Kauppaopettaja Handelsläraren 2/2016 Kauppa- ja kulttuuriopettajien järjestölehti SKO_2_2016_Taitto_03.indd 1 12.8.2016 13:30:40

SUOMEN KAUPPA- JA KULTTUURIOPETTAJAT HANDELS- OCH KULTUR­ LÄRARNA I FINLAND SKO ry:n järjestölehti Aikakauslehtien Liiton jäsen Sisällysluettelo Tarmokkuus SKO – Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat ry Handels- och kulturlärarna i Finland rf www.oaj.fi/sko Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI Työn imu Puheenjohtaja Tuija Salminen puh. 040 730 4452 tuija.salminen.sko@outlook.com 8 Taloussihteeri, ilmoitusmyynti Tuija Koivu-Vajavaara puh. 0400 901 012 tuija.koivu-vajavaara@outlook.com Uppoutuminen Omistautuminen 12 Järjestösihteeri, tilaukset Elisa Ruponen puh. 040 752 9173 elisa.ruponen@outlook.com Päätoimittaja, toimituskunnan pj. Katja Remsu puh. 040 515 5807 katja.remsu@saimia.fi Toimituskunnan jäsenet Heli Kamaja Susanna Hjulberg Satu Uronen Pirjo Wiksten Ulkoasu ja taitto Bitdesign Leena Närhi Tilaushinta 50 euroa/vsk. Ilmoitushinnat 2/1 s. 1925,- 1/1 s. 1265,- 1/2 s. 935,- 1/3 s. 1/5 s. 660,330,- Palsta-mm 1 euro Paino Forssa Print 2016 Kauppaopettaja ilmestyy kaksi kertaa ­vuodessa. nro materiaali ilmestyy viimeistään 1 2 3 13.4. 19.5.2016 22.7. 23.8.2016 11.11. 13.12.2016 Oikovedos lähetetään ja aineisto palautetaan pyydettäessä. ISSN 0786-9118 4 Pääkirjoitus, Tuija Salminen 5 Ledare, Tuija Salminen 6–7 SKOlle haetaan lisää näkyvyyttä 8–9 Työn imu ja mielekkyys työhyvinvoinnin tekijöinä 10–11 Valmiina digiloikkaan? 11 Digikokeiluja tilinpäätösanalyysien opintojaksolla 12–13 Asiakasviisautta etsimässä 13 Opettajan digishokki Etukansi, kuvat: Tapio Kattainen 2 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 2 12.8.2016 13:30:41

18 22 26 35 26 Videoiden hyödyntäminen työssäoppimisessa 16–17 Vinkkejä pelilliseen oppimiseen 27 Videot monipuolistavat opetusta 17 28–29 Innostu ammattitaitokilpailuista! 14 Opiskelijat kehittämässä yritysten digiviestintää Muumion ja Kahootin kohtaaminen 18–19 Matkailualan digimullistus 29 20–21 Digi muuttaa kaupan alaa 30–31 Näkökulmia monialaisen opintojakson ­toteuttamiseen 21 Paperi vai digi? Teatteria ja liikuntaa senioreille 22–23 Maailman paras koulutusinnovaatio 31 23 32–33 Millaisia ovat vaihtoehtoiset yritykset? Yrityskylä täynnä nuorta energiaa Virranniemestä uusi palvelusuhdeneuvoja 24–25 Työssäoppiminen haastaa kaikki 34–35 Ota hyöty SKOn tarjoamista eduista! 25 35 Vuoden työpaikkaohjaaja palkittiin Lomamuistoja SKOn kohteista 3 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 3 kauppaopettaja 12.8.2016 13:30:43

Pääkirjoitus Uusi lukuvuosi alkamassa A nsaittu kesävapaa on vietetty ja toivottavasti kaikki saivat nauttia täysipainoisen hengähdystauon sekä ladattua akkuja alkavalle lukuvuodelle. Niin ovat myös kevään SKO-päivät takanapäin, mutta nekin saamme taas kokea uudestaan vajaan kahden vuoden päästä Joensuussa. Taaksepäin katsoen vuodet toistavat itseään vai toistavatko? Voisimmeko itse muuttaa rytmityksiä, painotuksia omassa työssämme? Omaa työtä kannattaa tarkkailla, käytettyä työaikaa, työtehtäviä ja niiden organisointia, miten eri tavalla toteutamme opetusta ja teemme suunnittelutyötä. Onko nykyisessä tavassa hoitaa työtehtäviä jotakin sellaista, minkä voi jättää pois tai toteuttaa täysin eri lailla? Opettajan työ poikkeaa monesta työstä siinä, että opettaja on itsensä työnjohtaja. Erilaisten pedagogisten mallien hyödyntäminen tuo rikkautta arjen työhön ja saa opiskelijoiltakin kiitosta. Digitaalisuus tarjoaa opettajan työhön monia erilaisia mahdollisuuksia sitä ei kannata ajatella peikkona eikä sitä tarvitse hallita kerralla, vaan itselle kannattaa antaa aikaa löytää omiin tarkoitusperiin sopivia vaihtoehtoja pala palalta. Opetushallinto on asettanut digitaalisuuden haasteen koskemaan koko koulutuskenttää, ja viisas työnantaja on myös satsannut tähän Myös opettajien tulee asettaa itselleen omat tavoitteensa digitaalisuuden suhteen viemällä se osaksi omaa opetusta ja suunnittelua. kehitykseen. Pelkällä koulutukseen osallistumisella ei kuitenkaan voida taata digitaalisuuden hyödyntämisen kasvua, vaan myös opettajien tulee asettaa itselleen omat tavoitteensa digitaalisuuden suhteen viemällä se osaksi omaa opetusta ja suunnittelua. Jos jää odottamaan sitä, että hallitsee menetelmät täydellisesti, niin silloin kilpajuoksu digitaalisen kehityksen kanssa on monesti liian kovaa. Syksy tuo muutoksia myös järjestökentän rakenteeseen, ja osa OAJn alueyhdistyksistä on jo aloittanut keskustelut työnantajakohtaisista paikallisyhdistyksistä. Päätös työnantajakohtaisista paikallisyhdistyksistä alueellisina toimijoina syntyi kevään OAJn valtuustossa ja päätöksen mukaisesti tullaan OAJn alueorganisaatiota muuttamaan. Tahtotila on muodostaa edunvalvonnallisesti vahvoja työnantajakohtaisia paikallisyhdistyksiä, mikä tarkoittaa sitä, että olemme samassa yhdistyksessä muiden ammatillisten opettajaryhmien kanssa. Edelleen säilyvät SKOn omat paikalliset jäsenyhdistykset, joiden kautta olemme valtakunnallisen yhdistyksemme jäseniä. Valtuuston päätös mahdollistaa SKOn liittymisen yhdistyksenä OAJn työnantajakohtaisiin yhdistyksiin, ja näin voimme edelleen säilyttää oman identiteettimme kaupanja kulttuurin opettajina. Myös SKOna meidän on hyvä vahvistaa omaa paikallista toimintaamme ja etenkin kartoittaa mahdollisia omien yhdistystemme yhdistymistä. Näitä asioita pohditaan ja myös piirien rooleihin haetaan ratkaisuja elokuun piirien puheenjohtajien päivillä. SKOn hallitus piti kesällä perinteisen kolmipäiväisen suunnittelukokouksensa, jossa valmisteltiin syksyn valtuuskunnalle linjattavaksi yhdistyksemme toimintaa. Myös hallitusta puhutti OAJn uusi alueellinen organisointi ja se, miten jatkossa oman yhdistyksemme tuki sekä yhteys jäseniimme saavutetaan ja miten sitä pidetään yllä. Toivomme, että jäsenyhdistyksemme ottaisivat yhteyttä puheenjohtajiin tai hallituksen jäseniin ennen kuin tekevät päätöksiä liittymisistä työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin, jotta löydämme tähän jäsentemme kannalta parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Toivotan kaikille oikein hyvää syksyä ja voimia sekä innostusta lukuvuoden tuomiin haasteisiin! Tuija Salminen, SKOn puheenjohtaja 4 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 4 12.8.2016 13:30:43

V i har fått fira en välförtjänt sommarledighet. Hoppas alla har kunnat pausa och pusta ut, och samtidigt laddat upp sina batterier inför det nya läsåret. Vårens SKO-dagar har vi också bakom oss, och om knappt två år får vi igen fira och uppleva dem i Joensuu. Om vi gör en återblick, ter det sig som om åren upprepar sig eller gör de det? Kan vi själva rucka på rytmen eller tyngdpunkten i vårt arbete? Det lönar sig att hålla noga koll på sitt arbete, bland annat följa med hur mycket tid arbetet tar, hurdana arbetsuppgifterna är och hur man organiserar dem, vilka olika sätt undervisningen förverkligas på och hur den planeras. Finns det något i det nuvarande sättet att sköta arbetsuppgifterna på som kunde lämnas bort eller förverkligas på ett annat sätt? Lärararbetet skiljer sig från många andra arbeten eftersom läraren är sin egen arbetsledare. Genom att använda olika pedagogiska modeller sätter vi guldkant på tillvaron och på arbetet – och det uppskattas också av studerandena. Digitaliseringen erbjuder lärararbetet många olika lösningar och vi ska varken se på digitaliseringen som ett spöke eller som något vi genast måste behärska. Det lönar sig i stället att ge sig själv tid att hitta just de lösningar eller alternativ som passar ens ändamål bäst, och att göra det steg för steg. Utbildningsförvaltningen har utmanat hela utbildningsfältet att ta i bruk digitala verktyg och lösningar, och en klok arbetsgivare har också satsat på den här utvecklingen. Genom att bara delta i utbildning, kan man ändå inte garantera att utnyttjandet av digitala metoder och lösningar ökar. Lärarna måste också själva sätta upp mål för digitaliseringen i undervisningen och planeringen. Om man väntar och tänker att man fullständigt först måste behärska alla digitala metoder, blir kapplöpningen med den digitala utvecklingen för hård. Hösten kommer också att medföra förändringar inom organisationsfältet, och en del av OAJ:s regionföreningar har redan börjat diskutera och fundera på arbetsgivarspecifika lokalföreningar. Beslutet angående lokalföreningarna föddes av OAJ:s fullmäktige på våren. Man kommer enligt beslutet att göra omändringar i OAJ:s regionorganisation. För intressebevakning- Lärarna måste också själva sätta upp mål för digitaliseringen i undervisningen och planeringen. Ledare Ett nytt l­­­äsår inleds planeringsmöte där man förberedde linjedragningen av verksamheten för vår förening inför höstens delegation. OAJ:s nya regionala omorganisering väckte också diskussion i SKO:s styrelse. Kommer vår förening i fortsättningen att kunna nå och upprätthålla kontakten med alla sina medlemmar och samtidigt stöda dem? Vi önskar att våra medlemsföreningar kontaktar någon av ordförandena eller styrelsemedlemmarna före beslut om anslutning till arbetsgivarspecifika lokalföreningar fattas. Detta för att vi ska kunna komma fram till det bästa alternativet med tanke på våra medlemmar. Jag tillönskar er alla en trevlig höst samt krafter och inspiration till läsårets alla utmaningar. Tuija Salminen, SKO:s ordförande en kommer förändringen att medföra starka arbetsgivarspecifika föreningar, vilket i sin tur innebär att vi kommer att vara i samma förening med andra yrkesinriktade lärare. SKO:s lokala medlemsföreningar kommer att finnas kvar och tack vare dem är vi ännu medlemmar i vår riksomfattande förening. Fullmäktiges beslut möjliggör det för SKO som förening att ansluta sig till OAJ:s arbetsgivarspecifika föreningar, och således kan vi även i fortsättningen bibehålla vår identitet som handels- och kulturlärare. Även för SKO är det bra att förstärka sin lokala verksamhet och kartlägga eventuella sammanslagningar av sina föreningar. De här ärendena ska dryftas under distriktsordförandedagarna i augusti, samtidigt ska också rollerna för distrikten ses över. SKO:s styrelse höll på sommaren sitt traditionella tre dagar långa 5 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 5 12.8.2016 13:30:43

Uusiutunut SKOn hallitus haluaa ak alueellista toimintaa SKOlle toivotaan myös selkeämpää brändiä ja lisää näkyvyyttä S KOn hallitus piti perinteisen kesän suunnittelukokouksen kesäkuussa. Tällä kertaa paikaksi oli valittu pieni italialainen kylä Castel Cellesi, joka sijaitsee hiukan yli sadan kilometrin päässä Roomasta. Kylä tarjosi hyvät puitteet intensiiviselle kokoukselle. Kokouksen tavoitteena oli myös tutustuttaa lähes täysin uusiutunut hallitus työskentelemään yhdessä ja löytämään hyvät toimintamallit talven hallitustyöhön. Hallituksen suunnittelukokous oli pääosin seuraavan vuoden suunnittelua. Suunnittelussa keskityttiin alueellisen toiminnan aktivointiin ja organisointiin, jäsenyyteen ja SKOn näkyvyyteen, brändiin sekä tiedottamiseen. Suunnitelmat esitetään myöhemmin SKOn valtuuskunnalle päätettäväksi. Hallitus otti kiitollisena vastaan päätettäväksi Joensuun kauppa- ja kulttuuriopettajien halukkuuden jär- jestää seuraavat SKO-päivät Joensuussa vuonna 2018. Palvelussuhdeneuvojamme Olavi Palanne siirtyy elokuussa eläkkeelle ja hänen tilalleen hallitus nimesi uudeksi palvelussuhdeneuvojaksi Ulla Virranniemen. Kokousmatkalla vahvistettiin myös elokuussa järjestettävän piirien puheenjohtajien päivien ohjelma, jossa keskeisenä teemana on piirien rooli oman alueensa yhdistysten tukijana. Suunnittelussa keskityttiin alueellisen toiminnan aktivointiin ja organisointiin, jäsenyyteen ja SKOn näkyvyyteen, brändiin sekä tiedottamiseen. 6 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 6 12.8.2016 13:30:44

a aktivoida Kokouksessa käsiteltiin ammatillisen toisen asteen opettajille toukokuussa tehtyä kyselyä, joka käsitteli osaamispistejärjestelmään siirtymisen vaikutuksia opettajan työhön. Kyselyn tulokset viedään edelleen OAOn hallituksen toisen asteen työryhmän käsittelyyn yhdessä YTOkyselyn tulosten kanssa. Näin haetaan ratkaisuja asian parantamiseksi sekä vai- kuttamiskanavia asiaan OAJn koulutuspoliittisen toimikunnan kautta. Hallitus päätti myös SKOn osallistumisesta Vuoden nuori merkonomi kilpailutapahtumaan ja Suomi 100 vuotta 2017 -tapahtumaan mahdollisena sopimuskumppanina. Aiheena olisi asiakaspalvelu. Italian Castel Cellesissa pidetty suunnittelukokous oli kaikin osin onnistunut. Saimme paljon aikaiseksi, ja syksystä alkaa toteutusten aika. Teksti: Tuija ­Salminen Kuvat: Ulla Virranniemi Castel Cellesi kokousmatka­kohteena Castel Cellesi on 1600-luvun kylä, joka sijaitsee Tusciassa. Kylä keskittyy pienen aukion ympärille. Oppaana meillä oli jo pitkään alueella asunut Telly, Tellervo Puuri. Asuimme pienissä kahden ja kolmen hengen asunnoissa ja kokoustilana toimi kylän entinen viinitupa. Töitä tehtiin aina aamusta iltapäiväkahviin asti, ja sen jälkeen oppaamme Telly johti meidät etruskikyliin ja muihin lähiseudun nähtävyyksiin. Illallisen Telly valmisti yhdessä paikallisen rouvan kanssa ja tarjoili sen omassa kodissaan. Neljän ruokalajin illallinen vei aikaa ja joskus istuimme neljäkin tuntia kuunnellen samalla Tellyn ehtymättömiä tarinoita ja kokemuksia. Telly varmisti joka suhteessa, että kokousmatkasta tuli kaikin tavoin onnistunut ja elämyksellinen. Jos kaikki ei mennyt käsikirjoituksen mukaan niin hänen mottonsa oli, että nämä ovat vain tilanteita. Telly sai matkasta meidän kaikkien kiitoksen. Teksti: Tuija Salminen 7 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 7 kauppaopettaja 12.8.2016 13:30:45

Työn imu amk-opettajan työssä T yöhyvinvointia tarkastellaan usein negatiivisista lähtökohdista. Tutkitaan työn kuormittavuutta, työn stressaavuutta ja työssä jaksamista. Keväällä valmistuneessa opinnäytetyössä ”Tutkimus liiketalouden ammattikorkeakouluopettajien kokemasta työn imusta ja työn voimavaratekijöistä” tutkittiin työn imua, jolloin saatiin kuvaa työssä koettujen hyvien asioiden tavoit- telemisesta ja edistämisestä. Mietittiin siis asiaa positiivisuuden kautta. Työssä todettiin myös, että joitakin osa-alueita oli parantunut kaksi vuotta aiemmin tehtyyn OAJ:n barometriin verrattuna. Opinnäytetyön teki Anu Luoma Haaga-Helian AMK:n liiketalouden koulutusohjelmasta. Tutkimus toteutettiin jatkotutkimuksena Maria Tenhusen keväällä 2015 valmistu- neeseen opinnäytetyöhön ”Liiketalouden ja kulttuurin opettajien omassa työssään kokema työn kuormittavuus”. Luoman tutkimus rajattiin koskemaan ainoastaan ammattikorkeakoulujen liiketalouden opettajia. Rajauksella haluttiin selkeyttää tulosten hyödynnettävyyttä ja varmistaa niiden luotettavuutta. Tutkittavassa ryhmässä oli 230 ammattikorkeakoulun liiketalouden Tutkimustuloksia Mitkä taustatekijät vaikuttavat opettajan kokemaan työn imuun ja mielekkyyteen? Yksilöstä itsestään lähtevät tekijät asenne, sisäinen motivaatio, terveys, työn hallinnan tunne, työn mielekkyys,osaaminen, itsensä ­kehittäminen Työympäristön ja työ­yhteisön vaikutus sosiaaliset suhteet, työn kuormittavuus, työskentelytilat, työskentelymuodot, sujuva yhteistyö, vaikuttamismahdollisuudet Johtaminen ja esimiestyö yksilön tarpeet huomioiva, palautetta antava, luotettava, kannustava, oikeudenmukainen, arvostava Työn ­merkityksellisyys työ mielletään osaksi suurempaa kokonaisuutta, työ on tavoitteellista Tavoitteet ja arvot yksilön arvomaailma ja organisaation arvomaailma eivät ole keskenään ­ristiriidassa Tarmokkuus Työn imu Uppoutuminen Omistautuminen Työn mielekkyys Työskentelyn sujuvuus työn tekeminen on vaivatonta ja luontevaa, mahdollisuus toteuttaa itseään ja hyödyntää vahvuuksia, oppia uutta ja kokea onnistumisia 8 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 8 12.8.2016 13:30:45

Ehdotus konkreettisista toimenpiteistä työn imun ja -voimavarojen edistämiseksi: • Kehityskeskusteluissa huomio henkilökohtaisiin työn motivaatio ja voimavaratekijöihin sekä työn tuunaamisen mahdollistaminen ja siihen kannustaminen • Opettajat mukaan oman työajan ja lukujärjestyksen suunnitteluun, huomio työajan tasaisempaan jakautumiseen lukuvuodelle • Itsensä kehittämisen mahdollistaminen mm. myönteisellä suhtautumisella koulutuksiin ja seminaareihin osallistumiseen • Oman osaamisen jakamisen mahdollistaminen myös organisaation sisällä muille toimijoille • Enemmän tilaisuuksia esimiesten ja työyhteisön kohtaamisiin esim. epävirallisilla yhteisillä kahvihetkillä ja tavoitettavuuden parantaminen viikottaisilla esimisalais tapaamisajoilla, joita voi varata tarvittaessa • Saavutusten juhlistaminen yhdessä, yhdessä tekemisen tsemppaaminen ja tavoitteiden kirkastaminen opettajaa. Suurin vastaajien ikäryhmä on 55 vuotiaat ja sitä vanhemmat (42,8 %). Suurimman vastaajaryhmän (40 %) työskentelyalue on pääkaupunkiseutu. Työn imu ja mielekkyys – miten voidaan lisätä vahvuuksia Työn imua ovat tarmokkuus, uppoutuminen ja omistautuminen. Tekijät lähtevät osittain yksilöstä itsestään, osittain johtamisesta ja esimiestyöstä, mutta myös työympäristö ja työyhteisö vaikuttavat. Työ on mielekästä, jos sen merkitys tiedostetaan, eivätkä yksilön arvomaailma ja organisaation arvomaailma ole keskenään ristiriidassa. Työskentely sujuu. Luoman tutkimuksessa todettiin, että valtaosa opettajista kokee työnsä merkitykselliseksi (81,3 % vastanneista täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Työ koettiin myös riittävän haasteelliseksi (34,3 % täysin samaa ja 42,6 % jokseenkin samaa mieltä). 17,9 % koki, ettei työmäärä ole sopiva. Tutkimus osoitti, että opettajat kokivat työnsä pääsääntöisesti mielekkääksi, merkitykselliseksi ja riittävän haastavaksi. Työn imun ja voimavarojen lisäämiseksi toivottiin mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja oman osaamisen jakamiseen, työn arvostuksen lisäämiseen sekä työn määrällisen kuormittavuuden vähentämiseen. Tutkimuksen tulosten johtopäätöksenä on, että esimiesten tulisi aktiivisesti rakentaa innostavaa organisaatiokulttuuria, jossa työntekijät pääsevät hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Opettajille tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviinsä. Heitä tulisi kannustaa itsensä kehittämiseen ja uudenlaisten toimintatapojen omaksumiseen. Esimiesten tulisi olla paremmin läsnä ja tavoitettavissa. Opettajat tulisi pitää paremmin ajan tasalla muutoksista sekä työhön pitäisi luoda selkeitä tavoitteita ja pelisääntöjä. Teksti: Pirjo Wiksten Kaaviot: Anu Luoman luentomateriaali Joulukuussa ilmestyvän SKO-lehden teemana on kansain­välisyys. Miten kansainvälisyys näkyy sinun työpaikallasi? Kansainvälisyys on paljon muutakin kuin kansainvälisiä ­projekteja, seminaareja ja vaihtoja. Miten kansainvälisyys näkyy teillä? Entä mitä kansainvälisyys antaa sinulle henkilö­kohtaisesti, miten se haastaa? Kerro, kokoa, jaa vinkkejä, kokemuksia! Kerro juttuvinkkejä ja -toiveita tai tarjoa valmiita juttuja SKO-lehden toimituskunnalle katja.remsu@ saimia.fi Näin meillä! Teittekö hauskan patikkaretken, kävittekö teatterissa, pyöräilettekö porukassa? Onko teillä on lautapeliporukka, bongaatteko lintuja, kokkaatteko vai kahvitteletteko muuten vaan? Jakakaa muille SKOlaisille hyviä, hauskoja, hyödyllisiä vinkkejä siitä, mitä SKOlaiset voivat järjestää ja tehdä yhdessä! Muistattehan, että yhdessä tekemiseen voi hakea myös rahoitusta SKOlta! Rahaa voi hakea urheilutapahtumien lisäksi kulttuuririentoihin. Juttuja SKOlaisten kivoista jutuista voi lähettää kuvien kera osoitteeseen katja.remsu@ saimia.fi. 9 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 9 kauppaopettaja 12.8.2016 13:30:46

Askelmerkit digiloikkaan OAJ teki selvityksen digitalisaation nykytilasta koulutuksessa N etin käyttö ja somettaminen ovat ymmärrettävästi osa uusia kansalaistaitoja, joten medialuku ja kirjoitustaito sekä tietoturvataidot ovat välttämättömiä. Pelkkä teknologian tuominen kouluihin ei kuitenkaan riitä. On turhaa pohtia, onko oppilailla tabletit kirjojen sijaan ja opettajalla dokumenttikamera piirtoheittimen tilalla, jos ei ole pohdittu, mitä niillä tehdään. Pedagogiikan uudistamisen keskiössä ovat opettajat, joten ensimmäisenä huomion pitäisi keskittyä opettajien omaan digiloikkaan ja digiajan pedagogiikkaan. Sitran julkaisussa Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista (2015) hätkähdyttää tieto, että Suomen kouluissa käytetään vähiten tietotekniikkaa Euroopassa. Liki kolmannes oppilaista ei käytä tietokonetta koskaan tai juuri koskaan koulussa. Laitteiden lisäksi tarvitaan uutta pedagogiikkaa Teknologia on apuväline toiminnan ja oppimisen muuttamiseen. Laitteiden sijaan pitäisi keskittyä pedagogiikkaan. Pedagogiikan uudistamisen keskiössä ovat opettajat, joten ensimmäisenä huomion pitäisi keskittyä opettajien omaan digiloikkaan ja digiajan pedagogiikkaan. OAJ on tehnyt ansiokkaan selvityksen digitalisaation nykytilasta koulutuksessa. Se on myös koonnut askelmerkit ja keinot, joiden avulla digiloikka voitaisiin käytännössä kouluissa ottaa. Selvityksessä tarkasteltiin digitalisaatiota kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Koko maan kattava Askelmerkit digiloikkaan -selvitys toteutettiin syksyllä 2015. Tvt-osaaminen vähäistä, digilaitteet puuttuvat Opettajien tieto- ja viestintäteknologian osaamisessa on selvityksen perusteella paljon vaihtelua. Parasta osaaminen on korkea-asteella, jossa myös tvt:n (tieto- ja viestintätekniikan) käyttö on laajinta. Enemmistö opettajista kaikilla koulutusasteilla kokee tvt-osaamisensa enintään kohtalaiseksi. Tvt:n pedagogiseen käyttöön liittyvä osaaminen on kaikilla ryhmillä vähäistä. OAJ:n selvityksen perusteella digiloikkaa edistävät: • opettajien riittävän laaja ja tarpeita vastaava tvt-täydennyskoulutus • johtajien täydennyskoulutus, sillä tutkimusten mukaan täydennyskoulutusta saaneiden johtajien digiasenteet olivat selvästi positiivisempia ja heidän oppilaitoksissaan tvt-käyttö on huomattavasti keskivertoa laajempaa • paikallinen tuki tvt:n pedagogiselle käytölle ja muutoksen johtamiselle oppilaitoksissa • paikallisen osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakaminen • laadukas ja helposti saatava sähköinen oppimateriaali • opettajien tekijänoikeusosaamisen parantaminen eli selvät pelisäännöt opettajan itse laatiman oppimateriaalin tekijänoikeuksien osalta. (Askelmerkit digiloikkaan. OAJ:n julkaisusarja 3:2016) Suuret erot ja puutteet opettajien tvt-osaamisessa selittyvät liian vähäisellä tvt-koulutuksella, jossa tvt:n pedagogista käyttöä ei myöskään ole riittävästi käsitelty. Opettajien tvt-osaamisen vahvistumista estää myös opettajien henkilökohtaisessa työkäytössä olevien digi- laitteiden puute ja toimimattomuus sekä pedagogisesti laadukkaan sähköisen oppimateriaalin puute. Digiloikkaa hidastaa myös se, että viestintä- tai verkko-opetuksen valmistelu on edelleen huonosti huomioitu työaikasuunnittelussa. Digitalisaatio etenee epätasaisesti OAJ:n selvityksestä käy ilmi, että koulutuksen digitalisaatio etenee hyvin epätasaisesti eri koulutusasteilla. Vain korkea-asteella opiskelijat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa pääsääntöisesti päivittäin opiskelussaan. Toisella asteella opiskelijoista tvt:tä käyttää päivittäin vain noin puolet opiskelijoista. Enemmistö opettajista kaikilla koulutusasteilla kokee tvt-osaamisensa enintään kohtalaiseksi. Koulutuksen digiloikkaan on kuitenkin olemassa hyvät mahdollisuudet, sillä selvityksen mukaan opettajat suhtautuvat kautta linjan positiivisesti tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Opettajat ja oppilaitosten johtajat ovat valmiita digiloikkaan, mutta siihen tarvitaan riittävästi tukea. Kansallinen ohjaus digiloikkaan eri koulutusasteilla olisi myös tarpeen. Selvityksestä ilmenee myös, että täydennyskoulutus on kaikkein vahvimmin digiloikkaa edistävä tekijä. Osaamisen laajempaa jakamista Syksyllä koulunsa aloittavat lapset ovat työelämässä yhä vuonna 2070. Koulussa pitäisi siis voida opiskella asioita, joista on hyötyä vielä noin 50 vuoden kuluttua. On tietysti vaikea sanoa, mitä tulevaisuudessa täytyy osata, helpompi on pohtia, miten osaamista hankitaan. Digitaalisten oppimateriaalien ja oppimispelien lisäksi suunta voisi 10 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 10 12.8.2016 13:30:46

Digikokeiluja tilinpäätös­ analyysien ­opintojaksolla olla kohti avoimia digitaalisia arkistoja ja kirjastoja, joiden avulla oppijat jakavat osaamistaan sekä opettavat toisiaan ja jopa opettajiaan. Opettajan fyysinen läsnäolo voi muuttua niin harvinaiseksi herkuksi, että kaikilla ei ole sitä mahdollista edes saada. Samalla verkko-opettajat varmaan yleistyisivät. Suunta voisi olla kohti avoimia digitaalisia arkistoja ja kirjastoja, joiden avulla oppijat jakavat osaamistaan sekä opettavat toisiaan ja jopa opettajiaan. Digitalisoituminen haastaa paitsi perinteiset rakenteet ja hierarkiat myös pedagogiikan, jossa läsnäolon ja etäoppimisen suhde muuttunee nykyisestä paljon. Kohti digiajan pedagogiikkaa Maailmalla tunnetaan quantified learning -ajattelu, jonka ideana on, että ihminen voi opiskella ja kehittää itseään samaan tapaan kuin nyt jo tapahtuu, kun ihminen seuraa omaa hyvinvointiaan, liikkumistaan tai nukkumistaan terveysdatan avulla. Teknologian avulla on tulevaisuudessa mahdollista saada itselle sopivaksi räätälöityjä tehtäviä tai voi edetä omassa tahdissa ja löytää jatkuvasti uutta opittavaa. Keskeinen kysymys onkin, millaista on tällaisen digiajan pedagogiikka? Teksti: Susanna Hjulberg O pintojaksojen kehittäminen on meille opettajille sydämen asia. Haluamme tarjota laadukasta opetusta ja saada arvostusta asiantuntijuudesta. Resurssit vähenevät ja opiskelijat toivovat vaihtoehtoisia, ajasta ja paikasta riippumattomia opintopolkuja. Olen testannut opetusvälineitä, joista parhaimmat ovat jääneet käyttöön seuraavillekin toteutuksille. Haluan jakaa kanssanne muutaman hyvän kokemuksen Tilinpäätösanalyysitopintojaksolta. Siirsin paperitentin omassa ajassa ja paikassa tehtäväksi Moodletentiksi. Tentin kysymykset ovat joko oikea/väärä- tai valitse oikea(t) vaihtoehdot -kysymyksiä. Opettajalle edellä mainitut kysymykset ovat helppoja laatia, kysymyspatteristoa voi kasvattaa vuosi vuodelta, ja järjestelmä korjaa ja arvostelee tentit puolestasi. Kahoot! on hauska oppimispeli. Peliin tallennetaan kysymyksiä, joihin jokainen omalta älylaitteeltaan vastaa. Vastausten yhteenvedot ovat kaikkien näkyvillä, jolloin niistä voidaan keskustella. Käytin peliä kirjanpidon ja tilinpäätöstermien kertaamiseen. Laskentatoimen opiskelu oli hetken hauskaa, ja opiskelijat olisivat pelanneet pidempäänkin. Opiskelijoiden innostaminen ja kiinnostuksen herättäminen on mielestäni opettajan ykköstehtävä. Toistaiseksi en ole löytänyt siihen ihmistä korvaavaa välinettä. heenvuoroja, eikä opetustilanteesta tule liian meluisaa. Suurempien ryhmien kanssa olen kokeillut Adobe Connect -yhteyttä. Opiskelijoiden palaute on erinomaista. He toivovat jokaisen kurssin olevan saatavilla etäyhteyden kautta. Adobe Connectin avulla opetustilanteita voi myös nauhoittaa, jolloin ne ovat opiskelijoiden toistettavissa omassa ajassa ja paikassa. Kurssin tärkeimpänä harjoituksena opiskelijat tekevät tilinpäätösanalyysin valitsemasta yrityksestä. Kirjoittavat kirjallisen raportin ja pitävät esityksen. Esitys on mahdollista pitää luokkatilassa tai videoida valitsemallaan työvälineellä. Noin puolet opiskelijoista käyttää videointimahdollisuutta. Videoilla on ollut positiivinen vaikutus esitysten laatuun. Opiskelijoiden innostaminen ja kiinnostuksen herättäminen on mielestäni opettajan ykköstehtävä. Toistaiseksi en ole löytänyt siihen ihmistä korvaavaa välinettä. Jatkan siis digitaalisten ja vuorovaikutteisten opetusvälineiden testailua. Taloushallinnon alalla on jo luovuttu täydellisestä digitaalisuuden tavoittelusta ja katse tarkennettu asiakaspalvelun suuntaan. Kaikkea ei ehkä olekaan järkevää digitalisoida? Teksti: Marianne Viinikainen, laskentatoimen lehtori, KTM, Saimaan AMK Kaikki opiskelijat eivät syystä tai toisesta osallistu läpiopetustunneille. Heitä varten olen testannut etäyhteysvälineitä. Skype for Business toimii erinomaisesti pienen ryhmän kanssa, jolloin etäyhteyden päässä olevat henkilöt saavat riittävästi tukea ja pu11 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 11 12.8.2016 13:30:46

Yhteishanke etsii toimintamalleja ja mittaamisen välineitä tulevaisuuteen Asiakasviisautta etsimässä Vanha viisaus on se, että yrityksen tulee tuntea asiakkaansa. Digitaalisessa ympäristössä tämä voi kuitenkin olla vaikeaa, kun kohtaamiset ovat korkeintaan virtuaalisia ja toimintaympäristökin muuttuu koko ajan. Lahdessa uusia työkaluja asiakasviisauden lisäämiseksi on lähdetty etsimään ammattikorkeakoulun, yliopiston ja yritysten yhteishankkeessa. Nyt opiskelijoiden keräämää dataa alkaa olla kasassa jatkojalostusta varten. Asiakasviisautta on Lahdessa etsitty viime vuoden alusta lähtien. Lahden ammattikorkeakoulusta mukana on ollut viitisen kymmentä opiskelijaa, pääasiassa tietojenkäsittelyn ja palveluliiketoiminnan parista. ”Meillä on keskitytty konkreettiseen tekemiseen, yhteistyöhön yritysten kanssa. Hankkeessa on mm. tehty kyselypatteristo verkkokaupan käyttöönottoa varten. Tavoitteena oli selvittää, mitä kaikkea tavallinen kivijalkakauppa tarvitsee, kun ottaa verkkokaupan käyntiin – mitkä tekijät määrittävät verkkokaupan käyttöönoton onnistumisen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, lehtori Sariseelia Sore LAMKista. Toisessa toimeksiannossa opiskelijaryhmä selvitti, millä tapaa markkinointia voitaisiin tarkemmin koh- dentaa ja jopa automatisoida verkkokaupassa. Ajatus ulotettiin myös mobiililiiketoimintaan. ”Opiskelijat kehittivät yritykselle paikannusteknologiaan nojaavia ratkaisuja, joita se taas voi viedä eteenpäin omien yritysasiakkaidensa kanssa. Projekti antoi yritykselle uusia näkökulmia siihen, miten asiakastietoa voidaan hyödyntää monipuolisemmin esimerkiksi palvelun sujuvoittamisessa”, kertoo yliopettaja Mika Kylänen LAMKista. Vastaisuudessa esimerkiksi liikenneasema LAMKin Palveluliiketoiminnan opiskelijat kehittivät projektissa paikannusteknologian pohjautuvia ratkaisuja. Vasemmalta Toni Kaskela, Ville Vähäjärvi ja Julia Randelin. 12 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 12 12.8.2016 13:30:46

voi ennakoida isojen asiakasryhmien saapumisen. Kolmannella taholla opiskelijat rakensivat Asiakasviisaus.fi-verkkosivuston, jolla aiheeseen liittyvää uutta tietoa jaetaan jo nyt. Neljäs osatyö alkaa syksyllä; se keskittyy selvittämään loppukäyttäjän eli kuluttajaasiakkaan toiveita ja tarpeita. Jyvällä asiakkaiden maailmasta Jo DigiMensa-hankkeen nimi kertoo siitä, mistä on kyse: digitalisaatiosta ja älykkyyden tunnistamisesta. Lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan digitalisaatio muuttaa liiketoimintaa perusteellisesti: asiakas ei ole enää vain tuotteen ja palvelun ostaja, vaan häntä mietitään jo tuotteen luomisesta lähtien. Mitä enemmän yritys ymmärtää asiakastaan jo alkutekijöissä, sitä paremmat mahdollisuudet yrityksellä on menestyä digitalisoituneilla markkinoilla. ”Yritysten tulee olla jyvällä siitä, miltä asiakkaiden maailma näyttää”, Sariseelia Sore tiivistää. Tätä ymmärrystä ei kuitenkaan voi saavuttaa perinteisillä työkaluilla, kuten vaikkapa asiakaskyselyillä. Nyt etsitäänkin uusia työkaluja asiakasviisauden lisäämiseksi – vaikkapa pelillistämistä sekä teollisen internetin ja sosiaalisen median hyödyntämistä. Käytännössä tavoitteena on luoda toimintamalleja, -ohjeita ja nykyistä tarkempia toimenkuvia tukemaan johtamista asiakasviisauden synnyttämisessä. Yhteishanke ”Menestyvät suomalaiset asiakasviisaat organisaatiot – Asiakasarvon johtaminen ja mittaaminen digitaalisen ajan liiketoimintamalleissa” päättyy vuoden 2017 lopussa. LAMKin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi mukana on kuusi yritystä, joiden liiketoiminta tavalla tai toisella perustuu digitalisaatioon. Teksti: Heli Kamaja Kuva: Mika Kylänen Digiope ja Paddlet, Socrative, Quizlet, Kahoot Tein vuosi sitten opettajan pedagogisia opintoja, tai taitaa siitä olla jo kaksi vuotta. Samalla opetin. Tampereen opekoulutuksessa yksi osa tutkintoa on erilaisiin oppimisympäristöihin tutustuminen. Menin lukioon. Melkoinen sokki. Juu teinit itsessään, hälinä, meteli, täydelliset meikit ja testosteronin tuoksu. Mutta mitä vielä. Tuolien kolisuttamisen ja pöytien siirtelyn jälkeen oppilaat laittoivat puhelimet ja kuulokkeet trendikkäihin kasseihinsa ja kaivoivat esiin läppärit ja tabletit. Minulla oli mukana musta vahakantinen vihko ja lyikkäri. Tunnilla käytiin paneelikeskusteluja. Opiskelijoiden muistiinpanot olivat sähköisiä, esimerkit heijastettiin seinälle digikameralla ja näytteet kuuluivat stereona luokan äänentoistojärjestelmästä. Opettaja näpytteli tabletillaan palautetta oppilaille on line. Kääntelin ruutuvihkoni kulmia ja pureskelin lyijykynää. Seuraavassa luokassa oli vain opettaja. Meneillään oli koko päivän kestävä äidinkielen koe. Aikataulu oli kaikille vapaa, kunhan tehtävät tuli tehtyä. Minua huimasi. Koe toteutettiin tableteilla ja pienissä ryhmissä. Ryhmäjaon sentään oli tehnyt opettaja. Teinit olivat levinneet ympäri koulua ja kaupunkia, he ratkaisivat tehtäviä sähköisesti erilaisilla rasteilla. Tosin sanoen toteuttivat lyhytdraamaa videopätkinä, tekivät mainoksia, etsivät esimerkkejä eri tekstityypeistä, kertoivat elämäntarinoita ja muuta sellaista kummallista. Opettaja istui oman tabletin kanssa kahvilla ja antoi suoraa palautetta oppilaille palautetuista tehtävistä. Sen jälkeen oppilaat saivat antaa palautetta opettajalle. Seurasin touhua huumaantuneena ja mietin monisteita, joita olin ottanut seuraavalle tunnilleni ammattikorkeakoulussa. Onneksi koetunnin opettaja kertoi ruokatunnilla, että ennen kyseisen päivän vapaata hurjastelua kieliopista oli ollut henkilökohtainen kirjallinen koe. Vastaavat tutustumismatkat lisäsivät omaan opettamiseeni hurjan määrän digitaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Matka on jännittävä. Saan soveltaa ja keksiä kaikkea uutta. Olen myös aivan uudella tavalla kiinnostunut omien lasteni kou- Teinit olivat levinneet ympäri koulua ja kaupunkia, he ratkaisivat tehtäviä sähköisesti erilaisilla rasteilla. lusta ja oppimisen toteuttamisesta. He ja heidän kaverinsa ovat tulevia opiskelijoitani. Mitä minulla on heille tarjota? Toki on paljon asioita, jotka tehdään kirjallisesti ja itsenäisesti. Hyvä esimerkki on jokaisen Suomen kieli ja viestintä –kurssini ensimmäinen tehtävä, jossa opiskelijoiden pitää miettiä omaa viestijäkuvaansa. Videoita tulee aniharvoin, sähköisiä tekstejä paljon, mutta kymmenet valitsevat ikiaikaisen konseptipaperin ja pohtivat lyijykynällä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, sitä, mitä haluaisivat oppia ja sitä, miksi heistä on tullut juuri sellaisia viestijöitä, joita he tänä päivänä ovat. Siitä voi sitten lähteä kehittymään. Myös opettaja. Teksti: Katja Remsu Kuva: Miika Ponkkonen 13 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 13 12.8.2016 13:30:47

Ulkomaalaiset ja suomalaiset opiskelijat kehittävät yhdessä yritysten digitaalista markkinointiviestintää Digitaalinen markkinointi ja sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa ovat nykyisin kaikkien yritysten kehittämisen kohteena toimialasta, asiakaskunnasta tai yrityksen koosta huolimatta. Ongelmana usein kuitenkin on, että etenkään pienissä yrityksissä ei ole aikaa eikä välttämättä osaamistakaan suunnitella ja toteuttaa digitaalista markkinointia yrityksen ja kohderyhmän tarpeisiin. L ahden ammattikorkeakoulun liiketalouden alalla on jo usean vuoden ajan ollut tarjonnassa Sosiaalinen media markkinoinnin välineenä -opintojakso. Kurssilla opiskelijat ovat tehneet valitsemilleen kohdeyrityksilleen sosiaalisen median suunnitelman ja toteuttaneet suunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä yrityksen sosiaalisen median foorumeilla. Opiskelijat ovat vaikkapa päivittäneet yrityksen Facebook-sivuja niin, että sivulle on saatu lisää tykkääjiä, sisällön jakajia ja kommentoijia tai ovat luoneet Instagram-tilin, jos se on nähty kohderyhmää ajatellen tarpeelliseksi. Koko markkinointi ja markkinointiviestintä on muuttumassa kokonaan digitaalisessa ympäristössä toimivaksi. Lisäksi opiskelijat ovat kurssin aikana tehneet markkinointivideon, analysoineet tehtyjen toimenpiteiden tehokkuutta sekä luoneet sosiaalisen median sisältöjä koskevan juridisen ohjeistuksen yritykselle. Mukana olevat case-yritykset ovat edustaneet eri toimialoja laidasta laitaan: mukana on ollut esimerkiksi kampaamoja, tanssistudioita, hyvinvointipalvelujen tarjoajia ja tapahtumajärjestäjiä. Digitaalista markkinointiviestintää aikaisempaa laajemmin Yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä opiskelijoiden työskentelyyn. Arvokkaana on pidetty sosiaalisen median suunnitelmia, jossa opiskelijat ovat suunnitelleet ja aikatauluttaneet jo etukäteen eri kanaville päivitettäviä sisältöjä. Myös sisällön luomista on tehty yritysten kanssa. Lisäksi opiskelijat ovat laatineet yritykselle ohjeistuksen jatkoa varten: kenelle kannattaa antaa ylläpito-oikeudet, millaista sisältöä on hyvä jakaa, miten viestinnän vaikuttavuutta voidaan analysoida ja mitä juridisia seikkoja on otettava huomioon. Sosiaalista mediaa käsittelevä, viiden opintopisteen laajuinen kurssi vedetään nyt englannin kielellä, jotta myös ulkomaalaiset opiskelijat pystyvät osallistumaan kurssille. Tämän Marketing in Social Media and Analytics -opintojakson rinnalla kulkee lisäksi Digital Marketing Communication and Online Selling -kurssi. Opiskelijat pääsevät mm. perustamaan verkkokauppaa, analysoimaan verkkosivujen käytettävyyttä ja tekemään hakukoneoptimointia. Aito ja persoonallinen vuorovaikutus tehoaa Yhdessä kurssit muodostavat 15 opintopisteen laajuisen Digital Marketing and Communication -moduulin. Uudistus on ollut tarpeen siksi, että sosiaalista mediaa ole enää pitkään aikaan voitu ajatella vain irrallisena osana markkinointia, vaan koko markkinointi ja markkinointiviestintä on muuttumassa kokonaan digitaalisessa ympäristössä toimivaksi. Tänä syksynä yhteensä kymmenen ryhmää työstää digitaalisen markkinoinnin toimeksiantoja erilaisille toimijoille. Joukossa on yrityksiä huonekaluvalmistajista tilitoimistoon ja pitopalvelusta simulaatiosuunnitteluun. Joidenkin markkinointiviestinnän kohderyhmänä ovat muut yritykset, joidenkin tavalliset kuluttajat. Viestintää ja markkinointia tehdään aina ihmiseltä ihmiselle. B2B (business to business)- ja B2C (business to customer) -kirjainyhdistelmien sijaan pitäisikin aina puhua P2P- eli person to person -mallista. Opiskelijaryhmät edustavat montaa eri kansallisuutta Tänä syksynä mielenkiintoista on myös se, että digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän haasteiden parissa työskentelevät opiskelijaryhmät ovat kaikki monikulttuurisia. Monikulttuurinen ryhmätyöskentely on aitoa kulttuurivaihtoa. Lisäksi tämän kaltaisissa opintokokonaisuuksissa ulkomaalaiset opiskelijat pääsevät tutustumaan käytännöllisellä tavalla suomalaisiin yrityksiin ja niiden toimintatapoihin. Yhdessä luoduilla opintojaksoilla päästään mitä parhaimmalla tavalla yhdistämään ja jakamaan osaamista ja luomaan uusia ideoita kollegojen kesken. Kuten liiketalouden alalla moni opintojakso, myös digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median kurssit ovat useamman opettajan yhteistyössä suunnittelemia ja toteuttamia. Jokainen opettaja on asiantuntija omassa lohkossaan, koski se sitten markkinointia, viestintää, tietotekniikkaa tai juridiikkaa. Yhdessä luoduilla opintojaksoilla päästään kuitenkin mitä parhaimmalla tavalla yhdistämään ja jakamaan osaamista ja luomaan uusia ideoita kollegojen kesken. Teksti: Joanna Vihtonen, viestinnän lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu 14 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 14 12.8.2016 13:30:47

Palkanlaskennan harjoitteluun Palkanlaskennan sähköisen harjoitus­ materiaalin avulla voi joustavasti harjoitella erilaisia palkkahallinnon vuodenkiertoon liittyviä tapahtumia ja tilanteita. Harjoitusta on mahdollista tehdä eripituisina jaksoina halutun haastavuusasteen mukaan. Kaikkiin palkanlaskennan tapahtumiin anne­ taan malliratkaisut. Harjoitusmateriaali perustuu aidonoloisen taloushallinnon alan yrityksen toimintaan. Aineisto soveltuu palkanlaskennan taitojen harjoitteluun ja syventämiseen amk­ ja merkonomiopinnoissa sekä ammattitutkinnoissa. UUTUUS ILMESTYY SYYSKUUSSA Kirjanpidon harjoitteluun KIRJANPIDON SÄHKÖINEN TOSITEAINEISTO Kattavan harjoitusmateriaalin avulla voi harjoitella kirjanpito­ ja tilinpäätös­ taitoja käytännössä. Nyt aineiston koko vuoden ostolaskut sekä tiliotteet ovat saatavilla digitoituina eli konekielisinä. UUTUUS Aineistoa voi hyödyntää ammatti­ korkeakouluissa, toisella asteella ja näyttötutkinnoissa. ”Tarpeeksi pitkä (12 kk), jotta kirjan­ pidon tekemisestä saa oikean kuvan.” ”Opiskelijat innostuivat oikeista tosit­ teista ja todellisuutta simuloivasta tilan­ teesta!” DIGITOITU AINEISTO Edita Oppiminen • opettajapalvelu@edita.fi • puh. 020 450 010 • www.oppinet.fi Laaja-alainen oppimisen kumppani SKO_2_2016_Taitto_03.indd 15 12.8.2016 13:30:47

Pelilliset oppimisen ­apuvälineet O ppiminen online, digiosaaminen ja some ovat ympäristöä, jota on opettajille paljon tarjolla, mutta jonka käyttö ja osaaminen jakautuvat epätasaisesti. Täytyy innostua itse ja ottaa selvää. Toisille pelaaminen on aina ollut luontaista, toisille vierasta. Nyt ohjelmat ovat apuvälineitä, joilla opiskellaan, opitaan ja todetaan oppiminen. Ohjelma valitaan sen mukaan mitä halutaan tehdä. Opettaja tai opiskelija voi tehdä pienen testin. Ammatilliseen koulutukseen peruskoulusta tulevilla opiskelijoilla on jo kokemusta näistä, jolloin opettaja saa luovia myös opiskelijoiden parissa innon ja uutuudenviehätyksen lisäksi jo lähes kaikkitietävyyden maailmassa. Innokkaimmilta opettaja oppii itse ja saa tukea, mikä voi olla hieno hetki ryhmän kanssa työskennellessä. Uusia oppimiseen tarkoitettuja pelillisiä ohjelmia ja sovelluksia kannattaa kokeilla. Tietyn kynnyksen ylityksen jälkeen oppii niistä jonkun ja voi tulla halu löytää enemmänkin. Muutaman maksuttoman ohjelman kautta voi päästä alkuun – esimerkiksi Kahoot on sellainen. Ohjelmaan pääsee kahoot. it-osoitteessa. Opettaja tai testin tehnyt opiskelija voi syöttää peliin kysymyksiä, jotka tulevat pelaajalle näkyviin yksitellen. Pelissä oppija valitsee omalla laitteellaan, esimerkiksi älypuhelimellaan, väitteen mukaan värikoodin, joka on hänen mielestään oikea vaihtoehto. Vaihtoehtoja Pelillisyys voi tuoda oppimiseen parhaimmillaan motivaatiota, elämyksellisyyttä ja miellyttävyyttä. Kyselyitä on mukava tehdä sivustolle ja pelejä on mukava käyttää, ainakin tuntien höysteenä. Teksti: Pirjo Wiksten Kuvakaappaus: kirjottajan ­opetusmateriaalista on enintään neljä. Tehtäviin on mahdollista liittää kuvien lisäksi myös videoita. Kysymys on näkyvillä koko vastausajan, ja ohjelma kokoaa tuloksen heti, kun kaikki osallistujat ovat vastanneet. Tällöin kaikki näkevät tulokset koko ajan ja mielenkiinto säilyy. Kyselyn tulokset voidaan tallentaa taulukkoon mahdollista analysointia varten. 16 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 16 12.8.2016 13:30:48

Quizlet on ohjelma vieraiden kielten sanaston opiskeluun. Opettaja syöttää tehtävään sanatai ilmausparit molemmilla kielillä ja opiskelija voi valita kuusi erilaista tapaa käydä läpi listoja. Sanaston syöttäminen tehtävään on nopeaa ja vaivatonta. Myös opiskelijat voivat tehdä itselleen sanaston kohdekielellä ja lähtökielellä, jolloin jokaiselle oppijalle tulee oma sanastonsa. Ohjelma luo kortteja, joiden avulla voi oppia, ja lausuu sanat ääneen. Opiskelija voi harjoitella sanastoa tabletilla, kännykällä ja tietokoneella Socrative on palvelu, jonka avulla voi luoda erilaisia kyselyitä, testejä, vaihtoehtoja ja kilpailuja. Vastaaminen onnistuu millä tahansa internetiin kytketyllä laitteella. Valmiilla kysymyksillä saa raportit ryhmänä opiskelijakohtaisesti. Testejä voi tehdä valmiiksi ja muokata. Mahdollisia ovat myös avokysymykset, vaihtoehtokysymykset oikein/väärin ja monivalintatehtävät. Metodia perustuu kyselemällä oppimiseen. Kotimainen Metodia kehittyy koko ajan. Idea on yksinkertainen. Opettaja luo session, antaa ohjeet ja valitsee luotavien kysymysten määrän, avaa kysymystilan ja opiskelijat tuottavat jonkin aikaa (esim 20-30 minuuttia) kysymyksiä. Sitten opettaja avaa vastaustilan ja opiskelijat saavat muiden laatimat kysymykset vastatakseen. Muumio selätti Kahootin H eräsin yöllä. Olin luvannut tehdä esittelyn kollegoille pikku peliohjelmasta nimeltä Kahoot, johon itse sain opastusta asiantuntijalta 15 minuuttia. Homma ei vaikuttanut ylivoimaisen vaikealta. Menin ohjelmaan ja aloitin. Jumituin. Kun jumitun, hermostun. Kun hermostun, suutun, kun suutun, pistän koneen kiinni ja syytän ulkopuolisia. Olin luullut olevani reipas ja fiksu. Kun kuitenkaan ei ole diginatiivi, niin ei ole. Kahoot oli pudottanut minut pihalle. Pyörin enkä saanut unta. Mietin kaikkea muutakin, ja yritin saada itseni vakuuttuneeksi, että kaikki on hyvin. Ilman Kahootiakin, minä olen minä, vaikka olisin vain liitutauluopettaja. Mikä on Kahoot? Katso googlesta. Ai tämä, täällä on ohjeet. Suomeksi. Pedanet, Joensuu. - Ei sinne varmaan pääse, kun ei ole Joensuussa, sanoin minä. Nousin ja puin, kaikesta huolimatta. Katsoin Kahootit mobiilista. Ai tänne pääseekin. No se siitä. Lähdin töihin. Menin tunnille. Ilmoitin jo tunnin alussa, että tässä on vain tylsät PowerPointit ja sitten saatte tylsät kysymykset, joihin vastaatte. Ja palautatte paperit. Arvioin sitten. Ja oletteko te käyttäneet Kahootia? Olemme, he sanoivat. Usein. Kysyin osaatteko, tietenkin, he sanoivat. Opettakaa minullekin. ? Aamulla olin poikki. Puolikuollut. Masentunut. Umpiväsynyt. Toivoton. Tunsin itseni muumioksi. Ajattelin jäädä mökkiin meren rannalle, kunnes muumioidun oikeasti kokonaan. Jaloista päähän. Sanoin kuitenkin ääneen Kahoot. Siis mikä? No Kahoot. Se on sellainen pelillinen ohjelma, jolla tehdään kivoja testejä. En osaa. Ohjeet ovat vain englanniksi, enkä ymmärrä kaikkea. Jos en ymmärrä, kierrän ja pyörrän ja lopetan kesken. Pysyisin poissa töistä sen päivän, jolloin minun pitäisi ykskaks olla asiantuntija. Minä olen kipeä ja sairas ja kyllästynyt ja sitä paitsi minulla on osa-aikaeläkevapaa ja pyykitkin ovat pesemättä ja minua ei voi pakottaa. Osasin kirjautua Kahootiin ja joensuulaisten ohjeisiin pääsin ilman kirjautumista. Oman kurssini aineistoa on päässäni tarpeeksi ilman kirjoja ja nettiä. Pidin konetta auki ja opiskelijat näkivät, että tein seuraavan kurssin tehtäviä heille - tai ainakin yritin. Paina tuosta. Tee uusi kysymys. Tallenna. Ohjeita tuli sopivaan tahtiin. Näin tämän pitää mennä. Nopeat auttavat hitaita, ja mummotkin pysyvät perässä. Testi tuli valmiiksi ja he halusivat tietenkin pelata. Yksi sai täydet pisteet. Kuka oppi mitä? Minä. Kehuin heitä: olette ihania, kiitos. Teksti: Pirjo Wiksten 17 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 17 12.8.2016 13:30:48

Matkailija etsii ensin verkosta Fakta DIVE: Saimaan alueen digitaalinen ja verkostoitunut luontomatkailu -hanke. Hankkeessa hyödynnetään Saimaa AMK:n kansainvälisiä verkostoja alueen matkailuyrittäjien digitaalisten palvelujen ja –markkinoinnin tueksi. Puhdas vesi, tila ja hyvät palvelut ovat kansainvälisille matkailijoille entistä tärkeämmässä roolissa. 18 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 18 12.8.2016 13:30:49

D igitaalisuus on mullistanut matkailutoimialan. Vaikka itse matka vaatii edelleenkin fyysisen siirtymisen, majoittumisen, syömisen ja kokemisen, kaikki muu matkan ympärillä on muuttunut. Asiakkaan polku matkan haaveilusta, suunnittelusta, ostosta aina kokemusten jakamiseen saakka on digitalisoitunut. Tämä on edellyttänyt ja edellyttää edelleen matkailutoimialalta ketterää kehitystä ja digitaalisuuden eri mahdollisuuksien hyödyntämistä. Älypuhelimien ja sosiaalisen median yleistymisen myötä matkailijat jakavat kokemuksiaan entistä ahkerammin sekä matkan aikana että sen jälkeen. Digitaalisuus on muuttanut etenkin kansainvälisen matkailun suunnitteluvaihetta. Googlen oman tutkimuksen mukaan keskimääräinen matkailija suunnittelee tulevaa matkaansa 9,5 eri istunnossa ja vierailee keskimäärin 22 eri sivustolla ennen kuin ostaa matkan. Matkailutoimialalla toimivan yrityksen tai yhteisön on kyettävä löytämään ne digitaaliset kohtaamispisteet, joissa he voivat vaikuttaa matkaa suunnittelevan asiakkaan ostopäätöksiin. Tämä edellyttää tarkkaa pohdintaa ja rajallisten voimavarojen suuntaamista niihin kanaviin, joihin voi vaikuttaa. Ja koska digitaaliset palvelut, kanavat ja mahdollisuudet muuttuvat hyvin nopeassa tahdissa, pitää yritysten optimoida valintojaan säännöllisesti. Toinen merkittävä muutos on kokemusten jakaminen. Älypuhelimien ja sosiaalisen median yleistymisen myötä matkailijat jakavat kokemuksiaan entistä ahkerammin sekä matkan aikana että sen jälkeen. Näillä jaetuilla kokemuksilla on suuri arvo paitsi matkailijan lähipiirille myös suuremmalle digitaaliselle yleisölle. Hienot kuvat ja videot sekä kommentit eri paikoista jättävät digitaalisen jalanjäljen, joka vaikuttaa matkasta haaveilevaan tai vaihtoehtoja vertailevaan. Tämä muutos on ollut erityisen mer- Käyttäjien jakamien kuvien ja videoiden rooli korostuu etenkin matkailun haaveilu- ja suunnitteluvaiheessa. kittävä majoitusbisneksessä. Muiden käyttäjien kokemukset ja arviot ohjaavat uusia asiakkaita valitsemaan hotellinsa niiden joukosta, joita muut kehuvat. Sama toimintamalli on siirtynyt nyt myös matkakohteiden, nähtävyyksien ja palvelujen valintaan. Oman ja etenkin ansaitun digitaalisen jalanjäljen merkitys kasvaa. Digitaalisuuden aiheuttama muu- Asiakkaan polku matkan haaveilusta, suunnittelusta, ostosta aina kokemusten jakamiseen saakka on digitalisoitunut. tos tarjoaa matkailutoimialalle täysin uudenlaisia mahdollisuuksia. Etenkin kansainvälisen matkailijan saavuttaminen digitaalisesti on erittäin kustannustehokasta, kun tietää, ketä tavoittelee ja osaa hyödyntää oikeat kanavat. Tätä osaamista muun muassa Saimaan AMK pyrkii Dive-hankeen avulla tarjoamaan matkailuyrityksille. Teksti: Sami Lanu, digitaalisen markkinoinin lehtori, Saimaan AMK Kuvat: gosaimaa.com/ Mikko ­Nikkinen 19 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 19 12.8.2016 13:30:52

Kaupan digimurros ei poista ihmisen tarvetta Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas ­talouskasvu • Heikko ostovoimakehitys • Kuluttajien alhainen luottamus 20.4.2016 S Kilpailun ­lisääntyminen • Kansainvälinen ­kilpailu • Uudet toimijat • Hintavetoisuus & ­tehokkuusvaade Sääntelyn purku Digitalisaatio • Aukiolojen vapautuminen • Muutokset kaavoitusta koskevassa sääntelyssä? • Kuluttajakäyttäyty­ misen muuttuminen • Uudet liiketoimintamallit Karlos Kotkas / SOK -ryhmän kehityspäällikkö Kar- vuilta. 2000-luvun digiaalto edustaa los Kotkas puhui SKO-päivillä digitaalisuuden toista tulemista. Kotsiitä, miten digimurros vaikut- kaksen mukaan digitaalisuudessa on taa kauppaan ja miten kaupan alan nyt kyse informaatiosta ja sen hyöpitäisi hyödyntää digin tuomia mah- dyntämisestä. dollisuuksia. Kotkas jakaa digitalisaation kol”Minkä nuorena oppii, se voi van- meen toisiinsa limittyviin asioihin. hana estää menestymästä”, Kotkas totesi hymynkare suupielessä. Tällä hetkellä big data on Kotkaksen mukaan digi on vähän kuin muumimuki. Kaikki tällä hetkellä kaupan keskeisin keräävät, mutta harva käyttää. muutosvoima, ja johtaa itse asiassa alan suurimpaan murrokseen ikinä. Sen lisäksi alaan vaikuttavat Ensimmäisen Kotkas nimeää big datällä hetkellä hidas talouskasvu, li- taksi, joka pelkistetysti tarkoittaa kesääntynyt ja edelleen lisääntyvä kil- rätyn datan hyödyntämistä. pailu sekä sääntelyn puute. ”Tällä hetkellä big data on vähän Kotkas kehui ja kannusti kauppaa kuin muumimuki. Kaikki keräävät, digitalisaation haltuunotossa, sillä mutta harva käyttää.” ”vain pankki- ja rahoitussektori ovat ”Digitaalisuus on muutakin kuin tehneet sen paremmin kuin me.” keräämistä. Se on datan syöttämistä, käsittelemistä, siirtämistä, tallenData ja sen hyödyntäminen tamista ja esittämistä binäärisessä Digitalisaatio ei ole mikään uusi ja sähköisessä muodossa. Toisin sajuttu, se itse asiassa alkoi jo 60-70-lu- noen datan hyödyntämistä.” Asiakkaan ymmärtäminen Kotkas nostaa avainkysymykseksi sen, miten kauppa onnistuu luomaan lisääntyvän datan avulla parempaa ymmärrystä asiakkaan tarpeista ja odotuksista. Haasteena on se, miten eri datalähteiden tiedot yhdistetään asiakkaaksi ja miten sitä kuvaa osataan hyödyntää. ”Digitaalisuus on muuttanut asiakaspolun. Haasteina ovat asiakkaiden käyttämien eri kanavien haltuunotto, asiakasymmärrys ja personalisoiminen. Datan ansiosta kaupalla on käytössään entistä enemmän kosketuspisteitä ja vuorovaikutuskanavia asiakkaaseen.” Verkko vs. kivijalka Kotkas uskoo, että mobiili nousee asiakkaan ensisijaiseksi asiointivälineeksi myös kaupan alalla. Jo nyt luvut osoittavat, kuinka iso osa kaupan digitalisoitumista verkko on. 20 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 20 12.8.2016 13:30:52

Silti Kotkas uskoo myös kivijalkakauppoihin. ”Asiaa voi miettiä esimerkiksi vertailemalla kivijalkakaupan ja nettikaupan tuotevalikoimia, ja toisaalta henkilökohtaista palvelua, fit and feel –tunnetta, jolla viitataan sovittamiseen ja oikean tuotteen löytämiseen.” Digitaaliset palvelut asettavat uusia vaatimuksia prosesseille, mutta mahdollistavat myös arvoketjun tehostamisen. Esimerkkinä Kotkas esittelee S-ryhmän ABC-mobiilitankkauksen, jossa digitaalisuus mahdollistaa muun muassa tunnistautumisen, kulutuksen seurannan, kuittauksen, bonuksen keräämisen, navigoinnin ja palautteen annon. ”Käytännössä asiakkaan täytyy tässä nostaa bensaletku ja palauttaa se.” Valmentajat ja analyytikot Kotkas muistuttaa, että kaupan digitalisoitumiseen kuuluu olellisesti myös hyvä johtaminen ja pohtii, miten digiajan työtä pitäisi johtaa. ”Digiaika vaatii jatkuvaa uudistumista ja elämysten tuottamista. Esimiesten pitää olla valmentajia, jotka auttavat kaikkia onnistumaan siinä. Se vaatii ketteryyden ja jatkuvuuden yhteensovittamista, mikä tarkoittaa samalla toisaalta nopeaa uudistumista ja toisaalta toiminnan jatkuvuutta, kokeilevaa kehittämistä, jossa tunnistetaan haasteet ja mahdollisuudet. Digiaika vaatii sprinttejä ja entistä tehokkaampaa kokemusten hyödyntämistä.” Digi ei muuta ihmisten tarvetta. Kotkaksen mukaan roolit muuttuvat, mutta ihminen pysyy. ”Tulevaisuuden kauppa tarvitsee teknologisteja, valmentajia, analyytikkoja ja brändilähettiläitä. Teknologia on tärkeää, mutta ratkaisevaa on, miten teknologia palvelee ihmistä.” Teksti: Katja Remsu Kuvat: Karlos Kotkaksen luentomateriaali Paperi vai digi? N uohooja kävi. Hänelle ei kelvannut tabloid-kokoinen Hesari enää tuhkaluukkujen tyhjennykseen. Se on liian pieni. Vielä pienempi samaan tarkoitukseen on älypuhelin. Kännykkää ei voi kääntää hormista poistetun tuhkan ympärille. Muuten pienuus lukulaitteessa on usein etu. Menee taskuun, mahtuu reppuun, avaa ovet maailmaan, pelimaailmaan ja opiskeluun. Päivän sana on digitaalisuus opetuksessa. Seitsemänvuotias yrittää saada peliä asennettua, aikuinen ei vaivaudu auttamaan. Pelaamalla oppii. Käyttäjä pystyy liittämään valmiisiin tai itse luotuihin sivupohjiin videoita, ääntä, kuvia, tekstiä, sanotaan jossain digioppimateriaaleista kertovassa tutkimuksessa. Tieto tulee kokemuksesta, video kuvataan, teksti luodaan…kuulostaa hienolta. Kaikki saadaan kerralla, mutta onko se vain kertakäyttöön? Mistä oppii ja mitä oppii, se on varmaan tärkeämpää kuin tieteen tekeminen, oppiminen prosessina. Minun on turha miettiä, mitä nuori odottaa ja ajattelee. Vanhemmalla ihmisellä on kuvitelma. Sen mukaan uusi tieto on tärkeää, sillä sen avulla ymmärtää maailmasta enemmän. Osaa selittää ilmiöitä. Saa iloa, kun huomaa, että ymmärtää jotain uutta, jonka joku muu on kehittänyt, keksinyt tai löytänyt. Saa iloa, kun huomaa, että ymmärtää jotain uutta, jonka joku muu on kehittänyt, keksinyt tai löytänyt. Kirja, paperille painettu, avattava, selailtava ja luettava on jotain todellista. Se ei häviä kuin maatumalla tai palamalla, ja sitä ennen se on voinut muuttua toisiksi kirjoiksi, pakkauksiksi tai sanomalehdeksi. Onko ajatus naurettava, jos uskoo näytöltä hetken kulkevaan kuvaan tai tekstiin, tehtyyn testiin, googlattuun murokakkureseptiin… Kesälomalla ei niin hirveästi tarvitse edes etsiä jotain tietoa omista tieteen ja tiedon aloista, jota sitten syksyllä voisi annostella tuleville liiketalouden ammattilaisille. Nyt on rauha ja ikkunasta näkyy saarnipuu. Jokaista lehtitilausta seuraa mahdollisuus lukea digilehteä. Jokaista ajankohtaista TV-ohjelmaa seuraa kehotus jatkaa nettisivuilla uutisten jatkuvaa virtaa. Jokaista lehtitilausta seuraa mahdollisuus lukea digilehteä. Jokaista ajankohtaista TV-ohjelmaa seuraa kehotus jatkaa nettisivuilla uutisten jatkuvaa virtaa, jotta ei pääsisi pois todellisuudesta. Kun itse saan lehden käteeni, istun ja luen sitä tai luen sen. Olen alkanut oikein keskittyä. Koen sen edelleen oikeutettuna. Minun pitää sitten vaan muistaa mennä lehden digisivuille, koska niiden lukuoikeus jotenkin sisältyy hintaan. Onhan se ihanaa, että jos maanantain lehti puuttuu, sen saa kuitenkin selailtua näytöltä. Todellisen syvällisemmän oppimisen raja on edelleen hämärä. Lehdestä luettu unohtuu, jos ei samaa tallenna netistä johonkin muistiin. Muistit rapistuvat, katoavat, tekniikka muuttuu. Keväällä työhuoneen siivouksessa meni paljon koottua tietoa paperilla keräyspaperilaatikkoon, mutta niin meni koneen muististakin klik klik. Silloin vasta saa oivalluksen ilon, kun tieteessä tulee sellainen uusi löytö omalta alalta, että se kumoaa itse oletetut vanhat absoluuttiset totuudet, joita ei siis ole. Teksti: Pirjo Wiksten 21 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 21 12.8.2016 13:30:52

Yrityskylä – Maailman paras koulutusinnovaatio M aailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu Yrityskylä on kehitetty Suomessa. Yrityskylä on peruskoulun kuudesja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Toiminnan takana on Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Kuudesluokkalaisten Yrityskylä koostuu opettajien koulutuksesta, kymmenestä oppitunnista sekä vierailusta Yrityskylä-oppimisympäristöön. Se on koululaisten oma pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Uuteen opetussuunnitelmaan perustuvassa yläkoululaisten Yrityskylässä nuoret oppivat muun muassa taloudesta, työelämästä ja näitä läpileikkaavista teemoista globaalissa maailmassa. Oppimisympäristö on nuorten johtama maailma, jossa yhdeksäsluokkalaiset johtavat tiimeinä yritystä maailmantalouden pyörteissä. AMK-opiskelijat yrityskyläohjaajina Itä-Suomen yrityskylässä ohjaajina ovat toimineet Savonia-ammattikorkeakoulun yTiimin opiskelijat. yTiimi on opiskelijoille suunnattu vaihtoehtoinen, yrittäjyyttä painottava tapa suorittaa ammattiopintoja. Monialainen yTiimi yhdistää liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan, terveysalan, tekniikan ja kulttuurialan yrittäjähenkiset opiskelijat. Savonian yTiimin opiskelija Krista Korkala toimi työntekijöiden koordinaattorina Yrityskylässä. Korkala rekrytoi ja informoi ohjauspäivistä Savonian ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijoita ja yTiimiläisiä. Hän oli myös itse mukana ohjaamassa kuudesluokkalaisia. ”Oppilaat olivat mielestäni positiivisia, innokkaita ja eläytyväisiä tämän kaltaisessa oppimisympäristössä.” 22 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 22 12.8.2016 13:30:53

Kuopion Yrityskylä – täynnä nuorta energiaa S avonian yhteistyö Kuopion Yrityskylän kanssa alkoi yTiimin voimin. Viime lukuvuonna ensimmäistä kertaa ohjaajina olivat kaikki 1. vuoden liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijat eli yli 200 tulevaa tradenomia ja restonomia. Yrittäjyydessä tarvitaan rutkasti rohkeutta, ahkeruutta ja uskoa omaan ideaansa. Ammattikorkeakouluopiskelijat omalla esimerkillään innostavat ja kannustavat koululaisia yrittäjämäiseen toimintaan ja vahvistavat heidän taloudellista ymmärrystään. Yrityskylässä Savonian opiskelijat saavat luontevan yhteyden alueen yrityksiin heti opintojensa alussa. He myös tutustuvat koululaisiin, kenties tuleviin yrittäjiin. Yrittäjyydessä tarvitaan rutkasti rohkeutta, ahkeruutta ja uskoa omaan ideaansa, Kaija Sääski sanoo. Krista Korkala sanoo, että kuudesluokkalaiset olivat positiivisia, innokkaita ja eläytyväisiä tämän kaltaisessa oppimisympäristössä. Korkala sai myös itse koulutusta Yrityskylästä. Hän oppi työntekijöiden rekrytointia, ja sitä, kuinka tärkeitä hyvät työntekijät ovat. ”Yrityskylä on mielestäni hyvä työelämään valmentava, ensikosketuksen antavaa oppimisympäristö. Nuoret olivat suurimmaksi osaksi kiinnostuneita työstään kylässä, en sanoisi vielä niinkään, että he olisivat olleet kiinnostuneita taloudesta tai liike-elämästä itsessään.” Yrityskylä tavoittaa yli 70 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista. Yrityskylät sijaitsevat Espoossa, Helsinki-Vantaalla, Kaakkois-Suomessa, Itä-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Teksti: Jouni Vornanen Kuva: Krista Korkala Kuudesluokkalaisten tietämys talousasioista parani lähes 20 prosentilla Yrityskylä-opintojen aikana vakuuttaa Vaasan yliopiston Suomen Akatemian rahoittama tutkimus. Oppilaiden kiinnostus säästämiseen kasvoi, ja he kokivat oppivansa oman talouden hoitamista ja saavansa hyödyllisiä taitoja työelämään. Savonia on yksi Yrityskylän pääyhteistyökumppaneista. Meillä on siellä oma yritys: Savonia-ammattikorkeakoulu oy, jossa koululaiset voivat toimia päivän rehtorina, opettajana, bisness-asiantuntijana tai korkeakouluopiskelijana. Teksti: Kaija Sääski, koulutus­vastuujohtaja, Savonia-ammatti­korkeakoulu Kuva: Päivi Eskelinen 23 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 23 12.8.2016 13:30:54

Työssäoppimisen lisääminen h T yössäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Lain mukaan työssäoppimista on oltava ammatillisissa opinnoissa vähintään 30 osaamispistettä. Tulevaisuuden suuntauksena on koulutuksen ja opetuksen siirtäminen yhä enemmän työpaikoille. Tavoitteena on työhön ja ammattiin kasvaminen sekä työelämän edellyttämien valmiuksien oppiminen. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjaaminen vaatii opettajilta uudenlaisia ohjaamis- ja arviointitapoja sekä verkostoitumista. Lappeenrannassa Saimaan ammattiopisto Sampossa liiketalouden talouspalvelujen ja toimistoalan opiskelijoilla on kolme kahdeksan viikon työssäoppimisjaksoa: yksi jokaisena opiskeluvuotena. Näistä kertyy yhteensä 35 osaamispistettä. Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalalla on kaksi ryhmää, joista toisella ryhmällä on työssäoppimista enemmän, yhteensä noin 60 osaamispistettä. Lehtori Arja Savolainen opettaa Sampossa talous- ja toimistopalveluita ja ohjaa oman suuntautumisalan opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja. Opiskelijat etsivät pääasiassa itse työssäoppimispaikkansa. Kahdeksan viikon työssäoppimisjakson aikana opettaja käy työpaikalla yleensä jakson alussa ja lopussa. Opiskelijat tekevät työpaikoilla ammattiosaamisen näyttöjä, joiden arvioinneista keskustellaan jakson lopussa yhdessä. Sampossa työssä ohjaavilla opettajilla on työpaikoilla yleensä 12-16 ohjattavaa. Osa opiskelijoista saattaa tehdä työssäoppimisen muualla Suomessa tai ulkomailla, jolloin ohjaus tapahtuu etänä. Savolaisen mielestä työssäoppimista on sopivasti. Ohjauskäynnit työpaikoilla tuovat mukavaa vaihtelua opettamiseen, ja opettaja pääsee verkostoitumaan alan yritysten kanssa. Arja Savolainen ohjasi Jatta Haikon työssäoppimista keväällä 2016 Saimaan talous ja tieto Oy:ssä Saitassa. Haiko valmistui merkonomiksi työssäoppimisjakson lopulla ja sai kesätyöpaikan Saitasta, mitä hän piti työssäoppimisen suurimpana hyötynä. Haiko mainitsi työssäoppimisen hyviksi puoliksi työkokemuksen, itsevarmuuden lisääntymisen ja sen, että pääsee soveltamaan käytännössä koulussa opittuja asioita. Haikon mielestä työssäoppimista on opinnoissa sopivasti, mutta työpaikkojen löytäminen voi olla hankalaa. Sekä opettajan että opiskelijan mielestä teorian opettamisen paikka on koulussa, eikä varsinaista opetusta tarvitse viedä enempää työpaikoille. Jos jollakin opiskelijalla on jo työpaikka, oppimista ja näyttöjä on mahdollista siirtää enemmän työpai- 24 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 24 12.8.2016 13:30:56

n haastaa kaikki osapuolet kalle. Savolaisen ja Haikon mielestä ohjausta työpaikoilla saa yleensä riit- tävästi ja koulussa opittua asiaa pääsee hyvin soveltamaan käytäntöön. Saimaan talous ja tieto Oy Saitassa on joka vuosi useita työssäoppijoita, työharjoittelijoita ja työkokeilijoita. Ostoreskontran palvelupäällikkö Sirpa Ojansuun mukaan työssäoppimiset ovat yleensä sujuneet hyvin, ja opiskelijoista on ollut apua työtehtävien hoitamisessa. Työssäoppijat perehdytetään jakson alussa ja yleensä heille annettavat työtehtävät ovat selkeitä harjoitteluun sopivia ko- konaisuuksia, joissa ammattiosaamisen näytöt saa hyvin tehtyä. Jos työssäoppimisen määrää ammatillisessa koulutuksessa vielä lisätään, haasteena voi olla sopivien työssäoppimispaikkojen löytäminen. Työssäoppimisessa on tärkeää, että opetussuunnitelmat ja ammattiosaamisen näytöt käydään kaikkien osapuolten kanssa läpi ja sitoudutaan sovittuihin tavoitteisiin. Teksti: Saara Heikkonen Kuvat: Saara Heikkonen Marjut Ojanperä-Larkasta vähittäiskaupan vuoden työpaikkaohjaaja Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus, Kaupan liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Helsingin Kauppiaitten yhdistys ry. valitsivat Marjut Ojanperä-Larkan Tokmannilta vähittäiskaupan vuoden työpaikkaohjaajaksi. Kyseessä on vuosittain järjestettävä kilpailu, jonka avulla työpaikkaohjaamisen tärkeyttä halutaan korostaa. Mitä valinta vuoden työpaikka­ ohjaajaksi merkitsee sinulle? Se merkitsee ennen kaikkea sitä, että työpaikkaohjaajan tärkeä rooli saa huomiota laajasti ja näkyvästi. Toivon, että tämä herättää myös muissa työnantajissa ja työpaikkaohjaajissa halun kehittyä ja sitoutua. Olen hieman hämmentynyt, kun teen vain työtäni, mutta samalla olen erittäin kiitollinen valinnasta. Mitä työpaikka hyötyy työpaikkaohjaamisesta? Työpaikkaohjaajan merkitys korostuu varsinkin siinä vaiheessa, kun ohjattava alkaa tuottaa työpaikalle, eli alkaa toimia itsenäisesti työssään. Motivaatio kasvaa oppimisen muka- na, samoin asioiden kriittinen analysointi. Silloin esimerkiksi työtavat tehostuvat ja uusiakin vaihtoehtoja työn tekemiseen ja työpaikan kehittämiseksi huomataan. Tämä kyseenalaistaminen antaa työpaikalle uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseen. Mitä työpaikalla tulee huomioida työpaikkaohjaamisessa? Kaikki alkaa perehdyttämisestä. Alkukartoituksella selvitetään osaamisen ja kokemuksen taso ja samalla esitellään työpaikan perussäännöt ja toimintatavat sekä eri tehtävät työpaikalla. Ohjattava tekee työtä ja häntä ohjataan ja neuvotaan, sillä tekemällä oppii parhaiten. Oppimista tapahtuu vähitellen, mutta haastetta täytyy olla koko ajan siten, että ohjattavan motivaatio pysyy yllä. Miten kannustaisit uusia työpaikkaohjaajia?   Reippaasti vaan ohjaamaan, neuvomaan ja tukemaan uusia työntekijöitä sekä erilaisia opiskelijoita, se on mielenkiintoista työtä! Työpaikkaohjaajalta vaaditaan malttia, jämäkkyyttä ja varmuutta, mutta työpaikkaohjaajana kehittyy itse koko ajan. Työyhteisön mukaan saaminen kehittää työpaikan yhteishenkeä ja toimintaa, joka näkyy myös suoraan kustannuspaikan ja yrityksen tuloksessa. Vähittäiskaupan vuoden 2016 työpaikkaohjaajakilpailu alkaa joulukuussa 2016. Lisätietoja http:// www.kaupankoulutuksenkehittämiskeskus.fi Teksti: Tarja Mykrä, Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus 25 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 25 12.8.2016 13:30:58

Videoiden hyödyntäminen työssäoppimisen dokumentoinnissa O ppimisen siirtyminen yhä enemmän aitoihin työympäristöihin aiheuttaa haasteita opiskelijan työssäoppimisen ohjaukseen sekä opiskelijan ja ohjaajan kommunikointiin ja arviointiin. Videoiden hyödyntäminen työssäoppimisen eri vaiheissa vo tuoda tarvittavaa lisäresurssia työssäoppijan ohjaukseen: tehtävien antamiseen ja niiden suorittamiseen, arviointiin ja näyttömateriaaliksi. Työssäoppimisen tarkoitus on opetella aitoja työtehtäviä aidoissa ympäristöissä. Työpaikat ovat kuitenkin hyvin erilaisia, ja työpaikkaohjaajien koulutus vaihtelee suuresti. Yksi tapa yhdenmukaistaa työssäoppimisen aikana tehtäviä ja opittavia asioita voisi olla erilaiset viikkotehtävät, joita opiskelijat voisivat opetella ja videoida työssäoppimisjakson aikana. Myös palaute ja itsearviointi voidaan antaa videon välityksellä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen hanke, Oppimobiili, paneutui videodokumentoinnista saatavaan hyötyyn työssäoppimisen aikana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää sähköisiin ratkaisuihin perustuvia välineitä ja toimintamalleja työssäoppimisen ohjaukseen sekä opiskelijan työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, lisätä sähköisissä oppimisympäristöissä tapahtuvia oppimismahdollisuuksia, hyödyntää opiskelijoiden omia laitteita sähköisessä viestinnässä sekä luoda uusia välineitä ja keinoja erityisopiskelijoiden ja erilaisissa tilanteissa olevien opiskelijoiden ohjaamiseen työssäoppimisen aikana. Videoiden ja muun sähköisen materiaalin hyödyntämistä työssäoppimisessa on tutkittu monissa pilottihankkeissa. Niistä käy ilmi, että parhaiten sähköiset tallenteet, videot, vlogit ja sähköiset oppimispäiväkir- jat soveltuvat viikkotehtävien jakamiseen, työprosessien kuvaamiseen, itsearviointiin ja –reflektointiin. Opetushallitus rahoitti vuonna 2013-2014 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogisen oppimisympäristön kehittäminen -hanketta (ToPo), jonka tarkoituksena oli perehtyä opettajien ja opiskelijaryhmien aidoissa työssäoppimistilanteissa testaamiin, tietoteknologiaa ja mobiililaitteita monipuolisesti hyödyntäviin pedagogisiin menetelmiin ja käytänteisiin. Lähtökohtana oli ajatus, että työssäoppimista on pystyttävä ohjaamaan jatkuvasti, jotta päästään haluttuihin tuloksiin. Tietotekniikkaa käyttäen pedagogiikka, oppimisprosessi ja sen ohjaus sekä reflektio saadaan mukaan työssäoppimiseen. ToPo –hankkeessa kehitettiin työssäoppimisen ohjaukseen ns. Mobiilihansikas, joka on käytännön ohje siihen, mihin eri työssäoppimisen prosesseihin tietotekniikkaa ja videointia voidaan hyödyntää. Tietotekniikka ja videot tukevat sekä työssäoppijaa, työpaikkaohjaajaa että koulun työssäoppimisen ohjaajaa koko oppimisprosessin aikana. Näin oppilaitokset pystyvät tarjoamaan opiskelijoille samat mahdollisuudet opetella asioita aidoissa oppimisympäristöissä. Myös työssäoppimisen arviointi yhdenmukaistuu ja helpottuu, kun arvioijat saavat oikeasti nähdä mitä ja miten työpaikalla on eri työtehtäviä harjoiteltu. Teksti: Satu Uronen Lähteet: https://sites.google.com/site/tyossaoppimistaohjaamaan/home https://sites.google.com/site/tyossaoppimistaohjaamaan/opettajienhankepilotit http://topopeda.blogspot.fi/2014/11/ blogi-oppimisen-dokumentoinnissaja.html 26 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 26 12.8.2016 13:30:58

Videoiden tuomat mahdollisuudet ammatilliseen opetukseen Ammatillinen koulutus on siirtymässä yhä enenevässä määrin aitoihin työympäristöihin, ja perinteisen luokkaopetuksen on pienentynyt ja pienenee kokoajan. Kehitys on kulkemassa vääjäämättä monikanavaiseen opetusmalliin, ja sen vuoksi sekä opiskelijat että opettajat tarvitsevat uusia väyliä kommunikointiin, tehtävien suorittamiseen, arviointiin ja ohjaukseen. Koska useimmat nuoret liikkuvat pelien ja videoiden maailmassa luontevasti, on heidät myös helppo motivoida videoiden käyttämiseen oppimistilanteissa. Sen lisäksi internet tarjoaa lukemattomia ilmaisia kanavia ja sovelluksia videoiden editoimiseen ja jakamiseen. J os mietitään ammatillisen koulutuksen eri tutkinnon osia ja isoja kokonaisuuksia mitä niissä käydään läpi, on mielenkiintoista oppia asioita tekemällä niihin liittyviä harjoituksia eri menetelmillä. Otetaan esimerkiksi markkinointiviestintä. Kun harjoitellaan yrityksen markkinointiviestintää, voidaan yritykselle tehdä esimerkiksi TV-mainoksen käsikirjoitus. Erilaisia asiakaspalvelutilanteita voidaan käydä läpi videoimalla kohtauksia, tai tuote-esittelyitä voidaan harjoitella videoiden avulla ja reflektoida niitä yhdessä opettajan johdolla. Opetushallituksen Hyvät käytänteet –sivustolta löytyy Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kehittämä menetelmä Video kynänä – video oppimisen välineenä -hanke, jossa tavoitteena on ollut miettiä erilaisia tapoja videoinnin hyödyntämiseen sekä antaa käytännönläheisiä vinkkejä erilaisten videoprojektien toteuttamiseen. Oppimisvideon tekoprosessi pähkinänkuoressa: 1. Päätä – onko kyseessä ryhmä- vai yksilötyö? Mikä on videon tavoite? Muistakaa kuvaus- ja julkaisulupa. 2. Harjoittele – opetelkaa kuvattava asia etukäteen huolella, miettikää prosessin eri vaiheet. Näin opittavaa asiaa tulee käsiteltyä prosessin eri vaiheissa eri näkökulmista! 3. Käsikirjoita – suunnitelkaa videon käyttötarkoitus, tyyli ja työvaiheet. Huom! Aina videon ei tarvitse olla editoitu. 4. Kuvaa – kerätkää oppimisvideon materiaali videokuvaamalla käsikirjoituksen mukaan. Materiaalia saa olla runsaasti. 5. Editoi – editoikaa video jollain editointiohjelmalla, tabletilla tai omalla puhelimella. Muistakaa tekijätiedot. Editointia ei tarvita, jos video on nk. kertakäyttövideo esimerkiksi arviointia varten. 6. Julkaise – julkaiskaa video mediapalvelimelle: esimerkiksi koulun omaan tai suljetulle ryhmälle tarkoitettuun sosiaalisen median palveluun, kuten YouTubeen tai Vimeoon. Videon voi upottaa tai linkittää julkisena myös omaan blogiin tai Facebookiin. Videoinnin tuomat mahdollisuudet opetuksessa ovat rajattomat. Kun annamme opiskelijoille mielenkiintoisia harjoituksia ja siihen tarvittavat välineet, on lopputulos yleensä yllättävä, hauska ja ylittää kaikki odotukset. Ja mikä parasta, oppimista tapahtuu kuin huomaamatta. Teksti: Satu Uronen Lähde: Opetushallituksen Hyvät käytännöt, https://hyvatkaytannot. oph.fi/kaytanto/1963/ 27 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 27 12.8.2016 13:30:59

Taitaja2016 Seinäjoen Areenalla pilvipalvelut alueen lajissa: Verkkosivujen tuottaminen kilpailijan tuotoksen esittely. Ammattitaitokilpailut ja opettajan työ A mmattitaitokilpailut ovat hieno mahdollisuus nuorille taitajille näyttää osaamistaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kilpailujen tarkoitus on myös toimia ammatillisen koulutuksen näyteikkunana ja houkutella peruskoulusta valmistuvia ja myös aikuisia valitsemaan ammatillisen koulutusväylän. Suomessa ammattitaitokilpailutoimintaa koordinoi Skills Finland ry, jonka jäseninä ovat melkein kaikki toisen asteen ammatilliset oppilaitokset. Kansainvälistä kilpatoimintaa on järjestetty vuodesta 1950 alkaen. Suomi tuli mukaan 1980-luvulla. Kaupan ja kulttuurin opetukseen liittyviä kilpailulajeja on tullut vuosien varrella lisää ja nykyisin mm. Yrittäjyys sekä Asiakaspalvelu ja myynti ovat osallistujamääriltään suosituimpien Taitaja-lajien joukossa. Myös tieto- ja viestintätekniikan lajit ovat Fakta hyvin edustettuna. Uusimpana kilpalajina Helsingin Taitaja2017 tapahtumassa on Pelituotanto. Opettajana ammattitaitokilpailuissa Usein opettaja saa innostuksen kilpailutoimintaan oman oppilaitoksensa kollegalta. Ensin hän saattaa ottaa omaan opetukseensa kilpailutehtäviä Skills Finlandin tehtäväpankista ja huomatessaan, että osa opiskelijoista saa tehtävät tehtyä nopeasti ja ovat muutoinkin ammatillisesti muita edellä, saa innostettua opiskelijat osallistumaan Tai- Taitaja on tarkoitettu kilpailuvuonna 21 vuotta täyttäville tai sitä nuoremmille ammatillisessa koulutuksessa oleville nuorille. TaitajaPLUS on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kilpailu ja Taitaja9 kädentaitokilpailu yläkoululaisille. EuroSkills on parillisina vuosina järjestettävä ammattitaidon Euroopan mestaruuskilpailu alle 26-vuotiaille. WorldSkills-kilpailu on parittomina vuosina järjestettävä nuorten kansainvälinen ammattitaitokilpailu. Kilpailussa ratkotaan maailmanmestaruudet noin 50 lajissa, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen aloja. Suurimmassa osassa lajeista kilpailijat ovat iältään alle 23-vuotiaita. Lisätietoa: www.skillsfinland.fi, www.taitaja2017.fi 28 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 28 12.8.2016 13:30:59

Tulevia tapahtumia, joihin osallistun ja joihin sinäkin olet tervetullut: • Ammattitaidon EM-kilpailu EuroSkills 2016 järjestetään Ruotsin Göteborgissa 30.11.– 4.12.2016 • Vuonna 2017 Taitaja järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 15.– 18.5.2017 • WorldSkills-kilpailu järjestetään Arabiemiraatien Abu Dhabissa 14.–19.10.2017 Syksy tarjoaa senioreille liikuntaa, ulkoilua ja ­teatteria SKO senioreiden liikuntaviikko Vuokatissa 12.–16.9.2016 SKOn seniorikerho järjestää liikuntaviikon ma 12.9. klo 12.00 - pe 16.6. Vuokatin monipuoliset mahdollisuudet tarjoavat puitteet omaehtoiselle ohjelmalle. Tähän asti osallistujat ovat olleet lähinnä golffareita ja vaaroilla retkeilijöitä. Yhteinen päivällinen syödään joka ilta ja kulut jaetaan osallis- Seniorit tajasemifinaaleihin. Opettaja on siis hiljalleen muuttunut valmentajaksi. Kun joku opiskelijoista pääsee Taitajafinaaliin ja ehkä menestyykin, saattaa opettajaakin alkaa kiinnostaa kilpailutoiminta laajemminkin. Kansallisella tasolla opettaja voi toimia lajivastaavana, valmentajana, lajipäällikkönä tai tuomarina joko semifinaalissa tai finaalissa. Kansainvälisiin kisoihin opettaja yleensä osallistuu ensin eksperttinä, jonka vastuulla on yhdessä muiden maiden eksperttien kanssa kehittää lajia, suunnitella tehtävät ja osallistua arviointiin. Jotkut eksperteistä etenevät pää- tai varapääeksperteiksi tai uusimpaan Skill Competition Manager -rooliin. Toimii opettaja missä roolissa tahansa, toiminasta syntyy hienoja kansallisia ja kansainvälisiä ammatillis- sekä ystävyysverkostoja. Samalla hän näkee myös upeita kehityskaaria kun 16-vuotias arka opiskelija kasvaa kansainvälisessä toiminnassa ammattilaisena toimivaksi erityisasiantuntijaksi. Itse olen toiminut melkein kaikissa edellä mainituissa rooleissa, paitsi kilpailijana. Aloitin kilpatoiminnassa vuonna 2000 ja olen osallistunut noin kolmeenkymmeneen kilpailutapahtumaan ympäri maailmaa. Nykyisin toimin EuroSkills-kilpailuissa Suomen teknisenä delegaattina, WorldSkills-kilpailuissa Skill Advisorina eli arvioinnin asiantuntijana ja Taitajassa Helsingin Taitaja2017kilpailun kilpailupäällikkönä. tujien kesken. Koko paritalo ja sen yhdeksän kahden hengen makuuhuonetta sekä kaksi saunaa plus muut mukavuudet ovat käytettävissä. Tervetuloa viihtymään, seurustelemaan ja liikkumaan, miksei kokeilemaan yhteislauluakin Vuokattiin! Ilmoittautumiset sähköpostilla hannu.leo.vuorinen@gmail.com Teatterimatka Lahteen 17.11.2016 Evakkotytön tarina, Lahden kaupunginteatteri, to 17.11., klo 13.00 Lippu 26,00/jäsen, 32,00/avec Koskettavassa tarinassa seurataan 11-vuotiaan Eeva-tytön perheen ja lähisuvun vaiheita talvisodan, välirauhan ja jatkosodan aikana Karjalassa, Hiitolassa. Näkökulma on lapsen, joka pelkää ja on huolissaan, mutta jolla on myös kyky nähdä näkyvän todellisuuden läpi, aikuisilta usein piiloon jäävään maailmaan, jossa ihmeet ja toivon siemenet elävät. Evakkotytön tarina pohjautuu Eeva Kilven sota-aikaan sijoittuviin muistelmateoksiin. Ilmoittautuminen Pirkko Airas pirkko.airas@gmail.com ja maksu 15.10. mennessä SKOn Seniorikerhon tilille FI30 1344 5000 207276. Merkkaa viestikenttään EVAKKOTYTTÖ. Teksti: Tapio Kattainen Kuva: Tapio Kattainen 29 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 29 12.8.2016 13:30:59

Monialaisen opintojakson p Digitaalinen markkinointi ja sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa ovat nykyisin kaikkien yritysten kehittämisen kohteena toimialasta, asiakaskunnasta tai yrityksen koosta huolimatta. Ongelmana usein kuitenkin on, että etenkään pienissä yrityksissä ei ole aikaa eikä välttämättä osaamistakaan suunnitella ja toteuttaa digitaalista markkinointia yrityksen ja kohderyhmän tarpeisiin. T utkin tätä problematiikkaa innovaatiojohtamisen pääaineeseen tekemässäni pro gradu -tutkielmassa. Tutkimusmateriaali koostui kahden yritystoimeksiannon toteutuksen aikana kerätystä aineistosta. Aineisto sisälsi näkökulmia toimeksiantojen opetukseen ja ohjaukseen osallistuneilta henkilöiltä, opiskelijoilta sekä toimeksi antaneilta yritysten edustajilta. Näiden tietojen pohjalta muodostui kokonaiskäsitys toimijoiden erilaisista tarpeista ja ta- Opiskelijat Yhteiset tarpeet voista ottaa ne huomioon monialaisten opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyön edellytys – osaamisen tunnistaminen Kaikki toimijat tunnistivat tärkeiksi onnistuneiden toimeksiantojen toteutumisen edellytyksiksi selkeän aikataulutuksen, kaikkien osapuolten yhteiset kokoontumiset sekä sitoutumisen toimeksiannon suorittamiseen. Kaikki toimijaryhmät eivät tunnistaneet kaikkia tarpeita. Eriytyneis- AMK:n henkilökunta Aikataulut Yhteiset kokoontumiset Sitoutuminen toimeksiantoon Selkeä yhteys toimeksianOpiskelijoiden osaamiOpiskelijoilta vaaditut ominainon sisällön ja opiskelijoinen ja tausta suudet ja valmiudet den taustojen välillä Eriytyneet tarpeet Yritys Markkinointi ja ­motivointi Osallistujien motivaation varmistaminen Markkinointi opiskelijoille ja henkilöstölle Roolit Selkeät opiskelijoiden roolit Selkeät opettajien roolit Vastuuopettaja kullekin ­mukana olevalle koulutusalalle Tiimin rakentaminen Yhteinen tavoite tiimin jäsenille Monialaisuuden hyötyjen ­korostaminen ohjauksessa Kommunikointi Virtuaalisen työskentelyn välineiden hyödyntäminen Projektin hallinta Projektisuunnitelma ja -päällikkö Enemmän tietoa opiskelijoiden taustoista Selkeät tavat eri tahojen väliseen kommunikointiin Projektisuunnitelma Prosessin raportointi tulosten raportoinnin ohella Projektin raportointi Raportointimuodon valinta t­ oimeksi antavan yrityksen ­t arpeiden pohjalta Raportointimuodon valinta toimeksi antavan yrityksen tarpeiden pohjalta Tiedon jakaminen Hyvät käytänteet näkyviksi ja jakoon Salassapitosopimukset Taulukossa on kuvattu aineistosta tunnistetut tarpeet. Osa tarpeista on kaikille toimijaryhmille yhteisiä, osa tarpeista nousi esiin vain joidenkin osallistujien näkemyksissä. 30 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 30 12.8.2016 13:30:59

n problematiikka tä tarpeista ensimmäisenä teemana esiin nousivat opiskelijoiden taustat. Yritykset kaipaavat toimeksiannon suunnitteluvaiheessa tietoa opiskelijoiden taustoista ja osaamisesta. Myös opiskelijat kokevat tämän merkitykselliseksi, jotta he voivat hyödyntää omaa osaamistaan toimeksiannoissa. Jos toimeksiantaja ei tarvitse opiskelijan osaamista, heijastuu tämä väistämättä opiskelijan motivaatioon. Myös opettajat tunnistivat saman ongelman. Rekrytoinnin haasteet – motivaation löytäminen Sekä opiskelijat että yritysten henkilökunta tunnistivat opiskelijarekrytointiin liittyvät haasteet. Opettajat esittivät aiheesta kiinnostuneille opiskelijoille kohdistettua suorarekrytointia hyväksi tavaksi löytää motivoituneita opiskelijoita. Yksi keskeisistä seikoista oli opiskelijoiden selkeiden roolien määrittäminen niin, että siinä huomioitiin opiskelijoiden taustat. Esimerkiksi opiskelija, jolla on teknisen alan taustaa voi keskittyä tekniseen toteutettavuuteen, kun opiskelija, jolla on taustaa liiketaloudesta voi keskittyä pohtimaan ratkaisun kaupallisia mahdollisuuksia. Opettajat kaipaavat monialaisuuden ohjaamisen tueksi opettajien monialaista tiimiä, joka voisi jakaa ohjaukseen liittyviä näkökulmia keskenään. Monialaisen tiimin rakentaminen Monialaisen tiimin rakentamisessa on tärkeää rakentaa opiskelijoille yhteinen tavoite toimeksiantoon. Monialaisuuden hyödyt nousevat esiin ainoastaan silloin, kun opiskelijoiden osaamiset täydentävät toisiaan. Kommunikointi toimeksiantojen toteutuksen aikana edellyttää erilaisia asioita eri toimijoiden näkökulmista. Opiskelijat kaipaavat enem- män valmennusta sähköisten välineiden hyödyntämiseen, kun taas kommunikointitapojen valinta ja niissä pitäytyminen ovat tärkeitä yritysten näkökulmasta. Projektisuunnittelun ja raportoinnin merkitys Projektisuunnittelun ja -raportoinnin näkökulma nousi esiin hieman eri tavoin eri toimijaryhmien tarpeissa. Opiskelijat kaipaavat toimeksiantoihin selkeää projektisuunnitelmaa ja projektipäällikköä vetämään projektia. Sama tarve tunnistettiin myös opetushenkilöstön näkökulmasta. Toimeksiantajayritykset kaipaavat puolestaan prosessin ja sen etenemisen näkyväksi tekemistä. Projektin raportoinnin muoto tulisi valita yrityksen tarpeiden perusteella. Tämän näkemyksen jakoivat sekä ohjaavat opettajat että yritysten edustajat. Yrityksestä riippuen raportointi voi tapahtua joko kirjallisena raporttina tai visuaalisuutta korostavana esityksenä. Tiedon jakamisen haasteet Tiedon jakamisessa nousi kaksi näkökulmaa. Yrityksille on tärkeää, että vaitiolokysymyksiin liittyvät asiat huomioidaan heti projektin alkuvaiheessa. Monialaisten toimeksiantojen toteutus on uutena toimintamuotona useille opettajille vieras. Siksi on tärkeää, että tunnistetut hyvät käytänteet ja yhtä lailla myös haastavammat tilanteet dokumentoidaan ja jaetaan kollegoiden kesken. Näin monialaisuuden edellyttämä pedagoginen osaaminen lisääntyy ja madalletaan monialaisiin toimeksiantoihin ryhtymiseen kynnystä useammalle opettajalle. Teksti ja taulukko: Sami Heikkinen, LAMK Virranniemestä uusi palvelu­ suhde­neuvoja Olen Virranniemen Ulla Oulun ammattikorkeakoulusta ja uusi palvelussuhdeneuvoja. Uusi tehtävä vähän jännittää, mutta odotan samalla innolla uusia haasteita. Luottamusmiehenä olen selvitellyt jos jonkinlaisia työja virkasuhteisiin liittyviä asioita ja ollut mukana kehittämässä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä. Oma pääasiallinen opetusalani on kirjasto-ja tietopalveluala, mutta minulla on myös juristin koulutus, joka luottamushommissa on ollut kyllä tarpeen. Olen huomannut, että monet vastaan tulevat kysymykset ovat olleet sellaisia, joissa mietitään, onko jossain kohtaa rikottu lakia tai sopimusta vai onko asia sellainen, jossa on enemmän kyse huonosta johtamisesta tai heikosta viestinnästä. Kysymyksiin ”koen, että tässä minua on kohdeltu väärin, mitä pitäisi tehdä?”, yleensä löytyy minulta joku ratkaisu ja jos ei itseltäni löydy tietoa tai osaamista, niin osaan ainakin ohjata eteenpäin. Minulla on isot saappaat täytettävänä, kun tulen porukkaan Olavi Palanteen jälkeen, mutta onneksi neuvojakonkarit Ulla Kangasniemi ja Arto Anetjärvi ovat tässä hommassa tukemassa minua. Ota rohkeasti yhteyttä, selvitellään asiat yhdessä. Jokaisella on oikeus tulla työpaikallaan kuulluksi ja kohdelluksi reilusti ja oikeudenmukaisesti! Terveisin, Ulla 31 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 31 12.8.2016 13:30:59

Millaisia ovat vaihtoehtoiset yritykset? J yväskylän ammattikorkeakoulu, mistavoille on yhteinen ymmärrys vaihtoehtoisille yrityksille ominaiLappeenrannan teknillinen yli- sekä itse ongelman luonteen että selle jatkuvalle parantamiselle ja opisto sekä Teknologian tutki- mahdollisten ratkaisujen suhteen. asiakasymmärrykseen pohjautumuskeskus VTT:n tutkivat Tekesin Toimintaympäristön ja ratkaistavien valle tekemiselle. rahoittamassa hankeessa työelämän ongelmien muutos haastavat myös Organisoitumista kuvattaessa laadun ja työn tuottavuuden kehittä- työn organisoinnin ja johtamisen. vaihtoehtoisia yrityksiä leimaa erimistä. Yhtenä tutkimuksen kohteena Tällaisessa ympäristössä toimivia tyisesti se, mitä yrityksessä ei ole. ovat yritykset, jotka ovat pystyneet johtamiskäytänteitä ovat muun mu- Näitä asioita ovat tutkimuksen muyhdistämään työn merkityksellikaan muun muassa hierarkian, syyden ja korkean tuottavuuorganisaatiokaavion, toimenVaihtoehtoiset yritykset ovat den sekä ottamaan käyttöön kuvien, johtamiskäytänteiden, tietoisesti luopuneet hallinnan ja uudenlaisia työn tekemisen byrokratian, dokumenttien, järjestyksen tavoittelusta. ja organisoinnin käytänteiohjeistuksien, prosessien, konttä. Näistä yrityksistä käytetään rollin, palaverien sekä henkilönimeä vaihtoehtoinen yritys, sillä nii- assa kommunikaation edistäminen, kohtaisten insentiivien puuttuminen. den tavoitteet ovat erilaisia perintei- selkeiden toimintarajojen määritte- Yritykset ovat tietoisesti halunneet siin yrityksiin verrattuna. ly yrityksen toiminnalle, ideoiden tehdä asiat toisin kuin perinteisessä Useimmat yrityksen päätöksen- edistäminen, erilaisuuden suvaitse- johtamisen tieteenalan traditiossa on tekotilanteet tapahtuvat komplek- minen sekä yrityksen toimintaym- tapana. Toisaalta perinteisen orgasisessa ympäristössä ja yrityksissä päristön jatkuva havainnointi. nisaatiomallin tilalle on tullut jotaratkaistavat ongelmat ovat luonteelTutkimuksen keskeisiä teemoja kin muuta. Nämä yritykset kuvaavat taan pirullisia (wicked problems). ovat yrityksen organisoituminen organisoitumistaan systeemiseksi ja Tällöin kohdattuja haasteita ei voida joko hierarkkisesti tai systeemises- verkostomaiseksi. enää ratkaista pelkästään lisätietoa ti, ja toisaalta yrityksen kulttuuri, Yrityksen kulttuuri on toinen yrikeräämällä, ongelmien tarkemmal- jonka ääripäinä ovat järjestäytynyt tyksen olemusta määrittävä keskeila määrittelyllä tai pilkkomalla on- tai vapaa kulttuuri. Vaihtoehtoisissa nen piirre. Vaihtoehtoisten yritysten gelmia pienempiin osiin. Yleinen yrityksissä yhdistyvät systeeminen kulttuurissa korostuvat muun muasnimittäjä uusille yhteistyöhön pe- rakenne ja vapaa yrityskulttuuri, sa vapaus, vastuu, itsenäisyys, osalrustuville ongelmanratkaisulähesty- ja tämä puolestaan tarjoaa pohjan listaminen, luottamus, itseohjautu- 32 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 32 12.8.2016 13:30:59

VTT:n tutkija Tapio Koivisto kertoo tutkimustuloksista toisille tutkijoille sekä tutkimukseen osallistuville yrityksille. Toimintaympäristön ja ratkaistavien ongelmien muutos haastavat myös työn organisoinnin ja johtamisen. vuus, yksilöllisyys, yhteishenki, yhteisöllisyys, ilmapiiri, työhyvinvointi, innostus, kokeilu, kehitys, rohkeus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Vuorovaikutukseen liittyviä asioita ovat erityisesti keskustelu, kuuntelu, dialogi, visualisointi ja tarinallisuus. Vaihtoehtoisissa yrityksissä korostuvat myös oppimiseen ja jatkuvaan parantamiseen liittyvät teemat ja toisaalta yrityksen ulkoiseen yhteistyöhön liittyvät teemat. Ensin mainittuTyöryhmä kokooontui Lappeen­ rannassa tutkimuksen alkuvaiheessa. Mukana oli myös tunnettu komplek­sisuustutkija, professori Eve Mitleton-Kelly London School of Economicsista. ja kuvattiin tutkimusaineistossa seuraavilla käsitteillä: tieteellisyys, tutkimus, kirjallisuus, huippuosaaminen, ammattitaito, oppiminen, jatkuva parantaminen, maailman parantaminen ja kokonaisuuksien hallinta. Yrityksen ulkoista yhteistyötä taas kuvaavat sellaiset käsitteet kuin asiakasymmärrys, yhteistyö, kumppanuus sekä verkostoituminen. Vaihtoehtoisissa yrityksissä on myös merkille pantavaa, että tulok- sellisuus ei ole asia, jota tavoitellaan. Ennemminkin tuloksellisuus on väistämätön sivutuote, johon päästään ilman tavoittelua perusedellytysten ollessa kunnossa. Tavoitteet vaihtoehtoisissa yrityksissä eivät ole ylhäältä kirjallisessa tai numeerisessa muodossa annettua, vaan tulevat puhtaasti esimerkiksi asiakasprojektin onnistumisesta ja asiakkaan tyytyväisyydestä. Vaihtoehtoiset yritykset ovat tietoisesti luopuneet hallinnan ja järjestyksen tavoittelusta ja tämä näkyy yritysten työtavoissa sekä ulkoisesti että sisäisesti. Ulkoisesti se korostuu sekä asiakkaiden integroimisessa vahvasti yrityksen toimintaan että kilpailijoiden kanssa tehtävänä yhteistyönä. Sisäisesti se näkyy yrityksen systeemisenä organisoitumisena ja tiimien merkityksen korostumisena. Tästä syystä yritykset ovat luopuneet monista niin kutsutuista perinteisistä organisoitumiseen ja johtamiseen liittyvistä käytänteistä. Komplekseissa tilanteissa näistä käytänteistä koetaan olevan lähinnä haittaa. Teksti: Anne Eskola, KTT, yliopettaja, Jyväskylän AMK Kuvat: Liinamaaria Hakola, projekti­päällikkö, Jyväskylän AMK 33 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 33 12.8.2016 13:31:00

Älä nyt sentään täyttä hintaa maksa! K esä on tunnetusti matkailun kulta-aikaa, eikä vähiten opettajille. Kuitenkin koulujen lomaaikoina matkustaessa saa yleensä varautua kalliimpiin hintoihin. Onneksi SKOn jäsenenä on oikeutettu moniin alennuksiin, joilla suurimmat sesonkilisät saa leikattua pois. Kun listasin kuluvan vuoden aikana käyttämiäni jäsenetuja ja ynnäilin niistä saatuja alennuksia, olin kyllä enemmän kuin tyytyväinen! Talvella perheemme vietti pitkän viikonlopun Holiday Clubin lomaosakkeessa, joka oli saatu käyttöön kausittaisen loma-arvonnan kautta. Hinta oli noin 40 % ajankohdan Kosta Ojanen on skolaisten keskuudessa tunnettu siitä, että hän osaa pitää huolta eduistaan. standardihinnasta. Toinen retki tehtiin Himokselle SKOn lomamökkiin, johon sisältyi hissiliputkin. Kylmänä talvena autoillessa perheen kanssa en halunnut turhia stressata, ja Autoliiton plus-jäsenyyden sai edullisemmin jäsenetua käyttämällä. Ulkomaan lomilla autoillessa on hyvä muistaa Hertzin 15 % alennus, kotimaassa polttoneste- ja voiteluainealennukset sekä K1:n edullinen katsastus. Yhtenä alkukesän päivänä majoituimme Vantaalla lentokenttähotellissa erittäin halvalla. Ulkomaanmatkaa ennen oli käyty Sealifessa, Flamingossa ja kolmessa taidemuseossa, kaikissa jäsenhintaan. Museokortin koko vuodeksi Helsingin kolmeen eri museoon muuten saa yksittäisen museokäynnin hinnalla. Ulkomaille vielä museovinkki: EteläEuroopassa todella moneen museoon pääsee puoleen hintaan tai jopa ilmaiseksi, kun mainitsee olevansa opettaja ja todistaa sen jäsenkortilla. Kysyä kannattaa! Kesän ulkomaanmatkalla mielenrauhaa toi kattava jäsenyyteen kuuluva matkavakuutus. Sitä tuli talvella valitettavasti jo testattua, kun puolet perheestä sairastui hiihtolomamatkan aattona. Korvaukset lentolipuista ja ensimmäisestä hotelliyöstä tulivat täysimääräisinä. Se lievitti pettymystä aika tavalla. Valtakunnalliset jäsenedut voi ­tarkistaa osoitteista: www.oaj.fi/sko  jäsenasiat  jäsenedut www.oaj.fi  jäsenyys  jäsenedut www.akava.fi  jäsenliitot  jäsenedut www.jäsenedut.fi Jäsenetuihin kuuluu myös monta kymmentä verkkokauppaa, joihin on jatkuva prosenttialennuskoodi. Tietokoneeseenkin sähkö tulee Vattenfallilta jäsenetuhintaan. Muista, että SKO:n, OAJ:n ja Akavan jäsenetuja on tarjolla laajasti ja saat ne kaikki samalla kortilla. On turha maksaa täyttä hintaa! Jäsenetuihin keskittäminen on rahallisesti kaikkein kannattavin bonusohjelma. Parhaiten pysyt ajan tasalla eduistasi tilaamalla uutiskirjeen osoitteesta www.jäsenedut.fi. Teksti: Konsta Ojanen ”jäsenetuaktiivi” 34 SKO_2_2016_Taitto_03.indd 34 12.8.2016 13:31:00

Lähde lomalle Konsta ­aloittaa SKOn kohteisiin! seikkailut! Mökkivarausten hallinnointia varten hankittiin pilvipalvelussa toimiva varausohjelma Timeworks. Ohjelman avulla jäsenillä on ajantasainen tieto varaustilanteesta. Ohjelman käyttäminen vaatii ensimmäisellä kerralla käyttäjätunnuksen luomisen ja seuraavalla kerralla kirjautuminen tapahtuu luodulla tunnuksella ja salasanalla. Käyttäjätunnus on jäsenen sähköpostiosoite, OAJ:n sivuille kirjautumiseen tarvittava salasana ei tässä yhteydessä toimi. Lomakohteiden kesäkausi on 1.5.31.10. ja talvikausi 1.11.-30.4. Ennen kunkin kauden alkua voi tehdä kaksi alustavaa varausta. Kesällä monet tapahtumat ja talvella ilmaiset mökkihintoihin sisältyvät laskettelumahdollisuudet houkuttelevat jäseniä lomailemaan niin innokkaasti, että tasapuolisuuden vuoksi kohteet arvotaan. Varauksen voi perua sairauden sattuessa lääkärintodistuksella. Jos varaus uhkaa jäädä käyttämättä ja tilalle löytyy kollega, korvausvastuu on varauksen tehneellä jäsenellä. Samanaikaisesti varattuna voi olla kaksi korkeintaan viikon pituista jaksoa. Varausohjelmassa on kunkin kohteen kohdalla tarkemmat käyttöohjeet sekä kuvia kohteesta. Tehdyn varauksen voi maksaa suoraan ohjelmasta, ja vain maksettu varaus on voimassa. Maksamaton varaus jää näkyviin, mutta toinen jäsen voi tehdä sen päälle oman varauksen maksamalla sen heti. Tarkemmat ohjeet ja hinnat löytyvät SKOn sivulta www.oaj.fi/sko. Jatkossa SKOn lehdissä vilistää Konsta-kettu. Konsta kiertää Suomea ja vinkkaa eduista, joita jäsenillemme on tarjolla! Konstan seikkailuista kannattaa siis ottaa mallia! Lomamuistoja SKOn ­kohteista V uokatin paritalon isompi puoli, Kianta, on tarjonnut meille monipuolisen liikuntaloman eri vuodenaikoina. Talvella mökin pihasta pääsee laskettelurinteisiin melkein sukset jalassa, ja upeat murtomaaladut lähtevät mökin vierestä. Kiantaan on hyvin mahtunut myös ystäväperhe, ja näin lapset ovat viihtyneet rinteillä kavereiden kanssa koko loman. Paritalon pienempi puoli, Havukka, on hyvä pienemmälle ryhmälle tai perheelle. Neljä makuuhuonetta takaa kuitenkin kaikille oman rauhan palautua urheilupäivän päätteeksi. Ylellistä on, että Vuokatin molemmissa huoneistoissa on aina valmiit saunat. Syksyllä Vuokatin vaaramaisemien hyvin merkityt patikointireitit ovat upeat. Keväisin ja kesäisin mökin maastopyörillä voi pyöräillä vaikka Sotkamoon pyöräteitä pitkin. Katinkullan loma-asuntoalueella on myös golf-kenttä sekä kylpyläpalvelut. Vuokatin mökit on sisustettu hyvällä maulla ja laadukkaasti. Ne ovat olleet jäsentemme käytössä jo lähes 16 vuotta. Tulevan talven aikana Savonia ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat tekevät sisustussuunnitelmia, joiden avulla kohennetaan Havukan ja Kiannan sisustusta. Pohjoisin kohteemme Iso-Syöte on kelomökki aivan tunturin laella. Maisemat ovat upeat kaikkina vuodenaikoina. Iso-Syötteen alueelta löytyy monenlaista toimintaa ikään katsomatta, ja tunturin puhdas ja raikas ilma houkuttaa hiihtämään, laskettelemaan tai patikoimaan. Ikaalisten lomaosake on hyvä lapsiperheiden lomakohde. Titi-Nallen talossa on monenlaista toimintaa lapsille, ja kylpylässä viihtyy koko perhe. Erilaisia aktiivi- ja hyvinvointipalveluja on Ikaalisten alueella runsaasti, suosittelen esimerkiksi mönkijäsafaria ja maakunnan kuuluja naistentansseja. Messilän mökin vieressä on golfkenttä, ja ja golf-clubin italialainen ravintola tarjoaa hyvää ruokaa. Ulkoilumaastot lähtevät mökkikylän vierestä. Messilän kartanon alueella on ratsastustalli ja leirintäalueella voi käydä uimassa tai vuokrata veneen. Messilästä voi myös pyöräillä rantatietä Lahteen asti. Himos on uusi, laadukas lomakohde. Himoksen ympäristön tarjonta on ympärivuotista. Kesäteatteri ja musiikkitapahtumat ovat kesällä suosittuja. Kuntoilureitit Himoksen laelle nostavat hyvin sykettä ja maisema laelta on upea. Talvella laskettelurinteet ja hiihtoreitit houkuttavat talviurheilusta kiinnostuneita. Teksti: Raili Mähönen 35 kauppaopettaja SKO_2_2016_Taitto_03.indd 35 12.8.2016 13:31:01

Toivottavasti lomasi on ollut rentouttava! SKO-lehden toimitus toivottaa puhtia syksyn töihin! SKO_2_2016_Taitto_03.indd 36 12.8.2016 13:31:02