MAASEUDUN VOIMA Ehkä taipuvat, mutta eivät taitu – Erja Marjakangas ja Antti Takalo Sivut 10-11 Terveillä sorkilla parempi tuottavuus Eeva on noin 40 vasikan ”isä” KAMASATARJOUS! HAKA-TEKNIIKKA KUN KUNNON TYÖKALU ON KAMASA! KAMASA K 25016 ASENTAJASARJA Svh: 390,- Sivu 14 AMMATTIKÄYTTÖÖN! HÄIKÄISEVÄN ÄN TEHOKKAAT TYÖVALOT! 209,- Tämä asentajansarja sisältää 2 hylsyavainsarjaa (1/4” ja 1/2”), kiintosilmukka-avaimet, nivelhylsyavaimet ja ruuvaustyökalut. Näillä työkaluilla selviät useimmista haasteista, pienistä ja suurista. Mitat: 480x480x110 mm. Sivu 4 - Nimellisteho 80 W - Valoteho 6800 Lumenia a - 8 x 10 W Cree LED - Käyttöjännite 9-60 V - Leveä työvalokuvio - IP67, CE, RoHS - L140 x K140 x S88 mm m RTV800 98,- HAKA-TRAKTORI www.haka-traktori.fi Hakatie 17 · 90440 Kempele · 040 831 0080 Kiskotie 3 · 84100 Ylivieska · 044 799 2681 RTV485 25,- N Niimell mel i - Nimellisteho 48 W Val Va alote loteh ote te t h 3600 Lumenia - Valoteho 16 x 3 W EPISTAR LED - 16 Käyttö y - Käyttöjännite 10- 30 V - Leveä työvalokuvio - IP67, CE, RoHS - L110 x K110 x 72 mm
2 MAASEUDUN VOIMA Byrokratian taakkaa kevennettävä Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen avustaja Sari Kujala nosti viime viikolla konkreettisesti esille maatalouteen liittyvien normien ja säännösten järjettömyyden. Hän kuvasi videolle itseään, kun hän lukee virkkeen paikallisen ely-keskuksen maatalouteen liittyvien tukioikeuksien päätöksestä. Asiasta kertoi muun muassa Maaseudun Tulevaisuus. Ohessa oleva virke kuvastaa sitä, että maataloudesta elantonsa saavan on oltava lainoppinut, mielellään juristi, jotta hän voi käsittää tällaista pykäläkieltä. Tällaisen kieliviidakon edessä voi kysyä myös, miten tavallinen suomalainen maatilallinen osaa tällaisella suomen kielen tyylillä tehdä tukianomuksia? Jo vuosia maatalouselinkeinoon liittyvää byrokratiaa tutkinut psykologi Pirkko Lahti on todennut, että pykäläviidakko on psykologin silmin lähes paina- jaismaista. Maatalouteen liittyvä byrokratia on lisääntynyt lähes koko Suomen EU:ssa olemisen ajan. Osa ”paperityöstä” selittyy EU-säännöksillä, osa on täysin kotikutoista. Erilaisia ehdotuksia nykytilanteen helpottamiseksi on useita. Huonommasta päästä ei ole Mistä tulee luopua? -selvitys, mikä tehtiin viime keväänä muun muassa Pro Agria Etelä-Savon sekä ely-keskuksen yhteistyönä. Tämä selvitys ja siitä syntyneet jatkotoimenpiteet ovat saaneet varsin vähän julkisuutta kesän ja alkusyksyn aikana. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lupasi muun mussa ilmoituksellaan eduskunnan täysistunnossa (24.6.2015) ylimääräisten normien purkamisesta. Maataloudessa odotetaan lupauksen pitämistä. ”Euroopan parla mentin ja neuvo ston asetus (EU (tukiasetus) 21 ) N:o 1307/2013 ar tiklan 4 kohda n mukaan kun as N:o 1782/2003 etuksen (EY) ja asetuksen (E Y) N:o 73/2009 vistettu omiste m ukaisesti vahttujen tai vuokr attujen tukioikeu rä, joka viljelijäl ks ien lukumäälä on asetuksen (EU) N:o 1306/20 simmäisen alak 13 ar tiklan enohdan b alako hdan mukaises päivänä, ylittää ti vahvistettun 3 kohdassa tark a oitetun päätöks senvaltioissa vi en tekevissä jäljelijän tukihakem uksessaan aset 1206/2013 72 ar uksen (EU) N:o tiklan 1 kohdan en simmäisen alak kohdan mukais ohdan a alaesti vuodelta 20 15 ilmoittaman hehtaarien luku tukikelpoisten määrän, joka o n hänen käytöss on vahvistaman ää n jäsenvaltia päivänä, joka ei saa olla myö seisessä jäsenva h em pi kuin kyltiossa vahvistet tu määräpäivä hakemuksen m tä lla isen tukiuuttamiselle, tu kikelpoisten heh määrän ylittävä taarien lukut tukioikeudet lakkaavat olem jälkimmäisenä as ta voimassa päivänä.” OTE VILJELIJ Ä Hannu Lehto N SA AMASTA ELY-KESKUKS EN PÄ ÄTÖKSESTÄ Näppärä apuri siirtää tavarat Uusi työajoneuvo korvaa vanhan traktorin maatilan kevyemmissä töissä Maatilan töissä käytetään monenmoisia työkoneita, joista traktoreiksi rekisteröitävät mönkijät ja lava-ajoneuvot ovat kevyempiä ja näppärämpiä menijöitä kuin tavalliset traktorit. Kokkolan Hankkijan konemyyjä Kjell Hästbacka sanoo, ettei lava-ajoneuvoja ole myyty heiltä valtavia määriä, mutta joitain kymmeniä kuitenkin. – Maatiloilla laajoilla alueilla Gatorit (lava-ajoneuvot) sopivat tavaroiden siirtoon ja turkistarhoilla niitä käytetään pakettiautojen sijaan. Kiinteistönhuollossa Gatorin voi ajaa puistossa suoraan työkohteen viereen, kun auton joutuu jättämään tielle, Häsbacka luettelee nelivetoisen lava-ajoneuvon vahvuuksia. Myyjän mukaan lava-ajoneuvon käyttökohteet ovat rajattomat. – Suurimmassa osassa Gatoreista on lämpimät hytit ja niitä on enemmän ammattikäytössä kuin normaaleja mönkijöitä. Nelivetoisia peräkärryillä varustettuja traktorimönkijöitä ja lava-ajoneuvoja voidaan käyttää myös pienimuotoisissa metsätöissä. –Traktorimönkijässä on tavalliseen maastomönkijään verrattuna liikennekäyttöön hyväksytyt valot, vilkut ja rekisterikilven teline. Lisäksi niissä on no- Maa- ja metsätalouden erikoislehti peuden rajoittimet joko 40 kilometrin tai 60 kilometrin tuntivauhdille, Polariksen tuotepäällikkö Jarkko Kettunen kertoo. Traktorimönkijät valmistetaan tehtaalla traktoriksi rekisteröitäväksi ja ne vaativat tyyppihyväksynnän. Tavallista maastomönkijää ei voi jälkikäteen muuttaa traktorimönkijäksi. Kettunen arvioi, että heiltä vuosittain myytävistä noin 3 000 mönkijästä noin puolet menee kevyeen hyötykäyttöön. Yhteismyyntimäärä sisältää vierekkäin istuttavan malliset Rangerit (lava-ajoneuvot), joista suurin osa menee hyötykäyttöön. Nuorille suunnattu mopon tai mopoauton korvike on sporttisempi ja siinä on vain pieni lava, kun jykevämmässä Eerika Heikkilän kotitilalla Kalajoen Etelänkylällä on 6-pyöräinen John Deeren Gator lava-ajoneuvo, joka on tilalla käytössä jokapäiväisissä töissä. Perheen japaninpystykorva Miro matkustaa yleensä jalkatilassa ajoneuvon liikkuessa. HANNA RAUTIO MAASEUDUN VOIMA työmallin Rangerissa on kunnon kippilava. Kettusen mukaan työmallia ostetaan maataloustöihin vanhan pienen traktorin korvaajaksi. – Hytillä varustettu Ranger on nuorisoon menevä. Turvakaari tuo turvallisuutta ja lämmitetty hytti mukavuutta sekä lisää turvallisuutta, kun talvella lasit eivät jäädy lämmityksen ja pyyhkijöiden ansiosta, Kettunen sanoo. Kalajokisella Heikkilän tilalla on kuusipyöräinen lava-ajoneuvo, joka on päivittäisessä käytössä tilan töissä. – Sillä kuljetetaan aidantekovälineitä ja kivennäisämpäreitä sekä haetaan vasikoita, jos lehmä on poikinut laitumelle. Myös maanäytteidenkeruussa se on hyvä, tilallisten tytär Eerika Heikkilä kertoo lava-ajoneuvon käyttökohteista. Maitotilan isäntä Roope Heikkinen toteaa, että kuusipyöräiseen lava-ajoneuvoon päädyttiin noin seitsemän vuotta sitten, koska sellainen malli oli tarjolla. Heikkilöiden Gatorissa ei ole hyttiä, eikä sellaista ole kaivattukaan. – Sillä pääsee ahtaisiin paikkoihin, eikä renkaista jää jälkiä nurmikolle, jos ei kovin tiukkaan kurvaile, emäntä AnnaLeena Heikkinen täydentää. Hanna Rautio Päätoimittaja Kauko Palola ja Seppo Kangas Tuottaja Hannu Lehto | Taitto Tiina Fors | Kansi Jukka Lehojärvi Painos 65 000 kpl | Painopaikka Botnia Print, Kokkola
3 MAASEUDUN VOIMA Arvoisat karjanomistajat: Nyt lietteenlevitys syyshinnoin alkaen 2€/m3 ja jopa allekin. Koroton maksuaika vuoden 2016 loppuun saakka. Kalustona: Vredo 3936 4-pyöräinen 19 m3 säiliöllä ja Samson TD 12 -kaksoiskiekkomultain. KANNATTAA KYSYÄ TARKEMPI TARJOUS! Yhteistyöterveisin Jukka Leskelä Jleskel@gmail.com 050 571 2003 Biosti Ky Biosti Ky JOS VILJELET, NIIN KALKITSE SINUNKIN PELTOSI KAIPAA KALKKIA Kotisi perustaja Maksuaikaa 30.11.2016 asti www.nordkalk.fi LASKE OIKEA KALKKIMÄÄRÄ: www.maanparannus.com Member of Rettig Group Huollot, varaosat ja korjaukset Jäähdytin- ja lauhdutinkorjaukset Ruutihaantie 11, Ylivieska, p. 010 326 2090, 020 455 1303 www.konehuoltokivioja.fi Maalle, metsään ja maantielle kotimaisen rengasliikkeen kautta SYYSNETOT KESÄRENKAISTA (varastotavarasta) 13” -20€/srj. 14” -20€/srj. 15” -30€/srj. 16” -30€/srj. 17” -40€/srj 18” -40€/srj. 19” -50€/srj. 20” -50€/srj. Renkaatammattitaidolla ammattitaidolla myös Renkaat myös teollisuuteen ja kiinteistöhuoltoon. maatalouteen, teollisuuteen ja Kysy tarjous! kiinteistöhuoltoon. Kysy tarjous! Tarjouspyynnöt: myynti@raahenrengasjalaite.fi Liminka (08) 381 171, 050 561 1296 Raahe (08) 211 7122, 050 369 4998 Raahe raskaat renkaat Jalasjärvi Honkajoki Koneet ja laitteet 050 3694 940 0500 683 505 044 556 5038 0500 382 560 www.raahenrengasjalaite.fi Pidetään pyörätsuomalaiset! pyörimässä! Jalat maassa Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija ;ėįįėøjÞÎÎÄġçÞġÙjjÙÙġøjĐjėġÙjjĤjÐçįÞġøjÞÎÎÄÃġÍjġĻjÎįįĤįėøjÐĻÐįÄÞġçėjjÍjþġ5ÄÐĤoġ ėjjĤġjėÄjÞĤįÞĤÄÍjÃjøįjġÎjÄÎÄėėjġÙjjĤjÐçįÞġĐjÁçÄĤįėjėÄçÄėėjġøjÞÎÎÄøjÐĻÐįÄėėjġėÎoġ ĻjÎįįĤįÎėÄėėjþġėĤįġėÄÄėġĤįĤĤįįÞġÐoÁÄÎçÞĤĤçĐÄÄėÄġÍjġĤçĤjġÄĤėġėjjĤġÐjjÍjÞġĤjĐÍçÞÞjÞġÎjÄÎÄėĤjġ °ÞjÞėėÄøjÐĻÐįÄėĤjġėÎoġøjĐÁjjÞġjėÄjÞĤįÞĤÙįÎėÞġÃġjÄÞjġøjÄÎjÐÐÄėėĤÄþġQjĐÍçÞĤjjÙÙġÎįįÐįĻjĤġ ÙÙþġÙjÎėįÐÄÄÎġĐjÁçÄĤįėġĻjĐjÄÞÁçÄĤçġĻjÁÄÞÎçĻjÎįįĤįÎėĤġÐjÄÞçøÄÐÐÄėĤġøjÐĻÐįĤġėÎoġ ÁÞÎÄÐêĻjÎįįĤįÎėĤþġ ġ ^jĐjjġĤjøjjÙÄėjÄÎjġçÙjjÞġ;ėįįėøjÞÎÎÄÄėÄġÍjġĤįÐġÎoĿÙooÞġ0ÄėoĤÄĤçÍjġÐêĿoĤġçėçÄĤĤėĤjġ çøþ°ĠÙjjĤjÐçįėþġ bÁėėoġÁĿĻoġĤįÐþġ
4 MAASEUDUN VOIMA Terveet sorkat, parempi tuottavuus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä aloittaa sorkkahoitajan koulutuksen Asko Klemola ohjaa lehmän hoitoparteen ja aloittaa työnsä. Hän tarkastaa eläimen jokaisen sorkan ja tekee tarvittavat hoitotoimenpiteet. Rälläkällä Klemola tasoittaa sorkat oikeanmuotoisiksi, sillä sorkkien liikakasvu aiheuttaa muun muassa nivelten virheasentoja. Puukolla Klemola viimeistelee työnsä. – Puukko on yksi tärkeimmistä työkaluistani, kertoo Klemola. Klemolan itse kehittelemä ja valmistama parsi on hänelle itselleen ergonominen ja lehmälle turvallinen, ja sen läpi on kulkenut jo 170 000 nautaa. Lehmän sorkat saa nousemaan nappia painamalla. Eläimet suhtautuvat tilanteeseen yleensä rauhallisesti. Tällä kertaa Klemola viettää kolme päivää Timo, Vesa ja Pekka Yli-Tokolan maatalousyhtymän navetalla Kannuksen Rekilässä. Tila on yksi reilusta 60:sta, joita Klemola kiertää säännöllisesti. Yli-Tokolan navetassa sorkkahoitokäsittelyn saa reilut 150 nautaa, ja yhden eläimen käsittelyssä aikaa kuluu noin viisi minuuttia. Lypsylehmien sorkkien terveys on maatalousyrittäjälle merkittävä asia, sillä se vaikuttaa lehmän hyvinvoinnin kautta myös tuotokseen ja hedelmällisyyteen. Tavoitteena on Klemolan mukaan lehmän hyvinvointi, terveys ja tuottavuus. Sorkkahoito on parhaimmillaan ennaltaehkäisevää työtä, jotta sorkkasairauksia, kuten anturahaavaumaa tai valkoviivarepeämää, ei pääsisi syntymään. – Se on aina voitonpäivä, kun löydämme jotain piileviä ongelmia ennen kuin se ehtii aiheuttaa kipuja ja vaikuttaa tuotokseen. Paras tilanne on silloin, kun käsittelemme terveitä eläimiä. Sorkkahoito on Klemolan mukaan taiteen tekemistä monestakin näkökulmasta. Kaikki tilat ovat erilaisia, ja sorkkahoitajan on sopeuduttava niiden käytäntöihin. – Ja taidetta on myös varsinainen sorkkahoito. Minä luon aina itselleni mielikuvan siitä, Sorkkahoitaja Asko Klemola työssään maatalousyhtymä Yli-Tokolan navetalla Kannuksen Rekilässä. MARKKU JOKELA Jokaisen käsittelyn jälkeen Klemola kirjaa sähköisesti ylös, minkälaisia hoitoja eläimelle on tehty. Sorkat tasoitetaan oikeanmuotoisiksi rälläkällä, mutta työ viimeistellään puukolla. minkälainen sorkka on, sekä siitä, minkälainen siitä pitää tulla. Se on taidetta! Keski-Pohjanmaalla on kaksi päätoimista sorkkahoitajaa sekä muutama, joka tekee sorkkahoitoja muun työn ohella. Tarvetta sorkkahoitajille olisi enemmänkin. Sen takia Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän Kannuksen yksikössä alkaa marraskuussa sorkkahoitajan tutkintoon valmistava koulutus. Sorkkahoitoa voi opiskella tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitut- kinnossa, sorkkien hoitamisen osaamisalalla. – Koulutussuunnitelma laaditaan jokaisen kanssa henkilökohtaisesti. Voi olla, että joku osallistuu vain tutkintoon. Koulutuksessa voi olla mukana siis sekä vasta-alkajia että kokeneita henkilöitä, kertoo koulutuspäällikkö Eija Mäki-Ullakko. Sorkkahoitokoulutuksesta vastaava opettaja Maarit Kärki muistuttaa, että viime vuosina lehmien elämä on muuttunut, sillä automaattilypsyn lisääntyminen asettaa vaatimuksia lehmien sorkkaterveydelle. Pihattonavetoissa lehmän on liikuttava itse syömään ja lypsyrobottiin. Lehmäliikenteen on sujuttava, ja terveet sorkat ovat siinä yhtenä osatekijänä. Koulutukseen haetaan opiskelijoita ympäri Suomen, ja haku kestää 14. lokakuuta saakka. Koulutus on laajuudeltaan 26 opintoviikkoa, ja siitä suurin osa, 102 päivää, on työssäoppimista. – Toivottavasti koulutuksen jälkeen saamme alalle uusia yrittäjiä. Tämä on koulutus, jolla työllistyy varmasti, toteaa Kärki. Outi Yli-Arvo
5 MAASEUDUN VOIMA LAAKERIT. TIIVISTEET. VOIMANSIIRTO. Muista e! onäyt Ennakk Viljavarastontie 2, Ylivieska puh. (08) 420 127 Viljavarastontie 2 Ylivieska / Yrittäjäntie 1 Raahe Yrittäjäntie 1, Raahe puh. (08) 425 myynti@teollisuustasanto.fi / Puhelin 08 891 420 127 Aktiivinen, luotettava, paikallinen ja kotimainen kumppani satosi markkinointiin. Nivala: Kalajoki: Nivala: Kalajoki: myynti@teollisuustasanto.fi Juha Kostekivi 044 5458233 Juha Kostekivi 044 5458233 Haapajärvi : Reisjärvi: RASKASKONEKORMAAMON TOIMIPISTE Pekka Kärkkäinen 044 5458528 Markku Rantala 044 5458226 Reisjärvi: Markku Rantala 044 5458226 Sievissä, Poleentie 10, Sievi As. Seppo Sorvari 044-7997380 Markus Kaattari 044-7997383 Markus Kaattari 044-7997383 Ylivieska: Ylivieska: Juha Sarja 044-7997373 Juha Sarja 044-7997373 Oulainen: Oulainen: Timo Häkkilä 044-7997282 Erkki Hellman 044-7997280 Tutustu K-maatalouden uusiin viljasivuihin. J & H KONETIIMI HUOLLAMME: http://www.k-maatalous.fi/asiakasohjelmat/viljakauppa/ • Viljasivuilta löydät mm. ostohintamme ja markkinatietoa sekä yhteystiedot. Puh. 044-2530129 (Korjaamo avoinna sopimuksen mukaan!) • Metsäkoneet • Kaivinkoneet • Kuorma-autot • Maataloustraktorit/maatalouskoneet • Meiltä myös koneiden laakerit ja työvalot www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS Tehokasta murskausurakointia PYYDÄ TARJOUS! puh. 08 460 760 • www.lastaushk.com • Haketus- ja kuljetuspalvelu • Pellonraivaus • Puunmurskaus • Peltojen tasaus tasausruuvilla • Kaivinkone- ja teladumpperipalvelu • Sorateiden kesäkunnostus FMG-lanalla Nurmesta maitolasiin! NHK tarjoaa maatalouden työkoneet sekä alan kehittyneimmät menetelmät tilan jokaiseen tarpeeseen alan johtavilta laatumerkeiltä. Meiltä saat myös asiantuntevat myynti-, huolto- ja neuvontapalvelut tehokkaaseen automaattilypsyyn. Tule keskustelemaan lisää tuotteistamme tai poikkea vaan kahville. NHK Ylivieska: Ruutihaantie 17 C, 84100 Ylivieska • KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, Sievi, p. 0500 193 042 KAIKKI ROMURAUTA akut, kaapelit, autot. Noutopalvelu. METALLIROMUN OSTO- JA NOUTOPALVELU • NHK-laatuvaihdokit suoraan pihasta - Massey Ferguson 3075 vm.-94+Isme 150 -etukuormain - Kverneland ES-80 4-siip. -kääntöaura - KUHN Discovery XM 32vm.2010 -lautasäes - Kverneland UN 7335 -käärin - Claas 250 vm.2000 -paalain - KUHN VB 2160 vm.2010 -paalain - New Holland BR 740 vm.2007 -paalain - KUHN FC 352 G vm.2015 -niittomurskain Kysy tarkemmat tiedot Jukalta. Säilöntäaineiden ja paalausverkkojen ennakkokauppa käynnissä 30.11.2016 saakka. Kysy tarkemmat tiedot Markolta. • Työkonemyynti Jukka Nousiainen 050 466 9209 Varaosat ja tarvikkeet Marko Nuolioja 046 878 2587 Korko- ja lyhennysvapaa maksuaika jopa 30.6.2017 saakka NHK:n VILJELIJÄN SÄÄSTÖPOSSU -rahoituksella. Kysy tarkemmat tiedot Jukalta.
6 MAASEUDUN VOIMA Ilo tuottaa puhdasta ruokaa Kalajokisella Aarne Nikulalla on kaksi mehiläispesää omalla pihallaan. Pesissä on kymmeniätuhansia mehiläisiä. HANNA PARHANIEMI Mehiläistarhauksessa on sopivasti puuhaa Mehiläistarhaaja Aarne Nikula kävelee rohkeasti kahden mehiläispesänsä luokse kotipihallaan Pirkonsuolla Kalajoella. – Ei niitä tarvitse pelätä. Kun niille ei ole häijy, eivät nekään tee mitään, hän toteaa. Toisessa pesässä kuhisee noin 50 000 mehiläisen yhdyskunta, toisessa puolet vähemmän. Lisäksi Nikulalla on yksi pesä Mehtäkylällä. Hän kotiutti parven sinne karkureissulta. Mehiläisten kiinniotto on oma taiteenlajissa. Kun yksi parvi lensi pesälaatikoiden viereiseen puuhun, Nikula laittoi vain saavin alle ja ravisteli sitä puuta. Tänä vuonna Nikula saa hunajaa vain omiin tarpeisiinsa. Toissa kesänä sitä riitti myyntiin asti, kun pesiä oli 12. Siinä alkoi olla kuitenkin hommaa jo työksi asti. – Niin paljon en enää laita, mutta semmoinen 4-5 pesää voisi olla tavoitteena. Muutamassakin pesässä riittää askarreltavaa. Pesillä on käytävä noin yhdeksän päivän välein tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. Jos kuningatarmehiläisiä alkaa tulla liikaa, osa mehiläisistä saattaa häipyä muualle. – Ne vievät hunajat mennessään, Nikula mainitsee. Lisäksi on huolehdittava, että pesälaatikoissa on riittävästi pohjukkeita, joihin mehiläiset rakentavat hunajakennojaan. Samoihin kennoihin kerätään hunajaa 2-3 vuotta. – Sen jälkeen levyt alkavat tummua, sillä joka kerta, kun syntyy uusi toukka, se jättää kotelovaippansa kennolle, Nikula kertoo. Hän tekee itse pohjukkeita ja pesälaatikoita. Siinä riittää mukavasti askaretta. Oma hommansa on luonnollisesti myös hunajan talteen ottamisessa. Ensin hunajakennojen kannet avataan siihen tarkoitetulla työkalulla. Sen jälkeen hunaja lingotaan keskipakovoiman avulla ulos kennoista. Vahanmuruset siivilöidään tarkasti pois. Mehiläisvahan Nikula sulattaa auringonlämmössä. Nikula aloitti mehiläistarhauksen aikoinaan asuessaan Kemissä. Silloin hänellä oli vain yksi pesä muutaman vuoden. Kun pesä tuhoutui, hän ei hankkinut enää uutta. – Sitten vasta, kun tähän taloon asetuimme, aloitin uudestaan. Syy tarhaukseen on yksinkertainen. – Minusta se hunaja on vaan niin hyvänmakuista. Jokainen aamu lähtee käyntiin jogurtilla, marjoilla ja hunajalla. Mehiläisten touhuja seuratessa Nikula pysyy hyvin kärryillä sadonkehityksestä. Hän tietää hyvin, milloin mikäkin kasvi kukkii. Mehiläisille kelpaavat kaikkien niiden kasvien kukat, jotka eivät ole tuulipölytteisiä. Esimerkiksi paju on mehiläisten herkkua. – Se kukkii keväällä ensimmäisenä. Siitä se koko homma taas alkaa. Nikula naurahtaa kysyttäessä, onko mehiläinen ikinä pistänyt häntä. – Heti monesti! Monesti käy niin, että 1-2 piikkiä tulee. Minulle se ei ole sen kummempaa kuin sääskenpisto, hän kertoo. Hanna Parhaniemi Ylelän luomutilallisille maan viljeleminen on elämäntapa Kuusi huonoa satovuotta, poukkoileva tukipolitiikka, ei edes maidon hinnanlasku saa Ylelän perheen maauskoa horjumaan. Sampsa ja Juha Ylelä ovat juurtuneet Vetelin Mustikkaharjun maisemiin niin kiinni, etteivät veljekset ole koskaan edes harkinneet muuta kuin kotitilan jatkamista. – En vaihtaisi tätä mihinkään, kuittaa veljeksistä vanhin, Sampsa, 34, joka kantaa päävastuun luomutilan karjasta. – Näin se on. Tilalla näkee niin paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Asioita voi tehdä kaikilla mittareilla mitattuna paremmin, jatkaa Juha, 33, jota näkee useammin pellolla kuin navetan puolella. Molemmat ovat olleet tilan töissä mukana kauemmin kuin ikä antaisi olettaa. Tilan emäntä, Eva Nyström-Ylelä nauraa poikien vuorollaan nukahtaneen isänsä traktorin kyytiin. Ja ratin taakse he hyppäsivät, ennen kuin kunnolla ylettyi- Ylelät, Juha (takana oik.), Eva, Tapio ja Sampsa, sekä Sampsan tyttöystävä Riikka Kangas uskovat, että suomalaiset haluavat juoda kotimaista maitoa jatkossakin. Muutamat käyvät sitä luomutilalta hakemassa suoraankin. KATI JYLHÄ
7 MAASEUDUN VOIMA Lypsäviä tilalla on nyt 150 ja toinen mokoma nuorta karjaa. vät polkimille: toinen veljeksistä vaihtoi vaihdetta, kun toinen painoi kytkintä. Tilan isäntä, Tapio Ylelä on samaa maata. Hän tuumaa selvinneensä niukin naukin koulusta lävitse, kun peltotyöt kiinnostivat enemmän kuin lukeminen. Tilan isännyyden hän otti vuonna 1966. Poikamieselämää kesti yksitoista vuotta. Sitten taloon tuli helsinkiläinen kaupunkilaistyttö. – Mikä lie hetken hairahdus, kiusoittelee Eva, jolle ovat langenneet tilan paperityöt. Se ei ole luomutilalla se kaikkein kevein pesti, toteavat Sampsa ja Juha, jotka aikuisopiskelivat itselleen alan ammattitutkinnon kymmenen vuotta sitten. – Samat asiat pitää selittää monelle eri viranomaiselle eri papereilla. Eikä ole varaa epäonnistua: pienikin virhe tulee liian kalliiksi, Ylelät huomauttavat. Tilan perusti aikoinaan Tapio Ylelän isä, jonka alun perin piti tuli Amerikasta Suomeen vain lomalle. Mutta lomallapa löytyi morsian, ja niin päätettiin ostaa tila. Kun sukupolvi vaihtui, viljelyalaa oli 18 hehtaaria ja metsää 40 hehtaaria. Tapion aikana viljellyn pellon ala on kasvanut 390 hehtaariin ja metsäala 300 hehtaariin. Lypsäviä tilalla on nyt 150 ja toinen mokoma nuorta karjaa. Kolme vuotta sitten Ylelät investoivat vanhaan parsinavettaan ja hankkivat tilaan kaksi lypsyrobottia. Viiveet tukien maksatuksessa ja maidon tuottajahinnan kolmanneksen alennus eivät rohkaise uusiin hankintoihin, mutta siitä huolimatta Ylelät uskovat kasvuun niin maan kuin eläinten määrässä. – Kaitpa pankinjohtaja pitää meitä suuruudenhulluina, tuumii Tapio Ylelä, mutta toteaa, että tosiasiassa osa kasvusta on tuotantosuunnan sanelemaa. Peltojen osalta Ylelät siirtyivät luomuun 2000-luvun alussa. Siihen houkuttivat paremmat tuet, mutta myös halu tuottaa puhdasta ruokaa. Väkilannoitteet vaihtuivat karjanlantaan, ja pelloille kylvettiin lisää apilansiementä. Siitä huolimatta satomäärät laskivat merkittävästi, joten hehtaareja tarvittiin eläinten ruokkimiseen enemmän. Itse asiassa tilan kasvuala on kasvanut 200 hehtaarilla luomuaikana. Toisaalta luomukarjaa ruokitaan tavallisia köyhemmin eikä naudoilta myöskään odoteta satatonnereiden tuotosta. Sen sijaan Sampsa voi ylpeillä sillä, etteivät tilan eläimet kärsi hiertymistä. Luomulehmät laiduntavat koko kesän Mustikkaharjulla ja pääsevät talvellakin ulkoilemaan; tarhassa niitä odottaa olkipehmikkeet, minkä ansiosta lehmien jalkaterveys on omaa luokkaansa. Ja pitää ollakin: karja menettää nopeasti luomustatuksen, jos tilalla tarvitaan usein eläinlääkäriä. – Vanhimpia eläimiä ei saa vieläkään myydä luomuna, vaikka koko tila on ollut luomussa kuusi vuotta, havainnollistaa Sampsa lainsäädännön tiukkuutta, eikä malta olla kritisoimatta Suomen kauppa- ja ulkomaanpolitiikkaa: Venäjän pakotteet veivät hetkessä tuottajahinnoista kolmanneksen pois. – Mutta täällä ollaan yhteiskunnan kiusaksikin, heittää Eva Nyström-Ylelä. Hän ja nuorempi polvi epäilevät, ettei Tapio Ylelä malta jäädä koskaan eläkepäiville. Tämä itse on toista mieltä. Joka tapauksessa Mustikkaharjullakin lähenee se päivä, jolloin Sampsa ja Juha ottavat tilan isännyyden. Mutta sitä ennen perhe ehtii vielä monta kertaa kokoontua saman pöydän ääreen pitämään paussia ja vaihtamaan yhdessä kuulumiset. Se on sitä maatilallisen vapautta talossa, jossa työpäivän pituutta ei katsota kellosta. Kati Jylhä Hanki uusi käytetyn hinnalla! Hinta alk. 24 999 € Helppokäyttöistä ja toimintavarmaa suorituskykyä saa nyt ennennäkemättömän edulliseen hintaan. Kysy lisää lähimmältä Hankkijan konemyyjältä, ja tule koeajamaan upea John Deere 5055E! Koskee rajallista erää suorankaupan toimituksia, hinta alv 0 %. www.hankkija.fi NIVALA Jari Palola puh. 010 7684 703 KOKKOLA Kjell Hästbacka puh. 010 7684 704 Monipuolista elämää maaseudulla!
8 MAASEUDUN VOIMA Leevi Hannula panostaa tilan jatkuvaan kehittämiseen Viljasiat syövät vain parasta Suomen lihasikojen tuotanto on elänyt haastavassa suhdanteessa pitkään. Pirttirannantilan isäntänä vuodesta 2011 Leevi Hannula, 27, ei ole ennättänyt näkemään helppoa aikaa. Joskus aiemmin suomalainen sianlihantuottaja on päässyt kokemaan hyviäkin suhdanteita, sillä ala on ollut syklinen. Sianlihan hinta on nyt noussut Saksassa, muttei vielä Suomessa. – Keskityn asioihin, joihin pystyn omalla työlläni vaikuttamaan. Mitattavia asioita voi aina parantaa, Leevi Hannula kertoo. Olennaisena asiana Hannula pitää sitä, että hänen kasvattamansa viljapossut saavat parasta mahdollista ravintoa. – Niille kelpaa vain kaikista paras vilja. Siihen panostan, että ne saavat viljarehunsa ja muun ravintonsa korkealaatuisena. Viljarehun valkuaisainepitoisuus pitää olla mahdollisimman korkea. Haluan, että hehtolitrat painavat paljon. Viljan suhteen Pirttirannantila on omavarainen. Kun Leevi Hannula tuli maatalousyhtymän osakkaaksi 2007, niin siitä peltomäärä on kaksinkertaistanut. – Hyvä käänne oli se, että Raudaskylälle tuli tilusjako vuonna 2012. Saatiin isompia peltolohkoja, joiden viljeleminen on aiempaan verrattuna tehokkaampaa ja tuottavampaa. Suomalaisilla sikatiloilla on ennestään pitkät perinteet ja kokemukset siitä, miten tuotetaan korkealaatuista lihaa. – On ollut pakko tehdä asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Ilman sitä ei ole kannattavuutta. Asioita meidän tilallamme seurataan. Tiedämme jokaisesta tuotantoerästä, miten onnistuimme. Leevi Hannula arvostaa isäänsä Esko Hannulaa, kun tämä on opettanut hyvin tehdyn työn ensisijaisuutta. Isän perintöä ovat asioiden tarkka seuranta sekä halu kehittää toimintaa. – Kun mietin lähtemistä isännäksi, olin ennättänyt kokeilemaan tehdastyötäkin. Yrittämisessä arvostan sen antamaa va- pautta. Kun eletään haastavia aikoja, niin on oppinut ideoimaan. Yrittäjänä näkee pian, että toimiiko joku idea vai ei. Leevi Hannula käyttää urakoitsijoita tiloilla kylvöissä sekä lietelannan levityksessä. Hän itse urakoi muille kasvinsuojeluaineiden levitystä ja puintia, ja kaivaa kaivinkoneella. Kasvinsuojeluaineiden levitys on ollut taloudellisesti merkityksellisintä toimintaa. – Ylivieskan ja Nivalan maatiloilla on perinteenä, että tehdään toisillemme töitä. Siten saadaan konekanta hyvin käyttöön. Ennen vanhaan isot tilat auttoivat pieniä koneillaan. Nyt pienemmät voivat auttaa isoja. Leevi Hannulan Pirttirannantilan sikala on toipunut kohtalaisesti siitä, että Pöntiön teurastamo menetettiin toukokuun tulipalossa. Tilalle saatiin seuraavaksi lähin, joka on Pietarsaaren Snellman. Sieltä ruhoista tulee 10 prosenttia takaisin Raudaskylän Sikabaariin jalostettavaksi, loput 90 prosenttia menee Snellmanin jalostuksella eteenpäin. – Kuluttajat ovat avainasemassa siinä, miten suomalainen lihantuotanto pärjää. Me tuotamme niin puhdasta ruokaa, että sillä pitäisi laatusyistä olla kysyntää ulkomaillakin, Hannula pohtii. Hannu Verronen Puukauppa käy viime vuotta vauhdikkaammin Kuusitukki on puumarkkinoiden halutuin tuote Puukauppa on käynyt tänä vuonna vilkkaammin kuin viime vuonna. Eroa viime vuoden lukemiin on noin 15 prosenttia. Suomen metsistä on myyty puuta niin paljon, että kuluvasta vuodesta saattaa tulla yksi kuluvan vuosituhannen parhaista. – Viime vuonna tapahtui selkeä notkahdus. Nyt olemme suunnilleen samoissa lukemissa kuin vuonna 2014, vertaa MTK:n Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Mikko Syri. Etelä-Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan kumulatiivinen vuoden 2016 ostomäärä syyskuun alussa oli LUKE:n tilastojen mukaan 1,202 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on noin 45 000 kuutiometriä suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman mukainen teollisen ainespuun hak- kuutavoite on 4,65 miljoonaa kuutiometriä. Maakunnallisten metsäohjelmien tavoitteet nousevat alueiden omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmissa on sovitettu yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Mikko Syrin mukaan kuusitukki on tällä hetkellä puumarkkinoiden halutuin tuote. Kuusitukin suosioon on vaikuttanut se, että Kiinan markkinoilla on vilkasta. Suomalaiset sahurit ovat saaneet tavaraa paremmin kaupan kuin esimerkiksi ruotsalaiset sahurit. – Vaikka markkinaosuutemme Kiinan markkinoilla on kasvanut, se ei valitettavasti näy vielä hinnoissa, sanoo Syri. Kuitupuun kauppa käy hyvin, mutta siellä eletään odottavissa tunnelmissa, koska Äänekosken biotuotetehtaaseen ladataan kovia odotuksia. – Myyjäpuolella odotetaan mahdollista hinnannousua, arvioi Syri. Sellun, sahatavar ja kartongin vienti on vetänyt tänä vuonna erittäin hyvin. Koivukuidun ja energiapuun kauppa käy tällä hetkellä vaisusti. Havutukin hinta on pysynyt vakaana kolmen vuoden ajan, eikä suuri hintamuutoksia ole näköpiirissä. Kuusen hinta on Puukaupassa on ohitettu viime vuoden notkahdus. Kauppa käy yhtä vauhdikkaasti kuin kaksi vuotta sitten. TAPIO LEHTINEN hieman mäntyä korkeampi, mutta ero on marginaalinen. – Mäntytukkia on saatu hyvin kaupan erityisesti Egyptin markkinoille, tosin lähi-idän levottomuudet ovat jonkin verran vaikuttaneet sahatavaramarkkinoihin idän suunnalla, kertoo Syri. Havusellun hinta on pitänyt kutinsa markkinoilla, koska sellutehtaat tekevät hyvät hyvää tulosta. Sellunteko on tällä hetkellä tuottoisaa liiketoimintaa. Loppukesän kelit olivat märkiä, mikä on jonkin verran haitannut korjuuta. – Viime talvi oli korjuukeliensä puolesta hyvä, minkä ansiosta edellisiltä talvilta rästiin jääneitä talvikohteita saatiin talteen, kertoo Syri. Talven merkitys korjuussa on yhä suuri, vaikka koneet ovat kehittyneet, ja ne pääsevät myös vaikeasti saavutettaviin kohteisiin. Tapio Lehtinen
9 MAASEUDUN VOIMA VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN SOPIMUSKORJAAMO SOPIMU SO MUSKO ORJA R AAMO MO O ✃ ✃ ORJAAMOLLA. K S U N N E L A GILLA 80€ UUN AJAN TÄLLÄ KUPON1000H HUOLLOSTA LOKAK selllla ukse TEHTÄVÄSTÄ ylili 25 v kokem lua lvelu Korrjjaamopalv yhteystiedot: KOKKOLA » p. 010 2925 400 TOHOLAMPI » p. 0400 347 742 www.kokkolantraktorihuolto.fi Maaseudulla on tulevaisuus -seminaari maanantaina 3.10.2016 klo 10–16 Reisjärvi, Kangaskylän Pitokartano, Lehtorannantie 11 Maaseudulla menestytään yhteistyöllä. Tule kuulemaan valtakunnan asiantuntijoiden näkemyksiä ja paikallisia esimerkkejä yhteistyöstä sekä luomaan uusia verkostoja. Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.proagria.fi/tapahtumat Kahvitarjoilu ja omakustanteinen lounas. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Viskuri, VYYHTI II, Kolmen Vyyhti, Vielä Virtaa II ja LAURA -hankkeet. Ilmoittautumiset 27.9. mennessä: maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi tai 040 566 7924 Tervetuloa! OSTAMME HIRVENLIHAA Ismo Autio 040 351 8002 Leevi Hannula on saanut oman tilansa syksyn puinnit puitua, hän liputtaa pelloillaan puhtaan suomalaisen ruoan puolesta. HANNU VERRONEN Leevi Hannula ■ Ylivieskan Pirttirannantilan viljasikojen kasvattaja, tuotannossa 650 lihasikaa. ■ Toimii sianlihantuottajana Ylivieskan Sikabaarille sekä Pietarsaaren Snellmanille. ■ 27-vuotias, perhettä vaimo Elina ja lapset Aapo ja Oona. ■ Maatalousyhtymän osakkaaksi hän ryhtyi heti 18-vuotiaana vuonna 2007, sukupolvenvaihdos tehtiin 2011. ■ Isä Esko Hannula piti Sikabaarin, joka on nyt vuokrattu edelleen tilan ulkopuolisille yrittäjille. KYLMÄNEN FOOD Oy, Urheilutie 3, 92500 Rantsila, www.kylmanen.fi TRAKTORIURAKOINTI HUHTA Soita Asko Mäkelä 050-306 2480. •vesakonraivaukset • kuivalannanlevitykset •kasvinsuojeluruiskutukset •lumityöt •ym. traktoriurakoinnit Puh. 0500 379081. Kälviä K-P:N MM OY LKV [A] www.metsamarkkinointi.com Pitkänsillankatu 20 c Kokkola 0400564433 MP, 0407277467 PE Maalla on mitä vaan! Kaadamme vaikeatkin pihapuut kokemuksen tuomalla ammattitaidolla. Metsätilat: Alaveteli 2,7; 17,9 ja 47ha 4600m3 t 10.10; Haapajärvi 0,9+2,5 ha t 30.9;Halsua Etelähaara 51ha 1950m3 32t€ ; Kannus 39ha; Kokkola 7,6ha Orres jokiyhteys ja iso halli 99t€; Laitapauha 4ha 49t€/t; Kyyjärvi 42ha 2400m3 t 30.9;Luoto 8,3ha 39t€/t; Sievi 3,6ha 7t€ t.10.10 Perho 138ha; 26ha 2900 m3; 32 ha 3410m3;Sodankylä Lokka 24ha 1600m3 35t€; Vaala Jaalanka 2,4 ha+rak t 9.10; Vimpeli 7,5ha; Veteli 5,2ha 747m3 t 29.9; 16ha 600 m3 14 t€; 17,7ha 1330m3 27t€; Yhteisalueosuuksia: mm Metsäkarhulasta 15%, Kälviä Hirsimetsää; Kälviän Rantalan yht.metsää; Ullavan Metsä 4:117 7,8 ha:n osuus; Rautajalka 1/16-½ 190ha 16340 m3 160t€; Kinnula ½ rantatontista METSÄ JA SÄHKÖ www.metsajasahko.fi .$Ζ..($(Ζ7$59Ζ76( 7(+'Ζ76( 0DDWDORXVNRQHXUDNRLQWLȏ.DLYLQNRQHW\¸WWQ..+7 VARASTOT KONEHALLIT HEVOSTALLIT MANEESIT TOIMITILAT Kälviä /LV¦WLHWRMD ZZZNRQHSDOYHOXK\\SSDȴWDL Kysy Kysy rajuja kampanjahinta hallitarjouksiamme! marras-joulukuulle! Ilkka IlkkaJokitalo Jokitalo gsm gsm044 044 7997371 7997371 Ojan Ylivieska OjanRauta, Rauta, Ylivieska klo MEILTÄ MYÖS HYDRAULIÖLJYT PNEUMATIIKKATARVIKKEET
10 MAASEUDUN VOIMA Reilusti maajussi Antti Takalo ja Erja Marjakangas ovat saaneet kokea arjessaan, että maailmanpolitiikka lyö laineensa kaukaiselta Krimiltä aina Alavieskan Taluskylälle saakka. ”Maajussi taipuu ja taipuu, mutta ei katkea”, Takalo naurahtaa. lkoon vain syyskuu kallistunut jo jälkipuoliskolleen, mutta kovin kesäiseltä vaikuttaa keli Alavieskan Taluskylällä. Kylää reunustavat tuulimyllyt vatkaavat laiskasti sähköä leppeässä tuulessa, kun astelemme Antti Takalon ja Erja Marjakankaan navettapolulla. Vuosikymmenen taitteessa valmistuneesta omakotitalosta on matkaa pari vuotta sitten remontoituun navettaan kolmisensataa metriä. Keittiön pöydän ääressä on keskusteltu toista tuntia maatalousyrittäjän arjesta näinä karuina aikoina. Yhdeksänvuotias Juho-poikakin käy pyörähtämässä pöydän ääressä. Tonnikalaa tekee mieli. Ups, Takalon Antti mikään maatalousyrittäjä halua olla. Vaan reilusti ”maajussi”. Pilkaksi hän ei sitä ota. Päinvastoin. – Kunniamainintana pidän tuota nimeä”, Takalo julistaa virne suupielessä. Tosissaan silti on. Niin kuin on tämä aviopari muutenkin. Vaikka vastatuulta on puskenut viime aikoina. Ei konsultoinut herra Putin taluskyläläisiä päättäessään hieman laajentaa manttaalejaan Krimin suuntaan kevättalvella 2014. Siitähän seurasivat tunnetut pakotteet, joita Kreml sitten nokitti vastapakotteilla. Siihen tyssäsi meijerituotteiden vienti itärajan taakse. Kun sitten maitokiintiöt poistuivat O vuotta myöhemmin EU:n alueelta, olikin maitotiloilla suoraan sanottuna piru merrassa. Eurooppa taas ui maitomeressä. Bisnekseltä kuin bisnekseltä putoaa pohja – ainakin kivijalka huojuu – jos keskeisestä tuotteesta leikkaantuu yli viidennes hinnasta pois. Takalo kaivaa paperin esiin ja lukee tarkat räkningit: – Elokuussa 2014 maitolitrasta maksettiin tuottajalle 46,92 senttiä. Viime elokuussa 35,71 senttiä. Pudotus on 23,89 prosenttia. Meidän tilallamme se tekee 37 621 euroa vuodessa. Erittäin kauniisti sanottuna ”sopeuttamista” on vaatinut näiden lukujen kanssa eläminen. Huumorinkin tyylilaji tuppaa menemään sarkasmin puolelle. – Onhan tässä sitten vielä ilahduttanut kaksi peräkkäistä sadekesää. Ehdin jo ajatella, että nurmialaa on niin paljon, että paaleja voi myydäkin. Nyt sitten syksyn tullen monta hehtaaria hukkui vesisateisiin. Että semmoista kriisitukea tuli yläkerrasta.... Ei ihan ensimmäinen plääni ollut Takalolle ja Marjakankaalle ryhtyä maitotilalliseksi. Piakkoin nelikymppisiään viettävä Takalo oli toiminut lomittajana vuosikymmenen. Erja tekee lomittajan hommia tälläkin hetkellä. Kun on pakko, mutta palataan siihen myöhemmin. Loppuvuodesta 2007 elämässä muuttui suunta. Tehtiin sukupolvenvaihdos, jolla Takalon vanhempien sukutila sai uudet yrittäjät. Aivan absoluuttiselta huipulta ei homma startannut. Takalo luettelee pohjat, joilta piti lähteä ponnistamaan. – 12 lehmää ja 21 hehtaaria peltoa. Kaksi vanhaa traktoria ja joitain muita koneita. Tilalle ei oltu investoitu vuosiin, kun vanhemmillani oli ollut lopettaminen mielessä, Takalo kertoo. Lomittajan työ on tietysti sinällään paljolti samaa kuin itsellisen ”maajussin”. Yhdellä erotuksella. – Tuplasti enemmän on töitä, Erja Marjakangas sanoo. – Kolmekin kertaa, isäntä korjaa. On vajaan vuosikymmenen työn jälki näkynyt, vaikka se toki on edellyttänyt muutamaa käyntiä pankkiirin pakeilla. Nyt tilalla on 35 lehmää ja peltoa 52 hehtaaria. Niin ja tulipa ensi hätään rakennettua omakotitalokin. Kokonaan uusi navettakin oli suunnitelmissa, mutta ProAgrian asiantuntijalta tuli sittemmin profeetalliseksi osoittautunut neuvo. – Iltapäivän tässä keittiön pöydässä istui ja laski. Sanoi sitten, että, perhana, älä uutta rakenna. Menee niin iholle. Et selviä jos hinnat laskevat, Takalo kertoo. Niinpä päätös oli vain remontoida ja laajentaa navettaa. Rahaahan siihenkin kului, mutta vain reipas neljännes uuden hinnasta. Eikä kukaan tietenkään voinut tuossa vaiheessa tietää maidon tulevaa hintaromahdusta. Se oli aivan nurkan takana. Ihan kertarytinällä eivät tuottajahinnat rysähtäneet nykyiselle tasolle. Reipas vuosi sitten Takalon oli kuitenkin ajettava kirkonkylälle. – Kevätkesällä 2015 huomasin, että homma alkaa tökkiä ja laskupino kasvaa. Silloin kävin pankissa, ja lainojen lyhennyksiä lykättiin muutamalla kuukaudella. Sillä tavalla sain homman tasapainoon. Ison osa tuosta tasapainosta on vaimo Erjan kontolla. Hän siis joutuu olemaan tilan ulkopuolella töissä lomittajana. Toki sitten vapaa-aikanaan (!) tekee navettatöitä. Muuten ei talousyhtälö yksinkertaisesti toimisi.
11 MAASEUDUN VOIMA Sitkeä kolmikko Erja Marjakangas, Euro-lehmä ja Antti Takalo. – Tällä hetkellä tämä homma kantaa itsensä, kun Erja on töissä. Maataloudesta tulevat rahat menevät maatalouden pyörittämiseen. Emännän rahoilla syödään ja minä sitten maksan laskut, Antti selvittää. – Eipä tästä juuri mitään tällä hetkellä jää. Persaukinaisia ollaan melkein koko ajan, Erja vahvistaa. Taluskylä ei tietenkään ole ainoa kolkka Suomessa, jossa maatilan tulojen ja menojen tasapainottaminen vaatii ankaran työnteon ohella melkoista luovuutta. – Kun maidon hinta sanellaan tuolta ylhäältä, yritetään sopeutua siihen. Alkaa kyllä kaikki löysät olla otettu pois. On koetettu keksiä kaikkia säästöjä, mitä vain suinkin saadaan. Pirulliseksi yhtälön tekee investointien ja velan kierre. Tilaa ja sen toimintoja pitää koettaa kehittää ja laajentaa. Tietysti myös hankkia uusia vehkeitä vanhojen tilalle. Siis investoida. Investointeihin taas tarvitaan ulkopuolista rahaa eli käytännössä pankista lainaa. Lainat taas pitäisi pystyä maksamaan olosuhteissa, joissa tuotot oleellisesti putoavat. – Varsinkin nuoremmat viljelijät, joilla on lainaa ovat tällaisessa tilanteessa. Oikeasti pitäisi palkata tilalle työvoimaa, mutta sen on mahdotonta kun rahat eivät riitä. Kyllä tässä vähän niin kuin ylikaasulla vedetään. Ihminen jaksaa ”ylikaasulla” yllättävän- kin pitkään, mutta kukaan ei jaksan loputtomiin. Väsyminen on ilmeinen vaara? – On. Ja sellaista on tapahtunutkin, Takalo tietää. Pään hoitamiseksi nykyteknologia sentään tarjoaa yhden avun. – Luulen, että tänä päivänä kännykkä pelastaa monen isännän mielenterveyden. Kun ei ole aikaa käydä kylässä, niin aina voi soittaa kaverille. Nykykielellä siis saada vertaistukea? – Joo, se helpottaa. Jos traktori tai muu vehje hajoaa, niin voi soittaa kaverille ja kysyä, että paljonko arvelet korjauksen tai varaosan maksavan. Sitä paitsi... – Jospa se maajussi on semmoinen, että taipuu ja taipuu, mutta ei katkea! Onhan tällaisessa tilanteessa ymmärrettävää, että katkeruuden kyykin luikertelee mieleen. Että miksi nyt yksi ammattiryhmä joutuu sananmukaisesti maksamaan hintaa maailmanpolitiikan käänteistä. – Ei maidon huono hinta pelkästään Venäjän pakotteista johdu. Kauppa käyttää tekosyynä sitä. Pikkuisen siis nyppii vaikkapa paljon huomiota saanut S-ryhmän ”halpuuttaminen”. Toki kauppa sanoo tinkivänsä omista katteistaan. Antti Takalo tuhahtaa tälle perustelulle. – Se on paskapuhetta! Ainahan ne niin sanovat. Ainakin meidän tuottajien näkökulmasta sitä on vaikea uskoa. Halpuuttaminen on vain kiristämistä, että saadaan ruuan hinta alas. Vaikea taas on yhtään kenenkään näkökulmasta uskoa, että Venäjä eli asiallisesti presidentti Putin tekisi ulkopoliittisen u-käännöksen ja päättäisi palauttaa Krimin Ukrainalle. Sitten purkautuisivat pakotteet ja vastapakotteet. Palattaisiin normaaliin. Eikä taida unionikaan aivan heti pyörtää päätöstä poistaa maitokiintiöt. Ei. Todennäköisempää on, että nykyinen jäätynyt tilanne jatkuu. Tarkoittaa sitä, että oltermannit pysyvät poissa Pietarin ja Moskovan Prismojen hyllyiltä. Tuottajan vinkkelistä taivaanrannalla ei siis juuri valonkajoa näy. – Ei ole ainakaan mitään isoja nousuja luvassa. Maitomarkkinat ovat vielä epätasapainossa, joten ei osata antaa oikein virallista ennustetta. Kunhan ei hinta laskisi vaan! Antti Takalon toiveen ymmärtää, mutta toivetta kummempi se ei tietenkään ole. Kun ei voi. Voisi ajatella, että näin ahtaassa raossa maajussin motivaatio on koetuksella. Helposti luiskahtaa synkkyyden puolelle? – Ei auta päästää sille asteelle. Tilanne pitää tiedostaa, mutta ei se saa olla koko ajan päällimmäisenä. Pitää olla oma ha- lu ja polte tehdä tätä. Elämäntapahan tämä on, Antti Takalo sanoo. Synkältä eivät isäntä ja emäntä näytä, kun poseeraavat Euro (!) -nimisen lehmänsä kanssa kuvattavana. – Tilanne on nyt mikä on. Koetetaan silti elää iloisella mielellä. Ei kai semmoista hetkeä olekaan, etteikö löytäisi niitä ikäviä puolia. Eikähän tässä oikein ole kenelle kiukutella. Mitenkä sitä Putinille kiukuttelisikaan? Omaa elämäähän tämä on ja pitää nauttia mitä siitä löytää, Takalo naurahtaa. Emäntä nyökyttelee hyväksyvästi vieressä. Maaliskuisessa viljelijöiden mielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla näkyi ja tuntui, että kyllä siellä Kehä III:n sisäpuolellakin tuottajia arvostetaan. Se lämmitti. – Ainakin asenneilmapiiriin se tapahtuma vaikutti hirveästi. Oli makiaa, kun ihmiset näyttivät meille peukkua. Valtion puoleltakin ”peukkua” eli kriisitukea on tullut. Viljelijöiden mielestä toki turhan niukasti. Siitä huolimatta uskoa yhteinen mielenilmaus loi. – Huomattiin, ettei me yksin olla. On meitä maajusseja niin paljon, että ei meitä kaikkia saa tapettua. Vaikka nyt sitten hieman taipuisivatkin. Jukka Anias, teksti Jukka Lehojärvi, kuva
12 MAASEUDUN VOIMA Suoramyynti on pientilalle tärkeä tuotteiden myyntikanava Maataloustuottajain Keski-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki uskoo, että tilat panostavat lähivuosina suoramyyntiin, jos lähiruokabuumi jatkuu. Raaka-ainetuottajien maakunnassa tuotetaan eniten maitoa, perunaa ja naudanlihaa, joista ruokaperunan suoramyynti on yleisintä. Jyrinki luettelee kolmen jokilaakson alueelta kuusi isompaa eri alojen tuottajaa, joilla on merkittävää suoramyyntiä. Toholammille kymmenen vuotta sitten perustettua Polson lammasteurastamoa Jyrinki pitää tärkeänä koko alueen lampaanlihantuotannolle. Toisaalta taas Kalajokisen Pöntiön Lihatuotteen loppuminen tulipalon jälkeen viime keväänä vei yhden paikallisen sianlihanjalostajan lähituotemarkkinoilta. Suomen Gallup Elintarviketiedon raportista Maatilojen kehitysnäkymät 2022 käy ilmi, että neljännes noin 4 000 tutkimuskyselyyn vastanneesta tilasta aikoo investoida tulevan viiden vuoden aikana suoramyynnin tai jatkojalostuksen kehittämiseen. Viljelijät haluavat panostaa suoramyyntiin, sillä uskovat kuluttajien haluavan yhä enemmän lähiruokaa. Kotimaisuus, tuoreus, laatu ja ruuan alkuperä painavat ostovalinnoissa. – Kyllä me olemme ajatelleet jatkaa suoramyyntiä. Myymme tuotteita suoraan tilalta ja viidessä lähiruokapiirissä, Tuomolan Lähiruoka suosiossa somen avulla Rekolaiset tapaavat sovittuna ajankohtana, Kokkolassa esimerkiksi kahden viikon välein Urheilutalon parkkipaikalla. JUKKA LEHOJÄRVI karjatilaa Kannuksessa miehensä Sakarin kanssa pitävä Anne Isohanni kertoo. Osa Tuomolan tilan lihoista menee Pietarsaaren lihatukkuun. Yksi kokkolalainen ravintola ostaa heiltä jauhelihaa, muita suurempia yksittäisiä asiakkaita heillä ei vielä ole. Isohanni pitää lähimyyntiä tärkeänä. – Saa tarjota ihmisille sitä, mitä on itse kasvattanut laitumella. Ihmiset ovat myös kiinnostuneita eläinten kasvuolosuhteista. Isohannin mielestä lähimyynti ei ole liian byrokraattista. Elintarvikehuoneistolupa, omavalvontasuunnitelma ja Eviran myöntämä luomutilatodistus ovat tärkeimmät asiakirjat. Teurastamolla eläinlääkäri tarkistaa ylämaankarjan lihan, josta osa pakataan tuoreeltaan vakuumin ja osa pakastetaan. Jukkola Foodin toimitusjohtaja Veli-Matti Jukkola toteaa, että suoramyynti ei ole heillä mikään uusi juttu. Marjoja ja vihanneksia on kasvatettu jo pitkään ja myyty suoraan tilalta. Juustolan toiminnan kasvaessa he itse alkoivat ostamaan maitoa alueen lähitiloilta. Nyt sama maito kiertää juustoina ja muina maitotuotteina ruokakauppojen lisäksi alueen lähiruokapiireihin. – Koko ajan kehitetään keinoja, miten asiakkaita voisi parem- Koneita Oulaisista! KARITSANLIHAA Lestintie 1855, Sykäräinen Puh. 0400-892 198 lammas@polso.fi TRAKTORI- JA KONEHUOLTO HIRVI OY 040 535 7034 Takeuchi TB 80 telakaivuri .........h.31900€+alv. Valmet 901 6x6 II moto .............h.23700€+alv. Timberjack 1270 moto ...............h.23700€+alv. Ponsse HS 15 Ergo moto .............h.19700€+alv. Liebherr 902 telakaivuri ............h.15700€+alv. Ponsse S 15 kevi ajokone ...........h.18400€+alv. Ponsse HS 15 moto ....................h.15700€+alv. Hymac 580 C telakaivuri ......................h.8900€ MF 965 Fermec yhd.kaivuri ........h.15700€+alv. Zetor 5945 4x4 ...........................h.5600€+alv. Gaz 66 diesel maasto K-A .....................h.6900€ Agrikaattivaunu 145 KVA ............h.7180€+alv. Scania TGB 30 4x4 maasto K-A .............h.8900€ Sisu Jyry 3aks. koneensiirtoauto ..........h.6900€ Scania P 82 vaijerilaittein ............h.4800€+alv. MB 413CDI kaappi + PL nost. .........h.5600+alv. Toyota Dyna + Ferrari 1500GR nosturi + alulava ...........................................h.4950€ ym. katso netistä päivitetty konelista kuvineen! www.nettikone.com/ pohjanmaankonejapolttopuu Pohjanmaan Kone ja Polttopuu Matti Peltoniemi 040-8290494 HUOLTO VARAOSAT HUOLLAMME MYÖS MUITA TRAKTOREITA JA KONEITA VARAOSIA MYÖS MUIHIN TRAKTOREIHIN NIKULANTIE 373 KAUSTINEN Ammuu! min palvella. Lähiruokapiireistä olemme saaneet uusia asiakkaita, Jukkola kuvailee. Yrityksen suurin myynti tulee kauppojen kautta, mutta suoramyynti on hyvä lisä. – Lähimyynnin avulla voi kehittää uusia tuotteita, kun asiakkailta saa nopeasti palautteen. Joitain tuotteita teimme ensin Rekoon ja sitten kauppojen hyllylle, Jukkola sanoo. Pientilallisille Jukkola pitää lähiruokapiirejä hyvänä vaihtoehtona, kun tuottaja saa tuotteesta paremman hinnan ilman kaupan välikäsiä. na ollut Facebookin välityksellä toimiva Reko-lähiruokapiiri. Tuottajat ilmoittavat myytävistä tuotteistaan ja ostajat varaavat ne etukäteen ostovelvoitteella. Ennen ensimmäistä myynti-ilmoitusta ryhmän ylläpitäjät tarkastavat, sopiiko tuotteet myytäväksi lähiruokaperiaatteella. – Poikkeuksena olemme hyväksyneet sellaiset tuotteet, kuten poronlihan jota ei saa läheltä, Kokkolan Reko-lähiruokaryhmän yksi ylläpitäjistä RiikkaMaria Salmenaho kertoo. Reko-lähiruokarengas on pedersöreläisen Thomas Snellmanin perustama. Keskipohjanmaan levikkialueella toimii kymmenkunta Reko-ryhmää, koko Suomessa niitä on jo yli 140. Kananmunat ovat suosittuja tuotteita. Perunat, vihannekset, marjat ja sienet tekevät syksyisin hyvin kauppansa. – Kalaa, lihaa ja viljatuotteita menee talvella enemmän. Raakamaitoa olemme saaneet vasta valikoimaan ja se on ollut todella suosittua, Salmenaho kuvailee. Ylläpitäjä ei usko, että ihmisten kiinnostus lähiruokaa kohtaan tulee hiipumaan. Heidän ryhmäänsäkin tulee viikoittain uusia liittymispyyntöjä. Yksi lähiruokabuumin suurimmista edistäjistä on viime vuosi- Hanna Rautio HUOLTO • vuosihuollot • korjaukset • varaosat SK-KONEHUOLTO OY Puh. 050 584 8139, 050 407 8791 www.sk-konehuolto.fi, skkonehuolto@anvianet.fi • vuosihuollot • korjaukset • varaosat Jänismaantie 22, 67800 Kokkola Avoinna: MA-PE 8-16.00
13 MAASEUDUN VOIMA Keritseminen on puhdasta käsityötä Alaviirteellä asuva Risto Saari päätti ryhtyä lampaankeritsijäksi. Taustalla oli pula ammattitaitoisista keritsijöistä, kun jo Lohtajan alueellakin lampoloita ja lampaita on runsaasti. – Erkkilän Sami houkutteli hommaan. Hänellä on noin sata lammasta. Pyörittelin asiaa päässäni ja innostuin, Saari kertoo taustoja. Saari keräsi tietoa keritsemisestä aktiivisesti. Hän kävi harjoittelemassa keritsimistä Erkkilän tilan lisäksi Isokummun lammastilalla Sievissä, jossa Satu Kumpulainen antoi vinkkejä keritsemiseen. – Siinä sai tietoa erilaisista tekniikoista, joita pystyy hyödyntämään jatkossa keritsemisessä. Saari perusti oman toiminimen, jonka puitteissa työskentelee. Hän myös hankki tarvikkeet heti kuntoon, jotta työ sujuisi koneiden puolesta vaivattomasti. – Pystyn myös teroittamaan teriä esimerkiksi tiloille. Se on yksi palvelu. Keritseminen on hyvin pitkälle käsityötä, eikä sitä opi kuin tekemällä. Lampaista saatikka keritsemisestä en tiennyt mitään ennen kuin lähdin siihen tutustumaan. Paljon on kehitettävää, mutta joka kerta työ sujuu paremmin. MAAPERÄTUTKIMUKSET KS Geokonsultin kokenut henkilökunta on tehnyt yli 6500 maaperätutkimusta yli 30 vuoden aikana. 0400 266 604 Kenneth Nordström, maaperätutkimukset 040 187 9880 Ronnie Mattsson, maaperätutkimukset KALLIOLÄMPÖ MAALÄMPÖKAIVOT Valitse kokemus. KS Geoenergin kokenut henkilökunta on yli 10 vuoden aikana tehnyt yli 12000 maalämpökaivoa. Puh. 040 195 6944 Stefan Storvall, myynti Puh. 040 481 2811 2016 Jari Emmes, työnjohtaja myynti www.ks-geokonsult.fi 100 Saari on valmis keritsemistöihin ympäri Suomen. Se vaatii tietysti suunnittelua, mutta kysyntää tuntuu olevan jo nyt hyvin. – Olen lähdössä viikoksi Etelä-Suomeen. Ensi menen Nokialle keritsemiskursseille ja sieltä jatkan itse töihin. Mäntsälään ja Luumäelle on tarkoitus mennä keritsemään. Varmasti kova reissu tulossa, mutta luottavaisin mielin olen lähdössä. Saari asuu Alaviirteellä vaimonsa ja kolmen lapsen kanssa. Joni Mäki-Petäjä Rajattu erä ohransiementä! ¯Monitahoinen aikainen VUOTTA Lampaan keritsiminen vaatii taitoa ja tekniikkaa. MARKKU SAARI Lampaat on pääosin lauhkeita, mutta erojakin toki löytyy. – Eläin aistii epävarmuuden ja silloin lampaan käsittely ei ole helppoa. Lammas kipataan istualleen jalkojen väliin ja siitä se keritseminen alkaa. Jos lammas oikein hangoittelee, ei kannata väkisin aloittaa keritsemistä. Päästää irti ja sitten uudestaan. Yleensä lammas tottuu keritsemiseen ja toinen kerta samalle lampaalle sujuu jo helposti. Parhaimmillaan lammas lähes nukahtaa keritsemisen aikana, Saari kuvailee. TIRIL • Korkea valkuaispitoisuus • Hyvä hlp , happamilla mailla erityisen vahva 29900 /tn Peitattu. 40 kg tai 600 kg säkeissä enet Nurmisiem sti! a a p va ti rah kg erä. 0 Vähintään 60 SIEMENET ENNAKKOON! Rehunurmiseos 2 20 kg ¯Seos 3. niiton nurmentuotantoon • Sopii erityisesti biologiseen säilöntään • Sis. laadukasta englanninraiheinää 20% timotein, nurminadan ja ruokonadan lisäksi us s a Lokaku yös m ja täysin in lavoin is o lk a iv sin lalle paasti ti rahtiva ettuna. toimit Timotei Tryggve 20 kg ¯Laadukas timotei koko nurmenviljelyalueellemme RaniWrap-kiristekalvot Heinänurmiseos 20 kg Kotimaista takuulaatua! ¯Timotei 80% - nurminata 20% 6490 5990 6490 /sk /sk /sk Hinnat (alv0%) ovat voimassa tilauksille 26.10.2016 tai niin kauan kuin varattua erää riittää. Toimituskulut lisätään hintaan ellei toisin mainita. K-MAATALOUS JMT KOSKELA OY KOKKOLA 06-8310666 • KANNUS 06-873770 • TOHOLAMPI 06-8817700 • VETELI 044-7475288 • LOHTAJA 044-7475240 YLIVIESKAN KULTTUURIKESKUS AKUSTIIKAN SYYSOHJELMISTOA: Tutustu upeaan tapahtumasyksyymme! Liput ja tapahtumien lisätiedot www.ylivieska.fi/akustiikka Väliaikatarjoilut, illalliset, A-oikeudet. TI 4.10. klo 19 BRYSSELIN KAALI – Yhden miehen komedia Hullunkurinen yhden miehen komedia, jossa esiintyy kuuluisa virolainen näyttelijä Jan Uuspõld. TO 20.10. klo 19 JÄTTIPOTTI Musiikkikomediaa tähdittää Juha Veijonen PE 21.10. klo 19 NAURU RAIKAA – SUURI PIKKUJOULU STAND UP -SHOW Jack Björklund, Tomi Haustola, Heli Sutela PE 28.10. klo 19 JAMPPA TUOMINEN - AAMU TOI, ILTA VEI -viihdekonsertti Solisteina: Eija Kantola, Teemu Roivainen, Aki Hietala ja Jaana Raivio SU 6.11. klo 19 ANNELI SARI GLAMOUR -JUHLAKONSERTTI LA 12.11. klo 19 MIELENKÄÄNTÄJÄ PETE POSKIPARTA – Mentalisti 2.0 TO 24.11. klo 19 PUSI, PUSI -komediaa tähdittää Hannele Lauri TO 8.12. klo 19 NAURUKULKUSET – PIENET JOULUT, SUURET NAURUT Ilari Johansson & Niko Kivelä Tervetuloa tapahtumiin! Lunasta lippusi Akustiikan lipunmyynnistä tai Lipputoimistosta www.lipputoimisto.fi. Lipunmyynti avoinna ma–pe 12–19 ja la 12–16, Koulukatu 2 B, p. 044 4294 545.
14 MAASEUDUN VOIMA Tyttövasikka ilahduttaa tilasiementäjää Emäntä Eeva Voltti on jo noin 40 vasikan ”isä” – Lähdetään katsomaan, kumpi sieltä tuli, ylivieskalainen lypsykarjatilan emäntä Eeva Voltti sanoo tuvan pöydän ääressä. Hetki sitten hänen anoppinsa soitti navetalta ja ilmoitti Irmalehmän poikivan. – Aina sitä jännittää, kumpi tulee. Poikimiskarsinassa mustavalkoinen holstein-rotuinen lehmä on nuollut jo lähes puhtaaksi samannäköisen vasikkansa, joka makaa vielä lattialla. Emäntä menee varovaisesti karsinaan ja tarkkailee lehmän käytöstä. – Ikinä ei voi olla varma, miten lehmä käyttäytyy heti poikimisen jälkeen. Lauhkeakin lehmä voi olla äkäinen poikimisen aiheuttaman hormonimyrskyn aikana. Eeva Voltti nostaa vasikan vasemmanpuoleista takasorkkaa ja toteaa ilahtuneena: – Tyttöhän tämä! Tyttövasikan syntyminen on kohokohta lypsykarjatilalla. Nyt iloa kertaa se, että takana on pitkä sonnivasikkaputki. – Se lisää innostusta työhön, kun saa mieleisestä lehmästä ja sonnista tyttövasikan ja pääsee odottamaan, millainen lehmä siitä kasvaa. – Irma on terve ja hyvämaitoinen lehmä. Se sai Superpowersonnia, joten odotan tästä vasikasta oikein hyvää lehmää, Voltti kertoo. Jos kaikki menee hyvin, Nellynimen puolen tunnin ikäisenä saanut vasikka siemennetään reilun vuoden kuluttua, jolloin se on kasvanut hiehoksi. Siitä yhdeksän kuukautta eteenpäin on poikiminen ja alkaa maidontuotanto. – Voi laskea, että kolme vuot- ta kuluu lehmän siemennyksestä siihen, että näkee, millainen lypsylehmä vasikasta tulee, jos onnistuu saamaan tyttövasikan. Sonnivasikat lähtevät tilalta välitykseen. Voltin tilalla lehmien siemennyksestä huolehtii Eeva-emäntä. Hän on käynyt pari viikkoa kestäneen tilasiemennyskurssin puolitoista vuotta sitten Outokummussa ja antanut näytön Tyttöhän tämä, totesi Eeva Voltti, kun kurkisti Irma-lehmän pyöräyttämän vasikan jalkoväliin. ANNE MATTILA omalla tilalla. Tähän mennessä Eeva Voltti on siementänyt satakunta lehmää, joista nelisenkymmentä on jo poikinut. Voltille oli selvää, että hankkii tilasiemennysoikeudet heti, kun sukupolvenvaihdos miehensä Tapani Voltin vanhempien kanssa on tehty ja tila on heillä. – Olin jo aikaisemmin mukana navetoinnissa, mutta lapset olivat vielä silloin pieniä, joten en pystynyt lähtemään opiskelemaan, hän kertoo. Tilasiemennyspätevyyden hankkimiselle oli useampia syitä. Yksi oli säästö. Keinosiementäjän tulo tilalle ja siemennys maksavat 30 euroa arkena, sunnuntaisin siihen tulee 13 euron lisä. Säästö 70 lehmän tilalla on minimissäänkin 3 600 euroa vuodessa. Siemenkustannus yhtä kertaa kohti on 7–35 euroa, mutta se syntyy tilasiemennyksessäkin. Eeva Voltti on siementänyt tähän mennessä satakunta lehmää, joista nelisenkymmentä on jo poikinut. – Oli se vaan hieno tunne, kun ensimmäinen tilasiemennetty lehmä poiki helmikuun 14. päi- Eeva Voltti hankki tilasiemennysoikeudet puolitoista vuotta sitten ja on ehtinyt keinosiementää jo noin sata lehmää. vä. Sanoinkin sille vasikalle, että minä olen sinun isäsi, hän naurahtaa. Voltin tilalla käytetään hankalimmissa tapauksissa edelleen keinosiementäjää. – Joskus sisuskalut ovat niin hankalanmallisia, mutta harjoituksen myötä siihen tottuu. Joissakin vaikeissa tapauksissa myös voimat ovat koetuksella. Hän pyrkii saamaan siemennystahdin tasaiseksi, jotta myös maidontuotanto olisi mahdollisimman tasaista. – Nyt on ollut parin viikon tauko. Sitä ennen sai siementää tosi monta lehmää. Se tietää ruuhkaa ensi kesäkuulle, hän ennustaa, vaikkakaan ei vielä tiedä, ovatko kaikki siemennetyt lehmät tulleet tiineeksi. – Eläinlääkäri ultraa lehmän aikaisintaan 30 päivän, yleensä 50 päivän kuluttua siementämisestä. Osasta lehmiä huomaa heti, onko tiineyhtynyt, mutta osa osaa peitellä niin, ettei siitä saa mitään selvää, hän jatkaa. Tilasiemennys on aika yleistä nykyisillä maatiloilla ja tilasiemennyskurssit täyttyvät nopeasti. Anne Mattila Röhkö ja Pamela ovat ovelia nautiskelijoita Roikkovatsapossut eli tuttavallisemmin roikkomahasiat hurmaavat olemuksellaan Röhkö ja Pamela paistattelevat aurinkoista syyspäivää katoksen alla, vielä lämpimästä säästä nauttien. Vietnamilaiset roikkovatsapossut ovat siirtyneet aitauksessa varjoisammalle puolelle, sillä suora auringonpaiste ei tee hyvää possujen iholle. Kun näitä nautiskelijoita kutsuu nimeltä, ne havahtuvat haaveilemasta ja kulmien alta tuijottelevat hetken vierasta väkeä. Possut nousevat ylös verkkaisesti ja tulevat hiljalleen luokse. – Röhkö ostettiin aikanaan Lapista, Konijänkältä ja Pamela löytyi lähempää Nivalasta. Röhkölle oli pakko hankkia kaveri, sillä nämä ovat niin sosiaalisia eläimiä. Ne kulke- vat erittäin mielellään ihmisten ja muiden eläinten mukana, possujen emäntä Heidi Haikola kertoo. Roikkovatsapossut hankittiin alun perin kotieläinpihan lemmikeiksi. Sittemmin yrityksessä on keskitytty tallitoimintaan, mutta possuille on löytynyt aina oma paikkansa. – Eihän näistä possuista voi millään luopua. Kuten possut yleensäkin, ovat nämäkin röhkijät varsin viisaita ja siistejä eläimiä. Pihaaitauksesta näkee, missä possulla on käymälä ja missä on kesän aikana otettu vilvoittavia mutakylpyjä. – Sen lisäksi, että nä- Roikkuvatsasikojen vatsa roikkuu ihan rodun nimen mukaisesti. ARJA KANGAS mä tykkää seurasta, ne ovat yllättävän oppivaisia ja fiksuja eläimiä. Molemmat tottelevat nimeään ja mieheni opetti Röhkön aikanaan istumaan käskystä. Monenlaista näille voisi varmaan opettaa, jos vain olisi aikaa. Kun Röhkö ja Pamela joutavat päivän paistattelusta jalkeille, kuluu aika tavallisesti nurmea rouskutellessa. Aitauksesta kuitenkin näkee, että muutkin puuhastelut vetävät puoleensa. – Jotkut saattaisivat pitää näitä ihan sisälläkin, mutta meillä nämä ovat keväästä syksyyn ulkona. Kuopsutuksen tarve on aika kova ja toisaalta nämä tykkää touhuta heinien ja risukkojen kimpussa. Kun roikkovatsapossut tuotiin neljä-viisi vuotta sitten hevostilalle, ne kulkivat talleilla vapaana. Veikeät otukset tekivät tuolloin ovelia temppuja tallin omistajien iloksi ja vähän haitaksikin. Vietnamilainen roikkovatsapossu ■ Alkujuuret ovat muun muassa Aasiassa ja tarkemmin Vietnamissa. Sieltä sikoja tuotiin 1950-luvulla eurooppalaisiin eläintarhaesityksiin. Systemaattinen jalostustyö aloitettiin Ruotsissa 1960-luvun puolivälissä. ■ Suomessa lemmikkinä pidettävistä minisioista osa on aasialaisia/vietnamilaisia roikkovatsasikoja ja osa muita risteytyksiä. ■ Älykäs eläin, jolla voimakas tonkimisen tarve. – Laitoin iltatallia varten heinät valmiiksi hevoskarsinoihin ja illalla sisko soitti kiukkuisen puhelun ja kyseli, miksi en ollut hoitanut heiniä karsinoihin. Paljastui, että Röhkö ja Pamela olivat kuskanneet heinät omaan soppeensa ja tehneet heinistä itselleen muhkean keon, jossa makailivat iltasella. Arja Kangas
15 MAASEUDUN VOIMA Tosi edullista pätkäpeltiä 2,5 m, 3m, 3,5 m. Kärryt perään ja kaupantekoon! TRAKTORIMYYNTI Massey Ferguson 7624 Dyna VT -15 Exlusive 1300h 112.000 € Teräkset isoon ja pieneen tarpeeseen • HAVUVANERIA 5–50 mm • MAXIVANERIA 9-21 mm -07 42.300 € • ISO ERÄ FILMISOIROA 30x385x3330 W/F esim. palkit, hyllyt, lattiat ym ym... Deutz-Fahr AT165 MK 3 -02 7300 h 30.000 € Deutz-Fahr AT115 MK3 -02 Quicke ek 5500 h 28.600 € Same Silver 100.4 2600 h -02 26.500 € JA KAIKKI TARVITTAESSA MÄÄRÄMITTAISENA! Avoinna ma–pe klo 8–16 Vähäahontie 2, 85500 Nivala P. (08) 440 525, 040 175 7724 myynti@rautavarasto-ojalehto.fi www.rautavarasto-ojalehto.fi V. Lipponen Ky Karvoskylällä ne kaupat tehdään! John Deere 6210 Premium -99 ek 5600 h 27.400 € Massey Ferguson 3120 -94 8700 h 20.500 € MONIPUOLISET HUOLTOPALVELUT! www.vaneria.fi Massey Ferguson 390 Turbo -97 Speedshift 14.900 € hinnat alv 0% Ruutihaantie 5 Ylivieska www.konekesko.fi • SALAOJAPUTKET • RUMPUPUTKET • ERISTEET (villa, styrox, styrofoam) • KYLLÄSTETTY PUUTAVARA • KIINNITYSTARVIKKEET • MITALLISTETTU PUUTAVARA • TOIMITUSMYYNTINÄ VAIKKAJAMITÄ! • FILMIVANERIA 6.5–35 mm Valtra N163 -12 ek 3900 h 66.500 € Massey Ferguson 6475 DYNA 6 -08 Quicke ek 5500 h 50.800 € John Deere 6630 4046 h • Valkeaa vaneria 6.5-18mm Karvoskylä Nivala, (08) 447 015 ma-pe 8–17, la SULJETTU METSÄKONEURAKOINTI PEKKA SIIRILÄ AY • Autojen huollot • Päästömittaukset • OBD-mittaukset • Vikakoodien luku • Nelipyöräsuuntaus • Autosähkötyöt • Ilmastointilaitteiden huollot Lars Hagqvist p. 0500 437805 LUOMANKORJAAMO KY Toholampi • P. 0400 265 992 • www.luomankorjaamo.fi METSIEN LANNOITUKSET JA MYÖS TUHKALANNOITUKSET • MAANMUOKKAUKSET • PUUNKORJUUPALVELUT puh. 0400 263 138 D N YH ES SÄ E E MM N Starttipak Ä etti sisältä ä: Dkäyttöp anee ja kaapelit lin, muuntajan, ante nnin D20 kpl H eatime HR -pantaa, jo 5 vuoden illa takuu Dasennu ksen täydennys , käyttöönoton ja koulutukse n Hinta 595 5 € + alv LAADUKKAAT VAALEAT RAHKAKUIVIKETURPEET Alavieska, p. 040 553 2919. www.jukuturve.fi 24 % Heatime HR - kiimat ja märehtiminen Tervetuloa ostoksille MaiRe –myymälään! Havainnoi karjaasi kokonaisvaltaisesti Kiimojen ja märehtimisen tunnistus auttaa huomattavasti maidontuotannon laadun ja määrän kehittämisessä. Märehtiminen on herkkä merkki eläimen terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Heatime HR mittaa kaulapanta-anturilla tarkasti karjan märehtimisiä kiimanseurannan lisäksi. Tervetuloa tutustumaan laitteeseen KoneAgria-näyttelyyn Jyväskylässä 6.-8.10.2016! Kysy lisää Juha Kauraselta 040 3115 258 tai GD@SHLD E@A@ Ú×Ø Tarjoukset voimassa kotitalouksille 31.10.2016 saakka. Roosanauhapulla kypsä L 45x90g 2990 LAHJOITAMME jokaisesta myydystä pakasteleivonnaislaatikosta 50 snt ROOSA-NAUHAKAMPANJAAN! MP Toffee-Hunajakakku VL 700g Etusi jopa 1000€! 990 Tarjous voimassa lokakuun 2016 Faban kumppani MP Cocktailpiirakka L 42x45 g 1000 Viljavarastolta (Vissavedentie 8) Kauran ja ohran välitys, viljan litistys ja AIV-liuokset Avoinna ti ja pe 9-14. 040 1380 673 /2PSS Helosan 300g 625 Avoinna ma-to 9-15 Myymälä 0400 683 546 pe 9-17 Siltatie 20 la 9-14 www.kaustisenosm.fi
16 MAASEUDUN VOIMA PIENI SUURI RAUTAKAUPPA S TO - PE TYHJENNY VARASTON ERÄ TYÖTASOJA KAIKKI KAIKKI 600mm/ 650mm x 3050mm 800mm x 3050mm TASOT TASOT 50 € 80€ kpl kpl LAAJA VALIKOIMA VARASTOSSA ON NOIN 300 KPL! Soveltuu keittiöön ja nyt hinnan puolesta vaikka varaston hyllyiksi! KATTOREMONTIT AMMATTITAIDOLLA! Ei jälleenmyyjille. MAAKUNNAN PARHAASTA LEVYKAUPASTA - VANERIT I- sekä II-LAATU 3mm - 50 mm - KALUSTE- JA MDF- LEVYT - TYÖTASOT JA VÄLITILALAMINAATIT - RAKENNUSLEVYT - PAKETTIAUTOJEN JA PERÄKÄRRYJEN VANEROINNIT Meiltä myös ikkuna- ja oviremontit avaimet käteen periaatteella. Rahoitusmahdollisuus. Kysy lisää myyjiltämme. PYYDÄ TARJOUS - SE KANNATTAA! Puh. 0400-281 427 www.muholaoy.fi MEILTÄ SAAT LEVYT SAHATTUNA JA KASATTUNA!! PALVELU MAKASIINI Tulolantie 21 84100 Ylivieska Puh. 044 745 1700 www.palvelumakasiini.fi PALVELEMME ma-pe 7.00–18.00 la 8.30–14.00 YLIVIESKAN VALTRALTA HUIMIA TARJOUKSIA JAPA 305TR 2,3 m poistokuljettimella t 5SBLUPSJOOJWFMBLTFMJLÊZUUÚJOFO LFUKVTBIBLMBQJLPOF t )BMLBJTUBWBOQVVONBLTJNJ IBMLBJTJKBDN t 4VVSJOIBMLBJTVQJUVVTDN t 0WIé NYT 2.650 € NYT 5.200 € McCulloch M200-117T SUURI JA TEHOKAS PUUTARHATRAKTORI t -FJLLVVMFWFZTDN t "VUPNBBUUJOFO$75WBJIUFJTUP t 7#SJHHT4USBUUPO DN L8 t 0WIé AGCO SUOMI OY Ruutihaantie 11, 84100 Ylivieska Esa Peltola 040 716 7534 Juha Mattila 0400 922 646 Teemu Halmetoja 0400 541 229 YOUR WORKING MACHINE