TEKNILLINEN SUOSITUS 2016 TS-5 Pientalon öljylämmityslaitteiston perusparannus

2 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7

3.2 Terveydelle haitalliset aineet 2016 TS-5 Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja TEKNILLINEN aiheuttavat aineetSUOSITUS vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Pientalon öljylämmityslaitteiston perusparannus 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. HELSINKI 2016 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 13

SISÄLLYSLUETTELO 1 1.1 1.2 1.3 1.3.1 1.3.2 1.3.3 SUOSITUKSEN SOVELTAMISALUE JA PERIAATERATKAISUT Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Järjestelmän kuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Öljyputkiston rakennevaihtoehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Yksiputkijärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Kaksiputkijärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Käytettävän öljytuotteen lämpötilaedellytys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 PERUSPARANNUSSUOSITUKSEN LAITTEET Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Öljysäiliöt ja öljyn varastointitilavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 Öljypolttimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Lämmityskattilat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Säätölaitteet ja komponentit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Savuhormitarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Öljyjärjestelmän tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3 3.1 3.1.1 3.1.2 3.1.3 ÖLJYT LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEINÄ Yleistä öljyistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Polttoöljyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Uusiutuvista raaka-aineista valmistetut biokomponentit . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Bioöljyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4 ÖLJYPOLTTIMEN UUSIMINEN 4.1 Uusimisen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.2 Öljypolttimen valinta ja mitoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.2.1 Vaihtoehtojen soveltuvuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.2.2 Mitoituksen perusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.2.3 paineolosuhteiden vaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 © Tulipesän LEY 2012 4.3 TÄMÄN Uuden öljypolttimen asentaminen olevaan kattilaan . . . . . . . . . . . . . . 15 SUOSITUKSEN TEKSTIÄkäytössä TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN 4.3.1 Polttimen kiinnityslaippa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA 4.3.2 Polttimen sähköliitäntä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 4.3.3 Polttimen liittäminen öljyputkistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 ISSN 2243-4607 4.4 Uuden öljypolttimen asentaminen uuteen kattilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.5 Käytössä olleen öljypolttimen asentaminen uuteen kattilaan . . . . . . . . . . . . . . . 17 UUDISTETTU PAINOS 4.6 Öljypolttimen käyttöönotto ja säätö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 2 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

4.6.1 Sähköasennusten käyttöönottoaineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3.2 Terveydelle haitalliset 4.6.2 Tehoalueen valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk4.6.3 Palamisen säätö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja 4.6.4 Palamisen säädössä ja mittauksissa käytettävät laitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi 5 5.1 3.2.1 5.2 5.2.1 5.2.2 5.3 5.4 5.4.1 5.4.2 5.5 5.6 5.7 elimistöön. LÄMMITYSKATTILAN UUSIMINEN Uusimisen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Hengitysilman epäpuhtaudet Lämmityskattilan Palavan nesteen valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan lämmitystehontarve nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen Kohteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 prosentista useaan prosenttiin riippuen Lämpimän käyttöveden tehontarve palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Kunnostustöiden suunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos Purkutyöt kattilahuoneessa . . . . . . . . . . . . . . . .laimenee . . . . . . . .erittäin . . . . . . hitaasti, . . . . . . . ellei . . . .21 säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen Asbestieristeiden purku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisKattilan ja putkistojen purku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Lämmityskattilan asentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Lämmityskattilan käyttöönotto ja säätö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Kunnostuksen viimeistely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoi6 ÖLJYSÄILIÖN tettu tai niihin UUSIMINEN epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä 6.1 Uusimisen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 esimerkiksiperustelut luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistami6.2 Öljysäiliön valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviran6.3 Öljysäiliön asentaminen rakennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 6.3.1 Öljysäiliö kattilahuoneessa/ teknisessä tilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 6.3.2 Öljysäiliöpuute säiliötilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3.3 Hapen 6.3.3 Öljysäiliö muussa katetussa tilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin 6.3.4 Säiliön asentaminen ja varustelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin 6.3.5 Säiliön toimitukseen kuuluvien varusteiden asennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu 6.3.6 Ilmaputki ja täyttöputki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa 6.3.7 Öljyn imuputki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 ihmiseen tilaan nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä 6.4 Katettuun asennettavat teräksiset säiliöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa 6.4.1 Säiliövaihtoehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 tai muuta orgaanista jätettä. 6.4.2 Asentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 6.4.3 Laponestoventtiili . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 6.5 Maan alle asennettavat säiliöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 6.5.1 Säiliövaihtoehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 6.5.2 Käsittely ja tarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 3

6.5.3 6.5.4 6.5.5 6.5.6 6.6 6.7 Asennuskaivanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Ankkurointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Asennuskaivannon täyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Säiliön varusteiden asennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Öljysäiliön varusteiden ja öljyputkistojen kunnostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . .35 Säiliön poisto käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 7 7.1 7.2 7.2.1 7.2.2 7.3 7.4 7.5 7.5.1 7.5.2 7.5.3 SÄÄTÖLAITTEIDEN KUNNOSTUS Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Lämmityksen säätölaitteen uusiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Säätöventtiili, toimilaite ja sovitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36 Lämmityksen säädin varusteineen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Lämpimän käyttöveden säätölaitteen uusiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Termostaattisten patteriventtiilien uusiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Säätölaitteiden käyttöönotto ja perusasettelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Lämmityksen säätölaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Lämpimän käyttöveden säätölaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Termostaattiset patteriventtiilit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 8 LÄMMITYS- JA KÄYTTÖVESIVERKOSTOJEN VARUSTEIDEN KUNNOSTUS 8.1 Putkistojen kunnostus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 8.2 Verkoston pumppujen uusiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 8.2.1 Pumppujen valinta ja mitoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 8.3 Venttiilien ja varusteiden kunnostus ja uusiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 8.4 Paisuntajärjestelmän kunnostus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 8.4.1 Kalvopaisuntasäiliön mitoitus ja asentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 8.5 Verkostojen käyttöönotto ja säätö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 8.5.1 Lämmitysverkoston täyttö ja ilmanpoisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 8.5.2 käyttöönotto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 © Lämmitysverkoston LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN 9 SAVUHORMIN KUNNOSTUS TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA 9.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 9.2 Savuhormin vuoraus teräsputkella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 ISSN 2243-4607 9.2.1 Vuorausputken tyypin, läpimitan ja materiaalin valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 9.2.2 Vuorausputken asentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 UUDISTETTU PAINOS 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 4 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

9.2.3 Vuorausputken haitalliset lämpöeristys jaaineet sadesuojaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 3.2 Terveydelle 9.2.4 Kondenssiveden poisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja 10 TÄYDENTÄVÄT JÄRJESTELMÄT aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi 10.1 Aurinkolämmitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 elimistöön. 10.2 Ilmasta veteen - lämpöpumppulämmitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet 11 KUNNOSTUSTÖIDEN Palavan nesteen säiliönVIRANOMAISVELVOITTEET ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen 11.1 Toiminnanharjoittajan kelpoisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen 11.1.1 Öljylämmitysalan työt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. 11.1.2 Sähköalan työt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei 11.1.3 Vesijohtoverkostojen työt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen 11.1.4 Kylmälaitetyöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis11.1.5 Asbestityöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. 11.1.6 Tulityöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on 11.2 Kunnostustöiden luvat ja ilmoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. 11.2.1 Rakennuslupa ja toimenpidelupa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden 11.2.2 Työsuunnitelma ja ilmoitus asbestitöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoi11.3 Öljylämmityslaitteistojen annettava tettu tai niihin epäillään asentamisesta joutuneen muita palavia todistus . . . . . . . . . . . . . . . 50 nesteitä. Pienikin määrä 11.3.1 Todistuksen sisältö F+ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 esimerkiksi luokan palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistami11.3.2 Vastuun rajaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviran11.4 Öljylämmityslaitteistojen tarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 11.4.1 Tarkastettavat kohteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Suosituksen piirissä olevien, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin rekisteröimien öljylämmitysurakoitsijoiden yhteystiedot ovat Lämmitysenergia Yhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.ley.fi Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 5

© LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN © LEY 2016 TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS ISSN 2243-4607 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 6 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

JOHDANTO JOHDANTO 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk- Tämäsessa suositus kuuluu Lämmitysenergia Yhdistyksen julkaisemien Terveyshaittoja teknillisten suositusten käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. sarjaan aiheuttavat ja se on laadittu öljylämmityksen kehittämisprojektille teknillisen toimikunaineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- jaasetetun ruoansulatuselimistön kauttaselvitystai ihokosketuksesta. voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi nan tekemän ja kokoamistyönNe perusteella. elimistöön. Teknillisessä toimikunnassa ovat olleet edustettuina öljylämmitysalan johtavien laitetoimittajien ja öljyalan nimeämät henkilöt. Toimikunnan työhön on osallistunut kokeneita öljy3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet lämmitysurakoitsijoita teknillisinä Palavan nesteen säiliön asiantuntijoina. ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavantavoite nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen Suosituksen on varmistaa öljylämmityslaitteiston asennustyön, asennettavien laitvaihdella prosentista useaan teiden jahiilivetypitoisuus niiden toiminnanvoi kokonaistai alle osakunnostuksen laatu. prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Öljylämmityslaitteistoja ja asentavia yrityksiä koskevat lakisääteiset vaatimukset, joista Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, asentavan yrityksen on huolehdittava. Säännösten noudattaminen varmistaa öljyn ellei turvallisäiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen sen ja energiatehokkaan käytön ja on ennen muuta lait-teistojen omistajien ja käyttäjien etu. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisSuositus on tarkoitettu asennustoiminnan ja suunnittelun käyttöön. Suositus soveltuu tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. myös alan koulutuksen tarpeisiin. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Helsinki elokuussa 2016 aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoiLämmitysenergia Yhdistys ry tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 7

1. SUOSITUKSEN SOVELTAMISALUE JA PERIAATERATKAISUT 1.1 Yleistä Pientalon öljylämmityslaitteiston perusparannussuosituksen tarkoittaman järjestelmän enimmäistehoraja on 25 kW vastaten pientalon öljylämmityslaitteiston rakentamissuosituksen TS-1 tehorajaa. Suositus on tarkoitettu sovellettavaksi lämmöntuottolaitteistojen kokonaiskunnostuksissa ja niissä tapauksissa, joissa laitteistoa kunnostetaan joiltakin osin, tai siihen liitetään täydentäviä järjestelmiä. Lämmönjakoverkostojen kunnostus on mukana pumppujen, säätölaitteiden ja termostaattisten patteriventtiilien osalta. 1.2 Järjestelmän kuvaus Suosituksen järjestelmä koostuu öljysäiliöstä putkistoineen ja varusteineen, öljypolttimesta ja lämmityskattilasta varusteineen, säätö- ja käyttölaitteista ja savuhormista. Kattiloiden osalta suositus koskee öljylämmityskattiloita, mutta on sovellettavissa myös kaksoiskattiloihin. Öljysäiliön ja polttimen välisen öljyputkiston ensisijainen kunnostusvaihtoehto on suosituksen TS-1 mukainen yksiputkijärjestelmä toteutettuna palautuskiertolaitteen avulla. Yksiputkijärjestelmä parantaa merkittävästi laitteiston toimintavarmuutta ja öljyn käytön turvallisuutta. Suositusta TS-1 vastaten imuputkeen asennetaan patruunatyyppinen öljynsuodatin. Suosituksen järjestelmissä öljymäärän mittari on joko pneumaattinen, sähköinen tai säiliöiden mukana toimitettava nauhamittari. 1.3 Öljyputkiston rakennevaihtoehdot 1.3.1 Yksiputkijärjestelmä Yksiputkijärjestelmän toteuttaminen edellä mainitun palautuskiertolaitteen avulla © LEY 2012 on yleensä mahdollista tämän suosituksen soveltamisalueella. Varustettaessa järTÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN jestelmä palautuskiertolaitteella, ei imuputkessa tarvita pohjaventtiiliä. Jos öljyn TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA pinta säiliössä on öljypoltinta ylempänä, estetään lappovirtaus imuputkeen asennettavalla laponestoventtiilillä. ISSN 2243-4607 Rakennehyväksyttyjen muovisäiliöiden imuputkivarusteissa on lapon estävä toiminta, eikä erillistä venttiiliä niiden putkistoissa tarvita. UUDISTETTU PAINOS 4 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 8 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

3.2 Terveydelle haitalliset aineet 1.3.2 Kaksiputkijärjestelmä Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk- Käytössä olevissa,aineet kunnostusta tarvitsevissa laitteistoissa Terveyshaittoja on öljyputkistona yleisessa käytettävät ja hengitysilman epäpuhtaudet. simmin kaksiputkijärjestelmä, huomattavan osa polttimelle tulevasaiheuttavat aineet vaikuttavatjossa ihmiseen hengitys- suuri ja ruoansulatuselimistön kautta taipalautuu ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi ta öljystä takaisin säiliöön. Näiden muuttaminen yksiputkijärjestelmiksi elimistöön. on suositeltavaa. Muutoksen tärkeimmät edut ovat suodatettavan öljyn määrän oleellinen pieneneminen ja paluuputken vuotoriskin poistuminen. Putkisto voi3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet daan kuitenkin tilaajan säilyttää kunnostuksessa Palavan nesteen säiliöntoivomuksesta ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen ennallaan. tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen 1.3.3 Käytettävän öljytuotteen lämpötilaedellytys hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Jos öljyn liiallinen kylmeneminen säiliössä tai jossakin putkiston osassa on mahSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, öljytuoellei dollista tai todennäköistä, on käytettävä kylmiin olosuhteisiin soveltuvaa säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen tetta. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisToimintaongelmia voi esiintyä sekä yksiputki- että kaksiputkijärjestelmässä, jos tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. käytettävän öljytuotteen lämpötila alenee samepistelämpötilansa alapuolelle. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 9

2. PERUSPARANNUSSUOSITUKSEN LAITTEET 2.1 Yleistä Perusparannuksessa hankitaan laitteita ja teknisiä järjestelmiä tulevien vuosikymmenten käyttöön. Laitteiden teknisellä laadukkuudella on tärkeä merkitys toisaalta energian tehokkaan käytön kannalta ja toisaalta käytön ja huollon helppoutena ja tämän ansiosta alhaisina käyttökustannuksina. Tärkeitä näkökohtia ovat myös laitteiden keskinäinen yhteensopivuus ja perusparannuksen suunittelu. Laitevalinnoissa on suositeltavaa ottaa huomioon mahdollisten täydentävien lämmönlähteiden liittämisen mahdollisuus. 2.2 Öljysäiliöt ja öljyn varastointitilavuus Suositusta noudattaen asennetuissa laitteistoissa on maanalaisten säiliöiden oltava standardin SFS-EN 12285-1 tai SFS 976 1-2 mukaisesti valmistettuja. Maanpäällisten säiliöiden on oltava standardin SFS 2735 tai SFS-EN 12285-2 mukaisia tai katettuun tilaan asennettavaksi tarkoitettuja, tarkastuslaitoksen rakennehyväksymiä säiliöitä. Rakennehyväksytyn muovisäiliön vakiotoimitukseen sisältyy täyttöputken ja ilmaputken liitososat, täyttöputken liitinnippa ja kansi, ilmaputken hattu, imuputken liitäntä jossa pikasulkuventtiili ja lappovirtauksen esto, imuletku säiliön sisäpuolelle, ylitäytönestimen anturi, öljymäärän mittari, suoja-allas ja tuuletusmatto metallisen suoja-altaan ja lattian välille. Sopiva öljyn varastointitilavuus valitaan kohdekohtaisesti. Ellei erityisistä syistä muuta ilmene, voidaan pientalossa suositeltavana vähimmäisvarastointitilavuutena toimitusjoustavuuden perusteella pitää 1500...2000 litraa. Pienempää varastointitilavuutta voidaan suositella, jos öljyn vuosikulutus mahdollisen täydentävän lämpöenergian lähteen ansiosta on huomattavan pieni. 2.3 Öljypolttimet Öljypoltinten tulee täyttää EU-normeissa asetetut toimintaa ja turvallisuutta koskevat2012 vaatimukset. Tämä osoitetaan poltinten toimitukseen sisältyvässä, valmis© LEY tajan antamassa vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa. TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN Normien vaatimusten täyttämisen TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLAohella tulee polttimen saavuttaa hyväksyttävät toiminta-arvot tavanomaisissa käytännön olosuhteissa. Tämän suosituksen kohdassa 4.6.3 esitetään edellytetyn tason arvot. ISSN 2243-4607 Öljypolttimelle kertyy pientalossa käyttövuosien mittaan huomattava käyntiaikamäärä. Polttimen hankintavaiheessa on syytä varmistaa varaosien, huoltopalUUDISTETTU PAINOS velujen ja laiteteknisen tuen saanti käyttövuosien aikana. 4 10 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

2.4 Lämmityskattilat 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Kattiloiden on oltava CE- merkittyjä ja niillä on oltava valmistajan antama vaaTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuktimustenmukaisuusvakuutus. sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja Vaatimus CEaineet -merkinnästä ei koske kaksoiskattiloita. on myös täytetaiheuttavat vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja Kattiloiden ruoansulatuselimistön kautta taikoskevan ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon hyötysuhläpi tävä niitä painelaitelainsäädännön vaatimukset. Kattiloiden elimistöön. devaatimukset ja testausmenettelyt esitetään asetuksena Ympäristöministeriön Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D7. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Öljylämmityskattiloita koskee Euroopan komission 813/2013 ekosuunPalavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin asetus ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä.asetuksen Höyry-ilmaseoksen nittelusta. Jos kattilaan on liitetty lämmöntuottolaite, vaatimusten täythiilivetypitoisuus voi vaihdella allemahdollista prosentistavain useaan prosenttiin riippuen täminen käytännössä on yleensä kondenssitekniikalla. palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Asetus ei koske kattiloita, jotka toimitetaan ilman lämmöntuottolaitteita. Säiliön huoltoluukuntoimitetaan avaamisen jälkeen seostavallisesti laimenee erittäin ellei Ne Öljylämmityskattilat Suomessa ilman hitaasti, öljypoltinta. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen asennetaan käyttökohteessa. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisEkosuunnitteluasetukseen perustuen öljylämmityskattilat toimitetaan ilman paitus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. kalleen asennettuja lämmitysvastuksia. Lämmitysvastukselle tarkoitettu yhde Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on saa kattilassa olla, joten vastuksen asentaminen on mahdollista kattilan ja öljyselvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. polttimen asennuksen yhteydessä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Siinä tapauksessa, että kohteeseen asennetaan kaksoiskattila, otetaan huomiaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoioon ja polttoaineen varastointia koskevat seikat.Pienikin määrä tettusavuhormia tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Öljysäiliön yhdessä kaksoiskattilan kanssa samaan kattilahuonetiesimerkiksisijoittaminen luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn Työturvallisuuden varmistamilaan ei paloturvallisuussyistä oleleimahduspistettä. suositeltavaa. Kaksoiskattiloiden asennuksissa seksi on riittävän lisäksi käytettävä käsisyöttöisiä tarvittaessa työsuojeluviranon myös otettava ilmanvaihdon huomioon kiinteän polttoaineen kattiloita koskeomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. vat turvalaitevaatimukset. 3.3 Hapen puute 2.5 Säätölaitteet ja komponentit Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin Perusparannuskohteissa uusimisen tarpeessa ovat usein lämmitysverkoston ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin säätölaitteet ja lämpimänHapen käyttöveden säätölaitteet. Niiden toiminta voi olla epäensisijainen vaaratekijä. puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu tyydyttävää, tai ne puuttuvat kokonaan. palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten seurauksena. Hapen puute vaikuttaa Energian tehokkaan käytön reaktioiden ja asumisviihtyisyyden kannalta on säätölaitteiden ihmiseen nopeasti eikä sitä voiKohteeseen aistein havaita. Hapen säätöautomatiikan puutetta voi esiintyä kunnostaminen suositeltavaa. valittavan ohella esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tulee tarkistaa toimilaitteiden ja säätöventtiilien kunto ja mitoitus ja uusia ne tartai muuta orgaanista jätettä. vittaessa. 2.6 Savuhormitarvikkeet Savuhormien kunnostuksissa tulee noudattaa ympäristöministeriön asetuksessa E 3; ”Pienet savuhormit”, esitettyjä rakenneratkaisuja. Käytettävät materiaalit Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 11

valitaan asetuksen vaatimukset huomioon ottaen. On suositeltavaa käyttää tunnettujen materiaalintoimittajien kokonaisjärjestelmiä ja noudattaa niitä koskevia asentamisohjeita. 2.7 Öljyjärjestelmän tarvikkeet Öljyjärjestelmän tarvikkeista tämän suosituksen kannalta tärkein on yksiputkijärjestelmän palautuskiertolaite. Tunnetuilla ja käytännössä luotettaviksi todetuilla laitteilla tavoitetaan suosituksen taso. Öljyjärjestelmän tarvikkeilla on oma osuutensa öljyn käytön turvallisuudessa. Heikkolaatuiset tuotteet ovat potentiaalinen öljyvahinkoriski. Öljyjärjestelmän tarvikkeiden valinnassa tulee varmistaa, että ne lämmityslaitteistoihin tarkoitettuja. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 12 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

3. ÖLJYT LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEINÄ 3.1 Yleistä öljyistä 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Öljytuotteilla on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä osuus rakennusten lämTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukmitysenergian lähteinä. polttoaineiden etujaTerveyshaittoja ovat toimiva jakelulosessa käytettävät aineetNestemäisten ja hengitysilman epäpuhtaudet. gistiikka, helppo varastointi käyttökohteessa, hyvä palamisen hallinta ja säätöjen aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysja ruoansulatuselimistön kautta taisekä ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää toiminta. ihoa tai imeytyä ihon palamisen läpi pysyvyys lämmitysjärjestelmien luotettava Polttoöljyjen elimistöön. päästöt suhteessa hyödyksi saatuun energiamäärään ovat vähäiset. Öljytuotteiden toimittajia onepäpuhtaudet markkinoilla useita ja kuluttajilla on ollut ja on myös tulevaisuu3.2.1 Hengitysilman dessa jatkuvasti mahdollisuus ja kilpailuttamiseen. Palavan nesteenaito säiliön ilmatilassahintavertailuun vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen 3.1.1 Polttoöljyt hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista lämpötilasta. Tällä hetkellä markkinoilla olevat polttoöljytja ovat maapallon öljyesiintymistä peräiSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei sin olevan raakaöljyn jalostusprosesseista saatuja hiilivetyjä. Lämmityskäyttöön säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen tarkoitetut kevyet polttoöljyt ovat käytännössä punaisella merkitsemisaineella jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisvärjättyä dieseliä. Markkinoilla olevat polttoöljyt ovat pääsääntöisesti rikittömiä. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Polttoöljyjä käytetään etenkin omakoti- ja muiden pienkiinteis-töjen öljylämmitykJos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on seen, teollisuuden kuivaus-, sulatus- ja polttouuneissa, ja erilaisten tilapäisten ja selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. siirrettävien lämmitys- ja kuivauslaitteiden polttoaineena. Lisäksi sitä käytetään Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden dieselmoottoreiden polttoaineena tiealueen ulkopuolella lähinnä maa- ja metsäaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitaloudessa sekäepäillään työkoneissa. tettu tai niihin joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä Eri öljyntoimittajien lämmitysöljytuotteissa saattaa myös olla eroja esimerkiksi liesimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä. varmistamisäaineistuksen osalta, mutta käytännössä kohteen Työturvallisuuden öljytuotteen valintaan vaikutseksimerkittävimmin on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa taa varastointi- ja käyttöolosuhteet. Talvilaatuatyösuojeluvirankäytetään silloin omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. kun öljy altistuu kylmälle, eli säiliö tai putkisto on ulkona. Talvilaatuinen polttoöljy on kehitetty toimimaan luotettavasti ankarissakin olosuhteissa. Sen samepiste, 3.3 Hapen puute eli alhaisin säilytyslämpötila on tyypillisesti -29 OC tasolla. Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Jos öljyn lämpötila säiliössä ja putkistossa käytössä varmuudella yli + 5 ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voipysyy esiintyä, jos säiliö on suojattu o C lämpötilassa, kaasulla, on kesälaatuinen polttoöljy toimiva ja taloudellinen palamattomalla kuten typellä. Happipitoisuus voi alentuavaihtoehto. myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa 3.1.2 Uusiutuvista raaka-aineista valmistetut biokomponentit ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa Raakaöljyperustaisissa polttoöljyissä voidaan käyttää lisänä erilaisia biokomtai muuta orgaanista jätettä. ponentteja. Tällä hetkellä näitä on kahta päätyyppiä, joiden ryhmänimikkeet ovat HVO ja FAME. Nämä ovat kemialliselta rakenteeltaan erilaisia. HVO (Hydrotreated Vegetable Oil) on kemiallisesti raakaöljyperustaista öljyä vastaava, mutta raaka-aineina on voitu käyttää puupohjaisia tähteitä tai eläin- ja kasvirasvoja. HVO-tuotteiden pitoisuutta raakaöljyperustaisen polttoöljyn sekoitteena ei ole rajattu standardeissa. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 13

FAME (Fatty Acid Methyl Esther) on yleisnimike rasvahapon metyyliestereille. Erilaisia FAME-tuotteita ovat esim. palmuöljystä valmistettu PME (Palm Oil) ja rypsistä valmistettu RME (Rapeseed Oil). FAME-tuotteet eroavat kemiallisesti raakaöljypohjaisista keskitisleistä mm. sisältämänsä hapen vuoksi. FAME-pitoisuus on diesel-standardissa rajattu 7 %:n enimmäistasolle. Polttoöljyihin mahdollisesti lisättävät biokomponentit ovat kasvi- tai eläinrasvapohjaisia jalostamotuotteita, joiden toiminnalliset ominaisuudet tavanomai-sessa lämmityskäytössä on varmistettu. Öljyn toimittajilta saa lisätietoa mahdollisista polttoöljyjen biokomponenteista. 3.1.3 Bioöljyt Bioöljyt tarjoavat nestemäisten lämmityspolttoaineitten käyttäjille nykyistä ekologisemman vaihtoehdon. Öljylämmitys toimii myös kokonaisuudessaan uusiutuvista raaka-aineista valmistetulla bioöljyllä. Edellisessä kappaleessa mainittuja uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja komponentteja voidaan käyttää myös sellaisenaan lämmityskäytössä. Markkinoilla on myös muita bioöljyjä, joita voidaan valmistaa esimerkiksi turpeesta ja puusta. Myös muita raaka-ainelähteitä tutkitaan. Bioöljyt soveltuvat erityisen hyvin hybridilämmityslaitteistoihin. Yhdistelmien ansiosta lämmitys voi toimia kokonaan uusiutuvilla energioilla. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 14 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

4. ÖLJYPOLTTIMEN UUSIMINEN 4.1 Uusimisen perustelut 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Öljypolttimen uusimistarve määritellään tapauskohtaisesti. Seuraavassa tärTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukkeimpiä uusimisperusteita: sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kauttalaatu tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi • vian ja käyttöikä huomioiden korjaaminen ei kannata elimistöön.hyviä toiminta-arvoja ei saavuteta • riittävän • toiminta on ollutepäpuhtaudet epäluotettavaa 3.2.1 Hengitysilman • varaosia ei ole saatavissa Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen • polttimessa ei ole öljyn esilämmitintä hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle ovat prosentista useaankattilaan prosenttiin riippuen • tehoalue tai käyttöominaisuudet sopimattomat palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. • toiminta on todettu epätaloudelliseksi Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei 4.2 Öljypolttimen ja mitoitus säiliöön saadavalinta tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis- tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. 4.2.1 Vaihtoehtojen soveltuvuus Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Jos poltin vaihdetaan käytössä olevaan kattilaan, on valinnassa yhtenä lähtöselvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. kohtana vanhan polttimen käytössä ollut teho ja toiminta. Poltinta uusittaessa Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden on syytä varmistaa, että poltin sopii myös uuteen kattilaan, jos kattila uusitaan aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoilähivuosina. tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomat- 4.2.2 Mitoituksen perusta tavasti Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistami- seksi on riittävän lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranPolttimen mitoitusilmanvaihdon perustuu ensisijaisesti lämmityskattilan tehoon. Kattilan tehon omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. ohella tarkistetaan polttimen tehoalue ja sen antama mahdollisuus säätää poltin toimimaan parhaalla tehokkuudella. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus 4.2.3 Tulipesän paineolosuhteiden vaikutus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Tulipesän paineolosuhteet ja niiden vaihtelu vaikuttavat polttimen toimintaan. ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu Polttimen valintaakaasulla, helpottaa, jos käytettävissä on mittaustietoa tulipesässä palamattomalla kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös vallithöyrypesun tai kemiallisten seurauksena. puute vaikuttaa sevasta paineesta polttimen reaktioiden käynnin aikana. Polttimen Hapen teho/vastapainekaaviosta ihmiseen nopeasti eikä sitä voiedellytykset. aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä selviää parhaimman toiminnan esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanistaasentaminen jätettä. 4.3 Uuden öljypolttimen käytössä olevaan kattilaan 4.3.1 Polttimen kiinnityslaippa Useimmissa tällä hetkellä käytössä olevissa kattiloissa on polttimen kiinnityslaippaa varten kaksi 10 mm:n kierrettä vaakasuoraan 135 mm:n etäisyydellä toi- Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 15

sistaan. Polttimen kiinnityslaipassa tulee olla vastaava valmius. 90 – luvun loppupuolella on kattiloissa siirrytty yleisesti CEN -normin mukaiseen symmetriseen neljän ruuvin kiinnitykseen. 4.3.2 Polttimen sähköliitäntä Polttimen ja kattilatermostaatin välisessä sähköliitännässä käytetään poltinten toimitukseen sisältyvää liitäntäjohtoa. Tämä johto on varustettu kiinnilukittuvalla pistokytkimellä, jonka napaisuus ei kytkettäessä vaihdu. Öljypoltinten ja muiden lämmityslaitteistojen sähköasennuksia käsitellään Teknillisessä suosituksessa TS-2. 4.3.3 Polttimen liittäminen öljyputkistoon Suosituksen TS-1 mukainen yksiputkikytkentä on sovellettavissa useimmissa tapauksissa. Yksiputkikytkentää on perusteltua suositella asiakkaalle polttimen vaihdon yhteydessä. Tarjolla on sekä uudisasennuksiin että kunnostuskohteisiin soveltuvia palautuskiertolaitteesta ja suodattimesta koostuvia asennusvalmiita yksikköjä. Kuvassa 1 esitetään suositellun yksiputkikytkennän periaate. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA Kuva 1: Palautuskiertolaitteen ja patruunatyyppisen öljynsuodattimen kytkentäperiaate ISSN 2243-4607 Poltin liitetään toimitukseen kuuluvilla taipuisilla letkuilla kiinteään öljyputkistoon. UUDISTETTU PAINOS Öljynsuodatin vaihdetaan patruunatyyppiseksi, vaikka öljynsyöttöä ei muutettai- 4 16 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

sikaan yksiputkikytkennäksi. 3.2 Terveydelle haitallisetImuputkeen aineet asennetaan tarvittaessa laponestoventtiili. Puristusliitinten, venttiilien ja näkyvissä olevan putkiston kunto tarkastetaan Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukja kunnostetaan sessa käytettävättarvittaessa. aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön 4.4 Uuden asentaminen uuteen kattilaan kauttaöljypolttimen tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. Normien mukaiset polttimet soveltuvat hyvin rakenteensa ja toiminnallisten ominaisuuksiensa puolesta uusiin kattiloihin. Asentaminen tapahtuu kappaleessa 4.3 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet esitettyä vastaavalla tavalla. Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen 4.5 Käytössä olleen öljypolttimen asentaminen uuteen kattilaanriippuen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Asiakas päättää laitteilleen tehtävien toimenpiteiden laajuudesta ja kunnostukSäiliönhankittavista huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei sessa laitteista. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Käytössä ollut öljypoltin on yleensä teknisesti mahdollista asentaaTuuletuksen uuteen katjälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistilaan. Siinä tapauksessa, että sen ominaisuudet ovat uutta vastaavat, voidaan tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. tämän suosituksen taso saavuttaa. Jos poltin on ollut enintään viisi vuotta käyJos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on tössä, voidaan teknillistä käyttöikää katsoa vielä olevan jäljellä. selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Polttimelle tehdään ennen asentamista perushuolto, jossa tarkastetaan sen käytSäiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden tökunto ja toiminta sekä polttimen soveltuvuus uuteen kattilaan. aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoiAsentaminen poltinta vastaavalla tavalla. Öljyletkut vaihdetaan tettu tai niihintapahtuu epäilläänuutta joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä uusiin. esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavastiimuputkeen Iämmitys- jaasennetaan dieselöljyn patruunatyyppinen leimahduspistettä. Työturvallisuuden Öljyn öljynsuodatin, elleivarmistamiasenneta seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviransuodattimen sisältävää yksiputkikytkennän laiteyksikköä. omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 4.6 Öljypolttimen käyttöönotto ja säätö 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössäkäyttöönotto ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin 4.6.1 Sähköasennusten ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Sähköturvallisuuslakiin on sähköasennukselle tehtävä ensisijainen vaaratekijä.perustuen Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on käyttöönottosuojattu tarkastus ennen kuin laitteistoon kytketään jännite käyttöä palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voivarten. alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa Tämän suosituksen tehoalueen öljypolttimen käyttöönottotarkastukseen sisältyy ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi jatkuvuuden esiintyä tyypillisesti asennusten silmämääräinen tarkastus, suojajohtimen esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa mittaaminen, asennuksen eristysvastuksen mittaaminen ja toiminnan testaus. tai muuta orgaanista jätettä. Toimenpiteet ja mittaustulokset voidaan kirjata öljylämmityslaitteiston asennustodistukseen, ellei sähköasennuksista tehdä erillistä käyttöönottotarkastustarkastuspöytäkirjaa. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 17

4.6.2 Tehoalueen valinta Käytettävä tehoalue valitaan kohteen lämmitystehontarve huomioon ottaen siten, että kattilan ja polttimen yhdistelmällä saavutetaan mahdollisimman hyvä toiminnan taloudellisuus. Minimiteho riippuu kattilasta poistuvien palamiskaasujen lämpötilasta. Tämä lämpötila ei saa olla niin alhainen, että palamiskaasujen sisältämä vesihöyry lauhtuu haittoja aiheuttavalla tavalla. Kohdekohtaiset tekijät, kuten hormin pituus, poikkipinta-ala ja rakenneaineet vaikuttavat siihen, mikä kussakin tapauksessa on alin kysymykseen tuleva kattilasta poistuvien palamiskaasujen lämpötila. Jos savuhormissa ei ole haponkestävästä teräksestä valmistettua vuorausputkea, on asiakkaalle syytä kirjallisesti suositella sen asentamista. Savuhormeja käsitellään tarkemmin tämän suosituksen luvussa 9. 4.6.3 Palamisen säätö Palamisen säätö tarvittavine mittauksineen suoritetaan kattilan toimiessa normaalissa käyttölämpötilassa ja käyttöolosuhteissa. Poltinta säädettäessä on suoritettava vähintään seuraavat mittaukset: • öljyn imupaineen ja sumutuspaineen mittaus • polttimen puhallinpaineen mittaus • palamisilman lämpötilan mittaus • palamiskaasun lämpötilan mittaus • palamiskaasun happipitoisuuden mittaus • hiilimonoksidipitoisuuden mittaus sekä tarvittaessa • palamiskaasun nokiluvun mittaus Palamishyötysuhde määritetään saatujen mittaustulosten perusteella. Hyvässä © LEY 2012 palamisessa tulee suosituksen laitteistojen saavuttaa seuraavat kattilasta poistuTÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN vista palamiskaasuista mitatut analyysiarvot: TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA O • lämpötila 125...150 C • happipitoisuus 4,0...5,0 % O2 ISSN 2243-4607 • hiilidioksidipitoisuus 12,5...11,0 % CO2 • hiilimonoksidipitoisuus alle 65 ppm CO (80 mg/kWh) UUDISTETTU PAINOS • nokiluku 0...1 Bacharach – asteikolla 4 18 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

3.2 Terveydelle haitalliset Palamishyötysuhde on tällöinaineet lämmitysöljyn alemman lämpöarvon perusteella laskettuna luokkaa 94…96 %. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukMitatun hiilimonoksidipitoisuuden ollessa alle 65 ppm, osoittaa se palamisen tasessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysja ruoansulatuselimistön pahtuvan puhtaasti. Tämä antaa edellytyksiä palamishyötysuhteen pysymiselle kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoapalamisjäännösten tai imeytyä ihon läpi hyvänä myös pitemmän käyttöajan kuluessa, koska kertymielimistöön. nen lämmönsiirtopinnoille on hyvin vähäistä. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Mittaustuloksia arvioitaessa on huomattava, että tavanomaisin menetelmin Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila suoritetussa kenttämittauksessa palamiskaasunäytteessä on usein jonkin verran palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen kosteutta, joka vaikuttaa tilavuusyksiköissä mitattuihin kaasupitoisuuksiin. hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen Kuivasta savukaasunäytteestä mitattu happipitoisuus on noin 0,3...0,5 prosentpalavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. tiyksikköä kosteasta näytteestä mitattua happipitoisuutta korkeampi, joten mahSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei dollinen virhe on tätä suuruusluokkaa. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis4.6.4 Palamisen säädössä ja mittauksissa käytettävät laitteet tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Öljylämmityslaitteistojen asennusja huoltotöissä käytettävissä olevat laitteet ja Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitystai dieselöljyä, on työvälineet esitetty suosituksessa TS-3. selvitettäväon aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 19

5. LÄMMITYSKATTILAN UUSIMINEN 5.1 Uusimisen perustelut Lämmityskattilan uusimisen yleisin perustelu on siihen tullut vika tai käyttöikään perustuva arvio vikaantumisen todennäköisyydestä. Jos kattila on yli 25 vuoden ikäinen, on sen uusimiseen syytä varautua teknisen käyttöiän perusteella. Kattilan ilmeinen epätaloudellisuus on myös perusteltu syy kattilan uusimiseen. Kattilan vaipan tai käyttöveden lämmittimen vuotovaurio tai riittämätön lämpimän veden tuotto ovat tyypillisesti vikoja, joiden korjaaminen ei ole kannattavaa tai edes mahdollista ja uusiminen on välttämätön toimenpide. Lämmityskattiloiden taloudellisuus on vuosikymmenten aikana merkittävästi parantunut, joten kattilan uusiminen tuottaa toimintavarmuuden ohella myös huomattavan lämmitysenergian säästymisen. Taloudellisemmasta toiminnasta on etua myös ympäristön kannalta. Nykyaikaiset kattilat ovat helppokäyttöisiä ja tämä osaltaan lisää taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Kattilan uusiminen kannattaa suunnitella hyvin ennen työhön ryhtymistä. Sopivasti ennakoitu vaihto ennen mahdollista äkillisen vian ilmaantumista varmistaa kunnostuksen hyvän lopputuloksen. 5.2 Lämmityskattilan valinta Uuden kattilan valinnassa ovat lähtökohtina kohteen koko, rakennuksen tekninen taso ja toteutunut öljynkulutus. Jos rakennuksen lämmöneristyksiä on lisätty tai ikkunoita uusittu, on lämmitystehon tarve pienentynyt alkuperäisestä. Käytössä oleva lämmitysteho ja mitatut kattilan ja polttimen toiminta-arvot antavat tärkeää tietoa uuden kattilan valinnassa. Valintaan vaikuttaa myös tunnettu tai todennäköinen lämpimän käyttöveden kulutus. Kattilan valintaan vaikuttavat myös käytettävissä oleva tila, luukkujen avautuminen, hoitovälineiden käytettävyys sekä kattilan ja hormin yhteensopivuus. Tämä on tärkeä seikka erityisesti siinä tapauksessa, että kohteeseen ollaan harkitsemassa kaksoiskattilaa. Jos kattila varustetaan sähkölämmitysvastuksella, varmistetaan © LEY 2012sähkön syöttö ja ryhmäjohdon sulakekoon riittävyys. Lämmitysvastuksen käyttöönoton ja sähkönsyötön asentamisen voi tehdä myös TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN myöhemmin, esimerkiksi rakennuksen sähköverkon kunnostuksen yhteydessä. TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA 5.2.1 Kohteen lämmitystehontarve ISSN 2243-4607 Lämmitystehontarve perustuu rakennuksen eritystasoon, lämmitettävään pintaalaan ja tilavuuteen. Lämmitystehontarpeen laskennan perusteet annetaan SuoUUDISTETTU PAINOS men Rakentamismääräyskokoelman osassa D5. 4 20 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

Mitoituksessa otetaan huomioon tilojen lämmitystehon tarve ja ilmanvaihdon jäl3.2 Terveydelle haitalliset aineet kilämmityksen tehontarve. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja 5.2.2 Lämpimän käyttöveden tehontarve aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä käyttäjien ihon läpi lukuLämpimän käyttöveden tehontarve riippuu asuinrakennuksissa elimistöön. määrästä ja käyttötottumuksista. Tuottovaatimuksetepäpuhtaudet vaikuttavat myös kattilan mitoitukseen, joskin markkinoilla 3.2.1 Hengitysilman olevien ovat riittävät useimpiin tämän Palavan tavanomaisten nesteen säiliönkattiloiden ilmatilassa ominaisuudet vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen suosituksen tarkoittamiin kohteisiin. hiilivetypitoisuus voi vaihdella lisää alle prosentista prosenttiin riippuenja virKäyttölämpötilan nostaminen lämpimän useaan veden tuottokapasiteettia palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. tausta pienentämällä voidaan myös vaikuttaa lämpimän veden riittävyyteen. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimeneeperusteella, erittäin hitaasti, Kattilaa ei pidä mitoittaa hetkellisten kulutushuippujen koska ellei se johsäiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen taa epätaloudelliseen toimintaan muuna käyttöaikana. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisPoikkeuksellisen suuriin käyttöveden tuottotarpeisiin on kattiloiden valmistajilla tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. kattilakohtaisia varusteluratkaisuja. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineensuunnittelu ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. 5.3 Kunnostustöiden Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Kohteeseen tulevaa kattilaa valittaessa varmistetaan myös, että se voidaan kulaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoijettaa kattilahuoneeseen huomioon tilat ja vastaavat kohteen tettu tai niihin epäillään ottaen joutuneen muita kuljetusreitin palavia nesteitä. Pienikin määrä yksityiskohdat. Mahdollisten ja alihankintatöiden tarve alentaa selvitetään. Työn esimerkiksi luokan F+ palavaa apunestettä, esimerkiksi bensiiniä, huomattavasti Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä. teettäjän kanssa sovitaan kunnostuksen aikataulu,Työturvallisuuden tehtävien jako ja varmistamiarvioidaan seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranlämmityksen kunnostustyön kesto. omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Kunnostuksiin voi sisältyä tilapäisellä tulityöpaikalla tehtäviksi katsottavia tulitöitä. Tulitöitä tekevällä yrityksellä tulee olla tulityösuunnitelma ja niiden tekijällä 3.3 Hapen puute on oltava voimassa oleva tulityökortti. Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin 5.4 Purkutyöt kattilahuoneessa ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu Uuden kattilan asentaminen edellyttää kattilahuoneessa tehtäväksi palamattomalla kaasulla, kuten typellä.yleensä Happipitoisuus voi alentua myös purhöyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapenonpuute kutöitä kunnostuksen edellyttämässä laajuudessa. Purkutyöt syytävaikuttaa suunnitella ihmiseen nopeasti eikä sitäratkaista voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä etukäteen. Tällöin voidaan mahdollisten erillisten työvai-heiden tarve ja esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa ajoitus. tai muuta orgaanista jätettä. 5.4.1 Asbestieristeiden purku Asbestia sisältävien eritysmateriaalin purku on teetettävä näihin töihin oikeutetulla yrityksellä. Asbestinpurku tehdään purkutyömaa osastoiden siten, että estetään asbestin leviäminen rakennuksessa. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 21

Asbestinpurkutyön suorittajan velvollisuus on huolehtia purkujätteen asianmukaisesta loppukäsittelystä. 5.4.2 Kattilan ja putkistojen purku Kattila tyhjennetään ja irrotetaan lämmitysverkoston ja käyttövesiverkoston putkistoista. Kunnostuksessa on suositeltavaa uusia venttiilit ja pumput ja vastaavat varusteet. Ennen sähkölaitteiden purkamista, on ne tehtävä luotettavasti jännitteettömiksi poistamalla esimerkiksi syöttöjohtojen sulakkeet. Syöttävään sähkökeskukseen on asetettava töiden käynnissä olosta ilmoittava kilpi. Kattilaa voidaan keventää uloskuljetuksen helpottamiseksi poistamalla siitä helposti irrotettavat varusteet kuten arinat. Tulipesän, tuhkatilojen ja hormiliitännän aukot on syytä sulkea, jotta vältetään noen leviäminen kuljetusreitille. Reitti on muutenkin suojattava seinien ja ovenpielien vahingoittumisen estämiseksi. Kuljetuksessa on oltava riittävästi apuvoimia ja sopivia välineitä kuten rullia tai kuljetuskärryt. Kunnostustyöt tekevä urakoitsija huolehtii purkujätteen pois kuljettamisesta työn teettäjän toimeksiannosta. Kattila on painelaite, ja se tehdään käyttökelvottomaksi käytöstä poistettaessa. 5.5 Lämmityskattilan asentaminen Ennen uuden kattilan asentamista tehdään kattilahuoneessa tarpeelliset rakennustekniset kunnostustyöt. Seinä, katto- ja lattiapinnat on hyvä maalata tässä vaiheessa. Tarpeettomiksi jäävät laitteet, johdotukset ja varusteet poistetaan. Kattilan liittäminen savuhormiin valmistellaan uuden kattilan mukaiseksi. Kattilan käyttöä ja hoitoa helpottaa, jos sen asennuspaikka on korotettu 5…10 cm muusta lattianpinnan tasosta. Ellei korotusta ole ennestään, se voidaan tehdä esimerkiksi betonista valamalla. Korottamiseen voi käyttää myös kattilan alle asennettavia © LEY 2012 sinkittyjä tai ruostumattomia teräspalkkeja. Valmistelutöiden jälkeen TEKSTIÄ uusi kattila asennuspaikalle. Samoin kuin TÄMÄN SUOSITUKSEN TAIkuljetetaan KUVIA SAA LAINATA VAIN vanhan kattilan ulos kuljettaminen, on uuden kattilan sisään tuominen suunnitelTEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA tava hyvin ja varustauduttava sopivilla välineillä ja apuvoimilla. Kattilan ulkopinta suojataan kuljetuksen ajaksi ja mahdollisuuksien mukaan koko asennustyön ajan. ISSN 2243-4607 Kattilan asennuksessa noudatetaan valmistajan asennusohjeita. Kunnostuksessa on yleensä suositeltavaa uusia sulku- ja säätöventtiilit, lämpömittarit ja muut UUDISTETTU PAINOS vastaavat varusteet. 4 22 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

Varoventtiilit uusitaan ja niidenaineet ulospuhallusputket asennetaan siten, ettei niistä 3.2 Terveydelle haitalliset toimintatilanteessa purkautuva vesi tai höyry aiheuta vaaraa. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukKattila varusteineen on asennettava siten, että palamismittaukset on mahdollista sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja suorittaa. aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi 5.6 Lämmityskattilan käyttöönotto ja säätö elimistöön. Kattilan asennusten valmistuttua kattilan vesitila täytetään. Putkistojen tiiviys 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet tarkastetaan painekokeella. Öljypoltin käynnistetään ja kattila lämmitetään käytPalavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen,Lämmityksen haihtuneen höyryn ja ilmanon välillä. tölämpötilaansa. alkuvaiheessa syytäHöyry-ilmaseoksen tarkkailla palamista. Tulihiilivetypitoisuus voikylmä, vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen pesän ollessa vielä on vaarana noenmuodostus ja palamisessa syntyvän palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. veden lauhtuminen tulipesään. Säiliön huoltoluukun laimenee erittäin hitaasti, ellei Palaminen säädetään avaamisen suosituksenjälkeen tasolle seos kattilan käyttölämpötilassa säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen O +75…+85 C, kuten kohdassa 3.6.3 on esitetty. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis- tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. 5.7 Kunnostuksen viimeistely Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Asennustöiden jäljet siivotaan ja tarpeettomat tavarat viedään pois. Mahdolliselvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. set suojaukset poistetaan ja laitteet puhdistetaan tarvittaessa. Laitteiston käytSäiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden töönottopöytäkirja täytetään ja luovutetaan asiakkaalle yhdessä käyttöohjeiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoija takuuasiakirjojen kanssa. tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä Asiakkaalle käytön opastus ja sovitaan mahdollisista huoltoesimerkiksi annetaan luokan F+tarvittava palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamikäynneistä. seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 23

6. ÖLJYSÄILIÖN UUSIMINEN 6.1 Uusimisen perustelut Öljysäiliö on uusittava, jos siinä on määräaikaistarkastuksessa tai muussa tarkastuksessa todettu vikaa, jota ei voi tai ei kannata korjata. Vioittunutta polyamidi- tai polyeteenimuovisäiliötä ei saa korjata. Uusiminen voi olla myös tarpeen, jos säiliön rakenne on niin heikko, että on syytä epäillä sen kestävyyttä normaalikäytössä. Säiliöiden rakennetta koskevat normit tulivat velvoittavina voimaan 1974. Tutkimuksissa on todettu useissa ennen mainittua ajankohtaa valmistetuissa säiliöissä lujuutta heikentäviä rakenteen puutteita. Vanhojen säiliöiden varustelussa on todettu olevan muitakin riskitekijöitä, kuten pieniläpimittaiset ilmaputket ja ilmaputkissa olevat täyttöhälyttimet. Kun säiliö poistetaan käytöstä, on sen käyttö estettävä luotettavalla tavalla. Kun säiliö uusitaan, tulevat uusituiksi myös sen varusteet nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi ja turvallisuus saadaan asianmukaiseksi. 6.2 Öljysäiliön valinta Uuden säiliön valinnassa kyseeseen tuleviin vaihtoehtoihin vaikuttaa käytössä olleen säiliön sijainti, uuden säiliön sijoittamismahdollisuudet ja kohteessa tarvittava säiliökoko. Jos rakennus sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, koskee maanalaisia yksivaippaisia öljysäiliöitä pakollinen määräaikaistarkastaminen. Ennen säiliön valintaa ja sen asentamista on syytä varmistaa paikkakunnan ympäristöviranomaisten kanta maanalaisen säiliön asentamiseen. Käytössä ollutta säiliötä ei saa asentaa uuteen käyttökohteeseen. Valmistajan takuu koskee vain säiliön ensiasennusta. 6.3 Öljysäiliön asentaminen rakennukseen Harkittaessa uuden säiliön sijoittamista rakennukseen, jossa ei ole valmista paloosastoitua © LEY 2012säiliötilaa, on ennen asennustöiden aloittamista selvitettävä paikkakunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa tarvittavat lupamenettelyt. PaloviTÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN ranomainen antaa tarvittaessa ohjeita rakennusten paloturvallisuutta koskevista TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA seikoista. ISSN 2243-4607 6.3.1 Öljysäiliö kattilahuoneessa/ teknisessä tilassa Rakennuksen palo-osastoituun kattilahuoneeseen on sallittua sijoittaa enintään 3 m3:n öljysäiliö. Kattilan ja säiliön välisen etäisyyden on oltava vähintään 1 m. UUDISTETTU PAINOS 4 24 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

Etäisyys saa olla tätä pienempi, jos säiliön pintalämpötila ei nouse +40O 0C:ta 3.2 Terveydelle haitalliset aineet korkeammaksi. Nykyisten kattiloiden lämmöneristystaso on hyvä ja kattilan säiliTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukötä lämmittävä vaikutus Tarvittaessa kattilan jaTerveyshaittoja säiliön välillä voidaan sessa käytettävät aineeton ja vähäinen. hengitysilman epäpuhtaudet. käyttää lämmöneristettä. aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi 6.3.2 Öljysäiliö elimistöön.säiliötilassa Säiliö voidaan asentaa rakennuksessa palo-osastoituun säiliötilaan. Tilan osas3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet tointivaatimukset riippuvat säiliön koosta siitä, sijaitseeko pääosin Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitseejakullekin ominainensäiliötila tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja Kohtien ilman välillä. maanpinnan tasossa tai sen alapuolella. 6.4.1Höyry-ilmaseoksen ja 6.4.2 säiliön sijoitustilan hiilivetypitoisuus voi ohjeet vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen rakennetta koskevat on esitetty ympäristöministeriön asetuksena Suomen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. rakentamismääräyskokoelman osassa E9; ”Kattilahuoneiden ja polttoainevarasSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei tojen paloturvallisuus”. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voikatetussa mennä lämmitys6.3.3 Öljysäiliö muussa tilassa ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Tämän suosituksen piiriin kuuluvat säiliöt voidaan sijoittaa myös rakennuksen Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on ulkopuolelle katettuun tilaan. Tämä voi olla esimerkiksi piha-alueella sijaitseva selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. kevytrakenteinen vaja. Jos tähän vajaan halutaan tiloja muulle säilytettävälle taSäiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden varalle, on varmistettava paloturvallisuutta koskevat vaatimukset. Jos säiliö sijoiaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitetaan moottoriajoneuvosuojaan, on muita sinne rakennettava palo-osastoitu säiliötila. tettu tai niihin epäillään joutuneen palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomat- 6.3.4 Säiliön asentaminen ja varustelu tavasti Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistami- seksi onasentamisessa riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranSäiliön ja varustelussa noudatetaan vaarallisten kemikaalien vaomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. rastoinnista annettuja säädöksiä. Polyeteenija polyamidimuovisilla, katettuun tilaan asennettavaksi tarkoitetuilla 3.3 Hapen puute säiliöillä on oltava hyväksytyn tarkastuslaitoksen rakennehyväksyntä. Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin Hyväksymismerkintä on kiinnitetty säiliön vaipan yläosaan. Säiliöitä tilavuuulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on on harvoin deltaan 750, vaaratekijä. 900,1000, 1100, 1500, 2000 ja litraajos ja ne ovat ensisijainen Hapen puutetta voi3000 esiintyä, säiliö onasennettavissa suojattu yksittäin tai rivisäiliöiksi. varusteisiin palamattomalla kaasulla,Säiliön kutenhyväksyttyihin typellä. Happipitoisuus voikuuluvat alentuatäyttöputken myös höyrypesun kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen ja puute vaikuttaa ja ilmaputkentai yhteet, imu/paluuliitäntä pikasulkuventtiileineen ylitäytönestimen ihmiseen nopeasti eikäsäiliöt sitä voi aistein havaita. Hapen puutettasuoja-altaaseen, voi esiintyä antureineen. Säiliö tai sijoitetaan säännösten mukaisesti esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa joka voi olla paikalla rakennettu tai muovisäiliöiden toi-mittajilta saatavissa oleva, tai muuta orgaanista jätettä. säännösten vaatimukset täyttävä metallirakentei-nen allas. Metallisen suoja-altaan ja lattian väliin asennetaan muovinen tuuletusmatto estämään suoja-altaan alle mahdollisesti kondensoituvan kosteuden aiheuttama metallin syöpyminen. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 25

Kuva 2. Öljysäiliö ja lämmityskattila rakennuksen teknisessä tilassa 6.3.5 Säiliön toimitukseen kuuluvien varusteiden asennus Säiliön toimitukseen kuuluvat ilmaputkiston, täyttöputkiston ja imujärjestelmän asennussarjat LEY 2012 kootaan säiliön toimittajan asennusohjeen mukaisesti. © TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA 6.3.6 Ilmaputki ja täyttöputki Säännösten mukaisesti on säiliön ilmaputken oltava säiliöstä lähtien jatkuvasti ISSN 2243-4607 nouseva. Maanpäällisen säiliön ilmaputken vähimmäiskaltevuus on 1:20 ja maanalaisen säiliön 1:10. UUDISTETTU PAINOS Täyttöputken on oltava säiliöön päin jatkuvasti laskeva. 4 26 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

Hyvää asennustapaa noudattaen pyritään molemmat putket asentamaan keske3.2 Terveydelle haitalliset aineet nään yhdensuuntaisiksi. Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukSäiliön sijoitustilasta ulos ja täyttöpaikalle johtavat putket tehdään DN 50 sinkitystä sessa käytettävät aineet hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja teräsputkesta. Maanpäällisten säiliöiden hengitysasentamisessa voidaan käyttää myös aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen ja ruoansulatuselimistön kauttatarkoitukseen tai ihokosketuksesta. voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi muita soveltuviaNe metalliputkia, esimerkiksi sähkösinkittyjä ohutseielimistöön. nämäisiä putkia ja niiden asentamiseen tarkoitettuja puristusliittimiä. Puristusliitinten tiivisteiden epäpuhtaudet on oltava öljynkestäviä. 3.2.1 Hengitysilman Jos seinän läpiviennin putken osankullekin pituus ominainen on enintääntasapainotila 0,5 m voi putPalavan nesteen säiliönkohdalla ilmatilassa vallitsee palavan nesteen, haihtuneen höyryn jakuin ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen ken vähimmäiskaltevuus olla pienempi 1:20. Putken on kuitenkin myös tältä hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen osaltaan oltava säiliöön päin laskeva. Kaltevuuden minimointi tässä kohtaa on palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. tarpeen siitä syystä, että seinän ulkopinnalle tulevat putken osat saadaan pystySäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimeneeseinäpinnasta. erittäin hitaasti, ellei suunnassa seinän suuntaisiksi ja sopivalle etäisyydelle säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen O Täyttöputkeen asennetaan 2” x 45 käyrä ja käyrän ulkokierreosaan suoraan jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisstandardin SFS 4429 mukainen liitinnippa ja täyttöputken kansi. Siinä tapauksestus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. sa, että säiliö sijaitsee maanpinnan tasoa alempana, kellaritilassa, asennetaan Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on täyttöputki ilmaputken tapaan niin, että ulkoseinälle tuleva osa täyttöputkea tulee selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. pystysuoraan ja sopivaan korkeuteen. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Täyttöputken liitinnippa liitetään putkeen 2” x 45O s/u käyrällä, jolloin liitinnippa aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoivoidaan seinäpinnan tasostamuita poispäin ja säiliöauton letkun liittäminen tettu taikääntää niihin epäillään joutuneen palavia nesteitä. Pienikin määrä on helpompaa. esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysdieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiSeinän läpivienninjaaukkoihin asennetaan esimerkiksi sinkitystä ohutlevystä tehseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksijakäytettävä tarvittaessa työsuojeluvirandyt läpivientiputket. Läpivientiputkien seinärakenteen väli tiivistetään elastiselomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. la tiivistysmassalla ja läpivientiputken ja täyttö- ja ilmaputken väliin asennetaan joustavuuden salliva noin 10 mm:n paksuinen polyeteenisolu-muovinen eristys3.3 Hapen puute matto tai –kouru. Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin Öljynsyötön pikasulkuventtiililtä asennetaan vaijeri ohjainputkessa sellaiseen ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin sijoituspaikkaan, että öljyn Hapen virtaaminen on tarvittaessa ensisijainen vaaratekijä. puutetta voi esiintyä,suljettavissa jos säiliö onkattilahuoneesuojattu seen menemättä.kaasulla, Pikasulkuventtiilin käyttöpaikalle asennetaan kilpi myös ”ÖLJYSULpalamattomalla kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa KU”. ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi täyttöputken esiintyä Ylitäytönestimen anturin johdin asennetaan samoin suojaputkessa esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa läheisyyteen kiinnitettävään kojetulppaan. Kojetulpan välittömässä läheisyydessä tai muuta orgaanista jätettä. on oltava standardin SFS 5684 mukainen tunnuskilpi. Edelleen on täyttöpaikalla oltava öljysäiliön sisällöstä tiedottava kilpi ”KEVYTÖLJY”. Pikasulkuvaijerin ja ylitäytönestimen anturin johdon putkituksen voi tehdä esimerkiksi 16 mm:n alumiinisesta sähköasennusputkesta. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 27

6.3.7 Öljyn imuputki Tarkistetaan, että muovisäiliöiden toimitusvarusteisiin kuuluvan, säiliön sisäpuolelle tulevan imuputken osan pituus on asennusohjeen mukainen. Säiliön toimitukseen kuuluva imu/paluu/pikasulkuventtiiliyhdistelmä asennetaan sille tarkoitettuun yhteeseen ja paluuputken yhde tulpataan. Öljysäiliön ja polttimen välisen imuputken on oltava metallia ja se mitoitetaan imukorkeuden ja putkipituuden perusteella palautuskiertolaitteen ohjeen mukaisesti. Käytettäessä öljyputkena kovaa kupariputkea, tulee putkidimensioilla 10…28 mm käyttää JL-tyyppistä, sisältä puhdistettua ja varastointitulpattua kupariputkea. Putki kiinnitetään seinä- ja kattopintoihin muovisilla putkenpidikkeillä tai kupariputken kiinnittämiseen tarkoitetuilla ruuvikiristeisillä metallikiinnikkeillä. Taivutukset tehdään putkentaivuttimella tai juotetuin kapillaariosin. Näkyviin jäävissä liitoksissa voidaan käyttää myös puristusosia tai puserrusliittimiä. Puristusosissa on oltava öljynkestävät tiivisteet. Puserrusliitoksissa käytetään kyseiselle putkikoolle tarkoitettuja tukiholkkeja. 6.4 Katettuun tilaan asennettavat teräksiset säiliöt 6.4.1 Säiliövaihtoehdot Tämän suosituksen mukaiseen asennukseen tarkoitetut teräslevysäiliöt ovat standardien SFS-EN 12285-2 tai 2735 mukaisia. Rakennuksessa oleva öljysäiliö on aina sijoitettava suoja-altaaseen joka voi olla säiliön varusteena saatava tai sijoituspaikalla tehty nestetiivis allas. Ilma- ja täyttöputken ja muiden putkistovarusteiden putkiyhteet ovat säiliön vaipan yläpinnassa. 6.4.2 Asentaminen Säiliö sijoitetaan sille varattuun tilaan, joka voi olla erillinen säiliöhuone tai lämmityskattilan © LEY 2012 kanssa yhteinen tekninen tila. Sijoituksessa on noudatettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 314/85 ja Suomen rakentamismääräysTÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN kokoelman osan E9:n vaatimuksia. Säiliön ilmaputki ja täyttöputki asennetaan TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA muovisäiliöiden tapaan, samoin kuin öljymäärän mittarin mittausputki. Ylitäytönestimen anturi asennetaan sille tarkoitettuun yhteiseen asennusohjeen ISSN 2243-4607 edellyttämään asennussyvyyteen. Anturijohto viedään suojaputkessa täyttöputken läheisyyteen ja kytketään kojevastakkeeseen (kojetulppaan). Kojevastake UUDISTETTU PAINOS kiinnitetään lujasti seinään tai ilmaputkeen. 4 28 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

Säiliön ja polttimen välinen öljyn imuputki tehdään 10 x 0,8 kupariputkesta. Käy3.2 Terveydelle haitalliset aineet tettäessä öljyputkena kovaa kupariputkea, tulee putkidimensioilla 10…28 mm Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukkäyttää JL-tyyppistä, sisältä puhdistettua jaepäpuhtaudet. varastointitulpattua kupariputkea. sessa käytettävät aineet ja hengitysilman Terveyshaittoja Säiliön sisäpuolelle putken osa tehdään vedetystä (kovasta) 10 x 0,8 kupaaiheuttavat aineet tuleva vaikuttavat ihmiseen hengitysja ruoansulatuselimistön kautta tai tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon pää läpi asenriputkesta vastaavan dimension tarkkuusteräsputkesta. Imuputken elimistöön. netaan noin 70...100 mm etäisyydelle säiliön pohjasta. Imuputkeen säiliön päälle 100... 200 mm etäisyydelle läpivientiliittimestä asenne3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet taan 3/8”nesteen palloventtiili, vipuunvallitsee on porattu reikäominainen pikasulkuvaijerin kiinnittäPalavan säiliönjonka ilmatilassa kullekin tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman3/8” välillä. Höyry-ilmaseoksen mistä varten. Venttiili yhdistetään imuputkeen puserrusliittimin. hiilivetypitoisuus vaihdellalaponestoventtiili alle prosentista useaan prosenttiin Öljyn imuputkeen voi asennetaan polttimen tasolle tairiippuen enintään 300 palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. mm polttimen yläpuolelle. Laponestoventtiilin tekniset tiedot ja toimintaperiaate Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäinmittausputki hitaasti, elleikiinon esitetty kuvassa 9 sivulla 28. Imuputki ja öljymääränmittarin säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. nitetään esimerkiksi muovisilla putkenpitimillä tai ruuvikiristeisillä, Tuuletuksen kupariputken jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdiskiinnittämiseen tarkoitetuilla metallikiinnikkeillä. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on 6.4.3 Laponestoventtiili selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Laponestoventtiilin tarkoituksena on sulkea öljyn tulo, kun poltin pysähtyy ja esSäiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden tää vikatapauksessa öljyn lappovirtaus säiliöstä. aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoiVenttiili imuputkeen polttimen enintään 300 mm polttimen tettu taiasennetaan niihin epäillään joutuneen muita tasolle palaviatai nesteitä. Pienikin määrä yläpuolelle. imuputkessa onnestettä, pohjaventtiili, saattaabensiiniä, joissakin alentaa tapauksissa öljyn esimerkiksi Jos luokan F+ palavaa esimerkiksi huomattavasti Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä.välillä Työturvallisuuden varmistamilaajeneminen pohjaventtiilin ja laponestoventtiilin estää laponestoventtiilin seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi Suositusten käytettävä tarvittaessa avautumisen polttimen käynnistyessä. mukaisessatyösuojeluviranyksiputkikytkenomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. nässä ei pohjaventtiiliä tarvita. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Kuva 4. Laponestoventtiilin tekniset tiedot ja toimintaperiaate Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 29

6.5 Maan alle asennettavat säiliöt Tällä hetkellä kunnostusta vaativissa kohteissa on hyvin yleisesti käytössä maan alle sijoitettu öljysäiliö. Säiliötä uusittaessa yhtenä vaihtoehtona on uudenkin säiliön sijoittaminen maan alle. Säiliön on oltava maan alle asennettavaksi tarkoitettu. Kunnilla on maankäyttö- ja rakennuslain perusteella oikeus kuntakohtaisissa rakennusjärjestyksissään päättää kunnan alueella tapahtuvasta rakentamisesta. Rakennusjärjestysten vaikutus ja periaatteet on syytä selvittää harkittaessa maanalaisten öljysäiliöiden asentamista. Kuntakohtaisten ympäristömääräysten vaatimukset on myös syytä selvittää ennen asennustöiden aloittamista. 6.5.1 Säiliövaihtoehdot Maan alle asennettavaksi hyväksyttyjen säiliöiden pienin tilavuus on 3000 litraa. Tämä on syytä ottaa huomioon erityisesti siinä tapauksessa, että kohteeseen tulee öljylämmitystä täydentäviä lämmitysenergian lähteitä. Hyväksyttyjen säiliöiden rakenneaineena on lujitemuovi tai korroosiota estävällä tavalla pinnoitettu teräs. Säiliön vaipan ulkopuolen pinnoiteaineina käytetään bitumi- tai epoksipinnoitteita taikka lujitemuovia. Säiliöt ovat standardien SFS-EN 12285-1 tai SFS-EN 976-1-2 mukaisia. 6.5.2 Käsittely ja tarkastus Säiliötä saa nostaa ja siirtää vain sen nostokorvakkeista. Ennen asentamista on tarkistettava, ettei säiliössä ole valmistus- tai kuljetusvaurioita. Lujitemuovisäiliön pienet vauriot saattavat uudessa säiliössä olla havaittavissa si-säpuolella näkyvinä tähtikuviona. Vauriotapauksissa on säiliön korjaamisen edellytykset selvitettävä säiliön valmistajan kanssa. 6.5.3 Asennuskaivanto Säiliölle kaivetaan kuvan 3 mukainen kaivanto. Kaivannon pohjan on oltava tasai© LEY 2012 nen, kantava ja painumaton. Säiliön alapuolelle ja sivuilla on oltava vähintään 250 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN mm tilaa. Säiliön yläpinnasta maan pintaan on oltava 600... 1000 mm tilaa. Jos TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA säiliö asennetaan syvemmälle tai jos säiliötä tulee rasittamaan liikennekuormitus, on selvitettävä säiliön valmistajan kanssa asentamisen edellytykset. ISSN 2243-4607 6.5.4 Ankkurointi UUDISTETTU PAINOS Säiliö on ankkuroitava, jos säiliöön voi kohdistua asennuskaivantoon tulevan veden aiheuttama noste. Ankkurointiin käytetään venymättömiä muoviköysiä tai -lii- 4 30 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

Kuva 5. Yleiskaavio maanalaisen säiliön, putkiston ja lämmityskattilan asennuk3.2 Terveydelle haitalliset aineet sesta Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikäbetonisia sitä voi aistein havaita. Hapen puutettaeivoi esiintyä noja ja riittävän suuria ankkurointilaattoja. Ankkurointi saa vahingoitesimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa taa säiliön pinnoitusta. Säiliötä ei saa asentaa paikkaan, jossa pohjaveden pinta tai muuta orgaanista jätettä. on jatkuvasti säiliön vaipan yläpuolella. 6.5.5 Asennuskaivannon täyttö Täyttöön käytetään seulottua soraa, raekoko 3... 20 mm. Säiliön alle jäävä osa kaivantoa täytetään kerroksittain välillä tiivistäen siten, että muodostuu vähintään 250 mm:n kerros. Säiliö lasketaan varovasti sorakerroksen päälle. TäyttäTeknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 31

mistä jatketaan 100 mm kerroksina välillä huolellisesti tiivistäen siten, että täytesora tukee hyvin säiliön vaippaa. Soratäytön noustua säiliön yläpinnan tasolle asennetaan paikoilleen muovinen huoltokaivo. Jos huoltokaivona käytetään betonirengasta, on säiliön ja renkaan välinen liittymäkohta muotoiltava ja asennettava siten, että huoltokaivon kautta ei aiheudu säiliön vaippaa vahingoittavaa kuormitusta. Huoltokaivon betonirenkaiden halkaisijan on oltava vähintään 1000 mm ja se varustetaan Ø 600 mm:n sisäkannellisella valurautakannella. Betonirenkaan vaihtoehtona mahdollinen tehdasvalmisteinen muovinen huoltokaivo asennetaan valmistajan ohjeen mukaisesti. Jos säiliö sijaitsee lumettomana pidettävällä piha-alueella, on suositeltavaa asentaa esimerkiksi 50...100 mm:n vahvuinen R-luokan solumuovinen lämpöeristys säiliön yläpuolelle. Kaivannon täyttöä seulotulla soralla jatketaan, kunnes säiliön päällä on soraa noin 250 mm:n kerros. Lopputäyttöön voidaan käyttää kaivannosta otettua maata, josta kivet on poistettu. Kuva 6. Maanalaisen öljysäiliön asennusperiaate © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 32 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

1. Halkaisijaltaan vähintään 1000 mm:n huoltokaivo varustetaan Ø 600 mm:n 3.2 Terveydelle haitalliset aineet sisäkannellisella valurautakannella. Huoltokaivon ja säiliön liittymäkohta muoTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuktoillaan ja asennetaan siten, että huoltokaivon kautta ei aiheudu säiliön vaippaa sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja vahingoittavaa kuormitusta. aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä 2. Tiivistäen tehty täyttö kaivannosta otetulla kivettömällä maalla. ihon läpi elimistöön. Jos huoltokaivo sijaitsee alueella, jossa siihen voi kohdistua esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen aiheuttamaa kuormitusta, tehdään huoltokaivon alle kuormitusta 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet tasaava Jos säiliön liiallinen jäähtyminen on mahdolPalavan rengasmainen nesteen säiliönanturalaatta. ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen,säiliön haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen lista, asennetaan yläpuolelle lämpöeristys. hiilivetypitoisuus voi vaihdella prosentista useaan prosenttiin riippuen 4. Säiliön alapuolelle jäävä osaalle kaivantoa täytetään seulotulla soralla vähintään palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. 250 mm:n paksuudelta kerroksittain välillä tiivistäen. Säiliön seos laimenee erittäin hitaasti, ellei 5. Säiliöhuoltoluukun ankkuroidaan,avaamisen jos säiliöönjälkeen voi kohdistua kaivantoon tulevan veden aihesäiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen uttama noste. Ankkurointiin käytetään riittävän suuria betonilaattoja ja venymätjälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistömiä muoviköysiä. Ankkurointi ei saa vahingoittaa säiliön pinnoitusta. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. 6. Säiliön sivut ja yläpuoli täytetään vähintään 250 mm:n paksuudelta kerrokJos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on sittain välillä tiivistäen. selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden 6.5.6 Säiliön varusteiden asennus aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoi- Ennen kaivannon täyttämistä ja ennen huoltokaivon asentamista asennetaan tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä säiliön varusteet. esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysja dieselöljyn Työturvallisuuden varmistamiMaanalaisen säiliön ilmaputki jaleimahduspistettä. täyttöputki tehdään sinkitystä tai muuten korseksi on riittävän DN ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranroosiosuojatusta 50 teräsputkesta tai lujuudeltaan vastaavasta metalliputomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. kesta. Putket asennetaan säiliön suunnasta katsottuna jatkuvasti nouseviksi. Ilmaput3.3 Hapen puute ken vähimmäiskaltevuus on 1:10. Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin Säiliön mahdollisen liikkumisen aiheuttamien rasitusten vähentämiseksi putkiin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin asennetaan 2” x 90o putkikäyrät. Putket jos asennetaan rakennuksen ensisijainen peräkkäiset vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, säiliö on suojattu seinustalle. Putket saadaan asennettua suuntaisesti palamattomalla kaasulla, kuten typellä.seinänpinnan Happipitoisuus voi alentuapystysuoraan myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden2”seurauksena. HapenPutket puute vaikuttaa asentamalla putkiin toiset peräkkäiset x 90o putkikäyrät. kiinnitetään ihmiseenniin nopeasti eikäetteivät sitä voineaistein Hapen puutettasäiliön voi esiintyä seinään tukevasti, pääsehavaita. liikkumaan esimerkiksi täytön yhesimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa teydessä. Ilmaputken suun on ulotuttava täyttöputken suuaukkoa korkeammalle. tai muuta orgaanista jätettä. Jos etäisyys seinustalle on pitkä, voi putket johtaa maan pintaan säiliön läheisyydessä. Myös tässä tapauksessa putket on tuettava hyvin. Putkien on ulotuttava lumirajan yläpuolelle. Halutessaan voi kiinteistönomistaja ”maisemoida” putket esimerkiksi pensasistutuksilla. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 33

Täyttöputkeen asennetaan standardin SFS 4429 mukainen liitinnippa ja lukittava kansi. Säiliöauton täyttöletkun kiinnittämistä täyttöputkeen helpottaa ennen liitinnippaa oleva 2” x 45O s/u käyrä, joka suuntaa täyttöputken pään seinästä ulospäin. Ilmaputken suuaukkoon asennetaan verkolla varustettu hattu. Täyttöputken suuaukon vieressä on oltava kilpi, jossa on teksti: ”KEVYTÖLJY”. Ylitäytönestimen anturi asennetaan sille tarkoitettuun putkiyhteeseen asen-nusohjeen mukaiseen syvyyteen. Anturijohto viedään PEL 20 suojaputkessa täyttöputken suuaukon läheisyyteen ja sen kojetulppa kiinnitetään joko seinään tai asennusalustaa käyttäen ilmaputkeen. Kojetulpan vieressä on oltava standardin SFS 5684 mukainen kilpi ”ÖLJYSÄILIÖN YLITÄYTÖN ESTIN”. Öljyn imuputken polttimelle on oltava metallia ja se mitoitetaan putkipituuden, imukorkeuden ja palautuskiertolaitteen ohjeen mukaisesti. Säiliön sisäpuolelle tuleva putken osa tehdään vedetystä (kovasta) kupariputkesta tai vastaavan dimension tarkkuusteräsputkesta ja asennetaan siten, että imuputken pää on n. 100 mm:n etäisyydellä säiliön pohjasta. Käytettäessä öljyputkena kovaa kupariputkea, tulee putkidimensioilla 10…28 mm käyttää JL-tyyppistä, sisältä puhdistettua ja varastointitulpattua kupariputkea. Läpivienti säiliöstä tehdään imuputken liitäntämuhvin suuruudesta riippuen sopivia supistusosia käyttäen messinkisellä läpivientipuristusliittimellä, esimerkiksi 12/10 x 3/8”. Imuputkeen säiliön huoltokaivossa asennetaan sulkuventtiiliksi 3/8” täysaukkoinen palloventtiili. Öljyn imuputken maanalainen osa asennetaan 32... 40 mm:n PEL tai PEH suojaputkeen. Putki lämpöeristetään koko pituudeltaan maahan asennetta-vaksi tarkoitetulla solumuovieristeellä, myös huoltokaivossa olevalta osaltaan. Ilman virtauksen jäähdyttävä vaikutus suojaputkessa estetään sulkemalla putken yläpää tiivistysmassalla. Kesälaatuisen lämmitysöljyn samepistelämpötila on tyypillisesti luokkaa -3 OC. Luotettavan toiminnan varmistamiseksi on öljyn lämpötilan oltava käytön kaikissa vaiheissa varmuudella plusasteiden puolella. Lämpöeristyksen lisäksi on öljyn imuputki asennettava maahan tulevalta osaltaan niin syvälle, että öljyn lämpötila © LEY 2012 ei alene liikaa poikkeuksellistenkaan olosuhteiden vallitessa. TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 34 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

6.6 Öljysäiliön varusteiden ja öljyputkistojen kunnostaminen 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Useimmissa tapauksissa tämän suosituksen tarkoittamissa kohteissa voidaan Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuköljysäiliön ja polttimen putkisto rakentaa yksiputkijärjestelmänä. sessa käytettävät aineetvälinen ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja Tähän kuuluu palautuskiertolaite ja patruunatyyppinen Putkiston kunto aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys-öljynsuodatin. ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon tarkastetaan ja se uusitaan, jos siinä todetaan syöpymisvaurioita tai läpi vastaavia elimistöön. muita vikoja. Jos öljyn imuputki uusitaan, se tehdään 8/10 mm:n hehkutetusta tai kovasta kupariputkesta. Jos öljyn paluuputki jää pois käytöstä, asennetaan put3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet keen sulkutulppa. Mahdollisuus lappovirtaukseen on ominainen luotettavallatasapainotila tavalla poistetPalavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen tava. hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen tarHehkutetun kupariputken puserrusliitoksissa käytetään kyseiselle putkikoolle palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. koitettuja tukiholkkeja, ellei liitin ole hyväksytty asennettavaksi ilman tukiholkkia. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei Venttiileinä käytetään täysaukkoisia palloventtiileitä. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella Tuuletuksen Täyttöpaikalle on suositeltavaa asentaa tiedotekilpi, tuuletuksella. josta selviää säiliön tyyppi, jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistilavuus ja rivisäiliöiden kyseessä ollessa täyttöputkiston paine säiliötä täy-tettätus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. essä. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. 6.7 Säiliön poistoaineen käytöstä Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Öljylämmityslaitteistoja koskevissa säädöksissä määrätään, että käytöstä poisaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu on tyhjennettävä öljystä jamuita öljyisestä jätteestä ja sen käyttömäärä on estettätettusäiliö tai niihin epäillään joutuneen palavia nesteitä. Pienikin vä. Käyttö estetään luotettavimmin poistamalla ilmaputki ja täyttöputki esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa vähintään huomattavasti Iämmitysdieselöljyn Työturvallisuuden varmistaminäkyvissä olevilta ja osiltaan sekä leimahduspistettä. ylitäytönestimen kojevastake. seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranAsennustöiden tekijän on syytä varmistaa, että nämä työt tulevat tehdyiksi, vaikomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. ka ne eivät sisältyisikään sovittuihin kunnostustöihin. Öljylämmitystä koskevat säädökset eivät määrää maanalaista säiliötä poistettavaksi maaperästä, ellei ole 3.3 Hapen puute syytä epäillä säiliön alla olevan maaperän öljyyntyneen säiliön vuototapauksessa. Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin Maanpäällinen säiliö puretaan usein jo tilantarvesyistä. Puhdistetun, pinnoittaulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin mattoman olevan voi metalliromua. säiliöiden ensisijainenterässäiliön vaaratekijä.katsotaan Hapen puutetta esiintyä, josMaanalaisten säiliö on suojattu pinnoitteet ovat metallinkierrätyksen kannalta ongelmallisia. palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen vaikuttaa Sen ohella, tai mitä öljylämmitystä koskevissa säädöksissä onpuute määrätty säiliön ihmiseen nopeasti eikä sitä aistein havaita. Hapen puutetta ympäristönsuovoi esiintyä poistamisesta käytöstä, on voi mahdollista, että kuntakohtaisissa esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa jelumääräyksissä annetaan lisävaatimuksia. Kuntien ympäristö- tai pelastusvirantai muuta orgaanista jätettä. omaisilta saa lisätietoja näistä määräyksistä, samoin kuin määräysten velvoittavuudesta. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 35

7. SÄÄTÖLAITTEIDEN KUNNOSTUS 7.1 Yleistä Lämmitysverkoston säädöllä pyritään siihen, että ololämpötila lämmitettävissä huonetiloissa pysyy mahdollisimman tarkoin halutulla tasolla. Tavanomaisimmassa toteuttamistavassa lämmitysverkostoon menevän veden lämpötila säädetään ulkolämpötilasta riippuen sopivaksi sähköisen säätölaitteen ohjaamalla säätöventtiilillä. Menovesiputkessa oleva tuntoelin antaa säätimelle tiedon asetusarvon toteutumisesta. Järjestelmää voidaan täydentää huonetilassa olevalla tuntoelimellä. Tuntoelin on huoneyksikössä, jossa voi olla myös säätimen muita ohjaustoimintoja. Jos perusparannuskohteeseen tulee aikaisemman patterilämmönjaon lisäksi lattialämmitystä, se tehdään omana piirinään lämmitysverkostosta. Lattialämmityksen oikea säätö vaatii säätimeen oman ohjausulostulon tai erillisen säätimen lattialämmitystä varten. Lämpimän käyttöveden lämpötila säädetään halutuksi joko omavoimaisella tai sähköisellä säätimellä ohjatulla sekoitussäätöventtiilillä. Sähköinen säädin voi olla myös omana ohjaustoimintana lämmityksen säätimessä. Lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden säätö on syytä kunnostaa, jos niiden toiminta ei ole asianmukainen tai jos säätölaitteet puuttuvat kokonaan. Kunnostustarpeen selvittämiseksi todetaan säätöventtiilien olemassaolo, niiden käyttökunto ja mekaaninen toiminta sekä mahdollisen säätölaitteen toiminta. 7.2 Lämmityksen säätölaitteen uusiminen 7.2.1 Säätöventtiili, toimilaite ja sovitteet Ikääntynyt säätöventtiili on usein rakenteeltaan, kunnoltaan tai toimintaominaisuuksiltaan heikkotasoinen. Asianmukainen toiminta edellyttää tällöin venttiilin uusimista. Ennen asennustyön aloittamista on selvitettävä uuden venttiilin soveltuvuus entisen tilalle. Siinä 2012 tapauksessa, että lämmityksen säätöventtiiliä ei uusita, on sen toiminta ja © LEY kunto tarkastettava ja tarpeen mukaan kunnostettava. Venttiilin tulee liikkua herTÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN kästi eikä karan tiiviste saa vuotaa. Jos venttiili vaatii kunnostamista, on verkosTEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA toa tyhjennettävä niin, että venttiili voidaan purkaa. Asennettaessa venttiilille uusi toimilaite, varmistetaan moottorin ja venttiilin väliISSN 2243-4607 sen sovitteen oikea tyyppi. UUDISTETTU PAINOS 4 36 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

7.2.2 Lämmityksen säädin varusteineen 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Lämmityksen säädin varusteineen asennetaan laitteen toimittajan asennusohjetTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukta noudattaen. Toimilaitteen ja tuntoelintenepäpuhtaudet. johdot kiinnitetään kattilan läheisyysessa käytettävät aineet ja hengitysilman Terveyshaittoja dessä siten, aineet että nevaikuttavat eivät vahingoitu kattilaa käytettäessä eivätkä ole myöskään aiheuttavat ihmiseen hengitysja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivatsähköasennuksia ärsyttää ihoa tai käsitellään imeytyä ihon läpi käytön esteenä. Lämmityslaitteistojen Teknillisessä elimistöön. TS-2. suosituksessa 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Kuva 4: Lämmönjakojärjestelmien Palavan nesteen säiliön ilmatilassaperiaatekaavioita vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Oheiset toimintaperiaatekaaviot ole tarkoitettuja laitteiston Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seoseivät laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen rakentamiseen. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. LVI-suunnitelmassa esitetään Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin •Iämmitystai dieselöljyä, on säätölaitteet selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. • pumput Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen •säiliöön ja työvaiheiden venttiilitmenoa ja niiden kv-arvot aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoi• virtaamat ja paineolosuhteet tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä • putkidimensiot esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomat• materiaalit ja vastaavatvarmistamitavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden rakentamisessa tarvittavat tiedot seksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 37

7.3 Lämpimän käyttöveden säätölaitteen uusiminen Lämpimän käyttöveden lämpötilansäädössä käytetään pientaloissa yleisesti omavoimaisia sekoitusventtiileitä. Jos venttiili on asianmukaisesti asennettu, eikä säätö toimi kunnolla, on säätöventtiili uusittava. Uuden venttiilin asentamisessa noudatetaan venttiilin valmistajan asennusohjetta. Omavoimaisen säätöventtiilin vaihtoehtona on sähköisen säätölaite. 7.4 Termostaattisten patteriventtiilien uusiminen Termostaattisten patteriventtiilien tehtävänä on rajoittaa lämmitystä huonekohtaisesti tarpeen mukaan halutulle tasolle. Jos säätö ei toimi, on venttiilit syytä uusia. Pientalossa on suositeltavaa uusia samalla kertaa kaikki termostaattiset patteriventtiilit. Venttiilit asennetaan ja tarvittaessa esisäädetään valmistajan asennusohjeen mukaisesti. 7.5 Säätölaitteiden käyttöönotto ja perusasettelu 7.5.1 Lämmityksen säätölaite Säätölaitteen ja säätöventtiilin toiminnat kokeillaan ja asetellaan toimilaitteen rajakytkimet vastaamaan säätöventtiilin toimintaa. Säätimeen asetellaan halutut toiminnat ja valitaan säätökäyrä, jonka kokemuksen perusteella voidaan arvioida olevan kyseiseen kohteeseen sopiva. Asiakkaalle annetaan säätölaitteen käyttöä koskevat ohjeet. Yksittäisen kohteen lämmitystarpeen kannalta sopivimmat asetteluarvot selviävät yleensä säätölaitteen ensimmäisen käyttövuoden kuluessa. 7.5.2 Lämpimän käyttöveden säätölaite Lämpimän käyttöveden omavoimaisen säätölaitteen asettelu säädetään sopivaksi mittaamalla veden lämpötila sopivasta kulutuspisteestä. Suositusten mukainen veden lämpötila on +55 0C. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN 7.5.3 Termostaattiset patteriventtiilit TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA Venttiilien termostaatit säädetään tavoiteltua huonelämpötilaa vastaavaan asetteluarvoon. ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 38 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

8. LÄMMITYS- JA KÄYTTÖVESIVERKOSTOJEN VARUSTEIDEN KUNNOSTUS 8.1 Putkistojen kunnostus 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Lämmitysverkostojen putkistojen käyttöikä on pitkä, usein samaa luokkaa pienTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuktalon käyttöiän kanssa. Putkistoja joudutaan uusimaan, jos ne sessa keskimääräisen käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja ovat vaurioituneet kosteuden aiheuttaman korroosion tai jäätymisaiheuttavat aineetpintapuolisen vaikuttavat ihmiseen hengitysja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. voivat ärsyttää imeytyä ihonsijaintia läpi ole vaurion takia tai jos epäilläänNe putkiston vuotavanihoa eikätaivuotokohdan elimistöön. todeta. mahdollista Uusien putkistojen pinta-asennuksiin on useita vaihtoehtoja joten lämmitysver3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet koston kunnostukseen sopivat ratkaisut kaikissa tapauksissa. Palavanputkistojen nesteen säiliön ilmatilassa löytyy vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen Lämmönjakotavan vaihtaminenhöyryn ei ole ja tarpeen, ellei muista syistä johtuen haluta hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista Putkistoja useaan prosenttiin riippuen muuttaa patterilämmitystä lattialämmitykseksi. uusittaessa otetaan niipalavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. den mitoituksessa huomioon käytettävät materiaalit ja niille suositeltavat virtausSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei nopeudet. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis8.2 Verkoston pumppujen uusiminen tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muutajapalavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on 8.2.1 Pumppujen valinta mitoitus selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Pumppuja uusittaessa on syytä tarkistaa, että uusi pumppu on nykyiseen tarSäiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden peeseen sopiva. Useammalla tehoportaalla toimiva pumppu on hyvä vaihtoehaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoito. Lämmitysverkostoihin on saatavissa virtausolosuhteiden tettu tai niihin epäillään joutuneen muitamyös palavia nesteitä. Pienikin mukaan määrä automaattisesti säätyviä lämmitysverkoston että lämpimän esimerkiksi luokan F+ pumpputyyppejä. palavaa nestettä, Sekä esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysja dieselöljyn leimahduspistettä. varmistamikäyttöveden pumput varustetaan tarvittavilla sulku-Työturvallisuuden ja säätöventtiileillä. Asentaseksi on noudatetaan riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranmisessa pumpun toimittajan asennusohjeita. omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 8.3 Venttiilien ja varusteiden kunnostus ja uusiminen 3.3 Hapen puute Pientalon lämmitysjärjestelmien perusparannuksissa on suositeltavaa uusia verTuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin kostojen sulkuventtiilit. Venttiileitä voidaan myös lisätä sellaisiin verkoston kohtiin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin joissa sijaitsevalla sulkuventtiilillä helpotetaan tulevaisuudessa huolto- ja ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliötehtäviä on suojattu kunnossapitotöitä. palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesunvirtausten tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen uusitaan puute vaikuttaa Verkoston säädössä tarvittavat linjasäätöventtiilit tai asenihmiseen nopeasti eikä sitäkohtiin, voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä netaan venttiilit tarvittaviin jos niitä ei ennestään ole. esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa Kattilan varoventtiili ja käyttöveden varoventtiili uusitaan. Varoventtiilien ulosputai muuta orgaanista jätettä. hallusputket asennetaan siten, että varoventtiilien toimiessa ei ulospuhalluksesta aiheudu vaaraa. Ulospuhallusputken läpimitta ei saa olla venttiilin yhteen läpimittaa pienempi. Toiminnan tarkkailussa välttämättömät lämpömittarit asennetaan lämmitys- ja käyttövesilinjoihin, ellei niitä ennestään ole tai jos ne ovat huonokuntoisia taikka Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 39

epäluotettavia. Mittareiksi soveltuvat parhaiten bi-metallimittarit uppoantureilla. Perusparannuksessa on suositeltavaa varautua erilaisten täydentävien lämmitysratkaisujen, kuten aurinkolämmitys- tai lämpöpumppujärjestelmien liittämiseen. Sopivissa kohdissa olevat liitäntävalmiudet venttiileineen helpottavat tulevaisuudessa mahdollisesti tehtäviä asennustöitä. Venttiilit syytä varmistaa sulkutulpilla, jos ne jäävät varauksiksi. 8.4 Paisuntajärjestelmän kunnostus 8.4.1 Kalvopaisuntasäiliön mitoitus ja asentaminen Paisuntasäiliön tilavuus ja tarvittava esipaine riippuvat verkoston tilavuudesta, tarvittavasta painetasosta ja käyttölämpötilasta. Paisuntasäiliön esipaine tarkistetaan ja tarvittaessa säädetään kohteen verkoston ominaisuuksia vastaavaksi. Järjestelmä ei toimi oikealla tavalla, jos esipaine on liian suuri tai liian pieni verkoston ominaisuuksiin nähden. Ennen asentamista varmistetaan, että verkoston kaikki osat soveltuvat suljettuun järjestelmään. Verkoston ja paisuntasäiliön liitäntään suositellaan asennettavaksi liitäntäventtiili, joka mahdollistaa paisuntasäiliön esipaineen mittaamisen käytön aikana verkostoa tyhjentämättä. Tämä helpottaa myös paisuntasäiliön vaihtoa mahdollisessa vikatapauksessa. 8.5 Verkostojen käyttöönotto ja säätö 8.5.1 Lämmitysverkoston täyttö ja ilmanpoisto Lämmityskattila ja verkosto täytetään ilmanpoistosta huolehtien. Verkostoon on suositeltavaa asentaa myös erityinen ilmanpoistoventtiili, vaikka käytön aikaista ilmanpoistoa varten olisikin asennettu automaattiset venttiilit. Kattilan täytyttyä täytetään lämmitysverkosto linja kerrallaan. Ilma poistetaan pattereiden tai lattialämmityksen jakotukkien ilmanpoistoventtiileillä. Lämmitysverkoston pumppu © LEY 2012 voidaan käynnistää vasta kun verkosto on täynnä kaikki ilmaVAIN on poistettu. TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAAjaLAINATA Pumppu on syytä pysäyttää muulloinkin ilmanpoiston ajaksi. TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 40 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

8.5.2 Lämmitysverkoston käyttöönotto 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Veden paine verkostossa säädetään käyttötasolle kattilan normaalissa käyttöTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukO lämpötilassa, esimerkiksi +80 C. Paineen epäpuhtaudet. nousua on valvottava lämpötilan nossessa käytettävät aineet ja hengitysilman Terveyshaittoja ton aikana. Kattilan varoventtiilin toimintahengitysvoidaan jakokeilla vesipaineella ennen aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi kattilan lämpötilan nostoa. Tällöin vältytään varoventtiilistä purkautuvan kuuman elimistöön. veden aiheuttamalta tapaturmariskiltä. Pientaloissa lämmitysverkoston käyttöpaine on tavallisesti luokkaa 0,7…1,2 bar. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Lämmityksen säätölaitteen perusasettelut tehdään 6.5tasapainotila esitetyllä tavalPalavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekinkohdassa ominainen palavan nesteen, haihtuneen höyryn ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen la. Lämmitysverkostojen pumput ovatjanykyisin yleisimmin verkoston paineolohiilivetypitoisuus vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen suhteiden mukaanvoi säätyviä. Jos patteriverkoston pumpussa on käsin aseteltava palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. säätö, se voi aluksi olla pienimmän tehon asetuksessa. Tehoa lisätään, jos se Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei osoittautuu tarpeelliseksi. Lattialämmitysverkostossa pumppausteho säädetään säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen menoveden ja paluuveden lämpötilaeron perusteella. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 41

9. SAVUHORMIN KUNNOSTUS 9.1 Yleistä Jos rakennuksessa on tiilirakenteinen savuhormi, on nykyisillä tehokkailla öljylämmityslaitteilla vaarana palamisessa syntyneen veden lauhtumisesta aiheutuvat kosteus- ja rapautumishaitat. Öljylämmityskattilan tiilinen savuhormi onkin aina syytä varustaa korroosiota kestävästä teräksestä valmistetulla, lämpöeristetyllä vuorausputkella. Kosteutta ei saa merkittävästi tiivistyä tällöinkään, ellei koko järjestelmä ole suunniteltu kondensoivalla periaatteella toimivaksi. Kattilasta savuhormiin poistuvien palamiskaasujen lämpötilataso on mahdollisuuksien mukaan tarkistettava kohteen käyttöolosuhteiden mukaiseksi. Kunnostustapauksissa vaihtoehtoja ovat vanhan hormin vuoraus teräsputkella tai koko hormin vaihtaminen teräsrakenteiseksi, lämpöeristetyksi elementtihormiksi. Kunnostuksen tekijän on syytä suositella kirjallisesti kivirakenteisen hormin varustamista teräksisellä vuorauksella, ellei sitä tehdä kunnostuksen osana. Ympäristöministeriön asetuksena on Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E 3 annettu pieniä savuhormeja koskevia ohjeita ja vaatimuksia. Nämä tulee ottaa huomioon hormien kunnostuksissa. 9.2 Savuhormin vuoraus teräsputkella 9.2.1 Vuorausputken tyypin, läpimitan ja materiaalin valinta Tämän suosituksen tehoalueella sopiva vuorausputken läpimitta on, kattilatyypistä riippuen, 100…125 mm. Poikkileikkauksen profiili on useimmiten pyöreä, mutta vuorattavasta hormista riippuen voi profiili olla myös ovaali. Sopiva seinämävahvuus on 0,5…1 mm. 9.2.2 Vuorausputken asentaminen Vuorausputken asentamiseen on putken ja varusteiden toimittajilla omat, heidän toimittamilleen kokonaisjärjestelmille soveltuvat menetelmät ja asennustarvik© LEY 2012 keet. Putki asennetaan aina siten, että se kestää käyttöaikanaan siihen kohdistuTÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN vat lämpö-, nuohous- ja käyttörasitukset. TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 42 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

9.2.3 Vuorausputken lämpöeristys ja sadesuojaus 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Vuorausputki on aina lämpöeristettävä, jolloin hormin pituuden osalla palamisTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukkaasun jäähtyminen on mahdollisimman Tiilihormeissa käytetään lämpösessa käytettävät aineet ja hengitysilmanpieni. epäpuhtaudet. Terveyshaittoja eristeenä vermikuliittia. aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai hormielementeissä ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi Erillisissä käytetään lämpöeristyksenä vuorivillaa. Vuorauselimistöön. putken yläpäähän on asennettava sadesuojus, joka estää veden pääsyn lämpöeristeeseen ja epäpuhtaudet hormin tiilirakenteisiin. Sadekantena käytetään vuorausputken 3.2.1 Hengitysilman toimittajan kyseiselle putkelle tarkoittamaa Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitseevarustetta. kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman käytön välillä. Höyry-ilmaseoksen Sadekannen rakenteen tulee sallia vuotamatta aikainen, lämpötilasta riiphiilivetypitoisuus voi vaihdella puva putken pituuden vaihtelu.alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, senon ominaisuuksista ja lämpötilasta. Jos savupiipun päässä piipunhattu, johdetaan öljylämmityshormin vuorausSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei putki sen yläpuolelle. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis9.2.4 Kondenssiveden poisto tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Vaikka pääsääntönä on, että palamisessa syntynyt vesi ei saa merkittävästi lauhJos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on tua kattilassa eikä hormin missään osassa, ei tältä toiminnan eri vaiheissa täysin selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. voida välttyä. Kondensoituneen veden poistoon on saatavissa metallisen hormin Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 43

rakenteeseen kuuluvia tarvikkeita. Varustamalla hormi kondenssiveden poistolla estetään kattilan syöpyminen sinne muutoin mahdollisesti pääsevän veden vaikutuksesta. Kuva 7. Lämmityskattiloiden liittäminen savuhormeihin © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 44 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

10. TÄYDENTÄVÄT JÄRJESTELMÄT Öljylämmityksen yhteyteen onaineet tarjolla monia täydentäviä laiteratkaisuja. Yhdis3.2 Terveydelle haitalliset telmistä käytetään nimitystä hybridilämmitys. Tämä kuvaa sitä, että varsinaisen Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukperuslämmityksen tukenajaon öljyn kulutusta vähentäviä laitteistoja. sessa käytettävät aineet hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja Kehittyneimmän tason hybridilämmityksessä nämäjatoimivat automaattisesti eiaiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysruoansulatuselimistön kauttaole tairiippuvaisia ihokosketuksesta. voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi vätkä käyttäjänNeaktiivisuudesta. elimistöön. Öljylämmityksessä on jo pitkään käytetty sähkövastuksia kattilassa vara- tai täydentävänä lämmöntuottajana. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Automaattiseen soveltuvina ratkaisuina onominainen vesikiertoisia öljylämmitysPalavan nesteentoimintaan säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä.jaHöyry-ilmaseoksen järjestelmiä täydentämään tarjolla aurinkolämmitys ilmasta veteen – lämpöhiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen pumppulämmitys. palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Kun öljylämmityslaitteistoja perusparannetaan, on suositeltavaa ottaa täydenSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin ellei tävät järjestelmät mukaan vähintään varauksina, ellei niitä liitetä hitaasti, kokonaisuuksiin säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen samalla kertaa. jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdis- tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. 10.1 Aurinkolämmitys Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on Öljylämmitystä täydentävä aurinkolämmitys koostuu rakennuksen ulkopuolelle selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. sopivaan paikkaan – esimerkiksi katolle sijoitetuista keräimistä, keräinpiirin putSäiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden kistoista ja pumppuyksiköstä ohjaus- ja säätölaitteineen sekä aurinkolämmitysaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoivaraajasta tai varaajakattilasta. Aurinkolämmityksestä löytyyPienikin lisätietoa www.motettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. määrä tiva.fi/aurinkolampo. esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomat- tavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistami- 10.2 Ilmasta lämpöpumppulämmitys seksi onveteen riittävän- ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviran- omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Aurinkolämmityksen ohella tai vaihtoehtona on öljylämmitystä mahdollista täydentää puute lämpöpumppujärjestelmillä. Tyypiltään näiden tulee olla sellaisia, joissa 3.3 Hapen talteen otettu lämpö siirretään lämmönsiirtonesteen välityksellä lämmityskattiTuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin laan, varaajaan lämmitysverkoston paluuputkeen. ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen Lämpöpumpun kytkentä öljykattilan rinnalle täytyy tarkastella aina tapauskohvaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu taisesti. Mikäli lämmitysverkoston vesitilavuus ei ole kovin täytyy kytkentä palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voisuuri alentua myös höyrypesun tai kemiallisten seurauksena. Hapen puute vaikuttaa tehdä joko kattilan vesitilaanreaktioiden tai varaajaan. Mikäli lämpöpumppu kytketään suoihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyätyypraan lämmitysverkoston paluuputkeen, tulee silloin käyttää ns. monoblockesimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa pisiä lämpöpumppuja, joissa ulkoyksiköllä kiertää lämmitysverkoston vesi. tai muuta orgaanista jätettä. Vesitilavuutta täytyy olla vähintään 20 l lämpöpumpun antotehon kW kohti. Ilmasta veteen lämpöpumpun teho vaihtelee ulkoilman lämpötilan ja tuottavan menoveden lämpötilan mukaan. Tämä tulee huomioida erityisesti leudommilla lämpötiloilla, jolloin on vaarana, että säätö automatiikka rajoittaa kiertoa. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 45

Varaajaan tai kattilan vesitilaan kytkettäessä on myös huomioitava ilmasta veteen -lämpöpumpun tehon suhde kattilan tai varaajan vesitilavuuteen. Lämpöpumpun ja kattilan toiminnan säätämiseksi on lämmitysverkosto aina varustettava automaattisella sekoitusventtiilillä, jolloin voidaan hyödyntää energiatehokkaasti lämpöpumpun ja kattilan toimintaa. Lämmönsiirto-olosuhteiden tulee aurinkolämmitystä vastaavasti olla sellaiset, että saadaan tehokas lämmön siirtyminen lämpöpumpun höyrystinpiirin ja varaajan välille. Samoin kuin aurinkolämmössä, tulee koko järjestelmän olla suunniteltu lämpöpumpun tuottaman energian hyödyntämiseen. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 46 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

11. KUNNOSTUSTÖIDEN VIRANOMAISVELVOITTEET 11.1 Toiminnanharjoittajan kelpoisuus 3.2 Terveydelle haitalliset aineet voivattyöt säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuk11.1.1Terveyshaittoja Öljylämmitysalan sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja Öljylämmitysalan korjausja huoltotoimintaa koskevat viranomaiseaiheuttavat aineetasennusvaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihonsäädetään, läpi dellytykset perustuvat kemikaaliturvallisuuslakiin 390/2005. Laissa elimistöön. että näitä töitä tekevän toiminnanharjoittajan palveluksessa on oltava öljylämmitysalan pätevyystodistuksen omaava vastuuhenkilö. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Kemikaaliturvallisuuslakiin perustuen on annettu valtioneuvoston asetus hyväkPalavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavanliikkeistä, nesteen, 558/2012. haihtuneenAsetuksessa höyryn ja ilman välillä.yrityksen Höyry-ilmaseoksen sytyistä säädetään toimintaedellytykhiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen sistä ja vastuuhenkilön pätevyysvaatimuksista. palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Toiminnasta on tehtävä ilmoitus Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesille. IlmoiSäiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei tuksessa annetaan tiedot yrityksestä, toiminnan vastuuhenkilöistä ja työvälineissäiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen tä. Turvatekniikan keskus antaa ilmoituksen hyväksyessään toiminnanharjoittajaljälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisle todistuksen säädettyjen vaatimusten täyttymisestä ja rekisteröi tämän. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Kemikaaliturvallisuuslaki velvoittaa toiminnanharjoittajaa käyttämään töiden teJos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on kemisessä ammattitaitoista henkilöstöä ja antamaan henkilöstölle ammattitaitoa selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. kehittävää koulutusta ja opastusta. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoi11.1.2aikana. Sähköalan työt tettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä Toiminnanharjoittajaa kelpoisuusvaatimukset on annettu sähköturvalliesimerkiksi luokan F+koskevat palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitysleimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamisuuslain 410/1996ja§ dieselöljyn 8:ssa ja 9:ssä ja vaatimusten soveltaminen kauppaja teolseksi on riittävän mainitun ilmanvaihdon lisäksi antamassa käytettävä tarvittaessa lisuusministeriön lain nojalla päätöksessätyösuojeluviransähköalan töistä omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 516/1996. Säännösten mukaisesti on sähkötöitä tekevän toiminnanharjoittajan palveluksessa 3.3 Hapen puuteoltava sähkötöiden johtaja, jolla on riittävä pätevyys tähän tehtävään. Pätevyys koostuu sähkötöissä hankitusta työkokemuksesta, sähköalan Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin koulutuksesta ja hyväksytysti suoritetusta sähköturvallisuustutkinnosta. ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Lämmityslaitteistojen sähkötöissä toiminnanharjoittajan sähkötöiden johtajalla ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu on oltava voimassaolevien säännösten pätevyystodistus S1, S2, S3 palamattomalla kaasulla, kuten typellä. mukainen Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. puute vaikuttaaeritai S3/rajoitettu, tai aikaisempien säännösten mukainenHapen lämmityslaitteistojen ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä koisurakointipätevyys (LLO1…LLO5). esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnastaan Turvallisuus- ja kemikaalitai muuta orgaanista jätettä. virasto Tukesille. Ilmoituksessa annetaan tiedot yrityksestä, vastuuhenkilöistä, työvälineistä ja työtiloista. Turvatekniikan keskus päättää ilmoituksen perusteella yrityksen oikeudet sähkötöissä, antaa asiasta vahvistuksen ilmoittajalle ja rekisteröi tämän. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 47

Sähköalan töitä itsenäisesti tekevällä henkilöllä on oltava riittävä kelpoisuus tai ammattitaito. Hänen tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Ammattitaitoa edellyttävien sähkötöiden tekemistä koskevat vaatimukset on annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 516/1996 § 11:ssä. 11.1.3 Vesijohtoverkostojen työt Pientalojen lämmitysjärjestelmien kunnostuksessa töiden laajuus ei yleensä ole sitä suuruusluokkaa, että rakennusvalvontaviranomainen velvoittaisi nimeämään vesi- ja viemärilaitetöille KVV-työnjohtajan. Asia on syytä kuitenkin tarvittaessa selvittää ennen töiden aloittamista. 11.1.4 Kylmälaitetyöt Lämpöpumppujärjestelmissä käytetään höyrystinpiirissä kylmäaineita ja laitteistojen asennus- ja huoltotöitä tekevän on saatava toiminnalleen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksyntä. Toiminnanharjoittajan palveluksessa on oltava kylmälaitetöistä vastaava henkilö. Tämän kelpoisuusvaatimukset riippuvat laitteistossa olevan kylmäaineen määrästä. Vastuuhenkilön lisäksi on asennustöitä tekevällä asentajalla oltava kylmäainepätevyys. 11.1.5 Asbestityöt Kunnostustöitä suunniteltaessa on selvitettävä, onko kohteen lämmönerityksissä käytetty asbestipitoisia materiaaleja. Jos asbestia todetaan olevan rakenteissa, on kaikki asbestia sisältävä materiaali poistettava työkohteesta. Tarvittavan asbestisaneerauksen laajuus riippuu siten kunnostustöiden laa-juudesta. Asbestia sisältävien rakenteiden purkamista, asbestin poistamista niistä, asbestirakenteiden koteloimista ja peittämistä, asbestisiivousta tai asbestipitoisten jätteiden kokoamista ja viimeistelyä työpaikalta pois kuljetettaviksi saa tehdä vain © LEY 2012 sellainen työnantaja tai itsenäinen jonkaLAINATA työsuojelupiirin TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄtyönsuorittaja, TAI KUVIA SAA VAINtyösuojelutoimisto on valtuuttanut tekemään asbestinpurkutyötä. TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA Purkutyön suorittajan on huolehdittava asbestia sisältävän jätteen asianmukaisesta käsittelystä. ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 48 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

11.1.6 Tulityöt 3.2 Terveydelle haitalliset aineet Hitsaus ja kovajuotto sekä metallin hionta ovat tulitöitä, joiden tekijällä on oltaTerveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistukva voimassaoleva tulityölupa. Tulitöihin liittyy huolehtimis- Terveyshaittoja ja valvontavelvoitteita sessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. joiden tarkoitus on ennalta estää näistä töistä aiheutuvat vaaratekijät. aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitysja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi 11.2 Kunnostustöiden luvat ja ilmoitukset elimistöön. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet 11.2.1 Rakennuslupa ja toimenpidelupa Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen Lämmityslaitteistojen perusparannustyöt pientaloissa eivät yleensä edellytä rahiilivetypitoisuus voi vaihdella Lupamenettely alle prosentista voi useaan prosenttiin kennustai toimenpidelupaa. olla tarpeen, josriippuen rakennuksen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. tai sen osan käyttötarkoitusta muutetaan. Tämäntyyppisiä tapauksia voi liittyä Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei öljysäiliöihin. säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen Maan alle sijoitettujen säiliöiden uusimisessa on usein vaihtoehtona uuden säijälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdisliön sijoittaminen rakennuksen sisälle, jos sopiva tila tähän tarkoitukseen löytyy. tus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja lain nojalla annettu asetus säätävät rakennustöiJos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on den luvanvaraisuudesta. selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Mitä lupamenettelyjä säiliön sijoittamisessa rakennuksen sisälle on noudatetSäiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden tava, ei mainituissa säännöksissä ole tarkasti yksilöity. Kunnan rakennusjärjesaikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoityksessä säädetään, tarvitaanko toimenpidelupa, vai riittääkö ilmoitusmenettetettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä ly. Asiasta ohjeita laitteiston sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. esimerkiksi luokansaa F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti asennustöiden Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. varmistamiEnnen aloittamista tulee varmistaa,Työturvallisuuden että säiliölle rakennuksessa seksi ontila riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranvarattu on ympäristöministeriön asetuksen E9 mukainen. omaisen hyväksymää hengityksensuojainta. Säiliöiden sijoitusta ja rakennusten paloturvallisuutta koskeviin kysymyksiin vastaa paikkakunnan paloviranomainen. 3.3 Hapen puute säiliössä happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin 11.2.2Tuuletetussa Työsuunnitelma ja ilman ilmoitus asbestitöistä ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin Asbestipurkutyötä suorittamaan ryhtyvänvoi toiminnanharjoittajan onsuojattu tehtävä työensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta esiintyä, jos säiliö on suunnitelma ennen kuin asbestipurkutyö aloitetaan. Suunnitelmassa on esitetpalamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapenhenkilöiden puute vaikuttaa tävä työntekijöiden ja muiden työn vaikutuspiirissä olevien turvalliihmiseen sitä voi aisteintarpeelliset havaita. Hapen puutetta voipurkutyötä esiintyä ja suuden ja nopeasti terveydeneikä varmistamiseksi toimenpiteet sekä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa asbestijätteen käsittelyä selvittävät seikat. tai muuta orgaanista jätettä. Työsuunnitelma on toimitettava vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista työpaikkaa tarkastavalle työsuojeluviranomaiselle. Viranomaisen suostumuksella tämä aikaväli voi olla lyhyempi. Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5 13 49

Silloin kun työsuunnitelman toimittaminen ennen työn aloittamista työsuojeluviranomaiselle ei ole mahdollista, on työsuunnitelma toimitettava tai ainakin ilmoitus työstä tehtävä työsuojeluviranomaiselle heti, kun se on mahdollista. 11.3 Öljylämmityslaitteistojen asentamisesta annettava todistus 11.3.1 Todistuksen sisältö Öljylämmityslaitteistoasetus velvoittaa laitteiston asentanutta toiminnanharjoittajaa antamaan tekemästään asennustyöstä vastuuhenkilön varmentaman todistuksen. siitä, että asennustyö ja asennetut laitteet ovat säännösten mukaiset. 11.3.2 Vastuun rajaaminen Todistukseen on tarkasti yksilöitävä, mitä se koskee. Kunnostustöissä todistuksesta tulee siten käydä selville, mitä töitä todistuksen antajan toimesta on tehty ja miltä osin laitteisto on ennallaan. 11.4 Öljylämmityslaitteistojen tarkastus 11.4.1 Tarkastettavat kohteet Valtioneuvoston asetuksessa 685/2015 säädetään vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta. Kun varastoidun lämmitysöljyn määrä on enintään 10 m3 ja kun kyseessä on sumutuspolttimella varustettu öljylämmityslaitteisto, on toiminnasta ilmoitettava pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomaisen on tarkastettava öljylämmityslaitteisto kolmen kuukauden kuluessa sen käyttöön otosta. © LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 50 Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 TEKNILLINEN SUOSITUS  2016  TS-5

Teknillinen suosiTus • 2012 • TS-7 Aimtec Oy Sillankorvankatu 25 A, 05800 HYVINKÄÄ www.aimtec.fi Ariterm Oy PL 59, 43101 SAARIJÄRVI www.ariterm.fi Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 VANTAA www.bauer-wt.fi Gasum Tekniikka Oy PL 21, 02151 ESPOO www.gasum.fi GEBO Callidus Oy Hiekkakiventie 1, 00710 HELSINKI www.callidus.fi Danfoss Oy PL 27, 02361 ESPOO www.danfoss.fi Jakotec Oy Teollisuuskatu 42, 44150 ÄÄNEKOSKI www.jakotec.fi Kaukora Oy PL 21, 21201 RAISIO www.kaukora.fi Kouvolan Putkityö Oy Korjalankatu 5, 45130 KOUVOLA www.kouvolanputkityo.fi Laatukattila Oy Vihiojantie 10, 33800 TAMPERE www.laka.fi Li-Plast Oy Luuta-Kreetantie 8, 28600 PORI www.liplast.fi Oy Motoral Ab/Motoplast Valuraudankuja 5, 00700 HELSINKI www.motoplast.fi Neste Oyj PL 95, 00095 NESTE www.neste.fi Oilon Oy PL 95, 15801 LAHTI www.oilon.com Lämpöhuolto Valkama Oy Misukankuja 1, 40800 VAAJAKOSKI paavo.valkama@valkama.fi St1 Oy Purotie 1, 00380 HELSINKI www.st1.fi Oy Teboil Ab PL 102, 00121 HELSINKI www.teboil.fi Öljyalan Palvelukeskus Oy PL 1405, 00101 HELSINKI www.oil.fi 2 Lämmityslaitealan yhteistyöyritykset Laite- ja energiantoimittajat

Lämmitysenergia Yhdistys ry on perustettu vuonna 1956 tarkoituksenaan edistää öljy-, kaasu ja bioenergiaa käyttävien lämmityslaitteistojen laatua ja turvallisuutta sekä asentamisen laadukkuutta. Tärkeinä osina tässä tehtävässä ovat alkuvuosista lähtien olleet koulutustoiminta ja asennustyössä tarvittavien suositusten antaminen. Yhdistyksen työn tuloksena öljylämmityksen suosio ja merkitys luotettavana ja turvallisena lämmitysmuotona on säilynyt. Öljylämmityksen yhteyteen on helppoa lisätä uusiutuvista energianlähteistä saatavaa lisäenergiaa esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppujen tai aurinkokeräinjärjestelmien avulla. Tämän seurauksena on osaavan asennustoimialan ja lämmityksen monimuotoisuuden taitajien merkitys entisestään kasvanut. Hybridilämmitysjärjestelmien suunnittelun ja asentamisen koulutus onkin nykyisin merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Koulutuksen ohella teknillinen neuvonta ja yhteys viranomaisiin ovat myös yhdistyksen keskeisiä tehtäviä. Jäsenistö koostuu toimialan asennusurakoitsijoista, johtavista laitetoimittajista ja energiantoimittajista. Urakoitsijajäsenet ovat yhdistyksen tärkeä voimavara. Nämä tuovat omalla kokemuksellaan ja paikallisten olojen tuntemuksellaan erityistä vahvuutta yhdistyksen toimintaan. Yhdistys on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin valtuuttama lämmitysalan pätevyyskokeiden järjestäjä ja pätevyystodistukset myöntävä arviointilaitos.