1956 – 2016 TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS 1956 – 2016 1

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS 2

1956 – 2016 KUUSI VUOSIKYMMENTÄ LÄMMITYSLAITEALAN YHTEISTYÖTÄ Lämmitysenergia Yhdistys 1956 – 2016 Toimintavuosien kertomus 3

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Kirjan taitto ja paino Kirjapaino M&M Askola 2016 4

1956 – 2016 KUUSI VUOSIKYMMENTÄ LÄMMITYSLAITEALAN YHTEISTYÖTÄ Lämmitysenergia Yhdistys 1956 – 2016 Toimintavuosien kertomus Alkusanat Kuusi vuosikymmentä elinkeinoelämän toimijoiden kesken kestänyt yhdistystoiminta on esimerkillinen saavutus millä tahansa alalla. Se on myös osoitus toiminnan vahvasta asiaperustasta ja merkityksestä. Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnan kaari on hyvä esimerkki niistä. Yhdistyksen toiminta jatkuu edelleen vireänä alkuvuosien ajatusten ja periaatteiden viitoittamalla tiellä. Olen saanut tehtäväkseni Lämmitysenergia Yhdistyksen kuuden vuosikymmenen kertomuksen kirjoitustyön. Kuvaan yhdistyksen toimintaa ja ajankuvaa kymmenen vuoden jaksoissa. Lähdeaineistona olen käyttänyt yhdistyksen vuosikertomuksia, joiden arkistokappaleet ovat olemassa ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen. Kiitos yhdistyksen toimihenkilöiden kaukokatseisuudelle, jonka ansiosta toiminta on kirjattu vuosittaisiin kertomuksiin ja siitä, että aineistot ovat säilyneet tallessa vuosien saatossa. Kaikkia vuosikertomuksiin kirjattuja tapahtumia ja asioita en tähän kertomukseen ole sisällyttänyt. Painopisteiksi olen ottanut toimialan kehityksen kuvaamisen, koulutuksen laajuuden ja merkityksen kuvaamisen sekä näkymien avaamisen lämmityslaitealan muutoksiin vuosikymmenten mittaan. Kertomuksessa tarkastelen yhdistyksen toimintaa yleisellä tasolla. Toimintaan on monin tavoin osallistunut vuosien aikana suuri joukko henkilöitä. Jokaisen yhdistyksen hyväksi toimineen henkilön panostus on ollut tärkeää ja mainitsemisen arvoista. Henkilötasolle en kertomusta kuitenkaan ulota, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Koulutuksista, niiden osallistujamääristä samoin kuin yhdistyksen toimintaan liittyneiden merkittävimpien tapahtumien osallistujamääristä olen koonnut erillisen liitteen. Seuraavilla sivuilla esitetään yhdistyksen toimintaa kokonaisuutena. Käytännössä merkittävä osa kaupallisista toiminnoista on tehty yhdistyksen kokonaan omistaman Suomen Lämmitystieto Oy:n työnä, mutta selkeyden tavoittamiseksi ei toimijoita erotella tekstissä. Porvoossa 30.8.2016 Hannu Rauhala 5

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS JÄLLEENRAKENNUSAJAN VOIMAA Ensimmäinen vuosikymmen 1956 – 1966 Vuosikymmenen puolivälissä elettiin Suomessa työteliästä aikaa. Sotakorvaukset oli saatu maksetuiksi, mutta sodan vaurioita korjattiin vielä ja uutta rakennettiin. Maahan nousi uusia kouluja, työpaikkoja ja asuinrakennuksia. Kaikissa tarvittiin toimivia lämmitysjärjestelmiä. Halkopinot kohosivat ylväinä rakennusten pihamailla ja hiiltä tuotiin taloihin kuormittain lämmityskattiloissa poltettavaksi. Uunilämmitys taloissa oli tavallista, mutta vesikiertoisen keskuslämmityksen taloonsa valitsi yhä useampi rakentaja. Tämä valinta antoi uusia mahdollisuuksia lämmitysenergian osalta. Ammattipiireissä oli öljyn käyttäminen polttoaineena lämmityksessä jo tuttu asia, mutta ei niinkään vielä kuluttajien keskuudessa. Keskuslämmityskattiloita sekä suuriin että pieniin kohteisiin tuolloin valmistettiin Suomessa jo merkittävässä määrin, mutta öljypoltinlaitteet olivat tuontitavaraa. Vuoden 1956 aikana tapahtui Suomessa merkittäviä asioita. Porkkalan alue saatiin takaisin, elokuva Tuntematon sotilas hallitsi katsojatilastoja. Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon. Keväällä aloitti presidenttinä pitkän toimikautensa Urho Kekkonen. Kertomuksemme tärkeästä aihealueesta johtuen huomautetaan, että presidentit hallitsevat aikansa, mutta lämmitystarve kylmässä maassa on ikuista. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin T.Holm, varapuheenjohtajaksi P.Kotilainen, varainhoitajaksi H.Klüsman, B- jäsenten edustajaksi ja sihteeriksi O.Granlund. A-jäsenten varajäseneksi valittiin K.Heikkilä ja B-jäsenten varajäseneksi L. Lundqvist. Hallituksen päätehtävänä oli toiminnan alkuun saattaminen. Yhdistykselle hankittiin toimistohuoneisto osoitteesta Mikonkatu 9. Juoksevia asioita hoitamaan palkattiin toimistosihteeri. Muilta osin toiminta perustui omaehtoisiin työpanostuksiin. Vuosien 1956 ja 1957 aikana nimettiin useita toimikuntia, jotka pitivät yhteyttä ja neuvottelivat viranomaisten, sähkötarkastuslaitoksen ja lämmityskattiloiden valmistajien kanssa. Alan koulutuksen aikaansaaminen katsottiin yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä ja suunnittelutyötä tehtiin nimetyissä toimikunnissa. 6 Yhdistyksen perustamiskirja v. 1956

1956 – 2016 Työtaakka todettiin suureksi ja pohdittiin, kuinka suunnitelmat saataisiin toteutetuiksi. Tulevaisuuden näkymiä ei helpottanut tuolloin vallinnut ilmapiiri. Ajan kuvaa on kirjattu vuoden 1957 vuosikertomukseen seuraavasti: ”Todettakoon lopuksi, että tilanne kaupallisesti on tällä hetkellä synkkä, että öljynvastainen propaganda on hyvin voimakas, mutta nämä ovat vain lähitulevaisuuden pulmia. Riippuu meistä itsestämme, pystymmekö murtamaan vastustajamme propagandan ja pystymmekö poistamaan esteet tieltämme, kuten valtionjohtoisuus, öljyn liikevaihtovero, ym. Suomen eristetyn ja eriskummallisen aseman takia olemme näissä asioissa yksin, mutta meidän ei sovi unohtaa muitten pohjoismaitten ilmeistä halua meidän auttamiseksemme, mikä varmasti tuo tuloksia pidemmällä tähtäimellä.” Pohjoismaista yhteistyötä osalta viriteltiin jo tuolloin ja Suomen edustajia osallistui Oslossa keväällä 1957 pidettyyn Pohjoismaiseen öljylämmityskongressiin. Yhdistyksen puheenjohtaja oli jäsenenä kongressin puheenjohtajistossa. Tästä alkoi Suomen vuosikymmenien osallisuus alan pohjoismaisessa yhteistyössä. Käytännössä kyse oli jäsenyydestä Pohjoismaisen Öljylämmitysunionin (NOU) presidiossa ja sitoutumisesta vuorollaan Pohjoismaisen Öljylämmityskongressin (NOK) järjestäjämaaksi. NOU koostui jäsenmaista Ruotsi, Tanska, Norja ja Suomi. Kongresseja järjestettiin vuoteen 2006 saakka kahden vuoden välein jäsenmaissa edellä lueteltujen maiden järjestyksessä. Suomi oli vuonna 1959 ensimmäisen kerran kongressin järjestäjämaana. Kongressien välisenä aikana pidettiin jäsenmaiden kesken yhteyttä monin tavoin. Vuoden 1959 vuosikertomuksessa todetaan osuvasti: ”Alan yhdistysväki pohjoismaissa on toimeliasta väkeä. Näin syntyi melko varhaisessa vaiheessa tarvetta vaihtaa kokemuksia enemmän, kuin mitä kongressien järjestelyt vaativat”. Aihetta kokemuksien vaihtamiseen olikin, toiset pohjoismaat olivat saaneet kansallisia toimintojaan jo enemmän vakiintumaan. Esimerkillinen maa tässä oli Tanska, siellä alan urakointiliikkeiden yhdistys SAO (Sammenslutningen af Oliefyringsfirmaer) juhli 25 – vuotista toimintaansa jo syksyllä 1957. Koulutus on ollut tärkeä osa toimintaa jo yhdistyksen alkuvuosista lähtien. Ensimmäinen öljylämmitysalan kurssi järjestettiin Helsingissä keväällä 1957. Neljännen NOK kongressin avaus Helsingissä 1959 7

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Kurssiin liittyi tutkinto, jossa selvitettiin osallistujien tietämystä öljylämmityksestä. Kaikki kurssilaiset eivät tutkintoa läpäisseet, joten vaatimustaso oli verrattain korkea. Talouden osalta ei menestystä yhdistykselle tullut, tulos oli tappiollinen. Tosin kustannuksia aiheutui kurssitoiminnan vetäjän opintomatkasta Ruotsiin. Odotuksissa oli kuitenkin kurssitoiminnan kannattavuuden kohentuminen vastaisuudessa. Yhdistyksen toiminta oli innostunutta ja aktiivista. Yhteyksiä otettiin ja ylläpidettiin toimialan yritysten kesken ja toimialaa lähellä oleviin ministeriöihin ja niiden hallinnonalojen viranomaisiin. Verkostoiduttiin, kuten nykyisin sanotaan. Alan kehittämistä pohtiviin toimikuntiin ja säädösten valmisteluun osallistuttiin tunteja laskematta. Työsarkaa piisasi, mutta työ nähtiin kokonaisuudessa tärkeänä, joten motivoituneisuutta löytyi tarvittavasti. Vuosikymmenen vaihteessa, yhdistyksen viidentenä toimintavuotena olivat käytännön toiminnat asettuneet uomiinsa. Merkittävimmät laitetoimittajat ja öljyntoimittajat olivat mukana yhteisissä ponnisteluissa. Yksi toiminnan osapuolista, asennusurakointi oli vielä kehittymässä. Tämä näkyi jäsenmääränä. Vuoden 1960 vuosikertomuk- Öljylämmitysalan näyttely Helsingissä syksyllä 1959 sessa oli urakointiryhmässä vasta 15 liikettä, kun laitetoimittajaryhmään oli kirjattu 29 jäsenyritystä. Yksi toiminnan tärkeistä alueista oli asennusurakointitoiminnan kehittäminen. Tähän liittyi tavoite asennus- ja huoltotoiminnan luvanvaraisuudesta. Hankkeelle oli saatu myötävaikutusta kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja sisäasiainministeriöstä. Viranomaisvaltuuksia saanut yhdistys, Sähkötarkastuslaitos oli tärkeä toimija sähköturvallisuusasioissa. Siellä myös katsottiin, että turvallisten ja asianmukaisesti toimivien laitteistojen aikaansaaminen edellytti yritystoiminnan tarvitsevan ohjausta ja valvontaa. Lainsäädännön valmistelua käynnistettiin tavoitteena öljylämmitysalaa koskevat säännökset. Yhdistyksellä oli tärkeä osa asiantuntijana valmistelutyössä. Viides pohjoismainen öljylämmityskongressi pidettiin Kööpenhaminassa kesäkuussa 1961. Suomesta kongressiin osallistuttiin 44 henkilön edustuksella. Saman vuoden syksyllä pidettiin NOU:n presidion kokous Tukholmassa. Kokouksessa päätettiin, että presidion puheenjohtaja valitaan aina kongressin yhteydessä ja siitä maasta, jossa seuraava kongressi pidetään. Tämä käytäntö jatkuikin kongressien elinkaaren ajan. 8

1956 – 2016 Toimialan yritykset olivat osallistujina messuilla ja näyttelyissä. Yhdistys oli kokoavana voimana useimmissa näistä ja tärkeimmillä messuilla omalla osastollaan. Tavoitteena oli tehdä yhteistyötä ja alan asioita tunnetuiksi ammattilaisten keskuudessa. Myös lehdistön välityksellä saatiin tietoa etenemään. Koulutustoiminnalla oli yhä tärkeämpi osuus yhdistyksen toiminnassa. Vuoden 1962 aikana ryhdyttiin toimiin Öljylämmityskoulun aikaansaamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö teki päätöksen 50 % tuesta kurssitoimintaa. Hallitus ei kuitenkaan tähän myöntynyt, vaikka tiedossa oli, kuten vuosikertomukseen on kirjattu, ”huutava puute öljypoltinhuoltomiehistä”. Muodollisina syinä oli mainittu jäsenten ja muiden mahdollisten osallistujien epätasa-arvo, olihan jäsenille luvattu alennusta kurssimaksuista. Yhdistystä pyydettiin tekemään uusi koulumuotoinen opetussuunnitelma, ”joka sen jälkeen on ollut erityiskomiteassa suunnitteluasteella”. Öljylämmityksen suosio oli voimakkaassa kasvussa, tilannetta kuvattiin vuosikertomuksessa ”läpimurtona vähentymättömällä voimalla”. Koulutetun henkilökunnan lisäämiseksi oli yhdistys vuokrannut kurssitoimintaa varten omat tilat Helsingin Kalliosta, osoitteesta Kolmas linja 13. Luokkahuoneen ohella kuului tiloihin myös kattilahuone, jossa käytännön harjoituksia voitiin järjestää. Oppilaita ensimmäisellä öljypoltinkurssilla Harjoitukset oikeilla laitteilla Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa Tukholmassa 1962 pidetyssä NOU:n presidion kokouksessa pohdittiin liittymistä eurooppalaiseen alan järjestöön, CBE:hen (Comitè europeèn des Constructeurs de Bruleurs). Vuoden 1963 vuosikertomuksessa todetaan yhdistyksen olevan CBE:n jäsen, joten liittyminen eurooppalaiseen yhteistyöhön oli toteutunut. Koulutusta ja tutkintoja järjestettiin säännöllisesti, joskin järjestämisvoimat olivat tiukoilla. Yhdistys tiedusteli vuoden 1964 aikana Ammattienedistämislaitokselta mahdollisuutta öljypoltinkoulutusten järjestämiseen. Neuvottelujen tuloksena järjestettiinkin vuoden lopulla ensimmäiset öljypoltinalan iltakurssit Ammattienedistämislaitoksella. Käytännön harjoitukset järjestettiin yhdistyksen koulutustiloissa Helsingissä Kolmannella linjalla. 9

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Järjestyksessä kuudes Pohjoismainen Öljylämmityskongressi NOK 6 järjestettiin Tukholmassa kesäkuussa 1964. Osallistujia Suomesta oli vajaat kaksikymmentä. Kolmen suomalaisen asiantuntijan esitelmät kuultiin ohjelmassa. Kurssitoiminta ja alan pätevyystutkinnot olivat saaneet vakiintuneet muotonsa. Sähkötarkastuslaitos oli alkanut pitää luetteloa pätevyyden omaavista urakointiliikkeistä. Monen työn ohella oli yhdistyksen aikaansaamina julkaistu uusia määräyksiä odoteltaessa kymmenen kappaletta ”öljylämmityslaitoksen asennus- ja rakennesuosituskortteja”. Näissä esitettiin erilaisia putkitustapoja, öljysäiliöiden rakennemittoja ja rakenneratkaisuja sekä valurautakattiloiden tulipesien muuraustapoja siirryttäessä öljylämmityskäyttöön. Kentän palautteiden perusteella voitiin todeta ”suosituskorttien huomattavan merkityksen työn helpoittajana”. Tutkimustyötä edistettiin osaltaan. Vuonna 1963 aloitti Valtion teknillinen tutkimuslaitos osittain yhdistyksen laatiman ehdotuksen pohjalta pienten öljypoltinten palamisteknillisiä ominaisuuksia ja käyttötaloudellisuutta koskevan tutkimustyön. Samana vuonna aloitettiin savuhormiin liitettävien pienten öljykamiinoiden soveltuvuutta omakotilämmitykseen selvittävä tutkimus. Vuoden 1964 aikana tuli voimaan nestekaasuasetus ja päätös sen soveltamisesta. Asetukseen perustuen liikkeellä tuli olla vastuuhenkilö, jolla on tarpeelliset teknilliset tiedot ja riittävä asiantuntemus ja kokemus nestekaasualalta. Tämä edellytti erityisen tutkintolautakunnan asettamista, jonka kauppa- ja teollisuusministeriö asettikin. Lautakunnassa oli yhdistyksellä asiantunteva henkilöedustus. Asetuksen seurauksena todettiin tarvittavan myös kaasualan koulutusta. Opetustoimintaa suunnittelemaan yhdistyksen hallitus nimesi toimikunnan, jonka aikaansaamana ensimmäiset nestekaasukurssit järjestettiin keväällä 1964. Kursseja varten oli yhdistys laatinut omat luentomonisteensa: ”Öljylämmitys” ja ”Nestekaasu”. Viimeksi mainittu julkaistiin täydennettynä nimellä ”Nestekaasuopas”. Toimintavuoden 1966 aikana yhdistykseen kuului • 35 A-jäsentä (laite- ja öljyntoimittajat), • 19 A1-jäsentä (urakointiliikkeet) ja • 111 B-jäsentä (henkilöjäsenet). Yhdistys oli jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: • Nordisk Oljeeldnings Union (NOU) • European Committee of Manufacturers of Burners • LVI-teknillinen keskusliitto Yhdistys oli edustettuna seuraavissa valtion komiteoissa ja lautakunnissa • • • • 10 Räjähdysvaarallisten aineiden lautakunta Öljylämmityskomitea Nestekaasututkintolautakunta Nestekaasulaitteiden tyyppivaatimukset laativa toimikunta

1956 – 2016 sekä Sähkötarkastuslaitoksen asettamissa lautakunnissa • Öljypoltinhuoltolautakunta • Öljylämmitysteknillinen lautakunta Yhdistyksellä oli palkattuina toimihenkilöinä toiminnanjohtaja ja sihteeri. Yhdistyksellä oli toimisto Helsingissä osoitteessa Arkadiankatu 12 A 27. Vuoden 1965 vuosikertomuksen tilastojen mukaan arvioitiin asennetuiksi • öljykamiinoita ja vaippapolttimia 90.000 kpl • automaattisia kevytöljypolttimia 27.600 kpl • raskasöljypolttimia 730 kpl Tämän mukaan olisi maan poltinkanta vuoden 1965 lopulla • öljykamiinoita ja vaippapolttimia 298.000 kpl • automaattisia kevytöljypolttimia 105.900 kpl • raskasöljypolttimia 12.330 kpl Pohjoismainen Öljylämmityskongressi NOK 7 järjestettiin Oslossa kesäkuussa 1966. Suomalaisia osallistujia oli Oslossa 20. Suomen osalta kuultiin kolme esitelmää. Kongressin ohella oli kuluvana vuonna 1966 muutakin juhlan aihetta. Yhdistyksen kymmenes toimintavuosi täyttyi. Merkkipäivää juhlistettiin syyskokouksen yhteydessä. Valtiovallan tervehdyksen toi Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi Salonen seuraavin sanoin: ”Samalla, kun esitän 10 vuotta täyttävälle yhdistyksellenne parhaat onnentoivotukseni, kiitän Öljylämmitysteknillistä yhdistystä siitä monipuolisesta työstä, jota yhdistys on tehnyt energiataloutemme hyväksi. Haluan myös erityisesti kiittää siitä tuesta ja asiantuntemuksesta, mitä valtiovalta on yhdistykseltä saanut niissä monissa komiteoissa, joissa yhdistyksenne on ollut edustettuna, ja joiden komiteiden tehtävänä on ollut laatia säännöksiä nestemäisten polttoaineiden taloudellisen ja turvallisen käytön aikaansaamiseksi”. Taidatkos sen paremmin sanoa! Juhlapuhuja ministeri Olavi Salonen 11

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS TAVOITTEENA AUKTORISOITU ASENNUS- JA HUOLTOTOIMINTA Toinen vuosikymmen 1966 – 1976 Yhdistyksen toiminnan toisen vuosikymmenen alkaessa olivat käytännön toiminnat vakiintuneet. Koulutusta järjestettiin, samoin tutkintoja sekä öljylämmitysalan että nestekaasualan pätevyyksiin tähtääville. Suomen tehtävänä oli Pohjoismaisen öljylämmityskongressin NOK 8:n järjestäminen keväällä 1968. Sen ohjelmasisältöä käsiteltiin NOU:n presidion kokouksessa Kööpenhaminassa syksyllä 1967. Kongressi pidettiin toukokuussa Helsingissä Rakennusmestarien talossa. Osallistujia oli runsaat 200 henkilöä, joista noin sata Suomesta ja toiset sata Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Öljylämmitysalalla herätti huolta sähköalan voimakas esiintulo asuntojen suoralla sähkölämmityksellä tapahtuvan asuntojen lämmityksen puolesta. Kuluttajille markkinoitiin sähkölämmitystä kaikki vaihtoehdot voittavana ratkaisuna. Yhdistyksen hallitus katsoi, että sähkölämmitystä puolustavia väitteitä ei ole tiedottamisessa todistettu ja että niistä saa sen kuvan, että sähkölämmitetty talo vaatisi vähemmän energiaa kuin öljylämmitetty talo. Asian selvittämiseksi laajemmalta pohjalta järjestettiin yhdistyksen toimesta paneelikeskustelu Helsingissä ravintola Fenniassa marraskuussa 1968. Paneelissa keskustelijoina oli osapuolten edustajina kahdeksan asiantuntijaa. Yleisöä tilaisuudessa oli runsaat kaksisataa henkilöä. Tilaisuudessa kävi ilmi, että lämmitys sähköllä on huomattavasti kalliimpaa kuin lämmitys öljyllä. Keskustelua johti toimittaja Usko Santavuori, tuolloin nimekäs mediahenkilö. Paneelikeskustelun anti herätti vilkasta keskustelua sanomalehdissä, teknillisissä aikakausilehdissä ja televisiossa. Keskustelu aiheesta on jatkunut näihin aikoihin saakka. Suoran sähkölämmityksen suosio on vähentynyt merkittävästi, olennaisempana syynä nykyisin lienee sähkölämmityksen muiden vaihtoehtojen, erityisesti lämpöpumppulämmityksen valinta. Paneelikeskustelu ravintola Fenniassa 12

1956 – 2016 Yhdistyksen yleisen toiminnan lisäksi oli arvokasta työtä alan eduksi tekemään perustettu teknillisiä jaostoja. Vuoden 1968 vuosikertomuksessa mainitaan viisi jaostoa: • automatiikkajaosto • kattilajaosto • nestekaasujaosto • öljypoltinjaosto ja • öljyjaosto Jaostojen toiminnasta on vuosikertomukseen kirjattu seuraavaa: ”Kattilajaosto järjesti informaatiotilaisuuden, joka pidettiin ravintola Marskissa toukokuussa 1968. Lisäksi kattilajaosto ryhtyi syksyllä -68 valmistelemaan lämmityskattiloita koskevaa, Suomen olosuhteisiin sopivaa ehdotusta lämpöteknisiksi normeiksi. Öljyjaosto päätti tehdä muutoksen polttoöljyjen luokitukseen. Automatiikka- ja öljypoltinjaostot pitivät kaksi yhteistä kokousta, joissa luettiin ehdotetun tulevan öljylämmitysasetuksen luvut 7 – 10. Näissä luvuissa käsitellään öljypolttimia, varo-, ohjaus- ja säätölaitteita, asennusta ja laitoksen hoitoa”. Edellisten perusteella on todettavissa, että yhdistyksellä oli kiinteä ote niin laiteteknisten ratkaisujen, polttoaineiden kuin lainsäädännönkin kehittämiseen. Öljylämmitysalan etua puolustamaan perustettiin yhdistyksen toimesta Taloudellisen lämmityksen neuvottelukunta. Hanketta oli valmisteltu jo vuoden 1968 aikana. Tuolloin oli julkaistu lehtinen ”Huokeampaan lämpöön”. Hankkeeseen saatiin keväällä 1969 mukaan LVI-teknillinen keskusliitto. Vesikiertoisen keskuslämmityksen edistämiseksi päätettiin toteuttaa kampanja tunnuksella ” Ololämpö – olohyvä vesikiertoisella keskuslämmityksellä”. Kampanjan puitteissa tehtiin televisio- ja lehtimainoksia. Neuvottelukunnan toimintaa päätettiin jatkaa kevääseen 1970. Kursseja järjestettiin aikaisempaan tapaan. Jaostot jatkoivat toimintaansa. Työn tuloksina saatiin ehdotukset nestekaasulaitosten piirrosmerkeiksi ja nimistöksi. Öljyjaosto laati suosituksen öljysäiliöiden vähimmäistilavuuksista. Vesikiertoisen keskuslämmityksen kampanja sai tyylikkään tunnuksen 13

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Pohjoismainen öljylämmityskongressi NOK 9 pidettiin toukokuussa 1970 Kööpenhaminassa. Kongressiin osallistui 350 henkilöä, näistä suomalaisia 20. Kongressi oli tällä kertaa jaettu kolmeen sisältölinjaan: • teknillinen linja • kaupallinen linja • filmiesitykset Esitykset eri linjoilla tapahtuivat samaan aikaan. Osallistujilla oli siten mahdollisuus valita mieleisensä aihealue. Toimialalle tuli eräiltä osin rinnakkaista järjestötoimintaa, kun öljy-yhtiöt perustivat 15.12.1970 oman yhteistyöorganisaation, Öljyalan Keskusliiton. Yhteispohjoismaisia öljypoltinten koestusmääräyksiä tehtiin usealla taholla. Tavoitteena oli saada yhtäläinen koestus kaikissa pohjoismaissa siten, että poltinta ei tarvitse koestaa uudelleen, jos se on jossain pohjoismaassa hyväksytty. Sähkömääräyksiä oli valmistellut EMKO -ryhmä ja varsinaisia poltinmääräyksiä NOSKOB -ryhmä. Valmistelevissa ryhmissä eivät olleet edustettuina öljypoltinteollisuus ja öljypoltinalan yhdistykset. Informaatio hankkeista oli puuttunut Tämän vuoksi olivat hankkeet herättäneet huolestumista. Ruotsin öljypoltinyhdistys nimitti työryhmän tutkimaan kaikkien maiden öljypoltinkoestusta. Tämä Gränna -ryhmä sai tutkimuksensa valmiiksi toukokuun 1970 aikana. Todettiin DIN -normien olevan yleisimmin käytössä Euroopassa. Näissä on myös määritelty sovellettavat sähkökoestusmääräykset. Pohjoismaiset öljypoltinvalmistajat pitivät elokuussa kokouksen Kööpenhaminassa. Kokous ehdotti, että DIN –normeja käytettäisiin, kunnes laajemmat kansainväliset ISO –normit valmistuvat. Taloudellisen lämmityksen neuvottelukunta oli todennut jo vuoden 1969 lopussa, että taloudellisia mahdollisuuksia ei ollut ”Ololämpö –kampanjan” jatkamiseen alkuperäisessä muodossaan, televisio- ja lehtimainontana. Lehdistöartikkelikampanjaa sen sijaan jatkettiin. Artikkeleita kirjoitettiin yhdistyksen toimesta ja niitä julkaistiin huomattava määrä. Neuvottelukunnan toiminta todettiin välttämättömäksi öljylämmityksen edistämisessä. Jatkosta tehtiin kolme periaatesuunnitelmaa. Suunnitelmat on kirjattu vuoden 1970 vuosikertomukseen seuraavasti: • ”A-suunnitelma: PR – lehdistökirjoituksia, osallistumisia näyttelyihin tms. • B-suunnitelma: edellisen lisäksi näyttely ”Viihtyisä koti” Olympiapaviljongissa. Näyttelyn yhteydessä joka päivä yleisöä ja lehdistöä varten paneelikeskustelu, jossa pääaiheena lämmitys ja viihtyisyys. • C-suunnitelma: edellisten lisäksi käsikirjatyyppinen esitys nykyaikaisesta lämmityksestä, painos 13.000 kpl, jakelu rakennusalan ammattipiireille.” 14

1956 – 2016 LVI-keskusliiton piirissä oli kuitenkin todettu, että alan informaatio ei ollut tehokasta edes LVI-alan yrittäjiin nähden. Neuvottelujen tuloksena vuoden 1970 lopulla LVI-Keskusliiton jäsenyritykset perustivat LVI-tietokeskuksen. Yhdistyksen vuosikertomuksessa todetaan: ”Mahdollisuudet uuteen vesikiertoisen keskuslämmityksen ja öljylämmityksen edistämiskampanjaan yhdessä LVI-alan kanssa ovat ratkaisevasti parantuneet”. Yhdistyksen järjestämässä koulutustoiminnassa tapahtui keväällä 1971 merkittävä muutos. Kurssihuoneistosta ja harjoitustiloista jouduttiin luopumaan. Käytössä olleet havaintovälineet siirrettiin Ammattienedistämislaitokselle opetustoiminnassa käytettäviksi. Samalla tiivistettiin koulutusyhteistyötä AEL:n kanssa. Myös yhdistyksen toimisto joutui muuttamaan vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi. Yhdistys vuokrasi toimistohuoneiston Helsingin Kruununhaasta, osoitteesta Rauhankatu 11 A 5. Vuoden 1971 lopulle ajoittuu yhdistyksen toiminnan ja tavoitteiden kannalta merkittävä tapahtuma. Syyskuun 24 päivänä 1971 annettiin asetus öljylämmityslaitoksista (691/71). Asetuksessa säädettiin öljylämmityslaitteiden asennus- ja huoltotoiminta auktorisoiduksi alaksi. Asetus tuli voimaan 1.1.1972. Sen sisällössä erityisesti urakointitoiminnan osalta oli otettu hyvin huomioon öljylämmitysalan asiantuntevat näkemykset. Öljylämmitysasetuksen tulo sai aikaan huomattavan lisäyksen kurssitoiminnassa ja kurssien kysynnässä. Hyväksyttyjen ammattiliikkeiden tarjoamien palvelujen kysyntä lisääntyi voimakkaasti uuden asetuksen myötä. Oli myös ilmeistä, että laitteistojen yleinen turvallisuustaso käyttökohteissa kohentui ammattitaitoisten työsuoritusten ansiosta. Öljylämmitysasetuksessa annettiin Sähkötarkastuslaitoksessa jo vuosia toimineelle Öljypoltinhuoltolautakunnalle virallinen asema öljylämmitysalan vastuupätevyyksien myöntämisessä ja hallinnoimisessa. Lautakunnan muodostivat kauppa- ja teollisuusministeriön, Paineastiain Tarkastuslaitoksen, Sähkötarkastuslaitoksen, öljylämmitysalan urakointitoiminnan ja öljyalan nimeämät henkilöt. Vastuupätevyysasioiden ohella lautakunnalla oli käytettävissään jäsenten oma asiantuntemus ja taustayhteisöjen kautta monipuolinen mahdollisuus toimialaa koskeviin kannanottoihin. Useita vuosia kestänyt asetuksen valmistelu oli saatu päätökseen. Nyt tarvittiin entistä enemmän koulutusta. Öljypoltinhuoltolautakuntaa ja sen kautta myös yhdistystä työllistivät pätevyystutkinnot. Asetuksessa edellytettiin öljylämmitysalan yritysten hakevan asennuslupia ennen 1. heinäkuuta 1972. Alle 10 kg/h tehoisten polttimien osalta ministeriö oli antanut asennuslupien hakuun siirtymäaikaa huhtikuuhun 1973 saakka. Yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 1973 alkaa dramaattisissa tunnelmissa, myös ajankuvaa on mukana seuraavasti: ”Vuosi 1973 oli eräs vaiherikkaimpia vuosia maailman energiapolitiikassa, kun Lähi-idän maat ryhtyivät öljynmyyntisäännöstelyyn ja raakaöljyn hintojen korottamiseen. 15

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Toimenpiteet tuntuivat välittömästi myös meillä hinnan korotuksina ja Valtioneuvoston suosituksina vapaaehtoiseen ja osin pakolliseen nestemäisten polttoaineiden säästämiseen, joista huomattavampia olivat huoneiden lämpötilan laskeminen + 20oC:een, mainos- ja ulkovalojen vähentäminen sekä ajonopeuden laskeminen 80 km tunnissa. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan kaikissa suhteissa saavutettu positiivisia tuloksia vaan ajan mukana tuli esille myös haitallisia seurauksia.” Koska sähkön hintaa ei samanaikaisesti nostettu, esiintyi kuluttajien puolella levottomuutta ja epätietoisuutta. Yhdistykseltä tiedusteltiin jatkuvasti, onko lämmittäminen sähköllä öljyä edullisempaa öljyn hinnan nousun seurauksena. Sähkölämmityksen markkinoinnissa tilannetta hyödynnettiin voimakkaasti, joten kilpailuasetelma ei ollut öljylämmitysalan osalta helpottumassa. Kuluvana vuotena tapahtui myönteisiäkin asioita. Edellisenä vuotena oli tullut voimaan öljylämmitysasetus. Sen soveltamisesta saatiin Kauppa- ja teollisuusministeriön antamana odotettu ja pitkään valmisteltu ”Päätös rakennusten lämmittämiseen käytettävistä öljylämmityslaitteistoista”. (918/1973) Öljylämmitystä koskevien säädösten osalta saatiin toinenkin tärkeä tulos. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei enää jatkanut alle 10 kg/h tehoisten polttimien vapauttamista asetuksen säännöksistä. Näin kaiken tehoisten öljypoltinlaitteistojen asennus- ja huoltotyössä tarvittiin viranomaisen antama lupa. Vuonna 1974 Öljylämmityspäätöksessä asetettiin yhdistyksen tekemän valmistelutyön tuloksena järjestelmien teknistä tasoa olennaisesti edistänyt vaatimus. Sekä maanalaisten että maanpäällisten öljysäiliöiden tuli vastedes olla niitä koskevien rakennestandardien mukaisia. Toimiala oli ollut pitkään huolissaan öljyn varastoinnista. Säiliöiden rakenteista ei ollut erityisen seikkaperäisiä vaatimuksia. Yhdistyksen toimesta oli jo aiemmin laadittu rakennesuosituksia, mutta niiden noudattamiseen ei ollut lainsäädännön velvoitetta. Käytössä oli paljon heikkorakenteisia säiliöitä. Noudatettaviksi tulleet säiliöstandardit perustuivat pitkälti yhdistyksen aiempiin suosituksiin ja niiden osoittamaan tasoon. Öljyn varastoinnin turvallisuuden kohentumisen voi hyvällä syyllä katsoa olevan yhdistyksen työn merkittävä saavutus. Yhdistyksellä oli yhä tärkeämpi tehtävä kurssi- ja valistustoiminnalla edesauttaa alan asennusja huoltopalvelujen saatavuutta. Vastuupätevyyksiin tähtäävien kurssien lisäksi järjestettiin ammattilaisille tietojen päivittämistä palveleva täydennyskurssi. Kurssi sai erinomaisen vastaanoton ja osallistujamäärä nousi yli sadan henkilön suuruiseksi. Vuoden 1973 jälkeen ei ollut selvää käsitystä siitä, miten öljykriisin nimellä tunnettu tilanne jatkuisi. Oli kuitenkin selvää, että öljystä ei varsinaisesti ollut pulaa, kysymys oli enemmänkin öljyn hinnasta ja siitä riippuvista vaikuttajista. Raakaöljyn kohonnut hinta antoi mahdollisuuksia ja kannattavuutta uusien öljyesiintymien etsintään. Pohjoismaille erityisen merkittäväksi katsottiin Pohjanmeren ennakoitua huomattavasti suuremmat öljyesiintymät. 16

1956 – 2016 Suomessa lämmitysöljyn hinnan nousu vaikutti myös siten, että huomiota kiinnitettiin yhä enemmän laitteistojen tehokkaaseen toimintaan. Tämä puolestaan oli omiaan lisäämään ammattitaitoisten öljylämmityspalvelujen kysyntää. Yhdistyksen jäsenkuntaan kohdistetussa tiedottamisessa opastettiin, kuinka öljyä voidaan säästää asumisviihtyisyydestä tinkimättä. Yhdistys järjesti kursseja edellisten vuosien tapaan. Nyt kuitenkin tarjonta jaettiin entistä selkeämmin kahteen tyyppiin: ”Öljylämmitysteknilliset kurssit” perusasioista alan pätevyyksien saamista helpottamaan ja ”Öljylämmitysteknilliset täydennyskurssit” alan tietotaitoa edistämään. Kurssitoiminta sai erinomaisen käytännön lisän, kun painosta saatiin toimialalle oma oppikirja, ”Öljylämmityslaitteistojen asennus ja huolto”. Oppikirja oli ainutlaatuinen pohjoismaisessakin mittakaavassa: edes pitempään toimineilla veljesjärjestöillä ei ollut tuolloin, eikä tiettävästi nykyisinkään vastaavan tasoista ammattialan tietolähdettä. Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa järjestettiin kesäkuussa 1974 Oslossa yhdestoista Pohjoismainen Öljylämmityskongressi, NOK 11. Monipuolinen ohjelma käsitteli energian saantia, öljylämmityksen teknillisiä seikkoja erityisesti pientalojen kannalta ja öljyn varastointia ympäristön kannalta. Vuoden 1975 aikana yhdistyksen toiminta jatkui vakiintuneena. Kursseja järjestettiin, tiedotustoimintaa harjoitettiin. Edellisen vuotena saatu oppikirja oli käytössä yhdistyksen kursseilla, mutta kirjaa tilattiin paljon myös ammattikoulujen ja kurssikeskusten käyttöön. Öljylämmitysalan valvonnan osalta tapahtui suuri muutos, kun heinäkuussa 1975 aloitti toimintansa Teknillinen Tarkastuslaitos (TTL). Laitokselle keskitettiin kaikki teknillinen tarkastustoiminta ja lupien myöntäminen. Näin TTL:n tehtävänä oli myös öljylämmitysalan liikkeitten lupien myöntäminen ja niiden vastuuhenkilöiden hyväksyminen. Sähköalan töiden osalta toimintaoikeudet antoi viranomaisvaltuuksin Sähkötarkastuslaitos. Öljylämmityslaitteistojen sähkötyöt olivat yksi erikoisurakointiryhmistä. Näitä koskevat erityismääräykset annettiin Sähkötarkastuslaitoksen tiedonannoilla, öljylämmitysalaa koskien tiedonannolla T-27. Vuosi 1976 oli yhdistyksen 20. toimintavuosi. Vuoden aikana yhdistys antoi viranomaisille useita lausuntoja valmistelussa olevista uusista asetuksista ja muista säännöksistä. Suomi oli seuraavan öljylämmityskongressin järjestäjämaa ja perustoimintansa lisäksi yhdistyksellä oli tehtävänä tapahtuman järjestelyjen vaatima työ. Kongressi sai osakseen erityistä arvovaltaa, kun Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen lupautui tapahtuman suojelijaksi. Pohjoismainen Öljylämmityskongressi, NOK 12. järjestettiin Helsingissä kesäkuussa 1976. Osallistujia pohjoismaista oli yhteensä 118 ja Suomesta 102. Lisäksi mukana oli osallistujien seuralaisia, joille oli järjestetty omaa ohjelmaa. 17

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Kongressin esitelmistä mainittakoon seuraavat otsikot: • Enemmän lämpöä öljystä • Voidaanko öljypoltinhuoltoa tehostaa • Säästösuosituksia ja toimenpiteitä • Miksi Pohjoismailla ei ole yhteisiä öljylämmitysmääräyksiä • Eri lämmitysmuotojen tarkastelua taloudelliselta pohjalta • Tulevaisuuden näkymiä • Öljylämmitys myötätuulessa Viimeksi mainittu otsikko oli epäilemättä omiaan herättämään toiveikasta mielialaa. Vastaavanlainen myönteisyys olisi epäilemättä hyödyksi tänäkin päivänä. Merkkivuoden toimintakertomukseen on kirjattu seuraavanlainen katsaus: ”Kahdenkymmenen vuoden aikana yhdistys on tehnyt monia aloitteita öljylämmityksen puolesta ja erityisesti pyrkinyt nostamaan ja kehittämään alalla työskentelevien henkilöiden ammattitaitoa ja teknistä taitavuutta. Samalla yhdistys on monipuolisesti vaikuttanut alaa koskevan lainsäädännön kehittämiseen ja laadituttanut ja julkaissut öljylämmitys- ja nestekaasualaan liittyviä julkaisuja. Yhdistys on läheisessä ja monipuolisessa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa sekä on jäsenenä kansainvälisessä poltinvalmistajien yhdistyksessä CEB:ssä. Öljylämmityksen merkityksen selventämiseksi on yhdistys monipuolisesti informoinut lehdistöä, radiota ja televisiota sekä erityisten näyttelyjen ja messujen yhteydessä esitellyt öljylämmitysalaan kuuluvia välineitä, valvontalaitteita ja yleensä alaan liittyviä asioita.” Yhdistyksen hallitus teki periaatepäätöksen Öljylämmityslaitteistojen asennus ja huolto – oppikirjan uudesta painoksesta, koska ensimmäinen painos oli loppumassa. Uuden painoksen sisältöön tavoiteltiin mukaan saatavaksi alalla tapahtunut kehitys. Toimintavuoden 1976 aikana yhdistykseen kuului • 22 A-jäsentä (laite- ja öljyntoimittajat), • 130 A1-jäsentä (urakointiliikkeet) ja • 115 B-jäsentä (henkilöjäsenet). Yhdistys oli jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: • Nordisk Oljeeldnings Union (NOU) • European Committee of Manufacturers of Burners (CBE) • LVI - Keskusliitto ry Yhdistys oli edustettuna seuraavissa valtion komiteoissa ja lautakunnissa • Räjähdysvaarallisten aineiden lautakunta (RVAL) • Nestekaasututkintolautakunta (NKTL) • Myrkkyasiain neuvottelukunta (MANK) • Öljypoltinhuoltolautakunta (ÖPHL) 18

1956 – 2016 ÖLJYLÄMMITYSALA KOULUTTAA JA KAMPANJOI Kolmas vuosikymmen 1976 – 1986 Yhdistyksen toiminnan kolmas vuosikymmen alkoi verrattain vakaassa tilanteessa. Vuoden 1977 aikana ei tapahtunut merkittävämpiä muutoksia niin öljyn tuottajamaissa kuin Suomessakaan. Hinnat nousivat jonkin verran, mutta öljyn riittävyydessä ei ollut ongelmaa. Pohjois-Amerikan mantereella otettiin käyttöön Alaskan öljyputki. Tämä helpotti Yhdysvaltain öljyhuoltoa ja vaikutti liennyttävästi öljymarkkinoihin myös muualla. Koska yleinen kehitys oli kuitenkin vähemmän lupaavaa, ryhdyttiin kaikkialla tutkimaan, miten energiankulutusta voitaisiin pienentää. Suomessa toteutettiin SITRA:n rahoittamana laaja rakennusten energiansäästötutkimus. Tutkimuksen tuloksena annettiin monia suosituksia rakennusten lämmityksen energiansäästömahdollisuuksista. Yhdistys oli mukana monin tavoin viemässä tietoa kuluttajille, mutta erityisesti oman jäsenkuntansa ammattilaisille. Öljylämmitysteknillisiä kursseja järjestettiin yhteistyössä Ammattienedistämislaitoksen kanssa. Oppikirjana oli loppuvuodesta saatu Öljylämmityslaitteistojen asennus ja huolto – oppikirjan uudistettu, sisällöltään entistä laajempi versio. Valtion Palo-opistolla järjestettiin ”Öljylämmitysteknillinen täydennyskurssi”. Osallistujia oli 110. Erityisenä aiheena oli öljysäiliön sähköisen ylitäytönestimen asentaminen ja asentamiseen liittyvät yksityiskohdat. Laite oli tullut asetuksen velvoittamana pakolliseksi varusteeksi rakennusten uusiin lämmitysöljysäiliöihin. Asetuksen muutoksella vaatimus ulotettiin taannehtivasti koskemaan myös asetuksen antohetkellä jo käytössä olleita vanhempia säiliöitä. Täydennyskoulutuksen aihepiiri oli siten ajankohtainen ja palveli hyvin asentajien tiedontarvetta. Vuoden 1978 näkymät ja tilanne öljymarkkinoilla oli paljolti edellisen vuoden kaltainen. Yhdistyksen jäsenet ja toimihenkilöt olivat asiantuntijoina ja jäseninä monissa komiteoissa, neuvottelu- ja lautakunnissa, esimerkiksi öljyalan pätevyystutkintolautakunnassa. Kurssitoimintaa toteutettiin jo useita vuosia käytetyllä mallilla jakaantuen öljylämmitysteknillisiin kursseihin ja täydennyskurssiin. Pohjoismaisen yhteistyön merkkitapahtumaksi vakiintunut Pohjoismainen Öljylämmityskongressi, NOK 13 järjestettiin kesäkuussa 1978 Kööpenhaminassa. Keskeisenä teemana oli ”Öljylämmitys tulevaisuudessa”. Kongressin osallistujamääristä ei ole kirjattu tietoja vuosikertomukseen. Arviolta kokonaismäärä oli parin sadan luokkaa, näistä suomalaisia kolmisen kymmentä. Jatkuvasti päiväkohtaisina pysyivät erimielisyydet siitä, kumpi on edullisempaa: lämmitys öljyllä vai lämmitys sähköllä. Tämän johdosta oli tiedotustoimintaa päätetty lisätä ja voimistaa. Tässä toimittiin osaltaan yhteistyössä Öljyalan Keskusliiton kanssa, koska molemmilla järjestöillä on öljylämmityksen suhteen yhtenevät näkemykset. 19

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Jäsenkuntaan suunnattua tiedotus- ja valistustoimintaa jatkettiin lähettämällä jäsenkirjeitä ja teknillisiä tiedotteita. Sähkötarkastuslaitoksessa toimiva öljypoltinhuoltolautakunta, jossa yhdistys oli edustettuna, lähetti myös tiedotteita öljylämmitysalan urakoitsijarekisteriin merkityille liikkeille. Yhdistyksellä oli mahdollisuus osallistua myös näiden tiedotteiden valmisteluun ja asiasisällön aikaansaamiseen. Vuoden 1980 aikana vaikutti Irakin ja Iranin välinen sota öljymarkkinoihin erittäin voimakkaasti. Öljypulasta ei kuitenkaan voitu puhua, koska korvaavaa tuotantoa saatiin riittävästi muista öljyntuottajamaista. Yhdistyksen vuosikertomuksessa todetaan ”Uusien öljyesiintymien turvaavan raakaöljyn saatavuuden ainakin kahdeksi sadaksi vuodeksi, mahdollisesti jopa kauemmas tulevaisuuteen”. Suomella oli lisäksi pitkäaikaiset kauppasopimukset Neuvostoliiton kanssa sekä omaa öljynjalostustoimintaa. Lämmitysöljyn riittävyyttä ei nähty ongelmana. Niinpä öljyyn perustuvaa lämmitystä ja teollisuutta voitiin Suomessa edelleenkin kehittää. Kuitenkin oli jo kilpailukykysyistä syytä kehittää laitteistojen tehokkuutta. Ajan kuvaa, mutta myös tulevaisuuden näkymiä valottaa seuraava vuoden 1980 vuosikertomukseen kirjattu kohta: ”Öljylämmitysalalla ei tapahtunut niin vilkasta kehittymistä kuin edellisinä vuosina. Syynä tähän oli yleisesti tunnettu pelko öljyn niukkuudesta ja kalliista hinnasta sekä toisaalta sähköalalla toimivien innokkaasta esiintymisestä sähkölämmityksen puolesta samoin kuin uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotosta. Tällaisina tulivat esille mm. aurinkolämpö, maalämpö ja kotimaiset lämmityspolttoaineet, puu ja turve. Tästä syystä alettiin tutkia, miten yhdistyksen toimintaa voitaisiin kehittää ajan vaatimuksia vastaavaksi ottamalla huomioon muuttuvat lämpöenergian lähteet. On merkillepantavaa, että yhdistyksen piirissä jo tuolloin oli vahvoja näkemyksiä kehityssuunnista, jotka tätä kirjoitettaessa ovat tavanomaisia ja paljolti käytössäkin. Yhdistyksen hallitus tutki monipuolisesti yhdistyksen toiminnan kehittämistä vastaamaan lämmitysalalla tapahtuvia muutoksia. Jäsenille lähetetyn kyselyn tuloksena voitiin todeta jäsenkunnan kannattavan toiminnan kehittämistä hallituksen osoittamien linjojen mukaan. Hallitus käsitteli ja antoi lausuntoja useista toimialaa koskevista standardi- ja määräysehdotuksista. Yleisenä pyrkimyksenä teknisesti kehittyneillä mailla oli säästää lämmityksessä käytettävää öljyä asumiskustannusten liiallisen nousun hillitsemiseksi. Suomessa tavoitteessa oli edistytty. Vuonna 1981 käytettiin lämmitykseen noin 15 % vähemmän öljyä kuin edellisenä vuotena. Öljyn saatavuus näytti myös suotuisalta. Tilanne oli siis myönteinen, mutta toimialalla päätettiin yhä parempien tulosten saavuttamiseksi käynnistää Vuoden 1986 hallituksen jäseniä esitteen kuvassa ”Öljylämmitysprojekti”. 20

1956 – 2016 Siinä olivat toimijoina Öljylämmitysteknillinen Yhdistys, Öljyalan keskusliitto ja Suomen LVI-liitto. Projektin avulla pyrittiin löytämään kaikki keinot, joilla öljylämmitys saadaan mahdollisimman taloudelliseksi sitä käyttävissä talouksissa. Näitä oli vuoden alussa 36 % kaikista asuinrakennuksista. Sähkölämmitteisiä rakennuksia kaikista oli 19 % ja kauko- tai aluelämmön piirissä noin 9 %. Projektin puitteissa perustettiin ”Öljylämmitysneuvonta” –niminen yksikkö. Tämän tehtävänä oli neuvonnalla ja opastuksella edistää öljylämmitysalalla valtakunnallisten energiansäästötavoitteiden saavuttamista. Samaan aikaan käynnistettiin suurilla ”Öljylämmitys. Oikein” ilmoituksilla tiedotuskampanja, jossa pyrittiin kiinnittämään huomiota öljylämmityksen edullisuuteen, kun öljylämmityslaitteiston hyötysuhde nostetaan ihannetasolle sopivilla polttimilla, kattiloilla ja asianmukaisella huollolla ja valvonnalla. Kurssin käyneet saivat käyttöönsä energialaskimen ja siihen Sanprog -laskentaohjelman Yhdessä Öljyalan Keskusliiton kanssa aloitettiin valmistelut näitä seikkoja valaisevien erikoiskurssien pitämiseksi eri puolilla maata. Kursseja toteutettiinkin projektiyhteistyönä useita eri puolilla maata. Keskeisenä teemana oli kohdekohtainen tehokkuuslaskenta. Kurssien osallistujat saivat kunnostuslaskentaohjelmalla varustetun pienoistietokoneen tulostimineen. Sen avulla oli mahdollista laskea asiakkaan laitteiden hyötysuhdetaso ja verrata sitä kunnostusten jälkeen saavutettavaan tasoon. Kolme vuosikymmentä takana, monta edessä Ö -mies Lastumäki vauhdissa Syksyllä 1985 oli yhdistyksen toimistolla muutto edessään. Kruununhaassa Rauhankadulla sijainneen toimiston vuokrasopimus päättyi. Toimitiloiksi vuokrattiin huoneisto Helsingin Hakaniemestä, osoitteesta Viherniemenkatu 5 A 18. 21

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS LAITETEKNIIKAN KEHITYSASKELIA Neljäs vuosikymmen 1986 – 1996 Yhdistyksen toiminnan neljäs vuosikymmen alkoi öljylämmitysalan yleisen vilkastumisen puitteissa. Tämä puolestaan edellytti yhä tarmokkaampaa aktiviteettien kehittämistä. Toiminnan alkuperäisiin painopistealueisiin ei tullut sinänsä muutosta, mutta erityisesti asennus- ja huoltoliikejäsenten parissa tehtävä kenttätoiminta voimistui ja lisääntyi. Tämän mahdollisti yhdistyksen A-jäsenten panostusten ansiosta saatu toimihenkilöresurssien lisääminen. Keväästä 1986 alkaen oli yhdistyksen käytännön tehtäviä päätoimisina hoitamassa kolme toimihenkilöä, toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja tekninen neuvoja. Öljylämmitysala oli esillä näkyvästi laiteteknisen tuotekehityksen osalta. Öljysäiliöt, lämmityskattilat, polttimet ja lämmönsäätölaitteet oli valittavissa monipuolisista valikoimista asiakkaan tarpeiden ja mieltymysten mukaisina. Vanhojen laitteistojen kunnostuksissa päästiin huomattaviin hyötysuhteiden parantumisiin uusien kattiloiden rakenteiden ja eristystason, esilämmityksellä varustettujen öljypoltinten ja uudenaikaisen säätöautomatiikan ansiosta. Uuden tekniikan myötä saatiin myös entistä parempaa toimintavarmuutta ja helpompaa hoidettavuutta. Koulutusta järjestettiin pitkälti aikaisempaan tapaan. Uutena, viranomaismääräysten uudistumiseen liittyvänä kurssitoimintana alkoi vanhojen pätevyystodistusten laajentamiseen tähtäävien kurssien järjestäminen. Sähkötarkastuskeskuksen tiedonanto T-27 oli tullut uusittuna voimaan. Siinä annettiin öljylämmitysalan pätevyystodistuksen omaaville henkilöille mahdollisuus laajentaa työaluettaan sähköalan töissä öljypolttimiin rajautuvista oikeuksista sisältämään myös muut lämmityslaitteistojen sähkötyöt laitteen ja syöttävän sähkökeskuksen välisellä alueella. Laajentamisen edellytyksenä oli tähän tarkoitukseen suunniteltuun kurssiin osallistuminen ja kurssin sisältöön kuuluvan kokeen suorittaminen. Sähkötarkastuslaitoksesta nimensä Sähkötarkastuskeskukseksi muuttanut virasto valtuutti yhdistyksen valmistelemaan koulutusta ja antoi järjestämisvastuun yhdistyksen koulutustoiminnan tehtäväksi. Vastuupätevyyksien laajentamiskursseja järjestettiin useita eri puolilla maata ja niihin osallistui kolmen vuoden aikana lähes 900 henkilöä. Kurssien ohessa voitiin tuoda tietoa yhdistyksestä huomattavan laajalle ammattilaisjoukolle. Kurssien taloudellinen tulos oli myös huomattava ja sen myötä saatiin uusia edellytyksiä käytännön toimiin. Yhdistyksen toimintaedellytysten lisääntyminen antoi uusia mahdollisuuksia käytännönläheisen kenttätoiminnan lisäämiseen. Vuoden 1987 kevään aikana kartoitettiin yrityskohtaisin käynnein yritysten valmiutta paikalliseen ja alueelliseen yhteistoimintaan. 22

1956 – 2016 Asiaan löytyi jossakin määrin periaatteellista kiinnostusta, mutta varsinaisiin toteuttamisiin ei päästy. Yhteistoimintojen kehittämistä päätettiin kuitenkin edelleen jatkaa osana yhdistyksen toimintaa. Jäsenmäärän kasvattamiseksi toimeenpantiin jäsenhankintakampanja, jossa jäsenpotentiaalia lähestyttiin sekä kirjeitse että puhelimitse. Vuoden loppua lähestyttäessä siirtyi kenttätoiminnan painopiste keväällä 1988 järjestettäväksi tulevan ”Öljylämmitysteknillisen lähikoulutuksen” suunnittelu- ja valmistelutehtäviin. Vuodesta 1988 tuli öljylämmityksen kannalta hyvä. Laitemyynnissä saavutettiin ennakoitu taso ja huoltoliikkeiden palvelujen kysyntä pysyi vilkkaana. Laitekunnostuksia tehtiin edellisvuotta enemmän. Öljylämmityksen osuus pientalojen uudisrakentamisessa oli 13 %:n luokkaa, rivitalojen osalta 10 %:n ja teollisuusrakentamisen osalta 21 %:n luokkaa. Yhdistyksellä vuoteen 1988 sisältyi monipuolista toimintaa. Koulutuksessa kulunut vuosi oli merkityksellinen varsinkin siitä syystä, että osa vuoden aikana toteutetuista koulutustapahtumista oli viranomaisten pyynnöstä ja yhteistyössä heidän kanssaan järjestettyjä. Tässä on kyse ”Vanhojen pätevyystodistusten laajentamiseen” tähtäävästä koulutuksesta. Vuoden muuhun kurssitarjontaan sisältyi kaksi ”Öljylämmitysteknillistä kurssia” ja yksi ”Täydennyskurssi”. Sisäasiainministeriön aloitteesta järjestettiin erikoislaitteisiin perehdyttävä ”Viljankuivurikurssi”. Uutena merkittävänä koulutusmuotona käynnistettiin yhdistyksen kenttätoiminnan puitteissa ”Uudistuvan laitetekniikan lähikoulutus”. Koulutus toteutettiin kolmella teemalla eri puolilla maata, verrattain tiheällä paikkakuntajaolla. Lähikoulutuksen käyttöön oli vuokrattu kookas umpikuorma-auto, jonka tavaratilaan oli sisustettu koulutustila pienryhmälle ja laitteistot käytännön asennus-, vianetsintä- ja säätöharjoituksiin. Koulutusten teemoina oli uusien öljylämmitysyksiköiden käyttöönotto ja säätö, sähköasennukset, säätölaitteiden asennus ja vianetsintä sekä lämmitysverkostojen asentaminen. Uusi koulutusmuoto sai hyvän vastaanoton ja tilaisuuksiin osallistui vuoden 1988 aikana yli 300 henkilöä. Kurssipäivä keväällä 1988 Turussa Koulutusta kurssiauton miniluokassa 23

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Kenttätoiminnan uudet toiminnat antoivat luontevia tapoja yhteydenpitoon jäsenyritysten kanssa. Koulutuksessa korostettiin yhtenäisten toimintatapojen ja esiintymisen merkitystä. Alan ammattimaisuutta korostavan mielikuvan edistämiseksi tarjottiin jäsenyrityksille kampanjaluonteisesti yhdistyksen tunnusmerkeillä varustettuja ÖTY-työasuja. Öljylämmitys oli edelleenkin näkyvissä myös laiteteknisen kehityksen osalta. Vuosi 1989 oli toimialan kannalta kaupallisesti menestyksekäs. Ikääntyneitä öljylämmityslaitteistoja uusittiin, samoin lämmitysjärjestelmien varusteita. Öljylämmityksen valinneiden uudisrakennuksien määrä lisääntyi edelliseen vuoteen nähden. Yhdistyksen toiminta painottui yhä paremmin palvelemaan jäsenliikkeitä. Tässä kenttätoimintana jatkuvalla teknillisellä lähikoulutuksella oli tärkeä osuus. Ammattilaisille tarkoitettujen kurssien ohella pyrittiin tavoittamaan myös tulevaisuuden tekijöitä. Keravan Ammattioppilaitoksen nuoria tutkimassa öljypolttimen rakennetta Tämä tapahtui koulutukseen liitetyn ”Ammattilaiskehiin” –toiminnan välityksellä. Siinä pidettiin LVI-alan ammattikouluissa havaintoesityksiä käytännön laitteiden avulla ja kerrottiin öljylämmitysalan mahdollisuuksista tulevan työuran kannalta. Koulutuksen vakiintuneiksi tapahtumiksi muotoutuneita täydennyskursseja ja pätevyyksien saamista edesauttavia öljylämmitysteknillisiä kursseja järjestettiin edeltävien vuosien tapaan. Edellä mainitun lähikoulutuksen lisäksi järjestettiin yksi viljankuivureita käsittelevä erityiskurssi. Vakiintuneeseen tapaan yhdistys lähetti jäsentiedotteita ajankohtaisista asioista. Yhdistyksen välityksellä jaettiin runsaasti esitemateriaaleja, kuten ”Pannuhuoneentauluja” ja ”Öljyn laatutarroja”. 24

1956 – 2016 Yhdistyksen julkaisemasta oppikirjasta ”Öljylämmityslaitteistojen asennus ja huolto” saatiin kolmas, uusittu painos alkuvuodesta 1989. Asennusliikkeiden käyttöön tarkoitettuja lomakkeita uusittiin ja niiden valikoimaa täydennettiin. Useimmille yhdistyksen jäsenille tutuksi tulleen lähikoulutusauton vuokrasopimus päättyi kesäkuussa ja auto luovutettiin varustuksen purkamisen jälkeen vuokranantajalle. Pääosa autossa olleista koulutusvälineistä luovutettiin Lahden Ammatilliselle Aikuiskoulutuskeskukselle oppilaitoksessa järjestettävän öljypoltinasentajakoulutuksen käyttöön. Lähikoulutusta jatkettiin kenttätoiminnan käyttöön hankitun koulutuspalveluauton avustamana. Auto oli varustettu ja kalustettu mallikkaaksi huoltoautoksi. Koulutuspalveluauton erityisvarusteena oli palamisanalysaattoreiden tarkistukseen soveltuva kaasuseos välineineen. Autolla oli tärkeä tehtävä kenttäkoulutuksessa kulloinkin tarvittavan aineiston ja varusteiden kuljettamisessa, hyvää mielikuvamerkitystä unohtamatta. Vuoden 1990 aikana tapahtui öljylämmitysmarkkinoilla taantumaan kääntyvä muutos. Suurimpana syynä voidaan katsoa olleen laskuun kääntynyt taloussuhdanne. Myös öljyn hinnan Uusi koulutuspalveluauto saatiin käyttöön syksyllä 1989 nousulla oli vaikutuksensa tilanteeseen. Erityisesti kunnostuksien vähenemisen otaksuttiin tuovan patoutumaa ja sen myötä entistä suurempaa töiden kysyntää lähivuosina. Öljylämmityksen tulevaisuutta käsi- teltiin teknillisten asioiden ohella myös Oslossa toukokuussa 1990 järjestetyssä Pohjoismaisessa Öljylämmityskongressissa, NOK 19:ssa. Painotettuja teemoja olivat ympäristöasiat ja näköpiirissä olevat, Euroopan yhdentymiseen liittyvät kysymykset. Yhdistyksen järjestämissä koulutustoimissa jatkettiin pääosin koetelluin tavoin. Lähikoulutus jatkui uusilla teemoilla edellisenä vuotena hankitun koulutuspalveluauton avustamana. Kenttätoiminnan puitteissa jatkui myös ”Ammattilaiskehiin” -tapahtumat ammattioppilaitosten LVI-osastoilla. Alan ammattimessuilla käytiin kertomassa öljylämmityksen näkymistä ja tekniikasta. Vuoden lopulla saatiin valmiiksi öljypoltinten huoltoa käsittelevä opetusvideo. Yhdistyksen toimihenkilöt neuvonpidossa Yhdistyksen toimisto muutti keväällä 1990 Valtakunnallisen Vuokratalo-osuuskunnan, VVO:n vuokralaiseksi Helsingin Kumpulaan, osoitteeseen Väinö Auerin katu 10. 25

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Vuosi 1991 oli maassamme laman aikaa. Rakennustoiminta ja metalliteollisuuden tuotanto olivat ensimmäisten joukossa, kun lähes kaikilla aloilla tapahtui lähes romahdusmainen tuotannon ja kaupan väheneminen. Myös öljylämmitysalan kauppa oli hiljaista heti vuoden alusta alkaen. Samaan aikaan tapahtui myös alan kattomarkkinoinnin voimakas supistuminen. Tämä herätti toimialan yrityksissä huolta alan edistämisen ja kilpailuaseman turvaamisesta. Huolta ja hämmennystä asennus- ja huoltoliikeryhmässä herätti myös se, että yhteiskampanjoissa oli mukana yrityksiä, joilla ei ollut töiden tekemiseen vaadittavia lämmityslaiteoikeuksia. Vaikeuksista huolimatta öljylämmitysala pystyi säilyttämään asemansa vahvana ja varteenotettavana lämmitysmuotona. Maassa vallitsevasta taantumasta ja yleisistä lamatunnelmista huolimatta oli yhdistyksen koulutustoiminnassa työntäyteinen vuosi. Vuosittainen ”Öljylämmitysteknillinen kurssi” järjestettiin tällä kertaa kahden tasoisena: kevytöljyosana ja raskasöljyosana. Näiden tavoitteena oli antaa vastuupätevyystutkinnoissa tarvittavaa tietoa, jälkimmäisen osan erityisesti yleispätevyyden hankkimisessa. Uutena aktiviteettina järjestettiin suurempien kohteiden lämmitykseen painottunut ”Kiinteistölämmitys” –kurssi. Perinteiseksi muodostunut ”Täydennyskurssi” järjestettiin tällä kertaa laivaseminaarina Suomenlahdella. ”Vanhojen pätevyystodistusten laajentamiseen” tähtäävä kurssi järjestettiin vielä kerran. Oletettavasti tämän koulutuksen tarve oli tullut täytetyksi. Sähkötarkastuskeskus arvioi kurssitarvetta jatkossa. Yhdistyksen puolesta oltiin valmiita tarvittaessa kurssien järjestämiseen. ”Lähikoulutus” jatkui alueellisena uusin asioin. Myös ”Ammattilaiskehiin” –toimintaa jatkettiin. Koulutustoiminnan osana osallistuttiin eräiden yhteisöjen tilaisuuksiin öljylämmitystä käsittelevien luentojen muodossa. Öljylämmitysoppikirja sai kätevän kenttäversion, kun ”Poltinasentajan Taskuopas” julkaistiin. Yhdistyksen urakoitsijajäsenten markkinoinnin tueksi päätettiin julkaista valtakunnallinen ”Öljylämmitysalan Palveluhakemisto”. Siinä esitettiin puhelinsuuntanumeroalueittain urakoitsijajäsenten yhteystiedot. Palveluhakemiston julkaisemista jatkettiin vuosittain 2000 –luvun lopulle saakka. Nykyisin painetut julkaisut on korvannut yhdistyksen verkkosivuilla Öljylämmitysalan Palveluhakemistoja julkaistiin vuosittain oleva karttapohjainen palveluhaku. 26

1956 – 2016 Yhdistyksen hallitus antoi toimintavuoden aikana toimikunnissa valmisteltuja lausuntoja useisiin toimialaa koskeviin säädöshankkeisiin ja eri yhteisöjen tekemiin esityksiin. Lamavuosien edelleen jatkuessa vuonna 1992 yritysten konkurssit lisääntyivät voimakkaasti. Yhdistyksen toiminnan kannalta kuitenkin merkillepantava seikka oli, että jäsenten eroamisia konkurssin takia ei juuri ilmennyt. Voidaan otaksua, että lämmityslaitealan palveluja lamasta huolimatta tarvittiin ja että yritykset pystyivät sopeuttamaan toimintansa vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen. Suomen markan hintakilpailukyky parani 20 %:n devalvaation seurauksena. Teollisuuden käyttöaste ja kannattavuus paranivat ja tuottavuus kääntyivät nousuun. Kotimaiseen kysyntään ja ostovoimaan tämä ei vaikuttanut nopeasti, mutta tulevaisuuden ennusmerkit olivat kuitenkin kääntyneet parempaan suuntaan. Koulutustoimintaa jatkettiin tutuilla urilla. Lähikoulutuksessa pääkohderyhmänä olivat tällä kertaa öljylämmityskiinteistöjen lämmityksestä vastaavat henkilöt. Lähikoulutuksen puitteissa järjestettiin viidellä paikkakunnalla lämmitystekniikan ammattilaisille tarkoitettu, savukaasuanalysaattoreihin keskittyvä teemailtapäivä ”Palamisen optimointi ja päästömittaukset”. Suomella oli vuoden 1992 Pohjoismaisen Öljylämmityskongressin NOK 20:n järjestämisvastuu. Paljon työtä vaatineet järjestelyt huipentuivat toukokuussa Helsingissä pidettyyn kongressiin. Oheisohjelmana oli vastaanotto Helsingin kaupungin vieraana kaupungintalossa ja Neste Oy:n vieraana Suomenlinnassa. Oma ohjelma seuralaisille ja juhlabanketti loivat kongressille varsinaisen ammattiohjelman kanssa loisteliaat puitteet. Niinpä sekä pohjoismaisilta vierailta että kotimaan osallistujilta saatiin kerrassaan ylistävää palautetta. Kongressi onnistui hyvin myös taloudellisesti. Niukoista ajoista huolimatta järjestelyihin saatiin merkittävän paljon sponsoritukea. Vuosi 1993 oli kolmas perättäinen lamavuosi kotimarkkinoilla. Vaikka loppuvuodesta vientikauppa alkoi elpyä, valtiovallan kireän talouspolitiikan johdosta kotitalouksien ostovoima aleni edelleen jo suureksi kasvanut työttömyys sai kuluttajat erittäin varovaisiksi varsinkin hankinnoissa, joissa tarvittiin lainarahaa. Juhlabanketissa saatiin vieraaksi myös itse Muumipeikko keralla musikantin. 27

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Toimialalla panostettiin entistä enemmän toimiin, joilla öljylämmitysasiakkaita saataisiin huollattamaan, kunnostamaan ja uusimaan laitteitaan. Yhdistyksessä tapahtui vuoden 1993 aikana nimen muutos. Vuosikertomukseen on kirjattu asiasta seuraavaa: ”Öljylämmitysteknillinen Yhdistys –nimen ei enää katsottu kattavan riittävästi jäsenkunnan toimintaa, ja siksi uudeksi nimeksi päätettiin ottaa Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys ry. Yhdistyksen nimen lyhenteenä käytetään kirjainyhdistelmää ÖKY. Yhdistyksen toiminta kohdistuu voimakkaana niihin kohteisiin, jotka luovat perustan alan palvelujen tarjonnalle sekä teknisen kehityksen soveltamiselle käytäntöön. Viranomaispäätöksiin vaikuttaminen ja koulutustoiminnan ylläpito ja kehittäminen ovat olleet jo yhdistyksen perustamiseen liittyvät painopisteet ja ne ovat edelleenkin merkittävänä tehtäväkenttänä öljylämmitysalan olemassaolon turvaamiseksi ja edistämiseksi”. Nimen muutos vaati yhdistyksen hallitukselta oman prosessinsa, mutta erityisen paljon hallitusta työllisti taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyvät ongelmat. Rahoituspohjan vahvistamiseksi käytiin kumppanuusosapuolten kanssa neuvotteluja. Niissä ei kuitenkaan saatu tuloksia, joten hallituksen oli esitettävä vuodelle 1994 voimakkaasti alijäämäinen talousarvio. Resurssien niukkuudesta huolimatta yhdistyksen toiminnan tavoitteena oli jäsenkunnan pienenemisen torjuminen, mieluiten suurentaminen. Jäsenten yhtenä tärkeimmistä palveluista pitämää koulutusta vakiintuneissa muodoissaan jatkettiin taloudellisista ongelmista huolimatta. ”Täydennyskurssin”, ”Öljylämmitysteknillisten kurssien” ja ”Lähikoulutuksen” ohella pidettiin yhteyttä myös alan oppilaitoksiin. Erityisesti kenttätoiminta muodostui yhdistyksen taloudelle erittäin raskaaksi ja sen supistamista jouduttiin harkitsemaan. Vuoden 1994 aikana Suomi alkoi vähitellen päästä irti lamasta. Vientiteollisuus toimi korkealla käyttöasteella. Valtiovallan talouspolitiikka jatkui edelleen kireänä ja tämä hidasti kotimarkkinoiden kaupan elpymistä. Suunta oli kuitenkin jo selvästi kääntynyt parempaan. Alkaneen vuoden aikana yhdistyksen laitetoimittajajäsenistä koostuva ryhmä aloitti projektiyhteistyön, jonka ansiosta yhdistyksen talous saatiin tasapainoon. Projektiyhteistyössä, siihen ohjattujen panostusten turvin käynnistettiin yhteistyöhanke, jonka tavoitteena oli saada aikaan suositus ”Pientalon öljylämmityslaitteiston rakentaminen”. Taloussyistä ei lähikoulutusta toteutettu vuoden 1994 aikana. Täydennyskoulutuspäivä järjestettiin entiseen tapaan. Tapahtumasta ryhdyttiin käyttämään nimitystä ”Öljylämmityspäivä”. Öljylämmitysteknillisiä kursseja Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. järjestettiin yhteistyössä Keski-Uudenmaan ”Kuivurit kuntoon!” –viljankuivaamoiden huoltoa ja kunnossapitoa käsittelevä kurssi järjestettiin kesäkuussa Helsingissä. 28

1956 – 2016 Uuden ammattitutkintolain voimaantulon seurauksena käynnistettiin ”Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinnon” aikaansaaminen. Yhdistyksellä oli keskeinen tehtävä vuoden tutkintojen aikaansaamisessa. Tutkintojen saamista käyttöön tavoiteltiin vuoden 1995 aikana. Neste Oy:n lopetettua öljylämmitysprojektinsa, sai yhdistys lahjoituksena verrattain suuren määrän projektin puitteissa tehtyjä, maatalouteen ja pienteollisuussektorin käyttöön tarkoitettuja energiaoppaita. Kauppa -ja teollisuusministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena yhdistys vei ministeriön rahoitustuella 3500 kappaletta oppaita itsenäistyneeseen Viroon Eesti Energialle lämmityslaitealan koulutusta varten. Pohjoismainen Öljylämmityskongressi, NOK 21 järjestettiin toukokuussa 1994 Kööpenhaminassa. Tilaisuudessa käsiteltiin laajasti alan kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Kongressiin osallistui yli 200 henkilöä, näistä 36 Suomesta. Arvonlisäverolain vaikutuksen seurauksena siirrettiin yhdistyksen julkaisutoiminta, kurssien järjestäminen ja kurssimateriaalien tuottaminen yhdistyksen kokonaan omistaman Suomen Lämmitystekniikan Kustannus Oy:n toimintojen piiriin. Öljylämmitysalan viranomaisvalvonnassa tapahtui merkittävä muutos vuoden 1995 aikana. Suomen liityttyä Euroopan yhteisön jäseneksi lopetti Sähkötarkastuskeskus toimintansa. Sen viranomaistehtävät samoin kuin Teknillisen tarkastuskeskuksen valvontatehtävät siirrettiin perustettuun uuteen virastoon, Turvatekniikan keskukseen, TUKESiin. Öljylämmitysasetuksesta tuli voimaan uudistettu versio. Sähköalan osalta muutokset olivat vielä suuremmat, koko sähköturvallisuutta koskeva lainsäädäntö uudistui vastaamaan Euroopan Yhteisön hyväksymiä ja vahvistamia säädöksiä. Yhdistys loi yhteydet uuteen virastoon, yhteydet ministeriöihin säilyivät myötäisinä edelleen. ”Öljylämmityspäivä” järjestettiin lokakuussa Tallinnassa. Päivän ohjelmaan sisältyi tutustuminen uusiin mutta myös neuvostoaikaisiin tallinnalaisiin lämpölaitoksiin. ”Öljylämmitysteknilliset kurssit” järjestettiin tavanomaiseksi vakiintuneessa järjestyksessä. ”Viljankuivurikurssi” järjestettiin yhteistyössä laitevalmistajan, Antti-Teollisuuden tehtaalla Varsinais-Suomessa. ”Lähikoulutus” saatiin jatkumaan vuoden tauon jälkeen uuden lainsäädännön ja käyttöön saadun öljylämmityslaitteiston rakentamissuosituksen aihepiirien parissa. Tärkeä koulutuksen ja tiedottamisen asia oli voimaan tulleen uuden sähköturvallisuuslain vaikutus alan sähkötöihin. Syksyn 1995 aikana kaikkiaan kymmenellä paikkakunnalla järjestettyihin tilaisuuksiin kutsuttiin ammattilaisten ohella myös kuntien paloviranomaisia ja rakennusvalvontaviranomaisia. Näiden osallistuminen koulutukseen oli ilahduttavan runsas: kymmeneen tilaisuuteen osallistui lähes 300 viranomaista. Paloviranomaisia ja rakennustarkastajia yhdistyksen kurssilla 29

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Yhdistys osallistui kenttätoiminnan puitteissa VTT:n rakennuslaboratorion ohjaamaan tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin korjausrakentamisella aikaansaatavia energiansäästöjä. Vuosi 1996 alkoi monia viime vuosia toiveikkaammissa merkeissä. Rakennustoiminta ja sen myötä LVI-ala pääsivät kasvun alkuun. Öljylämmitysalan laitemyynti ja urakointi lisääntyivät selvästi. Ala oli kuitenkin kilpailutilanteessa kovan paineen kohteena. Tämän vuoksi alalle oli tärkeää, että asiakkaalle oli tarjottavissa teknisten ratkaisujen ohella laadukasta ammattitaitoa ja asiakaspalvelua. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävässä työssä yhdistys jäsenkuntineen oli keskeisessä asemassa. Toimialaa koskevissa säädöksissä tuli voimaan merkittäviä muutoksia. Öljylämmitykseen liittyviä sähkötöitä ei enää luettu erikoisalaksi, vaan ne sisältyivät sähköalan yleisurakointiin. Yrityksessä tuli olla asianomaisen kelpoisuuden omaava sähkötöiden johtaja. Öljylämmitysalan vastuupätevyystodistukset muutettiin asianomaisen tekemän hakemuksen perusteella yleisurakoinnin S3 -pätevyyksiksi. Öljysäiliöiden, putkistojen ja varusteiden töissä tarvittiin edelleenkin urakoinnista vastaava henkilö. Näiltä osin olemassa oleviin pätevyyksiin ei tullut muutostarvetta. Yhdistyksen perustamisesta tuli syksyllä 1996 kuluneeksi 40 vuotta. Merkkivuoden tärkeästä tapahtumasta on kirjattu vuosikertomukseen seuraavaa: ”Merkkipäivää vietettiin normaalien töiden ohessa. Suurena tunnustuksena paitsi yhdistyksen nykyisen toiminnan laadukkuudelle myös sen koko sen elinikäiselle luotettavalle viranomaisyhteistyölle, kauppa- ja teollisuusministeriö nimesi yhdistyksen öljylämmitysalan vastuuhenkilön pätevyyden arviointilaitokseksi. Tämän tehtävän saaminen on suuri arvostuksen osoitus yhdistyksen toiminnan perusteille, yhdistyksen hallituksen asiantuntemukselle sekä yhdistyksen toimihenkilöiden ammattitaidolle ja yhteistyökyvylle.” Syksyllä Kauppa- ja teollisuusministeriö nimitti Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistyksen asetuksen 1211/1995 mukaiseksi arviointilaitokseksi. Yhdistys sai siten tehtäväksi alan henkilöpätevyyden arvioinnin niiden kriteerien perusteella, jotka ministeriö oli antanut. Pätevyyteen tarvitaan öljylämmitysalan työkokemuksen lisäksi hyväksytysti suoritettu öljylämmitysalan tutkinto. Samassa ministeriön päätöksessä entinen Öljypoltinhuoltolautakunta organisoitiin uudelleen siten, että uusi Öljylämmitysalan Pätevyystutkintolautakunta toimii yhdistyksen alaisuudessa. Lautakunnassa on Turvatekniikan keskuksen nimeämän puheenjohtajan ja yhdistyksen nimeämän sihteerin lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön, öljylämmitysurakoitsijoiden, öljylämmitysalan laitetoimittajien ja öljyalan edustajat. Molempien vastuullisten tehtävien osalta saatiin toiminta käyntiin vuoden loppuun mennessä. Koulutustoiminnassa ”Öljylämmityspäivä” järjestettiin suosittuna laivaseminaarina, ”Öljylämmitysteknilliset kurssit” alan tutkintoja edeltäen ja ”Lähikoulutus” edellisenä vuotena aloitetun ohjelman jatkona. Lähikoulutuksen osallistujamäärissä tavoitettiin osallistujaennätys, yli 850 osallistujaa, asennusammattilaisia ja viranomaisia. Rakennustuotevalmistajan, Suomen Siporex Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettiin öljylämmityksen referenssikohde messutaloon Ylöjärven asuntomessuille. 30

1956 – 2016 Ylöjärven asuntomessuilla teemana ”Lämpöä Taloon!” Motivan tuella käynnistettiin kentälle suunnattu tutkimushanke ”Empiirinen tutkimus pientalon öljylämmityslaitteiston huollon ja kunnostusten vaikutuksesta lämmöntuotannon hyötysuhteen paranemiseen ja energian säästöön”. Tuloksia tutkimuksesta odotettiin saatavan seuraavan vuoden puolella. Pohjoismainen Öljylämmityskongressi NOK 22 järjestettiin ruotsalaisten isännöimänä toukokuussa Malmössä. Kongressin asiaohjelmassa käsiteltiin laajasti alan teknillisiä kysymyksiä ja energianlähteisiin liittyviä kysymyksiä. Suomesta kongressiin osallistui 36 henkilöä. Toimintavuoden 1996 aikana yhdistykseen kuului • 17 A-jäsentä (laite- ja öljyntoimittajat), • 350 A1-jäsentä (urakointiliikkeet) ja • 128 B-jäsentä (henkilöjäsenet). Yhdistys oli jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: • Nordisk Olje- och Gaseldnings Union (NOU) • LVI - Keskusliitto ry • Helsingin kauppakamari Yhdistys oli edustettuna seuraavissa valtion komiteoissa ja lautakunnissa • Öljylämmitysalan Pätevyystutkintolautakunta • Kaasututkintolautakunta • LVI-Keskusliiton hallitus • LVI-Keskusliiton johtoryhmä • Talotekniikan Kehityskeskus Oy:n hallitus • Lämmityslaiteasentajan ammattitutkintotoimikunta Neljä toimeliasta vuosikymmentä täyttynyt 31

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS UUSIUTUVIA ÖLJYN KUMPPANIKSI Viides vuosikymmen 1996 – 2006 Yhdistyksen viidennen toimintavuosikymmenen alkaessa elettiin Suomessa voimakkaan nousukauden aikaa. Tänä päivänä noista vuosista puhutaan NOKIA –ilmiönä. Toimialan palvelujen kysyntä lisääntyi huomattavasti. Yhtenä vaikuttajana katsottiin olevan lamavuosina patoutuneen kunnostustarpeen purkautuminen. Laitteiden teknisen kehityksen ohella olivat öljyntoimittajat kehittäneet tuotteitaan yhä laadukkaammiksi. Öljyjen rikkipitoisuus oli vähäinen ja tämän myötä myös lämmityksen päästöt tehokkailla laitteilla olivat vähäisiä. Viranomaismenettelyjen uudistuttua edellytettiin kunkin toimialan itse hoitavan omaa alaansa koskevista ohjeistuksista. Mainittavana esimerkkinä tästä oli ”Teknillinen suositus TS 2; Lämmityslaitteistojen sähköasennukset”. Suositus perustui aiemmin Sähkötarkastuskeskuksen viranomaisvaatimusten tasoiseen julkaisuun A 13. Yhdistyksen toimeenpanemat vuosittaiset koulutukset jatkuivat koetelluissa ja toimiviksi todetuissa muodoissa. Öljylämmityspäivä kokosi huomattavan osallistujamäärän. Öljylämmitysteknilliselle koulutukselle oli annettu uusi nimi: ”Öljylämmitysalan vastuupätevyydet”. Toimintaan saatujen resurssien myötä myös ”Lähikoulutusta” voitiin jatkaa. Ammattilaisten ohella tapahtumiin osallistui myös rakennusvalvonta- ja paloviranomaisia. Osallistujien kokonaismäärä nousi yli kuudensadan. Koulutus- ja julkaisutoimintaa hoitavan yhdistyksen omistaman yrityksen, ”Suomen Lämmitystekniikan kustannus Oy:n” nimi uudistettiin paremmin eri toimintoja kattavaksi. Uudeksi nimeksi tuli ”Suomen Lämmitystieto Oy”. Motivan tuella toteutettu projekti ”Empiirinen tutkimus pientalon öljylämmityslaitteiston huollon ja kunnostusten vaikutuksesta hyötysuhteen paranemiseen ja energian säästöön” saatiin toteutetuksi. Tutkimuksen tulokset kiinnostivat myös ympäristöministeriötä ja sitä päätettiinkin täydentää eräillä päästöihin liittyvillä kenttämittauksilla. Pohjoismainen Öljylämmityskongressi NOK 23 järjestettiin kesäkuun 1988 alussa norjalaisen veljesjärjestön isännöimänä Stavangerissa. Suomen osana oli kahden kongressiesitelmän pitäminen. Varsinkin toinen näistä ennakoi vahvasti tulevaisuutta, olihan esitelmän otsikkona ”Auringon ja öljyn yhdistäminen – uusinta lämmitystekniikkaa”. 32 Talon lämmitystekniikkaa ennen ja jälkeen kunnostusten

1956 – 2016 Yhdistys järjesti kongressiin yhteismatkan. Suomesta tapahtumaan osallistui 59 henkilöä, mikä oli suurin määrä Suomen ulkopuolella pidetyistä kongresseista. Vuosi 1998 oli Suomessa voimakkaan kasvun aikaa. Öljylämmitysala oli edelleen kovan kilpailun keskellä ja kuluttajille tarjottavien palvelujen ja tuotteiden oli pystyttävä osoittamaan tarjotun vaihtoehdon oivallisuus. Varsinkin kunnostusten osalta tässä voitiin nähdä onnistumisia. Koulutuksessa pysyteltiin jo vuosia jatkuneella, toimivaksi todetulla periaatteella. Yksi vuosittainen ”Öljylämmityspäivä”, ”Vastuupätevyyskurssit” kahdesti ja ”Lähikoulutus” alueellisena ja paikkakuntakohtaisena kenttätoimintana. Lähikoulutuksen toteuttaminen edulliseen jäsenhintaan oli mahdollista siihen osoitettujen yhteisötukien ansiosta. Öljylämmitysalan ainutlaatuisesta oppikirjasta saatiin uusi, laajasti uudistettu versio. Se julkaistiin uudella, entistä paremmin sisältöä kuvaavalla nimellä: ”Öljylämmitystekniikka”. Aiemmin tässä kertomuksessa on todettu, että viranomaistehtävien muuttuessa yhä mittavampi työ toimialan ohjeistuksissa oli toimialoilla itsellään. Tässä öljylämmitysalan voidaan hyvällä syyllä katsoa hoitaneen tehtäväänsä mallikkaasti. Toimialan julkaisemia teknillisiä suosituksia oli aiemmin valmistuneiden lisäksi saatu tehtäviksi usea uusi. Niiden valmistuttua olisi käytössä jo kuusi eri aihepiiriä käsittelevää suositusta. Valmistuneita ja julkaistuja olivat suositukset: • TS 1; Pientalon öljylämmityslaitteiston rakentaminen • TS 2; Lämmityslaitteistojen sähköasennukset • TS 6; Öljylämmityslaitteistojen katsastus Kauppa- ja teollisuusministeriön kustantamana, idänkauppaa tukemaan julkaistiin suosituksista TS 1 ja TS 2 venäjänkieliset versiot. Viimeksi mainitusta oli jo aiemmin sähköalan tutkintovaatimusten edellyttämänä julkaistu ruotsinkielinen versio. Vireillä ja kehittämisprojektissa valmisteltavina olivat suositukset: • TS 3; Toiminnanharjoittajan edellytykset lämmityslaitteistojen asennus-, korjaus- ja huoltotöissä • TS 4; Lämmityslaitteistojen määräaikaishuoltotyöt ja lämmitystekniikan mittaukset • TS 5; Pientalon öljylämmityslaitteiston perusparannus Öljylämmitysalan pätevyyksiin liittyvää aineistoa oli jo vuosien ajan ollut tarjolla eri muodoissa. Julkaisutoiminnan puitteissa aineistosta koottiin oma tuotteensa yksilöidyllä sisällöllä. Yhdistyksen järjestämät koulutustapahtumat toteutettiin ajankohtaisin sisällöin, mutta muodollisesti edellisten vuosien tapaan. Kenttäkoulutusten käyttöön hankittiin uusi koulutuspalveluauto kun edeltäjää, hyvin palvellutta Volkkaria alkoi ikä painaa. 33

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Uusi hieno koulutuspalveluauto saatiin käyttöön syksyllä 1998 Boxer saateltiin taipaleelle ruuvaamalla yhteisvoimin talvipyörät alle Yhdistyksen kenttätoiminnan kehittämiseksi käynnistettiin ”Lämmityksen Tähtitiimi” –toiminta, jonka tavoitteena oli urakointitoiminnan kehittäminen ja yhdistyksen urakoitsijajäsenten näkyvyyden parantaminen. Vuoden 2000 aikana käynnistyi kolmivuotinen projekti ”Lämmitysöljyn varastoinnin turvallisuus ja ympäristöriskien hallinta”, jolle annettiin työnimi ”CISTERI”. Yhdistyksellä oli keskeinen tehtävä hankkeessa ja laajat kenttätutkimukset sitoivat merkittävästi yhdistyksen voimavaroja. Hankkeeseen osallistuivat yhdistyksen ohella kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö, Turvatekniikan keskus, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Öljyalan Palvelukeskus ja Geosalpa. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli aikaansaada uusi teknillinen suositus öljyn varastointilaitteiden huollosta ja tarkastuksista. Säiliötä tarkastetaan CISTERin sadan säiliön kenttätutkimuksessa 34

1956 – 2016 Yhdistyksellä oli vuoro toimia Pohjoismaisen öljylämmityskongressin isäntänä. Kongressi NOK 24 järjestettiin vuoden 2000 kesäkuun alussa Turussa. Kongressin teemana oli ”Energia ja Ympäristö Pohjolassa”. Monipuolinen ammattiohjelma ja korkeatasoinen oheisohjelma erityisine seuralaisohjelmineen saivat varauksettomat kiitokset 260 henkilön osallistujajoukolta. Erityisen mieliinpainuva kokemus osallistujille oli Turun linnassa keskiajan teemalla pukuineen ja tarjoiluineen järjestetty ”Juhana Herttuan Juhlaillallinen”. Kuningatar Katariina juhlavieraitatervehtimässä Vuoden 2001 kuluessa useita vuosia kestänyt kasvun aika kääntyi taantumaan. Palvelujen ja tuotteiden kysyntä väheni. Muutos koski myös LVI –alaa. Kuten 90 –luvun taantuman aikana selvisivät yhdistyksen jäsenyritykset nytkin sopeuttamistoimiensa avulla taantuman ensi vaiheista. Asennusliikkeiden toiminta painottui huoltoihin ja laitekunnostuksiin. Uudisrakentamisen osalta kysyntä pysyi verrattain pienenä. Yhdistyksen kannalta vuosi oli monenlaisen aktiivisen toiminnan aikaa. Asennus- ja huoltoliikejäsenistä painettiin edelleen erityinen palveluhakemisto. Tämän ohella vahvistui yhdistyksen verkkosivujen asema öljylämmitysalan keskeisenä tietolähteenä. Asiakkaiden oli mahdollista löytää sivuilta tarvitsemiensa urakointipalvelujen, öljytuotteiden ja laitevalikoimien yhteystiedot. Koulutusta jatkettiin tutuin periaattein. Yhä vahvemmin tuli kuitenkin mukaan esitysten digitaaliset versiot niin öljylämmityspäivän kuin vastuupätevyyskurssienkin koulutusaineistoissa. Vuoden 2001 lähikoulutus siirtyi kokonaan digiaikaan. Kaikki diaesitykset olivat sähköisessä muodossa. Koulutus pohjautui osaltaan myös videoaineistoon. Piirtoheitinkalvoja ei koulutuksessa tämän jälkeen ole käytetty. Yhä useampi urakoitsijajäsen liittyi ”Lämmityksen Tähtitiimiin”. Tiimiläisille oli tarjolla työasuja, Tähtitiimiteippauksia huoltoautoihin sekä tunnuksen yrityksensä nimen yhteyteen sekä verkossa olevassa että painetussa jäsenliikeluetteloissa. 35

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Vuoden 2002 aikana Suomessa pyrittiin monin tavoin irrottautumaan taantumasta. Sekä teollisuustuotanto että palvelualat jäivät odotuksia alemmalle tasolle. Bruttokansantuote kuitenkin kasvoi lievästi yli eurooppalaisen keskitason. Työttömyysaste pysyi korkeana, mutta toisaalta joillakin aloilla, myös LVI-alalla oli puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Huomiota kiinnitettiin palvelujen saatavuuteen tulevaisuudessa. Odotettavissa olevia resurssiongelmia pyrittiin ratkaisemaan ohjaamalla nuoria alan koulutukseen. Tutkimusten perusteella yhä useampi ammatillisiin opintoihin tähtäävä koki LVI-alan kiinnostavana vaihtoehtona. Yhdistyksen koulutus suuntautui etupäässä jäsenkuntaan ja oman alan ammattilaisiin. Öljylämmitysalan vastuupätevyyskursseille pyrittiin saamaan LVI-ammattilaisia, jotka harkitsivat erikoistumista öljylämmitysalan yritystoimintaan. Tässä verrattain hyvin onnistuttiinkin. Lähes poikkeuksetta oli vastuupätevyyskursseille saatu järjestelyjen kannalta riittävä määrä osallistujia. Myös osallistuminen lämmitysalan lautakunnan koetilaisuuksiin pysyi vuosittain kohtalaisella tasolla. ”Öljylämmityspäivä” ja ”Vastuupätevyyskurssit” järjestettiin edellisten vuosien tapaan. ”Lähikoulutus” liitettiin öljysäiliöasioihin keskittyvään CISTERI –projektiin. Koulutus jakaantui viiden itsenäisen päiväkokonaisuuden moduuliin. Keskeisenä asiakokonaisuutena oli CISTERI -projektin tuloksena aikaansaatu uusi teknillinen suositus TS 7; Lämmitysöljysäiliöiden tarkastus ja huolto. Ensimmäinen Lämmityslaiteasentaja saa todistuksensa Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinnon näyttötehtävien laadinta jatkui Opetushallituksen nimeämässä tutkintotoimikunnassa, jossa yhdistyksellä oli merkittävä tehtävä ja vastuu. Opetushallitus osoitti yhdistykselle toimeksiannon valmistella Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinnolle uudet perusteet. Vuoden lopulla valmistui Järvenpään Aikuiskoulutuskeskuksesta ensimmäinen ammattitutkinnon suorittanut lämmityslaiteasentaja. Kuluneen vuoden aikana yhdistys liitettiin sopimusosapuoleksi energiansäästöohjelma HÖYLÄn 2. vaiheeseen. Pohjoismainen Öljylämmityskongressi NOK 25 järjestettiin toukokuussa 2002 Århusissa Tanskassa. Yhdistys järjesti kongressiin ryhmämatkan jossa oli 46 osallistujaa. Merkkejä pohjoismaisen yhteistyön hiipumisesta oli havaittavissa. Esimerkiksi Ruotsista osallistujia oli verrattain pieni ryhmä. On otaksuttavaa, että naapurimaamme vahvasti öljyä vastustava ja kilpailevia vaihtoehtoja monin tukimekanismein suosiva politiikka oli alkanut vaikuttaa myös yhteistyön sektorilla.Kongressin anti sinänsä oli kiinnostava, myös järjestelyt olivat oivalliset. 36

1956 – 2016 Vuosi 2003 alkoi paljolti edellisen vuoden tapaan. Öljylämmitysalan laitemyynti ja urakointi kohdistuivat edelleen pääosin laitteistojen kunnostamisiin ja uudistamisiin. Laitekaupassa saavutettiin edellisiä vuosia suuremmat myyntiluvut. Uudisrakentamisessa kysyntä oli kuitenkin verrattain alhaisella tasolla. Kilpailutilanteessa erityisesti maalämpö oli kasvattamassa osuuttaan. Toimintaympäristö lämmityslaitealalla oli muuttumassa. Yhdistyksen hallitus antoi kannanoton, jossa katsottiin, että toimiala suhtautuu yleisesti myönteisellä tavalla uusiutuvien energianlähteiden tulemiseen öljylämmityksen kumppaniksi. Hybridiajattelun suuntaan oli jo edettykin, olihan esimerkiksi aurinkolämmitys ollut jo mukana tärkeässä osassa useissa yhdistyksen koulutustapahtumissa. Tämän ohella käynnistettiin uuden suosituksen TS8; ”Aurinkolämmityksen ja öljylämmityksen yhdistelmät” aikaansaaminen. Yhdistys sitoutui mukaan Talotekniikan Kehityskeskuksen ympäristöministeriltä saamaan toimeksiantoon selvittää perusteet ministeriön ohjeiden D3 ja D5 uudeksi sisällöksi. Tämä lyhenteellä RET (Rakennusten Energiatehokkuus) tunnetun hankkeen tavoitteena oli luoda perusteet rakennusten tehontarpeen ja energiankulutuksen laskennalle. Öljylämmitysalalla oli hankkeeseen sitoutumisen kautta mahdollisuus huolehtia toimialan näkökohtien asiallisesta huomioon ottamisesta. RET –hanke pohjusti Euroopan yhteisön EPBD –direktiivin (Energy Performance of Buildnings Direktive) implementointia Suomen lainsäädäntöön. Koulutusta toteutettiin vakiintuneella perusjaolla: ”Öljylämmityspäivä”, ”Vastuupätevyyskurssit” ja ”Lähikoulutus”. Koulutuksiin osallistui yhteensä lähes 400 henkilöä. Opetushallituksen toimeksiannosta uusittiin Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinnon perusteet. Samoin uudistettiin Talotekniikan perustutkinnon öljylämmitysosio. Aikuiskoulutuskeskus Adultassa Ammattitutkinnon 12 opiskelijaa. Järvenpäässä suoritti Lämmityslaiteasentajan ”Lämmityksen Tähtitiimi” –toiminnan kehittämistyötä jatkettiin tavoitteena saada entistä selkeämpiä asiakaspalvelun laadun ja urakointityön menetelmiä, malleja ja toimintoja. Yhdistyksen puhelinneuvonnalla oli suuri merkitys oman jäsenkunnan, mutta myös öljylämmityksestä tiedustelleiden kannalta. Ammattilaisia voitiin auttaa puhelimitse akuuteissa säännösten sisältöön liittyvissä kysymyksissä sekä yksityiskohtaisia laiteteknisiä ratkaisuja käsittelevissä kysymyksissä. Vuoden 2004 aikana järjestettiin ”Öljylämmityspäivä”, ”Vastuupätevyyskurssit” ja ”Lähikoulutus”. Näiden lisäksi yhdessä Öljyalan Palvelukeskus Oy:n kanssa järjestettiin asiakaspalveluun ja markkinointiin perehdyttävä ”Asiakastyö” -kurssi. Koulutuksiin osallistui yhteensä lähes 300 henkilöä. Pohjoismainen Öljylämmityskongressi NOK 26 järjestettiin ruotsalaisten järjestöjen isännöimänä Göteborgissa. Suomesta tapahtumaan osallistui 37 henkilön ryhmä. 37

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Toimintavuotena 2005 lämmityslaitealan markkinat olivat paljolti edellisten vuosien kaltaiset. Toimialan yhteistyöjärjestöt olivat jo vuosia tehneet tavoitteelliseen energiansäästöön tähtääviä toimia, jotka pohjautuivat öljylämmityskattiloiden uusimisen vauhdittamiseen. Tulokset olivat merkittävän hyviä ja oli syytä odottaa jatkossakin viranomaistahon myötämielistä suhtautumista öljylämmityslaitekannan uudistamiseen kohdistuvaan työhön. Yhdistyksen työ painottui edelleenkin voimakkaasti sellaisiin toimiin, jotka luvat perustaa alan palvelujen tarjonnalle ja teknisen kehityksen soveltamiselle käytäntöön. Tässä välineinä olivat tietotaidon ylläpitoon liittyvän koulutuksen tarjonta ja teknillisten suositusten laatiminen. Koulutustoiminta jatkui kuluvankin vuoden aikana tutuilla ”Öljylämmityspäivä” –koulutuksella ja ”Vastuupätevyydet” –kursseilla. Motivan tilaamana, yhdessä Öljyalan Palvelukeskus Oy:n kanssa käynnistyi hanke ”Aurinkoöljylämmityksen suunnittelijakoulutus”. Aineistojen kokoamisen työläydestä johtuen saatiin suunniteltu kurssi järjestetyksi vasta vuodenvaihteen jälkeen. Yrityskohtaisia koulutuspalveluja tarjottiin ja toteutettiin Shellin ja AEL:n toimeksiannoista. Lisäksi luentopaketeilla osallistuttiin muutamien yritysten ja yhteisöjen koulutuspäiviin. Vuoden 2005 koulutuksissa osallistujia oli yhteensä lähes kaksisataa. Vuosi 2006 oli yhdistyksen viideskymmenes toimintavuosi. Yhdistyksen hallitus linjasi kannanotossaan näkemyksensä järjestön toimintaympäristöstä seuraavasti: ”Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys jäsenineen toimii laaja-alaisesti, ammattitaitoisesti ja yhteistyökykyisesti edistäen korkeatasoista ja uudistuvienkin energianlähteiden hyödyntämisen mahdollistavaa energiankäyttöä ja siihen liittyvää osaamista jäsenkunnan, öljylämmitysasiakkaiden, ympäristön ja koko suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi”. ”Öljylämmityspäivä” järjestettiin lokakuussa merkkivuodesta johtuen tavanomaista mittavampana tilaisuutena Tampereella tapahtumakeskus Vapriikissa. Monipuolisen ammattiohjelman lisäksi päivään sisältyi juhlaillallinen seremonioineen. ”Vastuupätevyyskursseja” järjestettiin kahteen otteeseen. ”Aurinkoöljyn suunnittelijakoulutus” järjestettiin yhdessä Öljyalan Palvelukeskuksen kanssa. Lisäksi osallistuttiin Öljyalan Palvelukeskuksen edellisenä syksynä aloittamien AurinkoÖljy –seminaarien laitedemonstraatioihin. ”Lähikoulutusta” ei resurssivajauksesta johtuen voitu kuluvana vuotena järjestää. Sen sijaan järjestettiin yrityskohtaisia lämmitysalan koulutuksia ja osallistuttiin luentopaketeilla muutamiin yhteistyökumppaneiden tilaisuuksiin. Osallistumisia kirjattiin näihin lähes kaksisataa. Uutena aktiviteettina julkaistiin yhdistyksen verkkosivuilla ”Nettikoulussa” sekä ammattilaisia että asiakkaita palvelevia tietopaketteja. Näitä olivat ”Sähköasennusten käyttöönottotarkastukset”, ”Lämpö on kiva juttu!”, ”Tervetuloa lämpimään kotiin” ja ”Polttopuut öljyn kumppanina. Kaksoiskattilan käyttöopas”. 38

1956 – 2016 Rakentamisen erikoismessuilla toimeenpantiin messujen asiakkaille suunnattuja tietoiskuja teemoilla ”Öljylämmityksen ja aurinkolämmityksen yhdistelmät” ja ”Öljylämmitys Kuntohoitoon”. Tämän toiminnan kautta tavoitettiin yli 500 rakennusmessujen kävijää. Myös tutkimustyötä tehtiin. Energiapalveludirektiiviin liittyneessä, Motivan tilaamassa kenttätutkimuksessa ”TUULA; tehokkuutta uusilla laitteilla” selvitettiin ainutlaatuisella tavalla käytössä olevien, eri-ikäisten lämmityskattiloiden omakäyttöhäviöiden suuruutta. Samalla kerättiin kattiloiden uusimisen yhteydessä mitattuja palamishyötysuhdetietoja. Niin ikään Motivan tilaamana tehtiin selvitys pellettilämmityslaitteistojen asennusten turvallisuudesta ja asennusten tekijöiden sertifiointitarpeesta. TUULA –tutkimuksen mittaukset meneillään Pohjoismainen öljylämmityskongressi NOK 27 järjestettiin norjalaisten isännöimänä kesäkuussa 2006 Norjan Lillehammerissa. Kongressiin osallistui yhdistyksen järjestämän yhteismatkan puitteissa 41 osallistujaa. Kongressin yhteydessä pidetyssä presidion kokouksessa valmisteltiin kongressin nimen muuttamista. Uusi nimi olisi ”Pohjoismainen Energiatekninen kongressi”. Ajan merkkeinä oli aavistettavissa Unionin toiminnan hiipuminen. Joka tapauksessa seuraavan kongressin järjestämisvastuu siirtyi Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistykselle. Toimintavuoden 2006 aikana yhdistykseen kuului • 21 A-jäsentä (laite- ja öljyntoimittajat), • 384 A1-jäsentä (urakointiliikkeet) ja • 129 B-jäsentä (henkilöjäsenet). Yhdistys oli jäsenenä seuraavissa järjestöissä: • Nordisk Olje- och Gaseldnings Union (NOU) • LVI - Keskusliitto ry • Talotekniikkaliitto • Helsingin kauppakamari Yhdistys oli edustettuna seuraavissa valtion komiteoissa ja lautakunnissa • Öljylämmitysalan Pätevyystutkintolautakunta • LVI-Keskusliiton hallitus • Talotekniikkaliiton hallitus • Lämmityslaiteasentajan ammattitutkintotoimikunta • Höylä II –ohjelman johtoryhmä 39

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS YHÄ VAHVEMMIN LÄMMITYKSEN HYBRIDEIHIN Kuudes vuosikymmen 2006 – 2016 Yhdistyksen toiminnan kuudennen vuosikymmenen alkupuolella oli lämmityslaitealalla jo aistittavissa muutoksen merkkejä. Öljylämmityslaitteistoja kyllä kunnostettiin, ja nämä työt olivatkin alan yritysten liikevaihdossa merkittävällä tasolla. Maalämpö sai kuitenkin lisääntyvää osuutta varsinkin uudisrakentamisessa. Öljylämmityksen yhteyteen oli tarjolla aurinkolämmityksen ohella myös ilmasta veteen -lämpöpumppuratkaisuja. Kuluttajat olivat kuitenkin varovaisella kannalla uusien järjestelmien hankinnassa. Yhdistys ja sen yhteistyökumppanit pitivät kuitenkin uutta laitetekniikkaa esillä tavoitteena sen tulo valituksi yhä yleisemmin lähivuosina. Toimialalla nähtiin yleisesti, että tulevaisuudessa erilaiset hybridiratkaisut ovat todennäköisin kehityssuunta. Lämmitysöljyjen osalta sai julkisuutta verrattain yksinkertaisin prosessein rypsiöljystä valmistettu biopolttoaine. Lupaavilta vaikuttaneet tiedot uudesta polttoaineesta otettiin kiinnostuksella vastaan. Käytännössä sen käytettävyyteen sisältyi ongelmia, lähinnä laatuvaihtelujen ja jalostuksessa tuotteeseen jääneiden haitallisten ainesosien vuoksi. Laajamittaisesti lämmityskäyttöön soveltuvaa biopolttoainetta jouduttiin siten vielä odottamaan. Vuoden 2007 koulutustoiminnassa uutena aktiviteettinä oli yhdessä ympäristöministeriön kanssa toteutettu EPBD –direktiivin kansalliseen toimeenpanoon liittynyt ”Kattilatarkastaja-koulutus”. Koulutuksia järjestettiin seitsemällä paikkakunnalla ja näihin osallistui yli 200 ammattilaista. Nuohousalan Keskusliitto järjesti samalla sisällöllä koulutusta runsaalle 70 ammattilaiselle. ”Öljylämmitysalan Vastuupätevyyskursseja” järjestettiin kaksi kertaa. Näiden lisäksi järjestettiin ”Lämmityslaitteistoihin rajoitettuun sähköpätevyyteen” valmiuksia antava kurssi. Öljyalan Palvelukeskuksen ”AurinkoÖljy –koulutuksiin” osallistuttiin laitejärjestelmien kuljetusja esittelypalvelujen muodossa. Kahdelle tilaajalle järjestettiin yrityskohtaista henkilöstökoulutusta öljylämmitystekniikasta. Neste Markkinointi Oy:n tilaamassa kenttätutkimuksessa, ”Säiliön paineolosuhteet täyttötilanteessa”, selvitettiin öljysäiliön rakenteita kuormittavien rasitusten muodostumista erilaisilla täyttövirtaamilla ja ilmaputkirakenteilla. Vuoden 2008 alkupuolella jatkui vielä talouden kasvu, mutta maailmantalouden monista ongelmista johtuneen finanssikriisin vaikutukset alkoivat näkyä Suomessakin vuoden mittaan taantumana. Teollisuudessa tapahtui paljon lomautuksia ja työtehtävien lopettamisia. Tämä heijastui yleisesti palvelujen kysyntään, eikä lämmityslaitealakaan voinut näiltä välttyä, joskin lämmityslaitteiden kunnossapidon välttämättömyys oli pahimpia vaikutuksia puskuroimassa. Uusiutuvien polttoaineiden käyttövelvoitteen seurauksena lämmitysöljyihin lisättiin keskimäärin 2 % synteettistä NExBTL –biodieseliä tai korkean jalostusasteen FAME -biopolttoainetta. 40

1956 – 2016 Yhdistyksen piirissä oli valmisteltu nimen muutosta vastineena muuttuvalle toimintaympäristölle. Useilla jäsenyrityksillä oli tarjolla uusiutuviin energianlähteisiin soveltuvaa laitetekniikkaa. Asennusliikkeillä oli myös entistä parempia valmiuksia näiden myyntiin ja asentamiseen. Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys rekisteröitiin 30.9.2008 uudella nimellä ”Lämmitysenergia Yhdistys”. Nimilyhenteeksi hallitus päätti kirjainyhdistelmän ”LEY”. Nimen muutoksen lähtökohtana oli jäsenyritysten toiminnan laajeneminen hybridilämmityksiin – useampien eri lämmitysmuotojen toisiaan täydentävään käyttöön. Tämän kehityksen nähtiin edellyttävän myös alan järjestötoiminnalta entistäkin monipuolisempaa lämmitystekniikan hallintaa. Muutoksen katsottiin hyödyttävän myös yhdistyksen julkisuuskuvaa. Koulutustapahtumien osalta vuoden 2008 ”Öljylämmityspäivän” valmisteluissa lähdettiin kehittämään uuden tyyppistä tapahtumaa. Sen valmistelut olivat odotettua laajemmat, ja toteutus siirrettiin alkavan vuoden 2009 puolelle. Monipuolinen ja moniosainen koulutustapahtuma sai nimen ”Lämmitystekniikka 2009”. Erilaiset hybridilaitteistot olivat koulutuksen keskeisiä teemoja. Öljylämmitysalan vastuupätevyyskoulutus järjestettiin kahdesti, sähköalan vastaava koulutus kerran. Lämmityslaitteistoihin painottuvia ”Sähkötyöturvallisuuskursseja” järjestettiin kolme. Kurssiin kuului koe, jonka suorittaneet saivat ”Sähkötyöturvallisuuskortin”. Yhdistyksessä toimiva Arviointilaitos on hoitanut öljylämmitysalan vastuupätevyyksien arviointia ja järjestänyt näihin liittyviä tutkintoja. Loppuvuodesta 2009 alkaen laajensi Tukes arviointilaitoksen oikeuksia öljylämmitysalan lisäksi myös kaasualan pätevyys- ja tutkintoasioiden hoitamisen. Yhdistys oli sopijaosapuolena öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma Höylä II:ssa. Ohjelman merkittävien tulosten ansiosta ohjelmaa päätettiin jatkaa valtiovallan edustajien kanssa allekirjoitetulla, vuoteen 2016 kestävällä Höylä III –energiansäästösopimuksella. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyen yhdistys teki vuoden 2008 alussa ympäristöministeriön tilaamana projektin ”Kattilatarkastustoiminnan saattaminen käytäntöön”. Toimintaa varten laadittiin asianmukaiset toimintaohjeet ja pöytäkirjalomakkeet sekä kehitettiin uuden urakointisektorin sertifiointijärjestelmä ja luotiin internetiin rekisteri hyväksytyistä kattilatarkastajista. Yhdistykselle tuli alkuvuodesta 2008 toinenkin tärkeä tehtävä alkamassa olevassa, Höylään liittyvässä projektissa ”Biolämmitysöljyjen toimivuuden varmistaminen seospolttoaineena”. Tutkimuksen kesto oli kaksi lämmityskautta ja loppuraportin valmistumista tavoiteltiin keväälle 2010. Yhdistys osallistui myös ”Kestävä Energia” –tutkimusprojektiin. Sen lähtökohtia olivat energiatehokkuusdirektiivi ja energiapalveludirektiivi, joiden mukaisesti Suomen rakentamismääräyksiä ollaan kiristämässä vuoden 2010 alusta alkaen. Vuonna 2012 on tarkoituksena siirtyä rakennusten kokonais- ja primäärienergian tarkasteluun sitä varten määriteltyjen eri energiamuotojen kertoimien avulla. 41

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Pohjoismaisen Öljylämmityskongressin lähes kaksivuotiset valmistelut olivat maaliskuussa 2008 viimeistä piirtoa myöten kunnossa. Kävi kuitenkin ilmi, että ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset veljesjärjestöt eivät olleetkaan saaneet osallistujia vielä edellisenä syksynä arvioimallaan tasolla. Varsinainen kongressi jouduttiin peruuttamaan ja sen sijaan järjestettiin yhteistyön jatkoa pohtiva minikongressi toukokuussa Helsingissä. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan noin 40 henkilöä, näistä parikymmentä Suomesta. Yhteistyön jatkosta keskusteltiin vielä NOU:n presidion kokouksessa alkusyksystä Kööpenhaminassa, mutta konkreettiset toimet jäivät sielläkin vähiin. Yli 50 vuotta kestänyt pohjoismainen yhteistyö tässä muodossa katsottiin päättyneeksi. Toteutunut pohjoismainen yhteistyö on joka tapauksessa upea ja esimerkiksi kelpaava saavutus millä tahansa mittapuulla tarkasteltuna. Mieliinjäävien NOK - kongressien ohella pohjoismainen yhteistyö on vuosikymmenten mittaan ollut omiaan osaltaan vahvistamaan toimialoja jokaisessa veljesmaassa. On myös syytä muistaa, että Pohjoismaisen Öljylämmitysunionin välityksellä tapahtuneella tietämyksen ja kokemusten vaihdolla on ollut ratkaisevan tärkeä merkitys toimialan kehitykseen Suomessa. Vuoden 2009 aikana tehtiin tunnetuksi järjestön uutta nimeä. Vastaanotto oli pääosin myönteinen, mutta myös epäileviä näkemyksiä ilmeni. Valtaosa jäsenkunnasta kuitenkin oivalsi toimintaympäristön muuttumisen ja hyväksyi sen väistämättömänä tosiasiana. Usea yritys oli toiminnassaan jo edelläkin kehitystä. Koulutusten osalta ”Vastuupätevyyskursseja” järjestettiin aiempaan tapaan kahteen otteeseen. Vuoden 2008 puolella valmisteltu ”Lämmitystekniikka 2009” järjestettiin Hämeenlinna Verkatehtaalla alkuvuodesta 2009. Tilaisuus oli hyvä menestys sekä asiasisältönsä että osallistujamääränsä puolesta. Kiittävää palautetta saatiin erityisesti käytännön työpajojen osalta. Keväällä 2010 järjestettiin poikkeuksellisen mittava ja monipuolinen, uusiutuviin energiaratkaisuihin perehdyttävä koulutustapahtuma Lahdessa Tutkimuskeskus Energonissa. Keskeisinä teemoina olivat erilaiset lämpöpumppujärjestelmät ja aurinkolämpöjärjestelmät. Aurinkolämpökeräimistä oli tehty kahden katemateriaalin havaintomallit 42 Energonissa oli useampikin lämpöpumppujärjestelmä havaintovälineenä

1956 – 2016 Tutkimusprojekti ”Biolämmitysöljyjen toimivuuden varmistaminen seospolttoaineena” jatkui koekohteiden seurannan ja kokemusten kirjaamisen merkeissä. Yleisesti koe sujui ennakkosuunnitelmissa otaksutulla tavalla. Mitään erityistä nimenomaan koepolttoaineeseen liittyvä ongelmaa ei esiintynyt. Hanke työllisti yhdistyksen kenttätoimintaa huomattavasti ja verotti resursseja muulta toiminnalta. Tärkeimmät toimet saatiin kuitenkin suunnitelmien mukaisesti hoidettua. Vuoden 2010 kesällä taittui Suomessa kaksi vuotta kestänyt taantuma teollisuustuotannon ja viennin päästyä vihdoinkin kasvuun. Öljylämmitysalan laitemyynnin ja urakoinnin liikevaihto tuli edelleen pääosin olemassa olevien järjestelmien kunnostus- ja uudistamistöistä. Toimialan yhteistyöjärjestöt olivat yhdessä energia-alasta vastaavien ministeriöiden kanssa tehneet jo useiden vuosien ajan tavoitteelliseen energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet olivat vauhdittaneet öljylämmityslaitteistojen kunnostamisia, erityisesti lämmityskattiloiden vaihtoja merkittävästi. Hyvistä tuloksista johtuen sovittiin tavoitteellista yhteistyötä tehtäväksi ainakin vuoteen 2016 saakka. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon Suomessa liittyen työsti yhdistys ympäristöministeriön tilaamia toimia. Näitä olivat EPBD –tarkastuksiin liittyvät toimintaohjeet, asianmukainen koulutusmateriaali ja lomakkeet tarkastusten kirjaamiseen. Yhdistyksen esityksestä saatiin öljylämmityksen määräaikaishuollon toimenpiteet ja mittaukset palvelemaan direktiivien tavoitteita. Näin oli toteutunut pitkään valmisteltu periaate ”Yksi tie, kaksi asiaa”. Siinä katsottiin öljylämmityslaitteiston määräaikaishuollon ja siihen liittyvien palamismittausten tulosten palvelevan erinomaisesti energiatehokkuusdirektiivin tavoitteita. On tärkeää ottaa huomioon, että harvaan asutussa maassa ei energian säästön kannalta asianmukaista lopputulosta saavuteta, jos erillisen tarkastuksen tuloksena olisi teetettävä vielä erillisiä säätö- ja huoltotoimenpiteitä. Tutkimusprojekti ”Biolämmitysöljyjen toimivuuden varmistaminen seospolttoaineena” saatiin päätökseen ja tutkimuksen loppuraportti kenttätöiden osalta viimeisteltiin. Palamishyötysuhdemittaus analysaattorilla meneillään 43

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että alle 20 % biokomponenttia sisältävää lämmitysöljyä voidaan käyttää ilman ylimääräisiä teknisiä toimenpiteitä tavallisissa pientalon öljylämmityslaitteistoissa. Projektin tuottama tieto on hyödyllistä koko toimialan kannalta ja sen tuottamat kehitystoimet ovat omiaan kantamaan alaa eteenpäin öljylämmityksen ympäristömyötäisten argumenttien edelleen vahvistuessa. Vuosi 2011 oli yhdistykselle suurten muutosten aikaa. Yhdistyksen palveluksessa pitkään toimineiden toimihenkilöiden terveysongelmien ja eläkkeelle jäämisen seurauksena joutui uusi henkilökunta perehtymään moniin asioihin alusta alkaen. Muutos tapahtui nopeasti ja on pakottanut tarkastelemaan yhdistyksen toimintatapoja uudelleen ja uusista lähtökohdista. Yhdistyksen hallitus on tehnyt perustavaa työtä toiminnan tavoitteiden luomisessa vuosille 2012 – 2014 ja on määritellyt tavoitteet seuraavasti: ”Lämmityslaitteiden asennusten laadun kehittäminen eri sidosryhmien kanssa tukeutuen urakoitsijajäsenistön pitkän aikavälin ammattitaitoon ja kokemukseen”. Muutosten seurauksena myös yhdistykselle harkittiin uusien toimitilojen hankkimista. Väinö Auerin kadun toimitilojen tilalle. Kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi katsottiin kustannusja synergiasyistä muuttaminen Suomen LVI-liiton, SuLVI ry:n tiloihin Helsingin Kannelmäkeen, osoitteeseen Sitratori 5. Muutto tapahtui loppuvuodesta 2011 ja valmistui alkuvuodesta 2012. Muutossa käytiin läpi arkistoitavat aineistot. Vuoden 2011 aikana yhdistykseen liittyi uusia jäseniä laitetoimittajiin mutta varsinkin urakoitsijoihin. Kehityssuunta antoi uskoa teknillisen urakoitsijajärjestön tarpeellisuuteen tulevinakin vuosina. Yhdistyksen hallitus valmisteli muutosstrategiaa kesäkuusta 2011 alkaen. Jäsenistölle järjestettiin koulutus- ja neuvotteluseminaari Pietarin risteilynä syyskuussa. Osallistujia seminaarissa oli kaikkiaan 79 henkilöä. Hallituksen suunnitelman mukaisesti suurimpana muutoksena oli yhdistyksen ilmeen muuttaminen julkaisuissa ja verkkosivuilla, samoin LEY:n mielikuvan uudistaminen. Henkilö- ja toimitilamuutoksista johtuen koulutus- ja projektitoiminta oli suppeaa. ”Öljylämmitysalan vastuupätevyyskurssi” järjestettiin kuitenkin kahdesti. Energiansäästösopimus Höylä II:n velvoittama kunnostus- ja huoltotietojen keruu toteutettiin ja raportoitiin ympäristöministeriölle sovitulla tavalla. Valtaosa vuodesta 2012 kului edellisen vuoden syksyllä aloitetun, hallituksen valmisteleman toimintasuunnitelman mukaisen muutosprojektin työskentelyssä. Taloudellisesti sekä edellinen vuosi 2011 että kuluva vuosi 2012 olivat yhdistykselle raskaat. Suuret muutokset jouduttiin viemään läpi lyhyessä ajassa. Alkuvuodesta avattiin uusitut verkkosivut ja kotiuduttiin uusiin toimitiloihin Kannelmäessä. 44

1956 – 2016 Resurssiongelmista huolimatta saatiin pidetyksi ”Öljylämmitysalan vastuupätevyyskurssi” kahdesti. Lämmitystekniikka 2012 –päivä järjestettiin Lappeenrannassa. Ohjelmasisältöä pidettiin onnistuneena, mutta osallistujia tapahtuma ei kerännyt ennakoidusti. Lähikoulutusta elvytettiin pitämällä kaksi koulutuspäivää, yksi Helsingissä ja toinen Oulussa. Koulutuspäivistä saatiin hyvää palautetta ja toivomuksia toiminnan jatkamisesta. Henkilöresurssivajauksesta huolimatta saatiin vuoden 2013 aikana järjestetyksi ”Öljylämmitysalan vastuupätevyyskurssit” vakiintuneeseen tapaan kaksi kertaa. Energiansäästöohjelma Höylä III kenttätiedon keruu kunnostuksista ja huoltotoimenpiteistä toteutettiin ympäristöministeriön kanssa sovitulla tavalla. Vuoden 2013 aikana tapahtui yhdistyksen toiminnassa edelleen muutoksia. Toiminnanjohtajan vaihtuminen toi oman viiveensä toimintaan. Hallitus linjasi yhdistyksen lähivuosien toimintaa. Yhdeksi tärkeimmistä asioista katsottiin yhdistyksen talouden vakauttaminen. Laitetekniikan kannalta oli nähtävissä erilaisten hybridiratkaisujen lisääntyminen vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä. Tarjolla on lukuisia laitemallistoja ja automaatiojärjestelmiä. Hybrilämmitysjärjestelmät vaativat asennuspalvelujen tarjoajilta ja osaajilta perehtymistä erilaisten laitteistojen asentamiseen ja säätämiseen. Tarjolla on monia tuotemallistoja ja ohjausjärjestelmiä. Lähes poikkeuksetta tarvitaan lisäkouluttautumista ja toiminnallisten kokonaisuuksien hyvää ymmärtämistä. Yhdistys liittyi sopimuskumppaniksi Kutteri-sopimukseen. Sopimus tavoittelee vapaaehtoisen neuvontamenettelyn avulla biolämmitys- Ilma/vesi -lämpöpumppujärjestelmän putkistoja ja laitteita kattiloiden energiatehokkuutta. Vuoden 2014 aikana jatkuivat muutokset yhdistyksen toiminnassa. Henkilömuutokset vaikuttivat päivittäiseen työhön. Kurssitoiminnan laajentamista kuitenkin päästiin valmistelemaan. ”Öljylämmitysalan vastuupätevyyskurssien” toteuttamisten ohella valmisteltiin vuoden 2015 aikana järjestettäviä ”Kaasualan vastuupätevyyskursseja”. Hybrilämmitysjärjestelmät vaativat myös alan osaajilta perehtymistä erilaisten laitteistojen asentamiseen ja säätämiseen. Tarjolla on monia tuotemallistoja ja ohjausjärjestelmiä. Lähes poikkeuksetta tarvitaan lisäkouluttautumista ja toiminnallisten kokonaisuuksien hyvää ymmärtämistä. 45

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Tähän tarpeeseen yhdistys vastasi tarjoamalla jäsenilleen seminaarin ”Energiatehokkuus hybridilämmitysratkaisuissa” ja tämän lisäksi alueelliset kurssit kolmella paikkakunnalla. Näiden pohjalta jatketaan koulutusten järjestämistä yhteistyössä SuLVI:n kanssa vuoden 2015 aikana. Energiansäästöohjelma Höylä III:n tiedonkeruuseen osallistuttiin ja raportoitiin tuloksista jäsenyrityksistä saatujen tietojen perusteella. Yhdistys liittyi vuoden 2014 aikana myös energiansäästöohjelma Kutteriin. Tämä sopimus vastaa Höylä III –sopimusta bioenergiaa käyttävien laitosten osalta. Vuoden 2015 toiminta painottui vahvasti koulutukseen. ”Öljylämmitysalan Vastuupätevyyskursseja” järjestettiin kaksi kertaa, samoin ”Kaasualan vastuupätevyyskursseja. Kaasualan tarpeisiin koottu julkaisukooste sai myönteistä palautetta selkeydestään ja käytettävyydestään. Kaasuasennuksia käsittelevä yrityskohtainen kurssi järjestettiin yhden yrityksen tilaamana. Vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä käsitteleviä yrityskohtaisia kursseja järjestettiin kaksi. Hybridijärjestelmiä ja energiatehokkuutta käsittelevä yrityskohtainen kurssi järjestettiin viidellä paikkakunnalla. Teknillisten suositusten sarjaan saatiin lisäystä, kun vuoden aikana valmistui uusi Teknillinen suositus TS-9; ”Pientalon lämmönjakojärjestelmän kuntokartoitus”. Vuoden 2015 aikana aloitettiin kondenssikattiloiden savuhormeja käsittelevän Teknillisen suosituksen TS-11 aikaansaaminen. Teknillisen suosituksen TS-2; ”Lämmityslaitteistojen sähköasennukset”, uudistaminen käynnistyi. Tiedonkeruu huolloista ja kunnostuksista vuoden 2015 osalta toteutettiin ja raportoitiin energiansäästöohjelma Höylä III:lle. Tuleva vuosi on yhdistyksen 60. toimintavuosi. Juhlavuoden valmistelut aloitettiin vuoden 2015 puolella. Suunnitelmissa oli järjestää useita aluekoulutuksia, jotka huipentuvat 14.10.2016 pidettävään ”Lämmitystekniikkapäivään” ja illalla pidettävään juhlagaalaan. Koulutusta varten varattiin Energonin tilat Lahdessa ja juhlagaalaa varten Lahden Sibelius-talo. Vuosi 2016 alkoi koulutusten suunnittelussa. Tavoitteena oli sekä ”Öljylämmitysalan-” että ”Kaasualan vastuupätevyyskoulutusten” lisäksi järjestää viisi hybridilaitteistoja käsittelevää ”Aluekoulutuspäivää” ja yksi ”Viljankuivurit ja lämminilmakehittimet” -koulutuspäivä. Loppuvuosi varattiin juhlavuoden tilaisuuksien suunnitteluun, markkinointiin ja toimeenpanoon. Yhdistys järjesti maaliskuussa ryhmämatkan Milanoon kansainvälisille MCE-messuille. Matkaan osallistui 28 henkilön ryhmä. Kevään aikana valmistui suosituksen TS-2 uusimistyö. Alkukesästä valmistui uusi suositus TS9. Elokuussa valmistui suosituksen TS-5 uusimistyö. Ne löytyvät yhdistyksen verkkosivuilla, 46

1956 – 2016 samoin kuin muutkin uudet tai päivitetyt suositukset. Tavoitteena on saada loppujenkin päivitykset tehdyiksi, jonka jälkeen kaikki julkaistut ja voimassa olevat teknilliset suositukset ovat helposti tavoitettavissa ja käytettävissä. Suositusten osalta mainitaan vielä, että Teknillisen Suosituksen TS-12; ” Biolämmitys-laitteistojen määräaikaishuoltotyöt, lämmitystekniikan mittaukset ja energiatehokkuustarkastukset, aikaansaaminen käynnistyi, tavoitteena saada suositus valmiiksi vuoden 2016 lopulla. Toimintavuoden 2016 aikana yhdistykseen kuului • 31 A-jäsentä (laite- ja öljyntoimittajat), • 302 A1-jäsentä (urakointiliikkeet) ja • 94 B-jäsentä (henkilöjäsenet). Yhdistys oli jäsenenä seuraavissa järjestöissä: • LVI - Keskusliitto ry • Talotekniikkaliitto Yhdistys oli edustettuna seuraavissa lautakunnissa ja toimielimissä • Lämmitysalan Pätevyystutkintolautakunta • LVI-Keskusliiton hallitus • Talotekniikkaliiton hallitus • Lämmityslaiteasentajan ammattitutkintotoimikunta Tätä kirjoitettaessa on lokakuussa tapahtuva 60 –vuotisjuhlatilaisuus oheistapahtumineen vielä edessäpäin. Syyskuun aikana tullaan järjestämään kaasualan ja öljylämmitysalan vastuupätevyyksiin perehdyttävät kurssit. Jos riittävä määrä osallistujia löytyy, järjestetään myös lämmityslaitteistoihin rajoitettujen sähköpätevyyksien kurssi. Öljyalan, ympäristöministeriön ja Työ- ja Elinkeinoministeriön Höylä III -energiatehokkuussopimus kattaa vielä loppuvuoden 2016. Alan tuloksekas energiatehokkuustoiminta on saamassa jatkoa. Uusi sopimus Höylä IV kattaa vuodet 2017–2025. Tavoitteena on, että ainakin puolessa öljylämmityskiinteistöistä käytetään myös uusiutuvaa energiaa vuonna 2025. Sopimus valtiovallan kanssa allekirjoitetaan 14. lokakuuta Energiansäästöviikolla. 47

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Loppusanat Edellä on taivallettu läpi vuosikymmenten lämmityslaitealan yhteistyöjärjestön mukana. Järjestön nimi on muuttunut kolmeen otteeseen, mutta toiminnan perusasiat ovat säilyneet perustamisvuosien lähtökohtien mukaisina. Kulloistenkin maailmanaikojen vaatimia suunnan korjauksia on toki tarvittaessa tehty. Kertomuksesta käy selville, että yksi keskeisimmistä toimista on ollut vahva tahto yhteistyöhön sekä toimialan sisällä että toimialaan sidoksissa olevien yhteisöjen ja organisaatioiden kesken. Yhteistyö viranomaisten kanssa on vuosien kuluessa ollut osapuolia ja toimialaa hyödyttävää ja edistyksellistä. Toimialan yritysten välillä on ollut luonnollista, yritysmaailmaan kuuluvaa kilpailua. Silti yhteistyöhön ja kaikkia hyödyttäviin saavutuksiin on pystytty ja päästy esimerkillisesti. Yleinen linja on pysynyt vakaana, vaikka vuosien kuluessa erilaisissa tehtävissä olleet henkilöt ovat vaihtuneet. Voidaan hyvällä syyllä nähdä, että kulloinkin yhdistyksen hallitustyöhön, toimikuntiin ja työryhmien työhön tulleet henkilöt ovat omaksuneet edeltäjiltään hyvän yhteistyön hengen. Kertomus kuvaa yhdistyksen toimintaa yleisellä tasolla erityisesti yhteistyön ja koulutuksen näkökulmista. Järjestön toimintaan keskittyminen on katsottu keskeiseksi asiaksi, eikä laiteteknistä kehitystä tässä yhteydessä ei juurikaan peilata. Kuuden vuosikymmenen mittaan on lämmityslaitteiden rakenteissa, toiminnoissa ja tehokkuudessa tapahtunut valtava kehitys, kiitos kehitystä edistäneiden laitetoimittajien ja polttoaineiden toimittajien tekemän omaehtoisen työn. Lämmityskattiloiden tehokkuus on huipussaan, polttoaineen esilämmitys on tehostanut palamista jo vuosikymmenet, öljyn säilytykseen on saatu moderneja useanlaisiin kohteeseen soveltuvia säiliöitä, vain muutaman esimerkin mainitakseni. Lämmitysenergia Yhdistyksellä on takanaan kuusi työn ja yhteistyön vuosikymmentä. Montako on vielä edessä? No, sata vuotta tule täyteen pian, neljän vuosikymmenen kuluttua! 48

1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 keskimäärä 23 22 22 21 28 27 26 24 25 25 24 Toimintavuosi laitetoimittajat öljyntoimittajat urakointiliikkeet henkilöjäsenet 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 keskimäärä 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 keskimäärä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 keskimäärä 26 29 27 30 31 24 24 22 21 21 26 17 22 24 27 26 26 26 24 24 21 24 20 20 20 16 16 16 19 19 19 21 19 292 324 322 335 343 328 330 316 340 340 327 350 393 393 397 395 400 402 398 389 384 390 392 365 363 351 328 328 328 318 312 291 338 129 125 115 115 118 115 110 116 121 121 119 128 136 139 141 137 140 141 138 137 129 137 128 123 135 139 140 140 158 158 184 211 253 255 177 114 102 98 105 118 116 116 121 124 121 114 1956 – 2016 ÖTY-ÖKY-LEY jäsenmäärät ajalla 1956 - 2016 Toimintavuosi 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 keskimäärä 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 keskimäärä 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 keskimäärä A laitetoimittajat öljyntoimittajat A1 urakointiliikkeet B henkilöjäsenet 33 27 29 31 36 38 10 18 18 20 19 68 66 78 82 109 108 35 33 31 30 27 25 22 22 19 22 20 22 24 23 22 22 21 28 27 26 24 25 25 24 19 17 16 14 14 36 34 53 83 120 129 130 63 135 139 140 140 158 158 184 211 253 255 177 111 89 98 97 93 89 90 87 89 107 108 115 97 114 102 98 105 118 116 116 121 124 121 114 A A1 A A1 B 123 123 123 117 115 112 107 119 B Toimintavuosi laitetoimittajat öljyntoimittajat urakointiliikkeet henkilöjäsenet 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 keskimäärä 26 29 27 30 31 24 24 22 21 21 26 292 324 322 335 343 328 330 316 340 340 327 129 125 115 115 118 115 110 116 121 121 119 49

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Lämmitysenergia Yhdistys 60 vuotta 1. Koulutustoiminnan yleiskuvaus Yksi yhdistyksen perustamisen tärkeimpiä motiiveja oli öljylämmitysalan koulutuksen järjestäminen. Alalla nähtiin aivan oikein, että ainoastaan hyvän koulutuksen ja sen myötä ammatillisen osaamisen ansiosta toimialalla oli mahdollisuuksia lämmitysjärjestelmien ja energianlähteiden välisessä kilpailussa. Öljylämmityksen suosio oli lisääntymässä, niin myös asennuspalvelujen kysyntä. Alan piirissä useissa toimikunnissa selviteltiin tarvittavan koulutuksen perusteita. Yhteyksiä otettiin myös viranomaisiin. Ensimmäinen öljylämmitysalan teknillinen kurssi järjestettiin Helsingissä vuonna 1957. Tästä kurssimuodosta tulikin alan koulutuksen perusta vuosikymmeniksi. Sisältö ja monet yksityiskohdat ovat vuosien mittaan kehittyneet, mutta perustan noilta vuosilta tunnistaa nykypäivänkin koulutuksista. Pian öljylämmitysteknillisten kurssien kumppaniksi tulivat ammattilaisille tarkoitetut täydennyskurssit. Niiden tavoitteena oli hankitun tietotaidon ylläpitäminen. Öljylämmityksen ohella järjestettiin aika ajoin myös nestekaasukursseja. Kaikki kurssitoiminta keskittyi alkuvuosina Helsinkiin. Ajan mittaan tuli myös muita paikkakuntia kurssitoiminnan piiriin. Kurssitoiminta vakiintui siis kaksi-, osin kolmijakoiseksi. Alan pätevyyksiin valmentavat öljylämmitysteknilliset kurssit, täydennyskoulutuspäivät ja aika ajoin nestekaasukurssit. 1980 –luvun lopulla tuli kurssitarjontaan uusia tuulia. Yhdistys alkoi panostaa vahvasti kenttätoimintaan. Lähikoulutukseksi nimitetyssä kurssitoiminnassa järjestettiin kurssitilaisuuksia samalla ohjelmasisällöllä useilla paikkakunnilla. Koulutus tuotiin siis verrattain lähelle, ainakin, jos verrataan useimmilta paikkakunnilta etäisyyteen Helsingistä. Lähikoulutuksiin osallistumisten määrä nousi kaikkiaan useisiin tuhansiin. Täydennyskoulutuksille annettiin vetävämpi nimi, ”Öljylämmityspäivä”. Niitä järjestettiin vuosittain sekä maissa seminaarityyppisinä että laivaristeilyinä. Viimeksi mainitut olivat hyvin suosittuja, antoihan risteily hyvän mahdollisuuden ajatusten vaihtoon kollegoiden kanssa. Sähkötarkastuskeskuksen toimeksiannosta järjestettiin vuosina 1988…1991 öljylämmitysalan sähköpätevyydet lämmityslaitteistojen asentamiseen laajentavia, tiedonantoon T-27/1987 perustuvia kursseja. Näiden myötä sai lähes kuusisataa yrittäjää uusia toiminta- ja palvelumahdollisuuksia. Yhdistyksen talouden ja toimintaresurssien kannalta näillä kursseilla oli suuri merkitys. Öljylämmitysalan vastuupätevyyksiin perehdyttävät kurssit ovat edelleen kuvassa mukana. Niiden lisäksi ovat tulleet kaasualan vastuupätevyyksiin perehdyttävät kurssit. Aika ajoin on järjestetty lämmityslaitteistojen sähköasennuksiin rajoitetun S3R –tason kursseja. Seuraavalla sivulla on osallistumistilasto yhdistyksen toiminta-ajan kursseista ja koulutuksista. 50

1956 – 2016 ÖTY-ÖKY-LEY koulutustilasto 1956 – 2016, Lähde: vuosikertomukset 1956 - 2016 osallistumisia kaikkiaan 14524 ÖTY-ÖKY-LEY koulutuksiin osallistumiset ajalla 1956 - 2016 Toimintavuosi 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 kurssit öljy kurssit kaasu kurssit sähkö kurssit T-27 öljylämmitys lähi muut koulutus päivä/päivät koulutukset 44 22 19 80 46 52 63 57 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 65 64 100 62 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 75 49 40 37 33 34 48 66 69 64 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 68 70 49 35 44 55 35 26 13 28 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 37 29 39 36 38 41 55 47 55 22 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 yhteensä 27 31 23 33 21 23 30 14 15 12 2398 45 40 42 31 63 59 41 72 17 30 34 30 100 236 110 137 134 104 100 70 80 88 93 210 65 375 132 314 157 270 344 439 281 370 860 617 754 465 158 265 217 210 129 132 58 75 61 63 30 35 50 69 111 134 130 125 145 115 105 94 85 81 99 12 71 5 88 36 45 58 74 102 30 34 43 81 35 49 28 44 44 204 30 38 35 256 20 360 572 5880 150 79 78 107 105 102 3841 1489 1956 - 2016 osallistumisia kaikkiaan 14524 51

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Lämmitysenergia Yhdistys 60 vuotta 2. Yhdistyksen julkaisut Yhdistys on olemassaolonsa aikana julkaissut toimialan työtä palvelevia oppikirjoja, ohjeita, kaavakuvia ja teknillisiä tiedotteita. Tärkeänä tavoitteena on ollut työtapojen ja järjestelmien yhdenmukaistaminen ja laadukkaan lopputuloksen aikaansaaminen. Seuraavassa katsaus ja lyhyet kuvaukset näistä tärkeimpiin. Kaikkien öljylämmitysalan ammattilaisten tuntema ”Punainen kirja” julkaistiin ensimmäisenä painoksena vuonna 1973 nimellä ”Öljylämmityslaitteistojen asennus ja huolto”. Pohjoismaisittainkin ainutlaatuinen oppikirja tunnetaan nykyisin nimellä ”Öljylämmitystekniikka. Kirja jakaantuu polttoaineita, öljypolttimia, öljyjärjestelmiä sekä huoltoa ja kunnostuksia käsitteleviin lukuihin. Lähes puolet sisällöstä käsittelee poltintekniikan ja lämmityslaitteistojen sähköasioita. Pehmeäkantinen lankasidottu kirja kestää ammattikäytössä! Oppikirjallisuus sai kätevän työmaakäyttöön soveltuvan version, kun 1991 julkaistiin ”Poltinasentajan Taskuopas. Taskuoppaassa on tiiviissä muodossa oppikirjan asioita ja käytännön työtä palvelevaa tietoa. Teos on Öljylämmitystekniikka –kirjan tapaan pehmeäkantinen ja lankasidottu. Eipä heti hajoa harmilliseksi irtolehtipainokseksi. 52

1956 – 2016 Omana ryhmänään yhdistyksen julkaisuissa ovat Teknilliset Suositukset. Niiden aikaansaaminen alkoi vuonna 1993, kun laitetoimittajajäsenet käynnistivät ”Öljylämmityksen kehittämisprojektin”. Projektiin ohjatun rahoituksen turvin voitiin tehdä suosituksiin liittyvää työtä. Työ on eri muodoissaan jatkunut ja jatkuu edelleen. Suositusten merkitystä vahvistaa voimassa oleva kemikaaliturvallisuuslaki, joka edellyttää alan yritysten ottavan huomioon kohdetta koskevat säännökset ja suositukset. Toimialaa valvova viranomainen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes katsoo, että turvallisuutta edistävien teknillisten suositusten ja ohjeiden antamisesta tulee toimialan itsensä huolehtia. Tässä asiassa voidaan yhdistyksen katsoa toimineen esimerkillisellä tavalla. Päivitetyt suositukset ovat luettavissa yhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.ley.fi > julkaisut. Painettuja suosituksia voi tilata Lämmitysenergia Yhdistyksestä. Kehittämisprojektin ensimmäisenä tuloksena saatiin valmiiksi suositus TS-1; ”Pientalon öljylämmityslaitteiston rakentaminen”. Suosituksen johdannossa luonnehditaan sen tavoitetta seuraavasti: ”Kehittämistyön tuloksena asiakkaalle on vakiotuotteena tarjottavissa öljylämmityslaitteisto, joka tuottaa lämpöä huomaamattomasti, luotettavasti ja edullisesti”. Suosituksen sisällön päivitys on meneillään ja tavoitteena on saada se julkaistuksi alkuvuodesta 2017. Suositus TS-2 käsittelee lämmityslaitteistojen sähköasennuksia. Suosituksen esikuvana on Sähkötarkastuskeskuksen määräyksenä aikanaan annettu julkaisu A 13; ”Öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen sähköasennusta koskevat määräykset ja ohjeet”. Suosituksesta on kuluvan vuoden aikana julkaistu tarkistettu ja päivitetty painos. 53

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Teknilliseen suositukseen TS-3 on koottu toimialan yritystoimintaa ja yritystoiminnan perusedellytyksiä koskevat asiat. Suositus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, josta yritystoiminnan kannalta yksi keskeisimmistä on ”Valtioneuvoston asetus maakaasu-, nestekaasu- ja öljylämmityslaitteistojen asennus- ja huoltotoimintaa sekä maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusta harjoittavien hyväksymisestä, 558/2012”. Öljylämmityslaitteistojen määräaikaishuoltotöistä on oma suosituksensa, TS-4. Suositus käsittelee myös lämmitystekniikan mittauksia ja lämmityslaitteistojen energiatehokkuustarkastuksia. Suosituksen asema on nykyisin vahva ja merkittävä, koska asianmukaisten huoltojen ja niihin liittyvien mittausten katsotaan täyttävän eurooppalaisten energiansäästönormien vaatimukset. Suositus TS-5 on suosituksen TS-1 rinnakkaisversio. Tällä hetkellä laitekunnostukset ja niihin liittyvät työt ovat uudisrakentamista yleisempiä. Suosituksen TS-5 päivittäminen katsottiin kiireelliseksi. Päivitys valmistui kesän 2016 aikana. 54

1956 – 2016 Suosituksella TS-6 on myös viranomaistausta. Se perustuu Teknillisen Tarkastuskeskuksen ohjeeseen TTK 15/85/Y. Suositus palveli ansiokkaasti vuosia viranomaisvalvonnan ja asennusurakoinnin tukena. Lainsäädännön muutosten jälkeen ei sisältö tällä hetkellä palvele parhaalla tavalla valvonnan tarpeita. Uuden suosituksen aikaansaaminen on suunnitteilla, mutta edellyttää lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan nykytilanteen laajaa selvittämistä. Suositus TS-7 käsittelee lämmitysöljysäiliöiden huoltoa ja tarkastusta. Lakisääteisten tarkastusten piirissä olevien maanalaisten säiliöiden ohella se palvelee kaikkien säiliöiden turvallisen käyttökunnon varmistamista. Suosituksen taustalla ovat aiemmat Teknillisen Tarkastuskeskuksen antamat ohjeet, mutta vahvimmin 2000 –luvun alussa toteutettu laaja öljyn varastointilaitteita käsitellyt tutkimusprojekti CISTERI. Yhdistys on jo vuosien ajan pitänyt esillä lämmityksen hybridiratkaisuja. Aurinkolämmön liittäminen öljylämmityksen avuksi tuli mukaan jo 1990 –luvun lopulla. Aiheesta saatiin vuoden 2004 aikana oma teknillinen suosituksensa, TS-8; ”Aurinkolämmityksen ja öljylämmityksen yhdistelmät”. Alan kehityksen seurauksena on aikanaan ansiokas teos uusimisen ja tarkistamisen tarpeessa. Tällä hetkellä ei ole varmuutta uusimisen aikataulusta. Suosituksessa esitetty perustieto on sinänsä pääosin käyttökelpoista. Suurimmat muutokset koskevat laiteteknisiä ratkaisuja. 55

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Energian käytön tehokkuus on nykypäivänä tärkeää. Suomen velvoitteet Euroopan Unionin jäsenmaana tuovat käytännön tasolle ulottuvia vaikutuksia. Suositus TS-9 antaa menetelmät ja perusteet, kun selvitetään pientalon lämmönjakojärjestelmän toimintaa ja energiankäytön tehokkuutta. Yhdistyksen toiminta ja vaikutusalue on laajentunut öljyn ja kaasun lämmityskäytöstä myös muihin rakennusten lämmitysjärjestelmiin. Suositus TS-10 käsittelee pellettilämmityslaitteistojen asentamista, käyttöä ja laitteistojen paloturvallisuuteen liittyviä asioita. Energiankäytön tehokkuusvaatimukset ovat tulevina vuosina edelleen tiukentumassa. Kondenssitekniikkaa hyödyntävät lämmityslaitteistot ova jo verrattain yleisiä kaasulämmityksessä ja tulossa myös öljylämmitykseen. Laitteistojen savuhormirakenteissa on tarkkaan otettava huomioon käytettävän lämmitystekniikan erityisvaatimukset. Tähän tarpeeseen on tehty uusin, vuoden 2016 alkukesällä valmistunut teknillinen suositus TS-11. 56

1956 – 2016 Suositusten aikaansaaminen jatkuu edelleen. Tekeillä on kiinteitä biopolttoaineita käyttävien lämmityslaitteistojen määräaikaishuoltoja, lämmitystekniikan mittauksia ja energiatehokkuustarkastuksia käsittelevä teknillinen suositus TS-12. Suosituksesta on valmiina ensimmäiset tekstiversiot. Suosituksen valmistuminen ajoittunee vuoden 2017 alkuun. Lämmityslaitealan toimissa on tarpeen erilaisten todistusten ja pöytäkirjojen tekeminen. Ne ovat dokumentteja tehdyistä töistä asiakkaalle, mutta myös palveluntarjoajalle itselleen. Yhdistys on vuosikymmenten aikana suunnitellut ja julkaissut yritysten käyttöön erilaisia lomakkeita. Paperiset versiot ovat olleet kysyttyjä, mutta jo vuosien ajan on sähköisten lomakkeiden käyttö ja kysyntä lisääntynyt. Yksi tärkeimmistä lomakkeista on ollut ja on edelleenkin lainsäädännön edellyttämä asennustodistus. Tavoitteena oman jäsenkunnan palvelujen kysynnän edistäminen, julkaistiin viidentoista vuoden ajan painettua Öljylämmitysalan Palveluhakemistoa. Julkaisusta löytyi yritysten yhteystiedot, sisällön kehittyessä ajan mittaan myös urakointitoimintojen alueet. Nykyisin painetun palveluhakemiston on entistä tehokkaampana tietolähteenä korvannut yhdistyksen verkkosivuilla oleva karttapohjainen yrityshaku. 57

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Lämmitysenergia Yhdistys 60 vuotta 3. Merkittävimmät tutkimus- ja kehittämisprojektit Yhdistyksellä ei toimintansa alkuvuosina ollut juurikaan omia henkilöresursseja alan tutkimustoimintaan. Asiantuntijoina yhdistyksen henkilöitä tutkimuksissa sen sijaan tiettävästi oli, tosin pienemmissä puitteissa. Vuosikertomuksiin ei ole näistä tehty merkintöjä. 1990 –luvun alkupuolella yhdistyksen omana toimintana käynnistettiin ”Öljylämmityksen kehittämisprojekti”. Sen tuloksina on saatu julkaistuksi teknillisiä suosituksia. Kehittämisprojektin nimissä tehdään työtä edelleenkin. Nykyisin kuhunkin tehtävään kootussa asiantuntijatyöryhmässä tarkastellaan ja kehitetään toimistotyönä tehtyä perusaineistoa. Ennen julkaisemista sisällön asianmukaisuus varmistetaan laajemman lausuntokierroksen avulla. Julkaistuja suosituksia arvostetaan, koska käyttäjät katsovat niiden edustavan tasapuolista ammatillisesti tasokasta näkemystä. Seuraavassa tiivistelmät vuosittaisessa järjestyksessä tärkeimmistä tutkimus- ja kehittämishankkeista, joissa yhdistys on ollut tekijänä tai osallisena. Käytännön toimijan tutkimuksissa on ollut yhdistyksen omistama Suomen Lämmitystieto Oy. • 1995 VVT:n Oulun osasto toteutti korjausrakentamisen tutkimuksen. Kohteena oli Oulaisissa oleva rivitalo ”Tusina”. Yhdistyksen kenttätoiminnan puitteissa osallistuttiin hankkeeseen lämmitystekniikan asiantuntijana. Tutkimuksen loppuraportti löytyy VTT:n arkistoista. • 1996 Yhdistys toteutti Motivan toimeksiannosta empiirisen tutkimuksen ”Pientaloteho”. Siinä tutkittiin öljylämmityslaitteiston huollon ja kunnostusten vaikutuksista energiankulutukseen. Tutkimusraportti on LEY:n arkistossa. • 1998 Ympäristöministeriön toimeksiannosta toteutettiin edellisen tutkimuksen jatkona ”PIENTALOPUHTO”. Tutkimuksessa selvitettiin huollon ja kunnostusten vaikutuksia öljylämmityksen päästöihin. Tutkimusraportti on LEY:n arkistossa • 1998 Yhdistys osallistui yhteistyökumppanina Talotekniikan Kehityskeskus TaKe:n toteuttamaan öljylämmityksen elinkaarta selvittävään puitetutkimukseen, osiin LCA ja LCC. • Vuoden 2000 aikana käynnistettiin laaja tutkimusprojekti ”CISTERI”. Projektiin osallistuivat toimijoina Öljyalan Palvelukeskus, Turvatekniikan keskus, VTT, Geosalpa ja Lämmitysenergia Yhdistys (tuolloin vielä Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys). Tutkimuksessa selvitettiin öljyn varastointilaitteiden kuntoa, huoltonäkökohtia ja yleistä turvallisuutta. Yhdistyksen tehtävänä oli laajamittaiset kenttätyöt, keskeisimpänä ”sadan säiliön kenttätutkimus”. Tutkimus tuotti merkittäviä tuloksia. Yhdistyksen kannalta tärkeänä osaprojektin tuloksen saatiin uusi suositus TS-7; ”Lämmitysöljysäiliöiden tarkastus ja huolto”. Tutkimuksen osaprojektin loppuraportti on LEY:n arkistossa. Koko loppuraportti Öljyalan Palvelukeskus Oy:n arkistossa. 58

1956 – 2016 • Vuosina 2003…2005 yhdistys oli aktiivisena toimijana RET-projektissa, jonka tavoitteena oli Ympäristöministeriön julkaiseman Suomen Rakentamismääräyskokoelma osien D3 ja D5 sisältöjen uudistaminen eurooppalaiset energiatehokkuusvaatimukset täyttäviksi. Projektin johto oli annettu Talotekniikan Kehityskeskus TaKe Oy:lle. Asiantuntijoiden tuottaman tiedon kokosivat VTT:n asiantuntijat. • Vuoden 2006 aikana toteutettiin Motivan toimeksiantama tutkimusprojekti ”TUULA; tehokkuutta uusilla laitteilla” Siinä vertailtiin kenttämittauksin eri-ikäisten kattilajärjestelmien omakäyttöhäviöitä verrattuna uusiin laitteistoihin. Tutkimuksen loppuraportti on LEY:n arkistossa. • Pellettilämmityslaitteistojen yleistyessä tuli selvitettäväksi, onko erityisiä sertifiointivaatimuksia asetettava laitteistojen asentajille. Yhdistys teki Motivan toimeksiannosta vuoden 2006 aikana asiaa käsittelevän selvityksen. Aineisto on LEY:n arkistossa. • Yhdistys osallistui vuonna 2006 alkaneeseen, Talotekniikan Kehityskeskus TaKen kaksivuotiseen Kestävä Energia –KesEn tutkimukseen, jossa pyrittiin selvittämään eri energiamuotojen primäärienergiakertoimia. Raportti löytynee Ympäristöministeriön arkistoista. • Vuonna 2007 teki yhdistys Nesteen toimeksiannosta tutkimuksen, jossa selvitettiin lämmitysöljysäiliön paineolosuhteita säiliön täyttötilanteessa. Tutkimusraportti on LEY:n ja Neste Oy:n arkistoissa. • 2008 toteutettiin hanke ”EPBD- kattilatarkastusten saattaminen käytäntöön”. Tarkastuskäytäntöjen laatimiseen liittyi myös tarvittavien lomakkeiden suunnittelu ja koulutusten järjestäminen. • Vuoden 2008 aikana käynnistettiin laaja tutkimusprojekti ”BIOPOK –biolämmitysöljyn toimivuuden varmistaminen seospolttoaineena”. Projekti oli öljyalan hanke. Yhdistyksen tehtävänä oli tutkimuksen kenttätöistä vastaaminen ja niiden tuloksista raportoiminen. Yhdistyksen tehtäväksi tuli myös tutkimuksen loppuraportin laatiminen. Se on Öljy- ja Biopolttoainealan ja myös LEY:n arkistoissa. 59

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Lämmitysenergia Yhdistys 60 vuotta 4. Kansainvälinen yhteistyö Yhdistyksen toiminnan alkuvuosista lähtien, vuosikymmenien ajan on naapureidemme, Tanskan, Ruotsin ja Norjan kanssa ollut tiivistä kanssakäymistä. Yhdistystä perustettaessa ja toiminnan alkuvuosina saatiin naapureilta arvokasta tietoa ja esikuvaa. Tuolloin oli yhteydenpitoa paljon henkilötasolla. Lämmitystekniikan komponenttien tuonti pysyi mittavana aina 1990 –luvulle saakka. Kansainvälisillä toimijoilla oli omia myyntiosastojaan Suomessa, mutta markkinoiden globalisaatio vähensi vuosi vuodelta maakohtaisten toimintojen merkitystä. Tällä kehityksellä oli oma vaikutuksensa myös pohjoismaiseen yhteistyöhön Laajempi kansainvälinen toiminta yhdistyksen puitteissa jäi verrattain vähäiseksi. Enemmänkin oli kyse yritysten henkilötason yhteyksistä myös eurooppalaisissa yhteyksissä. Sen sijaan pohjoismainen yhteistyö jatkui vuosikymmenet vireänä. Yhteistyön perustana oli Pohjoismainen Öljylämmitysunioni NOU, johon yhdistys liittyi pian perustamisensa jälkeen. Kullakin jäsenmaalla oli edustus NOU:n presidiossa, jossa käsiteltiin alan yhteisiä asioita. Yhdistyksen jäsenkuntaan ja yhteistyön käytännön ilmenemismuotoihin vaikutti kuitenkin vahvimmin kahden vuoden välein vuorotellen kussakin jäsenmaassa järjestetty Pohjoismainen Öljylämmityskongressi NOK. Kukin isäntämaa järjesti vuorollaan puitteet kongressille. Unionin jäsenmaat vastasivat omista ohjelmaosuuksistaan. Kongressit järjestettiin vakiintuneiden periaatteiden mukaan. Tulopäivän illan ohjelmassa oli osallistujien tutustumiseen tarkoitettu viihteellinen Get together –party. Seuraavana päivänä kokoonnuttiin asian ääreen kuulemaan kongressin esitelmiä ja seuraamaan tapahtumakohtaisia aktiviteetteja. Osallistujilla oli mahdollisuus tulla kongressiin seuralaistensa kanssa. Näille oli järjestetty omaa ohjelmaa. Tässä olikin kulloisellakin järjestäjämaalla haastetta: tavoitteena oli edellistä kertaa loistavampi ohjelma. Kongressipäivän ilta huipentui juhlaillalliseen jossa myös oli viihdettä ja ohjelmaa tarjolla. Kotimatkalle lähdettiin seuraavana päivänä. Maailma muuttuu, ja innostus kongressien järjestämiseen hiipui. Pohjoismaissa myös öljylämmitysmarkkinat muuttuivat. Lisäksi henkilötason yhteydet vähenivät, tämä oli myös osaltaan vaikuttamassa yhteistyöhön. Viimeinen varsinainen kongressi järjestettiin vuonna 2006 Lillehammerissa Norjassa. Jo tuota ennen oli aistittavissa Ruotsin, ehkä Norjankin vähentynyt kiinnostus kongressien tyyppiseen yhteistoimintaan. Lahteen vuoden 2008 toukokuulle suunniteltu kongressi NOK 28 jouduttiin peruuttamaan osallistujakadon seurauksena. Upeat kongressit vuosikymmenten ajalta jäivät näin historiaan. Seuraavalla sivulla on kongressien järjestäjämaa- ja osallistujatilasto. 60

1956 – 2016 Pohjoismaiset öljylämmityskongressit maittain ja kaupungeittain 1957 - 2008 Vuosi NOK 1956 1957 1959 1961 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 NOK 3 NOK 4 NOK 5 NOK 6 NOK 7 NOK 8 NOK 9 NOK 10 NOK 11 NOK 12 NOK 13 NOK 14 NOK 15 NOK 16 NOK 17 NOK 18 NOK 19 NOK 20 NOK 21 NOK 22 NOK 23 NOK 24 NOK 25 NOK 26 NOK 27 NOK 28 Kaupunki Oslo Helsinki Kööpenhamina Tukholma Oslo Helsinki Kööpenhamina Tukholma Oslo Helsinki Kööpenhamina Göteborg Oslo Helsinki Kööpenhamina Tukholma Oslo Helsinki Kööpenhamina Malmö Stavanger Turku Århus Göteborg Lillehammer Lahti, peruuntui Vuosikertomuksiin kirjattuja osallistumisia yhteensä Suomi Tanska, Norja, Ruotsi yhteensä 141 44 20 20 100 20 100 330 102 30 118 170 18 100 30 40 30 100 36 36 59 100 46 37 41 1150 90 100 100 164 260 1432 61

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Lämmitysenergia Yhdistys 60 vuotta 5. Henkilöarviointilaitos Öljylämmitysalan urakointi oli tullut luvanvaraiseksi vuonna 1973 voimaan tulleen öljylämmitysasetuksen perusteella. Yrityksessä tuli lupaedellytysten mukaisesti olla pätevyyden omaava asennustoiminnan vastuuhenkilö. Vastuupätevyydet myönsi tuolloin Sähkötarkastuslaitoksessa (myöhemmin Sähkötarkastuskeskus) toimiva Öljypoltinhuoltolautakunta. Siinä olivat edustettuina toimialan osapuolet: kauppa- ja teollisuusministeriö, öljylämmitysurakointiala, öljyala, teknillinen tarkastuslaitos ja sähkötarkastuslaitos. Yhdistyksen henkilöedustus oli lautakunnassa koko sen toiminta-ajan, yli kolmekymmentä vuotta. Suomen liityttyä Euroopan yhteisön jäsenvaltioksi tuli tarpeen uudistaa viranomaisorganisaatioita. Sekä Teknillisellä Tarkastuskeskuksella että Sähkötarkastuskeskuksella oli viranomaistehtäviensä lisäksi kaupallista toimintaa. Nämä tuli EU-Suomessa erottaa toisistaan. Tästä syystä perustettiin uusi virasto, Turvatekniikan keskus, jonne siirrettiin kummankin aiemman viraston viranomaisvalvontatehtävät. Kaupalliset toiminnat siirtyivät uusille yrityksille. Sähkötarkastuskeskus lakkautettiin. Näin päättyi myös Öljypoltinhuoltolautakunnan toiminta. Koska öljylämmitysalan pätevyysvaatimusten periaatteet olivat ennallaan, tarvittiin uusi organisaatio vastuuhenkilöiden pätevyysasioita hoitamaan. Yhdistyksen aloitteesta organisoitiin uusi tutkintolautakunta, jossa oli pääosin aiempaa Öljypoltinhuoltolautakuntaa vastaava kokonpano. Kauppa- ja teollisuusministeriö nimesi yhdistyksen hoitamaan henkilöarvioinnit. Henkilöarviointilaitokselle laadittiin toimintakäsikirja, jonka määräämässä järjestyksessä vastaisuudessa pätevyystodistukset myönnettäisiin. Uuden kemikaaliturvallisuuslain voimaantulon seurauksena vaihtui arviointilaitoksen nimeäminen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tehtäväksi. Arviointilaitoksen toimintakäsikirja päivitettiin ja esiteltiin Tukesille alkuvuodesta 2008. Arviointilaitostoiminnan yleiset periaatteet säilyivät ennallaan. Kaasuasennusalan pätevyysasiat oli hoidettu Teknillisessä tarkastuskeskuksessa ja sen seuraajassa Tukesissa. Kun uusi asennusliikeasetus tuli voimaan vuonna 2012, tulivat myös kaasuasennusalan tutkinto- ja pätevyysasiat Lämmitysalan Henkilöarvioinnin ja tutkintolautakunnan toiminnan piiriin. Kuluvana syksynä tulee yhdistyksen hoitaman Lämmitysalan Henkilöarvioinnin toiminnassa täyteen kaksikymmentä vuotta. Toiminta on jatkumassa edelleen arvostettuna ja tärkeänä luottamustehtävänä. Arviointilaitos myönsi ensimmäiset öljylämmitysalan pätevyystodistukset 7. marraskuuta 1996. Säiliöntarkastajien pätevyyksien arviointi tuli Arviointilaitoksen tehtäväksi vuoden 2008 aikana ja kaasualan pätevyyksien myöntäminen vuoden 209 aikana. Alla tilasto arviointilaitoksen toimintavuosien 1996 - 2016 aikana myöntämistä pätevyystodistuksista. 62 Öljylämmitysala Kaasuala Säiliöntarkastusala 722 142 41

1956 – 2016 Lämmitysenergia Yhdistys 60 vuotta 6. Viranomais- ja säädösyhteistyö Toimintansa vuosikymmenten ajan yhdistyksellä on ollut hyvät ja toimivat yhteydet toimialan lainsäädäntö- ja valvontaviranomaisiin. Yhdistyksen näkemykset ovat tulleet hyvin huomioon otetuiksi jo aikanaan ensimmäisiä öljylämmitystä ja kaasualaa koskevia säädöksiä luotaessa. Alan tärkeitä kysymyksiä on voitu selvitellä hyvän yhteistyön hengessä. Yhdistyksellä on myös ollut mahdollisuus tulla kuulluksi lainsäädäntöjä valmisteltaessa. Seuraavassa lyhyet luonnehdinnat viranomaisyhteistyöstä. • Työ- ja elinkeinoministeriö TEM/edeltäjä Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes/edeltäjä Teknillinen Tarkastuskeskus • Sähkötarkastuskeskus Öljylämmitysalaa ja kaasualaa koskeva lainsäädäntö on keskeisesti ollut KTM:n, nykyisin TEM:n hallinnonalalla. Ensimmäinen öljylämmitysasetus annettiin 1970 –luvun alkupuolella. Nestekaasuasetuksen ensimmäinen versio oli saatu jo muutama vuosi aikaisemmin. Kummankin valmistelussa oli yhdistyksellä ollut merkittävä osuus. Yhdistys oli tavoitellut asennustoiminnan auktorisoimista jo toimintansa alkuajoista lähtien. Vuosien mittaan lainsäädäntöä on uudistettu. Hyviksi ja toimiviksi todetut asennusurakoinnin lähtökohdat ovat säilyneet pääosin ennallaan. Viimeisin osoitus yhteistyöstä on 2012 voimaan tullut asennusliikeasetus, jossa annetaan kemikaaliturvallisuuslakiin perustuen kehykset öljylämmitysalan, kaasualan ja säiliöntarkastusalan urakointitoiminnalle ja vastuupätevyyksille. Käytännön tasolla teknillisiä järjestelmiä ja niiden turvallisuutta on valvonut ministeriön alaisuudessa Teknillinen Tarkastuskeskus, nykyisin sen seuraajana Tukes. Kumpaankin virastoon on ollut hyvät yhteydet sekä virallisella että henkilötasolla. TTK/Tukes on henkilöedustuksella osallistunut vuosikymmenien ajan yhdistyksen hallitustyöhön. Tärkeä yhteistyön foorumi on ollut aikanaan Sähkötarkastuskeskuksessa toiminut Öljypoltinhuoltolautakunta ja nykyisin sen seuraaja, yhdistyksessä toimiva Lämmitysalan Tutkintolautakunta. Sähkötarkastuskeskus oli viranomaistehtäviä saanut yhteisö. Sen erityisasioina oli sähköturvallisuuden edistäminen. Yhdistyksellä oli kiinteät vuorovaikutusyhteydet ja hyvät henkilöyhteydet Sähkötarkastuskeskukseen koko sen toiminnan ajan. Sähkötarkastuskeskuksen lopettaessa toimintansa siirtyi osa henkilöstöstä Tukesiin. Näin jatkui yhteistyö uusissa järjestelmissä, mutta entuudestaan tuttujen kumppaneiden kanssa. • Ympäristöministeriö • Motiva Oy 63

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Yhteistyö Ympäristöministeriön kanssa on jakaantunut kahteen osa-alueeseen. Toinen liittyy rakentamiseen, toinen energian tehokkaaseen käyttämiseen. Rakentamisen osalta keskeisiä ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman rakennusten yleistä paloturvallisuutta koskeva osa (E1) ja kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuutta koskeva osa (E9). Ensimmäiset versiot molemmista on aikanaan tehty ympäristöministeriön edeltäjän, Rakennushallituksen toimesta. Yhdistyksellä on tuolloin ollut tilaisuus antaa asiantuntemustaan niiden laadintaan. Energiankäytön osalta erityisesti parin kymmenen viime vuoden aikana on yhdistyksellä ollut oma osansa tutkimus- ja kehittämistyössä. Ministeriön toimeksiannosta on tutkittu öljylämmityslaitteiston huollon ja kunnostusten vaikutusta energiatehokkuuteen, samoin laiteuusintojen vaikutusta. Laajamittainen työ kaikkiaan oli osallistuminen energiatehokkuusdirektiivin soveltamiseen Suomessa, RET projektiin. Sen seurauksena luotiin kattilatarkastusten menettelyt. Tällä hetkellä yhdistys kerää vuosittaisia tietoja Energiansäästöohjelma HÖYLÄän huoltojen ja kunnostusten määristä. Osa yhteistyöstä tapahtuu suoraan Ympäristöministeriön kanssa, osa ministeriön alaisen viraston, MOTIVA Oy:n kautta. • Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriön tehtäviin kuului aikanaan viljankuivuriuunien ja lämminilmakehittimien hyväksyntä. Tällä alueella teki yhdistys monella tavoin yhteistyötä Sisäasiainministeriön Pelastusosaston kanssa. Asiantuntijana oltiin tekemässä tarvittavaa ohjeistusta. Keskeisin yhteistyömuoto liittyi kuitenkin uusien öljylämmityslaitteistojen käyttöönotossa tehtäviin katsastuksiin. Palavia nesteitä koskevassa lainsäädännössä oli jo 1950 –luvulle velvoitteita asiassa. Nämä täsmentyivät öljylämmitystä koskevien säädösten tultua voimaan 1970 –luvulla. Niissä määrättiin paloviranomainen valvomaan paikallistasolla säädösten toteutumista. Tämä edellytti asennusurakoinnin ja valvontaviranomaisten hyvää kanssakäymistä. Yhteistyötä edistettiin tiedonvaihdon ja yhteisten koulutustilaisuuksien välityksellä. Teknillinen Tarkastuskeskus ohjeisti katsastuksia 1990 –luvun puoliväliin saakka. Tuolloin yhdistyksen tehtäväksi tuli katsastusohjeiden uusiminen joka toteutui, kun julkaistiin Teknillinen suositus TS-6; Öljylämmityslaitteistojen katsastus. Äskettäin voimaan tulleiden uusien säädösten seurauksena on tullut suosituksen uusimisen tarve. Tässäkin hankkeessa tulee olemaan viranomaisyhteistyö keskeisessä asemassa. 64

1956 – 2016 65

TOIMINTAVUOSIEN KERTOMUS Aika muuttuu. Nimi muuttuu. Yhteistyö pysyy Öljylämmitysteknillinen Yhdistys ry. 1956 – 1993 Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys ry. 1993 – 2008 Lämmitysenergia Yhdistys ry. 2008 – edelleeen 66