3 2015 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Tunnista ja ehkäise myötätuntouupumus s. 4 Jennin, 25, erityiset lapset s. 24 TEEMAT Omaishoitajan ihmissuhteet Kunnat ja omaishoito

3 2015 JULKAISIJA KUVA: RODEO OY KUVA: MAARET TIENSUU TÄSSÄ NUMEROSSA 24-25 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi Äidin erityiset lapset VASTAAVA TOIMITTAJA Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi 4-5 TOIMITUSSIHTEERI KUVA: JUHA VIITANEN Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Pertti Rajala; puheenjohtaja, Tiina Kokko, Eero-Veikko Niemi, Heini Saraste, Marja Tuomi, Juha Viitanen SVENSK RESUMÉ Maria Österlund 22-23 TEEMA: OMAISHOITAJAN IHMISSUHTEET 4 6 8 9 ILMOITUSMYYNTI 17 18 22 24 26 TEEMA: KUNNAT JA OMAISHOITO 16 Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s. 50. MUUT JUTUT Tunnista ja ehkäise myötätuntouupumus Omaishoitaja tasapainoilee eri roolien välillä Läheisen sairaus voi synnyttää konflikteja Yksinäisyys on vaarallisempaa kuin ylipaino 10 12 14 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Kunnan tehtävä on auttaa Kuka seuraa omaishoitajan jaksamista? Kuntayhteistyöllä laadukkaat palvelut omaishoitajille Laki velvoittaa kuntia tukemaan omaishoitoa 28 Mikä ihmeen strategia? Kumppanuuksilla parempiin tuloksiin Uudesta sosiaalihuoltolaista apua erityistä tukea tarvitseville Liitto SuomiAreenalla Äidin erityiset lapset Ragnar Ekbergin Säätiö tukee omaishoitajia Suomen omaishoidon verkosto uudistuu Yes We Can Oy Isoharjantie 4 C, rakennus 3, 71800 Siilinjärvi Matti Räsänen, matti.rasanen@ywc.fi Puh. 040 823 8112 ILMOITUSAINEISTOT aineisto@ywc.fi ja kopio matti.rasanen@ywc.fi ULKOASU Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVA Rodeo Oy SEURAAVA LEHTI VAKIOPALSTAT 3 ilmestyy 12.11.2015 Pääkirjoitus: Hyviä asioita omaishoitajille Omaishoito hallitusohjelmassa 38 Yhdistykset toimivat 39 32 30 Asioita ajassa Ajankohtaista 36 Svensk resumé 2 LÄHELLÄ 3/2015 48 Lakimies: Omaishoitajan eläketurva Paikallisyhdistykset 50 Puheenjohtaja: Lomat ja kuntoutukset näisyys sairastuttaa (TEEMA: Omaishoitajan ihmissuhteet ) 44 31 43 41 Ristikko Osoitemuistio Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 24. vuosikerta. Lääkäri: YksiLähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta.

PÄÄKIRJOITUS MARJA TUOMI toiminnanjohtaja Hyviä asioita omaishoitajille Tätä kirjoittaessani Suomen hallituksen valmistelema toimintasuunnitelma on vielä työn alla. Yksi omaishoidon keskeisistä kysymyksistä on, miten kuntien rooli muuttuu uuden hallitusohjelman myötä. Kirjausten mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään. Sijaisjärjestelyihin rahaa ja uusi hoitopaikkalupaus Hienoa on, että hallitus lupasi omaishoitajien sijaisjärjestelyjen kehittämiseen rahaa ja antoi omais- ja perhehoitoon hoitopaikkalupauksen. Sijaisjärjestelyihin varattujen määrärahojen käyttöön Omaishoitajat ja läheiset -liitto esitti kannanotossaan (12.6.2015) seuranta- ja raportointivelvoitetta. Näin turvattaisiin se, että rahat käytetään oikeaan tarkoitukseen ja vältetään viime vuosien tilanteet, joissa kukaan ei tiedä, miten omaishoidon kehittämiseen tarkoitetut rahat on käytetty. Hoitopaikkalupauksella tarkoitetaan, että hoidettava saa hoitopaikan, kun omais- tai perhehoitaja ei enää jatka. Toteutuessaan hoitopaikkalupaus on uusi, hyvä avaus. Liiton kannanotossa hallitusohjelmaan esitettiin kuitenkin kysymys, miten hallitus varmistaa sen, että hoidettava saa tarkoituksenmukaisen hoitopaikan asuinpaikkakunnasta riippumatta. Hoidettavissa on kaikenikäisiä ja erilaisten tarpeiden vuoksi hoivaa, hoitoa, kuntoutuksellista tukea ja henkilökohtaista avustamista tarvitsevia henkilöitä. Palvelusuunnitelmia ei pidä keventää Huolestuttavia olivat hallitusohjelman maininnat palvelusuunnitelmien laadintavelvoitteiden keventämisestä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen korottamisesta. Hoito- ja palvelusuunnitelman kirjaukset ovat olennaisia omaishoidon toteuttamisessa. Asiakasmaksut ovat jo nyt osalle perheistä niin korkeita, että he eivät voi ottaa vastaan kaikkia tarpeellisia palveluja. Omaishoito mukaan SOTE-uudistukseen Uuden hallituksen tavoitteena on vielä tämän vuoden puolella viedä SOTE-uudistusta eteenpäin. Kannanotossaan liitto vaati, että omaishoito otetaan keskeisesti huomioon uudessa SOTE-mallissa. Meidän on tärkeää varmistaa omaishoitajien tarvitsemat tukipalvelut lähipalveluina. Tällä hetkellä omaishoidon järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta. Kunnat ovat omaishoitoyhdistysten tärkeä yhteistyökumppani ja tästä yhteistyöstä on paljon hyviä kokemuksia (ks. s. 14–15). KOHOn tavoitteena yhtenäiset tuet ja omaishoitolaki Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma (KOHO) ja uusi omaishoitolaki puhuttivat osaa omaishoitajista kevään aikana (ks. s. 34). Osa omaishoitajista oli huolissaan siitä, viekö kehittämisohjelma omaishoitoa oikeaan suuntaan, turvataanko vai heikennetäänkö sillä omaishoitajien asemaa. Ohjelman laati laajapohjainen työryhmä, jossa oli edustettuina mm. eri ministeriöitä, Kuntaliitto ja eri järjestöjä. Työryhmätyöskentely on hyvä tapa valmistella ja viedä muutoksia eteenpäin, vaikka siinä joudutaan hyväksymään kompromisseja. Tuloksena oli esitys, joka sisälsi useita omaishoitajien asemaa parantavia esityksiä, kuten uusi omaishoitolaki, jonka valmistelu käynnistyi alkuvuonna. Hallitusohjelmassa lakia ei mainittu, joten tätä kirjoittaessani sen kohtalo on vielä epävarma. Lailla saataisiin kuitenkin aikaan suuri ja toivottu muutos: yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja yhtenäiset hoitopalkkiot. Uusi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä totesi vaalien jälkeen, että edessä ei tule olemaan helppoja vuosia, mutta hyviä asioita tulee lapsiperheille ja omaishoitajille. Haluamme uskoa omaishoidon kysymyksiä hyvin tuntevan ministerin lupaukseen ja olla mukana toteuttamassa muutoksia. LÄHELLÄ 3/2015 3

Leena Ehrling on Suomen Mielenterveysseuran erityisasiantuntija. Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisy OMAISHOITAJAN IHMISSUHTEET TEEMA KUVA: KONSTA EHRLING TEKSTI: LEENA EHRLING KUVA: RODEO OY Tunnista ja ehkäise myötätuntouupumus Toisen ihmisen auttaminen voi johtaa myötätuntouupumiseen. Paras ennaltaehkäisykeino on tunnistaa omat tunteet ja puhua niistä. T oisen ihmisen avun tarpeen kohtaaminen herättää erilaisia tunnetiloja ja kokemuksia, kuten myötätuntoa ja auttamisen ja pelastamisen halua, mutta myös surua, yksinäisyyttä ja epätoivoa. Myötätuntouupunut suhtautuu elämään kielteisesti Myötätuntostressi voi kehittyä jatkuvasta toisen ihmisen kärsimyksen kohtaamisesta ja halusta auttaa häntä. Se on vahvasti virittynyt emotionaalisen kuormittuneisuuden tila, johon liittyy väsymistä ja hankaluuksia selviytyä työssä. Jos myötätuntostressiä ei tunnisteta ja pureta, se kehittyy myötätuntouupumukseksi, johon voi liittyä erilaisia psyko-fyysisiä stressioireita, yleistä jännittyneisyyttä ja jopa sairauksia. Myötätuntouupumus aiheuttaa ennen kaikkea psyykkistä tuskaa. Myötätuntouupuneen suhtautuminen itseen ja omaan elämään värittyy kielteisesti. Esimerkiksi arvot, asenteet ja ajatukset elämän tarkoituksesta voivat muuttua kielteiseen suuntaan. Ihmisen tunteiden sieto- ja empatiakyky vähenevät ja hänen työmoraalinsa voi heikentyä. Usein seurauksena on, että uupunut vetäytyy muiden seurasta yksinäisyyteen, alistuu ja uhriutuu. Tai hän voi pyrkiä kontrolloimaan kaikkea, myös sellaista mitä ei voi kontrolloida. Kommunikaatiotyyli muuttuu ja ihmissuhteet kärsivät. Mitä pidemmälle myötätuntouupuminen on ehtinyt kehittyä, sitä enemmän siitä toipumiseen on varattava aikaa. Toisen ihmisen avun tarve vaikuttaa auttajaan Auttajat usein unohtavat, että toisen ihmisen avun, kivun ja hädän kanssa työskenteleminen vaikuttaa väistämättä myös 4 LÄHELLÄ 3/2015 auttajaan ja hänen maailmankuvaansa. Jokaisen auttajan roolissa toimivan on tärkeää miettiä, mitä toisen tarpeisiin vastaaminen merkitsee itselle. Ihmisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja esimerkiksi empaattisuudessa. Kovin empaattiset ihmiset saattavat väsyä muita nopeammin. Työssä jaksamista saattaa tukea, jos auttaja ymmärtää olevansa autettavasta erillinen ihminen. Myös oma yksilöllinen elämänhistoria vaikuttaa tunteiden sietokykyyn. Jos omassa elämässään on kokenut vaikeuksia eikä ole käsitellyt niitä kunnolla, auttamistyössä todennäköisesti uupuu nopeammin kuin ihminen, joka on työstänyt vaikeat elämäntilanteensa. Jotta auttamistyössä jaksaa, auttajan täytyy tietää ja tunnistaa omat tunnereaktionsa. Kun on itse tietoinen siitä, minkälaisia tunteita työtehtävä itsessä herättävää, voi tunnevasteita pyrkiä kehittämään ja käyttämään tunteista saatavan voiman hyödyksi. Myötätuntostressiä ehkäistään parhaiten havainnoimalla ja tutkimalla omia auttamistyössä herääviä tunteita. Usein jaksamattomuuden taustalta löytyy vaikeita tunteita, kuten epätoivoa, pettymystä ja surua, joita auttaja ei ole tunnistanut, vaan on yrittänyt ohittaa ne siinä onnistumatta. Tunteet ohjaavat Ihminen toimii automaattisesti ja usein itseltään huomaamatta tunteidensa ohjaamana. Tunteet herättävät mielessä automaattisiksi muuttuneita ajatuksia ja oletuksia, ennakointeja ja toimintamalleja itsestä ja muista ihmisistä. Nämä mallit vaikuttavat siihen, miten ihminen suhtautuu itseensä ja toisiin ihmisiin. Etenkin itseen liittyvät suhtautumistavat ovat usein pitkälle automatisoituneita ja toistuvia, emmekä välttämättä

” Kovin empaattiset ihmiset saattavat väsyä muita nopeammin. edes huomaa niitä. Jokin tapa vastata itsessä heräävään tunteeseen, esimerkiksi oman turhautumisensa kieltäminen, on saattanut muodostua niin itsestään selväksi, että se on kuin toinen luonto. Ajattelemme, että muunlaisia tunnevastineita ei ole olemassakaan ja siten tulemme lukinneeksi itsemme tietynlaiseen tunnekenttään, vaikka se saattaisi olla itselle haitallinen. Tunteiden tarkkailu ehkäisee myötätuntostressiä Myötätuntostressin ehkäisemiseksi on hyvä harjoitella itsetarkkailua omien tunteiden tunnistamiseksi. Oleellista on, että tarkkailua voisi tehdä vapaasti, ilman omiin tunteisiin liittyvää kieltämistarvetta tai moralisointia, avoimena ja kiinnostuneena ottamaan selvää siitä, mitä tunteita auttamistyö herättää itsessä. Moni empaattinen ihminen voi kokea syyllisyyttä ja häpeää siitä, että väsyy toisen avuntarpeisiin. Jos syyllisyyden tunnetta ei tunnista, on mahdollista, että auttaja tekee työtään aina syyllisyyden sävyttämänä, mikä puolestaan kuormittaa häntä ja muuttaa auttamissuhdetta kielteiseen suuntaan. Tunteiden tarkkailun voi aloittaa pysähtymällä aina, kun huomaa itsessään minkä tahansa tunteen. Mitä minulle tapahtuu, kun huomaan olevani kyllästynyt ja väsynyt? Tulenko surulliseksi vai vihaiseksi? Entä kun huomaan olevani ahdistunut – ahdistunko siitä vai tuleeko minusta yliaktiivinen? Olenko antanut itselleni luvan tuntea väsymystä? Auttaja voi katkeroitua tai uhrautua Moni auttamistyötä tekevä on tunnistanut itsessään ”auttajan noidankehän”. Noidankehässä itsensä kokee surumie- Usein jaksamattomuuden taustalta löytyy vaikeita tunteita, kuten epätoivoa, pettymystä ja surua, joita auttaja ei ole tunnistanut, vaan on yrittänyt ohittaa ne siinä onnistumatta. liseksi. Kukaan ei auta. Ajatellaan, että väsymys ei ole oikeutettua, ja koetaan, että ollaan olemassa vain muita varten. Sinnitellään, koska ei osata itse tehdä mitään väsymykselle, ja koetaan, että kukaan ei auta. Samalla tunnetaan pettymystä ja yksinäisyyttä. Pettymys ja yksinäisyys voivat ilmetä eri tavoin. Hoidettavaan saatetaan suhtautua kiukkuisesti ja katkerasti, tai päinvastoin, ajatellaan, että ollaan olemassa vain muita varten ja että itsestä huolehtiminen merkitsee itsekeskeisyyttä. Suru ilmenee ulospäin katkeruutena tai uhrautumisena. Suru, johon ihminen tarvitsisi tukea, jää sekä auttajalta itseltään, että ympärillä olevilta ihmisiltä piiloon. Ristiriitaiset tunteet vaikeuttavat kommunikointia Sisäisesti koetun ja ulkoisesti näkyvän tunteen epäsuhta on monien auttamistyön ongelmien takana. Tästä epäsuhdasta syntyy jännitteisiä tunteiden ketjureaktioita, jotka usein johtavat vuorovaikutuksen umpikujaan. Esimerkiksi auttajan katkeruus voi tuntua autettavasta pelottavalta ja uhkaavalta, mihin autettava saattaa reagoida hyökkäämällä tai ylimielisyydellä. Näin tapahtuu herkästi ja huomaamatta. Tällöin auttajan ja autettavan vuorovaikutuksessa näkyy vastakkainasettelu: auttajan katkeruus synnyttää autettavassa töykeyttä tai ylimielisyyttä. Kommunikaatio muuttuu vaikeaksi, mistä seuraa epätoivoa ja väsymistä. Sisäisesti auttaja voi olla surullinen ja yksinäinen, autettava syyllinen ja hädissään. Nämä perimmäiset tunteet jäävät hyvin herkästi näkymättömiin. Jos niitä ei tunnisteta, ne rapisuttavat pikku hiljaa auttamistyön merkityksellisyyden kokemusta. Seurauksena voi olla, että auttaja ja autettava vähitellen etääntyvät toisistaan. Tunteen sanoittaminen auttaa ottamaan tunteeseen etäisyyttä ja tutkimaan sitä rauhassa. Usein käykin niin, että kun puhumme tunteestamme, siihen liittyvät uhkaavat mielikuvat hälvenevät. Tunne tulee esiin ja se helpottaa. Voi olla väsynyt ilman syyllisyyttä, yksinäinen ilman katkeruutta ja tarvitseva ilman ahdistusta. LÄHELLÄ 3/2015 5

TEEMA OMAISHOITAJAN IHMISSUHTEET Kysyessään itseltään ”Mikä minä olen, kuka minä olen?”, omaishoitaja hakee vastausta elämässään ja rooleissaan tapahtuneisiin muutoksiin. Miten sovittaa yhteen rooli omaishoitajana, puolisona, äitinä tai isänä, tyttärenä tai poikana. TEKSTI: MERJA KAIVOLAINEN KUVA: RODEO OY Omaishoitaja tasapainoilee eri roolien välillä Läheisen ihmisen sairaus ja avuntarve muuttaa perheen arkea ja vastuunjakoa sekä vaikuttaa perheenjäsenten välisiin suhteisiin. ”Olenko minä omaishoitaja? Minä, joka olen vähän päälle kolmekymppinen. Minä, jonka mies sai aivoinfarktin vuosi sitten ja halvaantui. Mikä minä olen, jos joudun olemaan kotona, katsomaan mieheni perään, vetämään vaatteet päälle ja pilkkomaan ruoan suupalasiksi. Ilman omaa aikaa, vapaa-aikaa.” Ei ole valmista roolia, jonka mukaan omaishoitajan tulisi toimia tai käyttäytyä. Omaishoitajan rooli muodostuu siitä, mitä tehtäviä ja vastuita hän kokee rooliinsa kuuluviksi. ”Olenko omaishoitajana yleiskone ja häkkilintu?” kuten eräs omaishoitaja mietti. Vai kuuluuko omaishoitajan rooliin omasta itsestä huolehtiminen, hoitovastuun jakaminen, avun pyytäminen ja vastaanottaminen? ”Mikä on paikkani, roolini? Äiti, vaimo, hoitaja, puoliso, perheen pää vai mikä? Päivällä eri rooli kuin yöllä? Vai sekä että? Meni monta vuotta etsiä ja löytää sisäisesti oma paikkani perheessä.” Arjen keskellä rooli omaishoitajana on usein etualalla ja se sanelee pitkälle omaa ja perheen arkea. Oman jaksamisen kannalta eri roolien ja elämänalueiden välille on hyvä löytää tasapaino. 6 LÄHELLÄ 3/2015 Hoidettava voi peittää avuntarpeensa Hoidettava ei ehkä halua myöntää toimintakykynsä heikkenemistä. Arjen tehtävistä ja vastuista luopumisen vaikeus voi johtaa hoivan tarpeiden peittelyyn ja oman toimintakyvyn korostamiseen. Kotitöistä yritetään suoriutua, koska niistä luopuminen tuntuu elämänhallinnan murenemiselta. Hoidettava voi myös tarkoituksellisesti ottaa etäisyyttä omaishoitajaan korostamalla omaa pärjäämistään. Hoitosuhteen häivyttäminen voi toimia keinona nostaa esiin roolia perheenjäsenenä. Usein hoidettava tietää, miten paljon työtä hänen avuntarpeensa aiheuttaa omaishoitajalle. On raskasta, että kotona asuminen on kiinni toisen jaksamisesta. Tämä voi johtaa omaishoidon vähättelyyn tai läheiseltä saadun avun pitämiseen luonnollisena, perhesuhteisiin kuuluvana asiana. ”Kyllä multa on joskus sairaalassa kysytty, että pärjäänkö, että onko kotiavustusta. Mä olen aina sanonut, että kyllä vaimo auttaa.” Omaishoitajalle erityisen raskas ja pal- velujen hakemisen kannalta vaikea tilanne on silloin, kun hoidettava ei tunnista sairauttaan eikä avuntarvettaan. ”On pakko kääntyä sosiaalityöntekijöiden puoleen hoidettavan vastustuksesta välittämättä. Puolison mielestä emme olisi vieläkään tarvinneet apua. Hän ei tunnista olevansa sairas.”

Parisuhteen roolit muuttuvat Puolisoiden taustalla ovat yhteiset muistot ja elämänkokemukset, vastuuntunto ja sitoutuminen sekä rakkaus. Tunnesiteestä huolimatta omaishoitaja voi kokea menetyksen, pettymyksen ja katkeruuden tunteita. Puolisoiden aikaisemmin jakama arjen vastavuoroinen kumppanuus muuttuu. hoivan antamista ja sen vastaanottamista. Näihin rooleihin kiinnijääminen voi kuitenkin kaventaa parisuhteen hoivasuhteeksi. Tällöin kummaltakin häviää mahdollisuus toteuttaa parisuhteeseen kuuluneita rooleja. ”Mies syötetty, pissatettu, hampaat pesty. Lapset nukkumassa. Sitten nukkumaan minäkin. Mies otti kädestä. Joskus sekin tuntuu liian vaativalta, hänen takiaanhan olin niin väsynyt ja loppuun ajettu. Hoitajan ja vaimon roolin vaihto ei aluksi käynyt kovin sulavasti, mutta vuosien mittaan siihenkin näköjään harjaantuu.” Parisuhteeseen liittyvät roolit kiinnittävät puolisot omaan yhteiseen arkeensa ja omiin muistoihinsa. Puolisoiden rooleissa sekä hoitaja että hoidettava voivat saada yhdessä olemisen, onnistumisen, arvokkuuden ja vastavuoroisuuden kokemuksia. Puolison roolin ylläpitäminen ja siinä uusien puolien löytäminen voi antaa sekä hoidettavalle että hoitajalle kokemuksen, että on toiselle tärkeä ja tarpeellinen. Lapsen hoitaja joutuu sopeuttamaan odotuksiaan Omaishoitaja voi kokea syyllisyyttä omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Puolison omaishoitajuus voi myös luoda jännitteitä pariskunnan välille. Esimerkiksi hoivan edellyttämä intiimi koskettaminen voi tuntua molemmista ongelmalliselta. Hoitajan ja hoidettavan rooleihin asettuminen voi helpottaa Vanhemmilla on huoli sairastuneen tai vammautuneen lapsen lisäksi mahdollisista sisaruksista sekä toisistaan. Miten jakaa aikaa ja huomiota lasten kesken ja mistä löytää aikaa parisuhteelle? Vaikka ristiriidasta seuraa usein syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta, perheessä pyritään kuitenkin elämään lapsiperheen arkea. Vanhemmat ovat yleensä ainoat, joilla on kokonaiskuva lapsensa tilanteesta. Heillä on kokemuksen kautta saatu tieto ja taito siitä, miten lasta hoidetaan ja miten hänen tarpeisiinsa vastataan parhaalla mahdollisella tavalla. Samanaikaisesti vanhemmat saattavat kuitenkin kokea myös epävarmuutta lapsensa hoitamisessa. Omat tiedot, taidot ja kyvyt voivat tuntua riittämättömiltä. Tiedonvälittäjän rooli sekä lapsen hoidon erityisvaatimukset tuntuvat kohtuuttomilta. Vanhemmat joutuvat sopeuttamaan omia vanhemmuuteen kohdistuneita toiveitaan ja odotuksiaan lapsensa voinnin ja siinä tapahtuvien muutosten mukaan. Jotkin vanhemmuuteen liitetyt roolit saattavat jäädä toteutumatta, kun taas toiset ovat korostuneempia ja ovat ehkä aina osa vanhemmuutta. Huoli lapsen voinnista ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat usein osa sairaan tai vammaisen lapsen vanhempien arkea. Vanhemman rooli lapsensa asioiden hoitajana voi olla lapsen koko elämän mittainen. Lapsen omatoimisuuden ja itsenäisyyden tukeminen voi olla ponnistelujen takana, mutta toisaalta edistysaskelista saatu ilo on sitäkin suurempi. Kuten muissakin lapsiperheissä, vanhemmille antaa voimia rakkaus lapseen ja ilo, jota hän tuo elämään. Vanhemman ja lapsen roolit vaihtuvat Vanhemmista huolehtiminen koetaan usein vastavuoroiseksi palvelukseksi heiltä saadusta hoivasta ja huolenpidosta. Roolit saattavat kääntyä: vanhemmasta tulee ”lapsi” ja omaishoitajasta ”isä tai äiti” omalle vanhemmalleen. Vanhempansa omaishoitaja voi tuntea vihaa ja hylätyksi tulemista. Tunteet ja muistot voivat vaikeuttaa suhdetta hoidettavana olevaan vanhempaan. Iäkkään ihmisen omaishoitajuus vaatii omaishoitajalta ja muulta perheeltä sovittelua. Vanhuksen unirytmi voi poiketa muusta perheestä tai hänen ruokavalionsa voi olla erilainen. Muuttunut käyttäytyminen voi aiheuttaa hankalia tilanteita. Ikäihmisten hoitaminen on myös antoisaa. Vanhuksen lapsuus- ja nuoruusmuistot ja monenlaiset elämänkokemukset voivat rikastuttaa perheen arkea. Sukupolvien yhdessäolo säilyttää iäkkään kosketuksen nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Perheen nuorimmat taas saavat näköalapaikan oman perheen ja suvun menneisyyteen. Lainaukset ovat omaishoitajien kirjoittamista elämäntarinoista. LÄHELLÄ 3/2015 7

TEEMA OMAISHOITAJAN IHMISSUHTEET Läheisen sairaus voi synnyttää konflikteja TEKSTI: LEENA SERPOLA-KAIVO-OJA KUVAT: SUVANTO RY Leena Serpola-Kaivo-oja kannustaa omaishoitajia olemaan provosoitumatta, jos läheisten kesken syntyy erimielisyyksiä sairastuneen asioiden hoidosta. A uttavaan puhelimeen soittaa muistisairasta isäänsä hoitava tytär, joka on huolehtinut isän asioista vuosia. Sairauden edetessä huolenpito on lisääntynyt päivittäiseksi. Kaksi muuta sisarusta ovat alkaneet kyseenalaistaa isän hoitoa. Sisarukset syyttävät soittajaa isän hyväksikäytöstä ja uhkaavat rikosilmoituksella. Toinen sisaruksista on soittajan tietämättä hakenut isän edunvalvojaksi. Sairaus muuttaa ihmissuhteita Läheisen sairaus ja tarvitsevuus muuttavat perheen dynamiikkaa ja vaikuttavat ihmissuhteisiin. Voimakkaat ja ristiriitaiset tunteet nousevat esiin. Sairastuneen kanssa arkea elävät pystyvät usein sopeutumaan tilanteeseen. Arjen asioista huolehtiminen auttaa kohtaamaan tunteita. Sen sijaan läheiset, jotka eivät osallistu sairastuneen arkeen, joutuvat eri tavalla kohtaamaan pelon läheisen menettämisestä ja oman riittämättömyyden tunteensa. Ne voivat kanavoitua omaishoitajan epäilynä ja syyttelynä tai 8 LÄHELLÄ 3/2015 omavaltaisena toimintana. Konfliktit syntyvät ristiriitaisista tunteista, väärinymmärryksistä ja puhumattomuudesta. Syyttelyn taustalla voi kyse olla siitä, ketä isä tai äiti on rakastanut eniten, kuka on läheisin ja merkityksellisin. Jokainen tietää mielestään parhaiten, mitä sairastunut ajattelee, toivoo ja tarvitsee. Hyvää tarkoittavat teot voivat saada aikaan pahoja asioita. Puhu havainnollisesti Jos olet eri mieltä hoidettavasi hoidon järjestämisestä, perustele kantasi havainnollisesti läheisillesi. Mieti, missä asioista olisi hyvä puhua, puhelimessa vai kasvotusten. Jos pelkäät oman tai sairastuneen turvallisuuden puolesta, voit kutsua jonkun ulkopuolisen mukaan. Älä provosoidu. Auttaa, jos olet levännyt ja syönyt. Stressaantuneena toisen katse, sana, teko tai tekemättä jättäminen voi tulla tulkituksi moitteena tai uhkana. Älä vähättele omia tunteitasi. Mieti omaa jaksamistasi. Ota vastaan kaikki apua ja tuki mitä, sinulle tarjotaan. Kerää voimavaroja. Vaikka olisit eri mieltä muiden omaisten kanssa, älä eristä sairastunutta muista. Mieti, mitä toinen mielestäsi tekee väärin ja mitä vahinkoa siitä aiheutuu sairastuneelle. Ennen puheeksi ottoa asioiden kirjoittaminen lyhyiksi lauseiksi auttaa jäsentämään, mitä haluat tuoda esille. Ota tarvittaessa aikalisä Jos läheisen käytös on ahdistavaa tai pelottavaa, ota aikalisä. Jätä vastaamatta puheluun tai tekstiviestiin. Vältä tapaamasta kahden kesken. Kirjoita tapahtumia muistiin, mutta yritä välttää tulkintoja. Kirjoita vain, mitä kukin sanoi, teki tai jätti sanomatta tai tekemättä ja mitä siitä aiheutui. Kirjoita, miltä se sinusta tuntui ja miksi. Laita sitten teksti pois silmistäsi. Voit tarvittaessa palata siihen myöhemmin. Puhu ystäviesi tai jonkun ulkopuolisen kanssa. Hakeudu samanlaisessa tilanteessa olevien seuraan, esimerkiksi omaishoitajien vertaistukiryhmiin. Saat asioille mittasuhteita ja kokemuksillesi sanoja. Huomaat, että et ole yksin. Paras keino on varautua tilanteisiin, joissa voi olla erilaisia näkemyksiä. Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on osa varautumista. Oman tahdonilmaisun avoin jakaminen helpottaa omaisten ja läheisten toimintaa. Leena Serpola-Kaivooja on Suvanto ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistyksen tarkoituksena on ehkäistä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

OMAISHOITAJAN IHMISSUHTEET TEEMA TEKSTI: SARI AROLINNA KUVA: HELSINKIMISSIO Yksinäisyys on vaarallisempaa kuin ylipaino Yksinäisyys lievittyy toisen ihmisen läsnäololla, lääkkeillä sitä ei voi parantaa. V oiko yksinäisyyteen kuolla? Kyllä voi. Chicagon yliopiston professori John T. Cacioppo paljasti tutkimuksessaan, että yksinäisten ihmisten elinajan odote on muita ihmisiä lyhyempi. Koettu yksinäisyys on vaarallisempaa kuin ylipaino ja yhtä vaarallista kuin tupakointi. Suomessa on 200 000–300 000 yksinäistä ihmistä. Yksinäisyys on tasapuolista, lähes kaikki ihmiset ovat jossain elämänsä vaiheessa yksinäisiä. Yksinäisissä on kaikenikäisiä, miehiä ja naisia ja kaikissa sosiaaliluokissa. Keskitasoa enemmän yksinäisyyttä kokevat kuitenkin mm. vanhat ihmiset. Eläköityminen ja työttömäksi jääminen ovat merkittäviä nivelkohtia ihmisen elämässä. Silloin voi helposti jäädä muita helpommin neljän seinän sisälle. Osa omaishoitajista kokee yksinäisyyttä, mutta sitä voi kokea myös hoidettava. Kerhoja, tapahtumia, vapaaehtoistyötä, nettiryhmiä ja ammattiapua Yksinäisyys on yleinen – ei häpeällinen – asia. Yksinäisyydestä puhuminen on monesti vaikeaa, mikä vaikeuttaa avun pyytämistä. Yleensä tieto siitä, että on taho, joka tarvittaessa auttaa, helpottaa. Apua voi hakea useasta paikasta ja usealla eri tavalla. Kaikki ihmiskontaktit vähentävät sosiaalista yksinäisyyttä. Eri paikkakunnilla on mahdollisuuksia mennä mukaan kuntien ja järjestöjen harrastustoimintaan. Omaishoitajille on tarjolla useilla paikkakunnilla vertaistukea, virkistys- ja koulutuspäiviä. Seurakunnilla on erilaisia kerhoja ja tapahtumia. Vapaaehtoistyö on tuonut monelle uutta sisältöä ja iloa elämään. Järjestöillä on vapaaehtoisia senioreiden kavereiksi, jos kotoa lähteminen on vaikeaa. Myös netissä toimii erilaisia ryhmiä, joissa voi pitää yhteyttä muihin itselle sopivana ajankohtana. Ammattilaisten tarjoamaa keskusteluapua on saatavilla monella eri paikkakunnalla. Lyhyt kohtaaminen voi olla päivän kohokohta Jokainen meistä voi lievittää toisen yksinäisyyttä huomioimalla kanssaihmiset. Lyhyetkin kohtaamiset voivat olla yksinäiselle ihmiselle päivän tai viikon kohokohta. Yksinäisyys lievittyy toisen ihmisen läsnäololla, lääkkeillä sitä ei voi parantaa. Sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä Yksinäisyys on eri asia kuin yksin olo. Vapaaehtoinen yksin olo voi tukea itsenäisyyttä, mutta negatiivinen yksinolo eli yksinäisyys on ahdistavaa. Yksinäisyys on subjektiivisesti koettu, kielteinen tunnetila, joka voi johtua mm. sosiaalisten suhteiden laadusta ja/tai määrästä. Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista ja se voi liittyä esim. elämäntilanteeseen tai vuodenaikaan. Sosiaalisessa yksinäisyydessä on kyse henkilön sosiaalisten kontaktien ja verkostojen puutteesta. Silloin ei ole yhtään kuuntelijaa, vaikka olisi tuhat tarinaa kerrottavana. Emotionaalista yksinäisyyttä kokeva henkilö tuntee läheisten ihmissuhteiden tai läheisyyden puutetta. Emotionaalista yksinäisyyttä voi kokea myös ihmisten keskellä tai parisuhteessa. Silloin yhteys toiseen ihmiseen puuttuu. Yksinäisyyteen liitetään surun, ahdistuksen ja masennuksen kokemuksia. Yksinäisyys tuntuu jopa fyysisenä kipuna. Kokemukset ja tunteet voimistuvat yksinäisyyden pitkittyessä, ja alkavat pahimmillaan leimata minäkuvaa. Sari Arolinna on HelsinkiMission keskustelu- ja kriisiavun päällikkö. HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. LÄHELLÄ 3/2015 9

TEEMA KUNNAT JA OMAISHOITO TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY Kunnan tehtävä on auttaa Läheisen hoitoon ja omaishoitajan jaksamiseen kannattaa pyytää apua kotikunnasta hyvissä ajoin. Lakien mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat sekä omaishoitajalle että hoidettavalle. O maishoitaja soittaa ambulanssin viemään hoidettavan sairaalaan, koska ei enää pysty hoitamaan tätä kotona. Äärimmäinen keino, mutta joskus ainoa mahdollisuus. Jo ennen tätä kunnasta voi saada erilaisia palveluja, jotka auttavat sekä hoidettavaa että omaishoitajaa selviytymään kotona. Palveluja täytyy kuitenkin hakea ajoissa ja oikeasta paikasta. ”Monesti voi olla aika vaikea hahmottaa, mitä palveluja on saatavilla, mitä ne maksavat ja mihin tulisi ottaa yhteyttä palvelun saamiseksi”, sanoo erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes Kuntaliitosta. Osa läheistään hoitavista on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Heille kunta tarjoaa omaishoidon Sosiaalitoimiston puoleen voi kääntyä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Elämäntilannetta ei syynätä. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus auttaa. 10 LÄHELLÄ 3/2015 tukea, joka sisältää palveluja hoidettavalle, omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion sekä muun tuen, kuten vapaiden järjestämisen. ”Valtaosa hoitaa läheistään ns. epävirallisena omaishoitajana ilman kunnan kanssa tehtyä omaishoitosopimusta. Heillä ja hoidettavilla on oikeus lakisääteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten muillakin kuntalaisilla”, sanoo Eevaliisa Virnes. Lakisääteisiä palveluita Kunnat järjestävät palveluita esimerkiksi terveydenhuolto-, sosiaalihuoltotai vammaispalvelulain nojalla. Palvelut myönnetään asiakkaan palvelutarpeen perusteella. Palvelut voivat olla terveys- palvelujen lisäksi vaikkapa kotihoitoa, kotipalvelua, kuljetuspalvelua tai päivätoimintaa. Osa palveluista on määrärahasidonnaisia, joihin kunta vahvistaa myöntämiskriteerit ja varaa määrärahat. Osa palveluista taas on ns. subjektiivisia oikeuksia, jolloin henkilöllä on oikeus saada palvelut, jos laissa säädetyt myöntämiskriteerit täyttyvät. Mistä sitten tietää, mihin on oikeutettu ja mistä apua haetaan? Eevaliisa Virneksen mukaan kuntien tehtävä on tiedottaa ja neuvoa sosiaali- ja terveyspalveluista. Monessa kunnassa on esimerkiksi seniori-info tai muu neuvontapalvelu, josta saa henkilökohtaista ohjausta.

OHJAUSTA PALVELUJEN VIIDAKOSSA KUVA: KUNTALIITTO ”Se mikä laissa on säädetty, se kunnan on järjestettävä”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes. Tuula Kälviäinen on toiminut parin vuoden ajan Suupohjan alueen eli Kauhajoen, Isojoen, Karijoen ja Teuvan palvelukoordinaattorina. Hänen tehtävänään on ikäihmisten ja heidän omaistensa henkilökohtainen neuvonta liittyen kuntayhtymän palveluihin ja etuuksiin. Palvelukoordinaattori ei tee päätöksiä, vaan kartoittaa avun tarvetta ja ohjaa oikeaan osoitteeseen. ”Palvelujen viidakko on niin laaja, neuvonta säästää avun tarvitsijan aikaa”, sanoo Tuula Kälviäinen. ”Aina harmittaa, kun joku sanoo, ettei ole saanut tietoa. Onneksi nykyään esimerkiksi lääkärit osaavat ohjata luokseni ja monesti omaiset ottavat yhteyttä. Lisäksi kierrän erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa palveluista ja tukien hakemisesta.” Palvelukoordinaattorin puoleen voi kääntyä kuka tahansa, lisäksi omaishoitosopimuksen tehneille on jokaisessa Suupohjan kuntayhtymän kunnassa palveluohjaaja. Omaisen ottaessa yhteyttä on tärkeää, että tällä on hoidettavan suostumus. Kun omaistaan hoitava ottaa yhteyttä, tämän kanssa kartoitetaan tilannetta ja lähdetään miettimään palveluja tarpeiden pohjalta. Yleensä katsotaan myös, täyttyvätkö omaishoidon tuen kriteerit. Jos ne eivät täyty, mietitään muita keinoja avun tarjoamiseksi. Usein Tuula Kälviäinen ohjaa asiakkaan kotipalveluun, josta tehdään kartoittava kotikäynti. Tarvittaessa hän neuvoo muistineuvolaan tai vaikkapa sosiaalityöntekijän luo. Jos hoidettava on lapsi tai nuori, mukaan tulee tilanteen vaatima asiantuntija. ” Kunnan on annettava kirjallinen päätös perusteluineen. Hoidettava tai omainen voi pyytää kunnasta sosiaalipalvelujen tarpeen arviointia. Arvioinnin yhteydessä saa tietoa palveluista ja niiden hakemisesta. Arviointiin kuuluu usein kotikäynti. ”Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja päätös on tehtävä viipymättä”, sanoo Eevaliisa Virnes. Palvelutarpeen arviointia voi pyytää esimerkiksi kunnan vanhuspalveluista, kotihoidosta tai vammaispalveluista. Oikea osoite löytyy soittamalla kunnan puhelinvaihteeseen, lisätietoa saa myös kuntien nettisivuilta. Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa käännytään oman terveyskeskuksen puoleen. Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä kolmessa päivässä ja kiireettömään hoitoon tulee päästä kolmessa kuukaudessa. Äkillisissä tapauksissa otetaan yhteyttä terveyskeskuksen päivystykseen. Hätätilanteissa soitetaan hätäkeskukseen, joka arvioi sairaankuljetuksen ja ensihoidon tarpeen. Aina kannattaa kysyä Päätöksiin voi hakea muutosta Mitä voi tehdä, jos apua ei pyynnöstä huolimatta saa? ”Jos sosiaalipalvelua on haettu, kunnan on selvitettävä palveluntarve ja annettava kirjallinen päätös perusteluineen”, sanoo Eevaliisa Virnes. Sosiaalipalveluista tehtäviin päätöksiin on oikeus hakea muutosta. Asiakas voi tehdä myös muistutuksen tai kantelun. Kunnassa tulee olla sosiaaliasiamies, joka voi avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä. Terveydenhuollon hoitopäätöksistä ei voi valittaa, mutta hoidettavalle voi pyytää hoitoneuvottelun, jossa omainen saa hoidettavan suostumuksella olla mukana. Hoitoon tyytymätön voi kääntyä myös potilasasiamiehen tai hoitavan yksikön ylilääkärin puoleen. Jos hoidettavan tilanteessa tai voinnissa tapahtuu muutos, tilanteen arviointia voi pyytää uudestaan. Eevaliisa Virneksen mukaan kuntien velvollisuus on auttaa ja järjestää lakisääteiset palvelut kuntalaisille. KUVA: MINNA ALA-KYYNY KUVA: PIA RUOTSALAINEN Palvelut arvioinnin perusteella Tuula Kälviäisen mielestä omaistaan hoitavan ei kannata pelätä leimautumista tai sitä, että häntä jotenkin arvosteltaisiin. Myöskään tuloja tai muuta elämäntilannetta ei syynätä. ”Omaishoidon tukea varten on tietyt kriteerit, mutta niiden tarkoitus on varmistaa omaishoitajan kyky ja jaksaminen, jotta hoidettava saa hyvää hoitoa.” Joskus haettu palvelu joudutaan eväämään, mutta Tuula Kälviäisen mukaan silloin tarjotaan jotakin muuta palvelua tai tukea. Tuula Kälviäinen kannustaa omaistaan hoitavia pyytämään rohkeasti apua. Hän on törmännyt kiertämissään tilaisuuksissa erilaisiin syihin, miksi palveluita ei haeta. ”Mietitään, että ehkä ei olla oikeutettuja apuun tai on velvollisuus selvitä ilman. Se voi olla myös sukupolvikysymys”, Tuula Kälviäinen kertoo. ”Aina kannattaa kysyä, se ei sido mihinkään, eikä siinä häviä mitään.” Palvelukoordinaattori Tuula Kälviäinen kartoittaa ihmisten avun tarvetta ja ohjaa heidät oikeaan osoitteeseen. ” Omaisen ottaessa yhteyttä on tärkeää, että tällä on hoidettavan suostumus. LÄHELLÄ 3/2015 11

KUNNAT JA OMAISHOITO KUVA: OLLI-PEKKA LATVALA TEEMA TEKSTI: MARJA TUOMI JA SPR:N OMAISHOIDON KOORDINAATTORI SISKO AALTO Kuka seuraa omaishoitajan jaksamista? Omaishoitajien terveystarkastuksien järjestämisessä on suuria paikkakuntakohtaisia eroja. O maishoitajan työ voi olla sekä fyysisesti että henkisesti hyvin raskasta. Omaishoitajan elämä on monin tavoin kuormittavaa: kiireisiä, pitkiä päiviä, yksinäisyyttä ja unettomuutta. Omaishoitajilla on todettu muuta väestöä enemmän terveysongelmia. Toisaalta omaishoito voi olla palkitsevaa ja jopa lisätä eliniänodotetta. Silti omaishoitoon liittyvän rasituksen yhteys terveyden ongelmiin on kiistaton. Palkkatyössä käyvillä on työterveyshuolto. Myös omaishoitajien työoloja, jaksamista ja palautumista on seurattava. Terveyskeskuspalvelut ovat kaikkien käytettävissä, mutta normaalin vastaanottokäynnin aikana on harvoin mahdollisuus keskustella omaishoitajan kokonaisvaltaisesta jaksamisesta. Toimintakyvyn pitää riittää hoitamiseen Omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että 12 LÄHELLÄ 3/2015 omaishoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Pelkkä alkutarkastus ei riitä, vaan omaishoitajien terveyttä ja toimintakykyä on seurattava säännöllisesti. Omaishoitajien terveystarkastuksissa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa, ei vain omaishoidon sopimusten, hoitopalkkioiden ja tukipalveluiden, vaan myös terveydenhuollon palvelujen suhteen. Terveystarkastukset ovat lisääntyneet Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa esitetään omaishoitajien terveystarkastusten järjestämistä. Syksyllä 2014 Suomen hallitus myönsi kunnille 4,8 miljoonan euron lisämäärärahan omaishoidon tukea saavien omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin ja hoidettavien toimeksiantosuhteisen sijaishoidon järjestämiseen. Suosituksena oli,

että tarkastukseen kutsutaan esimerkiksi vähintään 2–3 vuotta omaishoitajina toimineet henkilöt. Joissakin Suomen kunnissa omaishoitajille järjestettiin terveystarkastuksia jo ennen lisämäärärahapäätöstä. Liiton syksyllä 2014 keräämän tiedon mukaan ei-ikäsidonnaisia suoraan omaishoitajille kohdennettuja terveystarkastuksia tehtiin esimerkiksi Taivalkoskella ja Kempeleellä. Iäkkäille tarkoitettuja terveystarkastuksia järjestetään laajasti ja myös omaishoitajat voivat osallistua niihin, mutta tällöin on kyse eri asiasta. Kaikille iäkkäille tarkoitetuissa terveystarkastuksissa omaishoitotilanne ja omaishoitajan jaksamiseen liittyvät kysymykset saattavat jäädä taka-alalle. Lisämäärärahapäätöksen jälkeen omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia on järjestetty ainakin Jyväskylässä, Tohmajärvellä, Keuruulla ja Turussa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) omaishoitajien terveystarkastuksia järjestetään Lappeenrannassa, Luumäellä, Savitaipaleella, Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Parikkalassa. Tarkastukset tehdään pääosin vastaanottokäynteinä, jolloin omaishoitajalla on mahdollisuus puhua avoimesti aroistakin asioista. Hoidettavalle tarjotaan hoitomahdollisuutta tarkastuksen ajaksi. Tarkastuksia tekevät kokeneet terveydenhoitajat, jotka myös ohjaavat omaishoitajia tarpeen mukaan esimer- kiksi kuntoutusryhmiin ja palvelutarpeen arviointiin. Tarkastuksissa puhutaan paljon omaishoitajan jaksamisesta, ruokailusta ja liikunnasta. Toisinaan tehdään muistitesti tai masennusseula. Tarkastukset ovat hyvin yksilöllisiä, vaikka perusrunko on kaikilla sama. Punaisen Ristin hyvinvointikursseilla terveystarkastus Suomen Punainen Risti järjestää omaishoitajille Hyvinvointia arkeen -kursseja yhteistyössä kuntien kanssa. Kursseilla omaishoitajat saavat hyödyllisiä vinkkejä terveydestään huolehtimiseen. Kursseihin sisältyy pääsääntöisesti kunnan järjestämät, omaishoitajille kohdennetut fyysisen kunnon alku- ja loppumittaukset sekä terveydenhoitajan tekemät terveystarkastukset. Kurssikokonaisuus koostuu useammasta muutaman tunnin mittaisesta tapaamiskerrasta. Kurssit tarjoavat omaishoitajille yhdessäoloa, hyvää mieltä ja virkistystä. Keskusteluja virittelevät alustukset unesta, ravinnosta ja henkisestä jaksamisesta. Kurssit ovat saaneet kiitosta omaishoitajilta. Monet omaishoitajat ovat kertoneet hyvinvointinsa ja ter- veytensä kohentuneen kurssin jälkeen. Hyvinvointia arkeen -kursseja on järjestetty jo 16 paikkakunnalla. Terveystarkastuksia on tehty mm. Kaarinassa, Paimiossa, Mäntyharjulla, Hämeenlinnassa, Laviassa, Sastamalassa, Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä. Syksyllä kurssi järjestetään mm. Porvoossa ja Äetsässä. Lisätietoja www. omaishoito.fi. Liikkuvat palvelut hajaasutusalueilla Pohjois-Suomessa omaishoitajille on järjestetty terveystarkastuksia ns. liikkuvien palvelujen avulla. Lapin Ammattikorkeakoulun järjestämässä kokeilussa Keminmaan, Tornion ja Pellon haja-asutusalueilla kiersi liikkuva palveluauto. Omaishoitajalle tehdyn terveystarkastuksen aikana vanhus- ja hoitotyön opiskelijat huolehtivat hoidettavasta hänen kotonaan. Liikkuvien palveluiden kokeilu kohdistui pääasiassa iäkkäisiin omaishoitajiin sekä niihin, jotka eivät olleet sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Rovaniemellä aloittaa tänä vuonna toimintansa kiertävä Hyvinvointibussi. Hyvinvointibussin palveluja, reittejä ja aikatauluja on suunniteltu yhdessä asukkaiden kanssa. KUVA: JARKKO MIKKONEN Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueella terveystarkastuksissa keskitytään yleisiin mittauksiin ja terveydentilan kartoitukseen, mutta tarvittaessa omaishoitajat ohjataan eteenpäin esim. laboratoriokokeisiin. ” Omaishoitoon liittyvän rasituksen yhteys terveyden ongelmiin on kiistaton. SPR:n Hyvinvointia arkeen -kurssit koostuvat hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä luennoista sekä liikuntaosuuksista. LÄHELLÄ 3/2015 13

TEEMA KUNNAT JA OMAISHOITO TEKSTI: VIRPI VEPSÄLÄINEN JA JUHA VIITANEN KUVAT: VIRPI VEPSÄLÄINEN Kuntayhteistyöllä laadukkaat palvelut omaishoitajille Omaishoitoperheiden palveluita kehitetään kuntien ja yhdistysten yhteistyöllä tehokkaiksi ja tarpeita vastaaviksi. Omaishoitajat voivat itse vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. M onet kunnat haluavat palveluita kehittäessään hyödyntää niin yhdistysten kuin omaishoitajienkin asiantuntemusta. Yhteistyö vaatii kaikilta osapuolilta rohkeutta, suunnitelmallisuutta ja aikaa sitoutua yhdessä tekemiseen. Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin Opastava-hankkeessa kuntien palveluntarjoajat, paikallisyhdistykset ja omaishoitajat kehittävät palveluita yhteistyössä. Pilottikokeiluja tehdään Turussa, Tampereella, Porissa ja Kuopiossa. Turun asiakasraadissa kuultiin omaishoitajia Turussa kokoontui Omaishoidon asiakasraati vuosina 2014–2015. Raadissa toimi omaishoitajien lisäksi asiantuntijajäseninä kaupungin päättäjiä, omaishoidon työntekijöitä ja paikallisten omaisyhdistysten edustajia. Raadin seitsemässä istunnossa mm. tutustuttiin palveluihin kuulemalla asiantuntijoita ja ideoitiin miten palveluita voitaisiin kehittää. Asiakasraadin toiminnasta saadut kokemukset ovat rohkaisevia. Raadin työn tuloksena Turussa otetaan käyt- 14 LÄHELLÄ 3/2015 töön toimeksiantosopimus, jolla omaishoitaja voi saada kotiinsa sijaisen lakisääteisen vapaansa ajaksi. Myös raadin toivomien omaishoitajien terveystarkastusten kokeilu alkaa Turussa kuluvan vuoden aikana. Kaupungin viranhaltijat ja raadin asiantuntijajäsenet ovat edistäneet uudistuksia mm. välittämällä tietoa raadin toiveista päätöksentekijöille. Raatiin osallistuneiden keskinäinen tuntemus ja yhteistyöhalu ovat lisääntyneet. Omaishoitajat ovat saaneet tietoa palveluista ja tulleet kuulluiksi itselleen tärkeissä asioissa. Kunnan työntekijät arvostivat mahdollisuutta kuulla omaishoitajia. ”Raadin työskentelyssä näkyy se, miten laajoja ja moninaisia omaishoitoperheiden ongelmat ovat ja miten yksin omaishoitajat tuntevat niiden keskellä olevansa”, summaa raadin asiantuntijajäsen, Turun kaupungin omaishoidon ohjaaja Terttu Hintukainen. Raadin toimintaa halutaan jatkaa uuden toimikauden merkeissä paikallisin voimin. Tampereella kansalaisraati antoi julkilausuman Tampereella kokeiltiin omaisten kansalaisraatia. Omaisista koottu ryhmä ideoi palveluihin kehittämisehdotuksia ja välitti ne päätöksentekijöille julkilausumalla. Raati esitti uudistustarpeita mm. omaishoitajien sijaishoitoon. Porissa omaishoitajat arvioivat palveluiden laatua Porissa omaishoitajia on koulutettu kokemuskehittäjiksi. Kokemuskehittäjät ovat arvioineet kahdessa lyhytaikaishoitopaikassa omaisten ja hoitohenkilökunnan yhteistyön toimivuutta ja hoitopaikan palveluiden laatua. Arviointia on tehty mm. haastattelemalla hoitopaikkojen asiakkaiden omaisia. Kokemuskehittäjät analysoivat haastattelujen tulokset, tekevät kehittämisehdotuksia ja raportoivat ne hoitopaikkojen työntekijöille, asiakkaille ja päättäjille. Aika näyttää, millaisia muutoksia hoitopaikkojen toiminnassa tapahtuu. Kuopiossa parannetaan vuorovaikutusta Kuopiossa kehitetään lyhytaikaishoitoa tarjoavien hoitopaikkojen ja omaishoitoperheiden käyttöön internetin välityksellä toimiva työkalu, sähköinen reissuvihko. Työkalun avulla omaishoitaja ja hoidettava voivat mm. välittää hoitopaikkaan tietoa hoitojaksoihin

ja pitkäjänteisyyttä kehittämistyöhön osallistuvilta. On myös mietittävä, miten kehittämistarpeista ja toiminnan tuloksista tiedotetaan päättäjille, yhteistyötahoille, kehittämistyöhön osallistuville ja suurelle yleisölle. Tampereen omaisten kansalaisraadin työtä tukenut Turun yliopiston tohtorikoulutettava Juha Lindell esittelee kansalaisraadin toimintaa raadin julkilausuman julkaisutilaisuudessa Tampereella. Turun kaupungin avopalvelujohtaja Anne Vuorinen (vas.) ja omaishoitaja Riikka Kennovaara keskustelevat palveluiden kehittämisestä Turun Omaishoidon asiakasraadissa. ” Raha ei ole aina este. liittyvistä toiveistaan ja omaishoitaja voi seurata hoidon etenemistä. Työkalulla omaishoitajat ja työntekijät voivat antaa toisilleen palautetta hoitojakson päätyttyä. Kaupungin palveluyksikön henkilökunta ja asiakkaat kehittävät työkalua mm. työpajoissa ja testaavat sitä hoitojaksojen aikana. Idea työkalulle tuli tamperelaisilta omaishoitajilta ja yhdistystoimijoilta. Tavoitteista pitää olla yhteinen näkemys Asiakaskeskeinen kehittäminen tarjoaa palveluiden käyttäjille aidoimmillaan paitsi osallistumis- myös vaikutusmahdollisuuden itseään koskevissa asioissa. Yhdessä tekemiselle ei ole yhtä kaavaa ja toimia voi monella tavalla. Esimerkiksi raadit voivat ratkaisuehdotusten ideoinnin lisäksi vaikkapa kommentoida kunnan palvelu-uudistuksia niiden valmisteluvaiheessa tai arvioida asiakaspalautetta. Olennaista on yhteisymmärrys kehittämisen tavoitteista ja niiden tuomasta hyödystä kunnalle, yhdistyksille ja ennen kaikkea omaishoitajille itselleen. Kehittämistyöhön osallistuvilla on oltava valtaa ideoida ja vaikuttaa siihen, mitä asioita edistetään ja millä keinoin. Tällöin työn etenemistä ja lopputulosta ei voi tarkkaan ennustaa. Kompromissit ja pettymyksetkin ovat osa yhdessä tekemistä. Uudistukset vaativat usein päättäjien siunauksen ja ne näkyvät viiveellä, mikä kysyy kärsivällisyyttä Yhdistykset ovat kuntien kumppaneita Yhdistysyhteistyö ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ovat nykyisin osa monen kunnan kehittämisstrategioita. Yhdistyksiä on alettu arvostaa kumppaneina, ja niiden rooli tiedon välittäjinä sekä palvelutarjonnan täydentäjinä tunnustetaan. Yhdistykseltä kehittämisyhteistyön käynnistäminen vaatii mm. rohkeutta lähestyä kunnan vastuutahoja, esimerkiksi johtavia viranhaltijoita, sekä idean siitä, mitä yhteistyöllä tavoitellaan ja millaista osallistumista kuntatoimijoilta odotetaan. Tarpeiden kartoitus ja ratkaisujen ideointi, esimerkiksi työpajatyöskentely, onnistuvat usein pienellä rahalla ja vaivalla. Haastavammaksi työ käy ideoiden toteutusvaiheessa, sillä muutos vaatii aina jonkun, joka ottaa vastuun toteuttamisesta. Raha ei ole aina este. Tärkeää on löytää kumppani, jolla on kiinnostusta ja aikaa kehittää toimintaansa. Rohkaisevaa on, että palveluntarjoajat ovat usein itsekin tunnistaneet saman kehittämistarpeen, jonka omaishoitaja tai yhdistys on havainnut. Tällöin kehittämistyössä voidaan päästä liikkeelle vauhdikkaastikin. Lisätietoja www.opastava.fi. LÄHELLÄ 3/2015 15

TEEMA KUNNAT JA OMAISHOITO TEKSTI: YRJÖ MATTILA Laki velvoittaa kuntia tukemaan omaishoitoa Uusi laki velvoittaa kuntia varaamaan riittävästi määrärahoja omaishoidon tukeen. Omaishoidon tuen määrärahojen loppuminen ei riitä tuen hylkäysperusteeksi. L ähellä-lehdessä 1/2014 kirjoitin omaishoidon määrärahoista otsikolla Kun määrärahat eivät riitä. Totesin silloin, että kuntalain 65 §:n mukaan kunnan tulee laatia talousarvionsa siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Jos kunta toteuttaa hoitovelvoitteensa omaishoidolla, on talousarviossa varattava omaishoidon tukeen riittävä määräraha. Mikäli määräraha on arvioitu liian pieneksi, sitä on korotettava. Tahallista alibudjetointia ei kunnassa saa tehdä. Liitto ja sen paikallisyhdistykset ovat usein valituksissaan vedonneet kuntalain 65 §:ään silloin, kun kunnassa omaishoidon tuen määrärahat ovat loppuneet kesken vuoden. Joskus vetoaminen on onnistunut ja määrärahoja on lisätty. Määrärahan riittävyydestä kunnan tehtäviin on uudessa kuntalaissa aiempaa vastaava säännös, jonka mukaan (110 §) ”talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.” Kunnan on edelleen varattava omaishoitoon riittävä määräraha. 16 LÄHELLÄ 3/2015 Tätä velvoitetta vahvistaa vanhuspalvelulain asettama velvoite antaa ikääntyneille riittävää ja laadukasta palvelua ja hoitoa. Kunnan on tuettava omaishoitoa niin, että riittävän ja laadukkaan hoidon edellytykset täyttyvät. Kunnan on aina noudatettava tarveharkintaa Oikeuden ennakkopäätöksiä kuntien määrärahasidonnaisista palveluista on melko vähän. Vain silloin, jos kunta on kokonaan poistanut harkinnanvaraisen määrärahan talousarviosta, on kunnan katsottu menetelleen laittomasti (KHO 18.1.2005/89). Joissakin päätöksissä oikeus on kiinnittänyt huomiota siihen, onko kunta tietoisesti alimitoittanut tarvittavat määrärahat. Oikeus on katsonut, onko kunta palveluja antaessaan johdonmukaisesti ja yhdenvertaisesti soveltanut päättämiään palvelujen jakoperusteita. Kaikissa tapauksissa oikeus on vaatinut, että hakemus palvelun saamisesta käsitellään kunnassa asianmukaisesti. Pelkkä viittaus määrärahan loppumiseen ei riitä hakemuksen hylkäysperusteeksi, vaan kunnan viranomaisen on aina toteutettava yksilö- kohtaista tarveharkintaa. Kela teki viime vuonna tutkimuksen, jossa kysyttiin kuntien omaishoidon työntekijöiltä, mitä he tekevät, jos omaishoidon tuen määrärahat loppuvat kesken vuoden. Toimenpiteet vaihtelivat kunnittain. Joissakin kunnissa viranhaltijat saivat ylittää määrärahan. Toisissa kunnissa omaishoidonsopimusten teko päättyi, kun määrärahat loppuivat. Keskustelutilaisuuksissa ja kansalaisraadeissa voi vaikuttaa Uudessa kuntalaissa korostetaan kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntia kannustetaan tarjoamaan asukkailleen erilaisia osallistumiskeinoja. Kansalaisten vaikutusvallan lisäämiseksi järjestetään esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ja kansalaisraateja. Niiden avulla kuka tahansa voi pyrkiä vaikuttamaan kuntien päätöksentekoon omaishoitoasioissa.

Mikä ihmeen strategia? Omaishoitajat ja läheiset -liiton strategia päättyy vuoden 2015 lopussa. Tekeillä on uusi tavoiteohjelma, joka ulottuu vuodesta 2016 vuoteen 2020. Juttusarja avaa näkökulmia strategiatyöhön. TEKSTI: MARJA TUOMI Kumppanuuksilla parempiin tuloksiin M ikä on yhteistyön ja kumppanuuden ero? Heini Maijanen ja Pirkko Haikara Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta toteavat, että yhteistyön voidaan ajatella olevan kumppanuuden alkuvaihe. Heidän mielestään ”kumppanuudesta voidaan puhua siinä vaiheessa, kun yhteistyössä on edetty alkua pidemmälle, kun sattumanvaraisesta yhteistoiminnasta halutaan edetä pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen yhteiseen toimintaan ja tähän ollaan valmiita panostamaan niin aikaa kuin energiaakin.” Yhteistyö ei edellytä samanlaisuutta kaikessa, vaan se ammentaa erilaisuudesta ja vuorovaikutteisesta oppimisesta. Yhteistyö on yhdessä tekemistä ja sitoutumista yhdessä asetettuihin tavoitteisiin, joissa erilaisuus on rikkautta. Aito kumppanuus vaatii siis aikaa ja edellyttävää tasavertaista yhteistyötä, keskinäistä kunnioitusta, avoimuutta ja luottamusta. Luottamus syntyy vähitellen ja rakentuu yhteisille kokemuksille ja teoille. Hyvänä esimerkkinä kumppanuudesta on liiton koordinoiman Suomen omaishoidon verkoston kymmenvuotinen toiminta. Yhteistyö perustuu tavoitteiden ja arvojen kunnioittamiseen Liiton yhteistyösuhteiden perustana Yhteistyön ja kumppanuuksien vahvistamista esitetään yhdeksi liiton seuraavan strategiakauden painopistealueeksi. on liiton tavoitteiden ja arvojen kunnioittaminen ja huomioon ottaminen. Liitolla on erityyppistä yhteistyötä sekä järjestöjen että muiden omaishoidon toimijoiden, kuten kuntien, Kelan ja lomajärjestöjen kanssa. Omaishoitajien jaksamista ovat tukeneet useiden vuosien ajan esimerkiksi Osuuskunta Tradeka ja Avainapteekit. Keväällä 2015 käynnistyi kolmivuotinen, mittava yhteistyö Orion Oyj:n kanssa (kts. s. 32). Järjestöjen välisessä yhteistyössä lähtökohtana ovat usein yhteiset toiminnalliset tavoitteet ja intressit, tiedon ja osaamisen vaihtaminen tai yhteinen kehittämistyö. Samankaltainen arvopohja ja yhteiset toiminnan tavoitteet luovat kestävän perustan yhteistyölle. Yhteistyö tuo toimintaan uusia näkökulmia ja ideoita. Yhteistyötä tarpeen mukaan Yhteistyö voi syntyä myös yrityksen tai muun yhteistyötahon halusta tukea liiton toimintaa, joko taloudellisesti tai muilla tavoin. Esimerkiksi useat kunnat tukevat liiton paikallisyhdistyksiä rahallisten avustusten lisäksi tarjoamalla omia tilojaan maksutta yhdistysten käyttöön. Yhteistyö voi olla kestoltaan ja laajuudeltaan erilaisia: pitkäaikaisia, kertaluontoisia, valtakunnallisia tai paikallisia. Kaikille niille on tilaa – erilaiset kumppanuudet eivät poissulje toisiaan. Kumppanuus on myös yksi liiton arvoista ja strategialuonnoksessa se määritellään seuraavasti: ”Liitto toimii yhteistyössä verkostoituen ja arvostaen monenlaista, niin koulutukseen, kokemukseen kuin tutkimukseenkin perustuvaa asiantuntijuutta. Vuoropuhelua ja yhteistyötä järjestöjen ja julkisen sektorin välillä tiivistetään.” Vuoropuhelua kaikkien yhdistysten, myös niiden kaikkein pienimpien kanssa, pyritään parantamaan. Yhdistyksissä on kentän tuntemus ja sitä kautta tieto omaishoitajan todellisista tarpeista. Yhteistyön merkitys kasvaa Taloudellisten ja henkilöresurssien rajallisuudesta johtuen yhdessä tekeminen helpottaa ja on kaikkien etujen mukaista. Myös useiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa rahoittava Raha-automaattiyhdistys toivoo järjestöiltä yhteistyötä. Yhdessä toimien pystymme tarjoamaan ja jakamaan omaishoitajille monipuolisempaa tietoa, poistamaan toiminnan päällekkäisyyksiä ja keskinäistä kilpailua. Yhdessä olemme myös vahvempia esimerkiksi vaikuttamistyössä ja saamme yhteisen äänemme paremmin kuuluviin. LÄHELLÄ 3/2015 17

TEKSTI: MARJA TUOMI MUKAUTUS SELKOKIELELLE: PERTTI RAJALA Uudesta sosiaalihuoltolaista apua erityistä tukea tarvitseville Sosiaalihuoltolaki sisältää ne sosiaalipalvelut, joita kansalaisten on mahdollisista saada silloin, kun he elämäntilanteensa vuoksi tarvitsevat tukea ja apua. Sosiaalipalveluiden avulla tuetaan ihmisten toimintakykyä ja edistetään hyvinvointia ja turvallisuutta. Uusi sosiaalihuoltolaki tulee voimaan kokonaisuudessaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Kunnan on tarjottava asukkailleen myös neuvontaa ja ohjausta. Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalveluja. Jokaisen oikeus huolenpitoon ja toimeentuloon on turvattava. Ihmisille sopivia sosiaalipalveluja Huomio lapsiin, nuoriin ja erityistä tukea tarvitseviin Sosiaalihuoltolain lähtökohtana on turvata henkilön ja hänen läheistensä hyvinvointi. Lain mukaan ihmisten on saatava oikeaa ja riittävää apua ja tukea silloin, kun he niitä tarvitsevat. Lisäksi jokaiselle on turvattava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Asiakkaan etu on aina otettava huomioon, kun palveluja järjestetään. Laki korostaa, että lapsen etu on otettava huomioon kaikissa sosiaalihuollon toimissa. Lapsiperheille on järjestettävä palveluja, joilla tuetaan vanhempia ja muita lapsen kasvatuksesta vastaavia henkilöitä. Kunnan on edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia. 18 LÄHELLÄ 3/2015 Sosiaalityön tavoitteena on lieventää niitä vaikeuksia, joita ihmiset ja perheet kohtaavat erilaisissa elämäntilanteissa. Sosiaalipalveluilla vahvistetaan yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä. Esimerkkejä sosiaalipalveluista tuetaan jokapäiväisestä elämästä suoriutumista. Kotipalveluun sisältyy esimerkiksi ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja. KOTIPALVELULLA tarkoitetaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluja. KOTIHOIDOLLA järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia ASUMISPALVELUJA

verrattuna muihin palveluihin, esimerkiksi asumiseen kodin ulkopuolella. järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. TILAPÄISTÄ ASUMISTA järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista ohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. TUETTUA ASUMISTA järjestetään palveluja mielenterveyden ongelmista kärsiville henkilölle ja ennaltaehkäistään mahdollisia mielenterveyden häiriöitä. MIELENTERVEYSTYÖSSÄ Sosiaalihuollon toteuttamisen periaatteita PALVELUASUMISTA Asiakkaalla on oikeus saada laadukasta palvelua ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. TEHOSTETTUA PALVELUASUMISTA Sosiaalihuoltoa on toteutettava siten, että avio- ja avopuolisoilla sekä perheenjäsenillä on mahdollisuus asua yhdessä. järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat hoitoa ympäri vuorokauden. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä kunnioitetaan ja että hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. tarkoitetaan hoidon järjestämistä ympäri vuorokauden lyhytaikaisesti tai jatkuvasti. Laitoshoidossa on järjestettävä henkilön tarpeitten mukainen kuntoutus, hoito ja huolenpito. Lisäksi on pyrittävä järjestämään turvallinen ja kodinomainen elinympäristö. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä. Asiakkaalla on oikeus saada selvitys eri vaihtoehdoista järjestää palveluja. Selvitys on annettava siten, että asiakas ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. LAITOSPALVELUILLA Kunnalliset sosiaalipalvelut on toteutettava siten, että ne soveltuvat kaikille asiakkaille. Kunnan on julkaistava tiedot sosiaalipalveluista ja siitä, miten niitä voi hakea helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio omasta palvelutarpeestaan. Asiakkaalla on oltava mahdollisuus saada itseään varten nimetty omatyöntekijä. vähennetään ja poistetaan päihteisiin, kuten alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöön liittyviä vaaratekijöitä. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä ilman viivytystä. Arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä kanssa. LIIKKUMISTA TUKEVIA PALVELUJA PÄIHDETYÖLLÄ LÄHELLÄ 3/2015 19

Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Arviointia tehtäessä on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Tilapäistä, jatkuvaa vai toistuvaa tukea? Kun tuen tarve on tilapäistä, oikeilla ja riittävillä palveluilla pyritään ehkäisemään pidempiaikaisen tuen tarvetta. Kun tuen tarve on jatkuvaa tai toistuvaa, tavoitteena on asiakkaan itsenäinen selviytyminen ja tuen tarpeen päättyminen. Mikäli tuen tarve on pysyvä tai pitkäaikainen, on pyrittävä turvaamaan palvelujen jatkuvuus. Asiakassuunnitelma Palvelutarpeen arvioinnin pohjalta tehdään asiakassuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakassuunnitelma sisältää muun muassa: • arvion tuen tarpeesta, • arvion tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä, • arvion välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. Jos asiakkaan tukena toimii omaisia tai läheisiä henkilöitä, selvitetään miten omaiset tai muut asiakkaalle läheiset henkilöt osallistuvat asiakkaan tukemiseen ja heidän tarvitsemansa tuen tarve. Sosiaalihuoltoa koskeva päätöksenteko ja päätösten toimeenpano Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös 20 LÄHELLÄ 3/2015 sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkaalla on oikeus valittaa päätöksestä. Päätöksessä on tieto siitä mille viranomaiselle valitus on tehtävä. Valituksen tekemisestä voi kysyä ohjeita ja apua myös kunnan sosiaalityöntekijältä. Lain mukaisista sosiaalipalveluista peritään maksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisesti. Sosiaalihuoltolaissa tarkoitetaan: • SOSIAALIPALVELUILLA kunnallisia sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja • ASIAKKAALLA sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä • ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVALLA ASIAKKAALLA henkilöä jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi • LAPSELLA alle 18-vuotiasta henkilöä • NUORELLA 18–24-vuotiasta henkilöä.

Läheistään hoivaa yhä useampi suomalainen 20,- s! ou j r a t a Lukij Validia Asumisen omaishoidon lomitusta ja muita asumisen palveluja on saatavilla yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen – myös palvelusetelillä. Tarjoamme esteettömät tilat sekä omaisellesi vapauden valita missä suhteessa hän tarvitsee asumiseen lisäturvaa, huolenpitoa tai itsenäisyyttä. Hoivataistelu antaa puheenvuoron läheisiään hoitaville. Mitä elämänvaihe heille merkitsee, ja mistä voimat hoitamiseen tulevat? Mikä läheisten mielestä pitäisi järjestää toisin? Entä mitä läheisiään hoitavien asemasta ylipäätään tiedetään? Selvää on, että ilman läheisten taistelutahtoa moni asia olisi huonommin. Mutta onko asiat aina hoidettava taistelun kautta? Validia Asumisen palveluiden avulla omaisellasi on hyvä ja sujuva arki, myös lomasi aikana. Tarjoushinta 20,- HENGÄHDÄ HETKI, ME HUOLEHDIMME Omaishoitajana teet arvokasta työtä. Muista kuitenkin pitää huolta myös omasta jaksamisestasi. (ovh. 28,90) Lue lisää osoitteesta www.validia.fi/asuminen Tilaukset: tilaus@kirjapaja.fi, puh. (09) 68774530 www.kirjapaja.fi Koodilla: Lähellä Koodi on voimassa vuoden 2015 loppuun.

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Porissa pidettiin 11.–17.7. noin 160 tilaisuutta. Tänä vuonna SuomiAreena keräsi ennätysyleisön: 55 000 ihmistä. Tapahtuman järjestävät MTV, Porin kaupunki ja Satakuntaliitto. www.suomiareena.fi TEKSTI: TIINA KOKKO, KUVAT: JUHA VIITANEN Liitto SuomiAreenalla Lauri Karhuvaara haastatteli liiton puheenjohtaja Anneli Kiljusta Studio 55:ssa. Omaishoidon tuomat säästöt esiin tv:ssä Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen korosti Studio 55:n lähetyksessä, että omaishoitajat säästävät merkittävästi yhteiskunnan varoja. ”Omaistaan hoitaa 350 000 suomalaista. Heistä 43 000:lla on sopimus kunnan kanssa. Pelkästään sopimusomaishoitajat säästävät 1,3 miljardia euroa yhteiskunnan varoja vuosittain.” ”Jos me otamme kaikki nämä yli 300 000 omaishoitajaa, jotka huolehtivat läheisestään, niin yhteiskunta ja kunnat säästävät tällä hetkellä reilu kolme miljardia euroa.” ”Noin 60 000 omaishoitajaa hoitaa erittäin vaativaa ja sitovaa hoitoa tarvitsevia läheisiään. Jos nämä ihmiset jouduttaisiin sijoittamaan muitten palveluiden pariin, se olisi yhteiskunnalle erittäin kal- 22 LÄHELLÄ 3/2015 lista”, Anneli Kiljunen huomautti. Kiljusesta on järjenvastaista, että kunnat ja julkinen sektori eivät halua panostaa omaishoitoon nykyistä enempää. Paneeli veti teltan täyteen Omaishoitajat ja läheiset -liitto järjesti SuomiAreenalla paneelikeskustelun, jonka aiheena oli Omaishoitoa pilkkahintaan – kauanko omaishoitajat jaksavat? Tilaisuus veti teltan täyteen väkeä ja keskustelu omaishoidon haasteista oli vilkasta. Yleisökysymyksissä korostuivat omaishoitajien kohtaama byrokratia ja vaikeaselkoinen tukiviidakko. Myös panelistit pitivät niitä haastavina. Miehensä omaishoitajana toimivan emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelän mielestä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen velvollisuus on tehdä arvio omaishoitotilanteesta ja järjestää seuranta. Hänen mukaansa ihannetilanne olisi, jos kaikki tuet voisi saada samasta paikasta yhdellä todistuksella. Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila korosti, että sosiaalihuoltolain mukaan omaishoitajalle pitää tehdä palvelusuunnitelma. Sosiaaliohjaajan tulee selvittää, mitä palveluita ja tukia omaishoitajalle kuuluu. Varhila vaati Sote-uudistuksen loppuun saattamista ja sen myötä omaishoitajien yhdenvertaista kohtelua koko maassa, kuntarajoista riippumatta. Sote-uudistuksen kannalla oli myös perussuomalaisten kansanedustaja Ari Jalonen. Hän kannatti yhden luukun periaatetta, jotta tiedot kulkisivat viranomaiselta toiselle. Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen muistutti, että erilaisissa omaishoitotilanteissa voi saada tukea eri lakien perusteella. Kiljunen oli samaa mieltä muiden panelistien kanssa siitä, että omaishoitajalle pitää saada palvelutarpeen arviointiin perustuva palvelusuunnitelma sekä yksi koulutettu vastuuhenkilö, joka huolehtii omaishoitajan tuista ja palveluista. Mikko Herranen lauloi omaishoidosta Muusikko Mikko Herranen esitti Torilavalla koskettavat ja mukaansa tempaavat laulunsa Lasinen maa ja Heikolla jäällä, jonka hän on säveltänyt ja sanoittanut erityisesti omaishoitajille. Samassa yhteydessä Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtaja Pirkko Granö muistutti, että kaikkien omaishoitajien on saatava tarvitsemansa tiedot ja palvelut. Apua tarvitsevat myös ne omaishoitajat, joilla ei ole sopimusta kunnan kanssa.

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry osallistui SuomiAreenalle yhdessä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa. Yhdistyksestä mukana olivat mm. 2. varapuheenjohtaja Maija-Liisa Koistinen (vas.), toiminnanjohtaja Tanja Tukkimäki ja puheenjohtaja Pirkko Granö. Paneelissa omaishoidosta keskustelivat Anneli Kiljunen (vas.), Sirkka-Liisa Kivelä, Ari Jalonen ja Kirsi Varhila. Keskustelun juonsi Bettina Sågbom. TEKSTI JA KUVAT: JUHA VIITANEN Kutsuvieraat verkostoituivat Liiton kutsuvierastilaisuudessa päättäjät, liiton yhteistyökumppanit, paikallisyhdistysten edustajat ja omaishoitajat tapasivat ja verkostoituivat. Yhdessä omaishoitajien hyväksi MUISTILIITON ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton kohderyhmät ovat monilta osin samoja ja se antaa hyvän pohjan yhteistyölle. ”Omaishoitajat ja läheiset -liitto tuo yhteistyöhön omaishoitajan näkökulman ja meillä Muistiliitossa taas on erityisosaamista muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta. Näitä näkökulmia yhdistelemällä voimme Omaishoitoasiat näkyvästi esille Vertaistuki on henkireikä yhdessä miettiä ratkaisuja sekä muistisairaan että hänen omaishoitajansa tarpeisiin ja ongelmiin”, kertoo Muistiliiton toiminnanjohtaja Eila Okkonen. ”Tavoitteena on konkreettinen yhteistyö sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Hyvänä esimerkkinä on alueellinen yhteistyö Kainuussa. Muistiliiton paikalliset muistiyhdistykset ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistykset ponnistelevat siellä yhdessä omaishoitoperheiden hyväksi.” Porissa terveystarkastuksia ja KEHITYSVAMMAISEN pojan äiti, omaishoitaja Eeva Sinerjoki on ensim- mäistä vuotta Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallituksessa. ”Paikallisyhdistyksellä ja vertaistuella on iso merkitys omaishoitajan jaksamiselle. Kun kuuntelen omaishoitajien tarinoita siitä, miten he ovat kiinni hoitotyössään, huomaan, että kokemusten jakaminen ja puhuminen on tärkeä henkireikä monelle”, Eeva Sinerjoki iloitsee. lisävapaita ”SUOMIAREENALLA on paikalla 80 prosenttia Suomen merkittävimmistä poliittisista, talouselämän ja kulttuuripuolen päättäjistä. Jo sillä on merkitystä, että sanat omaishoito ja omaishoitaja tarttuvat jonkun korvaan”, perustelee Satakunnan maakuntajohtaja ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallituksen jäsen Pertti Rajala liiton ja omaishoitajien osallistumista SuomiAreenalle. ”Meidän omaishoitajien pitää rohkeasti näkyä julkisuudessa ja kertoa, että me olemme tärkeitä ja meitä on paljon, ja että me olemme paikalla siellä, missä yhteiskunnallinen keskustelu tällä hetkellä käy kiivaimmillaan.” PORISSA KUTSUTTIIN vähin- tään kolme vuotta omaishoitajina toimineet hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Kutsuja lähetettiin satoja ja suurin osa omaishoitajista on vastannut kutsuun myöntävästi. ”Olemme myös palkanneet kolme lähihoitajaa, jotka voivat tarjota omaishoitajalle lisävapaita lakisääteisten vapaapäivien lisäksi. Lähihoitaja huolehtii hoidettavasta tämän kotona, jotta omaishoitaja pääsee omille asioilleen. Palvelu on erittäin kysytty ja olemme hinnoitelleet sen edulliseksi”, kertoo Porin kaupungin vanhuspalveluiden palveluohjaaja Raija Pärssinen. Seniorisairaanhoitajat tukevat omaishoitajia OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -liiton ja Sairaanhoitajaliiton mentorointikokeilussa eläkkeellä olevat sairaanhoitajat toimivat omaishoitajien mentoreina. Kokeilu toteutetaan Varsinais-Suomessa. ”Omaishoitaja pääsee kodistaan vähäksi aikaa tuulettumaan ja keskustelemaan toisen ihmisen kanssa. Seniorisairaanhoitajille kokeilu on palkitsevaa ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä hyvää”, kertoo Sairaanhoitajaliiton järjestöjohtaja Aura Matikainen. LÄHELLÄ 3/2015 23

TEKSTI JA KUVAT: MAARET TIENSUU Äidin erityiset lapset Jenni Arteli, 25, on espoolainen kahden erityislapsen yksinhuoltaja, joka uskoo, että mustalla huumorilla selviää tiukimmistakin tilanteista. Niitä onkin kertynyt riittämiin monivammaisen kuopuksen synnyttyä. Iloinen Kasper saa päiväunien jälkeen päälleen puhtaan vaatekerran. P äivät ovat menneet sumussa. Taidan olla tosi väsynyt. En edes oikein osaa sanoa, mitä teimme viime viikolla.” Jenni Arteli pysähtyy miettimään aikaa puolitoistavuotiaan Kasperin syntymän jälkeen. Kasper syntyi keskosena. Pienellä pojalla oli vikaa suolistossa ja hänet kiidätettiin ensimmäiseen leikkaukseensa vastasyntyneenä. Sittemmin diagnooseja on tullut pitkä lista: Kasperilla on todettu muun muassa aivovamma, joka aiheuttaa epileptisiä kohtauksia, rakennevikoja sydämessä, selkäytimessä ja munuaisissa, toispuoleisuutta, epäilty cp-vamma sekä astma ja erilaisia allergioita. Lisäksi Kasper on täysin sokea. 24 LÄHELLÄ 3/2015 Jenniä surettaa, ettei Kasper näe koskaan. Perheen esikoinen on kesällä kuusi vuotta täyttänyt Nelli-Sofia, jolla oli syntyessään Erbin pareesi eli olkahermopunoksen syntymävaurio. Sen seurauksena Nellin toinen käsi oli halvaantunut synnytyksessä. Mikä normaali arki? ”Joinain päivinä mietin, että me selvitään mistä vain.” Artelin perheen arkeen ei mahdu viikkoa, joka toistuisi samanlaisena. ”Jos näyttää siltä, että edessä on tavallinen viikko, on lopputulos yleensä kaikkea muuta”, Jenni Arteli toteaa. Sairaalareissuja tulee Kasperin epilepsiakohtausten ja infektioiden takia. Muutoin viikoittaisia toimia rytmittävät esimerkiksi Nellin päiväkoti, lasten fysioterapiakäynnit, Kasperin vatsan toimittaminen ja lääkkeiden annosteleminen. Jenni on ollut Kasperin omaishoitaja marraskuusta 2014, hoitovapaansa loppumisesta saakka. Asema tuo arkeen niin taloudellista kuin henkistäkin turvaa. ”Omaishoitajuus mahdollistaa sen, että voin taata Kasperin tarvitseman hoidon täyspäiväisesti vailla huolta siitä, että pitäisi olla muualla töissä.” Jenni saa apua kaupungin vammaispalvelusta 36 tuntia kuukaudessa. Hän kiittää vuolain sanoin Hoivapalvelu Annen Anne Sundströmiä ja tämän tiimiä, joka auttaa niin kotona kuin Nellin terapiakäynneissäkin.

” Vertaistuen avulla jaksaa penätä omia oikeuksiaan. Omaishoitajuuteen Jenniä valmisti hänen aiempi työnsä Helsingin Invalidien Yhdistyksessä. Jenni on myös opiskellut lähihoitajaksi, mutta opinnot jäivät kesken, kun asuinkunta vaihtui. ”Tahtoisin opiskella hoitoalaa tulevaisuudessa, vaikka ala onkin rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin.” Sokeus pysäytti ”Miltä tämä sinusta tuntuisi äitinä? Kontrollit lopetetaan, koska mitään ei ole tehtävissä.” Kasperin silmissä havaittiin karsastusta jo syntymän jälkeen, mutta silmälääkäri tutki pojan näön vasta kymmenen kuukauden iässä. Täysi sokeus tuli Jennille järkytyksenä. ”En ole varmaan vieläkään sinut ajatuksen kanssa.” Jenni uskoo, että sokeus on ollut kova pala, koska kaikki muut vammat ja viat ovat hoidettavissa, mutta sokeudelle ei voi mitään. Moni on lohduttanut Jenniä todeten, että Kasperille sokeus on normaalitila. Hän ei ole koskaan nähnyt silmillään, joten hän ei osaa näköä kaivatakaan. ”Välillä kuitenkin surettaa, että Kasper ei koskaan tule näkemään samaa kuin minä.” ”Toisaalta ajattelen, että Kasper näkee sydämellään. Hänen maailmansa voi olla kauniimpi kuin näkevien maailma.” Yllättävät ystävykset Jenni käy toisinaan hierojalla avaamassa lihasten – ja välillä mielenkin – lukkoja. ”Puhun kysyttäessä tilanteestamme avoimesti, vaikka aina ei jaksaisi kertoa yksityisasioista tuntemattomille.” Sairausviidakossa suunnistaminen on ollut koko perheelle raskasta. Osa entisistä ystävistä on lopettanut yhteydenpidon, mutta Jenni ei suostu surkuttelemaan. ”Kasperin syntymä muutti koko loppuelämäni. Vaikka en elä samanlaista elämää kuin moni 25-vuotias, olen tutustunut uuden elämäntilanteen myötä useisiin ihaniin ihmisiin.” Jenni tapasi Kasperin synnyttyä sairaalassa edesmenneen isänsä hyvän ystävän, jonka tytär oli sairaalassa syöpähoidoissa. Kaksikko jakoi huolen lastensa hyvinvoinnista ja on jatkanut yhteydenpitoa tiiviisti. Ystävykset istuivat kahvilla ostoskeskuksen kahvilassa, kun Jenni herkesi nauruun. ”Huomasitko, että tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme puhuneet muusta kuin lastemme sairauksista?” Askartelu yhdistää äitiä ja tytärtä ”Nelli oli niin iso tyttö! Auttoi ja ymmärsi, vaikka tuntuukin, että tuonikäisen lapsen ei pitäisi ymmärtää niin paljon.” Tukea löytyy yllättäen myös kotoa. Jenni kuvailee esikoistaan hyvin auttavaiseksi ja fiksuksi tyypiksi, joka tarkkailee pikkuveljen vointia siinä missä äitikin. ”Nelli varmaan osaisi antaa Kasperin lääkkeetkin. Se huolettaa välillä, saako Nelli elää huoletonta pikkulapsen elämää, kun arkemme pyörii niin paljon Kasperin hoidon ympärillä.” Äiti ja tytär viettävät yhteistä aikaa askarrellen. Yhdessä tehdään esimerkiksi koruja ja kutsuja lastenjuhliin. Askartelu onkin Jennille henkireikä. ”Omaishoitajan työssä ei ole samanlaista tuloksellisuutta. En onnittele itseäni sunnuntaisin siitä, että sain taas pidettyä lapset yhden viikon hengissä.” Korvaamaton vertaistuki ”Väkisin mielen valtaa ajatukset siitä, miten rankka, mutta toisaalta myös antoisa tulevaisuus meillä on edessä. Jatkuvasti pyörii mielessä: Jaksanko?” Kasper tarvitsee tukea istumiseen. Jenni kertoo saaneensa apua aina, kun on sitä pyytänyt. ”Ainaiseen avunpyytämiseen väsyy, kun tuntuu että avuntarvetta vähätellään. Olen hoitanut monta puhelinrumbaa sosiaalitoimen johtajaa myöten, mutta vastaus on usein sama: En osaa sanoa, soita toiseen paikkaan.” Aikaansaava Jenni toivoisi, että kunnallispoliitikoista ja viranomaisista löytyisi ihmisiä, jotka olisivat perillä lasten omaishoitajien oikeuksista. Hän on itse ollut aiemmin aktiivinen nuorisovaltuustossa, mutta tällä hetkellä puoluepolitiikka ei houkuttele. Apua Jenni on löytänyt erilaisista verkostoista. Hän kertoo saaneensa tukea esimerkiksi Leijonaemot ry:stä ja Facebookin Lasten Omaishoitajat -ryhmästä, jonka jäsenillä on paljon kokemusta tukiviidakossa rämpimisestä. Vertaistuen avulla jaksaa myös penätä omia oikeuksiaan. ”Ryhmässä on hyvä henki ja paljon tietämystä. Jäsenet kannustavat toisiaan ja jakavat omia kokemuksiaan.” Jenni ei puno suunnitelmia tulevaisuudelle, sillä se näyttää sitä epävarmemmalta mitä enemmän sitä ajattelee. Juuri nyt energiaa riittää päivästä ja viikosta toiseen selviytymiseen. ”Meillä kuitenkin pärjäillään, ja se on tärkeintä.” Kursivoidut kohdat ovat otteita Jennin Pienen pojan elämää -blogista: http:// kasperinelamaa.blogspot.fi/ LÄHELLÄ 3/2015 25

PIIRROS: EBBA EROLIN TEKSTI: MATTI MÄKELÄ JA SEPPO RANTANEN Ragnar Ekbergin Säätiö tukee omaishoitajia Ragnar Ekbergin Säätiö avustaa omaishoitajien paikallisyhdistyksiä ja yksittäisiä omaishoitajia. Tänä vuonna 48 paikallisyhdistystä sai yhteensä yli 120 000 euroa. Ragnar Ekberg perusti 41-vuotissyntymäpäivänään vuonna 1936 nimeään kantavan säätiön avustamaan turvattomia leskiä ja orpoja. R agnar Ekberg (1895–1957) oli liikemies, joka toimi pitkään KUVA: MATTI MÄKELÄ mm. autoalalla Oy Voimavaunut Ab:n johtajana. Häntä luonnehditaan ihmisenä tinkimättömän rehelliseksi. Hän teki lujasti työtä ja hänellä oli taito saada oikeat ihmiset ympärilleen. Ragnar Ekbergin auttamisen tahto vaikuttaa edelleen monen ihmisen elämään. Vuonna 1936 hän perusti nimeään kantavan säätiön, joka myöntää vuosittain avustuksia noin puoli miljoonaa euroa. Omaishoitajien tukena jo kuudetta vuotta KUVA: GUN AINAMO Säätiö myöntää vuosittain avustuksia noin puoli miljoonaa euroa. Talousneuvos Kalevi Luukkainen (takarivi kesk.) johtaa hallitusta, jossa ovat mukana professori Arto Uusitalo (alla), dosentti Juhani Vuori (ei kuvassa) sekä varatuomari Timo Pellikka (takana oik.), joka toimii myös hallituksen asiamiehenä. Sosiaalineuvos Seppo Rantanen (takana vas.) on hallituksen avustusasiantuntija. Espoossa säätiön avustuksella 60 omaishoitajaa kokoontui yhteiseen pääsiäisjuhlaan. 26 LÄHELLÄ 3/2015 Ragnar Ekbergin Säätiön ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton yhteistyö alkoi vuonna 2010. Kimmoke yhteistyöhön tuli toisaalta liiton paikallisyhdistyksiltä, toisaalta säätiön hallituksesta. Yhteistyöstä etsittiin keinoja tukea nopeasti kasvavaa omaishoitajien joukkoa. Säätiö kuunteli herkällä korvalla sekä liiton että yhdistysten toiveita ja päätti ryhtyä auttamaan omaishoitajia. Yhteistyö jatkuu nyt kuudetta vuotta. Avustusta yhdistyksille ja yksittäisille ihmisille Säätiön avustuskohteet ja määrärahat ovat vaihdelleet 80 toimintavuoden aikana suhdanteiden ja yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. ”Yksittäisten perheiden anomukset ovat lyhyessä ajassa lisääntyneet sadalla prosentilla”, toteaa säätiön hallituksen jäsen Timo Pellikka nykymenosta. Säätiö tukee ahdingossa olevia omaishoitajia, vanhuksia ja lapsiperheitä sekä näiden hyväksi työskenteleviä yhteisöjä ja tutkimustyötä. Säätiö myönsi vuodeksi 2015 Omaishoitajat ja läheiset -liiton 48 paikallisyhdistykselle avustuksia 121 150 euroa. Lisäksi avustusta saivat yksittäiset omaishoitajat ja omaishoitajien työtä tukevat ja edistävät yhteisöt. Kaiken kaikkiaan omaishoitajia avustettiin yli 150 000 eurolla. Ragnar Ekberg halusi avustaa yksittäisiä ihmisiä, ja tämä linja jatkuu edelleen. Tukea suunnataan omaishoitajille, jotka eivät ole tuen piirissä, ja katvealueille, joilla on heikot mahdollisuudet saada palveluita.

KUVA: JAANA BOSTRÖM ” Kaikkiaan omaishoitajia avustettiin yli 150 000 eurolla. Säätiö tukee mm. omaishoitajien virkistystä. Loimaalaiset järjestivät omaishoitajien olympialaiset. Tehtävänä on sokkona asettua jonoon pituusjärjestyksessä. KUVA: LEA LINDQVIST ”Omaishoitajien avustustarve näyttää olevan usein suurimmillaan kodeissa, joissa ei olla tietoisia omaishoitoon liittyvistä etuisuuksista tai palveluista”, toteaa säätiön avustusasiantuntija Seppo Rantanen. ”Omaishoitajien paikallisyhdistykset hakevat avustusta mm. vertaistuki- ja virkistystapahtumiin. Tämän lisäksi säätiöön tulee hakemuksia ahdingossa olevilta vähävaraisilta omaishoitajilta”, Seppo Rantanen jatkaa. Kenttätyössä etsitään ratkaisuja Säätiöltä haetaan vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa avustuksia. Seppo Rantanen esikäsittelee hakemukset ja on tarvittaessa yhteydessä hakijoihin. Tämän jälkeen hän käy hakemukset läpi Timo Pellikan ja säätiön toimiston henkilökunnan kanssa sekä esittelee hakemuksen ehdotuksineen hallitukselle. Seppo Rantanen on tavannut hakijoita myös henkilökohtaisesti ja vieraillut omaishoitajien paikallisyhdistyksissä. ”Kenttätyö vie minut yksilö- ja yhdistystasolle. Joskus joku varoitteli minua päättäjänä tekemästä niin, mutta juuri siihen `virheeseen` olen lukemattomat kerrat sortunut. Tässä tehtävässä tapaa kanssaihmisiä tosi syövereissä, joissa ei enää paljon toivoa ole. Yhdessä yritämme löytää jonkinlaisen kertaratkaisun, jolla elämänpolku saisi vankan pohjan”, Seppo Rantanen kertoo kokemuksistaan. ”Jos ovat vaikeudet uskomattomia, niin ovat myös selviytymistarinat. Kun joku uskoo ja asettuu vielä rinnalle. Saan myös suoraan kentältä yhteydenottoja. Avustusten maantieteellinen jakautuma on melko kattava, joskin se on vaatinut herättely- ja rohkaisusoittoja muutamille paikkakunnille.” Kierrellessään Suomea Seppo Rantasen myönteinen elämänasenne on tullut tutuksi monelle omaishoitajalle. ”Käyntikortissani on tunturi, jonka ylämäessä lukee ”Me nousemme tästä” ja laen jälkeen alkavassa myötäleessä paistaa maiseman valaiseva täysikuu”, kuvaa Seppo Rantanen. Seppo Rantanen kiittää Ragnar Ekbergin Säätiön puolesta omaishoitajia, hoidettavia ja heidän rinnallaan työskenteleviä vapaaehtoisia sekä järjestöihmisiä hyvästä yhteistyöstä. Pääkaupunkiseudulla erityislasten vanhemmat pääsivät säätiön tuella virkistyslomalle. AVUSTUSTEN HAKUOHJEET Vuoden 2016 avustushakemusten jättöaika on 1.10.– 30.11.2015. Säätiölle voi lähettää myös pitkin vuotta ns. välittömän hädän hakemuksen. Niitä käsitellään noin kahden kuukauden välein pidettävissä hallituksen kokouksissa tai tarvittaessa nopeammin. Säätiö haluaa, että tuki menee ihmisten arjen tukemiseen. Säätiö ei myönnä avustuksia palkkoihin, toistuviin päivittäisiin elinkustannuksiin tai tilojen vuokrakustannuksiin kuin aivan poikkeustapauksissa. Haettavaksi avustussummaksi suositellaan 1000–5000 euroa. Avustusta haetaan sähköisesti www.ragnarekberginsaatio.fi/3avustus.htm LÄHELLÄ 3/2015 27

TEKSTI: MALLA HEINO JA JUHA VIITANEN KUVA: MALLA HEINO Suomen omaishoidon verkosto uudistuu Suomen omaishoidon verkosto kokoaa yhteen valtakunnallisesti ja alueellisesti omaishoidon parissa työtä tekeviä. Voimavarat yhdistämällä työskennellään omaishoitajien aseman parantamiseksi. Verkosto tekee myös kansainvälistä yhteistyötä. S uomen omaishoidon verkosto on tänä vuonna arvioinut kymmentä toimintavuottaan. Mennyttä ja tulevaa ovat pohtineet niin jäsenjärjestöjen johto kuin alueellista verkostotyötä tekevät. Yhteinen suunta on selvä: verkostoyhteistyötä omaishoitajien aseman parantamiseksi halutaan jatkaa ja kehittää. Uudistuminen ja ilmeen kirkastaminen polkaistiin käyntiin uudella logolla ja esitteellä. Logossa on kuvattuna verkostotoimijoita kädet toistensa harteilla, hihat käärittyinä, tasavertaisina kumppaneina yhteistä asiaa kehittämässä ja edistämässä. Joukkoon kutsutaan lisää toimijoita, sillä ympyrä ei ole suljettu. Värit ovat rohkeat ja voimakkaat, niillä viestitään verkoston tahdosta ja tavoitteesta saada omaishoitajien elämään parannusta. Yhdessä vaikutetaan tehokkaasti Verkostojärjestöillä on laaja jäsenkenttä, joka edustaa suurta joukkoa suomalaisia. Verkosto täydentynee muutamalla uudella järjestöllä vielä kuluvan vuoden aikana. Verkoston jäsenjärjestöt tekevät viestintäyhteistyötä jakamalla ja levittämällä omaishoitotietoa omissa kanavissaan. Verkoston tavoitteena on tehostaa yhteistä vaikuttamistyötä. Verkoston yhteiselle kannanotolle on nyt tarvetta, kun Suomen uusi hallitus on täsmentämässä omaishoidon lainsäädännön kehittämissuuntaa ja omaishoitoon osoitettavia määrärahoja. Verkoston työvaliokunta valmistelee kannanoton syksyllä. Verkosto on eurooppalaisen omaishoidon kattojärjestö EuroCarersin jäsen. Eurocarersilta verkosto saa omaishoitoon liittyvää kansainvälistä tutkimus- ja kokemustietoa, esimerkiksi työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen liittyvistä käytännöistä. Verkosto on valinnut työn ja omaishoidon yhteensovittamisen vuoden 2016 teemaksi ja se näkyy ensi vuonna mm. verkoston seminaareissa. Verkosto järjestää Helsingissä 13.10. valtakunnallisen Katse tulevaan -seminaarin, jossa tarkastellaan omaishoidon tulevaisuuden näkymiä. Lainsäätäjän näkökulmaa omaishoitoon avaa seminaarissa kansanedustaja Annika Saarikko. Seminaariohjelma on osoitteessa www.omaishoidonverkosto.fi. Työvaliokunta vastaa yhdessä suunnittelijan kanssa verkoston toiminnasta. Työvaliokunnan jäsenet Anna Tamminen (vas.), Tuija Kotiranta, varapuheenjohtaja Leena Herranen ja puheenjohtaja Sisko Aalto suunnittelevat syksyn valtakunnallista seminaaria. 28 LÄHELLÄ 3/2015

Suomen omaishoidon verkostoon kuuluvat syksyllä 2015: Aivoliitto ry, Folkhälsans Förbund rf, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry, Muistiliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Omaisena edelleen ry, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, Suomen Parkinson -liitto ry, Suomen Punainen Risti ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Alueilla yhdistetään voimat Verkoston alueelliset työryhmät eri puolilla Suomea toimivat itsenäisesti paikallisista omaishoidon tarpeista lähtien. Työryhmät järjestävät omaishoitajille esimerkiksi virkistyspäiviä, koulutustilaisuuksia ja seminaareja. Osa työryhmistä tarjoaa koulutusta ja vertaistukea järjestöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille. Työryhmissä toisten ammattilaisten työ tulee tutuksi ja muiden kokemuksista voidaan ottaa oppia omaan työhön. Verkoston suunnittelija tukee ja koordinoi alueellisten ryhmien toimintaa. Alueellisissa työryhmissä on verkoston jäsenjärjestöjen lisäksi mukana muiden järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja oppilaitosten työntekijöitä. Ryhmiä on sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Verkosto toivottaa omaisten tukemisesta kiinnostuneita järjestöjä, kuntia, seurakuntia ja muita toimijoita yli ikä- ja diagnoosirajojen tervetulleeksi mukaan toimintaan. Lisätietoja verkostosta Malla Heinolta, malla.heino@ omaishoitajat.fi. KUVA: SINIKKA SALOMAA Suomen omaishoidon verkosto on omaishoidossa tai siihen läheisesti liittyvällä alueella toimivien valtakunnallisten järjestöjen, säätiöiden ja yhteisöjen sekä alan tutkimuslaitosten yhteistyöelin. Verkoston toiminta-ajatuksena on edistää omaishoidon kehittämistä ja eri tahojen yhteistyötä sekä vaikuttaa eri tavoin omaishoitoperheiden aseman parantamiseksi. Lisätietoja www. omaishoidonverkosto.fi. Pääkaupunkiseudun omaishoitomessuilla Pollin Tiina Sirkiän (vas.) ja Laura Liikasen kanssa omishoidosta keskusteli geronomiopiskelija Toni Saravirta. Pääkaupunkiseudulla omaishoitomessut on mukana 26 henkilöä, mm. Helsingin kaupungin omaishoidon toimintakeskuksista, Helsingin seurakuntayhtymästä, omaishoitajien paikallisyhdistyksistä, Folkhälsanista, SPR:stä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Autismiliitosta, Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja Finfami Uusimaasta. Uusia jäseniä kutsutaan mukaan parin vuoden välein, mutta mukaan voi tulla kutsumattakin. Omaishoitajille järjestetään mm. seminaareja ja tapahtumia. Tähän asti isoin ponnistus on ollut Pääkaupunkiseudun omaishoitomessut vuonna 2013. Työryhmän jäsenet myös tutustuvat toistensa työhön. Kun tietää, mitä muut tekevät, on vaivatonta kysyä muilta neuvoa omaishoitajien auttamiseksi. Pirkanmaalla koulutetaan työryhmän jäseniä Kuopiossa järjestetään luentoja omaishoitajille PIRKANMAALLA TYÖRYHMÄN jäsenet alustavat kukin vuorollaan oman toimialansa aiheesta ja sen jälkeen käydään keskustelua. Aiheina ovat olleet mm. etsivä omaishoitotyö (Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry), omaisyhteistyön haasteita (Omaisena Edelleen ry), hyvinvointi (Tampereen Seudun Omaishoitajat ry) ja monikulttuurisuus (Pirkanmaan Omaishoitajat ry). Tapaamiset auttavat kehittämään omaa työtä ja edistävät työssä jaksamista. Tapaamisissa käydään alustusten lisäksi työnohjauksellista keskustelua. KUOPION TYÖRYHMÄSSÄ on muka- PÄÄKAUPUNKISEUDUN TYÖRYHMÄSSÄ na kymmenkunta järjestöjen, kaupungin ja seurakunnan työntekijää. Kuopiossa ideoidaan ja toteutetaan luentoja omaishoitajille. Järjestelyt jakaantuvat useammalle toimijalle, eikä yhden työntekijän tarvitse tehdä kaikkea yksin. Joka syksy järjestetään kirjastossa infotilaisuus omaishoitajille. Tämän syksyn aiheena on ”Erilaiset asumisen muodot (seniorikodit, tuetumpi asuminen) ja millä tavalla kotona asumista voidaan tukea”. Joensuussa annetaan lausuntoja JOENSUUSSA TYÖRYHMÄ on osa Joen- suunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-toimintaa. Työryhmään kuuluu potilas- ja vammaisyhdistyksiä, kuten Pohjois-Karjalan AVH-yhdistys, Pohjois-Karjalan neuroyhdistys, Joensuun Parkinson yhdistys, Joensuun Seudun Invalidit, Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys, Aivokuntoutus Aksoni ja Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry. Työryhmä tulee ottamaan paikallisesti kantaa omaishoidon kehittämiseen esimerkiksi yhteisin lausunnoin. LÄHELLÄ 3/2015 29

ASIOITA AJASSA MARJU NIEMI: Marju Niemi KAKSI JA PUOLI VUOTTA PAULIN ELÄMÄSTÄ Neuvontaa mielenterveysongelmaisten omaisille Kaksi ja puoli vuotta Paulin elämästä Omaishoitaja Marju Niemen omakustanteinen, päiväkirjamainen teos kertoo ALS-potilaan puolison kokemuksista ja tunteista sairauden edetessä. Marju Niemi valaisee perheen elämää ja vapaa-aikaa: matkoja, metsäretkiä ja kaikkea, mitä perhe kahden ja puolen vuoden aikana koki. Kirja tarjoaa vertaistietoa saman kohtalon kanssa kamppaileville. Lisätietoja ja tilaukset: marju.niemi@pp1.inet.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ammatti- laiset tarjoavat keskusteluapua omaisille, joiden läheisellä on mielenterveystai mielenterveys- ja päihdeongelmia. Omaisneuvonta edistää omaisen selviytymistä ja hyvinvointia sekä auttaa löytämään keinoja arjessa selviytymiseen. Keskustelun tavoitteena on myös auttaa omaista oivaltamaan olevansa aktiivinen toimija omassa elämässään. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatrian keskukset sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ryhmätoiminnat ja Alajärven psykiatrian poliklinikka ovat ottaneet keskustelun osaksi toimintaansa. Ne tarjoavat Omaisneuvontaa omien potilaidensa omaisille. Omaisneuvonta kuuluu myös Omaiset mielenterveystyön tukena (FinFami) -yhdistysten toimintaan useimmissa yhdistyksissä eri puolilla Suomea. Omaisneuvonnan toimintamalli on valtakunnallisesti käytettävissä ja kuvattuna Innokylässä https://www. innokyla.fi/web/malli655786. Omaisneuvonta kehitettiin Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n ja FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä -projektissa (2010–2014). 30 LÄHELLÄ 3/2015 Herään vapaammin, hengitän helpommin 


 

 







 
  









KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ: Herään vapaammin, hengitän helpommin – Kertomuksia lyhytaikaishoidosta Kirjassa omaishoitajien, perheiden ja työntekijöiden kertomat tarinat välittävät kokemuksia ja tuntemuksia tilapäishoidosta ja sen merkityksestä arjen rakentumisessa. Kirjaa voi tilata maksutta Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivujen materiaalipankista, josta teos löytyy myös ladattavana verkkojulkaisuna. www.kvps.fi/materiaalipankki/ julkaisut-ja-raportit 1 MARJA-LEENA VÄHÄNIEMI: Tunteesta toiseen – tunnista omat vahvuutesi Toisin kuin sairaalan tai terveyskeskuksen henkilökunnalla, omaishoitajalla on yleensä läheinen tunnesuhde hoidettavaan. Tunteesta toiseen on työkirja ja muistikirja omien tunteiden tunnistamiseen, itsensä kehittämiseen ja omien voimavarojen lisäämiseen. Se soveltuu käytettäväksi yksinään tai mainiosti myös ryhmäkoulutuksen työvälineenä. Kirja on omakustanteinen. Lisätietoja ja tilaukset: www.odos.fi

PUHEENJOHTAJA ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Omaishoito hallitusohjelmassa Uusi hallitus on ottanut omaishoidon kehittämisen painopisteeksi. Rahaa on varattu 75 miljoonaa mm. vapaapäiviin. Käytännön toimenpiteet näyttävät, mihin suuntaan omaishoitoa kehitetään. H allitusohjelmaan on kirjattu, että ”omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien sijaisjärjestelyjä kehitetään siten, että hoitajille voidaan turvata mahdollisuus huolettomiin vapaisiin tarvittaessa. Annetaan omais- tai perhehoitosuhteen alkaessa tai kestäessä etukäteinen hoitopaikkalupaus, että hoidettava saa hoitopaikan siinä vaiheessa, kun omais- tai perhehoitaja ei enää jatka. Omais- ja perhehoitajien vapaapäivät edesauttavat jaksamista. Kehitetään ja laajennetaan omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelmää, mihin varataan 75 miljoonaa euroa vuodessa.” Hallitusohjelman tavoite on hyvä. Monet omaishoitajat jättävät vapaansa pitämättä, koska sijaishoidon järjestäminen on vaikeaa. Vapaiden pitämättömyys heikentää vähitellen jaksamista. Kun ihminen ei pääse palautumaan psyykkisesti ja fyysisesti raskaasta työstä, stressi ja kuormitus lisäävät riskiä sairastua etenkin sydän- ja verisuonitauteihin sekä masennukseen. Omaishoitajien jaksaminen on todellinen ongelma ja tähän tullaan nyt puut- tumaan. Hallitusohjelman linjaus on hyvä myös työllisyyden näkökulmasta. Vapaapäivien lisäksi omaishoitajat tarvitsevat tukipalveluita yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hallitusohjelman lupaus palveluiden vahvistamisesta jää vähän epäselväksi. Omaishoidon vahvistamisesta puhutaan, mutta rahaa on kohdennettu vain vapaapäiviin. Pääministeri Juha Sipilä on korostanut, että hallitusohjelma on strateginen ohjelma, jonka yksityiskohdat muotoutuvat toimeenpanon myötä. Siksi ohjelman taustamuistiot ovat kiinnostavaa luettavaa, vaikka niitä ei olekaan puolueiden puheenjohtajien pöydissä hyväksytty. Hyvinvointipolitiikkaa koskevan taustamuistion perusteella näyttäisi siltä, että 75 miljoonan euron lisärahoitus on tarkoitus käyttää myös muuhun omaishoidon tukemiseen mm. niin, että tuen vahvistaminen ”kattaa sopimusomaishoitajat ja myös muut omaistaan hoitavat, vaikka ei saisi sopimusta, niin pitää olla tukipalveluja käytössä”. Hallituspuolueista Keskusta ja Perussuomalaiset ovat vaatineet voimakkaasti omaishoidontuen palkkioiden siirtoa Kelan maksettavaksi. Nyt tämä vaatimus on liudentunut taustamuistion kirjaukseen: ”Omaishoidontuen palkkioiden Kela-siirto toteutetaan taloustilanteen niin mahdollistaessa.” KOHOn ja omaishoitolain kohtalo on epävarma On harmillista, ettei hallitusohjelmassa eikä taustamuistioissa mainita kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa (KOHO). Niissä ei myöskään viitata ministeriössä käynnissä olleen uuden omaishoitolain valmisteluun. Uusi laki olisi olennainen omaishoitajien oikeusturvan ja yhtenäisen kohtelun kannalta. Hallitusohjelma antaa kunnille entistä suurempia toimintavapauksia. Tämä on ristiriidassa liiton tavoitteen kanssa saada omaishoitoon yhtenäiset kriteerit ja kriteerien täyttyessä subjektiivinen oikeus omaishoidon tukeen. Viime vuonna valmistuneesta kansallisesta omaishoidon kehittämisohjelmasta tuli hyvä ja siihen viitataan yli puoluerajojen aina, kun omaishoidosta puhutaan. Toivon, että hallituspuolueissakin muistetaan ennen vaaleja pidetyt puheet ja lupaukset omaishoitajille. LÄHELLÄ 3/2015 31

AJANKOHTAISTA TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ KUVA: JUHA VIITANEN Orion ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto yhteistyöhön KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous 21.10.2015 klo 17 Omaishoitajat ja läheiset -liitto, Hämeentie 105 A, 1. krs., 00550 Helsinki Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja esitetään hyväksyttäväksi liiton uusi strategia. Kokousedustajien tulee esittää edustamansa yhdistyksen valtakirja. Liiton hallitus toivottaa yhdistysten edustajat tervetulleiksi. Orion ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ovat aloittaneet yhteistyön, jonka yhtenä tavoitteena on omaishoitajien aseman parantaminen. Vuosille 2015−2017 sovitun yhteistyön teemoja ovat omaishoidon tulevaisuus ja vaikutukset yhteiskuntaan, omaishoitoa tukevien verkostojen luominen ja omaishoitajuuden monimuotoisuuden ymmärryksen lisääminen. Suomi ei tule toimeen ilman omaishoitajia, eikä tilanne ole parantumassa. Tavallisia taitoja omaaville omaisille on siirretty monimuotoisia pitkäaikaisia vastuita omaisen hoidossa. Orion on ollut rakentamassa suomalaisten hyvinvointia lähes sata vuotta, ja tämä yhteistyö tukee Orionin arvoja ja missiota ’hyvinvointia rakentamassa’. Yhteistyö Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa on luonteva tapa herättää keskustelua tulevaisuuden omaishoitajuudesta ja sen roolista yhteiskunnassa. Yhteisellä viestintä- ja vaikuttamistyöllä pyritään pitkäaikaisiin parannuksiin omaishoitajien ja hoidettavien tilanteeseen. Keskusteluun toivotaan mukaan myös mahdollisimman monia muita tahoja. Suomen terveydenhuolto kaipaa yhä enemmän tukea omaishoitajien työlle. Orion voi olla mukana tekemässä tätä sanomaa ihmisille tutuksi viestinnällisin keinoin, esimerkiksi omissa sidosryhmäjulkaisuissaan. Eduskuntaan on perustettu omaishoidon tukiryhmä Orion on suomalainen lääketehdas, joka kehittää uusia lääkkeitä eri sairauksiin ja näin pyrkii parantamaan meidän jokaisen hyvinvointia. Omaishoitajat ja läheiset -liiton aloitteesta eduskuntaan on perustettu 27.5. omaishoidon tukiryhmä. Sen tavoitteena on jakaa ja välittää tietoa omaishoidosta sekä keskustella ajankohtaisista omaishoidon kysymyksistä. Järjestäytymiskokouksessa 24.6. puheenjohtajaksi valittiin Anneli Kiljunen ja varapuheenjohtajaksi Sari Tanus. Puheenjohtajuus on kiertävä ja toimikausi on kaksi vuotta. Ryhmään on kutsuttu kaikkien puolueiden edustajat. Seuraava kokous on syyskuussa. Liiton ja Orionin yhteistyö julkistettiin SuomiAreenalla Porissa. Orionin markkinointijohtaja Jarmo Seppälä ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen ovat tyytyväisiä yhteistyön käynnistymiseen. 32 LÄHELLÄ 3/2015

AJANKOHTAISTA KUINKA LAKIA LUETAAN -SEMINAARI LÄHELLÄ JA TUKENA -SEMINAARI 6.10. klo 9.30–16 14.10. klo 13–16 Aluehallintovirasto, Ratapihantie 9, Helsinki Lamminniemen Hyvinvointikeskus, Jänistie 1, Somero Seminaariin voi osallistua myös videoyhteyden kautta FORSSA: Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry, Forssan linja-autoasema, yläkerta, Vapaudenkatu 4 KUOPIO: Liiton Itä-Suomen aluetoimisto (Pohjois-Savon Syöpäyhdistys), Kuninkaankatu 23 PERHONJOKILAAKSO: Perhonjokilaakson omaishoitajat ry, Emäntäkouluntie 30, Tunkkari (Veteli) ROVANIEMI: Lapin aluehallintoviraston juhlasali, Valtakatu 2 Seminaari on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Seminaari on tarkoitettu omaishoitajille ja omaishoidon parissa työtä tekeville. OHJELMA klo 9.30 klo 10.00 klo 10.15 klo 11.00 klo 12.00 klo 13.00 klo 13.30 klo 14.15 klo 14.30 klo 16.00 Aamukahvi Avaus järjestöpäällikkö Merja Purhonen, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Osaatko asioida oikein? Asiakkaan ennakolliset turvakeinot sosiaalihuollossa lakimies Elina Akaan-Penttilä, Invalidiliitto ry Oikeudellisia kysymyksiä omaishoidossa lakimies Riitta Husso, Valvira Omakustanteinen lounas Ajankohtaista vammaislainsäädännössä lakimies Elina Akaan-Penttilä, Invalidiliitto ry Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle? johtava tutkija Yrjö Mattila, Kela Tauko Kannanottoja ja havaintoja omaishoitoasioissa esittelijäneuvos Tapio Räty, Oikeusasiamiehen toimisto Päivä päättyy Lisätietoja merja.purhonen@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 522. OHJELMA klo 12.00 klo 13.00 klo 13.30 klo 14.00 klo 14.30 klo 15.00 klo 15.40 klo 16.00 Omakustanteinen lounas Avaus, ajankohtaista omaishoidossa koulutussuunnittelija Sandra Gehring ja aluevastaava Matti Mäkelä, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Voiko myötätunto uuvuttaa? koulutussuunnittelija Sandra Gehring, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Kahvitauko Parempi, paras, riittävän hyvä omaishoitaja aluevastaava Matti Mäkelä, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Likellä – Tarinoita omaishoidosta Päivän yhteenveto Päivä päättyy Ilmoittaudu 7.10. mennessä anu.nurmi@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 500. Seminaari on maksuton. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä erityisruokavaliosi. Liitto onnittelee Tampereen yhdistystä Ilmoittaudu 18.9. mennessä anu.nurmi@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 500. Seminaari on maksuton, mutta ilmoittamatta jääneistä peruutuksista peritään 20 euron peruutusmaksu. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä erityisruokavaliosi ja seminaaripaikkakuntasi. Tampereen Seudun Omaishoitajat ry vietti 15-vuotisjuhlia 19.5. Liiton hopeisen ansiomerkin saivat yhdistyksen hallituksen pitkäaikaiset jäsenet Jaana Väliaho (vas.), Pirjo Pietilä, Ritva Järvensivu ja projektityöntekijä Orvokki Haavisto Liiton Avainapteekki-yhteistyö on päättynyt Liiton ja Avainapteekkien yhteistyö on päättynyt vuoden 2014 lopussa. Liitto kiittää Avainapteekkeja omaishoitajien tukemisesta. Liiton paikallisyhdistykset voivat esteettä jatkaa yhteistyötä paikallisten Avainapteekkien kanssa. LÄHELLÄ 3/2015 33

AJANKOHTAISTA MAKSUTON VERKKOVALMENNUS OMAISHOITAJILLE 28.9.–26.10. Valmennus koostuu neljästä osasta, joissa käsitellään omaishoitajuutta, yhteiskunnan tukimuotoja, hoivatyön perusteita ja vertaistukea. Valmennukseen sisältyy itse opiskeltavaa materiaalia, pohdintatehtäviä, verkossa tapahtuvaa keskustelua sekä mahdollisuus henkilökohtaisen päiväkirjan pitämiseen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 14.9. mennessä sandra. gehring@omaishoitajat.fi. Valmennukseen mahtuu 15 osallistujaa. Omaishoitajilta adressi liitolle Omaishoitajat Christina Brandt (vas.) ja Sari Riskumäki luovuttivat 23.6. liiton puheenjohtaja Anneli Kiljuselle ja toiminnanjohtaja Marja Tuomelle Lainvalmistelu omaishoidosta vaatii uudelleen käsittelyn -adressin. Adressin oli allekirjoittanut 1 500 henkilöä. Luovutustilaisuudessa olivat mukana kansanedustajat Paula Risikko, Sari Essayah, Sari Tanus, Martti Talja, Antti Kurvinen ja Ben Zyskowiczin avustaja Suvi Pohjonen keskustelemassa Kansallisesta omaishoidon kehittämisohjelmasta (KOHO). VALTAKUNNALLINEN SAATTOHOITOPÄIVÄ OVET-OHJAAJAKURSSI 3.–4.11. 24.9. klo 10–16.30 Finlandia-talo, Mannerheimintie 13, Helsinki Rovaniemi Oletko kiinnostuneita valmentamaan uusia omaishoitajia? Kurssi antaa tietoa Ovet-valmennuksen sisällöstä ja työskentelymenetelmistä, ohjaajan roolista sekä perustietoa ryhmän ohjaamisesta ja käytännön järjestelyistä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 19.10. mennessä sandra. gehring@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 520. Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme -saattohoitohankkeen osana järjestetään valtakunnallinen saattohoitotapahtuma. Tilaisuus on maksuton ja avoin. Tilaisuus sopii sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden lisäksi järjestöaktiiveille ja luottamushenkilöille. Ennakkoilmoittautuminen ja ohjelma www.hyväkuolema.fi/finlandiatalon-saattohoitotapahtuma/ ALUEELLISET SAATTOHOITOSEMINAARIT Seminaareissa käsitellään saattohoidon järjestämisen edellytyksiä ja hankaluuksia. Seminaarit on tarkoitettu hoitohenkilökunnalle, mutta ne sopivat myös mm. paikallisyhdistysten työntekijöille. Paikat, ajankohdat, ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet www.hyväkuolema.fi/alueseminaarit Tilaa kalentereita Vuoden 2016 kalenteri on ilmestynyt. Kuvat ovat liiton henkilökunnan ottamia. Kalenterin koko on 17 cm x 11 cm ja hinta kolme euroa. Yksityishenkilöille minimitilaus on viisi kappaletta ja paikallisyhdistyksille kymmenen kappaletta. Yhdistykset saavat lisäksi 25 %:n alennuksen. Tilauksiin lisätään postikulut. Tilaukset anu.nurmi@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 500. Onnea lukijakyselyn voittajille Lähellä-lehden 2/2015 lukijakyselyn arvonnassa Holiday Clubin kylpylälahjakortin voitti Mervi Ilonen Varkaudesta. Tarinan arvoiset -kirjan voittivat Anja Häkkinen Kempeleeltä, Matti Makkonen Joensuusta, Pirjo Alanen Ikaalisista, Jaana Kontio Oulusta ja Veijo Oksanen Pieksämäeltä. Palkinnot on postitettu voittajille. Lukijakyselyn tulokset julkaistaan 12.11. ilmestyvässä Lähellä-lehdessä 4/2015. 34 LÄHELLÄ 3/2015

RAKENNETAAN YHDESSÄ ESTEETÖN SUOMI 5.-7.11.2015 TAMPERE Ainutlaatuinen tilaisuus saada apua omaan työhön ja kotiin. Apuväline-messuilla on ainutlaatuinen kattaus asiasisältöä ja elämyksiä. Pääset kysymään ja vertailemaan tarjontaa hankintapäätöksiä varten yli 200 asiantuntevan näytteilleasettajan kesken. Paikalla esteettömyyden asiantuntijoita, ratkaisuja asumiseen ja sujuvaan arkeen. Esillä myös teknologian uusia ratkaisuja. Mukana myös Liikuntamaa, erinomainen mahdollisuus tutustua vammaisliikuntaan. Tapahtuman järjestää: Mukkana myös: Liikuntamaan järjestää:  KAH VILA VILA KAH KIRJA STO Omaish oi läheise tajat ja t -l osastol iitto ry la 308 , tervetu loa!  Tällä lipukkeella Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry tarjoaa jäsenilleen ilmaisen sisäänpääsyn messuille Nimi: Sähköposti: Apuväline-messut 5.-7.11.2015 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Lipuke oikeuttaa yhteen maksuttomaan sisäänpääsyyn. www.apuvaline.info APUVÄLINE 2015

KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN LOMAT JA KUNTOUTUKSET OMAISHOITAJIEN LOMAT Vuoden 2015 kaikkien lomien hakuajat ovat jo päättyneet. Ensi vuoden lomista löytyy tietoa jo kuluvan vuoden loppupuolella www.omaishoitajat.fi -> Lomat ja kuntoutukset. Uusi lomaopas ilmestyy vuoden vaihteessa. OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT Kela järjestää omaishoitajien kuntoutuskursseja sekä yksilö- että parikursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitajat ja hoidettavat yhdessä. Kuntoutuskurssit järjestetään avo- tai laitosmuotoisina kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kuntoutuskurssien rakenne ja ohjelma Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden jakson jälkeen tehdään kotikäynti ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden jaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. Kurssin ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kuntoutujille, ja parikursseilla myös hoidettaville, laaditaan kirjallinen kurssiohjelma. Suurin osa toiminnasta on ryhmämuotoista. Parikursseilla hoidettava osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan siltä osin kuin se hänen toimintakykynsä puolesta on mahdollista. Kuntoutusjaksojen aikana avustava henkilöstö vastaa hoidettavan kuntouttavasta hoitotyöstä ja ohjauksesta, ellei hoidettavan ja hänen omaishoitajansa kanssa ole sovittu toisin. Kuntoutuksen kustannukset Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Kuntoutuksen 36 LÄHELLÄ 3/2015 aikaisesta sijaishoidosta voi aiheutua omaishoitoperheelle kuluja. Parikurssien kuntoutuslaitosjaksot ovat maksuttomia sekä kuntoutujalle että hoidettavalle. Matkakorvaukset Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 14,25 € vuonna 2015). Matkakorvausta haetaan toimittamalla Kelaan matkakorvaushakemus, osallistumistodistus kuntoutuksesta sekä matkaliput ja maksukuitit. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkasta. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutuskurssit ovat alueellisia. Omaishoitaja voi hakea ainoastaan oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. HAKEMUS JA LIITTEET • kuntoutushakemus (KU132) • B-lääkärinlausunto omaishoitajasta; lausunnossa on oltava maininta kuntoutustarpeesta ja omaishoitotilanteesta. • parikurssille haettaessa lausunnossa on oltava maininta hoidettavan osallistumisesta kuntoutukseen yhdessä omaishoitajan kanssa; lisäksi tarvitaan hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä joko hoitotiivistelmä, sairaus-/potilaskertomus tai kotisairaanhoidon palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista tai ne voi tulostaa Kelan verkkosivuilta www.kela.fi. Kelasta saa myös neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan Kelan toimistoon. Kuntoutuspäätöksen antaa Kela.

LOMAT JA KUNTOUTUKSET Kelan kuntoutuskurssit yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa Liitto tekee yhteistyötä Rokuan Kuntoutuksen sekä Neuroliitto ry / Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen että Hyvinvointi Sammon, ent. Kalevan Kuntoutuskodin kanssa. Kurssit toteutuvat joko laitosmuotoisina tai avokuntoutuksellisina jaksoina. Sekä yksilöettä parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden kurssin jälkeen tehdään kotikäynti tai verkostoneuvottelu ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden kuntoutusjaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. LÄNSI-SUOMESTA MASKUUN Neuroliitto ry / Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen omaishoitajakurssit ovat tarkoitettu Länsi-Suomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Neuroliitto ry / Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta Päivi Loukkaanhuhdalta puh. 040 133 7010 tai paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi. 59724 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Neuroliitto ry / Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 1.–5.2.2016, 27.6.–1.7.2016, 2.–6.1.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 8.2.–4.3.2016 välisenä aikana. 59693 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Rokuan Kuntoutuksessa. Ajankohdat: 25.–29.1.2016, 30.5.– 3.6.2016, 9.–13.1.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 30.1.–29.5.2016 välisenä aikana. 59694 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Rokuan kuntoutuksessa. Ajankohdat: 25.–29.4.2016, 17.– 21.10.2016, 24.–28.4.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 30.4.–16.10.2016 välisenä aikana. Alueelliset kuntoutuskurssit Kurssinumero, kurssin ajankohta ja kurssipaikka jaoteltuina alueittain. Tarkempia tietoja kursseista saa Kelasta. ETELÄ-SUOMI 56346 56343 60153 60154 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 2.–6.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 14.–18.12. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 18.–22.1. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 8.–12.2. Kaikki lomat pidetään Invalidiliiton Kuntoutus Oy, Validia Kuntoutus Lahdessa. LÄNSI-SUOMI 59726 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Neuroliitto ry / Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 2.–6.5.2016, 10.–14.10.2016, 3.–7.4.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 9.5.–3.6.2016 välisenä aikana. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESTA KUHMOON JA ROKUALLE Hyvinvointi Sammon, ent. Kalevalan kuntoutuskodin, sekä Rokuan Kuntoutuksen omaishoitajakurssit on tarkoitettu Itä- ja PohjoisSuomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Jussi Komulaiselta Hyvinvointi Sammosta puh. 040 849 1406 tai jussi.komulainen@kalevalankk.fi ja Rokuan Kuntoutuksen Eija Väänäseltä puh. 020 781 9376 tai kuntoutus@rokua.com. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 14.–18.12.2015, 3.–7.5.2016, 22.–26.11.2016 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 19.12.2015–18.1.2016 välisenä aikana. 59689 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 4.–8.4.2016, 3.–8.10.2016, 20.–24.3.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 9.4.–8.5.2016 välisenä aikana. 59745 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 11.–16.4.2016, 10.– 15.10.2016, 27.–31.3.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 17.4.–16.5.2016 välisenä aikana. 56361 21.–25.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 56337 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.11. Härmän Kuntoutus 56362 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.11. Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59710 25.–29.1. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutuskeskus Kankaanpää ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI 56371 5.–9.10. Omaishoitajien kuntoutuskurssi ODL Terveys, Oulu 56356 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.11. Kruunupuisto, Punkaharju 56374 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.11. Neuron / Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus 56379 23.–27.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 59700 4.–8.1. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 60008 11.–15.1. Omaishoitajien kuntoutuskurssi ODL Terveys, Oulu 59695 18.–22.1. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kruunupuisto, Punkaharju LÄHELLÄ 3/2015 37

YHDISTYKSET TOIMIVAT Satu Ritola-Mäki, Kerttu Karppinen, Anna-Maria Luttinen, Hilma Lappalainen ja Aira Vatjus-Anttila piipahtivat Linkki-autossa kahvilla. Pohjois-Pohjanmaalla liikkuva toimisto HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä kokeillaan liikkuvaa toimistoa eli Linkki-autoa. Linkki-auton motto on ”Aina voi tulla” eli ei ole niin pientä asiaa, etteikö autossa voisi tulla käymään. Monet omaishoitajat tulevat kysymään omaishoidontuesta ja sen hakemisesta sekä lomista ja kuntoutuksista. Linkki-autossa voi myös vain piipahtaa kahvilla. Autossa on välillä mukana vierailijoita, esimerkiksi muistiyhdistyksen tai mielenterveysyhdistyksen työntekijöitä. Omaishoitajat ovat ottaneet palvelun tyytyväisinä vastaan. Linkki-auto on tavoittanut uusia omaishoitajia ja se tarjoaa myös mahdollisuuden kahdenkeskiseen keskusteluun. Toinen auton työntekijöistä voi mennä omaishoitajan vierailun ajaksi hoidettavan luokse. Linkki-auton aikataulu www.tietotaitotalkoot.fi/haapavesi-siikalatva/linkki-projekti/linkki-auton_aikataulut_/ TEKSTI: MIMMI SEPPÄ KUVA: MARJA NIEMELÄ Pääkaupunkiseudulla keittoa ja tietoa PÄÄKAUPUNKISEUDUN Omaishoitajat ja läheiset ry eli Polli tarjoaa jäsenilleen keittoa Helsingissä ja Vantaalla kerran kuukaudessa. Keittoaterian hinta on Pollin keittopäiviltä yritykset kertovat palveluistaan omaishoitajille. 38 LÄHELLÄ 3/2015 neljä euroa ja se sisältää keiton lisäksi leivän, ruokajuoman, jälkiruuan ja kahvin. Keittoa voi ostaa myös kotiin vietäväksi. Keittopäivät järjestetään vapaaehtoisvoimin. Ruokailun lomassa voi jutella toisten jäsenten, omaishoitajien, vapaaehtoisten ja Pollin työntekijöiden kanssa. Keiton lisäksi omaishoitajille tarjotaan tietoa kotiin saatavista palveluista. Suosittuja vierailijoita keittopäivissä ovat yritysten edustajat, jotka kertovat, mitä apua heillä on tarjolla omaishoitajille. Keitot ja vierailijat voi tarkistaa etukäteen osoitteesta www.polli.fi. TEKSTI JA KUVA: LAURA LIIKANEN Forssassa hevosryhmiä LOUNAIS-HÄMEEN Omaishoitajat ja Läheiset ry järjestää OmaisOiva-toimintana sekä omaishoitajille että hoidettaville sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Se tarjoaa mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia, jotka vievät ajatukset pois vaikeista asioista. Tarjolla on hevosen hoitamista, ratsastusta, tallitöitä, kärry- tai rekiajelua, erilaisia harjoituksia tai vaikkapa kävelyjä metsäpolulla hevosta taluttaen. Erityislapsille ja heidän vanhemmilleen on kahden tunnin ryhmäkokoontuminen kahdesti kuukaudessa. Muut omaishoitajat kokoontuvat kerran kuukaudessa 3–4 tunniksi omaan ryhmäänsä. Molempiin ryhmiin mahtuu 6–12 henkilöä kerralla toiminnasta riippuen. Yhdistyksen työntekijä ohjaa ryhmiä vapaaehtoisten kanssa. Ryhmään osallistuminen ei edellytä erityistä osaamista. Toimintaa on myös liikuntarajoitteisille. Lisätietoja www.lounaisha- meenomaishoitajat.fi/index.html TEKSTI JA KUVA: TUULA FORSBLOM Toivo-hevosen ohjaksissa Teresa Parviainen (oik.). Kyydistä nauttii omaishoitaja Sirkka Savolainen.

LAKIMIES YRJÖ MATTILA OTL, VTT Omaishoitajan eläketurva Omaishoidosta kertyy eläkettä, kun omaishoitaja on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa ja hoitopalkkiosta maksetaan työntekijän eläkemaksu. O maishoitajat ovat olleet eläketurvan piiriissä 1.7.1993 lähtien. Tätä edeltävältä ajalta omaishoidosta ei ole karttunut eläkettä, vaikka omaishoitosopimus olisikin tehty tätä ennen. Vuoteen 1998 saakka omaishoidosta karttui eläkettä vain, kun hoitosopimus oli jatkunut vähintään kuukauden ja omaishoidosta saatu palkkio oli vähintään eläkelaissa mainitun suuruinen. Vuodesta 1998 lähtien eläkettä on karttunut myös alle kuukauden mittaisista omaishoitojaksoista ja ansioille asetettu alaraja on poistettu. Eläkeoikeus määräytyy syntymävuoden perusteella Omaishoitajien oikeus eläkkeeseen määräytyy eri tavoin riippuen siitä, onko omaishoitaja syntynyt ennen vuotta 1940 vai sen jälkeen. Ennen vuotta 1940 syntyneillä omaishoitohoidosta on kertynyt eläkettä silloin, kun hoitaja on ollut omaishoitosopimusta tehdessään alle 65-vuotias. Eläkettä karttuu tällöin niin pitkään kuin hoitotyö kestää. Elä- kettä voi hakea omaishoidon päätyttyä. Vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneillä eläkkeen karttuminen päättyy, kun omaishoitaja täyttää 68 vuotta, vaikka omaishoito jatkuisikin. Omaishoitajan täytettyä 68 vuotta omaishoitopalkkiosta ei peritä eläkemaksua. Vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneiden kohdalla ei myöskään ole merkitystä, onko omaishoitosopimus tehty alle 65-vuotiaana tai sen jälkeen. Eläkettä saa takautuvasti vain kolmen kuukauden ajalta Vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneiden omaishoitajien osalta on syytä korostaa eläkkeen hakemista viimeistään 68-vuotiaana, sillä eläke myönnetään takautuvasti vain korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Ennen vuotta 1940 syntyneet voivat hakea eläkettä omaishoidon päätyttyä riippumatta omaishoitajan iästä. Eläkettä pitää hakea Eläkettä on aina haettava, sitä ei myönnetä automaattisesti.Omaishoitajan vanhuuseläkeikä on sama kuin muil- lakin työntekijöillä, eli 63–68-vuoden välillä oman valinnan mukaan. Omaishoitaja voi hakea eläkettä omaishoitosuhteen päätyttyä. Jos omaishoitaja on omaishoidon lisäksi ollut töissä muualla, voi omaishoitaja hakea muun työn eläkkeen ohella myös omaishoidosta kertynyttä eläkettä, vaikka omaishoito edelleen jatkuisi. Muissa kuin kunnan töissä olleen omaishoitajan on eläkettä hakiessaan erikseen mainittava hakemuksessa, että hän haluaa saada myös omaishoidosta kertyneen eläkkeen. Jos omaishoito jatkuu eläkkeen hakemisen jälkeen, eläkettä kertyy siihen asti, kunnes omaishoitaja täyttää 68 vuotta. Täytettyään 68 vuotta omaishoitajan pitää hakea loppuosa kertyneestä eläkkeestä. Jos omaishoitaja on eläkkeellä, omaishoidosta karttuneen eläkkeen myöntää se eläkelaitos, joka maksaa muun eläkkeen. Jos omaishoitaja saa eläkettä useasta eläkelaitoksesta, niin Kuntien eläkevakuutus (Keva) myöntää omaishoidosta karttuneen eläkkeen. Lisää tietoa eläkkeen hakemisesta saa Kevan verkkosivuilta www.keva.fi tai asiakaspalvelusta 020 614 2837. LÄHELLÄ 3/2015 39

TUHANSIA TYYTYVÄISIÄ KÄYTTÄJIÄ! THERA-fit plus Liikkuvuuden ja lihasvoiman ylläpitoon Helposti liikuteltava moottoroitu harjoituslaite kotiin ja ammattilaisille. Vakiovarusteena jalkapolkimet, käsikahvat ja kaukosäädin. Fysioline Oy Arvionkatu 2, 33840 Tampere p. 03-2350 700 • info@fysioline.fi www.fysioline.fi 40 LÄHELLÄ 3/2015

TEEMA OMAISHOITAJAN IHMISSUHTEET LÄÄKÄRI ERKKI MÄKINEN Terveyskeskuslääkäri Yksinäisyys sairastuttaa Läheisen sairastuminen lisää eristymisen riskiä ja eristyminen yksinäisyyttä. Kierteen voivat katkaista yhteydet toisiin ihmisiin. Y ksin oleva ei välttämättä koe itseään yksinäiseksi, kun taas toinen voi kanssaihmisten keskuudessakin kokea olevansa yksin. Tällaista yksinäisyyden ja erillisyyden tunnetta kutsutaan koetuksi sosiaaliseksi eristyneisyydeksi. Se on myös merkittävä terveysriski. Monia syitä Yksinäisyyden kokemus voi johtua monesta syystä. Sosiaalisia syitä ovat esimerkiksi äärimmäinen köyhyys, yksin syrjässä asuminen sekä ystävien ja ihmiskontaktien puute. Vakavat mielenterveyden häiriöt aiheuttavat monesti vaikeaa eristyneisyyttä. Varsinkin miehiä eristyneisyydeltä näyttää suojaavan naimisissa olo, lasten lukumäärä ja korkea koulutustaso. Leskeys tai esimerkiksi omaishoitajuus taas aiheuttavat miehille vielä suuremman terveysriskin kuin naisille. Geneettisesti periytyvät ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten taipuvainen ihminen on kokemaan haittaavia yksinäisyyden tuntemuksia. Taipumus sosiaaliseen eristyneisyyteen on yksilöllistä. Se voi kummuta lapsuuden kokemuksista, kulttuurinormeista ja ympäristön vaikutteista. Maalaislääkärin logiikalla voisi sanoa, että yksinäisyys on myös luonne- ja asennekysymys, johon ihminen ei aina pysty itse vaikuttamaan. Koettua yksinäisyyttä ja sosiaalista eristyneisyyttä on syytä välttää ja vähentää. Yksinäisyys ja eristyneisyys altistavat sairauden riskitekijöille: verenpaineen nousulle, ylipainolle, sokeriaineenvaihduntahäiriölle, liialliselle alkoholin käytölle, liikunnan vähäisyydelle, epäterveelliselle ruokavaliolle ja tupakoinnille. Krooninen koettu yksinäisyys lisää kokonaisuuskuolleisuutta, sepelvaltimotautia, sydänkuolleisuutta, depressiota, Alzheimerin tautia ja kognitiivisen suorituskyvyn laskua. Myös liikunnanrajoitteet, näkö- kuulovammat, muistihäiriöt ja masentuneisuus aiheuttavat usein sosiaalista eristyneisyyttä. Sairaus rajoittaa paitsi sairaan itsensä, myös hänen perheensä ja läheistensä elämää. Kun sairastuminen lisää eristymisen riskiä ja eristyminen lisää sairastumisen riskiä, joudutaan usein kierteeseen, jonka katkaiseminen on lääkärinkin pulma. Myönnä yksinäisyys ja hakeudu ihmisten pariin Sairauden haittoja voidaan vähentää esimerkiksi apuvälineillä. Kipulääkkeillä tai fysikaalisilla hoidoilla voidaan helpottaa liikuntakykyä. Psykiatrisia oireita voidaan nykyisin hoitaa monin keinoin, niin lääkkeillä kuin terapialla. Näillä keinoin lääkäri voi osaltaan yrittää katkaista yksinäisyyden ja sairauden kierteen. Lisäksi tarvitaan kuitenkin todellisia sosiaalisia suhteita. Mies tarvitsee naista ja nainen miestä. Omaishoitaja tarvitsee vapaa-aikaa, harrastuksia ja ystäviä. Myönteiset sosiaaliset kontaktit ja yhteydet toisiin ihmisiin ovat lopulta ainut keino poistaa yksinäisyyttä. Oman yksinäisyyden havaitseminen ja myöntäminen on ensimmäinen ja tärkein askel. Seuraava askel on hakeutua toisten ihmisten luo, vaikka se olisikin vaikeaa. LÄHELLÄ 3/2015 41

NVOINNIN N JA HYVI TERVEYDE FENNOKA UPPA ERIKOISKA UPPA UVASTO 2015 POSTIMYYNTIK auppa.fi sta fennok et Katso uutuud 360 09 276 tai soita kaupa set verkko ja tarjouk TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN Elämysmatkoja arjen yläpuolelle Matalan kynnyksen toiminnan mahdollisuuksia ja taidelähtöisiä menetelmiä omaishoitajien ryhmätoiminnassa Opas on tarkoitettu johdannoksi taidelähtöisiin menetelmiin ryhmän ohjaajille. Se sisältää toiminnan kuvauksia ja vaikutuksia sekä taidepajoihin osallistuneiden kokemuksia. Menetelmäkoulutusta ja oppaita voi tilata puh 040 5793 729 tai christine.borman@ikainstituutti.fi Soita saadaksesi maksuton tapaaminen: 010 841 7400 Sinulle kysymys on oikean valinnan tekemisestä... Meille se on henkilökohtaista. Etsitpä henkilöä avustamaan läheistäsi muutaman tunnin viikossa tai kattavampaa hoivaa, Home Instead voi auttaa. • Kumppanuus • Ruoanvalmistus • Kodinhoito 42 LÄHELLÄ 3/2015 • Lääkemuistutukset • Kuljetukset/asiointi • Alzheimer-hoiva Palvelemme pääkaupunkija Tampereen seudulla.

RISTIKKO Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan WSOY:n ja Tammen äänikirjoja. Arvomme kuusi äänikirjaa. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 9.10.2015 mennessä: Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Nimi: Lähellä 2/2015 ristikon ratkaisu ja voittajat Onnetar suosi seuraavia: Hanna Räihä Kempele ja Tatu Ruotsalainen Pulkkila. Palkintona oli Fennokaupan Sport-ensiapulaukku autoon. Onnea voittajille! Osoite: LÄHELLÄ 3/2015 43

SVENSK RESUMÉ TEXT: MARJA TUOMI, VERKSAMHETSLEDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Bra saker för närståendevårdare N är jag skriver det här är verksamhetsplanen som Finlands regering bereder ännu under arbete. En av de centrala frågorna gällande närståendevården är hur kommunernas roll förändras med det nya regeringsprogrammet. Enligt skrivningarna ska kommunernas uppgifter och skyldigheter minskas. Pengar till vikariearrangemang och nytt löfte om vårdplatsgaranti Det är fint att regeringen lovade pengar för att utveckla ett system med vikarier för närståendevårdarna och gav ett löfte om vårdplatsgaranti för närståendevårdarna och familjevården. Förbundet närståendevårdare och vänner kom i sitt ställningstagande (12.6.2015) med en uppföljnings- och rapporteringsuppmaning. På det sättet kunde vi säkra att pengarna används till det de är avsedda för, och vi kunde undvika de senaste årens situationer där ingen vet vad pengarna som skulle användas för att utveckla närståendevården egentligen har använts till. Med vårdplatsgaranti avser man att den vårdbehövande får en vårdplats när närstående- eller familjevårdaren inte längre fortsätter. Om det här blir verklighet är det en ny fin öppning. I förbundets ställningstagande till regeringsprogrammet ställdes ändå frågan hur regeringen tänker säkerställa att den vårdbehövande får ändamålsenlig vårdplats oberoende av bostadsort. Bland de vårdbehövande finns människor i olika åldrar som har olika behov och behöver olika typer av vård, skötsel, rehabiliterande stöd och personlig assistans. Serviceplanen ska inte tunnas ut Oroande i regeringsprogrammet var de omnämnanden om att uppgörandet av serviceplanerna kunde tummas på och att klientavgifterna för social- och hälsovårdstjänsterna kunde höjas. Skrivningarna om vård- och serviceplanerna är viktiga för närståendevårdens förverkligande. Klientavgifterna är redan nu för en del familjer så höga att de inte kan ta 44 LÄHELLÄ 3/2015 emot all den service som skulle behövas. Närståendevården med i SOTE-reformen Den nya regeringens mål är att föra SOTE-reformen framåt ännu på detta års sida. I sitt ställningstagande kräver förbundet att närståendevården beaktas i hög grad i den nya SOTE-modellen. Det är viktigt att vi säkrar de nödvändiga stödformerna för närståendevårdarna som lokal service. I dag är det den vårdbehövandes hemkommun som ansvarar för arrangerandet av närståendevården. Kommunerna är viktiga samarbetsparter för närståendevårdarföreningarna och det finns många goda erfarenheter av det här samarbetet (se sid. 14–15). Det nationella utvecklingsprogrammet för närståendevård (KOHO) och den nya lagen om närståendevård väckte uppmärksamhet bland en del av närståendevårdarna under våren (se sid. 34). En del av närståendevårdarna har varit oroliga över om utvecklingsprogrammet för närståendevården går i rätt riktning, om man säkrar eller försämrar närståendevårdarnas ställning. Programmet är uppgjort av en arbetsgrupp med bred bas, bland andra var olika ministerier, Kommunförbundet och olika organisationer representerade. Arbetsgruppsarbete är ett bra sätt att bereda och föra reformer framåt, fastän man blir tvungen att godkänna kompromisser. Resultatet var ett förslag som innehöll flera punkter som kunde förbättra närståendevårdarnas situation, bland annat en ny lag om närståendevård. Beredandet av denna inleddes redan i början av året. Lagen nämndes ändå inte i regeringsprogrammet, så när detta skrivs är dess öde ovisst. Genom lagen skulle vi få till stånd en stor och efterlängtad förändring: jämlika grunder för beviljande av närståendevård och jämlika vårdarvoden. Den nya social- och hälsovårdsministern Hanna Mäntylä konstaterade efter valet att vi inte kommer att ha några lätta år framför oss, men att bra saker är på kommande för barnfamiljer och närståendevårdare. Vi vill tro på löftet som ministern, som väl känner till närståendevårdens frågeställningar, har gett och vi vill vara med och förverkliga förändringarna.

TEXT: LEENA EHRLING BILD: RODEO OY ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Känn igen och förebygg empatiutmattning Ofta kan en orsak till att man inte orkar vara svåra känslor som misströstan, besvikelse och sorg som hjälparen inte har identifierat utan har försökt lämna bakom sig utan att lyckas. Att hjälpa en annan människa kan leda till empatiutmattning. Bästa sättet att förebygga denna är att känna igen sina egna känslor och tala om dessa. D etta stresstillstånd som kan kallas empatiutmattning eller medlidandeutmattning kan utvecklas av att hela tiden möta en annan människas lidande och av viljan att hjälpa den andra. Det handlar om ett starkt emotionellt laddat tillstånd av belastning, till vilket också hör trötthet och svårigheter att klara arbetet. Om man inte känner igen detta stresstillstånd och inte lyckas lösa upp det så utvecklas det till något värre, empatiutmattning. Till denna kan höra olika psykofysiska stressymptom, allmän spändhet och till och med sjukdomar. Den som är empatiutmattad har en negativt färgad inställning till sig själv och sitt eget liv. Människans förmåga att orka och att känna empati minskar och hennes arbetsmoral kan också bli lägre. Ofta är följden att den utmattade drar sig undan andras sällskap, underkastar sig och tar på sig offerrollen. Alternativt kan den utmattade personen försöka kontrollera allt, också sådant som inte går att kontrollera. Ju längre denna empatiutmattning har hunnit utvecklas desto längre tid får man räkna med för tillfrisknandet. Att hjälpa en annan människa som upplever både smärta och nöd påverkar också den hjälpande och hans eller hennes världsbild. Om hjälparen inser att hon eller han och den hjälpbehövande inte är en och samma person kan det hjälpa hjälparen att orka. Att ge akt på känslorna förebygger empatistress För att motverka empatistress är det bra att träna på att ge akt på sig själv och känna igen sina egna känslor. Det är viktigt att man kan granska sig själv och sina känslor fritt, utan att moralisera eller känna att man behöver förbjuda vissa känslor. Det gäller att vara öppen och intresserad och att ta reda på vilka känslor hjälparbetet väcker i en själv. Man kan börja observationen genom att stanna upp varje gång man upptäcker en känsla, vilken som helst, i sig själv. Vad händer med mig när jag märker att jag är trött och är utled? Blir jag ledsen eller arg? Än när jag märker att jag är ångestfylld – känner jag då mera ångest eller blir jag överaktiv? Har jag gett mig själv rätten att känna mig trött? Konfliktfyllda känslor inverkar på kommunikationen syns utåt kan ligga bakom många problem i hjälparbetet. Hjälparens bitterhet kan till exempel kännas skrämmande och hotfull av den som blir hjälpt. Och då kan den hjälpbehövande i sin tur reagera på detta med snorkig och aggressiv attityd. Då blir dialogen konfliktfylld mellan hjälparen och den hjälpbehövande: Hjälparens bitterhet väcker ovänlighet och arrogans hos den hjälpbehövande. Kommunikationen blir svår vilket leder till förtvivlan och trötthet. Inombords kan hjälparen vara sorgsen och ensam, den hjälpbehövande kan å sin sida känna sig skyldig och ängslig. Dessa grundläggande känslor kan mycket lätt förbli oupptäckta. Om dessa känslor inte upptäcks kommer de långsamt att få känslan av det betydelsefulla i hjälparbetet att vittra sönder. Hjälparen och den hjälpbehövande kan börja glida ifrån varandra. Att sätta ord på känslorna kan göra det lättare att skapa ett avstånd till dem. När vi talar om våra känslor blir hotbilderna förknippade med dessa mindre. Känslan kommer fram och det känns lättare. Man kan vara trött utan att känna skuld, ensam utan bitterhet och känna behov utan ångest. En konflikt mellan den känsla som känns inombords och den känsla som LÄHELLÄ 3/2015 45

Voit hakea Kelan kustantamaan kuntoutukseen Peurunkaan! Peurunka on monipuolinen ja suosittu hyvinvointipalveluiden keskus, joka sijaitsee Laukaassa Peurunkajärven rannalla, noin 20 minuuttia Jyväskylästä. Kuntoutus Peurunka tarjoaa vuosina 2015-2016 kahdenlaisia Kelan järjestämiä ja kustantamia kuntoutuskursseja omaishoitajille (Kelan Länsi-Suomen alue) • Omaishoitajien kuntoutuskursseja (hoidettavat eivät osallistu kurssille) • Omaishoitajien parikursseja (hoidettava osallistuu kursseille) Peurungantie 85, 41340 Laukaa www.peurunka.fi Vanhustyön keskusliiton (VTKL) tarkoitus on valtakunnallisena keskusjärjestönä edistää vanhusten ja ikääntyvien ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Noin 340 jäsenyhteisöä, jotka tuottavat palveluja ikääntyneille ihmisille. Tietoja jäsenyhteisöjen palveluista voi hakea liiton verkkosivuilla olevalla 3DOYHOXKDNXWRLPLQQROODZZZYWNO¿!3DOYHOXKDNX Asuntojen korjausneuvontaa veteraaneille ja muille ikääntyneille ihmisille. 7XWXVWXNRUMDXVQHXYRQWDDQVLYXLOODPPHZZZYWNO¿!.RUMDXVQHXYRQWD 7XWXVWXP\|V9DQKXVW\|OHKWHHQZZZYWNO¿!9DQKXVW\|OHKWL Alan arvostettu lehti vanhustenhuollon ammattilaisille ja päättäjille, sopii myös omaishoitajille ja ikääntyneille ihmisille itselleen. 9$1+867(13b,9b-$9,,..2 Tulevaisuutta rakentamaan! Bygg för framtiden! Vanhustenpäivä 4.10.2015 • Vanhustenviikko 4.–11.10.2015 Seuraa meitä Facebookissa! Kotipalveluja pääkaupunkiseudulla • omaishoidon lomitus • kotisairaanhoito • kotisiivous • jalkahoito • lastenhoito 7XWXVWXZZZYWNOSDOYHOXW¿ 46 LÄHELLÄ 3/2015 ZZZYWNO¿ Lisätietoja puh. 020 751 6712 kuntoutus@peurunka.fi tai Kelan paikallistoimistostasi

LÄHELLÄ 3/2015 47

PAIKALLISYHDISTYKSET ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirjo Mäkinen, puh. 040 543 5573 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Riikka Sakki, puh. 050 566 2252 Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna Kaarinan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Sirpa Hyppönen, puh. 040 527 8037 Tsto: Verkakatu 2 A 3, 20660 Littoinen Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Kymenlaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Reitkallintie 569, 49520 Reitkalli Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Leena Seppä, puh. 044 296 8003 Tsto: puh. 044 974 7883 Pekankuja 4, 32200 Loimaa Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aira Tukio, puh. 044 202 0915 Tsto: puh. 050 918 9344 Lindvallinkatu 2, 30100 Forssa Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi Tsto: puh. 050 376 3830 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki 48 LÄHELLÄ 3/2015 Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela puh. 050 463 1069, 044 555 1043 Lopentie 6-8 C 34, 11100 Riihimäki Pieksämäen Omaishoitajat ry 15 Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Salon seudun omaiset ja läheiset ry 20 Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Irma Honkanen, puh. 040 707 2688 Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Tsto: puh. 040 848 7503 Petäjätie 8–14 C 15, 41500 Hankasalmi as. Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eeva Anttonen, puh. 0400 273 551 Tsto: puh. 0400 544 244 Koulukatu 24 b 23, 80100 Joensuu Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Reetta Toivanen, puh. 050 377 2391 Ikäosaamiskeskus Ellinkulma, Väyryläntie 1, 83900 Juuka Jyvässeudun Omaishoitajat ry Pj. Irja Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Matarankatu 4, 3. krs., 40100 Jyväskylä Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry 15 Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Maija Kaverinen, puh. 0500 773 717 Tsto: 0400 513 755, Pielisentie 8, 81700 Lieksa Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja Lehtonen, puh. 044 521 1829 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli Varkauden Seudun Omaishoitajat ry Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Tsto: puh. 050 464 1889 Kauppakatu 20, 2. krs., huoneisto 12, 78200 Varkaus Varpaisjärven ja Lähikuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Ylä-Karjalan Omaishoitajat 10 ja Läheiset ry Pj. Marja Tanskanen, puh. 050 469 1001 Ääneseudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Sammonkatu 2, 44100 Äänekoski LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Jämsän Seudun Omaishoitajat ry Pj. Kaarlo Nurminen, puh. 040 561 2754 Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Kankaanpään Seudun 15 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry 15 Pj. Leena Huhtamäki, puh. 040 578 6543 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Katja Santala, puh. 0400 458 099 Taavetinkuja 5, 39700 Parkano Perhonjokilaakson 15 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mirja Mastokangas, puh. 040 771 7137 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere

Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Ruojantien 4, 85500 Nivala Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836 Pietarsaaren Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari 10 Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Granö, puh. 044 532 6088 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: puh. 040 753 3017 Mustanlahdenkatu 20, 33210 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi Raahen seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: OmaisOiva-vastaava Riitta Sipola, puh. 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. 046 640 4890 Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 Tsto: puh. 044 986 8159, 044 986 8009 Juurikoskenkatu 6, 84100 Ylivieska POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET Haapaveden-Siikalatvan 10 Omaishoitajat ja Läheiset ry Varapj. Anna-Maria Mattila Tsto: puh. 044 299 1868 Pappilantie 2 A, 86600 Haapavesi Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi, puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122 Isokatu 15 B, 67100 Kokkola Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilma Uusitalo Tsto: puh. 0400 616 748 Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio Oulujokilaakson omaishoitajat ry Pj. Kerttu Mehtälä, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Puolangan Omaishoitajat ry Yhteys aluevastaavan kautta, katso s. 50 Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Autiontie 2 B 4, 91300 Ylikiiminki VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Omaisena edelleen ry 10 Vpj. Marianne Paajanen Tsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Liitto onnittelee tänä vuonna 10 , 15 ja 20 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. JÄSENASIAA Liiton sääntöjen mukaan kaikki henkilöjäsenet liittyvät lähimmän paikallisyhdistyksen jäseniksi. Paikkakunnalla voi toimia useita yhdistyksiä. Ilmoita jäseneksi liittyessäsi, mihin paikallisyhdistykseen haluat kuulua. Vuonna 2015 jäsenmaksu on 20 €. Jäsenmaksu sisältää Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), lomaoppaan ja palveluoppaan kotiin postitettuna sekä vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja. Kannattajajäsenmaksu vuonna 2015 on valinnan mukaan 50 €, 70€, 100 € tai enemmän. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Jäsenet, jolla on kaksi perättäistä jäsenmaksua maksamatta, erotetaan automaattisesti. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Liity netissä www.omaishoitajat.fi Paikallisyhdistyksen nimi: Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: LÄHELLÄ 3/2015 49

OSOITEMUISTIO KESKUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Sandra Gehring Puh. 020 7806 520 • OmaisOiva Suunnittelija Malla Heino Puh. 020 7806 518 • OmaisOiva • Suomen omaishoidon verkosto • kansainväliset yhteydet Koulutussihteeri Kaisu Häggqvist Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit Projektisuunnittelija Tanja Hämynen Puh. 020 7806 512 • Opastava-hanke (Tampereen ja Kuopion pilotit) Koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen • hankevastaava OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY, FÖRBUNDET NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER RF KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi.sukunimi@omaishoitajat.fi / www.omaishoitajat.fi • Lähellä-lehden vastaava toimittaja Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • varainhankinta • yhdistysten talousasioiden konsultointi Toimistosihteeri Anu Nurmi Puh. 020 7806 500 • toiminnanjohtajan sihteeri • materiaalitilaukset • ilmoittautumiset ALUETOIMISTOT Etelä-Suomen aluetoimisto Annankatu 8 24240 Salo Aluevastaava, suunnittelija Matti Mäkelä Puh. 020 7806 568 • Etelä-Suomen alueohjaus • OmaisOiva Itä-Suomen aluetoimisto Kuninkaankatu 23 70100 Kuopio Aluevastaava Sirpa Määttä Puh. 020 7806 588 • Itä-Suomen alueohjaus Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Puh. 020 7806 522 • järjestötyön kehittäminen • aluetyön sekä ohjaus ja neuvonta -toiminnan suunnittelu ja koordinointi Koulutusvastaava Juha Timoskainen Puh. 020 7806 575 • OmaisOiva-toiminnan koordinointi Projektikoordinaattori Virpi Vepsäläinen Puh. 020 7806 515 • Opastava-hankkeen koordinointi (Turun pilotti) Länsi-Suomen aluetoimisto Antinkatu 15 C 28100 Pori Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Puh. 020 7806 581 • Länsi-Suomen alueohjaus Tiedottaja Juha Viitanen Puh. 020 7806 544 • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri • haastateltavat medialle OsoitteenTalous- ja muutokset palvelusihteeri Paulalle. Paula Väisänen Puh. 020 7806 510 Viestintäpäällikkö Tiina Kokko • jäsenasiat Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän • palkat ja palkkiot, huomionosoitukset, ansiomerkit kehittäminen 96200 Rovaniemi Aluevastaava Johanna Tervala Puh. 020 7806 541 • Pohjois-Suomen alueohjaus OMAISHOIDON NEUVONTA Tampereen toimisto Hämeenkatu 13 B, 4. krs 33100 Tampere Koulutussuunnittelija Marjo Lehtinen Puh. 020 7806 589 • Opastava-hanke (Porin pilotti) Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu +5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 22,14 snt/min. puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 LIITON HALLITUS 2015 Puheenjohtaja Anneli Kiljunen, kansanedustaja Netissä ajankohtaista asiaa ja perustietoa Varapuheenjohtajat Leena Karhu-Westman, KTM Yrjö Mattila, johtava tutkija, OTL, VTT Liiton verkkosivuille on koottu uutiset, liiton antamat lausunnot, Lähellä-lehdet, tapahtumakalenteri ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Yhteistyökumppaneiden logoja klikkaamalla pääset tutustumaan etuihin ja tarjouksiin. Väli-Suomen aluetoimisto Sovionkatu 4-6 92100 Raahe Aluevastaava, suunnittelija Sari Havela Puh. 020 7806 572 • Väli-Suomen alueohjaus • OmaisOiva Jäsenet Leena Herranen, sairaanhoitaja Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Taina Pitkänen-Koli, FT Tuula Poikonen, sosiaalityöntekijä Pertti Rajala, maakuntajohtaja Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Pohjois-Suomen aluetoimisto Ainonkatu 1, 3. krs Sihteeri Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT www.omaishoitajat.fi www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 50 LÄHELLÄ 3/2015

j NE URO LOGIS EN KU NTOUTUKSEN OSA A MIS KES KUS <ŽƌƚĞũŽŬŝ;sĞŚŵĞƌƐĂůŵĞŶƟĞϳϯϱͿϳϭϭϯϬ<ƵŽƉŝŽ <ƵƌƐƐŝƚƉ͘ϬϱϬϱϮϳϬϯϳϲͲzŬƐŝůƂůůŝŶĞŶŬƵŶƚŽƵƚƵƐƉ͘ϬϱϬϰϯϬϮϬϰϬ Voimavaroja arkeen KUNTOUTUKSELLA DƵŝƐƟƐĂŝƌĂƵŬƐŝĂƐĂŝƌĂƐƚĂǀŝůůĞĂůůĞϳϲͲǀƵŽƟĂŝůůĞ Kelan parikurssit (8 kuntoutujaa, 8 omaista, 5 vrk) ϱϲϰϲϯ ϭϰ͘ϭϮ͘Ͳϭϴ͘ϭϮ͘ϮϬϭϱ KŵĂŝƐŚŽŝƚĂũŝĞŶŬƵŶƚŽƵƚƵƐŬƵƌƐƐŝ <ĞůĂŶ/ƚćͲũĂWŽŚũŽŝƐͲ^ƵŽŵĞŶĂůƵĞ;ϭϬŬƵŶƚŽƵƚƵũĂĂ͕ϭϱǀƌŬͿ Vaikuttavan V aikuttavan h hyvää yvää kkuntoutusta untoutusta ssinulle inulle jjaa lläheisellesi! äheisellesi! Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä teitä palvelevat kokeneet ja motivoituneet kuntoutusammattilaiset. Tavoitteemme on asiakkaamme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja parempi arki. ‡<NVLO|NXQWRXWXV ‡0RQLSXROLQHQ.HODQNXUVVLWDUMRQWD ‡2PDLVKRLWDMLHQRPDWNXQWRXWXVNXUVVLW Tutustu palveluihimme netissä ja ota yhteyttä kuntoutustoimistoon: Tarja Lammi, p. 050 394 7524 ϱϲϯϳϰ ϭϲ͘ϭϭ͘ͲϮϬ͘ϭϭ͘ϮϬϭϱ͕ϭϭ͘Ϭϰ͘Ͳϭϱ͘Ϭϰ͘ϮϬϭϲ͕  Ϭϭ͘Ϭϴ͘ͲϬϱ͘Ϭϴ͘ϮϬϭϲ zŬƐŝůƂůůŝƐĞƚŬƵŶƚŽƵƚƵƐũĂŬƐŽƚ <ĞůĂŶǀĂŝŬĞĂǀĂŵŵĂŝƐƚĞŶŵŽŶŝĂŵŵĂƟůůŝŶĞŶ kuntoutus (neurologinen ja yleispalvelulinja KKRL 9§) tai harkinnanvarainen kuntoutus ;ŶĞƵƌŽůŽŐŝŶĞŶũĂLJůĞŝƐůŝŶũĂ<<Z>ϭϮΑͿ͘ DLJƂƐƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůůŽŶƚĂŝǀĂŬƵƵƚƵƐLJŚƟƂŶ maksusitoumuksella ja itse maksaen. XW HWVLY G X X  .DWVR NXQWNHÀ ZZZ ǁǁǁ͘ŶĞƵƌŽŶ͘Į .HODQNDDUL‡.DQNDDQSll 

‡UHVSD#NXQWNHÀ Surun kohdatessa et jää yksin HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min PÄIVYSTYS 24h: 050 347 1555 Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi LÄHELLÄ 3/2015 51

Lähetä lämmin joulutervehdys Suomen Sotaveteraaniliiton joulukorteilla 215. Joulukirkko 315. Lyhdyt 314. Kodin kynttilät Kortit toimitetaan 10 kpl:een pakkauksissa a (sisältää 10 kpl samaa korttia) 12 e/pakkaus Toimintaamme voitte tukea myös ostamalla kirjeensulkijamerkkejä. Arkissa on 20 merkkiä, arkin hinta on 20 €/kpl 115. Jouluaatto Tiedustelut ja tilaukset: Puh. (09) 6126 2015 tai (09) 6126 2016, marja.riukka@sotaveteraaniliitto.fi riina.lillfors@sotaveteraaniliitto.fi Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi 20 e/arkki