2 2015 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Ota kantaa liiton strategiaan s. 26 Hae lomalle ja kuntoutukseen s. 32 TEEMAT Kuolema Lomat ja kuntoutukset LAH1502.indd 1 4.5.2015 11.50

2 2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KUVA: TOMMI ULMANEN / MAINOSTOIMISTO HAAJA KUVA: STUDIO PETTERI KITTI OY JULKAISIJA Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi VASTAAVA TOIMITTAJA Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi 4-6 TOIMITUSSIHTEERI KUVA: JUHA VIITANEN Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi 20-21 Lomat ja kuntoutukset TEEMA: KUOLEMA Usein omaishoitaja ylittää saattohoidossa voimansa Syöpä vei vaimoni Tukihenkilö kulkee rinnalla Katse tulevaan 7 9 10 SVENSK RESUMÉ Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s. 50. ILMOITUSMYYNTI 16 18 Yes We Can Oy Isoharjantie 4 C, rakennus 3, 71800 Siilinjärvi Matti Räsänen, matti.rasanen@ywc.fi Puh. 040 823 8112 19 20 26 12 28 Omaishoitajien tarpeet ohjaavat suunnittelua Vertaistukea, voimia ja virkistystä TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET MUUT JUTUT TEEMA: LOMAT JA KUNTOUTUKSET 14 Pertti Rajala; puheenjohtaja, Tiina Kokko, Eero-Veikko Niemi, Heini Saraste, Marja Tuomi, Juha Viitanen Maria Österlund 32 4 TOIMITUSNEUVOSTO 43 Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa on kehitettävä pitkäjänteisesti Mentorit tukevat omaishoitajia Kansanedustajaehdokkaat kiersivät kodeissa Mikä ihmeen strategia? Yhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa Tärkeintä on omaishoitajien etujen valvonta Lukijakysely ILMOITUSAINEISTOT aineisto@ywc.fi ja kopio matti.rasanen@ywc.fi ULKOASU Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVA Rodeo Oy SEURAAVA LEHTI VAKIOPALSTAT 3 ilmestyy 3.9.2015 Pääkirjoitus: Vaikeita asioita 23 Asioita ajassa omaishoitolain valmistelu on käynnistynyt tukset 35 Yhdistykset toimivat 37 30 25 Puheenjohtaja: Uuden Ajankohtaista 32 Lomat ja kuntou- Lakimies: Kuolemaan voi varautua (TEEMA: KUOLEMA) 39 Lääkäri: Kuolemasta on hyvä puhua (TEEMA: KUOLEMA) ko 44 2 LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 2 Svensk resumé 48 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 24. vuosikerta. Paikallisyhdistykset 50 Osoitemuistio 40 Ristik- Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 4.5.2015 11.50

PÄÄKIRJOITUS MARJA TUOMI toiminnanjohtaja Vaikeita asioita Vanhempien ja ystävän kuolema herätti minut ymmärtämään elämän rajallisuuden. Oivalsin myös, että tärkeintä on elää täyttä elämää. Tämän lehden jutuissa käsittelemme läheisen menettämiseen liittyviä asioita, sillä mielestämme pelottavistakin asioista on hyvä puhua. Kuolemasta puhuminen on useimmille meistä vaikeaa. Siihen liittyy paljon erilaisia tunteita ja se pakottaa miettimään asioita, jotka saattavat pelottaa ja joiden toivoisi olevan hyvin kaukana tulevaisuudessa. Mutta siellä se kuitenkin on, jokaisen meidän edessä. Meitä koskettaa myös vieraiden ihmisten kuolema, etenkin jos kyseessä on suuri määrä ihmisiä tai lapsia. Kesken jäänyt elämä surettaa. Päätimme kuitenkin nostaa tämän vaikean ja herkän asian tämän lehden toiseksi teemaksi. Lähestymme asiaa eri näkökulmista: saattohoitoa tarjoavan asiantuntijan, nuoren perheen ja omaishoitajan kannalta. Vaikka kuolema tuntuu usein meidät yllättävän, kuten Terhokodin johtaja Juha Hänninen toteaa, meidän on hyvä muistaa sen olemassa olo. On myös asioita, joihin voimme varautua. Näistä kirjoittaa terveyskeskuslääkäri Erkki Mäkinen palstallaan. Aleksi Vienonen puolestaan kuvaa, miten elämä suistuu radaltaan, kun nuoren perheen äiti yllättäen saa tiedon parantumattomasta sairaudesta. Läheisten merkitys korostuu Omalla kohdallani kuoleman pelko katosi, kun vanhempani ja rakas ystäväni kuolivat lyhyen ajan sisällä. Kuoleman aiheuttamaa tuskaa ei helpota se, että kyseessä on pitkään sairastanut ihminen ja että kuolema on odotettavissa. Se ei vähennä surun määrää. Äitini täysin odottamaton kuole- ma lamaannutti koko suuren perheemme. Perheen ja läheisten merkitys tuli meille kaikille selväksi viimeistään sinä päivänä. Ilman puolisoa ja sisaruksia siitä olisi ollut vaikea selvitä. Entä ystäväni, joka eli elämänsä parasta aikaa ja uskoi paranemiseensa lähes loppuun asti. Kuinka hänen kuolemansa voisi koskaan hyväksyä? Kuolema auttaa näkemään elämän rikkauden Jokainen kokee läheisensä kuoleman eri tavoin ja suree sitä omalla tavallaan. Kaiken surun, itsesyytösten ja luopumisen tuskan jälkeen kuolema tavallaan herätti minua elämään, tunnustamaan elämän rajallisuuden, pohtimaan minkälainen läheinen olen ja mitä elämässäni haluan vielä tehdä. Toivon, että minulla on vielä paljon elinvuosia edessä, mutta olen myös miettinyt asioita sen varalle, että jotain äkillistä ja yllättävää tulee omalle kohdalleni. Se ei ole luovuttamista, eikä valmistautumista kuolemaan, vaan pyrkimystä uskaltaa elää jokainen hetki. Elämän merkitys korostuu keskusteltaessa kuolemasta. Mutta miten me saisimme poistettua tai vähennettyä kuolemaan liittyvää pelkoa? Merkityksellistä on kuitenkin, miten kohtaa läheisensä ja elää elämäänsä. Auttaisiko, jos muistuttaisimme itseämme aina välillä elämän rikkaudesta ja pyrkisimme elämään jokaisen päivän vahvasti ja täytenä, olemalla hyviä toisillemme? LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 3 3 4.5.2015 14.04

TEEMA KUOLEMA Usein omaishoitaja ylittää saattohoidossa voimansa Kuoleman läheisyys pelottaa. Kuitenkin suuri osa kuolevista kaipaa läheisiä ihmissuhteita ja henkistä tukea sekä haluaa jakaa muistoja ja elämänohjeita. TEKSTI: JUHA HÄNNINEN 4 LAH1502.indd 4 LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.04

KUVA: STUDIO PETTERI KITTI OY KUVA: MAINOSTOIMISTO KN / ANTTI HANNUNIEMI Laitoshoito voi tulla ajankohtaiseksi omaishoidon loppuvaiheessa. Terhokodissa omaiset voivat halunsa ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistua hoitoon ja olla potilaan lähellä vaikkapa ympäri vuorokauden. Erillisiä vierailuaikoja ei ole. K uolema tulee usein yllättävänä uutena asiana elämään. ”Viime viikolla vielä kiipeilin vuorilla”, potilas ajattelee, ja nyt sain tietää elimistön olevan syöpää täynnä. Elinaikaa on muutama kuukausi. Ovatko nämä kuukaudet valinnan aikaa, jolloin pohditaan haluanko kuolla? Vai aikaa, jolloin yritetään tulla toimeen sen kauhun kanssa, että elämä päättyy. Ihmissuhteet pitävät kiinni elämässä Suhteet muihin ihmisiin kiinnittyvät fyysiseen olemiseen ja tajuntaan. Kivulias ihminen ei aina jaksa ottaa huomioon toisia ihmisiä, mutta läheistensä hylkäämän ihmisen kärsimyksiä ei voi lievittää kipulääkkeillä. Läheiset ihmissuhteet vahvistavat sitä, mitä me olemme ja ne muovaavat myös niitä tekijöitä, joilla olemme kiinni elämässä ja kulttuurissa laajemminkin. Sairastaminen voi eristää ja hoidoilla tätä eristäytyneisyyttä tai katkosta voidaan pahentaa. Omaishoitaja merkitsee sairaalle sekä hoitajaa että ihmistä, johon on olemassa jo aiemmin tunnesuhde. Tästä syystä omaishoitajuus voi olla sekä hoidettavalle että omaiselle samanaikaisesti sekä kantava ihmissuhde että taakka. Saattohoidossa on mukana myös suru ja menettämisen tunne. Usein omaishoitaja ylittää saattohoidossa voimansa juuri sen vuoksi, että tarve auttaa on niin suuri ja tietoisuus ajan loppumisesta saa omaishoitajan tekemään kaikkensa läheisensä auttamiseksi. Läheisen muuttuminen ahdistaa Kuolemaan liittyy fyysisten vaivojen lisäksi psyykkisiä muutoksia, jotka voivat tuntua omai- ” Saattohoidossa on mukana suru ja menettämisen tunne. Terhokoti on Helsingissä sijaitseva saattohoitokoti, joka on tarkoitettu pitkälle edenneestä sairaudesta kärsiville potilaille heidän elämänsä loppuvaiheessa. Ylilääkäri Juha Hänninen on Terhokodin johtaja. sista ja potilaista pelottavilta. Kuoleva ihminen voi tuntea hajoavansa. Omaisia saattaa ahdistaa tutun henkilön muuttuminen vieraaksi. Läheisen toiminnallisten kykyjen asteittainen häviäminen, hahmottamiskyvyn väheneminen ja persoonallisuuden muutokset merkitsevät usein läheisille eräänlaista sosiaalista kuolemaa. Lapselle vanhemman tai isovanhemman kuolemasta puhuminen on tärkeää. Jos lapselle vastaus on ”Kaikki hyvin” tai ”Ei mitään hätää” ja yhtäkkiä läheinen kuolee, lapsen tai nuoren voi olla tämän jälkeen vaikea uskoa siihen, että asiat ovat hyvin. Hänelle jää elämään pelko, milloin seuraava järkyttävä, paha asia tapahtuu. Lapsuuden kokemuksilla voi olla myös pitkäkestoisia vaikutuksia. Eräs läheinen kertoi edelleen 30 vuotta myöhemmin ajoittain heräävänsä yöllä äidin kuolemiseen liittyvään ahdistukseen. Kuoleva haluaa välittää elämäntarinansa Lääketiede helposti kadottaa kuolevan ihmisen itsensä. Potilaat havaitsevat olevansa vuoteessa, tippaletkussa ja hoitorutiinien ympäröiminä sen LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 5 5 4.5.2015 14.04

” Läheisten hylkäämän ihmisen kärsimyksiä ei voi lievittää kipulääkkeillä. sijaan, että voisivat välittää oman elämänsä muistot ja ohjeet ja elämänkertomuksensa jälkipolville. ”Puolisoni sairauden oireet alkoivat muuttuvina käytösoireina, joita ei aluksi pidetty muistisairautena. Myöhemmässä vaiheessa lähimuistin katoaminen johti neurologisiin tutkimuksiin. Aluksi sairautta pidettiin verisuoniperäisenä dementiana, mutta diagnoosi muuttui Alzheimerin taudiksi. Noin 6–7 vuoden ajan hoidin häntä kotona erilaisten avohoidon tukitoimin. Kun tilanne muuttui neljän vaipan tarpeeseen vuorokaudessa ja puolisoni ei tuntenut enää kotia eikä aina minuakaan, alkoi kotihoito tulla liian raskaaksi.” Surun jakaminen helpottaa Suomalainen mykkyys ei aina ole hyvä asia. Surun ilmaiseminen ja siihen osallistuminen ovat vaikeita asioita. Erilaiset rituaalit ja aikojen kuluessa muodostuneet tavat saattavat helpottaa surun ilmaisemista. Vaikka moni vierastaa sanontaa ”Otan osaa” kliseemäisenä, se kuitenkin ilmaisee kuulijan rekisteröineen puhujan surun. Samalla se ilmoittaa kuulijan enemmän tai vähemmän aktiivisesti todella ottavan osuutensa kertojan murheesta. Suru on keino kaivata ja ikävöi- 6 LAH1502.indd 6 dä. Epävarmuus voi siten olla esteenä suremiselle. Myös epävarmuuden, niin kuin surunkin, jakaminen helpottaa. Toisen pahan olon jakaminen voi olla melko yksinkertaista ja kiinni pienistä asioista. Läheisten kuolemat muuttuvat ajan saatossa muistoiksi. Osin ne unohtuvat. Uuden kuoleman kohdalla ne muuttuvat osaksi meneillään olevaa kuolemista. Isän kuolema aktivoituu mielessä puolison tehdessä kuolemaa tai muu lähipiirissä tapahtunut kuolema palautuu mieleen kuolevaa potilasta kohdatessa. Se pulpahtaa esille varoittamatta. Oireita lievittävää hoitoa ja henkistä tukea Usein ajatellaan, että kuolema ja elämä ovat yksinomaan toisensa poissulkevia. Myös se aika, jolloin kuolema on jo selkeästi näkyvissä, kuuluu elämisen piiriin. Kuolevan ihmisen hoidossakin tällä ajatuksella on oleellinen merkitys. Mitä suuremman osan elämästä kuolema valtaa, sitä vähemmän näyttäisi elämällä olevan arvoa. Terveyden heiketessä, vaivojen lisääntyessä ja tulevan näyttäytyessä vain tilanteen pahenemisena tulee ymmärrettävämmäksi halu luopua elämää pitkittävistä toimista. Osa ihmisistä kokee, että hoito hallitsee liiaksi elämää. Hoito antaa lisää elinaikaa, mutta kaikki saatu aika menee hoitojen toteuttamiseen tai niistä toipumiseen. Suonensisäisen nesteytyksen tavoin myös kuntoutuksen avulla potilaat yritetään saada jonkin vaiheen yli jotain parempaa elämänvaihetta varten. Kuolevalle ihmiselle parempaa ei ole odotettavissa. Hoidollisissa lähestymisissä on orientoiduttava myös kuoleman näkökulmaan. Oireita lievittävässä hoidossa olevat ihmiset eivät suinkaan koe olevansa odottamassa kuolemaa. Suuri osa kaipaa henkistä tukea ja mahdollisuutta vertaisryhmässä keskustella elämästään. Samalla voidaan helpottaa kipua ja muita fyysisiä vaivoja. Valtaosa oireenmukaisessa hoidossa olevista potilaista toteaa, että he olisivat kaivanneet tukea ja apua kenties jo kauan sitten. Valitettavan usein leikkaushoidoilla ja solunsalpaajahoidoilla saatetaan ylläpitää paranemisen illuusiota, jonka hinta saattaa olla potilaan heikentynyt yleiskunto sekä kipuja. Läheisestä luopuminen nostaa tunnemyrskyn Sairaus ja sairastaminen sinänsä aiheuttavat pelkoa sairauden etenemisestä ja kysymyksiä omaisten kyvystä auttaa ja tukea läheistään. Mahdollisuus olla yhdessä viimeiset elinviikot ja kuoleman hetki on merkityksellistä sekä potilaalle että omaisille. Usein potilas ja omaiset toivovat nimenomaan mahdollisimman normaalia ja kärsimyksetöntä elämää sen ajan, mikä on jäljellä. Kuolema järisyttää perhettä voimakkaasti, vaikka kuoleminen fysiologisena ja kliinisenä tapahtumana olisi tyyni, rauhallinen ja arkinen. Omaisten sairaanhoitajille usein osoittama kiitos huolenpidosta kuvastaa tätä kuoleman perheessä nostattamaa emotionaalista myrskyä. Heidän kiitollisuutensa saattaa tuntua arkityötään tekevästä sairaanhoitajasta suhteettomalta siihen nähden, mitä hoidossa on tapahtunut. Toisinaan omaisten helpotus potilaan kärsimysten loppumisesta, menetyksen aiheuttama suru ja kiitollisuuden tunne sekoittuvat. Kiitos huolenpidosta on kuitenkin myönteinen asia sekä hoitavien henkilöiden että omaisten kannalta. Se on omaisille tapa purkaa tunnemyrskyä ja hoitajille useimmiten ansaittu myönteinen palaute. LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.04

KUOLEMA TEEMA ”Hoivasin vuoden verran kehittyvää yksivuotiasta ja kuolevaa 35-vuotiasta. Niissä on jotain samaa. Juuri kun tulin sinuiksi tilanteen kanssa, tulikin uusi vaihe, joka vaati uuden orientoitumisen, uudet kujeet ja niksit.” Syöpä vei vaimoni Kun läheinen sairastuu vakavasti, muista huolehtia omasta jaksamisestasi. Hae tukea ja ota vastaan apua. TEKSTI JA KUVA: ALEKSI VIENONEN V aimoni Anne sairastui syöpään kesällä 2010. Anne oli perusterve kolmekymppinen, yksivuotiaan pojan äiti. Synnytys oli normaali, terveydessä ei ollut moitittavaa. Kunnes kesällä lonkkakipu äityi kovaksi. ”Buranaa vaan, liittyy synnytykseen”, oli lääkäreiden neuvo. Tämän jälkeen Annen fyysinen kunto heikkeni. Hän hengästyi kovin tavallisella polkupyörälenkillä. Anne oli juuri palannut töihin, ja itse jäin hoitovapaalle pienen poikamme kanssa, kun Anne hakeutui työterveyslääkärille. Syytä romahtaneeseen kuntoon etsittiin keuhkoista ja sydämestä. Keuhkoissa ei ollut mitään ihmeempää, mutta sydämen ultraäänessä näkyi tukos, jota epäiltiin verihyytymäksi. Olin kotona nauttimassa ensimmäisistä koti-isäpäivistäni, kun Anne joutui Meilahden sairaalaan. Huolestuin, mutta toivoin tietenkin parasta. Pian selvisi, että Anne siirrettäisiin kardiologiselle teho-osastolle. Sydän jouduttaisiin ehkä leik- kaamaan. Jätin lapsemme vanhemmilleni hoitoon, ja lähdin ajamaan Annen luokse – olo oli varsin epätodellinen. Tapasin rauhallisen, mutta hämmentyneen Annen. Päivystävä lääkäri valmisteli meitä henkisesti tulevaan leikkaukseen, mutta muistutti, että tarvitaan lisätutkimuksia, koska hyytymä oli erikoisen näköinen. En tiennyt, että lääkärit epäilivät syöpää. Minusta tuli omaishoitaja Kun seuraavana päivänä olin matkalla Meilahteen, Anne soitti itku kurkussa ja pyysi minua ajamaan tienvarteen. Hänellä on tietokonetomografiassa todettu laajalle levinnyt syöpä. Isoin kasvain on sydämessä. Leikkausta ei voida tehdä. Jatkoin matkaa, mutta menetin ajokykyni muutaman kilometrin jälkeen. Romahdin täysin. Hakkasin rattia ja huusin. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 7 7 4.5.2015 14.04

” Päätimme elää niin täyttä elämää kuin suinkin. Soitin taksin. Ymmärsin, että vaimoni on kuolemassa. Itkin takapenkillä kovaa ja äänekkäästi. Yritin samalla kasata itseni, jotta minusta olisi Annelle tukea ja turvaa. Tajusin, että joudun kantamaan vastuun yksivuotiaasta pojastamme ja kuolevasta vaimostani. Minusta tulisi omaishoitaja. Arki rakentui uudelleen Alkoi toivoon takertuminen. Seuraavien päivien aikana tehtiin lisätutkimuksia, jotta solumyrkkyhoidot voitiin aloittaa. Anne joutui jäämään sairaalaan useaksi viikoksi. Jotta en romahtaisi henkisesti, jaksaisin hoitaa lastamme ja pysyä tukena Annelle, isäni kehotti minua hakeutumaan lääkärille. Sain lähetteen psykiatriselle sairaanhoitajalle, jonka kanssa pystyin keskustelemaan Annen tilanteesta kahden kesken. Aluksi monta kertaa viikossa ja myöhemmin kerran viikossa Annen kuolemaan saakka. Se piti minut hyvin kasassa. Anne oli puolestaan yhteydessä sairaalan sosiaalityöntekijään ja kertoi perheemme tilanteesta. Hän pelkäsi, että uupuisin. Sosiaalityöntekijä otti yhteyttä Helsingin kaupungin sosiaalivirastoon, josta järjestyi lastenhoitoapua kotiin. Perheeseemme löytyi arki uudestaan. Muutaman viikon välein Anne sai sytostaatteja Meilahdessa, ja tämän jälkeen oli noin 10 päivän lepojakso kotona. Hoitojen sivuoireet eivät olleet niin rankoja kuin pelkäsimme. Pahoinvoinnin estolääkkeet tepsivät ja kivutkin pysyivät kurissa. Lapsenhoidossa päävastuu oli minulla, koska syöpälääkitys väsytti Annea. Melko pian totuimme kaikki myös Annen kaljuun. Vaikka toivoa ei juuri ollut, päätimme elää niin täyttä elämää kuin suinkin. Jouluun mennessä Annen sairaudesta oli tullut normaali osa perheemme arkea. Hoitovapaani lähestyi loppuaan. Poikamme aloitti päiväkodissa loppiaisen jälkeen. Minä palasin töihin lyhennetyllä työajalla. Hoivaaminen muuttui Hoivasin vuoden verran rinnakkain kehittyvää yksivuotiasta ja kuolevaa 35-vuotiasta. Erikoista sinänsä, mielestäni kuolevan ihmisen ja lapsen kehityksen seuraamisessa on jotain samaa. Juuri kun tulin sinuiksi etenevän sairauden kanssa, tulikin uusi vaihe, joka vaati uuden orientoitumisen, uudet kujeet ja niksit. Näin on lapsenkin kanssa: uusien taitojen karttuessa lapsen hoito muuttuu toisenlaiseksi. 8 LAH1502.indd 8 Sairauden edetessä oli joka kerta sama kaava: uusi vaihe, järkytys, suru ja toivon rippeeseen takertuminen – ja uuteen arkeen orientoituminen. Ensimmäinen järkytys oli syöpädiagnoosi, siitä noustiin toivoon ja arkeen sytostaattihoitojen myötä. Seuraava järkytys tuli, kun sytostaatit eivät toimineet toivotulla tavalla, ja siirryttiin perinteisempiin myrkkyihin. Ja taas totuttiin arkeen. Äkkikuoleman riski oli jatkuvasti läsnä, koska kasvain saattaisi pysäyttää sydämen milloin tahansa. Valmistauduin mielessäni siihen, että en elvyttäisi tai soittaisi ambulanssia. Annella oli elvytyskielto sairauden alkuvaiheesta lähtien. Se tuntui vaikealta ja olen onnellinen, että tuota tilannetta ei vastaan tullut. Kunto koheni syöpähoitojen jälkeen Annen syöpähoidot lopetettiin huhtikuussa. Tämä oli järkytys, mutta lopulta erittäin hyvä asia. Annen kunto nousi lähes sairautta edeltävälle tasolle – ja pääsimme nauttimaan keväästä yhdessä. Minulla oli toukokuussa viikko talvilomaa, ja teimme perheenä pienen autoretken. Ajoimme Saarijärvelle kummitätini luo muutamaksi päiväksi ja siitä Annen kotiseudulle Lapinlahdelle. Hetken aikaa tuntui, että sairautta ei olisikaan. Väsymys purkautui ärtymyksenä Helsingin kaupungin kotisairaanhoitajat ja lääkärit kävivät useita kertoja viikossa katsomassa Annea. Kunto lähti luisuun kesäkuussa. Vatsan turvotus lisääntyi ja vaati toistuvia punkteerauksia Marian sairaalassa. Samalla arkeni muuttui yhä selvemmin omaishoitajan arjeksi. Jäin pois töistä, jotta voisin olla Annen tukena ja auttaa hoidossa. Vaihdoin dreenipusseja, hoidin dreenausreikiä Annen vatsassa, autoin vessaan ja portaissa, työnsin pyörätuolissa ulkona. Olin läsnä, kun hoitajat kävivät ja varmistin, että myös minä ymmärsin ohjeet. Väsyin melko pian sekä lapsen että kuolevan vaimoni hoitamiseen, vaikka en enää töissä ollutkaan ja vaikka sain tukea lastenhoitoon ja myös keskusteluapua. Väsymykseni alkoi purkautua ärtymyksenä, jota suuntasin myös Anneen. Kotisairaanhoito ehdotti, että Anne hakeutuisi Terhokotiin, jotta minäkin saisin lepoa. Anne pääsi kotiin muutaman kerran, mutta pian kunto oli niin huono, että matka täytyi tehdä ambulanssilla. Kun Anne oli Terhokodissa, parisuhteemme parani ja pääsin olemaan paljon täysipainoisemmin Annen henkisenä tukena viimeisinä viikkoina ja päivinä. Tulin Terhokotiin päivittäin pienen poikamme kanssa. Anne istui pyörätuolissa, lapsemme Annen sylissä ja työnsin koko pakettia Lassilan metsikön pyöräteillä. Anne kuoli 17. elokuuta 2011. Hänen viimeinen toiveensa oli, ettei kuolisi poikansa syntymäpäivänä. Poikamme täytti kaksi vuotta vain kaksi päivää myöhemmin. LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.04

KUOLEMA TEEMA TEKSTI: JOHANNA TERVALA KUVA: PERTTI VIITASAAREN ARKISTO Tukihenkilö kulkee rinnalla ”Istu Pertti, älä hösyä.” Tuettavaltaan Pertti Viitasaari oppi, että tärkeintä on läsnäolo. Pertti Viitasaari on toiminut Pohjois-Suomen syöpäyhdistyksen saattohoidon tukihenkilönä 1990-luvun alusta saakka. Hän lähti mukaan vapaaehtoistyöhön henkilökohtaisen kokemuksen vuoksi. Äidin kuolema syöpään 1970-luvulla jäi vahvasti mieleen sekä tunne, että Pertti ja hänen äitinsä olisivat tarvinneet toisiaan loppuvaiheessa. Myös ikäihmisten yksinäisyys kiinnitti Pertin ja hänen silloin kotipalvelussa työskennelleen vaimonsa huomion. Pohjois-Suomen syöpäyhdistys aloitti Raha-automaattiyhdistyksen tuella saattohoidon tukihenkilökokeilun vuonna 1989. Pertti lähti mukaan toimintaan, koska lapset olivat jo maailmalla ja työelämäkin oli vakaata. Sillä tiellä hän on yhä. ”On ollut yllättävää, miten tällainen maallikkokin voi antaa ja saada näin paljon”, Pertti kertoo. Keskustelua, apua ja virkistystä Saattohoidon tukihenkilö kutsutaan perheeseen sairastuneen ja omaishoitajan tueksi henkisesti raskaassa tilanteessa. Usein taustalla on tieto jäljellä olevasta elinajasta ja siitä, ettei mitään ole enää tehtävissä. Pertti kiistää tämän. ”Vielä on paljon toivoa. Kaikki turhanaikainen häviää, eletään tätä hetkeä.” Alkuvaiheessa toimiessaan tukihenkilönä Pertti tapasi vanhan syöpää sairastavan rouvan, jonka kotona Pertti touhusi epävarmana erilaisia kotitöitä tehden. Rouva oli häntä aikansa katsonut ja todennut sitten ”Istu Pertti, älä hösyä”. ” Maallikkokin voi antaa ja saada paljon. ”Tukihenkilön tehtävässä tärkeintä on läsnäolo, rinnalla kulkeminen”, tiivistää Pertti. Tukihenkilö osallistuu perheen arkeen antamalla omaishoitajalle vaikkapa mahdollisuuden asioiden hoitamiseen tai keskusteluun. Pertti kertoo myös vieneensä tuettavansa tansseihin. Eräs rouva halusi käydä hypistelemässä leninkikankaita vaatemyymälöissä, koska hän piti kauniista vaatteista. Usein Pertti kuitenkin on ulkoillut tuettavan kanssa. Kävelyllä on voinut jutella tai vain seurata esimerkiksi kevään tuloa. Tukihenkilön ja perheen suhde voi kestää vuosia Saattohoidon tukihenkilön tehtävä vaatii sitoutumista. Saattohoitopäätöksestä, jolloin usein otetaan yhteys tukihenkilöön, suhde perheeseen voi kestää muutamasta päivästä vuosiin. Pitkissä suhteissa Pertti tekee omaishoitajan kanssa sopimuksen, jossa sovitaan miten perhe voi ottaa yhteyttä Perttiin tilanteen pahentuessa. Lopun lähetessä on tärkeätä, että omaishoitaja saa levätä. Usein syöpää sairastava läheinen vaistoaa omaishoitajan väsymyksen ja Pertti usein on jopa yötä perheessä tai valvoo vieressä, jotta omaishoitaja saa nukkua. Pertin mukaan perheeseen muodostuu usein luottamuksellisen suhde ja häntä saatetaan pyytää rinnalle kuoleman kohdatessakin. Lisäksi Pertti on usein kutsuttu jäähyväistilaisuuksiin, siunaustilaisuuksiin kirkossa tai arkun kantajaksi. ”Tärkeinä on olla ihminen toiselle ihmiselle. Jokainen ihminen on toisen ihmisen arvoinen.” Saattohoidon tukihenkilöä voi tiedustella Syöpäjärjestöistä, puh. (09) 135 331. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 9 9 4.5.2015 14.04

TEEMA KUOLEMA TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY Katse tulevaan Kun hoidettava kuolee, omaishoitajan elämä muuttuu. Läheisen kuolema aiheuttaa surua ja monenlaisia muita tunteita, ja tiiviin hoitosuhteen jälkeen arki voi tuntua tyhjältä. Tärkeintä on huolehtia itsestään ja hakea tarvittaessa apua. Uudessa elämäntilanteessa monet omaishoitajat saavat lohtua luonnosta, vertaistuesta ja keskusteluista. 10 LAH1502.indd 10 Monta tapaa surra Surun kokeminen on hyvin yksilöllistä eikä oikeaa tai väärää tapaa surra ole. Läheisen kuolema voi synnyttää myös monenlaisia muita tunteita, kuten syyllisyyttä, vihaa, katkeruutta tai helpotusta. Kaikki tunteet ovat sallittuja, eikä niitä tarvitse hävetä. Kuitenkaan esimerkiksi syyllisyyteen tai katkeruuteen ei pidä jäädä, vaan tunteet kannattaa käsitellä ja surutyötä tehden mennä eteenpäin. ”Sureminen on luonnollista, eikä sitä kannata juosta karkuun. Se auttaa eteenpäin ja tuo lohtua. Ei ole myöskään olemassa mitään mallia, miten pitää surra”, sanoo Pirjo-Riitta Liimatainen. Suru voi tuntua varsinkin aluksi hyvin fyysisenä, voi tulla unettomuutta tai ruokahaluttomuutta. Moni kertoo kokeneensa fyysistä ahdistusta ja ikään kuin palan kurkussa. ”Joitakin auttaa asiasta puhuminen, mutta myös mikä tahansa tekeminen kannattaa, minkä kokee helpottavaksi, kuten KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN / KRUUNUPUISTO OY O maishoitajan työ täyttää monesti arjen ja omaishoidon loppuminen voi tuoda tyhjyyden. Moni kokee päällimmäisenä yksinäisyyttä, toiset tuntevat itsensä turhaksi, jotkut taas eivät tiedä mitä tekisivät, kun omaa aikaa yhtäkkiä onkin yllin kyllin. ”Omaishoitajan olisi hyvä jo etukäteen miettiä, että mitä sitten kun tämä loppuu, miten täyttää tyhjyys”, sanoo kriisityön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen Suomen Mielenterveysseurasta. Pirjo-Riitta Liimatainen on tehnyt parikymmentä vuotta työtä SOS-kriisikeskuksessa ja tavannut monia läheisensä menettäneitä. ”Menetyksestä selviää, vaikka se ei aluksi siltä tunnu. Monesti minulle sanotaan, että hyvähän sinun on noin sanoa. Mutta pitkän kokemuksen kautta voin sanoa, että niin se on. Se tapahtuu vähitellen, se voi olla hyvinkin tuskallista ja sellaista edestakaisin sahaamista, mutta aika todella parantaa.” LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.04

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa myös juhlapyhinä, kertoo Pirjo-Riitta Liimatainen. Yrjö Puhakan surua helpotti, että hän sai olla läsnä äidin viimeisinä hetkinä. KUVA: SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Merja Arvola sai tukea surutyöhönsä perheeltään. KUVA: MERJA ARVOLAN ARKISTO KUVA: ISÄ SIMEON ” Ilo kuuluu ihmisen elämään, siitä ei kannata tuntea syyllisyyttä. piirtäminen, kirjoittaminen, liikunta tai muut harrastukset. Fyysisiin oireisiin kannattaa hakea apua vaikka terveyskeskuksesta.” Hautajaisten järjestäminen on monille osa surutyötä, joka osaltaan auttaa eteenpäin. Hautajaisista on voitu puhua jo hoidettavan kanssa ja monille on tärkeää järjestää ne toiveiden mukaan. KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN / KRUUNUPUISTO OY Vaikea ensimmäinen vuosi Pirjo-Riitta Liimataisen mukaan menetyksestä selviäminen on yksilöllistä, mutta moni kokee ensimmäisen vuoden rankimpana. ”Ensimmäisen vuoden aikana kaikki tapahtuu uudessa elämäntilanteessa ensimmäisen kerran. Esimerkiksi juhlapyhät on hyvä suunnitella etukäteen niin, että niitä ei joudu viettämään yksin. Toisaalta moni on kertonut, että nekin tuntuivat etukäteen pahemmalta kuin sitten olivatkaan.” Kun omaishoitaja pääsee pahimman surun yli ja alkaa taas löytää elämästä ilon aiheita, voi tuntua, ettei se ole sallittua. ”Ilo kuuluu ihmisen elämään, siitä ei kannata tuntea syyllisyyttä”, Pirjo-Riitta Liimatainen sanoo. Myös Omaishoitajat ja läheiset -liiton lomilla ohjaajana toimiva Yrjö Puhakka pitää iloa ja naurua hyvänä asiana. Puhakan ohjaamilla lomilla kaikki tunteet ovat sallittuja ja se tehdään selväksi heti alussa. ”Itku on ensimmäisinä päivinä hyvin herkässä, mutta sitten lopussa alkaa löytyä nauru.” Yrjö Puhakalla itsellään äidin omaishoitajuutta kesti kymmenisen vuotta, minkä jälkeen äiti joutui pariksi vuodeksi sairaalaan ja kuoli viime syksynä. Yrjön surua helpotti se, että hän sai olla läsnä äidin viimeisinä hetkinä ja että äiti sai elää pitkän elämän 97-vuotiaaksi. Lisäksi lohtua on tuonut oman sisaren kanssa jutteleminen sekä vertaistuki Yrjön ohjaamilla lomilla. Puhuminen auttaa Yrjö Puhakan mukaan vertaistuen merkitys on suuri ja hän kannustaa kaikkia omaishoitajia hakeutumaan liiton lomille. Yrjö pitää tärkeänä sitä, että hän vetäjänä on ollut samassa tilanteessa kuin ryhmäläiset. ”Lomilla on tärkeää, että voi luottaa ohjaajaan ja muihin ryhmäläisiin. Meillä saa itkeä, saa nauraa, saa puhua ja saa myös olla hiljaa.” Myös Pirjo-Riitta Liimatainen kehottaa hakemaan vertaistukea tai muuta keskusteluapua. ”On tärkeää, että on ihmisiä, joiden kanssa asiaa voi käydä läpi”, hän sanoo. Keskusteluapua löytyy myös erilaisista sururyhmistä, joita on ainakin seurakunnilla sekä eri järjestöillä. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 vastaa arkisin klo 9–07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07. Suomen Mielenterveysseura ei peri asiakkailtaan puhelumaksuja. Kaikki puhelumaksut ovat puhelinoperaattorien perimiä. ARKI MUUTTUI OMAISHOIDON JÄLKEEN Hoidettavan iästä ja sairauksista riippuen kuolemaan on voinut valmistautua eri tavalla. Pitkän iän saavuttaneiden kuolemaa pidetään luonnollisimpana, kun taas nuorempien, saati sitten lasten kuolema, tuntuu epäreilulta. Kaikissa tilanteissa omaishoitajan arki muuttuu. Kauhavalaisen Merja Arvolan, 46, omaishoitajuus alkoi jo 20 vuotta sitten, kun perhe muutti miehen mummin kanssa samaan taloon. Kaksi ja puoli vuotta sitten mummi kuoli 97 vuoden iässä. ”Totta kai se on surullista, mutta kyllä tämä oli sellainen luonnollinen poistuma”, sanoo Merja Arvola. Arki on muuttunut omaishoidon loppumisen jälkeen helpommaksi. Merja on hoitoalalla ja mummin kuoleman jälkeen hän alkoi tehdä päätyön lisäksi keikkatöitä. Lisäksi aikaa on nyt kuntoilulle ja muulle itsestä huolehtimiselle. Myös taloa on remontoitu ja siinä samalla mummin tavarat käyty läpi. Merja on saanut tukea lähinnä perhepiiristä, mutta on käynyt myös liiton lomilla ja kokenut ne tarpeellisiksi. 64-vuotiaan Anjan mies kuoli vuosi sitten syöpään. Puolisolla oli myös kaksisuuntainen mielialahäiriö, minkä vuoksi Anja oli joutunut huolehtimaan miehestään jo pitkään. Loppuaikoina Anja näki, miten toinen kuihtui pois, ja siinä mielessä kuolema oli suuri helpotus. Tilalle tuli kuitenkin iso tyhjä aukko. ”Tyhjyys on päällimmäinen tunne. Ennen piti kaupassakin juosta ostokset, kun jo soitettiin, että missä olet. Eikä kukaan enää kehu, eikä keitä minulle kahvia. Ja nyt sitä vasta huomaa, kuinka paljon toinen kuitenkin kotona teki.” Omaishoitajuus oli niin tiivistä, että omasta itsestä huolehtiminen jäi Anjalla vähemmälle. Nyt hän on käyttänyt aikaa myös siihen, huoltanut itsensä päästä varpaisiin. Hän on myös ehtinyt harrastaa kulttuuria ja yrittänyt löytää uusia ihmissuhteita. ”Varsinkin viikonloput ovat kuitenkin vaikeita. Tuttavilla ei oikein tunnu olevan aikaa. Ilman omia lapsia en varmaan pärjäisi. Ja onhan minulla metsäterapia ja kissaterapia.” Luonnossa liikkuminen on nyt mahdollista ilman kiirettä hoidettavan luo ja hoitokissat helpottavat yksinäisyydessä. Anja kiittelee myös Eläkeliiton leskille suunnattua sopeutumisvalmennusta, jossa oli samanikäistä vertaistukea ja hyvä ohjaaja. Vielä hän toivoo löytävänsä jonkin harrasteryhmän, jossa olisi samanmielistä ja -ikäistä seuraa. Tuntuu, että hänellä on katse suunnattuna tulevaisuuteen ja tavoite tyhjyyden täyttämiseksi. ”Uskon, että aika kuitenkin parantaa. Ja se, että saa elämän taas tiettyyn uomaan. Täällä täytyy elää, vaikka tekisi mieli manata sille valokuvalle, että miksi jätit tänne yksin”, Anja sanoo. (Perhesyistä Anja esiintyy pelkällä etunimellä.) LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 11 11 4.5.2015 14.04

TEEMA LOMAT JA KUNTOUTUKSET TEKSTI: JUHA VIITANEN Omaishoitajien tarpeet ohjaavat suunnittelua Suosituimpia ovat lomat ja kuntoutukset, joille omaishoitaja ja hoidettava voivat osallistua yhdessä. ERILAISIA LOMIA ERILAISILLE OMAISHOITAJILLE Omaishoitajalomat ovat viiden päivän pituisia teemalomia. Teemat auttavat omaishoitajia löytämään omaan elämäntilanteeseensa sopivan loman. Eniten hakijoita on omaishoitajan ja hoidettavan yhteisille lomille. ”Omaishoitajat kertovat, että hoidettavan hoitoa on mahdotonta järjestää loman ajaksi. Ainoa tapa päästä lomalle on lähteä yhdessä. Usein myös toivotaan yhteistä aikaa kodin ulkopuolella”, toteaa lomasihteeri Liisa Moilanen MTLH:sta. ”Lomien teemat pidetään väljinä, sillä liian rajatulle lomalle ei ole tarpeeksi osallistujia. Jos esimerkiksi työssäkäyvien omaishoitajien lomalle ei tule tarpeeksi hakijoita, mukaan voidaan ottaa muitakin”, sanoo liiton koulutus- 12 LAH1502.indd 12 sihteeri Kaisu Ylikoski. Katse huomiseen -loma järjestetään omaishoitajille, joiden hoidettava on kuollut tai siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan. Lapsiperheille pyritään järjestämään joka vuosi Parhain perhe -loma. Osalla lomista korostuu toiminnallisuus. Esimerkiksi Kuvien kertomaa -lomalla voidaan käyttää valokuvia apuna oman elämän pohtimisessa. Lomille, jotka on suunnattu työssäkäyville, miesomaishoitajille ja erityislasten vanhemmille, on perinteisesti ollut vähän hakijoita. Lomien teemat suunnitellaan liitossa lomaohjaajien kanssa. Lomia muokataan myös lomalaisten palautteen perusteella. Lisäksi lomaan kuuluu muuta ohjelmaa, esimerkiksi vesijumppaa, terveystestejä, luentoja, pelejä tai retkiä. Lomalainen voi vapaasti valita, mihin osallistuu. ” Lomalle kannattaa hakea, kun tuntee olevansa loman tarpeessa. ”Lomalle kannattaa hakea, kun tuntee olevansa loman tarpeessa. Kriteereinä lomalle pääsylle ovat omaishoitotilanne, oma jaksaminen, edellisestä lomasta kulunut aika ja joskus myös varallisuus”, kertoo liiton koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen. ”Mikäli lomalle ei pääse, virallista valitusjärjestelmää ei ole, mutta aina voi ottaa yhteyttä lomajärjestöön ja neuvotella”, ohjeistaa Liisa Moilanen. Puoltolausunnot vaikuttavat valintoihin Lomajärjestö valitsee lomalaiset. Alle puolet hakijoista pääsee lomalle. ”Suuren hakijamäärän lisäksi toinen yleinen syy kielteiseen lomapäätökseen on, että edellisestä lomasta on liian vähän aikaa. Lomien välissä pitää olla omaishoitajillakin noin yksi vuosi”, kertoo Liisa Moilanen. Viranomaiset voivat tehdä omaishoitajille puoltolausuntoja lomille. ”Ne huomioidaan lomapäätöstä tehdessä”, vakuuttaa Liisa Moilanen. KUVA: SIRPA OTAVA L iitto järjestää vuosittain noin 20 omaishoitajalomaa lomajärjestöjen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH), Solaris-lomat ry ja Hyvinvointilomat ry. Suurin osa lomista toteutetaan yhteistyössä MTLH:n kanssa. Vuosittain lomille osallistuu noin 300 omaishoitajaa ja 100 hoidettavaa. Lomatoimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kela järjestää omaishoitajille kuntoutuskursseja. Niiden tavoitteena on tukea omaishoitajan toimintakykyä ja kohentaa elämänlaatua. ”Omaishoitajalomille hakijoita on paljon. Arvioimme hakijan tilannetta ja pyrimme myöntämään loman sitä eniten tarvitseville”, kertoo Liisa Moilanen MTLH:sta. LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.04

KUVA: MIIKKA RIIKONEN KUVA: JUHA VIITANEN ”Tämän vuoden lomille ja kuntoutuskursseille ehtii vielä hakea. Tiedot löytyvät Lomaoppaasta, liiton nettisivuilta ja tästä Lähellä-lehdestä s. 32–33”, kertovat Kaisu Ylikoski ja Merja Kaivolainen. Kolme viiden päivän jaksoa Kuntoutuskurssit kestävät 15 päivää ja ne järjestetään kolmessa viiden päivän jaksossa reilun vuoden aikana. Ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Tavoitteet laaditaan kurssin alussa yhdessä kuntoutujan kanssa. Kurssilla voi olla haastatteluja ja tapaamisia mm. lääkärin, sairaanhoitajan, fysioterapeutin tai psykologin kanssa. Kuntoutuksessa opetellaan tunnistamaan ja käsittelemään stressiä ja mietitään ammattilaisten kanssa ratkaisuja arjen ongelmiin. Kuntoutuja saa tietoa ja keinoja terveydentilansa ja elämänlaatunsa tueksi. Lisäksi kerrotaan sairauksista, jotta omaishoitajalla olisi paremmat valmiudet kohdata hoitotyössään eteen tulevia tilanteita. Uutuutena parikurssit ”Jos omaishoitajan tilanne vaatii toistuvaa kuntoutusta, se voidaan myöntää”, kertoo Pirjo K Tikka. KUNTOUTUKSEEN PÄÄSY EI EDELLYTÄ OMAISHOITOSOPIMUSTA Omaishoitajien kuntoutuskursseja on järjestetty 1990-luvulta lähtien. Viime vuonna kursseja oli yli 70 ja niille osallistui 557 omaishoitajaa ja 342 hoidettavaa. Eduskunta myöntää Kelalle määrärahat omaishoitajien kuntoutuskursseille. ”Määrärahat ovat lisääntyneet ja se kertoo poliittisten päättäjien kasvaneesta ymmärryksestä omaishoitoa kohtaan”, kuvailee suunnittelija Pirjo K Tikka Kelasta. Kuntoutusta on kaikenikäisille omaishoitajille, joilla on jokin sairaus tai uupumisoireita. Kuntoutukseen voi päästä, jos sen avulla voidaan turvata tai parantaa omaishoitajan toimintakykyä ja jos sairaus tai oireet aiheuttavat merkittäviä vaikeuksia omaishoitajana toimimiselle. ”Omaishoitajan kuntoutuskurssille hakevan ei tarvitse olla omaishoidontuen saaja. Silti päivittäin omaishoitajana toimiminen on edellytys kuntoutukseen pääsylle”, Pirjo K Tikka linjaa. Omaishoitajan voi olla vaikea päästä kuntoutukseen, jos hoidettavalle ei löydy sijaishoitoa kuntoutuksen ajaksi. ”Vuoden 2013 alusta Kela on järjestänyt omaishoitajien parikursseja, joille omaishoitaja voi osallistua hoidettavansa kanssa. Tämä on auttanut niitä omaishoitajia, joiden on ollut vaikea saada hoidettavan hoito järjestymään kuntoutuksen ajalle”, Pirjo K Tikka kertoo. Parikursseilla hoidettava osallistuu kuntoutukseen toimintakykynsä mukaan. Henkilöstö vastaa hoidettavan kuntouttamisesta ja ohjauksesta, ellei toisin sovita. Kuntoutukseen voi päästä uudelleen Kaikki hakijat eivät pääse kuntoutukseen. Hakijoita voi olla enemmän kuin kurssille mahtuu. Myös omaishoitajan vaikea sairaus voi olla este kuntoutukseen pääsylle. ”Kun omaishoitaja on ollut kuntoutuksessa ja hän hakee vaikkapa vuoden kuluttua uudelleen vastaavaan kuntoutukseen, Kela arvioi kuntoutustarpeen asiakirjojen perusteella. Jos omaishoitajan tilanne vaatii toistuvaa kuntoutusta, se voidaan myöntää. Jos tilanne on samankaltainen kuin aiemmin, ei perustetta uudelleen kuntoutukseen ole”, sanoo Pirjo K Tikka. ”Omaishoitajien kuntoutuskurssit ovat harkinnanvaraista kuntoutusta, eikä harkinnanvaraisesta kuntoutuspäätöksestä voi valittaa.” LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 13 13 4.5.2015 14.04

TEEMA LOMAT JA KUNTOUTUKSET TEKSTI: JUHA VIITANEN Vertaistukea, voimia ja virkistystä KUVA: MALLA MERONEN Omaishoitajien kokemukset lomista ja kuntoutuksista ovat myönteisiä. Varsinkin elämäntarinoiden jakaminen yhdistää. Omaishoitajalomilla on monipuolista liikuntaa, mutta jokainen voi valita vapaasti mihin osallistuu. YHTEISELLÄ LOMALLA MOLEMMILLE OHJELMAA Raili ja Tuomo Honkaranta olivat Lämmöllä lähelläsi -lomalla Kruunupuistossa Punkaharjulla. ”Meillä jokaisella oli hoidettava mukana. Omaishoitajille oli aamuisin omaa ohjelmaa, jossa pohdimme omaishoitajuuteen liittyviä asioita ja jaksamista. Samaan aikaan oli hoidettaville ohjelmaa toisen lomaohjaajan kanssa”, Raili Honkaranta kertoo. ”Lomaohjelmaan kuului meille molemmille hieronta. Lisämaksusta kävimme molemmat jalkahoidossa ja itse kävin kampaajalla.” Raili Honkaranta suosittelee lomaa lämpimästi, vaikka parannettavaakin löytyy. ”Nukkuminen vieraassa paikassa tuottaa minulle hankaluuksia, mutta sen kanssa piti pärjätä. Lomapaikassa oli hyvä sauna- ja uintimahdollisuus, mutta mieheni olisi tarvinnut pukeutumisapua. Valitettavasti sitä ei saatu.” ”Kyllä tämä silti tuntui lomalta. Sai mennä valmiiseen 14 LAH1502.indd 14 ruokapöytään. Loma oli vaihtelua arkeen, mutta oli myös mukava palata takaisin kotiin”, Raili Honkaranta kiteyttää kokemansa. Perhelomilla lasten tulevaisuus huolettaa Lomaohjaaja Eila Antikainen on vetänyt lapsiperhelomia. Niillä on aina kaksi ohjaajaa, joista toinen huolehtii vanhemmista ja toinen lapsista. ”Yleinen keskustelunaihe lasten vanhemmilla on huoli lapsen tulevaisuudesta. Miten lapsen sairaus tai vamma vaikuttaa hänen elämäänsä, pääseekö lapsi opiskelemaan, voiko hän muuttaa pois kotoa”, Eila Antikainen kertoo. Eila Antikainen rohkaisee hakemaan perhelomalle. ”Lapsiperhelomilla on hauskaa yhdessä tekemistä koko perheelle. Lomalla tapaa vertaisperheitä ja saa irtioton arjesta. Loma palkitsee osallistujansa.” LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.04

Veikko Kukkuraisen vaimo Raili Kukkurainen on asunut palvelutalossa Lomaohjaajalla on isot korvat, pieni suu ja avara sydän Malla Meronen tutustui omaishoitajien elämäntilanteisiin työssään kotisairaanhoidossa ja palvelutalossa. Eläkkeelle jäätyään hän halusi tehdä jotain omaishoitajien hyväksi. ”Onnekseni elämä johdatti minut ystävystymään Armi Hellströmin kanssa. Hän oli toiminut jo vuosia lomaohjaajana ja hänen kertoessaan lomaohjauksesta tiesin heti, että siinä on minun tehtäväni”, Malla Meronen kertoo. ”Menin lomaohjaajakoulutukseen ja tunne siitä, että tämä on minun juttuni, vahvistui. Koulutuskansio kädessä lähdin kotiin ja tein mielessäni jo lomaohjelmaa”, Armi Hellström kertoo. ”En osaisi enää kuvitella elämääni ilman lomalaisten kohtaamisia. Saan paljon voimaa heiltä, vaikka he uskovat kuormittavansa minua jutuillaan.” ”Olen onnellinen, kun näen mi- KUVA: MALLA MERONEN pari vuotta. Katse huomiseen -lomalla Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa Veikko Kukkurainen kohtasi muita omaishoitajia, joiden elämä oli muuttunut hoidettavan siirryttyä kodin ulkopuoliseen hoivaan. ”Jos lomalle pitäisi antaa arvosana, niin se on 10+. Yhteisissä keskusteluissamme jokainen avautui luottamuksella omasta elämästään. Vapaa-aika ja yhdessä tekeminen, oli se sitten liikuntaa tai luentoja, rytmittivät päivää erinomaisesti. Osallistumispakkoa ei ollut”, Veikko Kukkurainen kertoo tyytyväisenä ”Parasta olivat toiset ihmiset ja yhteenkuuluvuus, joka syntyi heti alkuhetkestä. Lomaohjaajat olivat loistavia yhteishengen luojia, aktiivisuus näkyi jokaisesta lomalaisesta. Tunsin, että en ole tilanteessani yksin”, kuvailee Raimo Somppi, joka osallistui samalle lomalle. Lomalaiset majoitettiin kahden hengen huoneisiin. Raimo Somppi halusi aikaisin nukkumaan ja toiveena oli oma huone. ”Soitin etukäteen lomapaikkaan. Huonetta ei ensin luvattu, mutta sitkeänä pohjalaisena soitin uudemman kerran ja lopulta oma huone järjestyi. Huoneen maksoin itse, mutta hinta oli kohtuullinen.” Samalla lomalla kokoontuivat myös omaishoitajat, joiden hoidettava oli kuollut. Vaimonsa menettänyt Seppo Kassinen kiittää lomaohjaajia, jotka pitivät läheisensä menettäneistä hyvää huolta ja jaksoivat kuunnella heidän elämäntarinoitaan. ”Loma antoi voimia jatkoon. Tahdon sanoa läheisensä menettäneille, että kotiin käpertyminen ei ole hyväksi, elämä jatkuu tavalla tai toisella.” ”Sain vertaistukea myös huonekaveriltani. Purimme toisillemme vuosien omaishoitohistoriamme.” Lomalaiset innostuivat myös itse ohjelmanikkareiksi. ”Eräs lomalainen järjesti omatoimisesti bingoillan ja hankki palkinnot”, Seppo Kassinen kiittää. ”Kanssanne oli mukava olla, ei pelkästään koska olitte läsnä, vaan koska olette juuri sellaisia ihmisiä kuin olette ja minua onnisti, kun kohtasin teidät”, Veikko Kukkurainen kertoi loman lopulla pitämässään kiitospuheessa. KUVA: KYÖSTI MERONEN Yksin jääneille omaishoitajille omia ryhmiä ”Lomaan tyytyväiset omaishoitajat kruunaavat lomaohjaajan työn”, sanovat Malla Meronen (vas.) ja Armi Hellström. ten paljon omaishoitajat saavat lomilla voimia ja iloa toisiltaan”, sanoo Malla Meronen tyytyväisenä. ”Joku lomalainen yllättyi itsekin, kun puhui niinkin paljon asioistaan. Kokenut lomaohjaaja näkee, kuulee ja on läsnä”, Armi Hellström tiivistää. KELAN PARIKURSSILLA KUNTOUTUSTA MOLEMMILLE Raahelaisella Riitta Hiitolalla ja hänen miehellään Onni Hiitolalla on takanaan ensimmäinen viiden päivän jakso Kelan parikuntoutusta. Kuntoutukseen oli helppo lähteä, kun miehen saattoi ottaa mukaan. Vaikka kuntoutus oli tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajana toimivalle Riitalle Hiitolalle, myös hänen miehensä vointi koheni. Kolme vuotta sitten aivoinfarktin saanut Onni Hiitola liikkuu kotona enimmäkseen pyörätuolilla. ”Ammattitaitoiset hoitajat kävelyttivät Onnia, ja nyt kotioloissa siirtyminen autoon onnistuu rollaattorilla. Pelkästään tämän edistyksen takia kannatti mennä kuntoutukseen”, Riitta Hiitola iloitsee. Valtaosan kuntoutuksesta Riitta Hiitola vietti yhdessä miehensä kanssa. Yhteisiin päiviin kuului mm. tietoa tarjolla olevista tuista, keskusteluja molempien terveydestä, pohdintaa omasta jaksamisesta, toisiin kurssilaisiin tutustumista, paljon erilaista liikuntaa ja leikkimielisiä kilpailuja. Riitta Hiitolalle jäivät kurssilta päällimmäisenä mieleen ihanat vetäjät ja samanhenkiset kurssitoverit. ”Odotin kurssilta opastusta arjen pyörittämiseen. Sain jo ensimmäiseltä jaksolta hyviä neuvoja. Odotan innolla seuraavaa kuntoutusjaksoa”, Riitta Hiitola kertoo tyytyväisenä. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 15 15 4.5.2015 14.04

TEKSTI: MARJA TUOMI MUKAUTUS SELKOKIELELLE: PERTTI RAJALA Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulailla on omaishoidossa suuri merkitys, koska suuri osa omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Vanhuspalvelulain palvelut kuuluvat sekä iäkkäälle omaishoitajalle että hoidettavalle. Omaishoito on iäkkään henkilön yleisin hoitomuoto Suomessa. Kun kunnat tukevat omaishoitoa, ne saavat suuria säästöjä sosiaali- ja terveyskuluissaan. Kuntien on panostettava omaishoitoon. Vain näin omaishoito voi toteutua riittävän hyvin. Vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Sen mukaan kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi. Vanhuspalvelulaki edellyttää myös, että kunta järjestää iäkkäille henkilöille laadukkaita, riittäviä ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kunnan velvollisuus on järjestää sosiaalipalvelut niin, että ne ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavissa. Kunnan on osoitettava riittävät voimavarat palvelujen ja suunnitelmien toteuttamiseen. Vanhuspalvelulain tarkoituksena on • tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista • parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua niiden päätösten suunnitteluun, jotka vaikuttavat heidän elinoloihinsa ja palvelujen kehittämiseen kunnassa 16 LAH1502.indd 16 • parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Vanhusneuvosto ajaa myös omaishoitajien asioita Jokaisessa kunnassa tulee olla vanhusneuvosto. Sen tärkein tehtävä on varmistaa ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kunnan palveluihin. Vanhusneuvostot tarjoavat hyvän mahdollisuuden saada omaishoitajien ääni kuuluviin kunnissa. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä iäkkäille kuntalaisille neuvontaa, terveystarkastuksia, vastaanottoja ja kotikäyntejä, jotka tukevat hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Hoito ja palvelut ensisijaisesti kotiin Kunnan on järjestettävä iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito. Tämä on toteutettava ensisijaisesti kotipalveluilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelujen on oltava sellaisia, että ne sisällöltään ja määrältään vastaavat iäkkään henkilön palveluntarpeita. LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.05

Pitkäaikainen hoito on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi ja arvokkaaksi. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Kunnan on turvattava se, että pitkäaikainen hoito on pysyvää. Palvelut tarpeen mukaan Omaishoidon kannalta on tärkeää, että iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen tehdään yhdessä hänen kanssaan. Tarvittaessa selvitystyössä ja suunnitelman tekemisessä on oltava mukana henkilön omainen, läheinen tai hänelle määrätty edunvalvoja. Kun arvioidaan iäkkäiden henkilöiden palvelutarvetta omaishoitotilanteessa, tilannetta on tarkasteltava sekä hoidettavan että omaishoitajan näkökulmasta. Palvelutarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti. On selvitettävä, miten hän suoriutuu arjen toimista ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. Palveluntarpeen selvittämisen pohjalta laaditaan palvelusuunnitelma. Vastuutyöntekijä auttaa etuusasioissa Vanhuspalvelulaissa säädetään, että kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen hakemisessa. Vastuutyöntekijän tehtävänä on: • seurata henkilön palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia • olla tarvittaessa yhteydessä niihin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjiin, joiden palveluja tarvitaan iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi • neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa • tarvittaessa vastuutyöntekijä ottaa yhteyttä iäkkään henkilöiden omaisiin, läheisiin ja edunvalvojaan. Päätös palveluista on annettava viipymättä Kunnan on tehtävä nopeasti päätös iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemista sosiaalipalveluista. Hakemus palveluihin voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. Myönnetyt palvelut on järjestettävä viipymättä, ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Kunnan on julkaistava ainakin puolen vuoden välein tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada ne sosiaalipalvelut, joita hän on hakenut. Vanhuspalvelulain pääkohdat omaishoidon kannalta • arvokkaan ja turvallisen elämän turvaaminen • omaisten ja läheisten kuuleminen palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelusuunnitelman laatimisessa • sosiaalipalvelut lähellä asiakkaita • palvelut yhdenvertaisina kaikille • vastuutyöntekijän nimeäminen • hoito ja huolenpito ensisijaisesti kotiin • hoidon pysyvyyden turvaaminen • iäkkäille puolisoille mahdollisuus asua yhdessä • omaishoitajien ja muiden järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen • vanhusneuvoston asettaminen LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 17 17 4.5.2015 14.05

TEKSTI: SUSANNA HUOVINEN KUVA: HELI SORJONEN Kirjoittaja toimi peruspalveluministerinä 2013–2015. Omaishoitoa on kehitettävä pitkäjänteisesti remmin uudessa sosiaalihuoltolaissa, perhehoitolaissa ja ns. vanhuspalvelulaissa. Hallituskauden aikana omaishoitoon osoitettiin 14,6 miljoonan euron valtionosuuden lisäys. Se on tarkoitettu omaishoidon tukipalvelujen, omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten sekä vapaan aikaisen sijaishoidon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kunnille hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamisesta Kuntaliiton kanssa valmistellun ohjeistuksen vuoden 2015 alussa. Palvelurakennetta pitää muuttaa KOHO-työryhmän esitystä uudesta omaishoitolaista on vietävä rivakasti eteenpäin. Työ on uuden hallituksen käsissä. V uoden 2014 alussa valmistunut Suomen ensimmäinen kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma (KOHO) ulottuu vuoteen 2020. Ohjelman toimeenpano aloitettiin kuluneella hallituskaudella. Omaishoito huomioidaan entistä pa- 18 LAH1502.indd 18 Varhaisen tuen, ehkäisevien palvelujen, peruspalvelujen ja kotona asumista tukevien palvelujen asemaa on vahvistettava, jotta ihmisten hyvinvointia voidaan parantaa eivätkä kustannukset karkaa käsistä. Omaishoidon tukeminen on yksi niistä toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää laitoshoitoa. Ikäihmisten elämänlaadun kannalta on tärkeää, että he voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Samalla heidän sitovasta ja vaativasta hoidostaan vastaavia omaisiaan ja läheisiään tuetaan eikä jätetä yksin. Omaishoidon tukeminen vähentää myös vammaisten lasten ja nuorten kodin ulkopuolisen ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Lakiluonnos hallitusneuvotteluihin KOHO-työryhmä ehdotti, että omaishoidon tuesta annettu laki korvataan uudella lailla sopimusomaishoidosta. Lainvalmistelu käynnistettiin sosiaalija terveysministeriössä tänä vuonna. Tarkoitus on, että hallitusneuvotteluissa on uudet lakiluonnokset kustannusarvioineen. Niissä huomioidaan molemmat KOHO-työryhmän esittämät sopimusomaishoidon tuen järjestämisja rahoitusmallit. Hoitopalkkioiden yhdenvertaisuuden lisäksi on turvattava hoidettavien ja omaishoitajien ohjaus, valmennus ja palvelut. Ne ovat omaishoitajien jaksamisen kannalta ratkaisevia. Yhteiskunnan palvelut ja omaishoito täydentävät toisiaan Lainsäädäntö ei Suomessa velvoita omaisia iäkkäiden, sairaiden tai vammaisten omaisten auttamiseen ja hoitoon. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Valtion ja kuntien on turvattava kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Silti omaisten antamalla avulla ja huolenpidolla on inhimillisesti ja taloudellisesti erittäin suuri merkitys. Iäkkään väestön määrän kasvu ja taloudellisesti tiukat ajat nostavat keskusteluun kysymyksen, millainen omaisten ja yhteiskunnan vastuunjako iäkkäiden ihmisten hoidosta pitäisi olla. Mielestäni on tärkeää, että säilytämme hyvän tasapainon julkisten hyvinvointipalvelujen ja omaisten ja läheisten antaman avun ja huolenpidon kesken. Ne eivät korvaa tosiaan, kun tavoitteena on inhimillinen ja laadukas hoito ja huolenpito. Järjestöillä tärkeä rooli omaishoitajien tukemisessa Vertaistuki, neuvonta, koulutus, valmennus ja virkistystoiminta ovat myös tulevaisuudessa luonteva osa järjestöjen tehtäväkenttää. Raha-automaattiyhdistyksen tuki omaishoidon järjestötoimintaan on turvattava jatkossakin. On tärkeää, että järjestöt ja yhdistykset tekevät yhteistyötä sekä keskenään että kuntien kanssa. Yhteistyö ja yhteisvastuu ovat voimaa omaishoidon kehittämisessä. LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.05

KUVA: MERJA KAIVOLAINEN TEKSTI: JUHA VIITANEN Mentorit tukevat omaishoitajia Eläkkeellä olevat sairaanhoitajat antavat oman kokemuksensa, tietonsa ja taitonsa omaishoitajien hyödynnettäväksi. Samalla seniorisairaanhoitajat saavat omaan elämäänsä mielekästä vapaaehtoistoimintaa. ”Tuntui heti kuin olisimme siskot”, kuvailee omaishoitaja Elisabeth Högman (vas.) ensitapaamistaan mentori Irja Virkin kanssa. Mentori rohkaisee ja sparraa Mentorina toimiva sairaanhoitaja auttaa omaishoitajaa löytämään uusia näkökulmia arkeen ja pohtimaan keinoja, jotka helpottavat omaishoitajana toimimista. Mentorien tarkoituksena ei ole hoitaa vaan tukea omaishoitajaa. Sairaanhoitajaliiton jäseninä on runsaasti aktiivisia, hyvin koulutettuja ja kokeneita eläkkeelle jääneitä sairaanhoitajia. Heillä on annettavana osaamista, joka auttaa omaishoitajia työssään. Sairaanhoitajilla on myös kokemusta vaativissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kohtaamisesta ja omaisten kanssa toimimisesta. ”Meille oli yllätys, miten paljon mentorointi kiinnosti ja miten helppoa oli saada seniorisairaanhoitajia mukaan. Monet tiesivät, miten vaikea tilanne omaishoitajilla on, ja he halusivat tulla jakamaan pitkän uran tuomaa kokemusta ja osaamista”, sanoo järjestöjohtaja Aura Matikainen Sairaanhoitajaliitosta. Tapaamisia kerran kuukaudessa Yhdeksän sairaanhoitajaa vastasi Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry:n kutsuun osallistua kokeiluun. Sairaanhoitajat osallistuivat helmikuussa liiton järjestämään mentorointikoulutukseen. Turun seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry puolestaan tiedusteli jäseniltään, kuka haluaa itselleen mentorin. Mukaan halunneet omaishoitajat ja mentoreina toimivat sairaanhoitajat kohtasivat toisensa maaliskuussa Turussa. Puheensorina täytti huoneen alta aikayksikön, kun omaishoitajat ja mentorit tutustuivat toisiinsa. ”Aloitustapaaminen oli hyvin lämminhenkinen, ja valitsemamme omaishoitaja-mentoriparit olivat heti alusta alkaen kuin vanhat tuttavat”, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja Riitta Karjalainen. Tapaamisessa jokainen mentori- omaishoitajapari sopi ajankohdan ensimmäiselle tapaamiselle. Tapaamiset jatkuvat kerran kuukaudessa marraskuuhun saakka. ”Työskentelin lähes 40 vuotta sairaanhoitajana. Tuumin, että jos vuosien varrella karttuneesta kokemuksestani on apua ja hyötyä, niin olen mielelläni mukana mentoroinnissa.”, kertoo Irja Virkki. Tapaamisen jälkeen moni omaishoitaja sanoi saaneensa itselleen ihanan mentorin, juuri oikeanlaisen ihmisen. KUVA: AURA MATIKAINEN S airaanhoitajaliitto ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ovat aloittaneet Varsinais-Suomessa mentorointikokeilun, jossa eläkkeellä olevat sairaanhoitajat toimivat omaishoitajien mentoreina. ”Omaishoitajilla on tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen, tukeen ja keskusteluun. Kehitämme heille tällä kokeilulla henkilökohtaisen tukemisen mallia. Kokeilun jälkeen mentorointia jatketaan muualla Suomessa”, kertoo koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Omaishoitajat ja läheiset -liitosta. Riitta Karjalainen (vas.) ja Merja Kaivolainen iloitsevat hyvin alkaneesta yhteistyöstä. Kokeilun toteuttavat Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry. Mentoroinnista kiinnostuneet liiton paikallisyhdistykset voivat ottaa yhteyttä Merja Kaivolaiseen, puh. 020 7806 513 tai merja.kaivolainen@omaishoitajat.fi. Lisää mentoroinnista www.omaishoitajat. fi/omaishoitajien-mentorointi LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 19 19 4.5.2015 14.05

TEKSTI: MATTI MÄKELÄ Kansanedustajaehdokkaat kiersivät kodeissa Haastekampanja löysi paikkansa kansanedustajaehdokkaiden kalentereissa. Toivottavasti kohtaamiset edistävät muistamaan omaishoitajia myös vaalien jälkeen. N eljä vuotta sitten omaishoito oli yksi eduskuntavaalien puhutuimpia teemoja. Joitakin muutoksia omaishoitajien asemaan saatiin aikaiseksi, mutta paljon jäi lupauspuheista lunastamatta. Uudella eduskunnalla on jälleen kerran mahdollisuus rakentaa nykyistä parempi omaishoidon tukemisen kokonaisuus. Vahvemman tahtotilan luomiseksi ja suuremman omaishoidon uudistuksen toivossa saatoimme päättäjät ja omaishoitajat yhteen haastekampanjassa. Nyt kampanjan päättyessä ja edunvalvontatyömme jatkuessa on hyvä tarkastella saatuja kokemuksia. Kampanja innosti osallistumaan Ehdokkaille tarjottiin mahdollisuuksia käydä omaishoitoperheissä ja omaishoitajien paikallisyhdistyksien tilaisuuksissa. Haasteen vastaanottaneita kannustettiin kirjoittamaan kokemuksistaan liiton nettisivuille avatulle blogisivulle. Jotkut yhdistykset järjestivät seudullisia omaishoidon vaalitilaisuuksista ja rummuttivat omaishoidon kehit- 20 LAH1502.indd 20 tämistarpeita sekä liiton hallitusohjelmatavoitteita. Kampanjoinnin aikana kilpailu kansanedustajaehdokkaiden kalenteriajoista kävi kuumana. Ehdokkaat kuitenkin kiinnostuivat ja varasivat aikaa omaishoidon asioille. Liiton ja paikallisyhdistysten voiman ponnistuksena haastekampanjamme sai toivottua julkisuutta aina pääministeri Alexanter Stubbin omaishoitovierailua myöten. ”Ehdokkaiden blogeista tuli esiin, että omaishoito mielletään vieläkin ikäihmisten asiaksi. Ihmettelen, miten se voi olla mahdollista, vaikka työssäkäyvät omaishoitajat sekä lapsiaan hoitavat omaishoitajat tarvitsevat monenlaisia palveluita selvitäkseen arjessa”, Sari Riskumäki kummastelee. ”Palveluista ehdokkaat kirjoittivat herkästi vain vapaapäivien puolesta. Yleinen kannanotto oli se, että hoidettava olisi omaishoitajan vapaitten ajaksi Omaishoitaja Sari Riskumäki saatava kodin ulkopuolelle hoitoon”, kommentoi blogeja Sari Riskumäki kertoo. ”Kelan vuonna 2013 tekemä selvitys Blogikirjoituksia kertyi lähes neljäkymmentä ja niitä oli mahdollisuus kommen- kertoo, että omaishoito säästää kuntien toida. Ehdokkaat innostuivat kertomaan hoitomenoja vuosittain yli kaksi miljardia euroa. Säästöistä kirjoitettiin niin vätuntojaan omaishoidosta. Arjen kohtaamisia pidettiin tärkeinä ja avartavina. hän, että ihmettelen, että näinkö vähän Omaishoitaja ja kokemuskouluttaja Sari ehdokkaita kiinnostaa säästötalkoot.” Sari Riskumäki kyseli ahkerasRiskumäki otti aktiivisen roolin sparratesti kirjoittajilta konkreettisia keinoja saan ehdokkaita eteenpäin. omaishoidon kehittämiseksi. ”Joitakin hyviäkin ehdotuksia tuli. Sari Riskumäki komEsimerkiksi Sinikka Vepsä Helsingismentoi aktiivisesti kansanedustajaehtä toi esiin ryhmäkodin osavuorokaudokkaiden blogitekssihoitokokeilun. Tämä tuntui minusta tejä. tosi hyvältä ja varmaan tälle mallille käyttäjäkunta löytyykin. Olli-Poika ParKUVA: SARI RISKUMÄKI LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.05

KUVAT: JUHA VIITANEN Kelan tutkija Sari Kehusmaa avasi kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman kustannusvaikutuksia ja vertaili Kela-mallin ja vahvennetun kuntamallin vahvuuksia ja heikkouksia. Kampanjan päätöspaneelissa Kiasmassa omaishoidosta keskustelivat Seija Muurinen, Kokoomus (vas.), Sirkka-Liisa Kähärä, SDP, Mari Rantanen, Perussuomalaiset, Pirkko Karjalainen, Keskusta, Hanna Mithiku, Vasemmistoliitto, Outi Alanko-Kahiluoto, Vihreät. Kuvasta puuttuvat panelistit Hilkka Olkinuora, RKP, Sari Mäkimattila, Kristillisdemokraatit ja Hilkka Laikko, Itsenäisyyspuolue. viainen Pirkanmaalta oli puolestaan löytänyt sen ytimen, että omaishoito on avainasemassa, kun tavoitteena on tukea kotona asumista. Satakuntalainen Outi Kontio myönsi, että vierailu omaishoitajan kodissa ei tehnyt hänestä omaishoidon asiantuntijaa, mutta antoi hänelle melkoisen ajatusten ja tunteiden myrskyn”, kiteytti Sari Riskumäki lukemistaan blogeista. Kuka muistaa omaishoitajaa vaalien jälkeen? Kampanjan aikana järjestettiin vaalipiireissä Kuka muistaa omaishoitajaa vaalien jälkeen? -tilaisuuksia. Puoluepaneeleissa ehdokkaat lupasivat viedä aktiivisesti omaishoidon uudistuksia eteenpäin. Moni yhdistyksemme antoi myös henkilökohtaista evästystä omaishoidon asioissa. ”Taas sain havaita, että tieto lisää tuskaa. Näyttää siltä, että omaishoitajien arvokas työ on unohdettu verotuksessa ja eläkkeiden määräytymisessä ja monessa muussakin. Työtä epäoikeudenmukaisuuden korjaamisessa siis riittää. Toivotan jaksamista teille kaikille omaishoitajille, viestitti ehdokas Pekka Romo Hämeenlinnan tilaisuudessa. Suurissa kaupungeissa vaalit työllistivät yhdistystoimijoita. Turun yhdistyksen vs. toiminnanjohtaja Helinä Hätönen kertoo, että toistakymmentä ehdokasta on ottanut heihin yhteyttä ja kysellyt omaishoidon tarpeista ja odotuksista. Yhteisiä omaishoitajien ja ehdokkaiden tapaamisia on järjestetty yhdistyksen ylläpitämässä Omaishoitokeskuksessa. ”Olen tarjonnut myös mahdollisuutta vierailla erityislapsiperheissä, jotka olisivat valmiita tutustuttamaan arkeensa, mutta tähän tarjoukseen ei ole nyt tartuttu. Ikääntyneiden hoito ja omaishoito ovat nyt ne, joihin ehdokkaat haluavat tutustua”, toteaa Helinä Hätönen. HAASTEKAMPANJA: Tutustu omaishoitajan arkeen Omaishoitajat ja läheiset -liitto ja sen paikallisyhdistykset haastoivat kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat tutustumaan omaishoitajien arkeen 24.11.2014–23.3.2015. Kampanjan tavoitteena oli tutustuttaa päättäjiä omaishoitajien arkeen joko omaishoitajien kodeissa tai paikallisyhdistysten tilaisuuksissa. Blogikirjoitukset ovat luettavissa 30.6. asti osoitteessa www.omaishoitajat.fi/haastekampanja. TEKSTI JA KUVA: EERO-VEIKKO NIEMI MEILLÄKIN KÄVI VIERAS Haastekampanja oli hyvä idea ja niin mekin päätimme kutsua edustajaehdokkaan tutustumaan omaishoitoperheen arkeen. Sopivaa ehdokasta miettiessämme päädyimme aika nopeasti kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaseen. Hän on iältään nuori poliitikko ja ehtii toivottavasti vaikuttaa asioihin vielä monta kautta. Vaimoni Anjan vasen käsi ei toimi ja sen vuoksi joudun joka pesun jälkeen laittamaan hänen hiuksiaan. Se oli sopiva tehtävä myös. Toinen jatkuvasti toistuva rutiini Piia Viitaselle on avustaminen nilkkatuellisen kengän kanssa, niinpä kokeiltiin sitäkin. Poliitikko joutuu työssään sopeutumaan nopeasti uusiin ihmisiin ja tilanteisiin. Tämä kokemus auttoi varmasti myös omaishoitajan tehtäviin ryhtymisessä. Hiusten laiton jälkeen päästiin kahvipöytään ja varsinaiseen keskusteluun. Pia Viitanen ei ollut valmis omaishoidon lainsäädännön eikä kuntien käytännön tuntija ja myönsi sen auliisti. Toisaalta tämä olikin juuri sen vuoksi erityisen hedelmällinen käynti. Parin tunnin keskustelun aikana saimme taas syvennettyä yhden poliitikon tietämystä omaishoitoasioista. Kiitokset kampanjaväelle Liiton ja sen paikallisyhdistysten eduskuntavaalien haastekampanja oli ensimmäinen laatuaan. Suuri kiitos teille kaikille kampanjaan osallistuneille, teitte hienon ja arvokkaan työn. Kymmenet ehdokkaat saivat olla hetken omaishoitajien opissa. Latu on nyt avattu ja vaikka lumet ovat jo sulaneet, niin jäljet näkyvät pitkälle tulevaisuuteen. Ministeri Pia Viitanen kokeili avustamista rullaamalla Anja Niemen hiukset. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 21 21 4.5.2015 14.05

7HUYHWXORDFLW\PDUNHWÀUXRDQYHUNNRNDXSSDDQ • helppo ja vaivaton tapa tehdä ruokaostokset netissä • laaja valikoima myös kodintarvikkeita • toimitamme ostoksesi jopa saman päivän aikana kotiovellesi • toimitusalueena koko pk-seutu • tutustu palveluumme osoitteessa ruoka.citymarket.fi !!UXRNDFLW\PDUNHWÀ!!UXRNDFLW\PDUNHWÀ!!UXRNDFLW\PDUNHWÀ!! LAH1502.indd 22 4.5.2015 14.05

KUVA: HARRI HINKKA / TAMPEREEN TEATTERI ASIOITA AJASSA Rooleissa mm. Marika Heiskanen (vas.), Elisa Piispanen, Juha Junttu, Martti Manninen ja Karoliina Blackburn. Suomen kaunein kertoo omaishoidosta TAMPEREEN TEATTERIN JA TEATTERI SIPERIAN uutuusnäytelmä Suomen kaunein kertoo unelmista, rakkauden kaipuusta ja omaishoidosta. Matti Suomalainen on sairastunut aggressiiviseen eturauhassyöpään ja hän saa lääkäriltä vuoden elinaikaa. Hän myy talonsa, ostaa kleinbussin ja lähtee matkaan. Mukaansa Matti ottaa dementoitu- neen ja umpihelsinkiläisen äitinsä Eevin, jonka omaishoitaja hän on. Alkaa seikkailu Suomen halki, kohti pohjoista ja Mirjaa, johon Matti oli nuorena rakastunut. Kantaesitys 23.9.2015 Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä. Omaishoitajille juttuluuri SUOMEN PUNAINEN RISTI on käynnistänyt Juttuluuri-puhelinpalvelun kotonaan läheistään hoitaville. Valtakunnallisessa palvelussa päivystää 11 koulutettua vapaaehtoista, joiden kanssa omaishoitaja voi keskustella arjen suurista ja pienistä huolista. Niitä voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, huolten aiheuttama unettomuus, turvattomuus, väkivallan kokeminen tai läheisen menettäminen. Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia ja palveluun voi soittaa nimettömänä. JUTTULUURI puh. 0203 88100 on avoinna torstaisin kello 13–15 Palvelu on suomenkielinen. Puhelun hinta on lankapuhelimesta 0,08 € + 0,07 €/ min ja matkapuhelimesta 0,08 € + 0,2 €/min. Vammaisetuuksien myöntäminen yhtenäistyy Opas Kelan palveluista 1.6.2015 VOIMAAN TULEVAN lakimuu- KERRAN VUODESSA ilmestyvä Kelan Elämässä – Mitt i allt -opas on suunnattu erityisesti niille asiakkaille, jotka eivät ole aktiivisia internetin käyttäjiä. Opas korvaa Kelan samannimisen asiakaslehden, joka jaettiin aiemmin koteihin. Opasta saa mm. Kelan palvelupisteistä, apteekeista, TE-toimistoista ja terveyskeskuksista. KUVA: KELA toksen jälkeen vammaisetuuksia myönnettäessä arvioidaan nykyistä selkeämmin hakijan tuen tarvetta. Samalla eri vammaisetuuksien myöntäminen yhdenmukaistuu. Kelan maksamia vammaisetuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus. Ruokavaliokorvausta lukuun ottamatta vammaisetuudet on porrastettu kolmeen tasoon hakijan tuen tarpeen mukaan: perustuki, korotettu tuki, ylin tuki. Jatkossa 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen voi saada ilman sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Tuki voidaan myöntää sairauden tai vamman aiheuttaman haitan perusteella. Uusina tuensaajina perusvammaistuen piiriin voivat päästä esimerkiksi nuoret, joilla mielenterveyden häiriö aiheuttaa olennaista haittaa, mutta ei nykylain tarkoittamia erityiskustannuksia. Vammaisetuuksia ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten perusteella. Tukien myöntäminen edellyttää aina vammasta ja sairaudesta aiheutuvaa haittaa tai avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Erityiskustannukset voivat sen sijaan korottaa tuen määrän perustuesta korotetuksi tueksi. Kela voi myöntää vammaisetuudet nykyistä pidemmäksi ajaksi ja entistä useammin toistaiseksi. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 23 23 4.5.2015 14.05

Omaishoitaja, vietä vapaasi levollisin mielin, me huolehdimme läheisesi hyvinvoinnista. Kodinomaiset Vire Kodit tarjoavat turvallista ja viihtyisää hoiva-asumista lyhytaikaiseen ja vakituiseen tarpeeseen. Hyvinvoinnista huolehtii lämminhenkinen ja asiantunteva henkilökuntamme, joka on paikalla ympäri vuorokauden. Meille on tärkeää, että asiakkaamme saa elää oman näköistään elämää ja olla oma ainutlaatuinen itsensä. Meiltä myös apua kotiin: ateria-, kotihoito- ja turvapuhelinpalvelut. Tutustu Vire Koteihin: www.mainiovire.fi/asumispalvelut Kysy lisää! Puh. 020 581 381, myynti@mainiovire.fi Tasokasta ja turvallista asumista ikäihmisille Pihlajalinnan tehostetun palveluasumisen Ikipihlaja-kodit tarjoavat ikäihmisille ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa viihtyisässä ympäristössä. Ikipihlaja-kotiin voi tulla myös esimerkiksi omaishoitajan loman ajaksi. IKIPIHLAJAKOTIMME: Hämeenlinna: Ikipihlaja Maria ja Ikipihlaja Nuutti Jyväskylä: Ikipihlaja Mathilda Jämsä: Ikipihlaja Johanna Kokemäki: Ikipihlaja Kuusama Lieto: Ikipihlaja Matinkartano, Ikipihlaja Setälänpiha Mänttä-Vilppula: Ikipihlaja Sara ja Ikipihlaja Sofia Raisio: Ikipihlaja Oiva Sastamala: Ikipihlaja Anne Tampere: Ikipihlaja Pappilanpuisto Validia on paras äidilleni ”Hoiva-alan yrittäjänä tiedän, mitä hyvä palvelu on. Turvallinen Validia-koti tarjoaa äidilleni paljon sosiaalisia kontakteja ja ulkoiluakin joka päivä.” Muistisairas Salme asuu Validia-kodissa Vantaalla. Tuula-tytär luottaa vankasti Validia Asumisen palveluihin. Lue lisää: validia.fi/asuminen Tiedustelut Arja Laitinen, palvelupäällikkö p. 040 868 0980, arja.laitinen@pihlajalinna.fi VANHUUS ON KAUNIS • ARKI ON ARVOKAS • ELÄMÄ ON TÄRKEINTÄ pihlajalinna.fi LAH1502.indd 24 Validia Asuminen on kotimainen yritys, joka tarjoaa asumispalveluita ja kotiin vietäviä palveluita vammaisille henkilöille ja ikäihmisille. Validia Asuminen on yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia. 4.5.2015 14.05

Uuden omaishoitolain valmistelu on käynnistynyt PUHEENJOHTAJA ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Uusi laki takaisi omaishoitajien yhdenvertaisen kohtelun asuinkunnasta riippumatta. S osiaali- ja terveysministeriössä on vihdoin käynnistynyt uuden omaishoitolain valmistelu. Voimassa oleva laki on tavoitteiltaan hyvä, mutta se sallii omaishoitajien eriarvoisen kohtelun. Lainsäädäntö ei anna riittävää oikeusturvaa omaishoitajille ja heidän perheilleen. Nykyisen lain toteuttaminen on kuntien vastuulla ja sidoksissa kuntien määrärahoihin. Tästä seuraa kaksi merkittävää epäkohtaa: omaishoidon tuen myöntämiskriteereissä on suuria eroja kuntien välillä ja omaishoitoon ei ole läheskään aina varattu riittävästi määrärahoja. Omaishoitajat voivat jäädä ilman tukea, koska määrärahat loppuvat kesken vuoden. Lisäksi tuki ja palvelut vaihtelevat kunnittain. Kunnat voivat muuttaa sopimuksia ja palveluiden sisältöjä yksipuolisesti kesken kauden. Näin ei saa olla. Uusi omaishoitolaki on välttämätön. Omaishoidosta hoitomuoto Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä esittää, että uudessa laissa omaishoito on hoitomuoto kuten kotihoitokin. Omaishoito saisi selkeämmän aseman osana muita hoito- ja palvelumuotoja. Myös omaishoitajan asema paranisi. Omaishoidon on oltava vapaaeh- toista. Hoitaja suorittaa kunnan kanssa yhdessä sovittuja hoito- ja huolenpitotehtäviä. Sopimusomaishoitoon kolme palkkioluokkaa Sopimusomaishoidosta säädettäisiin koko maahan yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja palkkioluokat. Työryhmä esittää kolmea palkkioluokkaa: 500, 700 ja 1 100 euroa kuukaudessa riippuen hoidon sitovuudesta ja vaativuudesta. Kunnat voisivat maksaa myös ns. kuntalisää. Alimpaan palkkioluokkaan kuuluisi kaksi vapaapäivää ja kahteen ylimpään kolme vapaapäivää kuukaudessa. Liitto on Kela-mallin kannalla Työryhmä esitti kahta erilaista omaishoidon tuen järjestämis- ja rahoittamismallia: ns. vahvennettua kuntamallia ja ns. Kela-mallia. Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallitus kannattaa Kela-mallia. Sitä toteutettaessa tulee ottaa huomioon seuraavat näkökulmat: • Kokonaisvastuu omaishoidon tuen järjestämisestä ja toteuttamisesta on hoidettavan asuinkunnalla. • Omaishoitaja tekee hoitosopimuksen kunnan kanssa. Sopimuksen liitteinä on kunnan päätök- seen perustuva sekä hoidettavaa että omaishoitajaa koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma ja Kelan päätös palkkioluokasta. • Muutoksenhaku sekä kunnan tukipalvelupäätöksestä että Kelan hoitopalkkiopäätöksestä tulee määritellä uuden sosiaalihuoltolain muutoksenhakusäännösten mukaisesti. Sekä palveluissa että palkkiossa muutoksenhakuelimen tulee olla hallintooikeus ja muutoksenhakuluvan myöntämisen jälkeen korkein hallinto-oikeus. • Tiedonkulku kunnan ja Kelan välillä on joustavaa. Uudesta toimintatavasta ei saa aiheutua lisätyötä omaishoitajalle. • Kunnassa ja Kelassa tulee olla riittävästi henkilöstöä ja asiantuntemusta, jotta omaishoitoperheet saavat tarvitsemansa tiedon ja yksilöllisen tuen. Sopimuksettomia omaishoitajia tuettava Vaikka sopimuksen piiriin kuuluvien omaishoitajien määrä lisättäisiin, se koskettaa vain osaa omaishoitajista. Myös ilman sopimusta oleville omaishoitajille on turvattava riittävät tukipalvelut ja mahdollisuus omaan elämään, työhön ja virkistykseen. Omaishoito on tulevaisuuden mahdollisuus ja sellaisena sitä pitää kehittää. Ainoastaan siten turvaamme sen, että meillä on myös tulevaisuudessa omaishoitajia. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 25 25 4.5.2015 14.05

Mikä ihmeen strategia? Omaishoitajat ja läheiset -liiton strategia päättyy vuoden 2015 lopussa. Tekeillä on uusi tavoiteohjelma, joka ulottuu vuodesta 2016 vuoteen 2020. Juttusarja avaa näkökulmia strategiatyöhön. TEKSTI: MARJA TUOMI KUVA: SATU KEMPPAINEN Yhdistykset, ottakaa kantaa! Liiton tavoiteohjelma luonnosvaiheessa Pyydämme liiton paikallisyhdistyksiä ottamaan kantaa liiton visioon, arvoihin ja toiminnan painopistealueisiin. Kommentit Marja Tuomelle marja. tuomi@omaishoitajat.fi 31.5. mennessä. Yhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa Uuden strategian lähtökohtana on liiton toiminnan tarkoitus eli omaishoitajien ja heidän läheistensä aseman parantaminen. Strategiatyössä on otettu huomioon myös rahoittajan linjaukset tuleville vuosille. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan linjauksissa vuosille 2016–2019 todetaan, että RAY tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa toimintaa, jonka keskiössä on ihmisten auttaminen. Järjestöjä kannustetaan uudistumaan ja vastaamaan sekä yhteiskunnan muutoksiin että yksilöiden muuttuviin tarpeisiin. Järjestöjen tulee panostaa toimintaympäristön muutosten seurantaan, kohderyhmän osallistamiseen, konkreettisten tavoitteiden asettamiseen, arvioivaan ja kehittävään työotteeseen, yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa sekä oman varainhankinnan kehittämiseen. RAY:n linjauksista löytyy lisää tietoa osoitteesta www2.ray.fi/ fi/ray/ajankohtaista/rayn-uudet-avustuslinjaukset-julkaistu. Strategiaa eli tavoiteohjelmaa luonnosteltaessa arvioitiin myös nykyisen strategian toteutumista. Sen todettiin toteutuneen monin osin, mutta kaipaavan uudelleentarkastelua pääasiassa toimintaympäristön muutoksista johtuen. 26 LAH1502.indd 26 Visio ohjaa toimintaa Visio kertoo tulevaisuudennäkymästä ja tavoitteesta. Liiton vision mukaan vuoden 2020 Suomessa omaishoito on tunnustettu ja vakiintunut hoitomuoto, uusi omaishoitolaki toteutuu suunnitellusti ja ilman sopimusta olevien omaishoitajien asema on turvattu sosiaalihuoltolain ja muiden lakien perusteella. LIITON VISIO on omaishoitajiin ar- vostavasti ja kunnioittaen suhtautuva yhteiskunta, jossa omaishoitoperheitä tuetaan ja kohdellaan tasavertaisesti. Toiminta rakentuu arvoille LIITON ARVOT ovat avoimuus, vas- AVOIMUUDELLA tarkoitetaan, että lii- ton toiminnasta, linjauksista ja niiden perusteluista kerrotaan avoimesti. Liitto kannustaa keskusteluun, tiedonvaihtoon ja vuorovaikutukseen niin liiton sisällä kuin suhteessa yhteistyökumppaneihin. VASTUULLISUUDELLA tarkoitetaan, että perustehtävä ohjaa kaikkea toimintaa. Toiminta on asiantuntevaa, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. HERKKYYDELLÄ tarkoitetaan, että liitto toimii ajan hermolla, ennakoiden muutoksia ja niiden seurauksia. Toiminnassa huomioidaan omaishoidon kentän viestit ja reagoidaan niihin. Toiminta on joustavaa, inhimillistä ja ihmisläheistä. tuullisuus, herkkyys ja kumppanuus. Arvot kuvaavat niitä toimintaperiaatteita, joille liitto rakentaa toimintansa. Uudessa strategialuonnoksessa esitetään säilytettäväksi nykyisen strategian arvot. KUMPPANUUDELLA tarkoitetaan, että liitto toimii yhteistyössä verkostoituen ja arvostaen monenlaista asiantuntijuutta. Liitolla on erilaisia kumppanuuksia. LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.05

Liiton tavoitteena on omaishoitoperheitä tukeva yhteiskunta. Kuva on Olen vierelläsi -valokuvanäyttelystä. www.olenvierellasi.com Painopistealueet linjaavat toimintaa LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET • Vaikuttaminen ja edunvalvonta • Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen • Toimintaedellytysten turvaaminen • Kumppanuuksien vahvistaminen ja tavoitteellisuus Strategisia painopistealueita määritettäessä on otettu huomioon toimintaympäristön muutokset ja painopistealueiden välinen yhteys. Vaikuttamistyön ja edunvalvonnan tavoitteena on omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen. Jotta liitto pääsee asettamaansa tavoitteeseen, sillä tulee olla vahvoja kumppanuuksia ja toiminnan tukijoita sekä turvatut toimintaedellytykset. Painopistealueet konkretisoituvat vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. VAIKUTTAMISTOIMINTA JA EDUNVALVONTA perustuvat jäsenistöstä ja toi- mintaympäristöstä nouseviin haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Sen tulee olla selkeää ja johdonmukaista. Vaikuttamistyötä tehdään kaikilla toiminnan tasoilla ja eri foorumeilla. OMAISHOITOPERHEIDEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN toteutuu edunvalvon- nan lisäksi myös esimerkiksi koulutus- ja kehittämistyön, aluetyön, omaishoitajien jaksamista tukevan toiminnan sekä ohjauksen ja neuvonnan avulla. TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN sisältää kaksi erillistä kokonai- suutta: varainhankinnan vahvistamisen ja jäsenhankinnan. Liiton varainhankinnan suunnitelma valmistuu vuoden 2015 syksyyn mennessä. Suunnitelma sisältää erilaisia varainhankinnan muotoja ja keinoja. Toiminnalle asetetaan konkreettiset tavoitteet, joiden toteutumista seura- taan. Jäsenhankinta on osa varainhankintaa, mutta ennen kaikkea sen avulla pyritään turvaamaan toimivat ja elinvoimaiset yhdistykset. Liitto valmistaa paikallisyhdistyksille jäsenhankinnan tueksi aineistoa ja tehostaa omaishoitotiedon välittämistä. Liiton KUMPPANUUKSIA vahvistetaan ja syvennetään. Yhteistyölle asetetaan konkreettiset tavoitteet. Kumppanuudet voivat pohjautua joko yhteisiin toiminnallisiin tavoitteisiin tai liiton toiminnan tukemiseen. Suomen omaishoidon verkoston järjestöt ovat liiton ensisijaisia yhteistyötahoja. Varainhankintavinkkejä? Mikäli yhdistyksellänne on kokemusta hyvistä varainhankinnan keinoista, joista uskotte olevan hyötyä myös muille liiton paikallisyhdistyksille, niin lähettäkää niistä tietoa joko aluevastaava Matti Mäkelälle tai talouspäällikkö Tiina Lehtiselle 31.5. mennessä. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 27 27 4.5.2015 14.05

TEKSTI: MARJA TUOMI KUVA: ÖZKAN INHAHLI Tärkeintä on omaishoitajien etujen valvonta Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnan tarkoitus on omaishoitajien ja heidän läheistensä aseman parantaminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää aktiivista edunvalvontaa ja laaja-alaista vaikuttamistyötä. K eskusteluissa paikallisyhdistysten kanssa nousee usein esiin kysymys liiton edunvalvonta- ja vaikuttamistyöstä. Mitä se on, miten sitä tehdään ja kuka sitä tekee? Liiton uuden strategian luonnoksessa edunvalvontaa ja vaikuttamista esitetään yhdeksi lähivuosien toiminnan painopistealueeksi, katso sivut 26–27. On siis tarpeen avata asiaa ja vastata kysymyksiin. Mitä edunvalvonnalla tarkoitetaan? Liiton edunvalvonnalla tarkoitetaan omaishoitajien asemaan liittyvien asioiden seuraamista ja vaikuttamistyötä omaishoitajien aseman parantamiseksi. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä tehdään kaikilla tasoilla. Paikallistasolla se on esimerkiksi yhdistysten antamaa neuvontaa ja tukea käytännön kysymyksissä, kunnan päätösten valmistelun seuraamista ja niihin vaikuttamista. Liiton aluetyö tukee yhdistyksiä muun muassa vaikuttamistyössä. Liiton tehtävä puolestaan on viedä asioita eteenpäin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Yhteydenpito ja tiedon välittyminen eri tasojen välillä on ehdoton edellytys onnistuneelle edunvalvontatyölle. Epäkohdat havaitaan ja kehittämistarpeet syntyvät omaishoitoperheiden arjessa. Tieto niistä kulkee paikallisyhdistysten ja aluevastaavien kautta liittoon. Vaikuttaminen on työtä ihmisten kanssa Vaikuttaminen on yhteistyötä, kuuntelemista ja oman viestin viemistä. Sitä tehdään oman toiminnan tavoitteiden edistämiseksi ja saavuttamiseksi. Vaikuttamistyön tavoitteena on vaikuttaa lainsäädäntöön ja asenteisiin sekä lisätä päättäjien ja kansalaisten tietoisuutta omaishoidosta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille. Vaikuttamistyötä tehdään eri keinoin: tiedottamalla, toi- 28 LAH1502.indd 28 ” Suurin saavutus on liiton aloitteesta valmistunut kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. mimalla verkostoissa ja työryhmissä sekä antamalla kannanottoja ja lausuntoja. Vaikuttamistyö on tehokkainta silloin, kun sitä tehdään yhteistyössä niiden tahojen kanssa, joilla on sama tavoite. Esimerkiksi Suomen omaishoidon verkostoon kuuluvien 12 valtakunnallisen järjestön yhteinen tavoite on omaishoitajien aseman parantaminen ja omaishoitotiedon levittäminen. Vaikuttamistyön tulee olla suunnitelmallista, selkeää ja johdonmukaista. Suunnitelmista huolimatta siihen sisältyy epävarmuustekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa. Siksi tavoitteiden pitää olla realistisia. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö vaativat sinnikkyyttä. Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät usein vasta vuosien kuluttua. Vaikuttamistyötä tekevät kaikki Vaikuttamistyö on niin olennainen osa yhdistysten ja liiton toimintaa, että sitä ei aina huomata. Se on jokapäiväistä työtä: tapaamisia yhteistyökumppaneiden kanssa, seminaareja ja muita tilaisuuksia, joissa keskustellaan ja välitetään tietoa omaishoidosta. Yhdistysten järjestämien lukuisten tapahtumien lisäksi – esimerkiksi omaishoitajien viikon aikana – liiton aluetyö järjestää vuosittain kymmenittäin tilaisuuksia, joissa keskustellaan omaishoidon kysymyksistä. Vuonna 2014 tilaisuuksia oli yli 50 eri puolilla maata. Lisäksi aluevastaavat osallistuivat muihin tapahtumiin ja eri verkostojen toimintaan. Kaik- LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.05

MISTÄ ON KYSYMYS? Liiton aluevastaava Matti Mäkelä juontaa seutukunnallista eduskuntavaalipaneelia Pöytyällä. Vuosittain liitto järjestää yksin tai yhteistyökumppaneiden kanssa noin sata tapahtumaa eri puolilla Suomea. EDUNVALVONTA tarkoittaa omaishoitajien asemaan liittyvien asioiden seuraamista ja vaikuttamista niiden parantamiseksi. VAIKUTTAMISTYÖN tavoitteena on jakaa tietoa omaishoidosta päättäjille ja kansalaisille sekä vaikuttaa asenteisiin ja lainsäädäntöön. Vaikuttamiskeinoja ovat tiedottaminen, verkostot, työryhmät, seminaarit, tapaamiset, kannanotot ja lausunnot. ki liiton viisi aluevastaavaa kävivät pitämässä pyydetyn puheenvuoron yli kymmenessä alueensa tilaisuudessa vuonna 2014. Heidän lisäkseen useat liiton keskustoimiston työntekijät kävivät puhumassa omaishoidosta eri yhteyksissä. • tiedon välittäminen ruotsinkielisille omaishoitajille. Kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen Omaishoitajat ja läheiset -liitto on runsaan 20 vuoden olemassaolonsa aikana onnistunut suhteellisen hyvin vaikuttamistyössään. Liitto on tunnustettu omaishoitajien asiaa ajava toimija ja vaikuttaja. Osoituksena tästä ovat esimerkiksi jäsenyydet kansallisissa työryhmissä sekä lausunto- ja puheenvuoropyynnöt. Suurin saavutus on epäilemättä liiton aloitteesta käynnistynyt ja viime vuonna valmistunut kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Kuluvan vuoden vaikuttamistyön suurin tavoite on saada kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman toteuttaminen uuteen hallitusohjelmaan ja uusi omaishoitolaki. Liittotason vaikuttamistyön tavoitteena on vaikuttaa lainsäädäntöön, osallistua omaishoitoon liittyvään keskusteluun kansallisissa työryhmissä ja verkostoissa sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja. Viime vuonna liitto antoi lausunnon neljästä lakiluonnoksesta ja oli kuultavana kolmessa eduskunnassa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. Lisäksi liitto antoi viiden paikallisyhdistyksen kanssa yhteisen kannanoton, joka liittyi kuntien suunnitelmiin leikata omaishoidon tukea. Liitto oli myös mukana eri järjestöjen ja toimijoiden yhteisissä vetoomuksissa ja kannanotoissa. Kansainvälistä vaikuttamistyötä liitto tekee toimimalla omaishoitajien eurooppalaisessa kattojärjestössä Eurocarersissa. Viestintä vaikuttamisen välineenä Liiton viestinnän keskeiset välineet ovat Lähellä-lehti sekä enenevässä määrin sähköinen viestintä. Ne eivät kuitenkaan korvaa kasvokkain kohtaamista, jossa vaikuttaminen on tutkitusti tehokkaampaa, koska se mahdollistaa keskustelun. Liitto järjestää yksin tai yhteistyökumppaneiden kanssa vuosittain yhteensä noin sata tapahtumaa. Liiton viestinnän lähiajan haasteita ovat • sähköisen viestinnän välineiden tehokkaampi hyödyntäminen, • niiden omaishoitajien tavoittaminen, jotka eivät saa Lähellä-lehteä jäsenetuna, ja Miten liitto on onnistunut vaikuttamistyössään? Tervetuloa Poriin keskustelemaan omaishoidosta Uudenlainen ulostulo on osallistuminen 15.–17.7. Porin SuomiAreenaan. Porissa liitolla on yhdessä Satakunnan yhdistyksen kanssa yhteinen teltta kansalaisareenalla sekä lisäksi omaishoitoaiheinen paneelikeskustelu ja omaishoitoinfo. Paneelin otsikko on Omaishoitoa pilkkahintaan – Kauanko omaishoitajat jaksavat? Tilaisuus on kaikille avoin ja toivomme, että mahdollisimman moni omaishoitaja ja omaishoidosta kiinnostunut tulee kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun. Omaishoidosta ovat puhumassa professori Sirkka-Liisa Kivelä, kansanedustaja Ari Jalonen, sosiaali- ja terveysministeriön edustaja sekä liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen. Paneelin juontaa Bettina Sågbom. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 29 29 4.5.2015 14.05

KUVA: KIRSI KÄRKKÄINEN / RESTEL OY AJANKOHTAISTA Osuuskunta Tradeka tukee vuonna 2015 lähes puolella miljoonalla eurolla yleishyödyllistä toimintaa. Omaishoitajat ja läheiset -liiton 25 000 euron lahjoituksen omaishoitajien lomasien ja hoidettavien sijaishoitoon vastaanotti liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi. Kiitospuheen kaikkien lahjoituksen saaneiden puolesta piti liiton hallituksen varapuheenjohtaja Leena Karhu-Westman. Omaishoitaja, hae lomaselle Osuuskunta Tradeka lahjoitti 170 kahden henkilön yhden vuorokauden majoituslahjakorttia Rantasipi-ketjun kylpylähotelleihin: Aulanko Hämeenlinna, Ikaalisten kylpylä, Nokia Eden, Imatran valtiohotelli, Laajavuori Jyväskylä, Tropiclandia Vaasa ja Siuntion kylpylä. Lahjoitukseen sisältyy avustus hoidettavan sijaishoitoon lomasen ajalle. Matkakuluja sijaishoitoon tai lomaselle ei korvata. Sijaishoidon tukea voi saada niin kauan kuin avustus riittää. Loput lahjakortit jaetaan ilman sijaishoitotukea. Lahjakortit on tarkoitettu Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistysten jäsenille. Etusijalla ovat omaishoitajat, jotka eivät viime vuonna saaneet Pidämme huolta – pidämme puolta -lomasta. HAKEMUKSET 12.6. MENNESSÄ Hakemuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.omaishoitajat.fi/ajankohtaista tai tilata Anu Nurmelta, puh. 020 7806 500. Hakemukset on palautettava 12.6. mennessä osoitteella Anu Nurmi, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki tai sähköpostitse anu.nurmi@omaishoitajat.fi. Lahjakortit ja ilmoitus sijaishoidon tuesta ohjeineen postitetaan viikolla 25. Niille, jotka eivät lahjakorttia saa, ei lähetetä erikseen kirjettä. 30 LAH1502.indd 30 Omaishoito puhuttaa SuomiAreenalla Omaishoitajat ja läheiset -liitto on mukana SuomiAreenalla Porissa 15.–17.7. Paneelissa keskustellaan aiheesta Omaishoitoa pilkkahintaan – kauanko omaishoitajat jaksavat? Puhumassa ovat nimekkäät panelistit professori Sirkka-Liisa Kivelä, kansanedustaja Ari Jalonen, liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen ja sosiaali- ja terveysministeriön edustaja. Paneelin juontaa Bettina Sågbom. Paneelikeskustelu käydään SuomiAreena-pihalla 17.7. klo 10.30–11.45. 17.7. klo 14.30–14.45 järjestetään tietoisku, jonka otsikko on Omaishoito – ketä kiinnostaa? Omaishoitoasiat näkyvät myös Kansalaistorilla, jossa liitto ja Satakunnan yhdistys esittelevät toimintaansa. SuomiAreena on yhteiskunnallinen kesätapahtuma, joka tänä vuonna järjestetään 10. kerran. Eri yritysten ja yhteisöjen tilaisuuksia on 160 ja puhujia noin 700. Tapahtumaan odotetaan 30 000 kävijää. Lue lisää www.omaishoitajat.fi/liitto-suomiareenalla-porissa www.suomiareena.fi LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.05

AJANKOHTAISTA MAKSUTON VERKKOVALMENNUS OMAISHOITAJILLE OIVALLISET VERTAISOHJAAJAT -KOULUTUS 28.9.–26.10. 23.–24.9. Kuopiossa OVET-VERKKOVALMENNUS ON TARKOITETTU SINULLE, JOKA • tuet ja avustat sairastunutta tai vammautunutta läheistäsi ja tarvitset tietoa ja osaamista omaishoitoon liittyvistä asioista • haluat jakaa ajatuksiasi, keskustella ja verkostoitua toisten omaishoitajien kanssa • haluat pohtia omaa omaishoitajuuttasi osana elämää. MILLAISTA VALMENNUS ON? Valmennus koostuu neljästä osa-alueesta, joissa käsitellään omaishoitajuutta, yhteiskunnan tukimuotoja, hoivatyön perusteita ja vertaistukea. Valmennukseen sisältyy itse opiskeltavaa materiaalia, pohdintatehtäviä, verkossa tapahtuvaa keskustelua sekä mahdollisuus henkilökohtaisen päiväkirjan pitämiseen. Valmennus etenee teemoittain viikko kerrallaan 28.9.– 26.10., mutta valmennukseen voi osallistua oman aikataulun mukaan. Osallistujat muodostavat suljetun ryhmän, jossa toimitaan omalla nimellä. Ohjaajat kommentoivat keskusteluja, vastaavat kysymyksiin ja avustavat teknisissä pulmatilanteissa. Vertaisohjaajakoulutuksessa osallistujat saavat perustietoa omaishoitajuudesta ja omaishoitoon liittyvistä tukimuodoista, ryhmän ohjaamisesta, omaishoitoperheen kohtaamisesta sekä välineitä ryhmän kanssa toimimiseen. Koulutus sisältää luentoja ja ryhmätyöskentelyä. OSALLISTUMISMAKSU Koulutus (sis. materiaalit, majoitus, ruoat ja kahvit) maksaa liiton paikallisyhdistysten lähettämille edustajille 60 € ja muille 100 €. LISÄTIETOJA Ohjelma ja lisätietoja Sari Havela, puh. 020 7806 572 tai Juha Timoskainen, puh. 020 7806 575. ILMOITTAUDU 3.9. MENNESSÄ Anu Nurmelle, puh. 020 7806 500 tai anu.nurmi@omaishoitajat.fi. Kerro ilmoittautuessasi majoitutko koulutuspaikassa ja erityisruokavaliosi. Koulutukseen mahtuu 16 osallistujaa. MITÄ OSALLISTUMINEN EDELLYTTÄÄ? Valmennuksessa tarvitaan tietokone, internetyhteys, sähköpostiosoite ja selain. Uusimmat selaimet toimivat parhaiten. Valmennus on toteutettu OPTIMA-oppimisympäristössä. ILMOITTAUDU 14.9. MENNESSÄ sähköpostitse Sandra Gehringille, sandra.gehring@ omaishoitajat.fi. Valmennukseen mahtuu 15 osallistujaa. KUINKA LAKIA LUETAAN -SEMINAARI Omaishoitotilanteisiin liittyvää lainsäädäntöä 6.10. klo 9.30–15.30 Aluehallintovirasto, Ratapihantie 9, Helsinki Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet www.omaishoitajat.fi/tapahtumakalenteri OVET-OHJAAJAKURSSIT 16.–17.9. 3.–4.11. Tampereella Rovaniemellä Oletko kiinnostunut valmentamaan uusia omaishoitajia? Kurssi antaa tietoa Ovet-valmennuksen sisällöstä ja työskentelymenetelmistä, ohjaajan roolista sekä perustietoa ryhmän ohjaamisesta ja käytännön järjestelyistä. LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET Tampereen kurssille 1.9. mennessä ja Rovaniemen kurssille 19.10. mennessä Sandra Gehring, puh. 020 7806 520 tai sandra.gehring@omaishoitajat.fi. Jäsenille etuja yhteistyökumppaneilta Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistysten jäsenet saavat rahanarvoisia etuja useilta yhteistyökumppaneilta. Lisätietoja osoitteesta www.omaishoitajat.fi/yhteistyöyritysten-etuja. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 31 31 4.5.2015 14.05

LOMAT JA KUNTOUTUKSET 12.–17.10. Lamminniemen Hyvinvointikeskus, Somero Lempeästi lähelläsi -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 14.7. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 2.–7.11. Kyyhkylä, Savonlinna Haaveitten hehkua -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 3.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. KUVA: TOMMI ULMANEN / MAINOSTOIMISTO HAAJA 8.–13.11. Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kuvien kertomaa -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 10.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 22.–27.11. Hotelli Ylläsrinne Tuikkivat tähdet -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 24.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT Kela järjestää omaishoitajien kuntoutuskursseja sekä yksilö- että parikursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitajat ja hoidettavat yhdessä. Kuntoutuskurssit järjestetään avo- tai laitosmuotoisina kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kuntoutuskurssien rakenne ja ohjelma OMAISHOITAJIEN LOMAT Kaikilla omaishoitajalomilla on täysihoito. Hakulomakkeita voi tilata puhelimitse 020 7806 533 tai sähköpostitse kaisu.ylikoski@ omaishoitajat.fi tai tulostaa nettisivulta www.omaishoitajat.fi/lomat. 24.–29.8. Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Yhdessä matkaten -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 26.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 31.8.–5.9. Kyyhkylä, Mikkeli Tunteiden taikaa -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 2.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 31.8.–5.9. Kyyhkylä, Mikkeli Syysunelmamme-teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 2.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 7.–12.9. Hotelli Kajaani Tuhat tarinaa -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 11.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 4.–9.10. Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Katse huomiseen -teemaloma omaishoitajille, joiden hoidettava on kuollut tai siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan. Omavastuu 120 € / henkilö. Hakuaika päättyy 17.7. Lomatuen myöntää Solaris-lomat ry. 32 LAH1502.indd 32 Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden jakson jälkeen tehdään kotikäynti ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden jaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. Kurssin ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kuntoutujille, ja parikursseilla myös hoidettaville, laaditaan kirjallinen kurssiohjelma. Suurin osa toiminnasta on ryhmämuotoista. Parikursseilla hoidettava osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan siltä osin kuin se hänen toimintakykynsä puolesta on mahdollista. Kuntoutusjaksojen aikana avustava henkilöstö vastaa hoidettavan kuntouttavasta hoitotyöstä ja ohjauksesta, ellei läheisen ja hänen omaishoitajansa kanssa ole yhdessä sovittu toisin. Kuntoutuksen kustannukset Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Kuntoutuksen aikaisesta sijaishoidosta voi aiheutua omaishoitoperheelle kuluja. Parikurssien kuntoutuslaitosjaksot ovat maksuttomia sekä kuntoutujalle että hoidettavalle. Matkakorvaukset Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 14,25 € vuonna 2015). Matkakorvausta haetaan toimittamalla Kelaan matkakorvaushakemus, osallistumistodistus kuntoutuksesta sekä matkaliput ja maksukuitit. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkasta. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutuskurssit ovat alueellisia. Omaishoitaja voi hakea ainoastaan oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. LÄHELLÄ 2/2015 4.5.2015 14.05

LOMAT JA KUNTOUTUKSET HAKEMUS JA LIITTEET • kuntoutushakemus (KU132) • B-lääkärinlausunto omaishoitajasta; lausunnossa on oltava maininta kuntoutustarpeesta ja omaishoitotilanteesta. • parikurssille haettaessa lausunnossa on oltava maininta hoidettavan osallistumisesta kuntoutukseen yhdessä omaishoitajan kanssa; lisäksi tarvitaan hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä joko hoitotiivistelmä, sairaus-/potilaskertomus tai kotisairaanhoidon palveluja hoitosuunnitelma. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista tai ne voi tulostaa Kelan verkkosivuilta www.kela.fi. Kelasta saa myös neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan Kelan toimistoon. Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. Kelan kuntoutuskurssit yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa Liitto tekee yhteistyötä Rokua Kuntoutuksen, Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen ja Hyvinvointi Sammon (entinen Kalevan Kuntoutuskoti) kanssa. Kurssit toteutuvat joko laitosmuotoisina tai avokuntoutuksellisina jaksoina. Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden kurssin jälkeen tehdään kotikäynti tai verkostoneuvottelu ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden kuntoutusjaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. LÄNSI-SUOMESTA MASKUUN Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen omaishoitajakurssit ovat tarkoitettu Länsi-Suomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta Päivi Loukkaanhuhdalta puh. 040 133 7010 tai paivi. loukkaanhuhta@ms-liitto.fi. Alueelliset kuntoutuskurssit Kurssinumero, kurssin ajankohta ja kurssipaikka jaoteltuina alueittain. Tarkempia tietoja kursseista saa Kelasta. ETELÄ-SUOMI 56344 56280 56281 56276 56282 56345 56283 56346 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 8.–12.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 22.–26.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 20.–24.7. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 27.–31.7. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 3.–7.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 31.8.–4.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 28.9.–2.10. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 2.–6.11. Kaikki lomat pidetään Invalidiliiton Kuntoutus Oy Validia Kuntoutus Lahdessa. LÄNSI-SUOMI 56360 17.–21.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 56336 14.–18.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Härmän Kuntoutus 56361 21.–25.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 56337 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.11. Härmän Kuntoutus 56362 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.11. Kuntoutus Peurunka, Laukaa ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI 56319 8.–12.6. Saamenkielisten omaishoitajien parikurssi Rokua Kuntoutus Oy / Rokua health, Utajärvi 56306 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kurssi on täynnä. Kysy syksyn kursseista Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta Päivi Loukkaanhuhdalta puh. 040 133 7010. 56370 27.–31.7. Omaishoitajien kuntoutuskurssi ODL Terveys, Oulu 56354 3.–7.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kruunupuisto, Punkaharju ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESTA KUHMOON JA ROKUALLE 56376 24.–28.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Taukokangas, Oulainen 56331 24.–28.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointikeskus Toivonlahti Hyvinvointi Sammon (entinen Kalevalan Kuntoutuskoti) ja Rokua Kuntoutuksen omaishoitajakurssit on tarkoitettu Itä- ja PohjoisSuomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Hyvinvointi Sammosta Jussi Komulaiselta puh. 040 849 1406 tai jussi.komulainen@kalevalankk.fi ja Rokua Kuntoutuksesta Eija Väänäseltä puh. 020 781 9376 tai kuntoutus@rokua.com. 56290 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 28.9.–2.10. Kruunupuisto, Punkaharju 56371 5.–9.10. Omaishoitajien kuntoutuskurssi ODL Terveys, Oulu 56348 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 30.8.–4.9.2015, 26.1.– 30.1.2016 ja 1.–5.8.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 5.9.–4.10.2015 välisenä aikana. 56355 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 26.–30.10. Kruunupuisto, Punkaharju 56285 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 21.–25.9.2015, 19.–23.1.2016 ja 30.8.–3.9.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 26.9.–25.10.2015 välisenä aikana. 56356 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.11. Kruunupuisto, Punkaharju 56291 9.–13.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kruunupuisto, Punkaharju 56374 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.11. Neuron / Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 33 33 4.5.2015 14.05

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron NEUROLOGI S EN KU NTOUTUKSEN OSAAM IS K ES KUS <ŽƌƚĞũŽŬŝ;sĞŚŵĞƌƐĂůŵĞŶƟĞϳϯϱͿϳϭϭϯϬ<ƵŽƉŝŽ <ƵƌƐƐŝƚƉ͘ϬϱϬϱϮϳϬϯϳϲͲzŬƐŝůƂůůŝŶĞŶŬƵŶƚŽƵƚƵƐƉ͘ϬϱϬϰϯϬϮϬϰϬ Voimavaroja arkeen KUNTOUTUKSELLA DƵŝƐƟƐĂŝƌĂƵŬƐŝĂƐĂŝƌĂƐƚĂǀŝůůĞĂůůĞϳϲͲǀƵŽƟĂŝůůĞ Kelan parikurssit (8 kuntoutujaa, 8 omaista, 5 vrk) ϱϲϰϲϮ ϯϭ͘Ϭϴ͘ͲϬϰ͘Ϭϵ͘ϮϬϭϱϱϲϰϲϯ ϭϰ͘ϭϮ͘Ͳϭϴ͘ϭϮ͘ϮϬϭϱ KŵĂŝƐŚŽŝƚĂũŝĞŶŬƵŶƚŽƵƚƵƐŬƵƌƐƐŝ <ĞůĂŶ/ƚćͲũĂWŽŚũŽŝƐͲ^ƵŽŵĞŶĂůƵĞ;ϭϬŬƵŶƚŽƵƚƵũĂĂ͕ϭϱǀƌŬͿ ϱϲϯϳϰ ϭϲ͘ϭϭ͘ͲϮϬ͘ϭϭ͘ϮϬϭϱ͕ϭϭ͘Ϭϰ͘Ͳϭϱ͘Ϭϰ͘ϮϬϭϲ͕  Ϭϭ͘Ϭϴ͘ͲϬϱ͘Ϭϴ͘ϮϬϭϲ zŬƐŝůƂůůŝƐĞƚŬƵŶƚŽƵƚƵƐũĂŬƐŽƚ <ĞůĂŶǀĂŝŬĞĂǀĂŵŵĂŝƐƚĞŶŵŽŶŝĂŵŵĂƟůůŝŶĞŶ kuntoutus (neurologinen ja yleispalvelulinja KKRL 9§) tai harkinnanvarainen kuntoutus ;ŶĞƵƌŽůŽŐŝŶĞŶũĂLJůĞŝƐůŝŶũĂ<<Z>ϭϮΑͿ͘ DLJƂƐƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůůŽŶƚĂŝǀĂŬƵƵƚƵƐLJŚƟƂŶ maksusitoumuksella ja itse maksaen. ǁǁǁ͘ŶĞƵƌŽŶ͘Į Voit hakea Kelan kustantamaan kuntoutukseen Peurunkaan! Peurunka on monipuolinen ja suosittu hyvinvointipalveluiden keskus, joka sijaitsee Laukaassa Peurunkajärven rannalla, noin 20 minuuttia Jyväskylästä. Kuntoutus Peurunka tarjoaa vuosina 2015-2016 kahdenlaisia Kelan järjestämiä ja kustantamia kuntoutuskursseja omaishoitajille (Kelan Länsi-Suomen alue) • Omaishoitajien kuntoutuskursseja (hoidettavat eivät osallistu kurssille) • Omaishoitajien parikursseja (hoidettava osallistuu kursseille) Lisätietoja puh. 020 751 6712 NXQWRXWXV#SHXUXQNDƪ tai Kelan paikallistoimistostasi Peurungantie 85, 41340 Laukaa www.peurunka.fi LAH1502.indd 34 4.5.2015 14.05

YHDISTYKSET TOIMIVAT ”Etäomaishoiva on syventänyt suhdettani isääni”, kertoo Virva Saarinen TEKSTI: ANNAMAIJA SAASTAMOINEN KUVA: MARJO PEKONEN Oulu tukee etäomaishoitajia Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Etäomaispuotihanke tarjoaa etäomaishoitajille mm. vertaistukea. E täomaishoitaja huolehtii omaisensa kotona pärjäämisestä etänä, ehkä toiselta paikkakunnalta. Välimatka voi olla pitkä tai kulkuyhteydet hankalat. Etäomaishoitajia kutsutaan sandwich-sukupolveksi, joka auttaa sekä edeltävää että seuraavaa sukupolvea. Etäomaishoitaja taiteilee oman työnsä ja elämänsä, lastensa harrastusten ja etäomaishoivan välillä päivittäin. Tyypillinen etäomaishoitaja on työssäkäyvä, keski-iässä oleva nainen, joka hoivaa vanhempaansa. Etäomaishoiva ei ole päivittäistä hoivaa, mutta sen järjestely on etäomaishoitajan vastuulla. Omaisen kotona asuminen onnistuu etäomaishoitajan antaman hoivan ja huolenpidon avulla. ”Isäni huolehti minusta, kun olin pieni. Nyt on minun vuoroni huolehtia hänestä. Välimatkaa minulla ja isälläni on 500 kilometriä. Aluksi hoidin isäni asioita päivittäin etänä työssäkäynnin ohessa. Mieltäni painoi ristiriita, ettei aina ollut mahdollisuutta auttaa vaikka, apua olisi tarvittu. Jäin vuorotteluvapaalle vuodeksi. Vuorotteluvapaan jälkeen minun pitää miettiä, miten yhdistän työssäkäynnin ja etäomaishoitajuuden niin, että huolehdin myös omasta hyvinvoinnistani ja jaksamisestani”, kertoo etäomaishoitaja Virva Saarinen. Etäomaishoitajan haasteina on psyykkinen kuormitus ja oma jaksaminen, kun vapaa-aika menee usein omaisen auttamiseen. Etäomaishoiva kuormittaa myös työssäkäyvää omaishoitajaa, koska omaisen asioiden hoitaminen tapahtuu virka-aikana. Esimerkiksi omaisen palveluiden järjestäminen sekä raha- ja muiden asioiden hoito pitää tehdä työaikana. Tunteiden ja tilanteiden jakaminen auttaa Oulussa etäomaishoitajille tarjotaan vertaistukea sekä ryhmässä että netissä. ”Olin miettinyt aikaisemmin johonkin vertaisryhmään menemistä ja nyt ajoitus oli oikea. Etäomaishoita- jien vertaistukiryhmässä huomasin, että vaikka jokaisella ryhmäläisellä olikin eri tilanne, silti niistä löytyi samoja elementtejä. Toisten juttuja kuuntelemalla sain etäisyyttä omaan tilanteeseeni. Nauroimme yhdessä lempeää naurua tilanteille, joissa on paljon tunteita”, sanoo Virva Saarinen. ”Omaisen hoivaamiseen liittyy paljon uuden opettelua, esim. palveluiden ja tukien järjestämisessä tai asuntoon liittyvissä järjestelyissä. Toisaalta, kun asioita selvittelee ja löytää ratkaisuja, niin siitä kokee tyytyväisyyttä ja ylpeyttä. Etäisyys tekee tilanteesta ahtaamman, kun yhdellä käynnillä pitää hoitaa monta asiaa”, kuvailee Virva Saarinen etäomaishoitajan arkeaan. Lisätietoa: www.osol.fi/etaomaishoitajille/ Etäomaispuoti-hankkeesta uutisoitiin Lähellä-lehdessä 1/2015. Kirjoittajan nimi ja nettilinkki olivat uutisessa väärin. Toimitus pahoittelee tapahtunutta. LÄHELLÄ 2/2015 LAH1502.indd 35 35 4.5.2015 14.05

Surun kohdatessa et jää yksin HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min PÄIVYSTYS 24h: 050 347 1555 Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi

TEEMA KUOLEMA LAKIMIES Kuolemaan voi varautua YRJÖ MATTILA OTL, VTT Kuolemaan voi valmistautua niin, että kuolevan tahto toteutuu ja läheisille ei tule kohtuuttomia hankaluuksia. E dunvalvontavaltuutus, testamentti ja hoitotahto auttavat henkilön tahdon toteutumisessa ja hänen asioidensa hoidossa ennen kuolemaa ja sen jälkeen. Edunvalvontavaltuutuksesta kerroin Lähellä-lehdessä 1/2015 sivulla 39. Oikeusministeriön ja Muistiliiton internetsivuilta on hyviä malleja ja ohjeita edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen. Omaishoitotilanteessa edunvalvontavaltuutus on tärkeä asiakirja, jos hoidettavan tila huononee eikä hän pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan. Laki edellyttää hoitotahdon noudattamista Laki potilaan oikeuksista edellyttää, että potilaan hoidossa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava hänen tekemäänsä hoitotahtoa. Silloin, kun potilas haluaa ilmaista hoitoa koskevan tahtonsa, on tehtävä potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin, tai liitettävä niihin erillinen potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja. Omaishoitajan on tärkeää tietää, että hoidettava on tehnyt hoitotahdon. Kirjallisessa hoitotahdossa potilas voi määritellä hoitonsa tarkasti, esimerkiksi kirjaamalla itselleen elvytyskiellon. Tällöin puhutaan niin sanotusta elämänlaatutestamentista. Hyviä ohjeita hoitotahdon tekemiseen on Valviran ja Duodecimin internetsivuilla. Omat hautajaiset voi suunnitella etukäteen Kuoleman varalle voi tehdä hautajaistestamentin. Hautajaistestamentissa henkilö määrittelee, miten hän haluaa hautajaisensa järjestettävän. Lomakkeita hautajaistestamentin tekemiseen saa hautaustoimistoista. Myös internetissä on ohjeita. Elinluovutuksella voi auttaa muita Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Aiemmin elinten luovuttamiseen tarvittiin lupa omaiselta, jos vainajalla ei ollut elinluovutuskorttia. Nyt oletetaan, että elinsiirtoon sopiva vainaja on suostunut elintensä luovutukseen, ellei hänen tiedetä sitä elinaikanaan kieltäneen. Ennen kuin elinsiirtoon ryhdytään, lääkärin pitää mahdollisuuksien mukaan selvittää, mikä vainajan tahto oli. Jos vainajalla ei ole esimerkiksi elinluovutuskorttia, kysytään tietoja vainajan mielipiteestä hänen omaisiltaan. Jos varmuutta ei saada käytettävissä olevassa ajassa, elinsiirto voidaan silti tehdä. Elinluovutustestamentin voi tehdä allekirjoittamalla elinluovutuskortin, jolloin henkilö antaa luvan elintensä ja kudostensa käyttämiseen toisen ihmisen hyväksi. Näitä kortteja jaetaan muun muassa apteekeissa, Veripalvelun toimipisteissä ja lääkäriasemilla. Jos omaishoitaja kuolee, hoitovastuu siirtyy kunnalle Omaishoitotilanteessa on hyvä varautua sekä omaishoitajan että hoidettavan kuolemaan. Jos omaishoitaja kuolee, hoidettavan hoitovastuu siirtyy luonnollisesti kunnalle. Omaishoitajan on aiheellista etukäteen keskustella kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden kanssa miten toimitaan, jos omaishoitaja kuolee. Näin kunnassakin voidaan varautua hoitovastuun siirtymiseen. Testamentilla ilmoitetaan omaisuuden jaosta Testamentilla voi esimerkiksi muistaa kummilasta tai vaikka pitkäaikaista hoitajaa tai tukea hyväntekeväisyyskohteita. Testamentti on tärkeä, kun henkilöllä ei ole rintaperillisiä. On hyvä muistaa, että rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lain mukaan kuuluvasta perintöosuudesta. Testamentti tulee liittää perunkirjaan, joka on tehtävä pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. LÄHELLÄ 2/2015 37

TEEMA KUOLEMA LÄÄKÄRI ERKKI MÄKINEN Terveyskeskuslääkäri Kuolemasta on hyvä puhua Keskustelemalla avoimesti, rohkeasti ja konkreettisesti kuolemasta läheistemme kanssa helpotamme omaa kuolinprosessiamme ja luomme lohtua jälkeen jääneiden suruun. K ukin meistä kuolee kerran. Kuolema voi pelottaa tai ajatus kuolemasta voi tuntua vapautukselta vaikean sairauden oireista. Jäljelle jääneille kuolema merkitsee hyvästijättöä läheisestä. Kuolema voi tapahtua yllättäen, mutta omaishoitotilanteessa se on usein enemmän tai vähemmän odotettua. Korkeassa iässä kuolema alkaa usein tuntua läheiseltä, mitä nuoren ihmisen on usein vaikea ymmärtää. Maallinen varautuminen kuolemaan tarkoittaa usein kolmea asiaa: varautumista itse kuolemiseen, varautumista siihen, mitä omalle keholle tapahtuu kuoleman jälkeen ja varautumista siihen, mitä kuolema merkitsee jäljelle jääneille läheisille. Lisäksi on hyvä henkisesti ja hengellisesti valmistautua kuolemaan. Itse kuolemistapahtuman ajatteluun voivat liittyä kivun, yksinäisyyden ja henkisen tuskan pelot. Pelottavin on usein itse kuoleman tapahtuma. Siihen kannattaa valmistautua hyvin konkreettisin keinoin. Tarvitaan ihmisiä lähelle, riittävä lääkitys ja muu hoito. Niistä on syytä hyvissä ajoin sopia läheisten, lääkärin ja muiden ammattiauttajien kanssa. Kuolevan toiveita voidaan toteuttaa Nämä asiat tulee rohkeasti ottaa hyvin konkreettisessa muodossa esille jo ennen kuin kuolema on ovella. Itse pyrin keskustelemaan potilaideni kanssa kuolemasta jo silloin, kun vakava sairaus on todettu, mutta potilas on vielä henkisesti ja ruumiillisesti virkeä ja jaksaa ilmaista oman tahtonsa. Miten suhtaudut kuolemaan? Haluatko kuolla kotona vai laitoksessa? Keitä haluat lähellesi kuoleman tullessa? Haluatko tarvittaessa vahvan kipulääkityksen, mahdollisista sivuvaikutuksista riippumatta, vai haluatko säilyttää henkisen vireytesi mahdollisimman pitkään? Haluatko elämää pitkittäviä hoitoja sairauden loppuvaiheessa? Mistä haluat ehdottomasti itse päättää ja mitkä asiat jättää muiden päätettäviksi? Kysymyksiin ei ole kaikille sopivia, eettisesti tai lääketieteellisesti perusteltuja vastauksia. Helpottaa suuresti, kun tällaiset asiat on etukäteen sovittu. Keskustelussa on hyvä olla mukana läheinen, esimerkiksi omaishoitaja. Nykylääketiede mahdollistaa sen, että kuolevan toiveet voidaan hyvin pitkälle toteuttaa, kunhan ne tiedetään. Joillekin ihmisille on saman tekevää, mitä heidän keholleen tapahtuu kuoleman jälkeen. Osa kuitenkin haluaa päättää, haudataanko vai polttohaudataanko heidän ruumiinsa, ja osa haluaa suunnitella omat hautajaisensa. Mikäli haluat, että kehosi hyödyttää muita ihmisiä, voit tehdä elinluovutustahdon tai jopa luovuttaa ruumiisi lääketieteellisiin tutkimuksiin ja opetuksiin ruumiinluovutuskirjalla. Vaali harrastuksia ja ystäviä Läheisen kuolema on erityisen raskas omaishoitajalle, jonka päivittäisiin rutiineihinkin se jättää suuren aukon. Omaishoitajan on hyvä varautua siihen. Omia harrastuksia ja ystävyyssuhteita on tärkeä vaalia hoidettavan vielä eläessä. Surutyöhön voi saada korvaamatonta apua ystäviltä, läheisiltä sekä omaishoitajayhdistyksistä ja sosiaalija terveyspalveluista. LÄHELLÄ 2/2015 39

RISTIKKO Lähellä 1/2015 ristikon ratkaisu ja voittajat Onnetar suosi seuraavia: Seija Ritvanen Ikaalinen, Sylvi Kahisalo Kuopio, Merja Hildén Hamina, Margit Koistinaho Muhos, Leena Lindroos Lempäälä. Palkintona oli Selätin®-liikuntatuote ja ergonomiset käsipainot. Onnea voittajille! 40 LÄHELLÄ 2/2015 Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan kahdelle Fennokaupan Sport-ensiapulaukku autoon. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 22.6.2015 mennessä: Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Nimi: Osoite: fennokauppa.fi

HOIVA-AVUSTAJA -LINJA 17.8.2015 - 27.5.2016 Onko ihmisen hyvinvointi lähellä sydäntäsi? Oletko matkalla hoitotyön ammattilaiseksi? Lisätietoa: p. 014-5252 200 kansanopisto@keokarstula.fi www.keokarstula.fi HYVINVOINTILOMALLE LOMPS! Yhdistysten haku tuetulle ryhmälomalle 2016 alkaa toukokuussa Hyvinvointilomat järjestää yhteistyössä yhdistysten kanssa viiden täysihoitovuorokauden tuettuja ryhmälomia. Ryhmän koko on 20–50 henkilöä. Ryhmälomia järjestetään erilaisissa lomakohteissa eri puolilla Suomea. Pienen luonnonläheisen lomakodin yhdistys voi varata käyttöönsä kokonaan. Lisäksi lomia järjestetään lomakeskuksissa, kylpylähotelleissa ja urheiluopistoissa. Yhdistys markkinoi ryhmälomaa eri keinoin. Hyvinvointilomat laittaa ryhmäloman avoimeen hakuun mm. Hyvinvointilomien kotisivujen kautta. Tuetusta viiden täysihoitovuorokauden lomasta peritään 65–125 € omavastuuosuus lomakohteesta riippuen. Alle 16-vuotiaat pääsevät maksutta. Toukokuussa näet tarkemmat ohjeet ryhmälomista ja niiden hakemisesta kotisivuilta www.hyvinvointilomat.fi / Tuetut lomat ryhmille. Yhdistysten hakuaika vuoden 2016 ryhmälomille päättyy 15.9.2015. Yhdistyksille Henkilön, pariskunnan, ystäväparin tai perheen haku tuetulle lomalle Kesän 2015 tuettujen täysihoitoKysy lisää ja tilaa lomien jatkohaku on käynnistä. Katso tarkemmin Hyvinvointilomien hakukaavake: puh 010 830 3400 kotisivuilta www.hyvinvointilomat.fi (arkisin klo 9.00–12.00) /Hae lomalle. Syksyn (lokakuu–joulukuu) toimisto@hyvinvointilomat.fi 2015 tuettujen täysihoitolomien haku on elokuussa. Yksityisille VUODEOSASTOJA HOIVAPALVELUT – MYÖS OMAISHOITAJAN LOMAN AJAKSI. Eiran lämminhenkinen vuodeosasto tarjoaa sairaalahoitoa, tutkimuksia ja leikkauksen jälkeistä kuntoutusta. Tarjoamme myös hoivapalveluita pitkäaikaisasumiseen ja lyhyemmiksi jaksoiksi. Lähetettä ei tarvita ja hoitopaikan voi varata helposti itselle tai omaiselle. Hoito räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Osastollamme on sairaalatasoinen valvonta ja hoitovalmius. Tarvittaessa lääkäri-, laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä fysioterapia löytyvät samasta talosta. Kysy lisää tai tiedustele vapaita paikkoja: Eiran vuodeosasto puh. 09 1620 200. www.eiransairaala.fi 11ov (O͋ʛʉNʣL΋ʤɂHʤʅOWɈ W͋\ʣɵKʝLWɼOʝPɪOWɈ Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki.

www.uniikki.net

LUKIJAKYSELY Vastaa ja voita! Anna palautetta Lähellä-lehdestä, voit voittaa lahjakortin Holiday Clubin kylpylähotelliin tai omaishoitajien elämästä kertovan Tarinan arvoiset -kirjan. 18.6.2015 mennessä palautetut kyselyt osallistuvat arvontaan. Voit vastata myös netissä osoitteessa www.omaishoitajat.fi/lähellä-lehdet Kylpylälahjakortti oikeuttaa kahdelle henkilön yhden vuorokauden tutustumisloman Holiday Club -kylpylähotellissa Saimaalla, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Saariselällä tai Tampereen Kylpylässä. Lisätietoja www.holidayclub.fi Kirjapalkintoja arvotaan viisi kappaletta. 1. Minkä yleisarvosanan annat Lähellä -lehdelle? ±Erittäin hyvä ±Hyvä ±Tyydyttävä ±Huono ±Erittäin huono ±En osaa sanoa 2. Mitä mieltä olet tämän Lähellä-lehden ulkoasusta? ±Erittäin hyvä ±Hyvä ±Tyydyttävä ±Huono ±Erittäin huono ±En osaa sanoa 3. Mitä mieltä olet tämän Lähellä-lehden sisällöstä? ±Erittäin hyvä ±Hyvä ±Tyydyttävä ±Huono ±Erittäin huono ±En osaa sanoa 4. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? Sivu ±Omaishoitajien hyvinvoinnista ±Ajankohtaisista omaishoitoasioista ±Kansainvälisistä omaishoitoasioista ±Viihdyttäviä juttuja (esim. joulu, kesäherkut, ristikko) ±Muusta, mistä 7. Mitä hyötyä Lähellä-lehdestä on omaishoitotyössä? 8. Lähellä-lehden ilmoituksia luen ±Paljon ±Vähän ±En lainkaan ±Olen omaishoitaja, hoidettavan ikä ±En ole omaishoitaja Mistä sait tämän lehden? ±Omaishoitajat ja läheiset -liiton jäsenetuna ±Luen lehteä työpaikallani ±Muualta, mistä? Kuinka moni henkilö luki tätä lehteä kotonasi? Entä työssäsi? Kyselyyn voi vastata nimettömänä. Mikäli haluat osallistua arvontaan, täytä yhteystietosi tähän. Nimi Katuosoite 9. Haluaisin Lähellä-lehteen ruotsinkielistä sisältöä ±Saman verran kuin nyt ±Enemmän ±Vähemmän Postinumero Postitoimipaikka Toivomuksia ja kommentteja lehden tekijöille: Otsikko Puhelinnumero 5. Mikä on tämän lehden hyödyllisin juttu? Sivu Otsikko 6. Lähellä-lehdestä haluan lukea Valitse haluamasi määrä aiheita. ±Henkilöhaastatteluja omaishoitajista ±Asiantuntijahaastatteluja ±Paikallisten omaishoitajayhdistysten toiminnasta ±Omaishoidon tukimuodoista ±Omaishoitoon liittyvistä lakiasioista 10. Tietoja vastaajasta ±Nainen ±Mies Palauta lomake osoitteella: Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Juha Viitanen / Lukijakysely Hämeentie 105 A 18 00550 Helsinki Ikä Ammatti LÄHELLÄ 2/2015 43

BILD: STUDIO PETTERI KITTI OY SVENSK RESUMÉ TEXT: MARJA TUOMI, VERKSAMHETSLEDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Svåra saker Det är svårt att tala om döden för de flesta av oss. Det är förknippat med många olika känslor och det tvingar oss att tänka på saker som kan vara skrämmande och som vi hoppas ligger långt fram i tiden. Men där är den i alla fall framför var och en av oss. Vi blir också berörda av främmande människors död, särskilt om det gäller många människor eller barn. Ett liv som avbryts för tidigt upprör oss. Vi beslöt ändå lyfta upp det här svåra och känsliga ämnet till ett av det här numrets teman. Vi närmar oss ämnet ur olika synvinklar: Via en expert som erbjuder terminalvård och via en ung familj med anhörigvårdarens perspektiv. Fastän döden ofta verkar överraska oss, som Terhohemmets chef Juha Hänninen säger, så är det ändå bra att hålla i minnet att döden finns. Det finns saker vi kan förbereda oss för. Om dessa skriver hälsocentralläkaren Erkki Mäkinen i sin spalt. Aleksi Vienonen beskriver för sin del hur livet spårar ur när mamman i en ung familj överraskande får veta att hon har en obotlig sjukdom. De närståendes betydelse betonas För min egen del försvann rädslan för döden när mina föräldrar och en kär vän dog inom en kort tidsperiod. Den smärta döden orsakar, lindras inte av det faktum att det handlar om en människa som länge har varit sjuk och att döden har varit att vänta. Sorgen blir inte mindre för det. Min mors helt oväntade död för- 44 LÄHELLÄ 2/2015 lamade hela vår familj. Familjens och de närståendes betydelse blev klar för oss alla senast den dagen. Utan make och syskon hade det varit svårt att klara den situationen. Och hur var det med min vän som levde sin bästa tid i livet och nästan fram till slutet trodde hon skulle bli frisk. Hur skulle man någonsin kunna godkänna att hon är död? Terhohemmet erbjuder vård för patienter med långt framskriden sjukdom i livets slutskede. Överläkare Juha Hänninen är chef på Terhohemmet. Döden hjälper oss att se rikedomen i livet Var och en upplever sin närståendes död på olika sätt och sörjer på sitt eget sätt. Efter all sorg, all självrannsakan och all smärta kommen ur förlusten var det på ett sätt döden som väckte mig till livet, fick mig att erkänna att livet är ändligt och att fundera på en hurdan närstående jag är och vad jag ännu vill göra i mitt liv. Jag hoppas att jag ännu har många levnadsår framför mig, men jag har också färdigt funderat på många saker ifall det går så att något plötsligt och överraskande drabbar mig själv. Det handlar inte om att ge upp, och inte om att förbereda sig för döden utan det handlar om en strävan efter att våga leva varje stund. Livets betydelse blir tydlig när man diskuterar döden. Men hur skulle vi kunna ta bort eller ens minska rädslan för döden? Det är ändå betydelsefullt hur vi bemöter våra närstående och hur vi lever vårt liv. Skulle det hjälpa om vi allt emellanåt påminde oss själva om livets rikedom och om vi försökte leva varje dag fullt och starkt, genom att vara goda mot varandra? Det kan bli aktuellt med anstaltsvård i slutskedet av anhörigvården. På Terhohemmet kan de anhöriga delta i vården så mycket de vill och har möjlighet till och de kan vara nära patienten dygnet runt. Där finns inga särskilda besökstider.

TEXT: JUHA HÄNNINEN ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Anhörigvårdare överskrider ofta sin kapacitet i terminalvårdsskedet Närheten till döden skrämmer. Trots det längtar en stor del av de döende efter nära människorelationer och mentalt stöd och de vill dela sina minnen och det livet lärt dem. Människorelationerna håller en kvar i livet En människa som har mycket smärtor orkar inte alltid ta hänsyn till andra människor, men man kan inte med mediciner lindra den smärta en människa som har blivit övergiven av sina närmaste känner. De nära människorelationerna förstärker det vi är och de håller oss kvar i livet och i vidare bemärkelse i kulturen. För den sjuka människan är närståendevårdaren både en vårdare och en människa som det redan från tidigare finns känslomässiga band till. Av den här orsaken kan närståendevården både för den vårdbehövande och för den närstående samtidigt vara både en bärande människorelation och en börda. När det gäller terminalvård finns där dessutom både sorg och känsla av förlust. I terminalvårdsskedet överskrider närståendevårdaren ofta sina egna krafter av just den orsaken att behovet att hjälpa är så stort och på grund av vetskapen om att tiden tar slut, vilket får anhörigvårdaren att göra allt för att hjälpa sin närstående. BILD: REKLAMBYRÅ KN, ANTTI HANNUNIEMI D öden träder ofta in i livet som en ny och överraskande sak. ”I förra veckan klättrade jag ännu i bergen”, tänker patienten och nu fick jag veta att min kropp är full av cancer. Jag har bara några månader kvar att leva. Är de här månaderna en tid för val, då man funderar på om man vill dö? Eller är det här en tid då man försöker komma till rätta med rädslan över att livet tar slut? Den döende vill förmedla sin livshistoria Läkarvetenskapen tappar lätt bort den döende människans person. Patienterna upplever att de ligger i en säng med dropp och är omgivna av vårdrutiner i stället för att de skulle ha möjlighet att förmedla sina minnen och sin livsvisdom och livshistoria till den yngre generationen. Lättare om man får dela sorgen Fastän många ogillar uttrycket ”Jag deltar i sorgen” och anser att det är klichéartat, så förmedlar det ändå att den andra människan har uppfattat motpartens sorg. Det förmedlar också att personen mer eller mindre aktivt verkligen tar sin del av den sörjandes sorg och bekymmer. Sorgen är ett sätt att sakna och längta. Osäkerhet kan därför vara ett hinder för att sörja. Det känns lättare om man får möjlighet att dela både osäkerheten och sorgen. Att dela en annan människas känsla av illamående kan vara ganska enkelt och det handlar om små saker. Att ge upp sin närstående väcker en storm av känslor Möjligheten att vara tillsammans de sista levnadsveckorna och vid dödsögonblicket är betydelsefullt både för patienten och för hans eller hennes närstående. Ofta önskar patienten och de närstående att få leva möjligast normalt och smärtfritt den sista tiden i livet. Döden skakar om familjen kraftigt, fastän döden som fysiologisk och klinisk händelse vore lugn, stillsam och vardaglig. De anhörigas tack riktat till vårdpersonalen för god vård beskriver den här emotionella stormen som döden väcker i familjen. Familjens tacksamhet kan kännas onödigt stor i relation till det vårdarbete som sjukskötaren har utfört som en del av sitt vardagliga arbete. LÄHELLÄ 2/2015 45

Adressit onnitteluun ja osanottoon Sotaveteraaniliitosta Nyt 10 adressia postikuluitta toukokuun 2015 ajan 12,50 euroa kpl. Yksitellen 12,50 euroa + postikulut. Mainitse tilatessasi ”Omaiset ja läheiset” Verkkokauppa osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi sähköposti: marja.riukka@sotaveteraaniliitto.fi tai riina.lillfors@sotaveteraaniliitto.fi puhelin: Marja (09) 6126 2016 tai Riina (09) 6126 2015

GeYak`galYbYlbY d©`]ak]l%daallgjq2f b©k]fadd]>]ffgcYmhYf cgcgnYdacgaeY %)("! Makusi mukaan lomalle ESTEETTÖMÄSTI! BERLIINI BERLIINI Sanna Kalmarin kanssa nssa • 27. – 31.08.2015 Berliini toivottaa lämpimästi tervetulleiksi myös liikuntarajoitteiset matkustajat, sillä kaupungissa on kiinnitetty paljon huomiota esteettömyyteen. Tälle matkalle on räätälöity mukaan kaupunkikiertoajelu suomenkielisen oppaan kanssa sekä retki Potsdamin palatsiin ja puistoon. Hinta 990,-/hlö Hinta sis. lennot veroineen, lentokenttäkuljetukset esteettömällä bussilla, majoitus aamiaisella, kaksi retkeä suomenkielisen oppaan kanssa ja matkanjohtajan palvelut. LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ UUSI POSTIMYYNTIKUVASTO ON ILMESTYNYT! NVOINNIN ERIKOISKA UPPA UPPA FENNOKA N JA HYVI TERVEYDE O 2015 YYNTIKUVAST POSTIM auppa.fi sta fennok et Katso uutuud ja tarjouk 360 09 276 tai soita Pyydä omasi veloituksetta asiakaspalvelustamme. kaupa set verkko TERVEYTTÄÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN IHQQRNDXSSDÀ *) normaalihintaisista tuotteista 2015 FENNO MEDICAL OY 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi  KREETA Sanna Kalmarin kanssa • 06. – 13.09.2015 Malemen kauniissa kylässä on kaikki edellytykset onnistuneeseen esteettömään lomaan; ympäristö on tasaista ja ihanalle rannalle sekä mereen uimaan pääsee myös pyörätuolilla. Matkaan kuuluu päiväretki Haniaan sekä aitoa kreikkalaista tunnelmaa useissa hotellin teemailloissa. Hinta 1038,-/hlö Hinta sis. lennot veroineen, lentokenttäkuljetukset esteettömällä bussilla, majoitus puolihoidolla, retkipäivän Haniaan ja matkanjohtajan palvelut. TENERIFFA TENERIFFA Sari Kivimäen ja Risto Lappalaisen kanssa • 27.10. – 10.11.2015 Helsingistä • 29.10. – 12.11.2015 Oulusta Los Cristianos hurmaa esteettömyydellään, rennolla tunnelmallaan ja monipuolisuudellaan. Matkan aikana muutamia ryhmäjumppia per viikko, ranta-, shoppailu-, ja lähialueretkiä. Hinta alk. 1510,-/hlö Hinta sis. lennot veroineen, lentokenttäkuljetukset esteettömällä bussilla, majoitus puolihoidolla ja matkanjohtajien palvelut. Maatka M atka aggentit entit Varaukset: 050 414 5306/Kaisu 050 371 6166/Miranda Teollisuuskatu 21, 00510 Hki, helsinki@matka-agentit.fi • HELSINKI • JOENSUU • PORVOO • TURKU • VARAA MATKASI 24 H • www.matka-agentit.fi PALVELUASUNTOJA ARJESSA APUA TARVITSEVILLE – MYÖS LYHYTAIKAISIA PAIKKOJA Toimimme valtakunnallisesti, Helsingistä Rovaniemelle Hoivakoti Varpula uudistui! Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uudistetuissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström. Meillä käy palveluseteli. Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780 Kysy lisää: 020 742 9888

PAIKALLISYHDISTYKSET ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirjo Mäkinen, puh. 040 543 5573 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Riikka Sakki, puh. 050 566 2252 Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna Kaarinan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Sirpa Hyppönen, puh. 040 527 8037 Tsto: Verkakatu 2 A 3, 20660 Littoinen Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Kymenlaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Reitkallintie 569, 49520 Reitkalli Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Leena Seppä, puh. 044 296 8003 Tsto: puh. 044 974 7883 Pekankuja 4, 32200 Loimaa Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aira Tukio, puh. 044 202 0915 Tsto: puh. 050 918 9344 Lindvallinkatu 2, 30100 Forssa Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi Tsto: puh. 050 376 3830 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki 48 LÄHELLÄ 2/2015 Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela puh. 050 463 1069, 044 555 1043 Lopentie 6-8 C 34, 11100 Riihimäki Pieksämäen Omaishoitajat ry 15 Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Salon seudun omaiset ja läheiset ry 20 Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Irma Honkanen, puh. 040 707 2688 Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Tsto: puh. 040 848 7503 Kuuhankavedentie 5, 41500 Hankasalmi as. Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eeva Anttonen, puh. 050 347 2420 Tsto: puh. 0400 544 244 Koulukatu 24 b 23, 80100 Joensuu Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Reetta Toivanen, puh. 050 377 2391 Ikäosaamiskeskus Ellinkulma, Väyryläntie 1, 83900 Juuka Jyvässeudun Omaishoitajat ry Pj. Irja Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Matarankatu 4, 3. krs., 40100 Jyväskylä Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry 15 Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Maija Kaverinen, puh. 0500 773 717 Pielisentie 2-6, 81700 Lieksa Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja Lehtonen, puh. 044 521 1829 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli Varkauden Seudun Omaishoitajat ry Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Tsto: puh. 050 464 1889 Kauppakatu 20, 2. krs., huoneisto 12, 78200 Varkaus Varpaisjärven ja Lähikuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Ylä-Karjalan Omaishoitajat 10 ja Läheiset ry Pj. Marja Tanskanen, puh. 050 469 1001 Ääneseudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Sammonkatu 2, 44100 Äänekoski LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Jämsän Seudun Omaishoitajat ry Pj. Kaarlo Nurminen, puh. 040 561 2754 Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Kankaanpään Seudun 15 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry 15 Pj. Leena Huhtamäki, puh. 040 578 6543 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Katja Santala, puh. 0400 458 099 Taavetinkuja 5, 39700 Parkano Perhonjokilaakson 15 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mirja Mastokangas, puh. 040 771 7137 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere

Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Ruojantien 4, 85500 Nivala Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836 Pietarsaaren Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari 10 Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Granö, puh. 044 532 6088 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: puh. 040 753 3017 Mustanlahdenkatu 20, 33210 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi Raahen seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: OmaisOiva-vastaava Riitta Sipola, puh. 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. 046 640 4890 Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 Tsto: puh. 044 986 8159, 044 986 8009 Juurikoskenkatu 6, 84100 Ylivieska Haapaveden-Siikalatvan 10 Omaishoitajat ja Läheiset ry Varapj. Anna-Maria Mattila Tsto: puh. 044 299 1868 Pappilantie 2 A, 86600 Haapavesi POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122 Isokatu 15 B, 67100 Kokkola Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi, puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilma Uusitalo Tsto: puh. 0400 616 748 Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio Oulujokilaakson omaishoitajat ry Pj. Kerttu Mehtälä, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Puolangan Omaishoitajat ry Yhteys aluevastaavan kautta, katso s. 50 Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Autiontie 2 B 4, 91300 Ylikiiminki VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Omaisena edelleen ry 10 Vpj. Marianne Paajanen Tsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Liitto onnittelee tänä vuonna 10 , 15 ja 20 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. JÄSENASIAA Liiton sääntöjen mukaan kaikki henkilöjäsenet liittyvät lähimmän paikallisyhdistyksen jäseniksi. Paikkakunnalla voi toimia useita yhdistyksiä. Ilmoita jäseneksi liittyessäsi, mihin paikallisyhdistykseen haluat kuulua. Vuonna 2015 jäsenmaksu on 20 €. Jäsenmaksu sisältää Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), lomaoppaan ja palveluoppaan kotiin postitettuna sekä vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja. Kannattajajäsenmaksu vuonna 2015 on valinnan mukaan 50 €, 70€, 100 € tai enemmän. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Jäsenet, jolla on kaksi perättäistä jäsenmaksua maksamatta, erotetaan automaattisesti. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Liity netissä www.omaishoitajat.fi Paikallisyhdistyksen nimi: Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: LÄHELLÄ 2/2015 49

OSOITEMUISTIO KESKUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Sandra Gehring Puh. 020 7806 520 • OmaisOiva Suunnittelija Malla Heino Puh. 020 7806 518 • OmaisOiva • Suomen omaishoidon verkosto • kansainväliset yhteydet Koulutussihteeri Kaisu Häggqvist Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit Projektisuunnittelija Tanja Hämynen Puh. 020 7806 512 • Opastava-hanke (Tampereen ja Kuopion pilotit) Koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen • hankevastaava OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY, FÖRBUNDET NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER RF KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi.sukunimi@omaishoitajat.fi / www.omaishoitajat.fi • Lähellä-lehden vastaava toimittaja Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • varainhankinta • yhdistysten talousasioiden konsultointi Toimistosihteeri Anu Nurmi Puh. 020 7806 500 • toiminnanjohtajan sihteeri • materiaalitilaukset • ilmoittautumiset ALUETOIMISTOT Etelä-Suomen aluetoimisto Annankatu 8, 24240 Salo Aluevastaava, suunnittelija Matti Mäkelä Puh. 020 7806 568 • Etelä-Suomen alueohjaus • OmaisOiva Itä-Suomen aluetoimisto Kuninkaankatu 23 70100 Kuopio Aluevastaava Sirpa Määttä Puh. 020 7806 588 • Itä-Suomen alueohjaus Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Puh. 020 7806 522 • järjestötyön kehittäminen • aluetyön sekä ohjaus ja neuvonta -toiminnan suunnittelu ja koordinointi Koulutusvastaava Juha Timoskainen Puh. 020 7806 575 • OmaisOiva-toiminnan koordinointi Projektikoordinaattori Virpi Vepsäläinen Puh. 020 7806 515 • Opastava-hankkeen koordinointi (Turun pilotti) Länsi-Suomen aluetoimisto Antinkatu 15 C, 28100 Pori Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Puh. 020 7806 581 • Länsi-Suomen alueohjaus Tiedottaja Juha Viitanen Puh. 020 7806 544 • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri • haastateltavat medialle OsoitteenTalous- ja muutokset palvelusihteeri Paulalle. Paula Väisänen Puh. 020 7806 510 Viestintäpäällikkö Tiina Kokko • jäsenasiat Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän • palkat ja palkkiot, huomionosoitukset, ansiomerkit kehittäminen 96200 Rovaniemi Aluevastaava Johanna Tervala Puh. 020 7806 541 • Pohjois-Suomen alueohjaus Tampereen toimisto Hämeenkatu 13 B, 4. krs 33100 Tampere Koulutussuunnittelija Marjo Lehtinen Puh. 020 7806 589 • Opastava-hanke (Porin pilotti) LIITON HALLITUS 2015 Puheenjohtaja Anneli Kiljunen, kansanedustaja Varapuheenjohtajat Leena Karhu-Westman, KTM Yrjö Mattila, johtava tutkija, OTL, VTT Väli-Suomen aluetoimisto Sovionkatu 4-6 92100 Raahe Aluevastaava, suunnittelija Sari Havela Puh. 020 7806 572 • Väli-Suomen alueohjaus • OmaisOiva Jäsenet Leena Herranen, sairaanhoitaja Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Taina Pitkänen-Koli, FT Tuula Poikonen, sosiaalityöntekijä Pertti Rajala, maakuntajohtaja Meeri Rinta-Jouppi, ympäristö-terveydenhuollon johtaja Pohjois-Suomen aluetoimisto Ainonkatu 1, 3. krs, Sihteeri Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT OMAISHOIDON NEUVONTA puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu +5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 22,14 snt/min. Neuvontapuhelin on avoinna 29.6.–9.7. ma–to klo 9–12. Neuvontapuhelin ja keskus on SULJETTU 15.–24.7. Netissä ajankohtaista asiaa ja perustietoa Liiton verkkosivuille on koottu uutiset, liiton antamat lausunnot, Lähellä-lehdet, tapahtumakalenteri ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Yhteistyökumppaneiden logoja klikkaamalla pääset tutustumaan etuihin ja tarjouksiin. www.omaishoitajat.fi www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 50 LÄHELLÄ 2/2015

TÄMÄN MERKIN TAKANA ON TUHANSIA HYVIÄ �KOJA RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY:N HYVIÄ TEKOJA 1 433 000 EUROLLA. Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja. RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa. Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa.