4 2015 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Uusitalot elävät muistisairauden kanssa s. 10 Omaishoitajalomat 2016 s. 24 TEEMAT Muistisairaus Laki ja omaishoito
4 2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KUVA: JUHA TUOMI KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN JULKAISIJA Lomat ja kuntoutukset Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi VASTAAVA TOIMITTAJA Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi 24-26 TOIMITUSSIHTEERI 10-11 12-15 Alzheimer tuli taloon TEEMA: MUISTISAIRAUS TEEMA: LAKI JA OMAISHOITO 6 12 10 Muistipulmista huolimatta hyvää elämää Alzheimer tuli taloon Kunnan päätöksistä voi valittaa MUUT JUTUT 4 16 18 19 20 21 Neuvottelupäivät Jyväskylässä: Hyödyllistä tietoa ja verkostoitumista Mikä ihmeen strategia? Strategiasta toimintaan Uusi tutkimus: Työssäkäynti ja läheishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Tradeka tukee omaishoitajia Yhdessä elämästä nauttien Lukijakysely: 95 % tyytyväisiä Lähellä-lehteen KUVA: ANTERO AALTONEN Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Pertti Rajala; puheenjohtaja, Tiina Kokko, Eero-Veikko Niemi, Heini Saraste, Marja Tuomi, Juha Viitanen SVENSK RESUMÉ Maria Österlund TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s. 50. ILMOITUSMYYNTI Yes We Can Oy Isoharjantie 4 C, rakennus 3, 71800 Siilinjärvi Matti Räsänen, matti.rasanen@ywc.fi Puh. 040 823 8112 ILMOITUSAINEISTOT aineisto@ywc.fi ja kopio matti.rasanen@ywc.fi ULKOASU Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVA Juha Tuomi SEURAAVA LEHTI VAKIOPALSTAT 3 22 Asioita ajassa 23 Puheenjohtaja: Epävarma tilanne 24 Lomat ja kuntoutukset 27 Ajankohtaista 36 Yhdistykset toimivat 37 Lakimies: Sote-uudistus vaikuttaa omaishoitoon 39 Lääkäri: Omaishoitajan rokotus suojaa hoidettavaa 41 Ristikko 42 Svensk resumé 48 Paikallisyhdistykset 50 Osoitemuistio 2 Pääkirjoitus: Kirkkaana mielessä LÄHELLÄ 4/2015 ilmestyy 3.3.2016 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 24. vuosikerta. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
PÄÄKIRJOITUS MARJA TUOMI toiminnanjohtaja Kirkkaana mielessä O sallistuin muutama viikko sitten seminaariin, jonka teemana oli järjestön brändin kirkastaminen. Brändi tarkoittaa mielikuvaa, joka ihmisillä on yrityksestä, tuotteesta tai vaikkapa liitosta ja sen tavoitteista ja toimintatavoista. Hyvä järjestöbrändi on tunnettu, luotettava ja toimintaan kutsuva. Positiivinen mielikuva järjestöstä on sen tärkein pääoma. Mielikuva on vahvalla pohjalla, kun jokainen jäsen sekä liiton ja yhdistysten työntekijä ja hallituksen jäsen tuntee sen omakseen ja rakentaa sitä omalla työllään. Brändäyksessä tärkeää on erottautuminen. Mitä me tarjoamme sellaista mitä muilla ei ole ja miten selkeästi viestimme toimintamme tavoitteista. Omaishoitajat ja läheiset -liiton oma brändityöryhmä määritteli muutama vuosi sitten, että tavoitteena on vahvistaa positiivista mielikuvaa aktiivisesta omaishoitajasta, tuoda esille liiton näkemyksiä selkeämmin ja aktiivisemmin, uudistaa viestinnän välineitä sekä sitouttaa yhdistykset toimintaan. Eteenpäin on menty, mutta paljon meillä on vielä työtä edessämmekin. Hallitus ottaa ja antaa Liiton toiminnan tavoite on selvä: omaishoitajien aseman parantaminen ja jaksamisen tukeminen. Tämä on myös selkeästi sanottu uudessa strategiassamme. Vaikka olenkin sitä mieltä, että omaishoidon tukeminen on enemmän arvovalinta kuin taloudellinen kysymys, on myönnettävä, että taloudellisesti vaikea aika asettaa toiminnallemme uusia haasteita. Vaikka yleisesti tunnustetaan omaishoidon merkitys, niin omaishoidon kehittäminen ja tukeminen siirretään liian helpolla odottamaan parempia aikoja. Näin kävi osittain myös kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle. Onneksi maan hallituksen suunnitelmissa on viedä joitakin sen esityksiä eteenpäin. Me haluamme ehdottomasti olla mukana siinä työssä. Toisaalta, hallitus on päättänyt useista leikkauksista, jotka kohdistuvat suureen osaan omaishoitajia. Toivottavas- ti lopputulos ei ole omaishoitajien aseman heikentyminen aikana, jolloin puhutaan niin paljon omaishoidon tukemisen tärkeydestä. Varain- ja jäsenhankintaa Voidaksemme tukea omaishoitajia ja pystyäksemme vaikuttamaan päätöksentekoon on tärkeää, että toimintaedellytyksemme on turvattu. Tästä syystä alkavalla strategiakaudella liitto vahvistaa omaa varainhankintaansa ja tukee paikallisyhdistyksiä niin varain- kuin jäsenhankinnassakin. Mitä enemmän meitä on, sitä parempi on näkyvyytemme ja sitä suurempi mahdollisuus meillä on vaikuttaa meille tärkeisiin asioihin. Rakentavia ulostuloja Meidän on seurattava tarkkaan, mitä toimintaympäristössämme tapahtuu, jotta pystymme vaikuttamaan omaishoitajia koskeviin asioihin ajoissa. Edessä on suuria yhteiskunnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Omaishoitajien liitolle on tärkeää, että meitä kuullaan ja että meidät otetaan mukaan suunnitteluun. Siksi onkin tärkeää, että mielikuva meistä on positiivinen: asiantunteva ja luotettava omaishoitajien asiaa ajava toimija. Liitolta on toivottu räväkämpiä ulostuloja. Meidän on oltava kriittisiä, mutta samanaikaisesti rakentavia. Asiallemme ei ole hyväksi polttaa meille tärkeitä siltoja. Vain yhteistyössä muiden omaishoitajien asioista kiinnostuneiden ja omaishoitajien aseman parantamista ajavien kanssa voimme saada aikaan tavoittelemiamme muutoksia. Yhdessä olemme enemmän. Omaishoitajien viikko lähestyy jälleen. Yhdistykset järjestävät silloin kymmenittäin tapahtumia eri puolilla maata. Lähdetään liikkeelle joukolla! Rauhallista joulun aikaa ja hyvää alkavaa vuotta 2016. LÄHELLÄ 4/2015 3
TEKSTI: MARJA TUOMI, KUVA: JUHA VIITANEN Neuvottelupäivät Jyväskylässä Neuvottelupäivillä oli edustajia 37:stä liiton paikallisyhdistyksestä. Etualalla Vaasan seudun omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Helle Pellinen. Hyödyllistä tietoa ja verkostoitumista Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja paikallisyhdistysten toimijat keskustelivat omaishoitokysymyksistä, jakoivat kokemuksia ja saivat virtaa yhdessäolosta. J yväskylän neuvottelupäivillä oli ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 160. Palautelomakkeen palautti noin puolet. Palautetta hyödynnetään sekä liiton toiminnassa että tulevissa tapahtumissa. Lähes kaikki pitivät päivien tarjoamaa tietoa hyödyllisenä sekä itselleen että yhdistykselleen. Enemmän olisi haluttu kuulla mm. edunvalvonnasta ja omaishoidon tulevaisuudesta. Useita kiinnosti, miten käy rahoituksen, jos RAY, Veikkaus ja Fintoto yhdistyvät. Kuten RAY:n edustaja päivillä totesi, toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan ja avustuksia haetaan vanhaan tapaan ainakin parin seuraavan vuoden ajan. Muutoksista ilmoitetaan ajoissa. Ohjelmaa pidettiin tasapainoisena, mutta keskusteluaikaa toivottiin lisää. Päiville toivottiin myös enemmän positiivisia asioita ”Nyt jäi päällimmäisenä mieleen, ettei valoa tunnelin päässä juuri ole.” Tämä ei ole tapaamistemme tarkoitus, vaan tarkoituksena on keskustella omaishoitoon liittyvistä kysymyksistä, jakaa kokemuksia, mutta myös voimaantua ja saada uutta virtaa yhdessäolosta. 4 LÄHELLÄ 4/2015 Ruusuja toiminnan esittelyistä ja julkilausumasta Liiton toiminnan esittelyä pidettiin hyvänä ja se ”toi tunteen vahvasta tahdosta kehittää niin liiton kuin myös yhdistysten toimintaa!” Vasta toimintaan tulleet pitivät päivien sisältöä hyvänä ja antoisana, kun taas osa pidempään mukana olleista vanhan kertauksena. Asioissa on aina kaksi puolta. Näin oli myös puheenvuorojen suhteen. Niitä pidettiin hyvän pituisina ja sellaisina, että ”mielenkiinto pysyi vireillä”, mutta ”toisaalta asioihin ei päästy syvemmin kiinni.” Myös yhdistysten toiminnan esittely sai kiitosta. Toivottiin, että jatkossa kaikki esitykset olisivat PowerPoint-muotoisia, ja että liitto ohjeistaisi tarkemmin esitysten muodosta. Salin takaosassa istuneet eivät nähneet kaikkien diojen tekstejä, koska kirjasinkoko oli liian pieni. Päivien antama julkilausuma sai kiitosta. Julkilausumassa vaadittiin omaishoidon kehittämisohjelman ja uuden omaishoitolain toteuttamista. Vaatimuksena oli myös hoi-
” Yhdistysväkeä kiinnostaa kaikki mahdollinen omaishoitoon liittyvä. topalkkion verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullistaminen. Julkilausuma on osoitteessa www.omaishoitajat.fi/ ajankohtaista/julkilausuma-omaishoitajat-ja-läheiset-liiton-neuvottelupäivät-jyväskylässä 20-2182015. listumismaksua alentaa. Osallistumismaksu lasketaan niin, että sillä saadaan katettua päivien kulut. Kokouspaikka pyritään jatkossakin valitsemaan niin, että maksu ei nouse korkeaksi. Lisäksi toivottiin esim. toiminnallista tauko-ohjelmaa ja kansainvälisiä vieraita. Toivomuksia tuli myös seuraavien päivien paikasta. Päiviä kuvattiin lämpiminä, yhteisöllisinä, iloisina ja rempseinä. Kiitosta tuli myös ”heittäytymisestä karaokeillassa”. Pidämme kuitenkin mielessä myös palautteen, jossa todettiin, että ”kaikki eivät ole karaokeihmisiä”. Neuvottelupäivistä järjestöpäivät Ensi vuonna liitto täyttää 25 vuotta ja järjestöpäivien ohjelma tulee olemaan juhlallinen. Tästä kerromme yksityiskohtaisemmin maaliskuun alussa ilmestyvässä Lähellä-lehdessä. Vuoden 2014 neuvottelupäivillä pohdittiin vaihtoehtoista nimitystä päiville, koska neuvottelupäivä-otsikon ei enää koettu kuvaavan päivien sisältöä. Ensi vuodesta alkaen päivien nimi onkin Omaishoitajat ja läheiset -liiton järjestöpäivät. Risuja mm. Sote-uudistuksen sivuuttamisesta Risuja saimme mm. siitä, että puheenvuoroissa ei käsitelty riittävästi omaishoitoa sote-uudistuksessa eikä eduskunnan omaishoidon tukiryhmän toimintaa. Palaute oli aivan aiheellista. Elokuussa oli kuitenkin liian aikaista puhua sote-uudistuksesta. Tukiryhmän toiminnasta löytyy tietoa tämän lehden sivulta 28. Joidenkin mielestä omaishoitajan ääni ei tullut riittävästi kuuluviin. Lisäksi tiedusteltiin, miksi omaishoidosta kiinnostunut, mutta ei-jäsen, ei voi osallistua neuvottelupäiville. Neuvottelupäivät on tarkoitettu nimenomaan liiton ja paikallisyhdistysten toimijoille. Kaikille avoimien päivien järjestämiseen meillä ei ole mahdollisuutta. Toiveita ja terveisiä liitolle Palautteen perusteella voi todeta, että yhdistysväkeä kiinnostaa kaikki mahdollinen omaishoitoon liittyvä. Tietoa toivotaan mm. lakiasioista, hyvistä käytännöistä, varainhankinnasta, kokemusasiantuntijuudesta, lapsiperheiden asioista, etäomaishoidosta, kuntayhteistyöstä ja tietysti muiden yhdistysten kuulumisista. Terveisissä kysyttiin, miten strategia toteutetaan ja mitä liitto aikoo tehdä edunvalvonnassa. Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia tämän lehden Mikä ihmeen strategia -jutusta sivulta 16. Tiedusteltiin, voisiko päivien osal- TEKSTI JA KUVAT: JUHA VIITANEN Neuvottelupäivillä tullaan tutuiksi ”NEUVOTTELUPÄIVILLÄ tutustuu uusiin ihmisiin ja liiton henkilökunta tulee tutuiksi”, kertovat omaishoidon ohjaaja Heini Kemola (vas.) ja toimistosihteeri Marjo-Riitta Pekkala Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:stä. ”Pidämme hyvänä, että liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen on paikalla ja kertoo tuoreimmat kuulumiset eduskunnasta.” Toivon neuvottelupäiviä viikonloppuun ”TYÖYHTEISÖLLEMME tämä on hyödyllinen verkostoitumis-, koulutus- ja vaikuttamistapahtuma ja samalla vähän arjesta irtautumista”, kertoo projektipäällikkö Sinikka Salomaa Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. ”Olen ehdottanut, että päivät järjestettäisiin perjantaina ja lauantaina. Työssäkäyvät yhdistysten hallitusten jäsenet pystyisivät osallistumaan nykyistä paremmin.” Oppia muiden hyvistä käytännöistä ”VAIKKA NETISTÄ löytää tietoa, mitä muut yhdistykset tekevät, niin henkilökohtaiset keskustelut antavat syvemmän ja paremman kuvan muiden toiminnasta. Samalla luodaan kontakteja muihin yhdistyksiin ja opitaan toistemme toiminnasta”, sanoo omaistoiminnan ohjaaja Jaana Boström Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. LÄHELLÄ 4/2015 5
TEEMA MUISTISAIRAUS Tiesitkö? • • • • • 6 Suomessa on arviolta 193 000 muistisairautta sairastavaa. Suurin osa muistisairaista on eläkeiässä, mutta jopa 10 000 heistä on alle 65-vuotiaita. Muistisairaudet koskettavat läheisesti reilusti yli miljoonaa suomalaista. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti, muita yleisiä ovat verisuoniperäinen muistisairaus, otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus sekä Lewyn kappale -tauti. Hoitotahdon avulla voi etukäteen varmistaa, että oma tahto toteutuu silloinkin, kun ei syystä tai toisesta pysty sitä ilmaisemaan. Lue lisää ja tilaa tai tulosta Hoitotahtoni-lomake: www.muistiliitto.fi LÄHELLÄ 4/2015
Omannäköinen elämä on muistisairaan parasta kuntoutusta. Jos ei enää pysty kutomaan mattoja, voi silti osallistua vaikka kudontapiiriin, mennä mukaan kuuntelemaan kangaspuiden pauketta ja tapaamaan tuttuja. Mailis Heiskanen (vas.) työskentelee Muistiliitossa Muistineuvo-hankkeen projektikoordinaattorina ja Heidi Härmä viestintäkoordinaattorina. KUVAT: ROZJIN ROKHZAD TEKSTI: HEIDI HÄRMÄ JA MAILIS HEISKANEN Muistipulmista huolimatta hyvää elämää Muistin ongelmat vaikuttavat elämään monin tavoin, mutta riittävällä tiedolla ja oikealla asenteella elämä kantaa. Tukea muistiongelmien värittämään arkeen saa yhdistyksistä. KUVA: MIKKO KORHONEN / VASTAVALO.FI K oska viimeksi päivittelit huonoa muistiasi? Pohditko usein, onko unohtelusi normaalia? Tätä tekee itse kukin silloin tällöin. Kun yleisötilaisuuksissa etsitään hyvämuistisia kuulijoita, ylös saattaa nousta yksi tai kaksi haparoivaa kättä. Kun tiedustellaan, kuinka monella sen sijaan on kehno muisti, valtaosa viittaa. Usein ajatellaan, että kun asioita kaiken aikaa unohtuu, ei muisti voi olla kovin hyvä. Ilouutisia! Unohtaminen ei ole muistin virhe. Jokainen unohtaa asioita joka päivä, ja se on pelkästään hyvä asia: informaatiota tulee joka tuutista niin paljon, että kaiken muistamisesta tulisi ähky – ja ähkystä stressi. paa ja tehokkaampaa hoitaa ajoissa. Muistioireita voi aiheuttaa arkinen syy, kuten unettomuus, liiallinen alkoholinkäyttö tai masennus. Oireiden taustalla voi olla myös esimerkiksi B12-vitamiininpuute, kilpirauhasen vajaatoiminta tai hyvälaatuinen aivokasvain. Kun oikea syy tunnistetaan ja sitä päästään hoitamaan, muistikin yleensä palailee raiteilleen. Ja vaikka taustalta löytyisikin etenevä muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti, on hoitoa, kuntoutusta ja tukea tarjolla. Muistisairauden lääkehoito ei pysäytä sairauden etenemistä, mutta lääkehoito voi tukea toimintakykyä tehokkaasti, kun se aloitetaan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Pitäisikö huolestua? Aivojen sairaus Mutta kyllähän se vaivaa, jos tärkeitä asioita unohtuu. On kiusallista palata kaupasta ilman maitoa, jos maidon takia kauppaan lähti. Milloin siis huolestua? Kannattaa kysyä lääkäriltä tai hoitajalta, jos muisti selkeästi heikkenee entisestä ja alkaa vaikeuttaa arkea. Pitkään ei kannata huolensa kanssa odotella, sillä oli unohtelun taustalla mitä tahansa, sitä on helpom- Usein kuulee sanottavan, että muisti vanhemmiten heikkenee. Ei ole kuitenkaan normaalia, että ikääntyvä ei heikon muistinsa vuoksi pärjää arjessa. Muistisairaudet ovat neurologisia sairauksia, eivät osa tervettä ikääntymistä. Jokainen muistisairas on oikeutettu järjestelmällisiin muistitutkimuksiin, oikeaan diagnoosiin sekä hyvään hoitoon ja kuntoutukseen. Muistisairaudet muuttavat sairauden edetessä merkitLÄHELLÄ 4/2015 7
” Jokainen tekee kehnoja päätöksiä, moni ihan päivittäin. tävästi toimintakykyä ja koko lähipiirin arkea, mutta aivan päälaelleen ei sairauden tarvitse elämää heittää. Ennakkoluulot ja virheelliset oletukset sairauden luonteesta voivat suotta heikentää elämänlaatua. Siksi tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä muistisairaus tuo mukanaan ja miten muutokset ravistelisivat eloa mahdollisimman vähän. Oma elämä, omat päätökset Yksi sitkeimmistä väärinkäsityksistä on, että muistisairaus vie itsemääräämisoikeuden. Näin ei kuitenkaan ole. Muistisairaskin voi päättää omista asioistaan niin kauan kun siihen pystyy ja ymmärtää päätöstensä merkityksen ja seuraukset. Jokainen tekee kehnoja päätöksiä, moni ihan päivittäin. Muistisairasta tältä inhimilliseltä oikeudelta usein suojataan. Sairastuneen ympärille rakennetaan puskureita, ettei vain sattuisi mitään. Toki turvallisuus on tärkeää ja suojatakin joskus täytyy, mutta ei elämältä ja sen riskeiltä voi kukaan täysin suojautua – ja elämän vahva maku löytyy nimenomaan tekemisestä, toimimisesta ja omista valinnoista. Oikeus niihin säilyy sairaudesta huolimatta. Jossain, joskus varhaisessakin, vaiheessa sairautta tullaan toki tilanteeseen, jossa esimerkiksi asuntokauppoja tai perintöpäätöksiä ei enää voida suositella tehtävän. Muistisairaus heikentää kykyä tehdä harkittuja ratkaisuja. Mutta kertaheitolla ei mene koko itsemääräämisoikeus: vaikka omakotitalokaupoista on luovuttava, voi usein edelleen viedä ystävän teatteriin, ostaa naapurille joululahjan sekä päättää missä viettää joulunpyhät, mitä pukee päälleen tai monelta aamuisin herää. Monissa asioissa muistisairaus ei edetessäänkään vie päätösvaltaa. Elämänhistoriasta voimaa Muistisairaus tuo monen mieleen väsyneen ja äänettömän hahmon, jonka ikkunan takana virtaa elämä, joka jo aikaa sitten on hänen sisältään kadonnut. Tai muistisairaan ajatellaan olevan se arvaamattomasti käyttäytyvä ja levoton henkilö, jonka kädet ja jalat käyvät, vaikkei suunta aina ole selvä. Nämä kuvailut voisivat kertoa myös kenestä tahansa muusta. Ja toisaalta, muistisairas voi olla hän, joka sairaudestaan huolimatta edelleen matkustaa, esiintyy työkseen, istuu muistiyhdistyksen hallituksessa, on juuri opetellut soittamaan kitaraa tai saanut vakiokahvilassaan uuden ystävän. Ei ole olemassa muistisairaan ihmisen stereotypiaa, kuten ei ole 8 LÄHELLÄ 4/2015 olemassa stereotyyppistä ihmistä ylipäätään. Muistisairauteen sairastunut on äiti, toimitusjohtaja, naisvoimistelija, naapuruston paras pullanleipoja, taitavin autonkorjaaja tai intohimoinen dekkarien ahmija. Elämä on muistisairauteen sairastuneenakin mukavampaa, kun nämä identiteetin osa-alueet säilyvät osana itseä ja arkea. Muistisairaus ei tee ihmisestä kokonaisvaltaisesti potilasta sen enempää kuin astma, verenpainetauti tai diabeteskaan. Sairaus muuttaa elämää, mutta ei saa viedä sitä kokonaan. Läheisten tärkeimpiä tehtäviä onkin auttaa muistisairasta säilyttämään ne onnea ja iloa tuottavat asiat, jotka tekevät elämästä omannäköisen ja hyvän. Omannäköinen elämä on myös parasta mahdollista kuntoutusta. Kun tekee arjen valintoja, hoitelee rutiineja, harrastaa ja näkee ystäviä, ylläpitää samalla tehokkaasti ja monipuolisesti toimintakykyään. Sairastuminen ja sairauden eteneminen voivat muuttaa osallistumisen ja tekemisen tapaa ja taajuutta, mutta oikeutta siihen ne eivät saa viedä. Itsemääräämisoikeutta on hyvä tukea Itsemääräämisoikeus nousee esiin hyvin arkisissa asioissa. Pääseekö muistisairas vielä sairauden edetessäkin kansalaisopiston kudontapiiriin, jossa kangaspuut syytävät toinen toistaan upeampia raitakuviomattoja? Vai päättääkö joku muu sairastuneen puolesta, ettei hän enää pysty kangaspuita paukuttamaan? Ja vaikka ei enää osaisikaan kutoa mattoja, miksei silti voisi osallistua: mennä mukaan kuuntelemaan ja katsomaan kangaspuiden pauketta ja tapaamaan tuttuja rouvia, joiden kanssa on vuosien ajan, viikko toisensa jälkeen kutonut ja jakanut arjen ilot ja surut? Jokainen voi ennakoida omaa tulevaisuuttaan ja varmistaa tahtonsa tulevan kuulluksi myös silloin, kun sen ilmaiseminen on esimerkiksi muistisairauden vuoksi vaikeutunut. Hoitotahdossa voi ilmaista omaa hoitoaan ja elämänlaatuaan koskevat toiveet, joita läheiset ja hoitohenkilöstö ovat velvollisia noudattamaan. Toiveet voivat koskea myös ihan arkisia asioita: hoitotahtoon voi kirjata esimerkiksi halunsa osallistua kudontapiiriin ja nähdä ystäviä, toiveensa saada käyttää huulipunaa päivittäin tai valintansa laittaa aamuteehen kaksi sokeripalaa. Lujuutta ja taistelutahtoa Oman haasteensa muistisairaan ja omaishoitajan elämään
” Ei ole olemassa muistisairaan ihmisen stereotypiaa. luovat muistisairauden erityispiirteet, jotka eivät aina näy päällepäin. Sivullisen voi joskus olla hankalaa ymmärtää, mihin muistisairas tarvitsee palveluja tai omaishoitajaa, kun sairastuneen jalat toimivat ja keskustelukin soljuu. Tuo sivullinen voi olla myös palveluista päättävä taho. Joskus on harmillisen haastavaa perustella, mihin muistisairas tarvitsee kunnan myöntämää kuljetuspalvelua, kun ”onhan meillä hyvin toimivat bussilinjat”. Muistisairaus haastaa toiminnanohjauksen, päätöksenteon, tarkkavaisuuden, havaitsemisen ja harkintakyvyn. Juuri näitä osa-alueita tarvitaan matkustamisessa: pitää tehdä päätös, astuuko bussilinjalle A, B vai C, millaisen rahan tarjoaa kuljettajalle, ja millä pysäkillä jää bussista pois. Tällaiset tilanteet voivat olla haasteellisia jo lievääkin muistisairautta sairastavalle. Muistisairaalta, ja usein varsinkin omaishoitajalta, vaaditaan taistelutahtoa, jotta perheeseen saadaan ne tuet ja palvelut, jotka elämäntilanteen ja -laadun kannalta ovat välttämättömiä. sairaudet ovat luonteeltaan eteneviä, tiedon tarve ei pääty sairastumiseen, vaan sitä tarvitaan yhtä lailla sairauden edetessä. On ensiarvoisen tärkeää, että kullakin sairastuneella ja läheisellä on tiedossaan ihminen tai taho, johon voi ja uskaltaa aina ottaa yhteyttä – vaikka vain kertoakseen tuntemuksistaan tai kysyäkseen mieltä vaivaavista asioista. Vaikeatkin tilanteet on helpompi kantaa, kun niiden kanssa ei tarvitse kokea jäävänsä yksin. Puhelimitse annettu tuki auttaa, kun vastauksia kaivataan heti. Yhdistystoiminta tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa muistisairaille ja heidän läheisilleen. Vertaistuki herättää voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen – käsityksen siitä, että joku toinenkin on käynyt samoja vaiheita läpi. Se antaa myös oivallisia vinkkejä, kun jo samoja tilanteita kokeneet kertovat, miten heillä päästiin yli haastavista ja joskus mielikuvitustakin vaativista tilanteista. Vertaistoimintaa on Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Muistiliiton yhteensä 113 paikallisyhdistyksessä eri puolilla Suomea. Molemmat liitot tarjoavat myös puhelinneuvontaa, joten avun ja tuen piiriin pääsee jopa omalla kotisohvalla. Yksin ei kannata jäädä, sillä sopiva ryhmä tai vertaistuen muoto löytyy varmasti jokaiselle. Älä jää yksin Muistisairauden kanssa voi elää mukavaa elämää. Tarvitaan kuitenkin paljon tietoa ja tukea, jotta sairauden voi hyväksyä ja arki sen kanssa rullaa. Taudin eteneminen tuo aina uudenlaisia haasteita, mutta samalla vanhoja tippuu hiljalleen pois. Läheiset tarvitsevat kuuntelijaa ja keskustelukumppania sekä konkreettisia neuvoja arjen tueksi läpi koko sairauden kaaren. Alussa uuden tiedon vastaanottaminen voi hämmentää. Kysymyksiä pulpahtelee yksi kerrallaan mieleen, ja seuraava lääkärikäynti voi olla vasta kuukausien kuluttua. Koska muisti- TUKEA JA OHJAUSTA MUISTISAIRAUKSISTA PUHELIMITSE Muistiliiton Vertaislinja, omaishoitajille suunnattu tukipuhelin, palvelee ilmaisnumerossa 0800 9 6000 joka ilta klo 17–21. Vertaislinja tarjoaa kuuntelevan korvan ja arjen vinkkejä. Vastaajat ovat kokeneita muistisairaan omaishoitajia, joiden oma omaishoitajuus on jo päättynyt. Muistiliiton Muistineuvo-puhelinpalvelu aloittaa vuoden 2016 alussa tarjoamalla vahvaa asiantuntijatason neuvontaa muistisairauksista. Muistineuvo vastaa niin sairastuneille, läheisille kuin ammattilaisillekin. Se ei korvaa julkisia palveluja, mutta helpottaa tilanteessa, jossa avulla ja tuella on kiire. Muistineuvosta Muistiliiton verkkosivuilla tammikuussa: www.muistiliitto.fi. LÄHELLÄ 4/2015 9
TEEMA MUISTISAIRAUS TEKSTI: MARIANNE LIND KUVAT: JUHA TUOMI Alzheimer tuli taloon Merja ja Markku Uusitalon elämä muuttui, kun Markulla todettiin kahdeksan vuotta sitten Alzheimerin tauti hänen ollessaan vasta 60-vuotias. T ieto tuli yllätyksenä, vaikka Merja-vaimo olikin huomannut joitakin muutoksia Markun käytöksessä. ”Hänestä tuli ärtynyt ja riitaa haastava. Hän alkoi unohdella asioita, ja aluksi panimme oireet työstä johtuvan stressin piikkiin”, Merja kertoo. Diagnoosin saatuaan Markku, ammatiltaan vastaava rakennusmestari, oli vielä kolme vuotta työelämässä. Lopulta työnantaja vaati Markkua jäämään eläkkeelle muistiongelmiensa vuoksi, vaikka Markulla oli edelleen työmotivaatiota. ”Tunsin itseni vielä täysin työkykyiseksi, mutta en halunnut mokata missään”, Markku toteaa. ”Markku oli erinomaisessa fyysisessä työkunnossa ennen muistiongelmia. Suunnittelimme jäävämme eläkkeelle yhtä aikaa, mutta näin ei käynytkään”, Merja muistelee. Omaishoitaja vai puoliso? ”Muistisairaan elämä on laadukasta, hän on itsellinen ja pärjää päivittäisissä toimissaan, kun hänellä on puoliso tai läheinen tukenaan”, Merja sanoo. ”Olen ajatellut omaishoitaja-sanaa ja sen todellista merkitystä. Jossakin mielessä ehkä olen toki omaishoitajakin, koska joudun valvomaan monien asioiden sujumista. Myönnän, että taudin edetessä joudun jossakin vaiheessa olemaan enemmän omaishoitaja kuin puoliso.” ”Vielä en kuitenkaan halua kutsua itseäni omaishoitajaksi, vaan olen Markun vaimo ja kumppani. Varmistelen asioita ja tarkistan esimerkiksi laskujen maksamisen. Olemme edelleen tasa-arvoinen pariskunta”, Merja kiteyttää kauniisti. Sisältöä elämään Markku on ollut aktiivinen sekä työ- että järjestötoiminnassa. Luottamustehtäviä on ollut niin taloyhtiöiden hallituksissa kuin esimerkiksi nuorkauppakamarissa. Muistisairaus ei estä Markkua tekemästä eikä osallistumasta. Äijäjumpassa Markku käy pari kertaa viikossa. Muistisairaus on tuonut mukanaan uusia tehtäviä, kuten paikallisen muistiyhdistyksen hallituksen jäsenyyden. ”Olen myös muistiyhdistyksen kokemusasiantuntija eli käyn eri tilaisuuksissa kertomassa elämästä muistisairauden kanssa”, Markku kertoo. Merja ja Markku harrastavat ja viettävät vapaa-aikaa yhdessä ja erikseen aivan kuten ennen muistisairauttakin. Prätkäharrastus on ollut vuosia yhteinen kesäharrastus. Molemmilla on omat moottoripyörät ja ajamaan lähdetään yksin, kaksin tai ystäväporukalla. Markulle moottoripyöräily on erityisen mieluista. ”Markulla on hyvillä kesäkeleillä enemmän ajokilometrejä kuin minulla”, Merja paljastaa. Kotitöitä Markku ei ole koskaan kokenut omikseen. ”Ennen töihin lähtöäni kirjoitan Markulle muistilappuja päivän hommista. Parhaiten kotityöt kuitenkin sujuvat, kun teemme ne yhdessä.” 10 LÄHELLÄ 4/2015 ” Emme luovu mistään sairauden takia tai sairauteen vedoten.
” Olemme edelleen tasa-arvoinen pariskunta. ”Elämme tässä ja nyt, kauaskantoisia suunnitelmia emme tee”, Merja ja Markku kertovat. Markun saatua diagnoosin Merja kertoi muistisairaudesta terveydenhoitoalan työkavereilleen ja sai heiltä tukea elämäntilanteeseensa. ”Muistihoitajalle totesin, että etukäteen ei voi tietää, minkä sairauden kukin meistä saa, mutta Alzheimeria en olisi halunnut perheeseemme. Muistisairaudessa läheisensä menettää ensin persoonana ja lopulta kuolemalle.” Puolison jaksamisesta pitää huolehtia Nuorena Alzheimerin tautiin sairastuneilla tauti saattaa edetä nopeasti. ”Minullakin oli pelko taudin nopeasta etenemisestä. Onneksi näin ei käynyt ja olemme pystyneet jatkamaan lähes normaalia perhe-elämää”, Merja kertoo. Merja muistuttaa, että puolison pitää huolehtia itsestään ja jaksamisestaan. Avoin keskustelu omasta jaksami- sesta on paikallaan ja tarpeellista. ”Omat lapset eivät kuitenkaan mielestäni ole niitä, joihin omaa jaksamattomuutta tai pahaa oloa puretaan. Myös ystävyyssuhteen voi tukahduttaa jatkuvalla valituksella”, Merja tuumii. Merja pitää kiinni omista harrastuksistaan. ”Opiskelen mm. uusia kieliä. Moottoripyöräilyn lisäksi käyn laulamassa, vaelluksilla ja ratsastamassa.” Merja tietää, että vertaistukiryhmissä voi purkaa omia tuntemuksiaan. ”Vertaistukiryhmät ovat erittäin tärkeitä tuen antajia, mutta koen, että ryhmässä käyminen ei ole minulle sopivin tukimuoto.” Elämä jatkuu Merjalla ja Markulla on neljä aikuista lasta ja kahdeksan lastenlasta. Merjalle Markku on edelleen puoliso, pojille yhä isä ja lapsenlapsille ihana pappa. Isommille lapsenlapsille sairaus on selitetty, eikä siitä ole tehty mitään kummajaista. Pienemmille pappa joskus ”höpsii”, kun ei muista. Alzheimerin tauti tuli taloon kutsumatta, mutta molempien mielestä se saa tyytyä vieraan rooliin. ”Emme luovu mistään sairauden takia tai sairauteen vedoten.” TIESITKÖ? • Alzheimerin tauti on etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. • Sairauden perimmäistä syytä ei tunneta. • Taudin kulku on useimmilla samantyyppinen, mutta etenemisnopeus ja oireisto voivat vaihdella. Lähde ja lisätietoja www.muistiliitto.fi/ fi/muisti-ja-muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/alzheimerin-tauti/ LÄHELLÄ 4/2015 11
TEEMA LAKI JA OMAISHOITO TEKSTI: JUKKA KUMPUVUORI, LUVAN SAANUT OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJA MUKAUTUS SELKOKIELELLE: PERTTI RAJALA KUVA: RODEO OY Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon saat esimerkiksi sosiaaliasiamieheltä, järjestöiltä ja yksityisiltä lakimiehiltä. 12 LÄHELLÄ 4/2015 Voit hakea omaishoidon tukea ja omaishoitoa tukevia palveluita kotikunnastasi. Voit saada tukea ja palveluita monen lain perusteella. Tärkeimpiä lakeja ovat: • omaishoitolaki • sosiaalihuoltolaki • vanhuspalvelulaki • vammaispalvelulaki. Kunnan täytyy aina antaa hakemuksestasi päätös. Jos saat kielteisen päätöksen eli palvelua ei myönnetä, voit olla vihainen tai kiukkuinen.
Voit ehkä tuntea pelkoa siitä, että jos valitat, leimaudut hankalaksi. Pelko on turhaa. Jokaisella on oikeus hakea muutosta päätökseen eli valittaa, eikä siitä pidä tuntea syyllisyyttä. Viranomainen ei saa toimia epäasiallisesti sellaista henkilöä kohtaan, joka käyttää oikeuttaan muutoksenhakuun. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta Julkinen valta jakautuu lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, se säätää lait. Kun laki on säädetty, päätöksistä vastaa toimeenpanovalta. Omaishoitolain osalta toimeenpanovaltaa käyttää kunta, joka tekee päätökset. Kunta ei saa toimia ja tehdä päätöksiä omaishoitolain vastaisesti. Tosin valitettavan usein tapahtuu, että kunnassa keksitään omia sääntöjä omaishoitolain soveltamisessa. Kun kunta on tehnyt päätöksen ja olet siitä eri mieltä, voit hakea apua tuomiovallalta. Tuomiovaltaa käyttävät hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Niissä päätetään, kuka on oikeassa, sinä valittajana vai kunta. Palvelusuunnitelmat on pidettävä ajan tasalla Kunnan pitää laatia omaishoidon tuesta hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tulee pitää ajan tasalla. Niihin pitää kirjata kaikki oleellinen, kuten palveluiden sisältö ja määrä, palveluiden järjestämistapa sekä se, käykö palvelujen saaja esimerkiksi töissä vai onko hän opiskelija. Palvelusuunnitelma ei ole viranomaisen hallintopäätös. Se ei myöskään ole oikeudellisesti sitova. Sinulla ei ole palvelusuunnitelman perusteella oikeutta vaatia siihen kirjattuja palveluja ja tukitoimia. Kunnan tulee kuitenkin myöntää suunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Palvelusuunnitelma on kunnan ja asiakkaan yhteinen näkemys asiakkaan toimintakyvystä ja hänen tarvitsemista palveluista. Jos kunta ja asiakas eivät pääse yhteisymmärrykseen, kirjataan sekä asiakkaan että työntekijän näkemykset. Voit pyytää, että oma kirjallinen selvityksesi liitetään palvelusuunnitelmaan. Päätökset pitää antaa kirjallisina KUVA: ANTERO AALTONEN Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan kunnan täytyy selvittää omaishoitajalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Kysy siis rohkeasti kunnan viranhaltijoilta, mitä palveluja voit saada ja millä ehdoilla. Kunnan pitää antaa selvitykset ja päätökset sinulle kirjallisina. LÄHELLÄ 4/2015 13
Jos valitus päätyy hallinto-oikeuteen, se katsoo ensimmäisenä palvelusuunnitelmaa. Jos viranhaltija ei kirjaa näkemystäsi palvelusuunnitelmaan, voit tehdä viranhaltijan esimiehelle muistutuksen. Esimiehen tulee käsitellä asia kohtuullisessa ajassa. Muistutuksen takia päätös ei välttämättä muutu, mutta sillä voi olla vaikutusta viranhaltijan toimintaan. Kielteinen päätös on perusteltava Kun olet hakenut omaishoidon tukea tai omaishoitoa tukevia palveluita, kunnan viranhaltijan pitää tehdä hakemukseen päätös ilman aiheetonta viivytystä. Päätöksen pitää pääsääntöisesti olla toistaiseksi voimassaoleva, ei määräaikainen. Jos päätös on kielteinen tai osittain kielteinen, viranhaltijalla on velvollisuus perustella se. Kielteisestä päätöksestä huolimatta viranhaltijan pitää laatia asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, jos asiakkaalla on tuen tai palveluiden tarve. Jos esimerkiksi omaishoitaja ei saa omaishoidon tukea, mutta tarvitsee apua, kunnan täytyy tarjota jotain muuta tukea. Uusi hakemus tai oikaisuvaatimus Jos kunnan päätös ei tyydytä sinua, voit edetä kahdella tavalla. Usein nopein ja tehokkain tapa on tehdä uusi hakemus. Siinä voit kertoa, mistä asioista olet eri mieltä kuin päätöksen tehnyt viranhaltija. Voit liittää mukaan esimerkiksi uuden lääkärin- tai muun asiantuntijan lausunnon, jossa palveluntarve perustellaan selvemmin kuin aiemmassa hakemuksessa. Uuden hakemuksen voi tehdä heti kielteisen päätöksen jälkeen. 14 LÄHELLÄ 4/2015 Toinen vaihtoehto on muutoksenhaku päätökseen eli oikaisuvaatimus. Se käsitellään kunnan sosiaaliasioiden lautakunnassa. Oikaisuvaatimuksessa kerrot vapaamuotoisesti, mihin haet muutosta ja millä perusteella. Kirjoita oikaisuvaatimukseen hyvin selkeästi, miksi haettua palvelua tarvitaan. Jos lautakunnankaan päätös ei tyydytä sinua, voit valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Omaishoidon tukiasioissa valitustie päättyy useimmiten hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivässä Valitukset lautakuntaan ja hallinto-oikeuteen pitää tehdä 30 päivän kuluessa. Valitusaika lasketaan siitä, kun olet saanut tiedon päätöksestä, ei siitä milloin päätös on tehty. Voit varmistaa valitusajan asiantuntijalta, esimerkiksi järjestöiltä, oikeusaputoimistosta tai tuomioistuimelta. Myöhässä tulleita valituksia ei käsitellä. Käsittelyajat kestävät kuukaudesta yli vuoteen Valitusten käsittelyajat vaihtelevat. Oikaisuvaatimuksen käsittely lautakunnassa kestää noin 1–3 kuukautta. Hallinto-oikeuksissa käsittely kestää puolesta vuodesta vuoteen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valitus viipyy yli vuoden. Päätös voidaan muuttaa, palauttaa tai hylätä Tuomioistuin voi muuttaa päätöksen, josta on tehty valitus. Tuomioistuin voi esimerkiksi todeta, että hakijalla on oikeus omaishoidon tukeen. Sen jälkeen kunnan on pakko tehdä päätös,
jossa omaishoidon tuki myönnetään. Tuomioistuin voi myös kumota kunnan päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Tällöin kunta hankkii lisäselvityksiä. Niiden jälkeen kunta tekee uuden päätöksen. Jos päätös on edelleen kielteinen, sinulla on uusi mahdollisuus hakea päätökseen muutosta. Tuomioistuin voi myös hylätä valituksen, jolloin kunnan päätös jää pysyväksi. Tällöin keinoksi jää hakea palvelua uudelleen. Kun haet muutosta oikeudessa johonkin sosiaaliasiaa koskevaan päätökseen, sinulta ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Et myöskään joudu yleensä maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Muistutus ja kantelu nostavat esiin epäkohtia Varsinaisten valitusten ohella voit tehdä muistutuksia ja kanteluita viranhaltijan toiminnasta. Muistutuksen voit tehdä sosiaalitoimesta vastaavalle viranhaltijalle. Hänen pitää vastata muistutukseen kohtuullisessa ajassa eli noin kuukauden kuluessa. Kantelun voit tehdä joko aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Muistutuksen tai kantelun takia päätös ei muutu, mutta ne ovat usein hyviä tapoja tuoda asioita keskusteluun. Keneltä saat apua? Saat apua valituksen tekemiseen kunnan sosiaaliasiamieheltä sekä omaishoito- ja vammaisjärjestöistä. Monilla järjestöillä on lakimies, jolta voit kysyä neuvoa. Voit hakea apua myös yksityisiltä lakimiehiltä omalla kustannuksellasi. Jos olet vähävarainen, voit turvautua maksuttomaan oikeusapuun. Sitä antavat julkiset oikeusaputoimistot. Lisätietoja saat verkkosivulta www.oikeus.fi/oikeusapu/fi. Kun asiasi etenee tuomioistuimeen, voit saada maksutonta oikeusapua myös yksityiseltä luvan saaneelta oikeudenkäyntiavustajalta. Lisätietoja saat verkkosivulta https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/ oikeudenkayntiavustajaluettelo. Epäkohdista kannattaa aina kertoa omaishoito- ja vammaisjärjestöille, jotta ne voivat ryhtyä toimeen asioiden parantamiseksi. Jos mikään ei auta Joskus et saa hakemaasi palvelua hakemuksista ja valituksista huolimatta. Tällöin voit hankkia uudet selvitykset palveluntarpeesta, esimerkiksi uuden lääkärinlausunnon. Voit ottaa myös yhteyttä kunnan viranhaltijaan, kertoa tarkan selostuksen tilanteestasi ja hakea palvelua uudestaan. tarkoittaa, että päätökseen haetaan muutosta lautakunnalta. KANTELU tarkoittaa, että asia saatetaan arvioitavaksi laillisuusvalvojalle, esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tällöin arvioidaan, onko viranomainen toiminut laillisesti. MUISTUTUS tarkoittaa, että viranhaltijan menettely saatetaan ylemmän viranhaltijan arvioitavaksi. OIKAISUVAATIMUS LÄHELLÄ 4/2015 15
Mikä ihmeen strategia? Omaishoitajat ja läheiset -liiton uusi strategia vuosille 2016–2020 on valmistunut. Tavoiteohjelman valmistelusta kertova juttusarja päättyy tähän. TEKSTI: MARJA TUOMI Strategiasta toimintaan Liiton syyskokous hyväksyi uuden strategian vuosille 2016–2020. S trategian valmistelu käynnistyi vuonna 2014 liiton johtoryhmän voimin. Vuonna 2015 hallitus täydensi työryhmää kolmella edustajalla, Meeri Rinta-Joupilla (pj.), Yrjö Mattilalla ja Tuula Poikosella. Työ alkoi voimassaolevan strategian arvioinnilla. Strategian todettiin toteutuneen pääosin hyvin. Toimintaympäristössä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten johdosta todettiin kuitenkin selvä tarve strategian päivittämiselle. Työn alkaessa liittoon välitettiin toive käyttää strategian sijasta jotain helpommin avautuvaa sanaa. Vaihtoehtoiseksi ilmaisuksi esitettiin tavoiteohjelmaa, joka ei kuitenkaan täysin täyttänyt paikkaansa, koska se tuntui olevan liian lähellä toimintasuunnitelma-sanaa ja sekoittui siihen. Strategia-käsitteen avaamiseksi käytämme jatkossa sen rinnalla tavoiteohjelma-sanaa. Muutoksia visioon ja painopistealueisiin Näkemyksiä yhdistyksiltä ja kumppaneilta Strategian keskeisistä kysymyksistä, kuten arvoista, visiosta, toiminnan painopisteistä sekä liiton ja yhdistysten välisestä vuorovaikutuksesta on keskusteltu Seinäjoen ja Jyväskylän neuvottelupäivillä, liiton henkilöstöpäivillä sekä hallituksen ja henkilöstön yhteisissä tilaisuuksissa. Paikallisyhdistysten näkemyksiä on kysytty myös Lähellä-lehdessä ja yhdistystiedotteessa. Koko strategialuonnos lähetettiin yhdistyksille kommentoitavaksi kesäkuussa 2015. Yhteistyökumppanien näkemyksiä liitosta ja sen toiminnasta kartoitettiin kyselyllä helmikuussa 2015. Kommentteja ja esityksiä tuli mm. paikallisyhdistysten ja liiton välisen yhteistyön näkymisestä strategiassa, toimintaympäristön muutoksista, mittareista, joilla strategian toteutumista seurataan, omaishoidon ja työelämän välisestä suhteesta, kuntayhteistyöstä, kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä ja vaikuttamisesta Sipilän hallituksen käynnistämään mielenterveyttä edistävään ja yksinäisyyttä ehkäisevään ohjelmaan. Ehdotuksia, myös muotoiluun liittyviä, on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. 16 LÄHELLÄ 4/2015 Liiton arvot ovat avoimuus, vastuullisuus, herkkyys ja kumppanuus. Ne pysyvät uudessa strategiassa ennallaan. Visio sen sijaan määriteltiin uudelleen. Liiton uusi visio on kunnianhimoinen ja rohkea: vuonna 2020 Suomi on omaishoitajiin arvostavasti ja kunnioittaen suhtautuva yhteiskunta, jossa omaishoitoperheitä kohdellaan ja tuetaan yhdenvertaisesti yksilölliset tarpeet huomioiden. Toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista johtuen myös painopistealueet muuttuivat osittain. Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukemisen sekä edunvalvonta- ja vaikuttamistyön lisäksi lähivuosina vahvistetaan liiton toimintaedellytyksiä ja kumppanuuksia. Omaa varainhankintaa kehitetään vastavalmistuneen varainhankinnan suunnitelman pohjalta ja paikallisyhdistyksiä tuetaan jäsenhankinnassa. Olemassa olevia kumppanuuksia vahvistetaan ja luodaan uusia, liiton asettamien tavoitteiden saavuttamista tukevia yhteistyösuhteita. Liiton toiminnassa viime vuosina tapahtuneiden muutosten, kuten OmaisOiva-toiminnan laajenemisen, vuoksi myös liiton organisaatiorakenne muuttuu hieman vuoden alusta.
PAINOPISTEALUE MITÄ TEHDÄÄN? KUKA VASTAA? Edunvalvonta ja vaikuttaminen • Laaditaan edunvalvonta- ja vaikuttamissuunnitelma, jossa määritellään vaikuttamistyön tavoitteet ja keinot. Vaikuttamistyö on osa kaikkea liiton toimintaa, mukaan lukien ohjaus ja neuvonta sekä kehittämistoiminta. • Hyödynnetään viestintää sekä tutkimus- ja kokemustietoa vaikuttamistyössä. • Tuetaan paikallisyhdistyksiä vaikuttamistyössä. • Toiminnanjohtajan ja johtoryhmän johdolla koko henkilökunta Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen • • • • • • • Omaishoitajien hyvinvointia tukevat toiminnot -yksikkö • Järjestötoiminta ja alueellinen yhteistyö -yksikkö Toimintaedellytysten turvaaminen • Vahvistetaan taloutta varainhankintasuunnitelmaa toteuttamalla. • Tuotetaan materiaaleja varain- ja jäsenhankinnan tueksi. • Toiminnanjohtaja • Talouspäällikkö • Viestintä, materiaalituotanto yksiköiden kanssa Kumppanuuksien vahvistaminen • Vahvistetaan pitkäaikaisia kumppanuuksia. Ensisijaisia kumppaneita ovat Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt. • Etsitään uusia, tavoitteiden toteuttamisen kannalta olennaisia yhteistyökumppanuuksia. • Toteutetaan viestinnällistä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa. • Toiminnanjohtaja (kansainvälinen ja kansallinen taso) • Omaishoitajien hyvinvointia tukevat toiminnot -yksikkö • Järjestötoiminta ja alueellinen yhteistyö -yksikkö • Viestintä OmaisOiva-toiminta ja Ovet-valmennukset Tuetut lomat, virkistystoiminta omaishoitajien tueksi Alueellinen työ paikallisyhdistysten tukena Kehittämistoiminta Ohjaus ja neuvonta Koulutukset ja seminaarit Strategia konkretisoituu toimintasuunnitelman kautta. Työ tehdään yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. ” Jokaisen yhdistyksen ja yhdistystoimijan tulee tuntea liiton strategiassa asetetut tavoitteet omikseen. Hallitus hyväksyi syyskuussa uuden organisaation (ks. s. 27). Strategian toteutumista seurataan Vuoden 2016 toimintasuunnitelma on laadittu strategian linjausten mukaisesti. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan kuukausittain henkilökunnan toimistopalavereissa ja toiminnanjohtaja raportoi liiton hallitukselle kuukausittain toimintasuunnitelman toteutumisesta. Vuositason onnistumista arvioidaan vuosiraportissa. Toteutumasta kerrotaan yhdistyksille liiton vuosikokouksissa ja Lähellä-lehdessä. Toimintaympäristön jatkuvasta muutoksesta johtuen meidän on tär- keää seurata tiiviisti, mitä omaishoitoa koskettavia muutoksia on suunnitteilla. Strategiakausi päättyy 2020, mutta tarvittaessa meidän on oltava valmiita tarkistamaan strategian suuntaa ja painopisteitä jo aikaisemmin. Maailma muuttuu ja meidän on pysyttävä muutoksessa mukana. Valmisteluprosessista olemme oppineet, että strategiaa pitää valmistella kiinteässä yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa ja valmistelu on aloitettava ajoissa. Omaishoitajat ja läheiset -liitto on paikallisyhdistysten liitto. Paikallisyhdistyksissä ovat juuremme ja voimamme. Jokaisen yhdistyksen ja yhdistystoimijan tulee tuntea liiton strategiassa asetetut tavoitteet omikseen. LÄHELLÄ 4/2015 17
TEKSTI: KAISA KAUPPINEN KUVA: MIRJA EKHOLM Uusi tutkimus: Työssäkäynti ja läheishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Tutkimuksessa etsittiin ratkaisuja hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamiseen. K aisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi tutkivat työssäkäynnin ja läheishoivan yhteensovittamista. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistolla Työsuojelurahaston rahoituksella vuosina 2014–2015. Tietoa kerättiin pääosin Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöjen ja Leijonaemot ry:n kautta. Kyselyn vastasi 657 henkilöä, joista 435 oli työssäkäyviä ja 222 työelämän ulkopuolella. Tarkoituksena oli löytää ratkaisuja, joilla voidaan tukea hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista sekä kannustaa hoivaajien työssä jatkamista ja jaksamista. Työssäkäyvät olivat nuorempia (keskiarvo 49 v.) kuin ei-työssäkäyvät (keskiarvo 57 v.) ja heillä oli merkitsevästi parempi koulutustausta. Työssäkäyvistä useampi hoivasi omaa tai puolison ikääntyvää vanhempaa, kun taas ei-työssäkäyvistä suurempi osa oli puolisohoivaajia. Molemmissa ryhmissä oli erityslapsen hoivaajia. Työssäkäyvistä harvempi asui samassa taloudessa hoidettavansa kanssa. Heistä lähes puolet koki huonoa omaatuntoa siitä, että kävivät hoidettavansa luona liian harvoin. Myös työssäkäyvillä oli kokemusta myönnytyksistä: runsas kolmannes oli joutunut kieltäytymään uusista tehtävistä, ja puolet oli kieltäytynyt hoivavelvoitteiden vuoksi työmatkoista ja viikonloppu- tai ylitöistä. Yli puolella oli vaikeuksia saada työt tehtyä kunnolla ja osallistua työpaikan sosiaalisiin tilaisuuksiin. Monella oli keskittymisvaikeuksia mm. äkillisten poissaolojen ja hoivattavan asioiden hoitoon liittyvien keskeytysten ja puhelinsoittojen vuoksi. Lisäksi työtoverit saattoivat huomautella puheluista. Myönnytykset rajoittivat työssä kehittymistä ja uralla etenemistä. Erityislapsen hoivaajilla oli myönnytyksiin liittyviä kokemuksia enemmän kuin muilla, mutta kieltäytymisiä uusista työhaasteista oli myös puolisohoivaajilla. Omia ja appivanhempia hoivaavilla oli enemmän omaatuntoa soimaavia ristiriitoja ja epäilyjä roolinsa riittävyydestä. Työssäkäyvät hoivaajat olivat työlleen omistautuneita. Työ toi taloudellisen turvan lisäksi vastapainoa hoivaamiselle, kohotti ammatillista itsetuntoa ja laajensi sosiaalisia suhteita. Hoivaaminen vaati myönnytyksiä työssä Tutkimuksessa tarkasteltiin työhön liittyviä myönnytyksiä. Dramaattisimpia olivat työstä poisjättäytyminen ja vastentahtoinen työajan lyhentäminen tai työsuhteen ehtojen heikentyminen, joista työelämästä poissiirtyneillä oli omakohtaisia kokemuksia. Valtiotieteiden tohtori, dosentti Kaisa Kauppinen työskentelee Helsingin yliopistossa tutkimusjohtajana. 18 LÄHELLÄ 4/2015 HOIVAYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA • Joustavat työajat: liukuva työaika, työaikapankki, etätyön mahdollisuus, lyhennetty työaika, vuorotteluvapaa, mahdollisuus säästää vuosilomapäiviä ja sopia äkillisistä poissaoloista lähijohdon kanssa. • Hoivavapaasäännöksistä (Työsopimuslain luku 4:7 a §) tiedottaminen ja käytännöistä sopiminen työpaikalla. • Puhelinetiketti: mahdollisuus hoitaa läheisen asioita puhelimitse rauhassa ja yksityisesti. • Myötätuntoinen ja huomaavainen työyhteisö, työssäkäyntiä kannustavat kehityskeskustelut. • Varhaisen välittämisen toimintamalli: sairauspoissaolojen seuranta, työhön paluun tuki, työkyvyn ylläpito ja työterveyshuolto. • Yrityksen tarjoama sairaan lapsen hoitopalvelu koskee myös muita äkillisiä hoivatilanteita.
”Lomasten lahjoittaminen omaishoitajille on ollut Tradekalle erityisen miellyttävä avustamisen muoto”, kertoo Perttu Puro. TEKSTI JA KUVA: EERO-VEIKKO NIEMI Tradeka tukee omaishoitajia Tradeka on lahjoittanut kolmen vuoden aikana omaishoitajille yli 500 Rantasipi-lahjakorttia ja tarjonnut myös tukea hoidettavan sijaishoitoon omaishoitajan lomasen ajaksi. T radekan lahjakortilla omaishoitaja on voinut majoittua Rantasipi-kylpylähotelliin vuorokaudeksi yksin tai ystävänsä kanssa. Rantasipi-hotellit ovat kotimaisia ja niillä kaikilla on yksilölliset piirteensä. Ketjuun kuuluu uusien kylpylähotellien lisäksi perinteikkäitä laitoksia, esimerkiksi Rovaniemen Pohjanhovi. ”Tradeka on yritys, joka haluaa palauttaa osan liiketoimintansa tuloksesta takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan. Omaishoitajat olemme valinneet, koska omaishoitajuus koskettaa läheltä montaa Tradekan jäsentäkin”, toteaa Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro. Omaishoitajat ovat myös voineet hakea Tradekan myöntämää avustusta hoidettavien sijaishoidon järjeste- lyihin omaishoitajien lomasten ajaksi. Puron mielestä on tärkeätä huolehtia, että omaishoitaja voi myös hyödyntää lahjakortin. ”Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa on alun perin sovittu, että liitto asiantuntijana huolehtii lomasten käytännön järjestelyistä. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön liiton kanssa. Yleishyödyllisten asioiden tukeminen on meille tärkeä strateginen painopiste, jota haluamme kehittää.” Purolla ei ole omaa kosketusta omaishoitoon. Hänen anoppinsa on osallistunut sisarensa hoitoon ja sitä kautta Purokin on vähän nähnyt, mitä omaishoitajuus on. ”Voin kuvitella kuinka sitovaa työtä se voi olla.” LOMASELLE YSTÄVÄN KANSSA Rovaniemeläinen omaishoitaja MarjaLeena Mäenalanen oli Tradekan tukemalla lomasella Ikaalisten kylpylässä tämän vuoden keväällä. ”Olin lomasella yhdessä toisen omaishoitajan kanssa. Meillä molemmilla oli oma Tradekan lahjakortti, joka oikeutti yhden yön lomaseen yhdessä ystävän kanssa. Nämä yhdistämällä saimme kaksi kylpylävuorokautta”. Marja-Leena Mäenalanen on todella tyytyväinen Tradekan tarjoamaan lomaseen. ”Oikein hieno juttu!”, kuuluu hänen ytimekäs, kaiken kertova arvionsa. LÄHELLÄ 4/2015 19
TEKSTI JA KUVA: JUHA VIITANEN Yhdessä elämästä nauttien Leo Annala on Juho Jakkilan omaishoitaja. Neljän seinän sisälle ei silti jäädä. H elsinkiläiset Leo Annala, 75, ja Juho ”Junnu” Jakkila, 75, olivat yli 40 vuotta Postissa töissä. Saman katon alle he muuttivat vuosia sitten. Junnu sai aivoverenvuodon 17 vuotta sitten ja joutui pariksi vuodeksi sairaalaan. Leo kävi päivittäin syöttämässä ja kävelyttämässä Junnua. Kun Junnu kotiutui sairaalasta, Leosta tuli omaishoitaja. Vuosien vieriessä Junnulla on todettu Alzheimerin tauti, epilepsia ja viimeisimpänä diabetes. Erityisesti Alzheimerin tauti on jättänyt jälkensä Junnuun. ”Välillä Junnu on ihan eri kuin vuosikymmeniä tuntemani ihminen. Aamulla voin saada puurolautasen päin naamaa. Minun tuntemani Junnu vältti aina riitatilanteita”, Leo kertoo. Kotisairaanhoitaja apuna Arkea rytmittävät kotitöiden lisäksi mm. Junnun lääkärikäynnit, suihku- reissut ja jalkahoidot. Päivät on suunniteltu niin, että jokaisena päivänä on jotain ohjelmaa. Lääkehuolto vie paljon Leon aikaa. ”On liuoksia, pulvereita ja pillereitä. Toiset otetaan tyhjään vatsaan, toiset ruuan kanssa ja kaikki tietysti tarkoin määritellyin väliajoin”, Leo kertoo. Kotisairaanhoitaja käy kerran viikossa. ”Joudun tekemään monenlaista vaativaakin hoitotyötä, joten on hyvä, että ammatti-ihminen käy neuvomassa ja tarkistamassa.” Hetki omaa aikaa Maanantait ja perjantait ovat Leolle omaa aikaa, kun Junnu on palvelutalon päiväpaikassa. Leo tekee rästiin jääneitä kotitöitä tai käy omaishoitajien vertaisryhmässä, mutta nauttii myös vapaastaan. ”Kun lähden käymään pankissa, saatan poiketa tuttuun ravintolaan ja voin sortua tilaamaan 24 senttiä valkoviiniä ja selata päivän lehdet”, Leo tokaisee. Taide ja matkailu yhdistävät Yli 40-vuotisen työuran lisäksi Leo ja Junnu jakavat intohimon taiteeseen ja matkusteluun. Junnu on opiskellut maalausta Ateneumissa. Yhteistä kotia somistavat lukuisat Junnun maalaukset ja piirrokset. Soittamisen taidon Junnu on saanut syntymälahjana. Viulun, pianon ja haitarin salat taitanut Junnu on soittanut mm. George de Godzinskyn kanssa. Konserttikiertueet ovat ulottuneet Amerikkaan asti. ”Minä olen päässyt mukaan kiertueille roudarina” , Leo kertoo. Maapalloa on kierretty ristiin rastiin. Leon kertomuksissa vilahtaa niin Afrikka, Amerikka ja Aasia kuin kotoisammatkin matkakohteet. ”Yhteiset matkamme olivat aina hulluttelua. Matkaan on lähdetty rivakastikin. Kerran soitin Junnulle töihin ja sanoin, että lentokoneen lähtöön on kolme tuntia, ala painua kentälle, minä tulen perässä”, Leo muistelee ja nauraa. Risteilylle, konserttiin, lomalle Vaikka pitkät ulkomaanmatkat ovat taakse jäänyttä elämää, kotiin ei jäädä eikä hulluttelua jätetä. Kun Junnun kunto sallii, lähdetään yhdessä risteilylle, retkelle, taidepiiriin, konserttiin, ravintolaan tai omaishoitajayhdistyksen tapahtumaan. ”Joskus pikkujouluissa invataksikin on pitänyt perua ja tilata lisäaikaa, kun meillä on ollut liian hauskaa.” Leo ja Junnu ovat seuraavaksi lähdössä viikoksi lomalle Nurmijärven Kotorantaan. ”Sinne voi tilata etukäteen parturin, hierojan tai mitä mieleen juolahtaa. Siellä on ihana järvi, sauna, kota ja grillipaikka. Meidän molempien suosikkipaikka.” ”Käymme yhdessä mm. geronomien vetämässä taidepiirissä”, Leo (oik.) kertoo. 20 LÄHELLÄ 4/2015
TEKSTI: JUHA VIITANEN 2 2015 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Lukijakysely: 95 % tyytyväisiä Lähellä-lehteen Ota kantaa liiton strategiaan s. 26 Hae lomalle ja kuntoutukseen s. 32 TEEMAT Kuolema Lomat ja kuntoutukset Lukijat kertovat saavansa Lähellä-lehdestä tietoa ajankohtaisista omaishoitoasioista, vinkkejä hoitotyöhön ja voimia jaksamiseen. L ähellä-lehdessä 2/2015 kysyttiin lukijoiden mielipidettä lehden sisällöstä ja ulkoasusta sekä mitä lehdestä halutaan lukea ja mitä hyötyä lehdestä on omaishoitotyössä. Kyselyyn vastanneet antoivat lehdelle yleisarvosanaksi hyvän (60 %) tai erittäin hyvän (35 %). Lähes samoin jakautuivat mielipiteet lehden ulkoasusta ja sisällöstä. ”Jatkakaa samaan malliin, olen tyytyväinen”, kertoi eräs vastanneista. Vaikeista asioista pitää kertoa Syöpä vei vaimoni -juttu kiinnosti lukijoita eniten. Muutkin kuolemateeman jutut saivat paljon myönteistä palautetta. ”Hienoa, että tähän lehteen uskallettiin ottaa toiseksi teemaksi kuolema”, todettiin palautteessa. Kuolemaa käsittelevät jutut auttoivat hankalassa elämäntilanteessa. Omaishoitaja kertoi, että ”antamalla tämän lehden luettavaksi kuolevalle sisarelleni, pääsimme jatkamaan aloittamaamme keskustelua hoitotahdosta, hautaustoiveista ym.”. Lukijapalautteesta lehden toimitus sai vahvistusta sille, että lehdessä pitää kertoa vaikeistakin asioista. Neuvoja ja voimia arkeen Lukijoiden mukaan lehdestä saa ajan- kohtaista tietoa omaishoitoasioista ja uutta näkökulmaa hoitotyöhön. Lehden hyödyllisimmiksi jutuiksi mainittiin Omaishoito ja vanhuspalvelulaki, Kuolemaan voi varautua ja Tärkeintä on omaishoitajien etujen valvonta. Jutut tarjosivat lukijoille ”hyviä vinkkejä ja tietoa tuista, joita ei osaisi ehkä muuten edes hakea”. Lehti antaa myös vertaistukea. Lehteä lukiessa ”tuntee kuuluvansa johonkin suurempaan joukkoon ja huomaa, että ei ole yksin”. Lukeminen voi olla myös ”pieni oma hetki”. Ilmoituksista vinkkejä omaishoitotyöhön Lehden ilmoituksia luetaan lähes yhtä tarkkaan kuin juttuja. Vain muutama kertoi, että ei lue ilmoituksia lainkaan. Lehteen toivotaan jatkossakin ”ilmoituksia omaishoitoa tukevista laitteista ja palveluista”. Lehti myös mainittiin ”ainoaksi kanavaksi saada tietoa, mainoksia myöten”. Toiveena monipuolisia omaishoitotarinoita Lehteen toivottiin lisää omaishoitotarinoita, kuten ”kirjoituksia kehitysvammaisten lasten ja nuorten asioista”. Myös ”selviytymistarinoita omaishoidon päättymisen jälkeen” kaivattiin. Moitteita tuli siitä, että lehdessä ei ole riittävästi elämäntarinoita eri puolilta Suomea. Yksittäisiä toiveita tuli runsaasti. Juttuja toivottiin mm. paikallisyhdistysten projekteista, omaishoitajan yksinäisyydestä, terveysasioista, hygieniasta ja esimerkiksi ”siitä miten voi joutua kiusattavaksi omassa perheessä sisarusten taholta kun hoitaa heidänkin äitiään”. Lukijoiden toiveita huomioidaan tulevissa lehdissä. Esimerkiksi omaishoitajan yksinäisyyttä ja kiusaamista on käsitelty Lähellä-lehdessä 3/2015. Vastanneiden mielestä lehdessä saa olla huumoria, mutta ”viihdyttäviä juttuja voi lukea muista viihdejulkaisuista”. Osa piti esimerkiksi ristikkoa turhana, kun taas toiset toivoivat lehteen kryptoja, sodukoita ja askarteluvinkkejä. Vaikka ulkoasuun oltiin tyytyväisiä, huomautettiin, että lukemisen helpottamiseksi jutuissa ”ei saa laittaa tekstiä kuvan päälle eikä värilliselle pohjalle”. Lukijakyselyn arvonnassa voittaneille on postitettu palkinnot elokuussa. Lähellä-lehdet www.omaishoitajat.fi/lähellä-lehdet LÄHELLÄ 4/2015 21
ASIOITA AJASSA Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Vinkkejä Alzheimerin tautia tai muuta muistisairautta sairastavien omaisille AUTISMI- JA ASPERGERLIITTO: Minun tarinani – kertomuksia autismin kirjolta Kirjassa on yli 30 autismin kirjon henkilön tai läheisensä tarinaa. Kertomukset on koottu Autismi- ja Aspergerliiton Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projektissa 2013–2014. Kirja on tiettävästi ainut Suomessa julkaistu kokoelma autistin kirjon henkilöiden itsensä kirjoittamia kertomuksia elämästään. Teoksen kuvituksena on Tuuli Aution Piirteitä-akvarellisarja. Tilaukset: anne.saarinen@autismiliitto.fi. Kirjan voi tilata postikulujen hinnalla tai ladata ilmaiseksi osoitteessa www.autismiliitto.fi/ika- KAUNONEN, KYLMÄ, MATTILA, SURAKKA JA ÅHSTEDT-KURKI: Palliatiivinen hoitotyö Parantumattomasti sairas ja hänen perheensä Kirjassa kuvataan palliatiivisen eli oireenmukaisen hoitotyön toimintatapoja ja tarkastellaan mm. kärsimystä, huumoria, surua ja seksuaalisuutta parantumattomasti sairaan hoitotyössä. Kirja on oppikirja terveysalan ammattilaisille, mutta siinä on tietoa myös omaishoitajille ja vapaaehtoistyöntekijöille. Kirjan tavoitteena on löytää yhteinen kieli parantumattomasti sairaalle, hänen perheelleen ja terveysalan ammattilaiselle. Tilaukset: http://verkkokauppa. sairaanhoitajaliitto.fi/ materiaalit HOME INSTEAD SENIORIHOIVA JA SUOMEN MUISTIASIANTUNTIJAT RY: Muistisairaan ihmisen kohtaaminen - Vinkkejä Alzheimerin tautia tai muuta muistisairautta sairastavien omaisille Muistisairaan hyvä hoiva lähtee yksilön tarpeiden tunnistamisesta ja niiden kunnioittamisesta. Tutut ympäristöt ja omat rutiinit tukevat toimintakykyä ja mielekästä elämää. Muistisairaan tapojen ja toiveiden tiedostaminen helpottaa sairauden oireiden hallintaa ja lisää elämänlaatua. Digiopas antaa vinkkejä muistisairaan omaisille arjen haasteisiin, kuten käyttäytymisen muutoksiin sekä tarjoaa ideoita päivän aktiviteetteihin ja arjen toimintojen helpottamiseen. Oppaan voi ladata ilmaiseksi osoitteessa: www.homeinstead.fi. Uusi lehti mielen hyvinvoinnista Lehtipisteisiin MIELENTERVEYDEN keskusliiton julkaiseman Tunne & Mieli -lehden aihepiirejä ovat mielenterveys, kehon ja mielen hyvinvoinnin yhteys, ihmissuhteet ja henkinen kasvu. Asiantuntijatiedon lisäksi joka numerossa on tavallisten ihmisten tarinoita siitä, kuinka he ovat selviytyneet elämänsä haastavimmista vaiheista ja mikä auttaa heitä jaksamaan arjessa. Ensimmäinen numero ilmestyi 1.10. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vastaavaa lehteä ei ole ennen ollut irtonumeromyynnissä. Tunne & Mieli -lehden tuotto käytetään kokonaan Mielenterveyden keskusliiton kansalaisjärjestötoimintaan. 22 LÄHELLÄ 4/2015 Reseptilääkkeitä verkkoapteekista RESEPTILÄÄKKEITÄ voi hankkia Yli- opiston Apteekin verkkoapteekista osoitteessa www.ya.fi. Kyseessä on ensimmäinen verkkoapteekki Suomessa, jossa asiakkaan tunnistaminen tapahtuu chatin kautta. Farmaseutit palvelevat verkkoapteekissa vuoden jokaisena päivänä klo 7–24.
PUHEENJOHTAJA ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Epävarma tilanne Hallitus lupaa kehittää omaishoitoa, mutta myös lakkauttaa tukia, leikkaa korvauksia ja korottaa palvelumaksuja. E duskunnassa on käynnistynyt ensi vuoden budjetin ja uusien lakiesitysten käsittely. Hallitusohjelmassa on luvattu 75 miljoonaa euroa omais- ja perhehoitajien sijaisjärjestelyjen parantamiseen. Raha on tarkoitus antaa lisätalousarviossa ja lakimuutosten on määrä astua voimaan ensi kesänä. Emme vielä tiedä, miten sijaisjärjestelyjen parannus aiotaan toteuttaa tai miten parannus vaikuttaa omaishoitajiin. Omaishoito on mukana hallituksen kärkihankkeessa, jossa on tarkoitus luoda uusi omais- ja perhehoidon toimintamalli. Mallista on määrä tehdä vuosina 2016–2017 kuntakokeiluja, joiden tuloksia on tarkoitus arvioida ja hyödyntää vaalikauden lopulla. Tähän on varattu yhteensä 7,4 miljoonaa euroa. Hankerahaa osoitetaan myös ikäihmisten kotihoidon uudistamiseen. Tarkoituksena on tehdä kotiin annettavista palveluista ensisijaisia. Kärkihanke on kuitenkin ristiriidassa valtion talousarvion kanssa. Samaan aikaan, kun hallitus pyrkii kehittämään uusia toimintamalleja, se on luomassa suurta epävarmuutta omaishoitoperheiden arkeen mm. lakkauttamalla eläkkeensaajan asumistuen, leikkaamalla lääke- ja matkakorvauksia ja korottamalla sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja. Leikkausten takia monilla ihmisillä ei ole varaa ostaa palveluja. Kotiin tuotavat palvelut eivät kuulu asiakasmaksukattojärjestelmän piiriin. Ihmiset maksavat kaikki palvelunsa itse. Tilanne paranisi, jos osa kotiin tuotavista palveluista otettaisiin maksukaton alle. Katon ylityttyä nämä palvelut olisivat edullisempia. Tämä tukisi niitä asiakkaita, jotka joutuvat käyttämään paljon sosiaalipalveluja. Laki toisi tuen yhtenäiset myöntämisperusteet Vapaapäivien ja sijaisjärjestelyjen kehittäminen on hyvä tavoite, mutta ei mielestämme kaikkein tärkein. Tärkeämpää olisi suunnata resursseja lainsäädännön kehittämiseen. Omaishoitajat ja läheiset -liiton aloitteesta laadittiin viime vaalikaudella Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, jonka pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistyi uuden omaishoitolain valmistelu. Se on valitettavasti pysäytetty. Yritämme edelleen vaikuttaa sii- hen, että omaishoitolaki menisi eteenpäin. Laki yhtenäistäisi omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja lisäisi omaishoidon saatavuutta ja kattavuutta. Uusi laki mahdollistaisi omaishoidon lisäämisen. Pelkkä sijaisjärjestelyiden kehittäminen ei sitä tee. Omaishoidon pitää perustua vapaaehtoisuuteen Emme selviä ilman omaishoitajia, mutta se ei saa tarkoittaa, että ihmiset pakotetaan hoitamaan läheistään, jos voimavarat, jaksaminen ja elämäntilanne eivät sitä salli. Omaisilla ja läheisillä on oltava oikeus omaan elämään ja työhön sekä parempaan toimeentuloon. Me emme voi hyväksyä, että hallitus siirtää vastuuta omaisille ilman omaishoitajien vahvempaa oikeusturvaa. Me emme voi hyväksyä, että hallitus hakee säästöjä rakenteellisilla uudistuksilla siten, että se velvoittaa omaista hoitamaan läheistään ilman riittävää tukea ja taloudellista turvaa. Omaishoidon on aina perustuttava vapaaehtoisuuteen. Nyt on tärkeää, että pidämme yhtä. Omaishoitajien ääntä on kuultava! LÄHELLÄ 4/2015 23
LOMAT JA KUNTOUTUKSET 16.–21.5. Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus Taiten toimittu -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 16.2. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN 23.–28.5. Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala Toisin tehden -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 23.2. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 6.–11.6. Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Mikkeli Uusia unelmia -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 16.3. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 27.6.–2.7. Lehmirannan lomakeskus, Salo Tanssin taikaa -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 27.3. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. OMAISHOITAJIEN LOMAT Vuoden 2016 lomatiedot ovat alustavia ja ne varmistuvat joulukuussa. Lomille voi kuitenkin jo hakea. Hakulomakkeita voi tilata puhelimitse 020 7806 533 tai sähköpostitse kaisu.haggqvist@ omaishoitajat.fi tai tulostaa nettisivuilta www.omaishoitajat.fi/ lomat. Lomaopas ilmestyy vuoden vaihteessa ja se postitetaan jäsenille viikolla 1. Teemalomilla käsiteltävät asiat liittyvät loman kohderyhmän erityispiirteisiin. Loman painopiste on lomaohjaajan johdolla käydyissä keskusteluissa ja ryhmästä saatavassa vertaistuessa. Erityisteemalomilla loman aiheeseen paneudutaan teemalomaa syvällisemmin. Kaikilla lomilla on täysihoito. 3.–8.7. Sport & Spa Hotel Vesileppis, Leppävirta Perheen parhaaksi -teemaloma omaishoitoperheille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 3.4. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 14.–19.8. Ruissalon Kylpylä, Turku Haaveita haravoimassa -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 14.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 22.–27.8. Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Mikkeli Musiikkia muistoista -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 22.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 5.–10.9. Kruunupuisto, Punkaharju Iloa ja innostusta -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 5.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 6.–11.3. Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Katse huomiseen -erityisteemaloma omaishoitajille, joiden hoidettava on siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan tai kuollut. Omavastuu 100 € / henkilö. Huom. Hakuaika päättyy 4.1. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 11.–16.9. Validia Kuntoutus Lahti Laulellen lepoa -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 11.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 4.–9.4. Kruunupuisto, Punkaharju Muistoja matkaltamme -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 4.1. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 9.–14.10. Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Miesten mielestä -teemaloma miesomaishoitajille. Omavastuu 120 € / henkilö. Hakuaika päättyy 15.7. Lomatuen myöntää Solaris-lomat ry. 11.–16.4. Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Pikkuusen paree -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 125 € / henkilö. Hakuaika päättyy 15.1. Lomatuen myöntää Hyvinvointilomat ry. 10.–15.10. Sokos Hotel Bomba, Nurmes Katse huomiseen -erityisteemaloma omaishoitajille, joiden hoidettava on siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan tai kuollut. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 10.7. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 25.–30.4. Rokua health & spa, Utajärvi Runojen rytmillä -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 25.1. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 9.–14.5. Herttuan Kuntoutuskeskus, Kerimäki Osaan ja oivallan -teemaloma erityisesti vanhempiaan hoitaville ja työssäkäyville omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 9.2. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 24 LÄHELLÄ 4/2015 7.–12.11. Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kevennystä mieleen -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 7.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 20.–25.11. Hotelli Ylläsrinne, Kolari Kepeästi kuutamolla -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 21.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.
LOMAT JA KUNTOUTUKSET OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT Kela järjestää omaishoitajien kuntoutuskursseja sekä yksilö- että parikursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitajat ja hoidettavat yhdessä. Kuntoutuskurssit järjestetään avo- tai laitosmuotoisina kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kuntoutuskurssien rakenne ja ohjelma Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden jakson jälkeen tehdään kotikäynti ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden jaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. Kurssin ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kuntoutujille, ja parikursseilla myös hoidettaville, laaditaan kirjallinen kurssiohjelma. Suurin osa toiminnasta on ryhmämuotoista. Parikursseilla hoidettava osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan siltä osin kuin se hänen toimintakykynsä puolesta on mahdollista. Kuntoutusjaksojen aikana avustava henkilöstö vastaa hoidettavan kuntouttavasta hoitotyöstä ja ohjauksesta, ellei hoidettavan ja hänen omaishoitajansa kanssa ole sovittu toisin. Kuntoutuksen kustannukset Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Kuntoutuksen aikaisesta sijaishoidosta voi aiheutua omaishoitoperheelle kuluja. Parikurssien kuntoutuslaitosjaksot ovat maksuttomia sekä kuntoutujalle että hoidettavalle. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista tai ne voi tulostaa Kelan verkkosivuilta www.kela.fi. Kelasta saa myös neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan Kelan toimistoon. Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. Kelan kuntoutuskurssit yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa Liitto tekee yhteistyötä Rokuan Kuntoutuksen, Neuroliitto ry / Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen ja Hyvinvointi Sammon (entinen Kalevalan Kuntoutuskoti) kanssa. Kurssit toteutuvat joko laitosmuotoisina tai avokuntoutuksellisina jaksoina. Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden kurssin jälkeen tehdään kotikäynti tai verkostoneuvottelu ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden kuntoutusjaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. LÄNSI-SUOMESTA MASKUUN Neuroliitto ry / Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen omaishoitajakurssit ovat tarkoitettu Länsi-Suomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Neuroliitto ry / Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta Päivi Loukkaanhuhdalta puh. 040 133 7010 tai paivi.loukkaanhuhta@neuroliitto.fi. Matkakorvaukset 59727 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Neuroliitto ry / Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 25.–29.7.2016, 5.–9.12.2016, 12.–16.6.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 1.–26.8.2016 välisenä aikana. Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 14,25 € vuonna 2015). Matkakorvausta haetaan toimittamalla Kelaan matkakorvaushakemus, osallistumistodistus kuntoutuksesta sekä matkaliput ja maksukuitit. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkasta. 59786 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Neuroliitto ry / Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 8.–12.8.2016, 21.–25.11.2016, 5.–9.6.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 15.8.–9.9.2016 välisenä aikana. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutuskurssit ovat alueellisia. Omaishoitaja voi hakea ainoastaan oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. HAKEMUS JA LIITTEET • kuntoutushakemus (KU132) • B-lääkärinlausunto omaishoitajasta; lausunnossa on oltava maininta kuntoutustarpeesta ja omaishoitotilanteesta. • parikurssille haettaessa lausunnossa on oltava maininta hoidettavan osallistumisesta kuntoutukseen yhdessä omaishoitajan kanssa; lisäksi tarvitaan hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä joko hoitotiivistelmä, sairaus-/potilaskertomus tai kotisairaanhoidon palvelu- ja hoitosuunnitelma. 59728 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Neuroliitto ry / Maskun neurologinen kuntoutuskeskus. Ajankohdat: 12.–16.9.2016, 9.–13.1.2017, 14.–18.8.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 19.9.–14.10.2016 välisenä aikana. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESTA KUHMOON JA ROKUALLE Hyvinvointi Sammon (entinen Kalevalan kuntoutuskoti) sekä Rokuan Kuntoutuksen omaishoitajakurssit ovat tarkoitettu Itäja Pohjois-Suomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Jussi Komulaiselta Hyvinvointi Sammosta puh. 040 849 1406 tai jussi.komulainen@kalevalankk.fi ja Rokuan Kuntoutuksen Eija Väänäseltä puh. 020 781 9376 tai kuntoutus@ rokua.com. 59689 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 4.–8.4.2016, 3.–8.10.2016, 20.–24.3.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 9.4.–8.5.2016 välisenä aikana. LÄHELLÄ 4/2015 25
LOMAT JA KUNTOUTUKSET 59745 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 11.–16.4.2016, 10.– 15.10.2016, 27.–31.3.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 17.4.–16.5.2016 välisenä aikana. 59706 30.5.–3.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59752 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 5.–9.9.2016, 23.–27.1.2017, 28.8.–1.9.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 10.9.–9.10.2016 välisenä aikana. 59782 6.–10.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Härmän Kuntoutus, Ylihärmä 59717 22.–26.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutuskeskus Kankaanpää 59693 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Rokuan Kuntoutuksessa. Ajankohdat: 25.–29.1.2016, 30.5.– 3.6.2016, 9.–13.1.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 30.1.–29.5.2016 välisenä aikana. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI 59700 4.–8.1. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 59694 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Rokuan Kuntoutuksessa. Ajankohdat: 25.–29.4.2016, 17.– 21.10.2016, 24.–28.4.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 30.4.–16.10.2016 välisenä aikana. 60008 11.–15.1. Omaishoitajien kuntoutuskurssi ODL terveys, Oulu 59703 25.–29.1. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Vetrea Terveys, Joensuu 59752 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 5.–9.9.2016, 23.–27.1.2017, 28.8.–1.9.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 10.9.–9.10.2016 välisenä aikana. 59767 8.–12.2. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 59685 7.–11.3. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Taukokangas, Oulainen 59759 7.–11.3. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kruunupuisto, Punkaharju 59701 12.–18.3. Omaishoitajien kuntoutuskurssit, parikurssi Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 59686 29.3.–2.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Taukokangas, Oulainen 59696 29.3.–2.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kruunupuisto, Punkaharju 59704 11.–15.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Vetrea Terveys, Joensuu 59754 18.–22.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Taukokangas, Oulainen 59702 25.–29.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 60009 25.–29.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi ODL Terveys, Oulu 59770 2.–6.5. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kuopio Alueelliset kuntoutuskurssit Kurssinumero, kurssin ajankohta ja kurssipaikka jaoteltuina alueittain. Tarkempia tietoja kursseista saa Kelasta. ETELÄ-SUOMI 56343 60146 60155 60147 60148 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 14.–18.12. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 22.–26.2. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 7.–11.3. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 21.–25.3. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.5. Kaikki lomat pidetään Validia Kuntoutus Lahdessa. LÄNSI-SUOMI 59773 8.–12.2. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 56780 22.–26.2. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Härmän Kuntoutus, Ylihärmä 59784 14.–18.3. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Ikaalisten kylpylä 59775 29.3.–2.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59761 13.–17.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kruunupuisto, Punkaharju 59705 18.–22.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 60010 27.6.–1.7. Omaishoitajien kuntoutuskurssi ODL Terveys, Oulu 59716 16.–20.5. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutuskeskus Kankaanpää 59776 16.–20.5. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 26 LÄHELLÄ 4/2015
AJANKOHTAISTA Liitolle uusi organisaatio Liiton hallitus hyväksyi syyskuun kokouksessaan liiton uuden organisaation. Siinä on paljon tuttua, mutta myös jotain uutta. Liiton päätösvaltaa käyttävät paikallisyhdistykset liiton vuosikokouksissa. Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa liiton hallitus, joka valitaan syyskokouksessa. Operatiivisesta johtamisesta vastaa toiminnanjohtaja johtoryhmän tukemana. Kaksi toiminnallista yksikköä määrää ja kehittää niiden sisältöjä. Yksikön toiminnasta vastaa kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen. Kolme läpileikkaavaa tehtäväaluetta VIESTINNÄN tehtävänä on sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen ja toteutus, Lähellä-lehti sekä materiaalintuotanto yhteistyössä yksiköiden kanssa. Vastuuhenkilö on viestintäpäällikkö Tiina Kokko. Uusi organisaatio astuu voimaan 1.1.2016 Uudessa organisaatiossa on kaksi yksikköä: Järjestötoiminta ja alueellinen yhteistyö sekä Omaishoitajien hyvinvointia tukevat toiminnot. TALOUS JA HALLINTO vastaa mm. liiton taloudesta, laskutuksesta, jäsenrekisteristä, tilaisuuksien järjestelyistä, tilauksista ja puhelinvaihteesta. Vastuuhenkilö on talouspäällikkö Tiina Lehtinen. Järjestötoiminta ja alueellinen yhteistyö -yksikköön kuuluu liiton aluetyö, Suomen omaishoidon verkosto ja Opastava-hanke. Aluetyö jatkuu entisenlaisena, mutta Opastava-hankkeessa alkaa viimeinen toimintavuosi, jonka aikana levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Tämä tehdään parhaiten aluetyön kautta. KEHITTÄMINEN on uusi toiminto, jota toteutetaan yhteistyössä yksiköiden kanssa. Kehittämistoiminnan suunnitelma valmis- Toiminnanjohtajan alaisuudessa kymmenen vuotta toiminut Suomen omaishoidon verkosto siirtyy nyt Järjestötoiminta ja alueellinen yhteistyö -yksikköön. Verkoston tavoitteena on tukea sen 13 jäsenjärjestön yhteistyötä alueellisella tasolla. Myös tämä työ onnistuu parhaiten yhteistyössä aluetyön kanssa. Yksikön vastuuhenkilö on järjestöpäällikkö Merja VIESTINTÄ Purhonen. Omaishoitajien hyvinvointia tukevat toiminnot -yksikön tehtäviin kuuluu OmaisOiva-toiminta ja erityisryhmien lomien suunnittelu ja toteutus. OmaisOiva-toiminta laajenee ensi vuonna uusiin yhdistyksiin. Tavoitteena on myös lisätä erityisryhmille suunnattujen lomien Viestintäpäällikkö Tiina Kokko Juha Viitanen TALOUS JA HALLINTO Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Anu Nurmi Paula Väisänen KEHITTÄMINEN Kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen tuu alkuvuonna. Kehittämistoiminta sisältää mm. omaishoitoon liittyvän tutkimuksen seurantaa ja sen hyödyntämistä vaikuttamistyössä sekä uusien hankkeiden ideointia. Vastuuhenkilö on kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen. Vaikuttaminen on osa kaikkien työtä Toiminnanjohtaja Marja Tuomen vastuulla ovat liiton edunvalvonta ja vaikuttamistyö, varainhankinta sekä kansallinen liittojen välinen ja kansainvälinen yhteistyö. Vaikuttamistyön vuosisuunnitelma laaditaan johtoryhmässä. Vaikuttaminen on osa kaikkien työntekijöiden työtehtäviä ja johtoryhmästä se jalkautuu yksiköiden ja tehtäväalueiden työhön. Varainhankintaa tekee toiminnanjohtajan työparina talouspäällikkö. PAIKALLISYHDISTYKSET Vuosikokous (kevät – syksy) HALLITUS Puheenjohtaja Anneli Kiljunen TOIMINNANJOHTAJA Marja Tuomi JOHTORYHMÄ JÄRJESTÖTOIMINTA JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen ALUETYÖ Pia Järnstedt Matti Mäkelä Sirpa Määttä Johanna Tervala Sari Havela (50 %) SUOMEN OMAISHOIDON VERKOSTO Malla Heino (50 %) OPASTAVA-HANKE Virpi Vepsäläinen Marjo Lehtinen Johanna Rahunen OMAISHOITAJIEN HYVINVOINTIA TUKEVAT TOIMINNOT OMAISOIVA Juha Timoskainen Sandra Gehring Sari Havela (50 %) Malla Heino (50 %) Koulutussuunnittelija (Tre) OMAISHOIDON ERITYISRYHMIEN TUKEMINEN Kaisu Häggqvist Omaishoitajat ja läheiset -liiton organisaatio 1.1.2016 alkaen LÄHELLÄ 4/2015 27
AJANKOHTAISTA Omaishoitajille lakineuvontaa Eduskunnan omaishoidon tukiryhmä nimetty Liitto tarjoaa lakineuvontaa vaikeissa omaishoidon valitustapauksissa 5.1. alkaen joka tiistai klo 9.30–11 numerossa 050 467 3140. Liitto ei peri puhelusta maksua, mutta puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan. Lakineuvontaa antaa OTL, VTT Yrjö Mattila. Muissa omaishoidon kysymyksissä voi soittaa liiton maksulliseen neuvontapuhelimeen 020 7806 599 ma–to klo 9–15, katso s. 50. Puolueet ovat nimenneet edustajansa eduskunnan omaishoidon tukiryhmään. Tukiryhmään kuuluvat Sari Essayah (kd.), Katja Hänninen (vas.), Johanna Karimäki (vihr.), Anne Louhelainen (ps.), Krista Mikkonen (vihr.), Juha Pylväs (kesk.). Puheenjohtajana on Anneli Kiljunen (sd.) ja varapuheenjohtaja Sari Tanus (kd.). Työryhmä on avoin kaikille kansanedustajille. Ryhmä päätti syyskuun kokouksessaan perehtyä syksyn aikana Kansalliseen omaishoidon kehittämisohjelmaan (KOHO) ja ajankohtaisiin omaishoitokysymyksiin. Johanna Rahunen aloitti projektisuunnittelijana Aloitin lokakuussa projektisuunnittelijana Opastava-hankkeessa. Olen koulutukseltani sosiologi ja matkaani on ohjannut pyrkimys käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämiseen ja kiinnostus ihmisten kokemusten ymmärtämiseen. Olen erityisen innostunut tuomaan ihmisten ja yhteisöjen kokemustietoa näkyväksi ja ratkaisemaan hyvinvoinnin haasteita yhdessä toisten kanssa. Pimenevistä illoista huolimatta olen täynnä valoa ja iloa, koska pääsen tekemään yhteistyötä kanssanne. Lähellä-lehden ilmestymisaikataulut 2016 Lähellä-lehden ilmestymisajankohdat muuttuvat. Ensi vuonna lehti ilmestyy viikoilla 9, 22, 38 ja 48. Muutoksesta johtuen vuoden viimeisessä lehdessä ei ole paikallisyhdistysten omaishoitajien viikon tapahtumia. Tapahtumat kerätään liiton nettisivuille ja niistä tiedotetaan STT Infon kautta. 28 LÄHELLÄ 3/2015 Työryhmä kehittää liiton ja yhdistysten yhteistyötä Liiton toiminnan kehittäminen -työryhmään on kutsuttu paikallisyhdistysten edustajiksi Ritva Simonen Keski-Karjalan Omaishoitajat ry:stä ja Tarja Hannola Napapiirin Omaishoitajat ry:stä. Liiton hallitusta edustavat työryhmässä Seija Paatero (pj.) ja Seija Hyvärinen. Työryhmän sihteeri on toiminnanjohtaja Marja Tuomi. Työryhmä tarkastelee liiton sääntöjen päivittämistarvetta ja pohtii, miten liiton ja yhdistysten yhteistyötä ja vuorovaikutusta voitaisiin kehittää. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Työryhmässä on keskusteltu liiton jalkautumisesta paikallisyhdistyksiin, pienten yhdistysten erityiskysymyksistä ja toiminnan näkyvyyden lisäämisestä. Saattohoito kiinnosti Finlandiatalossa Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme -hankkeen seminaarissa keskusteltiin järjestöjen saattohoitonäkemyksistä. Finlandia-talossa syyskuussa järjestetty tilaisuus keräsi yli tuhat kuulijaa. Puhujana oli mm. arkkiatri Risto Pelkonen. Esitykset ovat osoitteessa www.hyväkuolema.fi/category/ tapahtumat/finlandia-talo/ ALUEELLISET SAATTOHOITOSEMINAARIT Seminaareissa käsitellään saattohoidon järjestämisen edellytyksiä ja hankaluuksia. Seminaarit on tarkoitettu hoitohenkilökunnalle, mutta ne sopivat myös mm. paikallisyhdistysten työntekijöille. Paikat, ajankohdat, ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet www.hyväkuolema.fi/alueseminaarit
AJANKOHTAISTA Göteborgin konferenssissa uutta omaishoitotietoa Yli 600 omaishoidon järjestötoimijaa ja tutkijaa 32 maasta kokoontui syyskuun alussa Göteborgiin kolmipäiväiseen omaishoitokonferenssiin keskustelemaan eri maiden omaishoitokäytännöistä ja kuulemaan uusinta omaishoidon tutkimustietoa. Konferenssissa pidetyt alustukset ovat osoitteessa http://www.anhoriga.se/nkaplay/6e-internationella-anhorigkonferensen/ VALTAKUNNALLINEN OMAISHOITAJIEN VIIKON JUHLA Salon omaishoitajat ry:n 20-vuotisjuhla 23.11. klo 12–16 Salon Seurakuntatalo, Kirkkokatu 6, Salo OHJELMA klo 11.45 klo 13 Konferenssin yhteydessä järjestettiin omaishoitajien eurooppalaisen kattojärjestön Eurocarersin vuosikokous, johon osallistuivat liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi ja Suomen omaishoidon verkoston edustajana Jonna Skand Folkhälsanista. Omaishoitokonferenssin avannut kuningatar Silvia totesi, ettei yhteiskunnilla yksinkertaisesti ole varaa olla tukematta omaishoitajia. klo 14.30 klo 16 Kahvit ja tervehdysten vastaanotto 20 vuotta omaishoidon yhteistyötä puheenjohtaja Seija Hyvärinen, Salon omaishoitajat ry Musiikkiesitys kanttori Jari Parviainen Juhlapuhe puheenjohtaja Anneli Kiljunen, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Musiikkiesitys kanttori Jari Parviainen Salon kaupungin tervehdys apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa Seurakunnan tervehdys kirkkoherra Timo Hukka Tauko Musiikkiesitys Leticia-kuoro Liitto ja paikallisyhdistykset omaishoitajien tukena nyt ja tulevaisuudessa toiminnanjohtaja Marja Tuomi, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Omaishoitajan puheenvuoro Marja Tuominen Jaksatko rakastaa -runo- ja musiikkiesitys lausuja Eila Mamia ja muusikko, säveltäjä Janne Kuusinen Päätössanat ja yhteislaulu Ilmoittaudu 17.11. mennessä anu.nurmi@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 500. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä erityisruokavaliosi. Ei lahjoja. Mahdolliset Salon omaishoitajat ry:n muistamiset omaishoitajien tukemiseen tilille FI53 4327 2140 0200 60 / Salon omaishoitajat ry 20 vuotta. Anneli Kiljunen jatkaa puheenjohtajana Omaishoitajat ja läheiset -liiton syyskokous valitsi liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 2016 kansanedustaja Anneli Kiljusen. Liiton hallitukseen valittiin vuosiksi 2016–2017 Marja-Leena Lehtinen, Marja Lehtonen, Seija Paatero, Jari Pirhonen ja Meeri Rinta-Jouppi. Hallituksessa jatkavat vanhoina jäseninä vuoden 2016 loppuun Seija Hyvärinen, Leena Karhu-Westman, Yrjö Mattila, Tuula Poikonen ja Pertti Rajala. Syyskokous hyväksyi liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2016 sekä uuden strategian vuosille 2016–2020. Salon omaishoitajat ry LÄHELLÄ 3/2015 29
AJANKOHTAISTA Valtakunnallisen omaishoitajien viikon tapahtumia ETELÄ-SUOMI Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Tapiolan kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit. Paikalla seurakuntaneuvoston lähettämät Bangladeshin opintomatkalaiset. Eskan edustajana Leena Vanne. Järj. Tapiolan srk. SU 22.11. KLO 11 Omaishoitajien kirkkopyhä Soukan kappelissa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit. Kirkkoherra Jouni Turtiainen, Okra-kuoro, vapaaehtoiset ja työvuoroiset työntekijät. Eskan edustajana Kristiina Mustakallio. Järj. Espoonlahden srk. SU 22.11. KLO 11 Omaishoitajien kirkkopyhä Leppävaaran kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit. Pastori Aija Pöyri avustajana pappi Merja Alanne ja kanttorina Pauliina Hyry. Paikalla diakoniatyöntekijät Eveliina Kauppila ja Riitta Türkmen. Eskan edustajana Jyrki Myllärniemi. Järj. Leppävaaran srk. SU 22.11. KLO 12 Omaishoitajien kirkkopyhä Viherlaakson kappelissa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit. Eskan edustajana Ritva Särkkä. Järj. Espoon tuomiosrk. SU 22.11. KLO 12 Omaishoitajien kirkkopyhä Matinkappelissa. Kirkonmenojen jälkeen lounas. Liturgina Anna Poutiainen, saarnaa Sami Mustakallio ja kanttorina Sanna Franssila. Eskan edustajana Gun Ainamo. Järj. Olarin srk. SÖN 22.11. KLO 12.15 Esbo svenska församling: högmässa i Esbo domkyrka. Kyrkkaffe i Sockenstuga. Kyrkoherde Roger Rönnberg och ordförande Stig Kankkonen, Eska. Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry KE 25.11. KLO 11 Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n syyskokous, vieraana liiton aluevastaava Matti Mäkelä. Klo 12 yhteinen joulujuhla, vanhan ajan joulupöytä. Seurakunnan ohjelman jälkeen kahvit. Ilm. 10.11. mennessä Helga, puh. 040 861 0840. Järj. Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry, Heinolan srk ja Hartolan srk. Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10–14 Omaishoitajien kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 6. 30 LÄHELLÄ 4/2015 Kahvit seurakuntakeskuksessa. Järj. Hyvinkään srk ja Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. TO 26.11. KLO 9–12 OmaisOiva-kioski Onnensillassa, Siltakatu 6, Hyvinkää. Tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Järj. Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. TO 26.11. KLO 13–16 Hemmotteluiltapäivä omaishoitajille Onnensillassa, Siltakatu 6, Hyvinkää. Mukana Hyrian lähihoitaja- ja kosmetologiopiskelijat. Ilm. 19.11. mennessä Päivi Koppelmäki, puh. 044 238 6453, pk.omaisoiva@gmail.com. Järj. Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke ja Hyria Koulutus Oy. PE 27.11. KLO 15–17 Entisten omaishoitajien vertaisryhmä Hyvinvointikeskuksessa, Hallituskatu 20, sisäpiha, Hämeenlinna. 27.–28.11. Omaishoitajan arkea eri aistein esittelevä Ihan tavallinen koti -esittely pääkirjaston ala-aulassa. Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 13–16 Lähellä ja tukena – Omaishoitoperheiden kahvikonsertti Nurmijärven-Rajamäen yläasteen ja lukion liikuntasali Kuntolassa, Keskusraitti 1. Käynti Kuntolanpolun puolelta. Lapsiparkki. Toimintatorilla on tietoa omaishoitoperheille suunnatuista palveluista. Järj. Nurmijärven omaishoidon kumppanuuspöytä -työryhmä yhteistyökumppaneineen. Lisät. heidi.puumalainen@yhdistysverkosto.net. SU 22.11. Omaishoitajien kirkkopyhä alueen seurakunnissa. MA 23.11. KLO 13.30–15 Omaishoitajien vertaisryhmä Hyvinvointikeskuksessa, Hallituskatu 20, sisäpiha, Hämeenlinna. Lisät. Lea Kumpulainen, puh. 040 833 5647. MA 23.11. KLO 16–20 Omaishoitajien hemmottelua oman valinnan mukaan DALI Hoitava Meri -hoitolassa, Palokunnankatu 10, Hämeenlinna. Hoitoja on naisille ja miehille, pieni omavastuumaksu. Ilm. ja lisät. Airi Suuronen, puh. 040 516 3227. TI 24.11. KLO 16–17.30 Runoilija Anne Hänninen vierailee Hyvinvointikeskuksessa, Hallituskatu 20, sisäpiha, Hämeenlinna. KE 25.11. KLO 17–19 Luento sairastumisen aikaisista lakisääteisistä tukimuodoista ja palveluista Kumppanuustalolla, Kirjastokatu 1, Hämeenlinna. Järj. FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. KE 25.11. KLO 18.30–20 Erityislasten vanhempien VIVO-vertaisryhmä Hyvinvointikeskuksessa, Hallituskatu 20, sisäpiha, Hämeenlinna. TO 26.11. KLO 12–13.30 Kalvolan omaishoitajien vertaisryhmä seurakuntatalossa. TO 26.11. KLO 13–14.30 Muistiyhdistyksen omaiskahvila Juttutuvassa, Jaakonkatu 3, Hattula. OmaisOiva-toiminnan vastaava Kaarina Hauskala puhuu omaishoitajan jaksamisesta. PE 27.11. KLO 10–14 Yhdistyksen 13-vuotiskakkukahvit Hyvinvointikeskuksessa, Hallituskatu 20, sisäpiha, Hämeenlinna. Kaarinan seudun omaishoitajat ja läheiset ry KE 25.11. KLO 13 Omaishoitajien tilaisuus Kaarinan kirkossa, Voudinkatu 2, Kaarina. Alustus Taizé-yhteisöstä, jonka jälkeen Hoivan ja Huolenpidon Taizé-hartaus. Kahvit. Järj. Kaarinan srk. Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 12 Omaishoitajien kirkkopyhä Loimaan Kaupunginkirkossa, Turuntie 32, Loimaa. Jumalanpalvelus radioidaan Loimaan alueella Radio Melodian taajuudella 91,8 MHz ja Vakka-Suomen alueella Radio Melodian taajuudella 88,5 MHz. Kirkonmenojen jälkeen kahvit. Järj. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Loimaan srk. TI 24.11. KLO 9–12 OmaisOiva-kioski Auran kirjastossa, Urpontie 2, Aura. Paikalla muistineuvoja Leeni Eriksson. Järj. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Varsinais-Suomen Muistiluotsi. TI 24.11. KLO 13–14.30 OmaisOiva-kahvila Auran SPR:n tiloissa OP:n talossa, Turuntie 2, Aura. Kahvilassa keskustellaan omaishoidon ajankohtaisista asioista ja muistihuollosta. Paikalla muistineuvoja Leeni Eriksson. Järj. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Varsinais-Suomen Muistiluotsi. TO 26.11. KLO 9.30–13.30 Tammikodin vertaisryhmä Loimaan omaishoidon tuki-
AJANKOHTAISTA Omaishoitajien kirkkopyhää vietetään 22.11. ja valtakunnallista omaishoitajien viikkoa 23.–29.11. Huomaathan, että jotkut tapahtumat ovat maksullisia ja vaativat ennakkoilmoituksen. Tapahtumat ovat paikallisyhdistyksen järjestämiä, ellei toisin mainita. keskuksessa, Nahkurintie 3, Mellilä. Mukana omaisyhteistyön ohjaaja Erja Laikio. Aiheena mm. hyvinvointia ja osallisuutta edistämässä. Hoidettava voi osallistua Tammikodin kuntouttavaan päivätoimintaan. Ilm. Anja Ojala, puh. (02) 761 2385. Järj. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Omaisena edelleen ry ja Loimaan kaupungin omaishoidon tukikeskus Tammikoti. TO 26.11. KLO 14.30–15 Olohuoneen tuolijumppa, Pekankuja 4, Loimaa. Tuolijumpan vetää Loimaan kaupungin liikunnanohjaaja ja jumpan jälkeen kahvit. Järj. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Loimaan kaupungin liikuntatoimi. LA 28.11. KLO 14 Jäsenten yhteinen joulujuhla Koski Tl:n työväentalolla, Koskentie 10, Koski Tl. Ilm. 20.11. mennessä puh. 044 974 7883, jaanabostrom.omaisoiva@gmail.com. Omaisena edelleen ry KE 25.11. KLO 14–18 Kun hoidan kotona – iloa ja ideoita arkeen -tapahtuma omaishoitajille Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, 2. krs, Helsinki. Tietoiskuja, rentoutumista, musiikkia sekä järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden toiminnan esittelyä. Ohjelmalliset osuudet klo 14–15.30 ja 16.30– 18. Järj. Suomen omaishoidon verkoston pääkaupunkiseudun alueellinen työryhmä. Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry 23.–27.11. KLO 12–18 Valokuva- ja kädentaitonäyttely yhdistyksen toimistolla, Päijänteenkatu 1, Lahti. Esillä voimavaravalokuvauksen tuotoksia tarinoineen sekä kädentaitoryhmien tuotteita. Lisät. puh. 050 469 4209, info@phomaishoitajat.fi. TI 24.11. KLO 14–18 Omaishoitomessut 8-salissa, Sammonkatu 8. Infopisteitä, ajankohtaista asiaa omaishoidosta, virkistävää ohjelmaa, hemmotteluhetkiä ja kahvio. Lisät. puh. 050 469 4209, info@phomaishoitajat.fi. Järj. Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry, Lahden kaupunki ja eri toimijat. Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, Helsinki. Kirkonmenojen jälkeen kahvit ja keskustelua omaishoidosta, mukana Sinikka Salomaa POLLIsta. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Olotilassa, Vehkapolku 1, Vantaa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit ja keskustelua omaishoidosta, mukana Lea Lindqvist POLLIsta. MA 23.11. Itäkeskuksen kirjasto, Helsinki, klo 10–12 ja klo 16–18. Kallion kirjasto, Helsinki, klo 10–12 ja klo 16–18. Tikkurilan kirjasto, Vantaa, klo 10–12 ja klo 16–18. Kirjastoissa on esillä omaishoitokirjallisuutta ja POLLIn toimittamaa materiaalia. POLLIn työntekijät ovat tavattavissa Helsingin ja Vantaan kirjastoissa. TI 24.11. Vuosaaren kirjasto, Helsinki, klo 10–12 ja klo 16–18. Malmin kirjasto, Helsinki, klo 10–12 ja klo 16–18. Myyrmäen kirjasto, Vantaa, klo 10–12 ja klo 16–18. Kirjastoissa on esillä omaishoitokirjallisuutta ja POLLIn toimittamaa materiaalia. POLLIn työntekijät ovat tavattavissa Helsingin ja Vantaan kirjastoissa. PE 27.11. KLO 12–15 Avoimet ovet ja pienimuotoiset myyjäiset POLLIn toimistolla, Pasilan puistotie 8, Helsinki. Glögi- ja piparitarjoilu, paikalla kaikki POLLIn työntekijät. Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry MA 23.11. KLO 9–12 OmaisOiva-kioski Ryttylän Salessa, Urheilukentäntie 14, Hausjärvi. Tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Järj. Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. TI 24.11. KLO 9–12 OmaisOiva-kioski Lopen S-Marketissa, Yhdystie 3, Loppi. Tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Järj. Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. KE 25.11. KLO 8–12 OmaisOiva-kioski Atomi-kauppakeskuksessa, Etelän Viertotie 2, Riihimäki. Tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Järj. Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. KE 25.11. KLO 12–15 Omaishoitajien hemmotteluiltapäivä Hyria-koulutuskeskuksessa, Käräjäkatu 2, Riihimäki. Mahdollisuus saada opiskelija kotiin hoidettavan seuraksi tilaisuuden ajaksi. Ilm. 18.11. mennessä Päivi Koppelmäki, puh. 044 238 6453, pk.omaisoiva@ gmail.com. Järj. Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. PE 27.11. KLO 9–12 OmaisOiva-kioski Tervakoskella. Tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Järj. Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. SU 29.11. KLO 13 Adventin ehtoolliskirkko Riihimäellä. Kutsumme mukaan omaishoitajia ja läheisiä laulamaan Hoosiannaa ja nauttimaan messun jälkeen kirkkokahvit lämpiössä. Järj. Riihimäen srk ja Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Salon omaishoitajat ry SU 22.11. KLO 13 Omaishoitajien kirkkopyhä Salon kirkossa, Kirkkokatu 2. Kirkonmenojen jälkeen kahvit Salon seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Järj. Salon omaishoitajat ry sekä Salon srk. 23.11.–28.11. Omaishoitajien kirjastoviikko. Omaishoitajuuteen liittyvää materiaalia Salon kirjastoissa. Omaishoidon lähettiläät tavattavissa Salon kirjastoissa. Järj. Salon omaishoitajat ry ja Salon kaupunki. MA 23.11. KLO 12–16 Valtakunnallisen omaishoitajien viikon ja Salon yhdistyksen 20-vuotisjuhla Salon seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Tervetuloa omaishoitajat, läheiset, paikallisyhdistykset ja yhteistyökumppanit. Ilm. 17.11. mennessä Anu Nurmi, puh. 020 7806 500, anu.nurmi@omaishoitajat.fi. Järj. Salon omaishoitajat ry ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry. KE 24.11. KLO 13 Vanhemman väen kirkkohetki ja kirkkokahvit seurakuntatalossa, Kirkonkyläntie 31, Kisko. Lisät. kuljetuksista diakoni Niina Jyllilä, puh. 041 442 4747. Järj. Salon srk sekä Salon omaishoitajat ry. SU 29.11. KLO 12–16 Yhdistyksen joulumyyjäiset Salon Omaishoitokeskuksessa, Torikatu 12. Jouluisia leivonnaisia ja käsitöitä pukinkonttiin. Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Kuusankosken pääkirkossa, Valtakatu 24, Kuusankoski. Papit Pauli Heinola ja Kari Helen, kanttori Timo Vikman, tekstinlukijoina omaishoitajat ja kamarikuoro Credo. Kahvit. KE 25.11. KLO 14.30 Omaishoitajien viikon juhla Kouvola-talon Simelius-salissa, Varuskuntakatu 11, Kouvola. Liiton tervehdys aluevastaava Matti Mäkelä, puhe valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä, musiikkia, tanssiesitys ja kahvit. LÄHELLÄ 4/2015 31
AJANKOHTAISTA LÄNSI-SUOMI Jämsän Seudun Omaishoitajat ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Jämsän kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen lounas, kahvit ja ohjelmallinen tuokio seurakuntakeskuksessa. Kyytien tarvitsijat, ottakaa yhteyttä Helena Salminen, puh. 040 805 0040. SU 29.11. KLO 12–15 Yhdistyksen syyskokous ja pikkujoulut Elon Ilonassa, Jämsänkosken vanhassa pappilassa, Koskenväylä 6. Aloitetaan puuron syönnillä ja jatketaan syyskokouksella pikkujouluisissa tunnelmissa. Ilm. Anne, puh. 040 505 9587. Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Vimpelin kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen tarjoilua ja ohjelmaa. Ilm. 9.11. mennessä puh. 0400 759 210, eija.jarvinen@evl.fi. Järj. Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Vimpelin srk. KE 25.11. KLO 9.30 Omaishoitoperheiden hemmottelupäivä Lappajärvellä Sedun tiloissa ammattikoululla. Omakustanteinen ruokailu. Ilm. 18.11 mennessä Pia Toivola, puh.044 299 1001, omaishoitajayhdistys@gmail.com. Järj. Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Sedu:n lähihoitajaopiskelijat. Kauhajoenseudun omaishoitajat ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Kauhajoen kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit ja tietoa omaishoidosta. Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Viikolla 48 pikkujoulu. Lisät. paikallislehdissä. TI 24.11. KLO 10 Kirjailijavieras Sisko Thors ikäihmisten kokoontumispaikka Olotilassa, Majantie 2, Kuortane (Majantalli). Vapaaehtoinen kahvimaksu. PE 27.11. Info-kiertue Ähtärissä ja Alavudella. Yhdistysten toimintaa tutuksi, neuvoja, apuja ja tietoa. Arvonta. Lisät. paikallislehtien tapahtumapalstoilla. Järj. Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry ja Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Lakeuden Omaishoitajat ry 9.–30.11. Likellä – tarinoita omaishoidosta -valokuvanäyttely Seinäjoen pääkirjasto Apilassa, Alvar Aallon katu 14. Katso myös www. likella.fi. Järj. Lakeuden Omaishoitajat ry:n Yhdessä tehden II -projekti. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Jurvan kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen joulujuhla seurakuntatalossa. Puurotarjoilu ja pieni ohjelmatuokio. Ilm. 13.11. mennessä Elisa Hautala, puh. 050 432 3471. TO 26.11. KLO 9–15.15 Likellä – tarinoita 32 LÄHELLÄ 4/2015 omaishoidosta -juhlaseminaari Seinäjoen pääkirjasto Apilassa, Jaaksi-Salissa, Alvar Aallon katu 14, Seinäjoki. Seminaari on valokuvanäyttelyn päätöstilaisuus, jossa juhlistetaan samalla Lakeuden Omaishoitajat ry:n 15-vuotista taivalta. Ilm. 19.11. mennessä puh. 040 587 6762, miisa.lamminen@ lakeudenomaishoitajat.fi. Ilmoita samalla mahdollisesta erityisruokavaliosta. Järj. Lakeuden Omaishoitajat ry:n Yhdessä tehden II -projekti. Omaisena edelleen ry MA 23.11. KLO 13–16 Omaisten puurojuhla Huittisissa. Ks. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. TI 24.11. KLO 14–17 Seminaari Kaunisjärven vanhainkodissa Raumalla. Ks. Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. TO 26.11. KLO 9.30–13.30 Tammikodin vertaisryhmä Loimaan omaishoidon tukikeskuksessa, Nahkurintie 3, Mellilä. Hyvinvointia ja osallisuutta edistämässä. Hoidettava voi osallistua Tammikodin kuntouttavaan päivätoimintaan. Ks. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. PE 27.11. KLO 10 alkaen info Pihlavan asukastuvalla Porissa. Ks. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry MA 23.11. KLO 12–16 Ovet-valmennus Perhossa, vanhustenkotiyhdistyksen Penttilässä. Aiheina muutos osana elämää ja hoivatyön perusteet. TI 24.11. KLO 15–16 Vesijumppa Vetelin uimahallissa. TI 24.11. KLO 13 OmaisOiva-kioski Vetelin Harjukodilla. KE 25.11. KLO 11–13 Nuppi ja ruppi -ryhmä muistisairaille ja läheisille Toholammin Jussinpirtillä. KE 25.11. KLO 15–17 Nuppi ja ruppi -ryhmä muistisairaille ja läheisille Vetelin Emäntäkoululla. TO 26.11. KLO 20 alkaen Lähellä ja lämmöllä – Omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen iltapäivä Leirikeskus Majakassa Halsualla. Järj. Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry, Jytan HaKaVe-omaishoidonohjaus ja Ikäneuvola. 27.–28.11. Omaishoitajien ja hoidettavien kylpyläretki Härmään. MA 23.11. KLO 11–14 Maanantaikahvila PIONI-pirtillä, Väinölänkatu 15, Tampere. Keskustelua ja täytekakkukahvit. KE 25.11. KLO 12.30–14 Oriveden omaishoitajien vertaistukiryhmä Oriveden palvelutalossa, Korttelituvalla, Eerolantie 2. Ryhmää ohjaa Irmeli Nylander Oriveden seurakunnasta. Keskustelua, kahvi- ja täytekakkutarjoilu. KE 25.11. KLO 12.30–14 Tampereen PIONI-liikuntaryhmän jumppa Saukkolassa, Vainiokatu 2. Maksuton. KE 25.11. KLO 16–19 Opasteita palveluviidakkoon – ensiohjaustilaisuus omaistaan hoitaville läheisille. Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla, Tipotie 4, Tampere. Tietoa kunnan, Kelan ja järjestöjen palveluista ja etuuksista ja tuista. Järj. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry, Tampereen Seudun Omaishoitajat ry, Amurin Teon Tupa ry ja Pirkanmaan Omaishoitajat PIONI ry. KE 25.11. KLO 16.45 alkaen täytekakkukahvit PIONI-pirtillä, Väinölänkatu 15, Tampere. KE 25.11. KLO 17 Itsensä rakastamisen taito hoito- ja hoivasuhteessa -luento- ja keskustelutilaisuus Tammelan koululla, Ilmarinkatu 17, Tampere. Alustajat Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:stä. TO 26.11. KLO 13–15 Sastamalan omaishoitajien vertaistukiryhmä Voimia ry:n tiloissa, Marttilankatu 1, Sastamala. Keskustelua ja täytekakkukahvit. TO 26.11. KLO 15–16.30 Hämeenkyrön omaishoitajien vertaistukiryhmä Kurjenmäkikodissa, Härkikuja 12 A, Hämeenkyrö. Hämeenkyrön kunnan vammais- ja kehitysvammapalveluista kertovat Leena Kyröjoki ja Satu Vina. Kahvi- ja täytekakkutarjoilu. PE 27.11. KLO 14–15.30 Tampereen hengellinen keskustelupiiri PIONI-pirtillä, Väinölänkatu 15, Tampere. Keskustelua ja täytekakkukahvit. PE 27.11. KLO 17.30–19 Kihniön omaishoitajien vertaistukiryhmä Terveystalolla (Touhula), Kihniöntie 71. Keskustelua ja täytekakkukahvit. SU 29.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Oriveden kirkossa. Klo 11.30 lounas ja juhla Oriveden seurakuntakeskuksen kahviossa, Latokartanontie 5. Ilm. puh. 050 300 3155, irmeli.nylander@evl.fi. SU 29.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Ylöjärven kirkossa, Kirkkotanhuantie 1, Ylöjärvi. Kolehti kerätään Pirkanmaan Omaishoitajat PIONI ry:n hyväksi. Pirkanmaan Omaishoitajat PIONI ry Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Kalevan kirkossa, Liisanpuisto 1, Tampere. Kolehti kerätään Pirkanmaan Omaishoitajat PIONI ry:n hyväksi. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Tyrvään kirkossa, Kirkkokatu, Vammala. Kolehti kerätään Pirkanmaan omaishoitajat PIONI ry:n Sastamalan yhdistykselle. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Lapin kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kappeliseurakunta tarjoaa lounaan ja iltapäiväkahvit seurakuntakodissa. Ilm.16.11. mennessä Jari. Kerro mahdollinen erityisruokavaliosi. TI 24.11. KLO 14–17 Omaishoitajien viikon tapahtuma Kaunisjärven vanhainkodin juhlasalissa. Paikalla Muistiluotsi, Erja Larkio Omai-
AJANKOHTAISTA sena edelleen ry:stä ja Rauman kaupungin hyväksymiä palveluseteliyrittäjiä. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Ilm. 20.11. mennessä Jari. takunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Porin perusturvan aikuissosiaalityö. Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. Omaishoitajien kirkkopyhä Ruoveden kirkossa ja kirkkokahvit. KE 25.11. KLO 14 Juhani Viita ja Olavi Heittola esiintyvät Virtain Ainalassa. Tilaisuus on omaishoitajille, hoidettaville ja työmme tukijoille. Ilm. Salme, puh. 0400 463 836. TO 26.11. KLO 14 Juhani Viita ja Olavi Heittola esiintyvät Ruoveden Honkalassa. Tilaisuus on omaishoitajille, hoidettaville ja työmme tukijoille. Ilm. Salme, puh. 0400 463 836. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Teljän kirkossa, Koivistonpuistikko 50, Pori. Kirkonmenojen jälkeen tilaisuus seurakuntatalossa. Järj. Porin Teljän srk ja Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Noormarkun kirkossa, Vanha Vaasantie 8, Noormarkku. Kirkonmenojen jälkeen tilaisuus seurakuntatalossa. Järj. Noormarkun srk ja Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Merikarvian kirkossa, Kauppatie 56, Merikarvia. Kirkonmenojen jälkeen tilaisuus seurakuntatalossa. Järj. Merikarvian srk ja Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. MA 23.11. KLO 13–15 Avoimet Ovet ja OmaisOiva-kioski Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toimistossa, Itsenäisyydenkatu 39 B, Pori. Tule keskustelemaan omaishoidosta sekä tutustumaan yhdistyksen toimintaan. MA 23.11. KLO 13–16 Omaishoitajien puurojuhla Pitopalvelu Tiina Lähteenmäellä, Karpintie 13 A, Huittinen. Hartaus, ruokailu, esiintyjiä ja mukavaa yhdessäoloa. Mukaan mahtuu 20 omaishoitajaa. Ruokailu 7 €/hlö. Ilm. 18.11. mennessä puh. 044 773 0214, anu.karki@ huittinen.fi. Ilmoita mahdollinen erityisruokavaliosi. Järj. Huittisten kaupungin ikäihmisten palvelut/Kaste-hanke, Satakunnan Omaishoitajat ja läheiset ry, Omaisena edelleen ry, SPR:n Huittisten osaston omaishoitajien tukitoiminta ja Satakunnan Muistiluotsi ry. TI 24.11. KLO 13–17 OmaisOiva-kahvila FinFami Satakunta ry:n tiloissa, Satakunnan Yhteisökeskuksessa, Isolinnankatu 16, Pori. Keskustelua omaishoidosta, tukea omaisille, ohjelmaa ja kahvitarjoilu. Järj. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry ja FinFami Satakunta ry. TO 26.11. KLO 13–15 OmaisOiva-kahvila Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toimistolla, Itsenäisyydenkatu 39 B, Pori. Aiheena positiivinen ajattelu, puhujana Mikko Harittu. PE 27.11. KLO 10 alkaen OmaisOiva-kahvila Pihlavan asukastuvalla, Harry Gullichsenintie 14, Pori. Keskustelua omaishoidosta. Järj. Sa- KE 25.11. KLO 11–14 OmaisOiva-kahvila yhdistyksen toimistolla, Mustanlahdenkatu 20. Kuukauden teemaluentona suolistosairaudet, luennoijana Maria Joutsen Crohn ja Colitis ry:stä. KE 25.11. KLO 16–19 Ensitietoiltapäivä läheistään hoitaville Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla, Tipotie 4, Tampere. Erityisesti heille, jotka hoitavat läheistään ilman omaishoitajasopimusta. PE 27.11. KLO 12–14 Adventtijuhla Näsin salissa, Näsilinnankatu 26, Tampere. Järj. Tampereen Seudun Omaishoitajat ry ja alueen srk:t. Vaasan seudun omaishoitajat ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien rovastikunnallinen kirkkopyhä Vaasan kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit, musiikkia ja keskustelua Vaasan kirkon Kryptassa. MA 23.11. KLO 10 alkaen Vaasan seudun omaishoitajat ry:n infopöytä Rewell Centerissä. ITÄ-SUOMI Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 16 Omaishoitajien kirkkopyhä Imatrankosken kirkossa, Kanavakatu 2, Imatra. Tuomasmessu ja kirkonmenojen jälkeen kirkkokahvihetki. Mukana Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n projektityöntekijä Erja Koskimäki. MA 23.11. KLO 11–13 Soppapäivä omaishoitajille ja hoidettaville, Perillistenkatu 3 (sis. käynti Mutkakatu 7), Lappeenranta. Ilm. 18.11. mennessä Erja, puh. 040 842 4440. Ruokailu 3 €/hlö. Järj. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Puhumalla puhtia – Tapaamalla tahtia -toiminta. TI 24.11. Omaishoitajien ja hoidettavien päiväretki Ruokolahdelle. Bussikuljetus, lounas, iltapäiväkahvit, vapaata oleskelua ja ohjelmaa. Hinta 20 €. Ilm. 12.11. mennessä Erja, puh. 040 842 4440. Järj. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Puhumalla puhtia – Tapaamalla tahtia -toiminta. TO 26.11. KLO 14 Omaishoitajien hyvinvointiryhmä, Olavinkatu 13, Imatra. Järj. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Puhumalla puhtia – Tapaamalla tahtia -toiminta ja Imatran srk:n diakoniatyö. TO 26.11. KLO 18 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n sääntömääräinen syyskokous Loma- ja kokoushotelli Marjolassa, Mikonsaarentie 15, Lappeenranta. Klo 16.30 kahvit, kokouksen jälkeen ohjelmaa. Ilm. 20.11. mennessä Irma, puh. 040 541 0522. Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry TI 24.11. KLO 10–15 Virkistyspäivä omaishoitoperheille Sepän Galleriassa, Sepän Galleriantie 60. Joulutunnelmainen tapahtuma, savi- ja tervakynttilätyöpaja ja tarjoilu. Hinta 5 €/hlö. Ilm. 19.11. mennessä puh. 040 848 7503. Järj. Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Polkuja-projekti. Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry MA 23.11. KLO 13 OmaisOiva-kahvila, Valontie 1 Paltamo. TI 24.11. KLO 13 OmaiOiva-kahvila, Kauppakatu 34 A 1, Kajaani. KE 25.11. KLO 10 Vesijumppaa Kajaanin Kaukoveden vesiliikuntakeskuksessa. KE 25.11. KLO 13 OmaisOiva-kahvila Suomussalmella. Lisät. Aila, puh. 044 975 1913. TO 26.11. KLO 13 Hellittelyhetki Kajaanissa. Lisät. Aila, puh. 044 975 1913. TO 26.11. KLO 18 Omaishoitajien messu Kajaanin kirkossa. PE 27.11. KLO 11 Avoimet ovet ja runonurkka. Lisät. Aila, puh. 044 975 1913. Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TI 24.11. KLO 17.30–19 Lähellä tai kaukana – silti tukena Kuopion kaupunginkirjaston luentosalissa, Maaherrankatu 12, Kuopio. Aiheena työikäisten omaishoitajien arjen palapeli. Järj. Kuopion omaishoidon verkosto. KE 25.11. KLO 9–11 Omaishoitajien tapaaminen Parkkimäen kerhohuoneella, Tervontie 12. Kahvitarjoilu. Järj. Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke, Tervon kunta ja srk. KE 25.11. KLO 13–15 OmaisVoima-ryhmä Yhteispalvelupisteessä, Kissakuusentie 6, Karttula. Ryhmätoimintaa omaishoitajille. Järj. Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. TO 26.11. KLO 15 Omaishoitajien kuukausikokoontuminen Suokadun palvelukeskuksessa, Suokatu 6, Kuopio. Teemana Omaishoitaja, kuinka Sinä voit? Järj. Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. PE 27.11. KLO 9–12 Omaishoidon teemapäivä TerveKuopio-kioskissa kauppakeskus Apajassa (torin alla), Kauppakatu 45, Kuopio. Tietoa, ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille ja omaishoidosta kiinnostuneille. Lisät. puh. 050 494 1575. Järj. Kuopion kaupungin omaishoidon tuen palveluohjaus ja Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-kioski. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Anttolan kirkossa, Mikkelintie 14, Mikkeli. Kirkonmenojen jälkeen ohjelmaa ja ruokailu LÄHELLÄ 4/2015 33
AJANKOHTAISTA seurakuntakodissa. Ilm. 12.11. mennessä oman alueseurakunnan diakoniatyöntekijälle. Järj. Mikkelin tuomiokirkkosrk ja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. TI 24.11. KLO 17 Elokuvailta koulukeskuksen auditoriossa, Juvantie 20, Juva. Elokuvana Edelleen Alice. Järj. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Valot II -projekti. KE 25.11. KLO 15.30 Elokuvailta Kinolinnassa, Vuorikatu 9, Mikkeli. Liput etukäteen Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toimistolta, Mikonkatu 5, 3. krs, Mikkeli. Elokuvana Edelleen Alice. Elokuvalipun hinta 5 €/hlö, sis. naposteltavaa ja virvokkeen. Järj. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Oma ry, Mikkelin seudun Muisti ry ja Mikkelin kaupunki. TO 26.11. KLO 11–13 Ovet-omaishoitajavalmennus Mäntyharjun seurakunnan takkatuvalla. Aiheena Ovet auki tulevaisuuteen. Yhdistyksen toiminnan esittelyä. Järj. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Valot II -projekti. TO 26.11. KLO 13.30 Elokuvailtapäivä Mäntyharjun kulttuurisalissa, Kompantie 22, Mäntyharju. Elokuvana Edelleen Alice. Järj. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Valot II -projekti. TO 26.11. KLO 17.30–19.30 Leijonaemotvertaistukiryhmä yhdistyksen toimistolla, Mikonkatu 5, 3. krs., Mikkeli. Ryhmän ohjaajina erityislasten vanhemmat Kati ja Päivi. Lisät. ja ilm. Kati, puh. 045 806 1361. Pieksämäen Omaishoitajat ry LA 21.11. KLO 10–14 Lapsiperhetapahtuma Kulttuurikeskus Poleenissa, Savontie 13. Klo 11–12 Jyväskylän yliopiston professori Kimmo Jokisen luento Erilaisten lapsiperheiden arki: haasteet ja ilon aiheet. Lapsiparkki. Sirkusesitys, musiikkia, vaatteiden, lelujen ja kirjojen vaihtopiste, mummo&pappa tarinoivat. Lounastarjoilu sadalle ensimmäiselle. Järj. Pieksämäen lapsiperhetoimijoiden verkosto. Lisät. Mari Nykänen, puh. 050 320 7771. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä uudessa kirkossa, Keskuskatu 27. Kirkonmenojen jälkeen noin klo 11.30 jouluruokailu ja lyhyt juhla. Ilm. 13.11. mennessä diakoniatyö, puh. 044 737 2219. KE 25.11. Pieksämäen Paikallinen -lehden välissä Ansiotyö ja omaishoito -liite. Liitteessä on asiaa omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisesta. TO 26.11. Omaishoitojuhla Savonlinnassa. Linja-auto Naarajärveltä klo 9.30. Lounas ja juhla Linnalan Setlementin juhlasalissa. Paluu noin klo 16.30. Hinta 10 €. Ilm. 18.11. mennessä Taina, puh. 050 597 8836. Järj. Pieksämäen Omaishoitajat ry, Pieksämäen kaupunki, Pieksämäen srk, Linnalan Setlementti ja Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry. OMAISHOITAJIEN VIIKON AJAN Tiedätkö mitä työkaverisi tekee vapaa-ajallaan? 34 LÄHELLÄ 4/2015 -kampanja. Järjestävien yhdistysten kaupunkien ravintoloissa ja kahviloissa omaishoitotietoa. Järj. Pieksämäen Omaishoitajat ry, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry, Oulun seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry. Varkauden Seudun Omaishoitajat ry SU 15.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Leppävirran kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit. LA 21.11. KLO 10–15 Terveys- ja hyvinvointipäivä Vammeltalossa, Ahlströminkatu 12, Varkaus. Teemana terve arki. Järj. Vammel ry. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Varkauden pääkirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Heinäveden kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kahvit. KE 25.11. KLO 10–15 Omaishoitajien virkistyspäivä Heinävedellä. Ruokailu, kahvit ja ohjelmaa. Lisät. Mirja Hakkarainen, puh. 050 464 1889. SU 29.11. KLO 15 Tulkoon joulu -joulukonsertti Warkaussalissa, Kauppatori 6, Varkaus. Hinta 10 €. Ilm. 15.11. mennessä Mirja Hakkarainen, puh. 050 464 1889. Järj. Varkauden seudun OmaisOiva. VÄLI-SUOMI Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry KE 18.11. KLO 9–14.30 Omaishoitajien ohjelmallinen juhlapäivä Oulaisten ammattiopistossa. Hinta 15 €/hlö sis. aamiaisen, lounaan ja iltapäiväkahvit. Yhdistys järjestää yhteiskuljetuksen Oulaisiin ja takaisin. Ilm. Ritva Lepola, puh. 044 351 3326. Järj. Sosiaali- ja terveysalan yksikön Kuntoutuksen ja vanhustyön osaamisalan opiskelijat ja opettaja. SU 22.11. KLO 12 Omaishoitajien ja läheisten Levähdys-tuokio Kuonalantien monipalvelutalon tiloissa. Ruokailu, kakkukahvit, yhdessäoloa ja ohjelmaa. Yhdistys järjestää kuljetuksen, ilmoita kyytitarpeesta. Ilm. 12.11. mennessä Eija, puh. 044 258 4333 TI 24.11. Kuinka jaksaa auttajana, mistä voimavaroja arkeen? -koulutuspäivä omaishoitajille Reisjärven seurakuntakodissa. Haapajärven ja Reisjärven omaishoitajille tarvittaessa kuljetus, josta ilmoitetaan Selänne-lehdessä ja Maaselkä-lehdessä. Lehdissä myös päivän ohjelma ja paikka. Koulutuspäivässä mukana Sari Havela Omaishoitajat ja läheiset -liitosta. Järj. Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry, Reisjärven srk ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto. Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Haapaveden kirkossa, Tähtelänkuja 5. Kirkonmenojen jälkeen kahvit ja ohjelmatuokio seurakuntasalissa. Järj. Haapaveden srk. SU 22.11. KLO 13 Omaishoitajien kirkkopyhä Rantsilan kirkossa, Rantsilanraitti 10. Kirkonmenojen jälkeen kahvit. Järj. Siikalatvan srk. MA 23.11. KLO 18–20 Työssäkäyvien ja työikäisten omaishoitajien ilta Maalaiskartano Pihkalassa, Kestiläntie 1426, Kestilä. Ruokailu, tietoa omaishoidontuesta ja työn- ja omaishoidon yhteensovittamisesta. Ilm. 16.11. mennessä Aira, puh. 044 299 1868 tai Mimmi, puh. 044 299 1385. Järj. Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Linkki-projekti ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n aluetyö. TI 24.11. Päivä Myyrilässä, Vanhatie 60, Haapavesi. Myyrilän kahvilassa yllätysohjelmaa. Lättykahvit 3 €. TI 24.11. Omaishoitoinfo klo 8.30–10.30 Haapaveden terveyskeskuksessa, Myyrinkuja 1, Haapavesi ja klo 12–14 Pulkkilan terveyskeskuksessa, Savonojantie 2, Pulkkila. Järj. Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Linkki-projekti. KE 25.11. KLO 12–14 Omaishoitajien hemmottelupäivä Ruustinnanhovissa, Kytökyläntie 260, Haapavesi. Hemmottelua ja kahvit. Ilm. 18.11. mennessä Aira, puh. 044 299 1868 tai Mimmi, puh. 044 299 1385. Järj. Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Linkki-projekti. TO 26.11. Omaishoitoinfo klo 9.30–11 Rantsilan terveyskeskuksessa os. Keinontie 12, Rantsila ja klo 13–14 Pyhännän terveyskeskuksessa, Antintie 8. Järj. Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Linkki-projekti. Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Kokkolan, Kälviän, Ullavan ja Lohtajan omaishoitajille ja hoidettaville Kälviän kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen juhlalounas ja ohjelmahetki. Ruokailu 5 €/hlö. Ilm. 13.11. mennessä Kälviän seurakuntakeskus, puh. (06) 829 6611. Järj. Kälviän srk ja Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry. OMAISHOITAJIEN VIIKOLLA Kokkolan, Lohtajan, Ullavan, Kälviän, Kannuksen, Kruunupyyn ja Alavetelin kirjastoissa omaishoitokirjallisuutta ja -materiaalia teemalla Minäkö omaishoitaja? Järj. Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry ja kirjastot. MA 23.11. KLO 12–14 Minäkö omaishoitaja -tilaisuus Kokkolan kaupunginkirjaston Hongell-salissa. Ajankohtaista tietoa omaishoitajuudesta ja henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa.
AJANKOHTAISTA TI 24.11. KLO 14–16 Vapaaehtoisten tapaaminen ja virkistäytyminen pelipäivän merkeissä, Kaarlelankatu 22, Kokkola. KE 25.11. KLO 10–12 Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja omaishoitajuudesta VERNA TK -pisteessä Kokkolan terveyskeskuksessa, A-sisäänkäynnin aulassa. KE 25.11. KLO 18 Erityislapsiperheiden iltaretki Tyynelän Tonttulaan. Ilm. 20.11. mennessä Antti Salminen, puh. 044 336 0129 tai etunimi.sukunimi@kokkolanomaishoitajat.fi. TO 26.11. KLO 13–15 Omaishoitajien avoin vertaisryhmä. Kokkolan kaupungin palvelupäällikkö Hanna Saarinen kertoo kaupungin tukipalveluista ja kotihoidon tilanteesta. PE 27.11. KLO 19 Kokkolan kaupungin teatterin Solistina Olavi Virta-musiikkinäytelmä iskelmätaivaan kirkkaimmasta tähdestä. Ilm. 5.11. mennessä Marjo Salmi, puh. 044 336 0124 tai etunimi.sukunimi@kokkolanomaishoitajat.fi. Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Pyhän Annan kirkossa, Oikotie 6, Pyhäsalmi. Kirkonmenojen jälkeen seurakunnan tarjoama ruokailu seurakuntakeskuksessa ja keskustelua omaishoitajien työstä. Ilm. 19.11. mennessä Leena Sarkkinen, puh.0400 518 309 tai sarkkiset@hotmail.com. Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Raahen kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen pieni ohjelmatuokio ja keittolounas seurakuntakodin pienessä salissa. MA 23.11. KLO 10–13 Avoimet ovet OmaisOivan toimistolla, Kauppakeskus Masto 2.krs, Ollinkalliontie 3, Raahe. KE 25.11. KLO 9–11 OmaisOiva-kioski Vihannin apteekissa. TO 26.11. KLO 12–15 Omaisena muutostilanteessa – kohtaamisia ja luottamuksen rakentamista -tilaisuus Raahen Kauppaporvarin Fregattisalissa, Kirkkokatu 28, 2. krs, Raahe. Tilaisuus on omaisille ja läheisille, joiden perheenjäsen on siirtynyt tai siirtymässä kodin ulkopuoliseen hoivaan sekä hoitohenkilökunnalle ja kaikille kiinnostuneille. Hypistelymuhvit lahjoitetaan muistisairaille. KE 25.11. KLO 12–15 Terveys- ja muutosvalmentaja, kirjailija Sirkka Santapukin luento ja kahvit, Juurikoskenkatu 6, Ylivieska. Ilm. 23.11. mennessä Teija, puh. 044 986 8009 tai Arja, puh. 044 986 8159. TO 26.11. KLO 15–17 Hypistelymuhvien tekoa päiväkeskus Lusiinassa, Haikolantie 18, Sievi. Hypistelymuhvit lahjoitetaan muistisairaille. PE 27.11. KLO 12–14 Hypistelymuhvien tekoa Rantakartanon juhlasalissa, Reservikomppaniankatu 14, Oulainen. Hypistelymuhvit lahjoitetaan muistisairaille. POHJOIS-SUOMI Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry MA 23.11. KLO 17 Vapaamuotoinen tapaaminen Ravintola Peikonpesässä Posiolla. Ruokailu ja keskustelua omaishoidosta. KE 25.11. KLO 17 Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n sääntömääräinen syyskokous Hotelli Herkko Taivalkoskessa. Kokouksessa sääntömääräiset asiat. Ruokailu. TO 26.11. KLO 11–13 Avoimet ovet Kuusamon kaupungintalolla. Ajankohtaista asiaa. Kahvit. PE 27.11. KLO 19 Kari Tapio -juhlakonsertti. Lippu 20 € sis. kahvit väliajalla. Osan lipuista kustantaa Kuusamon kaupunki ja Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Ilm. 30.10. mennessä Mia Marsch, puh. 040 413 3670. Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 12 Omaishoitajien kirkkopyhä Tornion kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kirkkokahvit. SU 22.11. KLO 11 Omaishoitajien kirkkopyhä Sieppijärven kirkossa Kolarissa. Kirkonmenojen jälkeen kirkkokahvit seurakuntasalissa. TI 24.11. KLO 12–14 Kemin hoivaparkin 10-vuotisjuhla Kemin kulttuurikeskuksen Marina-salissa, Takalonkatu 3. TO 26.11. Hyvinvointipäivä Tervolassa, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Paikalla mm. suuhygienisti, ravintoterapeutti, terveydenhoitaja ja fysioterapeutti. Napapiirin Omaishoitajat ry Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry SU 22.11. KLO 10–13 Omaishoitajien kirkkopyhä Alavieskan kirkossa. Kirkonmenojen jälkeen kirkkokahvit Alavieskan seurakuntakodissa. Järj. Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Alavieskan srk. MA 23.11. KLO 10–15 Avoimet ovet ja kahvitarjoilu OmaisOivan toimistolla, Juurikoskenkatu 6/205, Ylivieska. TI 24.11. KLO 13–15 Hypistelymuhvien tekoa nuorisotila Alexilla, Eteläkyläntie 42, Kalajoki. MA 23.11. KLO 10–14 Taukopirtti-kerhotoimintaa ikääntyneille hoidettaville Piekkarissa Rovaniemellä ja Hannuksen kartanossa Sodankylässä. TI 24.11. KLO 10–14 Taukopirtti-kerhotoimintaa ikääntyneille hoidettaville Rovaniemellä ja klo 11–15 Hopeaharjussa Sallassa. TI 24.11. KLO 14–18 OmaisOivan starttipäivä Rovaniemellä, paikka ilm. myöhemmin. Tietoa omaishoidosta, virkistystä ja omaishoitajien haastatteluita heidän tarpeidensa kartoittamiseksi. Ruokailu ja kahvit. KE 25.11. KLO 10–14 Taukopirtti-kerhotoimintaa ikääntyneille hoidettaville Rovaniemellä ja klo 10–14 Elinkaaritalolla Kemijärvellä ja klo 11–15 Marjaniemessä Ranualla. KE 25.11. KLO 11–17 OmaisOiva-kioski Ivalon S-marketissa. Tietoa ja keskustelua omaishoidosta. PE 27.11. KLO 11–17 OmaisOiva-kioski Rovaniemen Revontulikeskuksessa. Tietoa ja keskustelua omaishoidosta. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry LA 21.11. KLO 10–15 Satujen Saaret -vertaistapahtuma erityislapsiperheille OAMK:n Sote-yksikössä. Kiviharjuntie 8, Oulu. Tutustutaan Satuhieronnan™ ja LogoArt-taiteilun maailmoihin. Mukaan mahtuu 15 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Lisät. salla.jamsen@ osol.fi. Järj. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Hyvinvoiva Perhe HYPE-hanke, Leijonaemot ry, Tarina ja Kosketus Oy ja Oulun ammattikorkeakoulu. SU 22.11. KLO 10 Omaishoitajien kirkkopyhä, Varsitie 12, Pudasjärvi. Kirkonmenojen jälkeen yhteislaulutilaisuus Pudasjärven seurakuntatalossa. Järj. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry ja Pudasjärven srk. MA 23.11. KLO 13–15 Omaishoitaja, perhehoito sinua ja läheistäsikö varten? -perhehoitajainfo Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, Asemakatu 5, Oulu. KE 25.11. KLO 18–20 Yhteislauluilta Ommaiskahvilassa Kiimingin Senioritalolla, Terveystie 3. Laulattamassa Kiimingin Harmonikat. KE 25.11. KLO 10–13 Avoimet ovet Ommaiskortteerissa, Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n toimistolla, Isokatu 47, 6 krs. Myyjäiset ja arpajaiset. PE 27.11. KLO 17–19 Ei elämää ilman rakkautta – Armollisen arjen aakkoset -luento Oulun yliopiston Saalastinsalissa, Pentti Kaiteran katu 1, Linnanmaa. Luennoitsijana psykoterapeutti Maaret Kallio. Luentoa voi seurata netissä. Ilm. 21.11. mennessä www. kyselynetti.com/maaret. Ylikiimingin Omaishoitajat ry SU 22.11. KLO 12 Omaishoitajien kirkkopyhä Kaukovainion kappelissa, Hiirihaukantie 6, Oulu. Kirkonmenojen jälkeen ruokailu. Ilm. ruokailuun 3.11. mennessä puh. 040 574 7157, asta.leinonen@evl.fi. Järj. Oulujoen srk. TI 24.11. KLO 13–15 Jouluruokailu Ylikiimingin seurakuntatalolla omaishoitajille ja hoidettaville, yhdistyksen jäsenille, kyläpolokulaisille sekä Kirsin ja Suvin jumppalaisille. Ilm. 20.11 mennessä Anne, puh.040 195 5720 tai anne.pakkila@hotmail.com. TO 26.11. KLO 18–20 Yhteislauluilta Ylikiimingin asukastuvalla. Järj. Ylikiimingin Omaishoitajat ry ja Oulun Omaishoitajat ry:n Ihimisen lähelle -projekti. LÄHELLÄ 4/2015 35
YHDISTYKSET TOIMIVAT Pääkaupunkiseudulla omaishoitajille juttuseuraa puhelimitse OMAISHOITAJA, eikö puhelimesi soi? Mikäli haluat, että omaishoitoa tunteva Puhelinlangat laulaa -vapaaehtoinen soittaa sinulle, voit ilmoittautua Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:hyn. Vapaaehtoiselle voit kertoa kuulumisia säännöllisesti sovittuina aikoina. Vapaaehtoiset ovat yhdistyksen kouluttamia. Lisätietoja laura.liikanen@polli.fi. TEKSTI: LAURA LIIKANEN Lokakuun senioritanssiohjaajakurssille osallistui Omaishoitajat ja läheiset -liiton lomaohjaajia. Senioritanssia pääsee kokeilemaan mm. Tanssin taikaa -omaishoitajalomalla Lehmirannan lomakeskuksessa Salossa 27.6.–2.7., katso s. 24. Tampereella senioritanssia Joensuussa yhdistyksen toiminta tunnetuksi JOENSUUNSEUDUN Omaishoitajat TAMPEREEN SEUDUN Omaishoitajat hasten ja sydämen hyvinvointia. ja Läheiset ry järjestää omaishoitajille Senioritanssissa yhdistyvät tanssin senioritansseja Tampereella kerran vii- ja oppimisen ilo. Senioritanssi on kankossa ja Sastamalassa kahdesti viikos- santanssin ja vanhan ajan piirileikkien sa. Mukaan voi tulla silloin, kun itselle tyylistä tanssia, musiikki vaihtelevaa ja sopii. vauhdikasta. Omaa paria ei tarvita. Senioritanssi on hauska ja moniLisätietoja www.treomaishoitajat. puolinen liikuntamuoto, joka kehittää fi/omhryhmat.php tasapainoa ja liikesujuvuutta. Tanssi on TEKSTI JA KUVA: KATI SALMIJÄRVI hyvää aivojumppaa ja se lisää myös li- ja Läheiset ry järjesti yhdessä muiden yhdistysten kanssa Siltakatu-Järjestökatu -tempauksen Joen Yö -tapahtumassa Joensuussa. Tempauksessa kerrottiin yhdistysten toiminnasta ja siitä, mitä RAY:n rahoilla yhdistyksissä tehdään. Lisätietoja seija.ollaranta@ jnss-omaishoitajat.fi. TEKSTI: SEIJA OLLARANTA Oulussa työnohjausta OULUN SEUDUN omaishoitajat ja läheiset ry tarjoaa omaishoitajille työnohjausta. Omaishoitajat Terhi Hauru (vas.) ja Mirka Kanto pohtivat työnohjaaja Marja Keväjärven kanssa, miten omaishoitaja käsittelee huoliaan. 36 LÄHELLÄ 4/2015 Työnohjauksessa käydään läpi omista kokemuksista nousevia ajatuksia, kysymyksiä ja tunteita. Lisäksi tarkastellaan omaa omaishoitajuutta työnohjaajan kanssa. Työnohjauksessa käytetään keskustelun lisäksi taidepainotteisia menetelmiä, jotka antavat ilon ja onnistumisen kokemuksia ja suuntaavat tulevaisuuteen. Omaishoitajat kertovat, että työnohjauksessa he pääsevät lähelle itseään, vahvistuvat ja voivat paremmin. Yhdistys saa työnohjaukseen rahoitusta Ragnar Ekbergin Säätiöltä. Lisätietoja vuoden 2016 työnohjauksesta heini.kemola@osol.fi. TEKSTI: MARJA KEVÄJÄRVI KUVA: RAUNI LOHILAHTI
LAKIMIES YRJÖ MATTILA OTL, VTT Sote-uudistus vaikuttaa omaishoitoon Juha Sipilän hallitus on ottanut sote-uudistuksen toteuttamisen keskeiseksi tavoitteekseen. Jotta omaishoitajien asema paranisi, järjestöt pitää ottaa mukaan uudistuksen suunnitteluun. U usien sote-alueiden muodostamisesta on päätetty hallitusohjelmassa. Nykyisin kunnat järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-uudistuksessa järjestämisvastuu tulee siirtymään itsehallinnollisille sote-alueille, jotka muistuttavat muodoltaan nykyisiä sairaanhoitopiirejä. Vaaleilla valittavat kuntien edustajat tulevat käyttämään valtaa sote-alueilla. Uudistuksen oletuksena on, että isot sote-alueet selviävät paremmin palvelujen järjestämisestä kuin kunnat yksinään. Olisi toivottavaa, että omaishoitoon tarkoitetut määrärahat eivät sote-alueilla loppuisi kesken vuoden, niin kuin nyt tapahtuu monissa kunnissa. Oikeus palveluihin turvattava asuinpaikasta riippumatta Sote-alueiden muodostaminen vaikuttaa omaishoitoon. Omaishoitajat ovat nyt epätasa-arvoisessa asemassa riippuen asuinpaikastaan. Ei ole varmaa, kiinnitetäänkö sote-uudistuksessa huomiota myös kansalaisen asemaan ja sosiaalisiin ihmisoikeuksiin. Niitä ovat mm. oikeus työhön, terveyteen, asuntoon ja sosiaaliturvaan. Sote-uudistusta on päätetty jatkaa yksinomaan virkatyönä ilman, että järjestöjä olisi otettu mukaan valmisteluryhmiin. On vaarana, että viranomaisten huomio keskittyy yksipuolisesti rakenteellisiin asioihin. Tällöin kansalaisten oikeus palveluihin jää vähäisemmälle huomiolle. Sote-uudistuksessa ei toteudu sen tavoite ”riittävät ja laadukkaat palvelut kaikille tasapuolisesti”, jollei kansalaisten oikeutta palveluihin samalla vahvisteta. Sote-uudistuksen toteuttaminen itsenäisinä kuntayhtyminä ilman kansalaisten aseman vahvistamista voi johtaa siihen, että uudessakin järjestelmässä harkinnanvaraisuus ja määrärahasidonnaisuus ovat keskeisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Suomen on tehtävä lakimuutoksia Omaishoitajat ja läheiset -liitto on jo pitkään vaatinut omaishoitajien tasapuolista kohtelua asuinpaikasta riippumatta. Nykyisin jokainen kunta päättää omaishoidon tuen kriteereistä itsenäisesti. Euroopan neuvosto on todennut Suomen käytännön olevan YK:n taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleisopimuksen (ns. TSS-sopimus) vastainen. Suomi on ratifioinut TSS-sopimuksen ja siksi Suomen tulee tehdä lakimuutoksia, jotta sopimuksen rikkominen päättyisi. Uuden omaishoitolain säätäminen toisi parannuksen omaishoitajien asemaan, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, tullaanko uusi omaishoitolakiesitys antamaan eduskunnalle. Olisi erittäin tärkeää, että Omaishoitajat ja läheiset -liittoa kuultaisiin sote-uudistuksen valmistelun kaikissa vaiheissa ja että liiton antamille lausunnoille annettaisiin niille kuuluva arvo. Kansalaisten oikeutta palveluihin, kuten oikeutta saada omaishoidon tuki, tulisi ehdottomasti vahvistaa sote-uudistuksen yhteydessä. Omaishoitajat ovat olleet liian kauan oikeudettomassa tilassa suhteessa kunnan päättäjiin. Näin ei saa enää olla uusilla sote-alueilla. LÄHELLÄ 4/2015 37
KajaaninHelmi Avaamme joulukuussa Kajaaniin uuden hoivakodin KajaaninHelmen. KajaaninHelmi tarjoaa Hyvän Olon asumis- ja hoivapalveluita ikääntyneille sekä lyhytaikaista hoiva-asumista. Asumaan meille voi tulla palvelusetelillä tai itsemaksavana asiakkaana. HENGÄHDÄ HETKI, ME HUOLEHDIMME Omaishoitajana teet arvokasta työtä. Muista kuitenkin pitää huolta myös omasta jaksamisestasi. Validia Asumisen omaishoidon lomitusta ja muita asumisen palveluja on saatavilla yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen – myös palvelusetelillä. Tarjoamme esteettömät tilat sekä omaisellesi vapauden valita missä suhteessa hän tarvitsee asumiseen lisäturvaa, huolenpitoa tai itsenäisyyttä. KajaaninHelmi Kaplastie 8 87250 Kajaani Validia Asumisen palveluiden avulla omaisellasi on hyvä ja sujuva arki, myös lomasi aikana. Vastaamme mielellämme kysymyksiinne puh. 0 70 5 minna.okkonen$mikeva.½ puh. 00 527 8085 tuija.rytkonen$mikeva.½ puh. 000 7 8 pirkko.mustonen$mikeva.½ Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron NE URO LOGIS EN KU NTOUTUKSEN OSA A MIS KES KUS <ŽƌƚĞũŽŬŝ;sĞŚŵĞƌƐĂůŵĞŶƟĞϳϯϱͿϳϭϭϯϬ<ƵŽƉŝŽ <ƵƌƐƐŝƚƉ͘ϬϱϬϱϮϳϬϯϳϲͲzŬƐŝůƂůůŝŶĞŶŬƵŶƚŽƵƚƵƐƉ͘ϬϱϬϰϯϬϮϬϰϬ Voimavaroja arkeen KUNTOUTUKSELLA DƵŝƐƟƐĂŝƌĂƵŬƐŝĂƐĂŝƌĂƐƚĂǀŝůůĞĂůůĞϳϲͲǀƵŽƟĂŝůůĞ Kelan parikurssit (8 kuntoutujaa, 8 omaista, 5 vrk) ϱϵϱϯϲ Ϭϴ͘ϬϮ͘ͲϭϮ͘ϬϮ͘ϮϬϭϲϱϵϱϯϳϬϲ͘Ϭϲ͘ͲϭϬ͘Ϭϲ͘ϮϬϭϲ <ƵƌƐƐŝŽŶƚĂƌŬŽŝƚĞƩƵĂŝŬƵŝƐŝůůĞƚLJƂĞůćŵćƐƚćƉŽŝƐƐĂŽůĞǀŝůůĞ͕ƚLJƂͲ elämässä oleville tai kuntoutustuella oleville, jotka sairastavat ŵƵŝƐƟƐĂŝƌĂƵŬƐŝĂũĂŽǀĂƚĂůůĞϳϲͲǀƵŽƟĂŝƚĂ͘ KŵĂŝƐŚŽŝƚĂũŝĞŶŬƵŶƚŽƵƚƵƐŬƵƌƐƐŝ <ĞůĂŶ/ƚćͲũĂWŽŚũŽŝƐͲ^ƵŽŵĞŶĂůƵĞ ;ϭϬŬƵŶƚŽƵƚƵũĂĂ͕ϭϱǀƌŬͿ ϱϵϳϳϬ ϬϮ͘Ϭϱ͘ͲϬϲ͘Ϭϱ͘ϮϬϭϲ͕ Ϭϱ͘Ϭϵ͘ͲϬϵ͘Ϭϵ͘ϮϬϭϲ͕ Ϭϯ͘Ϭϰ͘ͲϬϳ͘Ϭϰ͘ϮϬϭϳ ǁǁǁ͘ŶĞƵƌŽŶ͘Į <ƵƌƐƐŝŽŶƚĂƌŬŽŝƚĞƩƵƚLJƂĞůćŵćƐƐćŽůĞǀŝůůĞ͕ƐŝŶŶĞƉĂůĂĂǀŝůůĞ͕ ŬƵŶƚŽƵƚƵƐƚƵĞůůĂŽůĞǀŝůůĞ͕ŽƉŝƐŬĞůĞǀŝůůĞũĂƚLJƂĞůćŵćƐƚćƉŽŝƐƐĂŽůĞǀŝůůĞ ŬƵŶƚŽƵƚƵũŝůůĞ͕ũŽƚŬĂƚŽŝŵŝǀĂƚƉćŝǀŝƩćŝŶŽŵĂŝƐŚŽŝƚĂũŝŶĂ͘ >ŝƐćƟĞƚŽũĂǁǁǁ͘ŶĞƵƌŽŶ͘ĮͬŬƵƌƐƐŝƚϮϬϭϲ͘ 38 LÄHELLÄ 4/2015 Lue lisää osoitteesta www.validia.fi/asuminen
LÄÄKÄRI ERKKI MÄKINEN Terveyskeskuslääkäri Omaishoitajan rokotus suojaa hoidettavaa Influenssa on huonokuntoiselle vakava tauti. Rokotus ja ihmisjoukkojen välttäminen vähentävät tartuntoja. I nfluenssa on korkeakuumeinen virustauti. Tyypillisiä oireita ovat jäsenkivut ja kuiva yskä. Oireet ovat usein voimakkaat ja ne kestävät 1–2 viikkoa. Aikuisella kuumetta voi olla monta päivää 40 astetta. Influenssaan ei yleensä liity limaisuutta tai voimakasta nuhaa. Influenssa on siis huonokuntoiselle vakava tauti. Rokote terveyskeskuksesta Influenssa leviää hengitysteistä pisaratartuntana Suomessa talvikaudella, tyypillisimmin vuodenvaihteen ympärillä. Iäkkäät, sairaat ja terveydenhuollon henkilökunta rokotetaan vuosittain, yleensä lokakuulta alkaen. Myös omaishoitajat voivat saada maksuttoman rokotuksen omasta terveyskeskuksestaan. Viruskanta vaihtelee ja sen vuoksi joka vuosi on kehitettävä uusi, ajankohtainen rokote influenssaa vastaan. Rokote antaa noin 80-prosenttisen suojan influenssaa vastaan, iäkkäille ja sairaille periaatteessa huonomman. Suojan kannalta oleellista on, miten suuri osa väestöä on ottanut rokotteen. Mitä useampi saa rokotuksen, sitä vähemmän virukselle jää tilaisuuksia levitä. Tämä koskee niin vanhustenhoitolaitoksia, päiväkoteja, kouluja, varuskuntia kuin työpaikkojakin – kaikkia paikkoja, joissa ihmiset ovat läheisessä tekemisessä toistensa kanssa. Erityisen tärkeä rokotus on kaikille niille, jotka asuvat tai työskentelevät huonokuntoisten ihmisten parissa – siis nimenomaan omaishoitajille. Se on tehokkain tapa estää hoidettavaa sairastumasta. Influenssa on kova tauti terveellekin. Ongelma on kuitenkin on se, että siihen usein liittyy jälkitauteja. Näistä varsinkin keuhkokuume voi olla tappava tauti terveellekin, mutta erityisesti sairaille vanhoille ihmisille, astmapotilaille ja pikkulapsille. Monet muutkin jälkitaudit, kuten korva- ja poskiontelotulehdukset ovat hankalia. Varo tartuttamasta pikkulapsia ja sairaita vanhuksia Influenssa-aikana on järkevää välttää hakeutumista ihmisjoukkoihin, mutta se on usein vaikeaa ja rajoittaa työ- ja sosiaalista elämää. Pikkulasten ja sairaiden vanhusten kontakteja influenssaa sairastaviin on joka tapauksessa syytä tiukasti välttää. Influenssa tarttuu nimenomaan oireisesta ihmisestä, joskin tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa jo vuorokautta ennen oireiden alkua. Tartuttavuus kestää onneksi vain noin viikon verran. Influenssan itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on 2–3 päivää. Varoaika on paikallaan, jos aikoo terveenäkään vierailla pikkulapsen tai huonokuntoisen mummon luona, mikäli tietää olleensa tekemisissä influenssaa sairastavan kanssa. Sairastuneelle oireenmukaista hoitoa Eräät viruslääkkeet voivat jonkin verran lyhentää influenssan kestoa, mutta tehokasta lääkehoitoa akuuttiin influenssaan ei ole vielä kehitetty. Jälkitaudit onneksi ovat useimmiten bakteeritulehduksia, ja niitä voidaan hoitaa muun muassa antibiootein. Influenssan hoito on oireenmukaista. Parasetamoli on turvallisin kipu- ja kuumelääke. Lepo ja runsas juominen ovat oleellisia. Jos hengitys vaikeutuu, on nopeasti hakeuduttava lääkäriin. LÄHELLÄ 4/2015 39
MediSet varmuusalusasut, APU virtsankarkailuun Pestävät tuotteet PALVELUASUNTOJA ARJESSA APUA TARVITSEVILLE • Varmuusasut (naiset,miehet,lapset) • Poikkilakanat • Patjan- ja tyynynsuojat (Uutuus! ei vielä verkkokaupassa) ite! n paperies e Tilaa ilmain e! 6 tte 3eerr4ieiees4ssiY4iitN4 p ap pa n2 e2 aiinen a 6TI! lm0 0Tila ilm iil a0 aa a l4 Y iilla M 3 4Ö0S 0PUH2E2LIN 0 MY – MYÖS LYHYTAIKAISIA PAIKKOJA Toimimme valtakunnallisesti, Helsingistä Rovaniemelle Kysy lisää: 020 742 9888 verkkokauppa: /rantasipi.fi KYLPYLÄLOMA KAHDELLE alk. 84,yö / huone ANSAITTU TAUKO ARJESTA ITSENSÄ hemmottelu on sallittua, jopa suotavaa. Rantasipi-kylpylähotelleissa voit rentoutua allasosastolla sekä hemmottelevissa hoidoissa ja nauttia monipuolisista ravintolapalveluista, kuten uudesta hyvän olon aamiaisesta. Hinta sisältää yhden yön majoituksen kahden hengen huoneessa, hyvän olon aamiaisen sekä kylpylän allasosaston, saunan ja kuntosalin käytön. Voimassa PINS- ja K-Plussa-korteilla vuoden 2016 loppuun asti. Hinta saattaa vaihdella päivän ja saatavuuden mukaan. Varaukset osoitteessa www.hotellimaailma.fi tai 020 055 055 (0,59/min + pvm/mpm) Lue lisää osoitteessa www.rantasipi.fi
RISTIKKO Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan kaksi kevyttä teleskooppivartista lumilapiota. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 15.1.2016 mennessä: Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Nimi: Osoite: Lähellä 3/2015 ristikon ratkaisu ja voittajat Onnetar suosi seuraavia: Ritva Salo Espoo, Rauni Knuutila Saloinen, Ritva Lapinkoski Vorna, Eila Kalilainen Nurmes, Eeva-Liisa Kuparinen Riihimäki ja Virva Utriainen Pieksämäki. Palkintona oli WSOY:n ja Tammen äänikirjoja. Onnea voittajille! LÄHELLÄ 4/2015 41
SVENSK RESUMÉ TEXT: MARJA TUOMI, VERKSAMHETSLEDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Klar i tanken F ör några veckor sedan deltog jag i ett seminarium med temat att förbättra organisationens brand. Med brand avser man den profil, eller bild i huvudet som människor har av ett företag, en produkt eller till exempel ett förbund, dess mål och sätt att verka. En bra organisationsprofil är känd, pålitlig och lockar till verksamhet. En positiv bild av en organisation är dess viktigaste kapital. När alla medlemmar och förbundets och föreningarnas anställda samt styrelsemedlemmarna har samma uppfattning om förbundet och jobbar mot samma mål är profilen stark. När man vill skapa en profil är det viktigt att skilja sig från mängden. Vi bör peka på vad vi erbjuder som andra inte har och så måste vi klart berätta om målen för vår verksamhet. Förbundet närståendevårdare och vänners egen profileringsarbetsgrupp bestämde för några år sedan att vårt mål är att stärka den positiva bilden av en aktiv närståendevårdare, att föra fram förbundets syn klarare och aktivare och att förnya kommunikationsmedlen och att få föreningarna att förbinda sig till verksamheten. Vi har gått framåt, men det finns ännu mycket arbete att ta itu med. Regeringen tar och ger Förbundets målsättning för verksamheten är klar: Vi ska förbättra närståendevårdarnas ställning och hjälpa dem att orka. Det här har också sagts klart ut i den nya strategin. Fastän jag anser att stödet till anhörigvården mera är en fråga om värderingar än om ekonomi så måste jag medge att den ekonomiskt svåra tiden ställer vår verksamhet inför nya utmaningar. Fastän man allmänt medger att närståendevården är viktig så skjuter man för lätt utvecklingen och stödet till densamma framåt, i väntan på bättre tider. Så gick det delvis också med det nationella utvecklingsprogrammet för närståendevård. Som tur är har ändå landets regering för avsikt att föra vidare en del av förslagen. Vi vill absolut vara med i det arbetet. 42 LÄHELLÄ 4/2015 Å andra sidan har regeringen beslutat om flera nedskärningar som drabbar en stor del av närståendevårdarna. Vi hoppas verkligen att slutresultatet inte är att närståendevårdarnas situation försämras under en tid när man talar så mycket om vikten av att stöda närståendevården. Att skaffa medlemmar och finansiera För att kunna stöda närståendevårdarna och för att kunna påverka beslutsfattandet är de viktigt att våra verksamhetsförutsättningar är tryggade. Av den anledningen ska förbundet under strategiperioden som nu startar förstärka sin egen medelanskaffning och stöda lokalföreningarna både med att skaffa nya medlemmar och medel. Ju fler vi är, desto bättre syns vi och desto större möjlighet har vi att påverka frågor som är viktiga för oss. Konstruktiva ställningstaganden Vi måste noga följa med vad som händer i vår verksamhetsmiljö så att vi i tid kan påverka frågor som rör närståendevårdana. Vi står inför stora strukturella och samhälleliga förändringar. För vårt förbund är det viktigt att vi blir hörda och att vi tas med i planeringen. Därför är det viktigt att bilden av oss är positiv: Att vi uppfattas som en sakkunnig och pålitlig aktör som driver närståendevårdarnas sak. Ibland har det önskats att vårt förbund kraftigare ska ta ställning. Vi måste vara kritiska, men samtidigt konstruktiva. Det är inte bra för vår sak att bränna broar. Bara genom samarbete med andra, som är intresserade av och jobbar för närståendevårdarnas sak, kan vi åtstadkomma de förändringar vi strävar efter. Tillsammans är vi starkare. Närståendevårdarnas vecka närmar sig igen. Då arrangerar föreningarna tiotals evenemang på olika håll i landet. Låt oss vara aktiva tillsammans! Jag önskar er en fridfull juletid och en fin början på det nya året 2016.
BILD: MIKKO KORHONEN / VASTAVALO.FI Mailis Heiskanen (till vänster) arbetar som projektkoordinator på Alzheimer centralförbundet med projektet Muistineuvo och Heidi Härmä är kommunikationskoordinator. BILD: ROZJIN ROKHZAD TEXT: MAILIS HEISKANEN OCH HEIDI HÄRMÄLÄ ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Ett gott liv trots minnesproblem M innessjukdomar är neurologiska sjukdomar, inte en del av ett naturligt åldrande. Alla minnessjuka personer har rätt till systematiska minnesundersökningar, till rätt diagnos och till bra vård och rehabilitering. Eget liv, egna beslut Också en minnessjuk person kan bestämma om sina egna ärenden så länge han eller hon kan det och förstår konsekvenserna av sina beslut. Det är de anhörigas uppgift att hjälpa den minnessjuka att bevara de saker som för med sig glädje och lycka i den minnessjukas liv. Att få leva ett liv som liknar livet före sjukdomen är bästa möjliga rehabilitering. När man gör val i vardagen, sköter rutiner, ägnar sig åt hobbyer och träffar vänner upprätthåller man samtidigt effektivt och mångsidigt sin funktionsförmåga. När man blir sjuk och sjukdomen framskrider kan det påverka deltagandet och sättet och graden av det man gör, men rätten till deltagande får inte tas ifrån en. Kraft och kampanda Det faktum att en minnessjukdom inte syns utanpå medför en egen utmaning både för den minnessjuka och för närståendevårdaren. För en utomstående kan det ibland vara svårt att förstå varför en minnessjuk behöver service och en närståendevårdare när benen fungerar och det går att prata med människan. Det krävs kampanda för att familjen ska få det stöd och den service som är nödvändiga för att upprätthålla kvaliteten på livet i det aktuella livsskedet. Bli inte ensam Den minnessjukas anhöriga behöver någon som lyssnar och någon att prata med, likväl som konkreta råd som stöder vardagen under den tid sjukdomen varar. Föreningsverksamhet ger information, stöd och aktiviteter både för de minnessjuka och för deras närstående. Kamratstödet väcker en stark känsla av samhörighet: Också någon annan har gått igenom de här skedena. Förbundet närståendevårdare och vänner och Alzheimer centralförbundet ordnar kamratstöd i lokalföreningarna i hela Finland. Bägge förbunden erbjuder också telefonrådgivning. Man ska inte bli ensam med sina problem, för det finns säkert en lämplig grupp eller någon typ av kamratstöd för var och en. Ett liv som liknar livet före sjukdomen är den bästa rehabiliteringen för den minnessjuka. Om man inte längre kan väva mattor kan man ändå träffa andra vävare, lyssna till vävstolens dunkande och träffa bekanta. VISSTE DU? • I Finland finns uppskattningsvis 193 000 personer som har en minnessjukdom. • Största delen av de minnessjuka är i pensionsåldern, men upp till 10 000 är yngre än 65 år. • Minnessjukdomarna berör över en miljon finländare. • Den vanligaste framskridande minnessjukdomen är Alzheimers sjukdom. Andra allmänna minnessjukdomar är blodkärlsrelaterad minnessjukdom, frontotemporal degeneration och Lewykropp sjukdom. • Med ett vårdtestamente kan man i förväg försäkra sig om att den egna viljan förverkligas också då man inte själv kan uttrycka den. Läs mera och beställ eller skriv ut en blankett för ett vårdtestamente via nätet på adressen www.muistiliitto.fi. STÖD OCH VÄGLEDNING PER TELEFON Alzheimer centralförbundet har en hjälpande telefon, Vertaislinja, som är riktad till närståendevårdare. Telefonen betjänar på finska på det avgiftsfria numret 0800 9 6000 varje kväll kl. 17–21. De som svarar är erfarna närståendevårdare av minnessjuka, vars egen period som närståendevårdare nu är slut. Alzheimer centralförbundets telefonservice Muistineuvo startar i början av 2016 och erbjuder information om minnessjuka på expertnivå. Den här telefonservicen är avsedd för insjuknade, för närstående och för professionella. Läs mera om förbundets Muistineuvo-verksamhet i januari på adressen www.muistiliitto.fi på internet. LÄHELLÄ 4/2015 43
JÄSENETUSI FENNOKAUPASSA Sijoita tulevaisuuteen! -10% Etenevä muistisairaus on n. 193 000 suomalaisella ja vuosittain sairastuneita arviolta 14 500. Muistia tarvitsemme joka päivä ja siksi muistisairauden vaikutus arkielämään on merkittävä. Aivosäätiö tukee muistisairauksien suomalaista tutkimusta sekä edistää aivoterveyttä tiedottamalla ja kouluttamalla. Tutkimus on avain muistisairauksien voittamiseen. Lahjoittamalla autat ja lahjoitustasi tarvitaan! Auta lahjoittamalla tilisiirrolla: FI97 1023 3000 2443 71 Merkitse viitenumeroksi 4022 tai viestikenttään ”muistisairaudet” Tee lahjoitus Aivosäätiön sivuston kautta osoitteessa www.aivosaatio.fi/lahjoita TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN Poliisihallituksen myöntämä keräyslupa nro POL-2014-2223 22.9.2014 ajalle 1.10.2014 – 30.9.2016. Voimassa koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 7HUYHWXORDFLW\PDUNHWÀUXRDQYHUNNRNDXSSDDQ • helppo ja vaivaton tapa tehdä ruokaostokset netissä • laaja valikoima myös kodintarvikkeita • toimitamme ostoksesi jopa saman päivän aikana kotiovellesi • toimitusalueena koko pk-seutu • tutustu palveluumme osoitteessa ruoka.citymarket.fi !!UXRNDFLW\PDUNHWÀ!!UXRNDFLW\PDUNHWÀ!!UXRNDFLW\PDUNHWÀ!! 44 LÄHELLÄ 4/2015 *
Lakipalveluja elämän varrelle Toimistomme auttaa kattavasti eri lakiasioissa. Perunkirjoitusten lisäksi lakimiehemme hoitavat myös ositukset, perinnönjaot, testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltakirjat ja perintöverosuunnittelun. Tarjoamme pitkän ja luotettavan ammattitaitomme käyttöönne. www.perunkirjoitustoimisto.fi HELSINKI Forum, Yrjönkatu 23, puh. 010 76 66622 Hakaniemi, Siltasaarenkatu 26, puh. 010 76 66505 ja 010 76 66506 Itäkeskus, Turunlinnantie 2, puh. 010 76 66593 Malmi, Kirkonkyläntie 3, puh. 010 76 66632 Töölö, Sibeliuksenkatu 1, puh. 010 76 66536 ja 010 76 66537 ESPOO Espoonlahti, Kivenlahdentie 9, puh. 010 76 66641 Leppävaara, Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66611 Tapiola, Tapiolan Keskustorni 2. krs., Tapiontori 1, puh. 010 76 66572 VANTAA Myyrmäki, Ojahaanrinne 2, puh. 010 76 66601 Tikkurila, Unikkotie 3, puh. 010 76 66563 KERAVA Aleksis Kiven tie 1, puh. 010 76 66551 HYVINKÄÄ Torikatu 9, puh. 010 76 66580 (010-alkuiset numerot 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) LÄHELLÄ 4/2015 45
ELÄMÄÄ ILMAN ESTEITÄ Laadukkaat liikkumisen ja arjen apuvälineet suomalaiselta asiantuntijalta. ! Olemme mukana Tampereen Apuvälinemessuilla 5.-7.11.2015. Löydät meidät osastolta 510. TILAA APUVÄLINEET HELPOSTI VERKOSTA! www.omaarki.fi www.algoltrehab.fi | Karapellontie 6 | 02610 Espoo | 09 50991 Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelin palvelee muistisairaiden läheisiä maksutta vuoden jokaisena päivänä klo 17-21 numerossa 0800 9 6000. Vastaajina koulutetut omaishoitajat. Vuoden 2016 alusta käynnistyvä Muistineuvopuhelinpalvelu tarjoaa asiantuntijatietoa muistisairauksista, hoidosta ja palveluista. 46 LÄHELLÄ 4/2015
LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. www.superliitto.fi Verkkokaupasta nyt kaikki -15 % NYT -15 %
PAIKALLISYHDISTYKSET ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm, puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirjo Mäkinen, puh. 040 543 5573 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Riikka Sakki, puh. 050 566 2252 Tsto: Onnensilta, Siltakatu 6, 05900 Hyvinkää Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna Kaarinan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Sirpa Hyppönen, puh. 040 527 8037 Tsto: Verkakatu 2 A 3, 20660 Littoinen Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Kymenlaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Reitkallintie 569, 49520 Reitkalli Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Seppo Paldanius, puh. 040 845 5740 Tsto: puh. 044 974 7883 Pekankuja 4, 32200 Loimaa Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aira Tukio, puh. 044 202 0915 Tsto: 050 918 9344 Vapaudenkatu 4, 2. krs., 30100 Forssa Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi Tsto: puh. 050 376 3830 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki 48 LÄHELLÄ 4/2015 Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela puh. 050 463 1069, 044 555 1043 Lopentie 6-8 C 34, 11100 Riihimäki Pieksämäen Omaishoitajat ry 15 Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Salon omaishoitajat ry 20 Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Irma Honkanen, puh. 040 707 2688 Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Tsto: puh. 040 848 7503 Petäjätie 8–14 C 15, 41500 Hankasalmi as. Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eeva Anttonen, puh. 0400 273 551 Tsto: puh. 0400 544 244 Koulukatu 24 b 23, 80100 Joensuu Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Reetta Toivanen, puh. 050 377 2391 Ikäosaamiskeskus Ellinkulma, Väyryläntie 1, 83900 Juuka Jyvässeudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Matarankatu 6, 2. krs., 40100 Jyväskylä Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry 15 Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Maija Kaverinen, puh. 0500 773 717 Tsto: 0400 513 755, Pielisentie 8, 81700 Lieksa Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja Lehtonen, puh. 044 521 1829 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli Varkauden Seudun Omaishoitajat ry Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Tsto: puh. 050 464 1889 Kauppakatu 20, 2. krs., huoneisto 12, 78200 Varkaus Varpaisjärven ja Lähikuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Ylä-Karjalan Omaishoitajat 10 ja Läheiset ry Pj. Marja Tanskanen, puh. 050 469 1001 Ääneseudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Sammonkatu 2, 44100 Äänekoski LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Jämsän Seudun Omaishoitajat ry Pj. Kaarlo Nurminen, puh. 040 561 2754 Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Kankaanpään Seudun 15 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry 15 Pj. Leena Huhtamäki, puh. 040 578 6543 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Katja Santala, puh. 0400 458 099 Taavetinkuja 5, 39700 Parkano Perhonjokilaakson 15 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mirja Mastokangas, puh. 040 771 7137 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere
Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Ruojantien 4, 85500 Nivala Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836 Pietarsaaren Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari 10 Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Granö, puh. 044 532 6088 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry 15 Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: puh. 040 595 8313 Mustalahdenkatu 20, 33210 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi Raahen seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: OmaisOiva-vastaava Riitta Sipola, puh. 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. 046 640 4890 Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 Tsto: puh. 044 986 8159, 044 986 8009 Juurikoskenkatu 6, 84100 Ylivieska POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET Haapaveden-Siikalatvan 10 Omaishoitajat ja Läheiset ry Varapj. Anna-Maria Mattila Tsto: puh. 044 299 1868 Pappilantie 2 A, 86600 Haapavesi Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi, puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122 Kaarlelankatu 22, 67100 Kokkola Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilma Uusitalo Tsto: puh. 0400 616 748 Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio Oulujokilaakson omaishoitajat ry Pj. Kerttu Mehtälä, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Puolangan Omaishoitajat ry Yhteys aluevastaavan kautta, katso s. 50 Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Autiontie 2 B 4, 91300 Ylikiiminki VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Omaisena edelleen ry 10 Vpj. Marianne Paajanen Tsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Liitto onnittelee tänä vuonna 10 , 15 ja 20 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. JÄSENASIAA Liiton sääntöjen mukaan kaikki henkilöjäsenet liittyvät lähimmän paikallisyhdistyksen jäseniksi. Paikkakunnalla voi toimia useita yhdistyksiä. Ilmoita jäseneksi liittyessäsi, mihin paikallisyhdistykseen haluat kuulua. Vuonna 2015 jäsenmaksu on 20 €. Jäsenmaksu sisältää Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), lomaoppaan ja palveluoppaan kotiin postitettuna sekä vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja. Kannattajajäsenmaksu vuonna 2015 on valinnan mukaan 50 €, 70€, 100 € tai enemmän. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Jäsenet, jolla on kaksi perättäistä jäsenmaksua maksamatta, erotetaan automaattisesti. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Liity netissä www.omaishoitajat.fi Paikallisyhdistyksen nimi: Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: LÄHELLÄ 4/2015 49
OSOITEMUISTIO KESKUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Sandra Gehring Puh. 020 7806 520 • OmaisOiva Suunnittelija Malla Heino Puh. 020 7806 518 • OmaisOiva • Suomen omaishoidon verkosto • kansainväliset yhteydet Koulutussihteeri Kaisu Häggqvist Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit Projektisuunnittelija Tanja Hämynen (31.12.2015 asti) Puh. 020 7806 512 • Opastava-hanke (Tampereen ja Kuopion pilotit) Koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen • hankevastaava Viestintäpäällikkö Tiina Kokko Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen • Lähellä-lehden vastaava toimittaja OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY, FÖRBUNDET NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER RF KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi.sukunimi@omaishoitajat.fi / www.omaishoitajat.fi Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • varainhankinta • yhdistysten talousasioiden konsultointi Toimistosihteeri Anu Nurmi Puh. 020 7806 500 • toiminnanjohtajan sihteeri • materiaalitilaukset • ilmoittautumiset ALUETOIMISTOT Etelä-Suomen aluetoimisto Annankatu 8 24240 Salo Aluevastaava, suunnittelija Matti Mäkelä Puh. 020 7806 568 • Etelä-Suomen alueohjaus • OmaisOiva Itä-Suomen aluetoimisto Kuninkaankatu 23 Järjestöpäällikkö Merja Purhonen 70100 Kuopio Aluevastaava Sirpa Määttä Puh. 020 7806 522 Puh. 020 7806 588 • järjestötyön kehittäminen • aluetyön sekä ohjaus ja neu- • Itä-Suomen alueohjaus vonta -toiminnan suunnittelu Koulutusvastaava ja koordinointi Juha Timoskainen Puh. 020 7806 575 Projektisuunnittelija • OmaisOiva-toiminnan Johanna Rahunen koordinointi Puh. 020 7806 590 • Opastava-hanke (Tampereen Länsi-Suomen aluetoimisto ja Kuopion pilotit) Antinkatu 15 C 28100 Pori Projektikoordinaattori Aluekoordinaattori Virpi Vepsäläinen Pia Järnstedt Puh. 020 7806 515 Puh. 020 7806 581 • Opastava-hankkeen koordi• Länsi-Suomen alueohjaus nointi (Turun pilotti) Tiedottaja Juha Viitanen Puh. 020 7806 544 • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri • haastateltavat medialle Talous- ja Osoitteenmuutokset palvelusihteeri Paulalle. Paula Väisänen Puh. 020 7806 510 • jäsenasiat • palkat ja palkkiot, huomionosoitukset, ansiomerkit Väli-Suomen aluetoimisto Sovionkatu 4-6 92100 Raahe Aluevastaava, suunnittelija Sari Havela Puh. 020 7806 572 • Väli-Suomen alueohjaus • OmaisOiva Pohjois-Suomen aluetoimisto Ainonkatu 1, 3. krs 96200 Rovaniemi Aluevastaava Johanna Tervala Puh. 020 7806 541 • Pohjois-Suomen alueohjaus Tampereen toimisto Hämeenkatu 13 B, 4. krs 33100 Tampere Koulutussuunnittelija Marjo Lehtinen Puh. 020 7806 589 • Opastava-hanke (Porin pilotti) OMAISHOIDON NEUVONTA puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu +5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 22,14 snt/min. LIITON HALLITUS 2015 Puheenjohtaja Anneli Kiljunen, kansanedustaja Varapuheenjohtajat Leena Karhu-Westman, KTM Yrjö Mattila, johtava tutkija, OTL, VTT Jäsenet Leena Herranen, sairaanhoitaja Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Taina Pitkänen-Koli, FT Tuula Poikonen, sosiaalityöntekijä Pertti Rajala, maakuntajohtaja Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Sihteeri Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT Netissä ajankohtaista asiaa ja perustietoa Liiton verkkosivuille on koottu uutiset, liiton antamat lausunnot, Lähellä-lehdet, tapahtumakalenteri ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Yhteistyökumppaneiden logoja klikkaamalla pääset tutustumaan etuihin ja tarjouksiin. www.omaishoitajat.fi www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 50 LÄHELLÄ 4/2015
Yhä useampi meistä on omaishoitaja. Tietoa, tukea ja kannustusta tarvitaan, jotta omaishoitajamme jaksavat monimuotoisissa tehtävissään. Suomalaisena lääkeyhtiönä olemme talkoissa mukana: välitämme omaishoidon sanomaa terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille, jotta ymmärrys kasvaa ja hyviä päätöksiä syntyy. Orion on suomalainen avainlippuyritys. orion.fi 10/2015 Yhdessä parempaan
Haluaisitko vierailla läheisesi luona useammin? Asuvatko muut ystävät ja sukulaiset kaukana? Pieni piiri -kuvapuhelu on kuin Skype, jota kuka tahansa osaa käyttää! Yhteyden saat tarvittaessa avattua automaattisesti. Valitse läheisellesi sopivat toiminnot: ǩ ǩ ǩ ǩ ǩ ǩ ǩ kuvapuhelut muistutukset valokuvat viestit pelit uutiset nettipankki ja muut verkon palvelut alkaen 10 €/kk Tilaa esite netistä www.pienipiiri.fi tai puhelimitse 09 3154 9180 PIENI PIIRI Tuo tärkeimmät ihmiset ja palvelut kotiin