Kiinteistö VIESTI Päättäminen on vaikeaa! sivu 8 Lokakuu 2/2016 Tupakoinnille taloyhtiössä stoppi? sivu 10 www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame Neuvonta • Myynti • Asennus • Pinta- ja öljykäsittelyt Luonnollisesti kaunis! SÄVYTÄ LATTIASI ÖLJYVAHALLA. TAPETOINNIT, mAAlAuksET, lAmINOINNIT ym. Suomalaiset ammattimiehet. Kotitalousveroväh.oikeus. • Kiinnitys- • Terassiruuvit tarvikkeet • RST-kiinnikkeet • Käsityökalut • Bosch -sähkötyökalut • Naulaimet • Hitachi • Kemikaalit -sähkötyökalut • Työvaatteet ja suojaimet • Würth-tuotteet ... ja paljon muuta! P. 050 5926 580 ASUMISEN ASIALLA HÄMEENLINNASSA *Pölytön hionta Terttuseljantie 4, 13500 Hml www.parkettisuvala.fi ILKKA SUVALA, lattiamestari 050 572 1966 ilkka.suvala@parkettisuvala.fi Muhevaa, seulottua MULTAA myös konepalvelua 0400 208 048 AmmAttilAiselle ja HArrAstAjAlle Hämeen www.proisannointi.fi puh. (03) 233 4200 ruuvimarket@ruuvimarket.fi www.ruuvimarket.fi RuuvimaRket Oy Hämeenlinna Vanajantie 9, p. 03 6166 766 Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 Viihtyisää ja turVallista asumista esIIlma – v mput u lämpöp pumput ja lämpösY KY JOus ! sYYstaR huoltosopimus räätälöidään aina taloyhtiön tarpeita vastaavaksi ja paikallisena toimijana pystymme reagoimaan nopeasti. posti@maki-uuro.fi PÄIVYSTYS www.maki-uuro.fi 24 h Luotettava hämeenlinnalainen jo vuodesta 1976 Ammattitaitoiset ratkaisut kiinteistöjen tuholaisongelmiin Puh. 0400 210 825 www.hmltt.fi Viemärihuolto Pumppaamotyöt Kaivojen tyhjennykset - sepelin ja Iecasoran puhallukset - huollot ja korjaukset 0400 55 44 55 Huovilantie 5, Lammi urho.wallius@gmail.com www.hameenkylmalampo.fi Tiedustelut ja tarjouspyynnöt Kai Tervapuro 0400 711 089 Hattelmalantie 9 toimisto@khkiinteistoala.fi www.urakointikaise.fi KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA Suurtehoimuroinnit - eristeiden imu PAINEPUHALLUKSET SUURTEHOIMUROINNIT - maa-aineksen imu - singelikiven poisto - avaukset ja huuhtelut - kuvaukset ja kuntokartoitukset Hämeen Kylmä-Lämpö Oy Painepuhallukset Olemme avanneet Tampereen Nekalaan asbesti- ja kuitulaboratorion. Laboratoriostamme löytyvät uusimmat laitteistot ja menetelmät, joilla saamme luotettavasti ja nopeasti tutkittua näytteiden asbestilaadun. Analyysit suoritetaan polarisaatio- ja elektronimikroskopian (SEM-EDXA) avulla. Meiltä voitte tilata myös näytteenoton. Tervetuloa tutustumaan laboratorioomme. Aukioloajat: ma–pe 8.00–16.00 p. 050 320 4458 Näytteet voi myös milloin tahansa jättää oven vieressä sijaitsevaan postilaatikkoon. Yritysasiakkaita pyydämme jättämään tarjouspyynnön. Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorio Kuokkamaantie 2, 33800 Tampere www.kaivopumppu.fi www.teknopuhto.fi www.asbestilaboratorio.fi

KiinteistöVIESTI 2 Lokakuu 2/2016 Päätoimittajalta se päätöksenteko! Mikäli nykyinen politiikka jatkuu, niin HHT-kasvukäytävän nimestä voidaan poistaa yksi H. Tampereella on positiivinen vire ja vaikeitakin päätöksiä saadaan aikaan. Helsinki on oma lukunsa. Hämeenlinnassa on ennätysmäärä tyhjiä vuokrahuoneistoja. Toimisto- ja liiketiloilla ei ole kysyntää ja vuokrat ovat romahtaneet. Kohta keskustassa ei enää tapahdu mitään. Viimeinen sitten sammuttaa valot ja lukitsee ovet. Hämeenlinna on parantanut hieman asemiaan Kiinteistöliiton indeksitalovertailussa, eikä ole enää ihan kalleimpia kaupunkeja. Forssa on edelleen hieman Hämeenlinnaa edullisempi. Tulevaisuus riippuu ennen kaikkea poliittisista päättäjistä ja kaukolämmön hinnoittelusta. Taloudellinen tilanne houkuttelee nostamaan kiinteistöveroa. Tässä tulee olla maltillinen, sillä korjausmenot tulevat joka tapauksessa nostamaan asumisen kustannuksia. Kari Karppinen otsikoi kolme vuotta sitten Kaupunkiuutisten jutun ”Päätöksiä perkele!”. Ansiokas artikkeli koski pääosin pysäköinti- ja liikenneratkaisuja. Silloin samoista asioista oli jo puhuttu yli kymmenen vuotta. Ainoa päätös sen jälkeen on ollut hajauttaa pysäköintilaitokset. Kun päätös tehtiin, kaikki tiesivät kuitenkin, että se ei ole toimiva malli. Virkamiesten huolella valmistelemasta pysäköintistrategiasta piti vihdoin tulla linjapäätös syyskuussa. Nyt se on siirretty lokakuulle. Toivottavasti suurista linjoista päätetään mahdollisimman pian. Pysäköintihän ei ole itsetarkoitus, vaan se on oleellinen osa keskustan elinvoimaa. Sillä on suuri merkitys taloyhtiöille, asukkaille ja yrityksille – siis kaikille Hämeenlinnassa asuville ja asioiville. Hämeenlinnalla olisi erinomaiset mahdollisuudet kehittyä: loistava sijainti, ympäristö, asukkaat ja elinkeinorakenne. Mutta Kaukolämpö on noin puolet indeksitalon kustannuksista. Se on suurin yksittäinen tekijä asumisen kovaan hintaan Kanta-Hämeessä. Taloyhtiöt joutuvat harkitsemaan hybridilämmitystä tai jopa kaukolämmöstä irtaantumista. Se ei ole varmaankaan ison kuvan kannalta paras ratkaisu mutta yksittäisen taloyhtiön päätöstä konsultoivat eurot. Kovan vaikuttamisemme jälkeen Elenia ja VAPO ovat nyt oikeilla jäljillä. Talokeskus Yhtiöt on kehittänyt uuden elinkaarimallin, jonka avulla voidaan vertailla eri lämmitysmuotoja ja saada merkittäviä säästöjä. Näistäkin aiheista enemmän lehdessämme. Nimimerkkikirjoittaja Eturivin paikka on siirtynyt muihin tehtäviin. Kiitos mielenkiintoisista keskustelun avauksista! Palstatilaa saa nyt nimimerkki Terävä pää. Odotamme mielenkiinnolla. Hyvää alkusyksyä! Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tiedotuslehti Päätoimittaja Toiminnanjohtaja Mikko Rousi • mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi Toimitustyö Mikko Rousi Kuvat Pekka Rousi Ulkoasu ja taitto Arja Pekola / Julkaisupalvelut Ilmoitusmarkkinointi, sivunvalmistus ja paino Hämeen Sanomat Oy • puh. 03 61 511 Kiinteistöliitto Kanta-Häme Sibeliuksenkatu 9 A 12, 13100 HÄMEENLINNA puh. 0400 483 383 www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame www.facebook.com/kiinteistoliitto.kantahame Kiinteistöliitto auttaa säilyttämään kiinteistön kunnon ja arvon koko sen elinkaaren ajan kustannuksia sekä ympäristöä säästäen. Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry:n tehtävänä on edistää toimialueellaan näitä tekijöitä tarjoamalla asiantuntemusta, kokemus-, tutkimus- ja tilastotietoa sekä kustannustehokkuutta jäsenistönsä ja tärkeiden hyödyksi KIINTEISTÖLIITTO KANTA-HÄME RY:n HALLITUS Reetta-Maria Tolonen-Salo (pj) Toimitusjohtaja, Majaniemen Kiinteistöt Oy As Oy Hämeenlinnan Eureninkatu 3, hpj KOy Hämeentori, hpj KOy Kauppakartano hallituksen jäsen Talokeskus Yhtiöt hallituksen jäsen Matti Riekkola (varapj) Toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Asunnot Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen jäsen Rami Laaksonen IT-pääsuunnittelija, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö As Oy Ranta, hpj Sampo Liusjärvi asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Arguendo Oy As Oy Hämeenlinnan Kirkkorinne 4, hpj As Oy Hämeenlinnan Viipurinpuisto, hpj As Oy Rusinpelto Hämeenlinna, hpj Antti Rantanen As Oy Cajanderinkulma, hpj As Oy Hämeenlinnan Kantatorppa, hpj As Oy Hämeenlinnan Hallituskatu 22, hpj As Oy Iittalan Laidunkuja, hpj Suomen Kiinteistöliiton As Oy toimikunnan jäsen Hasse Renfeldt Isännöitsijä Isännöinti Kuvaja Oy Hml Kaupunkikeskustayhdistys, hallituksen jäsen Linnan Tilapalvelut, johtok. jäsen Kari Salminen Toimitusjohtaja, Patria-Rakennus Oy As Oy Torikatu 12, hpj Talonrakennusteollisuus ry Sisä-Suomen piiri, hallituksen jäsen Rami Tervomaa Isännöitsijä, Forssan Isännöinti- ja Kiinteistövälitys Oy Antero Vartiainen Toimitusjohtaja Adelantos Oy Työyhteisövalmentaja As Oy Palokunnankatu 11, hpj K i i n t e i s t ö l i i t t o K a n ta - H ä m e e n ta pa H t u m i a Puheenjohtajaklubi Hämeenlinnan Raatihuoneella 6.10.2016 klo 18:00 aiheena putkiremontit • • • • Kolmen taloyhtiön kokemukset toteutuneista putkiremonteista Eri menetelmät ja putkiremontin hankkeistus, Jaakko Suomela, Talokeskus Yhtiöt Remontin käsittely kirjanpidossa, Juho Järvinen, Suomen Kiinteistöliitto Keskustelu Tilaisuus on kaikille taloyhtiöiden puheenjohtajille avoin ja maksuton ilmoittautumiset 5.10 mennessä: www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame

www.kiinteistoLiitto.fi/kanta-hame KiinteistöVIESTI 3 Aloitteessa olisi otettu väliaikaisesti käyttöön nyt tyhjänä oleva osa Hämeensaaren pysäköintialueesta. Se olisi jopa tuonut rahaa kaupungin kassaan. Taitaa olla parempi tyhjänä! pysäköintialoite jumittui strategiatasolle Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen, Hämeenlinnan Yrittäjien, Hämeenlinnan KaupunkiKiinteistöliitto KantaHämeen, Hämeenlinnan Yrittäjien, Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen ja Hämeenlinnan keskikaupungin asukasyhdistyksen toukokuussa jättämä nopeksi ratkaisuksi tarkoitettu asukas- ja työpaikkapysäköintialoite ei ole vielä edennyt päätöksentekoon saakka. . Aloitteessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön vuorottaispysäköinti, jota voisivat hyödyntää keskustan asukkaat, yrittäjät ja työtekijät. Vuorottaispysäköintiluvalla saisi pysäköidä tiettyjen parkkialueiden maksullisille tai aikarajoitetuille paikoille pitkäaikaisesti, jos tilaa sattuu olemaan. Paikka ei olisi siis taattu. Vuorottaispysäköinti on liitetty yhdeksi osaksi pysäköintistrategiaa, joka menee todennäköisesti lokakuussa kaupunginhallituksen käsittelyyn ja sieltä valtuustoon. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Mikko Rousi on skeptinen aloitteen etenemisen suhteen, sillä samoja pysäköintiasioita on hänen mielestään selvitetty ja vatvottu jo enemmän kuin tarpeeksi. – Kiinteistöliitto Kanta-Häme ajaa aloitetta jäseniensä parhaaksi, mutta aloitteen takana voi kyllä sanoa olevan kaikkien keskustan asukkaiden ja yrittäjien. Kuvittelimme ja toivoimme todella, että tilanne saataisiin nopeammin ratkaistuksi, Rousi sanoo. Hän kummastelee myös sitä, miksi pysäköintiyhtiö ei voi tehdä operatiivisia päätöksiä itsenäisesti muiden kaupungin yhtiöiden tapaan, vaan pienetkin päätökset kulkevat useimmiten yhdyskuntalautakunnan kautta. Hän toivoo myös, että päättäjät osallistuisivat pysäköintiin liittyviin seminaareihin ja kokouksiin ahkerammin. – Kokoontumiset eivät johda mihinkään, jos päättäjät eivät ole niissä mukana, hän sanoo. Joustavia ratkaisuja Kaupungin osalta aloite pidetään päätöksenteossa osana kokonaisuutta, joka etenee valtuustoon yhtenä pakettina. Aloitteen jättäjät puolestaan haluaisivat ketteriä ratkaisuja, joita voidaan myös tarpeen tullen purkaa. – Tämä olisi yksinkertainen ja väliaikainen ratkaisu, jossa kaikki voittaisivat, Rousi painottaa. Taloyhtiöiden osalta pysäköinti vaikuttaa asuntojen myyntiin ja arvoon negatiivisesti. – Ja tietenkin asukasparkkipaikka on osa asumismukavuutta, Rousi lisää. Yritysten tilanne vaikuttaa myös taloyhtiöihin, joiden kivijalassa tai muissa tiloissa yritykset ovat vuokralla. Tiloja jää tyhjilleen siksi, että keskustan yritykset siirtyvät sinne, missä pitkäaikaisia parkkipaikkoja esimerkiksi työntekijöille on helpommin saatavilla. Aloiteidean isä on Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen jäsen Antero Vartiainen, joka hänkin ihmettelee päätöksenteon jähmeyttä. – Etsitään mieluummin syitä siihen, miksi asiaa ei voida ratkaista kuin poistettaisiin mahdolliset esteet. Esitetty ratkaisu toisi kaupungille tuloja, eikä olisi keneltäkään pois. Miksi sitä ei voida toteuttaa nopealla aikataululla? hän kysyy. – Aloite jätettiin keväällä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Hämeenkaaren purkaminen on myös ollut tiedossa jo useita vuosia. Miksi tilan käyttöä ei ole mietitty ajoissa, vaan vasta nyt, kun monttu on tuottamattomana auki parhaalla paikalla. – Toivottavasti päättäjät ovat edes käyneet tutustumassa asukaspysäköintiä koskevaan nettisivustoon Tu- run ja Helsingin sivuilla, että tietävät mistä on kysymys. Aloitteen jättämisen aikoihin asia tuntui heistä kovin vieraalta, Vartiainen pohtii. Teksti Jenni Manninen Kuvat Mikko Rousi Neljä merkittävää hämeenlinnalaista yhdistystä luovutti yksinkertaisen pysäköintialoitteen päättäjille 17.5. Sen jälkeen onkin ollut hiljaista.

KiinteistöVIESTI 4 Lokakuu 2/2016 Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tarjoamat palveluvideot katsottavissa kotisivulla http://www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame TERÄVÄSTÄ PÄÄSTÄ Pysäköintiä ja pysähtyneisyyttä Taannoin järjestetyssä pysäköintiseminaarissa kuultiin hyviä alustuksia ja puheenvuoroja keskustan pysäköintiin liittyen. Äänessä olivat niin konsultit, virkamiehet, keskustan toimijat kuin päättäjätkin. Kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, ettei pysäköinti ole itsetarkoitus vaan liittyy isompaan kokonaisuuteen, joka mahdollistaa asioinnin, asumisen ja yritystoiminnan keskustassa. Siis mahdollistaa tai tekee mahdottomaksi riippuen siitä, miten se on järjestetty. Yksimielisyys vallitsi myös siitä, että eri vaihtoehtoja pysäköinnin järjestämiseksi on tutkittu jo aivan riittävästi ja että nyt on päätösten aika ja vielä tällä valtuustokaudella. Harvoin olen nähnyt noin yksimielistä väkeä keskustelemassa kaupungin asioista, mutta siitä huolimatta lähdin tilaisuudesta kovin epäuskoisena. Jotenkin en jaksa edelleenkään uskoa, että kaupunkimme päättäjiltä löytyy rohkeutta päättää pysäköinnin isosta kuviosta näin lähellä seuraavia vaaleja. Semminkin, kun varteenotetta- vaa esitystä kokonaisuuden järjestämisestä ei vielä ole. Ja kun ei kerran kokonaisuudesta ole esitystä, niin ei myöskään sen helposti toteutettavia osia voida ottaa käyttöön. Tästä syystä esimerkiksi asukas- ja yrityspysäköintiin ei liene ratkaisua tulossa lähiaikoina, vaikka konsultti sitä puoltaa ja siihen soveltuvia alueitakin kaupungissa on useita. Pysäköintikokonaisuuden saaminen toimivaksi vaatii virkamiespuheenvuorojen mukaan suunnilleen viisi vuotta, joten vaikka nyt saataisiin päätös aikaiseksi, kuluisi vielä siis vuosia, ennen kuin ihmisvirrat ehkä palaisivat. Ja keskusta jatkaa autioitumistaan, sillä yrityksillä ei ole aikaa odotella vuositolkulla, kun asiakkaat eivät kulje torin ja kävelykadun ympäristössä eivätkä poikkea puotiin. Pimeitä näyteikkunoita tulee koko ajan vain lisää. Varsin osuvasti keskustan nykytilaa kuvaa muuan kesäinen torstaipäivä: Kahden aikoihin iltapäivällä kaksi epäsiistin oloista ja tokkuraista nuorta nojailee kävelykadulla pois muuttaneen marketin pimeään ikkunaan, toinen särpii olutta ja toinen piikittää huumetta suoneen… Nämä vesselit eivät kaipaa parkkipaikkoja, mutta ruokakauppa varmaan olisi Reskalla heidänkin mielestään kiva, että saisi välillä hakea vähän juoksukaljaa.

KiinteistöVIESTI www.kiinteistoLiitto.fi/kanta-hame 5 – Rakennutamme Turuntien alkuun 27 vuokra-asuntoa. Kymmenen niistä tulee uudisrakennukseen ja loput saneerataan kahteen vanhaan rakennukseen. Kohde valmistuu kesäkuussa 2017 ja vuokraus aloitetaan ensi vuoden alkupuolella, kertoo Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Riekkola. Kaupunkielämää leipurien talossa – turuntie 1 muuttuvan kaupungin kainalossa Nykyisen Kumppanuustalon ja moottoritien päälle rakennetun kauppakeskuksen välissä on osoitteessa Turuntie 1 vanha puusta ja tiilestä rakennettu talo, jota parhaillaan kunnostetaan uudelleen asuinkäyttöön. Rakennus on ennättänyt paikaltaan todistaa Hämeenlinnan kaupungin elämää jo peräti kolmella eri vuosisadalla. Kaupunki ympärillä on muuttunut voimakkaasti ja rakennus itsekin on saanut osansa näistä muutoksista ajan myötä. Myös ohikulkeva liikenne on muuttunut. Enää ei kuulu kavioiden tasainen kopse kadulta, vaan sen sijaan ilman täyttää nykyisin vieressä kulkevalta vilkkaasti liikennöidyltä moottoritieltä kuuluva tasainen humina. Varhaisvaiheita tontin ja kaupungin historiassa Tontti numero 65 nykyisen Kaivokadun ja Turuntien välisessä kulmauksessa on kuulunut Hämeenlinnan asemakaavaan jo siitä asti, kun kaupunki siirrettiin entiseltä paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyisen kantakaupunkin paikalle 1770-luvun lopulla. Tuhoisa kaupunkipalo vuonna 1831 koitui myös tällä tontilla sijainneiden talojen kohtaloksi. Uudessa Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa asemakaavassa paloturvallisuus otettiin aikaisempaa paremmin huomioon. Kaupunki rakennettiin uudelleen ja se sai yhtenäisen empire-ilmeen 1800-luvun alun rakennusmuodin mukaan. Pikkutorin ympärillä empire ilme säilyi pidempään kuin muualla kaupungissa. Koristeellisen nikkarityylin myötä monet kaupungin vanhat puutalot koristeltiin taitavien puuseppien toimesta uuden muodin mukaisiksi. 1900-luvulla moni puutalovanhus sai väistyä uuden modernimman kivirakentamisen tieltä kokonaan. Leipurien talo Turuntie 1:ssä sijaitseva rakennus on nuorempi kuin empiretalot. Turuntien ja Kaivokadun kulmauksessa oleva talo on rakennettu vuonna 1898 ja se on arkkitehtitoimisto Helin & Nyströmin suunnittelema. Tontin Pikkutorin puoleinen talo on sen sijaan hieman vanhempi ja rakennettu jo 1883. Talot edustivat nikkarityyliä. Turuntien puoleinen rakennus oli osin kaksikerroksinen ja ensimmäinen kerros oli rakennettu tiilestä. Jo paikalla aiemmin sijainneessa talossa oli tonttikartan mukaan kivijalka ja saattaa olla, että tätä kivijalkaa on hyödynnetty myös uuden talon rakentamisessa. Tontilla on pitkä leipomohistoria. Ensimmäisen kerran leipurinammattia harjoitti tällä paikalla leipurimestari Gustaf Wilenius. Hän osti paikalla olleen talon vuonna 1877. Hänen kuolemansa jälkeen leipomotoiminta katkesi hetkeksi, mutta muutaman vuoden tauon jälkeen perusti leipuri Isak Lundsten uuden leipomon. Hän myi tontin kuitenkin eteenpäin jo vuonna 1886. Vuonna 1890 tontti päätyi rakennusmestari Laxenille, joka rakennutti tontille Kaivokadun ja Turuntien kulmaukseen nykyisen rakennuksen. Leipomotoiminta jatkui uudessa rakennuksessa. Leipomoa piti mm. Arvi A. Kariston isä Karl Henrik Karlsson sekä hänen jälkeensä Frans Karlsson. 1910-luvulla leipomo siirtyi Matilda Lehtoselle. Tien vastakkaisella puolella sijainneen Yhteiskoulun oppilaat puhuivat silloin leipomosta Tildan pullapuotina. Pullapuoti houkutteli koululaisia ja taskurahat vaihtuivat herkullisiin leivonnaisiin ja makeisiin. Matilda Lehtosen jälkeen leipomoa jatkoi Viipurista kotoisin ollut leipurimestari Johannes Wathen. Rakennuksen kivijalkaan perustettiin leipomon yhteyteen myös pieni kahvila. Leipomo näkyi myös katukuvassa, sillä rakennuksen seinässä oli pitkään Viipurin rinkilän muotoinen kyltti, joka osoitti leipomon paikan kaupunkilaisille useiden leipomoyrittäjien aikana. Rakennuksessa oli myös muuta liiketoimintaa. Rouva Hanna Pätiälä piti talossa 1900-luvun alkupuolella täysihoitolaa ja hänen hoteissaan asuivat mm. Yhteiskoulun opettajat maisteri Anna Laitoranta ja maisteri Laina Viluksela. Talossa on sijainnut 1900-luvun alkupuolella myös puuseppä Vallisen ruumisarkkuliike ja Evelina Stierin valokuvastudio. Evelina Stierin jälkeen valokuvaamon toimintaa jatkoi valokuvaaja Eriksson, minkä jälkeen tiloissa toimi räätälimestari I. Ratilaisen räätälinliike 1940- ja 1950-luvuilla. Kaupunki muuttuu ympärillä Rakennuksen ympäristö on muuttunut voimakkaasti ja osansa muutoksista on saanut myös leipurien talo. 1960-luvulla alkoivat vieressä Tampere-Helsinki valtatien rakennustyöt. Kui- vasillan paikalle rakennettiin uusi silta, jonka alta autoliikenteen piti mahtua kulkemaan. Valtatien alle jäi myös osa vanhaa hautausmaata. Sillan korotuksen yhteydessä myös Turuntietä piti korottaa rakennuksen kohdalla. Muutoksen mahdollisti se, että Hämeenlinnan kaupunki osti tontin itselleen vuonna 1964. Rakennuksen ulkomuoto muuttuikin tien korotuksen myötä melkoisesti. Pohjakerros jäi Turuntien puolelta suurimmaksi osaksi maan alle. Kivijalan liiketilat poistuivat katukuvasta ja vain ikkunoiden yläosien kaaret jäivät näkyviin tien yläpuolelle ja kertovat edelleen rakennuksen aiemmasta historiasta. Hiljan toteutettu julkisivuremontti lupailee tontin rakennuksille uutta tulevaisuutta ja uusia vaiheita. Teksti Liisa Koskelainen, FL Lähteet: Yrjö Vihervuoren kuva- ja muistelmakokoelma Koskelainen, Liisa 2012: Kaupunkikuvan kulisseissa. Hämeenlinnan seudun historia kiinteistöalan näkökulmasta 1892-2012. Koskimies, Y.S. 1966: Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944. Putkonen, Lauri & Marja Ivars 2013, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Teerijoki, Ilkka 2014: Hämeenlinnan historia ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle.

Kiinteist 6 Kiinteistöliiton Indeksitalo 2016: Maltillista nousua kuntakohtaisissa maksuissa Hämeenlinnan kiinteistöverot ja maksut nousivat 0,3 % vuonna 2016 – Rovaniemi meni kirkkaasti ohi, Imatra laski alapuolelle Hämeenlinnan Indeksitalo-kulut ovat kasvaneet viime vuosina likimain keskimääräistä vauhtia. Vuonna 2016 Hämeenlinnan vertailuluku oli yhteensä 2,79 eur/m2/kk, eroa keskimääräiseen on 21 senttiä. Hämeenlinnan kulut ovat nousseet vuodesta 2009 noin 35 prosenttia, joka on yhtä paljon kuin keskimääräinen muutos mitatuissa suomalaisissa kaupungeissa. Hämeenlinnan ”ranking-sijoitus” yli 30000 asukkaan kaupunkien vertailussa on vaihdellut vuodesta 2009 lähtien kalleimmasta 8. kalleimmaksi. Vuonna 2016 sijoitus pysyi edellisvuoden kuudentena, kun vuonna 2014 oltiin sijalla 3. Tänä vuonna ohi meni Rovaniemi, mutta vastaavasti Imatra putosi tuntuvasti vertailussa reilusti halventuneen kaukolämpönsä ansiosta. Forssan kulut pysyivät edellisvuoden tasolla Forssassa tontin kiinteistöveroprosenttia korotettiin tuntuvasti, mutta vastaavasti jätehuollon vertailukulu laski edellisvuodesta. Näin ollen Forssan Indeksitalokulut pysyivät edellisvuoden tasolla, 2,69 eur/m2/kk. Se on kaikkien vertailtujen 51 kunnan joukossa 12. korkein lukema. Vuodesta 2009 Forssan Indeksitalokulut ovat nousseet 58 prosenttia. Indeksitalo-kulujen nousu hidasta vuonna 2016 Kiinteistöverojen ja kuntakohtaisten tariffien nousussa on suvantovaihe vuonna 2016. Koko tarkastelujoukossa nämä maksut ovat nousseet keskimäärin 0,5 prosenttia vuonna 2016. Kuntien väliset erot ovat suuria. Suurien nousujen vastapainona on myös tuntuvia kustannustasoa laskeneita tekijöitä, kuten kaukolämpöinvestoinnit tai sähkön markkinahinnan lasku. Indeksitalo-tulosten mukaan kiinteistöverot ja maksut ovat vuonna 2016 keskimäärin 2,58 euroa neliöltä kuukaudessa suomalaisissa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa. Vertailun halvimmassa kaupungissa Oulussa 60 neliön asunnolle jyvitetty vuosikulu on 1 592 euroa ja kalleimmassa kaupungissa Rovaniemellä 2 122 euroa. Talokohtainen kustannus on Indeksitalon kokoisessa talossa vuosittain Oulussa 63 686 ja Rovaniemellä 84 879 euroa. Kiinteistöveron korotuksissa välivuosi – muutamissa kaupungeissa kuitenkin isoja korotuksia Valtion määrittämissä kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoissa ei ole tapahtunut muutoksia vuodelle 2016. Kuitenkin kunnan päätösvallassa olevissa vero-osuuksissa on nähty muutoksia myös tänä vuonna. Indeksitalon keskimääräinen kiinteistöveron nousu edellisvuoteen verrattuna oli tontin kiinteistöveron kohdalla keskimäärin 1,6 prosenttia ja rakennuksen kiinteistöveron keskimäärin 2,3 prosenttia. Vertailussa mukana olevien kaupunkien joukossa suurin nousu nähtiin Rovaniemellä, jossa tontin kiinteistövero nousi 15 prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero peräti 50 prosenttia. Myös Forssassa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Savonlinnassa ja Uudessakaupungissa kiinteistöverotus puree tänä vuonna huomattavasti edellisvuotta enemmän. Kaukolämmön keskihinnat laskeneet lievästi – Imatralla noin 20 prosentin hinnanlasku Kaukolämmön kustannus laski Indeksitalossa keskimäärin 0,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Kuntakohtainen vaihtelu on kuitenkin tänäkin vuonna suurta: ääripäissä olivat Imatra, jossa Indeksitalon kaukolämpökustannus laski 21 prosenttia, ja Kokkola, jossa oli nousua 17 prosenttia. Monilla paikkakunnilla käydään periaatteellista keskustelua kaukolämpöinvestointeihin liittyen. Kaakkois-Suomi on hyvä esimerkki siitä, millaisia vaikutuksia kaukolämpöinvestoinneilla voi parhaimmillaan olla. Uusi biopolttolaitos on ollut suuri investointi, mutta näyttää alentaneen myös keskihintaa merkittävästi. Vesikustannusten nousu jatkunut reippaana – sähkökustannukset tasaisia Veden ja jäteveden maksut nousivat edellisvuoteen verrattuna keskimäärin 2,3 prosenttia eli 1,4 senttiä neliötä kohden edellisvuodesta. Vesimaksujen osuus Indeksitalon kustannuksista on neljännes. Sähkökustannuksissa puolestaan kustannukset ovat pysyneet hyvin tasaisina: kiinteistösähkön keskimääräinen kustannus nousi puoli prosenttia vuodesta 2015. Sähkökustannuksissa markkinahinnan lasku on siis miltei kompensoinut siirtomaksujen nousun, jotka ovat osassa kunnista olleet suuria. Jätehuollon keskikustannus laski hieman - jätehuollon rakenteissa kaupunkikohtaisia eroja Jätehuollon kustannukset pysyivät suurimmalla osalla kaupunkeja ennallaan, ja keskimääräiset kustannukset laskivat edellisvuoteen verrattuna puoli prosenttia. Myös tässä näkyy investointien vaikutus: Pirkanmaalla Indeksitalon mukaisella keräyksellä jätehuoltokustannus pieneni uuden jätevoimalan myötä noin 19 prosenttia. Kunnan investointipäätöksillä voi siis olla merkittäviä vaikutuksia. Hämeenlinnan sijoitus Indeksitalo-rankingissa* Yli 30000 asukkaan kaupungit *) Mitä korkeampi sijoitus sitä suuremmat kiinteistöverot ja kuntakohtaiset tariffit ovat muihin verrattuna. Lähde: Kiinteistöliitto. Vuosi Sijoitus 2009 2 2010 6 2011 8 2012 7 2013 1 2014 3 2015 6 2016 6 *) Indeksitalo-vertailu: Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistava Indeksitalo 2016 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 51 kaupunkia ja kuntaa. Yli 30000 asukkaan vertailukaupunkeja on 37 kappaletta. Tiedot ovat syyskuun 2016 mukaisia.

töVIESTI 7 asumismenoissa hidastuvaa, mutta tuloja nopeampaa kasvua näköpiirissä Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto tilasivat Pellervon taloustutkimukselta (PTT) Asumismenot –selvityksen lähivuosien näköpiirissä olevista asumismenojen kehityksestä Suomen suurimmissa kaupungeissa 2016 - 2018. PTT:n mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016 – 2018. Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokra-asunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia. Asumismenojen osuus tuloista kasvaa edelleen. Esimerkkikotitalouksissa kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen vuonna 2016. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin. Tulokehitys on ennustevuosina hidasta, joten asumismenot kasvavat tuloja nopeammin. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 1 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 0,8 prosenttia. Hämeenlinnan asumismenot omistusasunnoissa kuuden korkeimman joukossa – vuokra-asunnoissa keskimääräistä tasoa Asuntojen hinnat ja vuokrat, asumismenot ja menojen osuus tuloista ovat eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Hämeenlinnan sijoitus asumismenoissa 21 kaupungin ryhmässä vaihtelee omistusja vuokra-asunnoissa. Omistusasunnoissa esim. 90 -neliöisessä perheasunnossa Hämeenlinnan asumismenojen vertailulukema (1048 euroa vuonna 2016) oli kuudenneksi korkein. Vuokra-asunnoissa Hämeenlinna oli suhteellisesti omistusasumista edullisempaa. Vuokra-asuntojen vertailussa Hämeenlinnan sijoittui kaupunkien keskikastiin. Asumismenojen kasvua hivenen aiempaa hitaampaa – myös tulokehitys on aiempaa vaatimattomampaa Asumismenojen kasvu näyttää hieman hidastuvan, mutta menojen ennustettu kasvu on selvästi nettotulojen kasvua ja yleisen hintatason nousua voimakkaampaa. Asumismenoja nostavat erityisesti kasvavat korjauskulut, jotka muodostavat merkittävän osan hoitokuluista. Vuokrien kasvu nostaa vuokralaisten asumismenoja. Korot ja lämmityspolttoaineiden hinnat ovat olleet matalalla tasolla viime aikoina. Tilanteen kääntyessä merkittävästi myös asumismenot nousevat tulevina vuosina. Sähkön siirtohinnoissa ja kiinteistöverossa on merkittäviä nousupaineita. Tutkimuksessa tarkasteltiin skenaariolaskelmien avulla, miten ennustettua suuremmat korotukset vaikuttaisivat asumismenoihin. Jos siirtomaksut nousisivat 10 prosenttia vuosittain, 90 neliöisen kerrostalohuoneiston sähkölasku kasvaisi 134 euroa vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Asumismenot 2016, kerrostalo, 90 m2 omistusasunto Lähde: Asumismenot 2016, PTT, Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Teksti: Jukka Kero, Suomen Kiinteistöliitto

KiinteistöVIESTI 8 Lokakuu 2/2016 Kenen kuuluu saada autopaikka? Autopaikat herättävät tunteita monissa taloyhtiöissä. Paikkoja on usein liian vähän tarpeeseen nähden. Tällöin joudutaan pohtimaan, kenellä taloyhtiössä on oikeus autopaikkaan. Taloyhtiössä asuvat osakkaat Taloyhtiön osakkaalla on periaatteessa oikeus saada autopaikka, jos taloyhtiöllä on autopaikkoja riittävästi ja osakas tarvitsee sellaista. Kaikilla auton omistavilla osakkailla on yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti oikeus yhteen autopaikkaan. Jos osakkaalla ei ole omaa autoa ja hän käyttäisi autopaikkaa siksi vain satunnaisesti, autopaikka kuuluu antaa ensisijaisesti muulle taloyhtiössä asuvalle, jolla on auto. Mikäli yhtiössä on autopaikkoja yli tarpeen, osakas voi saada autopaikan myös ns. kakkosautolle. Taloyhtiössä asuvalla osakkaalla ei toisaalta ole suurempaa oikeutta autopaikkaan kuin sijoittajaosakkaalla tai tämän vuokralaisella. Sijoittajaosakkaat Vuokralaiset Muut käyttäjät Sijoittajaosakkaalla on samanlainen oikeus autopaikkaan kuin taloyhtiössä asuvalla osakkaalla. Tämä koskee myös taloyhtiöstä liikehuoneiston omistavia osakkaita. Käytännössä sijoittajaosakkaat usein luovuttavat autopaikkansa käyttöoikeuden vuokralaiselleen, mikä on aivan sallittua. Tällöin vuokralainen käyttää autopaikkaa vuokranantajansa puolesta. Jos osakas sen sijaan omistaa taloyhtiöstä asunnon, jota hän käyttää kakkosasuntonaan, hänelle ei välttämättä ole pakko antaa autopaikkaa. Osakashan ei tällöin tarvitse paikkaa jatkuvasti. Kakkosasunnon omistajalle voidaan kuitenkin antaa autopaikka, jos paikkoja on niin paljon, että niitä riittää kaikille halukkaille. Sijoittajaosakkaiden ja taloyhtiön vuokralaiset eivät ole autopaikkojen jaossa samalla viivalla. Sijoittajaosakkaiden vuokralaisilla on periaatteessa yhtäläinen oikeus autopaikkaan kuin taloyhtiössä asuvilla osakkailla. Vuokralainenhan käyttää autopaikkaa, joka hänen vuokranantajalleen eli sijoittajaosakkaalle osakkaiden yhdenvertaisuuden nimissä kuuluu. Kun autopaikkoja jaetaan, ne tulee jakaa ensisijaisesti taloyhtiössä asuville osakkaille ja sijoittajaosakkaiden vuokralaisille. Taloyhtiön vuokralaiselle voidaan antaa autopaikka vasta silloin, kun osakkaat ja heidän vuokralaisensa ovat saaneet haluamansa paikat. Jos autopaikkoja jää yli vielä senkin jälkeen, kun ne on jaettu halukkaille osakkaille ja vuokralaisille, autopaikkoja voidaan vuokrata taloyhtiössä asumattomille osakkaille. Autopaikkoja voidaan vuokrata myös kokonaan ulkopuolisille tahoille (esim. taloyhtiön huoltoyhtiölle). miten autopaikat jaetaan? V T aikka autopaikkojen jaosta ei ole määräyksiä laissa, pitää tiettyjä asunto-osakeyhtiölain periaatteita noudattaa. Osakkaita on aina kohdeltava yhdenvertaisesti. aloyhtiön hallinnassa olevien autopaikkojen jakaminen voi tapahtua vaikka seuraavasti: Taloyhtiö selvittää, ketkä osakkaista ja vuokralaisista ovat autopaikkojen tarpeessa. Halukkaille annetaan autopaikka artikkelin periaatteiden mukaisesti. J os paikkoja on vähemmän kuin tarvetta, autopaikat arvotaan. Ilman paikkaa jääneistä osakkaista ja vuokralaisista muodostetaan jonotuslista, jonka perusteella vapautuvat paikat sitten jaetaan. Ketään ei saa suosia autopaikkojen jaossa ei edes taloyhtiön puheenjohtajaa. A utopaikkoja on kierrätettävä säännöllisesti, jos niitä on vähemmän kuin tarvitsijoita. Kukaan ei voi näissä tapaukissa käyttää paikkaa vuosikymmeniä. Taloyhtiön autopaikka säännöt on hyvä kirjata erillisiksi autopaikkasäännöiksi, jotka yhtiökokous vahvistaa. Lisätietoa taloyhtiön autopaikoista ja ohjeet niiden jakamiseen löytyy Autopaikat taloyhtiössä -kirjasta (Kiinteistöalan Kustannus Oy). Marina Furuhjelmin ja Mia Pujalsin kirjoittamaa kirjaa voi tilata osoitteesta www.kiinkust.fi. Teksti: Annika Jaatinen hjelm • Mia Marina Furu Pujals t Autopaika ä taloyhtiöss

www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame KiinteistöVIESTI 9 Asbestikartoitus – pakollinen vai ei? Asbestiin liittyvä uudistunut lainsäädäntö on astunut voimaan vuoden 2016 alusta. Aikaisempi asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvattiin uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudesta. Lainsäädännön oltua voimassa kahdeksan kuukautta on varsinkin asetuksen asbestikartoitusta koskevasta pykälästä ehditty käydä vilkasta keskustelua. Erilaisia tulkintoja on esitetty julkisuudessa erityisesti kartoituksen pakollisuudesta. Asbesti ei aiheuta haittaa rakenteessa lymytessään, vaan vaara liittyy asbestipitoisen materiaalin purkamiseen, jolloin ilmaan pääsee leviämään vaarallista pölyä ja kuituja. Asbestiasetus lähteekin siitä, että rakennushankkeen, johon voi sisältyä asbestipurkutöitä, yhteydessä on tehtävä asbestikartoitus. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, joka toimii lupaviranomaisena asbestipurkutyölupa-asioissa, on tiedotteessaan ottanut kantaa, että käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistaa, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Aikaraja määräytyy sen pohjalta, että asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vasta vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto vasta 1994 alusta. Kartoituksen osalta aikaisempi käytäntö, jossa rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkita ja kaikki purkutyöt tilataan asbestipurkutyönä, ei ole hyväksyttävä. Jos purettavat materiaalit voi sisältää asbestia, on niiden asbestipitoisuus aina selvitettävä. Aluehallintovirasto lähtee siis tulkinnassaan ja ohjeistuksessaan siitä, että kartoitus on aina pakollinen tehdä jo hyvinkin vähäisissä töissä, jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1994. Pitääkö taulua ripustaessa tehdä asbestikartoitus? Aluehallintoviraston tulkinta on aiheuttanut vilkasta keskustelua, koska asetuksen pykälän sananmuodon mukaan asbestikartoituksen tekemisestä on huolehdittavaa, jos rakennushankkeeseen voi sisältyä asbestipurkutöitä. Pykälässä todetaan siis rakennushanke. Onko esim. reikien poraaminen seiniin tai kattoon pykälän tarkoittama rakennushanke? Aluehallintoviraston tulkinnasta käydystä keskustelusta ja jopa kritiikistä huolimatta on aluehallintovirasto pitänyt tiukasta tulkinnastaan kiinni ja edellyttää kartoituksen tekemistä myös hyvinkin pienten töiden yhteydessä. Velvollisuus huolehtia kartoituksen tekemisestä koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta vastaavaa tahoa, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka, jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Taloyhtiön korjaushankkeessa tämä tarkoittaa taloyhtiötä. Mikäli kyseessä on osakkaan oma kunnossapito- tai muutostyö, vastaa osakas kartoituksen suorittamisesta sekä siitä syntyneistä kustannuksista. Valtioneuvoston asetuksessa asbestityön turvallisuudesta todetaan, että tämä asetus koskee asbestityötä. Rakennusalan koordinaatioryhmä (asbestityöryhmä) on ohjeissaan todennut, että ”asetuksen soveltaminen edellyttäisi, että asbestityötä tehdään työsopimuksen perusteella tai muussa työturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvassa työntekotilanteessa. Asetus velvoittaisi työnantajaa ja muuta työturvallisuuslain mukaan samassa asemassa olevaa työn teettäjää tai toiminnan järjestäjää. Säännökset kuuluisivat myös yhteisellä työpaikalla toimivien työnantajien ja muiden toimijoiden huolehtimisvelvollisuuteen.” Huomionarvoista on kuiten- kin, että osakkaan itse suorittamaan työhön soveltuu terveydensuojeluun liittyvää lainsäädäntöä sekä asumisterveysasetuksen vaatimus siitä, että sisäilman asbestikuitujen pitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua/cm3. Edellä olevan lainsäädön ja asumisterveysasetuksen vaatimuksen perusteella on kartoitus kuitenkin usein tarpeellinen, vaikkei osakas käyttäisi työtekijää eikä kartoitus olisikaan pakollinen asbestiasetuksen perusteella. Huolia uudesta laista Uudistunut asbestilainsäädäntö on aiheuttanut huolia taloyhtiöissä. Osittain huolet liittyvät lainmuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin, jotka syntyvät esimerkiksi asbestikartoituksesta. Lisäksi ollaan huolestuneita siitä, mistä löytää ammattitaitoisia henkilöitä suorittamaan asbestikartoitus. Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää nimenomaan asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä, jolla on kysymyksessä olevan kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen. Teksti: Apulaispäälakimies Kristel Pynnönen, Kiinteistöliitto Taloyhtiöiden huolista riippumatta kannattaa pitää mielessä, että uudistuneen lainsäädännön tarkoituksena on turvata niin asukkaiden kuin asbestin parissa työskentelevien turvallisuus entistä paremmin. Lisäksi taloyhtiöiden ja osakkaiden kannattaa huomioida, että jo suunnitteluvaiheessa kiinnittämällä huomioita asbestilain ja asetuksen vaatimuksiin, voidaan minimoida ongelmia ja ikäviä yllätyksiä. Katso ajankohtaiset asiat ja tapahtumien videoesitykset nettisivuiltamme www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame

KiinteistöVIESTI 10 TUPAKOINNILLE TALOYHTIÖISSÄ STOPPI? Tupakkalaki tuli pääosiltaan voimaan elokuun puolivälissä. Uusia huoneistoparveketta, huoneiston käyttöpihaa sekä huoneiston sisäpuolella tapahtuvan tupakoinnin kieltoa koskevia määräyksiä sovelletaan kuitenkin vasta ensi vuoden alusta lukien. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Aika näyttää, onnistuiko lakiuudistus taloyhtiöiden kantilta vai tuliko sääntelystä floppi. Tästä on kysymys Tupakkalain perusteella tupakointi on jo nyt kielletty yhtiön yhteisissä tiloissa, kuten rappukäytävissä sekä kerho- ja saunatiloissa. Lisäksi yhtiö voi jo nyt kieltää tupakoinnin yhtiön piha-alueella ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkipaikoilla sekä yhteisillä parvekkeilla. Uudet tupakointikiellot mahdollistavat tupakoinnin kieltämisen aiempaa laajemmin, myös huoneiston parvekkeella ja käyttöpihalla sekä jopa huoneiston sisällä. Kiellot määrää kunnan terveydensuojeluviranomainen. Näitä kieltoja voidaan hakea vuoden alusta lukien. Kynnys tupakointikieltojen määräämiseen huoneistoparvekkeilla ja terassipihoille on pyritty asettamaan matalalle. Riittävää on, että tupakansavu voi kulkeutua ko. tiloista rakenteellisten tai muiden olosuhteiden johdosta vastaaviin tiloihin muutoin kuin poikkeuksellisesti. Kieltojen määrääminen ei siten edellytä terveyshaitan toteennäyttämistä tai edes tupakointia. Viranomainen arvioi savun kulkeutumisen mahdollisuutta parhaimmissa tapauksissa vain rakennuspiirustusten perusteella. Paljon hyvää Uudet tupakointikiellot säädettiin lakiin valtaisen kansalaispalautteen perusteella. Myös Kiinteistöliiton lakineuvonnasta on ahkerasti tiedusteltu lisäkeinoja tupakoinnin kieltämiseen taloyhtiöissä. Asumista sivuaa perusoikeuksista omistusoikeuden sekä yksityisyyden suoja ja näiden oikeuksien kunnioittamiseksi on ollut tarpeen tehdä tietoisia lainsäädännöllisiä ratkaisuja myös tupakointikieltojen kohdalla. Uudet tupakointikiellot on sidottu edellytysten täyttymiseen ja viime kädessä arvioinnin tekee viranomainen. Perusoikeuksien toteutuminen edellyttää myös niiden tilojen haltijoiden kuulemista, joiden hallitsemiin tiloihin tupakointikielto kohdistuisi. Taloyhtiö huolehtii kuulemisesta ennen tupakointikiellon hakemista viranomaiselta. Esimerkkikuvaus huoneistoparvekkeille haettavan tupakointikieltoprosessin etenemisestä asunto-osakeyhtiössä (1.1.2017 jälkeen) Tervetulleena uudistuksena voidaan pitää myös sitä, että viranomainen voi tehostaa uusien tupakointikieltojen noudattamista uhkasakolla. Taloyhtiöissä ei siten tarvitse heti lähteä punnitsemaan hallintaanottomenettelyn käynnistämistoimia tupakointikiellon rikkomistilanteessa. Kolikon kääntöpuoli Tupakkalain uusia tupakointikieltoja koskeva sääntely jättää monia merkittäviäkin kysymyksiä avoimeksi. Näitä puutteita ei valmisteilla oleva asetuskaan välttämättä pysty kaikilta osin ratkaisemaan. Asetuksella on nimittäin tarkoitus avata tarkemmin uusia tupakointikieltoja koskevien hakemusten tekemistä ja toisaalta sitä, miten tilojen haltijoiden kuulemisesta raportoidaan hakemuksessa. Avoinna on, keitä esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä tulee kuulla tupakointikieltoja haettaessa. Jos osakas on vuokrannut huoneiston, epäselvää on, vaatiiko myös vuokralaisen oikeussuoja kuulemista. Vastaavasti avoinna on, miten taloyhtiöiden tulee kuulla tilojen haltijoita. Asunto-osakeyhtiölaki hämmentää osaltaan soppaa. Oikeuskäytännön varaan jää muun muassa se seikka, voidaanko kieltoa yhdenvertaisuusperiaatteen johdosta hakea vain yksittäiselle parvekkeelle vai tuleeko kieltoa hakea kaikille niille parvekkeille, joilla olosuhteet savun kulkeutumisen suhteen ovat identtiset. Mitä merkittävämpiä tulkintakysymyksiä jää oikeuskäytännön linjattavaksi, sitä harvemman taloyhtiön työkalupakkiin uusien tupakointikieltojen hakeminen uhkaa tulevaisuudessa kuulua. Kiinteistöliitto pyrkii osaltaan aktiivisesti myötävaikuttamaan siihen, että sääntelyä tarkennettaisiin tarvittavilta osin. Taloyhtiöissä kannattaa odottaa maltilla asetuksen valmistumista ja tarkempaa ohjeistusta ennen päätösten tekoa. Kirjoittaja: päälakimies, VT, KJs Jenni Hupli Tupakointikiellon hakemista koskeva asia vireille asunto-osakeyhtiössä hallituksen omana aloitteena tai osakkeenomistajan aloitteena Tupakointikiellon hakemista koskevan asian valmistelu hallituksessa, päätetään yhtiökokouksen koollekutsumisesta Tilojen haltijoiden kuuleminen (tupakointikieltojen kohdehuoneistot) Yhtiökokouksen enemmistöpäätös tupakointikiellon hakemisesta Tarvittaessa täydentävä tilojen haltijoiden kuuleminen (jos haettavan tupakointikiellon laajuus muuttui yhtiökokouksessa) Hakemuksen laatiminen ja tupakointikiellon hakeminen hallituksen tai isännöitsijän toimesta (odotetaan tarvittaessa 3 kuukauden moiteaika) Kunnan viranomaisen ratkaisuharkinta ja viranomaispäätös Uhkasakon asettaminen ja täytäntöönpano viranomaisen toimesta Lokakuu 2/2016

www.kiinteistoLiitto.fi/kanta-hame KiinteistöVIESTI 11 elinkaarilaskenta kertoo mikä lämmitysmuoto kannattaa valita Taloyhtiöille tarjotaan monenlaisia vaihtoehtoja uudeksi lämmitysmuodoksi, kun vanha järjestelmä alkaa lähestyä elinkaarensa päätä. Eri vaihtoehtojen vertailun mahdollistaa puolueeton elinkaarilaskenta. Oriveden kaupunki tilasi elinkaariselvityksen eri lämmitysmuodoista kahdelle asuinkiinteistökohteelleen ja yllättyi tuloksesta. Lämmitysjärjestelmien elinkaarilaskenta mahdollistaa erityisesti asuinkiinteistöjen erilaisten lämmitysratkaisujen arvioimisen ja vertailun. Elinkaarilaskennassa pyritään huomioimaan hankkeen suunnittelun ja rakentamiskustannusten lisäksi käytönaikaiset huolto- ja ylläpitokustannukset. Elinkaarilaskenta perustuu annettuihin lähtötietoihin, laitteistojen suorituskykyyn sekä kiinteistöjen ja niiden asukkaiden keskimääräisiin energiankäyttötietoihin ja muihin taloteknisiin ominaisuuksiin. Näiden lisäksi laskennassa käytetään energiayhtiöiden julkaisemia hintatietoja sekä Ilmatieteenlaitoksen julkaisemia astepäivälukuja. ”Vertailtavia järjestelmiä ovat esimerkiksi lämmön talteenotto poistoilmalämpöpumpun avulla, maalämpö, aurinkosäteilylämmitys ja pellettilämmitys. Laskentasovellus mahdollistaa laskelmien teon entistä tarkemmin ja monipuolisemmin”, kertoo toimitila- ja uudissuunnitteluyksikön päällikkö Markku Sinisalo Talokeskukselta. ”Elinkaarilaskelmien avulla taloyhtiö pystyy tekemään päätöksiä siitä, jatketaanko hankesuunnittelua ja suunnittelua lämmitysjärjestelmän muutoksesta, ja mikä lämmitysmuo- to on elinkaariedullisin”, Sinisalo selittää. Elinkaarilaskelma tuottaa useita tunnuslukuja, joiden avulla lämmitysmuodon valintaa voi arvioida. Näitä ovat elinkaarituotto (nettotuotto 25 vuoden aikana, kun on vähennetty investointikulut sekä huolto- ja ylläpitokulut), investointi budjettiarviona, sijoitetun pääoman tuottoprosentti sekä investoinnin takaisinmaksuaika. Kiinnostus uusia lämmitysmuotoja kohtaan on lisääntymässä. Elinkaarivertailu on puolueettoman asiantuntijan tarjoama selvitys, kun tyypillisesti taloyhtiöitä ovat lähestyneet laitetoimittajat vain yhden ratkaisun kanssa. ”Elinkaarivertailun avulla päätöksenteon marssijärjestys menee taloyhtiössä oikein”, Sinisalo korostaa. Oriveden kaupunki tilasi Talokeskukselta elinkaarilaskennan kahteen öljylämmitteiseen rivitalokohteeseen, joita ei ole mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Aiemmin tehdyssä selvityksessä oli esitetty maalämpöratkaisua ja myös pellettilämpökeskus kontissa esiteltiin kaupunginhallitukselle edullisena vaihtoehtona, mutta kaupungin asumispalvelupäällikkö Veli-Pekka Naumanen halusi saada selkeät laskelmat ratkaisun perusteeksi. ”Olen aina uskonut elinkaariajatteluun, siihen että ajatellaan hiukan seuraavaa budjettikautta pitemmälle – mikä on investoinnin kustannus pitemmällä aikavälillä ja mikä on takaisinmaksuaika. Elinkaarilaskennassa on monia tekijöitä jotka tekevät siitä haasteellista: pitää esimerkiksi arvioida sähkön ja öljyn hinnan kehittymistä, ja tämä tekee siitä ammattilaisen tehtävän”, Naumanen arvioi. ”Oriveden kaupungin ongelmana on, että vaikka sijaitsemme Tampereen kupeessa, väestömäärämme on kääntynyt laskuun ja asuntoja jäänyt tyhjilleen. Tavoitteena on tervehdyttää taloutta, ja sitä on tehty mm. vähentämällä asuntokannan korjaustarpeiden määrää purkamalla kuusi asuntokohdetta. Kun jäljelle jääväänkin asuntokantaan on joka tapauksessa tiedossa isoja korjausinvestointeja, pyrimme löytämään sellaisia, jotka ovat kannattavia. Ensisijaisia ovat investoinnit joiden takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta”, Naumanen kuvailee taustaa elinkaarilaskelmien tarpeelle. Talokeskus päätyi elinkaarilaskelmien perusteella suosittamaan ilma-vesilämpöpumppuratkaisun lisäämistä öljylämmityksen rinnalle sen alhaisten investointikustannusten ja erinomaisen sijoitetun pääoman tuoton takia. Tulos yllätti kaupunginhallituksen ja aiheutti siellä runsaasti keskustelua, eikä asiasta ole vielä tehty päätöstä. Veli-Pekka Naumanen on kuitenkin tyytyväinen siitä, että vaihtoehdot ovat nyt valmiiksi laskettuina, mikä helpottaa korjausten budjetointia tulevaisuudessa. Markku Sinisalo puheenjohtajaklubissa Raatihuoneella. Teksti: Essi Routasuo, Talokeskus Yhtiöt Oy Kaukolämpö kallista Hämeenlinnassa ja Forssassa Noin puolet indeksitalon kustannuksista muodostuu lämmityskuluista. Mitä kaukolämmölle on tapahtumassa Hämeenlinnassa ja Forssassa? Kaukolämpö ja poistoilmalämpöpumppu ovat toimiva pari Poistoilmalämpöpumpusta (PILP) on tullut kaukolämmön rinnalle kiinnostava lisä, jonka avulla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja säästää kuluissa. Kaikille sopivasta patenttiratkaisusta ei kuitenkaan ole kysymys. Vanhemmissa kerrostaloissa poistettava lämmin ilma jää usein hyödyntämättä. PILP-järjestelmä ottaa tämän lämmön talteen ja käyttää hyödyksi lämpimän veden ja lämmön tuotannossa. Isännöinti Kuvajan kohteessa Hämeenlinnan Rinkelinmäenkatu 3:ssa tehty remontti vähensi kaukolämmön tarvetta 40 %. Myös lämmön perusmaksua voitiin pienentää saman verran, jolloin säästöä tulee kahdesta suunnasta. Elenia Lämpö ja Kantaputki ovat tehneet yhteistyötä Rinkelinmäenkadun kohteessa. Kumppanit korostavat, että tehdyt ratkaisut perustuvat huolellisiin ennakkolaskelmiin. Jokainen talo on yksilöllinen, eikä yhtä oikeaa patenttiratkaisua ole olemassa, sanoo Kantaputken toimitusjohtaja Petri Hämäläinen. Isännöinti Kuvajan toimitusjohtaja Seppo Kuvaja muistuttaa, että kaikkein tärkein asia talon lämmityksessä on varmistaa, että lämpöä riittää myös kylmällä ilmalla. Siinä suhteessa kaukolämpö on todistanut luotettavuutensa, ja hän uskoo sen aseman säilyvän tulevaisuudessakin osana kehittyviä hybridijärjestelmiä. VAPO siirtymässä Forssassa kaukolämpömittareiden tuntiluentaan – Etäluennan päivitysprojektimme alkaa olla valmiina ja tämän vuoden aikana siirrymme kaukolämmön kulutuksen tuntiluentaan, kertoo kaukolämpöinsinööri Jussi Lehtinen Vapo Oy:stä. Kulutukset saadaan pian tuntitasolle kaikissa Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen alueen taloyhtiöissä Forssan seudulla. Tämä mahdollistaa asiakkaiden tilausvesivirran tarkemman seurannan tulevana talvena. Saatuja tuloksia käytetään tilausvesivirtojen tarkastuksiin. Tavoitteena on että uudet tarkistetut perusmaksut olisivat käytössä seuraavalla lämmityskaudella. Keskimäärin tilausvesivirrat ovat Lehtisen arvion mukaan aika lailla kohdallaan. Kiinteistökohtaisia heittoja voi olla. Esimerkiksi energiaremonttien yhteydessä lämmitystarve on voinut pienentyä selvästikin. Hybridihinnoittelu – Kun kaukolämmön energiatarve pienenee energiatehokkuustoimenpiteen esim. poistoilmapumpun (PILP) ansiosta, pienenenee myös perusmaksu. Uuden perusmaksun määrittelyssä käytetään apuna tuntiluennasta saatavia tuloksia. Suhdetta, kuinka paljon perusmaksu pienenee yleispätevästi PILP:n ansiosta, en uskalla varmasti sanoa. Kun kaukolämpö säilyy päälämmitysmuotona, hinnoitteluperusteet säilyvät ennallaan. Mikäli päälämmitysmuotona on vaikka maalämpö ja kaukolämmöllä tuotetaan vain huipputehontarve, noudatetaan energiamaksussa hybridihinnoittelua (72,53 € ->97 €/MWh). Hybridikohteen perusmaksu määräytyy voimassa olevan tilausvesivirtahinnaston mukaan eli kuinka suuri tilausvesivirta tarvitaan huipputehon tuottamiseen. Ensi vuodelle ei Lehtisen mukaan ole hinnankorotuspaineita. Tosin hinnan alennuksiakaan ei ole näköpiirissä. – On ilo huomata, että usean vuoden vaikuttamisen jälkeen Vapo on kuunnellut Kiinteistöliittoa ja kehittänyt palveluitaan asiakaslähtöiseen suuntaan, toteaa Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen jäsen Rami Tervomaa. Autamme jäsentaloyhtiöitä tekemään oikeita lämmitysmuotoon liittyviä päätöksiä. Kaukolämpö on ruutukaava-alueilla varteenotettava lämmitysmuoto, kunhan hinnoittelu on kohdallaan. Seuraamme jatkossakin aktiivisesti eri lämmitysmuotojen kustannusvaikutuksia, lupaa Tervomaa.

KiinteistöVIESTI 12 Lokakuu 2/2016 VUOKRALLE TARJOTAAN MODERNIA TOIMITILAA KEINUSAARESTA Ota yhteyttä: Reetta-Maria Tolonen-Salo 050 430 7301 toimisto@majaniemenkiinteisto.fi www.majaniemenkiinteisto.fi Älä anna pelkän hinnan ratkaista, valitse aina alan ammattilainen! EI ENÄÄ RIITOJA AUTOPAIKOISTA! Marina Furuhjelm • Mia Pujals Autopaikat taloyhtiössä Koulutetulla isännöitsijällä ja kiinteistönvälittäjällä on todistus osaamisestaan. Varmista että omaisuutesi on ammatilaisten hoidossa. Isännöinti • • • • Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutus (IK)™ Isännöinnin ammattitutkinto Isännöitsijän koulutus ja tutkinto (ITS®) Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutusohjelma (AIT®) Kiinteistönvälitys ja arviointi • • • • Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto Kiinteistöedustajan koulutus ja tutkinto (KED®) Ylempi kiinteistönvälittäjän koulutus ja tutkinto (YKV)™ LKV-kokeeseen valmentautuminen - myös verkossa! Lisätiedot koko monipuolisesta koulutustarjonnasta www.kiinko.fi Tarjoushinta Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsenille!* Uutuusopas auttaa taloyhtiötä autopaikkojen jakamisessa. Opas kertoo selkeästi, kenellä on oikeus autopaikkaan, milloin ”kakkospaikan” voi saada, millaisia maksuja paikoista voidaan periä ja mitä autopaikalle voi pysäköidä. 1. painos, 2016, A5, 96 s. 21 € *) Norm. hinta 30 €. Saat alennuksen koodilla AUTOPAIKAT2016 TILAA: www.kiinkust.fi puh. 075 757 8591