1 2015 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE TEEMAT Apuvälineet Omaishoidon tuki 1_2015_090215.indd 1 9.2.2015 13.46

TÄSSÄ NUMEROSSA 18 16 6–8 Yhdessä rinteisiin Eric Tähtinen laski Aarnin kanssa riderbarin eli lumilautaan kiinnitettävän kehikon avulla. TEEMA: APUVÄLINEET MUUT JUTUT 4 6 9 10 11 12 Apuvälineitä kotiin Yhdessä rinteisiin Vaatteet helpottavat hoitoa Kuka päättää valvontalaitteista? Avustusta kodin muutostöihin TEEMA: OMAISHOIDON TUKI 13 Tukea ja apua omaisen hoitamiseen 16 18 20 21 4–5 Apuvälineitä kotiin Tarvitsemme selväkieltä ja selkokieltä Harrastukset keventävät arkea Omaishoitajaparlamentti evästää päättäjiä Eurooppalaista yhteistyötä omaishoidon kehittämiseksi Haastekampanjalla vauhtia uudistuksiin Omaishoitajan ja hoidettavan avuksi on tarjolla monia apuvälineitä. 22 23 Apteekit palvelevat lääkeasioissa Hoidettavan turvana omaishoita- jakortti ja hoivapassi 28 Mikä ihmeen strategia? Strategia syntyi jäsenten tarpeista VAKIOPALSTAT 3 Pääkirjoitus: Omaishoidon vuoro on nyt 24 Asioita ajassa 27 Puheenjohtaja: KOHO hallitusohjelmaan 29 Ajankohtaista 33 Lomat ja kuntoutukset 36 Yhdistykset toimivat 39 Lakimies: Tarkkuutta edunvalvontavaltuutukseen 41 Lääkäri: Huimaus usein hyvänlaatuista 43 Ristikko 44 Svensk resumé 48 Paikallisyhdistykset 50 Osoitemuistio PÄÄTOIMITTAJA JULKAISIJA Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi 1_2015_090215.indd 2 Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi Heini Saraste Marja Tuomi Juha Viitanen Matti Räsänen matti.rasanen@ywc.fi Puh. 040 823 8112 VASTAAVA TOIMITTAJA SVENSK RESUMÉ ILMOITUSAINEISTOT Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi Maria Österlund aineisto@ywc.fi ja kopio matti.rasanen@ywc.fi TOIMITUSSIHTEERI Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi Hämeentie 105 A 18 00550 Helsinki Puh. 020 7806 510 TOIMITUSNEUVOSTO ILMOITUSMYYNTI Pertti Rajala, puheenjohtaja Tiina Kokko Eero-Veikko Niemi Yes We Can Oy Isoharjantie 4 C, rakennus 3 71800 Siilinjärvi OSOITTEENMUUTOKSET SEURAAVA LEHTI ilmestyy 15.5.2015 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 24. vuosikerta. ULKOASU Ad Twist Ky Jaana Kurvinen PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVA Rodeo Oy Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 9.2.2015 13.46

Omaishoidon vuoro on nyt V uosi sitten elimme toiveikkuuden ja odotusten aikaa. Suomen ensimmäinen kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma oli juuri valmistumassa ja tiedossa oli useita omaishoitajien asemaan vaikuttavia parannusesityksiä. Viime vuoden ensimmäisen lehden pääkirjoituksessa totesin, että ”… on hyvä varautua myös siihen, ettei kaikkia toivottuja parannuksia vielä tällä kertaa saavuteta”. Siihen, että mitään ei tapahdu, emme olleet varautuneet. PÄÄKIRJOITUS don tärkeimpänä motiivina on läheinen ihmissuhde, joka on olemassa hoivan ja avun tarpeesta riippumatta” (2014). Totta on, että rakkaista läheisistä huolehditaan, mutta sitä ei tule pitää itsestään selvyytenä. Omaishoitajat, samoin kuin muutkin päivittäin työtä tekevät, tarvitsevat omaa aikaa jaksaakseen. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman toteutumattomuus viittaa valitettavasti siihen, että juhlapuheista huolimatta päättäjät eivät vieläkään tunnista omaishoidon merkitystä ja omaishoitajien tukemisen tarvetta. Omaishoidosta aito mahdollisuus Omaishoito hallitusohjelmaan Huolimatta kaikista tutkimustuloksista, jotka kertovat yksiselitteisesti omaishoidon sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä, omaishoitajien työlle ei anneta sille kuuluvaa arvoa. Omaishoidon tarve kasvaa tulevina vuosina. Tähän tarpeeseen vastaaminen edellyttää omaishoidon kehittämistä ja tukemista siten, että siitä tulee aito mahdollisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisten hyvinvointi 2014 -tutkimuksen mukaan läheisiään auttavien suomalaisten määrä näyttää vakiintuneen 1,2 miljoonan tasolle. Saman tutkimuksen mukaan 35–44-vuotiaat olisivat vähentämässä apuaan läheisilleen. Avun antaminen kasautuu näin vanhemmille sukupolville. Meillä alkaa siis olla kiire saada käytäntöjä, jotka aidosti mahdollistavat omaishoidon ja saavat myös nämä ikäluokat uudelleen kiinnostumaan läheisten auttamisesta. Toisaalta heitä, jotka ovat valmiita luopumaan mm. työurastaan ja omasta ajastaan jäädäkseen hoitamaan läheistään kotiin, tulee aina olemaan. Omaishoitoa tutkinut Tuula Mikkola (VTT) on todennut, että ”Omaishoi- Omaishoito nousee varmasti esiin eduskuntavaalikeskusteluissa. Päätöksentekijöillä onkin tulevien kuukausien aikana oiva mahdollisuus osoittaa, miten tärkeänä he todella pitävät omaishoitoa. Pidetään silmät ja korvat auki ja seurataan, ketkä ehdokkaista puhuvat omaishoidon puolesta ja mitkä puolueet ovat valmiita ottamaan omaishoidon hallitusohjelmatavoitteisiinsa. Osa ehdokkaista on jo ilmaissut mielenkiintonsa omaishoitoon ilmoittautumalla haastekampanjaamme, jossa kansanedustajia ja ehdokkaita kutsutaan tutustumaan omaishoitajan arkeen ja yhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin. Kampanjasta lisää sivulla 21. Liiton tavoitteena on saada kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman toteuttaminen seuraavaan hallitusohjelmaan. Muita tavoitteitamme ovat mm. omaishoidon tuen veron laskeminen ja omaishoitajien vapaiden aikaisen lyhytaikaishoidon turvaaminen. Tavoitteet ovat sivulla 29. Edessä on työntäyteinen kevät. Onneksi päivät alkavat taas pidentyä ja saamme voimaa lisääntyvästä valosta. Yhdessä eteenpäin! MARJA TUOMI päätoimittaja LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 3 3 9.2.2015 13.39

TEEMA APUVÄLINEET TEKSTI JA KUVAT: LEENA EROLA TUOTEKUVAT: DEMENTIAONLINESHOP.COM Apuvälineitä kotiin Kuntien apuvälinelainaamot tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja ja opastavat apuvälineiden käyttöön. A puvälineet on tarkoitettu henkilöille, joiden omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt vamman, sairauden, ikääntymisen tai leikkauksesta toipumisen vuoksi. Apuvälineiden avulla päivittäiset askareet sujuvat joutuisammin ja turvallisemmin. Apuvälineitä voi lainata kuntien lainaamoista. Lainattavia apuvälineitä ovat liikkumisen apuvälineet kuten pyörätuolit, kävelytelineet ja erilaiset kepit. Suihkutuoleja ja wc-korottajia voi lainata peseytymiseen ja wc:ssä käynnin helpottamiseen. Lisäksi tarjolla on pukeutumisen apuvälineitä ja erilaisia tukia. Pukeutumisen apuvälineistä yleisin on lonkkaleikkauspotilaalle tarkoitettu sukanvetolaite ja tuista useimmin lainattuja ovat ranne- ja selkätuet. Esimerkiksi potkukelkkoja ja -pyöriä apuvälinelainaamosta ei voi lainata, koska apuvälineet ovat lääkinnällisin perustein todetun toiminnanvajavuuden korjaamiseen tarkoitettuja välineitä ja laitteita, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Hoitohenkilökunta voi ohjata asiakkaan hankkimaan apuvälineen esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Myös apuvälinettä tarvitseva henkilö tai hänen läheisensä voi ottaa suoraan yhteyttä apuvälinelainaamoon. 4 Apuvälineitä tarpeen mukaan Apuvälineiden tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Päätöksen tekee fysioterapeutti tai kuntoutuksen asiantuntijoista muodostuva tiimi, johon kuuluu esimerkiksi lääkäri, hoitaja, toimintaterapeutti tai fysioterapeutti. Apuvälineen luovuttamisen yhteydessä opastetaan apuvälineen oikeaan käyttämiseen. ”Perusperiaatteena on potilaan aktiivisuuden tukeminen ja toimintakyvyn parantaminen apuvälineen avulla. Apuvälinelainaus perustuu henkilökohtaisen tarpeen arviointiin, sovitukseen sekä käytön opetukseen”, kertoo kuntoutuksen esimies Marjut Suo Järvenpään kaupungilta. Järvenpään apuvälinelainaamosta lainataan eniten rollaattoreita, kyynärsauvoja ja wc-pytyn korottajia. Lonkkaleikkauksen jälkeen saadaan lainaksi ns. lonkka-paketti, johon kuuluu hyväksi havaittuja apuvälineitä toipumista tukemaan. Pakettiin kuuluu sängynjalan korottajat, wc-korotus, sukanvetolaite, tarttumapihdit, suihkutuoli ja kyynärsauvat. Teknologiset apuvälineet yleistyvät Joistain kunnan apuvälinelainaamoista löytyy jo teknologisia apuvälineitä, kuten turvarannekkeita. Espoon kirjaston yhteydessä kokeillaan kaupungin ja yksityisen yrityksen yhteistyönä hyvinvointilainaamoa. Sieltä voi lainata kotiin kokeiltaviksi hyvinvointia tukevia laitteita, kuten unen laatua mittaavan unisensorin, turvarannekkeen ja videopuhelulaitteet. Teknologisia apuvälineitä voi myös ostaa omaksi tai vuokrata kuukausimaksulla yksityisiltä palveluntarjoajilta. Erilaiset automaattiset turvalaitteet, kuten itsestään sammuva liesi, lisäävät turvallisuutta ja helpottavat yksinasuvan ihmisen tai omaishoitajan ja hoidettavan selviytymistä kotioloissa. Oiva apu lääkkeen ottamiseen on muistuttava lääkeannostelija, joka muistuttaa hälytysäänellä, kun on aika ottaa lääke. Paikannin hälyttää apua Markkinoilla on useita erilaisia turvarannekkeita ja GPS-paikantimia. Joissakin kunnissa on jo mahdollisuus vuokrata paikantamia. Niitä voi myös ostaa omaksi tai vuokrata kuukausimaksulla yksityisiltä palveluntarjoajilta. Paikantimissa on monenlaisia toimintoja, joten huomiota kannattaa kiinnittää laitteen soveltuvuuteen sen käyttäjälle. Olisi hyvä, jos laitetta voisi koekäyttää ennen varsinaista hankintaa. Laitteisiin voidaan tallentaa numeroita ja niillä voi soittaa. Hälytysvies- LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 4 9.2.2015 13.39

Hälyttävä lääkeannostelija Careousel Advance muistuttaa käyttäjää, milloin lääkkeet on otettava. MINI GPS on erittäin pienikokoinen paikannin, joka kulkee käyttäjän mukana helposti, esim. avaimenperässä tai kaulanauhassa. Laitetta voi käyttää myös GSM-puhelimena. tit voidaan lähettää joko tekstiviestinä matkapuhelimiin tai sähköpostitse. Melkein kaikissa paikannuslaitteissa on hätäpainike, jota painamalla henkilö voi itse pyytää apua. Joihinkin laitteisiin on mahdollista asentaa alueraja, jolta poistuttaessa laite lähettää automaattisen hälytyksen. Joissain laitteissa on kaatumistunnistin. Kun käyttäjä kaatuu eikä pysty nousemaan, lähtee hälytys automaattisesti. Paikannuslaitteita on olemassa ranne-, kaula- ja taskumallisina. Jotkut mallit voi kiinnittää vyöhön. Kaikissa laitteissa on ladattavat akut, joten ne on muistettava ja osattava ladata aina, kun laitetta ei käytetä. Ovi- ja mattohälyttimet auttavat kotona Matto- ja vuodehälyttimet tunnistavat ihmisen painon. Mattohälyttimiä voidaan käyttää esimerkiksi vuoteen vieressä tai ovimattona. Vuodehälyttimiä on tarjolla monenlaisia. Osa hälyttää heti, kun henkilö poistuu vuoteestaan ja osa vasta esimerkiksi 15 minuutin kuluttua, mikäli henkilö ei ole palannut vuoteeseensa. Ovihälyttimet hälyttävät välittömästi, kun ovi avataan. Hälytys saadaan hakuvastaanottimeen tai matkapuhelimeen. Liiketunnistinhälytin puolestaan reagoi liikkeeseen. ” Kaatuminen on yleisin laitoshoitoon johtava onnettomuus. Matti Hemilä toipuu kotonaan aivoverenvuodosta. Tukikahvat seinässä helpottavat pyörätuolista nousemista. Järvenpään apuvälinelainaamosta löytyy laaja valikoima arjen apulaisia. Vinkkejä turvalliseen kotiin Apuvälineiden lisäksi kodin turvallisuutta voi parantaa yksinkertaisin keinoin. Kaatumisonnettomuuksien ehkäisystä kannattaa aloittaa, koska kaatuminen on yleisin laitoshoitoon johtava onnettomuus iäkkäillä ihmisillä. 1 Kaatumisia voidaan ennalta ehkäistä mattojen valinnalla sekä sijoittamalla kodin huonekalut tarpeeksi väljästi. Kannattaa poistaa hapsureunaiset matot ja matot, joihin saattaa kompastua. Kompastumisen vaara tulee, kun jalka ei enää astuttaessa nouse korkealle. Mattojen alle voi laittaa liukuesteen, jolla matto pysyy paikallaan. 2 Huonekalut on hyvä sijoittaa niin, että esimerkiksi rollaattorilla mahtuu kulkemaan ja että kulkiessa huonekaluista saa tukea. 3 Vaaran paikkoja löytyy myös kodin peseytymistiloista, joissa asianmukaisia ja oikein suunniteltuja tartuntakahvoja apuna käyttäen voidaan peseytyä turvallisesti. Kun liikkumisen apuna käytetään esimerkiksi rollaattoria, on aihetta vaihtaa kodin kynnykset mataliin kynnysluiskiin, joiden yli rollaattori kulkee paremmin. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 5 5 9.2.2015 13.39

TEEMA APUVÄLINEET TEKSTI: TUULA PURANEN KUVAT: JANNE RUOTSALAINEN Yhdessä rinteisiin Vaikeavammaisten lasten perhelomalla tutustutaan talvilajeihin, joita koko perhe voi yhdessä harrastaa. Yhdessä tekeminen voi avartaa myös käsitystä läheisistä ja omasta itsestä. R inteet hohtelevat valkoisina ja hiihtohissit kitisevät kutsuvasti, kun Tähtiset – Eric ja Tarja sekä pojat Aarni, 8, ja Pekko, 5, – kokeilevat vaikeavammaisille lapsille sopivia toimintavälineitä rinteiden ala-asemalla. Pekko saa käyttöönsä monoskin, yksisuksisen, iskuvaimennetun laskettelukelkan. Kelkassa on lasikuituinen kuppi-istuin sekä lantio- ja reisivyö. Rungossa on säädettävä jalkatuki ja nilkkavyö. Avustaja laskettelee pitäen kiinni kelkan turvakaaresta. Vielä kypärä päähän ja lämpöpussi alavartalolle tuulisuojan alle, ja pieni laskettelija on valmis rinteeseen. ”Mennäänkö lujaa vai vaihdellaanko vauhtia”, hiihdonopettaja Ossi Pulkkinen kysyy ja lähtee Pekon kanssa kohti ankkurihissiä. Ossi Pulkkinen on käynyt soveltavan alppihiihdon kurssin, kuten muutkin vammaisten lasten kanssa laskettelevat Vuokatinrinteiden hiihdonopettajat. Myöhemmin myös Tarja lasket- 6 teli Pekon kanssa, ja kokemus oli hyvä molemmille. ”Pekko hihkui mäen päällä ilosta, että kohta taas mennään, ja aina kun kysyin, lasketaanko vielä, hän halusi jatkaa”, Tarja kertoo. Eric laski Aarnin kanssa riderbarin eli lumilautaan kiinnitettävän tukikehikon avulla. Aarni pystyi laskemaan kehikon avulla pystyasennossa, ja käsien ote kehikon yläkaaresta pysyi tukevana erikoishanskojen avulla. Isä ja poika pitivät yhteyttä kypäräpuhelimitse. ”Pystyin antamaan Aarnille neuvoja, milloin nojaat taaksepäin ja milloin eteenpäin.” Yhdessä tekeminen voi avartaa käsitystä läheisistä ja omasta itsestä. Eric on vaikuttunut, iloinen ja ylpeä reippaista pojistaan. ”Sille tuli vahvistus, että Aarni on varovaisempi kuin Pekko, joka on aika vauhdikas tyyppi ja sopeutui paremmin vauhtilajiin. Aarni on kuitenkin tosi sinnikäs, kun hän voittaa pelkonsa ja jännityksensä.” ” Perheloma irrotti meidät kaikki mukavasti arkirutiineista. Kaikille löytyy keino osallistua Tähtiset kokeilivat laskettelun ja muun talviliikunnan toimintavälineitä Lumella-perhelomalla kuuden muun vaikeavammaisten lasten perheen kanssa viime huhtikuussa. Perheloman järjestivät Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike ja Vuokatin urheiluopisto. Malike tulee sanoista matkalle, liikkeelle, keskelle elämää. Malike etsii, kehittää ja kokeilee keinoja, joiden avulla vaikeavammaiset henkilöt voivat tehdä samoja asioita kuin muutkin. Perhelomalla oli tärkeää löytää keinoja, joiden avulla vaikeavammainen lapsi voi osallistua perheen yhteisiin talvi- LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 6 9.2.2015 13.39

Soveltavan alppihiihdon välineitä on vuokrattavina ainakin oheisissa laskettelukeskuksissa: Levi Ylläs Ounasvaara Ruka Pikku-syöte Vuokatti Joupiska Sotkanrinne Parra LaajisLaajavuori Himos Messilä Kokonniemi Talma ski Lähde: www.ski.fi Tarja ja Eric Tähtinen keskittyvät mukaviin asioihin Aarnin ja Pekon kanssa. Pekko laskee HOC2-biskillä, jossa on iskunvaimennin ja tuolihissimekanismi. harrastuksiin. ”Laskettelupäivä ylitti kaikki odotukset. Opin lisää laskettelutekniikkaa ja saimme paljon vinkkejä, miten lapsi otetaan kelkassa laskettaessa huomioon. Minähän olen rinteessä lapsen avustaja ja lapsi on ohjaajan roolissa. Pekko varmasti oppii ennen pitkää näyttämään, minne päin hän haluaa”, Tarja Tähtinen kertoo. Eric Tähtinen arvelee, että laskettelusta tuli perheloman kokemusten myötä yhteinen harrastus. ”Aikaisemmin se oli vain minun harrastukseni, ja siitäkin on seitsemän vuotta, kun viimeksi olen päässyt rinteeseen. ” Tähtisille, kuten useille muillekin perheille, oli uutta, että tuolihissiä voi käyttää irrottautumatta apuvälineestä, esi- merkiksi laskettelukelkasta. ”Tosin siihen tarvitaan kaksi avustajaa yhtä liikuntaesteistä kohti”, Eric huomauttaa. ”Hissinkäyttäjää voi myös pyytää hidastamaan hissiä tai pysäyttämään sen kokonaan, jotta vammainenkin henkilö välineineen pääsee kyytiin turvallisesti.” Nyt Tähtiset tietävät myös, että Vuokatin hiihtokeskuksessa on tarjolla vammaisille laskettelijoille sopivia laskettelukelkkoja, lumilautailun tukikehikko ja muita välineitä. ”Vuokatissa on myös soveltavan alppihiihdon opettajiksi kouluttautuneita hiihdonopettajia, ja nyt tiedämme ainakin yhden, jonka voimme varata, jos tulemme tänne uudestaan”, Tarja sanoo. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 7 7 9.2.2015 13.39

Tauko omaishoitajan rutiineihin Tarja Tähtinen on Aarnin ja Pekon omaishoitaja. Virallisesti omaishoitajuus alkoi, kun Pekko syntyi ja Aarni oli vajaat kolmevuotias. Molemmilla pojilla on harvinainen perinnöllinen L1-oireyhtymä. ”Sen jälkeen ei ole ollut tilaisuutta lähteä töihin. Kahden lapsen omaishoitajuus on niin täyttä työtä lääkäri-, terapia- ja apuvälineiden sovitusreissuineen, ettei muu työ ole mahdollista.” Oulun kaupungin myöntämien omaishoidon palvelusetelien avulla Tarja pystyy hankkimaan kotiin hoitoapua niin, että hän saa hieman vapaa-aikaa ja kahdenkeskistä aikaa miehensä kanssa. Lain mukaan omaishoitajalle kuuluisi kolme vuorokautta vapaata kuukaudessa. ”Mutta minä en saa sitä, koska emme ole valmiita kuljettamaan poikia apuvälineineen tilapäishoitopaikkaan, vaan haluamme hoitajat kotiin”, Tarja kertoo. Hoitajat käyvät nyt kerran tai kaksi viikossa muutaman tunnin kerrallaan. ”Perheloma irrotti meidän kaikki mukavasti arkirutiineista. Minun ei tarvinnut organisoida aikatauluja tai mitään muutakaan eikä huolehtia kotitöistä ja ruoanlaitosta, vaan kaikki tuli valmiina. Saimme keskittyä mukaviin asioihin perheen kanssa, ja itse pystyin kunnolla keskittymään lapsiin.” Vaikeavammaisten lasten perheet pääsivät lomalle Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n lomatuen turvin. Tietoa perhelomista www.malike.fi ja www.mthl.fi EET A ARKEEN uppa.fi 1_2015_090215.indd 8 Pekko kokeilee yksisuksista laskettelukelkkaa monoskitä. 9.2.2015 13.39

APUVÄLINEET TEEMA TEKSTI: MAARET TIENSUU KUVAT: ERGOMODE JA SAIREX Vaatteet helpottavat hoitoa Pukeutuminen ja riisuutuminen voi olla omaishoitoperheessä päivittäinen riesa. Apu saattaa löytyä hoitovaatteista, jotka on suunniteltu niin hoidettavaa kuin hoitajaakin ajatellen. H oitovaatteet helpottavat hoitajan työskentelyä ja hoidettavan oloa. ”Hoitovaatteet on mitoitettu sellaisiksi, että potilaan on niissä mukava ja helppo olla, ne eivät kiristä eivätkä purista. Yleensä hoitovaatteiksi suunnitelluissa vaatteissa on esimerkiksi riittävästi tilaa vaipalle”, kertoo erityisvaatteita valmistava Soili Kurikka-Mononen ErgoMode-yrityksestä. Suuri osa hoitovaatteista valmistetaan laitoshoitoa ajatellen, joten materiaalit kestävät pesun korkeissa lämpötiloissa. Jos materiaalit eivät tunnu sopivilta kotikäyttöön, vaatteita voi myös teettää ompelijalla omien toiveiden mukaan. Tällöin vaatteen hinta saattaa kuitenkin nousta korkeaksi. Hoitovaatteet valitaan käyttäjän mukaan. Kurikka-Mononen ohjeistaakin miettimään käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. ”Etsitäänkö esimerkiksi vaatteita pyörätuolin käyttäjälle, vuoteeseen hoidettavan vaatteita vai lyhytkasvuisen vaatteita?” Käytännöllisiä ratkaisuja Hoidettavan oma tyyli voi jäädä hoitovaateviidakossa unohduksiin, sillä vaatteet valmistetaan ennen kaikkea käytäntöä ajatellen. Sairex Ky:n toimitusjohtaja Pekka Pöllänen sanoo, että hoitovaatteissa on otettava huomioon ensisijaisesti turvallisuustekijät ja käyttötarkoitus – tyyliseikat eivät ole arvoasteikossa ykkösenä. Esimerkiksi pyörätuolipotilaille on tarjolla suuri kirjo vaatteita, joissa on otettu huomioon pyörätuoliin sopiva mitoitus. Vaatteet ovat tarpeeksi pitkiä, jottei alaselkä jää paljaaksi ja etteivät paljaat nilkat näy housujen lahkeista. Lisäksi vaatteet on tavallisia vaatteita helpompi pukea, sillä niissä on suuret hiha- ja kaula-aukot tai esimerkiksi vetoketju selässä. Ulkonäöltään niitä ei kuitenkaan arvaisi hoitovaatteiksi. Eri tuotteet eri tilanteisiin Erilaisten hoitovaatteiden ja -tuotteiden kirjo on laaja. Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Omatoimisen hoidettavan arkea voi helpottaa kaatumista ehkäisevillä jarrusukilla ja lonkkahousuilla. Lonkkahousut puetaan vaatteiden alle ja ne suojaavat kaatuessa lonkkamurtumilta. Välillä hoidettavan tilanne edellyttää sellaisten vaatteiden käyttöä, joita hän ei itse pysty riisumaan. Esimerkiksi muistamattomalle hoidettavalle voidaan pukea hygieniahaalarit, jotta kädet eivät eksyisi vaippaan. Aggressiviiselle hoidettavalle taas löytyy repijän hanska, joka estää hoidettavaa satuttamasta hoitajaa tai itseään. Hanska kiinnitetään nyöreillä, jolloin vältytään käsien sitomiselta. Myös vuodepotilaille on saatavissa hoitotyötä helpottavia vaatteita. Tukevista materiaaleista tehdyt vaatteet helpottavat potilaan liikuttelua ja nosta- Pyörätuolilla liikkuville on tarjolla esimerkiksi farkkuja, joita ei arvaisi hoitovaatteiksi. mista. Takaa suljettavat asut on helppo pukea myös sängyssä. Mistä hoitovaatteita? Hoitovaatteita voi ostaa hoiva-alan erikoisliikkeistä tai suoraan valmistajilta. Niitä voi myös teettää omiin tarpeisiin sopiviksi. Vaatteita voi tilata ulkomailta. Silloin kannattaa ottaa huomioon, että kotimaiset kauppaehdot eivät välttämättä päde. Epäsopivan tuotteen palauttaminen voi tulla kalliiksi jo pelkästään postimaksujen takia. ErgoModen Soili Kurikka-Mononen vinkkaa, että kalleimpiin vaatteisiin voi anoa harkinnanvaraista vaateavustusta oman paikkakunnan sosiaalitoimesta. Lisätietoja: www.sairex.fi, www.ergomode.fi, www.lymed.fi, www. hoivavaatteet.com. Selästä avonainen yöasu helpottaa vaipan vaihtamista. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 9 9 9.2.2015 13.39

TEEMA APUVÄLINEET TEKSTI: LEENA EROLA KUVA: KERÄSEN KUVAAMO Kuka päättää valvontalaitteista? Sairaus ei heikennä itsemääräämisoikeutta, vaikka hoidettavan tahdon selvittäminen olisi haaste. Hoidettavan valvonnan käyttöön aloittamiseen liittyy eettisiä kysymyksiä. Pitää mm. ratkaista, kuka päättää teknisten valvontalaitteiden käyttöönotosta ja miten erilaiset hoitamisen ongelmatilanteet ratkaistaan eettisesti sopivalla tavalla. Lähtökohtana on, että ihmisellä on aina itsemääräämisoikeus. Hoidettava päättää valvonnasta IMO-laki käsittelyssä Itsemääräämisoikeuslaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja toiveissa on, että eduskunta ehtisi hyväksyä tai hylätä lain ennen seuraavia vaaleja. Itsemääräämisoikeuslaki on laaja laki ja se koskettaa ihmisen perusoikeuksia. Aikaisemmin ei ole ollut vastaavaa lakia. Lain tavoitteena on vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä ennaltaehkäistä ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Lähde: STM) 10 Erityisen pulmallista valvontaa koskevien päätösten tekeminen on, jos hoidettavan kunto heikkenee niin, että hänen tahtoaan on vaikea selvittää. On hyvä muistaa, että omainen on tukihenkilö, eikä henkilö, joka tekee hoitoa koskevia päätöksiä. Jos hoidettavan kognitiiviset eli tiedolliset taidot heikkenevät, voidaan noudattaa hänen hoitotahtoaan. Suullinen hoitotahto on yhtä pätevä kuin kirjallinen. Jos hoitotahtoa ei ole, omaisten ja hoitajien olisi saatava hoidettavan tahto selville jollakin keinoin ja pyrittävä toimimaan sen mukaisesti. Potilaan tahdon kuuntelu perustuu potilaslakiin. Omainen voi tuntea ahdistusta siitä, että hoidettava ei pärjää kotona ilman valvontaa tai teknisiä apuvälineitä. Jos hoidettava kuitenkin kieltää valvontalaitteiden käytön ja omainen on asiasta eri mieltä, on noudatettava hoidettavan tahtoa. Jos hoidettavalla on kyky päättää ja hän tietää, mistä on kyse sekä hän pystyy näkemään tilanteen hoitamisen eri vaihtoehdot, hänen päätöstään on kunnioitettava. Sairaus ei heikennä itsemääräämisoikeutta. Hoidettavan tahdon huomioiminen ei käytännössä aina toteudu. Parhaillaan eletään murrosvaihetta. Hoitotyössä tarvitaan asenteiden ja ajattelun muutosta sekä hoidettavan itsemääräämisoikeuden huomioimista päivittäisessä hoitotyössä. Ei voida ajatella, että omainen tai hoitohenkilökunta tietää hoidettavan tahdon. Jokaiseen hoitotoimenpiteeseen olisi pyydettävä lupa ja eikä tulisi ajatella ja tehdä ratkaisuja hoidettavan puolesta. Joskus eteen saattaa tulla tilanteita, joissa hoidettavaa on manipuloitu. Se tarkoittaa, että hoidettava on taivuteltu ajattelemaan hoitotoimenpiteestä hoitajan haluamalla tavalla. Omaisen pitää ymmärtää, että hoidettava on pätevä päättämään omasta hoidostaan, vaikka omaisen käsitys poikkeaisikin hoidettavan ratkaisusta. Jutussa haastateltu etiikan asiantuntija Annu Haho työskentelee koulutusyrityksessä, jonka keskeinen tuote on Etiikkakortti – sosiaali- ja terveysalan henkilöstön eettistä ja ammatillista osaamista täydentävä opintokokonaisuus. Lisätietoja www.proet.fi. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 10 9.2.2015 13.39

APUVÄLINEET TEEMA TEKSTI: YRJÖ MATTILA KUVA: TOIMIVA KOTI DOMEDI Avustusta kodin muutostöihin Kodin muutostyöt ovat osa kunnan vammaispalveluja. Vammaispalvelulaki määrittelee, kuka voi hakea avustusta muutostöihin ja miten. V ammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset asunnon muutostöistä sekä asuntoon tarvittavien välineiden ja laitteiden hankkimisesta. Edellytyksenä on, että vaikeavammainen henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee kodin muutostöitä, välineitä tai laitteita suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Asunnon muutostyöt vaikeavammaisille ovat kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tukitoimi, eli muutostöiden saamiseen vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus. Kunnan määrärahat tai niiden loppuminen eivät vaikuta muutostöiden saamiseen. Sairaudesta tai vammasta aiheutuvien välttämättömien muutostöiden kohtuulliset kustannukset korvataan kokonaan. Laissa ei ole euromääräistä ylärajaa. Sen sijaan välineiden ja laitteiden kustannuksista korvataan yleensä vain puolet. Varmimmin kunnan kautta Kun vaikeavammainen päättää muutostöiden tekemisestä, hänen ei välttämättä tarvitse neuvotella etukäteen kunnan kanssa. Ennen muutostöiden aloittamista kannattaa kuitenkin tarkistaa sosiaalityöntekijältä, voiko asunnon muutostöistä aiheutuvista kuluista saada korvausta. Muutostyöt on hyvä suunnitella etukäteen. Suunnittelun voi antaa ammattilaisen, rakennusmestarin tai rakennusinsinöörin, tehtäväksi. Kunta korvaa muutostöiden suunnittelukustannukset. Kun kodin muutostyöt on tehty, kunnalta voi hakea korvausta kuuden kuukauden kuluessa kustannusten synnystä. Kunta tekee jälkikäteen arvion muutosten tarpeellisuudesta ja kustannusten kohtuullisuudesta. Kunnan korvauspäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunta ei osallistu erimielisyyden selvittelyyn, mikäli urakoitsijan työssä havaitaan virheitä, vaan vaikeavammainen joutuu itse hoitamaan asiaa kuluttajaviranomaisten kanssa. Varmempi vaihtoehto on antaa kunnan huolehtia muutostöiden tekemisestä. Kun tehtävän antaa kunnalle, kunta voi kilpailuttaa urakoitsijat. Mikäli muutostöissä tapahtuu virheitä, kunta hoitaa asian urakoitsijan kanssa. Vaikeavammaisen henkilön ei tällöin tarvitse olla yhteydessä urakoitsijaan. Ikääntyneiden kodin muutostyöt Vammaispalvelun ohella kunnat myöntävät avustuksia ikääntyneiden ihmisten kodin korjaus- ja muutostöihin. Avustus myönnetään sosiaalisin perustein eikä vammaispalveluna. Avustuksen saamisella on useita reunaehtoja. Asunnossa on oltava ainakin yksi 65-vuotias, eivätkä tulot ja varallisuus saa ylittää tiettyjä rajoja. Laki määrittelee välttämättömät muutostyöt Vammaispalveluasetuksen mukaan välttämättömiä muutostöitä ovat mm. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, tukikahvojen asentaminen, apuvälineet kylpyhuoneeseen ja wc:hen ja valaistuksen lisääminen. Välttämättömät muutostyöt arvioidaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Huomiota kiinnitetään sekä vaikeavammaisen tarpeeseen että kustannusten kohtuullisuuteen. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 11 11 9.2.2015 13.39

Pertti Rajala on kirjoittanut yli 80 selkokirjaa ja toimii parhaillaan Selkokeskuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Pertti Rajala on tuonut selkokielen Suomeen 1980-luvun alussa ja on ollut mukana kehittämässä selkokieltä yli 30 vuoden ajan. TEKSTI: PERTTI RAJALA KUVA: SATAKUNTALIITTO Tarvitsemme selväkieltä ja selkokieltä Selkeä ja asiallinen kieli on avuksi kaikille. Selkokielestä hyötyvät ihmiset, joiden on vaikea ymmärtää yleiskieltä. Tuntuuko viranomaispäätös, veroehdotus, vakuutustodistus tai sairauskertomus hankalalta ymmärtää? Merkittävä osa julkista yleiskieltä on hämmästyttävän vaikeaselkoista. Hallinnon, politiikan, talouden ja tieteen aloilla on alettu puhua ja kirjoittaa tavoilla, jotka eivät täytä ymmärrettävyyden, selkeyden ja asiallisuuden vaatimuksia, vaikka esimerkiksi hallintolaki edellyttää virkahenkilöiltä ymmärrettävän, selkeän ja asiallisen kielen käyttämistä. On ihmisiä, joilla ei vamman tai muun syyn vuoksi ole edellytyksiä ymmärtää hyvääkään yleiskieltä. Perinteinen tiedonvälitys, esimerkiksi sanomalehtien artikkelit tai television ja radion uutiset, jäävät heiltä ymmärtämättä vaikean kieliasun vuoksi. Kirjallisuus ja muu kieleen sidottu kulttuurikaan ei tavoita kaikkia. Nämä ihmiset tarvitsevat selkokieltä. Selkokieltä on suunnitelmallisesti muutettu sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti helpommin ymmärrettäväksi. Selkokielessä otetaan huomioon vastaanottajan kielelliset edellytykset ja usein selkokielinen viesti suunnataan jollekin kohderyhmälle. Selkokieli on 12 eri asia kuin sujuva ja helposti ymmärrettävä yleiskieli. Selkokieli on yleiskieltä helpompaa. Selkokielestä hyötyvät • eri vammaisryhmät, mm. kehitysvammaiset • lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsivät • osa vanhuksista, kuten muistisairaat tai hyvin iäkkäät henkilöt • suomen kieltä opettelevat, mm. maahanmuuttajat. Selkokieltä tarvitsevien kokonaismäärää on vaikea arvioida. Mainittujen käyttäjäryhmien sisällä vain osa tarvitsee tai hyötyy selkokielestä. On arvioitu lähes 500 000 suomalaisen olevan selkokielisen kulttuurin ja tiedonvälityksen tarpeessa. Miten hyvä suomen kieli muuttuu selkokieleksi? • Mietitään, mitä halutaan sanoa ja kenelle. Rajataan aihe. Tarkistetaan tekstin johdonmukaisuus. • Käytetään yleistä, tuttua sanastoa. Vältetään pitkiä sanoja ja selitetään vaikeat ilmaisut. • Korvataan vaikeat sijamuodot tai verbirakenteet helpommilla. • Vältetään passiivia, käytetään persoonaan viittaavia sanoja. • Käytetään lyhyitä lauseita. Sidotaan lauseet toisiinsa eri sidoskeinoja käyttäen. • Tarkistetaan, että tekstin rakenne on looginen. Kirjoitetaan konkreettisesti. Selkojuttuja Lähellä-lehteen Lähellä-lehti julkaisee vuoden 2015 aikana jokaisessa numerossa jutun selkokielellä. Näin olemme mukana ymmärrettävän kielenkäytön lisäämisessä. Kerro, mistä asioista sinä haluaisit lukea selkokielellä. Aiheesi voit lähettää Lähellä-lehden toimitukseen osoitteeseen juha.viitanen@omaishoitajat.fi. Selkokieliset julkaisut tunnistaa selkologosta. Selkologon käyttöoikeuden myöntää Selkokeskus. www.selkokeskus.fi LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 12 9.2.2015 13.39

TEEMA OMAISHOIDON TUKI Tukea ja apua omaisen hoitamiseen Kuka on omaishoitaja? Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoitaja pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään. Usein ajatellaan, että omaishoito tarkoittaa vanhuksen hoitamista kotona. Omaishoito voi olla myös vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen, nuoren tai työikäisen henkilön auttamista tai hoitamista. Omaishoidon tuki muodostuu • hoidettavalle annettavista palveluista, • omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, • omaishoitajan vapaapäivistä hoitotyöstä • ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitotilanteet ja tuen tarpeet vaihtelevat. Siksi myös omaishoidon tuen tulee aina olla tapauskohtaisesti määriteltyä. Lisäksi tuen tarve vaihtelee. Se voi tulla ajankohtaiseksi yllättäen ja tarve tukeen voi nopeastikin lisääntyä. Suomessa on noin 350 000 omaishoitajaa, joista noin 43 000 on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain 43 000 henkilöä saa omaishoidon tukea työstään omaishoitajana. Pienin hoitopalkkio vuonna 2015 on 384,67 euroa kuukaudessa. Jos omaishoitotilanteeseen liittyy hoidollisesti raskas siirtymävaihe, silloin maksettava hoitopalkkio on vähintään 769,33 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkiosta on maksettava vero. Sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. Vapaiden ajaksi kunnan tulee järjestää hoidettavalle soveltuva sijaishoito. Hoitomaksua sijaishoidosta saa periä hoidettavalta enintään 11,30 euroa vuorokaudessa. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 13 13 9.2.2015 13.39

Tukeen liittyy myös tapaturmavakuutus ja usein myös omaishoitajan eläketurva. Sopimukset solmitaan yleensä toistaiseksi voimassa oleviksi. Miten omaishoidon tukea haetaan? 1. Hae tukea hoidettavan kotikunnasta. Ota ensin yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen ja siellä omaishoidon yhteyshenkilöön. Kerro hänelle tilanteesta. Tärkeää on kertoa, millaista apua hoidettava tarvitsee ja mikä on omaishoitajan osuus siinä. Keskustelussa on hyvä miettiä eri vaihtoehtoja avun järjestymiseksi sekä omaishoidon tuen mahdollisuutta. Pyydä kunnasta omaishoidon tuen hakemuspaperit ja kunnan omaishoidon tuen linjaukset. Pyydä myös tiedote hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista omaishoitolain säännöksistä ja niiden soveltamisesta. 2. Tutustu hakemuspapereihin jo ennakkoon. Hanki hakemukseen tarvittavat liitteet, kuten lääkärinlausunto hoidettavan tilanteesta. Keskustele myös hoidettavan kanssa eri vaihtoehdoista, jos se vain on mahdollista. Lähetä täytetyt hakemuspaperit kuntaan. 3. Sovi omaishoitotilanteen arvioimiseksi kotikäyntiaika. Kotikäynnillä käydään läpi hoidettavan palvelun tarve ja edellytykset omaishoidon tuen myöntämiselle. 14 Omaishoitolain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos • • • • • • henkilön toimintakyky on alentunut sellaiseksi, että hän tarvitsee sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa, hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla, hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia, omaishoito on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva, arvioidaan, että tuen myöntäminen on hoidettavan edunmukaista. Yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma Kunnan edustajan kanssa laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa kerrotaan, millaista apua arkeen tarvitaan. Mieti etukäteen, mitä palvelun, tuen tai tiedon tarpeita sinulla ja omaishoitoperheellä on ja mikä on niiden tärkeysjärjestys. Neuvotteluun voi pyytää mukaan myös toisen omaisen, ystävän tai muun tukihenkilön. Lain mukaan hoito- ja palvelusuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: • omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, • kaikki hoidettavalle tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 14 9.2.2015 13.39

• miten hoidettavan hoito järjestetään silloin, kun hoitaja on vapaapäivillä tai hoitajan terveydenhoidon tai muun poissaolon aikana. Viranhaltija tekee päätöksen siitä, saatko omaishoidon tukea. Jos päätös on myönteinen, kunta ehdottaa sinulle omaishoitosopimusta. Sen liitteenä tulee olla hoito- ja palvelusuunnitelma. Jos kunta ei myönnä sinulle omaishoidon tukea, voit hakea muutosta päätökseen. Kunnalta saamassasi päätöksessä on ohje, miten muutosta tulee hakea. Omaishoitosopimuksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat tiedot: • • • • hoitopalkkion määrä ja maksutapa, omaishoitajan oikeus vapaapäiviin ja vapaapäivien järjestämisen vaihtoehdot, määräaikaisen sopimuksen kesto sekä hoitopalkkion maksaminen silloin, kun hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Jos koet, että hoitopalkkio tai hoidettavan ja myös hoitajan saamat tukipalvelut eivät ole riittäviä, voit neuvotella kunnan kanssa tilanteesta. Sopimuksen voi myös irtisanoa. Omaishoitajalle sopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi ja kunnalle sopimuksen irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Älä jää yksin Alueellasi toimii paikallinen omaishoitoyhdistys, joka neuvoo ja tukee omaishoitajia. Yhdistykseen voi kuulua ja käyttää sen palveluja, vaikka ei saa kunnan omaishoidon tukea. Yhdistykset tarjoavat omaishoitoperheille monenlaisia tukea, kuten vertaistukea ja virkistystä. Kysy rohkeasti Jos tarvitset apua omaishoidon tuen hakemiseen, kysy rohkeasti. Kunnan sosiaalitoimen työntekijöillä on velvollisuus auttaa sinua. Voit myös soittaa Omaishoitajat ja läheiset -liiton valtakunnalliseen omaishoidon neuvontapuhelimeen 020 7806 599 maanantaista torstaihin klo 9–15. Puhelun hinta on lankaverkosta 8,35 senttiä/puhelu ja lisäksi 8,83 senttiä/minuutti. Matkapuhelinverkosta puhelu maksaa 8,35 senttiä/puhelu ja lisäksi 22,32 senttiä/minuutti. Lisää tietoa omaishoidosta saat www.omaishoitajat.fi-sivuilta. TEKSTI: MATTI MÄKELÄ JA MERJA PURHONEN MUKAUTUS SELKOKIELELLE: PERTTI RAJALA LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 15 15 9.2.2015 13.39

TEKSTI JA KUVAT: MAARET TIENSUU Harrastukset keventävät arkea Juhani Höylä on vihtiläinen omaishoitaja ja kunnanvaltuutettu, joka saa energiaa arkeensa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Juhanin vaimo Merja sairastaa MS-tautia, joka on vienyt hänet pyörätuoliin ja letkuruokintaan. J uhani Höylä, 65, on ollut vaimonsa Merjan, 61, omaishoi- taja noin 30 vuotta. Tauti paljastui, kun arkiset askareet alkoivat tuottaa vaikeuksia. ”Autolla ajaminen ei enää sujunut. Siinä tuli pari pientä törmäystäkin, mutta niistä onneksi selvittiin”, Juhani kertoo. Tilanne oli alkuun vaikea, sillä Juhani teki vuorotyötä ammattikuljettajana. Omaishoitajat eivät saaneet tuolloin tukea, joten Juhani ryhtyi vaimonsa omaishoitajaksi työnsä ohella. ”Se oli rankkaa aikaa. Ajoin hiekkaa yksityisen palveluksessa. Välillä minut kutsuttiin yölläkin töihin.” Höylien arki helpottui, kun he saivat iltoihin apua kotipalvelusta. Apu lopetettiin viisi vuotta sitten Juhanin jäädessä eläkkeelle, mutta pariskunta saa edelleen viikoittain muun muassa pesuapua. Lomat jäävät pitämättä Juhani kertoo, että elämä vaikeavammaisen kanssa ei ole aina helppoa. Merjan tauti on edennyt siten, että hän ei pysty itse liikkumaan ja myös kommunikointi tuottaa ajoittain vaikeuksia. Merjalla on kokopäiväinen henkilökohtainen avustaja, mutta tästä huolimatta Juhanin lomat jäävät osittain pitämättä. 16 ”Vapaapäiviä ei voi pitää, koska sijaisen saaminen on mahdottoman vaikeaa. Sijaishoitajalle maksetaan 64,30 euroa vuorokaudessa. Ei moni suostu sellaisella summalla töihin.” Kesälomasijaisen saaminen on vielä vaikeampaa. Juhani harmittelee, että tilapäishoidossa hoidettavaa usein makuutetaan, jolloin Merja menee huonompaan kuntoon. Kuntoutusta ei muka tarvita. ”Laitoshoito ei ole sopiva vaihtoehto meille, koska se ei korvaa kotona tapahtuvaa omaishoitoa ja vaikeavammaisen laitoshoitovuorokausi voi korkeimmillaan maksaa yhteiskunnalle 490 euroa.” Juhani peräänkuuluttaakin yhteiskunnan roolia omaishoitajien työn tukemisessa. Hänen mukaansa tämä onnistuisi parhaiten parantamalla työstä saatavia palkkioita ja varmistamalla, että omaishoitajilla olisi mahdollisuus pitää kolme vapaapäivää kuussa. Haasteista on pakko selvitä Arkeen mahtuu monenlaista kommellusta, sillä Merjan elämää helpottavat laitteet eivät aina toimi mukisematta. Höylillä on käytössään nosturi, jolla pääsee sänkyyn ja pois sängystä. ”Kerran nosturi jäi puoleenväliin sänkyä eikä hievahtanut suuntaan tai toiseen. Siinä vaimo sitten roikkui väli- ” Vaikeinta on ollut kommunikoinnin hankaloituminen. tilassa. Kiipesin sänkyyn ja riuhdoin nosturin väkisin ylös.” Syöttölaitekaan ei aina toimi ongelmitta. Se ilmoittaa viat englanniksi, mikä tuottaa Juhanille vaikeuksia. ”Minä en oikein puhu englantia, joten olen sitten yrittänyt tulkata sanakirjan kanssa. Nyt olen aika hyvin oppinut muistamaan, mitä mikäkin vikailmoitus tarkoittaa.” Juhani ei kuitenkaan jää surkuttelemaan haasteiden edessä. ”Kyllä sitä selviää, kun on pakko.” Rakkaan heikkeneminen satuttaa Merjan tauti on edennyt vääjäämättömästi. Ensin refleksit hidastuivat ja kävely vaikeutui. Merja onkin käyttänyt sähköpyörätuolia jo vuosia. Juhanille vaikeinta on kuitenkin ollut kommunikoinnin hankaloituminen. ”Se repii hermoja, mutta sitten täytyy vain yrittää sana kerrallaan aina uudestaan. Onhan se tuskastuttavaa molemmille.” Juhanille on kuitenkin tärkeää pyrkiä toteuttamaan kaikki Merjan toivomuk- LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 16 9.2.2015 13.39

set ja miestä surettaa, kun vaimo ei saa herkutella. Lusikkaruokinta vaihtui syöttölaitteeseen Merjan saatua toistuvia keuhkokuumeita, kun ruokaa joutui keuhkoputkeen. ”Merja saa ravintoliuosta, joka kattaa tarvittavat kalorit. Ei sitä viitsi oikein itsekään herkutella, ettei toiselle tule paha mieli. Lusikalla voi onneksi antaa jotain makuja suuhun, ettei mene kaikki nautinto syömisestä.” Harrastukset antavat energiaa Pariskunnalla on neljävuotias berninpaimenkoira Vallu, joka tuo iloa niin Merjalle kuin Juhanillekin. Bernejä käytetään terapiatarkoitukseen niin sanottuina haliberneinä ja Juhani tunnistaa kyseisen ominaisuuden Vallussakin. ”Vallu hoitaa vaimoakin. Se nuolee kasvoja ja on aina mukana menossa, autossakin.” Juhani tekee Vallun kanssa pitkiä kävelylenkkejä, joilla ajatukset tuulettuvat. Parivaljakko suuntaa välillä luonnonsuojelualueelle, kiipeää kalliolle ja makaa korkealla katsellen taivaalle. Joskus Juhani myös hyppää moottoripyöränsä selkään ja ajaa ilman päämäärää. Mies kutsuukin moottoripyörää terapiavälineeksi. Kerran vuodessa Juhani osallistuu nostalgiamoottoripyöräajoon, missä Höylien piha on täynnä vanhoja citikoita. Yhtäkään ei ole myyty – vielä. hän tapaa “muita vanhoja ukkoja”. Tapahtuma on järjestetty kaksitoista kertaa ja Juhani on ollut mukana yksitoista kertaa. ”Ensimmäinen vuosi jäi väliin, kun en tiennyt tapahtumasta.” Juhani viihtyy moottorin pärinässä muutenkin, sillä hän laittaa poikansa kanssa vanhoja citikoita kuntoon. ”Ei olla myyty vielä yhtään, mutta se on mukava harrastus.” Vaimon jaksamisesta huolehditaan kuntoutuksen avulla. Merja käy pari kertaa viikossa jumpparin luona ja kerran viikossa lymfaterapiassa. Juhani kiittelee myös kotipalvelun työntekijöitä osaaviksi, vaikka heillä onkin kova kiire pysyä aikatauluissa. Tulevaisuus hämärän peitossa Juhani ei uskalla ajatella tulevaisuutta. Toistaiseksi miehen voimat riittävät, vaikka välillä hän hermostuukin rank- kaan arkeen. ”Silloin täytyy vähän rauhoittua ja koittaa uudestaan.” ”Nyt kesällä olisi paljon tekemistä harrastusten parissa, muttei aikaa. Talvella taas olisi aikaa, muttei tekemistä.” Juhani on Vihdin kunnanvaltuutettu ja lisäksi hän istuu perusturvakuntayhtymä Karviaisen sekä Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallituksissa. Ehtiväinen mies järjestää politiikalle aikaa sukulaisten ja naapurien avulla. ”Aikaa täytyy löytyä, koska saan ajaa itselle tärkeitä asioita ja olla perustamassa erilaisia ryhmiä. Siinä saa vertaistukea.” ”Lainsäädäntöön pitäisi saada parannuksia. Omaishoitajat saavat keskimäärin euron tuntipalkkaa, eivätkä kunnat aina tiedota eduista, vaikka niiden pitäisi.” ”Ihmisiä huijataan orjatyöhön sillä perusteella, että he rakastavat läheisiään.” MS-TAUTI MS-tauti, eli multippeliskleroosi, on etenevä neurologinen sairaus. Etenemistahtia ei pysty ennustamaan, mutta taudin kanssa voi tulla toimeen. Vaikka tautiin ei ole parantavaa hoitoa, nykyisillä hoitomuodoilla voidaan vaikuttaa taudin kulkuun huomattavasti. MS-taudin oireet vaihtelevat riippuen siitä, missä keskushermoston osissa muutoksia ilmenee. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi näkö- ja silmäoireet, tuntomuutokset, uupumus, liikkumisen hankaluudet, muistin ja ajattelun hankaluudet, mielialaongelmat, rakon ja suolentoiminnan ongelmat sekä kipu. Lähde ja lisätietoa www.ms-liitto.fi Sähköpyörätuoli helpottaa Höylien arkea, sillä MS-tauti on heikentänyt Merjan liikuntakykyä. 1_2015_090215.indd 17 LÄHELLÄ 1/2015 17 9.2.2015 13.39

Omaishoitajaparlamentti kokoontui aiemmin kirkkona toimineessa kulttuurikeskuksessa. Oikealla ylhäällä: Omaishoitajaparlamentissa keskusteltiin pienryhmissä ennalta valituista teemoista. Oikealla keskellä: Ministeri Matheson (vas.) kertoi, että Skotlannin hallitus perusti omaishoitajien parlamentin saadakseen tietoa omaishoitajien tarpeista. Oikealla alhaalla: Omaishoitajajärjestö VOCAL tarjoaa omaishoitajille mm. tietoa, vertaistukea ja koulutusta. TEKSTI JA KUVAT: MALLA HEINO Omaishoitajaparlamentti evästää päättäjiä Skotlannin omaishoitajaparlamentissa omaishoitajat tuovat tarpeensa hallituksen ja virkamiesten tietoon. S kotlannissa on saman verran asukkaita kuin Suomessa, mutta huomattavasti pienemmällä alueella. Omaishoitajia on hieman alle puoli miljoonaa. He toimivat seitsemässä kansallisessa järjestössä. Edinburghin kaupungissa ja ympäröivässä Lothianin maakunnassa vaikuttaa 20-vuotias järjestö VOCAL eli Voice of Carers Across Lothian. Kesäkuussa 2014 Helsingissä järjestetyssä kansainvälisessä omaishoidonkonferenssissa VOCAL esitti kutsun Omaishoitajat ja läheiset -liitolle sekä Itävallan, Saksan ja Tanskan järjestöille tulla tutustumaan omaishoitoon Skotlannissa. Koolle kerran vuodessa Omaishoitajaparlamentti ei istunnossaan pääse säätämään lakeja. Tavoitteena on saada omaishoitajien mielipiteet hallituksen ja virkamiesten tietoon. 18 Omaishoitajaparlamentti kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 2012. Tuolloin kansanedustajat antoivat omaishoitajille paikkansa Skotlannin alueparlamentin istuntosalissa Holyroodissa. Juhlallisella paikalla haluttiin korostaa omaishoitajien työn arvoa. Toisessa kokoontumisessa vuonna 2013 mukana oli Skotlannin pääministeri Alex Salmond. Liiton koulutussuunnittelija Malla Heino ja omaishoitaja Lisbeth Konttinen edustivat Suomea kolmannessa parlamentissa lokakuussa 2014. Paikalle oli saapunut Skotlannin terveysministeri Michael Matheson johtavien virkamiesten kanssa. Paikkana oli tällä kertaa arvokas kulttuurikeskus Edinburghin linnan kupeessa. Osallistujia oli noin 150, kaksi entistä tai nykyistä omaishoitajaa jokaisesta Skotlannin 73 vaalipiiristä. Teemoina raha ja vapaat Parlamentin pääteemana olivat omaishoidon vaikutukset LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 18 9.2.2015 13.39

TEKSTI: MALLA HEINO JA JUHA VIITANEN Joka kymmenes nuori hoitaa omaistaan SKOTLANNISSA on yli 100 000 nuorta omaishoitajaa eli joka kymmenes lapsi hoitaa läheistään. Skotlannissa nuoreksi omaishoitajaksi katsotaan alle 18-vuotias. Yleensä hän hoitaa sairasta, vammaista, mielenterveysongelmaista tai alkoholi- tai huumeriippuvuudesta kärsivää perheenjäsentään. Vaikka erilaisia tukipalveluita on tarjolla, suuri osa hoivataakasta jää lapselle tai nuorelle. Omaishoitotilanteeseen ajaudutaan monesti vanhempien suhteen kariuduttua tai jonkun perheenjäsenen kuoltua tai sairastuttua. Nuorille omaishoitajille kansallinen strategia omaishoitajien taloudelliseen tilanteeseen. Keskusteluun nousi myös omaishoito etnisissä vähemmistöissä, työelämään paluu sekä koulutuksen ja tuen tarve terminaalivaiheen hoitoon. Tapahtuman raportti on luettavissa www.scotland.gov.uk-sivuilta. Terveysministeri Matheson totesi, että päivä on hallitukselle tärkeä resurssien kohdentamisen kannalta. ”Olemme kuulleet, mitä omaishoitajat ovat meille kertoneet, ja sen vuoksi työn alla on uusi omaishoitolaki Carer’s Bill. Lailla tarjoamme lisärahoitusta lyhyitä vapaita varten ja toimenpiteitä työssäkäyvien omaishoitajien tukemiseksi”, Matheson lupasi. Huolet olivat meille suomalaisille tuttuja. Skotlannin omaishoitajat kertoivat esimerkiksi, että vähät vapaat pitää käyttää välttämättömien asioiden hoitoon, kuten hammaslääkärikäynteihin. Myös Skotlannissa kaivataan lisää rahallista tukea omaishoitajille. Suurempi tuki vähentäisi stressiä, joka taas huonontaa terveyttä. Yleisöstä ehdotettiin suosionosoitusten saattelemana, että omaishoitopalkkiota tulisi ajatella omaishoitajan palkkana, eikä hallituksen hyväntahdon eleenä. Vastauksessaan ministeri kertasi eri viranomaisten toimivaltarajoja, korosti oikeiden ja varhaisten diagnoosien tärkeyttä pelkojen ja stressin vähentämiseksi ja suoraan palvelutuotantoon – esimerkiksi tilapäishoitopalveluihin – ohjattavan rahallisen resurssin tärkeyttä. Meille vierailijoille jäi matkasta ja omaishoitajien omasta parlamentista monenlaisia eväitä. Ehkä Suomessakin voisi järjestää vastaavaan tilaisuuden? Skotlannissa on 1990-luvun alusta alkaen tutkittu nuorten omaishoitajien tilannetta ja järjestetty heille tukitoimia. Nuorille omaishoitajille on olemassa jopa oma kansallinen strategia: Getting It Right For Young Carers – The Young Carers Strategy for Scotland 2010–2015. Nuoria omaishoitajia auttavia tukipalvelupisteitä on koko maassa 38. Ne tavoittavat kuitenkin vain viisi prosenttia nuorista ja lapsista. Tavoittamista hankaloittaa se, että perheet eivät halua ulkopuolisten tietävän omaishoitotilanteesta. Se paljastuukin yleensä vasta, kun perhettä kohtaa jokin kriisi. ”Vuonna 1994 perustettu Edinburgh Young Carers Project (EYCP) on yksi Skotlannin tunnetuimmista ja suurimmista nuoria omaishoitajia tukevista vapaaehtoisjärjestöistä. EYCP tavoittaa Edinburghin alueella noin 200 nuorta omaishoitajaa. Iältään he ovat 5–20-vuotiaita”, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Margaret Murphy. Toimintaa on järjestetty ikäryhmittäin. Esimerkiksi 5–9-vuotiaille tarjotaan leikkejä, roolipelejä ja keskustelua. Nuoret voivat mm. keskustella järjestön työntekijän kanssa ja osallistua vertaisryhmiin. Retket ja leirit ovat suosittuja, koska niissä kotioloista saa taukoa ja samalla voi pitää hauskaa muiden nuorten kanssa. Lisäksi järjestö jakaa tietoa hoidettaville tarjolla olevista tuista ja palveluista. Edinburghin kouluissa on meneillään projekti nuorten omaishoitajien tavoittamiseksi ja tukemiseksi. Opettajalla on velvollisuus laittaa lähete tukipalveluihin, jos hän epäilee lapsen toimivan omaishoitajana. Lähetteen voivat antaa myös vanhemmat tai terveydenhoitaja. Kouluissa on kerrottu omaishoidosta ja oppilaille on jaettu kyselylomake, jonka voi täyttää nimettömänä. Lomakkeessa kysytään mm. omaishoitotilanteesta ja miten se vaikuttaa nuoren elämään. Lomakkeella nuori voi myös antaa yhteystietonsa, jos hän haluaa, että EYCP:n työntekijä ottaa yhteyttä. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 19 19 9.2.2015 13.39

TEKSTI JA KUVA: MARJA TUOMI Eurooppalaista yhteistyötä omaishoidon kehittämiseksi Eurocarers ja Euroopan parlamentin intressiryhmä työskentelevät myös suomalaisten omaishoitajien hyväksi. O maishoitajat ja läheiset -liiton tavoitteissa kotimaan työ on aina ensisijaista. Maailma muuttuu kuitenkin huimaa vauhtia ja arkeamme koskevia päätöksiä tehdään yhä enemmän EU:ssa. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee puhuu ennakkovaikuttamisen merkityksestä (Tesso-lehti 7/2014). Hän kirjoittaa: ”Enää ei riitä, että odotellaan komission esityksiä ja neuvotellaan sitten asiat kuntoon.(… ) Näkemyksiä, erilaisia maakohtaisia tilanteita ja rakenteita on niin paljon, että omien kantojen saaminen mukaan vaatii paljon työtä.(…) Vaikuttaminen on osa arjen työtä, myös kansainvälisillä areenoilla.” Omaishoitajat ja läheiset -liitolla on ollut koko olemassaolonsa ajan kansainvälistä toimintaa projekteista opintomatkoihin. Liiton hallitus linjasi tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa kansainvälisen toiminnan painopistealueita ja laajuutta. Liitto osallistuu Eurocarersin hallitustyöskentelyyn ja yhteishankkeisiin sekä Itämeren alueen omaishoitojärjestöjen yhteistyöhön. Eurocarers kokoaa yhteen järjestöt ja tutkimuslaitokset Eurocarers (European Association Working for Carers, www.eurocarers.org) on perustettu vuonna 2004. Järjes- 20 töön kuuluu 65 omaishoitojärjestöä ja tutkimuslaitosta pääosin Euroopasta, mutta myös muista maanosista mm. Australiasta ja USAsta. Eurocarersin keskeisenä tavoitteena on • varmistaa, että Euroopan unionin linjauksissa ja aloitteissa otetaan huomioon omaishoitajat ja omaishoidon kehittämisen kannalta tärkeät asiat mura Italiasta, Christine Marking Hollannista, Katherine Wilson Isosta Britanniasta ja Frank Goodwin Irlannista. Euroopan parlamentissa toimii omaishoidon intressiryhmä Vuonna 2008 Eurocarers perusti Euroopan parlamenttiin omaishoidon intressiryhmän. Eurocarers tukee omaishoidon ryhmää ja koordinoi sen tapaamiset. Intressiryhmä tarkas• kerätä ja jakaa tietoa omaishoidos- telee omaishoitoasioita koko Euroota ja omaishoidon kansantaloudelpan näkökulmasta ja tekee aloitteita lisesta merkityksestä eri maiden omaishoidon kehittämiseksi. Ryhmä taloudelle. on käynnistänyt työn eurooppalaisen omaishoitostrategian vahvistamiseksi. Eurocarersin hallituksen puheenjohtaStrategiaehdotus on luettavissa liiton jaksi valittiin kesällä 2014 Helsingissä kotisivuilla www.omaishoitajat.fi > irlantilainen John Dunne. Hallituksen Materiaalipankki > Omaishoitoon liittyviä tutkimuksia ja raportteja. jäsenet ovat Elizabeth Hanson RuotsisRyhmään kutsutaan kaikki eurota, Hanneli Doehner Saksasta, Marijke Steenbergen Hollannista, Helle Lepik parlamentaarikot ja tavoitteena on, että Virosta, Licia Boccaletti Italiasta ja Mar- keskeiset poliittiset ryhmät ja kansallisuudet ovat edustettuina ryhmässä. ja Tuomi Suomesta. Eurocarersilla on myös neljä neuvonantajaa: Giovanni LaTällainen kokoonpano tuo vaikutusvaltaa ja uskottavuutta. Ryhmää johtaa puheenjohtajapaneeli, johon kuuluu myös Suomen Sirpa Pietikäinen jo toista peräkkäistä kautta. Omaishoitajat ja läheiset -liitto yhdessä Suomen omaishoidon verkoston kanssa on kutsunut kaikki suomalaiset europarlamentaarikot intressiryhmään. MielenkiinEurocarersin hallituksen jäseniä matkalla Euroopan parlamentin toista onkin nähdä, kuinomaishoidon intressiryhmän kokoukseen. Vasemmalta: Elizabeth ka moni heistä ottaa kutsun Hanson, Frank Goodwin, Licia Boccaletti, John Dunne (pj.), Francesvastaan. ca Centola (Eurocarersin hallintosihteeri) ja Marijke Steenbergen. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 20 9.2.2015 13.39

TEKSTI: MATTI MÄKELÄ Haastekampanjalla vauhtia uudistuksiin Liitto ja paikallisyhdistykset haastavat kansanedustajat ja ehdokkaat tutustumaan omaishoitajien arkeen. Kampanja jatkuu 23.3. saakka. n .) vastasi haasteesee Jutta Urpilainen (sd inö Vä n aa oti vu 3a 10 ja kävi tutustumass jana Väinön omaishoita Rainosalon arkeen. . k.) (oi o sal ino Ra i ntt toimii 76-vuotias Pe K auniit puheet ovat hyvästä, mutta nyt tarvitaan tekoja. Eduskuntavaalit lähestyvät ja Arkadianmäelle tulee saada omaishoitajien asiaa ajavia kansanedustajia. Kevään eduskuntavaalit ovat omaishoitajien kannalta erityisen tärkeät, sillä uusi eduskunta linjaa pitkälle tulevaisuuteen omaishoidon tukemisen kokonaisuutta. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ja paikallisyhdistykset haastavat kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat tutustumaan omaishoitajien arkeen. Haastekampanjan aikana 24.11.2014– 23.3.2015 päättäjille tehdään tunnetuksi omaishoitajien arkea, tukemisen tarpeita, toiveita ja odotuksia. Kohtaamisten kautta lisätään ymmärrystä omaishoitoa kohtaan sekä edistetään omaishoitomyönteistä kulttuuria. Omaishoitaja, haluatko ehdokkaan kotiisi? Omaishoito vaaliteemaksi Jos haluat kutsua kansanedustajaehdokkaan kotiin keskustelemaan omaishoidosta, voit ilmoittautua oman alueesi paikallisyhdistykseen. Yhdistys saattaa omaishoitajat ja ehdokkaat yhteen. Yhdistysten yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivuilta 48–49. Paikallisyhdistykset voivat tarjota ehdokkaille myös mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoisena yhdistyksen tapahtumiin. Haastekampanjaan osallistuvat ehdokkaat voivat kirjoittaa kokemuksistaan Omaishoitajat ja läheiset -liiton kampanjablogiin, www.omaishoitajat.fi/ haastekampanja. Sivuilla on jo julkaistu ehdokkaiden kirjoituksia. Eduskuntavaaleissa on esillä monia teemoja. Omaishoidon tulee olla yksi tällainen teema ja siksi nykyiset kansanedustajat ja puoluetoimistot saivat haastekutsun jo lokakuussa. Valtakunnallisella omaishoitajien viikolla marraskuussa kampanja sai jo hyvin huomiota. Ensimmäiset yhteydenotot ja käynnit omaishoitoperheissä toteutuivat jo tuolloin. Nyt varsinaisen vaalikampanjoinnin alkaessa tahti tiivistyy ja odotamme yhä useamman edustajan ottavan haasteen vastaan. KAMPANJAN PÄÄTÖSPANEELI 9.4. klo 13–15 Helsingissä Kampanja päättyy eduskuntavaalien kynnyksellä torstaina 9.4. Helsingissä pidettävään tilaisuuteen Kuka muistaa omaishoitajaa vaalien jälkeen? Paneelissa keskustellaan Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmasta sekä rahoitus- ja järjestämismallien vahvuuksista ja heikkouksista. Tilaisuus järjestetään nykytaiteen museo Kiasmassa, aulakerroksen seminaaritilassa klo 13–15. Omaishoitajat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen. Ilmoittautumiset Anu Nurmelle 31.3. mennessä puh. 020 7806 500 tai anu.nurmi@omaishoitajat.fi Kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) oli ensimmäisten joukossa tutustumassa omaishoitajien arkeen. Eduskuntavaaliehdokas Kati Åhman-Kuosmanen (sd.) kävi tutustumassa lapinlahtelaisen pariskunnan elämään. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 21 21 9.2.2015 13.39

TEKSTI: REIJA YRJÖLÄ KUVA: AVAINAPTEEKKIEN ARKISTO Apteekit palvelevat lääkeasioissa Kun lääkkeiden yhteisvaikutuksista, yhteensopivuudesta tai vaikkapa annostelusta herää kysymyksiä, apteekki voi auttaa. M onella omaishoitajalla on huoli hoidettavan lääkityksestä. Mietityttää, tekeekö kaiken oikein, ja sopivathan lääkkeet varmasti yhteen. Lääkärikäynneillä on harvoin aikaa käydä kaikkia lääkitykseen liittyviä asioita läpi. Apteekilla on kuitenkin tarjota monenlaisia lääkitykseen liittyviä palveluja. Palveluiden hinnat kannattaa tarkistaa etukäteen, sillä ne ovat apteekkikohtaisia. Lääkityksen tarkistus Lääkityksen tarkistuspalvelussa selvitetään lääkkeiden yhteisvaikutukset, yhteensopimattomuudet sekä ottoajat ja muut ohjeet, kuten ruokailun vaikutus lääkkeen ottoon. Ikäihmisillä kiinnitetään vielä huomiota lääkkeiden soveltuvuuteen iäkkäille. Vakavissa yhteisvaikutuksissa apteekki ottaa yhteyttä lääkäriin. Palvelussa asiakas toimittaa etukäteen listauksen kaikista käytössä olevista lääkkeistä apteekkiin. Apteekki tekee tarkistukset, minkä jälkeen apteekissa järjestetään farmaseutin tai proviisorin kanssa tapaaminen, jossa asiakas voi keskustella lääkkeistä rauhallisessa ympäristössä. Lisäksi asiakas saa kirjallisen yhteenvedon, jonka perusteella ohjeet on helppo muistaa ja tarvittaessa ottaa puheeksi myös lääkärikäynnillä. Kun tieto omista tai läheisen lääkkeistä lisääntyy ja otto-ohjeet tulevat tutuiksi, hoitoon sitoutuminen paranee. Lääkkeiden annospussitus Koneellinen annosjakelu on hyvä palvelu, jos lääkkeiden ottaminen tai jakaminen viikkoannostelijaan tuottaa ongelmia. Palvelussa lääkkeet jaetaan valmiisiin annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan. Palvelu parantaa lääkehoidon turvallisuutta ja hoidon onnistumista. Palveluun kuuluu myös kokonaislääkityksen tarkistus ja reseptien hallinnointi apteekissa. 22 Ohjeita hengitettävien lääkkeiden ottoon Keuhkoihin hengitettävät lääkkeet ovat monesti hankalia otettavia ja niissä hoidon onnistumiseen voi oleellisesti vaikuttaa se, miten hallitsee lääkkeenottotekniikan. Apteekki tarjoaa inhalaatiohoidon tarkistuspalvelua, jossa lääkkeen ottaminen käydään asiakkaan kanssa perusteellisesti läpi, opastetaan ja korjataan vääriä lääkkeen ottotapoja. Näin varmistetaan lääkehoidon teho ja ehkäistään lääkkeestä aiheutuvia haittoja. Dosetteja, muistuttajia, tabletin puolittajia… Apteekin apuvälineistä käytetyimpiä ovat erilaiset lääkeannostelijat, kuten lääkedosetit. Ne helpottavat lääkkeenottoa ja tukevat muistamista. Muistamista helpottamaan on myös kehitetty erityinen lääkemuistuttaja. Tabletin puolittajilla ja murskaajillakin voidaan helpottaa lääkkeen ottamista. Ravintovalmisteita ruokavalion tueksi Ruokahaluttomuus ja jopa vajaaravitsemus koskettavat yhä useampia suomalaisia: niin toipilaita, syöpää sairastavia kuin ikäihmisiäkin tai vaikkapa kovan flunssan tai vatsataudin poteneita. Usein unohtuu, kuinka tärkeä merkitys ravitsemuksella, ja varsinkin proteiinin riittävällä määrällä, on kunnon ylläpidossa ja sairauksista toipumisessa. Ravitsemustila voi myös heiketä pikkuhiljaa ruokahalun huonontuessa. Apteekista on saatavana monenlaisia täydennysravintovalmisteita, jotka ruoan lisänä voivat kohentaa olotilaa ja kuntoa huomattavasti. APTEEKKARI REIJA YRJÖLÄ, Koivu Apteekki, Tampere LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 22 9.2.2015 13.39

TEKSTI: SISKO AALTO, SIKKETIINA RÖNTY JA TIINA KOKKO Hoidettavan turvana omaishoitajakortti ja hoivapassi J os omaishoitaja joutuu onnettomuuteen, auttajien on tärkeää tietää, että uhrin vastuulla on henkilö, joka on hänen avustaan riippuvainen. Mukana pidettäviä omaishoitajakortteja on ainakin Punaisella Ristillä ja Omaishoitajat ja läheiset -liitolla. Sen sijaan Etelä-Karjalassa kehitetyn hoivapassin avulla hoidettavasta välittyvät samat tiedot, toiveet ja mieltymykset kaikille häntä hoitaville henkilöille. Lomake on hyvä pitää hoidettavan lähellä. Liiton jäsenille omaishoitajakortti lehden liitteenä Omaishoitajat ja läheiset -liitto on tuottanut omaishoitajakortin, joka on tarkoitettu hoidettavan turvaksi sellaisessa tilanteessa, jossa omaishoitaja on esimerkiksi onnettomuuden tai muun äkillisen syyn vuoksi kykenemätön häntä hoitamaan. Omaishoitajan on hyvä säilyttää kortti vaikkapa lompakossa. Kortin avulla auttajat saavat tiedon hoidettavasta ja he voivat ottaa yhteyttä kortissa mainittuihin henkilöihin. Yhteyshenkilöitä on tärkeätä ohjeistaa, kuinka toimia, jos omaishoitaja itse on estynyt. Omaishoitajakortti on kehitetty Helsingin kaupungin ja Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Ruotsin opintomatkan tuloksena. Liiton jäsenet saavat kortin tämän Lähellä-lehden mukana. SPR:n kortti syntyi omaishoitajan aloitteesta Punaisen Ristin Omaishoitajakortti kertoo auttajalle, että apua tarvitseva on omaishoitaja. Kortissa on yhteystiedot omaishoitotilanteen tuntevalle henkilölle, johon voi hätätilanteessa ottaa yhteyttä. Näin kotona hoidettava saa apua mahdollisimman pian. Jos omaishoitajalla ei ole läheisiä omalla paikkakunnalla, korttiin voidaan laittaa kunnan määrittämän yksikön tai henkilön yhteystiedot. Kortin on hyvä olla aina matkassa ja näkyvästi esillä. Punaisessa kaulanauhassa kortti on helposti havaittavissa. Kortti sopii myös lompakkoon. Kortti on saanut alkunsa omaishoitajan yhteydenotosta. Hän kertoi huolensa, että kotona hoidettava jäisi ilman apua, jos hän itse joutuisi onnettomuuteen, saisi sairaskohtauksen tai menisi tajuttomaksi. Kuuden euron hintaisen omaishoitajakortin voi osaa Punaisen Ristin kaupoista tai verkkokaupasta www. punaisenristinkauppa.fi. Tilauksen voi tehdä myös sähköpostitse myynti@punainenristi.fi tai soittamalla numeroon 020 701 2211. tämiseksi hoitaville henkilöille heidän työvuoroistaan riippumatta. Lomaketta voi hyödyntää kaikenikäisten hoitamisessa. Täytetty lomake kannattaa pitää hoidettavan lähellä muovikuoressa. Hoivapassi on syntynyt EteläKarjalassa aktiivisen omaishoitajan aloitteesta. Hoivapassia ovat opiskelijat, omaishoitajat ja Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n projektityötekijät työstäneet lopulliseen muotoonsa. Projektivastaava Sikketiina Rönty Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä kertoo, että hoivapassista on saatu hyvää palautetta. Hän myös lupaa, että sitä voi hyödyntää vapaasti. Hoivapassin voi tulostaa liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi -> Materiaalipankki -> Paikallisyhdistysten materiaalikansio -> Ideavakka. Hoivapassi välittää hoidettavan tiedot ja toiveet Hoivapassi on eräänlainen hoitotahto, jota voi käyttää hoidettavan hoidon helpottamiseksi ja tietojen välitLÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 23 23 9.2.2015 13.39

ASIOITA AJASSA Korotuksia terveydenhuollon maksuihin TERVEYSKESKUKSEN avosairaan- hoidon lääkäripalveluista perittävän vuosimaksun enimmäismäärä nousee 29,30 eurosta 32,10 euroon. Vaihtoehtoisesti voidaan periä käyntimaksua kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäynniltä kalenterivuodessa, jolloin käyntimaksu on 16,10 euroa. Jos terveyskeskus on päättänyt periä vuosimaksun, eikä palvelun käyttäjä suorita sitä, häneltä voidaan periä enintään 16,10 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin voidaan käyntikerroista riippumatta periä 22,10 euron suuruinen käyntimaksu. Sairaalan poliklinikkamaksun enimmäismäärä nousee 29,30 eurosta 32,10 euroon käynniltä. Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 105,50 euroa (aiemmin 96,40 euroa). Sarjassa annettavasta KUVA: ANTERO AALTONEN 24 hoidosta peritään 8,80 euroa hoitokerralta. Maksu voidaan periä 45 hoitokerralta kalenterivuodessa. Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävän ns. sakkomaksun suuruus on 39,60 euroa. Muutoksia laitoshoitomaksuihin Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 17,60 euroa (aiemmin 16,10 euroa) hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 38,10 euroa (aiemmin 34,80 euroa) hoitopäivältä. Vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 13,20 euroa hoitopäivältä (aiemmin 12,10 euroa). KUVA: FREEPIK Asumistuki yksinkertaistuu ASUMISTUKIJÄRJESTELMÄ yksin- kertaistuu ja selkeytyy. Jatkossa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Samalla muutetaan tulojen mukaan määräytyvän omavastuuosuuden määrittelyä. Jatkossa omavastuu porrastuu ruokakunnan koon ja alaikäisten lasten lukumäärän mukaan, jolloin samalla tulotasolla omavastuu pienenee ruokakunnan koon ja alaikäisten lasten lukumäärän kasvaessa. Lakiuudistuksen myötä omaisuutta, alaikäisten lasten tuloja eikä omaishoidon tukea ei enää lasketa tuloksi, kun asumistuen suuruutta määrätään. Voimassa olevat tuet tarkistetaan uuden lain mukaisiksi ruokakunnan normaalin vuositarkistuksen yhteydessä tai kun tuki tarkistetaan ruokakunnan olosuhteiden muuttuessa. Uudistuksen myötä myös eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen yhteensovitusta tarkistetaan. Jatkossa eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen välinen valintaoikeus poistuu, jolloin eläkkeensaajan tukea saaneet lapsiperheet siirtyvät seuraavassa tarkistuksessa yleisen asumistuen piiriin. Lisäksi eläkkeensaajan asumistuki sidotaan selkeämmin eläkkeen saamiseen. Tällöin henkilö, joka ei olisi oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, saa yleistä asumistukea 65 vuotta täytettyäänkin. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 24 9.2.2015 13.39

ASIOITA AJASSA Lapsiperheille kotipalvelua KUVA: RODEO OY Iäkkäiden kotona asumista tuetaan LAKI IKÄÄNTYNEEN väestön toiminta- kyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki muuttui vuoden 2015 alusta. Lakimuutoksen myötä iäkkäiden henkilöiden arvokasta elämää tukeva hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Kunnan on myös selvitettävä mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen kotiin annettavilla palve- luilla tai muilla avopalveluilla ennen pitkäaikaista laitoshoitoa. Pitkäaikainen laitoshoito yhdistetään aiempaa voimakkaammin iäkkään palvelutarpeeseen. Avopalveluiden kehittäminen mahdollistaa sen, että nykyistä useammat iäkkäät voivat asua omassa kodissaan ja yhä harvemmat tarvitsevat laitoshoitoa. Samalla kustannusten kasvu hidastuu. Iäkkäällä henkilöllä on jatkossakin oikeus saada ne lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, joita hän tarvitsee. Kantelu voidaan käsitellä ensin muistutuksena LAPSIPERHEILLE on järjestettävä vält- tämätön kotipalvelu 1.1.2015 alkaen. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi perheenjäsenen kuolemaa, vanhempien eroa tai tilannetta, jossa toinen vanhemmista on vankilassa. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on kaksoset tai omainen hoidettavana. Kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, on jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. KUVA: ANTERO AALTONEN JOS ASIAKAS TAI POTILAS on tyytymätön saamaansa hoitoon tai hoivaan, nii- den laatuun tai niihin liittyvään kohteluun, hän voi tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Vuoden 2015 alusta alkaen valvontaviranomainen, eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto, voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Jatkossa viranomaiskäsittelyyn otetaan suoraan vakavat asiat, kuten epäilyt vakavasta virheestä ammattitoiminnassa. Muutoin kannustetaan siihen, että asiat käsitellään siinä toimintayksikössä, johon asiakkaan tai potilaan moite on kohdistunut. Tämä antaa toimintayksiköille mahdollisuuden myös valvoa paremmin oman toimintansa laatua. Muistutuksen voi tehdä myös suullisesti, mutta vastaus pitää aina antaa kirjallisesti. Toimintayksikköjen on tiedotettava aktiivisesti asiakkaille ja potilaille muistutusmenettelyn käytöstä. Muistutuksen tekemisen pitää olla ihmisille mahdollisimman vaivatonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluasioiden käsittelyraja on jatkossa kaksi vuotta, kuten muissakin hallintoasioiden kanteluissa. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 25 25 9.2.2015 13.39

ASIOITA AJASSA Omaishoidon tuen hoitopalkkiot 2015 OMAISHOIDON TUKENA maksetta- via hoitopalkkioita on korotettu indeksitarkistuksen johdosta 1.1.2015. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 384,67 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 769,33 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään myös sellaisiin hoitopalkkioi- hin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a §:n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon KUVA: ANTERO AALTONEN hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden noin 0,96 prosentin korotus tehdään myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. Geronteknologiasta apua etäomaishoitajalle KIIRA NIEMISEN JA ANNIINA SEEREN Minerva Kustannus Oy KIMMO KILJUNEN: ELÄKELÄISTEN TAITETTU ITSETUNTO Seniorikansalaisena nyky-Suomessa Kimmo Kiljusen kirja pureutuu eläkepolitiikkaan. Eläkemenojen kasvun hillintä, eläkerahastojen tuottojen lisääminen ja työurien pidentäminen ovat nykyisen eläkepolitiikan ydintä. Kirjassa kysytään, olisiko jo aika hillitä eläkkeiden sijasta eläkerahastojen kasvua. Kirjaan sisältyy myös luku omaishoidosta. 26 opinnäytetyössä selvitettiin, miten geronteknologiaa eli ikääntyville sovellettua ja suunnattua teknologiaa voitaisiin hyödyntää etäomaishoidossa. Etäomaishoitajuuden suurimmiksi haasteiksi nousi turvallisuuden ja pärjäämisen takaaminen etäältä sekä tiedonsaannin vaikeus ikääntyneestä ja hänen hoidostaan. Teknologian käyttöönottoa hoidon apuna vähensi hoidettavan negatiivinen asenne teknologiaa kohtaan ja se, että tietoa erilaisista laitteista ei ole helposti ja keskitetysti saatavilla. Opiskelijat laativat esitteen kotihoivan tueksi soveltuvista geronteknologisista laitteista. Esimerkiksi turvalattia hälyttää henkilön kaatuessa tai jos hän on wc:ssä liian pitkään. Tärkeisiin tavaroihin, kuten lompakkoon tai avaimiin voidaan kiinnittää paikannin, joka tuottaa hälytysäänen ja auttaa niiden löytymistä. Kiira Nieminen ja Anniina Seere kehittivät kaksi toimintaehdotusta: älypuhelimelle ladattavan geronteknologisen sovelluksen ja geronteknologialainaamon. Puhelimen sovelluksella voisi välittää tietoa ikääntyneen hyvinvoinnista mm. kuvapuhelun avulla. Kun sovellus yhdistettäisiin kotisairaanhoitoon, myös etäomaishoitaja voisi osallistua hoitoneuvotteluihin. Sovellus mahdollistaisi myös terveydentilan etäseurannan. Geronteknologialainaamossa laitteita voisi kokeilla, lainata ja ostaa. Joissakin Suomen kirjastoissa voi jo tutustua geronteknologisiin laitteisiin. Kirjastoissa ei kuitenkaan vielä ollut perehtyneisyyttä geronteknologiaan ja laitteiden määrä oli hyvin suppea. Toimintaehdotukset ovat siirrettävissä geronteknologian kehittämishankkeisiin. Laitevalmistajille tutkimuksen tulokset antavat tietoa asiakasja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun. Lainaamo lisäisi geronteknologian tunnettavuutta ja käyttöä etäomaishoidossa. Opinnäytetyö ja sen liitteenä oleva esite ovat osoitteessa www. omaishoitajat.fi -> Materiaalipankki -> Omaishoitoon liittyviä tutkimuksia ja raportteja. TEKSTI: KIIRA NIEMINEN JA ANNIINA SEERE LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 26 9.2.2015 13.39

PUHEENJOHTAJA KOHO hallitusohjelmaan ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Lisääntyvän valon tuomaa toimintatarmoa tänä keväänä todella tarvitaan. Eduskuntavaalit lähestyvät ja liittona meidän on erittäin tärkeää vaikuttaa hallitusohjelman sisältöön. K ansallisen omaishoidon kehittämisohjelman (KOHO) tavoitteet ja uusi omaishoitolaki on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan. Neljä vuotta sitten ei saatu lupausta omaishoidon kehittämisestä, mutta liiton vahvan vaikuttamistyön tuloksena ohjelmatyöryhmä kuitenkin perustettiin. Ohjelmasta tuli hyvä ja siihen on viitattu yli puoluerajojen aina, kun omaishoidosta puhutaan. On aika ryhtyä uuden lain kirjoittamiseen. 4,8 miljoonaa terveystarkastuksiin ja sijaishoitoon KOHOn mukaisia parannuksia omaishoitoon on jo tehty tälle vuodelle. Syksyllä lisättiin täydentävässä talousarviossa valtion budjettiin 4,8 miljoonaa euroa käytettäväksi omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin ja omaishoitajan vapaan aikaisen, hoidettavan kotona järjestettävän sijaishoidon lisäämiseen. Lisäraha on käytössä myös tulevina vuosina. Määrärahalla voidaan järjestää vuodessa noin 30 000 terveydenhoitajan tekemää hyvinvointi- ja terveystarkastusta ja noin 2 000 hoidettavan sijaishoito. Omaishoitajille turvattava yksilölliset palvelut Omaishoito rasittaa hoitajan psyykkis- tä ja fyysistä terveyttä. Stressi ja kuormitus lisäävät riskiä sairastua etenkin sydän- ja verisuonitauteihin sekä masennukseen. Kelan tutkijoiden Kristiina Juntusen ja Anna-Liisa Salmisen tutkimukset osoittavat, että yli puolet hoitajista jaksaa hyvin, mutta joka viides on selvästi kuormittunut. Lisäksi joka viidennen tilanne tulisi arvioida tarkemmin. Myös professori Kaisa Kauppisen ja tutkija Outi Jolangin Työterveyslaitoksella työn ja omaishoidon yhteensovittamisesta tekemien selvitysten mukaan hoivaajat kokivat terveytensä ja jaksamisensa huomattavasti heikommaksi kuin muut. Terveystieteiden maisteri Tarja Välimäen hoitotieteen väitöstutkimuksen mukaan monilla muistisairaan omaishoitajalla on masennusoireita ja jaksamisvaikeuksia jo siinä vaiheessa, kun läheisen sairaus todetaan. Tukea tarvitaan siis jo kotihoidon alkuvaiheessa. Koska kuormittumiseen on lukuisia syitä, sen vähentämiseen ei voi olla yhtä tai kahta keinoa, jotka toimisivat jokaisella. Palvelut on suunniteltava yksilöllisesti kuhunkin omaishoitosuhteeseen sopiviksi. Omaishoitajalla on lakisääteistä vapaata 36 päivää vuodessa. Kuitenkin jopa kolmannes jättää vapaansa pitämättä. Usein syynä on se, ettei kodin ulkopuolista sijaishoitoa haluta käyttää. Se on suuri ongelma, koska vapaan tarkoitus on helpottaa hoitotyöstä palautumista. Nyt vapaiden pitämistä pyritään helpottamaan kotona tapahtuvan sijaishoidon avulla. Terveystarkastus voi katkaista kuormittumisen Terveystarkastuksissa havaittuihin asioihin on pystyttävä vastaamaan. Terveysneuvonta, ergonomiaan liittyvät ohjeet tai pelkkä ajatusten ja tuntemusten selvittäminen ja kuulluksi tuleminen voivat olla avuksi. Jos todetaan tarvetta apuvälineisiin, kodin muutostöihin, palvelusuunnitelman muutoksiin, kuntoutukseen tai sairaanhoidollisiin toimiin, niihin pitää myös olla valmiutta vastata. Omaishoitajaa ei saa jättää yksin ongelmien kanssa. Joissakin kunnissa omaishoitajille järjestetään terveystarkastuksia jo nyt, toisissa kunnissa osana kaikille ikääntyville kuuluvia palveluita. Omaishoitajan erityinen tilanne pitää tiedostaa tarkastuksen yhteydessä. Näin terveystarkastus voi toimia muutoskohtana, joka katkaisee kuormittumisen kierteen tai estää sairastumisen. Sen myötä omaishoitajan hyvinvointia ja terveyttä voidaan lähteä määrätietoisesti edistämään. Pidetään huolta toisistamme! LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 27 27 9.2.2015 13.39

Mikä ihmeen strategia? Omaishoitajat ja läheiset -liiton strategia päättyy vuoden 2015 lopussa. Tekeillä on uusi tavoiteohjelma, joka ulottuu vuodesta 2016 vuoteen 2020. Juttusarja avaa näkökulmia strategiatyöhön. TEKSTI: VERTTI KIUKAS, SOSTEN PÄÄSIHTEERI Untitled-2 1 31.10.2014 13:45:12 Strategia syntyi jäsenten tarpeista SOSTEn uusi strategia eli tavoiteohjelma linjaa, miten järjestö pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan ja miten sen toiminta palvelee jäseniä. S OSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry perustettiin tammikuussa 2011 ja se aloitti varsinaisen toimintansa seuraavan vuoden alussa, kun sen perustajat Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Terveyden edistämisen keskus ja Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys lopettivat toimintansa. SOSTElla on yli 250 jäsentä: valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, maakunnallisia sosiaali- ja terveysturvayhdistyksiä ja yhteistyöjäseninä esimerkiksi kuntia ja työmarkkinajärjestöjä. Omaishoitajat ja läheiset -liitto oli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton jäsen. Liitto liittyi myös SOSTEn jäseneksi. Liitto pitää SOSTEn jäsenyyttä tärkeänä, koska SOSTE tuo järjestöille näkyvyyttä, pyrkii turvaamaan niiden toimintaedellytykset ja tarjoaa monipuolista tietoa ja koulutusta. Jokaisella kolmella perustajajärjestöllä oli oma profiilinsa. Järjestöjen yhdistämisellä SOSTEksi tavoiteltiin katvealueiden poistamista, uusiin asioihin tarttumista sekä myös jostakin luopumista ja päällekkäisyyksien poistoa. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan strategia, joka kertoo järjestön maalin sekä antaa suuntimia 28 maaliin vievälle polulle. Strategia on järjestön tärkein dokumentti SOSTEn strategiaprosessista vastasi hallitus. Valtuusto käsitteli asiaa säännöllisesti ja jäsenille järjestettiin sekä prosessin alussa, keskellä että lopussa keskustelutilaisuuksia eri puolilla Suomea. On tärkeää, että strategia – sääntöjen ohella – tärkein toimintaa ohjaava dokumentti, ei synny toimiston harjoituksena, vaan siihen sanovat sanansa ne, joita palvelemaan järjestö on perustettu. Vain näin tavoiteohjelmalla voi olla laajempaa yhteiskunnallista kantavuutta ja toimintaa voidaan kehittää jäsenten tarpeista lähtien. Strategia kertoo perustehtävät SOSTEn strategialle määriteltiin kaksi tavoitetta. Toisaalta sen pitää olla yhteiskuntapoliittinen paperi, josta SOSTEn kannat ovat johdettavissa. SOSTEn keskeisin tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan ihmisten hyvinvoinnin ja järjestöjen elinvoiman parantamiseksi. Jos vaikuttamistoimintaa tehdään ilman jäsenten kuulemista, voi helposti käydä niin, että kannanotot eivät vastaakaan jäsenten näkemyksiä. Kun muistetaan, että 260 jäsenen joukkoon mahtuu kantoja moneen lähtöön, on tärkeää, että strategia antaa pohjan linjoille. Toinen puoli tavoiteohjelmasta kertoo, miten SOSTEn toimintaa on syytä suunnata, jotta jäsenet saavat sitä palvelua, mitä odottavat. Strategian yhteydessä tehtiin linjauksia, joiden pohjalta on kehitetty esimerkiksi koulutus- ja aluetoimintaa, kansainvälistä toimintaa sekä tiedontuotantoa. Linjauksia valmistelemassa oli jäsenistä koottu työryhmä. Kaikkiaan työryhmissä sekä kommentointitilaisuuksissa oli satoja jäsenten edustajia. Oli tärkeää, että mukaan saatiin kaikentyyppisten jäsenten näkemys, sillä pienimmät SOSTEn jäsenet toimivat vapaaehtoisesti, suurimmilla on nelinumeroinen määrä työntekijöitä. Tavoiteohjelma hyväksyttiin helmikuussa 2014 parin vuoden rakennuksen jälkeen. Strategia johti organisaation muokkaamiseen sekä tehtävien uudistamiseen. Näin rakennettiin uutta SOSTEa, joka on enemmän kuin sen kolme perustajaa yhteensä. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 28 9.2.2015 13.39

AJANKOHTAISTA KUTSU KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous ke 22.4.2015 klo 17 Omaishoitajat ja läheiset -liitto, Hämeentie 105 A, 1. krs., 00550 Helsinki Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousedustajien tulee esittää edustamansa yhdistyksen valtakirja. Liiton hallitus toivottaa yhdistysten edustajat tervetulleiksi. SEMINAARI YHDISTYSTOIMIJOILLE KUINKA JAKSAN AUTTAA? to 7.5.2015 klo 10–15.30 Omaishoitajat ja läheiset -liitto, Hämeentie 105, Helsinki. Seminaarista on videoyhteys Kuopioon. Itä-Suomen yliopisto, Technopolis, Microkatu 1 E, Kuopio Seminaari on tarkoitettu liiton paikallisyhdistysten luottamushenkilöille ja työntekijöille. Tilaisuus antaa välineitä omaishoitajien kohtaamiseen ja ohjaamiseen sekä tukea kuormittavien tilanteiden läpikäymiseen. Lisätietoja Merja Purhonen, puh. 020 7806 522 tai merja.purhonen@omaishoitajat.fi ja Merja Kaivolainen, puh. 020 7806 513 tai merja.kaivolainen@omaishoitajat.fi. Ilmoittautumiset 24.4.2015 mennessä Anu Nurmi, puh. 020 7806 500 tai anu.nurmi@omaishoitajat.fi. EDUSKUNTAVAALIT 2015 Liiton hallitusohjelmavaatimus: KOHO toteutettava Omaishoitajat ja läheiset -liiton aloitteesta käynnistynyt kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma (KOHO) valmistui keväällä 2014. Liitto vaatii, että kehittämisohjelma toteutetaan seuraavan hallituskauden aikana. Ohjelmassa esitetty uusi omaishoitolaki on toteutettava viivytyksettä. Lisäksi liitto vaatii, että • Omaishoidon tuen verotusta lasketaan, ja että omaishoidon tuki säädetään sosiaalietuuksia myönnettäessä etuoikeutetuksi tuloksi • Sekä lyhyt- että pitkäaikaisen palveluasumisen muotoja eri-ikäisille tulee lisätä • Asiakasmaksulakia muutetaan koskemaan myös palveluasumista • Työn ja omaishoidon yhteensovittamista kehitetään • Järjestöjen roolia omaishoitajien jaksamista tukevan toiminnan toteuttajana vahvistetaan ja järjestöjen toimintaedellytykset turvataan. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry on omaishoidon asiantuntijana käytettävissä tavoitteiden edistämiseksi. Omaishoito on yhteinen asiamme Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitajaa, joista hieman yli 42 000 on sopimus omaishoidosta hoidettavan kotikunnan kanssa. Omaishoito on usein toivottu hoitomuoto läheisen toimintakyvyn heikentyessä, sairauden tai vammautumisen kohdatessa perhettä. Omaishoitoa tukemalla saavutetaan merkittäviä taloudellisia säästöjä. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaan omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 29 29 9.2.2015 13.39

AJANKOHTAISTA VERKKOVALMENNUS KOULUTUS MAKSUTON VERKKOVALMENNUS OMAISHOITAJILLE OVET-OHJAAJAKURSSIT 13.4.–11.5.2015 Lahdessa OVET-VERKKOVALMENNUS ON TARKOITETTU SINULLE, JOKA • tuet ja avustat sairastunutta tai vammautunutta läheistäsi ja tarvitset tietoa ja osaamista omaishoitoon liittyvistä asioista • haluat jakaa ajatuksiasi, keskustella ja verkostoitua toisten omaishoitajien kanssa • haluat pohtia omaa omaishoitajuuttasi osana elämää. 18.–19.3.2015 3.–4.11.2015 Rovaniemellä Ovet-ohjaajakurssille ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita valmentamaan uusia omaishoitajia. Kurssi antaa tietoa Ovet-valmennuksen sisällöstä ja työskentelymenetelmistä, ohjaajan roolista ja sekä perustietoa ryhmän ohjaamisesta ja käytännön järjestelyistä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja koulutussuunnittelija Sandra Gehring, puh. 020 7805 520 tai sandra.gehring@omaishoitajat.fi. MILLAISTA VALMENNUS ON? Valmennus koostuu neljästä osa-alueesta, joissa käsitellään omaishoitajuutta, yhteiskunnan tukimuotoja, hoivatyön perusteita ja vertaistukea. Valmennukseen sisältyy itse opiskeltavaa materiaalia, pohdintatehtäviä, verkossa tapahtuvaa keskustelua sekä mahdollisuus henkilökohtaisen päiväkirjan pitämiseen. Valmennus etenee teemoittain viikko kerrallaan 13.4.–11.5.2015, mutta valmennukseen voi osallistua oman aikataulun mukaan. Osallistujat muodostavat oman, suljetun ryhmänsä, jossa toimitaan omalla nimellä. Tukena on ohjaajia, jotka kommentoivat keskusteluja, vastaavat kysymyksiin ja tarvittaessa avustavat teknisissä pulmatilanteissa. MITÄ OSALLISTUMINEN EDELLYTTÄÄ? Valmennuksessa tarvitaan tietokone, internetyhteys, sähköpostiosoite ja selain. Uusimmat selaimet toimivat parhaiten. Ovet-verkkovalmennus on toteutettu OPTIMA-oppimisympäristössä. Ovet-työpajoissa syntyi postereita ILMOITTAUDU 30.3. MENNESSÄ Valmennukseen ilmoittaudutaan sähköpostitse koulutussuunnittelija Sandra Gehringille, sandra.gehring@omaishoitajat.fi 30.3.2015 mennessä. Valmennukseen mahtuu 15 osallistujaa. Jyväskylässä ja Oulussa järjestetyissä työpajoissa Ovet-ohjaajat suunnittelivat paikallisyhdistysten Ovet-valmennuksia esitteleviä postereita. Toivottavasti posterit kiinnittävät mahdollisimman monen omaishoitajan huomiota ja houkuttelevat heidät mukaan Ovet-valmennuksiin. Hierontakoulu Atlas tarjosi omaishoitajille hierontaa Espoolainen Hierontakoulu Atlas tarjosi tammikuisella viikolla omaishoitajille 145 ilmaista hierontaa. Niiden yhteisarvo oli kolme tuhatta euroa. ”Halusimme muistaa omaishoitajia, joiden oma jaksaminen saattaa olla kortilla. Hieronnan avulla he saivat kimmokkeen oman ajan järjestämiseen sekä rentoutusta itselleen”, kertoo hierontakoulun toiminnanjohtaja Tiina Lehmuskoski. ”Hieronnat sujuivat todella hyvin ja tulijoita oli paljon, vaikka ihan kaikki ajat eivät täyttyneet”. Omaishoitajilta saatu palaute oli ilahtunutta. ”Ihana yllätys, joka piti päästä kokemaan. Laatuaikaa ja samalla sain hierotettua kipukohtiani ja hoitoa itselleni”, kuvailee tunnelmiaan hierottavana ollut Anne. ”Tuntui todella mukavalta ja rentouttavalta ja ilmaiseksi vielä. Hieno juttu”, kiittää Lahja. 30 LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 30 9.2.2015 13.39

AJANKOHTAISTA Tehtävämuutoksia liitossa Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 21.1.2015 seuraavat tehtävämuutokset: Sari Havela aluevastaava, suunnittelija (OmaisOiva) Malla Heino suunnittelija (OmaisOiva, Suomen omaishoidon verkosto, kansainväliset yhteydet) Matti Mäkelä aluevastaava, suunnittelija (OmaisOiva) Juha Timoskainen koulutusvastaava (OmaisOiva) Juha Viitanen tiedottaja Liitto onnittelee Pirkko Granötä Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtajalle ja liiton Opastava-hankkeen ohjausryhmän jäsenelle porilaiselle kirjastonhoitaja Pirkko Granölle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Vasemmalta: Marja-Leena Lehtinen (Hämeenlinna), Tuula Poikonen (Helsinki), Yrjö Mattila (Helsinki), Pertti Rajala (Pori), Leena Herranen (Mikkeli), Taina Pitkänen-Koli (Oulu), Anneli Kiljunen (Lappeenranta), Meeri Rinta-Jouppi (Alavieska), Seija Paatero (Turku), Seija Hyvärinen (Salo). Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Marja Tuomi ja henkilökunnan edustajana Marja-Leena Heino. Kuvasta puuttuu Leena Karhu-Westman (Helsinki). Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallitus 2015 Hallitus johtaa liiton toimintaa. Liiton sääntöjen mukaan hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan ja se kokoontuu vähintään viisi kertaa toimintavuoden aikana. Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. johtaa liiton yleistä toimintaa lain, liiton sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti, tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi, hyväksyä jäsenet liittoon ja pitää luetteloa jäsenistä, huolehtia ja vastata varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta ja asettaa tarpeelliset toimikunnat. HALLITUKSEN JÄSENTEN YHTEYSTIEDOT Anneli Kiljunen, kansanedustaja puheenjohtaja Leena Karhu-Westman, KTM varapuheenjohtaja Yrjö Mattila, johtava tutkija, OTL, VTT varapuheenjohtaja Leena Herranen, sairaanhoitaja Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Taina Pitkänen-Koli, FT Tuula Poikonen, sosiaalityöntekijä Pertti Rajala, maakuntajohtaja Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT sihteeri 050 511 3123 050 466 0943 040 715 4166 050 369 1206 044 031 5957 050 322 7171 040 545 7609 0400 925 345 050 355 1564 050 552 3827 anneli.kiljunen@eduskunta.fi leena.karhuvestman@saunalahti.fi yrjo.mattila@kela.fi leena.herranen@kolumbus.fi seija-hyvarinen@hotmail.com marjaleena.lehtinen1@gmail.com seijapekka.paatero@pp.inet.fi taina.pitkanen.koli@gmail.com poikonentuula@gmail.com pertti.rajala@satakunta.fi 044 279 9794 020 7806 514 meeri.rintajouppi@gmail.com marja.tuomi@omaishoitajat.fi LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 31 31 9.2.2015 13.39

AJANKOHTAISTA Omaishoitajat ja läheiset -liiton työryhmät ja toimikunnat 2015 PUHEENJOHTAJISTO Anneli Kiljunen, pj. Leena Karhu-Westman, varapj. Yrjö Mattila, varapj. TYÖVALIOKUNTA Anneli Kiljunen, pj. Leena Karhu-Westman Yrjö Mattila Seija Paatero, pysyvä asiantuntijajäsen Marja Tuomi, siht. Työryhmät päättävät järjestäytymiskokouksissaan puheenjohtajan ja sihteerin, mikäli heitä ei ole listassa mainittu. JUHLAVUOSITYÖRYHMÄ Vuonna 2016 liitto täyttää 25 v. Leena Herranen Marja-Leena Lehtinen Pia Järnstedt Tiina Kokko Tiina Lehtinen Merja Purhonen LIITON TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Seija Hyvärinen Seija Paatero Marja Tuomi Lisäksi ryhmään kutsutaan kahden liiton paikallisyhdistyksen edustajat. OMA-TYÖRYHMÄ Työryhmän tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja omaishoitajien yhteistyön syventäminen. Seija Hyvärinen, pj. Marja Tuomi, siht. Lakeuden Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Muut tahot: Metropolia amk Sairaanhoitajaliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Sosiaalialan Työnantajat ry SuPer SISÄISET TARKASTAJAT Leena Karhu-Westman Tuula Poikonen STRATEGIATYÖRYHMÄ Yrjö Mattila Tuula Poikonen Meeri Rinta-Jouppi Marja Tuomi Merja Kaivolainen Tiina Kokko Tiina Lehtinen Merja Purhonen Lisäksi ryhmään kutsutaan ulkopuolinen asiantuntija. SUOMEN OMAISHOIDON VERKOSTO 12 valtakunnallisen järjestön verkosto Malla Heino, siht. Leena Herranen Kaarina Johansson (mukana kevätkokoukseen asti) Marja Tuomi TALOUSTYÖRYHMÄ Leena Karhu-Westman Marja Tuomi Tiina Lehtinen Matti Mäkelä (mukana varainhankintaan liittyvissä kysymyksissä) Virpi Vepsäläinen, siht. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Pirkko Granö Lisäksi liiton Kuopion paikallisyhdistys nimeää edustajansa. TOIMITUSNEUVOSTO Pertti Rajala, pj. Tiina Kokko Eero-Veikko Niemi Heini Saraste Marja Tuomi Juha Viitanen, siht. TYÖN JA OMAISHOIDON YHTEENSOVITTAMINEN, ETÄOMAISHOITAJUUS Toiminta käynnistyy syksyllä. Pertti Rajala Meeri Rinta-Jouppi Marja Tuomi Malla Heino Työryhmä täydentyy syksyllä. OMAISOIVA-TUKIRYHMÄ Merja Kaivolainen, pj. Leena Herranen Taina Pitkänen-Koli Malla Heino Merja Purhonen Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Jaana Boström Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Seija Ollaranta Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Terttu Lakaniemi Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Aila Tartia-Jalonen OPASTAVA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ Seija Paatero, pj. Merja Kaivolainen Merja Purhonen Muut tahot: Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Markku Vellas Kuntaliitto, Eeva-Liisa Virnes Muistiliitto, Maaret Alanranta Muut tahot: Mielenterveysomaisten kesTYÖSUOJELUTOIMIKUNTA kusliitto – FinFami ry, Marja Tuomi, pj., Pia Hytönen työsuojelupäällikkö Johanna Jussila Merja Kaivolainen, Erkka Öörni työsuojeluvaltuutettu Omaiset mielenterveystyön Malla Heino, tukena Tampere, varatyösuojeluvaltuutettu Oili Huhtala Juha Viitanen, varatyösuojelu- Työ- ja elinkeinoministeriö, valtuutettu Mikko Martikainen Olen vierelläsi -valokuvanäyttely Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. www.olenvierellasi.com 32 Vantaa Myyrmäkitalo 16.3.–28.3.2015 Helsinki Päärautatieasema 30.3.–12.4.2015 Tampere Hervannan kirjasto 4.5.–15.5.2015 Tampere Pääkirjasto Metso 17.8.-29.8.2015 Espoo Kirjasto Omena 5.10.–17.10.2015 Vantaa Tikkurilan kirjasto 26.10.–14.11.2015 LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 32 9.2.2015 13.39

LOMAT JA KUNTOUTUKSET KUVA: KYLPYLÄHOTELLI PEURUNKA OMAISHOITAJIEN LOMAT Kaikilla omaishoitajalomilla on täysihoito. Hakulomakkeita voi tilata puhelimitse 020 7806 533 tai sähköpostitse kaisu.ylikoski@omaishoitajat.fi tai tulostaa nettisivuilta www. omaishoitajat.fi/lomat. 25.–30.5. Hotelli Anttolanhovi / Verve, Mikkeli Hetken huilaten -teemaloma erityisesti työssäkäyville omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 24.2. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 22.–27.6. Lamminniemen Hyvinvointikeskus, Somero Muutos elämässämme -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 24.3. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 10.–15.8. Apilan kuntoutumiskeskus, Kangasala Käsi kädessä -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 12.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 10.–15.8. Kyyhkylä, Mikkeli Kuljemme kahden -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 12.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 24.–29.8. Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Yhdessä matkaten -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 26.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 31.8.–5.9. Kyyhkylä, Mikkeli Tunteiden taikaa -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 2.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 31.8.–5.9. Kyyhkylä, Mikkeli Syysunelmamme -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 2.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 7.–12.9. Hotelli Kajaani Tuhat tarinaa -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 11.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 4.–9.10. Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Katse huomiseen -teemaloma omaishoitajille, joiden hoidettava on kuollut tai siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan. Omavastuu 120 € / henkilö. Hakuaika päättyy 17.7. Lomatuen myöntää Solaris-lomat ry. 12.–17.10. Lamminniemen Hyvinvointikeskus, Somero Lempeästi lähelläsi -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 14.7. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 2.–7.11. Kyyhkylä, Savonlinna Haaveitten hehkua -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 3.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 8.–13.11. Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kuvien kertomaa -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 10.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 22.–27.11. Hotelli Ylläsrinne Tuikkivat tähdet -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 24.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 33 33 9.2.2015 13.39

LOMAT JA KUNTOUTUKSET OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT Kelan kuntoutuskurssit yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa Kela järjestää omaishoitajien kuntoutuskursseja sekä yksilö- että parikursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitajat ja hoidettavat yhdessä. Kuntoutuskurssit järjestetään avo- tai laitosmuotoisina kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Liitto tekee yhteistyötä sekä Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen että Kalevan Kuntoutuskodin kanssa. Kurssit toteutuvat joko laitosmuotoisina tai avokuntoutuksellisina jaksoina. Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden kurssin jälkeen tehdään kotikäynti tai verkostoneuvottelu ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden kuntoutusjaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. Kuntoutuskurssien rakenne ja ohjelma Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden jakson jälkeen tehdään kotikäynti ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden jaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. Kurssin ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kuntoutujille, ja parikursseilla myös hoidettaville, laaditaan kirjallinen kurssiohjelma. Suurin osa toiminnasta on ryhmämuotoista. Parikursseilla hoidettava osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan siltä osin kuin se hänen toimintakykynsä puolesta on mahdollista. Kuntoutusjaksojen aikana avustava henkilöstö vastaa hoidettavan kuntouttavasta hoitotyöstä ja ohjauksesta, ellei hoidettavan ja hänen omaishoitajansa kanssa ole yhdessä sovittu toisin. Kuntoutuksen kustannukset Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Kuntoutuksen aikaisesta sijaishoidosta voi aiheutua omaishoitoperheelle kuluja. Parikurssien kuntoutuslaitosjaksot ovat maksuttomia sekä kuntoutujalle että hoidettavalle. Matkakorvaukset Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 14,25 € vuonna 2015). Matkakorvausta haetaan toimittamalla Kelaan matkakorvaushakemus, osallistumistodistus kuntoutuksesta sekä matkaliput ja maksukuitit. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkasta. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutuskurssit ovat alueellisia. Omaishoitaja voi hakea ainoastaan oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. HAKEMUS JA LIITTEET • • • kuntoutushakemus (KU132) B-lääkärinlausunto omaishoitajasta; lausunnossa on oltava maininta kuntoutustarpeesta ja omaishoitotilanteesta. parikurssille haettaessa lausunnossa on oltava maininta hoidettavan osallistumisesta kuntoutukseen yhdessä omaishoitajan kanssa; lisäksi tarvitaan hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä joko hoitotiivistelmä, sairaus-/potilaskertomus tai kotisairaanhoidon palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista tai ne voi tulostaa Kelan verkkosivuilta www.kela.fi. Kelasta saa myös neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan Kelan toimistoon. Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. 34 LÄNSI-SUOMESTA MASKUUN Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen omaishoitajakurssit ovat tarkoitettu Länsi-Suomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta Päivi Loukkaanhuhdalta puh. 040 133 7010 tai paivi. loukkaanhuhta@ms-liitto.fi. 56366 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 18.– 22.5.2015, 26.–30.10.2015, 4.–8.4.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 25.5.–22.6.2015 välisenä aikana. 56306 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 8.– 12.6.2015, 12.–16.10.2015, 11.4.–15.4.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 15.6.–12.7.2015 välisenä aikana. 56307 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 7.–11.9.2015, 28.12.2015–1.1.2016, 13.–17.6.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 14.9.–11.10.2015 välisenä aikana. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESTA KUHMOON Kalevalan kuntoutuskodin omaishoitajakurssit on tarkoitettu Itäja Pohjois-Suomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Kalevalan kuntoutuskodilta Jussi Komulaiselta puh. 040 849 1406 tai jussi.komulainen@kalevalankk.fi. 56347 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kalevalan kuntoutuskodilla. Ajankohdat: 7.–11.4.2015, 6.– 10.10.2015, 8.–12.3.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti 12.4.–11.5.2015 välisenä aikana. 56284 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kalevalan kuntoutuskodilla. Ajankohdat: 22.–26.6.2015, 8.– 12.12.2015, 7.–11.6.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 27.6.–26.7.2015 välisenä aikana. 56348 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kalevalan kuntoutuskodilla. Ajankohdat: 30.8.–4.9.2015, 26.– 30.1.2016, 1.-5.8.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 5.9.–4.10.2015 välisenä aikana. 56285 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kalevalan kuntoutuskodilla. Ajankohdat: 21.–25.9.2015, 19.– 23.1.2016, 30.8.–3.9.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 26.9.–25.10.2015 välisenä aikana. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 34 9.2.2015 13.39

LOMAT JA KUNTOUTUKSET Alueelliset kuntoutuskurssit Kurssinumero, kurssin ajankohta ja kurssipaikka jaoteltuina alueittain. Tarkempia tietoja kursseista saa Kelasta. ETELÄ-SUOMI 56341 56277 56278 56342 56274 56343 56279 56344 56280 56281 56282 56345 56283 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, 23.–27.3. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 7.–11.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 20.–24.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 4.–8.5. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 11.–15.5. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 25.–29.5. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 1.–5.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 8.–12.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 22.–26.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 20.–24.7. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 3.–7.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 31.8.–4.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 28.9.–2.10. KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN, KRUUNUPUISTO Kaikki lomat pidetään Invalidiliiton Kuntoutus Oy Validia Kuntoutus Lahdessa. 56369 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.3. ODL Kuntoutus, Oulu LÄNSI-SUOMI 56333 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 13.–17.4. Vetrea Terveys / Joensuun Kuntohovi 56292 2.–6.3. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 56375 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 13.–17.4. Taukokangas, Oulainen 56338 2.–6.3. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Ikaalisten kylpylä 56370 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 20.–24.4. ODL Kuntoutus, Oulu 56302 7.–11.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutuskeskus Kankaanpää 56373 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 20.–24.4. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kortejoki 56358 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 13.–17.4. Kuntoutus Peurunka 56353 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 27.4.–1.5. Kruunupuisto, Punkaharju 56293 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 20.–24.4. Kuntoutus Peurunka 56326 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 18.–22.5. Taukokangas, Oulainen 56359 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 27.4.–1.5. Kuntoutus Peurunka 56330 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 25.–29.5. Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 56335 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 11.–15.5. Härmän Kuntoutus 56378 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 25.–29.5. Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 56294 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 10.–14.8. Kuntoutus Peurunka 56319 8.–12.6. 56360 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 17.–21.8. Kuntoutus Peurunka 56288 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 29.6.–3.7. Kruunupuisto, Punkaharju 56298 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 31.8.–4.9. Kuntoutuskeskus Kankaanpää 56354 3.–7.8. 56336 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 14.–18.9. Härmän Kuntoutus 56327 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 10.–14.8. Taukokangas, Oulainen 56361 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 21.–25.9. Kuntoutus Peurunka 56289 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 17.–21.8. Kruunupuisto, Punkaharju 56303 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 28.9.–2.10. Kuntoutuskeskus Kankaanpää 56331 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 24.–28.8. Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 56339 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 28.9.–2.10. Ikaalisten kylpylä 56376 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 24.–28.8. Taukokangas, Oulainen ITÄ-SUOMI 56290 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 28.9.–2.10. Kruunupuisto, Punkaharju 56320 2.–6.3. 56371 5.–9.10. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Rokuan Kuntoutus / Rokua health Saamenkielisten omaishoitajien parikurssi Rokuan Kuntoutus / Rokua health Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kruunupuisto, Punkaharju Omaishoitajien kuntoutuskurssi ODL Kuntoutus, Oulu LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 35 35 9.2.2015 13.39

YHDISTYKSET TOIMIVAT Oulussa ryhmä etäomaishoitajille ETÄOMAISHOITAJIEN ryhmätapaamiset ovat osa Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Etäomaispuoti-hanketta. Hankkeessa etäomaishoivaa tehdään tunnetuksi, kerrotaan työelämän hyvistä etäomaishoitoa tukevista käytännöistä ja kehitetään malleja etäomaishoitajien tukemiseen. Lisätietoja www.vaihtopuoti.fi/projekti Lakeudella valokuvanäyttely LAKEUDEN Omaishoitajat ry:n kiertä- vä valokuvanäyttely Likellä -tarinoita omaishoidosta kertoo neljän erilaisen omaishoitoperheen tarinan. Valokuvat, tekstit ja videot tuovat omaishoitoperheiden arkea ja ajatuksia tutuksi: miltä tuntui, kun läheinen sairastui, mikä tekee omaishoitajan työstä vaativaa, mistä irtoavat voimavarat sitovaan työhön ja kuka oikeastaan on omaishoitaja? Valokuvanäyttely kiertää julkisissa tiloissa reilun vuoden ajan. Näyttelyn verkkosivuilla www.likella.fi. Sosiaalisessa mediassa julkaistut videot ja tekstit avaavat perheiden tarinoita. Lakeuden Omaishoitajat ry:n näyttelyn on kuvannut valokuvaaja Riikka Austen ja kokonaisuuden on toteuttanut Viestintätoimisto I-print plus. Näyttelyä tukee Raha-automaattiyhdistys. TEKSTI: HANNA LAHTI KUVA: RIIKKA AUSTEN Perhonjokilaaksossa voimauttavaa valokuvaa KUN OMAISHOITAJA saa mahdollisuuden py- sähtyä katsomaan omaa kuvaansa, voi tunteiden esiin tulo yllättää. Näin kävi Perhonjokilaakson omaishoitajille voimauttavan valokuvan työpajoissa. Työpajassa jokainen omaishoitaja oli pääroolissa ja sai itsestään noin kymmenen kuvaa. Kuvien herättämiä tunteita sanoitettiin valmiilla runoilla ja mietelauseilla. Kuvien ja runojen esittäminen toisille ei ollut helppoa. ”Mä oon miettinny, että miks tää herkistää niin kauheesti ja oon ajatellu, että tää on niin liki mua ja tää on mun juttu eikä sen hoidettavan juttu”, kertoi eräs työpajaan osallistunut. Työpajat toteutettiin Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-ryhminä kuudella eri paikkakunnalla. Kuvista on tehty näyttelykuvia, jotka ovat esillä alueen kirjastoissa. TEKSTI: MAIJA-LIISA PULKKINEN KUVA: NOORA PULKKINEN 36 Annukka Mäkelä haki Perhon työpajapäivänä voimaantumisen kokemusta Koirasalmen kauniista luonnosta. TEKSTI: ANNA-MAIJA SILVENNOINEN Oulussa tuotepaketteja varainhankintaan OULUN SEUDUN omaishoitajat ja lä- heiset ry tarjoaa yrityksille ja yhteisöille nykyaikaista yhteistyökumppanuutta, jossa yhdistyvät sekä yhteinen hyvä että liiketoiminnan edistämisen näkökulma. Yhdistys tarjoaa eri hintaisia tuotepaketteja yritysten käyttöön. Tällaisia ovat pääyhteistyö, yhteistyö- ja kunniakumppanuuspaketit. Paketeissa tarjotaan mm. luentoja, kunniakirja, Kunniakumppani-tunnuksen käyttöä, näkyvyyttä nettisivuilla ja yhdistyksen tapahtumissa sekä mainostilaa Kortteeriuutiset-jäsenlehdessä. Yhdistys voi myös räätälöidä paketteja yritysten tarpeen mukaan. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry on lähtenyt rohkeasti kehittämään varainhankintaansa, sillä Rahaautomaattiyhdistyksen avustusten jakaminen on muuttunut. Yhdistykset eivät voi enää nojautua sen varaan, että avustukset säilyvät ennallaan. TEKSTI: MINNA SALMINEN LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 36 9.2.2015 13.39

YHDISTYKSET TOIMIVAT Terttu Rantanen (vas.) tutustui Perniön lähettiläisiin Tuula Lindholmiin ja Mervi Ahoon Perniön kirjastossa. Omaishoidon lähettiläät neuvovat ja auttavat Salon seudun omaiset ja läheiset kouluttaa vapaaehtoisia omaishoitajille tukihenkilöiksi ja opastamaan käytännön asioissa. OMAISHOIDON LÄHETTILÄÄT tarjoavat omaishoitajille ohjausta, neuvontaa ja tukea. Lähettiläät voivat opastaa omaishoitajia käytännön asioissa ja näin vähentää kysymystulvaa kunnan työntekijöille. Omaishoitajalle saatetaan löytää voimaa antava ryhmä vaikkapa muistiyhdistyksestä. Lähettiläät käyvät myös oppilaitoksissa kertomassa omaishoitajuudesta. Lähettiläitä koulutetaan ja tuetaan Salon seudulla lähettiläät löydettiin yhdistyksen kontaktien avulla. Toisilla lähettiläillä on oma kokemus omaishoitajuudesta, toiset taas ovat sosiaali- ja terveysalan eläkkeellä olevia ammattilaisia. Heitä kaikkia yhdistää halu tukea omaishoitajia. Yhdistys kouluttaa lähettiläät työhönsä. Koulutuksia on tähän mennessä ollut kaksi. Ensimmäinen kesti neljä päivää ja toisella kerralla olennaiset asiat saatiin tiivistettyä kahteen päivään. Perehdytys jatkuu kuukausitapaamisissa, joihin kutsutaan luennoitsijoita ja joissa käsitellään esille nousseita kysymyksiä. Lähettiläiden omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista pidetään hyvää huolta. Yhteiset säännölliset tapaamiset, oma kirjasto sekä teatteri- ja tutustumisretket virkistävät. Halukkailla on myös mahdollisuus työnohjaukseen. Lisäksi lähettiläät saavat näkyvyyttä paikallisissa lehdissä ja yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa. Omaishoitajia tavoitetaan eri tavoin Lähettiläät tekevät yhteistyötä kunnan, seurakunnan ja alueellaan toimivien muiden järjestöjen kanssa. Yhteistyö on suoraa ja mutkatonta. Olennaista ei ole, kenelle yhteydenotto ensimmäisenä tulee tai mihin yhdistykseen omaishoitaja kuuluu vai kuuluuko mihinkään. Parasta ratkaisua omaishoitajan tukemiseen mietitään yhdessä kunnan ja järjestöjen kanssa. ”Uskomme tavoittavamme toiminnallamme myös niitä omaishoitajia, jotka eivät ole yhdistyksestämme vielä kuulleet. Omaishoitajan tuttava, joka on tullut katsomaan yhdistyksen Salon iltatorille järjestämän kahvinryystäyksen epävirallista SM-kisaa, viekin mennessään ystävälleen esitteen lähettiläistämme”, iloitsee projektityöntekijä Tarja Agiander Salon seudun omaiset ja läheiset ry:stä. Omaishoitajille ajatus neuvovasta lähettiläästä on uusi, ja vie oman aikansa oppia käyttämään hänen apuaan. Tärkeintä on, että yhteys lähettilään ja omaishoitajan välillä syntyy. ”Viiden minuutin kauppareissu venyy monesti tunnin mittaiseksi, kun omaishoitajat näkevät minut ja nykäisevät hihasta. On myös helppo itse ottaa omaishoitotilanne puheeksi kysymällä kuulumisia”, Perniön lähettiläs Mervi Aho kertoo. Lähettiläitä voi tavata esimerkiksi kesätorilla, kirjastoissa, kylätapahtumissa ja vertaisryhmissä. Lähettiläistä kertovia julisteita ja esitteitä on esillä mm. terveysasemilla ja kirjastoissa. Myös yhdistyksen nettisivut ja Facebook ovat tavoittaneet tiedonjanoisia. Yhteistyöllä syntyy paras tulos TEKSTI JA KUVA: TARJA AGIANDER LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 37 37 9.2.2015 13.39

www.omaarki.fi APUVÄLINEET SUJUVAMPAAN ARKEEN. KÄTEVÄSTI VERKOSTA. Kaupan tarjoaa Algol Trehab Oy. Suomalainen apuvälinealan ammattilainen. www.algoltrehab.fi Atre_Lähellä-lehti_ 185x134_201501.indd 1 21.1.2015 13:47:04 HOK-ELANNON PERUNKIRJOITUSTOIMISTO Lakipalveluja elämän varrelle Toimistomme auttaa kattavasti eri laki­ asioissa. Perunkirjoitusten lisäksi laki­ miehemme hoitavat myös muun muassa ositukset, perinnönjaot, testamentit, avio­ ehtosopimukset, edunvalvontavaltakirjat ja perintöverosuunnittelun. Tarjoamme pitkän ja luotettavan ammattitaitomme käyttöönne. www.perunkirjoitustoimisto.fi HELSINKI Forum, Yrjönkatu 23, puh. 010 76 66622 Hakaniemi, Siltasaarenkatu 26, puh. 010 76 66505 ja 010 76 66506 Itäkeskus, Turunlinnantie 2, puh. 010 76 66593 Malmi, Kirkonkyläntie 3, puh. 010 76 66632 Töölö, Sibeliuksenkatu 1, puh. 010 76 66536 ja 010 76 66537 ESPOO Espoonlahti, Kivenlahdentie 9, puh. 010 76 66641 Leppävaara, Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66611 Tapiola, Tapiolan Keskustorni 2. krs., Tapiontori 1, puh. 010 76 66572 VANTAA Myyrmäki, Ojahaanrinne 2, puh. 010 76 66601 Tikkurila, Unikkotie 3, puh. 010 76 66563 KERAVA Aleksis Kiven tie 1, puh. 010 76 66551 S­Etukortilla saat alennusta testamentin laadinnasta 15 % ja perunkirjoituksesta 35 €. 1_2015_090215.indd 38 HYVINKÄÄ Torikatu 9, puh. 010 76 66580 (010­alkuiset numerot 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) 9.2.2015 13.39

47:04 LAKIMIES Tarkkuutta edunvalvontavaltuutukseen YRJÖ MATTILA OTL, VTT Edunvalvontavaltakirjaan voi sisällyttää monenlaisia määräyksiä, mutta muotoseikkojen tulee silti täyttyä. E dunvalvontavaltuutuksella henkilö valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän ei myöhemmin kykene hoitamaan niitä itse. Valtuuttaja määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuuttaja voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa että henkilöään koskevissa asioissa, kuten terveydenhoidossa. Erityisesti puoliso-omaishoidossa tehdään usein edunvalvontavaltuutus tulevien tilanteiden varalla. Sukulaiset eivät kelpaa todistajiksi Valtuutusta laadittaessa on syytä tarkistaa, että kaikki lain vaatimat muotoseikat otetaan huomioon. Valtakirja pitää tehdä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan ja heidän on oltava valtuuttajaan nähden esteettömiä. Valtuuttajan lähisukulaiset eivät siis kelpaa todistajiksi. Todistajien on tiedettävä, että asiakirja on edunvalvontavaltakirja, mutta heidän ei tarvitse nähdä sen sisältöä. Valtakirjan sisältö ja sanamuoto ovat erityisen tärkeitä ja niiden tulee täyttää lain vaatimukset. Pätevästä edunvalvontavaltakirjasta käy ilmi a) Valtuuttamistarkoitus, eli se, että henkilö valtuuttaa nimeämänsä henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan itse. Omaishoitotilanteessa hoidettava usein valtuuttaa hoitajansa siltä varalta, että tilanne menee huonompaan suuntaan. b) Asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa. Tällaisia asioita voivat olla hoidettavan terveydenhuoltoon liittyvät asiat ja muut henkilöä koskevat asiat, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene myöhemmin ymmärtämään tai muut tähän verrattavat asiat. Toinen asiaryhmä liittyy yleensä valtuuttajan omaisuuden hoitamiseen silloin, kun hän ei itse siihen kykene. Edunvalvontavaltakirjassa voidaan antaa tarkkoja toimintaohjeita siitä, miten valtuutukseen liittyviä asioita on hoidettava. c) Valtuuttaja ja valtuutettu on nimettävä valtakirjassa riittävän yksilöidysti, jotta myöhemmin ei tule epäselvyyksiä, kuka on valtuuttanut ja kenet. d) Klausuuli valtuutuksen voimaan- tulosta. Edunvalvontavaltuutuksen tulee sisältää määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Laki edunvalvontavaltuutuksesta jättää valtuuttajalle paljon harkinnan varaa sen suhteen, millaisia määräyksiä valtakirjaan otetaan. Edellä mainittujen ehdottomien muotomääräysten tulee kuitenkin täyttyä jokaisessa valtakirjassa. Voimaantulo unohtuu valtuutuksesta helposti Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan 1.11.2007. Kaikkien niiden, jotka ovat lain voimaantulon jälkeen tehneet edunvalvontavaltakirjan, on syytä tarkistaa, että muotomääräykset ovat täyttyneet. Erityisesti klausuuli valtuutuksen voimaantulosta voi helposti unohtua. Mikäli tekemäsi edunvalvontavaltakirja on joiltain osin puutteellinen, on aiheellista tehdä heti uusi. Edunvalvontavaltakirja on niin tärkeä asiakirja valtuuttajan tulevaisuuden kannalta, että se tulee voida vaikeuksitta saada tarvittaessa vahvistetuksi maistraatissa. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 39 39 9.2.2015 13.39

TÄYDEN PALVELUN KUNTOUTUSKESKUS tajan O m ai s h oi av a n ja hoidett s i p a ke t t i u a k o r o u v y vä o n my ö s h iv in k k i lahjakor tt ARJEN IRTIOTTO HOIDETTAVALLE JA HOITAJALLE • Ympärivuorokautinen sairaanhoidollinen hoito ja päivystys mahdollistavat omaishoitajan hengähdystauot kylpyläolosuhteissa - ulkoillen tai rentouttavista hoidoista nauttien • Luonnonkaunis ja rauhallinen ympäristö luovat erinomaiset puitteet myös yhteiselle ajanvietolle 34-VUODEPAIKKAINEN KUNTOUTUSOSASTO PALVELEE: - Omaishoitajan ja hoidettavan perusvuorokausihinta täysihoidolla alkaen 274 euroa (2 henkilöä) - Vaativa laitoskuntoutus sairauden tai leikkauksen jälkeen Toipilashoitojaksot sairauden tai leikkauksen jälkeen Intervallihoitojaksot Muut vuodeosastopalvelut Tiedustelut ja varaukset: p. 02 44 54 143 | info@ruissalo.fi Ruissalon Kylpylä, Ruissalon Puistotie 640, 20100 Turku www.ruissalo.fi 1_2015_090215.indd 40 9.2.2015 13.39

LÄÄKÄRI ERKKI MÄKINEN Terveyskeskuslääkäri Huimaus usein hyvänlaatuista Huimauksen syy kannattaa selvittää ja koettaa poistaa. Vaikka huimaus on usein vaaratonta, siihen liittyy kaatumisriski. H uimauksella tarkoitetaan useimmiten tasapainohäiriötä tai tasapainohäiriön tunnetta. Huimaus voi alkaa ja loppua äkillisesti tai olla jatkuvaa. Se voi olla lievää tai hyvin ikävän tuntuista. Iän ja sairauksien myötä se lisääntyy. Pahinta huimauksessa on, että siihen liittyy kaatumisen ja itsensä loukkaamisen vaara. Huimaukseen liittyy pelkoja, joista aiheellisin on kaatumisen pelko. On myös hyvä muistaa, että joskus harvoin äkillinen huimaus voi olla aivohalvauksen ensioire. Silloin siihen kuitenkin yleensä liittyy jonkinlainen puolioire, esimerkiksi ylä- tai alaraajan heikkous, suupielen roikkuminen tai vastaava. Pelkkä huimaus tai huimauksen tunne on useimmin melko hyvänlaatuinen asia. Monia syitä Asentohuimaus hoituu harjoituksilla Tasapainon tunne riippuu tasapaino-, näkö- ja tuntoaistista ja niiden yhteistoiminnasta. Tasapainoelin pitää meidät tietoisina pään asennosta ja liikkeistä. Näköaisti ja tuntoaisti yhdessä ilmoittavat, millaisessa asennossa olemme suhteessa ympäristöön. Jos nämä kolme tietoa ovat ristiriidassa keskenään, alkaa huimata. Huimaus ei ole pelkästään tasapainoelimen asia. Kun potilas valittaa huimausta, kysyn huimaako päästä vai jaloista. Jos vika on ensisijaisesti tasapainoelimessä, on helppo vastata. Sen sijaan monilla vanhuspotilailla huimaus johtuu monesta syystä ja se voi ilmetä esimerkiksi pimeässä, pystyasennossa, sivuaskelina, keinuttavana tunteena ja pahimmillaan äkkikaatumisena. Tasapainoelin on sisäkorvassa sijaitseva kaarikäytäväjärjestelmä. Siinä on kolme putkimaista, toisiaan vasten 90 asteen kulmassa olevaa kaarikäytävää. Niissä virtaa neste. Kaarikäytävien sisäseinissä on pieniä värekarvoja, joita neste liikkuessaan heiluttelee. Värekarvojen liikkeen perusteella ihminen aistii päänsä liikkeet. Kaarikäytävään voi kasautua sakkaa tai nestekierto voi muusta syystä häiriytyä. Silloin ihminen kokee kiertävää huimausta. Sen mukaan, mihin suuntaan kiertää missäkin pään asennossa, lääkäri voi jopa päätellä, missä kolmesta kaarikäytävästä vika on. Tämä on terveellä ihmisellä kaikkein yleisin huimauksen syy. Sitä kutsutaan hyvänlaa- tuiseksi asentohuimaukseksi ja hoidetaan pään kääntelyharjoituksilla. Hyvä näkö ja jalkojen kunto ehkäisevät Epämääräisempi, keinuttava tai kaatava huimaus todennäköisesti johtuu muista syistä. Jos on huimaustaipumusta, on tärkeä nähdä hyvin ja erityisesti alaraajojen tunnon soisi olevan mahdollisimman hyvä. Näköön voi vaikuttaa silmälasein ja hyvällä valaistuksella. Alaraajojen lihakunnosta, tuntoaistista ja ihon terveydestä voi huolehtia monin keinoin. Ne kaikki ovat tärkeitä huimauksen estämiseksi. Huimaus voi johtua liian korkeasta tai matalasta verenpaineesta tai matalasta veren hemoglobiinista. Näiden seuraaminen ja hoitaminen on tärkeää. Myös lihasepätasapaino ja kireydet niska-hartiaseudussa tai selässä aiheuttavat huimauksen tunnetta. Huimauksen syyt on aina syytä selvittää ja pyrkiä poistamaan. Useimmiten se onnistuu varsin yksinkertaisin tutkimuksin. Vaikka huimaus ei useinkaan ole kovin vaarallista, kaatuminen voi olla. Siksi toistuva tai jatkuva huimaus on hyvä syy hakeutua lääkäriin. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 41 41 9.2.2015 13.39

Vaikuttavan hyvää kuntoutusta sinulle ja läheisellesi! Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä teitä palvelevat kokeneet ja motivoituneet kuntoutusammattilaiset. Tarjoamme asiakkaan kuntoutustavoitteisiin ja tarpeisiin laadukasta kuntoutusta, sosiaalista kohtaamista, voimaantumista ja viihtymistä. • Asiakaslähtöistä yksilökuntoutusta • Monipuolinen Kelan kurssitarjonta • Retkiä ja virkistyspäiviä ryhmille Ota yhteyttä kuntoutustoimistoon: Tarja Lammi, p. 050 394 7524 Järjestä tutustumisretki! Myyntipalvelu: p. 050 394 7526 Kelankaari 4 Kankaanpää (02) 57 333 www.kuntke.fi Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron NEUROLOGIS EN KUNTOUTUKS EN OSA A MIS K ESKU S Kortejoki (Vehmersalmentie 735) 71130 Kuopio Kurssit p. 050 527 0376 - Yksilöllinen kuntoutus p. 050 430 2040 Voimavaroja arkeen KUNTOUTUKSELLA Muistisairauksia sairastaville alle 76-vuotiaille Kelan parikurssit (8 kuntoutujaa, 8 omaista, 5 vrk) 56460 56461 23.03. - 27.03.2015 56462 01.06. - 05.06.2015 56463 31.08. - 04.09.2015 14.12. - 18.12.2015 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen alue (10 kuntoutujaa, 15 vrk) 56373 20.04. - 24.04.2015 56374 17.08. - 21.08.2015 18.01. - 22.01.2016 16.11. - 20.11.2015 11.04. - 15.04.2016 01.08. - 05.08.2016 Yksilölliset kuntoutusjaksot Kelan vaikeavammaisten moniammatillinen kuntoutus (neurologinen ja yleispalvelulinja KKRL 9§) tai harkinnanvarainen kuntoutus (neurologinen ja yleislinja KKRL 12§). Myös terveydenhuollon tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella ja itse maksaen. www.neuron.fi Lahella_190215.indd 1 1_2015_090215.indd 42 19.1.2015 10:24:23 9.2.2015 13.39

RISTIKKO KUVA: JANNE RUOTSALAINEN Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan viidelle Wellmen Oy:n kehittämä Selätin®-liikuntatuote ja ergonomiset käsipainot. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 23.3.2015 mennessä: Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Nimi: Osoite: Lähellä 4/2014 ristikon ratkaisu ja voittajat: Onnetar suosi seuraavia: Seija Rautiainen Hiltulanlahti, Reija Pehkonen Mikkeli, Yrjö Puhakka Vantaa ja Marja-Leena Järvinen Siivikkala. Palkintona oli Salaisuuksia Suomesta -kirja. Onnea voittajille! LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 43 43 9.2.2015 13.39

SVENSK RESUMÉ TEXT: MARJA TUOMI ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Nu är det anhörigvårdens tur F ör ett år sedan levde vi i hopp och förväntan. Finlands första nationella utvecklingsprogram för närståendevård skulle just bli klart och många förslag som skulle förbättra närståendevårdarnas situation fanns med. I nummer 1 av tidningen i fjol skrev jag i ledaren att ”...det är bra att ställa in sig på att alla önskade förbättringar kanske inte blir verklighet ännu den här gången”. Men vi kunde ändå inte ställa in oss på att ingenting händer. Närståendevården – en verklig möjlighet Det är förbluffande att närståendevården inte tillerkänns det värde den förtjänar, trots att alla forskningsresultat utan undantag visar på den sociala och ekonomiska nyttan med närståendevård. Vi vet att behovet av närståendevård ökar de kommande åren. För att kunna svara på behovet måste närståendevården och stödet för den utvecklas så att den blir en verklig möjlighet. Enligt Institutet för hälsa och välfärds undersökning Suomalaisten hyvinvointi 2014, har mängden finländare som hjälper sina närstående nu stannat på 1,2 miljoner. Enligt samma undersökning verkar 35–44-åringarna vilja minska på hjälpen till närstående. Det här innebär att behovet att hjälpa i större utsträckning faller på de äldre åldergrupperna. Vi börjar alltså ha ganska bråttom att få till sådana system som verkligen möjliggör närståendevården och får också de yngre åldergrupperna att igen bli intresserade av att hjälpa sina närmaste. Å andra sidan kommer det alltid att finnas sådana som är villiga att ge 44 upp både egen arbetskarriär och egen tid för att stanna hemma och sköta sina egna. Tuula Mikkola (PD) har undersökt närståendevården och konstaterat att ”Den viktigaste motiveringen för närståendevård är en nära relation som finns där oberoende av behovet av stöd och hjälp” (2014). Och det är ju sant att vi tar hand om våra nära och kära, men man ska inte få ta det för givet. Närståendevårdarna, precis som andra som jobbar varje dag, behöver också egen tid för att orka. Tyvärr pekar det faktum att utvecklingsprogrammet för närståendevård inte blev verklighet på att beslutsfattarna, alla festtal till trots, ännu inte inser närståendevårdens betydelse och närståendevårdarnas behov av stöd. följande regeringsprogram. Andra mål är att sänka skatten på stödet som betalas för anhörigvård och att trygga rätten till korttidsvård under närståendevårdarnas ledigheter. Målsättningarna finns på finska i sin helhet på sidan 29. En vår full av arbete väntar oss. Som tur är blir dagarna igen längre och vi får kraft av det tilltagande ljuset. Vi går framåt tillsammans! Utvecklingen av närståendevården till regeringsprogrammet Närståendevården kommer troligen upp i diskussionen inför riksdagsvalet. Beslutsfattarna har nu några månader på sig att visa att de verkligen anser att närståendevården är viktig och därför bör stödjas. Vi håller öron och ögon öppna och följer med vilka av kandidaterna som talar om och för närståendevården och som är beredda att försöka få den med i sitt regeringsprogram. En del av kandidaterna har redan uttryckt sitt intresse för närståendevården genom att anmäla sig till vår utmaningskampanj där riksdagsledamöter och kandidater bjuds in för att bekanta sig med närståendevårdarnas vardag och föreningarnas verksamhet. Läs mera om kampanjen på finska, på sidan 21. Förbundets mål är att få förverkligandet av det nationella utvecklingsprogrammet för närståendevård med i MARJA TUOMI verksamhetsledare LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 44 9.2.2015 13.39

TEXT OCH BILD: LEENA EROLA ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Hjälpmedel gör det lättare att bo hemma Behovet av hjälpmedel utvärderas alltid individuellt. Kommunernas hjälpmedelsutlåning erbjuder många alternativ och ger råd om hur hjälpmedlen används. H jälpmedel är avsedda för personer vars möjlighet att själv klara de dagliga sysslorna är nedsatt på grund av en funktionsnedsättning, ålderdom eller konvalescens efter en operation. Med hjälp av hjälpmedel kan vardagssysslorna skötas snabbare och tryggare. Man får låna hjälpmedel på kommunens hjälpmedelsutlåning. Hjälpmedel som lånas ut är exempelvis rörelsehjälpmedel som rullstolar, gångstöd och olika käppar. Det finns också duschstolar och förhöjare till wc-stolar som underlättar wc-besök och tvättning. Vidare finns det hjälpmedel för påklädning och olika typer av stöd. Bland hjälpmedlen för påklädning är det vanligaste en strumppådragare som är avsedd för patienter som fått höften opererad. Ryggstöd och handledsstöd är de mest använda stöden. Vårdpersonalen kan uppmana klienten att skaffa ett hjälpmedel till exempel efter en operation. Men personen som är i behov av hjälpmedel kan också själv eller med hjälp av sina närstående ta kontakt direkt med hjälpmedelsutlåningen. Behovet av hjälpmedel utvärderas alltid individuellt. Det är en fysioterapeut eller ett team bestående av experter på rehabilitering där läkare, vårdare, ergoterapeuter och fysioterapeuter ingår som fattar beslut om hjälpmedel. I samband med att en person får sitt hjälpmedel blir han eller hon också instruerad i hur det används på rätt sätt. ”Grundprincipen är att man stödjer patientens funktionsförmåga och försöker förbättra den med hjälpmedlet. Hjälpmedelsutlåningen baserar sig på utvärderingen av de individuella behoven, utprovning av och undervisning i hur hjälpmedlen används”, berättar Marjut Suo som är förman på rehabiliteringen i Träskända stad. De tekniska hjälpmedlen blir vanligare På en del kommunala hjälpmedelsutlåningar finns också tekniska hjälpmedel, till exempel trygghetsarmband. I samband med biblioteket i Esbo försöker man nu med en välmåendeutlåning som ett samarbete mellan staden och ett privat företag. Där kan man få låna hem apparater som stödjer välmåendet, exempelvis en sömnsensor, ett trygghetsarmband och videotelefonutrustning. Man kan också köpa eller hyra tekniska hjälpmedel av privata serviceproducenter. Distansövervakning och olika automatiska trygghetsapparater, exempelvis spisar som stänger av sig själva eller trygghetsarmband, ökar tryggheten. De gör det lättare för en person som bor ensam eller för en närståendevårdare och en vårdbehövande att klara sig i hemmiljön. I Träskända testar man pekdatorer som en hjälp i hemvården. Pekdatorn lånas ut till en klient som är långvarig kund hos hemvården. När man lånar ut pekdatorn ger man samtidigt undervisning i hur den används. Via pekdatorn kan klienten vara i kontakt med sina närstående. Vidare kan sjukvårdare och närvårdare inom hemvården via pekdatorn konsultera läkare. Däremot kan inte klienten ensam ta kontakt direkt med läkaren. På hjälpmedelsutlåningen i Träskända finns ett stort urval av hjälpmedel som kan göra vardagen lättare. LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 45 45 9.2.2015 13.39

+358 44 284 1998 www.puhla.fi APUA ARKEEN HELPOTUSTA HETKEEN Myymälät • Ruoholahdenranta 5, Helsinki Raitiovaunut 6 ja 9 puh. 0400 125 320 • Saimaankatu 18 A, Lahti puh. 03 781 7996 Verkkokauppa www.ettonet.fi Lähivessatuoli Esteri Moli TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN myynti@puhla.fi Vuodetarjotin Ergonominen Kippis nousuaputuoli. Valitse oma versiosi. Liukulakanat ja vuodesuojat Lautasen korottaja fennokauppa.fi Seniori/hoitosänky Kaino 1_2015_090215.indd 46 9.2.2015 13.39

alk. 45 €/kk APUVÄLINEET APUVÄLINEET JA KoULUTUS Kuukausimaksut voidaan ottaa huomioon Kela-tuessa. Kysy lisää! KUTSU MEIDÄT LUOKSENNE! Tilaukset ja tiedustelut Seniorshop on vaateliike, joka tulee asiakkaan luo. osoitteessa Vierailemme palvelukodeissa, www.turvallinenkoti.fi keskuksissa, yhdistyksissä... siis kaikkialla, missä seniorit Yksityishenkilöille: asuvat ja kokoontuvat. Turvallinen Koti Oy, info@turvallinenkoti.fi Kevään 2014983 ihanaan www.turvallinenkoti.fi, puhelin 0207 199 mallistoon kuuluu mukavia ja helppohoitoisia vaatteita Yrityksille, yksintyöskenteleville ja yhteisöille: Turvatiimi Oyj, myynti@turvatiimi.fi sekä naisille että miehille. www.turvatiimi.fi, puhelin 0207 363 200 Halutessanne järjestämme myös muotinäytöksen ilmaiseksi. info@seniorshop.fi 040 96 777 86 Myös facebookissa – SeniorShopSuomi Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa 040 96 777 86 Itä-Uusimaa, Kymenlaakso 040 709 8070 Pirkanmaa/itä, Pohjois-Pohjanmaa 044 777 0690 Keski-Uusimaa, Kanta-Häme, Lahti 045 841 0935 Länsi-uusimaa 045 844 3395 Varsinais-Suomi 045 806 1664 Pirkanmaa/länsi, Satakunta 040 127 1250 Itä-Suomi/etelä 040 652 0996 Savo, Kainuu 044 366 5030 www.seniorshop.fi Keski-Suomi 045 176 1396 joesta virtaa -APUVÄLINEET TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi 1_2015_090215.indd 47 yyy vuode kevein muodoin yyy liukkaasti liikkuva tarjoilupöytä yyy pikkunojatuolit kokonaisuuden kruunuiksi yyy vuode tarpeen mukaan kaikilla mausteilla: yyy nousutuella, turvalaidalla ja moottoripohjalla! yyy pyörillä liikkuen kätevä kirjatuellinen apupöytä yyy omaan kotiin huonekaluliikkeistä kautta maan 9.2.2015 13.39

PAIKALLISYHDISTYKSET ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirjo Mäkinen, puh. 040 543 5573 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Riikka Sakki, puh. 050 566 2252 Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela puh. 050 463 1069, 044 555 1043 Lopentie 6-8 C 34, 11100 Riihimäki Pieksämäen Omaishoitajat ry 15 Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Salon seudun omaiset ja läheiset ry 20 Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Irma Honkanen, puh. 044 323 3061 Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Ylä-Karjalan Omaishoitajat 10 ja Läheiset ry Pj. Marja Tanskanen, puh. 050 469 1001 Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 Ääneseudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Sammonkatu 2, 44100 Äänekoski ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Kaarinan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Sirpa Hyppönen, puh. 040 527 8037 Tsto: Verkakatu 2 A 3, 20660 Littoinen Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Tsto: puh. 040 848 7503 Kuuhankavedentie 5, 41500 Hankasalmi as. Kymenlaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Reitkallintie 569, 49520 Reitkalli Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Leena Seppä, puh. 044 296 8003 Vesikoskenkatu 18 as 7, 32200 Loimaa OmaisOiva Loimaan seutu Pekankuja 4, 32200 Loimaa Omaistoiminnan ohjaaja Jaana Boström, puh. 044 974 7883 Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eini Puolakainen, puh. 0400 806 214 Tsto: puh. 050 918 9344 Lindvallinkatu 2, 30100 Forssa Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi Tsto: puh. 050 376 3830 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki 48 Varpaisjärven ja Lähikuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Varkauden Seudun Omaishoitajat ry Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eeva Anttonen, puh. 050 347 2420 Tsto: puh. 0400 544 244 Koulukatu 24 b 23, 80100 Joensuu Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Reetta Toivanen, puh. 050 377 2391 Ikäosaamiskeskus Ellinkulma, Väyryläntie 1, 83900 Juuka Jyvässeudun Omaishoitajat ry Pj. Irja Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Matarankatu 4, 3. krs., 40100 Jyväskylä Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry 15 Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Maija Kaverinen, puh. 0500 773 717 Pielisentie 2-6, 81700 Lieksa Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja Lehtonen, puh. 044 521 1829 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Jämsän Seudun Omaishoitajat ry Pj. Kaarlo Nurminen, puh. 040 561 2754 Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Kankaanpään Seudun 15 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry 15 Pj. Leena Huhtamäki, puh. 040 578 6543 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Katja Santala, puh. 0400 458 099 Taavetinkuja 5, 39700 Parkano Perhonjokilaakson 15 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mirja Mastokangas, puh. 040 771 7127 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere Rauman Seudun 10 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 48 9.2.2015 13.39

Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836 Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Granö, puh. 044 532 6088 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: puh. 040 753 3017 Mustanlahdenkatu 20, 33210 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Ruojantien 4, 85500 Nivala Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio Pietarsaaren Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari Oulujokilaakson omaishoitajat ry Pj. Kerttu Mehtälä, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Raahen seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: OmaisOiva-vastaava Riitta Sipola, puh. 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. (08) 250 344 Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET Haapaveden-Siikalatvan 10 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Taimi Maliniemi, puh. 050 363 0890 Tsto: puh. 044 299 1868 Pappilantie 2 A, 86600 Haapavesi Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122 Isokatu 15 B, 67100 Kokkola Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi, puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilma Uusitalo Tsto: puh. 0400 616 748 Puolangan Omaishoitajat ry Yhteys aluevastaavan kautta, katso s. 50 Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Autiontie 2 B 4, 91300 Ylikiiminki VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Omaisena edelleen ry 10 Vpj. Marianne Paajanen Tsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Liitto onnittelee tänä vuonna 10 , 15 ja 20 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. JÄSENASIAA Liiton sääntöjen mukaan kaikki henkilöjäsenet liittyvät lähimmän paikallisyhdistyksen jäseniksi. Paikkakunnalla voi toimia useita yhdistyksiä. Ilmoita jäseneksi liittyessäsi, mihin paikallisyhdistykseen haluat kuulua. Vuonna 2015 jäsenmaksu on 20 €. Jäsenmaksu sisältää Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), lomaoppaan ja palveluoppaan kotiin postitettuna sekä vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja. Kannattajajäsenmaksu vuonna 2015 on valinnan mukaan 50 €, 70€, 100 € tai enemmän. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Jäsenet, jolla on kaksi perättäistä jäsenmaksua maksamatta, erotetaan automaattisesti. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Liity netissä www.omaishoitajat.fi Paikallisyhdistyksen nimi: Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 49 49 9.2.2015 13.39

OSOITEMUISTIO OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY, FÖRBUNDET NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER RF KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi.sukunimi@omaishoitajat.fi / www.omaishoitajat.fi Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • varainhankinta • yhdistysten talousasioiden konsultointi Koulutussihteeri Kaisu Ylikoski Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit ALUETOIMISTOT Pohjois-Suomen aluetoimisto Ainonkatu 1, 3. krs, 96200 Rovaniemi Aluevastaava Johanna Tervala Puh. 020 7806 541 • Pohjois-Suomen alueohjaus Toimistosihteeri Anu Nurmi Puh. 020 7806 500 • toiminnanjohtajan sihteeri • materiaalitilaukset • ilmoittautumiset Etelä-Suomen aluetoimisto Annankatu 8, 24240 Salo Aluevastaava, suunnittelija Matti Mäkelä Puh. 020 7806 568 • Etelä-Suomen alueohjaus • OmaisOiva Tampereen toimisto Hämeenkatu 13 B, 4. krs 33100 Tampere Koulutussuunnittelija Marjo Lehtinen Puh. 020 7806 589 • Opastava-hanke (Porin pilotti) Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Puh. 020 7806 522 • järjestötyön kehittäminen • aluetyön sekä ohjaus ja neuvonta -toiminnan suunnittelu ja koordinointi Itä-Suomen aluetoimisto Kuninkaankatu 23 70100 Kuopio Aluevastaava Sirpa Määttä Puh. 020 7806 588 • Itä-Suomen alueohjaus LIITON HALLITUS 2015 Projektikoordinaattori Virpi Vepsäläinen Puh. 020 7806 515 • Opastava-hankkeen koordinointi (Turun pilotti) Koulutusvastaava Juha Timoskainen Puh. 020 7806 575 • OmaisOiva-toiminnan koordinointi Koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen • hankevastaava Tiedottaja Juha Viitanen Puh. 020 7806 544 • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri • haastateltavat medialle Länsi-Suomen aluetoimisto Antinkatu 15 C, 28100 Pori Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Puh. 020 7806 581 • Länsi-Suomen alueohjaus Viestintäpäällikkö Tiina Kokko Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen • Lähellä-lehden vastaava toimittaja Talous- ja Osoitteenpalvelusihteeri muutokset Paulalle. Paula Väisänen Puh. 020 7806 510 • jäsenasiat • palkat ja palkkiot, huomionosoitukset, ansiomerkit Väli-Suomen aluetoimisto Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe Aluevastaava, suunnittelija Sari Havela Puh. 020 7806 522 • Väli-Suomen alueohjaus • OmaisOiva KESKUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Sandra Gehring Puh. 020 7806 520 • OmaisOiva Suunnittelija Malla Heino Puh. 020 7806 518 • OmaisOiva • Suomen omaishoidon verkosto • kansainväliset yhteydet Projektisuunnittelija Tanja Hämynen Puh. 020 7806 512 • Opastava-hanke (Tampereen ja Kuopion pilotit) Puheenjohtaja Anneli Kiljunen, kansanedustaja Varapuheenjohtajat Leena Karhu-Westman, KTM Yrjö Mattila, johtava tutkija, OTL, VTT Jäsenet Leena Herranen, sairaanhoitaja Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Taina Pitkänen-Koli, FT Tuula Poikonen, sosiaalityöntekijä Pertti Rajala, maakuntajohtaja Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Sihteeri Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT OMAISHOIDON NEUVONTA puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu +5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 22,14 snt/min. Netissä ajankohtaista asiaa ja perustietoa Liiton verkkosivuille on koottu uutiset, liiton antamat lausunnot, Lähellä-lehdet, tapahtumakalenteri ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Yhteistyökumppaneiden logoja klikkaamalla pääset tutustumaan etuihin ja tarjouksiin. www.omaishoitajat.fi www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 50 LÄHELLÄ 1/2015 1_2015_090215.indd 50 9.2.2015 13.39

akoitsija Hämeen Tilitieto Ruisluodontie 19 C, Oy Rajakatu 2 a,Tammela 30420Tilitieto Forssa nonen 31300 nkoneurakoitsija Käpy Hämeen Oy Puh. 03-433 5665 Puh. 03-434Rajakatu 4410FORSSA tai20400 484Forssa 372 400-639 502 a, 30420 9, 30100 Forssa kka Heinonen e-mail: lindabella@surffi.net Puh. 03-433 5665 1nen 4250 • Puh. 0400-639 502 Yhtiönkatu, 30100 Forssa Kutomon Puh. 03-4355Apteekki 250 Yhtiönkatu, 30100 Forssa www.kutomonapteekki.fi Puh. 03-4355 250 www.kutomonapteekki.fi Vapaudenkatu 5 B 18, 30100 Forssa Puh. 040 7099 684 www.aspapalvelut.fi www.lindabella.fi Autopuhdistus Forssan www.armantti.fi Hämeentie 7, 30100 Forssa Autopuhdistus Forssan Ossi Jalarvo LVI-Kulma Oy 040 484 Oy 8111 design.fi auppaForssa Kalevi Laine Ky Puh. 30100 Ossi Jalarvo LVI-Kulma Savikuja 56, 30100 Forssa Hämeentie 24, 30100 Forssa www.fore24.fi akatu 22-24, 30100 Forssa forssa@scandichotels.com 5 256 Savikuja 56, 30100 Hämeentie 24, 30100 Forssa Puh. 03-422 2177 Forssa Puh. 03-4241 500 misto ja ukku.com evi Laine Ky ja autaustoimisto Puh. 03-4355 256 Puh. 03-422 2177 Puh. 03-4241 500 liike Kuljetusliike Kaarnakoti Oy Oy ri OyMeri OySärkeläntieKaarnakoti SA ikko 6, 31600 Jokioinen Tammelan FORSSA Tammelan Sähköasennus Sähköasennus Painoarvot kohdallaan. Särkeläntie 6, 31600 Jokioinen 1340 Hämeentie 7, 040 30100 Forssa entiePorras 475, 31340 Porras Puh. 010Puh. 0100 Forssa Puh.Puh. 040 720 8171 666 010 2080666 2080 720 8171 7 7570500-307 757 www.da-design.fi Puh. Puh. 040 484 8111 0 2245 forssa@scandichotels.com rent.fi isa ja Jari Lindgren ndgren uisluodontie 19 C, e 31300 19 C,Tammela mela -434 4410 tai 0400 484 372 484 372 l:0400 lindabella@surffi.net www.lindabella.fi @surffi.net www.armantti.fi ella.fi www.armantti.fi Aspa-koti Aspa-koti Lehmusto Lehmusto Ota yhteyttä: Vapaudenkatu(03) 18,42 351 Vapaudenkatu 5 B5 B 18, www.fore24.fi 30100 Forssa Painoarvot kohdallaan. 30100 Forssa Puh. 040 7099 684 Puh. 040 7099 684 www.aspapalvelut.fi www.forssaprint.fi www.aspapalvelut.fi Forssa Print paino laittaa Ota yhteyttä: (03) 42 351 www.forssaprint.fi Forssa Print paino laittaa FORSSA Hämeentie FORSSA7, 30100 Forssa Puh. 040 484 8111 Hämeentie 7, 30100 Forssa forssa@scandichotels.com ww.da-design.fi esign.fi www.fore24.fi Puh. 040 484 8111 forssa@scandichotels.com www.fore24.fi UDUN Painoarvot kohdallaan. UOLLON KY. Painoarvot kohdallaan. Ota yhteyttä: (03) 42 351 ä + ymp. www.forssaprint.fi Forssa Print Ota yhteyttä: paino laittaa (03) 42 351 Mäntsälä +www.forssaprint.fi ymp. Putkiliike va Oy Kuljetus Forssa Print Ramdos Oy Salovaara Oy paino laittaa Mäntsälä Kanerva Oy , 04660 Numminen 019 688 0133 752 8611 Kaide Puh. ja Kuljetus ÄLÄ Alhonkulmantie 193, 04660 Numminen Putkiliike Mäntsälä Ramdos Oy Salovaara Oy Puh. 0400 559 981 Mäntsälä ns Oy Y. Puh. 020 752 8611 koneistus Leveltec Oy tonen Ky Hirvihaarantie 368, Moottorikoneistus älän Kartanonlenkki 51, Erikoisvalu Oy Leveltec Oy 04680 Hirvivaara 04680 Hirvihaara 04600 Mäntsälä T & H Aaltonen Ky ksi1468 Ky 019-6888 270 687 Helsingintie Puh. 204, 04600 Mäntsälä Hirvihaarantie 368, Puh. 019 689 3311 04680 Hirvihaara Puh. 019-6888 270 0400 310 611 Puh. 019-687 1468 sälä + ymp. ÄKÄRIKanerva Oy VELU Kartanonlenkki 51, 04680 Hirvivaara Puh. 019 689 3311 Putkiliike Salovaara Oy AK-Raudoitus Oy AK-Raudoitus Oy Ramdos Oy ide jaMäntsälä Kuljetus 4600 Mäntsälä Keskuskatu 4, 04600 Mäntsälä tu 13,193, 04660 Numminen mantie Puh. 019 688 0133 441 7230 Puh. 020 752 8611 Puh. 010 441 7230 nnila opankki.fi/ www.saastopankki.fi/ ntsälä ottorikoneistus Leveltec Oy lansp 87 H4287 Aaltonen Ky myskylansp Hirvihaarantie 368, + ymp. Mäntsälä Erikoisvalu Oy Puh. 0400 559 981 Puh. 019 688 0133 Mäntsälä Puh. 0400 559 981 Erikoisvalu Oy Ilmarintie 7, Ilmarintie 7, Kartanonlenkki 51, Oy Putkiliike 04680 Oy Hirvihaara 04680 Hirvivaara intie 204, 04600 MäntsäläRamdos uljetus Salovaara Oy 04600 Mänsälä Puh. 019-688804600 270 Puh. 019 689 3311 Puh. 019-687 1468 Mänsälä Mäntsälä nerkiven Liikenne Oy Oy 660 Numminen Puh. 019 688 0133 Mäntsälä Puh. 0400 559 981 8611 maantie 10, 04920 Saarentaus us Puh. 020 8494 335 neistus ww.mannerkivenliikenne.fi Leveltec Oy onen katu 4, Ky 04600 MäntsäläHirvihaarantie 368, 600 Mäntsälä uh. 010 441 7230 7 1468 w.saastopankki.fi/ myskylansp enne Oy aarentaus 35 00 Mäntsälä kenne.fi 1 7230 ankki.fi/ nsp Oy Erikoisvalu Oy AK-Raudoitus Oy 04680 Hirvihaara Puh. 019-6888 270 Kartanonlenkki 51, 04680 Hirvivaara Puh. 019 689 3311 Ilmarintie 7, 04600 Mänsälä Suomen Pienapuväline ja Harraste SPH AK-Raudoitus Oy GSM-TURVAPUHELIN Ilmarintie 7, Ominaisuuksia 04600 MänsäläIso SOS –näppäin tai erillinen SOS EI KUUKAUSIMAKSUJA www.apujaturva.fi Automaattisesti kuvia ottava langaton ovisilmäkamera. Lisävarusteena oven aukaisu kauko-ohjaimella! –painike avun pyyntöjä varten. Soittaa viiteen ennalta määriteltyyn numeroon ja lähettää tekstiviestin kolmeen numeroon. Avaa automaattisesti puheyhteyden. Mahdollisuus liittää neljä valvottua aluetta ja seurata liikkuuko henkilö. Mahdollisuus liittää kolme erillistä hälytyslaitetta. Esim. savuhälytin, liesivahti jne. Asetettavissa neljä erillistä hälytystä, esim. lääkemuistutuksille. Kolme erillistä pikanäppäintä ja voit soittaa ennalta ohjelmoituihin numeroihin. Puh. 0400-737428 Kilpailukykyiset hinnat, joten sinulla jää varaa muuhunkin. Tässä mallissa molemminpuoleinen puheyhteys. Kamerassa pimeänäkö ominaisuus. Tallentaa 100 viimeisintä vierailijaa. Sateenkestävä kamera. Langaton yhteys kameran ja monitorin välillä. Näytön voit ottaa vaikka sängyn viereen ja kysyä ja katsoa kuka oven takana on. Lisävarusteena oven avaus vaikka nojatuolissa löhöillen. Toimintakyvyn aletessa automatiikka tulee avuksesi. — TURVAVÄLINEET AVUKSI VANHUSTEN JA VAMMAISTEN ASUMISEN TURVAAMISEKSI! — 1_2015_090215.indd 51 9.2.2015 13.46

E I V I R E V KA EESEEN Suomen Hiihtokeskusyhdistys Ry T N RI . n i i j a l en e t u u an a m u t tutus Voita laadukkaat laskukamat molemmille! TÄ INTEEL alla la oli om monia il s k u s a ssa ja a kert PEKA lkeen ek oli tunteet pinna in mulle jä n e is m assa oli talvis sa. Siinä kkaantu Mun lou llä Hirvensalos leen. Kotirinne ka päivä laskem jo e ie kotirinte muistoja tuli m ä junnuna lähes ll ia . v a ie s a s t s ään, mah koti. Olin kavereiden kan i kertaa elämäss ja n e in o t en par skaa kuin rinteese nut kuin ässä hau ja pitäm Jere ei ole laske utos. Vien Jeren si…” t u i Kaverin t siihen tulee m n on jäänyt pai ysalo ä y h n a kka Hy a t t e s P e k i mut a istä k näytän m A KOTIR N TARIN ” OTA KUVA TAI KERRO TARINA OMASTA PÄIVÄSTÄSI RINTEESSÄ KAVERIN KANSSA. JAA JA TAGAA SE #KOTIRINNE. PARHAAT KUVAT/ TARINAT PALKITAAN. Tarkemmat tiedot kampanjasta www.ski.fi/kotirinne 1_2015_090215.indd 52 9.2.2015 13.46