9. SYYSKUUTA 2016 • ASIANTUNTIJAJULKAISU Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MASKU i m o Su Katveesta kasitien kiintopisteeksi 18 HOLLOLA tasoittaa yrityksille tietä ja tannerta 7 LOPPI Silmänkannossa menestyksen mahdollisuus 10 SALON KAUPUNKI Salo on valmiina uuteen 8 VIHDIN KUNTA Vihdissä tuetaan vahvasti yrittäjää 4 PYHÄJÄRVI Rakennemuutos antaa mahdollisuuden liiketoiminnan uudistumiselle 22 Heinola BIO-OSAAMISEN PIKKUJÄTTILÄINEN 21 MAINOSLIITE MAINOSLIITE 1

Väri: Kokkola Material Weekin tunnus vain mustana tai valkoisena. Primääristi mutta tummilla taustoilla valkoisena. KOKKOLA MATERIAL WEEK KOKKOLA MATERIAL WEEK – ohjelma (viikko 44) Suomi Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Väri: Kokkola Väri: Kokkola MaterialMaterial WeekinWeekin tunnusta tunnusta saa käyttää saa käyttää vain mustana vain mustana tai valkoisena. tai valkoisena. Primääristi Primääristi mustana, mustana, LA 24.10. mutta tummilla mutta tummilla taustoilla taustoilla valkoisena. valkoisena. Kokkola Industrial Park – avoimet ovet / Port Tower, 10.00 – 14.00 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK KOKKOLA KOKKOLA MATERIAL MATERIAL WEEK WEEK MAAnAnTAI 31.10. 29.10 – 3.11.2016 – ohjelma – ohjelma (viikko (viikko 44) 44) Tapahtuman Tapahtuman logon eli tunnuksen logon eli tunnuksen suoja-aluesuoja-alue sekä väritys. sekä väritys. 26.10. - 12.00 Biomaakunta-seminaari,MA8.30 Suomen kriittiset metallit (GTK), Kaustinen, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto ja 9.00 - 12.00 Avajaisseminaari Suomen teollisuuden tilanne – Case Kokkola LAuAnTAI KokkolaKokkola Industrial Industrial ParkKOKKOLA – avoimet Park – avoimet ovet / Port ovetTower, / Port 10.00 Tower,– 10.00 14.00 – 14.00 16 29.10. KOKKOLA 16 MATERIAL MATERIAL WEEK WEEK aikuiskoulutus, toimipaikka, (KokkolanKannuksen kaupunki ja Kosek), Snellman-sali, 14.00 - 18.00 26.10.MA 26.10. Kokkola Industrial MA Park Ollikkalankatu 3 TI 27.10. SuomenSuomen kriittiset kriittiset metallit metallit (GTK), (GTK), Kaustinen, Kaustinen, 9.00 - 12.00 9.00 - 12.00 – avoimet ovet, 10.00 -13.00 KMW AVAJAISSEMINAARI - FutureFuels, Energiatehokkuusseminaari (KIP ry), Snellman-sali, 11.00 - 16.00 Avajaisseminaari Avajaisseminaari SuomenSuomen teollisuuden teollisuuden tilanne – tilanne Case Kokkola – Case Kokkola Port(Kokkolan Tower, Kokkola Point – yrityskohtaaminen (Kosek), Snellman-sali, 17.00 - 20.00 (Kokkolan kaupunki kaupunki ja Kosek), ja Kosek), Snellman-sali, Snellman-sali, 14.00 - 18.00 14.00 - 18.00 14.00Meeting - 18.00 LA 24.10. LA 24.10. ” MATERIAL WEEK KKOLA TI 27.10. TI 27.10. Snellman-sali,Vingenkatu 18, Kokkola KE 28.10. TIIsTAI 1.11. Kokkola Material Week on Väri: vuosittainen KEsKIvIIKKO 2.11. Kokkola Material Weekin tunnusta saa käyttää tapahtuma, jossa tuodaan monipuolisesti EnergyKokkola, 8.30 16.00 BioKokkola – seminaari, TO8.30 vain mustana tai valkoisena. Primääristi mustana, 29.10. - 16.00, KE 28.10. KE 28.10. esiin alueen kemianteollisuuden, biotalouden, Snellman-Sali, Vingenkatu 18, yliopistokeskus Kokkola – seminaari, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 2 9.00 - 16.00 Talonpojankatu BioKokkola BioKokkola – seminaari – seminaari (Luke), (Luke), Kokkolan Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Chydenius, 9.00 - Centria 17.00 9.00MetalKokkola - 17.00ammattikorkeakoulu, mutta tummilla taustoilla valkoisena. Centria-Open, Centria-Open, iltatilaisuus, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00 - 20.00 17.00 - 20.00 metalli- ja konepajateollisuuden näkymiä sekä K-PPoint LUMA – – keskus järjestää ”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja Meeting yrityskohtaaminen, lukio – ja yläkoululaisille. Työpaja kestää n. 1-1,5h siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. TO 29.10. TO 29.10. 17.00 - 20.00 BioKokkola – seminaari (Luke), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 - 17. Energiatehokkuusseminaari Energiatehokkuusseminaari (KIP ry), (KIP Snellman-sali, ry), Snellman-sali, 11.00 - 16.00 11.00 - 16.00 MeetingMeeting Point – Point yrityskohtaaminen – yrityskohtaaminen (Kosek),(Kosek), Snellman-sali, Snellman-sali, 17.00 - 20.00 17.00 - 20.00Centria-Open, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00 - 20.00 – ohjelma (viikko 44) ” Työpajaan mahtuu kerrallaan n. 24 oppilasta. MetalKokkola – seminaari, – seminaari, Kokkolan Kokkolan yliopistokeskus yliopistokeskus Chydenius, Chydenius, 9.00 - 16.00 9.00 - 16.00 Tapahtuman logon eli tunnuksen suoja-alue sekä väritys. MetalKokkola Työpajoja järjestetään ma 26.10., ti 27.10. sekä pe 30.10. Snellman-Sali, Vingenkatu 18, Kokkola Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset: LA 24.10. www.materialweek.fi ndustrial Park – avoimet ovet / Port Tower, 10.00 – 14.00 16 KOKKOLA MATERIAL WEEK TERVETULOA! TERVETULOA! TERVETULOA! MA 26.10. K-P LUMA K-P LUMA – keskus– järjestää keskus järjestää ”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja ”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja lukio – lukio ja yläkoululaisille. – ja yläkoululaisille. TyöpajaTyöpaja kestää n.kestää 1-1,5hn. 1-1,5h Työpajaan Työpajaan mahtuumahtuu kerrallaan kerrallaan n. 24 oppilasta. n. 24 oppilasta. Työpajoja Työpajoja järjestetään järjestetään ma 26.10., mati26.10., 27.10.tisekä 27.10. pe sekä 30.10. pe 30.10. MetalKokkola Varaa mielenkiintoiset kalenteriisi. – seminaari,tapahtumat 8.30 - 12.00 TORsTAI 3.11. TERVETULOA! Lisätietoja ja ilmoittautuminen netissä www.materialweek.fi Centria-ammattikorkeakoulu, Talonpojankatu 2 Kokkola Varaa Varaa mielenkiintoiset mielenkiintoiset tapahtumat tapahtumat kalenteriisi. kalenteriisi. Lisätietoja Lisätietoja ja ilmoittautuminen ja ilmoittautuminen netissänetissä www.materialweek.fi www.materialweek.fi Centria TUTKIMUS JA KEHITYS men kriittiset metallit (GTK), Kaustinen, 9.00 - 12.00 eminaari Suomen teollisuuden tilanne – CaseCentria Kokkola Centria olan kaupunki ja Kosek), Snellman-sali, 14.00 - 18.00 TUTKIMUS TUTKIMUS JA KEHITYS JA KEHITYS TI 27.10. hokkuusseminaari (KIP ry), Snellman-sali, 11.00 - 16.00 nt – yrityskohtaaminen (Kosek), Snellman-sali, 17.00 - 20.00 Monipuolinen elinkeinorakenne paras pohja kasvulle KE 28.10. minaari (Luke), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 9.00 - 17.00 en, iltatilaisuus, Centria-ammattikorkeakoulu, 17.00 - 20.00 TO 29.10. kilökuntaa myös tulevaisuuden varalle”, KOKKOLA KASVAA JA KEHITTYY – seminaari, Kokkolan yliopistokeskus - 16.00 kertooChydenius, toimitusjohtaja 9.00 Anne Pesola KokMONIPUOLISESTI kolanseudun Kehitys Oy:stä. Länsirannikolla Keski-Pohjanmaalla sijaitA – keskus järjestää seva Kokkola on vajaan”CSI”-rikospaikkatutkinta-työpajoja 50 000 asukkaan MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Ruotsi on kaksikieliselle Kokkolalle kasvava maakuntakeskus. Kok- kestää kio –vakaasti ja yläkoululaisille. Työpaja n. 1-1,5h kolan päättäjiä on kiittäminen rohkeudes- kotimarkkina. ”Lentokentältämme on Työpajaan mahtuu kerrallaan n. 24päivittäiset oppilasta. suorat yhteydet Helsinki-Vanta, maalaisjärjen käytöstä sekä visionääritaalle ja Tukholmaan”, kyvyistä. pajojasistä järjestetään ma 26.10., ti 27.10. sekä pe 30.10.Pesola muistuttaa ”Kun meillä aikanaan 90-luvun ra- ja jatkaa: ”Suomen päärata kulkee jun rakennemuutoksen myötä päätettiin Kokkolaan ja tavarajunaliikenne mm. sijoittaa miljoonia merenpohjan ruop- Koillis-Venäjältä on toimivaa. Mitä tulee paamiseen syväsataman rakentamiseksi, meriliikenteeseen, meillä on Pohjoismaimoni pohti päätöksen järkevyyttä. Se den ensimmäinen AllWeather -terminaali osoittautui täsmälleen oikeaksi: tänä ja erittäin vahva veneteollisuus: peräti 70 päivänä olemme vahvalla kasvu-uralla ja % Kokkolassa valmistetuista moottorivemeillä on liikennemäärältään maamme neistä menee vientiin”. kolmanneksi suurin yleissatama, jonka kautta viedään ja tuodaan mm. öljy-, TERVETULOA KOKKOLA INkemian- ja kaivosteollisuuden tuotteita. DUSTRIAL PARKIIN! SuurinvestoinYliopistokeskus- ja ammattikorkeakou- nit infraan, kaavoitukseen ja palveluihin 2 lukaupunkina olemme varmistaneet, ovat houkuttaneet myös yhä useamman että meillä on nuorta, kielitaitoista hen- kansainvälisen suuryrityksen Kokkolaan. TERVETULOA! a mielenkiintoiset tapahtumat kalenteriisi. a ilmoittautuminen netissä www.materialweek.fi ”Kokkola Industrial Park (KIP) on PohjoisEuroopan merkittävin epäorgaanisen kemian klusteri ja tärkeä osa Suomen vientiteollisuutta: vuonna 2014 alueen viennin arvo oli 5,3 % maamme kemianja metalliteollisuuden viennistä”, kertoo Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg. Alueella toimii useita merkittäviä kansainvälisiä suuryrityksiä. ”Boliden Kokkola on maailman viidenneksi suurin sinkkitehdas ja Freeport Cobalt maailman johtavia kobolttituotteiden valmistajia. Tetra Chemicals Europe on Euroopan huomattavin kalsiumkloridin tuottaja. Woikoski on etabloitunut alueelle uudella tehtaalla ja Kokkolan satama on tehnyt mittavia lisäinvestointeja alueelle. Yhteensä yritykset ovat investoineet yli 400 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana ja työpaikkalisäys on ollut 200”, Sandberg listaa. Uusista investoinneista tapetilla on uuden sukupolven biojalostamohanke sekä satamaväylän syventäminen neljääntoista metriin. MYÖS KULTTUURIA, OPISKELUA JA LIIKUNTAA Koska Kokkola halutaan säilyttää myös viehättävänä matkailukaupunkina, tunnetuksi tulleet Tankarin majakkasaari, kaunis vanha puukaupunginosa Neristan, Keskiajan markkinat syyskuussa ja vuoden 2015 parhaaksi leirintäalueeksi valittu Kokkola-Camping tulevat edelleen kuulumaan Kokkolan ”tavaramerkkeihin”. ”Kaupan ja palvelualan merkitys on meille erittäin suuri”, Sandberg vahvistaa ja lisää: ”Olemme sopivan kokoinen kaupunki elää, yrittää ja opiskella. Meillä voi opiskella tohtoriksi kolmella kielellä ja mitä tulee vapaa-aikaan, esimerkiksi purjehduksen tai golfin harrastamiseen on erinomaiset puitteet ”. MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS KUNTA LUO POHJAA PAIKALLISELLE ELINVOIMALLE 4 VIHDISSÄ tuetaan yrittäjyyttä 5 VETREA – hyvinvointia ja tylsän torjuntaa S 6 JÄRVENPÄÄSSÄ puhaltavat kasvun tuulet 7 HOLLOLA tasoittaa yrityksille tietä ja tannerta 8 SALO on valmiina uuteen, tervetuloa! 9 Eloisa ja ennakkoluuloton PELLON KUNTA 10 SILMÄNKANNOSSA menestymisen mahdollisuus 11 LEMIN yrityspuistolla erinomainen logistinen sijainti 11 SUOMUSSALMEN Hossasta suomen juhlavuoden kansallispuisto 15 SYDÄNLIITTO: Terveyspäätöksillä mahdollisuus miljardiluokan säästöihin 16 MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITO: Valmennus vie kuntoutujan takaisin töihin tai opiskelemaan 16 ASIANTUNTIJA: Leena Linnainmaa 18 MASKU: Katveesta kasitien kiintopisteeksi 19 ASKOLASSA on erinomaiset edellytykset sekä asumiselle että liiketoiminnalle 19 ELY-KESKUS: Ravinneneutraali kunta 20 PIKES: Vihreän kullan kosketus 12 Jokainen päivä on elämys VIRROILLA 20 ASIANTUNTIJA: Mikael Pentikäinen 13 LEHTO: Julkisen kiinteistörakentamisen kulut kuriin 14 ASIANTUNTIJA: Tero Lausala 21 HEINOLA – bioalan moniottelija 22 PYHÄJÄRVI luottaa innovatiivisiin investointeihin EDITOR IN CHIEF: Ville Leppäaho AD / LAYOUT: Lina Hurmerinta PROJECT DIRECTOR, PARTNER: Jussi Räsänen Mira Kankkonen Antti Nurminen JOURNALISTS: Tuomo Pirittamaa, Pauli Salokangas, Sirkka-Liisa Aaltonen, Anitta Ortel, Kai Lintinen, Jaakko Mikkola, Stiina Kiiveri MAINOSLIITE ote- ja maakuntauudistus tuo toteutuessaan muutoksia kuntien tehtäviin, mutta alueen vetovoimaisuuden ja elinkeinotoiminnan kehittymisen keskeiset toiminnot ovat jatkossakin kunnissa. Kunnan vetovoima syntyy viihtyisistä asuinalueista, hyvistä liikenneyhteyksistä ja toimivista palveluista sekä luottamuksesta paikkakunnan uudistumiskykyyn. Yhdessä luotua uskottavaa tulevaisuuden visiota toteuttaa kunnan ydintehtäviin kuuluva kaavoitus, jonka eri toimijat omilla investointipäätöksillään toteuttavat. Hyvien liikenneyhteyksien kautta syntyvä laaja työssäkäyntialue tukee kuntalaisten työllistymistä, yritysten työvoimansaantia sekä kaupallisten erikoispalveluiden ja esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjontaa. Osaamisen perustana on koulutus, joka myös pysyy kuntien tehtäväkentällä. Ammatillisten oppilaitosten omistajina kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa ammatillisen koulutuksen tarjontaan. Näin tuetaan paikkakunnan elinkeinorakenteen kehitystä ja alueen elinkeinopoliittisia tavoitteita. Kuntien yleiseen toimialaan perustuva elinkeinopolitiikka tulee niin ikään säilymään kuntien intresseissä. Yritysten toimintaa ja kasvua tukevat kehittämishankkeet, yritysneuvonta, toimitilojen ja yritystonttien tarjonta sekä alueen markkinointi vahvistavat yritysten ja yritysryhmien kehittymisedellytyksiä. Elinvoiman edistäjän rooli kunnissa korostuu. Siihen liittyvään osaamiseen Kuntaliitto ja FCG ovat yhdessä kuntien kanssa erityisesti panostaneet koulutuksella ja verkostohankkeilla. Jari Koskinen Toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto PUBLISHER: Calcus.com Oy Köydenpunojankatu 2 a D, 7 krs., 00180 HELSINKI www.calcus.com Jaellaan Talouselämän yhteydessä kiinteänä liitteenä 9.9.2016 3

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Nummela on Vihdin suurin taajama, josta on matkaa Helsinkiin noin 40 kilometriä. VIHDISSÄ Hannu Nummela on nähnyt Vihdin kasvuvaiheita jo 1980-luvulta lähtien useissa eri rooleissa. TUETAAN YRITTÄJYYTTÄ VIHDIN KUNTA PANOSTAA VAHVASTI YRITTÄJIEN ARJEN HELPOTTAMISEEN, JOTTA YRITYSTEN RESURSSIT JÄÄVÄT KÄYTTÖÖN VARSINAISEEN TOIMINTAAN. K unta palkkasi uuden yrityskehittäjän elokuussa. Kristiina Salo toimi aiemmin Akaan kunnan elinkeinopäällikkönä. ”Yrityskehittäjä toimii kunnan, yritysten ja eri sidosryhmien aktiivisena yhdyshenkilönä ja hän vastaa kunnan yrityspalvelujen toimivuudesta. Hänen työnään on auttaa yrityksiä sujuvaan arkeen, joko itse neuvoen tai ohjaamalla hakemaan apua oikeista paikoista. Tähtäimenä on toimia kunnassa yhden luukun periaatteella ja tehdä yritysten arjesta tältä osin mahdollisimman sujuvaa”, vs. kunnanjohtaja Hannu Nummela valottaa. Yritysten perustaminen ja tulo kuntaan on pienistä asioista kiinni. Toiminnan aloittamisen on tapahduttava sujuvasti. ”Kehitämme etenkin tiedonkulkua yrittäjille, jotka haluamme jatkossa pitää yhä paremmin tietoisina päätöksenteon etenemisestä.” Vihdin kunta on kasvanut tasaisesti ja kunta on kaavoittanut aktiivisesti tontteja sekä asumiseen että liiketoiminnalle tarpeen mukaan. Kaavamerkinnät mahdollistavat monipuolisen yritystoiminnan ja tonteissa huomioidaan erilaisten yritysten tarpeet sekä tehokkuusluvun että rakentamisvelvoitteen osalta. ”Kunnan pitää olla vahva sisäisesti, että voi menestyä ulospäin. Tär4 keää on, että sekä yrittäjät että kuntalaiset ovat tyytyväisiä kuntaan – sitä kautta positiivinen viesti leviää parhaiten”, Nummela miettii. 1,5 MILJOONAA SUOMALAISTA TUNNIN AJOMATKAN SISÄLLÄ Vihdin kunnan yhtenä kilpailuvalttina on sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä, kahden vilkasliikenteisen pääväylän (Vt 1 ja 2) risteyskohdassa. Helsinkiin ja lähimpään satamaan on noin 40 kilometriä. Alle tunnin ajomatkan sisällä on 1,5 miljoonan suomalaisen markkina-alue. ”Ennen viestimme matkasta kilometreillä, mutta minuutit kertovat enemmän: matka ajallisesti vaikkapa Helsingin keskustaan ei ole paljonkaan pidempi kuin Espoon keskuksesta. Yhteydet ovat sujuvat myös muihin ilmansuuntiin.” Vihdissä on kautta aikojen ymmärretty, että elinkeinopolitiikkaan ja yritysten edellytyksiin satsaaminen ei ole pois peruspalveluista, vaan kaikki tähtää siihen, että palveluiden tuottamiseen olisi jatkossakin hyvin resursseja. ”Tarjoamme hyvät puitteet yritystoiminnalle – siten, että arki sujuu ja tarvittavat palvelut ovat lähellä. Vihdistä löytyy koulutettua työvoimaa ja myös sopivaa asuntokantaa on tarjolla tulijoille”, Nummela summaa. ■ MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU VETREA – HYVINVOINTIA JA Liikenneonnettomuudessa vammautuneen Jarno Koikkalaisen kokonaisvaltaiseen hoivaan ja huolenpitoon osallistuu lähihoitaja Johanna Purhonen. TYLSÄN TORJUNTAA AIDOSTI SUOMALAINEN VETREA TERVEYS LUO MAHDOLLISUUKSIA HYVÄÄN ELÄMÄÄN. VALTAKUNNALLISESTI JA YKSILÖLLISESTI. V etrea Terveys haluaa tuottaa joustavasti terveys- ja hoivapalveluja, joita asiakkaat eri-ikäisinä tarvitsevat. Vetrean omistaa tukevasti itäsuomalainen Osuuskunta KPY. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden on helppo lähestyä turvallista, arvomaailmaltaan tuttua toimijaa. Tällä hetkellä Vetreassa työskentelee jo 550 ihmistä. ”Teemme lujasti työtä sen eteen, että asiakas saa palvelut vaivattomasti juuri siihen tarpeeseen, mikä hänellä on”, sanoo KPY:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Tikkanen. PÄTEVÄ KUMPPANI SOTESSA Soten uudistuessa Vetrea on luotettava kumppani kunnille, järjestöille, vapaaehtoistoimijoille – ja kaikille, joilla on tuoreita ajatuksia joustavien palvelujen kehittämisestä. ”Etsimme jatkuvasti uusia ideoita ja hyviä yhteistyökumppaneita laajenevaan palvelutarjontaan”, Tikkanen toivoo. Vetrea lisää palvelutarjontaa muun muassa sairaalahoitojaksojen jälkeiseen kuntoutumiseen ja ikäihmisten päivätoimintaan. Kehitteillä on myös kohtaamispaikkoja, joissa voi pyörähtää tapaamassa tuttuja ja torjumassa tylsää. Vetrean Siilinjärven asumispalveluyksikössä fysioterapeutti Helka Kannisen kuntoutuksesta nauttii sotainvalidi Pauli Maikkola. TUKEA KAIKEN IKÄÄ Vetrean kotipalvelut tulevat eri-ikäisten ihmisten avuksi lapsiperheistä vanhuksiin. Kotipalveluja tarjotaan tällä hetkellä Savonlinnassa, Mikkelissä, Joensuussa, Kuopiossa sekä Jyväskylän seudulla. ”Hyvä elämä voi olla tuettua kotona kuntoutumista. Palvelutalojenkin pitää olla sellaisia, joihin ihmiset haluavat muuttaa, ei sellaisia, joihin joutuu menemään.” Työikäiset tarvitsevat yhä enemmän työkykypalveluja ja eväitä työssä jaksamiseen. Niihin Vetrea on keskittynyt Joensuussa ja Iisalmessa. Tarja Tikkanen toivookin, että palveluseteliuudistus toteutuisi pian niin, että yhä useimmilla olisi varaa kuntoutumiseen, hoivaan ja hyvinvointiin. ■ www.vetrea.fi MAINOSLIITE 5

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU PUHALTAVAT KASVUN TUULET METROPOLIALUEELLA SIJAITSEVA JÄRVENPÄÄ PANOSTAA VAHVAAN KASVUUN JA HALUAA OLLA KESKI-UUDENMAAN KESKUS. KESKEINEN SIJAINTI JA LAADUKAS ASUMINEN YHDISTETTYNÄ MONIPUOLISIIN PALVELUIHIN JA TAPAHTUMIIN LUOVAT POHJAN VAHVALLE ELINKEINOELÄMÄLLE. I ”Kyllä, Järvenpäähän!” – toteavat elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi (vas.), yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo ja hankekehityspäällikkö Antti Nikkanen. LISÄTIETOJA: facebook.com/kaupunkikehitys Myytävät yritystontit: onnistumisenpaikka.fi Tapahtumat: kyllatapahtuu.fi 6 hmiset viihtyvät Järvenpäässä. Kaupungin väkiluku on jo yli 41 000. Järvenpään kasvu perustuu kaavoitetun rakennusmaan tarjontaan ja erinomaiseen sijaintiin. Loistavat liikenneyhteydet pääradan ja E75-moottoritien vieressä takaavat sujuvan liikkumisen. Järvenpäästä on Helsinkiin 38 km, Helsinki-Vantaan lentokentälle 23 km ja Vuosaaren satamaan 34 km. Vetovoimaa vahvistaa sijainti kauniin Tuusulanjärven rannalla. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupunki kasvaa nopeasti. Käynnissä olevat rakentamisen kärkihankkeet tuovat satoja uusia asuntoja ja kymmeniä liiketiloja ydinkeskustaan, ja lisää tontteja on tulossa myyntiin. Järvenpää panostaa uuden urbaanin ja vihreän kaupunkiympäristön kehittämiseen. Laadukkaalla täydennysrakentamisella, hyvillä palveluilla ja viheralueilla varmistetaan asukkaiden viihtyminen. Järvenpää on Keski-Uudenmaan tapahtumakeskus, joka kehittyy jatkuvasti - aivan kaupungin ytimeen avautuu uudenlainen kaupunkikeskus vuonna 2019. Vetovoimaisen keskustan lisäksi tarjoamme uudelta Boogien yritysalueelta Keski-Uudenmaan parhaat yritystontit kilpailukykyiseen hintaan. Valmiiden yritystonttien lisäksi vastaamme myös asiakkaiden erityistoiveisiin. Kaupunkikehitystämme ohjaa palvelulupaus, jolla varmistamme asiakkaan tarpeita vastaavan ratkaisun, - kertoo elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi. ■ MAINOSLIITE KUVAT: TIMO HAPPONEN, LUJATALO OY JA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI JÄRVENPÄÄSSÄ

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Parhaille liikepaikoille on tehty jo varauksia. Nopeat syövät hitaat.” HOLLOLA TASOITTAA YRITYKSILLE TIETÄ JA TANNERTA LAHDEN UUDEN KEHÄTIEN LÄNSIPÄÄHÄN NOUSEE KAUPAN KESKITTYMÄ, JOKA SÄVÄYTTÄÄ ERINOMAISEN SIJAINTINSA OHELLA VALMIILLA INFRALLA. YRITYSTEN LISÄKSI MYÖS KUNTALAISET VIIHTYVÄT HOLLOLASSA. L ahti saa vihdoin kauan kaivatun eteläisen kehätiensä, kun vilkkaasti liikennöity ja Suomen poikittaisliikenteen kannalta merkittävä valtatie 12 linjataan kulkemaan kaupungin eteläpuolelta. Rakennustyöt alkavat ensi keväänä, ja tien on määrä valmistua vuoden 2021 lopulla. Seudun sijainti on keskeinen jo nyt, mutta kehätien myötä alueen liikennevirtojen ennustetaan kasvavan entisestään. Kehätien läntinen risteyskohta sijoittuu Hollolaan, missä uudet yritysalueet Hopeakallio ja Paassilta ovatkin herättäneet elinkeinoelämän kiinnostuksen. ”Parhaille liikepaikoille on tehty jo varauksia. Nyt kannattaakin toimia ripeästi, sillä nopeat syövät hitaat,” kunnanjohtaja Päivi Rahkonen sanoo. Hopeakallioon rakentuu elinvoimainen kauppakeskittymä, johon on tulossa muun muassa erikoiskaupan palvelutarjontaa, outlet-myymälöitä sekä Nesteen liikenneasema. Lähistölle levittäytyvään Paassiltaan sijoittuu lähinnä teollisuutta. ”Kunta on panostanut merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiin, sillä tontit on raivattu ja tasoitettu valmiiksi. Toki tuemme yrityksiä monella muullakin tavalla,” Hollolan yrityskoordinaattori MAINOSLIITE Hollola houkuttelee valmiiksi tasoitetuille mailleen uusia yrityksiä. Yrityskoordinaattori Harri Nummisen mukaan nyt kannattaa iskeä nopeasti. Harri Numminen kertoo. ”Käymme vuoropuhelua yritysten kanssa jatkuvasti, mikä nostaa niiden näkemykset esille myös päätöksentekoon. Yritykset ovat kunnalle tärkeä voimavara,” Rahkonen lisää. Pääosa Hollolan yrityksistä on eri alojen pk-yrityksiä, jotka työllistävät enimmillään toista sataa henkeä. Yritykset arvostavat keskeisen sijainnin lisäksi sitä, että seudulla riittää pätevää työvoimaa. Myös asukastyytyväisyys on tuoreen tutkimuksen mukaan huippuluokkaa. Luonnonkaunis asuinympäristö houkuttelee erityisesti lapsiperheitä, sillä tonttitarjonta ja mahdollisuudet vapaa-ajanviettoon ovat erinomaiset. ”Kuntakeskuksen yhteydessä on neljä järveä, ja esimerkiksi Finlandia-hiihdon reitistöä riittää meillä kymmeniä kilometrejä,” Rahkonen hehkuttaa. Valtatien ohella Hollolassa puhaltavat muutenkin myönteisten muutosten tuulet. Alkuvuodesta tehty kuntaliitos Hämeenkosken kanssa nosti asukasluvun 24 000:een. Lisäksi kuntakeskukseen on noussut hiljattain moderni 1500 oppilaan koulu, ja parhaillaan rakenteilla on iso kauppakeskus sekä kerrostaloja. ■ 7

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU  SALO ON VALMIINA UUTEEN, TERVETULOA! SALOON KERTYNEEN ÄLYLAITEOSAAMISEN PERUSTALLE RAKENNETAAN UUTTA. MONIPUOLINEN RADIOTEKNIIKAN JA TUOTEKEHITYKSEN HUIPPUOSAAMINEN, AINUTLAATUISET KOKEILUJA TUTKIMUSLABORATORIOT, LAAJAT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ NIIN MASSA- KUIN KOETUOTANTOONKIN SOVELTUVAT TEHDASTILAT MUODOSTAVAT ÄÄRIMMÄISEN MIELENKIINTOISEN KOKONAISUUDEN. S alo aikoo jatkossakin olla maailmankartalla huippuluokan digitalisaatio- ja tuotanto-osaamisella. Kaupunki toivottaa yritykset ja korkeakoulut mukaan kehittämään kansainvälisen tason innovaatiokeskusta! STARTUP-YRITYKSET LUOVAT UUTTA LIIKETOIMINTAA Kun maailmanluokan tuotekehittäjät ryhtyvät yrittäjiksi, on lupa odottaa mielenkiintoisia uusia tuotteita ja palveluita. Salossa panostetaan siihen, että alkavat yrittäjät eivät jää yksin ongelmansa eivätkä ratkaisunsa kanssa. Tukea tarjotaan niin liiketoiminnan kiemuroiden kuin vertaistuen jakamiseen ja innostuksen säilyttämiseenkin. Yrityksiä syntyy ennätysvauhtia. KANSAINVÄLINEN MATKAILU KASVUSSA Teijon kansallispuisto on avannut markkinat kansainvälisen matkailun kasvuun. Vaihteleva maasto sekä merkityt reitit, laavut, tulentekopaikat ja muut palvelut houkuttelevat entistä enemmän kävijöitä. Luontokeskukselta voi vuokrata soutuveneitä, polkupyöriä, kalamajoja ja saunaa. Kansallispuiston ympärillä olevat ruukkikylät herättävät menneen ajan eloon ja tarjoavat matkailijoille monta mielenkiintoista tutustumiskohdetta. Matkailijoita houkuttelevat myös saaristo, kartanot ja lukuisat tapahtumat. 8 OMAKOTITALO HELSINGIN YKSIÖN HINNALLA Salosta on vain reilu tunti Helsinkiin ja puoli tuntia Turkuun. Loistavan sijainnin ja kulkuyhteyksien johdosta moni salolainen käykin töissä Helsingissä tai Turussa. Hyvät kulkuyhteydet ja etätyömahdollisuudet houkuttelevat muuttamaan Saloon - varsinkin kun Salosta saa omakotitalon samaan hintaan kuin Helsingistä yksiön. Salo on kaikin puolin ihanteellinen asuinpaikka. Salon urheilupuisto on valtakunnallisestikin vertaillen ainutlaatuinen keskittymä, missä harrastetaan kymmeniä eri lajeja ratsastuksesta jääkiekkoon ja golfiin. Tapahtumatarjontaa löytyy jokaiseen makuun ja harrastus- ja palvelutarjonta on erinomainen. Salossa arki on sujuvaa ja turvallista. ■ TERVETULOA SALOON! www.sijoitusaloon.fi www.yrityssalo.fi www.visitsalo.fi MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ELOISA JA ENNAKKOLUULOTON PELLON KUNTA “Kyllä se häätyy kannattaa” PELLON KUNTA SIJAITSEE LAPISSA, TORNIONJOEN VARRELLA, AIVAN RUOTSIN RAJALLA. PIENI KUNTA ON UUDISTUNUT AHKERASTI JA TULOKSET ALKAVAT NÄKYÄ. PAIKALLISET KEHUVAT KILPAA LUONTOA JA TUNNELMAA. YRITYKSETKIN LAAJENTAVAT TOIMINTAANSA JA KÄYVÄT KANSAINVÄLISTÄ KAUPPAA PELLOSTA KÄSIN. U udistettu kuntastrategia on kunnianhimoinen, mutta vakavaraisuus ja periksiantamattomuus luovat uskoa. “Pellossa on hyvä pöhinä päällä. Tavoitteenamme on olla ennakkoluulottomasti kasvava väylänvarren eloisin elinympäristö ja logistinen keskus kalotilla”, kertoo elinvoimajohtaja Laura Enbuska-Mäki. ”Kunta on viimeisen parin vuoden sisällä uudistanut huomattavasti hallinnollisia rakenteitaan ja tekee aktiivista sisäistä kehittämistyötä, jotta se pystyy reagoimaan entistä ketterämmin sekä joustavammin ympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin, niin hyvinvoinnin kuin elinvoiman edistämisen osalta”, Enbuska-Mäki jatkaa. Pellossa luodaan myös Lapin kiinnostavinta yrityspuistoa sekä panostetaan tunnettavuuteen bioenergiaosaamisessa ja luontomatkailukohteena. Pellon strategisina tavoitteina onkin yrityskannan ja toimintaedellytyksien vahventaminen sekä mahdollistaminen. “Meillä on selkeä visio ja tiedämme mitä haluamme. Täällä on hyvät edellytykset ja vahva tahotila viedä asioita eteenpäin”, kertoo Enbuska-Mäki. Paikalliset yrittäjät eivät vaihtaisi maisemaa mistään hinnasta. Hyvä sijainti ja kunnan positiivinen suhtautuminen yrittämiseen saavat kiitosta. ”Täällä on todella hyvät logistiset mahdollisuudet, joten tavaratkin saa maailmalle vaivatta. Työvoimaa löytyy ja kunta suhtautuu hyvin erinäisiin yrityshankkeisiin”, kertoo yli 20 vuotta Pellossa toiminut Kuljetus Kovalainen Oy:n toimitusjohtaja, Martti Kovalainen. Pellossa toimiva Potma Oy valmistaa loistoristeilijöiden rakennemateriaaleja. Yritys palkittiin hiljattain maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla hyvästä toiminnasta. “Täällä on kaikki mitä voi tarvita. Liiketoiminnan kannalta täältä on aivan yhtä hyvä lähteä maailmalle kuin muistakin Suomen kaupungeista”, toteaa toimitusjohtaja Reijo Lassila. Valkea Lapland Oy rakentaa lomakylää ja ravintolaa Pelloon. Yrityksen toimitusjohtaja Antti-Pekka Palokangas ja myynti- ja markkinointivastaava Mia Bonn kehuvat Pellon kunnan ripeää päätöksentekoa. ”Parempaa paikkaa ei olisi ollut”, toteaa Palokangas. ”Paikallinen luonto sopii täydellisesti lomakylälle. Ihmisiä näyttää todella kiinnostavan elämykset aidossa ympäristössä”, pohtii Bonn. ■ MAINOSLIITE www.pello.fi Pellon kunta löytyy myös Twitteristä, Facebookista ja Instagramista: #pellonkunta, #rohkimielusa 9

Suomi Silmänkannon yritys- ja työpaikka-alueen risteysaluetta tarkastelevat Lopen kunnan kehittämispäällikkö Jyrki Käki ja Destia Oy:n työmaapäällikkö Markku Aronen. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Vahvuutena on nähty nimenomaan sijainti lähellä, kuitenkin pääkaupunkiseudun ruuhka-alueen ulkopuolella, esirakennettu alue sekä hyvä hinta-laatusuhde.” SILMÄNKANNOSSA MENESTYMISEN MAHDOLLISUUS SILMÄNKANNON YRITYS- JA TYÖPAIKKA-ALUE SIJAITSEE LOPELLA, KESKELLÄ KASVU-SUOMEA, PÄÄKAUPUNKISEUDUN TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA. S ilmänkannon yritysympäristöä tukee sen loistava sijainti etelästä pohjoiseen suuntautuvan autoliikenteen väylän, 3-tien eli E12, välittömässä läheisyydessä ja itä-länsi -suuntaisen liikenteen eli kantatie 54 varrella. Riihimäen rautatieasema lastausalueineen on vain 10 minuutin matkan päässä, samoin merkittävimmät satamat ja lentokentät ovat sopivan lähellä. ”Hyvinkään - Riihimäen seutu on elinvoimainen ja Silmänkanto merkittävänä yritysalueena tuo uuden mahdollisuuden menestyvään yritystoimintaan”, kertoo Lopen kunnan kehittämispäällikkö Jyrki Käki. Silmänkannon yritys- ja työpaikka-alueen tontit ovat rakennusvalmiita. Kunnallistekniikka on valmiina tonttien rajalla ja liikenneväylät on rakennettu. Alueen koko on n. 40 ha, josta tonttialuetta n. 20 ha. Kymmenen erikokoista tonttia antavat mahdollisuuden hyvinkin erilaisille ja erikokoisille yritysten tuotanto- tai logistiikkatoiminnoille. TOIMI NYT ”Silmänkannon yritysalueen tontit ovat herättäneet hyvin kiinnostusta ja neuvotteluja yritysten kanssa on käynnissä. Vahvuutena on nähty nimenomaan sijainti lähellä, kuitenkin pääkaupunkiseudun ruuhkaalueen ulkopuolella, esirakennettu alue sekä hyvä hinta-laatusuhde.” Koko seutukunnan positiivinen kehitys ja aktiivinen elinkeinopolitiikka ovat myös tärkeitä tekijöitä. Lopen kunta yhteistyökumppaneineen tarjoaa yritysten käyttöön tarvittavat neuvonta- ja tukipalvelut. SINÄ JA PUOLI SUOMEA ”Työvoiman rekrytointi Silmänkannon yrityksiin ei ole ongelma. Omalla talousalueella asuu lähes 100.000 ahkeraa ihmistä ja 100 kilometrin säteellä ’puoli-Suomea’.” Loppi on myös hyvä paikka kodille. Siellä on mahdollisuus asua omakotitalossa sekä lähellä luontoa että lähellä palveluja. ■ www.silmänkanto.fi • www.loppi.fi 10 MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Hossa on kalastajien ja melojien paratiisi. Kansallispuistobrändi nostaa alueen statusta luontomatkailijoiden silmissä. Lemin kunnanjohtaja Jussi Stoor ja tekninen johtaja Markku Immonen auttavat mielellään siinä, että yritykset löytävät Lemin yrityspuistosta sopivan paikan itselleen. ”Voimme lohkoa juuri yrityksen tarpeisiin soveltuvan tontin.” LEMIN YRITYSPUISTOLLA HOSSASTA SUOMEN ERINOMAINEN LOGISTINEN SIJAINTI S JUHLAVUODEN KANSALLISPUISTO KANSALLISPUISTON BRÄNDI AVAA ELINKEINOTOIMINNALLE UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. LEMIN UUSI YRITYSPUISTO SIJAITSEE LOGISTISESTI ERINOMAISELLA PAIKALLA VALTATEIDEN VIERESSÄ, LÄHELLÄ MAAKUNTAKESKUSTA JA VENÄJÄN RAJAA. UUSI ALUE TARJOAA RÄÄTÄLÖITYJÄ TONTTIRATKAISUJA JA EDULLISET NELIÖHINNAT. L emin uusi yrityspuisto on valmiina ottamaan vastaan uudet yritykset. Alueen läheltä kulkevat sekä valtatie 13 että valtatie 6. Eteläkarjalaisessa maisemassa 30 hehtaarin teollisuuspuiston ensimmäinen vaihe on jo kunnallistekniikkaa myöten valmiina. Alueen ensimmäiset tontit on myyty ja yrityksiä on nousemassa. ”Alueen hyvä logistinen sijainti on ehdottomasti yrityspuiston suuri vahvuus. Valtateiden lisäksi alue sijaitsee lähellä Lappeenrantaa ja Venäjän rajaa”, kertoo kunnanjohtaja Jussi Stoor. Lisäksi alue tarjoaa erittäin edulliset tonttihinnat: kaksi euroa neliöltä. ”Tonttien kokoon ja sijaintiin voi vielä vaikuttaa. Voimme lohkoa ja räätälöidä juuri yrityksen tarpeisiin soveltuvan tontin”, tekninen johtaja Markku Immonen selvittää. ■ MAINOSLIITE uomussalmelle perustetaan ensi vuonna Suomen juhlavuoden kansallispuisto. Avajaiset pidetään kesäkuussa 2017 ja samalla Suomussalmen kunta saa uutta pontta elinkeinotoiminnalle, sillä kansallispuisto tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia sijoittajille ja yrittäjille. Luontomatkailu on kasvussa koko maailmassa. Tulevan kansallispuiston tunnetuimpia ja hienoimpia nähtävyyksiä ovat Julma - Ölkyn kanjonijärvi ja sen lähellä sijaitseva Värikallio, jonka kalliomaalaukset on ajoitettu kivikaudelle. Uusi kansallispuisto on kalastajien, melojien, patikoijien ja maastopyöräilijöiden unelmakohde. Hossa on myös monien luontokuvaajien suosima paikka. Hossan henki muodostuu hiljaisuudesta, kiireettömyydestä ja erityislaatuisesta luonnosta. Nämä ominaisuudet luovat ihanteelliset olosuhteet myös hyvinvointipalveluille. Joogan, yrttikylpyjen ja hierontapalveluiden yhdistäminen luonnonrauhassa liikkumiseen luo uusia mahdollisuuksia elämyspalveluita tarjoaville yrityksille. Suomussalmen kunta tukee aktiivisesti alueen matkailua ja tarjoaa hyvät liiketoimintamahdollisuudet erityisesti luontomatkailuyrittäjille. Liity sinäkin vahvaan luontomatkailuyrittäjien joukkoon! ■ Kunnanjohtaja Asta Tolonen on kotoisin Suomussalmelta. Hän toivottaa uudet yrittäjät tervetulleeksi kehittämään Suomussalmea ”Hossan hengessä”. 11

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU JOKAINEN PÄIVÄ ON ELÄMYS VIRROILLA Mermarin toimitusjohtaja Aki Kangas. MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT YRITYSTEN SIJOITTUMISEEN? MITÄ YRITTÄJÄ HALUAA YRITYKSENSÄ KOTIKUNNALTA JA OMALTA ASUINKUNNALTAAN? NÄIN VASTAAVAT TOIMITUSJOHTAJAT AKI KANGAS MEMAR OY:STÄ JA ARTO TAISTO WIRMET OY:STÄ VIRROILTA. M iehet kertovat, että heidän yritystensä työvoima on erittäin asiantuntevaa ja sitoutunutta. Yritysten yleiskustannukset keskusseutujen ulkopuolella ovat myös pienemmät ja logistiikka toimii hyvin. ”Virrat on ihmisen kokoinen paikkakunta, jossa kaikki tarvittavat palvelut ovat helposti saatavilla ja lähellä. Täällä on esimerkiksi lapsille ja nuorille ohjattuja harrastusmahdollisuuksia ja turvallinen ympäristö kasvaa”, toteaa Aki Kangas. Arto Taisto puolestaan korostaa asumisen väljyyttä. ”Myös yhteisöllisyys on tärkeä arvo, tästä paikkakunnan kyläkoulut ovat loistava esimerkki.” MEMAR, RUUVIEN VALMISTUKSEN ERIKOISOSAAJA Memarin erikoisosaamista ovat vaativien kohteiden kiinnitystarvikkeet ja komponenttituotanto sekä teollisuuden kunnossapito-osat. Yritys juhlii tänä vuonna 35 toimintavuottaan. Yrityksen valmistamien tuotteiden kirjo on laaja, niitä voivat olla esimerkiksi kynän mittaiset ruuvit tai toisaalta ruuvit, jotka painavat jopa parisen tuhatta kiloa. Yrityksen asiakkaana on kansainvälisiä kärkiyrityksiä ja Memarin tuotteita voi löytää yhtä hyvin kaivoksista, kuin avaruudestakin. WIRMET, KONEISTUSOSIEN MITTATILAUSTÖIDEN TEKIJÄ Wirmetin toimitusjohtaja Arto Taisto. 12 Wirtain Metalli on metallialan komponenttitoimittaja, jonka toimipaikka on Virroilla. Yritys on keskittynyt keskiraskaaseen alihankintakoneistukseen. Wirtain Metallin laatujärjestelmä on yhteisesti hyväksytty toimintatapa, joka tarkoittaa, että asiat tehdään kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti sovitulla tavalla. Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden kehittymistä seurataan ja analysoidaan säännöllisesti. Saatujen tulosten ja palautteen pohjalta yritys kehittää toimintaansa jatkuvasti. ■ MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU JULKISEN KIINTEISTÖRAKENTAMISEN KULUT KURIIN TALOUSOHJATUN RAKENTAMISEN TOIMINTATAPA SÄÄSTÄÄ JULKISALAN HANKKEISSA YHTEISKUNNAN AIKAA JA RAHAA LAADUSTA TINKIMÄTTÄ. J ulkisen kilpailutuksen mallit ohjaavat monesti esimerkiksi koulurakentamista niin, että lopputulos syntyy hitaasti eikä täytä välttämättä käyttäjien tarpeita sekä tulee usein erittäin kalliiksi. ”Kun olen tutustunut tähän rakentamisen sektoriin viime vuosien aikana, minulle on tullut poikkeuksetta ajatus investointien liian suuresta rahankäytöstä, jonka maksajia ovat todellisuudessa välillisesti me kaikki veronmaksajat, välittömästi kunnat ja muut julkisyhteisöt. Olimme jo aiemmin lanseeranneet talousohjatun rakentamisen konseptin, jonka näin sopivan erittäin hyvin myös julkisiin projekteihin”, Lehto-konsernin Hyvinvointitilat -liiketoimintaa johtava Tuomo Mertaniemi valottaa. Tavallisesti kilpailutusprojekti aloitetaan valitsemalla suunnittelijataho, joka yhdessä eri sidosryhmistä koostettujen työryhmien kanssa selvittää tarpeet, jonka pohjalta suunnittelua toteutetaan. ”Monien intresseissä on jotain muuta kuin laadukas ja kustannustehokas investointi. Suunnittelijoilla ei ole aina riittävästi kustannustietoisuutta eikä tuntumaa käytännön toteuttamiseen. Suunnittelijat ja arkkitehdit ovat silti erittäin tärkeitä osaajia rakennusinvestoinneissa. Meidän konseptissamme esimerkiksi arkkitehtien vahvuus yhdistetään tapaamme ohjata suunnittelua.” ”Julkisten toimijoiden on tarvetta muuttaa kilpailutustapaansa, jotta tuloksia syntyy. Julkinen toimija ei tänä päivänä pärjää yksityiselle kilpailuttajana, mutta myös julkisella toimijalla on täydet mahdollisuudet kilpailuttaa rakentamisensa tuloksekkaasti. Uusi hankintalaki antaa tähän entistä paremmat mahdolMAINOSLIITE ”Talousohjattu rakentaminen säästää kunnan resursseja käytettäväksi suoraan toimintaan ja ihmisiin; säästä mieluummin seinissä kuin ihmisten palveluissa”, Tuomo Mertaniemi kertoo. lisuudet. Perinteisestä kilpailuttamistavasta on vain tullut liian kankea tapa toimia, jolla ei saada riittävästi tuloksia aikaan. Onneksi hyvin monessa kunnassa on herätty tähän ja parhaillaan paljon mietitään uusia hyviä tapoja toimia. Meillä on siitä useita hyviä esimerkkejä sekä ajatuksia ja olemmekin niistä puhuneet monessa kunnassa.” TULOKSIA SUURISTA SÄÄSTÖISTÄ Lehdon toimintavasta esimerkkinä on kouluprojekti Iin kunnassa, missä annettiin tarjoajille tilaa tehdä oma ratkaisuehdotus suunnitteluineen. ”Heiltä kerrottiin perustarve ja muutama tärkeä asia esimerkiksi julkisivun ja toiminnallisuuden osalta, mitkä täytyi huomioida ratkaisussa. He saivat tarjouksia kaikkiaan 13 kappaletta, mikä kertoo jo omiaan kilpailutuksen onnistumisesta. Tarjouksista tulee parempia, kun suunnittelua ja ratkaisuehdotusta ei rajata liikaa.” ”Me voitimme kilpailutuksen, mutta 4—5 kärkiehdotusta olivat erinomaisia ja lähellä toisiaan sekä laadussa että hinnassa. Iin kunta tiedotti myöhemmin tehneensä satojen tuhansien eurojen säästön noin kolmen miljoonan euron projektissa perinteiseen kilpailutukseen verrattuna.” Esitetty toimintatapa nopeuttaakin rakennusprosessin alkamista: tarpeen määrittelystä rakentamisen aloittamiseen on päästy puolessa vuodessa, kun perinteisellä tavalla aikaa kuluu vähintään tuplasti enemmän. KONSEPTOINTI AVAIMENA LAATUUN JA KUSTANNUSTEHOKKUUTEEN Lehto panostaa yhä voimakkaammin koulu- rakentamiseen referenssimallistollaan, josta tilaajalle käy helposti ilmi toimintatavat ja hinnat. ”Pystymme näyttämään esimerkkejä, millaisin kustannuksin tietynlainen ratkaisu saadaan aikaan. Kouluprojekti on aina toki tarjouspohjainen, jossa räätälöimme mallistoomme pohjaten erinomaisen ehdotuksen ketterästi.” Lehto tekee konseptirakentajana enemmän esivalmistusta kuin alalla keskimäärin, mikä johtaa kustannustehokkuuden lisäksi myös parempaan laatuun. ”Saamme vaativia työvaiheita pois työmailta ja lisäksi rakentamista voidaan vaiheistaa paremmin. Osin konseptoinnin avulla olemme esimerkiksi hoiva-alan rakentamisessa saaneet pudotettua rakentamisen kustannuksia kymmeniä prosentteja muutamassa vuodessa.” Lehto Hyvinvointitilat -liiketoiminnassa vahvana toiminnan motivaation lähteenä on saada vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan kohti parempaa tulevaisuutta. ”Toimimme kohtuuhintaisuuden periaatteella, mutta silti korkean laadun ohjaamana. Homekouluja on tässä maassa jo tarpeeksi. Suunnitteluamme ohjaavat asiakkaan ja alueen elinkaaren mukaiset tarpeet, joihin tuotamme kestävän sekä talousohjatun ratkaisun”, Mertaniemi summaa. ■ Lehto (ent. Päätoimija) on suomalainen rakennusja kiinteistöalan konserni, jonka talousohjattu toimintamalli perustuu asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaiseen, kustannustehokkaaseen suunnitteluun ja rakentamiseen. 13

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJA YHTEISKUNNALLISILLA YRITYKSILLÄ VAIKUTTAVUUTTA HANKINTOIHIN TAVOITTEENA ARVOKAS ELÄMÄ Validia Asuminen on kotimainen palveluasumisen edelläkävijä ja aktiivinen kehittäjä. Olemme sitoutuneet yhteiskunnallisen yrityksen periaatteisiin ja tuottamaan vastuullisia, yleishyödyllisiä asumispalveluja vammaisille henkilöille ja ikäihmisille. Erityisen vaativiin asumistarpeisiin vastaava monialainen palveluasuminen on esimerkki palvelusta, joka on kehitetty todelliseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Se tarjoaa asiakaslähtöistä tukea, yhteisöllisen toimintaympäristön ja oman kodin henkilöille, joilla on useita vaikeita toiminnanrajoitteita. Arvokas elämä on jokaisen oikeus. Tuemme asiakkaitamme elämään turvallista ja mahdollisimman itsenäistä elämää joka päivä. www.validia.fi/asuminen K unnat ovat valtavien muutospaineiden kohteena. Väestön ikääntyminen, työllisyyden heikentyminen ja taloustilanne heikentävät huoltosuhdetta. Miten siis rahoittaa hyvinvointipalvelut ja taata laadukkaat palvelut, jotka tavoittavat myös heikommassa asemassa olevat kansalaiset? Paikallisen yritystoiminnan menestys on keskiössä ongelman ratkaisussa. Taloudellisesti terveet yritykset työllistävät suoraan ja välillisesti. Yritykset myös tuottavat palveluita, jotka ovat kunnan elinvoimaisuudelle ja kansalaisten elämälle välttämättömiä. Yhä enenevissä määrin tämä koskee paitsi hoivapalveluita myös esimerkiksi jäte-, energia- ja työllistämispalveluita. Yksityistä sektoria kannattaa hyödyntää enemmän kuntapalvelujen tuottamisessa. Hankinnoilla on laaja vaikutus oman alueen yritysten liikevaihtoon ja sitä kautta työllistämismahdollisuuksiin. Hankintojen kautta kunnat voivat löytää uusia, innovatiivisia ratkaisuja omille palvelutarpeilleen esimerkiksi sähköisissä palveluissa. Samalla nämä nk. innovatiiviset hankinnat tarjoavat paikallisille pk-yrityksille elintärkeitä referenssejä, jotka mahdollistavat kasvun kansallisiksi ja jopa kansainvälisiksi toimijoiksi. Julkisten palvelujen tuottamisessa vaihtoehtona ovat myös yhteiskunnalliset yritykset, jotka keskittyvät yhteiskunnallisten tai ekologisten ongelmien ratkomiseen. Ne käyttävät yli puolet voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Terveen yhteiskunnallista hyvää tuottavan liiketoiminnan harjoittaminen vahvistaa yhteiskunnallisia yrityksiä itseään ja tuottaa kunnalle elintärkeitä palveluita. Samalla syntyy mahdollisuus parantaa kunnan työllisyystilannetta ja lisätä sen verotuloja. Kuntasektorin tilanne on haastava, muttei toivoton. Ratkaisut ovat alue- ja kuntapäättäjien käsissä ja avaimia elinvoimaisen, työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävän paikallisympäristön rakentamiseen on tarjolla. Tero Lausala Toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto Validia Asuminen tarjoaa asumispalveluita ja kotiin vietäviä palveluita vam14 maisille henkilöille ja ikäihmisille. Kokonaan kotimainen Validia Asuminen on yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia. Suomalaisen Työn Liitto on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää suomalaisen työn arvostusta ja menestystä ja hallinnoi suomalaisen työn puolesta toimivia merkkejä. 1912 perustetulla liitolla on yli 2800 jäsentä. www.suomalainentyo.fi MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Suomi TERVEYSPÄÄTÖKSILLÄ MAHDOLLISUUS MILJARDILUOKAN SÄÄSTÖIHIN PAREMMILLA PÄÄTÖKSILLÄ VOI SÄÄSTÄÄ MILJARDEJA KANSANTAUTIEN KUSTANNUKSISTA. KUN SÄÄSTÖT TEHDÄÄN INVESTOIMALLA OIKEA-AIKAISEEN HOITOON, KUNTOUTUKSEEN JA ENNALTAEHKÄISYYN, VOIDAAN SAMALLA EDISTÄÄ KUNTALAISTEN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA. V aikka terveys ja terveelliset elämäntavat puhuttavat suomalaisia paljon, ei pelkkä puhe useinkaan riitä kohentamaan huonoja tapojamme. Tärkein peruste elämäntapojen muuttamiselle olisi oma sairastuminen. Näin vastasi tuhannesta suomalaisesta yli 600. Onko siis niin, että suomalaisen pitää sairastua ennen kuin hän on valmis muuttamaan elämäntapojaan? ”Terveyttä ja hyvää oloa pidetään helposti itsestään selvänä ja vasta uhka sen menettämisestä saa meidät heräämään siihen, ettei terveys ole pysyvää”, pohtii tutkimustulosta terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski Yksi elämä -terveystalkoista. ”Terveelliset elämäntavat eivät välttämättä estä sairastumista, mutta voivat lykätä sitä ja edistävät toipumista.” Valtimosairaudet koskettavat joka viidettä suomalaista. Tästä syystä Yksi elämä -järjestöt eli Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto kutsuvat kaikki mukaan yhteisiin terveystalkoisiin. Päättäjille Yksi elämä -terveystalkoot on kerännyt tietoa päätöksenteon tueksi. PENKKIURHEILUKANSAA Liikkumattomuus maksaa 3–4 miljardia euroa vuodessa. Liikkumattomuuden osuus pelkästään diabeteksen hoidon kustannuksista on 700 miljoonaa euroa vuodessa. Ennaltaehkäisyn potentiaali on kuitenkin merkittävä. Jo viiden prosentin painonpudotus laskee tyypin 2 diabeteksen riskiä 69 prosenttia. Esimerkiksi miljoonalla eurolla pystytään esimerkiksi tarjoamaan liikkumisreseptin mukainen ohjaus noin sadalle tuhannelle 40–79 -vuotiaalle. Tämä satsaus vähentäisi vähän liikkuvien määrää 3,4 prosenttia. Liikunnan ansiosta pienennetään riskiä mm. tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin tai aivoverenkiertohäiriöihin. Näiden hoitokustannukset ylittävät liikuntareseptin kulut 4–5 -kertaisesti. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylän rakentaminen on terveyspäätös. Jos suomalaiset söisivät gramman vähemmän suolaa ja 20 kilokaloria vähemmän tyydyttynyttä rasvaa päivässä, säästäisimme arviolta 14–23 miljoonaa euroa vuodessa. Terveellinen Sydänmerkki-ateria voi olla myös hankintahinnaltaan nykytilaa vaihtoehto joukkoruokailussa. Kouluruokailuissa Sydänmerkki-aterioihin siirtymällä voi säästää jopa 30 000 euroa vuodessa 5000 oppilaan kunnassa. Mitä näistä luvuista opimme? Jokainen päätös on terveyspäätös ja terveyspäätökset ovat mahdollisuus miljardiluokan säästöihin. ■ MAINOSLIITE 15

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJA Merja Matilainen, Jyrki Rinta-Jouppi ja Heini Kapanen Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennustiimistä. VALMENNUS KUKA RAKENTAA SOTE-PALVELUJEN UBERIN? VIE KUNTOUTUJAN TAKAISIN TÖIHIN TAI OPISKELEMAAN MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON VALMENNUKSISSA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIA JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIÄ AUTETAAN VAHVISTAMAAN OMIA VOIMAVAROJAAN ELÄMÄSSÄ KIINNI PYSYMISEEN. TAVOITTEENA VOI OLLA TYÖLLISTYMINEN, OPISKELEMINEN TAI ESIMERKIKSI VAPAAEHTOISTYÖ. R atkaisukeskeisen valmennuksen tulokset ovat merkittäviä: työelämän ulkopuolelle pudonneista osallistujista suuri osa siirtyy töihin tai opiskelemaan valmennuksen jälkeen.  ”Omien voimavarojen vahvistaminen edistää kuntoutumista huomattavasti. Tämän hyödyntäminen voi tuoda merkittäviä säästöjä yhteiskunnassa, sillä joka viides sairastuu masennukseen elämänsä aikana”, sanovat työ- ja koulutusvalmentajat Jyrki Rinta-Jouppi ja Merja Matilainen, jotka vetävät valmennuksia kokemusasiantuntijoiden kanssa. Valmennuksessa hyödyllisemmiksi asioiksi kuntoutujat ovat kokeneet toivon herättämisen, kannustuksen, vertaistuen ja käytännön tiedot. Ammattilaiset, kuten psykiatristen poliklinikoiden, TE-keskusten ja sote-alan työntekijät saavat räätälöidyiltä kursseilta uusia työkaluja käytännön työhönsä.  ”Valmennuksilla voi olla iso rooli mm. työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten ja osatyökykyisten kuntoutumisessa”, sanoo työja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen.  Valmennuksia on järjestetty Mielenterveyden keskusliitossa yli 10 vuoden ajan, ja vuonna 2015 niille osallistui lähes 1000 kuntoutujaa ja ammattilaista. ■ 16   S ote-uudistus on suuri mahdollisuus lisätä palvelujen laatua, saatavuutta ja tasa-arvoa. Valinnanvapausjärjestelmässä asiakas valitsee palveluntuottajan määräajaksi. Muiden maiden kokemukset osoittavat, että asiakkaat hakeutuvat laadukkaille palveluntuottajille.  Kilpailussa menestyvät tehokkaat ja laadukkaat yksiköt eikä pidemmän päälle pärjää ilman digitalisaation täyttä hyödyntämistä. Yhteys lääkäriin tai hoitajaan samoin kuin seuranta voidaan järjestää etäyhteyksin.  Digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto sisältää soteuudistuksen suurimman mahdollisuuden. Robotiikka, nanoteknologia, 3D-tulostus ja muut innovaatiot mullistavat palveluiden tuottamisen. Myös diagnostiikka ja lääkkeet kehittyvät.  Teknologia mahdollistaa myös verkottuneen palvelujen tuottamisen. Mikä estää rakentamasta vaikkapa lääkäripalvelujen Uberin, jossa asiakas varaa lähimmän ja nopeimmin saatavan lääkärin kännykällään?  Digiloikkaan kuuluu olemassa olevan asiakastiedon hyödyntäminen. Asiakastietojen analysoinnilla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia ja siten suitsia kasvavia sote-kustannuksia. Esimerkiksi diabeteksen hoito maksaa noin kolme miljardia euroa vuodessa eli noin 15 prosenttia terveydenhuollon menoista. Analysoimalla asiakkaan terveystarkastusten ja hoitokäyntien tietoja voidaan arvioida diabetesriskiä ja näin panostaa ennaltaehkäisyyn. Terveysteknologia on Suomen suurin korkean teknologian vientiala, ja kasvumahdollisuudet ovat suuret. Sote-uudistus voikin siivittää suomalaisia teknologiayrityksiä menestykseen maailmalla.   Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 12 500 € * tokalusteet, . Myös kiin kka, alv 0% likentät, pe , at ik /oppilaspai et, leikkipa asfaltit, nurm jne. sisältyvät hintaan! t pyörätelinee .€ 600 oppilaan koulu 7,5 milj Kerro tarpeenne ja toiveenne. Avaa julkinen kilpailutus. .€ 400 oppilaan koulu 5 milj Vertaile ehdotukset ja valitse paras. Ota yhteyttä ja kerro meille tarpeistasi – jopa 80 % rakentamiskustannuksista määräytyy jo suunnittelupöydällä. Tarjoamme sinulle nopean tarjousmenettelyn luonnoskuvineen ja toimitussisältöineen – takaamme, että tulet yllättymään edullisesta hinnastamme! Tutustu referensseihimme: lehto.fi/hyvinvointitilat * Kysy konkreettiset hintaesimerkit edustajiltamme! teen -koulu A vaimet kä Jatkoneuvottelut, sopimus ja toteutus. Ota yhteyttä jo tänään! Kutsu asiantuntijamme paikalle esittelemään uutta, muuttovalmista koulumallistoamme! Tuomo Mertaniemi, 040 774 7661 tuomo.mertaniemi@lehto.fi Juha Paananen, 040 771 7120 juha.paananen@lehto.fi Miikka Mielityinen, 040 5844950 miikka.mielityinen@lehto.fi MAINOSLIITE 17

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU L KATVEESTA änsirannikkoa seuraileva valtatie 8 on ollut Turun ja Porin tieosuudelta yksi Suomen vaarallisimpia solmukohtia, muun muassa satamien tavarakuljetusten sekä tien kapeuden takia. Vuonna 2014 alkanut perusparannushanke on kauan odotettu helpotus tiellä säännöllisesti kulkevalle tavara- ja henkilöliikenteelle. Kasitien jakamassa Maskussa uusi ja uljaampi valtaväylä vaikuttaa suoraan kunnan elinkeinopolitiikkaan. Maskun virkaa tekevä kunnanjohtaja Maija Löfstedt kertoo suunnitelmista, joissa tien kainalossa uinunut kunta ottaa täyden hyödyn aiempaa paremmasta saavutettavuudestaan. Kiintopisteeksi rakennetaan uusi Rivieran alue, josta kaavaillaan kunnan yritystoiminnan ja palveluiden keskusta. ”Uuden moottoritien myötä pendelöinti meiltä esimerkiksi Turkuun helpottuu olennaisesti, mikä lisää varmasti kunnan vetovoimaisuutta asuinpaikkana. Kuitenkin vielä tärkeämpää Maskun elinvoimaisuudelle on oman yritystoiminnan tukeminen”, Löfstedt toteaa. Rivieran alue on ollut toistaiseksi eniten julkisuudessa Maskusta lähtöisin olevan liikemies Toivo Sukarin ostettua alueelta tontin uudelle kauppakeskukselleen. Uutta kaavaa on kuitenkin suunniteltu sillä mielellä, että Riviera tarjoaisi hyvät puitteet erilaisten toimialojen yrityksille. ”Tiedostamme, että alueelle tarvitaan vetonaula, joka kiinnostaa ihmisiä. Kun mietitään kokonaisuutta, niin uusi kaava mahdollistaa myös täysin uusien ja suurempien yksiköiden houkuttelemisen kuntaan”, Maija Löfstedt kertoo. Rivieralle etsitään nimenomaan ympäristöä haittaamatonta yritystoimintaa, sillä teollisuus ei tule kyseeseen asutukseen rajautuvalla alueella. Myös kunta on aktiivisesti mukana luomassa verkostoja ja etsimässä toimijoita, jotka voisivat menestyä Maskussa. ”Olemme saaneet Rivieralta jo kiitettävästi tontteja ja jopa kortteleita kaupaksi, mutta mukaan mahtuu edelleen. Maskusta on loistavat yhteydet Suomeen ja maailmalle muun muassa lähialueen satamien, lentokentän ja parannetun valtatien välityksellä”, Maija Löfstedt hymyilee. ■ KASITIEN KIINTOPISTEEKSI UUSI RIVIERAN ALUE MASKUSSA NOUSEE PERUSPARANNETUN VALTATIE 8:N KAUPALLISEKSI KESKITTYMÄKSI. YRITYKSILLE JA ASUMISELLE LUOTU KAAVOITUSHANKE LUO VARSINAISSUOMALAISEN KUNNAN ELINKEINOPOLITIIKALLE UUTTA SUUNTAA. 18 Maija Löfstedtin mukaan valtatie 8:n parannus sekä panostus Rivieran alueeseen luovat mahdollisuuksia myös suurten yksiköiden houkuttelemiseksi Maskuun. MAINOSLIITE

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Moni kulkee täältä päivittäin esimerkiksi pk-seudulle.” ”Askola kasvaa ja kehittyy”, Jouni Martikainen iloitsee. ASKOLASSA ON ERINOMAISET EDELLYTYKSET SEKÄ ASUMISELLE ETTÄ LIIKETOIMINNALLE ITÄ-UUDELLAMAALLA SIJAITSEVA ASKOLA TARJOAA ASUMISEN, TYÖSKENTELYN JA YRITYSTOIMINNAN KANNALTA ERINOMAISEN YHDISTELMÄN. KUNTA ON PÄÄKAUPUNKISEUDUN ÄÄRELLÄ VAIN REILUN PUOLEN TUNNIN AJOETÄISYYDELLÄ. ”M oni kulkee täältä päivittäin esimerkiksi pk-seudulle. Yritystoiminnan näkökulmasta sijaitsemme niin sanotun Kehä V:n varrella, mikä tarjoaa hyvät logistiset yhteydet myös muihin ilmansuuntiin”, vt. Kunnanjohtaja Jouni Martikainen valottaa. Sijainti tuo mukanaan myös kohtuuhintaisen rakentamisen ja elämisen edellytyksiä. Kunta tarjoaa tonttimaata kiintein hinnoin. ”Omakotiunelman toteuttamisen on tarjolla pelto- tai metsätontteja 23 eurolla neliö ja yritystontteja hyvien kulkuyhteyksien varrella 14 euroa neliö. Aktiivisen kaavoituksen avulla pidämme haluttuja tontteja koko ajan tarjolla.” Askolan asukasmäärä on kasvanut koko 2000-luvun keskimäärin prosentin vuosivauhtia, mikä sekä vahvistaa julkisia palveluita että kasvattaa myös yksityisen palveluiden kirjoa. Pientaloasuminen yhdistyy perinteisen maalaisympäristöön, kun esimerkiksi Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue halkoo kuntaa. ”Yritystoiminnan suhteen sijaintimme on erinomainen mm. tavaraliikenteen suhteen esimerkiksi Porvoon jalostamoille, Vuosaaren Satamaan tai Helsinki-Vantaan lentokentälle”, Martikainen päättää. ■ MAINOSLIITE RAVINNENEUTRAALI KUNTA RAVINNENEUTRAALI KUNTA ON VARSINAIS- SUOMEN ELY-KESKUKSEN VISIO TULEVAISUUDEN KUNNASTA TAI MUUSTA YHTENÄISESTÄ ALUEESTA, JOSSA ORGAANISET RAVINTEET HYÖDYNNETÄÄN MAHDOLLISIMMAN LÄHELLÄ SYNTYPAIKKAANSA. L ähtökohtana ravinneneutraaliudessa on alkutuotannon, jalostuksen, kaupan, kuluttajien ja jätehuollon sekä jatkokäytön välisten verkostojen tiivis yhteistyö, jossa yhdelle tarpeeton jäte on toiselle raaka-aine. Kehitystyötä tehdään ELY-keskuksen kolmivuotisessa Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hankkeessa, joka saa rahoitusta ympäristöministeriön ns. Raki-ohjelmasta. Hankkeen pilottikuntia ovat Pori, Nakkila, Mynämäki, Taivassalo, Vehmaa ja Turku. Ravinneneutraalius koetaan kunnissa positiivisena arvovalintana, joka tukee alueen taloutta. Ensisijaisesti ravinneneutraali kunta määritellään alueeksi, joka tiedostaa ja tunnistaa alueensa ravinteet sekä niiden hyödyntämispotentiaalin, ja kunta omalla esimerkillään kannustaa muita kestävään toimintaan. Tärkeää on myös, että kunta luo toimivat puitteet ravinteiden kierrättämiselle kaavoituksen ja muun aluesuunnittelun ja infran avulla. Lisäksi kunnan strategian sekä poliittisten linjausten tulee tukea ravinneneutraalia toimintaa. Kuntien toiminnasta voi lukea lisää hankeen verkkosivuilta ja Ravinneneutraali kunta -toimintaa esitellään myös syyskuun Kuntamarkkinoilla 14.-15.9. osastolla S30 Kuntatalon 3 kerros. ■ Lisätietoa: Sanna Tikander, koordinaattori, 0295 023 019, sanna.tikander@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/ranku ja www.facebook.fi/ravinneneutraalikunta 19

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJA Alueen raaka-ainevarat ja tulevat biojalostusalan investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia uusille toimijoille Pielisen Karjalassa, viestittää PIKES Oy:n toimitusjohtaja Minna Heikkinen. VIHREÄN KULLAN KOSKETUS BIOTALOUDEN KASVUN VIESTI KERTAUTUU PIELISEN KARJALASSA. ERIKOISKARTONKEJA, LIIMAPUUPALKKEJA, SAHA- JA HÖYLÄÄMÖTUOTTEITA, PUUTALOTEOLLISUUTTA, METSÄKONEURAKOINTIA, BIOJALOSTUSTA JA LOISTAVAT METSÄVARAT OVAT ÄÄRELLÄÄN LIEKSASSA, NURMEKSESSA JA VALTIMOLLA. ”B iotalous ja uusiutuva energia on meidän valttimme. Täältä myös Euroopan suurimpiin puunjalostusalan yrityksiin kuuluva itävaltalainen Binderholz löysi etsimänsä. Pielisen Karjalan kuusimetsien kasvuun nojaa myös Pankaboard valmistaessaan erikoiskartonkia maailman markkinoille”, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKESin toimitusjohtaja Minna Heikkinen iloitsee. Ilon aiheet saavat uutta nostetta ajassa, jossa biotalous on nostettu valtakunnalliseksi kärkihankkeeksi. Lähes vaivihkaa Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat kivunneet tulevaisuuden toimialan eturintamaan. ”Joskus lähelle on vaikea nähdä. Vaan kun asioita katsoo kauempaa, alueemme elinvoima ja kansainvälisyys nousevat arvoonsa. Vientituotteina ja osaamisena Pielisen Karjala kurkottelee Eurooppaan, Lähtiitään, Kaukoitään, Afrikkaan ja Amerikkaan. Olemme ylpeitä myös Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimosta, joka kouluttaa metsäkoneja logistiikkaosaajia ja kehittää koko toimialaa. Valtimo on osaamisessa kansainvälisellä tasolla.” ■ 20 TYÖMARKKINAREFORMI S uomen taloudessa on rakenteellisia ongelmia, jotka on korjattava, jos haluamme vauhtia Suomen kasvuun ja työttömyyden nujertamiseen. Yksi on työmarkkinoiden olemus, maailman jäykin palkanmuodostus, Euroopan keskitetyin työmarkkinamalli ja ainutlaatuinen yleissitovuus. Näiden vuoksi Suomen työmarkkinoilta puuttuu reilu kilpailu. Kun työmarkkinakartelli päättää työehdoista ja yleissitovuus pakottaa ulkopuoliset sovittuihin ehtoihin, työvoimavaltaisten pienten yritysten on vaikea menestyä. Nykymaailmassa moni suomalainen yritys kohtaa kovan kansainvälisen kilpailun. Esimerkiksi kivijalassa toimivan pienen kenkäkaupan kovin kilpailija voi olla kansainvälinen verkkokauppa. Kovassa kilpailussa on vaikea menestyä, jos ei kykene nopeasti muuttamaan toimintaansa tai uudistamaan rakenteitaan. Sen takia Suomen työmarkkinakartellia pitää hallitusti purkaa. Se ei tarkoita luopumista vähimmäisehdoista vaan reilua kilpailua, jossa työehdot voivat joustaa, jos siihen on yhteistä valmiutta työpaikoilla. Kilpailua voidaan hallitusti lisätä lopettamalla keskitetyt sopimukset, vahvistamalla paikallista sopimista sekä keventämällä yleissitovuutta. Työmarkkinoiden kilpailun lisääminen palvelee koko kansakuntaa, kun se vahvistaa yrityksiä, luo uusia työpaikkoja ja säilyttää vanhoja. Samalla pitää modernisoida työelämän sääntelyä. Nykyiset monesti vuosikymmenten takaa kumpuavat työehtosopimukset pitää uudistaa modernin työelämän tarpeisiin. Suomi ei nouse uuteen kukoistukseen ilman rohkeaa työmarkkinareformia. Mikael Pentikäinen Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Suomi HEINOLA – BIOALAN MONIOTTELIJA HEINOLA ON MONIPUOLINEN BIOALAN PIKKUJÄTTILÄINEN PUOLENTOISTA TUNNIN PÄÄSSÄ MERISATAMISTA JA KANSAINVÄLISESTÄ LENTOKENTÄSTÄ. SUURET KANSAINVÄLISET METSÄYRITYKSET JA NIIHIN KYTKEYTYVÄT LIITÄNNÄISTOIMIALAT OVAT HEINOLAN VAHVAN TEOLLISUUDEN SELKÄRANKA. SUOMEN PARAS METSÄ KASVAA PÄIJÄTHÄMEESSÄ. HEINOLASSA BIOALA PUHALTAA YHTEEN HIILEEN JA ETSII AKTIIVISESTI ALUEELLE UUSIA TOIMIJOITA. S tora Enso tekee Heinolassa maailman parasta kartonkia ja siitä huippuluokan pakkauksia vaativaan käyttöön. Versowood on Suomen suurin saha-alan yritys. Euroopan suurimman puukerrostalon on rakentanut heinolalainen rakennusliike Reponen. Heinolassa valmistetaan kuitulevyjä, pellettejä, liimapuutuotteita ja sahateollisuuden tuotantolinjoja sekä tuotetaan energiaa. Pitemmälle jalostetuista tuotteista mainittakoon huonekalut, älykalusteet ja puusepäntuotteet. Heinolassa on erinomainen teollinen infrastruktuuri. Liiketiloja ja tontteja on tarjolla, ja tarjonta on entisestään paranemassa Vierumäellä, moottoritien kupeessa uuden yritysalueen valmistuessa. Kahdenkymmenentuhannen asukkaan kaupungista löytyy tuhat yritystä, mikä lienee kaikkia mainospuheita kuvaavampi merkki itähämäläisestä yrittäjyyden kulttuurista. Monipuolista osaamista ja alihankintaverkostoja on tarjolla. Heinolan kaupunki tarjoaa monipuolisia palveluita niin yritysten perustamisen kuin Heinolaan sijoittumisen tueksi. Heinolassa on myös helppo viihtyä asukkaana: palvelut ovat monipuoliset, kustannustaso on edullinen, ja harrastusmahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset. “Heinola on elinvoimainen ja tiivis pikkukaupunki, jossa kaikki on lähellä”, kuvailee Heinolan elinkeinojohtaja Heikki Mäkilä. BIOALALLA SYNERGIAT TOIMIVAT Heinolan vahvan bio- ja kiertotalousosaamisen pohjalta on käynnistetty myös Heinola Bioinvest –hanke. Sen tavoitteena on edistää bioalan teollisia symbiooseja ja luoda niiden pohjalta uutta liiketoimintaa Heinolaan. Heinolalaiset alan yritykset ovat hankkeessa tiiviisti mukana ja hanke on niiden ohjaama. Hanke on osaltaan rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirrat ja hukkalämpö ovat mahdollisuuksia luoda uutta kasvua. ”Autamme yrityksiä ja sijoittajia kaikessa, missä se on tarpeen ja mahdollista, liittyy se sitten infrastruktuuriin, verkostoitumiseen, ihmisiin tai rahoitukseen”, kertoo Mäkilä toivottaessaan bioalasta kiinnostuneet toimijat tervetulleeksi tutustumaan Heinolaan. ■ MAINOSLIITE 21

Suomi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU PYHÄJÄRVI LUOTTAA INNOVATIIVISIIN INVESTOINTEIHIN TÄNÄ VUONNA 150 VUOTTA TÄYTTÄVÄ PYHÄJÄRVI SUHTAUTUU ENNAKOIVASTI TULEVAAN ELINKEINORAKENTEEN MUUTOKSEEN. NOIN 6000 ASUKKAAN KAUPUNGISSA ON VIREILLÄ USEITA TOIMENPITEITÄ, JOILLA TUETAAN MYÖS NYKYISEN HALLITUKSEN TEMAATTISIA KÄRKIHANKKEITA. V iiden maakunnan keskiössä sijaitseva Pyhäjärvi ei jää tyhjän päälle, kun yli 50 vuotta toiminut Euroopan syvin ja nykyaikaisin metallikaivos Pyhäsalmi Mine Oy tulee muutaman vuoden päästä tiensä päähän. Vs. kaupunginjohtaja Veikko Tikkanen pitääkin kaivosympäristöä monien mahdollisuuksien paikkana. Suunnitelmissa on hyödyntää tiloja energiavarastona ja rakentaa suljettuun vesikiertoon perustuva pumppuvoimala. Kasvinviljelyllekin kaivosympäristö on suotuisa. ”Siellä toimii jo nyt maanalainen tutkimus- ja innovaatiokeskus, CallioLab, joka tarjoaa eri syvyyksissä olevia tiloja useille tutkimusaloille.” Pyhäjärvellä satsataan innovatiivisiin investointeihin. Suojattuun kaivosympäristöön on mahdollista perustaa hyber- ja kyberturvallisuuden harjoitus- ja koulutuksen osaamiskeskus sekä tietoliikennepuisto, yritysten pilvipalvelujen tuottamiseen tarkoitettu datacenter. Rakennemuutos merkitsee Tikkasen mukaan väistämättä liiketoiminnan uudistumista. Se on mahdollisuus, joka otetaan huomioon kaupungin ykköstavoitteen, ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. ”Toteutamme rakennemuutosta älykkään alueellisen erilaistumisen varassa.” Kilpailukykyloikka on Pyhäjärvellä jo otettu. Koko kaupunki on saatu nopean valokuituverkoston piiriin. PyhäNet huolehtii verkoston rakentamisesta myös lähikuntiin. ”Yritysideat ja palvelutuotteet suorastaan huutavat keskisen Suomen innovatiivisen yritysympäristön puoleen”, Tikkanen kuvailee. Hyvä logistinen sijainti valtatie 4 ja 27 risteysalueella antaa puitteet uudenlaiselle asuntoalueelle, jonne voidaan saapua ja lähteä pienlentokoneella. Myös asuntomessukohteena toteutettava puutalokorttelialue on suunnitelmissa kaavoittaa taajaman jatkeeksi järvenrantaan. ■ 22 ”Logistinen sijaintimme tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia hyvään elämään ja yrityksille tilaa kehittyä.” Vuodesta 2012 Pyhäjärven kaupunginjohtajana toiminut VTL Veikko Tikkanen Emolahti Campingin uuden kokous- ja saunarakennuksen terassilla. MAINOSLIITE

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Alueen visiokuva v. 2025 Suomi KEMPELEEN KAUPPATONTTI – tartu tilaisuuteen! Kempeleen kunta avaa uuden kaupallisen tontin luovutuskilpailuun. Tontin koko on 18 ha ja rakennusoikeus 70 000 k-m². Oulun ydinkeskustasta 10 minuuttia etelään sijaitseva alue on vetovoimainen niin yritysten kuin asukkaidenkin näkökulmasta. Tontti sijaitsee E4-moottoritien varressa, uusien ramppien kainalossa. Katso lisätiedot www.kempele.fi/kauppatontti ja jätä ehdotuksesi toteutuksesta viimeistään 17.10.2016. MAINOSLIITE 23

Suomi 24 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE