakkaina oli lukuisia kotimaisia yrityksiä, kuten Outokumpu, ja Rautaruukki. Hän oli innostunut ja asiantunteva tilintarkastaja, joka suhtautui työhönsä ja asiakkaisiinsa suurella empatialla. Vähitellen Kari Manner siirtyi syrjään suurimmista tilintarkastustoimeksiannoista ja perehtyi erityisesti perhe- ja pienyritysten, yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden sekä julkisen sektorin tilintarkastuskysymyksiin. Tässä vaiheessa Kari myös asetti elämänarvonsa uudelleen järjestykseen. Työkeskeisyyden sijaan tulivat perhe- ja vapaa-aika sekä inhimillisemmän kokoiset asiakkaat ja asiakkaiden talousasiat. Kari Manner aloitti Veljesliiton valvontatilintarkastajana jo vuonna 1968, liiton varatilintarkastajana vuonna 1971 ja varsinaisena tilintarkastajana vuonna 1974. Yli neljä vuosikymmentä jatkunut tehtävä liitossa antoi hänelle poikkeuksellisen näköalapaikan Veljeslii- ton työhön, talouteen ja myös sotainvalidien hoitolaitoksien toimintaan. Tilintarkastustehtävistä Kari Manner luopui vasta 2011 saavutettuaan tuolloin voimassa olleen KHT-tilintarkastajan eroamisiän. Vuonna 2012 hänet valittiin Veljesliiton hallitukseen ja liiton sijoitustoimikuntaan, joten hänen laaja-alainen asiantuntemuksensa oli edelleen Sotainvalidien Veljesliiton käytettävissä. Kari Mannerin kesät kuluivat veneillessä ja mökkeillessä. Talvikaudet oli omistettu Ranskan harrastukselle. Hän oli ehdoton seuramies ja ehtymätön tarinankertoja. Tarinat liittyivät useimmiten savolaisuuteen, Savon murteeseen ja kaskut savolaisiin merkkihenkilöihin. Kari Manner oli ahkera ja energinen elämänsä loppuun saakka eikä vakava sairauskaan näyttänyt häntä lannistavan. Hannu Riippi ja Jarmo Lohi, kirjoittajat ovat Kari Mannerin oppipoikia, työtovereita ja ystäviä; Markku Honkasalo, Veljesliiton pääsihteeri 23:een Syvärin Voimalaitokselle. Maaliskuussa 1944 Yrjö sai jälleen siirron oppilaaksi Jalkaväen Aliupseerikouluun Hämeenlinnaan, jossa koulutettiin puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluvat aliupseerit. Kurssilla sattunut paha loukkaantuminen keskeytti sotilas­ opinnot ja aiheutti pysyvän vamman. Sotilas­ arvoltaan Yrjö Luukkonen oli ylikersantti. Luukkonen kouluttautui insinööriksi ja teki varsinaisen elämäntyönsä Karhulan Ammattikoulun rehtorina, joka rupeama kesti 25 vuotta. Yrjön asiantuntemusta käytettiin koko Kymenlaakson ammattikoulutuksen kehittämisessä. Yrjölle mieluisista harrastuksista mainittakoon Rotary-toiminta sekä liikunta, erityisesti lentopallo. Jo 1950-luvun alussa Yrjö Luukkonen toimi Veljesliiton Pirkka-Hämeen piirihallituksessa. Jyväskylän seudun Sotainvalidit ry:n hallituksen jäsen hän oli vuodesta 1984 alkaen ja osaston puheenjohtaja 1993–2012. Saman ajan hän toimi myös Sisä-Suomen piirin hallituksessa sekä muutaman vuoden Jyväskylän kaupungin Veteraaniasian neuvottelukunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Sotainvalidien Urheiluliiton johtokunnan jäsen hän oli 1984–2005. Yrjö Luukkosen järjestötyön merkittävin saavutus ja pysyvä muisto on sotainvalideil- le ja muille veteraaneille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen tarkoitetun Telkänpesän palvelukeskuksen aikaansaaminen. Yrjö toimi Jyväskylän seudun sotainvalidien ja Jyväskylän kaupungin perustaman Sotainvalidien Asuntosäätiön hallituksen puheenjohtajana 1993–2013 ja oli hallituksen jäsen kuolemaansa saakka. Parikymmentä vuotta sitten perustetusta palvelukeskuksesta on kolmen laajennuksen myötä kehittynyt kokonaisuus, joka tarjoaa kodin tai hoitopaikan 150 ikäihmiselle ja työtä yli 100:lle hoitoalan ammattilaiselle. Ansioistaan hänelle myönnettiin mm. 3. luokan Vapauden Risti, sotainvalidien ansioristi, Vapauden Ristin tunnuksella ja nauhoilla varustettu liiton pienoislippu sekä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi. Moni totesi suru-uutisen kuultuaan: ”Siitä ei mies paremmaksi voi tulla. Yrjön kaltaisia miehiä isänmaa tarvitsee niin sodan kuin rauhankin aikana.” Me kaikki voimme yhtyä näihin sanoihin. Kaipaamaan jäävät puolison sekä lasten perheiden lisäksi laaja veteraanien ja ystävien joukko. Kyösti Tomperi Puheenjohtaja Jyväskylän seudun Sotainvalidit ry.

Ajankohtaista 7 Veteraanipäivää juhlittiin Oulussa l Huhtikuun 27. päivä Oulussa järjestettiin kansallisen veteraanipäivän pääjuhla. Ouluhalliin oli järjestäjien mukaan tullut jopa 2 500 ihmistä, joista n. 500 oli veteraaneja, juhlistamaan veteraanien päivää. Päivän teemana oli Vastavirtaan nousee lohen suku – Motströms stiger laxarnas släkte, mikä näkyi hienosti itse pääjuhlassakin. Päivä käynnistyi juhlallisella lipunnostolla ja hartaudella. Päivän avasi virallisesti Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Hartaudesta vastasivat piispa Samuel Salmi ja metropoliitta Elia. Päivän aloituksen ja pääjuhlan alkamisen välillä ihmisillä oli mahdollisuus tutustua paikalla olleisiin näyttelyihin, joiden aiheina olivat asepuvut, kunniamerkit sekä kalusto sekä suomenhevonen. Myös vapaaehtoinen maanpuolustustyö esittäytyi paikalla. Totuttuun tapaan juhlassa vieraina olivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolisonsa rouva Jenni Haukio. Presidenttipari jakoi juhlan yhteydessä paikallisille veteraaneille myönnettyjä Suomen valkoisen ruusun 1. luokan mitaleita. Ennen pääjuhlaa vieraat söivät lounaan. Pääministerin kertoi omista veteraanisukulaisistaan Kaupungin puolesta juhlaan tervehdyksensä lausui kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen. Puolustusvoimien tervehdyksen puolestaan toi Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Oululainen sotainvalidi Jouko Korhonen sai kunnian pitää veteraanin puheenvuoron. Korhonen onnistui puheessaan hyvin ja toi koko veteraanipolven kokemukset lähelle omien kokemustensa kautta. Juhlapuheesta tilaisuudessa vastasi pääministeri Juha Sipilä. Puheessaan Sipilä muisteli sota-ajasta selviytymistä sekä sitä, mitä kaikkea jälleenrakennus ja yhteiskunnan voimistaminen kansalaisiltaan vaati. Sipilä kertoi myös isoisästään, joka oli kotoisin Karjalasta ja joka oli mukana puolustamassa Suomen itsenäisyyttä. Sipilä muistutti, kuinka maa on ennenkin nostettu kovalla työllä ja sitä samaa tahdonvoimaa ja yhteistyötä tarvitaan taas tänä päivänä. Puheensa loppupuolella Sipilä kertoi hallituksen suunnitelmista muistaa ja kunnioittaa sotiemme veteraaneja Suomen tulevana juhlavuonna. Pääjuhlassa musiikista vastasi Lapin sotilassoittokunta. Juhlassa nähtiin myös tanssia sekä lämminhenkistä vuoropuhelua ”isoisän ja lapsenlapsen” välillä. Isoisän roolissa nähtiin Hannu Pelkonen, pikkupojan roolissa katsojat sekä paikalla että televisioiden ääressä hurmasi Daniel Helakorpi. Seuraava, vuoden 2017 veteraanipäivän pääjuhla järjestetään Lahdessa. l Teksti Marja Kivilompolo Kuvat Jaani Föhr Kuvassa pikkulottana ollut Raili Anias sekä sotainvalidit Kalervo Anias ja Jaakko Laivamaa. Alueen veteraanit saivat heille myönnetyt mitalit hienossa seurassa. Eila Hilli ja Marjatta Turunen, molemmat Oulun rintama­naisia ja Veljesliiton jäseniä, olivat paikalla heidän juhlassaan.

8 Sote-uudistus SOTE – missä mennään? Sote-uudistus puhuttaa. Vähitellen siihen liittyvät muutokset alkavat selvitä, mutta työtä riittää. Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Hanna Nyfors kertoi sotesta sen, mitä Sotainvalidilehden lukijoiden pitäisi siitä tässä vaiheessa tietää. l Merkittävin uudistus sotainvalidien kannalta koskee palvelujen järjestämisvastuuta. – Uudistuksen myötä kunta ei ole enää palvelunjärjestäjä vaan jatkossa palvelunjärjestäjä on maakunta, joita tulee 18. Toinen iso muutos nykyiseen verrattuna on se, että järjestäjä ja tuotanto erotetaan toisistaan, Hanna Nyfors sanoo. Nyfors näkee, että järjestelmän uudistus tuo etuja myös rintamaveteraaneille heidän asioidensa hoidossa. – Nyt toimintatavoissa on ollut kunnittain suuria eroja. Jatkossa isompi alue tulee vastaamaan palveluista ja vaihtelu vähenee, kun rahat menevät vain 18 alueelle sen sijaan, että ne menisivät jokaiselle kunnalle erikseen. Sotilasvammalaki takaa sotainvalidien hoidon Sotainvalideja koskeva hoito ja korvaukset sisältyvät sotilasvammalakiin. Sekin vaatii pientä sisällöllistä tarkennusta palvelunjärjestäjistä puhuttaessa, mutta suuria muutoksia siihen ei ole odotettavissa. – En usko, että sotilasvammalaki voi kovasti muuttua, sillä se kuuluu erityislainsäädäntöön, missä ei varmaan mitään heikennyksiä tule. Päinvastoin, siellä on mahdollisuuksia vielä laajentaa edunsaajia. Isona muutoksena ensi vuoden alkupuolella tulee 10 %:n sotainvalidien oikeus avopalveluihin, mutta laitospalveluja muutos ei vielä koske. Tässä Nyfors näkeekin mahdollisuuden sote-uudistuksen myötä, jos laitospalvelujen prosenttirajaa halutaan laskea asteittain. Valtiokonttorin rooli Valtiokonttori on ollut sotainvalideille tuttu toimija pitkään ja se on ollut maksajana sotainvalideille lain mukaan kuuluvissa palveluissa ja etuuksissa. Palvelurakenteen muuttuessa Valtiokonttorin rooli sotainvalidien kohdalla on vielä avoinna. – Valtiokonttorin rooli on vielä kysymysmerkki. Voi käydä niinkin, että valtio ohjaa rahat suoraan sote-alueelle, joten kysymys kuuluu, tarvitaanko siinä välissä Valtiokonttoria? Nyfors miettii. Hän kuitenkin korostaa, että näin yksityis- STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston ylitarkastaja Hanna Nyfors kertoi sote-uudistuksen vaikutuksista sotainvalidien sekä heidän puolisojensa ja leskiensä elämään. kohtaisiin asioihin uudistuksen valmistelussa ei ole vielä päästy. Nyforsin oma näkemys on, että koska sotainvalidien määrä vääjäämättä vähenee, olisi nykyinen Valtiokonttorin ja sotainvalidien välinen järjestelmä järkevää säilyttää sellaisenaan loppuun asti. Veljeskotien tulevaisuus Sotainvalideille tuttuja veljes- ja sairaskoteja sote-uudistus koskee merkittävästi, sillä niistä tulee oman alueensa palveluntuottajia siinä missä muistakin paikoista – erikoisasemaa niille tuskin voidaan antaa. – Tässä vaiheessa on erinomaisen tärkeää, että talojen hyvät palvelutuotteet ja profilointi tuodaan esille siinä maakunnassa, jossa valmisteluja tehdään. Nyt siellä kartoitetaan nykytilannetta ja sitä, kuinka paljon kuntoutus- ja tulevaisuudessa tarvitaan, Nyfors sanoo. Valtakunnalliset linjaukset menevät kotihoidon suuntaan. Onkin oleellista kysyä, kuinka paljon pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitaan muulle väestölle. – Uskon, että sotilasvammalaki pitää huolen sotainvalidien pääsystä laitokseen mutta ongelmana on laitoksen ylläpitäminen, jos muuta asiakaskuntaa ei ole, Nyfors miettii. Vaikka veljeskodeissa käsitellään samankaltaisia asioita, ei niissä voida mennä yhden ja saman kaavan mukaan, sillä maakunnissa sairastavuus ja ikärakenne ovat erilaisia. Veljeskodit ovat haasteen edessä, mutta mieluummin Nyfors näkisi sen mahdollisuutena. Taloissa on vankka osaaminen kuntoutuksesta sekä asiakkaiden arvostuksesta. Nämä pitäisi siirtää myös muihin ja tuleviin asiakkaisiin.

Kolumni 9 SOTE – SOTESTA – SOTEEN, miten tähän on tultu? Kuntoutuksen paikka uudistuksessa Hanna Nyforsin vastuualueena uudistuksen valmistelussa on kuntoutus eli hän pitää huolen, että se löytää paikkansa sote-uudistuksessa ja mahdollisesti vielä vahvistaa kuntoutuksen asemaa kokonaisuudessa. – Nykyjärjestelmässä kuntoutus on ollut asiakkaan kannalta palvelukokonaisuudesta liian irrallaan. Esimerkiksi iäkkäällä ihmisellä on monia palveluja ja ne muodostavat palvelukokonaisuuden. Kuntoutuksen rooli on tupannut jäädä siitä syrjään, Nyfors kertoo. Kuntoutuksen merkitys hyvinvoinnin kannalta tiedetään, mutta sen saaminen itsestään selväksi osaksi palvelukokonaisuutta on ollut hankalaa. – Kuntoutusjärjestelmä on muotoutunut vuosien mittaan pala kerrallaan. Eri järjestelmät ovat uudistaneet lainsäädäntöään toisistaan erillään: milloin kyse on ollut Kela-kuntoutukseen vaikuttavasta Kela-uudistuksesta ja ammatillisesta kuntoutuksesta, joka taas on kytketty eläkeuudistuksiin. – Nämä ovat tehneet järjestelmästä hajanaisen, ja sitä on ollut vaikeaa johtaa ja ohjata. Rajapinnat ovat hyvin hankalia ja asiakas on voinut pudota ulkopuolelle. Nyt kuntoutus on mahdollista saada hyvin mukaan sote-uudistukseen ja sairaalayksiköistä puhuttaessa on erikseen mainittuina myös kuntouttavat sairaalat. Neuvontaa valinnan vapauteen Yksi iso muutos sote-palveluissa tulee olemaan asiakkaan valinnan vapaus: mitä palveluja se tulee koskemaan ja miten se tullaan käytännössä hoitamaan. – Kykenevätkö ikäihmiset valitsemaan itselleen parhaat palvelut? Veteraaneille ja muille ikäihmisille tarvitaan tässä neuvontaa. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on panostettu palveluohjaukseen: siellä on henkilö, joka neuvoo ikäihmisille mistä he palvelunsa valitsevat. Valtakunnallisesti palvelunjärjestäjille annetaan yhtenäiset laatukriteerit, jotka valittujen palveluntuottajien tulee täyttää. Soteuudistusta valmistellaan paraikaa eri tahoilla ja sen toteutumiseen tarvitaan useampia lakeja. Muutoksia valmistellaan kuitenkin rinnakkain, sillä erillisistä laeista huolimatta ne kuuluvat oleellisesti toisiinsa. – Järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta. Sittenkin edessä on vielä siirtymäaika, eli menee aikaa, että kaikki on täysillä toiminnassa, Nyfors toteaa. l Kuva ja teksti Marja Kivilompolo Sotainvalidi-lehdessä tullaan jatkossa seuraamaan sote-uudistuksen kehitystä ja sen vaikutuksia sotainvalideihin sekä puolisojäseniin eri haastateltavien kautta. Kun vilpittömästi kaikille kansalaisille tarkoitettua hyvää asiaa aletaan käyttää politikoinnin välineenä, voi lähes kaikki mennä pahasti vinoon ja tärkeätkin hankkeet kariutua. Tulee muistaa, että sote-uudistus on kaikkien kansalaisten kannalta arvokas ja tärkeä asia ja siihen tulee suhtautua sen vaatimalla vakavuudella. Sote-uudistuksen varjolla on pyritty jo useiden vuosien ajan rakentamaan monia yhteiskunnallisia uudistuksia. On ajettu kuntauudistusta eli kuntien lukumäärän oleellista vähentämistä, maakuntahallinnon rakentamista, sosiaali- ja terveyspalvelujen ottamista lähes kokonaan pois kunnilta, rahoituksen keskittämistä valtiolle, jne. Suomessa on jo vuosikymmenien ajan, voisipa Vesa Ekroos sanoa jo yli 100 vuoden ajan, toiminut varsin hyvätasoinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Koko järjestelmän perustana olivat kunnanlääkärit ja kunnansairaalat ja kuntien ylläpitämät sosiaalipalvelut vammaispalveluineen sekä vanhainkodit. Sitä ovat kaikkina aikoina täydentäneet erinomaisella tavalla yksityiset palveluntuottajat eri muodoissaan. En muista ainuttakaan vuotta, jolloin kuntien toiminnassa ei olisi puhuttu säästämisestä. 1950-luvulta alkaen haluttiin Suomesta rakentaa hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet, kehdosta hautaan, luvattiin kattaa verovaroin tuotetuilla palveluilla. Tämä harhakuva on kuitenkin sitten vuosien saatossa valitettavasti pahasti järkkynyt. Kansalaisten omavastuu omasta sosiaali- ja terveysturvastaan on koko ajan kasvanut ja on nyt jo noin 25 prosenttia kokonaiskustannuksista. 1950–1960-luvuilla rakennettiin maahamme varsin korkeatasoinen ja kattava keskussairaalaverkosto huolehtimaan erikoissairaanhoidon tarpeista. 1970-luvulla rakennettiin lähes joka kuntaan perusterveydenhuollon tarpeisiin terveyskeskukset, joista useissa kunnissa haluttiin tehdä kunnan vaurauden ja päättäjien vallan symboleita. Noilla vuosikymmenillä valtiolla ja kunnilla tuntui olevan runsaasti varallisuutta näiden mittavien investointien rahoittamiseen. 1970-luvun alussa iskikin sitten ns. öljykriisi, jonka jälkeen en tähän päivään mennessä muista ainuttakaan vuotta, jolloin valtion ja kuntien toiminnassa ei olisi puhuttu säästämisestä, leikkaamisesta, tehokkuuden lisäämisestä ja veronkorotuksista sosiaali- terveydenhuollon tarpeiden rahoittamisessa ja tuottamisessa. 1990-luvun alussa perustettiin sairaanhoitopiirikuntayhtymät, joiden omistus jakautui niiden jäsenkunnille. Kaikissa sairaanhoitopiireissä oli ylimpinä päättäjinä vain ja ainoastaan poliittisin perustein valittuja luottamushenkilöitä, vaikka mielestäni hyvään johtamiseen olisi tarvittu myös muita ammattilaisia. Samoin sairaanhoitopiireille luotu tuloslaskelma, tase ja peruspääomajärjestelmä ei ole mahdollistanut aitoa taseen kautta johtamista. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että sairaanhoitopiirien johtaminen on liiallisesti perustunut kuntien kulloiseenkin taloustilanteeseen ja mm. riittävistä poistoista ei ole pystytty huolehtimaan. Samantyyppistä poliittisten voimasuhteiden mukaista johtamishimmeliä ollaan kai nytkin rakentamassa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja koskien. Kun julkisen terveydenhuollon piiriin kerran pääsee, voi olla vakuuttunut, että saa parhaan mahdollisen hoidon. Todettakoon kuitenkin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaneen ja yhä edelleen tuottavan erinomaisia ja laadukkaita palveluja. Kun julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin kerran pääsee, voi olla vakuuttunut, että saa parhaan mahdollisen hoidon. Suuri kiitos kaikille siitä! Tätä kaikkea ollaan siis nyt uudelleen rakentamassa entistä ehommaksi, kustannustehokkaammaksi, tuottavammaksi, laadukkaammaksi ja tasapuolisemmaksi palvelujärjestelmäksi suuren sote-uudistushankkeen puitteissa. Tulevan uuden toimintamallin rakenteista olemme jo saaneet tipoittain tietoa mm. päivystyssairaalasuunnitelman osalta. Kun sote-lakiesitys ja siihen liittyvät muut lakiesitykset aikanaan tulevat, on mielenkiintoista nähdä, miten ne luovat pohjan ja edellytykset tuottaa kansalaisille entistä parempia, laadukkaampia ja tasapuolisempia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Niitä odotellessa … Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija, Veljesliiton hallitusammattilainen

10 Lakimies Sotilasvammakorvausten haitta-asterajat Seppo Savolainen liiton lakimies l Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan puheessa 27.4.2016 pääministeri Sipilä lupasi, että 10 %:n haitta-asteen sotainvalidien oikeus sosiaalihuollon avopalveluihin toteutuu 1.3.2017. Useiden muiden korvausmuotojen saaminen sen sijaan edellyttää jatkossakin korkeampaa haitta-astetta. Sotilasvammalaissa on eri korvausmuodoille säädetty erilaisia vaatimuksia haitta-asteesta eli invalidiprosentista, joka korvauksen saamiseksi pitää vähintään olla. Tällöin tarkoitetaan sitä invalidiprosenttia, joka on sotavamman tai sairauden perusteella vahvistettu Valtiokonttorin tai vakuutusoikeuden päätöksellä. Sotainvalidien haitta-asteet on määritelty viiden prosentin tarkkuudella välillä 10–100 prosenttia. Jos korvausviranomaisen arvioima haitta jää alle 10 %:n, ei tarkkaa prosenttia määritellä. Alle 10 %:n sotainvalidien korvausoikeus rajoittuu vain tarpeellisiin sotavamman tutkimus- ja hoitokuluihin. Muiden sotilasvammakorvausten osalta edellytetään vähintään 10 %:n haitta-astetta. 10 %:n sotainvalidien oikeudet Kun sotavammasta johtuva haitta-aste on 10 % tai sitä enemmän, maksaa Valtiokonttori korvauksena sotavamman aiheuttamasta haitasta elinkorkoa. Sen suuruus määräytyy haitta-asteen mukaan, esimerkiksi 50 %:n sotainvalidin elinkorko on viisi kertaa suurempi kuin 10 %:n sotainvalidin saama elinkorko. Vähintään 10 %:n haitta-asteen perusteella on mahdollisuus käydä kerran vuodessa valtion korvaamassa yleisessä terveydentilantarkastuksessa. Valtiokonttorilta voi lisäksi hakea maksusitoumuksen terveydentilaa koskevaan erikoistutkimukseen. Sotilasvammalain mukaisen kuntoutuksen edellytyksenä on myös vähintään 10 %:n haitta-aste. Samaa rajaa sovelletaan jalkahoitojen ja pienapuvälineiden korvaamiseen. Merkittävä lievävammaisten käytettävissä ole- Taulukko eräistä prosenttirajoista Sotainvalidin työkyvyttö­myysaste Sotainvalidin omat korvaukset Omaisten korvaukset sotainvalidin kuoltua 10 %  • elinkorko • yleisen terveydentilan tarkastus kerran vuodessa ja tarvittaessa erikoistutkimus • kuntoutus • asunnon välineet, laitteet ja muutostyöt • jalkahoito 3/vuosi • pienapuvälineet (120 €) • (avopalvelut 1.3.2017 ?) • kertakaikkinen korvaus leskelle ja alle 17-vuotiaalle lapselle 10–25 prosentin sotainvalidin jälkeen 15 %  • kunnalliset avopalvelut (koti-, asumis- ja liikku- mista tukevat palvelut, kotisairaanhoito, omais­ hoidon tuki) 20 %  • täydennyskorko • sairausapulisä • kunnalliset avopalvelut • laitoshoito, muunkin kuin korvatun vamman takia • hautausapu 30 %  • kuntoutus • neljä viikkoa + välikuntoutus tai avo- tai päiväkuntoutus • täydennyskorolle lievemmät tulorajat • huoltoeläke leskelle ja alle 17-vuotiaalle lapselle, määrä 1/3 täydestä huolto-eläkkeestä, 17 vuotta täyttäneelle lapselle opiskelun tai vajavuuden perusteella • lisähuoltoeläke • lesken kuntoutus, jos mies kuollut vuoden 1960 jälkeen 40 %  50 %  • korotettu sairausapulisä • sotainvalidin aviopuolison kuntoutus • huoltoeläke 3/4 täydestä huoltoeläkkeestä 60 %  80 %  • huoltoeläke 1/2 täydestä huoltoeläkkeestä • elinkorkoon korotettu omaiskorotus • täysi huoltoeläke Korvatun vamman tai sairauden tarpeellinen hoito korvataan riippumatta työkyvyttömyysasteesta. va tukimuoto on sotilasvammalain mukainen asunnon muutostöiden korvaus. Vähintään 15 %:n sotainvalidit Kuntien 15–100 %:n sotainvalideille järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon avo- ja kotipalvelut korvataan valtion varoista. Vuoden 2017 maaliskuusta lukien haitta-asterajan pitäisi laskea 10 prosenttiin. Vähintään 20 %:n sotainvalidi Vähintään 20 %:n haitta-aste antaa mahdollisuuden päästä Valtiokonttorin maksusitoumuksella laitoshuoltoon ja valtio korvaa myös kuntien järjestämän pitkäaikaishoidon. Pienien tulojen perusteella vähintään 20 %:n sotainvalidi voi saada täydennyskorkoa. Sotainvalidin omien tai puolison siviilisairauskulujen vaikeuttaessa toimeentuloa on mahdollista hakea Valtiokonttorilta sairausapulisää. Haitta-aste 30 % tai enemmän Vaikeavammaisilla, vähintään 30 %:n sotainvalideilla on oikeus saada enemmän kuntoutusta kuin sitä lievemmin vammautuneilla. Täydennyskorkoa myönnettäessä heihin sovelletaan lievempiä tulorajoja. Korotetun sairausapulisän ja erillisen puolisokuntoutuksen kohdalla on sotainvalidilta vaadittava vähimmäishaitta-aste 50 %. Sodassa hyvin vaikeasti vammautuneet 80–100 %:n sotainvalidit saavat elinkoron omaiskorotuksen korotettuna. Omaisten korvaukset Sotainvalidin haitta-asteprosentilla on merkitystä myös hänen kuolemansa jälkeen maksettavien korvausten kohdalla. Valtiokonttori maksaa hautausavun 20–100 %:n sotainvalidien kuoleman jälkeen. Toimeentulon vaikeutumisen perusteella 10–25 %:n sotainvalidien lesket voivat hakea sotilasvammalain mukaista kertakaikkista korvausta Valtiokonttorilta. Jatkuvaa huoltoeläkettä maksetaan vähintään 30 %:n sotainvalidien leskille. Huoltoeläkkeen suuruus on myös porrastettu sotainvalidille vahvistetun haitta-asteen perusteella, kuten ohessa olevasta taulukosta on todettavissa. Täysi huoltoeläke edellyttää vähintään 80 %:n haitta-astetta tai että kuolema on johtunut sotavammasta. Kuntoutusta voivat hakea ne sotainvalidien lesket, joiden sotainvalidipuolison haitta-aste oli vähintään 40 %. Miksi prosenttirajoja? Sodan jälkeen suurin avun tarve oli vaikeavammaisilla sotainvalideilla. Valtion niukat varat oli tarpeen kohdistaa ensisijaisesti tälle ryhmälle. Veljesliiton vuosikymmeniä jatkuneen työn pohjalta on sotilasvammalain prosenttirajoja saatu vähitellen alennettua ja tämä on tavoite jatkossakin. Rahoituksen saaminen valtion talousarvioon on kuitenkin aina hidastanut näitä tarpeellisia uudistuksia. l

Valtiokonttori 11 Juha-Pekka Honkanen Apuvälineiden korvaaminen l Apuvälineillä tuetaan invalidin itsenäistä selviytymistä arjessa ja parannetaan asumisturvallisuutta. Niiden tarkoitus on myös omalta osaltaan edistää kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Seuraavassa on yhteenveto niistä eri apuvälineistä, joita Valtiokonttori korvaa sotainvalideille sotilasvammalain nojalla. Apuvälineen tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta Valtiokonttori korvaa sotilasvammalain nojalla korvattujen vammojen tai sairauksien vuoksi tarpeelliset ja kustannuksiltaan kohtuulliset apuvälineet. Tavallisia korvattavia apuvälineitä ovat esimerkiksi ylä- ja alaraajaproteesit, tukisidokset, polvi- ja nilkkatuet, tukiliivit, rollaattorit, pyörätuolit, silmälasit, kuulokojeet paristoineen ja muut kuulovammaisten apuvälineet. Ennen apuvälineen hankkimista korvatun vamman tai sairauden johdosta on suositeltavaa pyytää maksusitoumus etukäteen kirjallisesti tai puhelimitse Valtiokonttorilta. Valtiokonttorissa selvitetään onko apuväline sotilasvammalain nojalla korvattava. Invalidi voi apuvälineasiassa kääntyä myös suoraan terveyskeskuksen, apuvälineliikkeen tai proteesikeskuksen puoleen, jotka yleensä hoitavat asioimisen ja korvauksen hakemisen Valtiokonttorilta. Kuulokojeen ja muiden kuulovammaisten apuvälineiden hankkimiseksi voi kääntyä keskussairaalan tai yksityisen lääkäriaseman kuulontutkijan puoleen, joka suorittaa kuulokojekokeilun ja tarkistaa muiden apuvälineiden tarpeellisuuden. Kuulokoje ja muut kuulovammaisen apuvälineet voidaan korvata, jos kuulon huonontumisesta on korvattu sotilasvammalain nojalla vähintään 5 prosenttia. Silmälasit korvataan, jos on vähintään 20 %:n haitta-aste silmävammasta tai -sairaudesta. Silmälasit korvataan myös niille, joiden haitta-aste aivovammasta on vähintään 30 %. Apuvälineiden hakeminen on pyritty tekemään joustavaksi. Maksusitoumus apuvälineen hankintaa varten voidaan antaa usein puhelimitse. Kirjallista hakemusta varten hakemuslomake löytyy Valtiokonttorin verkkosivuilta. Hakemuksen tueksi ei yleensä tarvita lääkärin suositusta. Toimintaterapeutin tai fysioterapeutinkin suositus riittää. Mikäli kyse on kalliista apuvälineestä Valtiokonttori saattaa kuitenkin pyytää lääkärinlausunnon tai muun asiantuntijan arvion korvattavuuden selvittämiseksi. Mikäli invalidi on itse maksanut apuvälineen, siitä voi hakea korvausta Valtiokonttorilta jälkikäteen alkuperäisen kuitin perusteella. Sairausapulisänä korvattaviin kuluihin voi sisältyä monenlaisia apuvälineitä kuten esimerkiksi potkupyörät, rollaattorit, suihkutuolit, silmälasit ja kuulokojeet. Myös puolisolle hankittu apuväline, kuten esimerkiksi puolison silmälasit voidaan korvata sairausapulisänä. Todettakoon kuitenkin, että leskellä ja muulla elinkoron korotukseen oikeuttavalla omaisella ei ole oikeutta saada sairauskuluistaan sairausapulisää sotainvalidin kuoleman jälkeen. Kulut voidaan ottaa huomioon sotainvalidin kuolinpäivään saakka. Turvapuhelimen osalta sairausapulisässä otetaan huomioon kohtuulliset hankinta- ja käyttökustannukset. Sairausapulisää voidaan hakemuksesta myöntää vain jo maksettujen kulujen perusteella. Sairausapulisää voidaan myöntää enintään laissa määrätty enimmäismäärä, joka vuoden 2016 kulujen osalta on 3 334,41 euroa. Pienapuvälineet Asunnon muutostyöt Vähintään 10 %:n sotainvalideille Valtiokonttori korvaa laskujen tai kuittien perusteella arvonlisäveroineen enintään 120 euroa maksavat päivittäisten toimintojen apuvälineet. Rollaattoreiden osalta hintaraja on 130 euroa. Edellytyksenä on, että pienapuväline tulee invalidin omaan käyttöön ja että invalidi tarvitsee apuvälinettä ja siitä on hänelle hyötyä. Pienapuväline voidaan korvata, vaikka sen tarve ei johdu korvatusta vammasta tai sairaudesta, mutta pienapuvälineen korvaaminen perustuu aina tarveharkintaan. Korvausta voi saada useampaankin kuin yhteen pienapuvälineeseen. Jos pienapuväline maksaa yli 120 euroa tai rollaattori yli 130 euroa, Valtiokonttori ei korvaa sitä lainkaan pienapuvälineenä. Tällaisessa tapauksessa Valtiokonttori ei korvaa pienapuvälinettä 120 euroon tai rollaattorin osalta 130 euroon asti, vaikka sotainvalidi olisikin valmis maksamaan ylimenevän osuuden. Näissä tilanteissa apuväline voidaan korvata vain, jos sen tarve johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. Yleisimpiä korvattavia pienapuvälineitä ovat esimerkiksi kävelykepit, kyynärsauvat, jääpiikit, liukuesteet kenkiin, sukanvetolaitteet, tartuntapihdit, suihkujakkarat ja suurennuslasit. Valtiokonttori korvaa myös asunnon muutostöinä monenlaisia kotona asumista helpottavia apuvälineitä. Tällaisia tavallisimpia asunnon muutostöitä ovat esimerkiksi tukitankojen, kaiteiden, tartuntakahvojen ja vuoteen nousutuen asentaminen sekä suihkutuoli. Asunnon muutostöiden korvaaminen edellyttää, että invalidilla on sotilasvammalain nojalla myönnetty vähintään 10 %:n haitta-aste. Lisäksi hänellä on oltava sellainen toimintakykyä ja liikuntakykyä haittaava vamma tai sairaus, että muutostyö on näiden vuoksi välttämätön ja tarpeellinen. Muutostyön tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon myös invalidin siviilivammat ja sairaudet. Korvaus voidaan myöntää vain invalidin vakinaiseen asuntoon. Vuonna 2016 asunnon muutostyökorvauksen enimmäismäärä on 13 070 euroa. Sairausapulisä Vähintään 20 %:n sotainvalidi voi hakea sotilasvammalain mukaan korvausta siviilisairauskuluista sairausapulisänä. Invalidin omien kulujen lisäksi voidaan sairausapulisässä ottaa huomioon myös elinkoron korotukseen oikeuttavien omaisten, kuten puolison sairauskulut. Sairausapulisän myöntämisen edellytyksenä on, että invalidin toimeentulon voidaan katsoa vaikeutuneen sairauskulujen vuoksi. Sairausapulisä on toimeentulosidonnainen korvaus. Sen vuoksi tietyt tulorajat ylittävälle invalidille määrätään omavastuuosuus. Kuntapalvelut Kunnan tehtävänä on järjestää asukkailleen lääkinnällinen kuntoutus, johon sisältyy apuvälinepalvelu. Valtiokonttori korvaa kunnalle ja kuntayhtymälle kustannukset vähintään 15 %:n sotainvalidille lääkinnällisenä kuntoutuksena annetusta apuvälineestä. Tavallisimpia Valtiokonttorin tällä perusteella kunnille ja kuntayhtymille korvaamia apuvälineitä ovat kuulokojeet ja rollaattorit. Invalidi voi saada käyttöönsä myös kalliita apuvälineitä, kuten hoitosängyn kotona tai palveluasunnossa asuessaan. Lisätietoja apuvälineiden korvaamisesta voi tiedustella asiakaspalvelusta p. 0295 50 3070. Asiakaspalvelun sähköpostiosoite on sove.info@valtiokonttori.fi. Tietoja on löydettävissä myös Valtiokonttorin kotisivulta www.valtiokonttori.fi. l Jyrki Helske lakimies

12 Sotainvalidien Perinnejärjestö Sotainvalidit alueenne yrittäjinä? l Sotainvalidit ja heidän piirinsä sekä osastonsa ovat historiansa aikana rahoittaneet toimintaansa mm. yritystoiminnalla. Monella paikkakunnalla onkin yhä toiminnassa olevia yrityksiä, joiden juuret johtavat sotainvalideihin. Millaista yritystoimintaa teidän alueellanne oli? Syyskuun 5. päivä Suomessa vietetään Yrittäjän päivää. Tuohon päivään mennessä olisi tarkoitus, että perinneyhdistykset olisivat selvittäneet oman alueensa sotainvalidien yritystoimintaa ja voisivat antaa alueellisille medioille mielenkiintoisia juttuvinkkejä taustatietoineen. Taustatyössä ja arkistojen kaivamisessa apua perinneyhdistysten väki saa sotainvalidipiiristä. Tämä voi olla myös oiva tapa tutustua oman piirin / osaston historiaan, jos se ei ole vielä ennestään tuttua. Yhteinen ohjeistus kesäkuussa Kaikki perinneyhdistykset saavat tehdä yritys-kampanjansa parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta Perinnejärjestön ja Veljesliiton yh- Avustajatoiminnan kuulumisia l Sotainvalidien Avustajatoiminnassa on meneillään sen 18. toimintavuosi. Kukapa olisi aikoinaan uskonut, että hanketoimintaa on mahdollisuus jatkaa näinkin pitkään. Avustajatoiminta on saanut vuosittain merkittävän osan tuloistaan työvoimahallinnolta, koska se on työvoimapoliittinen hanke. Kolmisen vuotta sitten laskettuna summa oli lähes viisi miljoonaa euroa vuodessa. Hankkeessa tavoitteita on molemmilla osapuolilla. Työvoimahallinto odottaa, että me työllistämme, koulutamme ja saamme avustajina toimineet työntekijämme siirtymään pysyviin työsuhteisiin avoimille työmarkkinoille. Avustajan työssä he saavatkin hyvän työkokemuksen ja palkitsevan työn veteraaniasiakkaidemme parissa. Veljesliiton jäsenpalvelua Sotainvaliditalouksille jäsenpalveluna toteutettu toiminta on vastaavasti antanut jäsenistöllemme mahdollisuuden asua omassa kodissaan entistä pidempään tämän lisäavun turvin. Toiseksi, hankerahoituksen ja avustajien saaman palkkatuen turvin avustajatoiminnan asiakasmaksut on saatu pidettyä kohtuullisina, jotta pienituloisimmatkin jäsenet ovat voineet käyttää palvelua hyväkseen. Samalla se on mahdollistanut pitkään työttömänä olleille hyvän työkokemuksen, mahdollisuuden kouluttautua työsuhteensa aikana sekä parantanut työllistymismahdollisuuksia työsuhteen jälkeen. Viime vuonna lähes 44 % työsuhteensa avustajatoiminnassa päättäneistä ei palannut enää takaisin TE-toimiston asiakkaaksi, mikä ylittää kirkkaasti vastaavanlaisten hankkeiden tulokset. Tästä hanke onkin saanutkin jatkuvasti hyvää palautetta työministeriöstä. dessä miettimä vapaamuotoinen ohjeistus toimitetaan perinneyhdistyksille kesäkuun aikana. Siinä kerrotaan tarkemmin myös siitä, mitä tiedoilla tehdään. Veljesliiton tiedottaja auttaa perinneyhdistyksiä paikallisten medioiden kontaktoimisessa ja arkistolöytöjen käsittelyssä. l Sotainvalidien yritystoimintaa kartoittamaan! Kuvassa Savonlinnan sotainvalidien naisjaoston kioski elokuvateatteri Linnanhovin eteisaulassa 1950-luvulla. Työllistämisrahat tiukoilla Viimeiset kaksi vuotta työllisyysmäärärahat ovat vähentyneet ja tulevaisuudessa ne näyttävät supistuvan edelleen. Tälle vuodelle kaikki avustajatoiminnan aluehankkeet eivät saaneet enää hankerahoitusta. Tulevaa vuotta, itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuotta silmällä pitäen, on Rine (Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta) ryhtynyt jo toimiin ottamalla yhteyttä työ- ja elinkeinoministeriöön turvatakseen hankkeen jatkumisen tulevinakin vuosina. Tarkoituksena on muistuttaa avustajatoiminnan tärkeydestä sotainvalideille ja erityisesti heidän puolisoilleen ja leskilleen, jotta kotona asumista pystyttäisiin turvaamaan avustajatoiminnan avulla tulevinakin vuosina. Kolmas sektori työllistäjänä Työ- ja elinkeinoministeriö on perustanut myös työryhmän, jossa kolmannen sektorin työllistämisen roolia pohditaan seuraaville kahdelle vuodelle. Tässä työryhmässä on mukana myös avustajatoiminnan projektijohtaja Eija Kilgast. Lisäksi avustajatoiminta tekee kiinteää yhteistyötä kuntien etujärjestön, Kuntaliiton kanssa. Suunnitteilla on syksylle yhteisiä kuntatilaisuuksia eri puolilla Suomea. Tilaisuuksien tavoitteena on tuoda esiin kuntien ja avustajatoiminnan yhteiset tavoitteet niin työllistämisessä kuin veteraanien kotiavun järjestämisessä. Kyseessä on kaikkien osapuolten etu, jossa jokainen osapuoli hyötyy toiminnasta ja nämä toimintamuodot täydentävät toinen toisiaan. Henkilökohtaisia avustajia koulutetaan Avustajatoiminnassa on tänä vuonna alettu kouluttamaan henkilökohtaisia avustajia. Avustajatoiminnassa saatu työkokemus ja oppilaitoksessa suoritettu teoriakoulutus yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Päivi Kerminen kertoi projektipäälliköiden kokoontumisessa keväällä TEM:n näkemyksiä kolmannen sektorin roolista välityömarkkinoilla. antavat avustajille paremmat mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille. Yksi koulutuskurssi käynnistyi huhtikuussa Helsingissä ja toinen toukokuussa Tampereella. Koulutus hyödyttää myös avustajatoiminnan asiakkaita laadukkaammalla asiakastyöllä. Avustajatoimintaa pyritään siis jatkamaan tulevinakin vuosina mahdollisuuksien mukaan. Tähän tähdätään myös vaikuttamistoimilla ja asian esillä pitämisellä. Vaikka kaikilla alueilla ei hankerahoitusta ole enää saatu, on muutamalla paikkakunnalla pystytty toimintaa jatkamaan omarahoitteisena toimintana. Tällöin kuitenkin osa puuttuvista tuloista on jouduttu korvaamaan asiakasmaksujen korotuksilla. Siitä huolimatta asiakasmaksut on saatu pidettyä edelleenkin varsin edullisina verrattuna yksityisiltä yrityksiltä ostettuihin palveluihin. l Teksti Eija Kilgast

Vanhusten turvallisuus Teema 13 ” Nyt en päästä varasta menemään!” Ikäihmiset ovat usein varkaille helppo kohde, sillä he luottavat ihmisiin eivätkä pysty puolustautumaan yhtä hyvin kuin nuoret. Tarmo Ahti, 100, pani kampoihin kotiinsa tunkeutu­neelle naiselle. Komisario Johanna Sinivuori muistuttaa ikäihmisiä muutamasta asiasta, joita he voivat itse tehdä suojatakseen omaisuutensa.

14 Teema Vanhusten turvallisuus Kodin puolustaja Varsinais-Suomen Koskella asuva 100-vuotias sotainvalidi eli jännittäviä hetkiä, kun hänen kotiinsa tunkeuduttiin. Aikaisemmin hänen kotoaan oli jo varastettu rahaa, joten mies päätti pitää kutsumatonta vierasta aloillaan. Tarmo kiittelee pitkästä iästään muun muassa hyvää huumorintajua. Sadassa vuodessa asenne ratkaisee. l Reipas 100-vuotias sotainvalidi Tarmo Ahti toivottaa vieraansa tervetulleeksi ja ottaa tottuneesti hyvän asennon, jotta voi kertoa edesottamuksistaan. Hän aloittaa palaamalla ajassa taaksepäin kaksi vuotta, jolloin viekas nainen huijasi tiensä pahaa aavistamattoman Tarmon kotiin. – Nainen soitti ovikelloa, tervehti minua kädestä ja puhutteli minua etunimelläni. ”Tarmo, mä tulin sinua katsomaan, mutta mulla on kova vessahätä, niin käyn ensin nopeasti vessassa”, nainen sanoi minulle. Mutta nainen ei mennytkään vessaan vaan suuntasi olohuoneeseen, mitä huononäköinen Tarmo ei nähnyt. Kun nainen palasi, alkoi Tarmo tiedustella vieraansa nimeä. Nainen totesi pistäytyvänsä pikaisesti naapurin luona ja palaavansa sitten, mutta hän ei enää palannut. Rahakuori katosi lukkojen takaa Sen sijaan naapuri oli nähnyt Tarmon luona vierailleen naisen ja hälytyskellot alkoivat soida hänen päässään. – Naapuri kehotti tarkistamaan, onko kotona kaikki tavarat ja omaisuus tallessa, sillä hän oli alkanut epäillä vieraan tarkoitusperiä. Tarmolla oli kotonaan paljon käteistä, sillä hän oli juuri myynyt autotallinsa ja rahat olivat vielä kirjekuoressa lukkojen takana. – Viikko tätä aikaisemmin luonani kävi toinen nainen, ilmoittamatta, ja sanoi tulleensa haastattelemaan minua mutta sitä artikkelia en koskaan nähnyt. Epäilen, että se olisi ollut ”tie- dustelumatka”. Nainen istui lähellä kirjahyllyä ja sitä paikkaa, missä rahat olivat piilossa, Tarmo kertoo epäilyistään. Tarmo teki tapauksesta rikosilmoituksen, mutta tekijää ei saatu kiinni. Vieras nainen ryntäsi sisään Uusi tapaus sattui tänä vuonna huhtikuun alussa, kun 100-vuotiaan sotainvalidin Tarmo Ahdin ovikello soi. Hän aukaisi oven, jolloin ovella ollut noin 60-vuotias nainen ryntäsi Tarmon ohitse suoraan kohti kirjahyllyä. – Menin hänen peräänsä ja kysyin, mitä hän oikein olohuoneessa tekee. Nainen yritti karkuun, mutta sain rollaattorillani tuupattua hänet lattialle ja tukevan otteen hänen hiuksistaan, joissa oli jokin kampa tai hiussolki. Istuin alas ja pidin tiukasti kiinni, ettei hän pääsisi pakoon, Tarmo kertaa tapahtumia, joista on uutisoitu valtakunnallisissa medioissa asti. Hän ajatteli kyseessä olevan sama nainen, joka oli kaksi vuotta sitten varastanut häneltä rahaa ja päätti, että nytpä ei varas pääse karkuun! Nainen hälytti itse apua Lattialla istuessaan nainen itse hälytti apua painamalla Tarmon ranteessa ollutta hätäranneketta. Avun tulo tuntui kestävän pitkään ja tilanne oli Tarmolle raskas. Ensimmäisenä paikalle tuli kotiavustaja, joka näki tilanteen ja jännittyneen Tarmon pitelemässä naista tämän hiuksista. Tarmon luona usein vieraileva Antti Kesälä on Tarmon hyvän ystävän, nyt jo edesmenneen Lauri Kesälän poika.

Teema 15 Tarmo Ahdin uroteko pääsi useisiin lehtiin. – Sitten saapui poliisi, pillit päällä, sillä tilanne oli sekava ja nainen huusi isoon ääneen apua koko ajan. Minä ajattelin, että nyt en kyllä päästä varasta menemään, kun sain niin tuke­ van otteen. Poliisi tuli paikalle ja selvitti tilanteen. Nainen sanoi nostavansa syytteen Tarmoa vastaan pahoinpitelystä. Tarmo totesi, että senkun nostat, mutta hanki ensin lääkärinlausunto. Toistaiseksi syytteestä ei ole kuulunut mitään. – Poliisin mielestä nainen oli rikkonut kotirauhaa eikä tilanteesta tule ongelmaa, Tarmo kertoo kotonaan. Kyseessä ei ollut sama nainen, joka oli aikaisemmin varastanut Tarmolta rahaa. Vaikka Tarmo selvisi tapahtuneesta säikähdyksellä, kertoo hän tilanteen olleen hänelle raskas. Ensimmäisenä paikalle tullut kotiavustaja näki 100-vuotiaan olevan todella jännittyneessä tilanteessa, kun hän piteli naista aloillaan poliisin tuloon asti. – Se oli minulle henkisesti ja fyysisesti raskas tilanne. Yksi avustaja kävi juosten hakemassa minulle apteekista rauhoittavaa lääkettä. Varovainen pitää olla Tarmo Ahti ei usko, että tapahtuma tulee häntä tai hänen tapojaan sen enempää muuttamaan, mutta hän jatkaa yhä jo aikaisemmin opittua varovaisuuttaan. Hän ei tosin usko, että enää hänen luokseen yritetään pahat mielessä tulla. – Uskon, ettei tänne enää tulla, kun ne nyt näkivät, ettei täältä pääsekään pois noin vain. Minun kehossani on sodan jäljiltä sen verran rautaa, että se vahvistaa minua! Tarmo nauraa. Häntä harmittaa, että vielä noin korkealla iällä pitää tällaista kokea, mutta ei anna tapahtuneen viedä hänen iloista elämänasennettaan. Pitkän iän salaisuudeksi 100-vuotias sanoo hymyillen naiset, hyvän huumorintajun sekä tanssimisen. l Teksti Marja Kivilompolo Kuvat Vesa-Matti Väärä Tarmo uskoo, ettei hänen asuntoonsa enää tulla luvatta, kun varkaat ovat nyt nähneet, ettei sieltä pääsekään noin vain pois.

16 Teema Vanhusten turvallisuus Poliisin vinkeillä turvallisuutta arkeen Vanhusten on syytä olla valppaina ulkona asioidessaan sekä kotona. Maalaisjärjellä ja muutamalla vinkillä voi pysyä turvassa. l Komisario Johanna Sinivuori Helsingin poliisin hälytys- ja valvontatoimintayksiköstä kertoo vanhuksiin kohdistuneen rikollisuuden pääkaupunkiseudulla pysyneen kutakuinkin samalla tasolla viime vuosina. – Tapauksia on keskimäärin 500 tapausta vuodessa, Sinivuori sanoo. Sinivuori pitää vanhuksiin kohdistuvia rikok­sia erityisen ikävinä, sillä yleensä uhri on nuorempaan rikoksentekijään verrattuna puolustuskyvyttömämpi. Rikokset poikkeavat toisistaan maaseudulla sekä kaupungeissa. – Isommissa kaupungeissa ongelmat ovat yleensä samanlaisia kun taas maaseudulla on enemmän huonoissa aikeissa liikkuvia ovelta ovelle -kulkijoita. tuuden rajoissa ja harkiten mutta oma turvallisuus ensisijaisena mielessä pitäen. – Omaa terveyttään ei pidä lähteä vaarantamaan vaan huutaa apua ja soittaa 112:seen mahdollisimman pian. Sinivuoren mukaan asuntoon tunkeutumiset ovat harvoin uhkaavia tai väkivaltaisia tilanteita, joten jos vieras on varkaissa asunnossasi, keskity painamaan mieleesi tuntomerkkejä ja katsomaan mihin varas koskee mahdollisia sormenjälkiä varten. Tarkista mahdollisuuksien mukaan myös minne suuntaan hän lähtee ja millaisella ajoneuvolla. Myös epäilyttävistä naapurustossa ajavista autoista voi ilmoittaa hätäkeskukseen, josta tieto välittyy poliisille, sillä se voi auttaa murtojen estämisessä tai kiinni saamisessa. Systemaattinen tekotapa Sinivuoren mukaan varkaudet noudattavat usein samaa toimintatapaa. – Seurataan pankkiin menevää vanhusta, joka käy nostamassa käteistä. Sitten hänen kimppuunsa käydään ja rahat ovat poissa. Lukuisia tapauksia valvontakameroista katsoneena hän tietää, ettei uhri välttämättä ehdi edes tajuta, kuinka hänet ryöstetään, sillä väärä käsi käy taskulla ammattimaisella vauhdilla. Tyypillisiä tapauksia ovat sellaiset, joissa vieras tulee kysymään neuvoa tai jututtamaan vanhusta hyvin lähelle. Tässä vaiheessa hälytyskellojen tulisi jo soida. – Älä päästä ketään vierasta lähellesi, jos sinulla on paljon käteistä. Vaikka joku yrittäisi kysyä jotakin tai tulla juttelemaan, niin jatka matkaasi äläkä jää puhumaan hänen kanssaan, komisario Sinivuori painottaa. Hän kehottaakin nostamaan käteistä pienempiä summia kerrallaan tai käyttämään pankkikorttia. Jos pankista nostaa runsaasti käteistä, on rahat syytä laittaa sellaiseen paikkaan, johon ulkopuolinen ei pääse helposti käsiksi. Olalla keikkuva käsilaukku tai housujen takatasku eivät ole tällaisia paikkoja. Rahat on myös hyvä laittaa oikeaan paikkaan rauhassa heti ne saatuaan. Ei tuntemattomia kotiin Niin maaseudulla kuin kaupungissakin on syytä muistaa varovaisuus sen suhteen, keitä kotiinsa päästää. Komisario Johanna Sinivuoren viesti on selvä: älä päästä tuntemattomia ihmisiä kotiisi. Varkaat voivat tekeytyä esimerkiksi poliiseiksi, korjaajiksi tai sosiaalipuolen ihmisiksi. – Poliisit ilmoittavat käynnistään yleensä aina etukäteen ja tulevat yhdessä parinsa kanssa Varas ei ole aina vieras Komisario Johanna Sinivuori muistuttaa, ettei tuntemattomia pidä päästää kotiin ilman, että siitä on ensin sovittu ja vanhus on varmistanut, että kyseessä on oikealla asialla oleva henkilö. virkapuvuissa. Ja heillä on aina virkamerkki, Sinivuori painottaa. Jos asuntoon on pyrkimässä esimerkiksi Kelan työntekijä, hänen olisi tullut sopia käynnistään etukäteen, joten on syytä epäillä henkilön aikeita. Työntekijöillä on yleensä mukanaan myös henkilökortti tai muu todistus siitä, että työskentelee sanomassaan paikassa. Lähtökohtaisesti Sinivuori kuitenkin pitäisi hiukankin epävarmat tapaukset oven ulkopuolella. Poliisille tuttuja tapauksia ovat myös ”eksyneet” ihmiset, jotka tulevat kysymään tietä pahaa aavistamattomalta vanhukselta tai ovelle tulevat ihmiset, jotka pyytävät saada lasillista vettä itselleen tai lapselleen. – Tällaisessakin tapauksessa ovi pidetään kiinni ja soitetaan hätänumeroon 112. Sinivuori ymmärtää, että janoisen lapsen käännyttäminen ovelta kuulostaa julmalta, mutta vanhuksen on syytä miettiä ensimmäiseksi omaa turvallisuuttaan. Älä vaaranna itseäsi! Jos väärissä aikeissa oleva henkilö on päässyt sisälle kotiin, voi voimakeinoja käyttää koh- Valitettavasti ei ole vierasta sekään, että vanhusta hyväksikäyttävä ihminen on omaa perhettä. Kyseessä voi olla esimerkiksi varastamista tai uhkailemalla saatua rahaa. Kynnys ilmoittaa perheenjäsenen tekemästä rikoksesta on korkea, mutta se kannattaa. – Jos rahaa tai tavaraa on saatu uhkailemalla, voi vanhus olla varma, ettei se tule loppumaan vasta kun poliisi tai muu viranomainen on puuttunut peliin. Päihderiippuvaisten kynnys varastaa läheisiltäkin on matala, joten jos siihen on kerran alettu, ei se tule ilman ulkopuolista puuttumista loppumaan. Tällaisissa tilanteissa vanhuksen pitää olla rohkea, jos haluaa hyväksikäyttönsä päättyvän. Turvallisesti liikenteessä Liikenneturvallisuuden merkitys vanhusten parissa korostuu, sillä ikävuosien myötä reagointi- ja havainnointikyky madaltuu ja vanhus voi olla tahtomattaan vaaraksi liikenteessä. Sinivuori painottaa, ettei poliisi poista ikääntyneen ajokorttia kiusallaan vaan turvallisuuden vuoksi. – Poliisille voi tulla ilmoitus liikenteestä epäillystä rattijuopumuksesta mutta paikalla selviää, että kyseessä olikin iäkäs ihminen, joka ei enää ole ajokunnossa. Voi käydä niinkin, että vanhus luopuu ajo-oikeudestaan oma-aloitteisesti. Omaa ajokuntoa miettiessään on syytä huomioida sekin mahdollisuus, että esimerkiksi alentuneen tarkkaavaisuutensa vuoksi voi satuttaa itseään tai jotakin toista ihmistä. – Jopa lyhyellä ajomatkalla kodilta kauppaan voi sattua onnettomuus, Sinivuori toteaa.

Teema Iäkkäiden ihmisten hyväntahtoisuutta käytetään valitettavan usein hyväksi. Poliisi kehottaa soittamaan epäilyttävissä tilanteissa hätäkeskukseen, jossa ammattilaiset arvioivat tilanteen. Koti turvalliseksi Kotiin on syytä asentaa kunnollinen turvaketju, joka ainakin hidastaa sisään luvatta pyrkivää. Ketjua ostettaessa on syytä tarkistaa, että sen saa huononäköisempikin itse suljettua ja avattua turvallisesti. Oveen ja kiinteistöön voi myös liimata varoituskylttejä valvontakameroista. Porraskäytävissä pitäisi tarkistaa, että ovet sulkeutuvat kunnolla eikä lukkopesässä ole estettä tukkeena. Koti on syytä pitää asutun näköisenä myös silloin kun se on tyhjillään. Valon voi jättää päälle ja pyytää naapuria lakaisemaan välillä portaita sekä tarvittaessa tyhjentämään postilaatikkoa. Jos omaisuutta on varastettu, pitää siitä tehdä ilmoitus poliisille ja antaa tuntomerkit varastetuista tavaroista. – Asuntomurtoja tehdään yleensä sarjoissa, joten sitten kun sellainen saadaan kiinni, löytyy samasta paikasta muutakin tavaraa, jos niitä ei ole ehditty jo viedä pois maasta, Sinivuori kertoo. Valppaana saa siis olla, mutta maalaisjärkeä käyttäen voi omaa turvallisuuttaan parantaa jo merkittävästi. l Teksti ja kuvat Marja Kivilompolo Muista nämä! Älä päästä ketään vierasta ilmoittamatta kotiisi. Pidä turvaketjua kiinni koko ajan. Älä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään – niitä eivät tarvitse edes pankkivirkailijat. Vältä nostamasta isoja käteissummia kerralla ja kuljeta käteistä paikassa, josta sitä ei ole helppo napata. Ulkona liikkuessasi älä päästä vieraita liian lähelle itseäsi. Asioi silloin, kun muitakin ihmisiä on liikkeellä. Pidä koti asutun näköisenä esim. jättämällä valot päälle. Jos vieras tunkeutuu kotiisi, älä vaaranna omaa turvallisuuttasi. Jos koet ajokykysi heikentyneen, älä enää aja, jottet vahingoita itseäsi tai muita. Uhkailu, väkivalta ja varastaminen on aina väärin. Jotta se loppuisi, ota yhteys poliisiin. 17

18 Hyvinvointi Hyvän unen jäljillä Nukkumisen tarve ja unen laatu muuttuvat vanhetessa. Unettomuuden syyt on syytä selvittää, mutta nukahtamiseen voi vaikuttaa myös itse. l Nukkuminen ja syvään uneen pääseminen ovat toimintakyvyn kannalta tärkeitä tekijöitä ihmiselle. Sama koskee myös vanhuksia vaikka heillä iän myötä tapahtuvat fysiologiset muutokset vaikuttavat niihin. – Jo keski-iässä ihmisen uni ja nukkuminen alkavat muuttua kun melatoniinin eli ”unihormonin” eritys vähenee. Nämä aivoissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat sen, että iän myötä ihminen ei nukukaan enää niin syvää unta vaan uni kevenee, kertoo yli 30 vuotta unen parissa työskennellyt uniterapeutti Susan Pihl. Vanhusväestön yleinen ongelma Uneen ja nukahtamiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä vanhusväestölle, sillä Pihlin arvion mukaan heistä noin 40–50 % kärsii viikoittain unenpuutteesta. Jos unettomuus on jatkuvaa, on syytä selvittää mistä se johtuu, sillä taustalla voi olla eri psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia. Kipu on yksi yleinen, unen tehokkaasti karkottava tekijä. – Hereillä pitävät myös yöllinen virtsaamistarve, refluksitauti, raajaliikehäiriöt sekä levottomat jalat, josta kärsii arvioilta 10–15 % vanhusväestöstä. Myös uniapnea (unen aikaiset hengityshäiriöt) on yleinen unihäiriö. Laitoksissa olevilla nukkumista voi vaikeuttaa ympäristö, sillä laitoksissa yksilöllistä unirytmiä on hankala toteuttaa esimerkiksi pitkään päällä olevien valojen ja huonetoverien vuoksi. Terveellinen uni Ihminen tarvitsee unta keskimäärin 7–8 tuntia vuorokaudessa, sama koskee vanhuksia, mutta iän myötä he väsyvät helpommin. – Vanhus ei jaksa valvoa pitkään vaan menee nukkumaan aikaisin ja näin ollen hän herää aikaisin, mikä on sosiaalisesti rajoittavaa. Pihl neuvookin lykkäämään nukahtamista niin myöhäksi kuin mahdollista. Tässä auttavat esimerkiksi ilta-aikaan otetut 15–20 minuutin torkut. Jokaisella on yksilöllinen unirytmi. Itsensä kuunteleminen on tärkeää, jotta löytää sen. Vähäinen uni aiheuttaa häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa eli keskittymiskyvyssä, muistissa, tarkkaavaisuudessa ja reaktiokyvyssä. – Jatkuva huonounisuus ja heräily aiheut­ tavat 2. tyypin diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Uni on tärkeä tekijä ihmisen hyvinvoinnissa, Pihl muistuttaa. Unettomuuden hoitoon Toisilla uni ei tahdo tulla, jolloin avuksi voi kokeilla iltakävelyä raikkaassa ilmassa, hyvää kuitupitoista iltapalaa ja päivisin aktiivisena olemista. Sänkyyn ei unettomana pidä jäädä makaamaan. – Vuoteessa valvominen aiheuttaa sen, että elimistö oppii yhdistämään makaamisen valvomiseen. Jos sinulla on ongelmia unen kanssa, nouse ylös, Pihl opastaa. Laitosolosuhteissa sängyn päädyn nostaminen ajaa samaa asiaa. Tärkeää olisi, että itse sänky, tyyny ja vuodevaatteet ovat hyviä. – Tee makuuhuoneesta levon tyyssija. Älä kasaa sinne arkistoja ja mappeja vaan pyhitä huone nukkumiseen. Ilman on hyvä olla hiukan viileä ja raikas, sillä aivot pitävät viileästä. Tämä vaatii kuitenkin lämpimät peitot. Löydä oma unirytmisi Unettomuudesta kärsivien olisi hyvä kuunnella itseään ja oppia tunnistamaan omat unitarpeensa. Petiin on turha mennä pyörimään jos tietää, ettei uni tule. Nukkumaan mennään silloin kun oikeasti nukuttaa. Väsymystä ja uneliaisuutta on joskus vaikea erottaa toisistaan. – Kun löydät oman ”uniporttisi” niin noudata sitä ja nouse ylös aamuisin samaan aikaan, sillä unen rytmitys alkaa aamuista. Eli huonostikin nukutun yön jälkeen aamulla pitäisi nousta aina samaan aikaan ylös. opettaa keskittymään tähän hetkeen. Tarkkana lääkkeiden kanssa Ei murheita sänkyyn Unettomuuden taustalla on usein ahdistuneisuutta ja masennusta. Syyt tulisi tutkia ja hoitaa niitä, ei tyytyä ainoastaan lääkitsemään oiretta unilääkkeillä. – Nukahtamislääkkeet ovat pitkään käytettyinä vaarallisia, etenkin vanhuksille, sillä niiden sivuvaikutukset ovat merkittäviä. Unilääkkeiden käytöstä tulisi jutella asiantuntijan kanssa, jos käytössä on muita rauhoittavia tai keskushermostoon vaikut­tavia lääkkeitä. – Unilääkettä ei missään nimessä saa ottaa keskellä yötä lisää, sillä se aiheuttaa aamulla tokkuraisuutta, muisti- ja tasapaino-ongelmia. Pitkällä aikajaksolla lääkkeet vaikuttavat suoraan elinikään, Pihl huomauttaa. Pitkään elämään mahtuu monia kokemuksia. Iäkkäällä voi olla surua, pettymyksiä ja katkeruutta, jotka voivat tulla esiin painajaisina. Vaikeat asiat on syytä käsitellä päivällä, jotteivat ne tule uniin. – Käsittele murheet päivällä puhumalla tai kirjoittamalla. Sängyssä voisi harjoitella itsemyötätuntoa eli olla itselleen armollinen ja toivottaa itselleen rauhaa, rakkautta ja turvaa. Myös iltarukous on hyvä: pyytää siunausta muille mutta myös itselleen. Armollisuutta ja eletyn elämän hyväksyntää uniterapeutti Susan Pihl peräänkuuluttaa. On selvää, ettei iäkäs ihminen ole enää samassa kunnossa kuin 50-vuotiaana ja se on syytä hyväksyä. – Korkeassa iässä viljaa on jo niitetty ja korjattu varastoihin. Iäkkään henkilön tulisi olla lempeä itselleen, sillä hän on varmasti kestänyt ja kärsinyt paljon, mutta hän on myös selvinnyt paljosta. Hyvä olisi muistella niitä hyviä ”viljasatoja siellä elämän varastoissa”. l Lepoa ilman unta Apu unettomuuteen ei välttämättä löydy nopeasti ja nukkua täytyisi – tai ainakin levätä. Jos syvään uneen pääseminen ei onnistu, suosittelee Pihl muita menetelmiä mielen ja kehon rentouttamiseen. – Syvä rentoutus mielelle sekä lepo ovat lähes yhtä hyviä kuin nukkuminen ja ne ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Tähän Pihl suosittelee oikeanlaista hengitystekniikkaa, joogaa sekä tietoisen läsnäolon harjoituksia, sillä ajatuksilla on tapana laukata kovaa vauhtia ympäriinsä. Tietoinen läsnäolo Uniterapeutti Susan Pihl opastaa nukkumiseen liittyvissä ongelmissa. Teksti Marja Kivilompolo

Vieraskynä 19 Hyvä ravitsemus tukee terveyttä ja toimintakykyä Monipuolinen ruokavalio on tärkeää ja ikääntyneillä erityisesti riittävään proteiinin saantiin on hyvä kiinnittää huomiota. Terveellisen ruokavalion voi koostaa omia makumieltymyksiään kuunnellen. Pidä paino vakaana Ikääntyneille ei useinkaan suositella laihduttamista, sillä painon laskiessa myös toimintakyvylle tärkeän lihaskudoksen määrä vähenee. Ikääntyneille sallitaan myös hieman korkeampi painoindeksi, 24–29. Laihduttamista tärkeämpää on liikkua ja syödä hyvin. Syö säännöllisesti On suositeltavaa syödä päivittäin aamupala, lounas ja päivällinen, ja lisäksi oman tarpeen mukaan 1–2 välipalaa. Kaikkea ruokaa ei tarvitse valmistaa alusta loppuun itse. Ateriapalvelu puolestaan helpottaa arkea, kun toimintakyky on heikentynyt. Riittävästi proteiinia Proteiineja eli valkuaisaineita tarvitaan lihasten rakennusaineeksi, vastustuskyvyn ylläpitämiseen ja se on tärkeää luustolle. Riittävä proteiini on erityisen tärkeää sairauksien yhteydessä; riittämätön proteiinin saanti hidastaa toipumista ja haavojen paranemista. Vähäinen liikunta ja riittämätön proteiini kiihdyttävät lihaskatoa. Ikääntyneet tarvitsevat proteiinia enemmän kuin nuoremmat. Noin 60 kg painava ikäihminen tarvitsee proteiinia vähintään 70 grammaa, ja vastaavasti noin 80 kg painava henkilö tarvitsee jo noin sataa grammaa proteiinia päivässä. Hyviä proteiinin lähteitä ovat liha, kananmuna ja maitotuotteet. Lisäksi proteiinia saa kasvikunnan lähteistä: herneistä, pavuista ja pähkinöistä. Kalaa säännöllisesti Elimistö tarvitsee pehmeistä rasvoista saatavia välttämättömiä rasvahappoja verisuonien, nivelten ja aivojen toimintaan. Pehmeitä rasvoja saadaan kalasta, kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä. Kala-aterioita suositellaan nautittavaksi 2–3 kertaa viikossa. Salaattiin kannattaa lorauttaa öljypohjaista salaatinkastiketta. teita. Yksi annos on esimerkiksi 2 dl maitoa, piimää tai jogurttia tai 3–4 viipaletta juustoa. D-vitamiinia muodostuu iholla auringon valon vaikutuksesta. Sitä tarvitaan kalsiumin imeytymiseen elimistössä. Ikääntyessä muodostuminen heikkenee, minkä vuoksi ikääntyneille suositellaan D-vitamiinilisää 20 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden. Kuitu hyväksi suolistolle Muista juoda Ravintokuitu on tärkeää vatsan toiminnalle, se pienentää veren kolesterolipitoisuutta ja tasapainottaa verensokeria. Kuitupitoinen ruoka sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Hyviä kuidunlähteitä ovat täysjyväleivät, puurot, täysjyväriisi ja -pasta sekä kasvikset, kuten herneet, pavut, linssit, pähkinät ja siemenet, marjat, hedelmät ja juurekset. Säännöllinen juominen on tärkeää, sillä kehon vesimäärä vähenee iän karttuessa. Ikääntynyt on siis alttiimpi kuivumiselle. Nestettä tulisi saada päivittäin noin kaksi litraa, josta osa tulee ruoan mukana. Liian vähäinen nesteen saanti voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja lihaskramppeja. Jos riittävä juominen tuppaa unohtumaan, kannattaa täyttää vesikannu jääkaappiin aamulla ja varmistaa illalla, että se on tullut juotua. Valitse värikkäästi Kasviksissa on paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, jotka edistävät terveyttä. Niitä suositellaan syötäväksi puoli kiloa päivässä. Tämä onnistuu, kun joka aterialla on jotain tuoretta. Hedelmät ja marjat ovat hyviä lähteitä Cvitamiinille, joka vahvistaa vastustuskykyä, ehkäisee tulehduksia, ja parantaa raudan imeytymistä. Lievä puute voi aiheuttaa väsymystä, lihaskipuja, heikotusta. Kasviksia tulisi käyttää mahdollisimman monipuolisesti. Täysmehut ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä, jos kovien kasvisten pureskelu ei onnistu. Ne sisältävät kuitenkin paljon sokeria, joten janojuomaksi ne eivät sovi. Ruoka on muutakin kuin ravintoaineita Ruoka on paljon muutakin kuin ravintoaineita. Kaunis kattaus tai rauhallinen musiikki lisäävät ruokahetken viihtyvyyttä ja ruokahalua, myös yksinasuvalla ikäihmisellä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa syödä terveellisesti vaan ruokavalion voi koostaa omia makumieltymyksiä kuunnellen. Hyvästä ruoasta kannattaa siis nauttia, ja mahdollisuuksien mukaan myös hyvässä seurassa! Taija Puranen ravitsemussuunnittelija FT Gery ry Huolehdi luustostasi Luja luusto rakennetaan nuoruudessa, mutta siitä tulee huolehtia vanhanakin. Kalsiumia tarvitaan noin 800 mg päivässä. Päivittäinen tarve täyttyy neljästä annoksesta maitovalmis- Vinkkejä hyvään uneen • Selvitä unettomuuden syyt ammattilaisten avulla. • Tarkistuta lääkkeidesi ja unilääkkeiden yhteensopivuus asian­ tuntijalla. Vältä liiallista uni- ja nukahtamislääkkeiden käyttöä. • Pyhitä sänkysi nukkumiseen ja tee makuuhuoneesta miellyttävä nukkumisympäristö. • Pidä makuuhuone raikkaana ja viileänä. Muista panostaa lämpimään peittoon ja hyvään uniergonomiaan. • Ota käyttöön iltakävelyt sekä iltapala, jonka päälle voit ottaa pienen makean suupalan. Nukkumaan mennessä pitäisi olla hyvä mieli. • Käsittele murheet jo päivällä. • Jos heräät liian aikaisin, viivyttele nukahtamista päiväunilla, joista viimeisen voit ottaa tarvittaessa illalla. • Jos unen saanti ei onnistu, rentouta mielesi ja kehosi toisin keinoin. iStock/monticelllo • Ole aktiivinen pitkin päivää mutta välttele liiallista puuhak­ kuutta, jotta maltat nukahtaakin.

20 Puolisojäsen Puolisojäsenyyden historiaa Naiset ovat olleet aina sotainvalideille suuri tuki. Puolisot ovat olleet miestensä rinnalla ja naisjaostojen kautta tuki on ollut myös taloudellista. Sotainvaliidi-lehdessä 5–6 / 1942 kerrottiin Helsingin alaosaston kahvila Veljeshovissa järjestämästä tapahtumasta, jossa Veljesliiton naiset olivat järjestäneet myyjäiset. ”Nämä ns. Hovimessut keräsivät varoja sekä alaosastolle että sotasokeille.” Naisten rooli vammautuneiden rinnalla Veljesliittoon haluttiin perustaa oma naisjärjestö jo jatkosodan aikana, sillä silloin jo nähtiin naisten iso merkitys sotainvalidityössä, etenkin huoltopuolella. Yhteistyötä tehtiin muiden naisjärjestöjen kanssa, joten oman sellaisen luomiseen ei heti nähty tarvetta. Ensimmäiseksi perustettiin Helsingin alaosaston naisten toimikunta 12.1.1942. Veljesliiton johtokunta päätti tammikuussa 1945, että alaosastojen yhteyteen voidaan perustaa naisjaostoja. Niiden tehtävänä oli tukea alaosaston huoltotyötä. Epävirallisia naistoimikuntia oli toiminut jo aiemmin. Liitossa epäröintiä aiheutti mm. se, ettei liitto halunnut astua sille monella tavalla suurena tukena olevan Lotta Svärdin varpaille. Tilanne muuttui, kun järjestö lakkautettiin 23.11.1944. Liitto suosittelikin naisten toimikuntien perustamista ”tarpeen vaatiessa” niihin alaosastoihin, joilla ei ollut mahdollisuutta saada muiden naisjärjestöjen tukea. Työhön alettiin ripeästi ja innolla: 1940-luvun lopulla toimikuntia vastaavia naisjaostoja oli 273. Vuoden 1950 loppuun mennessä koko maahan oli perustettu 283 naisjaostoa, joissa oli yhteensä 18 686 jäsentä. Naisjärjestö käärii hihat Sotainvalidien Veljesliiton Naisjärjestö – Krigs­ invalidernas Brödraförbunds Kvinnoorganisation rekisteröitiin lopulta elokuussa 1953. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi aina vuoteen 1972 saakka varatuomari Inkeri Sahlan. Alkuvuosina Veljesliitto tuki Naisjärjestöä vuosittaisella miljoonan markan suuruisella avustuksella. Tilanne kuitenkin muuttui, kun naisjärjestö aloitti liiketoimintansa Ryijypalvelun pyörittämisellä vuonna 1955. Liiketoiminta menestyi ja vuoden 1960 alusta lähtien naisjärjestö toimi jo taloudellisesti Veljesliitosta riippumattomana ja alkoi pian tehdä itse lahjoituksia Veljesliitolle. Kaikkiaan naisjaostot, piirien naistoimikunnat ja Naisjärjestö käyttivät sotainvalidityöhön vuonna 1989 yhteensä yli 3,2 miljoonaa markkaa. Huomio puolisoihin Veljesliiton toiminnassa huomioitiin 1970luvulla ja etenkin 1980-luvulla aiempaa paremmin myös vuosikymmeniä raskasta huoltotyötä tehneet sotainvalidien puolisot. Avainasemassa oli Naisjärjestö, jonka toimesta oli jo 1960-luvulla kustannettu virkistyksen tarpeessa olevia ”sotainvalidiäitejä” Lomaliiton leireille. Naisjärjestöjen kustannuksella puolisoita lomaili piirien lomanviettopaikoissa 1980luvun puolivälissä yli 700 henkilöä. Naisjärjestö kustansi 1980-luvulta alkaen puolisoille myös kansanopistoissa tapahtuvaa kunto- ja viriketoimintaa sekä laitoskuntoutusta. 2000-luvulla kentän naisjaostojen toimintatarmo alkoi heikentyä. Useimmat jäsenet olivat itsekin sota-ajan sukupolvea, joten ikä alkoi yhä enemmän painaa heidänkin harteillaan. Vuonna 1994 Naisjärjestöön kuului 317 naisjaostoa (19 700 jäsentä), mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana toimintansa lopetti vuosittainen lähes kymmenen naisjaostoa. 2000-luvun puolivälissä vauhti vain kiihtyi. Heidän toimintansa tärkeys noteerattiin vuonna 2002, kun Naisjärjestö sai Veljesliiton Kultaisen kiekon. Puolisojäsenyys toteutuu Naisjaostojen alasajoa vauhditti myös puolisojäsenyyden toteutuminen vuonna 2005 eli sotainvalidien puolisot ja lesket saattoivat päästä osastojen jäseniksi, mikäli sääntöuudistus oli osastossa hyväksytty. Tämä vähensi erillisen naisjaoston tarvetta. Vuonna 2007 naisjaostoja oli enää 180, joissa reilut 9 400 jäsentä. Näin ollen naisjaostojen kattojärjestöllekään ei ollut enää entisenlaista tarvetta, joten Sotainvalidien Veljesliiton Naisjärjestö purettiin 31.12.2008. Muutamassa osastossa toimii yhä naisjaostoja, joiden aktiivinen toimeliaisuus on yleensä vielä se vetovoima, joka pitää huolen siitä, että jäsenillä on toimintaa. l Marja Kivilompolo Puolisojäsenyyden hyväksymisestä järjestettiin 29.8.2004 ylimääräinen liittokokous Tampereella. Puolisojäsenyys hyväksyttiin tuloksella 233-28. Naisjärjestön Ryijypalvelun 30-vuotisnäyttely vuonna 1985.

21 Pappamopot ajoivat jälleen Kaunialaan Piirit toimivat Alta pääset kurkistamaan, mitä sotainvalidipiireissä tapahtuu. Poimi hyvät vinkit omaan toimintaan! Komea Pappa-mopojen kulkue ajoi Helsingin Kauppatorilta kohti Kaunialaa. l Halavatun Pappojen ja Hallan Pappojen vuonna 2002 käynnistämä mopotempaus sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien hyväksi toteutui tänä keväänä viidennentoista kerran. Kauppatorilta lähti puolenpäivän aikaan 224 mopoilijaa kulkueena kohti Kaunialaa. Vauhdikkaaseen ja iloiseen tunnelmaan sisältyi tällä kertaa myös haikeutta. Mopotapahtuman päävastuun jälleen kiitettävästi kantaneet järjestäjät olivat jo etukäteen ilmoittaneet, että tämän kertainen ajo Kaunialaan olisi viimeinen. Sotiemme veteraanien hyväksi on päässyt ajamaan edellä mainittujen tai muiden eri puolilla Suomea toimivien kerholaisten mopoilla yrityksen tai yksityisen tekemää lahjoitusta vastaan. Pappamopotapahtumista on vuosien mittaan kertynyt lahjoituksia sotiemme veteraanien hyväksi lähes 600 000 euroa – merkittävä osa siitä Kaunialan potilaiden ja asukkaiden muodostamalle Kaunialan toverikunnalle. Kaunialassa nautittiin ajojen yhteydessä Rosvopaisti-tilaisuudesta. Kaunialan pihalla aurinkoisessa, lämpimässä säässä mopoilijat yhdessä Kaunialan potilaiden, asukkaiden, heidän läheistensä ja henkilökunnan kanssa nauttivat finnairilaisten ja muiden ystäviensä valmistamasta rosvopaistista sekä mm. Eino Grönin laulusta. Suurta kiitollisuutta tuntien Kaunialan toverikunnan puheenjohtaja Herbert Mäklin jakoi Veljesliiton myöntämän sotainvalidien kultaisen ansiomerkin ansioituneille mopoilijoille: Raimo Hietala, Reijo Hokkanen, Mari Kola, Mirka Koskela, Tauno Pekkanen, Eeva Suutari ja Eino Ylönen. Kymmenen ansioitunutta ajajaa sai puolestaan mukaansa Tuomas Hopun kirjoittaman Veljesliiton 75-vuotishistorian ”Sotainvalidit edellä käyden – vammoista huolimatta.” Teksti: Juhani Saari Kuvat: Juhana Koivulainen Turvallisuuttakin pitää harjoitella Avustajatoiminnan Lapin aluehankkeessa vuodenvaihteessa avustajana työnsä aloittanut Sofia Rajala pitää työstään vanhusten parissa. Keväällä avustajat osallistuivat palo- ja pelastusharjoituksiin. Sivu 37 sivu 37 sivu 38 Kaatuneita muistettiin Ruotsissa Kaatuneiden muistopäivänä 15.5. Tukholmassa laskettiin seppeleet muistolaatoille. Sivu 38 Halavatun papat piti tunnelmaa korkealla esiintymällä Kauppatorilla.

22 Piirit toimivat HELSINKI Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki Puh. 09 4785 0243 Piirin kuulumisia Vuosilomien takia piiritoimisto on suljettuna 4.–30.7. Muuten toimisto on avoinna kesäaikana kesä–elokuu tiistaista torstaihin klo 8–15. Kiireellisissä sotilasvamma-asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä Valtiokonttoriin puh. 0295 50 3070 arkisin klo 9–12. Toimistosihteeri Tarja Lindholm jää eläkkeelle 1.6.2016 mutta jatkaa sen jälkeen osa-aikaisena työntekijänä. Mikäli aiotte asioida toimistossa, soittakaa etukäteen ja varmistakaa, että meistä jompikumpi on paikalla. Yhteistyötahojen kesälomat Avustajatoiminta Helsinki-Vantaa: projektipäällikkö Heidi Aho 20.6.–17.7., projektiohjaajat Tiina Saloheimo (Helsinki) 18.7.–14.8. ja Elisa Ronkainen 4.–9.7. ja 18.–23.7. Avustajatoiminnan rouvat tuuraavat toisiaan. Neuvontapalvelu: OKKS Riikka Kossila lomailee 17.–30.6. Riikalla ei ole sijaista, hänelle voi jättää viestin vastaajaan. Piirin tilaisuuksia Piiri järjestää hengellisen tilaisuu- Muistamme Martti Seppänen Hän oli syntynyt 23.9.1919 Ensossa ja tuli ylioppilaaksi vuonna 1938 Imatran Yhteiskoulusta. Ekonomiksi hän valmistui v. 1944 ja suoritti alemman oikeustutkinnon v. Helsinki den Lauttasaaren kesäkodilla sunnuntaina 14.8.klo 15–17.30. Tilaisuuden isännöi piirin luottamuspappi Veli-Matti Hynninen. Kahvitarjoilu. Juhannusjuhla ja yhdistyksen 70-vuotisjuhla Helsingin veljesmajalla. Juhannusta vietetään perinteiseen tapaan Helsingin Lauttasaaren veljesmajalla juhannusaattona 24.6. Kahvitus ja jutustelua klo 16. Juhlallinen lipunnosto klo 18. Tervetuloa! Sotainvalidien kesämaja-alue perustettiin 22.7.1946. Sen 70vuotisjuhlaa vietetään perjantaina 22.7. klo 13. Tervetuloa ! Virkistys- ja kuntoutusmatka Kuressaareen Helsingin piiri järjestää yhdessä Aivoinvalidit ry:n kanssa kuntoutusmatkan Eestin Kuressaareen 31.7.–7.8. Muutama paikka on vielä vapaana. Ilmoittautumiset p. 09 4785 0243 ja maksut juhannukseen mennessä. Tarkemmat tiedot matkasta Veljes-kirjeessä 1/2016. Veteraanien kirkkopäivä lauantaina 3.9. nan varuskuntaan keskiviikkona 7.9. klo 13 alkaen. Tarvittaessa voi ottaa yhden saattajan mukaan. Kuljetus Marskin patsaalta klo 12.15 ja Herttoniemen metroasemalta n. klo 12.40. Paluukuljetus Santahaminasta n. klo 15.15. Tiedustelut ja ilmoittautumiset tehdään 8.8. alkaen veteraaniasiamies Leila Kytölälle p. 09 310 50313. Koska kyseessä on varuskunta-alue, etukäteisilmoittautuminen on pakollinen. Veteraanikävely Sunnuntaina 25.9. klo 12. Helsingin Rauhanturvaajat ry järjestää. Jaostojen toimintaa Itä-Helsinki Jaosto järjestää sotainvalidi-ja puolisojäsenilleen lounastilaisuuden maanantaina 4.7. klo 13 alkaen ravintola Wanhassa Myllyssä Herttoniemessä, Linnanrakentajantie 12. Sitovat ilmoittautumiset 23.6. mennessä Anja Huhtaniemelle p. 09 344 2561 tai 040 580 7005. Munkinseutu Jaoston syksyn lounastilaisuus on keskiviikkona 12.10. klo 14 Ravintola Töölönrannassa. Ilmoittautumiset viimeistään 8.10. Anja Voss’lle p. 040 590 4172 tai 09 481 898. Puolisojäsenkerho Kerhotapaamiset jatkuvat Kampissa syyskaudella perjantaisin klo 10.30–13 seuraavasti: 26.8., 30.9., 28.10. ja 25.11. Veteraanien yhteiset hengelliset kahvihetket Kahvit jatkuvat syyskaudella keskiviikkoisin 28.9., 26.10., 30.11. klo 12.30 Kampissa. Piiri ja sen kaikki jaostot toivottavat antoisaa ja rentouttavaa kesää koko jäsenkunnalle. Terhi Silenius Veteraanien yhteistä kirkkopäivää vietetään Riihimäen keskuskirkossa (Hämeenkatu 5) lauantaina 3.9. Messu klo 11 saarnaa kenttäpiispa Pekka Särkiö. Päiväjuhla kirkossa, lounas Kirkkopuiston seurakuntakodissa n. klo 13.15. Kuljetus Marskin patsaalta klo 9.30. Sitova ilmoittautuminen viimeistään tiistaina 23.8. piirin toimistoon p. 09 4785 0243. (Huomioithan toimiston vuosiloman). Santahaminan varuskunta keskiviikkona 7.9. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta järjestää veteraaneille tutustumispäivän Santahami- Seppeleenlasku 15.5. Kaatuneitten muistopäivänä. 1946. Kauppatieteen kandinaatiksi hän valmistui 1948 ja kauppatieteen maisteriksi promootiossa v. 1950 ja Riemumaisteriksi vuonna 2001. KHT-tutkinnon hän suoritti vuonna 1955 ja vakuutustutkinnon v. 1956. Martti Seppänen osallistui talvisotaan ja haavoittui vaikeasti 29.2.1940. Vaikeasta vammastaan huolimatta Martti Seppänen osallistui jatkosotaan rintamajoukoissa 1941–1942. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti. Työuransa aikana hän toimi mm. Enso-Gutzeitin numerotilintarkastajana, Suomen Punaisen Ristin talousjohtajana ja Vakuutusyhtiö Pohjolan apulaisjohtajana. Erilaisia sivutoimia Martti Seppäsellä oli useita. Hänen luottamustehtävistään mainittakoon Kaup- pakorkeakoulun ylioppilaskunnan kuraattori ja taloudenhoitaja, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen ja Vakuutusoikeuden maallikkojäsen. Sotainvalidityöhön Martti Seppänen osallistui vuosikymmenien ajan. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsen hän oli usean vuoden ajan. Erityisesti piiritasolla Martti Seppäsen pitkä ja ansioitunut ura antoi monia kullanarvoisia vinkkejä taloudenhoidossa. Hän toimi pitkään Helsingin Sotainvaliidien Säätiön ja Helsingin piirin valvontatilintarkastaja. Hän toimi myös Jäätelö-Yhtymän tilintarkastajana. Helsingin piiri omisti jäätelötehtaan yhdessä Helsingin Invalidien kanssa. Martti Seppänen osallistui myös erittäin ansiokkaasti Itä-Helsingin jaoston toimintaan mm. varusmiesten ohjaukseen syyskeräyksien aikana. Hän oli myös oman alueensa sotainvalidien yhdysmies. Martti Seppäselle oli myönnetty VR4/1940 ja VR4/1942. Suomen Leijonan Ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki 1973, Summanristi talvisodasta, 1. Divisioonan muistoristi jatkosodasta. Marskin rahaston tunnuspalkinnon hän sai v. 1999 ja Sotainvalidien Veljesliiton lipun vapaudenristin nauhoin v. 2007 ja viimeksi Sisu-kunniakirjan v. 2009. Helsingin Sotainvalidipiiri ja Itä-Helsingin jaosto kunnioittavat vaikeavammaisen ja sisukkaan Martti Seppäsen elämäntyötä ja muistoa sekä ottavat osaa omaisten suruun. Anja Huhtaniemi

Uusimaa UUSIMAA Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki Puh. 09 4785 0225 Kesäterveiset Uudeltamaalta Piirin 72. vuosikokous pidettiin Kaunialan Sairaalassa 31.3. Läsnä oli 39 valtuutettua 19 jäsenyhdistyksestä. Valtuutetuista 13 oli sota­ invalideja ja 26 tukijäseniä. Puheenjohtaja Jaakko Torppa avasi vuosikokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Muistosanat poisnukkuneille lausui veljespappi, rovasti Martti Toivanen ja poisnukkuneita kunnioitettiin hetken hiljaisuudella. Kaunialan Sairaalan kuulumiset toi pitkäaikaishoidon päällikkö Merja Korhonen ja Veljesliiton johdon terveiset ja kuulumiset esitti pääsihteeri Markku Honkasalo. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Skogberg Karjaalta ja sihteeriksi Satu Jelkälä-Blomqvist. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Klaus Koivunen ja Ritva Nordberg-Koivunen Tuusulasta. Piirihallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti uudelleen toimintakaudeksi 2016 kapteeni Jaakko Torppa Tuusulasta. Erovuoroisten piirihallituksen varsinaisten jäsenten tilalle valittiin Pentti Kinnari Hausjärveltä, Heikki Konttinen Siuntiosta, Olavi Leikola Lohjalta ja Veikko Toivonen Mäntsälästä. Erovuoroisten varajäsenten tilalle valittiin Markku Ahtikari Hyvinkäältä, Kari Levonen Lohjalta, Kurt Sjöblom Karjaalta ja Jouko Hyvärinen Myrskylästä. Piirit toimivat 23 Kutsu Uudenmaan veteraanien kirkkopäivään lauantaina 3.9. Riihimäellä Kädestäsi maamme siunauksen saa Klo 11.00 Messu keskuskirkossa, saarna kenttäpiispa Pekka Särkiö Päiväjuhla messun jälkeen kirkossa, juhlapuhe kenraalimajuri evp. Veli-Pekka Parkatti Lounasruokailu ja kahvi päiväjuhlan jälkeen seura­ kuntakodissa Tervetuloa! Ilmoittautumiset osastoittain 17.8. mennessä: Kalervo Viitanen, Keskuskatu 4 as 6, 11130 Riihimäki, kalervo.viitanen@elisanet.fi tai puh. 050 505 1003. Piirin tilintarkastajiksi vuodelle 2016 valittiin yksimielisesti Harry Eklundh HTM Kauniaisista ja Pekka Heikkilä HTM Helsingistä. Heidän varamiehikseen valittiin Matti A. Mäkinen HTM ja Jouni Vanhala KHT Helsingistä. Vuosikokouksen puheenjohtaja Tauno Skogberg toivotti uudelle piirihallitukselle hyvää työvuotta sekä hän kiitti kaikkia vuosikokousedustajia aktiivisuudesta. Kokouksen päätyttyä kokousväki siirtyi lounaalle Kaunialan ruokasaliin. Sotainvalidien Uudenmaan Perinneyhdistys piti vuosikokouksensa 28.4. Pasilassa, läsnä oli yhdeksän jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti uudelleen toimikaudeksi 2016 Tauno Skogberg Karjaalta. Erovuoroisten hallituksen varsinaisten jäsenten tilalle valittiin Christer Sundman Porvoosta ja Heimo Yrjönsalo Lohjalta. Erovuoroisten varajäsenten tilalle valittiin Kari Levonen Lohjalta ja Leif Udd Karjaalta. Toiminnantarkastajaksi valittiin Marjo Kovanen Espoosta ja varalle Markku Honkasalo Helsingistä. Helsingin ja Uudenmaan piirit järjestivät koulutustilaisuuden sotainvalidien kuntapalveluista 17.5. Kaunialan Sairaalassa, läsnä oli 28 kuulijaa. Päivän aikana käytiin läpi myös veteraanien kotiin vietävät palvelut sekä kotikuntoutus. Piirin puheenjohtaja Jaakko Torppa sekä Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari luovuttivat 19.5. ansioristit Tauno Skogbergille ja Mikko Kurujoelle. Espoon-Kauniaisten-Kirkkonummen osasto vietti 75-vuotisjuhliaan Katajanokan kasinolla 21.5. Kaartin soittokunnan esitykset sekä juhlapuheen pitäjän, kenraali Jaakko Valtasen sanat kruunasivat kesäisen juhlan. Huomionosoituksia piirissä Ansioristin saivat tänä vuonna sotainvalidi Ritva Nordberg-Koivunen Tuusulasta sekä tukijäsenet Mikko Kurujoki Riihimäeltä ja Tauno Skogberg Karjaalta. Marskin sotainvalidirahaston tunnustuspalkinnon sai Arvo Niemi Espoosta. Lämpimät onnittelut kaikille huomionosoituksen saajille. Avustajatoiminnan yhteystiedot Marskin sotainvalidirahastosta tunnustuspalkinnon sai EspoonKauniaisten-Kirkkonummen osaston puheenjohtaja Arvo Niemi. Avustajatoiminnan yhteystiedot: projektipäällikkö Heidi Aho puh. 050 406 1902 tai heidi.aho@sotain- validit.fi sekä projektiohjaaja Elisa Ronkainen puh. 050 433 6496 tai elisa.ronkainen@sotainvalidit.fi ja projektiohjaaja Tiina Saloheimo puh. 040  745 1303 tai tiina.saloheimo@sotainvalidit.fi. Kiireellisissä sotilasvammalain aisoissa voitte soittaa suoraan Valtio­konttorin Sotilasvamma- ja veteraaniasioiden asiakaspalveluun puh. 0295 50 3070 klo 9-12.00. Käyntiosoite Sörnäisten Rantatie 13, Helsinki ja postiosoite: PL 60, 00054 Valtiokonttori. Toiminnanjohtaja on vuosilomalla 4.–26.7. Kauniita kesäpäiviä Teille kaikille! Satu Jelkälä-Blomqvist

24 Piirit toimivat Varsinais-Suomi VARSINAIS-SUOMI Hämeenkatu 14 L 7, 20500 Turku Puh. 02 231 7870 Salon kirkossa puhui veteraaneille Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Tero Tuomisto. Sotiemme veteraanit hiljentyivät Salossa Salonseutulaiset sotiemme veteraanit, puolisot ja lesket kokoontuivat avustajineen sunnuntaina, Vapunpäivänä Salon kirkkoon. Tämä oli toinen kerta, kun Salossa järjestettiin veteraanien alueellinen kirkkopyhä. Messussa saarnasi Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen piirin luottamuspappi Juha-Heikki Myllylä. Liturgina toimi Salon seurakunnan kirkkoherra, rovasti Timo Hukka ja kanttorina Pirjo Lahti. Messun päätyttyä tilaisuudessa puhui Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Tero Tuomisto. Puheensa aluksi Tuomisto herätteli kuulijoitaan kysymyksillä: ”Mitä kaikkea Suomen lippu meille merkitseekään, mitä kaikkea se edustaa, millaisia arvoja, tavoitteita tai haaveita se kuvastelee? Mitä kaikkea on sen edestä jouduttu tekemään ja ponnistelemaan?” Tuomisto kohdisti sanansa sotiemme veteraaneille sanomalla, että ilman teitä sodan kokeneita ikäluokkia, ilman uhrautuvaa toimintaanne, voimien jännittämistä äärimmilleen ei lippumme liehuisi vapaan maan tunnuksena. Te kestitte rintamalla ja kotirintaman tehtävissä. Koko kansakunta kesti, vaikka sota myllersi Eurooppaa ja koko maailmaakin. Maatamme ei miehitetty ja säilytimme itsenäisyytemme. Siitä teitä sodan kokeneita miehiä ja naisia me nuoremmat kiitämme! Puheessaan Tero Tuomisto kehotti joskus hiljentymään ja miettimään minkä kaiken läpi olemme kansakuntana tulleet ja millaisten uhrausten kautta. Kaiken keskeltä erottuu, kuin punaisena lankana, määrätietoinen kamppailu itsenäisyyden säilyttämisestä – paikasta kansakuntana kansakuntien joukossa. Veteraanijärjestöjen yhteinen tehtävä ja veteraaniperinteen siirtäminen Veteraanijärjestöjemme tehtävästä Tero Tuomisto sanoi, että niiden yhteisenä tehtävänä on turvata veteraanien, maamme kunniakansalaisten hyvinvointi. Hän siteerasi puheessaan pääministeri Juha Sipilää, joka Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Oulussa sanoi, että ”hallitus haluaa turvata sen, että kaikilla rintamaveteraaneilla on mahdollisuus saada tarpeitaan vastaavat, maksuttomat, kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut”. Tämän hallitus lupaa hoitaa yhdessä veteraanijärjestöjen ja kuntien kanssa. Puheensa lopuksi Tuomisto muistutti veteraaniperinteen siirtämisen tärkeydestä. ”On kyettävä siirtämään koko sodan kokeneiden ikäluokkien yhteisten ponnistusten suuri arvo ja merkitys kansakunnan henkiseksi voimavarastoksi. Kysymys on historiallisista tapahtumista ja niiden muistamisesta. Kysymys on myös arvoista ja esimerkeistä, jotka voivat olla vertailukohteina. On myös huolehdittava sotavuosiimme liittyvien muistopäivien viettämisen tavoista ja muodoista, muistomerkeistä jne. Tekemistä riittää ja tekijöitä tarvitaan.” Messun jälkeen tarjottiin kirkkoväelle seurakuntatalossa lounas. Tilaisuuden lopuksi Tero Tuomistolle luovutettiin Salon Seudun Sotaveteraanien 50-vuotishistoriikki ja Suomen Rauhanturvaajaliiton soittokunta Faittereiden CD -levy Muistoja Kyprokselta. Kirkkopyhän järjestelyissä olivat mukana Salon seurakunta, Sotainvalidien Veljesliiton Salon Seudun osasto, Salon Seudun Sotaveteraanit, Salon Seudun Rintamaveteraanit ja Salon Seudun Rauhanturvaajat. Kuva ja teksti Heimo Purhonen Turun osasto 75 vuotta Sotainvalidien Veljesliiton Turun osasto juhli 75-vuotista toimintaansa 23.3. Heikkilän sotilaskodissa sadan juhlavieraan kanssa. Juhlan avaussanat lausui osaston puheenjohtaja Reino Lahtinen. Juhlapuhujaksi oli lupautunut kunnallisneuvos Pertti Vuola, jonka mielenkiintoinen ja humoristinen puhe sai runsaasti kiitosta juhlayleisöltä. Turun kaupungin lämminhenkisen tervehdyksen juhlaan toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen. Juhlaohjelman runkoa oli Sinitakkien soittokunnan muistoja herättäneet esitykset solistinaan Pertti Keihäs. Juhlan päätteeksi nautittiin kahvit ja Heikkilän sotilaskodin leipomat maukkaat kahvileivät. Teksti ja kuvat Jari-Matti Autere Kunnallisneuvos Pertti Vuola piti mukavan ja mielenkiintoisen juhla­ puheen. Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen.

Pirkka-Häme Piirit toimivat 25 PIRKKA-HÄME Rautatienkatu 24 B 4, 33100 Tampere Puh. 03 222 6631 Kesäterveiset piiristä! Kevät on sujunut tavanomaisissa merkeissä. Tänäkin vuonna piirin pilkkikilpailut jouduttiin perumaan heikon jäätilanteen johdosta. Huhtikuun 11.–12. päivinä käytiin Tukholmassa kääntymässä lähes 60 aktiivin kanssa. Matka tehtiin Vikingin Grace laivalla. Laivalle oli järjestetty omaa ohjelmaa. Veljespappi Esa Eerola ja kappalainen Salla Häkkinen vastasivat hengellisestä puolesta ja toiminnanjohtaja Jouko Sipilä puhui liiton ja piirin ajankohtaisista asioista sekä sotainvalidien korvausturvasta. Toukokuussa 24.5. järjestettiin tavanomainen hengellinen päivä Päiväkummun kurssikeskuksessa Längelmäellä. Mukana oli viitisenkymmentä sotainvalidia, puoliso- ja tukijäsentä. Päivän ohjelman oli koonnut veljespappi Esa Eerola. Jouko Sipilä toivotti osallistujat tervetulleiksi. Laulusta ja laulattamisesta huolehti trubaduuri Pertti Kallio. Tampereen ev.lut. seurakunnan Outi Niemi kertoi omasta toiminnastaan. Toukokuun 26.päivänä järjestettiin piirin bocciakisa Tampereella Sorsapuiston kentällä. Kesäjuhla on järjestetty 14.6. Ikaalisten kylpylässä. Tilaisuuteen oli tänäkin vuonna ilmoittautunut useampi sata sotainvalidia, puolisoja tukijäsentä. Tulevia tapahtumia Kesäkisat arviointitehtävineen järjestetään 30.6. myöskin Tampereella Sorsapuiston kentällä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Kilpailut eivät rasita ”ruumista”. Lajit ja tehtävät on pyritty tekemään sellaisiksi, että tuurilla ja pienellä taidolla pärjää. Loppukesästä 3.8. järjestetään sotiemme veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä Vesilahdella. Ilmoittautumiset pyydetään kunnittain kaikkien veteraanien osalta sotaveteraanien piiritoimistoon. Osasto jatkoi juhlia Rosendahlissa. Kuvassa apulaispormestari Mikko Aaltonen keskustelemassa Tammenlehväkeskuksen emäntä Marja-Liisa Peukusen ja toimitusjohtaja Satu Laitisen kanssa. Tampereen osaston juhlavieraat oli kutsuttuna Tampereen raatihuoneelle osaston täyttäessä 75 vuotta. Kuvassa vas. osaston varapuheenjohtaja Pentti Kuukankorpi, kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen, osaston puheenjohtaja Esa Eerola ja rva Eerola. Kansallisen veteraanipäivän aloitusta toimistossa. Kuvassa vas. toiminnanjohtaja Jouko Sipilä, Anja Lundan, Tuulikki Salmisaari ja Esa Eerola. Informaatioristeily Tallinnaan järjestetään alustavasti 26.–27.9. Yö laivalla, tiedotusta maissa. Kaikkiin edellä mainittuihin tapahtumiin toivotaan mahdollisimman monen osallistuvan, niin sotainvalidien, puolisojäsenten ja tukijäsentenkin. Huoltotoimintaa Kuntoutusta saavat kaikki korvausta saavat sotainvalidit. Vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoilla ja leskillä on myös mahdollisuus saada Valtiokonttorin maksamaa kuntoutusta. Jos mistään ei saa yhteiskunnan maksamaa kuntoutusta niin kannattaa tiedustella piirin mahdollisuuksia. Piirihän on jo vuosia pyrkinyt siihen, että kaikki kuntoutusta tarvitsevat saavat jonkinlaisen kuntoutusjakson vuosittain. Tammenlehväkeskus tulee kutsumaan joitakin henkilöitä virkistyskurssille 27.6.–6.7. ja 7.–16.7. tänä vuonna. Ilmoittautumiset piiritoimistoon. Puolisojäsenille on piirin varoilla maksettu jalkahoitoa kolme ker- Ruotsin risteilyllä kuunnellaan hartaasti esitelmöitsijää. taa vuodessa. Piiri maksaa jalkahoitokerrasta 1.6. alkaen enintään 35 euroa/kerta. Jos hoito maksaa enemmän niin ylimenevä osa tulee maksaa itse. Usean osaston alueella toimii avustajatoimintaa. Toisin sanoen avustajahenkilöitä käy kotona antamassa tukea arkisissa askareissa. Kyselyt piiritoimistoon. Aukioloaikoja Sotainvaliditoimisto pidetään vuosilomien johdosta suljettuna 4.7.–30.7. välisen ajan. Myös avustajatoiminta hiljenee lomien ajaksi. Muutoin toimisto on avoinna ma, ti, ke ja to 8.30–15.00. Perjantaisin toimistossa voi asioida kunhan ensin varmistaa henkilökunnan paikallaolon. Asiakaskahvit tarjoillaan kuukausittain toisena maanantaina klo 9.00–14.00. Hyvää ja aurinkoista kesää koko toimistohenkilökunnalta! Jouko Sipilä toiminnanjohtaja

26 Piirit toimivat Satakunta Kesäloma Sotainvaliditoimisto Porissa on suljettu heinäkuun ajan. SATAKUNTA Yrjönkatu 15, 5. krs, 28100 Pori Puh. 02 633 5233 Apua ja neuvontaa Satakunnan suunnalta Kevätristeily Satakunnan piirin perinteinen kevätristeily järjestettiin huhtikuun 19.–20. Viking Gracella. Matkalle olimme saaneet kaikkiaan noin 90 innokasta matkustajaa, ensikertalainen 95-vuotias sotainvalidikin oli matkassa. Bussit keräsivät taas väkeä ympäri Satakuntaa asemilta ja pysäkeiltä. Illan ja seuraavan päivän ajan saimme nauttia laivan runsaasta ohjelmasta. Toisen päivän yhteinen tilaisuutemme järjestettiin laivan kokoustiloissa. Tilaisuus koostui faktatiedoista sekä viihteellisemmästä osasta. Matkalle olimme saaneet liiton pääsihteeri Markku Honkasalon, joka kertoi liiton menneistä ja tulevista ajoista. Veijo Pihlajamäki laulatti tuttuun tapaan joukkoamme. Haitarin oli tällä kertaa ottanut mukaansa nuori taitava Andre van Balen. Hän säesti yhteislaulumme sekä soitti lisäksi monia kappaleita taidolla. Andren soittoa voi kuulla heinäkuussa Ikaalisten Sata-Häme soi tapahtumassa Kultaisen harmonikan finaalissa, jossa hän on yksi finalisteista. Toivotamme hänelle menestystä! Yhteinen päivällinen oli tuttuun tapaan runsas ja sisälsi moneen makuun sopivia ruokia. Illansuussa päästiin kotikonnuille. Matkalle lähteneet olivat tyytyväisiä matkan antiin. Varmasti monelle tämä oli kevään odotettu kohokohta, jolloin sai tavata vanhoja ja uusia tuttuja. Huittisten osasto 75 vuotta Huittisten seudun Sotainvalidit juhlistivat osaston 75-vuotista taivaltaan 24.4. Päivän vietto aloitettiin messulla kirkossa ja käynnillä sankarihaudalla. Juhla jatkui seurakuntakeskuksessa, jossa mm. ruokailtiin, kuultiin esitelmä osaston historiasta sekä jaettiin huomionosoituksia. Huittisten osaston juhlaan osallistuneet sotainvalidit. Kuva: Marko Dahlman Neuvontapalvelu Neuvontapalvelu opastaa, ohjaa ja tukee sotainvalideja, veteraaneja, heidän puolisoitaan, leskiään ja heidän asioitaan hoitavia omaisia piirin alueella. Palvelun tavoitteena on turvata itsenäinen selviytyminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Ohjausta ja neuvontaa saa puhelimitse, neuvontavastaanotolla Kuntoutuskoti DiaVireessä sekä kotikäynneillä. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Neuvontapalvelun tavoittaa numerosta 02 6242 227. Suorat numerot neuvontapalvelun työntekijöille ovat Helena Isoviita 044 7052 227 ja Kaija Kaski 044 7052 228. Porissa järjestettyyn rosvopaistitilaisuuteen osallistui myös hyvä ryhmä sairaskodin kuntoutujia ja asukkaita Onnittelemme Tulevia tapahtumia Kesäleiri Hakoniemessä Kankaanpään Hakoniemen leirikeskuksessa järjestetään perinteinen kesäleiri yhdessä Kankaanpään Sotaveteraanien kanssa sotainvalidimiehille yksin tai puolison kanssa sekä puolisojäsenille 15.–19.8. Ilmoittautumiset sotainvaliditoimistoon 22.6. mennessä. Jukka Laaksonen 95 vuotta Piirihallituksen jäsen, raumalaislähtöinen porilainen Jukka ”Jussi” Laaksonen täytti 95 vuotta 29.4. Pitkään sotainvalidityössä mukana ollut vetreä Jukka kävelee päivittäin Diavillasta keskikaupungille tapaamaan tuttuja kahvikupin ääreen. Pitkän iän salaisuuksia lienee urheilullinen elämä, leipälajina nyrkkeily. Oma kilpaura keskeytyi sotavuosiin, mutta valmentajana Jukan sanotaan olevan kaikkien aikojen menestyksekkäin nyrkkeilyn päävalmentaja. Urheilullisuus on näkynyt myös työurissa mm. Kisakulma-nimisen urheiluliikkeen perustajana. Onnea vielä kerran! Naisten virkistyspäivä Elokuun 31. päivänä vietetään naisten virkistyspäivää Porissa Yyterin Kylpylähotellissa alkaen kello 10. Tiedossa on ruokailun lisäksi mm. kevyttä jumppaa, muistin virkistystä ja mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautukaa omaan osastoonne viimeistään 22.8. mennessä. Virkistysloma Yyterissä Omatoimisille pieniprosenttisille sotainvalideille, puolisoille ja leskille järjestetään jälleen nelipäiväinen virkistysloma Yyterissä 11.–14.10. Hakulomakkeita löytyy osastojen asiamiehiltä sekä sotainvaliditoimistosta, hakuaikaa on elokuun loppuun. Neuvontapalvelua antavat Helena Isoviita ja Kaija Kaski Korjausneuvonta Vanhustyön keskusliiton alueelliset korjausneuvojat avustavat sotainvalideja, veteraaneja ja muita ikäihmisiä asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa sekä korjausavustusten hakemisessa. Korjausneuvojalta saa apua myös asunnon hoitoa ja kunnossapitoa koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvonta on maksutonta. Ota yhteyttä korjausneuvojaan ensin puhelimitse. Puhelimessa käydään läpi perustiedot sekä asunnon muutostarpeet. Jos muutostöille todetaan olevan edellytyksiä, tulee korjausneuvoja paikan päälle kartoittamaan tilanteen, tekemään mittaukset ja selvittämään muutostöiden vaihtoehdot sekä niihin mahdollisesti saatavat avustukset. Satakunnassa korjausneuvojana toimii Tiina Toivonen p. 0400 852 727. Aurinkoista ja virkistävää kesää kaikille! Marika Keskinen

Kanta-Häme Piirit toimivat 27 KANTA-HÄME Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna Puh. 050 520 4065 16.6. 3.8. 17.8. 18.8. 24.8. 25.9. Finnairin rosvopaistitilaisuus, Valkeakoski Kalakisat, Janakkalan Suviranta Naisjaostojen edustajat Veljesmajalla, Kipinäniemi Hämeenlinna Sotainvalidipäivä, Kunniakerhon kokous Helsingissä Veljesliiton vuosipäiväjuhla, Poltinahon seurakuntatalo, Hml Sotainvalidipiirin kirkkopyhä, Kalvola Pixhill Tulevia tapahtumia Naistoimikunta kutsui naisjaostojen edustajat Päivölään Piirin naiset kokoontuivat Päivölän kansanopistolle 30.3. virkistyspäivään. Naistoimikunnan puheenjohtaja Irja Hirstiö oli jälleen järjestänyt naisille oikein antoisan ja mukavan päivän. Ainoana miehenä paikalla ollut veljespappimme Jaakko Kauppila kertoi mielenkiintoisia tarinoita Raamatun naisista, ja Irja Hirstiö piti osallistujille tuolitanssit. Vierailevana luennoitsijana paikalla oli Miia Honkasalo. Hän toimii mm. läsnäolevan kosketuksen kouluttajana ja luennon aiheena oli ”Tuntoaisti – matkakumppani kehdosta hautaan”. Honkasalo kertoi kosketuksen tärkeydestä jo aivan vastasyntyneelle vauvalle ja myös siitä, kuinka positiivisia vaikutuksia kosketuksella on ihmisen jokaisessa elämän vaiheessa. Luennon lopuksi kuvitimme runon kaverin selkään sormilla ja näin pääsimme kaikki nauttimaan tärkeästä kosketuksesta. Naiset Päivölän kansanopistolla. Kuva: Mira Kulmala Seutukunnallinen kirkkopäivä Somerolla Arkkipiispa emeritus Jukka Paarma saarnasi Someron kirkkopäivän messussa. Kuva: Hannu Reko Kanta-Hämeen sotiemme veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivä on perinteisesti ollut Hämeenlinnassa. Tänä vuonna veteraanijärjestöt ottivat kuitenkin somerolaisten kutsun vastaan ja kirkkopäivää vietettiin 9.5. Somerolla. Päivä aloitettiin perinteisen kaavan mukaisesti klo 10 messulla Someron kirkossa, jonka jälkeen siirryimme Esakallion tanssilavalle ruokailemaan ja viettämään päivä- Läsnäolevan kosketuksen kouluttaja Miia Honkasalo. Kuva: Mira Kulmala juhlaa. Sää suosi kirkkoväkeä mutta oman jännityksensä päivään toi Esakalliolla ollut sähkökatkos, joka oli jo aamulla yhdeksän aikaan alkanut. Näin ollen ruokailumme tapahtui tällä kertaa hieman hämärissä olosuhteissa, mutta kuin tilauksesta, sähköt palasivat juhlapaikalle vajaa puoli tuntia ennen päiväjuhlan alkua ja saimme äänentoistojärjestelmän ja valaistuksen toimimaan. Kiitos somerolaisille mukavasta kirkkopäivästä! Mira Kulmala, toiminnanjohtaja Juhlapuhujana Esakalliolla oli Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jani Kurvinen. Kuva: Hannu Reko Someron Kirkonmäenkoulun kuoro esiintyi kirkkopäivän päiväjuhlassa Nella-Mari Lindbergin johdolla. Kuva: Hannu Reko

28 Piirit toimivat Lahti LAHTI Ahvenistonkatu 2 as 206, 15110 Lahti Puh. 03 782 2232 Kuulumisia piiritoimistosta Kunniamerkkejä Veljeskotiin Tasavallan presidentti oli myöntänyt sotiemme veteraaneille kansalliseen veteraanipäivään liittyen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitaleja runsaasti. Myös Lahden piirin jäsenistöä oli muistettu. Kyseisen huomionosoituksen olivat saaneet asikkalalaiset sotainvalidit Arvi Vaittinen ja Ensi Savola, lahtelaisista mitalin saivat Valio Alaranta, Matti Enckelman, Eino Huikuri, Helge Kuusisto, Vilho Lempinen ja Joel Mitikka. Sysmäläisistä sotainvalideista mitalin saivat Kauko Hopeasaari ja Eino Saarinen. Mitalien jakotilaisuudet järjestettiin Lahden Veljeskodissa ja Sysmän palvelutalolla. Osa mitaleista ojennettiin saajalle kotona tai hoitolaitoksessa. Valitettavasti osa mitalin saajista oli saanut kutsun ”viimeiseen iltahuutoon” huomionosoitusesitysten käsittelyaikana. Heidän kohdallaan mitalit on luovutettu omaisille. Mitalin saajat Arvi Vaittinen (102 vuotta) ja Helge Kuusisto mitalikahveilla Lahden Veljes­ kodissa 26.4.2016. Taustalla tilannetta seuraa palveluneuvoja Anki Kylämaa. Lahden osasto 75 vuotta Lahden seudun Sotainvalidit ry juhlistaa 75 vuotta kestänyttä toimintaansa Lahden Seurakuntayhtymän seurakuntasalissa 15.6. klo 13.00. Ennen juhlaa osaston edustaja laskevat seppeleet kaupunginsairaalan puistossa olevalle Vuosien Tuki -patsaalle ja sen jälkeen Ristinkirkolla Vapauden Hengetär -patsaalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille. Juhlasta kerrotaan enemmän seuraavassa lehdessä. Piirin kulttuuripäivä Piiri järjestää jo perinteeksi tulleen kulttuuripäivän Heinolassa 27. heinäkuuta. Tuolloin kokoonnutaan Heinolan kesäteatteriin, jossa esitetään Voi veljet -niminen hassuttelu! Osastot vastaavat tarvitse- mistaan kuljetuksista ja piiri muista kuluista. Päivään ilmoittautuminen tapahtuu oman osaston sihteerin kautta (mielellään ennen 29.6.), joka ilmoittaa osallistujien lukumäärän piirin toimistoon. Lahden ja Orimattilan osastot lähtevät Anian­ pellon markkinoille! Lahden ja Orimattilan osastojen yhteinen virkistyspäivä järjestetään Asikkalaan suuntautuvan kesäretken merkeissä 12. elokuuta. Retkelle lähtö tapahtuu n. klo 9 ja paluu klo 16 mennessä. Päivän aikana piipahdetaan Anianpellon markkinoilla ja tutustutaan Asikkalaan. Retki sisältää ruokailun ja päiväkahvit. Päivän muusta ohjelmasta kerrotaan myöhemmin. Ilmoittautuminen Kallelle ja Marjatalle. Lomat Loman vuoksi piirin ja Lahden osaston toimisto on suljettuna 4.– 31.7. välisenä aikana. Tuona aikana jäsenistön ja osastojen palvelua hoidetaan puhelinpäivystyksenä. Palveluneuvoja on myös lomalla lähes koko heinäkuun. Hoidattehan asiat hänen kanssaan kesäkuun aikana. Avustajapalvelun alueohjaaja on lomalla 31.5.–17.6 ja 11.–24.7. väliset ajat. Lomien ei pitäisi vaikuttaa avustajien toimintaan. Toivotan kaikille antoisaa ja virkistävää kesää! Toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen Kuva ja teksti Kalle Hiltunen Lahden toimisto on suljettuna 4.–31.7. Pixhill Mennään lämpimän toukokuun viimeisiä päiviä. Kesän tapahtumat ja toiminnat ovat jo ovella. Kohta alkavan kesäkuun tapahtumakalenteri pitää sisällään runsaasti toimintaa, joita piiri ja osastot ovat jäsenistölle suunnitelleet. Kun tämä lehti tulee ulos painosta, niin takana on Sysmän Palvelutalolla 27. toukokuuta vietetty Veteraanien yhteinen ohjelmallinen ”Kevätjuhla ja Sysmän, Hartolan ja Heinolan osastot ovat viettäneet 8. kesäkuuta virkistyspäivän risteillen Päijänteellä. Lahden osaston jäsenkunta on tutustunut kotikaupunkiin 1. kesä­ kuuta toteutetulla kiertoajelulla. Asikkalan, Padasjoen ja Kuhmoisten osastot ovat valmistautumassa omaan yhteiseen virkistyspäivään, joka järjestetään 14. kesäkuuta kesäteatterin merkeissä Vääksyssä. Näistä tapahtumista kerrotaan tarkemmin seuraavassa lehdessä.

Kymi Piirit toimivat 29 Kuvakimaraa SVR I mitalien luovutus­hetkistä KYMI Kauppalankatu 25 B 19, 45100 Kouvola Puh. 044 3350 754 Veteraanipäivän 27.4.2016 mitalisadetta Kymen piirissä! Pixhill Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö palkitsi monien vaiheiden jälkeen etelä-karjalaisia ja kymenlaaksolaisia sotainvalideja. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta myönsi 27.4.2016 piirimme alueella asuville kahdellekymmenelle sotainvalidille Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin. Mitalit luovutettiin eri puolilla piiriä kuntien järjestämissä Veteraanipäivän tilaisuuksissa. Niille, jotka eivät kuntonsa takia jaksaneet osallistua tilaisuuksiin, mitalit vietiin ja luovutettiin saajansa kotona. Kolme mitalia odottaa vielä luovuttamista. Veteraanipäivänä 27.4.2016 myönnettiin Kymen piirin alueella SVR I mitalit seuraaville sotainvalideille. Sotainvalidipiirin esittäminä: Arvo Fransila Kotka, Yrjö Frosti Joutseno, Pentti Hasu Parikkala, Jaakko Helinummi Hamina, Eino Henttonen Elimäki, Aira Hönö Joutseno, Tahvo Keltanen Ruokolahti, Väinö Kettunen Imatra, Esko Kiukas Joutseno, Vihtori Murto Kotka, Vilho Myllylä Kotka, Kaija Liisa Mänttäri Kotka, Pentti Peltonen Imatra, Jouko Sakki Hamina ja Erkki Taponen Joutseno Muiden järjestöjen esittäminä: Pauli Hilonen Pyhtää, Jalo Lehtonen Hamina, Aarre Mänttäri Hamina, Auno Nummila Kouvola ja Oiva Virtanen Hamina. Kaikki mitalinsaajat arvostivat suuresti heidän kohdalleen osunutta huomionosoitusta. Piirin puolesta parhaimmat onnittelumme kaikille SVR I mitalin saajille! Vasemmalla Vilho Myllylä, keskellä luovuttaja Markku Mikkola ja oikealla Vihtori Murto. Tilaisuus pidettiin Kotkassa merikeskus Vellamossa. Kuvassa vasemmalta Viljo Sinisalo, Matti Peron, sotainvalidi Aira Hönö ja sotainvalidi Esko Kiukas. Mitalit luovutti Hannu Myllärinen. Kolmas vasemmalta on ruokolahtelainen sotainvalidi Tahvo Keltanen. Kuva: Airi Ruokonen Kymen piirin Elämän kinkerit -perimä kantaa Kymen piirin Elämän kinkerit saivat edelleen suuren suosion. Olavinkulman seurakuntakeskuksessa ja Pentik Paviljongissa järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 168 sotainvalidia, heidän puolisoitaan ja leskiään! Kymen piirin vuoden 2016 teemana ja siten myös kinkereiden teemana oli ”Rinnalla kulkien”. Teema on ajankohtainen ja jäsen- Elimäkeläinen sotainvalidi Eino Henttonen sai mitalinsa 16.5. Elimäen Puustellissa pidetyssä pienimuotoisessa ja arvokkaassa tilaisuudessa. kunnallemme mieluisa. Piirin veljespapit Matti Tuomisto, Juha Pesonen ja Kari Luumi toivat esityksissään kauniisti esiin ystävän ja tukihenkilön merkityksen ihmisen elämään. Lääkärin puheenvuoron Imatran tilaisuudessa käytti Antti Linkola ja Kouvolassa tri Jouko Leppänen. Musiikista vastasivat kanttori Samuli Saarela Imatralla ja Virve Mattila, Arvo Saaristo ja Ilkka Sydänmaanlakka Pentikissä. Kumpikin tilaisuus antoi osallistujilleen iloisia tapaamisen hetkiä, kiinnostavia esityksiä ja mieluisia Yli satapäinen yleisö kuunteli ja nautti Elämän kinkereiden puheista ja musiikista Kymen Paviljongissa Kouvolassa Sotainvalidiviikon juhla ja SI-viikon päätöstilaisuus 1.9.2016 klo 13.00 RUK-MANEESI Hamina Esiintyjät: oopperalaulaja Jyrki Anttila, ev Markku Hutka, liiton pj Juhani Saari Rakuunasoittokunta. Ansioristien jako. Omalle väelle ruokatarjoilu ennen juhlaa. Sotilaskodin munkkikahvit kaikille! Kunniamerkit. Ilmoittaudu oman osaston sihteerille 15.8. mennessä. TERVETULOA! Väinö Kettunen Imatran kaupungin veteraanijuhlassa uutukainen mitali rinnassaan. Pentti Peltoselle mitalin ojensi Keijo Karstinen Pentin hoitopaikassa Imatralla. musiikillisia ohjelmanumeroita. Osanottajat esittivät, että tällaisia tapahtumia kaivataan ja toivotaan piirin jatkavan tulevina vuosina. Loppuvuoden toimintaa Vietämme heinäkuussa ansaittua vuosilomaa. Elokuussa piirin toiminta jatkuu. Kesäjuhlaa vietetään 11.8. Luumäellä Mäntykodissa. Tarjolla on puheiden lisäksi hyvää musiikkia sekä taikuri Markku Purhon upea taikashow! Sotainvalidiviikon juhla järjestetään tänä vuonna 1.9. RUK:n Maneesissa Haminassa. HUOM! Olemme saaneet Sotainvalidiviikon juhlaan huippuesiintyjän baritoni Jyrki Anttilan! Piirin kirkkopäivä järjestetään 22.9.16 Marian kirkossa ja Simeon -salissa Haminassa. Tulkaa kaikki kynnelle kykenevät piirin juhliin! Elokuu 4.8. Boccia-kisat Valkeala 11.8. Piirin kesäjuhla Luumäki Syyskuu 1.9. Sotainvalidiviikon juhla Hamina 22.9. Piisin kirkkopäivä Hamina Toivotan teidät sydämelli­sesti tervetulleiksi näihin tilaisuuksiin!

30 Piirit toimivat Sisä-Suomi Piiritoimiston kesäaika Piiritoimiston ovi on lukossa kesälomien johdosta 27.6–31.7. Kesäkuukausina palvelemme klo 8 – 14.15. Aurinkoista kesää ja terve­ menoa kaikkiin tapahtumiin! SISÄ-SUOMI Rauhankatu 1, 40100 Jyväskylä Puh. 010 439 3200 Piirissä tapahtunutta Vuosikokous Piirin vuosikokous pidettiin 31.3. Jyväskylässä sotainvalidien sairaskodilla. Avausjuhlassa oli yhteensä noin 75 osanottajaa ja varsinaisessa vuosikokouksessa 45 valtuutettua kokousedustajaa 24 osastosta ja yksi piirin henkilöjäsen. Valtuutetuista kokousedustajista varsinaisia jäseniä oli 10. Kiitos osastojemme ja piirin henkilöjäsenten sitoutumisesta osallistua vuosikokoukseen. Vuosikokousjuhlan puhepuolesta vastasivat piirin puheenjohtaja Pertti Koivunen, aluekappalainen Eivor Pitkänen Jyväskylän seurakunnasta sekä kapteeni Toni Pelho puolustusvoimain aluetoimistosta. Veljesliiton tervehdyksen toi lakimies Seppo Savolainen. Tilaisuudessa jaettiin myös Sota­ invalidien Veljesliiton Suuri ansiomerkki seuraaville ansioituneille henkilöille: Niilo Peltonen Joutsa, Aarre Korkia-aho ja Eino Veistola Jyväskylä, Sirpa Harjaluoma Lievestuore, Juhani Krook Pihtipudas, Lauri Helasterä Suolahti sekä Hannu Linna Äänekoski. Parhaimmat onnitteluni työstänne alueemme sotainvalidien hyväksi ja kiitos sairaskodille erinomaisista kokousjärjestelyistä! Piirin puheenjohtajana jatkaa Pertti Koivunen Äänekoskelta. Uusina varsinaisina piirihallituksen jäseninä aloittivat Eila Rossi Jyväskylästä ja Jari Pekkanen Kivijärveltä. Muiden varsinaisten kanssa jatkamme entisin voimin. Piiripäivä Piirin kevätneuvottelupäivä pidettiin 21.4. Sotainvalidien sairaskodilla. Asian ääreen meitä oli kokoontunut 20 osastosta yli 40 osallistujaa. Ajankohtaisten asioiden lisäksi päivän pääteemana oli YTT Jouni Tillin asiantuntijaluento aiheesta Suomen pyhä sota-papit jatkosodan julistajina. Sotainvalidien Sisä-Suomen Perinneyhdistyksen vuosikokous Perinneyhdistyksen vuosikokous pidettiin piiripäivien yhteydessä. Kokouksessa oli läsnä 30 kokousedustajaa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Pertti Koivunen. Osallistujia 21.4. piirin kevätneuvottelupäivillä. Piirin vuosikokouk­sessa suurella ansiomerkillä palkittuja. Lahja Majalan historia­katsaus Korpilahden osaston 75 juhlassa. Perinneyhdistyksen käytännön toimintaa arvioidaan vuosittain piirin tilanteen sekä Perinnejärjestön ja Veljesliiton ohjeistusten mukaisesti. Korpilahden osasto 75 vuotta Jäsenmäärältään pieni Korpilahden osasto juhli merkkipäiväänsä Korpilahden seurakuntatalolla 26.4. oman lähipiirin johdolla. Juhlassa sotainvalidin leski Lahja Majala muisteli osaston mielenkiintoista ja aktiivista toimintaa. Piirissä tulevia Piirin ulkboccia-turnaus kisataan 3.8. Jyväskylässä Viitaniemen kentällä. Toivon, että mahdollisimman monesta osastosta saataisiin kerättyä edes yksi joukkue, myös nk. sekajoukkue vahvistettuna tukihenkilöillä on mahdollinen. Pelaaminen ei vaadi ennakkoharjoittelua, pääasia on lähteä mukaan ja kokea erilainen arkipäivä hyvässä seurassa. Tähän tapahtumaan osastojen tulee ilmoittaa joukkueet piiritoimistoon viimeistään 29.7. mennessä. Muita tapahtumia • Keski-Suomen maanpuolustusjuhla 6.8. Muuramessa. • Rosvopaistitapahtuma 18.8. Laukaan Peurungassa. • Sotiemme Veteraanien alueel­ liset kirkkopyhät 18.9. Lievestuoreella ja Jämsässä. • Sotiemme Veteraanien paikalliset kirkkopyhät 11.9. Viitasaarella ja Jyväskylässä (Palokka) sekä 18.9. Äänekoskella. Juha Takala Avustajatoiminta – apua kotiin, palvelu­ asumiseen ja asiointiin Keski-Suomen Avustajatoiminta on saanut TE - hallinnon myöntämän hankerahoituksen vuosille 2016– 2018. Toimintamme jatkaa kaikilla niillä paikkakunnilla, joissa palveluamme on ollut tarjolla. Pohjoisessa Keski-Suomessa Pihtiputaalla on pidetty toimintamme aloitusneuvottelu 31.3.2016 yhteistyössä veteraanijärjestöjen ja Viitaunionin kanssa. Yhteistyöneuvotteluja on tänä vuonna ollut myös Keuruulla, Äänekoskella, Jämsässä ja Joutsassa. Kotihoidon yhteistyötä toteutetaan koko Keski-Suomen alueen kotihoidon työntekijöiden kanssa. Tarkoituksena on, että kaikille palveluun oikeutetuille voidaan tarjota yksilöllistä tukea arjessa selviytymiseen. Avustajatoiminta on sotiemme veteraaneille sekä heidän puolisoille ja leskille tarkoitettu palvelu. Palvelua voidaan räätälöidä omiin tarpeisiin sopivaksi yhteistyössä läheisten ihmisten ja muiden palveluntuottajien kanssa. Työtehtäviä voivat olla mm. saatto- ja asiointiapu kodin ulkopuolelle, ylläpitosiivous, pyykkihuolto, ruuan valmistus jne. Avustajat eivät tee hoidollisia työtehtäviä, mutta peseytymisapua on ollut harkitusti saatavilla. Avustajatoiminta ei korvaa kunnallista tai yksityistä kotihoitoa vaan tukee ja täydentää sitä. Kuunteleminen ja keskustelu ovat erittäin tärkeä osa avustajan käyntiä. Monet asiakkaat kertovat kokevansa yksinäisyyttä. Yksinäisyyteen yksi lääke on ihminen, joka on säännöllisesti läsnä arjessa. Avustajatoiminnan kiireettömän avun minimikäyntiaika on kaksi tuntia / käyntikerta, joka voidaan toteuttaa vaikka kerran viikossa. Palvelusta peritään palvelumaksu. Avustajiksi palkataan henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuoltoalasta sekä sopivia avustajan tehtävään. Palkattavalla henkilöllä tulee olla palkkatukimahdollisuus. Tehtävään perehdytetään ja koulutetaan. Avustajatoiminnassa voi myös opiskella oppisopimuksella ammattiin. Tarjoamme useita opintomahdollisuuksia. Koulutusmahdollisuus lisää työntekijän ammatillista osaamista, parantaa näin myös asiakaspalvelua ja tukee jatkotyöllistymistä avustajan työn jälkeen. Lisätietoja toiminnasta saa projektihenkilöstöltä, puh. 014 690 661. Kirsi Valkonen

Pohjois-Karjala Piirit toimivat 31 Seppelpartiossa olivat Pertti Eskelinen (oik.) Juho Pehkonen ja Seppo Määttänen. POHJOIS-KARJALA Kirkkokatu 11, 80100 Joensuu Puh. 040 536 7537 Ahti Karttunen jatkaa piirin puheenjohtajana Pohjois-Karjalan piirin vuosikokousjuhla ja vuosikokous pidettiin 31.3. Rantakylän kirkossa Joensuussa. Juhlasta lähetettiin seppelpartio rovasti Jouko Pesosen saatesanoin Joensuun sankarihautojen muistomerkille. Tervehdyksessään piirin puheenjohtaja sosiaalineuvos Ahti Karttunen loi katsauksen menneeseen toimintakauteen ja toi esille niitä tavoitteita, joita Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on asettanut etusijalle vuosille 2016– 2018. Puheenjohtaja kiitti lämpimästi kaikkia itsenäisyytemme puolesta taistelleita, hyvinvointivaltion rakentajia ja toivoi, että me nuoremmat oppisimme sodanajan sukupolvelta yhteen hiileen puhaltamisen ja uhrautumisen taidon yhteisen hyvän puolesta. Puheenjohtaja osoitti sanansa myös vieraaksemme saapuneille nuorille lukiolaisille: ”Hyvät nuoret, olette tulevaisuuden päättäjiä. Uskon, että teissä on samaa periksi antamattomuutta, kuin oli sodan ajan nuorissa. He tekivät velvollisuutensa ja kantoivat suuren vastuun tulevien sukupolvien hyväksi. Tuleva aika tuo mukanaan erilaisia haasteita, vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Toivon, että ette unohda juurianne, maamme historiaa ettekä sitä työtä minkä aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet.” Puheenjohtaja esitti kiitoksensa kaikille yhteistyötahoille ja yksityisille henkilöille tuestaan sotainvalidityöhön. Veljesliiton tervehdyksen toi puheenjohtaja, varatuomari Juhani Saari. Hän kiitti sotainvalideja ja kaikkia sotiemme veteraaneja puolisoineen ja leskiä niistä uhrauksista, joita he ovat tehneet isänmaan vapauden puolesta. Saari toi esille niitä tavoitteita, joita Veljesliitolla sotainvalidien etujärjestönä vielä on sotainvalidien, puolisoiden ja leskien hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hän kertoi myös liiton taloudellisista resurs- Juhlapuheen piti P-K:n aluetoimiston päällikkö eversti Asko Valta. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein sai Erkki Lehtinen Kesälahti (vas.), Suomen Leijonan ansioristin sai Juho Pehkonen Lieksasta. Liiton puheenjohtaja Juhani Saari kiinnittää Veikko Määttäsen rintaan sotainvalidien ansioristin. Liiton puheenjohtaja Juhani Saari (oik.) luovutti liiton pienoislipun vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Mauri Timoselle Nurmeksesta. seista, joiden puitteissa liiton tukemaa huoltotoimintaa toteutetaan. Juhlapuheen piti aluetoimiston päällikkö eversti Asko Valta. Seuraavassa otteita hänen puheestaan: ”Olen usein miettinyt sitä, kuinka ihminen voi kestää sodan. Suomen sodissa reserviin perustuvasta miesjoukosta kouliintui armeija, jonka sotataitoa ihasteltiin ympäri maailmaa ja ihastellaan vieläkin. Meidän nuorempien saattaa olla joskus vaikea muistaa, että sotainvalidit olivat vammautuessaan keski-iältään 25-vuotiaita. Unohdetaan, miten pitkälle sodan jäljet ulottuvat ja kuinka kauan sen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset kestävät. Ei sota pääty rauhan sopimukseen. Jos sota syttyisi nyt, sen jäljet olisivat nähtävissä vielä 2080-luvulla.” Puheessaan eversti toi esille myös sen, että sotainvalidien – kuten myös muiden veteraanien – uhraukset isänmaamme puolesta eivät ole vain sotatekoja, vaan paljon enemmän: ”Sankaruuttanne oli kestää valtavaa painetta pitkään, kuukausia jopa vuosia, tietäen, että kuluva päivä voi olla samalla viimeinen. Silti te jaksoitte, silti te kestitte. Näitä uhrauksia emme voi koskaan korvata kokonaan tai kiittää liikaa.”  Juhlassa luovutettiin seuraavat kunnia- ja ansiomerkit: Suomen Leijonan Ansioristi Juho Pehkonen Lieksa, Suomen Valkoisen Ruusun I kuokan mitali kultaristein Erkki Lehtinen Kesälahti, Veljesliiton ansioristi Veikko Määttänen Ilomantsi, liiton suuri ansiomerkki Aarno Happonen Heinävesi, Lauri Tanskanen Polvijärvi ja Urho Kärkkäinen Outokumpu, liiton kultainen ansiomerkki Olavi Lösönen Kontiolahti ja liiton hopeinen ansiomerkki Kalevi Lohiranto Joensuu. Liiton puheenjohtaja luovutti liiton korkeimman huomionosoituksen, liiton pienoislipun vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Mauri Timoselle Nurmeksesta. Naisia muistettiin ruusuilla. Musiikista huolehti Rakuunasoittokunta, soittokunnan päällikön, kapellimestari musiikkimajuri Riku Huhtasalon johdolla. Hallituksen kokoonpanosta Piirin puheenjohtajaksi valittiin edelleen jatkamaan Ahti Karttunen Outokummusta. Hallituksen varsinaisista erovuoroisista jäse- nistä jatkavat Veijo Saloheimo Joensuu, Risto Alanko Juuka, Matti Karvinen Ilomantsi ja Aimo Kettunen Joensuu/Kontiolahti. Varajäsenistä jatkavat Kosti Kinnunen Joensuu, Timo Laukkanen Eno, Timo Tolvanen Joensuu/Liperi. Uutena valittiin Soile Kaasinen Joensuu. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi piirin kunniapuheenjohtaja, eversti Jouko Hälvä. Vuosikokouksen jälkeen kokoontui hallitus, jossa piirin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin jatakamaan Mauri Timonen Nurmeksesta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi everstiluutnantti Kari Kalinen Outokummusta. Hengellisen työn johtajaksi ja luottamuspapiksi nimettiin rovasti Jouko Pesonen Joensuusta ja luottamuspapiksi rovasti Mauri Hyvärinen ja rovasti Kalevi Kokkonen (ort.) Joensuusta. Tekstit Tuulikki Leinonen Kuvat Kalevi Lohiranto Tulevia tapahtumia 16.–20.6. ja 17.–21.10. ystävänpäiväkurssit Lieksan kristillisellä opistolla 20.7. klo 15 teatteriesitys ”Laula minulle Rakkaudesta” Utran Uittotuvalla (liikemies Yrjö Laakkosen lahjoitus kaikille veteraaneille). Ilmoittautumiset omaan osastoon. 15.–21.8. virkistyskurssi Kiteen evankelisella opistolla 22.–26.8. hyvinvointilomat Toivonlahti, Ilomantsi 25.8. Rosvopaistitapahtuma Kontiolahden liikuntahallissa, ilmoittautumiset omaan osastoon

32 Piirit toimivat Etelä-Pohjanmaa ETELÄ-POHJANMAA Ruukintie 65, 60100 Seinäjoki Puh. 06 4214 600 Juhannusterveiset Etelä-Pohjanmaalta Pixhill Mitä on sotainvalidityö tänä päivänä? Mitä se tulee olemaan tulevina vuosina? Näitä kysymyksiä saan vastattavakseni käytännössä viikoittain. Kysymyksiä esittävät sotainvalidien omaiset, paikallisosastojen toimijat, sekä piirimme hallinnossa mukana olevat tahot. Sotainvalidien Veljesliitto on vammaisjärjestö, joten on luonnollista, että työmme avainasia on jäsentemme tukeminen edunvalvonnan lisäksi. Piirimme avustajatoiminta on aloitettu vuonna 2000 ja hanke päättyi kuluvan vuoden helmikuussa. Jäsentemme kotonaselviytymisen tukeminen jatkuu kuitenkin edelleen ja järjestämiemme palvelujen piirissä on yhä n. 350 asiakasta. Sotainvalidien keski-ikä lähentelee 93 ikävuotta. Puolisojäsentemme keski-ikä on parisen vuotta alhaisempi. Poissa ovat ne vuodet, jolloin retket kokosivat yhteen bussilasteittain osallistujia. Mitä kauempana juhlat ja tapahtumat järjestetään, sitä pienemmäksi varsinaisten jäsentemme osallistujamäärä putoaa. Sotainvalidien järjestötyö tulee myötäillä jäsentemme toiveita ja tarpeita. Valtakunnallisten ja piiritason tapahtumien sijaan tilaisuudet ja tapahtumat järjestetään yhä enemmän paikallistasolla, omassa kotipitäjässä. Omasta kokemuksesta voin myös kertoa, että kotikäynti kahvittelun ja rupattelun merkeissä saa jäsenistöltämme erittäin myönteisen vastaanoton. Kohtaamalla jäsenemme kasvotusten olemme mukana heidän arjessaan! Lapuan naiset koolla Ystäväpiirissä. Lapuan sotainvalidi­ naisten ystäväpiiri kokoaa väen yhteen Piiritoimisto on nyt Kivipuron Kuntoutuskodissa Piirimme alueella on pitkiä perinteitä erilaisille tapahtumille. Lapuan sotainvalidinaiset ovat järjestäneet yhteisiä tilaisuuksia jo 1940-luvulta lähtien. Tuolloiset ompelupiirit keräsivät naiset kokoon yhteisen asian merkeissä. Vuonna 2002 kahden viikon välein pidettävää tapahtumaa alettiin kutsua Ystäväpiiriksi. Seurakunnan tiloissa järjestettävät tilaisuudet kokoavat edelleen yhteen 25–35 osallistujaa. Päivän ohjelma on usein teemapainotteinen ja se järjestetään seurakunnan tiloissa. Ulkopuolistenkin esiintyjien toimesta ohjelmassa on mm. runoja, kertomuksia, laulua ja tietovisailua. Ohjelman sisältö on hengellinen. Helena Porola on vastannut päivien järjestämisestä vuodesta 2014 lähtien. Helena on pitkän linjan aktiivi Lapuan osaston toiminnassa ja hän on koonnut vuodesta 2002 lähtien leikekirjoja sotainvalidityöstä. Kirjoja on jo valmiina useampi kappale ja ne pitävät sisällään arvokasta historiaa lapualaisten toiminnasta. ”Ystäväpiiri on jo tärkeä osa jäsentemme arkea, oma väkemme keittelee kahvit, hankkii tarjoilut ja järjestää tarvittaessa kimppakyytejä osallistujille. Vuosi huipentuu aina kesäretkeen, johon osallistujien määrä kipuaa täyteen bussilastiin”, Helena kertoo. Ystäväpiiriin ovat tervetulleet luonnollisesti myös sotainvalidit. Piiritoimistomme on vuodesta 1984 lähtien toiminut Porvarinkadulla Seinäjoen keskustassa. Toimisto myytiin vuonna 2007, jonka jälkeen olemme jatkaneet toimintaamme vuokralaisina. Toimiston henkilökunnan määrä väheni kuluvan vuoden alussa neljästä kahteen, joten uusien tilojen katselu alkoi olla ajankohtaista. Onneksemme Kivipuron Kuntoutuskodista löytyi tarpeitamme vastaavat tilat, joten muutto päästiin suorittamaan toukokuun viimeisellä viikolla. Lähes 200 mappia matkasi muuton yhteydessä Maakunta-arkistoon Vaasaan ja irtaimisto inventoitiin huolellisesti. Muuton yhteydessä vanhat ”lankanumerot” eivät ole enää käytössä, joten meidät tavoittaa parhaiten matkapuhelimitse, tai suoraan Kivipuron Kuntoutuskodista. Aurinkoista ja lämmintä kesää! mh Piiritoimisto on muuttanut Ruukintie 65, 60100 Seinäjoki puh. Kivipuro 06-4214 600 puh. Marko 040-7424813 puh. Maija 040-8255 170 mail: ep.sotainvalidipiiri@ netikka.fi Piiritoimisto muutti Porvarinkadulta Kivipuron tiloihin.

Pohjois-Pohjanmaa Piirit toimivat 33 POHJOIS-POHJANMAA Isokatu 5, 90100 Oulu Puh. 045 182 4484 / 044 479 4797 Kansallisen Veteraani­päivän juhlan tunnelmia Tämän vuoden kansallisen veteraanipäivän juhlaa vietettiin Oulussa, Ouluhallissa. Noin 2 500 juhlavierasta saapui paikalle. Juhlatunnelma alkoi tiivistyä heti lippujen noustua salkoon. Juhlakansaa saapui paikalle suurina ryhminä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kunnioittivat läsnäolollaan veteraanipäivää. He olivat myös onnittelemassa SVR M I-mitalien saajia juhlassa. Huomionosoitusten jako oli monelle veteraanille ainutkertainen ja hieno tilaisuus nähdä presidentti puolisoineen ja olla mukana omassa veteraanijuhlassa. Juhlan teema ”Vastavirtaan nousee lohen suku” näkyi hienosti musiikissa, kuvina taustalla ja nuorten esittämissä ohjelmissa, jopa juhlapuheissakin. Juhlapuhujillakin oli omassa suvussaan sodassa olleita ja sieltä tuli esiin monenlaista muistoa sodan kokemuksista. Pääministeri Juha Sipilä kertoi oman sukunsa sotaajan muistoistaan, ja painotti että kaikkien on otettava käyttöönsä omat voimavaransa. Kaukopartiomies Jouko Korhonen kertoi veteraanien puheenvuorossaan pitkästä palveluksestaan Suomen hyväksi ja esitti toiveen veteraanipäivän jatkumisesta. Vas. edessä sotainvalidi Aimo Moilanen, vas. takana Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Oikealla sotainvalidi Reino Pellikainen ja takana Riitta Jouppila. Huomionosoitusten jakotilaisuudessa 27.4. oikealla Erkki Keränen ja keskellä Erkki Nissi. Piirin virkistys- ja liikuntapäivä Taukokankaalla Taukokankaalle Oulaisiin kertyi noin sata osallistujaa virkistys- ja liikuntapäivään. Päivän ohjelmaan kuului ulkoilua, hevoskärryajelua, joka oli yllättävän hauskaa, puristusvoiman mittausta, karaokea, arpajaiset sekä kunnon kahvihetket ja ruokailu. Piiriosaston oma laulutrio viihdytti virkistyspäivään osallistujia hienosti esityksellään. Osallistujamäärä oli vähentynyt edellisestä kerrasta, mutta tunnelma oli edelleen hyvin lämminhenkinen. Nämä tapaamiset ovat olleet tarpeen jäsenillemme! Tekstit ja kuvat Eeva Vikström Oikealla Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari ja Oulun sotainvalidiosastosta Pertti Sankilampi. Piirin tulevia kesätapahtumia Hietasaaren Veljeskodilla kesäkauden avajaiset 16.6. klo 13 Hietasaaren Veljeskodilla keskikesän juhla 30.6. klo 13 Virkistystoimintaa Veljeskodilla 14.7 ja 28.7 alkaen klo 13 Rosvopaistijuhla 11.8., Ouluhalli Piirin virkistys- ja liikuntapäivä Hietasaaren Veljeskodilla 18.8. alkaen klo 9 Hietasaaren Veljeskodilla kesäkauden päättäjäiset 1.9. klo 13 Jokilaaksojen kirkkopyhä Pyhäjoella 7.8. Sotiemme veteraanien Pohjois-Pohjanmaan pohjoisten jokialueiden Seutukunnallinen kirkkopäivä Limingassa 11.9. Ilmoittautuminen osastoittain piirin toimistolle 19.8. mennessä ruokailun ja kuljetukseen vuoksi. Sotiemme veteraanien Pohjois-Pohjanmaan pohjoisten jokialueiden Seutukunnallinen kirkkopäivä Limingassa 11.9. ”Siunaa ja varjele meitä” Juhlamessu Limingan kirkossa klo 10.00 Toimittaa ja saarnaa lääninrovasti Ilkka Tornberg Kanttori ja Celeste-nuortenkuoro johtajana Hanna Korri Avustavina pappeina mm. kirkkoherra Marko Patronen (ort) Seppelpartion lähettäminen ja kunniakäynti sankarihaudoilla Juhlamessun jälkeen Ruokailu ja juhla Limingan Rauhanyhdistyksen toimitalossa Juhlapuhe ylijohtaja Terttu Savolainen Puolustusvoimien tervehdys everstiluutnantti Kimmo Rajala Juhlan musiikista vastaa Lapin sotilassoittokunta johtajana musiikkimajuri Jaakko Nurila sekä Lakeuden Laulumiehet johtajana Pentti Korkiakoski Ilmoittautumiset 19.8. mennessä yhdistyksittäin omaan veteraanipiiriin. Taukokankaalla liikunta- ja virkistyspäivänä SV:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n iloinen laulutrio. Oik. Reijo Niemelä, Tauno Siik ja Sulo Lehto. Piirin toimisto on suljettu 4.7. -3.8.

34 Piirit toimivat Keski-Pohjanmaa KESKI-POHJANMAA Kitinkuja 2, 69100 Kannus Puh. 044 304 2669 Kevätjuhla Perhossa Perhossa vietettiin kevätjuhlaa mukavissa merkeissä toukokuun alussa. Juhla päätettiin pitää pitkäaikaisen veteraanien avustajan ja piirin yhteyshenkilön Helena Anttilan palkitsemiseksi suurella ansiomerkillä. Helenan heleä naurun on ilahduttanut veteraaniväkeä Perhossa jo parinkymmenen vuoden ajan. Hän huolehtii heidän hyvinvoinnistaan työkseen, mutta toimii lisäksi yhteyshenkilönä piirin ja Perhon jäsenten asioissa. Hänen kanssaan hoituu hyvällä yhteistyöllä piirin kautta jäsenille tulevat palvelut. Juhlan alla saatiin tietää, että tämänvuotisen veteraanipalkinnon saaja on Anja Hakala Perhosta, joten juhlille tuli moninkertainen merkitys. Sotainvalidipiiri ja Perinneyhdistys hakivat Anjalle palkintoa useita vuosikymmeniä kestäneestä toiminnasta perholaisten jäsenten hyväksi. Anja on mm. vetänyt veteraaniväen yhteisiä leirejä ja päiväkahvitilaisuuksia ja vieraillut jäsenten luona heistä huolta pitäen. Perhon oma osasto purkautui viime vuonna, mutta virkeä väki halusi vielä kokoontua yhteen omalla paikkakunnalla tuttuun paikkaan Joutenhoviin. Talo laittoi parastaan ruokailun ja kahvin aikana. Kaunis kevätpäivä herätteli luontoa uuteen kukoistukseen. Perhossa on totuttu kokoontumaan koko veteraaniväen kesken yhteisiin tilaisuuksiin. Kevätjuhlassa näkyi ja tuntui vahvasti perholaisten lämmin yhteishenki. Mukana oli myös kunnan ja seurakunnan edustajia sekä veteraanien taustajoukoissa mukana olleita. Ohjelma koostui yhteislauluista, runoesityksistä ja puheista. Piirin tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja Esko Hirviniemi. Juhlittavien kukitukseen osallistuivat Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Markku Kallinen sekä toiminnanjohtaja Marja-Liisa Kattilakoski. Veteraanipalkintoa oli luovuttamassa puheenjohtaja Ahti Sirkiä Kaatuneiden Muistosäätiöstä. Juhlan jälkeen oli mahdollisuus vierailla pihapiiriin rakennetussa korsussa, jossa oli esillä vanhoja sota-ajan varusteita. Etualalla Lilja Riutta ja Liisa Humalajoki Palkittavana olivat Helena Anttila ja Anja Hakala. Vas. Ahti Sirkiä, Perhon osaston viimeinen pj. Väinö Aronen, Heimo Linna ja Raija Vasalampi Piirin kuulumisia Piirin vuosikokouksessa suositeltiin osastojen purkautumisia kuluvan vuoden aikana. Jäsenmäärän vähetessä hallinnollinen toiminta keskitetään piiriin, jolloin tukijäsenten työpanos voidaan osoittaa jäsenten huolenpitoon yhteistyössä piirin kanssa. Monet osastot ovat jo tehneetkin suunnitelmia purkautumisesta vuoden lopussa. Sotainvalidien puolisoitten haastatteluhankkeeseen on osallistunut 72 haastateltavaa. Haastatteluiden osuus on päättynyt ja hanke on edennyt vaiheeseen, jossa haastatteluja puretaan teksteiksi. Hanketta edistetään askel askeleelta. Jäsentemme tueksi on edelleen tarjolla neuvontapalvelua ja avusta- jatoiminnan palveluja. Palveluneuvoja kiertää maakunnassa jäsenten luona ja auttaa lakisääteisten asioiden hoidossa, avustajatoiminnan työntekijät opastavat avustajapalvelujen järjestämisessä. Yhteystietoja Piiritoimisto: Marja-Liisa Kattilakoski, p. 044 304 2669, Kitinkuja 2, 69100 Kannus, marja-liisa.kattilakoski@sotainvalidit.fi. Neuvontapalvelu: Maija Paasila, p. 050 593 3211, Kitinkuja 2, 69100 Kannus, maija.paasila@kitinkannus.fi Avustajatoiminta: projektipäällikkö Kaija Pouttu, p. 044 724 9318, kp.avustajahanke(at)sotaveteraani- liitto.fi projektisihteeri Kaisa Roos, p. 044 773 1998, kr.avustajahanke(at)sotaveteraaniliitto.fi Tulevaa toimintaa Piirin perinteinen kesäjuhla pidetään 16.8.2016 alkaen klo 11.00 ruokailulla Nivalan nuorisoseuran talolla Olkkosentie 14. Ohjelmassa mm. musiikkiesityksiä ja yhteislaulua. Ilmoittautumiset osastoittain ruokailua varten Marja-Liisalle. Aurinkoista kesää kaikille toivottaa Marja-Liisa!

Suur-Savo SUUR-SAVO Porrassalmenkatu 3 A, 50100 Mikkeli Puh. 0400 756 249 Rantasalmen sota­ invalidit 75 vuotta ”Heille kallis ol´ maa” Sotahistorian lehdille on kirjoitettu, kuinka Petäjäsaaren taistelu oli kova paikka Rantasalmen miehille, jotka urhoollisesti taistelivat isänmaamme vapauden puolesta. Rantasalmi joutui siitä maksamaan aivan liian raskaan hinnan, kun 58 saman pitäjän miestä menetti siellä henkensä! Noina aikoina maamme itsenäisyyden säilyttämisessä elettiin niin sanotusti veitsi kurkulla. Suur-Savon piirin puheenjohtaja, eversti evp. Hannu Toivonen palautti juhlapuheessaan mieliin historian lehdiltä poimittuja fak- toja talvisodan vaiheista. Neuvostoliitto esitti jatkuvasti uusia aluevaatimuksia, joihin maamme silloinen hallitus ei voinut suostua. Normaalin diplomatian keinoin yritettiin vaikeaa kysymystä ratkaista, mutta niissä ei löydetty yhteistä pohjaa. Talvisota syttyi niin kutsutuista Mainilan laukauksista 30.11.1939 ja sota jatkui 105 päivää. Sodan aikana Neuvostoliitto ehdotti Suomelle antautumista, johon ei niin ikään suostuttu vaikka Viipurikin oli jo menetetty. Voimme edelleen ihailla suomalaisia sotilaita, jotka eivät ihailleet sotaa eivätkä he sotaa halunneet, he olivat kunnianarvoisia Suomen kansalaisia. Hän sanoi ihailevansa edelleen veteraanien ja sotainvalidien erinomaista asennetta ja arvoja. He eivät valita, kaveria ei vieläkään jätetä, mennään yhdessä eteenpäin. Eversti Toivonen mainitsi puheessaan, että Eurooppa käy parhaillaankin sotaa terrorismia vastaan. Emme voi käsittää miten ihminen voikaan olla ihmiselle peto; tappaa viattomia siviilejä, naisia ja lapsia! Ikävänä ilmiönä on todettava viimeaikaiset ahneuden ilmiöt, joita ei voi hyväksyä sivistysvaltion Sotiemme veteraanien seutukunnallinen kirkkopäivät Varkauden pääkirkossa 1.9. Ohjelma: klo 10.00 Messu pääkirkossa klo 11.00 Lounas seurakuntasalissa klo 12.00–n. 13.30 Ilmavoimien soittokunnan konsertti pääkirkossa Ilmoittautuminen yhdistyksittäin Varkaudesta, Joroisista ja Pieksämäeltä 15.8. mennessä: Varkauden Sotainvalidit ry/Riitta-Leena Heinonen, puh. 044 372 6941, riittaleena.heinonen@gmail.com Mikkelin tuomiokirkossa 6.9. Ohjelma: klo 11.00 Messu tuomiokirkossa klo 12.00 Lounas seurakuntakeskuksessa klo 13.30–n. 15.00 Rakuunasoittokunnan konsertti tuomiokirkossa, juhlapuhe piispa Seppo Häkkinen Ilmoittautuminen yhdistyksittäin ja paikkakunnittain Juvalta, Mäntyharjusta, Kangasniemeltä, Pertunmaalta, Hirvensalmelta, Puumalasta, Suomenniemeltä, Ristiinasta ja Mikkelistä 12.8. mennessä: Mikkelin seudun Sotainvalidit ry/Seija Hokkanen, Porrassalmenkatu 3 A, 50100 Mikkeli, puh. 050 362 5616, seija.hokkanen@sotainvalidit.fi Savonlinnan tuomiokirkossa 8.9. Ohjelma: klo 10.00 Messu Savonlinnan tuomiokirkossa, saarna kenttäpiispa Pekka Särkiö seppelpartio klo 11.30 Lounas Savonlinnan seurakuntakeskuksessa klo 13.00–n. 14.30 Juhla Savonlinnan seurakuntakeskuksessa Ilmoittautuminen yhdistyksittäin Savonlinnasta, Enonkoskelta, Keri­mäeltä, Punkaharjulta, Rantasalmelta ja Sulkavalta 31.8. mennessä: Savonlinnan Sotaveteraanit ry/Jaakko Lindell, Veteraanikuja 1, 57100 Savonlinna, puh. 015 272 031 tai 050 526 7799. Tervetuloa sotiemme veteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä sekä naisjaostojen jäsenet! Veteraaneilla kunniamerkit. kansalaisten tekeminä. Puheensa päätteeksi puheenjohtaja Toivonen välitti Sotainvalidien Veljesliiton ja Suur-Savon piirin onnittelut juhlivalle Rantasalmen Sotainvalidit ry:lle. Osaston sihteeri Raimo Lehtinen kertoi, että varsinaisia sotainvalideja on vielä elossa seitsemän, leskiä ja puolisoita 19. Heidän elämän arkeaan pyritään tukemaan kotiavustuksilla monipuolisesti. Rantasalmen osasto oli koonnut arvokkaan ja korkeatasoisen juhlaohjelman, joka toteutettiin kesällä 1984 tulipalossa tuhoutuneen ja sittemmin modernisoidussa kirkossa. Esiintyjinä olivat muun muassa Ranta-salmen Puhallinorkesteri kapellimestari Marja Ikosen johdolla, lauluesityksiä oopperalaulaja Anna Immonen, Mieskuo- Piirit toimivat 35 Kyllikki Auvinen lausui runon Muistoja sotainvalidi-isästä. ro Aikamiehet ja runonlausuntaa osaston oma puolisojäsen, ikinuori Kyllikki Auvinen. Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi pastori Jussi Leppäniemi. Juhlaan osallistui alun toistasataa henkilöä. Kuvat ja teksti: Antti Kilkki Muistoja sotainvalidi-isästä (koottu Heikki Turusen Karhunpäinen metsänvartija -kirjasta) Sinulla on nuhruinen lumipuku ja kokardi, karvalakki hiukan vinossa, hihnat rinnan päällä kuin vinoristi, Suomen herran piirtämä ruksi. Hiihdät toisten joukossa kuusikon reunaa Tolvajärvellä, ehkä Paatenessa, nuorena menneen työmiehen ja rengin poika maakyliltä, työmies ja renki, perheenisä. hieman juro rivimiehen hahmosi on epäselvä, katsetta ei näy tummien kulmien varjoista. Mutta talvinen havumetsä takananne selkeä ja ankara, lumen valaisemat kasvosi oudon kauniit, ja varjot silmiesi kohdalla mustat, voi miten mustat varjot kuusien alla. Toisessa kellastuneessa valokuvassa istut korsussa kaltaistesi joukossa. Rennoin asennoin soitat mandoliinia samassa asennossa, ikuisesti. Jalkasi on toisen polvella, pää kallellaan kuin sinua vähän hävettäisi, kun osaat soittaa. Suurenet yhdeksi heistä, näytät katsovan suoraan silmiini minne menenkin, näytätte katsovan poikiinne missä olemmekin, ja nauratte, Rukajärven porukka. Sotaväen villapaidoissa koristeeksi tarkoitetut rannut rinnan yli, yli nuoren sydämen. Kaulukset auki, notkein kauloin nauratte, isä soittaa. Meidän pojat etulinjassa, Suomen pojat laihoin sudenmahoin, voimakkain hartioin, vielä vähän poikamaisin villein päin ja valoisin kasvoin, sotilasmuistoissa arkoja runoja heilalle, mutta kovaa poikaa, ettei äiti näkisi totuutta. Kynällä raapustetun ristin alla herkkä nuorukainen nauraa kihlatulleen: tuomen kukkiessa minä palaan! Karun kuolintähden alla hän kuiskaa: rakastan sinua. Ja isä soittaa mandoliinia, ääntä ei kuulu, mutta ikuisuudessa isäni soittaa aseveljille Äänisen vedestä, Eldangan verisestä lumesta. Talvisodassa vaivasi pahenivat, mutta selvisit hengissä ja sinut lähetettiin jatkosotaan. Rämmit monta vuotta etulinjassa, vaivasi eivät parantuneet, mutta näytti, että palaat naisesti ja lastesi luokse ehjin nahoin. Se oli liikaa, ja viimeisissä taisteluissa kuukautta ennen rauhaa, jälkikesän helleyössä Ilomantsin kuusen varjo kumartui päällesi. Makasit varvukossa mottiin joutuneena. Luoti osui kasvoihin. Et tajunnut sitä, näit jotakin mustaa valuvan itsestäsi mustikanlehdille, tunsit outoa raukeutta. Jotain pulppusi renkipojan suusta, joka oli laulanut Äänisen aavoista, tunsi pontikan ja lettipäisen karjopiian ujon suukon. Yhä uudelleen kaadut, yhä uudelleen yrität nousta, yrität muttet jaksa. Ensikertaa elämässäsi kaadut, etkä jaksa nousta ilman apua. Unessa kätken kasvoni. Siihenkö kuolet, taas yksi ujonauruinen Suomen poika. Maailmansota loppui, Euroopan riemuitessa makasit Hämeenlinnassa särkynein kasvoin, kuula rinnassa. Mutta et kuollut! Palasit kotiin sotainvalidina, mutta palasit. Tulen ja teräksen verihelvetistä, suoröpön mustista purskahduksista, räjähtävien honkien alta te nousitte, te vimmattu poikasakki ja te pelastitte tämän maan.

36 Piirit toimivat Kainuu KAINUU Seminaarinkatu 5, 87100 Kajaani Puh. 08 622 485 Kansallisen veteraani­päivän juhlat Kainuussa Kansallisena Veteraanipäivänä juhlittiin ympäri Kainuuta pitkin päivää. Kuhmossa Hyvinvointi Sammon veljeskodissa juhlittiin aloittaen aamupäivällä, jotta veteraanit ehtisivät seurata juhlia myös Oulusta pidetystä valtakunnallisesta päiväjuhlasta. Presidentti oli antanut neljälletoista kainuulaiselle sotainvalidille sekä heidän puolisolleen ja leskelleen Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin: Heikkinen Hilkka Emilia Kajaani, Huotari Jaakko Kuhmo, Härkönen Aili Marja Paltamo, Jokelainen Frans Ilmari Ristijärvi, Juntunen Silja Suomussalmi, Karppinen Eino Ristijärvi, Kyllönen Eino Esko Sotkamo, Kyllönen Martta Kuhmo, Laatikainen Toivo Viljami Sotkamo, Puuronen Reino Kajaani, Pääkkönen Laini Marjatta Kuhmo, Rautiainen Arvo Olavi Ristijärvi, Suutari Eino Kajaani, Virkkunen Aili Maria Kajaani. Ensimmäiset ansiomitalit luovutettiin veljeskodissa sekä kuhmolaisille, että muualta kuntoutukseen tulleille veteraaneille. Tulevia tapahtumia • Torstaina 11.8. Viihteellinen rosvo­paisti -tapahtuma Oulussa puolustusvoimien, Oulun kaupungin ja Finnairin lentävän henkilökunnan järjestämänä. • Keskiviikkona 31.8. Sotiemme Veteraanien Kainuun alueellinen veteraanien kirkkopäivä Kajaanissa. Tilaisuus alkaa klo 11.00 ekumeenisella jumalanpalveluksella Kajaanin evankelisluterilaisessa kirkossa, minkä jälkeen ruokailu, päiväjuhla ja päätöskahvit Kainuun Prikaatin varuskuntaravintola Hoikanhovissa. Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Kainuun Sanomissa ja paikallislehdissä. Molempiin ti- Kunniamerkin saaneita veteraaneja eturivissä, vasemmalta Eino Karppinen, Toivo Tampio, Laini Pääkkönen ja Martta Kyllönen, Aili Kyllönen ja Hilkka Heikkinen. laisuuksiin järjestetään kuljetukset linja-autoilla. Mukana voi olla myös saattaja. Kuljetukset järjestämme molempiin tilaisuuksiin tarvittaessa kotiovelta alkaen ja takaisin kotiin. Tiedustelut, ilmoittautumiset ja kuljetustarpeet joko oman paikkakunnan tukihenkilölle tai toiminnanjohtajalle p. 050 372 5417. Päivätoiminta tuo virkistystä arkeen Ikäihmisille on Kainuussa tarjolla kotona asuville päivätoimintaa joka kunnassa. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea ikääntyneiden kotona asumista ja ikääntyneen voimavaroja sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä sosiaalista kanssakäymistä. Lisäksi näin tuetaan omaishoitajien jaksamista. Päivätoiminta tuo vaihtelua elämään ja antaa tilaisuuden tavata ja keskustella muiden kotona asuvien ikäihmisten kanssa. Omaishoitajalle päivätoiminta antaa mahdollisuuden omaan vapaa-aikaan ja lepoon. Asiakkaille järjestetään tarvittaessa kuljetus. Päivätoiminta voi sisältää liikuntaa, ulkoilua ja viriketoimintaa asiakkaan tarpeiden mukaan. Tärkeää on sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaisryhmän tuki. Asiakkaalla on päivätoiminnan aikana myös lepomahdollisuus. Kainuun sotainvalidipiiriin kuuluvassa Vaalassa toimintaa järjestää Oulunkaaren kuntayhtymä. Puolangalla sitä järjestää Attendo ja muualla Kainuussa Kainuun sote kuntayhtymä. Päivätoiminta on maksutonta vähintään 15 %:n sotainvalideille, muille palvelut voivat olla maksullisia. Kainuun sote-kunta­ yhtymän tarjoama päivätoiminta Päivätoiminta maksaa 23 € kuuden tunnin pituiselta ajalta. Hintaan sisältyy aamupala, lounas, päiväkahvi ja ohjattu kuntouttava toiminta. 3–4 tuntia kestävä osapäivätoiminta maksaa 15 €. Hintaan sisältyy ohjatun kuntouttavan toiminnan lisäksi aamupala ja lounas tai lounas ja iltapäiväkahvi. Omaishoidettaville tarjottava lyhytaikainen, enintään 4 tuntia kestävä päivähoito maksaa 7,60 € ja sisältää ohjatun toiminnan. Päivätoiminnan aikana mahdollisesti käytetty kylvetys / saunamaksu 7 € /kerta. Päivätoiminnan kuljetus kulloinkin voimassa olevan linja-autotaksan mukaan. Kainuun soten tarjoamaa päivätoimintaa voi tiedustella asiakasohjaajilta, jotka ovat tavoi- tettavissa kunnittain seuraavissa numeroissa maanantaista perjantaihin klo 8.00–15.00: Kajaani 044 797 4348 Sotkamo 044 748 4838 Kuhmo 044 748 4633 Paltamo 044 288 5322 Suomussalmi 044 797 0243 Hyrynsalmi 044 748 4642 Ristijärvi 044 744 8192 Puolangalla päivätoimintaa tarjoaa Attendo Oy Attendo Oy järjestää omaishoidettaville ikäihmisille päivätoimintaa Puolangalla. Päivätoiminta on maksutonta. Ainoastaan päivän aikana asiakkaalle tarjottava lounas ja kahvi ovat maksullisia, 10 €. Puolangalla päivätoimintaan voi hakeutua ottamalla yhteyttä Eila Heikkiseen p. 044 797 0089 tai Sirpa Keräseen p. 044 494 0660. Vaalassa päivätoiminnan järjestää Oulunkaaren kuntayhtymä Vaalassa ikäihmisten päivätoiminnasta voi tiedustella puhelinnumerosta 050 448 5541. Hyvää kesää toivottaen! Juha Huttunen toiminnanjohtaja Toimisto palvelee Kainuun piirin toimiston päivystysajat ovat tiistaisin ja torstaisin 8.30–12.00. Perjantai on pääsääntöisesti vapaapäiväni, kesälomani on 1.–26.8, jolloin toimistopäivystystä ei ole, mutta olen tavoitettavissa p. 050 372 5417. Muina aikoina tapaan ja autan jäseniä kotikäynneillä sekä yksin, että yhdessä tukijäsenten kanssa. Soita ja sovi tapaaminen. Olen aina tavoitettavissa numerosta 08 622 485. Toiminnanjohtaja Juha Huttunen

Lappi Piirit toimivat 37 LAPPI Ruokasenkatu 8 A, 96200 Rovaniemi Puh. 016 221 687 Avustajatoiminnan Lapin aluehanke Avustajatoiminnan Lapin aluehankkeessa tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona asumista. Apu on mm. asiointia, siivousta, ruoan valmistusta, ulkoilua ja seurustelua. Tornion Kaakamossa asuvan 93-vuotiaan sotainvalidi Arvi Isonikkilän mukaan ”avustajatoiminta on erittäin hienoa toimintaa ja se on haluttua veteraanien keskuudessa. Olen itse saanut olla asiakkaana jo lähemmäs kymmenen vuotta.” Isonikkilän luona kotiavustaja käy kerran kuukaudessa tekemässä siivouksen. ”Olen todella tyytyväinen työpanoksiin ja siistiä jälkeä on aina tullut”, Arvi kehuu avustajia. Kotihommat Arvilta luonnistuu itsenäisesti ja hän kertoi haravoineensa juuri pari päivää talonsa pihaa. Arvi Isonikkilä osallistuu aktiivisesti paikalliseen veteraanitoimintaan. Hän on toiminut 20 vuotta Tornion Rintamaveteraanien puheenjohtajana sekä 10 vuotta Tornion Sotainvalidien varapuheenjohtajana. Lisäksi Arvi on avustajatoiminnan Lapin aluehankkeen ohjausryhmän jäsen. Pitkän iän salaisuutena hän pitää muun muassa liikuntaa. Sofia Rajala on aloittanut avustajana vuodenvaihteessa. ”Pidän tästä työstä, koska saan olla vanhusten kanssa ja saan tehdä asiakaslähtöistä työtä. Minulla on asiakkaita lähemmäs 20 henkilöä kuukaudessa ja autan heitä siivouksessa, kaupassa käynnissä sekä jutustelen heidän kanssaan.” Sofia suorittaa oppisopimuksella Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoa. ”Oppisopimus ja tutkinnon suorittaminen tuo vaihtelua, kun saa olla koulussa ja töissä yhtä aikaa”, kertoo Sofia. Koulutuksen osuus on merkittävä ja haastatteluviikolla Sofia on osallistunut myös palo- ja pelastusharjoituksiin. Tällä hetkellä avustajatoimintaa järjestetään Torniossa, Kemin- Avustaja Sofia Rajala ja sotainvalidi Arvi Isonikkilä. maassa, Kemissä, Tervolassa, Pellossa, Rovaniemellä, Ylitorniolla, Kemijärvellä ja Kolarissa. Avustajia haetaan Sallaan, Muonioon ja Enontekiölle. Avustajan työstä silta työmarkkinoille - Lapin hankkeen rahoituspäätös on 31.12.2016 saakka. ”Tällä hetkellä työskennellään sen eteen, että rahoitushankkeen päätös vuodelle 2017 saataisiin TE-toimistosta”, sanoo projektipäällikkö Johanna Holma. Avustajatoiminta on Sotainvalidien Veljesliiton tärkein jäsenpalvelu. Apua saavat niin sotiemme veteraanit kuin heidän puolisonsa ja leskensä. Veteraanijärjestöjen piirit ja paikallisosastot ovat paikallisesti tukeneet toimintaa ja mahdollistaneet sitä monin tavoin mm. osallistumalla Lapin aluehankkeen suunnitteluun, järjestämiseen ja kustannuksiin. Lapin avustajatoimintahankkeen projektipäällikkö Johanna Holma palo- ja pelastusharjoituksessa. Teksti ja kuvat Ulriika Myllyneva Kuinka päästä mukaan? Avustajatoiminta-palvelun piiriin voivat päästä sotainvalidit ja sotiemme veteraanit puolisoineen ja leskineen. Kaatuneitten omaisista myös sotalesket voivat saada palvelua. Avustajatoiminta-palvelun saaminen edellyttää jonkin veteraanijärjestön jäsenyyttä, ja niihin liittyminen on onnistunut vielä tänä päivänäkin. Toivottavasti viimeisetkin kotona asuvat sotiemme veteraanit ottavat yhteyttä, koska uusia asiakkaita mahtuu edelleen! Kysy lisää avustajatoiminnasta Johanna Holma, projektipäällikkö, p. 040 772 4047 johanna.holma@saarenvire.fi Avustajatoiminta Lapin Aluehanke, Jääkärinkatu 10, 95400 Tornio Anita Puruskainen, alueohjaaja, p. 040 175 7931 avustajatoiminta@saarenvire.fi www.avustajatoiminta.fi Avustajia koulutetaan jatkuvasti. Kuvassa meneillään pelastus- ja paloharjoitukset.

38 Piirit toimivat POHJOIS-SAVO Sepänkatu 4 A 70100 Kuopio Puh. 017 261 1747 Eteenpäen vuan On ollut tilaisuus tavata ansioituneita sotainvalideja merkkipäivien ja palkitsemisten merkeissä kevään aikana. Yhä useampi viettää päiviään ympärivuorokautisessa hoivassa melko huonokuntoisina. Käynnit piristävät jäseniä ja huumori kukkii edelleen. Voinnista kysyttäessä saa Savossa vastauksen: ”eteenpäen vuan”. Kaikenlainen rutiinit rikkova vierailu tai tapahtuma laitoksissa asuville on arvokasta ja käyntejä niin esiintyjiltä kuin sukulaisilta ja tuttavilta toivotaan. Tyytyväisiä miehiä ja naisia ovat nämä sankarit. Ei heitä saa unohtaa – emmekä unohda. Palvelusetelit Väki on kysellyt piirin palveluseteleistä. Milloin niitä saa lisää ja kuinka paljon? Piirihallitus päättää asiasta kesäkuussa ja piiritoimistosta otetaan yhteyttä setelien käyttäjiin kun asia on päätetty. Perästä kuuluu. Kirkkopyhää on vietetty toukokuun lopulla Rautalammilla. Osan- Pohjois-Savo Pohjois-Savon veteraanipiirien puheenjohtajat allekirjoittivat sopimuksen perinteen säilyttämisestä. Vasemmalta Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Jouni Perälä, Rintamaveteraanipiirin puheenjohtaja Hannu Savinainen ja Sotainvalidipiirin puheenjohtaja Heikki Lahtela. ottajamäärä pienenee vuosi vuodelta. Hyvä kuitenkin, että saimme kasaan vielä arvovaltaisen joukon alueemme keski- ja eteläosasta. Seuraava kirkkopyhä on Vieremällä. Tervetuloa Vieremälle hienoon juhlaan osastosta ja kotipaikasta riippumatta! Piiritoimiston väki sekä Avustajatoiminnan joukot toivottavat hyvää kesää! Meidät tavoittaa myös kesäaikana numeroista sotainvalidipiiri: p. 017 2611 747 avustajatoiminta: 017 261 1760 Iisalmen Veljeskodissa sotainvalidien avustajana pitkään toiminut Briitta Degerlund saatettiin eläkkeelle 21.4. Briittaa upeasta työstä kiittämässä Iisalmen Sotainvalidien puheenjohtaja, talousneuvos Jouko Pennanen sekä osaston toimistonhoitaja Taija Väisänen. Juha Siivola Pohjois-Savossa edetään yhdessä tuumin Veteraanijärjestöjen välinen sopimus edesauttaa perinne­ aikaan siirtymistä Pohjois-Savossa puhalletaan sotiemme veteraaniperinteiden vaalimisessa jo yhteen hiileen. Sotaveteraani-, Rintamaveteraani- ja Sotainvalidipiirien välistä yhteistoimintaa jäsentävä sopimusluonteinen suunnitelma allekirjoitettiin piirien kesken toukokuun alussa Kuopiossa. Sen allekirjoittivat piirien puheenjohtajat Jouni Perälä, Hannu Savinainen ja Heikki Lahtela. Pohjois-Savon alueella toimii nelisen kymmentä sotiemme 1939– 45 veteraaniyhteisöä, niistä runsas puolet on sotaveteraaniyhdistyksiä. Valmistautuminen Tammenlehvän Perinneliiton linjaamaan veteraanien perinneaikaan on aiheuttanut pientä epävarmuuden tunnetta veljesjärjestöjen keskuudessa, jota yhteisellä sopimuksella pyritään näin hälventämään. Nyt allekirjoitetulla sopimuksella tähdennetään ”veteraanineutraaliutta” yhteiseen perinneaikaan valmistauduttaessa. Yhteisenä tavoitteena pyritään liudentamaan muun muassa järjestöjen erilaisista toimintakulttuureista ja päämääristä mahdollisesti johtuneita ennakkoasenteita ja huolehtimaan siitä, että veteraaniperinteen keskeisimmät henkiset ja aineelliset ilmenemismuodot säilyisivät ja kantaisivat nousevien sukupolvien yhtenä arvoperustana. Pohjois-Savossa nykyisten vete- raaniyhdistysten ja osastojen lukumäärä on voimakkaassa laskussa. Sotaveteraanipiirin perinnetyöryhmä, joka perinneaikaan siirtymistä on valmistellut, on jäsentänyt tulevaisuutta viiden elinvoimaisimman alueellisen yhdistyksen varaan. Esillä on ollut myös ajatus tiivistää toiminta jopa kolmeen alueyhdistykseen. Ne olisivat Iisalmi YläSavossa, Kuopio maakuntakeskiössä sekä Varkauden seutu maakunnan eteläisessä osassa. Toistaiseksi valmistelutyötä jatketaan viiden alueyhdistyksen pohjalta. Teksti ja kuva Jukka Nykänen, perinneyhdistyksen pj Ruotsi RUOTSI Slakthusplan 3, 2 tr, 121 17 Johanneshov, SE Puh. 00 46 8 648 1131 Kansallinen Veteraani­päivä Tukholmassa Kolmannettakymmenettä (30) Veteraanipäivää vietettiin juhlavasti Tukholmassa 27.4.2016. Lippukulkueessa kantoi sotainvalidien lippua vapaaehtoisena jatkosotaan osallistunut Sotainvalidi Jan Kjellberg. Paikalla oli 116 vierasta, joista viitisentoista oli Suomen sotainvalidien Ruotsin piirin jäsentä. Lapinsodan päättymisestä oli juhlapäivänä kulunut 71 vuotta. Juhlapäivän teemana oli ”Vastavirtaan nousee lohen suku”. Suurlähettiläs Jorma Viinanen toivotti vieraat tervetulleiksi. Puheessaan hän kiitti veteraaneja korvaamattomasta sankaruudesta ja korosti yhteistyön merkitystä nykypäivän olosuhteissa. Puolustusvoimain tervehdyksen esitti Suomen puolustusasiamies eversti Manu Tuominen. Tilaisuuden juhlapuheen piti Ruotsin puolustusvoimain pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Dennis Gyllensporre. Myös hän puheessaan korosti yhteistyön tärkeyttä maanpuolustuksessa Suomen, Ruotsin ja myös muiden maiden välillä. Juhlan kohokohta oli kymmenen veteraanin palkitseminen presidentin myöntämien Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitaleilla. Veteraanien tervehdyksen esit- ti Heikki Lirberg kertoen muistoja sodasta ja muistutti Suomen sotien veteraanien läsnäolosta vielä nyky-Ruotsissakin. Juhlan musiikista vastasi Laivaston soittokunta sekä pianisti Janka Simone Thum. Arvokas tilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun, jonka jälkeen liput poistuivat ja alkoi tarjoilu. AsMa Seppeleenlasku kaatuneitten muistopäivän yhteydessä. Hengellinen päivä 15.5. Sotainvalidien ja Sotaveteraanien yhteinen hengellinen päivä järjestettiin kaatuneitten muistopäivänä 15.5.2016 Tukholman suomalaisessa kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen tarjottiin maukas lohikeitto. Lounaan jälkeen kirkossa järjestettiin konsertti, jossa soitti Jyväskylän käsikello-orkesteri. AsMa Lähikuva laatoista, kaatuneitten muisto­ päivä 15.5.2016 Tukholma.

Rannikko-Pohjanmaa Piirit toimivat 39 RANNIKKO-POHJANMAA Kauppapuistikko 10 D, 65100 Vaasa Puh. 06 317 3610 Terveisiä RannikkoPohjanmaan piiristä Kesä lähestyy ja kun tämä lehti ilmestyy, olemme jo piirissämme ehtineet pitää kesäjuhlaa Carpellassa 11.6. Elokuussa seuraa Pörkenäsin juhla Pietarsaaressa 16.8. ja juhla Lindin kasvihuoneravintolassa Närpiössä 25.8. Kansallisena veteraanipäivänä 27.4. ojennettiin Suomen valkoisen ruusun mitaleita monille jäsenille piirissämme. Ohessa on valokuvia juhlista. Piirin toimisto on suljettu heinäkuussa. Hauskaa kesää Teille kaikille! Vaasan kaupungin veteraanijuhla kaupungintalossa 27.4. Eturivissä vasemmalta sotainvalidit Ensio Koivunen, Tauno Koivula, Gunnar Söderlund, Hermes Ramstedt ja oikeassa reunassa Lauri Laine ovat saaneet mitalinsa Suomen valkoisen ruusun. Muut Vaasanseudun sotainvalidit, jotka saivat mitalin ovat Olof Granholm, Orvo Greggilä, Martti Lattu, Aatto Lehtonen, Tuomas Peltomaa ja Eino Pöyry. Kuva: Raimo Latvala Kahvitarjoilu Selkämeren sairaskodin/ Geritrimin veteraanijuhlassa 27.4. Juhlassa saivat noin 30 veteraania Suomen valkoisen ruusun mitalin. Mm. sotainvalidit Levi Häggblom, Arild Martens ja Levi Sjöblom saivat mitalin. Kuva: Tony Westerlund Monika Julin Nuorison tervehdys veteraanijuhlassa Vaasan kaupungintalossa 27.4. Olen myös syntynyt itsenäisessä maassa. Maa, jonka eteen on tehty paljon uhrauksia. Maa joka myös vaikeimmissa olosuhteissa on pysynyt vahvana. Maa joka ei ole mi- kään itsestäänselvyys. Tämä on maa, jossa asuu sitkeä kansa. Sana kiitos ei tunnu riittävän kiittämän siitä työstä ja niistä uhrauksista mitä tämän maan, sekä meidän tulevaisuuden eteen on tehty. Se työ jonka takia minäkin olen saanut syntyä näin mahtavaan paikkaan. Me nuoret voim- me kiittää teitä, varmistamalla sen, että meidän yhteiskunta pysyy yhtä vahvana sekä turvallisena myös tulevien sukupolvien ajan. Se on meidän velvollisuus olla mukana rakentamassa meidän tulevaisuutta vieläkin paremmaksi, sekä varmistaa, että se työ, mitä tämän maan eteen on tehty, muistetaan aina. Everstiluutnantti Mika Piiroinen esitti Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen veteraanijuhlassa Vaasan kaupungintalossa 27.4. Kuva: Raimo Latvala Joku ystävistäni kertoi, että hän haluaa tehdä töitä tasa-arvoisen Suomen eteen, ja varmistaa että kaikilla on samat mahdollisuudet onnistua. Joku muu lupasi olla mukana rakentamassa ilmapiiriä, missä hänen ei koskaan tarvitsisi kohdata rasismia. Joten voin täten luvata, että Suomi tulee olemaan vähintään yhtä hieno paikka parinkymmenen vuoden päästä. Me nuoret olemme jo lupautuneet tekemään paljon töitä sen eteen. Meillä on unelmia, emmekä pelkää toteuttaa niitä. Me haluamme varmistaa että kaikki jotka uhrasivat elämänsä meidän eteen, ja he jotka taistelivat tämän puolesta, eivät tehneet sitä turhaan. Se on meidän tapamme näyttää teille kiitosta. Koska me todellakin olemme kiitollisia. Kiitos! Ronja Karvinen Vaasan kaupungin nuoriso­ valtuuston varapuheenjohtaja Sotainvalidin, puolison tai lesken asioita hoitava: Tilaa oma lehtesi veloituksetta! Sotainvalidien Veljesliitto tarjoaa jäsenemme asioita hoitavalle henkilölle mahdollisuuden tilata oma Sotainvalidi-lehtensä kotiosoitteeseen viidesti vuodessa kannettuna. Lehden kautta saatte tietoa mm. sotainvalidien sekä puolisojen ja leskien edunvalvontaa koskevista asioista. Sotainvalidien Veljesliitto maksaa postimaksun Täyttäkää tietonne alla olevaan tilauslomakkeeseen ja postittakaa se Veljesliittoon. Sotainvalidi-lehden omaistilauksen voi tehdä myös sähköpostitse osoitteeseen si-lehti@sotainvalidit.fi tai p. 09 478 500. Nimi ____________________________________________________________________________ Sotainvalidien Veljesliitto Osoite __________________________________________________________________________ Tunnus 5003826 Postinumero ja -toimipaikka ______________________________________________________ Puh. _____________________________________________________________________________ SI:n / puolison / lesken nimi ja kotipaikka ____________________________________________ _________________________________________________________________________________ 00003 Vastauslähetys

40 Sotainvalidi, ei invalidi Sotainvalidien Veljesliitossa on jäseninä myös heitä, jotka vammautuivat sodan johdosta vaikkeivat rintamalla olleetkaan. Hekin ovat sotainvalideja. l Marjatta Haggrén vastasi kotonaan puhelimeen. Soittaja esittäytyi Annaksi, siviilisota­invalidiksi, johon hän oli edellisenä viikon­loppuna tutustunut matkalla Sotainvalidien Veljesliiton 60-vuotisjuhlaan. ”Mikäs siun nimi on?” vanha rouva kysyi puhelimessa. ”Marjatta”, hän vastasi. ”Eikö siun oikea nimi”, rouva jatkoi. Hetken asiaa mietittyään Marjatta muisti: ”Lapsena minua sanottiin Kaijaksi.” ”Elääkös siun äitis?” rouva kysyi. ”Ei elä, hän kuoli Lappeenrannan pommituksissa”, Marjatta vastasi. ”No sit sie oot se sama tyttö, joka oli miun kans samaan aikaan Lahdessa sotasairaalassa.” – Oli ihanaa, kun tuli tuollainen tuttava menneisyydestä yllättäen elämään, Marjatta muistelee rakasta Anna-ystäväänsä kotonaan Turussa. Naiset viettivät kesän 1944 Lahden sotasairaalassa, sillä molemmat olivat vammautuneet viholliskoneiden pommituksissa lähellä Lappeenrantaa; Anna Mänty Simolassa 19.6. ja Marjatta Haggrén Lauritsalassa, nykyisessä Lappeenrannassa 2.7. Marjatta muistaa olleensa sairaalan lellikki, olihan hän ainoa lapsi soti­ laiden ja hoitohenkilökunnan seassa. Marjatta ei aluksi tunnistanut isäänsä, kun hän tuli hakemaan tyttöään sotasairaalasta. Punaisella limsalla Marjatta kuitenkin heltyi ja asui mumminsa luona, kun isä kulki vielä töissä maatiloilla. Kuva: Haggrénin kotialbumi

41 Suojaan liian myöhään Monet lääkärit ovat ihmetelleet Marjatan hyvää muistia, sillä vammautuessaan hän oli reilut kolme vuotta vanha. Silti hän muistaa. Lappeenrannassa oli siihen aikaan paljon pommituksia. Eräänä yönä hän ja äitinsä heräsivät kotonaan ilmahälytykseen ja pian taloon juoksi mies hoputtamaan naisia: pommisuojaan on mentävä heti! – Äiti kääri minut huopaan, otti syliinsä ja lähti juoksemaan kohti pommisuojaa. Emme ehtineet sinne asti vaan äiti heittäytyi monttuun, josta ajatteli löytävänsä suojaa. Saman tekivät myös seitsemän muuta aikuista – hekään eivät ehtineet ajoissa suojaan. Kaikki muut kuolivat, paitsi Marjatta, jonka äiti oli suojannut häntä heittäytymällä tyttärensä päälle. Marjatta Haggrénia (os. Moliis) hoidettiin sotasairaalassa kolme kuukautta. Hänen kätensä oli lähes irti pommin jäljiltä, mutta lukuisilla leikkauksilla se onnistuttiin pelastamaan. Mukana oli myös paljon onnea, sillä oli vähällä, ettei kättä amputoitu. Marjatta oli ollut jo nukutettuna leikkaussalissa, kunnes ylilääkäri oli sattumalta tullut paikalle ja keskeyttänyt juuri alkamassa olleen amputaation. – Ylilääkäri oli suuttunut ja käskenyt herättää minut heti paikalla. Hän sanoi, ettei amputaatiolle ollut tarvetta, sillä ”tuossa iässä lapsella paranee kaikki”. Tätä lääkäriä Marjatta kiittää paljosta, sillä ilman häntä olisi Marjatan sotavamma huomattavasti vaikeampi. Elämää sotavamman kanssa Marjatta Haggrén on ollut onnekas, sillä hänen vammansa saatiin hoidettua kuntoon ensimmäisellä sairaalajaksolla. Toki haavoittuneen käden liikkuvuus on huomattavasti vähäisempi ja se näyttää erilaiselta kuin ehjä käsi, mutta Marjatan mukaan se on pientä. – Koulussa ammatinvalintaohjaaja sanoi, ettei minulla ollut tällä kädellä sairaanhoitajaksi asiaa, ja se onkin ainoa asia, missä vamma on ollut esteenä. Kirjoitan ja kudon hyvin – ei ole mitään, mitä en olisi kädelläni voinut tehdä. Hänen invaliditeettiprosenttinsa on korkea, 55 %, sillä vamma on ”oireettomuudestaan“ huolimatta vakava ja hänelle kuuluvat samat hoidot ja palvelut kuin muillekin isoprosenttisille sotainvalideille. Hän toteaakin, että Veljesliitto on tehnyt työnsä hyvin. – Prosentin myötä saisin neljä viikkoa kuntoutusta, tai voisin myös jakaa sen mieheni Pentin kanssa, mutta ei kai sitä raaski kotoaan minnekään lähteä. Ehkä sitten, kun olemme vanhoja käppänöitä, Marjatta naurahtaa. Yksi muista Kuultuaan Turussa toimivasta sotainvalidien osastosta Marjatta meni paikalle, esittäytyi ja innostui nopeasti mukaan toimintaan niin osastossa kuin Varsinais-Suomen piirissäkin. Mukana tilaisuuksissa on usein myös hänen miehensä Pentti. – Meidän sotainvalidit ovat aivan ihania ja he vitsailevat paljon. Olen monesti katsonut Moliisin perhe: isä Kaarlo, äiti Aune sekä Kaija. Kuva: Haggrénin kotialbumi ja ihmetellyt, että niin paljon hekin ovat kärsineet, ja silti he jaksavat nauraa. Ihailen suuresti näitä miehiä ja kaikkia, ketkä siellä ovat olleet. Marjatta on saanut sotainvalideilta lämpimän vastaanoton eikä ole koskaan tuntenut, ettei kuuluisi joukkoon. Hän on sotainvalidi, ei invalidi. – Vammautumiseni tapahtui sota-aikana. Silloin tapahtui niin paljon kaikkea. Olen monesti ihan ylpeä, kun yhdessä tuolla klenkkasemme menemään, miten kukainenkin, Marjatta hymyilee sotainvalidien kanssa koetusta yhteenkuuluvuudesta. Sitä, tulisiko tietoa siviilisotainvalidien olemassaolosta jatkaa jollakin tavalla tuleville sukupolville muun sotainvalidiperinteen ohella, Marjatta ei ole miettinyt. Mutta yksi asia on varma – liitostaan hän on ylpeä. – Monesti ihmisten kanssa jutellessa lähes koppavana kerron, että meilläpä on tällainen liitto. Vaikkei invalidina oleminen ole aina kivaa, niin se on, että meillä on oma yhteisö, Marjatta summaa. l Sinäkö sotainvalidi? Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran Veljesliiton juhlalehdessä Edellä käyden. Monille Marjatan vamman taustat tulevat yllätyksenä, jopa lääkäreille, sillä ihmiset harvoin muistavat, että sodissa vammautui miesten lisäksi paljon myös naisia ja lapsia. – En ole pahoittanut mieltäni, jos ihmiset ovat yllättyneitä tai hämmentyneitä vaan kerron heille, mistä on kyse. Teksti ja kuvat Marja Kivilompolo

42 Esittelyssä veljes- ja sairaskodit Sotainvalidien vanhuudenturvaksi perustettiin 1980- ja 1990-luvuilla veljeskoteja, joilla haluttiin taata sodissa vammautuneille hyvä ja kotoisa elämä myös sitten, kun he eivät enää pystyisi asumaan itsenäisesti. Talot rakennettiin yhteiskunnan tuella sillä ehdolla, että sotainvalidien vähetessä ne siirtyisivät vähitellen palvelemaan myös muita ryhmiä. Esittelemme Sotainvalidi-lehdessä muutaman veljeskodin kerrallaan. Suomessa on 21 veljes- ja sairaskotia sekä kaksi sairaalaa, jotka toimivat myös veljeskoteina. Sotainvalidien koti Oulaisissa l Taukokankaan palvelutoiminta käynnistyi vuonna 1987 sotainvalidien hoidolla. Aloitteen tekijänä oli Veljesliiton Oulaisten osasto, joka sai hankkeeseen mukaan myös liiton Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan piirit sekä Oulaisten kaupungin. Taukokangas-säätiö on konsernin emo, joka omistaa kiinteistöjen lisäksi Taukokangas Oy:n. Taukokangas Oy vastaa palvelutuotannosta. – Taukokangas on vuosien saatossa kehittynyt monipuoliseksi terveyden osaamiskeskukseksi, joka on kehittänyt ja tuottanut vaikuttavia hoito-, hoiva-, kuntoutus- ja terveyspalveluita kaikille ikäryhmille ja kaikkiin ikävaiheisiin. Lisäksii Taukokangas tuottaa asumis-, hyvinvointi- ja asiantuntijapalveluita, toimitusjohtaja Mika Rytkönen kertoo. Kuten muissakin veljeskodeissa, myös Taukokankaalla on erilaisia asiakasryhmiä. Noin sadasta vuodepaikasta arviolta 20 on veteraaniasiakkaiden käytössä. Kunnat ja kuntayhtymät sekä Kela ovat siellä suurimmat maksaja-asiakkaat. Asiakkaita on vauvasta vaariin. Sotainvalidit hoidetaan Taukokankaalla varmasti kunnialla loppuun saakka. Asiakaskunnan monipuolisuus takaa sen, että talolla on erinomaiset valmiudet suoriutua velvoitteistaan. Panostus kuntoutukseen Taukokankaalla tuotettavien kuntoutuspalvelujen kirjo on suuri. Rytkönen mainitsee Kelan kuntoutuskurssit sekä ammatillisen kuntoutuksen. – Taukokankaan fysioterapiassa ja muissa avopalveluissa oli viime vuonna 12 000 käyntiä. Tulevaisuuteen toimitusjohtaja suhtautuu luottavaisesti. – Tavoitteena on voimistaa rooliamme eritasoisten hoitoketjujen osana, sekä kasvaa ja laajentua. Ensimmäiset askeleet on jo otettu ja Taukokangas avaa uuden yksikön Ylivieskaan syksyllä 2016, Rytkönen kertoo. Taukokangas panostaa vahvaan kuntoutusosaamiseen ja kuntoutuksessa hyödynnetään teknologiaa. Kesäkuun alussa talossa on päästy muutamana päivänä tutustumaan Kaveri-robottiin, joka esim. lukee pyydettäessä uutiset. Tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti, sillä sote-uudistuksessa he näkevät kasvavan tarpeen vaikuttaville ja kustannustehokkaille kuntoutuspalveluille. – Kasvava ikäihmisten joukko on saatava pysymään kotikuntoisena entistä pidempään. Rytkönen tiivistää. l Taukokankaan toiminta käynnistyi vuonna 1987. Kuva: Mika Rytkönen. Taukokangas l Sotainvalidien hoito aloitettiin v. 1987. l Noin 100 vuodepaikkaa, joista 20 veteraaniasiakkailla. l Taukokangas-säätiö on konsernin emo, joka omistaa kiinteistöt ja Taukokangas Oy:n, joka vastaa talon palvelutuotannosta. Erikoisuutena kinestetiikka l Uusikaarlepyyssä veteraaniasiakkaiden hoidosta on vuodesta 1991 alkaen huolehtinut Uudenkaarlepyyn sairaskoti. Sen perustivat Uudenkaarlepyyn kaupunki, Veljesliiton Vaasan piiri sekä muutama sotainvalidiosasto Rannikko-Pohjanmaalla. – Sairaskoti tuottaa laitoshoitoa ja -kuntoutusta, Kelan kuntoutuskursseja sekä postoperatiivista kuntoutusta Vaasan keskussairaalasta tuleville asiakkaille. Meillä tarjotaan myös avokuntoutusta sekä hyvinvointipalveluja, johtaja Mathias Kass kertoo. Uudenkaarlepyyn sairaskodin suurin asiakasryhmä vielä vuonna 2015 olivat veteraanitaustaiset asiakkaat. Heidän osuutensa talon käyttöasteesta oli liki 80 %. Nykyisen tiedon valossa sotainvalidit hoidetaan sairaskodissa loppuun asti. – Toiset isot asiakasryhmät ovat Kelan rahoittamat kuntoutuskurssit sekä kunnan kustantamat asiakaspaikat. Uusia aluevaltauksia Alkuvuodesta lähtien Uudenkaarlepyyn sairaskoti on tarjonnut Palvelu-TV-toimintaa ko- tona asuville sotainvalideille. He olivat myös ensimmäisiä laitoksia, jotka ottivat käyttöönsä Welmed-mittauslaboratorion. – Konseptista muodostuu työkalu, jolla pystytään objektiivisella tavalla mittaamaan henkilön fyysistä toimintakykyä, Kass selittää. Talossa on syvennytty kinestetiikkaan, toimintamalliin, joka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen. – Kinestetiikan tiedot ja taidot täydentävät hyvin kuntoutustoimintaamme. Sekä henkilökunta että potilaat hyödyntävät tätä toimintatapaa. Vuonna 2014 meistä tuli Suomen ensimmäinen kinestetiikan laatuyksikkö, Kass kertoo. Enemmistö talon asiakkaista on ruotsinkielisiä ja se onkin talon toimintakieli vaikka toki kaikki asiakkaat palvellaan heidän äidinkielellään. Kass kiittää henkilöstön ammattitaitoa ja tapaa kohdata asiakkaat, jotka myös antavat kiitoksensa talolle. Sairaskodin muina vahvuuksina Kass mainitsee kokemuksen toiminnallisesta kuntoutuksesta, kinestetiikan osaamisen sekä pienen yksikön joustavuuden. l Uudenkaarlepyyn sairaskodissa on erikoistuttu kinestetiikkaan. Kuva: Mathias Kass. Uudenkaarlepyyn sairaskoti l Sairaskotisäätiö perustettiin v. 1986, kuntoutustoiminta alkoi v. 1991. l Säätiön hallituksessa RannikkoPohjanmaan piirillä on enemmistö 4 paikalla, kaupungilla on 3 paikkaa. l V. 2015 liki 80 % talon käyttöasteesta oli veteraaniasiakkaiden käytössä.

43 Kunniatehtävä l Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Kitinkannus on hoitanut veteraaniasiakkaita vuodesta 1991 lähtien. Kannuksen kaupunki ja alueella toimivat sotainvalidi ja -veteraanipiirit sekä -osastot ja Kannuksen Vanhustenkotiyhdistys perustivat Keski-Pohjanmaan sairasja kuntoutuskotiyhdistyksen vuonna 1985. Kitinkannuksen omistusmuoto on rekisteröity yhdistys. – Talomme käyttöasteesta puolet on vielä vanhaa asiakaskuntaa eli veteraaniasiakkaita. Toisen suuren asiakasryhmän muodostavat vaativat- sekä neurologiset laitoskuntou­ tujat, kertoo henkilöstö- ja talouspäällikkö Katri-Helena Syri. Talo tuottaa vaativaa laitoskuntoutusta ja laitoshuoltoa, vaativaa neurologista kuntoutusta sekä paljon monenlaisia muita palveluja. Erikoisuutena heillä on Lokomat-kävely­ robotti, dynaaminen painonkevennyslaite sekä yläraajan kuntoutuslaitteet. – Yllämainittujen lisäksi tuotamme ennen ja jälkeen leikkausta tarvittavaa kuntoutusta, asumispalveluja, saattohoitoa, vuokra- ja hotellitasoista majoitusta sekä tyhy-, virkistys- ja ateriapalveluja, Syri listaa. Veteraanien hoito kunniatehtävänä Uusien asiakasryhmien saaminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen on tärkeää, jotta he pystyvät pitämään kiinni tärkeästä tehtävästään. Kitinkannuksen kanssa samassa talossa on myös sotainvalidien Keski-Pohjanmaan piirin toimisto. Kuva: Kitinkannus. – Kunniatehtävämme on hoitaa viimeinenkin sotainvalidi ja -veteraani, kunniakansalainen, elämänsä loppuun saakka. Valtion tuella sekä muiden asiakasryhmien, lähinnä vaativan neurologisen kuntoutuksen, sekä tukipalvelujen avulla pidämme yllä tervettä taloutta, ja näin pystymme tarjoamaan palvelut viimeisenkin sotainvalidin eduksi. Veljeä ei jätetä!, Syri kiteyttää. Kitinkannuksessa mennään luottavaisin mielin eteenpäin. Heidän vahvuutensa on vaativa laitoskuntoutus, jonka vaikuttavuudesta valmistui juuri tutkimus Vaasan yliopistosta. Syri kiittää myös henkilökuntaa. – Olemme keskisuuri yritys, jonka mo- niammatillinen, koulutettu ja osaava henkilöstö on joustavaa nykyisessä vaativassa, koko maata koskevassa taloustilanteessa. l omaishoidettaville ja leikkauksesta toipuville asiakkaille. Heillä hoidetaan myös muistia: talossa toimii Geriatrinen muistipoliklinikka sekä Cerad-muistitestipalveluita. Hyvinvoinnista huolehditaan mm. fysioterapiapalvelujen ja virkistyspalveluiden myötä. Selkämeren sairaskodissa voi saada esimerkiksi personal trainerin eli henkilökohtaisen (kunto)valmentajan apua. Kuntoutusta tuodaan myös kotiin asiakkaiden luo. – Vuoden alusta olemme tarjonneet Geritrim Palvelu-TV:n käyttöä n.30:lle kotona asuvalle sotainvalidille, johtaja Tony Westerlund kertoo. Talon henkilökunnalla on pitkä ja motivoitunut osaaminen senioreiden hoidosta ja kuntoutuksesta. Sitä on haluttu kehittää ottamalla käyttöön myös uusia konsepteja. – Olemme kehittäneet uusia Geritrim-konsepteja ja -malleja, jotka mahdollistavat tätä pyrkimystä. Senioreiden ja ikäihmisten hoito on ennen kaikkea asennekysymys. He tarvitsevat hyvinvointia, kuntoutusta ja elämäniloa, kuten kaikki muutkin Westerlund summaa. l Kitinkannus l Kitinkannus aloitti veteraani­ asiakkaiden hoidon vuonna 1991. l Asiakkaista noin puolet ovat veteraaniasiakkaita. l Toinen merkittävä asiakasryhmä on neurologisen laitoskuntoutuksen asiakkaat. Asennekysymys l Kristiinankaupungissa sijaitseva Selkämeren sairaskoti on Suomen ainoa, virallisesti kaksikielinen sairas-/veljeskoti. Sen perustajakunnat ovat Kristiinankaupunki, Närpiö, Kaskinen, Maalahti, Korsnäs, Karijoki ja Isojoki sekä useampi veteraani- ja sotainvalidiosasto. Talo on yleishyödyllinen säätiö, Selkämeren sairaskotisäätiö. Vuonna 1990 toimintansa aloittanut sairaskoti tarjoaa monipuolisia palveluja niin sotainvalideille ja veteraaneille puolisoineen kuin myös muille kuntoutusta tarvitseville. Talossa panostetaan senioreihin ja ikäihmisiin. – Senioreiden- ja ikäihmisten määrä on alueellamme kovassa kasvussa. Asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä palveluihimme ja se, yhdessä SOTE-uudistuksen valinnanvapaustavoitteen kanssa, luo uskoa tulevaisuuteen. Tavoitteemme on alueellinen kaksikielinen geriatrinen arviointi-, osaamis- ja kuntoutuskeskus, ja se työ aloitettiin jo vuonna 2013. Uuden toiminnan nimi on GERITRIM, johtaja Tony Westerlund kertoo. Talon 24 petipaikasta yhä 13–14 on veteraaniasiakkaiden käytössä. Westerlund uskoo, että sotainvalidit saadaan hoitaa heillä loppuun asti. – Jos hoito- ja kuntoutuspaikkojamme hyödynnetään myös tulevan SOTE-uudistuksen jälkeen, saamme hoitaa sotainvalidit talossamme loppuun asti, Westerlund sanoo. Selkämeren sairaskoti l Aloitti toimintansa vuonna 1990 useiden kuntien sekä sotainvalidija veteraaniosastojen perustamana. l Nykyinen toimintamuoto on yleis­hyödyllinen säätiö. l 24:stä petipaikasta yli puolet veteraaniasiakkaiden käytössä. Monipuolista kuntoutusta Selkämeren sairaskodissa kuntoutusta annetaan veteraaniasiakkaiden lisäksi esimerkiksi Juhannuksen valmisteluja Selkämeren sairaskodissa kesällä 2015. Kuva: Tony Westerlund

44 Elämän sana Sana Te, jotka pelkäätte Herraa, odottakaa kaikkea hyvää, ikuista riemua ja laupeutta. Häneltä saatte palkkioksi ikuisen ilon. Sir. 2:9 Rukous Kaikkivaltias Jumala. Sinä lähetit meidät matkalle ajan ulapoiden yli, sinä annat kuohut ja tyvenen, näytät väylän ja suunnan, jota usko ja toivo tähyilevät. Nosta aaltojen yläpuolelle sanasi majakkavalo, Nuoret tytöt tiesivät tehtävänsä Joensuun sankarihaudoilla huomasin harvinaislaatuisen laatan. Haudassa lepäsi talvisodassa Harlussa kuolleeksi merkitty tyttö. En tiedä tytöstä muuta kuin hautakiven tiedot: 17-vuotias lotta. Hänen vaiheitaan en tiedä tarkemmin, mutta lotan tehtävä sotatoimialueella koitui hänen kohtalokseen. Hän ymmärsi sen vaarat, mutta halusi toimia isänmaan parhaaksi. Nuori tyttö tiesi tehtävänsä ja hoiti sen, niin kuin sotainvalidien ja veteraanien sukupolvikin teki. Löydän Raamatusta pari esimerkkiä nuorista tytöistä, jotka hekin tiesivät paikkansa. Naaman syyrialainen, joka oli arvossa pidetty sotapäällikkö, oli saanut orjakseen israelilaistytön. Kun isäntä sairastui parantumattomaan spitaaliin, tyttö kertoi hänen vaimolleen Samariassa olevasta profeetasta. Tämä voisi parantaa potilaan. Tyttö muisti profeetta Elisan ja luotti häneen. Kodin perintö oli vieraalle maalle orjaksi tuodun tytön mielessä: Elisa oli Jumalan palvelija, uskova mies. Naaman ei väheksynyt orjatytön neuvoa, vaan lähti Samariaan. Monien vaiheiden jälkeen hän tapasi Elisan, jonka antama neuvo auttoi – spitaali parani. Tyttö tiesi mistä apu löytyy. (2. Kun.5) Orjanakin hän halusi palvella isäntäänsä: tämä oli nyt hänen tehtävänsä. Tyttö tiesi, mistä löytyy Jumalan palvelijoita ja missä Jumala tekee ihmetekojaan. Hän oli osaltaan Herramme viestinviejä ja tehtävänsä hän halusi hoitaa hyvin. Toinen tyttö suunnitteli häitään, kun hänelle ilmestyi enkeli. Tällä oli kerrottavanaan suuria asioita: tyttö, Maria, alkaisi odottaa vauvaa, josta oli tuleva syntisten Vapahtaja. Maria ensin ihmetteli, mutta sanoi sitten: ”Minä olen Herran palvelijatar, tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” (Luuk. 2) Tämäkin tyttö hyväksyi paikkansa, hän halusi palvella Jumalaa, ja uskoa Häneen. Hänen Poikansa Jeesuksen tähden Jumalan armo on ulottuvillamme. Jumala on antanut meille vuosien mittaan pieniä ja suuria tehtäviä. Olemme Hänelle tärkeitä. Mutta tehtävät jatkuvat. Ainakin joskus ajattelemme omaa elämäämme Jumalan edessä. Iäisyyden valossa aikaansaannoksemme paljastuvat köykäisiksi, kannammehan syntiinlankeemuksen seurauksia itsessämme yhä. Siksi emme voi omin voimin kestää Jumalan edessä, kun Hän kerran arvioi tekojamme. Mutta Naamanin orjatytön tavoin uskovat kertovat mielellään, missä on Jumalan ihmisiä ja mistä löytyy syntien anteeksianto Jeesuksen nimen tähden. Siitä aukeaa eteemme Jumalan valtakunta. Siitä löydämme avun ja voiman vastuun kantamiseen omissa tehtävissämme. Mauri Hyvärinen Luottamuspappi Joensuusta anna sen loistaa pimeän läpi, niin että rantaudumme kerran sinun satamaasi. Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden. M. Luther

Elämän sana 45 Paluu sodasta vat siinä pitkään. Lasten mielen täytti pelko ja neuvottomuus. Eivät he tienneet missä kunnossa isä palaisi sodastaan. Ilta alkoi jo hämärtyä, mutta isäänsä lapset jaksoivat odottaa. Yhtäkkiä pienet vartijat pyrähtivät pystyyn. Metsän reunasta lähestyi hidas kulkija. Musta mantteli kertoi, että talven taisteluissa mies oli ollut. Keppiin nojautuva mies kulki vaivalloisesti lapsia kohden. Pienin joukosta yritti ottaa muutaman askeleen ikään kuin tervehtien, mutta mies, jota vastassa he olivat, näytti niin pelottavan vieraalta. Hän purskahti itkuun. Isä oli siinä lastensa ympäröimänä, hänen silmänsä kostuivat kyynelistä. Tukea sodan runtelema mies tarvitsi ja sai sitä nyt lapsiltaan. Illan hämärtyessä sodastaan palaava mies ja lapset vaelsivat tuttua tietä pitkin kotiin, josta mies oli kerran lähtenyt ja nyt palaisi. Ei jaksanut mies mittailla kotoisten peltosarkojen elinvoimaa, haavojen tuskat veivät miestä uuteen taisteluun. Jaksanko, kestänkö nuo rauhanajan haasteet? Olla isä, olla puoliso? Siinä he palasivat taisteluiden mies ja isän lapset. Sitä ikävää, isän läsnäolon kaipausta tuntevat vielä monet teistä, joiden isän paluuta kotiin rauhan tekijöinä olette vuosikymmenet muistelleet. Nyt nousevat historiasta esiin tämän kertomuksen pienet ja vähän isommat lapset.  Näin saapui isä omiensa joukkoon, peltotietä pitkin. l Esa Eerola veljespappi, Pirkka-Häme Pixhill l Viikot, kuukaudet ja lopulta vuodet olivat riistäneet Pohjois-Hämeen talojen ja torppien elämän vapautta taistelurintamien synkkään arkeen. Kotirintamalla pienen maatilan arjesta huolehti perheen miniä Liisa, ja elämään toivat oman mausteensa muutaman vuoden ikäiset lapset Maija ja Lauri. Isä oli saanut kutsun rintamalle. Posti kulki, toi ja vei terveisiä – merkkejä siitä, että elossa ollaan. Pienten lasten isänikävä tiivisti polkua pirtiltä postilaatikolle ja takaisin. Päivien kuluttua tuli terveiset rintamalta. Liisa avasi kirjeen kädet vavisten. Kirje lähetetty sotilassairaalasta. ”Rakas Liisa” haparoivin kirjaimin perheen isä lähestyi tuskaisen sanoman sisältöä. ”Joudun olemaan täällä pitkään. Kranaatin sirpaleet ovat satuttaneet aika pahasti”, yritti haavojensa tuskaa peittelevä isä perheelleen viestittää. Liisa etsi voimia ja rohkeutta katsoa tuolta tuskaisen viestin hetkestä tulevaisuuteen. ”Jaksaisitko rakas Liisa huolehtia perunan siemenet idätykseen, ettei kesän kasvu mene hukkaan?” yritti mies kääntää ajatuksia edessä tuleviin päiviin. Elämän tulisi jatkua vaikka kipujenkin saartamana. Tuli kesä, taisteluiden äänet kuuluivat kotiseudulle saakka. Lapset kyselivät, koska isä tulee. Odotus alkoi tiivistyä.  Sitten tuli tuo odotettu päivä. Liisa varusti lapsensa eväskoreilla isää vastaan. Lapset tiesivät mille kohdalle mennä kylätien varteen. Odotus toi jännityksensä. Pitkän peltosaran takaa lapset äänettöminä tarkkasivat suuntaan, josta isän pitäisi tulla. He seisoi-

46 Översättning: Henry Byskata KRIGSINVALIDEN Organ för Krigsinvalidernas Brödraförbund 3 / 2016 Ledare Makamedlemmarna lämnas inte i sticket l Krigsinvalidernas makor har alltid omfattats av den service Brödraförbundet erbjuder. Under krigen och genast därefter var det viktigt att man på ett helhetsmässigt sätt bar omsorg om dem som sårats i kriget och vid sidan av dem också om deras familjer. Staten beaktade också de anhöriga, när det gällde de ersättningar man betalade ut till dem som sårats i kriget. Man betalade livräntans anhörigtillägg såväl till makorna som till de minderåriga barnen. På samma sätt betalade man ut servicepension till de stupades anhöriga, till krigsänkorna och dem som blivit föräldralösa på grund av kriget. Makorna var också ofta aktivt med i Brödraförbundets verksamhet i avdelningarnas kvinnosektioner. Det viktigaste var ändå det arbete som de under årtionden utförde som stöd för sina krigsinvalidmakar. De flesta som sårats i kriget och andra frontmän led sedan under årtionden av krigets mardrömmar. Samhället förmådde inte erbjuda krishjälp, men makorna var ett stöd också när det gällde detta problem. Inom Brödraförbundet har man inte glömt bort makorna, även om frågan före 1980-talet inte ens togs fram i festtalen. Det första konkreta erkännande som gavs från statligt håll gällande makornas insatser kom år 1981. Då inledde man rehabiliteringen av de gravt han- dikappade krigsinvalidernas makor och änkor. Visserligen konstaterade man i regeringens proposition, att en av grunderna för beviljandet var den att makorna i ännu högre grad och längre skulle orka sköta sina krigsinvalidmakar. Krigsinvaliderna själva har alltid förstått sig på att sätta värde på sina makors arbete och stöd. I och med tilltagande ålder har denna uppskattning vuxit. När man i början av 2000-talet planerade Brödraförbundets framtid, uppstod tanken på makamedlemskap i förbundet. I bakgrunden fanns dataskyddslagstiftningens krav på upprätthållandet av register, men det viktigaste var ändå behovet att också i fortsättningen bära omsorg om makorna. Makorna och i synnerhet änkorna är nu på ett mera stadgat sätt med i krigsinvalidavdelningarnas verksamhet och i samband med att avdelningarna upplöses övergår de till att liksom krigsinvalidmedlemmarna vara personmedlemmar i krigsinvaliddistrikten. Förbundets stöd till fältet har de senaste åren varit större än tidigare tack vare försäljningen av förbundets serviceanstalter och en betydande del av detta stöd har riktats till makamedlemmarna bl.a. i form av rehabiliterings- och rekreationsläger samt assistentverksamheten. I detta nu finns det cirka 3 000 krigsinva- lidmedlemmar i Brödraförbundet och 9 000 makor och änkor. I fortsättningen växer makamedlemmarnas relativa andel av Brödraförbundets medlemskår. När man planerar förbundets framtid, har man redan mera än tidigare beaktat makamedlemmarna. Också Sotainvalidi-Krigsinvaliden-tidningen har beaktat dem i fråga om tidningens innehåll. Jag tror, att de krigsinvalidbröder som redan saknas i vår skara som sin fromma förhoppning hade, att Brödraförbundet skulle sträva efter att ta hand om deras änkor ända till slutet. l Markku Honkasalo generalsekreterare Juristen Militärskadeersättningarnas gränser för graden av men Seppo Savolainen Förbundets jurist l I sitt tal vid Nationella veterandagens huvudfest 27.4.2016 lovade statsminister Sipilä, att de krigsinvalider som har en 10 % skadegrad kommer att få rätt till socialservicens öppna tjänster 1.3.2017. Däremot förutsätter erhållandet av flera andra ersätt- ningsformer också i fortsättningen att man har en högre grad av men, när det gäller krigsskada. I militärskadelagen finns det gällande olika ersättningsformer stadgat olika krav på grader av men d.v.s. invaliditetsprocent, som man åtminstone måste ha för att få ersättning. Härvidlag avses den invaliditetsprocent som har fastställts av Statskontoret eller genom beslut av försäkringsrätten när det gäller krigsskada eller sjukdom. Krigsinvalidernas grad av men har fastställts med fem procents noggrannhet mellan 10−100 procent. Om den skada den ersättande myndigheten har värderat stannar under 10 procent, definierar man inget exakt procenttal. Rätten till ersättning för krigsinvalider under 10 procent inskränker sig enbart till nödvändiga undersöknings- och vårdkostna- der gällande krigsskadan. För de övriga krigsskadeersättningarnas del förutsätts en skadegrad om minst 10 procent. De 10 procentiga krigsinvalidernas rättigheter När graden av men gällande krigsskada är 10 % eller högre, betalar Statskontoret ut livränta som ersättning för det men som förorsakats av krigsskadan. Ersättningens storlek utgår enligt grad av men, t.ex. är en 50 % krigsinvalids livränta fem gånger större än den livränta en 10 % krigsinvalid erhåller. På grundval av en krigsskada med minst 10 % grad av men har man möjlighet att en gång i året genomgå en allmän hälsogranskning som staten ersätter. Hos Statskontoret kan man dessutom ansöka om en betalningsför-

Statskontoret 47 l Med hjälpmedel kan man stöda invaliden att självständigt klara sig i vardagen. Samtidigt ger man möjligheter till ett tryggare boende. Avsikten med hjälpmedlen är att också genom dem främja att den boende kan bo hemma så länge som möjligt. Här nedan följer ett sammandrag av de olika hjälpmedel, vilka Statskontoret betalar ersättning för till krigsinvaliderna på grundval av militärskadelagen. Behovet av hjälpmedel beror på ersatt skada eller sjukdom På grundval av militärskadelagen ersätter Statskontoret nödvändiga och till kostnaderna skäliga hjälpmedel på grund av ersatta skador eller sjukdomar. Vanliga ersättningsbara hjälpmedel är t.ex. proteser i övre eller undre extremiteterna, stödande förband, knä- och vriststöd, stödkorsetter, rollatorer, rullstolar, glasögon, hörapparater inklusive batterier och övriga hjälpmedel för hörselskadade. Innan man anskaffar hjälpmedel på grund av ersatt skada eller sjukdom är det rekommendabelt att i förväg från Statskontoret skriftligt begära en betalningsförbindelse eller per telefon be om en sådan. På Statskontoret klarlägger man huruvida hjälpmedlet är ersättningsbart på grundval av militärskadelagen. Invaliden kan när det gäller hjälpmedel också vända sig direkt till hälsovårdscentralen, affären för hjälpmedel eller protescen- tralen. Dessa har i allmänhet hand om kundrelationerna till och ansökandet om ersättning från Statskontoret. För anskaffning av hörapparater och övriga hjälpmedel för hörselskadade kan man vända sig till ett centralsjukhus eller en privat läkarstation och en hörselundersökare där, som utför inprovningen av hörapparat och granskar nödvändigheten av andra hjälpmedel. Man kan ge ersättning för hörapparaten och övriga hjälpmedel för den hörselskadade, om man på grundval av militärskadelagen har ersatt minst 5 procent på grund av att hörseln blivit sämre. Glasögon berättigar till ersättning, om man har minst 20 % grad av men för ögonskada eller ögonsjukdom. Glasögonen kan också ersättas för dem, vars grad av men för hjärnskada är minst 30 %. Man har försökt göra anskaffningen av hjälpmedel smidigare. Ofta kan man nu ge betalningsförbindelse för anskaffning av hjälpmedel per telefon. Via Statskontorets nätsidor kan man få en ansökningsblankett för skriftlig ansökan av hjälpmedel. I allmänhet behöver man ingen läkares rekommendation som stöd för ansökan. En rekommendation från en verksamhetsterapeut eller fysioterapeut är tillräcklig. Ifall det är fråga om ett dyrt hjälpmedel kan Statskontoret ändå begära ett läkarutlåtande eller någon annan expertvärdering för att utreda ersättningsmöjligheten. Ifall invaliden själv har betalt hjälpmedlet, kan man i efterskott söka ersättning för det hos Statskontoret på basis av ursprungligt kvitto. Mindre hjälpmedel Till en krigsinvalid med minst 10 % men ersätter Statskontoret på grundval av räkningar eller kvitton inklusive mervärdesskatt hjälpmedel som behövs för de dagliga funktionerna bindelse för en specialundersökning av hälsotillståndet. En skadegrad om minst 10 % är också en förutsättning för att man skall få rehabilitering enligt militärskadelagen. Samma gräns tillämpas, när det gäller ersättning för fotvård och mindre hjälpmedel. En betydelsefull stödform som står till buds för dem som är lindrigt skadade är ersättningen för förändringsarbeten i bostaden i enlighet med militärskadelagen. läggsränta. I fall de civila sjukvårdskostnaderna för krigsinvaliden själv eller makan försvårar utkomsten, är det möjligt att hos Statskontoret ansöka om sjukhjälpstillägg. En skadegrad på 30 % eller mera Ur statsmedel ersätter man den öppna service och hemservice inom social- och hälsovårdsservicen som kommunerna anordnar till 15−100 procents krigsinvalider. Från och med mars år 2017 borde gränsen för graden av men sänkas till 10 procent. Krigsinvalider med grav skada, minst 30 %, har rätt att få mera omfattande rehabilitering än dem som är lindrigare skadade. Vid beviljandet av tilläggsränta tillämpas på dem en mildare skala när det gäller inkomstgränser. När det gäller förhöjt sjukhjälpstillägg och särskild makarehabilitering utgår minimigraden av men som krävs av krigsinvaliden till 50 %. Krigsinvalider som sårats i kriget med en mycket grav skada på 80−100 % uppbär livränta med en anhörigförhöjning. Minst 20 % krigsinvalider Ersättningar för de anhöriga En skadegrad om minst 20 % ger möjlighet att via betalningsförbindelse från Statskontoret komma till anstaltsvård och staten ersätter likaså den långtidsvård kommunerna anordnar. På grundval av låga inkomster kan en krigsinvalid med minst 20 % grad av men få til�- Krigsinvalidens procenttal gällande graden av men har betydelse också när det gäller de ersättningar som skall utbetalas efter hans bortgång. Statskontoret betalar ut begravningshjälp efter att 20−100 % krigsinvalider avlidit. På grundval av försvårad utkomst kan än- Minst 15 % krigsinvalider Juha-Pekka Honkanen Ersättning för hjälpmedel och som kostat högst 120 euro. För rollatorernas del är prisgränsen 130 euro. En förutsättning är att hjälpmedlet används för invalidens eget bruk och att invaliden behöver hjälpmedlet och att detta är till nytta för honom. Ett mindre hjälpmedel kan ersättas, även om behovet av detsamma inte beror på ersatt skada eller sjukdom, men ersättningen för hjälpmedlet är alltid beroende av behovsprövning. Man kan få ersättning också för flera än ett mindre hjälpmedel. Om det mindre hjälpmedlet kostar över 120 euro eller rollatorn över 130 euro, ersätter Statskontoret inte alls det som mindre hjälpmedel. I ett dylikt fall ersätter Statskontoret inte det mindre hjälpmedlet upp till 120 euro eller rollatorn upp till 130 euro, även om krigsinvaliden skulle vara beredd att betala den överskjutande delen. I dylika situationer kan man få ersättning för hjälpmedlet endast om behovet av detsamma beror på ersatt skada eller sjukdom. kor till 10−25 % krigsinvalider ansöka hos Statskontoret om en engångsersättning i enlighet med krigsskadelagen. Kontinuerlig servicepension utbetalas till minst 30 % krigsinvaliders änkor. Servicepensionens storlek är också graderad på grundval av graden av men som fastställts för krigsinvaliden, något som kan konstateras av vidstående tabell. Full servicepension förutsätter minst 80 % grad av men eller att döden har föranletts av krigsskada. Rehabilitering kan ansökas av de krigsinvalidänkor, vilkas krigsinvalidmakars grad av men var minst 40 %. Varför då dessa procentgränser? Efter kriget hade de gravt skadade krigsinvaliderna det största hjälpbehovet. Statens knappa resurser behövde i första hand inriktas på denna grupp. Tack vare Brödraförbundets arbete som fortgått i decennier har man småningom fått ner militärskadelagens procentgränser och denna målsättning kvarstår också i fortsättningen. Att få in denna finansiering i statens budget har ändå gjort att dessa nödvändiga förnyelser inte skett så snabbt som det vore önskvärt. l

48 De vanligaste ersättningsbara mindre hjälpmedlen kan vara t.ex. promenadkäppar, kryckor, ispikar, skornas halkskydd, redskap som drar upp strumporna, duschpallar och förstoringsglas. Sjukhjälpstillägg En krigsinvalid med minst 20 % men kan enligt militärskadelagen ansöka om ersättning för civila sjukvårdskostnader som sjukhjälpstillägg. Förutom invalidens egna kostnader kan man när det gäller sjukhjälpstillägget också beakta de anhörigas sjukvårdskostnader som berättigar till förhöjning av livräntan, t.ex. makans sjukvårdskostnader. En förutsättning för att sjukhjälpstillägg skall beviljas är att man kan anse att invalidens utkomst har försvårats på grund av sjukdomskostnaderna. Sjukhjälpstillägget är en utkomstbunden ersättning. Därför fastställer man en självriskandel för en invalid som överskrider vissa inkomstgränser. I de omkostnader som skall ersättas som sjukhjälpstillägg kan ingå många slags hjälpmedel såsom t.ex. cyklar, rollatorer, duschstolar, glasögon och hörapparater. Också ett hjälpmedel som anskaffats till makan kan ersättas som sjukhjälpstillägg, t.ex. makans glasögon. Det må ändå konstateras, att änkan och annan anhörig som berättigar till förhöjning Brödra- och sjukhemmen presenteras av livräntan inte har rätt att få sjukhjälpstillägg för sina sjukdomskostnader efter krigsinvalidens död. Omkostnaderna kan beaktas fram till krigsinvalidens dödsdag. När det gäller trygghetstelefon beaktar man i sjukhjälpstillägget skäliga anskaffnings- och driftskostnader. Sjukhjälpstillägget kan på ansökan beviljas endast på grundval av redan betalda omkostnader. Sjukhjälpstillägg kan beviljas högst till den i lagen fastställda maximigränsen, som för år 2016 vad gäller omkostnader är 3 334,41 euro. Ändringsarbeten i bostaden Statskontoret ersätter också många slags hjälpmedel som underlättar boendet i hemmet och klassificeras som ändringsarbeten i bostaden. Vanligaste hjälpmedel i denna kategori är t.ex. ledstänger, räcken, griphandtag och inmontering av uppstigningsstöd i sängen samt duschstol. Förutsättning för erhållande av ersättning för ändringsarbeten i bostaden är att invaliden beviljats på grundval av militärskadelagen en grad av men på minst 10 %. Dessutom bör han ha en sådan skada eller sjukdom som försvårar han funktionsförmåga och rörelseförmåga, så att ett ändringsarbete därför är nödvändigt och av behovet påkallat. När man bedömer behovet av ändringsarbetet, beaktar man också invalidens civila skador och sjukdomar. Ersättning kan beviljas endast gällande invalidens stationära bostad. År 2016 är det högsta ersättningsbeloppet gällande ändringsarbeten i bostad 13 070 euro. Kommunal service Det är kommunens uppgift att för sina invånare anordna medicinsk rehabilitering, i vilken ingår hjälpmedelsservice. Statskontoret ersätter kommunen eller kommunförbundet omkostnaderna för till minst 15 % krigsinvalid som medicinsk rehabilitering överlåtet hjälpmedel. De vanligaste hjälpmedlen som Statskontoret till kommunerna och kommunförbunden utbetalt ersättning för som medicinsk rehabilitering är hörapparater och rollatorer. Invaliden kan också till sitt förfogande få dyra hjälpmedel, såsom en vårdsäng (sjukhussäng) i hemmet eller när han bor i en servicebostad. Tilläggsuppgifter när det gäller ersättning för hjälpmedel ges av kundservicen tel. 0295 50 3070. Kundservicens e-mejladress är sove.info@valtiokonttori.fi. Uppgifter kan man också hitta på Statskontorets hemsidor www.valtiokonttori.fi. l Jyrki Helske Jurist Som en trygghet på ålderdomen för krigsinvaliderna grundade man på 1980- och 1990-talen brödrahem, genom vilka man för dem som sårats i krigen ville garantera ett gott och hemlikt liv också efter att de inte längre skulle kunna klara av ett självständigt boende. Husen uppfördes med samhällets stöd och på det villkor att i och med att antalet krigsinvalider minskar skulle husen småningom övergå till att betjäna också andra grupper. I Finland finns i detta nu 21 brödra- och sjukhem samt två sjukhus, som fungerar också som brödrahem. Med kinestetiken som specialitet l I Nykarleby har från år 1991 Nykarleby sjukhem tagit ansvar för vården av veteranklienterna. Sjukhemmet upprättades av Nykarleby stad, Krigsinvalidernas Brödraförbunds Vasa distrikt samt några krigsinvalidavdelningar i Kust-Österbotten. – Sjukhemmet producerar anstaltsvård och -rehabilitering, FPA:s rehabiliteringskurser samt postoperativ rehabilitering för klienter som kommer från Vasa centralsjukhus. Hos oss erbjuder man också öppen rehabilitering i öppen vård samt friskvårdtjänster, berättar direktör Mathias Kass. Ännu år 2015 utgjordes Nykarleby sjukhems största kundgrupp av klienter med veteranbakgrund. Deras andel av husets användningsgrad var närmare 80 %. Enligt de uppgifter man nu har fått kommer krigsinvaliderna I Nykarleby sjukhem har man specialiserat sig på kinestetiken. Foto: Mathias Kass. på sjukhemmet att omvårdas ända till slutet. – De andra stora kundgrupperna utgörs av FPA-finansierade rehabiliteringskurser och kundplatser som kommunen/staden finansierat. Nya landvinningar Från början av detta år har Nykarleby sjukhem tillhandahållit Service-TV-verksamhet för de krigsinvalider som bor hemma. I Nykarleby var man också bland de första att ta i bruk Welmed-mätningslaboratoriet. – Konceptet har blivit ett arbetsredskap för oss, när det gäller att objektivt kunna mäta en persons fysiska funktionsförmåga, förklarar Kass. Inom sjukhemmet har man fördjupat sig i kinestetiken, en verksamhetsmodell, som baserar sig på att förstå människans naturliga sätt att röra sig på och hennes sinnesfunktioner. – Kinestetikens know how kompletterar på ett utmärkt sätt vår rehabiliteringsverksamhet.

49 Både personalen och klienterna drar nytta av detta verksamhetssätt. År 2014 blev vi den första kvalitetsenheten i Finland när det gäller kinestetiken, berättar Kass. Majoriteten av husets inneboende är svenskspråkig och svenskan är också det språk på vilket huset fungerar, även om förstås alla klienter betjänas på deras modersmål. Kass prisar personalens yrkesskicklighet och det sätt på vilket den bemöter klienterna. De sistnämnda uttalar också sin tillfredsställelse över hur huset fungerar. Andra starka sidor som sjukhemmet uppvisar nämner Kass också, t.ex. att man har erfarenhet av en funktionell rehabilitering, att man kan kinestetiken och att man eftersom det gäller en mindre enhet kan vara flexibel. l Nykarleby sjukhem l Stiftelsen Nykarleby sjukhem grundades år 1986, rehabiliteringsverksamheten inleddes år 1991. l I stiftelsens styrelse innehar Kust-Österbottens distrikt av Krigsinvalidernas Brödraförbund majoriteten av platserna, fyra ledamöter, medan Nykarleby stad har tre platser. Den goda andan syns! På fotot Annika och Alf. l År 2015 var närmare 80 % av husets användningsgrad i användning av veteranklienterna. En fråga om inställning l Bottenhavets sjukhem, som är beläget i Kristinestad, är Finlands enda officiellt tvåspråkiga sjuk-/brödrahem. De stiftande kommunerna är Kristinestad, Närpes, Kaskö, Malax, Korsnäs, Bötom och Storå samt flera veteran- och krigsinvalidavdelningar. Huset är en allmännyttig stiftelse, Bottenhavets sjukhemsstiftelse. Sjukhemmet, som inledde sin verksamhet år 1990, erbjuder mångsidig service såväl till krigsinvaliderna och veteranerna med makor som också till andra som behöver rehabilite- Vid gårdsolympiska spelen i maj 2016 utgick krigsinvalid Bernhard Fransholm som segrare. ring. I huset satsar man ordentligt på seniorerna och åldringarna. – Seniorernas och åldringarnas antal befinner sig i stark tillväxt på vårt område. Kunderna har varit verkligt nöjda med vår service och detta tillsammans med SOTE-förnyelsens mål gällande valfrihet skapar tro på framtiden. Vår målsättning är ett regionalt tvåspråkigt geriatriskt bedömnings-, kunnande- och rehabiliteringscenter. Arbetet på detta inleddes redan år 2013. Den nya verksamhetens namn är GERITRIM, berättar direktör Tony Westerlund. Av husets 24 bäddplatser används 13-14 av veterankunderna. Westerlund tror, att de krigsinvalider som bor på sjukhemmet får man sköta om ända till slutet. – Om man efter den kommande SOTE-förnyelsen drar nytta av våra vård- och rehabiliteringsplatser, får vi sköta om krigsinvaliderna i vårt hus ända till slutet, säger Westerlund. kreationsservice. På Bottenhavets sjukhem kan man t.ex. få en personal trainer d.v.s. hjälp av en personlig (konditions)tränare. Rehabiliteringen kan man också föra hem till kunderna. – Från årets början har vi erbjudit användning av Geritrim Service-TV till cirka 30 krigsinvalider som bor hemma, berättar direktör Tony Westerlund. Husets personal innehar ett långt och motiverat kunnande gällande seniorernas vård och rehabilitering. Man har velat utveckla detta genom att ta i bruk också nya koncept. – Vi har utvecklat nya Geritrim-koncept och -modeller, som gör denna vår målsättning möjlig. Vården av seniorerna och åldringarna är framför allt en fråga om inställning. De behöver välmående, rehabilitering och livsglädje, såsom alla andra människor, summerar Westerlund. l Mångsidig rehabilitering Bottenhavets sjukhem På Bottenhavets sjukhem ges rehabilitering förutom till veterankunderna också t.ex. till dem som omfattas av anhörigvården och till patienter som återhämtar sig från en operation. Man vårdar också deras minnesförmåga på sjukhemmet: i huset verkar samkommunens (K5) Geriatriska minnespoliklinik samt ges Cerad-minnestestservice. Man tar hand om välmående bl.a. via fysioterapiservice och re- Vid Bottenhavets sjukhem gjorde man sig redo att resa midsommarstången. Foton: Tony Westerlund. l Inledde sin verksamhet år 1990 med flera kommuner och krigsinvalidoch veteranavdelningar som stiftande medlemmar. l Den nuvarande verksamhetsformen är en allmännyttig stiftelse. l Av de 24 bäddplatserna används över hälften av veterankunderna. Krigsinvaliderna fick smaka på jordgubbar vid midsommar­ festen.

50 Distrikten är aktiva SVERIGE Slakthusplan 3, 2 tr, 121 17 Johanneshov, SE Tel. 00 46 8 648 1131 De stupades dag högtidlighölls söndagen den 15 maj i Finska kyrkan på Slottsbacken i Stockholm. Veterandagen firades i Stockholm För trettionde gången firades veterandagen den 27.4.2016 i Stockholm. Krigsinvalidernas fanbärare denna gång var den finlandsfrivillige krigsinvaliden Jan Kjellberg. På plats fanns 116 gäster varav ett femtontal är medlemmar hos Finlands Krigsinvaliders Sverigedistrikt. 71 år har gått på dagen sedan lapplandskriget slutade. Temat för dagen var motströms stiger laxens släkte. Ambassadör Jorma Viinanen hälsade alla varmt välkomna och tackade veteranerna för sina uppoffringar. Han framhöll även i sitt tal om hur viktigt samarbete är i dagens förhållanden. Överste Manu Tuominen framförde försvarsmaktens hälsning. Festtalet hölls av Generallöjtnant Dennis Gyllensporre som även han framhöll samarbete mellan de nordiska länderna som oerhört viktigt. Veterandagens höjdpunkt var när ett tital veteraner erhöll Finlands vita ros av 1 graden. Veteranernas hälsning framfördes av Heikki Lirberg som påminde om veteranerna i dagens Sverige. Musiken stod flottans musikkår och pianist Janka Simone Thum för. Avslutningsvis sjöngs vårt land och fanorna avlägsnades. AsMa Efter kransnedläggningen vid minnestavlorna. Andlig dag 15.5. Under gudstjänsten predikades det på fem olika språk samtidigt. Krigsinvalidernas och krigsveteranernas gemensamma andliga dag hölls på de stupades minnesdag den 15.5.2016 i finska församlingen. Efter gudstjänsten bjöds det på laxsoppa. Avslutningsvis var det en konsert i kyrkan med klockspel av handklocksorkestern från Jyväskylä. AsMa KUST-ÖSTERBOTTEN Handelsesplanaden 10 D, 65100 Vasa Tel. 06 317 3610 Hälsningar från Kust-Österbottens krigsinvaliddistrikt Sommaren närmar sej och då denna tidning utkommer har vi inom distriktet firat första sommarfesten på Carpella 11.06. I augusti följer festerna på Pörkenäs i Jakobstad 16.08. och i Linds kök i Närpes 25.08. På nationella veterandagen 27.04. utdelades på de olika veteranfesterna inom vårt distrikt medaljen Finlands vita ros åt många av våra medlemmar. Nedan följer foton från de olika tillställningarna. Distriktskansliet håller stängt i juli månad. Trevlig sommar tillönskas Er alla! Monika Julin Krigsinvaliden Paul Fors 100 år Krigsinvaliden Paul Fors från Lillby, Purmo uppvaktades med blommor och förbundets sjal med anledning av sin 100 års dag den 5 april. Under vinterkriget tjänstgjorde Paul som sanitär i Leipäsuo och bl.a. körde han med häst och släde sårade och stupade från fronten till fältsjukhus. Pauls uppgifter under fortsättningskriget var som chaufför i 42 automobilkompaniet. Han transporterade alla slags varor och också människor i Kiestinki, Salla och Kuusamoområdet ibland långt in på ryska sidan. Efter kriget arbetade Paul som lastbils- och busschaufför samt i Landola snickeriet. Han gifte sej med Doris (numera avliden) och de fick en son och en dotter. Paul har nu också fyra barnbarn och ett barnbarnsbarn. Med hjälp av an- På veteranfesten i Nykarleby sjukhem den 27.04. tilldelades följande krigsinvalider och -veteraner medaljen Finlands vita ros. Stående från vänster Karl Björk, Valdemar Enlund, Heimer Sandin, Leopold Jacobson, Evert Holländer, Ture Nyholm, Einar Wikblad, Ragnar Eriksson, Kurt Nybacka och Birger Löfs. Sittande från vänster Axel Back, Hugo Juthbacka, Paul Häggblom, Gustav Flén, Erik Backman och Martin Sundvik. Foto: Ulf Smedberg På veteranfesten i yrkesskolan Optima i Jakobstad den 27.04. tilldelades bl.a. krigsinvaliden Algot Roos medaljen Finlands vita ros. Övriga krigsinvalider i Jakobstadstrakten som fick medaljen var Bror Abbors, Erik Eriksson, Paul Fors, Rafael Heimdahl, Walfrid Holmqvist, Josef Lund, Ole Sandell och Karl Östman. Foto: Jens-Ole Hedman höriga samt hem-och matservice dagligen kan Paul ännu bo kvar i det egna huset, som han själv byggt. På veterandagen 27.04. tilldelades Paul även medaljen Finlands vita ros. Monika Julin Krigsinvaliden Ole Sandell har fått sin medalj. Foto: Jens-Ole Hedman

Kirjaesittelyjä Suomi oli päättänyt voittaa rauhan Rauhaton rauha, Suomalaiset ja sodan päättyminen 1944–1950. Toim. Ville Kivimäki & Kirsi-Maria Hytönen, Tallinna 2015. Tieto-Finlandialla palkittu Ville Kivimäki on yhdessä Kirsi-Maria Hytösen kanssa toimittanut mielenkiintoisen kirjan Suomen sotien jälkeisistä vuosista. Kirjoittajat, 12 historioitsijaa yliopistomaailmasta, tarkastelevat sodanjälkeisiä vuosia eri näkökulmista, mm. lappilaisten kokemukset, ortodoksi-karjalaissiirtolaisten sopeutuminen, tiedotusvälineissä käyty keskustelu, ihmisten pelot (ja toiveet) radikaalista muutoksesta, suomalaisten itsekurin kulttuuri, traumaattiset sodanaikaiset kokemukset, arkivaikeudet rauhan oloissa, yhteiskuntarauhan säilyminen. Kirjan johdantoluvussa kiteytetään mielestäni hyvin Suomen asema maailmansodan myllerryksessä. Vaikka henkiset ja aineelliset tappiot olivat mittavat, ne olivat paljon pienemmät kuin useimmissa sotaa käyneissä maissa. Suomella oli kaikesta huolimatta myös onnea. Kirjassa esitetty ”hypoteettinen skenaario” kuvaa Saksan ja Neuvostoliiton väliin jääneiden maiden tilannetta. Mikäli länsiliittoutuneet olisivat toteuttaneet sodan loppuvaiheessa maihinnousun Norjan rannikolle, mihin olisi liittynyt puna-armeijan hyökkäys Pohjois-Norjassa, saksalaisten perääntymissuunta olisi kääntynyt etelään kohti Suomen satamia neuvostojoukkojen seuratessa perässä. Tällöin maamme olisi jäänyt totaalisesti sodan jalkoihin. Sodasta selviytyminen loi vahvaa uskoa omiin kykyihin. ”Suomi oli hävinnyt sodan, mutta se oli päättänyt voittaa rauhan”. Sodanjälkeisessä Suomessa vallitsi tappiosta huolimatta ”huomattava yritteliäisyyden henki ja halu puolustaa maan jatkuvaa olemassaoloa”. Sopeutumista muuttuneeseen ulko- ja sisäpoliittiseen tilanteeseen auttoi hallinto- ja virkakoneiston jatkuvuus. Lopulta sodan painajaisista syntyi suomalainen hyvinvointivaltio. Ville Kivimäki kokoaa kirjan viimeisessä luvussa tutkijoiden johtopäätökset. Yhtä suomalaista kokemusta rauhasta ei koskaan ollut vaan ihmiset olivat erilaisten tilanteiden edessä niin yksilöinä kuin alueellisestikin. Markku Honkasalo Rivissä ja rivin edessä – Puolen vuosisataa upseerin elämää. Seppo Tanskanen, Helsinki 2016. Kenraalimajuri Seppo Tanskanen on ollut maanpuolustukseen ja sen kehittämiseen liittyvien tärkeiden päätösten valmistelussa. Hänen sotilasuransa alkoi Karjalan Jääkäripataljoonassa Kontiorannan varuskunnassa. Noottikriisin alkamispäivänä 31.10.1961 juna lähti Helsinkiin ja ilmoittautuminen Kadettikouluun oli seuraavana päivänä. Tanskanen työskenteli uransa aikana mm. majurina Pääesikunnan jalkaväkitoimistossa. Opetus- ja johtotehtävät Sotakorkeakoulussa, sotilastoimiston päällikkönä puolustusmi- 51 nisteriössä, eduskunnan puolustusasiainvaliokunnan sihteerinä eduskunnassa sekä henkilöstöasiain päällikkönä pääesikunnassa olivat hänen vaativia tehtäviään 1980- ja 90-luvuilla. Reserviin hän siirtyi vuonna 2001 toimittuaan vuodesta 1997 Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina. Hän toimi myös kolme vuotta Savon Prikaatin ja kaksi vuotta Lapin sotilasläänin komentajana. Seppo Tanskasen teos kertoo hänen työstään näissä monissa tehtävissä. Se perustuu osin hänen päiväkirja- ja kalenterimerkintöihin. Hyvä idea on, että kuvatessaan työtään ja puolustusvoimien toimintaa eri vuosikymmeninä hän kertoo lyhyinä yhteenvetoina mitä maailmalla samaan aikaan tapahtui. Huumoriakin teoksessa on sopivasti annosteltuna. Kiinnostavasti on kuvattu mm. mukana olo ETY -kokouksessa Helsingin Finlandia-talossa kesällä 1975, Yhdysvaltojen asevoimiin tutustuminen USA:ssa 1982, Urho Kekkosen hautajaiset syksyllä 1986 ja kokemukset eduskunnan puolustusvaliokunnan sihteerinä 1988–90. Sotakokemukset vaikuttivat vahvasti kirjoittajan ikäpolvenkin ajatteluun. Tätä kokemustietoa hyödynnettiin maamme puolustusvalmiutta kehitettäessä. Moni kirjoittajan esimiehistä ja yhteistyökumppaneista oli ollut sodissa mukana. Heistä usean kohdalla on maininta haavoittumisesta. Sotainvalidien, veteraanien ja heidän kokemustensa arvostus näkyy teoksessa eri yhteyksissä. Juhani Saari Teoksen voi tilata suoraan tekijältä sähköpostitse seppo.t.tanskanen@gmail.com tai tekstiviestillä numerosta 050 5670845. Hinta 30 e, johon sisältyy postituskulut. Veter_Sotainvalidi_210x160.indd 3 18.5.2016 14.07 Veter_Sotainvalidi_210x160.indd 3 18.5.2016 14.07

52 Oli se onni, ettei ollut kerittimet, sano akka, kun puukko silmään putosi. Nyt sitä lähdetään lujaa, sanoo hämäläinen, kun katolta putosi. Tässä talossa on aina niin mahdottoman kiire, sano renki, kun saunan lauteilta putosi. Niin se käy kun aina edelle tuppaa, sano Talila, kun nenänsä palellutti. Juhannusgallup Portaiden suojakaiteet estävät vaaralliset onnettomuudet. 5 4 7 9 8 5 1 5 7 3 4 2 3 2 6 8 7 9 1 6 Sijoita numerot ruudukkoon siten, että sama numero esiintyy jokaisella pysty- ja vaaka­rivillä sekä jokaisessa pienemmässä ruudukossa vain kerran. Sudokun ratkaisu löytyy viereisen sivun alalaidasta. Ihmisille vahingot tulee, ei kiville eikä kannoille. Yläkuvassa kerrotaan, kuinka puupainin suojaa käsiä leikkuria käytettäessä. Toisessa kuvassa puolestaan esitellään tanskalaismallista hankoa, jossa piikit on peitetty pienillä palloilla turvallisuuden parantamiseksi. 2 3 4 2 8 5 9 1 Code:542AEED270 Sotainvaliidi-lehdessä 3/1950 valmistuttiin kesään ja juhannuksen viettoon. Lehdessä haluttiin kiinnittää lukijoiden huomio myös vakavampiin asioihin, kuten tapaturmien torjumiseen. ”Suomessa sattuu maataloudessa ja sen sivuelinkeinoissa tapaturmia 1 000:tta työntekijää kohti keskimäärin noin 100 tapausta vuodessa eli suunnilleen saman verran kuin eri ammattien keskiarvoluku osoittaa. Tämä tietää sitä, että joka kymmenes tuon alan ihmisistä joutuu työssään onnettomuuden uhriksi.” Artikkelissa näytetään piirrosten avulla mm. oikeanlainen nostoasento sormien suojaamiseksi sekä vinkataan käyttämään juurikasvileikkurien ja lihamyllyjen kanssa puupaininta, jotta käsi säästyisi ikävältä onnettomuudelta. Työturvallisuusvinkkejä annettiin myös sananparsien muodossa. Sudoku (c) Arto Inkala www.aisudoku.com Tapaturmien ehkäiseminen Kesän kuvia vuodelta 1947 Elonkorjuutyöt ovat kesän tärkeimpiä tehtäviä. Kesäkuussa jonotetaan hiekkarannoille.

53 Sanaristikko tai sähköpostilla osoitteeseen marja.kivilompolo@sotainvalidit.fi Ristikon ratkaisu julkaistaan seuraavassa lehdessä, joka ilmestyy 27.9. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Edellisen ristikon ratkaisusanat olivat: Pääsiäisen sekä vapun välissä Oikein vastanneista onnetar suosi lohjalaista Väinö Kivelää. Onnea Väinö! Sudokun ratkaisu 8 6 1 2 7 9 4 3 5 9 3 5 6 4 1 8 2 7 7 4 2 3 8 5 1 6 9 6 2 3 1 9 7 5 8 4 4 8 9 5 2 3 6 7 1 1 5 7 4 6 8 2 9 3 2 9 4 7 5 6 3 1 8 5 1 8 9 3 2 7 4 6 3 7 6 8 1 4 9 5 2 Code:542AEED270 Sotainvalidi-lehti / Sanaristikko Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki Ristikon 2/2016 ratkaisu (c) Arto Inkala www.aisudoku.com Lähetä ratkaisusi 2.9. mennessä osoitteeseen

54 Henkilö Ei sukupuoli vaan persoona Rakuunasoittokunnan uusi kapellimestari pitää musiikkia tärkeänä osana maanpuolustustahtoa. Rakuunasoittokunnan uusi kapellimestari Aino Koskela on aikaisemmin toiminut mm. Panssarisoittokunnassa ja Varusmiessoittokunnassa niin soittajana kuin kapellimestarinakin. Kuva: Puolustusvoimat / Joni Oksanen l Musiikkiyliluutnantti Aino Koskela aloitti työnsä Rakuunasoittokunnan kapellimestarina huhtikuun puolivälissä. Päällikkökapellimestarina jatkaa musiikkimajuri Riku Huhtasalo. Koskelalla on takanaan laajaalaiset opinnot niin musiikin kuin maanpuolustuksenkin parista. – Valmistuin Sibelius-akatemiasta 2012 musiikin maisteriksi pääaineenani orkesterinjohto. Suoritin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja aliupseerikoulun 2008 Kaartin Jääkärirykmentissä ja Kaartin soittokunnassa. Puolustusvoimissa tein täydentäviä sotilasopintoja työni ohella, Koskela kertoo. Musiikkiupseeriksi Koskela yleni suoritettuaan RUK:n sekä muita opintoja maanpuolustuskorkeakoulussa. Lisäksi hän on toiminut mm. Panssarisoittokunnassa ja Varusmiessoittokunnassa soittajana ja kapellimestarina. Soittokunnissa hyvä tilanne Muutama vuosi sitten soittokuntien määrää karsittiin seitsemällä, osana puolustusvoimi- SOTAINVALIDI Julkaisija: Sotainvalidien Veljesliitto Päätoimittaja: Markku Honkasalo Tiedottaja: Marja Kivilompolo Tiedotustoimikunta: puheenjohtaja Juhani Saari, Juha Laikari, Markku Honkasalo, Lasse Lehtinen, Christian Wallin, Matti Ylönen, Elina Ruuttila (äitiysvapaa) ja Marja Kivilompolo en uudistusta. Vuoden 2014 alusta alkaen Suomessa on toiminut viisi soittokuntaa sekä Varusmiessoittokunta. – Uudistus oli raskasta aikaa monissa lakkautettavissa soittokunnissa. Nyt kuitenkin tilanne uusissa soittokunnissa on todella hyvä: orkesterit ovat täysilukuisia ja moni soittokunta on viimein saanut hyvät harjoittelutilat, Koskela iloitsee. Hänen mielestään Rakuunasoittokunnan tulevaisuus näyttää valoisalta. – Kun soittokunnan soittotoiminta-alue laajeni Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson lisäksi Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan, on orkesteri otettu todella hyvin vastaan myös näissä uusissa maakunnissa. Rakuunasoittokunnalla on vuosittain useita esityksiä. Koskela arvioi määräksi 150–160. Soittokunta harjoittelee ja esiintyy lähes päivittäin. Isompiin konsertteihin he valmistautuvat noin viikon ajan. Musiikilla on Koskelan mielestä oma erityinen paikkansa osana maanpuolustusta. – Mielestäni musiikilla on erittäin suuri merkitys maanpuolustustahdon herättämisessä ja ylläpitämisessä. Musiikki vetoaa tunteisiin. Ensimmäinen nainen Aino Koskela on puolustusvoimien ensimmäinen naispuolinen kapellimestari. Hän ei koe, että hänen sukupuolensa olisi vaikuttanut hänen työhönsä. – Kapellimestarin työssä vaikuttaa persoona, ei sukupuoli. Muusikoissa on aina ollut paljon naisia, joten soittokunnissa asia ei ole aiheuttanut sen suurempaa ihmetystä. Historiallisesti on toki hienoa, että musiikkiupseerin tehtävään nimettiin ensimmäistä kertaa nainen. l Teksti Marja Kivilompolo Lehden aineisto ja juttuvihjeet: Sotainvalidi-lehti, Ratamestarin­katu 9 C, 00520 Helsinki, p. 044 524 2243, marja.kivilompolo@sotainvalidit.fi Ilmestyminen vuonna 2016: Taitto: Unionimedia Oy Levikki: 19 500 Painopaikka: Savon Paino Oy ISSN: 0049-1349 Tilaushinnat: tukitilaus 36 euroa. Tilauksen voi tehdä osoitteessa www.sotainvalidit.fi Sotainvalidi ilmestyy viisi kertaa vuodessa. 76. vuosikerta. aineisto ilmestyminen 4 / 2016 2.9. 27.9. 5 / 2016 18.11. 13.12. Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. 09 478 500 tai si-lehti@ sotainvalidit.fi

55 Sotainvalidit edellä käyden Tuomas Hopun kirjoittama Veljesliiton historia tuo mielenkiintoisella tavalla esiin sotainvalidityön juuret sekä järjestön vaikutuksen suomalaisessa yhteiskunnassa ja sotainvalidien elämässä aina nykypäivään asti. 388-sivuista teosta rytmittää hyvin runsas kuvitus, joka tarjoaa hyvän näkymän kulloiseenkin aikakauteen. 388 sivua. Hinta 25 €, toimituskulut n. 15 €/kirja. 25 € Sota ihmisessä – totta, tarua ja unta Irmeli Hännikäinen pureutuu sotaan ja sen kauaskantoisiin seurauksiin sodan käyneissä ihmisissä, heidän perheissään ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Näköaloja Hännikäinen hakee aikaisemmista tutkimuksista, lehdistömateriaalista sekä kaunokirjallisuudesta. 299-sivuinen teos on samalla tiivis katsaus Suomen sotien aikaiseen ja sitä seuranneeseen historiaan. 299 sivua. Hinta 21 €, toimituskulut n. 11 €/kirja. 21 € Kirjoja voit kysyä myös kirjakaupoista! Kirjoita osoitteesi lomakkeen kääntöpuolelle Tilauslomake – Osoitteenmuutoslomake l Merkitse haluamasi tuotteiden kappalemäärä lomakkeeseen ja kirjoita yhteystietosi lomakkeen kääntöpuolelle. Leikkaa lomake irti ja postita se meille. Postimaksu on maksettu puolestasi. l Tilaukset oheisella tilauslomakkeella tai puhelimitse 09 4785 0213. Tuotteet toimitetaan postiennakolla. l Hintoihin lisätään postija postiennakkomaksu. Esimerkiksi 2–5 kg:n paketin postimaksu on 12 euroa ja postiennak­ komaksu 4,20 euroa. Helposti särkyvän tuotteen postituslisä on 7,20 euroa. l Kiitos tilauksestasi! Myynnissä nyt Tuote kpl hinta Sotainvalidit edellä käyden -historia ______ 25 € Sota ihmisessä -kirja ______ 21 € 75-vuotissolmiot ______ 16 € Tuote kpl hinta Sotainvalidin rintamerkki (jäsenille) ______ 7€ Puolisojäsenen rintamerkki ______ 7€ 7€ 75-vuotissolmiot valmiilla solmulla ______ 22 € Tukijäsenen rintamerkki ______ Solmionpidike ______ 18 € Helmivaasi (sininen) ______ 38 € 75-vuotishuivi ______ 18 € Ruusuvaasi ______ 20 € Isännänviiri ______ 60 € Kynttilätuikku ______ 21 € Salkokilpi ______ 25 € Hautakivitunnus ø 60 mm ______ – ruotsinkielinen 9€ ______ 25 € Hintoihin lisätään posti- ja postiennakkomaksu.

Salkokilpi Lipputankoon kiinnitettävä salkokilpi kertoo sotainvalidien uhrauksista isänmaan hyväksi. Salkokilpi on mainio lahja uuteen kotiin tai kesämökille. Kilvessä teksti: Uhrin ansiosta lippu liehuu. Ruotsinkielisessä kilvessä teksti: Frihet genom offer. Kilpien halkaisija 8,5 cm. Hinta 25 €. 25 € Ruusuvaasi 20 € Kauniissa, n. 30 cm korkeassa valkoisessa lasisessa ruusuvaasissa kaunis kukka pääsee oikeuksiinsa. Vaasin kyljessä on Veljesliiton tinainen tunnus. Hinta 20 €. 18 € Solmionpidike Kullatun solmiopidikkeen etuosassa on Sota­ invalidien Veljesliiton tunnus, katkennut kalpa. Solmioneula on mainio lahja juhlapäiväänsä viettäville. Hinta 18 €. Merkitse tilauksesi lomakkeen kääntöpuolelle Sotainvalidien Veljesliiton tuotteiden myyntituotto käytetään sotainvalidityöhön. Tilauslomake – Osoitteenmuutoslomake Rastita oikea ruutu, kiitos! Kyllä kiitos! Pyydän, että lähetätte merkitsemäni tuotteet postiennakolla alla olevaan osoitteeseen. Osoitteeni on vaihtunut. Pyydän, että lähetätte lehden alla olevaan uuteen osoitteeseeni. Kirjoitan oheen myös vanhan osoitteeni. Haluan perua lehden tilauksen. Lehden tilaaja on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Haluan perua lehden tilauksen. Sotainvalidien Veljesliitto maksaa postimaksun Nimi ________________________________________________________________________ Osoite _______________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka __________________________________________________ Puh. ________________________________________________________________________ Sotainvalidien Veljesliitto Tunnus 5003826 00003 Vastauslähetys Mahdollinen vanha osoite ____________________________________________________ Postinumero- ja toimipaikka __________________________________________________