10 .11. 2 016 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Kotimainen työ keino erottua massasta s. 10–11 PRT-Wood sulkee Pyhännän sahan s. 3 Tjänsteårstilläggen, lön för självständighetsdagen och söckenhelgersättningar s. 4 Palvelusvuosilisät, itsenäisyyspäivän palkka ja arkipyhäkorvaukset s. 5 Teollisuuspuuseppä on moniosaaja s. 7 Lopputili raskauden takia s. 8 Tarkastajat seulovat työpaikan vaaranpaikkoja s. 9 Koira teki metsästyksestä mielekkäämpää s. 13

2 Minne menet Metsähallitus? PUULIITON JÄSENLEHTI 10.11.2016 Päätoimittaja Petteri Raito V ain viitisen kuukautta ehti kulua Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittämisestä, kun uusi firma Metsätalous Oy ilmoitti harkitsevansa 357 metsurinsa lomauttamista ennen muuta taloudellisen perustein. Pitää kuulemma tehdä tulosta omistajalle, siis valtio-omistajalle. Mitä muuta Metsähallituksen metsätalous on tähän mennessä tehnyt kuin erinomaista tulosta? No, on se ammattitaitoisen metsurikuntansa kanssa myös pitänyt hyvää huolta valtion metsistä. Noin esimerkiksi mainittuna. Metsätalous Oy:n ilmoitus yt-neuvotteluista herätti henkiin pelot siitä, että liiketoiminnalliset päämäärät jättävät alleen Metsähallituksen tärkeimmän arvon eli sen yhteiskunnalle tuottaman kokonaishyödyn. Varoittavat puheet riskitekijöistä kaikuivat lakia valmisteltaessa maan hallituksen suuntaan kuuroille korville. Vastineeksi saatiin hyssyttelyä, kuinka Metsähallituksesta voidaan tehdä erinomainen työnantaja, joka edistää työntekijöiden yhteiskäyttöä organisaatiossa ja mittaa toimintansa tulokset koko laajuudessaan niin, että tasapaino säilyy. Näitä puheita ei ole enää kuultu. Sen sijaan Metsähallituslain yhteiskunnallisten velvoitteiden joukkoon kovien ponnistelujen jälkeen kirjattu vaatimus työllisyyden edistämisestä näyttää olevan pelkkää paperia, kun kurssia ollaan kääntämässä kohti lyhytjänteistä voittojen kasvattamista. Kuitenkin lakiin kirjoitettu työllisyyden huomioon ottaminen tarkoittaa sitä, että se saa, kuten tähänkin asti, pienentää metsätalouden liikevoittoa samoin kuin muut yhteiskunnalliset velvoitteet, kuten luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen. Toimintamallista on pidettävä kiinni. Jos Metsätalous lomauttaa metsurinsa, vaikka töitä on järkevästi talvellakin tehtävissä, ja kasvattaa voittoaan jättämällä yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitoon varatut rahat käyttämättä, kajoaa se olemassa olonsa perusteisiin tavalla, jolla on vahingollisia ja vaikeasti korjattavia seurauksia. Metsähallitus on voinut perustaa toimintansa yhteiskunnallisen hyväksyttyyden varaan, koska se on tuottanut myönteisiä seurauksia ja vaikutuksia esimerkiksi aluetalouksien, luonnonarvojen ja metsien virkistyskäytön kannalta. Jos nämä arvot tärvellään yksisilmäisen tuloksenteon tieltä, mihin liittyy myös linjaus metsurityön ulkoistamisesta, on varmaa, että Metsähallituksen puolestapuhujien joukko PET TERI RAITO pienentyy ja kriitikoiden määrä kasvaa. Kielteinen kehitys pitää estää. Valtio-omistajan on huolehdittava, että Metsähallitus ei tingi velvoitteistaan. Sen on myös määriteltävä tuloutusvaatimus tasolle, jolla tulosta ei tarvitse vuositasolla tehdä sitä tärkeämpien yhteiskunnallisten arvojen ja ajan oloon toteutuvien sitä merkittävämpien taloudellisten kerrannaisvaikutusten kustannuksella. Paljon on tehty, paljon on edessä S LAURI LYLY SAK:n edellinen puheenjohtaja uomessa on tuskailtu pitkään huonon työllisyyden kanssa. Työllisyys ei nouse, eikä työttömyys laske toivotulla tavalla. Käsiä ei kuitenkaan ole pidetty taskussa. SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä on tehty hartiavoimin töitä, jotta saataisiin aikaan käänne työllisyydessä ja turvattaisiin säälliset työehdot. Ja tuloksiakin on saatu, monien ay-liikkeen vastustajien harmiksi. SAK:n sopijaroolin korostaminen ei ole yhtään liioiteltua. Järjestö on useammin kuin kerran kääntänyt monien mielestä mahdottomalta tuntuvan tilanteen sopimukseksi. Miksi SAK on ollut mukana tekemässä näitä ratkaisuja? Työpaikkojen synnyttämiseksi ja työntekijöiden turvasta huolehtimiseksi. Koskaan sopimusten synnyttäminen ei ole ollut helppoa, mutta aina haussa on ollut palkansaajien paras. Puhtaalta pöydältä ratkaisuja ei voi tehdä, vaan aina ne on tehtävä kulloisessakin toimintaympäristössä. Liittokierrosten jälkeen vuonna 2011 aloitettiin raamisopimuksella, josta tuli työnantajien vastustuksesta huolimatta monella tapaa historiallinen: sopimuksen piiriin tuli 94 prosenttia palkansaajista, ja se toi palkansaajat takaisin vaikuttamisen keskiöön suomalaisessa yhteiskunnassa. Seuraavan vuoden työurasopimuksessa haettiin jo monella tapaa askelmerkkejä tulevaan eläkeratkaisuun. Vuonna 2013 solmittiin työllisyys- ja kasvusopimus työnantajien tutun kitsaan asenteen vallitessa. Taas tehtiin historiaa: sopimuksen ensimmäisen vuoden korotus oli puhtaasti euromääräinen eli pienipalkkaisia suosiva. Sopimuksen optio kolmannesta vuodesta sovittiin kesällä 2015. Vuoden 2014 lopulla päästiin neuvottelutulokseen uudesta eläkejärjestelmästä, joka tulee voimaan eduskunnan päättämänä ensi vuoden alusta työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen mukaisesti. Eläkeikä nousee, mutta samalla varmistetaan nuorille annettu eläkelupaus ja parannetaan ikääntyvien työntekijöiden asemaa. Ikään kuin SAK:n edustajakokouskauden loppukirinä allekirjoitettiin monien vaikeuksien ja vaiheiden jälkeen kilpailukykysopimus. Verrattuna saman vuosikymmenen aikana tehtyihin sopimuksiin kilpailukykysopimus on varmasti palkansaajalle raskain. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaihtoehtona olisivat olleet maan hallituksen määräämät pakkolait, joilla olisi yksipuolisesti heikennetty palkansaajien asemaa, työehtoja ja työlainsäädäntöä. Kuten olen aikaisemminkin sanonut, kilpailukykysopimus oli urani vaikein sopimus. Oli kuitenkin valittava, vai- kutetaanko edellä mainittuihin yksipuolisesti määriteltyihin heikennyksiin vai tehdäänkö sopimuksen sisältö sopien tasapuolisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Yhtä kaikki: jokainen näistä 2010-luvun sopimuksista on tavoitellut oman jäsenistön parasta, parempaa työllisyyttä, talouskasvua ja kilpailukykyä. Selkävoittojen sijaan on haettu ennustettavuutta ja vakautta niin palkansaajille, yrityksille kuin koko kansantaloudelle. Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että yrityksille annettujen vero- ja maksuhelpotusten sekä matalien palkkaratkaisujen soisi vihdoin johtavan parempaan työllisyyteen. Pientä valoa tunnelin päässä näyttäisi ehkä pilkistävänkin, mutta ei läheskään odotetun ja palkansaajien tekemien uhrausten mukaista. Osaltaan näillä ratkaisulla on saatu talouden käänne aikaiseksi. Nyt sen soisi näkyvän myös työllisyysluvuissa. Sen sijaan ilma tuntuu olevan sakeana erilaisia esityksiä niin työnantaja- kuin poliitikkopuolelta, joissa vaaditaan palkansaajilta lisää venymistä ja yrittäjille lisää helpotuksia. Eikö nyt kuitenkin olisi korkea aika malttaa hetki katsoa jo tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia? Mielestäni palkansaajat ovat osansa tehneet. Nyt on muiden toimijoiden vuoro kantaa vastuuta työllisyydestä ja investointien liikkeelle saamisesta.

MIRA TENHUNEN 3 Metsähallitus harkitsee lomauttavansa kaikki metsurinsa ## Metsähallitus Metsätalous Oy aloittaa metsurityöhön kohdistuvat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden tavoitteena on hakea säästöjä ja keinoja metsurityön tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona Metsähallitus esittää metsureiden lomauttamista sydäntalven eli tammimaaliskuun ajaksi. Joulu-huhtikuun välinen aika on Metsähallituksen mukaan metsurityön kallein ja työskentelyolosuhteiltaan haastavin ajanjakso, koska silloin suorittavan työn tuottavuus on alhainen ja kustannukset korkeat. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat Metsähallituksen kaikkia 357:ää metsuria. Puuliiton kriittinen kanta asiaan löytyy pääkirjoituksesta ja verkkosivujen tiedotteista. PRT-Wood lopettaa sahan Duunari-stipendi teatterin ammattilaiselle Uuden työn etsintä alkoi välittömästi PRT-Woodin toissaviikkoinen päätös Pyhännän sahan, höyläämön ja maalaamon lopettamisesta sai aikaan kansanliikkeen työn löytämiseksi irtisanotuille. P Tiedon tultua Pyhännän puutyöväen ammattiosasto ilmoitti, että ”työnantajan irtisanomistoimenpiteiden kohteeksi joutuneet voivat luottaa siihen, että ammattiosasto tulee antamaan kaiken tukensa jokaiselle irtisanotulle asioiden hoidossa.” Samalla osasto päätti, että sen tärkein tehtävä työnantajan tekemän päätöksen jälkeen on henkilöstön tukeminen. PRT-Woodin pääluottamusmies ja ammattiosaston rahastonhoitaja Niko Riihimäki kertoo, että ammattiosasto on pitänyt yritysten johtohenkilöiden kanssa palaveria. Riihimäen mukaan sekä oma konserni että yritykset ovat reagoineet tilanteeseen. – Hyvällä asenteella ne ovat ottaneet meidän porukkaa työhaastatteluihin ja kykyjen mukaan tarjonneet töitä. – Koko ajan käydään työllisyysmahdollisuuksia läpi niin ammattiosaston kuin konsernin johdonkin kanssa. Siihen asiaan on saatu otetta. Tehtävä on Riihimäen mukaan kuitenkin mittava. –  Kun irtisanottujen määrää ajattelee, 29 työntekijää ja kolme toimihenkilöä, niin vaikea varmaan on kaikille löytyä työtä kovin äkkiä. – Se on selvä, että hankalaa on saada näin suuri väkimäärä työllistymään, mutta ainakin yritys on kova. täjä Pyhännällä on niin ikään konserniin kuuluva Jukkatalo. – Sitä ei tällä hetkellä tiedä, minkämoinen työvoimatarve siellä on. Se on yleensä pikkusen hiljainen talvella ja keväällä tiedetään, onko sinne mahdollisuus päästä, kun meillä 28.4.irtisanomiset varsinaisesti konkretisoituvat. –  Kesäksi porukka saa paremmin töitä, sillä kesäloman tuuraajia varmasti tarvitaan. PRT-konsernilla on toimintaa myös muilla paikkakunnilla, mutta niihin siirtyminen vaatisi Pyhännältä pois muuttamista. PRT-Woodin työntekijöille on tarjottu muutosturvakoulutusta. Ensimmäiset jo työllistyneet Saha ja höylä myytävinä Vaikka saha jatkaa toimintaansa vielä puoli vuotta, ovat ensimmäiset työntekijät ehtineet löytää jo uuden työpaikan ja solmineet työsopimuksen PRT-konserniin kuuluvalle Piklaksen tehtaalle. – Piklakselle on lisätty väkeä ja meiltä on osa käynyt jo sinne työsopimusta tekemässä.Tammikuussa ilmeisesti aloittavat. Toinen mahdollinen työllis- PRT-Wood on valmis myymään sekä sahan että höylän. Riihimäki pitää ostajan löytymistä ihan mahdollisena. – On täällä jonkin verran näkynyt vierasporukoita. Osa on ostajaehdokkaita. Tämä on aika iäkäs saha. Jos joku sahan ostaa, siitäkin huolimatta on mahdollista, että se on kiinni kauan aikaa. Ostajasta ei koskaan tiedä, mikä sillä on tarkoitus. Riihimäen mukaan sahan laitteet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta ne ovat aika vanhat. Höyläämö on hänen mukaansa hyvin tehokas. Kehittäminen olisi vaatinut rahaa Syynä tuotannon lopettamiseen oli heikko kannattavuus. – Ei lopetus minään valtavana yllätyksenä tullut. Radikaaleja toimia on ollut aistittavissa jo pitemmän aikaa, sanoo Riihimäki. – Kyllä me toiveita elätimme, että toimintaa kehitettäisiin. Se olisi vaatinut sen verran rahaa, että konsernin hallitus ei nähnyt järkeväksi sijoittaa. Lopetuspäätöksen jälkeen mielialat ovat työpaikalla olleet Riihimäen mukaan vaihtelevat. – Tämän kokoisessa työpaikassa mieliala vaihtelee paljon. Osa on ottanut raskaasti ja osa vähemmän raskaasti. – Sen verran pitkään tämä on tappiolla toiminut, että osalla asia on ollut jo mielen päällä pitempään. Jari Isokorpi Hallinto liittofuusion äärellä Neljän teollisuusliiton fuusiohanke on edennyt siihen pisteeseen, että Puuliiton hallitus ja valtuusto pääsevät ottamaan siihen marraskuun aikana kantaa. P Puuliiton 19. lokakuuta ko- koontunut hallitus valmisteli 28.–29. marraskuuta Vantaalla pidettävää valtuuston kokousta. Valtuusto saa päätettäväkseen muun muassa liiton ensi vuoden toimintasuunnitelman, talousarvion ja jäsenmaksun, ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksen tason sekä hallinnon kokouspalkkiot ja kulukorvaukset. Ensi vuoden suuri asia on neljän teollisuusliiton eli Metalliliiton, Paperiliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton valmisteilla oleva fuusioituminen. Särmään painoon mennessä Puuliiton hallitus käsitteli hankkeen väliraporttia, mihin myös liiton valtuusto tulee sanomaan painavan sanansa. Väliraportin tarkastelu etenee muissa osallistuvissa liitoissa samankaltai- sella kaavalla kuin Puuliitossakin. Seuraava etappi on fuusiohankkeen loppuraportin valmistuminen vuoden päättyessä. Projektihallituksen on määrä jättää esityksensä uuden liiton perustamisesta ensi tammikuun loppuun mennessä. Henkilövaihdoksia hallinnossa Puuliiton hallinnossa on tapahtunut useita henkilövaihdoksia. Antti-Veikko Isosalmelle ja Ritva Rissaselle on myönnetty ero liiton valtuuston jäsenyydestä. Oleksandra Kapiichukille, Erkka Rautaselle ja Pekka Juhani Aarniolle puolestaan on myönnetty ero valtuuston yleisvarajäsenen tehtävästä. Eija Vuorelalle on myön- netty ero valtuuston yleisvarajäsenen ja maatalousalojen johtokunnan varajäsenen sekä työympäristö- ja sosiaalijaoston jäsenen tehtävistä. Kai Leinoselle on myönnetty ero valtuuston yleisvarajäsenen ja metsäkonealan johtokunnan jäsenen tehtävistä. Eneken Pärnikille on myönnetty ero valtuuston jäsenen ja maatalousalojen johtokunnan jäsenen tehtävistä. Puuliiton hallitus kiittää kaikkia edellä mainittuja ansiokkaasta edunvalvonta- ja järjestötyöstä. Puusepänteollisuuden johtokunnan puheenjohtajaksi on nimitetty Mika Vanhatalo ja varsinaiseksi jäseneksi Markus Jokinen. Maatalousalojen johtokunnan puheenjohtajaksi ja neuvottelukunnan jäseneksi on nimitetty Sirkka-Liisa Ojala ja varsinaisiksi jäseniksi AnnaElina Järvi ja Hannu Korpi. Työympäristö- ja sosiaalijaoston varsinaisiksi jäseniksi on nimitetty Anne-Mari Nordberg ja Jouni Peltola. Kilpailukykysopimus sovellettu Kilpailukykysopimuksen sovellusneuvottelut on saatu Puuliiton sopimusaloilla valmiiksi. Neuvottelutulokset on lähetetty luottamusmiehille ja ammattiosastoille. Olennaiset asiat löytyvät myös liiton nettisivuilta valikosta edunvalvonta/työehtosopimukset ja valikosta työnantajille. Koneyrittäjien liitto on irtisanonut turvetuotantoalan työehtosopimuksen päättymään 31.10.2016. Myös turvetuotantoalan määräaikainen 1.1.2010 voimaantullut luottamusmiessopimus on todettu päättymään sopimuksen mukaisesti. Tulevia tes-neuvotteluja on jo valmisteltu kuluneen syksyn mittaan. Puuteollisuus ry on yhtynyt Puusepänteollisuuden ja Puuliiton välillä 29.5.2016 allekirjoitettuun puusepänteollisuuden työehtosopimukseen. Petteri Raito ## SAK on palkinnut joensuulaisen teatteriohjaajan Aino Kiven Duunari-stipendillä. Kivi on tarttunut työssään rohkeasti ajankohtaisiin aiheisiin kuten maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen ja ulkopuolisuuteen. Valintaperusteissa todetaan myös, että Duunari-stipendiaatti Kivi on puolustanut töissään johdonmukaisesti inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. 30-vuotias Aino Kivi on teatterialan moniosaaja. Hän työskentelee teatteriohjaajana Joensuun kaupunginteatterissa, mutta hänellä on kokemusta myös freelancerina työskentelystä. Tänä syksynä hän julkaisi esikoisromaaninsa Maailman kaunein tyttö. Kivi on vaikuttanut teatterialan ammatilliseen arvostukseen toimimalla aktiivisesti Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit Stodin hallituksessa. Kiven mukaan juuri pätkätyöläisten kannattaa liittyä ammattiliiton jäseneksi. – Ohjaajan työ on raakaa ja yksinäistä. Itse haluan valita kilpailun sijaan liiton tarjoaman kollegiaalisen verkoston ja tuen. Erityisesti nuoret tarvitsevat tukea työelämässä pärjäämiseen. Duunari-stipendi myönnetään vuosittain yhteiskunnassa aktiivisesti toimivalle duunarihenkeä osoittavalle nuorelle. Stipendillä Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö haluaa nostaa ammatillisen osaamisen arvostusta. Tuhannen euron stipendi luovutettiin Kivelle lokakuun viimeisenä lauantaina SAK Nuorten Duuni 2.0 -tapahtumassa. Stipendi jaettiin nyt yhdennettätoista kertaa. 12,4 prosenttia puuliittolaisista työttömänä lokakuussa ## Puuliittolaisten työttömyysaste oli lokakuussa 12,4 prosenttia. Vuosi sitten työttömiä oli 13,7 prosenttia puuliittolaisista. Puukassa maksoi lokakuussa työttömyysetuuksia kaikkiaan 3,8 miljoonaa euroa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa, jolloin etuuksia maksettiin 4,9 miljoonaa euroa. Kuluneen vuoden aikana kassa maksoikin työttömyysetuuksia 14,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Työttömyysetuuksien saajia oli lokakuussa 3 443, kun heitä oli vuosi sitten 2 196. Työttömyyskassan kaikkien hakemusten käsittelyaika on pysynyt koko syksyn alle viikossa. Parhaimmillaan kassa on käsitellyt lokakuussa samana päivänä saapuneita hakemuksia. Metsäteollisuuden kasvu kiihtyi ## Metsäteollisuuden tuotannon kasvu kiihtyi syyskesästä erityisesti uusien investointien aiheuttaman nousupiikin ansiosta. Havusahatavaran tuotanto kasvoi heinä–syyskuussa 9,2 prosenttia 2,6 miljoonaan kuutioon. Sahatavaratuotannon kannattavuutta heikensi Metsäteollisuuden mukaan vientihintojen lasku ja korkeat raaka-ainekustannukset. Sellun tuotanto lisääntyi myös reippaasti. Se oli 11,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhteensä metsäyhtiöt tuottivat sellua heinä–syyskuussa 1,9 miljoonaa tonnia. Kartongin tuotanto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä peräti 17,5 prosenttia 840 000 tonniin. Paperin tuotanto pienentyi samaan aikaan viisi prosenttia ja se jäi 1,7 miljoonaan tonniin. Alkuvuodesta lähtien metsäyhtiöt tuottivat havusahatavaraa 6,5 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015. Sellun tuotanto kasvoi lähes yhtä paljon ja oli vertailukauteen nähden tammi–syyskuussa 6,4 prosenttia suurempi. Kartongin tuotanto kasvoi kolmen vuosineljänneksen aikana 10 prosenttia 2,5 miljoonaan tonniin. Vuosituhannen alin turvetuotanto ## Syyskuun otolliset säät eivät muuttaneet sitä, että energiaturpeen tuotanto jäi tänä vuonna ennätyksellisen alhaiseksi. Bioenergia ry:n turvetuotantokyselyn mukaan jyrsin- ja palaturvetta tuotettiin aumoihin 9,4 miljoonaa kuutiota ja erilaisia ympäristöturpeita kasvualustoiksi, kuivikkeiksi, kompostointiin ja maanparannukseen 1,4 miljoonaa kuutiota. Kaikki turvetuotteet ovat varsin hyvälaatuisia pääosin alkukesän suotuisien tuotanto-olosuhteiden ansiosta.

4 Tjänsteårstilläggen 2016 Mekaniska skogsindustrin och snickeriindustrin ## Enligt avtalet för den mekaniska skogsindustrin och snickeriindustrin, utbetalas vid den först kommande löneutbetalningen efter den 1 december ett tillägg för tjänsteår, beräknat enligt hur länge arbetstagarens anställningsförhållande i oavbruten följd har varat t.o.m. sistlidna november månads slut. Tilläggen för tjänsteår beräknas enligt följande: Anställningsförhållandets längd Tjänsteårstillägg beräknas enligt formeln •• •• •• •• 10 men ej 15 år 15 men ej 20 år 20 men ej 25 år 25 år eller mer 1,5 x sm x mtf 3 x sm x mtf 4,5 x sm x mtf 6 x sm x mtf Sm är antalet semestergrundande månader under senaste semesterkvalifikationsår och mtf är den medeltimförtjänst som avses i § 15 i kollektivavtalet för mekanisk skogsindustri och i § 13 för snickeriindustrin. Huruvida en arbetstagare hör till tillämpningsområdet för tjänsteårstillägg, samt grunderna för utbetalande av tjänsteårstillägg, fastställs varje år den 30.11. De då fastställda betalningsgrunderna tillämpas till nästa granskningstillfälle. Vid beräkning av anställningsförhållandets oavbrutna längd iakttas praxis för tillämpningen av semesterlagen. Som medeltimförtjänst används den löneperiods medeltimförtjänst som gällde för den anställde den 30.11. Båtbyggnadsindustrin Anställningsförhållandets längd Tjänsteårstillägg beräknas enligt formeln •• •• •• •• •• 5 men ej 9 år 10 men ej 14 år 15 men ej 19 år 20 men ej 24 år 25 år eller mer 1,5 x sm x mtf 2,5 x sm x mtf 4 x sm x mtf 6 x sm x mtf 8 x sm x mtf Sm är antalet semestergrundande månader under föregående semesterkvalifikationsår och mtf är den medeltimförtjänst som avses i § 18 i kollektivavtalet för båtbyggnadsindustrin. Borst- och penselbranscherna Anställningsförhållandets längd Tjänsteårstillägg beräknas enligt formeln •• •• •• •• 10 men ej 14 år 15 men ej 19 år 20 men ej 24 år 25 år eller mer 1,5 x sm x mtf 2,5 x sm x mtf 3,5 x sm x mtf 4,5 x sm x mtf Sm är antalet semestergrundande månader under föregående semesterkvalifikationsår (1.4.–31.3.) och MTF är den medeltimförtjänst som avses i § 16 i kollektivavtalet för borst- och penselbranscherna. Ifall det inte har uppkommit semesterrätt för samtliga månader under semesterkvalifikationsåret före utbetalningsåret, utbetalas en motsvarande andel av tjänsteårstillägget. Jordbruksbranscherna ## Det har avtalats att tjänsteårstillägg skall utbetalas i alla lant- bruksbranscher förutom grönbranschen. Inom grönbranschen har man i stället tagit hänsyn till tjänsteåren i tabellerna för de personliga tilläggen. Tjänsteårstillägget utbetalas i anslutning till den först kommande löneutbetalningen efter den 1 december, beräknat enligt hur länge arbetstagarens arbetsförhållande i obruten följd har varat t.o.m. sistlidna november månads slut. Trädgårdsbranschen Anställningsförhållandets längd •• •• •• •• •• Tilläggets storlek 5–7 år 83,00 euro 8–11 år 164,00 euro 12–15 år 247,00 euro 16-19 år 327,00 euro 20 år eller mer 418,00 euro Pälsproduktionsbranschen Anställningsförhållandets längd •• •• •• •• Tilläggets storlek 8–11 år 85,00 euro 12–15 år 168,00 euro 16–19 år 252,00 euro 20 år eller mer 333,00 euro Landsbygdsbranscherna Anställningsförhållandets längd •• •• •• •• Tilläggets storlek 5–9 år 131,00 euro 10–15 år 178,00 euro 16–19 år 244,00 euro 20 år eller mer 324,00 euro Obs! Som arbetstid betraktas även de dagar vilka uppräknas i semesterlagen § 7, mom. 2, när arbetstagaren är frånvarande, samt permittering, vilken likställs med arbetstid under hela permitteringen. Om arbetstagare under ifrågavarande år på egen begäran varit frånvarande från arbetet längre tid än en månad (t.ex. ledighet för studier, vård e.d.), så betalas tillägget i relation till antalet arbetade månader. När ett anställningsförhållande upphör under beräkningsperioden för tjänsteårstillägg, p.g.a. skäl som ej beror på arbetstagaren, betalas tillägget i proportion till de arbetade månaderna. Lön för självständighetsdagen Lön för självständighetsdagen inom jordbruksbranscherna ## Inom jordbruksbranscherna samt inom trädgårds-, grön- och pälsproduktionsbranscherna, betalas lön för självständighetsdagen enligt medeltimförtjänsten, under förutsättning att självständighetsdagen annars skulle ha varit arbetstagarens arbetsdag. Även om arbetet utförs som tim-, dags- eller ackordsavlönat arbete, gäller att arbetstagaren skall ha varit i arbete i minst sex dagar för dessa branscher. Till dem som arbetar på självständighetsdagen utbetalas lön som för söndagsarbete. Lön för självständighetsdagen som söckenhelgersättning inom båtbyggnadsindustrin samt borst- och penselbranscherna ## Om arbetstagaren är sjuk på självständighetsdagen, betalas ersättning beräknad enligt betalningsbestämmelserna för lön under sjukdomstid i kollektivavtalet. Detta under förutsättning att även övriga förutsättningar för utbetalning av lön under sjukdomstid föreligger. Under permittering, permittering maximalt två veckor eller om självständighetsdagen är ledig dag för arbetstagaren, bestäms ersättningen enligt betalningsbestämmelserna för söckenhelgdagar i kollektivavtalet, och betalas som extra ersättning lön enligt medeltimlönen. En förutsättning för utbetalande av söckenhelgersättning är att arbetstagaren har varit anställd hos arbetsgivaren under minst tre månader före självständighetsdagen. Om arbetstagaren är i arbete under självständighetsdagen som infaller på en ledig dag utbetalas inte söckenhelgsersättning, utan 100 procents ersättning för söndagsarbete för utförda arbetstimmar, enligt arbetstidslagen. Lön för självständighetsdagens i övriga branscher ## Lön för självständighetsdagen bestäms enligt lagen om självständighetsdagen. Självständighetsdagen definieras som arbets- eller fridag på grundval av arbetstagarens normala arbetstidsschema. Även om arbetet avbryts, skall lön motsvarande hel arbetsdag utbetalas till arbetstagaren, ifall dagen annars skulle ha varit arbetsdag. En förutsättning för utbetalning av lön för självständighetsdagen är att arbetstagaren har varit anställd hos arbetsgivaren under minst sex arbetsdagar i följd före självständighetsdagen. Söckenhelgersättningar Mekaniska skogsindustrin och snickeriindustrin ## Söckenhelger, som infaller på annan veckodag än lördag och söndag, ger rätt till ersättning. För självständighetsdagen betalas normal lön, i fall självständighetsdagen annars hade varit en arbetsdag. I mekaniska skogsindustrin är söckenhelger annandag jul och trettondag. För dem betalas åtta timmars lön enligt medeltimförtjänst, om anställningen har pågått i minst en månad. I snickeriindustrin är trettondag söckenhelg. För den dagen betalas åtta timmars lön enligt medeltimförtjänst, om anställningen har pågått i minst en månad. Dessutom förutsätts det att arbetstagaren enligt arbetsschemat varit i arbete antingen under den närmaste arbetsdagen före eller efter helgdagen. Söckenhelgersättning betalas också för sådana helgdagar som infaller under arbetstagarens semester, för tid under vilken utgår lön under sjukdom, eller vid ersättning för frånvaro pga. sjukdom hos barn under tio år. Söckenhelgersättning utgår även för tid för permittering pga. ekonomiska eller produktionsmässiga skäl under högst två veckor före helgdagen. Arbetstagare är berättigad till söckenhelgersättning för sådana helgdagar, som infaller inom 15 kalenderdagar fr.o.m. början av permitteringen. Ifall frånvaro på en helgdag som enligt arbetstidsschemat är arbetsdag beror på andra än godtagbara skäl, betalas ej söckenhelgersättning. Båtbyggnadsindustrin ## Betalda dagar är julafton, första och andra juldagen samt nyårsdagen. Trettondagen är också betald dag. För ersättningsberättigade dagar betalas det till arbetstagaren 8 timmars lön enligt medeltimlönen. Villkoret för utbetalande av söckenhelgersättning är att arbetstagarens anställningsförhållande oavbrutet varat i minst tre månader före respektive helgdag och att arbetstagaren har varit i arbete enligt arbetstidsschemat på den sista arbetsdagen före och första arbetsdagen efter respektive helgdag, eller den ena av dessa två dagar, om frånvaron från arbetet har haft arbetsgivarens tillstånd, eller om den har berott på arbetstagarens sjukdom, reservövning, permittering eller annat godtagbart skäl. Ersättning betalas också för sådan helgdag som infaller under semester, under sjukdom som har pågått max tre månader före helgdagen, och under föräldraledighet samt under en permittering pga. ekonomiska eller produktionsmässiga skäl, som pågått under max. två veckor före helgdagen. Ersättning betalas även när söckenhelgdagen inträffar på arbetstagarens fridag, oberoende av om arbetstagaren är i arbete på den helgdagen. Ifall frånvaro på en söckenhelgdag som enligt arbetstid- sschemat är arbetsdag beror på andra än ovan nämnda skäl, betalas ej söckenhelgersättning. Söckenhelgersättning betalas ej till arbetstagare med vecko- eller månadslön. Borst- och penselbranscherna ## Helgdagar som ger ersättning är julafton, juldagen, annandagen samt nyårsdagen. Även trettondagen är helgdag som ger ersättning. Som söckenhelgersättning för dessa dagar utbetalas åtta timmars lön enligt medeltimlönen till arbetstagare vars anställningsförhållande varat i minst tre månader före respektive helgdag. Skogsbranschen ## Söckenhelgersättning utbetalas till arbetstagaren, när arbetstagarens anställningsförhållande har varat i minst två månader före annandagen och trettondagen. Ersättningen är den anställdes personliga tidlön för denna dag. Söckenhelgersättning betalas endast om ifrågavarande helgdag annars skulle ha varit den anställdes arbetsdag. För flottare, vars anställningsförhållande har pågått minst fyra veckor före trettondagen utbetalas personlig tidlön som söckenhelgersättning för ifrågavarande dag, om den skulle ha varit den anställdes arbetsdag. Skogsmaskinbranschen ## Till arbetstagare, vars anställningsförhållande har pågått oavbrutet under minst en månad före julafton, betalas som söckenhelgersättning personlig tidlön för åtta timmar, dock endast ifall den aktuella söckenhelgen annars skulle ha varit arbetsdag. Torvproduktionsbranschen ## Ersättningsberättigade söckenhelgdagar är julafton, juldagen och annandagen, nyårsdagen samt trettondagen, under förutsättning att arbetstagarens anställningsförhållande har varat oavbrutet minst en månad före söckenhelgdagen. Ersättning betalas enligt summan för personlig tidlön, under förutsättning att den nämnda söckenhelgdagen annars skulle ha varit den anställdes arbetsdag. Bioindustrin ## De söckenhelgdagar som berättigar till ersättning är julafton, juldagen och annandagen, nyårsdagen samt trettondagen, om dessa annars skulle ha varit arbetstagarens arbetsdag. Som helgersättning för dessa dagar utbetalas åtta timmars lön enligt medeltimlönen till arbetstagare vars anställningsförhållande varat i minst en månad före respektive helgdag. På förädlingsindustrier i kontinuerligt skiftarbete betalas söckenhelgersättning även till sådan arbetstagare, för vilken den aktuella söckenhelgdagen enligt arbetstidsschemat är fridag. Villkoret för söckenhelgersättning är att arbetstagaren enligt arbetstidsschemat har varit i arbete, på semester, haft sjuk- eller moderskapsledighet med lön, eller haft arbetstidsförkortningsdagar eller annan ledighet med lön, under den sista vardagen före och den första efter helgdagen. Ifall en arbetstagare varit i arbete endast under den sista arbetsdagen före eller den första arbetsdagen efter helgdagen, betalas söckenhelgersättning endast under förutsättning att frånvaron haft arbetsgivarens tillstånd eller har berott på arbetstagarens semester, moderskapsledighet, sjukdom, reservövning, avlönad fridag eller på andra motsvarande skäl. Söckenhelgsersättning betalas ej till arbetstagare med månadslön eller till sådan arbetstagare som på annan grund får av arbetsgivaren bekostad ersättning för helgdagen. Till arbetstagare som arbetar på en söckenhelgdag betalas istället för försockenhelgsersättning med 200 procent. Plantskolebranschen ## De söckenhelgdagar som berättigar till ersättning är juldagen och annandagen, nyårsdagen samt trettondagen, om dessa annars skulle har varit arbetstagarens arbetsdag. Som helgersättning för dessa dagar utbetalas åtta timmars lön enligt medeltimlönen till arbetstagare vars anställningsförhållande varat i minst en månad före respektive helgdag. Arbetstagare, vilken under föregående arbetsperiod varit anställd hos en arbetsgivare under minst en månad och återgår till samma arbetsgivare, är berättigad att redan från början av anställningsförhållandet erhålla söckenhelgersättning, ifall förutsättningarna i övrigt uppfylls. Dessutom förutsätts det att arbetsgivaren är skyldig att betala lön för arbetsdag före och närmast efter söckenhelgdagen. Söckenhelgersättning betalas även i det fall då frånvaro från arbetet under en en av dessa dagar har skett med arbetsgivarens tillstånd. Jordbruksbranscherna ## I kollektivavtalen för trädgårdsbranschen, pälsproduktionsbranschen och gröna sektorn samt för landsbygdsbranscherna är de ersättningsberättigade söckenhelgdagarna juldagen och andra juldagen, nyårsdagen och trettondagen. Sockenhelgsersättning betalas om ovannämd sockenhelg är någon annan vardag än lördag. Som söckenhelgersättning betalas lön enligt medeltimlönen för tid motsvarande regelbunden arbetstid till sådan arbetstagare vars anställningsförhållande före helgdagen oavbrutet har varat i minst tre månader, eller om det under de senaste två åren av tidigare korta anställningsförhållanden har uppkommit sammanlagt sex månaders anställningstid hos den nuvarande arbetsgivaren och anställningen före de helgdagar som skall ersättas har pågått under två veckor. Dessutom förutsätts det att arbetsgivaren har varit skyldig att betala lön för den arbetsdag som föregått och den som följt efter helgdagen samt i sådana fall där frånvaro från arbetet den ena dagen har haft arbetsgivarens tillstånd. Till arbetstagare som är berättigad till söckenhelgsersättning för juldagen, betalas för arbete som utförs under ifrågande söckenhelg, förutom söckenhelgsersättning, dessutom lön som för söndagsarbete. För arbete som utförs under andra söckenhelger betalas lön som för söndagsarbete. Julafton är fridag, om inte tvingande produktiva skäl kräver annat. Arbete som utförs i julafton, betalas 100 % förhöjd lön.

5 Huom! Työaikana käsitellään vuosilomalain 2 luvun 7 pykälässä luetellut päivät, jotka työntekijä on poissa työstään sekä lomautus, joka rinnastetaan koko pituudeltaan työssäoloon. Mikäli työntekijä on ollut kyseisenä vuotena kuukautta pidempiä jaksoja poissa töistä omasta pyynnöstään (esimerkiksi opintovapaalla, hoitovapaalla tai muulla vastaavalla), lisä maksetaan työssäolokuukausien suhteessa. Työsuhteen päättyessä kesken palvelusvuosilisän kertymäkauden työntekijästä riippumattomasta syystä maksetaan lisä kyseisen vuoden työssäolokuukausien suhteessa. Palvelusvuosilisät Mekaaninen metsäteollisuus ja puusepänteollisuus ## Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimusten mukaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä työntekijälle maksetaan palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti. Palvelusvuosilisä määräytyy seuraavasti: Työsuhteen kesto Palvelusvuosilisä lasketaan kaavasta •• •• •• •• 10 mutta ei 15 vuotta 15 mutta ei 20 vuotta 20 mutta ei 25 vuotta 25 vuotta tai enemmän 1,5 x Lkk x KTA 3 x Lkk x KTA 4,5 x Lkk x KTA 6 x Lkk x KTA Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä ja KTA mekaanisen metsäteollisuuden 15 pykälässä ja puusepänteollisuuden työehtosopimusten 13 pykälässä tarkoitettu keskituntiansio. Työntekijän kuuluminen palvelusvuosilisän soveltamispiiriin ja sen perusteen toteaminen, minkä mukaan palvelusvuosilisä maksetaan, tehdään vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkistusajankohtaan saakka. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä. Keskituntiansiona käytetään sen tilikauden keskituntiansiota, jota on sovellettu työntekijään 30.11. Veneenrakennusteollisuus Työsuhteen kesto •• •• •• •• •• 5–9 vuotta 10–14 vuotta 15–19 vuotta 20–24 vuotta 25 vuotta tai enemmän Palvelusvuosilisä lasketaan kaavasta 1,5 x Lkk x KTA 2,5 x Lkk x KTA 4 x Lkk x KTA 6 x Lkk x KTA 8 x Lkk x KTA Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä ja KTA veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksen 18 pykälän tarkoittama keskituntiansio. Harja- ja sivellinala Työsuhteen kesto •• •• •• •• 10–14 vuotta 15–19 vuotta 20–24 vuotta 25 vuotta tai enemmän Palvelusvuosilisä lasketaan kaavasta 1,5 x Lkk x KTA 2,5 x Lkk x KTA 3,5 x Lkk x KTA 4,5 x Lkk x KTA Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä ja KTA harja- ja sivellinalojen työehtosopimuksen 16 pykälän tarkoittama keskituntiansio. Jos työntekijälle ei ole kertynyt maksuvuotta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden kaikilta kuukausilta lomaoikeutta, palvelusvuosilisästä maksetaan täysiä lomanmääräytymiskuukausia vastaava suhteellinen osuus. Maatalousalat ## Palvelusvuosilisä on viheralaa lukuun ottamatta sovittu maksettavaksi kaikilla maatalousaloilla. Viheralalla palvelusvuodet on otettu huomioon henkilökohtaisten lisien taulukoissa. Palvelusvuosilisä maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä sen mukaan, miten kauan työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt edeltävän marraskuun loppuun mennessä. Puutarha-ala Työsuhteen kesto •• •• •• •• •• 5–7 vuotta 8–11 vuotta 12–15 vuotta 16–19 vuotta 20 vuotta tai enemmän 83,00 euroa 164,00 euroa 247,00 euroa 327,00 euroa 418,00 euroa •• •• •• •• 8–11 vuotta 12–15 vuotta 16–19 vuotta 20 vuotta tai enemmän Lisän suuruus 85,00 euroa 168,00 euroa 252,00 euroa 333,00 euroa Maaseutuelinkeinot Työsuhteen kesto •• •• •• •• 5–9 vuotta 10–15 vuotta 16–19 vuotta 20 vuotta tai enemmän Lisän suuruus 131,00 euroa 178,00 euroa 244,00 euroa 324,00 euroa Harja- ja sivellinalat ## Korvattavia arkipyhiä ovat jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä sekä uudenvuodenpäivä. Korvattava arkipyhä on myös loppiainen. Arkipyhäkorvauksena näiltä päiviltä maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde on ennen arkipyhää kestänyt vähintään kolme kuukautta. Metsäala ## Itsenäisyyspäivä todetaan työ- tai vapaapäiväksi työntekijän normaalin työtuntijärjestelmän perusteella. Töiden keskeytyksestä huolimatta on työntekijälle maksettava täyttä työpäivää vastaava palkka itsenäisyyspäivältä, jos se muutoin olisi ollut työpäivä. Itsenäisyyspäivän palkan edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. ## Arkipyhäkorvauksena maksetaan työntekijöille, kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta ennen tapaninpäivää ja loppiaista, työntekijän henkilökohtainen aikapalkka. Arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos kyseessä oleva pyhä muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Uittotyöntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään neljä viikkoa ennen loppiaista, maksetaan mainitun päivän osuessa päiväksi, joka muuten olisi työntekijän työpäivä, arkipyhäkorvauksena henkilökohtainen aikapalkka. Itsenäisyyspäivän palkka maatalousaloilla Metsäkoneala ## Maaseutuelinkeinoissa sekä puutarha-, viher- ja turkistuotantoaloilla itsenäisyyspäivän palkka maksetaan keskituntiansion mukaan edellyttäen, että itsenäisyyspäivä muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Kuuden päivän työssäoloehto on voimassa myös näillä aloilla silloin, kun työtä tehdään tunti-, päivä- tai urakkapalkalla. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä. ## Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen jouluaattoa, maksetaan arkipyhäkorvauksena henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka kahdeksalta tunnilta, kuitenkin vain mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä. Lain mukainen itsenäisyyspäivän palkka Itsenäisyyspäivän palkka arkipyhäkorvauksena veneenrakennusteollisuudessa sekä harja- ja sivellinaloilla ## Jos työntekijä on itsenäisyyspäivänä sairaana, hänelle maksetaan korvaus, joka määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan maksumääräysten mukaisesti. Tämä edellyttää, että myös muut edellytykset sairausajan palkan maksamiselle ovat olemassa. Lomautuksen aikana, tai jos itsenäisyyspäivä on työntekijän vapaapäivä, korvaus määräytyy työehtosopimuksen arkipyhäkorvausten maksamismääräysten mukaisesti. Arkipyhäkorvauksen maksamisen ehtona on, että työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa vähintään kolme kuukautta ennen itsenäisyyspäivää. Jos työntekijä on vapaapäiväksi sattuvana itsenäisyyspäivänä työssä, hänelle ei makseta edellä mainittua ylimääräistä korvausta. Arkipyhäkorvaukset Mekaaninen metsäteollisuus ja puusepänteollisuus ## Korvattavia arkipyhiä ovat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi ja sunnuntaiksi sattuvat arkipyhät. Itsenäisyyspäivä tulee korvattavaksi itsenäisyyspäivä lain mukaan täyttä työpäivää vastaavalla palkalla, jos itsenäisyyspäivä muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Mekaanisen metsäteollisuuden arkipyhiä koskevassa määräyksessä tällaisia päiviä ovat toinen joulupäivä ja loppiainen, joilta työntekijälle maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan, mikäli työsuhde on ennen arkipyhää jatkunut vähintään yhden kuukauden. Puusepänteollisuuden sopimuksessa tällainen päivä on vuonna 2017 loppiainen, joilta työntekijälle maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan, mikäli työsuhde on ennen arkipyhää jatkunut vähintään yhden kuukauden. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on myös, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan niin ikään sellaisessa tapauksessa, että arkipyhä sattuu työntekijän vuosiloman ajaksi tai ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa tai sairausajan palkkaa alle kymmenen vuotta vanhan lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon ajalta. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalta. Työntekijällä on oikeus arkipyhäkorvaukseen niiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat lomautuksen alusta luettuna 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä johtuu muusta kuin hyväksyttävästä syystä, arkipyhäkorvausta ei makseta. Lisän suuruus Turkistuotantoala Työsuhteen kesto Itsenäisyyspäivän palkka sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin edellä mainituista syistä, arkipyhäkorvausta ei makseta. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle. Veneenrakennusteollisuus ## Korvattavia arkipyhiä ovat jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulu- päivä sekä uudenvuodenpäivä. Korvattava arkipyhä on myös loppiainen. Korvattavalta arkipyhältä työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen kahdeksan tunnin palkka. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt ennen arkipyhää vähintään kolme kuukautta ja että työntekijä on työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltävänä työpäivänä ja ensimmäisenä arkipyhän jälkeisenä työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on työnantajan lupa tai se johtuu työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta, lomautuksesta tai muusta hyväksyttävästä syystä. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman, enintään kolme kuukautta ennen arkipyhää jatkuneen sairauden, vanhempainloman sekä tuotannollisista tai taloudellisista syistä tapahtuneen, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle sattuneilta arkipyhiltä. Korvaus maksetaan myös niissä tapauksissa, jolloin arkipyhä sattuu työntekijän vapaapäiväksi siitä riippumatta, onko työntekijä arkipyhänä työssä vai ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi Turvetuotantoala ## Korvattavia arkipyhiä ovat jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä sekä loppiainen, edellyttäen että työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen arkipyhää. Arkipyhäkorvaus maksetaan, mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä, henkilökohtaisen aikapalkan suuruisena. Bioteollisuus ## Korvattavia arkipyhiä ovat jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä sekä loppiainen, edellyttäen että se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvauksena maksetaan näiltä päiviltä kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Jalostuslaitoksissa keskeytymättömässä vuorotyössä maksetaan arkipyhäkorvaus myös sellaisille työntekijälle, jolle kyseessä oleva arkipyhä on työtuntijärjestelmän mukaan vapaapäivä. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaan työssä, vuosilomalla, palkallisella sairaus- tai äitiyslomalla, työajan lyhennyspäivillä, muulla palkallisella vapaalla viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä. Jos työntekijä on ollut työssä vain joko arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana työpäivänä, arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos poissaoloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut työntekijän vuosilomasta, äitiyslomasta, sairaudesta, reservin harjoituksesta, palkallisilla vapaapäivillä olosta tai muista vastaavista syistä. Arkipyhäkorvausta ei makseta kuukausipalkalla olevalle työntekijälle tai työntekijälle, joka muulla perusteella saa työnantajan kustantamaa korvausta arkipyhäpäivältä. Arkipyhäpäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksen sijasta 200 prosentilla korotettu palkka. Taimitarha-ala ## Korvattava arkipyhä on ensimmäinen ja toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen, edellyttäen, että se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvauksena maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työntekijä, joka on ollut edellisenä työkautena työnantajan palveluksessa vähintään yhden kuukauden ja palaa saman työnantajan palvelukseen, on oikeutettu saamaan heti työsuhteen alkaessa arkipyhäkorvauksen, mikäli sen saamisen ehdot muutoin täyttyvät. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena näistä päivistä perustuu työnantajan suostumukseen. Maatalousalat ## Puutarha-alan, turkistuotantoalan ja viheralan sekä maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksissa korvattavia arkipyhiä on ensimmäinen ja toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen. Arkipyhäkorvaus maksetaan, jos edellä mainittu arkipyhä sattuu muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi. Arkipyhäkorvauksena maksetaan palkka keskituntiansion mukaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta silloin, kun työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta tai jos aiemmista, lyhyistäkin, työsuhteista nykyiseen työnantajaan on kertynyt kahden edellisen vuoden aikana yhteensä kuusi kuukautta ja työsuhde ennen korvattavaa arkipyhää on jatkunut kaksi viikkoa. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on ollut palkanmaksuvelvollinen arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuraavalta työpäivältä tai poissaoloon toisena näistä päivistä on työnantajan suostumus. Työntekijälle, joka on oikeutettu arkipyhäkorvaukseen ensimmäiseltä joulupäivältä, maksetaan kyseisenä arkipyhänä tehdystä työstä arkipyhäkorvauksen lisäksi palkka kuten sunnuntaityöstä. Muina arkipyhinä tehdystä työstä maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä. Jouluaatto on vapaapäivä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Jouluaattona tehdystä työstä maksetaan sadalla prosentilla korotettu palkka.

JARI ISOKORPI 6 GS vaatii 2,8 prosentin korotuksia ## Ruotsin puuliitto GS hakee 2,8 prosentin palkankorotusta ensi kevään työehtosopimusneuvotteluissa. GS kuuluu viiden teollisuuden ammattiliiton Facken inom industrin -yhteistyöryhmään, joka asetti prosenttitavoitteen. Keskusjärjestö LO yhtyi vaatimukseen. Se ajaa lisäksi erityistä matalapalkkaerää. Kaikkien alle 2 340 euroa kuussa ansaitsevien palkan on noustava vähintään 68 euroa kuussa. Rajan yli ansaitsevat saisivat prosenttikorotuksen. Teollisuuden ammattiliitot laskevat, että palkkatavoite ei vaaranna kilpailukykyä ja sopeutuu inflaatio-odotuksiin. Liittojen mukaan teollisuuden työvoimakulu Ruotsissa on 35,55 euroa tunnilta. Se on niukasti EU-keskiarvon yli mutta alle Saksan tason. GS tukee LO:n tavoitteita ja lähtee neuvotteluihin samalla linjalla muiden liittojen kanssa. Tavoitteena on vuoden sopimus. Palkkojen lisäksi esille nousevat eläkejärjestelyihin ja työaikoihin liittyvät kysymykset. GS-liiton puheenjohtaja Per-Olof Sjöö pitää tavoitteita järkevinä. – Ne nostavat jäsentemme reaalipalkkoja. Lisäksi jäsenemme hyötyvät siitä, että panostamme yhä työajan lyhentämiseen. Suomen tavoite on nostaa biotalouden tuotos nykyisestä 60 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Lisähakkuilla olisi myös isohko työllistävä merkitys. Kotimaisen puun kohtalon kysymys Huonekalujen kopioijat kuriin ## Britannia muutti lakiaan siten, että designhuonekalujen kopioiden myynti maassa tuli laittomaksi tänä syksynä. Brittikauppiaat ovat myyneet laajasti pohjoismaistenkin suunnittelijoiden huonekalujen useimmiten Kiinassa valmistettuja kopioita. Suomessa ja muissa EU-maissa huonekalujen suunnittelu nauttii yleensä tekijänoikeuslain suojaa. Britanniassa laki ulotti tämän suojan vain 25 vuoden päähän huonekalun tulemisesta myyntiin. Nyt suoja-aika jatkuu 70 vuoden päähän. Kopioiden hinta on luonnollisesti halvempi kuin alkuperäisten, koska suunnittelijoille ei maksettu korvausta ja tuotteen laatu oli kaukana alkuperäisestä. Suomessa kopiotuotteita ei saa myydä, mutta EU-maa Britanniasta niitä on voinut aiemmin kaupata laillisesti Suomeen. Viime vuonna Britannian hallitus ilmoitti lain muuttuvan vasta vuonna 2020, mutta nyt se taipui muiden EU-maiden vaateisiin asian nopeuttamisesta. Britannian kopiokaupat löysivät pian uuden tavan kiertää lakia. Ne muuttavat Irlantiin, jonka laki vastaa Britannian aiempaa heikkoa luovan työn suojaa. Alan teollisuus ja suunnittelijat alkavat kehottaa Irlantia lainmuutokseen, mutta se vie aikansa. Työehtosopimus marijuanaviljelmälle ## New Yorkin osavaltio Yhdysvalloissa laillisti marijuanan tuotannon ja myynnin lääkkeenä vuonna 2014. Nyt Vireo-yhtiön marijuanaviljelmän sekä kauppojen työntekijät saivat oman työehtosopimuksen. Lakia valmisteltaessa RWDSU-ammattiliiton paikallinen osasto piti jatkuvaa yhteyttä osavaltion poliitikkoihin. Se onnistui saamaan aikaan määräyksen, että marijuanayhtiöiden on sallittava vapaa ammatillinen järjestäytyminen. Yhdysvalloissa on tavallista, että yritykset haittaavat kaikin mahdollisin keinoin työntekijöiden järjestäytymistä eivätkä suostu työehtosopimuksiin. Maataloustyössä työehtosopimuksia on jopa vähemmän kuin useimmilla muilla aloilla. Solmittu sopimus on yhdysvaltalaiseksi poikkeuksellisen hyvä. Se sisältää palkallisen loman, sairausloman mahdollisuuden sekä oikeuden saada vapaata esimerkiksi lähiomaisen hautajaisiin. – Työntekijöiden hyväksymä vahva työehtosopimus varmistaa, että heillä on varma, keskiluokkainen työ, jotta he voivat pitää huolen itsestään ja perheestään, sanoo sopimuksen solmineen ammattiosaston puheenjohtaja John Durso. Hakkuukielto Myanmarissa ## Metsien laittomista hakkuista kärsinyt Myanmar asetti hakkuukiellon ensi vuoden maaliskuulle asti. Iso osa Myanmarin metsistä on hävinnyt tai huonossa kunnossa pitkään jatkuneiden liiallisten ja valvomattomien hakkuiden vuoksi. Vuosien 2010 ja 2015 välillä maa menetti 8,5 prosenttia metsistään. Hakkuukiellon aikana maa käy kauppaa vain jo varastoiduilla puilla. Hallituksen tavoite on saada ryhtiä puukaupan koko toimitusketjun valvontaan. Euroopan unioni piti takavuosina maan pitkään puun tuontikiellossa. Määräaikaisen kiellon lisäksi hallitus määräsi pahiten kärsineelle Pegu Yoman alueelle kymmenen vuoden hakkuukiellon. Heikki Jokinen EU uhkaa rangaista Suomea metsän hyödyntämisestä Metsän käyttöön pohjautuva biotalous on vaarassa. Hakkuiden lisäämisestä tulee Suomelle päästölähde ja rasite, jos EUkomission esittämä hiilinieluja koskeva uusi laskentatapa toteutuu. P Luonnontieteilijät ovat arvioineet Suomen metsät Euroopan suurimmiksi hiilinieluiksi: ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin vapauttavat sitä. Puun käytön lisääminen on Suomessa nähty tehokkaaksi keinoksi korvata uusiutumattomia fossiilisia polttoaineita öljyä ja hiiltä – ja siten hillitä ilmastomuutosta. Jos komission esittämä laskentatapa toteutuu, se johtaa siihen, että palkitsemisen sijasta Suomea taloudellisesti rangaistaan metsästrategiansa toteuttamisesta. Hiilinieluja ei EU:ssa hyvitetä, vaan maita rokotetaan metsäpinta-alan pienenemisestä, jota ainakin tilapäisesti tapahtuu, kun metsää hakataan. Korvaukseksi Suomi on saanut ilmaisia päästöoikeuksia. Nyt ne aiotaan ottaa pois. Tilanne on Suomelle hankala erityisesti siksi, että EU esittää vertailuvuodeksi vuotta 2009, jolloin Suomen hakkuut olivat huomattavasti pienemmät kuin mitä Suomen biotaloustavoite vaatisi. Tampereella toissaviikolla järjestetyssä Bioenergia -tapahtumassa EU:n ympäristövaliokunnassa Suomea edustava euroedustaja Nils Torvalds (rkp) vastasi kysymykseen, voiko EU vaikeuttaa Suomen metsien hyödyntämistä. – Kyllä se voi, kuului vastaus. Valmistelu tehdään Kataisen komennossa Metsän käyttöä koskevaa lulucf-prosessia viedään EU:ssa eteenpäin komissaari Jyrki Kataisen (kok) johdolla. – Vaikka Katainen komentaa, jokainen joka tietää, miten komennot komissiossa menevät, tietävät, että eräissä siiloissa nämä komennot eivät välttämättä kuulu, mainitsi Torvalds. – Komissiossa on äärimmäisen voimakkaita siiloja ja me tiedämme, että komission vihreä osapuoli ja teollisuuden osapuoli eivät ole tästäkään asiasta yhtä mieltä. Suomen ryhmää komissiossa johtaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk). – Jos Kataisella on ongelmia komentaa omia joukkojaan komissiossa, niin ei se aivan helppoa ole Tiilikaisellakaan. Taustalla on vahvoja toimijoita, jotka eivät niin vain muuta mielipiteitään, Torvalds arvioi. EU-parlamentissa maatalousvaliokunnassa lulucf:n keskiössä on Torvaldsin mukaan Suomen edustajana Hannu Takkula (kesk), teollisuusvaliokunnassa Suomea edustaa Miapetra KumpulaNatri (sd) ja lulucf:stä viime kädessä vastuussa olevassa ympäristövaliokunnassa Torvalds itse. – Meillä on kaikissa keskeisissä valiokunnissa suomalainen edustaja. Ei me ihan huonosti ole hoidettu tätä hommaa, eikä kaikki ole aivan sattumaa. –  Vaikka me tulemme eri puolueista, niin näissä asioissa on pystytty toimimaan erittäin sopuisasti. Parlamentissa tietämättömyyttä Torvalds sanoo ajoittain tuskastuneensa tietämättömyyteen, joka parlamentissa metsäasioista vallitsee. – Meillä on ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta metsästä. –  Esimerkiksi alankomaalaisilla on aika suuri valta ympäristöpolitiikassa. Mutta kun metsäasioista puhutaan, he ovat ihan kateissa. – Jos me annamme periksi ja komissio tai hollantilaiset saavat päättää, niin ei tämä hyvin mene. Siitä syystä meidän pitää tapella asiasta. Torvalds sanoo hermostuneensa omassa ryhmässään (liberaalit) metsään menneeseen metsäkeskusteluun kohtalaisen paljon. – Kutsuin esiin p:llä alkavan suomalaisen jumalan paikalle ja sanoin, että en helvetissä jatka teidän kanssa keskustelua. Minä vien teidät suomalaiseen metsään ja se joka löytää itsensä ulos, niin hänen kanssaan voin jatkaa. Torvaldsin mukaan ainoastaan neljässä – kuudessa jäsenmaassa ymmärretään, mikä on metsä. Torvalds arvostelee kovin sanoin EU:n metsäpolitiikkaa. – Johtuen ihmeellisestä laskujärjestelmästä, Irlanti, joka hävitti metsät tietoisesti, saa suurempia palkintoja siitä kuin esimerkiksi Suomi tai Ruotsi, jotka ovat viimeisen sadan vuoden aikana hoitaneet metsänsä tieteellisesti ja kohtalaisen hyvin. Suomi tarvitsee liittolaisia Lulucf:n neuvottelukokoonpano ei Torvaldsin mukaan ole täysin selkeä, mutta se näyttää suomalaisesta näkökulmasta suotuisalta. – Pääneuvottelija tulee Saksasta. Saksalla on ollut tiukka linja metsien suhteen siitä, että ne kuuluvat vielä toistaiseksi kansalliseen päätöksentekoon ja siinä mielessä EU:n ei pitäisi tehdä liian voimakkaita päätöksiä, jotka riistävät tätä oikeutta jäsenvaltioilta. Suomen biotalouden ääni ei Torvaldsin mukaan EU:ssa kovin hyvin kuulu. – Me tarvitsemme liittolaisia ja ne liittolaiset ovat Ruotsi, Saksa ja Itävalta. Olemme myös yrittäneet sopia jonkinmoista yhteistyömallia. Se ehkä perustuu vanhaan suomalaiseen motitustaktiikkaan. Jotta osapuolet neuvostossa ja komissiossa tietäisivät missä mennään, olemme alustavasti sopineet postitusjärjestelmästä. Tiedämme, että saatamme törmätä vahvaan vastarintaan. Sitä Torvalds harmittelee, että Suomi on asiansa kanssa hieman jälkijunassa. – Luultavasti kävi niin, että me jouduimme vähän sivuraiteelle Kioton ilmastokokouksen yhteydessä ja siltä sivuraiteelta palaaminen on vaikeaa. Hänen mukaansa jokainen yrittää vaikuttaa asioiden kulkuun omalla sarallaan, mutta se ei riitä. –  Tämä tappelu edellyttää hieman talvisodan kaltaista yhteistyötä. Edessä valtavat haasteet Torvaldsin mukaan lainsäädäntöä valmistellessa tarvitaan kokonaisnäkemystä tulevaisuuteen, koska edessä olevat haasteet ovat valtavia. –  Me teemme lainsäädäntöä, joka on toivottavasti paikallaan seuraavat 30 vuotta. Siksi pitäisi myös henkisesti ymmärtää, mihin me olemme menossa 30 vuoden aikana. Jos emme tätä ymmärrä, teollisuuden osapuolet ja politiikan osapuolet tappelevat lyhytaikaisista intresseistä. – Meidän pitäisi pystyä hahmottelemaan sitä suurta energiajärjestelmää, joka vallitsee Suomessa joskus 2030-luvulla. Tämän infrastruktuurin luomisessa Suomella on osaamista. Jari Isokorpi

7 Työtehtäviin kuuluu myös työharjoittelijoiden opastaminen. P Ylivieskalainen teollisuuspuuseppä Henna Rytky kuvailee itseään työpaikkansa jokapaikan höyläksi. Hän onkin Haapaveden Puukalusteella aina siellä, missä tekijää kaivataan. – Olen siellä, missä tarvitaan: CNCkoneistajana, listoituskoneella, kasauksessa, maalaamossa, hionnassa... Todellinen moniosaaja siis. Työvaiheesta toiseen Taloon Rytky tuli liki kaksi vuotta sitten. – Olin täällä työharjoittelussa ammattikouluaikanani, kun olin valmistumassa. Harjoittelun aikana oli puhetta, että tulisin valmistumiseni jälkeen mahdollisesti tänne töihin, ja opettelin jo harjoitteluaikana CNCkoneistusta ja muita työpaikan työvaiheita. – Kerkesin olla kotona viikon, kunnes työt täällä alkoivat. Olin tyytyväinen, että pääsin heti valmistumisen jälkeen työelämään. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla Haapaveden Puukalusteella valmistetaan huonekaluja, keittiökalusteita, keittiötasoja, laatikostoja ja liukuovikomeroita. – Kun tulin tänne, aloitin virallisesti reunalistoituskoneella. Sillä laitetaan reunalistat kiinni levyihin. Nykyään olen listoituskoneella aina tarvittaessa. – Silloin oli syksy, ja keväämmällä olin sitten pintakäsittelypuolella. Sen jälkeen hän siirtyi CNC-koneelle, jolla porataan kaappien sivuihin porauksia ja levyihin työstöjä ja tehdään laatikostojen osia. – Jos CNC-koneistuksessa on kiire ja tavaraa paljon tehtävänä, olen tarvittaessa kakkoskuski, kun vakikuski tekee koneistuksia toisella koneella. – Kun CNC-koneistukset ovat valmiit, kalusteiden osat hiotaan leveänauhahiomakoneella. Sillä välihiotaan pohjamaalatut ja lakatut levyt. Pohjamaalauksen tai -lakkauksen jälkeen levyt ovat karheita, joten niiden pinta pitää tasoittaa käsihiomakoneella ja reunat hioa käsin hiomasienellä. Siinä sitten hommaa riittää- K U VAT M I R A T E N H U N E N Teollisuuspuuseppä taipuu moneen kin, kun on paljon levyjä; iso ruljanssi. Massiivipuiset levyt vielä hiotaan ennen pintakäsittelyä. Myös mdf-levyt hiotaan ennen pintakäsittelyä, Rytky kertoo. Nyt hän on taas enimmäkseen pintakäsittelytehtävissä. – Mutta olen siellä, missä tarvitaan; teen sen mukaan. – Olen ollut kaverina esimerkiksi kasauksessa, kun on ollut ruuhkaa. Tarvittaessa teen maalaamossa pintakäsittelyjä. Siellä maalataan käsipelillä, ruiskulla. – Olen ajatellut moniosaamisesta, että se hyödyttää taloa: pystyn tarvittaessa siirtymään eri työvaiheisiin. – Se on myös itselle mielekästä, kun työvaiheet muuttuvat, ja samalla syntyy kokonaiskuva tehtaasta. Ja jos tulee ongelmia, ne on helpompi ratkaista, kun on kokemusta eri työpisteistä. Esimerkiksi jos kysytään, miksi levy on tämän muotoinen, miksi siinä on joku jälki tai virhe, osaan heti itse päätellä, missä kohdassa työvaihetta virhe on ehkä syntynyt ja osaan ratkaista, miten sen voi jatkossa välttää. Opastamisesta iloa Moniosaaminen johtaa siihen, että työpäivät vaihtelevat paljon. – Ihan kahta samanlaista päivää ole ole; melkein päivittäin tulee uusia asioita vastaan, Rytky sanoo. – Esimerkiksi tänään olen ollut nauhahiomakoneella: olen esihionut massiivipuulevyjä pintakäsittelyä varten sekä tehnyt alajyrsimellä asetteita uranajoa varten. Olen myös opastanut hiontaa työkaverilleni Jesse Jyringille. Hän ei ole aiemmin käyttänyt yksin nauhahiomakonetta. Nauhahiomakoneella työskentely ei ole vaikeaa, mutta se vaatii tarkkuutta. Rytky on tehnyt enemmänkin perehdytystä työpaikallaan. – Minulla on ollut opastettavana työharjoittelijoita laidasta laitaan. Olen tykännyt opastamisesta. Kun opiskelijoita tulee harjoitteluun, en tee heille työtehtäviä valmiiksi vaan seuraan vierestä ja opastan. On mukavaa, että he saavat itse opetella ja oivaltaa. Se tuo heille onnistumisen iloa, ja itsellenikin. Ja mahdollisesti talokin hyötyy siitä, jos he tulevat myöhemmin tänne töihin. Henna Rytky ajaa alajyrsimellä vedinlistalle uraa. Mira Tenhunen Rytky poraa CNC-koneella kaapinsivuja. FA K TA Teollisuuspuuseppä Henna Rytky ## 29-vuotias ## Työskentelee teollisuuspuuseppänä Haapaveden Puukaluste Oy:ssä ## Koulutukseltaan teollisuuspuuseppä, media-assistentti ja vartija ## Asuu Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieskassa, kotoisin Haapavedeltä ## Kuuluu Puuliiton ammattiosasto 187:ään ## Harrastaa metsästystä, kalastusta ja kuvataiteita ## Perheeseen kuuluu avopuoliso ja yhdeksänvuotias poika Levyjen pinta tasoitetaan käsihiomakoneella.

8 MIRA TENHUNEN JÄSENILLE Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaaajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. TYÖTTÖMYYSKASSA Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista torstaihin kello 9–14 ja perjantaisin kello 9–13 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Tämän lisäksi on mahdollista asioida sähköisesti joko kassan verkkosivuilla olevan ePuu-palvelun kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Tietoturvasyistä suosittelemme käyttämään sähköisessä asioinnissa ePuu-palvelun suojattua yhteyttä. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Infopuhelin 0600 97 091 toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Infopuhelimesta saa tietoa maksupäivästä, kun hakemus on käsitelty ja maksu on tallennettu järjestelmään. Puhelun hinta on 0,37 euroa / minuutti + paikallisverkkomaksu. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin ePuupalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin ePuu-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet ePuun käyttämiseen. Alla on listattuna osa ePuun palveluista: •• •• •• •• •• •• päivärahalaskuri viestien lähettäminen kassalle yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta tiedot maksettavista etuuksista ja annetuista päätöksistä. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään myös ansiopäivärahahakemukset ePuu-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat on tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Raskauden vuoksi potkut saaneelle korvaus Kukkakaupan työntekijä sai potkut, kun hän kertoi olevansa raskaana. Työnantaja tuomittiin korvauksiin työsuhteen aiheettomasta purkamisesta. Lisäksi hän joutuu maksamaan työpaikkansa menettäneelle tasa-arvolain mukaista hyvitystä. P Kukkakaupan ja hautaustoimiston yhdistelmässä kahden vuoden määräaikaissopimuksella työskennellyt floristi mainitsi raskaudestaan työnantajalle lokakuussa 2014. Raskaudesta johtuvalla sairauslomalla ollessaan marraskuussa hän sai tietää työnantajan etsivän työvoimatoimiston kautta uutta työntekijää. Floristi lähetti työpaikalleen tekstiviestin, jossa hän kertoi, ettei hyväksy, jos työnantaja syrjäyttää hänet raskauden vuoksi. Seuraavana päivänä 27. marraskuuta työnantaja ilmoitti floristille, ettei hänen työsopimustaan uusita. Floristi oli yhteydessä Puuliiton toimitsijaan, joka yritti järjestää työpaikalla ristiriitaa käsittelevän keskustelutilaisuuden. Työnantaja ei kuitenkaan palaveriin suostunut. Raskaana olevan henkilön työsuhteen purkaminen päätyi lopulta Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Kuluvan vuoden syyskuussa tuli tuomio, joka velvoitti työnantajan tuntuviin korvauksiin. Päätös sai lain voiman valitusajan umpeuduttua viime viikon maanantaina. Määräaikainen työsuhde olikin vakituinen Floristi oli työskennellyt kukkakaupassa yhtäjaksoisesti neljä vuotta, ensin oppisopi- muksella, sitten työsuhteessa. Käräjäoikeus joutui ratkaisemaan, oliko poikkeuksellisen pitkä kahden vuoden määräaikainen työsopimus perusteltu vai oliko floristi todellisuudessa yrityksen vakituinen työntekijä. Työsopimuslain mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana, siis vakituisena. Työnantaja oli perustellut määräaikaisuutta sillä, että kukkakauppa-alalla ei työvoiman tarvetta voi ennakoida kahta vuotta pitemmäksi ajaksi. Käräjäoikeus katsoi, että työnantajalla oli ollut työsopimuksen allekirjoitusvaiheessa lisätyövoiman tarve, joka oli jatkunut vuonna 2014. Tämä merkitsi, että työnantajalla ei ollut näyttöä siitä, että työvoiman tarve olisi ollut ainoastaan tilapäinen. Floristi oli koko ajan tehnyt työnantajan normaaliin toimintaan liittyvää työtä, jolloin ei myöskään ole perusteltua käyttää määräaikaista työsopimusta. Oikeus huomautti, että epävarmuus tarjottavan työn riittävyydestä ei ainoana perusteena täytä määräaikaisen työsopimuksen kriteeriä. Tästä johtuen edellytyksiä määräaikaisuudelle ei ollut, vaan flo- ristin työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Potkujen todellinen syy raskaus Ilmoittaessaan, että työsopimusta ei jatketa, työnantaja vetosi yhtiön heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Kuten floristin korvanneiden kahden henkilön työtuntimäärät osoittavat, vetoomus ei ollut täysin perusteeton. Työsuhteen purkamisen syyksi se ei kuitenkaan oikeudessa kelvannut. Kuten ensin harjoittelijan ja tämän lähdettyä määräaikaisen työntekijän palkkaaminen floristin työsuhteen purkamisen jälkeen osoittaa, samankaltaista työtä oli yrityksessä edelleen tarjolla. Työnantaja oli tarjonnut floristille sesonkiapulaisen työtä joulukuun alussa tekstiviestillä, mutta hänen palattuaan sairauslomalta mitään neuvotteluja asiasta ei työpaikalla käyty. Toisen kerran sesonkiapulaisuudesta oli floristille mainittu viimeisenä työpäivänä hänen ollessaan lähdössä pois työpaikalta. Käräjäoikeuden mukaan tälläkään kerralla työnantaja ei käynyt työntekijän kanssa todellisia neuvotteluja asiasta, vaan kyse oli enemmän yleisellä tasolla tehdystä tiedustelusta, jonka ajankohta oli erikoinen. Oikeus katsoi, että työnantaja ei tehnyt työntekijälle mitään konkreettista työtarjousta ennen työsuhteen päättymistä tai sen jälkeen. Oikeuden mukaan työnantaja ei ollut esittänyt erityisen painavaa syytä floristin työso- pimuksen purkamiseen, eikä myöskään asiallista ja painavaa perustetta hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. Oikeus tulkitsi, että todellinen syy työsuhteen päättymiselle oli työntekijän raskaus. Oikeuden mukaan työsuhteen purku oli tapahtunut tavalla, joka oli loukannut työntekijää. Työsuhteen purku tuli kalliiksi Oikeus totesi työsuhteen jatkamatta jäämisen johtuneen henkilön sukupuolesta johtuvasta seikasta. Korvaukseksi työpaikkansa menettäneellä oikeus tuomitsi työnantajan maksettavaksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan, hieman yli 10 000 euroa. Lisäksi työnantajan tuli maksaa hänelle irtisanomisajan palkan, hieman vajaa 2 000 euroa sekä tasa-arvolain mukaisena hyvityksenä 4 000 euroa. Työnantajan maksettavaksi jäivät myös työntekijän noin 13 000 euron suuruiset oikeudenkäyntikulut. Korvausta korottavina seikkoina oikeus mainitsi työnantajan menettelyn työsopimusta päätettäessä ja sen, ettei työsuhteen päättyminen johtunut lainkaan työntekijästä johtuvista syistä. Myös työntekijän vaikeudet saada kotiseudultaan ammattiaan vastaavaa työtä vaikuttivat korvausta korottavasti. Korvausta alentavana seikkana oikeus otti huomioon muun muassa työnantajan heikentyneen taloudellisen tilanteen. Jari Isokorpi SAK:n Eloranta: Karenssit uudistamalla vauhtia työllistymiseen ”Epävarmuus on nyt raastava ongelma.” P SAK:n puheenjohtaja Jark- ko Eloranta kiirehtii työttömiin kohdistuvan karenssijärjestelmän uudistamista. Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö teki Hetemäen työllisyysryhmässä neljä työttömyysturvaa uudistavaa ehdotusta. – Tavoitteena on, että selkeyttämällä nykyistä karenssijärjestelmää madaltuu kyn- nys lähteä myös lyhytkestoiseen työhön, kun karensseihin liittyvä pelko ja epäselvyydet poistuvat, Eloranta painottaa. SAK on ehdottanut muun muassa yrittäjän ja palkansaajan yhdistelmävakuutusta, soviteltua päivärahaa myös kokoaikatyöhön ja työvoimapoliittisen harkinnan vähentämistä sekä parhaillaan valmisteltavan kansallisen tulorekisterin hyödyntämistä työttömiin kohdistuvan byrokratian purkamiseksi. – Työttömyysturvan sääntöjen monimutkaisuuden aiheuttama epävarmuus on nyt raastava ongelma. Kansalaisilta saatu palaute kertoo, että ihmisille on epäselvää, millä edellytyksillä ja missä tilanteissa heillä on mahdollisuus turvaan. Sama epävarmuus johtaa siihen, että työttömänä ei uskalleta työskennellä edes satunnaisesti, Eloranta sanoo. Eloranta muistutti lokakuun lopussa Jyväskylässä järjestetyssä palkansaajaseminaaris- sa myös siitä, että ammattien kadotessa ja uusien syntyessä tilalle työehtosopimusten ja yleissitovuuden merkitys korostuu entisestään. – Yleissitovuus on erityisen tärkeää uuden työn tekijöille, nuorille ja maahanmuuttajille. Räikeimmät hyväksikäyttötapaukset kohdistuvat usein juuri näihin ryhmiin. Työehtosopimusjärjestelmää kehittämällä torjutaan tehokkaasti myös harmaata taloutta, mikä on koko yhteiskunnan etu.

MIRA TENHUNEN 9 Sekä metsuri Jarno Pesun (vas.) että metsäkoneenkuljettaja Juha Meriläisen työpaikkojen työmailla on tehty työsuojelutarkastuksia, joissa löytyi epäkohtia. Tarkastajilla riittää työnsarkaa Vaikka työpaikkojen työturvallisuus on kohentunut, vaarallisia työpaikkoja tulee edelleen vastaan. P Kuluneen vuoden aikana aluehallintoviraston Itä-Suomen työsuojeluvastuualueella eli Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa on tehty maatalous-, metsä- ja metsäkonealojen työpaikoilla liki 300 tarkastusta. Maatalous-, metsä- ja metsäkonealojen yritysten tarkastamiseen keskittynyt Asko Ojala on yksi alueen viidestä tarkastajasta. – Tänäkin vuonna on tullut vastaan työpaikkoja, jotka ovat toimineet jo 30 vuotta, mutta joilta puuttuu edelleen esimerkiksi työterveyshuoltosopimus. Samoin löytyy yhä maatiloja, joilla on käytössä huonoja tai holtittomasti käsiteltyjä koneita.Tarkastuskäynneillä näkyy tällä hetkellä maatalouden heikko taloudellinen tilanne, mikä passivoi yrittäjiä. – Olen koettanut muistuttaa työnantajia, että kun asiat ovat työpaikalla kunnossa, parantaa se myös työnantajan omaa työturvallisuutta. Sitä ei aina osata ajatella. – Asia uppoaa monelle työnantajalle paremmin, kun siitä kertoo hänen oman oikeusturvansa kannalta: kertoo muutamia esimerkkejä, miten voi käydä, jos ei ole esimerkiksi pidetty työaikakirjanpitoa, Ojala sanoo. Työturvallisuus parantunut Tarkastaja selvittää, onko työpaikalla asianmukaiset tapaturmavakuutukset, onko laadittu työsuojelun toimintaohjelma, onko vaarat ja riskit arvioitu, onko työterveyshuolto järjestetty, milloin työterveyshuollon viimeinen työpaikkaselvitys on tehty ja onko se ajan tasalla, onko työpaikalle nimetty työsuojeluvaltuutetut ja onko heidän valinnastaan ilmoitettu Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriin. Myös työntekijöiden työvuoroluettelot, työtunnit ja palkkakuitit käydään läpi, ja tarkastetaan, ovatko ne työehtosopimusten mukaisia. – Lisäksi keskustellaan ensiapukoulutuksesta ja työkoneiden turvallisuusvaatimuksista, onko esimerkiksi nostureita tarkastettu tämän vuoden puolella, Ojala kertoo. Tarkastajat pyrkivät käymään työpaikoilla, joilla tarkastusta ei ole tehty pitkään aikaan. Ehdotuksia tarkastet- tavista työpaikoista tulee myös eri tahoilta. – Esimerkiksi Puuliitolta tulee toiveita tarkastuksista. Myös työntekijät soittelevat; työnantajat vähemmän, mutta aika usein työnantajatkin pyytävät käymään työpaikoillaan. – Tähän mennessä ei ole tullut eteen tilanteita, joissa olisi evätty pääsy työpaikalle, mutta sellaisia on, ettei paikalla ole ollut ketään, kun on menty tarkastusta tekemään. Näissä tapauksissa soitetaan ja sovitaan työnantajan kanssa uusi aika. Menen paikalle tarvittaessa vaikka illalla, jos se ajankohta käy työnantajalle parhaiten. Ojalalla on tarkastusten teosta 15 vuoden kokemus. Hän on nähnyt sinä aikana monen asian muuttuneen. – Nykyään työpaikoille on helpompi päästä. Myös ilmoituksia tarkastusten tekemisestä tulee enemmän. – Mutta ennen kaikkea työpaikkojen työturvallisuus on kehittynyt 15 vuoden aikana: työkoneissa alkaa olla enemmän suojaimia, ja myös työntekijät käyttävät suojaimiaan aika hyvin. Ei niitä entisaikana niin paljon käytetty. Osa-aikaeläkkeellä olevan Ojalan tavoitteena on tehdä kuluvan vuoden aikana yli 40 tarkastusta, ja tavoite on nyt saavutettu. – Pyrin tekemään kaksi tarkastusta saman päivän aikana samalla suunnalla; säästän sillä kustannuksia, sillä Savossa etäisyydet ovat pitkät. Työpisteeni on Pohjois-Savon eteläosassa Varkaudessa, ja jos lähden tekemään tarkastusta esimerkiksi Kiuruvedelle, kertyy yhteen suuntaan matkaa liki 200 kilometriä. Alihankkijoilla usein ongelmia Myös luumäkeläisen metsurin Jarno Pesun työnantajan UPM Silvesta Oy:n työmailla tarkastuksia on tehty. – Silvesta toimii koko valtakunnassa, ja itse olen töissä Etelä-Suomen alueella. Viimeisimmät tarkastukset on tehty muistaakseni viime vuonna Länsi-Suomen alueella. Omalla alueellakin on tehty tarkastus, mutta siitä on useampi vuosi. – Etelä-Suomen alueen tarkastuksessa löytyi alihankkijalta puolalaisia työntekijöitä, joista ei ollut papereissa minkäänlaista tietoa. Tarkastuksen jälkeen Silvesta ei ole enää kyseisen alihankkijan palveluksia käyttänyt. – Minun mielestäni tarkastus johti siihen, että kyseistä yritystä ei ole sen jälkeen ollut alihankkijalistoilla. Oli se työnantajallekin sellainen opetus, mitä kaikkea alihankkijoiden kanssa pitää ottaa huomioon. Myös Nurmeksessa toimivassa Koneurakointi S. Kuittinen Oy:ssä työskentelevän metsäkoneenkuljettaja Juha Meriläisen työmailla on tehty tarkastus vuoden sisällä. – Se oli pelkästään tilaajavastuulain mukainen tarkastus, eli suomeksi sanottuna tarkastettiin, onko työnantajallani Kuittisella hoidettu kaikki tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet, kun se oli palkannut aliurakoitsijoita yritykseen töihin. Meriläisen työnantaja ei selvinnyt kaikilta osin tarkastuksesta puhtain FA K TA Metsäkoneenkuljettaja Juha Meriläinen ## 51-vuotias ## Työskentelee metsäkoneenkuljettajana Koneurakointi S. Kuittinen Oy:ssä Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa ## Koulutukseltaan metsäkoneenkuljettaja ## Asuu Pohjois-Karjalassa Nurmeksessa, josta on myös kotisin ## Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034:n jäsen ## Työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies, ammattiosastonsa puheenjohtaja, liiton valtuuston jäsen, metsäkonealan johtokunnan jäsen sekä metsäkonealan tes-neuvottelukunnan jäsen ## Harrastaa karaokea ja metsästystä ## Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta FA K TA Metsuri Jarno Pesu ## 42-vuotias ## Työskentelee metsurina UPM:n Silvesta Oy:ssä Etelä-Suomen alueella ## Koulutukseltaan metsuri ## Asuu Etelä-Karjalassa Luumäen Taavetissa, josta on myös kotoisin ## Kuuluu Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503:een ## Työpaikkansa Etelä-Suomen alueen työsuojeluvaltuutettu, ammattiosastonsa sihteeri ja taloudenhoitaja, liiton metsäalan johtokunnan varajäsen ja viestintä- ja järjestöjaoston varajäsen sekä Itä-Suomen alueellisen neuvottelukunnan jäsen ## Harrastaa ulkoilua ## Perheeseen kuuluu neljä lasta paperein, mistä se sai laiminlyöntimaksun maksettavakseen. – Sakothan Kuittinen siitä sai. Luulen, että yrittäjät eivät aina tiedä tai ymmärrä kaikkia velvoitteitaan palkatessaan aliurakoitsijoita yrityksiinsä. Sekä Pesu että Meriläinen pitävät tarkastusten tekemistä työpaikoilla aiheellisina. – Tarkastukset ovat erittäin tarpeellisia, yksistään harmaan talouden takia, Pesu sanoo. – Niitä on tärkeää tehdä, jotta epärehelliset työnantajat saataisiin kuriin. Ne rikkovat työehtosopimusta ja työaikalakeja, jättävät esimerkiksi ylitöistä, pekkasista ja arkipyhäkorvauksista maksamatta, Meriläinen jatkaa. Satoja läheltä piti -tilanteita Sekä metsä- että metsäkonealalla työtapaturmia ja läheltä piti -tilanteita tapahtuu paljon. – Tämän vuoden aikana on sattunut kolme työtapaturmaa. Etupäässä ne ovat olleet liukastumisia tai kompastumisia, Pesu sanoo. Meriläisen työpaikalla tilanne on samankaltainen. – Viimeisten kolmen vuoden aikana on ollut liukastumisia koneen päältä tai huoltotöiden yhteydessä, ei mitään vakavampia. Läheltä piti -tilanteita esiintyy huomattavasti enemmän. – Läheltä piti -tilanteita taas on ollut vuoden aikana 150–200 kappaletta. Ne voivat johtua liikenteestä, kanssa-autoilijoista, eläimistä kuten käär- meistä tai hyönteisistä tai jos vaikka itse kompuroi. Meidän pitää tehdä niistä läheltä piti -ilmoitus. Se on paljon, ja niitä tapahtuu varmaan vieläkin enemmänkin, mutta kaikista ei ilmoiteta, Pesu kertoo ja jatkaa. – Työturvallisuus on ollut konsernitasolla tapetilla, ja siksi pienimmistäkin tilanteista pyritään ilmoittamaan. Se on ihan okei, jos sitä vaikka pysähtyisi vähäksi aikaa miettimään omaa käyttäytymistään ja pystyisi siten estämään joitakin tapaturmia.Tosin sen tiedän, että metsäalalla ei koskaan päästä työtapaturmissa tai läheltä piti -tilanteissa nollatilanteeseen, koska olosuhteet ovat metsässä niin haasteelliset. – Kuljettajan pitäisi ehdottomasti ilmoittaa läheltä piti -tilanteista, mutta eivät ne ilmoita kenellekään, että meinasin pudota koneen päältä tai liukastua telan päältä, vaikka työsuojelun toimintaohjelmat ja kaikki suunnitelmat työpaikalla on tehty. Läheltä piti -tilanteita siis varmasti on, mutta en tiedä, ovatko ne tulleet työnantajan tietoon, Meriläinen sanoo. Hän on Pesun kanssa samaa mieltä, että pienimmistäkin läheltä piti -tilanteista olisi syytä tehdä ilmoitus. – Koska niistä juuri oppii. Niistä on myös hyötyä, kun tekee työsuojelun toimintaohjelmaa. Mira Tenhunen Työsuojelun ajankohtaispäivä pidettiin Hotelli Cumulus Kuopiossa 22. lokakuuta. Suojavarusteissa ei puutteita ## Sekä metsä- että metsäkonealalla suojavarusteiden käyttö on nykyään arkipäivää. – Varustepuoli on meidän työpaikalla kunnossa varmasti joka miehellä, sen uskallan luvata: käsineet, kypärä kuulosuojaimilla ja visiirillä, osa käyttää vielä suojalasejakin. Sahoissakin on tärinävaimennus, turvaliipaisin, ketjujarru eli takapotkusuoja, ketjusieppo ja takakahvassa rystyssuoja. Raivaussahassa on sektorisuoja, metsuri Jarno Pesu kertoo metsäalan suojavarusteista ja jatkaa. – Sitten on tietysti työasu, tosin raivaussahatöissä ei ole housuissa viiltosuojauksia; moottorisahatöissä käytetään viiltosuojahousuja ja turvasaappaissa on viiltosuojat ja turvakärjet. Myös raivaussaappaissa on kovat kärjet, ettei ole kynnet ensimmäiseksi rutussa, jos sattuu kantoon jalkansa lyömään. Metsäkonealalla käytetään hieman erilaisia suojavarusteita. – Minulla on huomioliivi, ja tietysti hanskat. Työnantaja ei kustanna jalkineita, ja koneen kopissa saa olla vaikka crockseilla. Itse käytän reinoja kopissa, ja kun lähden ulos, laitan toiset kengät jalkaan, metsäkoneenkuljettaja Juha Meriläinen sanoo.

10 Vaikka astiaharjoja tekee robotti, sekin tarvitsee koneenhoitajan. Työntekijöitä VS-Harjalla on suunnilleen saman verran kuin kymmenen vuotta sitten. Tuotanto on kuitenkin huomattavasti isompi. Näin VS-Harja päihittää halpatyön Tuottavuus irti koneista Akaassa toimivalla VS-Harjalla tuottavuus on saatu nousuun koneistusta parantamalla. Jatkossa haasteena on koneiden käyttäjäystävällisyys. Teksti ja kuvat Jari Isokorpi P VS-Harjan upouuden toimistorakennuksen seinää koristaa iso avainlippu. Modernia tyyliä edustava toimisto ja Suomen lippu seinässä ovat merkkejä siitä, että harjateollisuudessa kotimainen työ on onnistunut säilyttämään kilpailukykynsä ulkomaista halpatyötä vastaan. VS-Harja -nimen Saartilan harjatehtaana tunnettu yritys sai vuonna 1987. Harjanvalmistuksella Akaassa on kuitenkin perinteet, jotka ulottuvat vuoteen 1927 saakka. – Ensin harjoja tehtiin käsin sitomalla ja sitten koneellisesti. Siinä mielessä olemme aika mielikuvituksetonta sakkia, että kohta 90 vuotta on tehty pelkkiä harjoja, naurahtaa tehtaan toinen omistaja ja toimitusjohtaja Henri Valtanen. Hän sanoo uskovansa harjanvalmistuksen tulevaisuuteen. – Niin kauan kuin maailmassa ja ennen kaikkea Suomessa siivotaan, meillä piisaa töitä. Hänen mukaansa kilpailu on kuitenkin niin lujaa, että pysyäkseen mukana on juostava kovaa. –  Mutta kun asiat tehdään hyvin, niin maailma näyttää toistaiseksi ihan valoisalta. yli 1 000 kappaletta vuorossa. Se on yli kymmenkertainen määrä. Valtanen kertoo toisen esimerkin: – Kun 50-luvulla Saartilan harjatehtaalla tehtiin puoli miljoonaa harjaa vuodessa, työntekijöitä oli toistasataa. Nyt tehdään kolmisen miljoonaa harjaa ja meitä on reilu 20. Samalla laskukaavalla meitä olisi 600, jos tehokkuus olisi sama. Valtasen mukaan kehitettävää VS-Harjalla on vielä, sillä erilaisia tuotteita on pari sataa, eikä kaikkien harjojen valmistukseen vielä ole tehokkainta markkinoilla olevaa konetta. – Kilpailukykyä on vielä mahdollista parantaa, mutta se vaatii valtavia investointeja. Työn mielekkyyttä mahdollisuus lisätä Valtasen mukaan ihmisten tuottavuutta pitää pystyä lisäämään, koska kustannukset nousevat, mutta hintoihin niitä ei saada vietyä samassa suhteessa. – Ongelma on se, miten työntekijän tuottavuuden kasvu saadaan tehtyä niin, ettei hän koe sitä ylivoimaiseksi, eikä häneltä vaadita liikoja. – Se on jatkuvaa prosessin kehittämistä ja investointia uusiin koneisiin ja apulaitteisiin ja kaikkeen muuhun, mikä voi työtä vähänkin helpottaa ja tehdä sen mielekkäämmäksi. Valtasen mukaan oli pitkään se suuntaus, että kehitettiin entistä tehokkaampia koneita. – Jonkin verran unohtui käyttäjäystävällisyys ja koneen käyttäjä. En usko, että koneen tehokkuuteen tulee enää kovin isoja harppauksia. Mutta sen sijaan automaatio ja apulaitteiden lisääminen ovat sellaisia asioita, mitä koneen valmistajat tulevat kehittämään, jotta koko teho saadaan mitattua koneesta ulos. Kotimaisuus keino erottua Työn kotimaisuus on VS-Harjalle tärkeä imagokysymys. Kilpailukykyä paremmaksi koneilla Harjanvalmistuksessa on Valtasen mukaan koneistumisen myötä tapahtunut valtava tuottavuuden parannus, joka jatkuu yhä. –  Kun perinteisiä juuriharjoja sidottiin käsin, hyvä sitoja teki sata harjaa päivässä. Nyt kun sitä tehdään koneellisesti, niin 150 kappaletta tulee koneesta tunnissa ja reilusti Pääluottamusmies Jarno Jussila huolehtii työpaikalla laitosmiehenä koneiden toimivuudesta. – Se on meille tapa erottua markkinoilla, sanoo Valtanen. – Me emme pysty tekemään halvemmalla, mutta kilpailemme laadulla, toimitusvarmuudella ja joustavuudella. Laatua kotimaiselta tuotteelta Valtasen mukaan jopa edellytetään, joten siitä ei ole varaa tinkiä. – Ei me tuotteista saada paljoa enempää hintaa, mutta kotimaisuus erottaa meidät muista toimijoista. Valtanen pitää upeana asiana, että kotimaisuutta Suomessa arvostetaan, jopa kasvavassa määrin. Harjojen tuotekehitystä VS-Harjalla on Valtasen mukaan viimeiset viisi vuotta mennyt hyvin tasaisesti ja liikevaihto pyörinyt neljän miljoonan euron kieppeillä. – Kannattavuus on ollut ihan hyvä, mikä on mahdollistanut sen, että on voitu investoida toimitiloihin, koneisiin ja tuotekehitykseen. VS-Harja on tehnyt tuotekehitystä ja aikoo ensi vuonna tuoda uusia nykytarpeisiin soveltuvia harjatuotteita markkinoille. –  Toivottavasti niitten avulla vähintään pidämme asemat tai saamme pikkasen kasvua. Harjanteon tulevaisuuden Valtanen näkee valoisana. – EU:n sisällä alkavat tasoittua ne erot, mitkä ovat johtuneet siitä, että toisissa maissa on halvempaa työvoimaa kuin toisissa. Samoin raaka-aineen hinta alkaa olla täysin sama. – Kun on tähän asti selvitty, uskon, että selviämme tulevaisuudessa. Jatkossa lienee mahdollisuuksia myös jonkinmoiseen vientiin.

11 Aika vakaa työpaikka Harjatehtaalta lähdetään kokeilemaan välillä siipiä muualle, mutta sinne palataan myös takaisin. Matalalla hierarkialla P Lasin takana astiaharjoja valmistavaa robottia hoitava Jaana Rauhanummi tuli harjatehtaalle töihin 17-vuotiaana ja kuluvan vuoden heinäkuussa hänellä tuli 30 vuotta täyteen. Pitkä työura nuorena aloittaneella työntekijällä on vielä edessä. –  Eläkeikä menee koko ajan karkuun.  Mutta ei se mitään. On hyvä, että on töitä, Rauhanummi sanoo. Hänen tapauksessaan työpaikan valintaan vaikutti aikanaan se, että molemmat vanhemmat olivat firman leivissä. Hyvin tehtaalla ovat viihtyneet Rauhanummen muutkin sukulaiset. – Isä lähti välillä pois, mutta tuli takaisin ja oli eläkkeeseen saakka. Myös setä oli eläkeikään asti. Veljentyttöni on täällä töissä. Molemmat tyttäreni ovat olleet kesätöissä joka kesä. Samaa sukua on ollut töissä paljon. Tämä on kuin toinen koti. ## Pääluottamusmies Jarno Jussila työskentelee VS-Harjalla laitosmiehenä huolehtien kolmen muun laitosmiehen kanssa harjatehtaan koneista. Hän sanoo päässeensä luottamusmiehenä helpolla. – Lomautuksia ei ole ollut minun aikanani yhtään, kertoo yksitoista vuotta tehtaalla työskennellyt Jussila. Neuvotteluihin työnantajan kanssa ei hänen mukaansa ole sisältynyt dramatiikkaa. –  Täällä mennään työehtosopimuksen mukaan. Hyvin harvoin tulee tarvetta neuvotella. Usein tavataan käytävällä ja keskustellaan asioista, lähes päivittäin. Tämä työpaikka ei ole kovin hierarkkinen. Kun on pieni väkimäärä, ihmisten on ehkä helpompi tulla toimeen keskenään. Jussila on ollut luottamusmiehenä VS-Harjalla lähes kahdeksan vuotta ja työllistäviä asioita on tuona aikana ollut hänen mukaansa todella vähän. – Sitä on ehkä joittenkin asioiden tarkistamista liitosta, mutta niitä on kaksi – kolme vuodessa. Onko se toimivan yrityksen merkki sekin, että ongelmia on vähän. VS-Harja työllistää 25 henkilöä. Heistä 21 työskentelee tuotannossa ja neljä toimistossa. 3 900 harjaa kahdeksassa tunnissa Rauhanummi sanoo viihtyneensä työssä niin hyvin, ettei näe siinä huonoja puolia. – Tykkään tehdä koko ajan työtä, ettei tarvitse ihmetellä. Kone määrää kyllä tahtia ja sen mukaan mennään. Hän luonnehtii harjantekoa koneen ja ihmisen yhteistyöksi. –  Lisään koneeseen raaka-ainetta ja runkoja. Kun harjat tulevat koneelta valmiina, laitan ne laatikkoon. Tuleeko työssä kiire? –  Tulee. Esimerkiksi nyt laatikko on täynnä. Mutta ei se mitään. Kone pysähtyy sitten, kun ei kerkeä enää. Haastattelua edeltävänä päivänä Rauhanummi valmisti ja pakkasi 3 900 astiaharjaa. – Siinä saa kahdeksaan tuntiin tehdä. Työpaikassaan Rauhanummi arvostaa sen joustavaa ilmapiiriä. – Täällä pystyy asiat hyvin sopimaan työnjohtajan kanssa. Työpaikalla saa olla omissa oloissaan, jos tahtoo. Jos on omia menoja, saa mennä, kun niistä sovitaan. Tämä on aika vapaa työpaikka. Matkailualalta harjantekoon takaisin Tanja Mäkinen valmistui ylioppilaaksi yksitoista vuotta sitten vuonna 2005 ja tuli harjatehtaalle töihin saadakseen hieman rahaa. Mäkinen sanoo tehdastyössä arvostavansa siistiä sisätyötä ja sitä, että työajat ovat säännölliset. –  Minulla suunnitelmissa ei ole mitään erikoisempaa. En aio lähteä kouluun. Matkailu kiinnostaa edelleen. Mutta mieluummin matkailen itse ja teen harjoja. Lomautuksia ei ole tarvinnut pelätä Jaana Rauhanummen sukulaisista moni on tehnyt harjoja. – Välillä olen käynyt kouluja, mutta kolme kertaa olen tullut harjatehtaalle takaisin. Viimeksi Mäkinen opiskeli matkailualaa, mutta palasi VS-Harjalle pari vuotta sitten. Tanja Mäkinen on palannut harjatehtaalle takaisin jo kolmesti. –  Kuvittelin, että matkailu olisi minun alani, mutta ei se ollut. Se sisälsi paljon sellaista, mistä ei tiedä, jos vain itse tykkää matkustella. Työnä se ei ollut minun juttuni. – Tämä on ollut varma työpaikka. Ei ole ollut lomautuksia ja semmoisia. Vakaata täällä on aina ollut, jo ennen nykyomistajia, kertoo 20 vuotta harjatehtaalla työskennellyt varastomies Asko Rauhanummi. Hänen mukaansa vakaat työpaikat ovat harvinaisia. – Lehdistä saa lukea, että jatkuvasti lomautetaan ja suljetaan firmoja. Vakautta lisää Rauhanummen mukaan se, että harjoja tehdään valmiiksi varastoon. – Muuten niitä ei pystyttäisi toimittamaan ajoissa. Keskusliikkeet vaativat tavaraa säännöllisesti ja sen on oltava valmiina. Varastoon teko pitää työn tasaisena. Harjoja tehdään varastoon. Asko Rauhanummen mukaan se pitää työn tasaisena ja työllisyyden vakaana.

12 TEGERA® 299 TEGERA® 296 Glove keeps you warm ejendals.com/tegera TEGERA® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. www.ejendals.com TEGERA® 9164 Tegera® – käsinevalikoimasta löydät mukavat ja lämpimät talvikäsineet työhön ja vapaa-aikaan. Tutustu laajaan valikoimaamme osoitteessa www.ejendals.com/tegera. Tegera® 299 ja 296 käsineissä on vedenpitävä kalvo ja Thinsulate® 150 g talvivuori. Tegera® 299 lisäksi huomiovärillä. Tegera® 9164 talvirukkasessa on tarraranneke ja Thinsulate® 100 g talvivuori. Kaikissa kolmessa käsineessä on heijastin. Be gloved by Tegera

K U VAT M I R A T E N H U N E N 13 Tämän syksyn saalis jäi aiempia heikommaksi, Anu Muilu sanoo. Jännitys vie metsälle Miehen myötä löytyi myös metsästys. P Kun haapavetinen puuseppä Anu Muilu ottaa metsästysvarusteensa esiin, alkaa hänen jaloissaan innostunut vikinä ja pyörinä. 2,5-vuotias pohjanpystykorvanarttu Hippu tietää, että nyt lähdetään metsälle. Muilu harrastaa metsäkanalintujen, lähinnä teerien ja metsojen, metsästystä. – Metsästän pääasiassa kanalintuja ja kunhan lumi tulee maahan, jonkun verran myös jäniksiä. Metsällä Muilu on käynyt noin kahdeksan vuotta. – Silloin sain aseluvat ja hankin metsästysluvat. Siitä lähtien olen metsästänyt koko ajan enemmän, paitsi kun lapset olivat pieniä; silloin kävin metsällä nykyistä vähemmän. Käyn metsästämässä kolme, neljäkin kertaa viikossa, koska kanalintujen metsästyskausi on sen verran lyhyt, että silloin on käytävä, että ehtii. Metsästyskipinä syttyi, kun Muilu tapasi nykyisen miehensä. – Se lähti siitä, kun tapasin metsästyksestä kiinnostuneen miehen. Sitä ennen en ollut ollenkaan metsästänyt. Metsällä käydään sekä yhdessä että yksin. – Aika paljon käyn yksin lähimaastossa metsästämässä, mutta yhdessäkin käydään metsällä, aina miten lastenhoito saadaan järjestettyä. Mummola ja oma kotipaikkani on Ristijärvellä Kainuussa, ja siellä kolutaan metsiä miehen kanssa yhdessä. Välillä myös lapset lähtevät mukaan metsään. – Lapsetkin ovat käyneet miehen mukana hirvimetsällä ja olleet joskus myös minun ja koiran kanssa kanssa metsällä. Koira innostaa metsään Reilut pari vuotta sitten Muilut saivat mukaansa nelijalkaisen metsästyskaverin, Hipun. – Koiran myötä on tullut oikeastaan käytyä enemmän metsällä. Hippu etsii luonnostaan lintuja; se on niistä kiinnostunut. Kun lintu löytyy, se haukkuu, ja kun lintu lentää muualle, sen pitäisi seurata lintua; se olisi ihanne. Mutta tämä syksy on ollut koiralle vaikea, koska linnut ovat olleet arkoja eivätkä ole antaneet haukkua. Kun tulee pakkasta, ne pysyvät enemmän puussa, jolloin koira pääsee niitä paremmin haukkumaan. – Hipusta on ollut paljon hyötyä metsästäessä. Metsästys on nyt itselleni helpompaa kuin aikaisemmin: Hippu haravoi laajemman alueen kuin minä, haistaa linnut ja sitten merkkaa, missä ne ovat. Hippu on mukana myös jänismetsällä. – Tänä syksynä Hippu on löytänyt yhden jäniksen.Teeriä on tänä syksynä saatu kaksi ja viime syksynä viisi ja silloin vielä yksi metso. – Viime syksy oli selvästi parempi metsästyskausi kuin tämänvuotinen. Tosin tänä vuonna kausi oli tällä alueella tavallista lyhyempi kanalintukantalaskelmien takia. Normaalisti kanalintujen metsästyskausi kestää puolitoista kuukautta, ja nyt se kesti vain kuukauden. Toisaalta on hyväkin, että metsästys tapahtuu Suomessa kestävällä pohjalla; sitä on aina välillä aiheellista rajoittaa. Metsästävä nainen yhä outo näky Metsästyskauden ulkopuolella Muilu harjoittelee ampumista savikiekkojen avulla. – Koiraa harjoitutan lähtemällä sen kanssa metsään heti, kun koiria saa pitää irti eli 20. elokuuta alkaen. Samalla harjoittelen haukulle hiipimistä. Se on osoittautunut haastavaksi, koska jo pieni rasahdus karkottaa linnun herkästi. Kehitystä on vuosien saatossa myös tapahtunut. – Voin sanoa, että olen kehittynyt huomattavasti, sillä olen lähtenyt liikkeelle ihan nollasta. Sitä on rohkistunut ampumaan. Mutta koko ajan kehittymistä riittää, että osaisi esimerkiksi reagoida nopeasti tilanteisiin; ne tulevat niin äkkiä. Metsästävä nainen on edelleen varsin harvinainen näky Suomessa, ja sen Muilukin on saanut huomata. – Vähän sitä ihmetellään, kun naisena metsästän. Onko se sitten harvinaisempaa, eikä olla vielä niin totuttu siihen, että nainenkin haluaa metsästää – en tiedä. Tuttavapiirissäni on kaksi naista, joiden tiedän metsästävän, ja toinen heistä on työkaverini. Olen käynyt heidänkin kanssaan metsällä. Toimiva koira palkitsee Metsästys on tuonut Muilun elämään paljon hyviä asioita. – Metsästys on antanut hyvää mieltä ja puheenaiheita ja hienoja kokemuksia, etenkin koiran kanssa. – Parasta metsästyksessä on tietty jännitys: pääseekö haukulle, näkeekö koira linnun metsässä, saako itse linnun alas. Tottakai palkitsee, jos koira pelaa hyvin ja haukkuu, ja siitä tulee hyvä mieli, vaikka ei saisikaan ammuttua lintua. Pidemmillä metsästysreissuilla on myös mukava istua nuotiolla ja jakaa kokemuksia muiden metsästäjien kanssa. Seuraavaksi Muilun kiikarissa ovat pienpedot. – Tulevaisuudessa voisi harrastaa pienpetojen pyyntiä. Se auttaisi kanalintujen kannankin kohentamisessa, kun pyytäisi supikoiria, variksia ja kettuja. Mira Tenhunen FA K TA Anu Muilu ## 36-vuotias ## Työskentelee puuseppänä Haapaveden Puukaluste Oy:ssä ## Koulutukseltaan hienopuuseppä ja puutekniikan insinööri ## Asuu Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla, kotoisin Ristijärveltä Kainuusta ## Kuuluu Puuliiton ammattiosasto 187:ään ## Työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu ## Harrastaa metsästyksen lisäksi kalastusta ## Perheeseen kuuluu mies ja kaksi lasta Hippu saa saaliista oman osansa jo metsässä: linnun sydämen ja kivipiiran. Mukana on kaksi asetta. Lintukivääri kulkee selässä, ja kädessä on haulikko.

14 CTC SIEVI STAR Star Roller+ S3 43-52761-312-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC CTC ROLLER Star Roller XL+ S3 49-52761-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN CTC Star Hiker+ S3 Sievi Star -tuoteperhe on suunniteltu talvikelien vaatimusten mukaisesti. Lämmin vuori, lämpöä heijastavat pohjalliset sekä erinomaisen pidon takaava FlexStep®- 43-52769-312-O8M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC CTC pohja tekevät Starista luotettavan valinnan kylmiin ja liukkaisiin talviolosuhteisiin. Star-mallistosta voit valita itsellesi sopivan varrenkorkeuden ja kiinnitysmekanismin: Nauhallisen Sievi Star Hikerin tai Boa®-mekanismilla varustetun Star Rollerin. Boa®- Star Hiker XL+ S3 49-52769-353-O8M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC mekanismia on helppo käyttää myös hansikkaat kädessä! Star Rollerissa lisäsuojaa tuo Memory Foam, joka maksimoi mukavuuden ja ehkäisee nilkkavammoja. Boa® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SUOMI_STARROLLER_SARMA_277x404+5_191016.indd 1 19.10.2016 10.48

15 SYYSKOKOUKSIA Loka-marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a) päätetään osaston toimihenkilöille ja toiminnantarkastajille maksettavista korvauksista; b) päätetään osaston työhuonekunnille maksettavasta avustuksesta; c) vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma tulevalle kalenterivuodelle; d) valitaan puheenjohtaja ja muut toimikunnan jäsenet sekä varajäsenet 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Toimikunnan jäsenten tulee olla osaston jäseniä; e) valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varamiehensä; f ) valitaan tarvittavat jaostot, joiden jäsenet ovat osaston jäseniä; g) vahvistetaan luottamusmiesvalinnat; h) valitaan muut osastolle tarpeelliset toimihenkilöt lukuun ottamatta niitä, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat toimikunnan valittaviksi; i) päätetään osaston kokousten koollekutsumistavasta tämän pykälän 9. kohdan mukaisesti; j) päätetään muista jäsenten ja toimikunnan esittämistä asioista. mahdollisuus käydä kylpylässä. Pikkujouluruokailu alkaa kello 20. Majoitus kahden hengen huoneissa 118 euroa yöltä ja yhden hengen huoneissa 89 euroa yöltä. Osasto osallistuu majoituskuluihin ja kokoukseen osallistuvien matkakuluihin. Ilmoittautumiset 6.11. mennessä sihteeri Markus Kortesalmelle, puh. 050 555 7204 tai puheenjohtaja Juha Meriläiselle, puh. 050 370 1218. Tervetuloa osaston jäsenet puolisoineen! Kiteen Puutyöntekijät 178 perjantaina 18.11. kello 18 Kiteen Hovissa. Kokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja taloussuunnitelma vuodelle 2017 ynnä muut sääntömääräiset asiat. Kokouksen yhteydessä ruokailu. Tervetuloa! Puuliiton Koillis-Savon osasto 523 sunnuntaina 20.11. kello 16 Pekka Miettisen luona Västinniemessä osoitteessa Kuninkaisenniemi 131. Tervetuloa! Kouvolan Puu- ja erityisalojen osasto 136 torstaina 17.11. klo 15.30 Domuksen ruokalassa Korialla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Kahvit keitetään ja tehdään hyviä päätöksiä. Tervetuloa! Askon ammattiosasto 002 keskiviikkona 16.11. kello 15.45 Insofan ”lennonjohdossa”. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 tiistaina 22.11. kello 18.00 alkaen Vuorelan Kunnonpaikassa. Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt asiat. Kokous aloitetaan ruokailulla, ja osallistujille annetaan kylpylälahjakortti. Tervetuloa! Puuliiton Etelä Kymen Ammattiosasto 032 sunnuntaina 13.11. kello 15 alkaen Kotkan ABC Amiraalissa. Kahvi- ja pullatarjoilu. Tervetuloa! Kuopion ympäristön Metsätyöntekijäin ammattiosasto 532 keskiviikkona 23.11. kello 18.30 Keilahallilla. Toimikunta kokoontuu kello 18. Tervetuloa! Hattuvaaran Puu- ja erityisalojen osasto 309 torstaina 17.11. kello 17.30 Taistelijan talolla. Syyskokoukselle kuuluvien asioiden lisäksi asialistalla osaston lakkauttaminen ja jäsenten siirtyminen Puuliiton Ilomantsin osastoon 388. Tervetuloa! Kärkölän Puutyöntekijät 027 sunnuntaina 27.11. kello 15.00 Kisällitalolla osoitteessa Kutomotie 1. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 perjantaina 18.11. kello 18 osaston toimistolla osoitteessa Torikatu 14. Kokouksessa sääntöjen määräämät asiat, henkilövalinnat, toimisto-osakkeen myynti ja muistamissäännön muuttaminen. Tervetuloa! Puuliiton Heinäveden ammattiosasto 522 torstaina 24.11. kello 18.30 alkaen Osuuspankin kerhohuoneella. Toimikunta kokoontuu kello 18. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 tiistaina 15.11. kello 17 alkaen HTY Paasitornissa Helsingissä osoitteessa Paasivuorenkatu 5. Kokouksessa sääntömääräiset asiat. Tule ja vaikuta! Kokouksessa on kahvitarjoilu. Ilmoita tulostasi Seppo Kajanderille, puh. 040 5840 380. Tervetuloa! Puuliitto Iskun ammattiosasto 014 lauantaina 12.11. kello 12 kerhohuoneella osoitteessa Mukkulankatu 2. Tervetuloa! Itä-Suomen metsäkonealan työntekijät osasto 034 lauantaina 19.11. Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla. Kokouksen jälkeen vietetään Saimaan ympäristön metsäkonealan työntekijät os. 351:n kanssa yhteinen pikkujoulu. Aloitetaan kello 11 ruokailulla, jonka jälkeen syyskokous kello 12. Paikalla on myös työehtosihteeri Harri Häkkinen. Kokouksen jälkeen keilailua kello 15–17 sekä Lahden ja ympäristön Maa- ja sekatyöväen ammattiosasto 224 sunnuntaina 20.11. kello 19 Lahdessa Kivimaan ABC-asemalla. Tervetuloa! Lahden Puuseppien ammattiosasto 043 lauantaina 26.11. kello 12.00 SAK:n kokoustilassa osoitteessa Rautatienkatu 19 A, 4. kerros. Käsittelemme sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lammin Puutyöntekijät 211 torstaina 24.11. kello 14.45 Lammin Ikkunat Oy:n sosiaalitiloissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden ohella pääluottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinta. Tervetuloa! Lappeenrannan Puualan ammattiosasto 036 sunnuntaina 20.11. kello 16 alkaen Joutsenon työväentalolla osoitteessa Huvitie 7. Toimikunta kokoontuu kello 15.00. Paikalla on Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari ja nuorisoasioista vastaava järjestötoimitsija HannaKaisa Hämäläinen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lohjan Puutyöväen osasto 052 perjantaina 2.12. alkaen kello 16.30 Kerholassa osoitteessa Rantapuisto 16. Tervetuloa! Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 sunnuntaina 27.11. kello 17 Mikkelin Työttömät ry:n ruokalassa Mikkelissä osoitteessa Porrassalmenkatu 1. Toimikunta kokoontuu kello 16.30. Käsiteltävinä asioina sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Nastolan Puusepät 013 sunnuntaina 27.11.2016 kello 13 Nastolan Puuseppien toimistolla Nastolassa osoitteessa Timpurintie 2. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät syyskokousasiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Puuliiton Padasjoen osasto 225 sunnuntaina 20.11. kello 13 Lehmonkärjessä Asikkalassa. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat ja muut mahdollisesti esille tulevat asiat. Asta Kääriäinen liitosta kertomassa tulevasta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Punkaharjun Puutyöntekijät 079 sunnuntaina 20.11. kello 16 Punkaharju-talon entisessä valtuustosalissa. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa! Rantasalmen Puutyöntekijät 139 torstaina 17.11. kello 17.30 alkaen Pizzeria Anatoliassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliitto Ristiinan ammattiosasto 274 torstaina 10.11. kello 17 Hotelli Cumulus Mikkelissä. Kokouksen jälkeen ruokailu. Toimikunta kokoontuu kello 16.15. Tervetuloa! Saimaan ympäristön metsäkonealan työntekijät 351 lauantaina 19.11. Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla. Ruokailu kello 11, toimikunnan kokous kello 12, syyskokous kello 13, keilailua kello 15–17 sekä mahdollisuus käydä kylpylässä. Illallinen ja pikkujouluruokailu kello 20. Iltaohjelma yhdessä Itä-Suomen metsäkonealan työntekijät 034:n kanssa. Ilmoittautumiset 6.11. mennessä Ville Hänniselle, puh. 044 025 8301 tai Raimo Immoselle, puh. 0400 745 914. Tervetuloa! Savonlinnan Puutyöntekijäin osasto 004 sunnuntaina 20.11. kello 16 Spahotel Casinolla osoitteessa Kylpylälaitoksentie 7. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Uimaharjun osasto 142 sunnuntaina 20.11. kello 16 Marjalan ABC-aseman kokoustilassa. Tervetuloa! Valtimon Puu- Metsä- ja Koneosasto 583 sunnuntaina 20.11. kello 16 Seiskassa. Kokouksessa käsitellään osaston purkautuminen ja jäsenten siirtyminen Nurmeksen osastoon. Toimitsija Juha Lyytinen tulee kokoukseen, ja täytellään purkuilmoituspaperit. Osasto tarjoaa kahvit pullan kanssa. Tervetuloa! Varkauden Puualojen ammattiosasto 015 sunnuntaina 27.11. kello 16 osaston toimistolla osoitteessa Kauppakatu 32. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa mukaan! Vierumäen puutyöläiset 165 sunnuntaina 27.11. kello 12 Vierumäen paloasemalla. Kokouksen jälkeen ruokailu Matkakeitaalla. Tervetuloa! Vihdin Puutyöntekijät 88 torstaina 24.11. ravintola Cantina Antoniossa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 sunnuntaina 20.11. kello 18. Alavuden ABC-huoltoaseman kabinetissa. Kahvi- ja pullatarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa! Eskolan puusepät 126 sunnun- taina 20.11. kello 17 ravintola Jokihelmessä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen päätteeksi osasto tarjoaa ruuan kokoukseen osallistuneille. Osaston jäsenet tervetuloa! Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 lauantaina 26.11. kello 13 Tampereella Lahdesjärven ABC-aseman kokoustilassa. Kahvi- ja ruokatarjoilu. Ilmoita tulostasi Hannulle, puh. 0400 125 913. Tervetuloa! Puuliiton Jurvan osasto 055 keskiviikkona 23.11. kello 18 Hotellin alakerrassa olevan ampumahallin kahviossa osoitteessa Kauppatie 2. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Jämsänseudun ammattiosasto 324 lauantaina 19.11. kello 11 alkaen Kaipolassa ravintola Majakassa. Tervetuloa! Puuliiton Järviseudun osasto 220 sunnuntaina 27.11. kello 16 Pitopalvelu Heikkilässä. Tervetuloa! Puuliiton Kankaanpään ammattiosasto 194 perjantaina 25.11. kello 18.30 Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Kaskisten Puutyöläiset 157 keskiviikkona 23.11 kello 18 Teuvan Pirttilässä osoitteessa Mukkalantie 7. Käsitellään sääntöjen määräämät sekä muut esille tulevat asiat. Matkakulut korvataan osaston taksan mukaan; samasta suunnasta tulevat, käyttäkää yhteisiä kulkuneuvoja. Puuliiton edustajana paikalla varapuheenjohtaja Jyrki Alapartanen. Kahvit ja pientä välipalaa kokoukseen osallistuville. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Keski-Suomen Metsäkonealan työntekijät 143 lauantaina 26.11. kello 13 alkaen Kuntokylpylä Summassaaressa Saarijärvellä. Kokouksen jälkeen jatketaan pikkujoulujen merkeissä. Sitovat ilmoittautumiset pikkujouluihin 3.11. mennessä Kari Koljoselle, puh. 050 308 4199. Tervetuloa! Puuliiton Kihniön ammattiosasto 022 sunnuntaina 27.11. kello 13 Kihniön osuuspankin kokoushuoneessa. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kinnulan Puutyöväen ammattiosasto 241 maanantaina 21.11. kello 18 alkaen Harri Hämäläisen luona. Tervetuloa! Puu- ja erityisalojen liiton Kolhon osasto 009 keskiviikkona 16.11. kello 16 alkaen TakkaBar Kotirannassa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Toimikunta kokoontuu kello 15.30. Tarjolla kahvia ja suolapalaa! Tervetuloa sankoin joukoin paikalle! Korkeakosken Puutyöväen ammattiosasto 281 sunnuntaina 20.11. kello 18 alkaen ravintola Naapurissa Korkeakoskella osoitteessa Kirkkotie 1. Puuliitto Kristiinan osasto 268 keskiviikkona 16.11. kello 17 Lapväärtin ABC:n kabinetissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kuortaneen Puunjalostustyöntekijät 160 sunnuntaina 20.11. kello 16.30 Hotelli Aallossa. Kaikki tervetuloa! Puuliiton Kyrön ammattiosasto 292 lauantaina 26.11. Loimaan Keilahallilla kello 13 alkaen. Toimikunta kokoontuu kello 12.30. Kokouksen jälkeen ruokailu ja mahdollisuus jäädä keilaamaan. Tervetuloa! Kyröskosken puutyöntekijäin osasto 185 torstaina 17.11. kello 17 Paussipaikassa. Tervetuloa! Puuliiton Lestijärven ammattiosasto 529 sunnuntaina 20.11. kello 17 Kari Jussilan luona osoitteessa Kotipellonkuja 14. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat ja muun muassa pikkujoulusuunnitelmat. Tervetuloa! Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 sunnuntaina 20.11. kello 15 ravintola Ankkuripaikassa. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Merikarvian ammattiosasto 217 sunnuntaina 27.11. kello 14 ravintola Rantahuoneella Krookassa. Kahvi- ja ruokatarjoilu. Tervetuloa! Nautorin veneenrakentajat 197 torstaina 24.11. kello 18 ravintola Pavis Jakobstadissa. Käsittelyssä sääntömääräiset syyskokousasiat. Sitovat ilmoittautumiset ruokatarjoilun vuoksi viimeistään 18.11. numeroon 040 779 2073. Tervetuloa! Parkanon Puuosasto 152 lauantaina 19.11. kello 16 Sakkilassa. Toimikunta kokoontuu ennen kokousta kello 15.15. Kokouksen jälkeen ruokailu Kebab Pizzeria Ege/sissä. Jäsenet tervetuloa! Peräseinäjoen ympäristön ammattiosasto 514 maanantaina 14.11. kello 18 alkaen Peräseinäjoen osuuspankin kokoushuoneella. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto 092 sunnuntaina 20.11. kello 15 PTU:n toimistolla osoitteessa Kirkkotie 1–3. Jäsenet ovat tervetulleita! Pihtiputaan Metsä ja Puu 478 sunnuntaina 27.11. kello 18 Matkailukeskus Niemenharjulla. Tervetuloa! Pohjanmaan metsäkonealan työntekijät 352 lauantaina 19.11. kello 17 Härmän Kuntokeskuksessa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi keskustellaan alustavasti osaston lakkauttamisesta, mikäli ei saada uusia toimihenkilöitä. Kokouksen jälkeen jouluruokailu. Osasto osallistuu ruokailu- ja matkakuluihin. Puolisot mukaan! Toivotaan runsasta osanottoa. Tervetuloa! Porin Sahatyöväen ammattiosasto 020 lauantaina 26.11. klo 16 alkaen tapahtuma- ja saunatila Pohjolan legendassa osoitteessa Isolinnankatu 22. Ilta alkaa kokouksella ja jatkuu saunomisen, ruuan ja juoman merkeissä kello 24 asti. Tervetuloa! Puhoksen Puutyöntekijät 140 lauantaina 19.11. kello 14 Kiteenhovissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Puuliitto Punkalaitumen ammattiosasto 200 tiistaina 29.11. kello 18 SHT-Tukun ruokalassa. Toimikunta kokoontuu kello 17.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ranuan Puuliiton ammattiosasto 392 maanantaina 21.11. kello 17 alkaen Työpaja Justeerissa Infopoliksessa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Puuliitto Ruoveden ammattiosasto 228 sunnuntaina 13.11. kello 17 alkaen Ruoveden palvelutalon takkahuoneella. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Sastamalan osasto 053 sunnuntaina 27.11. kello 15 Jaatsin kahvilassa. Toimikunta kokoontuu kello 14.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Seinäjoen alueen Puuliiton ammattiosasto 029 perjantaina 25.11. kello 18.30 Jalasjärven ABC:n kokoustilassa. Käsittelyssä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa kokoukseen! Puuliiton Seinäjoen seudun ammattiosasto 263 torstaina 17.11. klo 19 alkaen Ilmajoen Krouvissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Soinin osasto 219 perjantaina 18.11. kello 18 alkaen Ystäväntuvalla. Kokouksessa käsitellään osaston purku ja jäsenten liittäminen Puuliiton Järviseudun osastoon 220. Tervetuloa! Suolahden ammattiosasto 051 lauantaina 12.11. kello 12 Hotelli Keiteleessä. Vierailijana Puuliiton työehtosihteeri Jari Sirviö. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Tampereen Puuseppien Ammattiyhdistys 006 perjantaina 11.11. kello 18 alkaen Tampereella osoitteessa Rautatienkatu 10, 6. kerros. Kokouksen esityslista puuseppien FB-sivuilla. Ammattiosasto tarjoaa kokoukseen osallistujille myöhemmin illalla aterian Panimoravintola Plevnassa. Lisätietoja Matti Voutilaiselta, puh. 040 178 6488. Tervetuloa! Toijalan Harja- ja Puutyöntekijät 100 lauantaina 19.11. kello 14 alkaen ravintola Fifth Avenuessa Hämeenlinnassa osoitteessa Pitkätanhuankatu 2. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen yhteydessä keilausta ja ruokailu. Ilmoittautumiset perjantaihin 11.11. mennessä Anne Haaraselle, puh. 040 717 1938. Jäsenet tervetuloa! Puuliiton Toijalan osasto 255 perjantaina 18.11. kello 18 ravintola Leskirouvassa. Kokouksen jälkeen ruokailu jäsenille ja seuralaisille. Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 14.11. Jukka Koskiselle, puh. 040 579 4880 tai Jarmo Ahoselle, puh. 040 577 4645. Turun Puuseppäin ammattiosaston 003 maanantaina 21.11. kello 18 alkaen osoitteessa Puutarhakatu 40 as.11. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 sunnuntaina 13.11. klo 15 alkaen Nesteen kokoustilassa. Kahvitkin tarjotaan. Tervetuloa! Vilppulan puutyöläisten osasto 242 sunnuntaina 20.11. kello 17 alkaen Vilppulan kunnantalon valtuustosalissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Paikalla Puuliiton järjestösihteeri Pekka Juusola. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Virtain Metsätyöntekijät 093 perjantaina 25.11. kello 18 Pub 66:ssa Virroilla. Kokouksen yhteydessä on jouluruokailu. Ilmoittaudu Jarmolle, puh. 0400 928 766 perjantaihin 18.11. mennessä. POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Kajaanin Saha- ja Puutyöläisten ammattiosasto 026 sunnuntaina 20.11.2016 kello 16 Hotelli Kainuun Portissa. Kokouksen asialistalla sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Jatkuu seuraavalla sivulla

16 SYYSKOKOUKSIA Puuliiton Kalajoen osasto 101 torstaina 17.11. kello 18 Pizzeria Mamma Leonissa. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat sekä muut esille tulevat asiat. Puuliiton Kolarin ammattiosasto 761 perjantaina 18.11. kello 18 alkaen ravintola Pub 65:ssä Kolarissa osoitteessa Jokijalan tie 65. Toimikunta kokoontuu kello 17.30. Kokouksen jälkeen ruokailu. Osaston jäsenet tervetuloa! Puuliiton Kuhmon os 752 sunnuntaina 13.11. kello 16 Eskobarissa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Liiton edustaja paikalla. Kokouksen yhteydessä on ruokailu. Tervetuloa! Kuusamon ammattiosasto 089 sunnuntaina 4.12. kello 16 Kuusamon hotellin kokoustiloissa. Käsittelemme kokouksessa kiky-sopimusta. Paikalle tulee pohjoisen aluetoimistolta Reijo Lehtinen. Kokouksen jälkeen käymme syömässä. SITOVAT ilmoittautumiset sähköpostitse, jussikalervo@hotmail.com 20.11. mennessä. Tervetuloa! Lapin metsätyökoneiden kuljettajien ammattiosasto 482 lauantaina 26.11. kello 13 Lomakeskus Pyhän Astelissa Pyhätunturilla osoitteessa Astelintie 1.Toimikunta kokoontuu kello 12. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat ja muut esille tulevat asiat. Lopuksi vietetään perinteiseksi käyneet pikkujoulut. Kokousmatkat korvataan kokousmatkakäytännön mukaan. Aluetoimitsija Reijo Lehtinen on mukana kokouksessa. Sitovat ilmoittautumiset 28.10. kello 20 mennessä sihteerille, puh. 040 569 3066 tai sähköpostiosoitteeseen reijo.a.salmela@pp.inet.fi. Tervetuloa! Metsähallituksen puuliittolaiset 683 perjantaina 11.11 kello 10 Helsingissä Puuliiton keskustoimiston 14. kerroksen kokoushuoneessa osoitteessa Haapaniemenkatu 7–9 B. Tervetuloa! Oulun Puutyöväen ammattiosasto 076 keskiviikkona 23.11. Teron Pubissa, Raitotien A M M AT T I O S A S T O T ja Eekintien risteyksessä Kuivasjärvellä, Oulussa. Tervetuloa! Puuliiton Paltamon osasto 121 sunnuntaina 27.11. kello 16 Paltamon Nesteellä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Pellon maa- ja metsätyöläiset 518 sunnuntaina 27.11. kello 12 kahvila-ravintola Grannissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Lisätietoja Tuomas Harrilta, puh. 0400 128 434. Tervetuloa! Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkonealan työntekijät osasto 145 lauantaina 26.11. kello 15 Hotelli Kiannon Kuohuissa Suomussalmella. Samalla vietetään pikkujoulut, joihin sitovat ilmoittautumiset 12.11. mennessä Jussi Piiraiselle, puh. 044 300 8793 tai Jarno Karppiselle, puh. 044 019 2419. Pikku paketti mukaan! Tervetuloa! Puuliiton ammattiosasto 187 sunnuntaina 4.12. kello 14 Haapajärven työväentalolla osoitteessa Kuusaantie 19. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa päättämään osaston asioista ja tulevasta toiminnasta! Puuliiton Pyhäsalmen osasto 111 torstaina 10.11. kello 18 Säästöpankin kahvihuoneessa. Tervetuloa! Puu- ja erityisalojen Rovaniemen ammattiosasto 072 torstaina 24.11. kello 18 Lappset Group Oy:n tuotannon kahviossa. Tervetuloa! Puu- ja Erityisalojen Ylitornion ammattiosasto 729 sunnuntaina 20.11. kello 13 puheenjohtaja Paavo Kosken kotona Ylitorniolla osoitteessa Mäkeläntie 8 D 17. Tervetuloa! Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosasto 018 torstaina 17.11. kello 15 Rytikarin työväentalolla. Toimikunta kokoontuu kello 14.30. Esillä sääntömääräiset asiat ynnä muuta majoihin liittyvää. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! J Ä S E N R E K I S T E R I T I E D OT TA A Jäsenrekisteri kiinni 8.–14.11. ## Jäsenrekisteri on suljettuna järjestelmämuutoksen takia 8.–14.11. kello 9.00–16.00 ja 21.11. kello 9.00–16.00 välisen ajan. Ammattiliittosi ansiosta olet jo Turvassa Tiesitkö? Puuliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvassa vapaa-ajan matkustajavakuutuksella. Turva tarjoaa liittojen jäsenille erityisiä etuja sekä alennuksia myös muista vakuutuksista. Tutustu osoitteessa turva.fi/puuliitto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 89x100_Sarma_Nro13_JasenvakuutusJaEdut_Ilmoitus_Turva_10112016.indd 1 I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Hartolan puutyöläisten ammattiosasto 074 järjestää pikkujouluristeilyn uudistetulla M/S Silja Europalla 17.12. Tallinnaan. Mukana Bassoradio! Matkavekan kyydit Joutsa, Hartola ja Heinola. Tarkemmat aikataulut myöhemmin lähtijöille. Matkan hinta on jäsenelle ja avecille 21 euroa kahden hengen B2-hytissä. Osasto tarjoaa buffet-illallisen ruokajuomineen, mutta aamiainen 10,50 euroa on maksettava itse. Ilmoittautumiset sihteerille numeroon 040 745 9463 tai osoitteeseen mika.tupala@ metsagroup.com. Ilmoittakaa, otatteko aamiaisen ja jos ette halua buffetia. Matkan varanneilla pitää olla matka maksettuna 16.11. mennessä eli 21 euroa tai 31,50 euroa osaston tilille FI71 5039 0650 0961 79. Osasto maksaa ennakkomaksun 17.11. ja toimittaa nimilistat Matkavekkaan. Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 järjestää pikkujoulut 10.12. kello 18 RantaCasinolla. Omavastuuhinta 15 euroa jäseneltä, 20 euroa avecilta. Ilmoittautumiset 11.11. kello 17 toimistolla, Torikatu 14. Mikäli ilmoittautumisaika ei sovi, soita 045 677 0735 ja sovi Kimmo Huvisen kanssa. Hirvensalmen Puutyöväen ammattiosasto 290 järjestää pikkujouluruokailun lauantaina 26.11. kello 17.30 ravintola Sataman Herkussa. Omavastuuosuus on 10 euroa jäseneltä ja seuralaiselta. Maksu paikan päällä. Sitovat ilmoittautumiset 20.11. mennessä Vesa Pöyrylle numeroon 050 322 6183 tai Kai Ahvenrannalle 040 413 7392. Ilmoita myös mahdollisesta ruoka-aineallergiasta. Tervetuloa! Joroisten ammattiosasto 198 järjestää jäsenilleen pikkujoulut lauantaina 26.11. kello 18 alkaen Joroisten Juhanalan kartanolla Separaattori-kokoustilassa. Ilmoittaudu sihteeri Hennalle numeroon 050 381 5833 viimeistään 22.11. mennessä ruokavarauksen takia. Iloista pikkujoulumieltä ja pieni paketti mukaan! Tervetuloa! Keiteleen Puuliiton ammattiosasto 181 järjestää jouluruokailun tiistaina 6.12. kello 17 Hotelli Runnissa. Jäsenet ja heidän alle 15-vuotiaat lapsensa ilmaiseksi, muut 30 euroa henkilöltä. Lähtö Matkahuollon edestä osoitteesta Asematie 4 kello 16. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä Mikalle numeroon 044 320 4293 tai Oivalle numeroon 040 721 9206. Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 järjestää pikkujoulumatkan Jaakko Tepon iltamiin, jotka järjestetään Kuuslahden nuorisoseurantalolla perjantaina 18.11. kello 19.00 alkaen. Jaakko Tepon iltamat sisältävät Jaakon poikien yhtyeen esittämiä isänsä kappaleita, taikuriesityksen ja Antti Heikkisen kertomuksia. Tilaisuuteen on bussikuljetus Kuopiosta ja Lapinlahdelta. Aikataulut: reitti 1 Lapinlahdelta lähtö kello 17, Siilinjärven linja-autoasemalta kello 17.45, liikennöitsijänä M. Niskanen sekä reitti 2 Kuopion ABC-asemalta lähtö kello 17 ja kaupungintalon takaa 17.30, liikennöitsijänä Rautalammin Auto. Tilaisuudessa tarjotaan kahvit ja pullat sekä makkaraa. Osallistumismaksu 10 euroa jäseneltä ja 20 euroa avecilta tai sukulaiselta. Ilmoittautumiset Jounille numeroon 050 344 3745. Paikalla myös Jaskan fanimyyntipiste, josta voi ostaa tuoretta Jaakko Tepon elämäkertakirjaa 10/27/2016 4:01:37 PM 0,5 X X 0,25 X 0,5 X nimikirjoituksilla. Kuopion ympäristön Metsätyöntekijäin ammattiosasto 532 järjestää pikkujouluruokailun lauantaina 19.11. kello 16 alkaen Hotelli IsoValkeisella. Puoliso mukaan! Ilmoittautumiset 13.11. mennessä Markku Nokelalle 040 933 5665. Tervetuloa! Lahden ja ympäristön Maa- ja sekatyöväen ammattiosasto 224 järjestää pikkujouluruokailun 3.12. kello 18 Lahdessa ravintola Haraldissa osoitteessa Vesijärvenkatu 24. Ennakkoilmoittautuminen 25.11. mennessä Erkki Penkarille numeroon 0500 308 751. Tervetuloa! Lappeenrannan Puualan ammattiosasto 036 pikkujoulut pidetään lauantaina 17.12. kello 19 alkaen Tirilän työväentalolla osoitteessa Onninkatu 6 ruokailusta ja tanssimusiikista nauttien. Omavastuu on 10 euroa per henkilö, ja se maksetaan osaston tilille FI53 5620 0920 1227 27. Merkitse huomiokenttään niiden henkilöiden nimet, joiden omavastuun maksat. Mukaan mahtuu 100 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset Hannu Kiviluomalle 12.12. mennessä joko sähköpostilla hanskikivi@luukku.com tai numeroon 0400 494 471, mieluiten tekstiviestillä. Tervetuloa! Lieksan Maa- ja metsätyöntekijät 190 järjestää jäsenilleen pikkujoulun lauantaina 3.12. kello 18 Hotelli Puustellissa. Osasto tarjoaa osaston jäsenille ja aveceille jouluruokailun ja kaksi juomaa. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä Raunolle numeroon 040 719 0635. Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 järjestää jäsenille seuralaisineen jouluruokailun lauantaina 26.11. ravintola Tallissa alkaen kello 18.30. Jouluruokailun hinta on 29 euroa, josta osallistujat maksavat 15 euron omavastuuosuuden. Lähdetään porukalla nauttimaan jouluherkuista; ohjelmassa on mukana jouluisia lauluja. Sitovat ilmoittautumiset 18.11. kello 12 mennessä Hannu Tulliselle numeroon 050 542 3066. Ota pikku paketti (enintään 6 euroa) mukaan, niin jaetaan lahjoja! Tervetuloa! Nastolan Puusepät 013 järjestävät jäsenmatkan lätkämatsiin Pelicans–KooKoo lauantaina 10.12. Ottelu käydään Lahdessa Isku-areenalla kello 17 alkaen. Matka on tarkoitettu ensisijaisesti Nastolan Puuseppien jäsenille hintaan 15 euroa per jäsen, ja jos paikkoja jää, niin 30 euroa per avec. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 20.11. mennessä Esko Vattulaiselle numeroon 045 127 0420. Tervetuloa! PL:n Nilsiän-Varpaisjärven ammattiosasto 436 järjestää pikkujoulut 3.12. kello 19 alkaen ravintola Reippaankulmassa Varpaisjärvellä. Ruokailu on ilmainen jäsenille ja puolisoille. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 20.11. Kakelle numeroon 044 376 1869. Tervetuloa! Puhoksen Puutyöntekijät 140 järjestää pikkujoulut lauantaina 26.11. kello 19 Kiteenhovissa. Sitovat ilmoittautumiset 21.11. mennessä Pekka Pakariselle numeroon 040 531 3441. Tervetuloa jäsenet seuralaisineen. Rantasalmen Puutyöntekijät 139 järjestää pikkujoulut perjantaina 25.11. kello 19 Hotelli Järvisydämessä. Omavastuu jäseneltä ja avecilta on 5 euroa per henkilö. Illalliskortti sisältää glögin ja runsaan joulupöydän. Sitovat ilmoittautumiset 15.11. mennessä Marko Julkuselle numeroon 040 821 4038 tai sähköpostitse marko.julkunen74@gmail.com. Ristiinan ammattiosasto 274 järjestää pikkujoulut ravintola Fransmannissa lauantaina 19.11. kello 19 alkaen. Ilmoittautuminen Ekille numeroon 040 753 4208, Mikolle numeroon 040 354 9524 tai osaston kopilla. Hinta jäseneltä 10 euroa ja avecilta 30 euroa, maksu etukäteen. Hinta sisältää buffet-ruokailun, 2 drinkkilippua, arvontaa ja vapaan pääsyn yökerho Vaakunaan. Kuljetusaikataulu: Pelloksen vanha ostoskeskus kello 18, Ristiinan Shell kello 18.15, linja-autoasema kello 18.20. Paluu kello 02 Vaakunan edestä. Tervetuloa! Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 järjestää matkan Lappeenrantaan 3.–4.12. Sitovat ilmoittautumiset 28.10. mennessä numeroon 040 708 6020.Tervetuloa! Vierumäen puutyöläiset 165 järjestävät perinteiset pikkujoulut lauantaina 10.12. kello 18 alkaen Heinolan RantaCasinolla, jossa jouluruokailu ja ohjelmaa. Osallistumismaksu 10 euroa jäseneltä, 15 euroa avecilta. Maksut 25.11. mennessä Versowoodin ruokalaan. Tervetuloa! LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 järjestää jäsenilleen pikkujoulut Laukaan Tupasvillassa lauantaina 10.12. klo 18 alkaen ruokailulla. Omavastuu 10 euroa jäseneltä ja avecilta. Sitovat ilmoittautumiset 30.11. mennessä Pasi Kuokalle mieluiten tekstiviestillä numeroon 040 700 1325. Lisätietoja www.ao154.com. Puuliitto Harjavallan ammattiosasto 044 järjestää pikkujoulut lauantaina 3.12. kello 18.30 Hotelli Hiittenharjulla. Herkullinen joulujuhlabuffet kello 19.00. Jäseniä tanssittaa Aki Samuli. Sitovat ilmoittautumiset keskiviikkoon 23.11. mennessä Vesalle numeroon 046 850 1924 tai Pekalle numeroon 0400 833 797. Osallistumismaksu jäseniltä 20 euroa (palautetaan Hiittenharjulla) ja ei-jäseneltä 40 euroa. Tervetuloa! Puuliiton Kankaanpään ammattiosasto 194 järjestää osaston pikkujoulut Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa perjantaina 25.11. kello 19. Jouluruokailu ja esiintyjänä A. Aallon rytmiorkesteri. Ilmoittaudu numeroon 050 591 0241 mahdollisimman pian. Omavastuu 25 euroa henkilöltä. Tervetuloa! Puuliiton Kannonkosken ammattiosasto 023 järjestää jäsenilleen pikkujoulut lauantaina 26.11 kello 18 alkaen Ullan Ruokahuoltamolla. Osasto tarjoaa ruokailun jäsenelle sekä seuralaiselle. Ruokailun jälkeen SeVeN-karaoke kello 00.30 asti. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä Jukka Muhoselle numeroon 040 755 5926 tai Esko Ronimukselle numeroon 040 518 9854. Korkeakosken Puutyöväen ammattiosasto 281 järjestää jäsenilleen risteilyn Tallinnaan Silja Europalla 17.–18.12. Osasto on varannut 30 paikkaa. Sitovat ilmoittautumiset 16.11. mennessä numeroon 040 751 5683 tai 0400 337 667. Kyröskosken puutyöntekijäin osasto 185 tarjoaa jouluaterian perjantaina 9.12. kello 17 ravintola Sarvessa. Jäsenet puolisoineen tervetuloa! SITOVAT ilmoittautumiset numeroon 040 544 1135. Lapuan Puuliiton ammattiosasto 086 järjestää jäsenilleen 19.11. jouluruokailun avecin kera. Tilaisuus on Lapuan hovissa kello 19 alkaen. Sitovat ilmoittautumiset 13.11 mennessä Sepolle numeroon 0400 686746. Pietarsaaren seudun puutyöläiset 114 järjestävät pikkujoulujuhlan lauantaina 19.11. kello 18–00 TT-hallissa. Tilaisuus on avoin jäsenille puolisoineen. Tervetuloa! Ilmoittautumiset 14.11. mennessä Samille numeroon 040 779 3592 tai Vuokolle numeroon 040 661 2266. Puuliitto Saarijärven osasto 524 järjestää pikkujoulut lauantaina 26.11. kello 16 alkaen Kartano Kultarannassa Saarijärvellä osoitteessa Kivikirveentie 10 B. Sitovat ilmoittautumiset Merjalle 18.11. mennessä numeroon 040 585 6036. Tervetuloa! Savonlinnan Puutyöntekijäin osasto 004 viettää pikkujoulua lauantaina 3.12. kello 18 alkaen Perhehotelli Hospizissa. Paikkoja varattu 70 henkilölle. Ilmoittautuminen ajalla 14.–24.11. Kimmolle numeroon 040 734 2134. Omavastuu 15 euroa jäseneltä tai avecilta osaston tilille FI17 8000 1201 2652 39. Katso täydellinen menu: www.plos4.fi, ja eiku juhlimaan! Puuliiton Seinäjoen seudun ammattiosasto 263 järjestää 2.12. kello 18 pikkujoulut ravintola Joupiskassa. Jäsenet ilmaiseksi, seuralaiselta 20 euroa. Ilmoittautumiset 28.11. mennessä Juhanille numeroon 0400 165 887 tai Maunolle numeroon 040 508 2104. Tampereen Puuseppäin Ammattiyhdistys 006 järjestää jäsenilleen torstaina 1.12. kello 17 tutustumiskäynnin uuteen Tammervoiman Hyötyjätekeskuksen voimalaitokselle Tarastejärvelle. Tapaamme Hyötyjätekeskuksen parkkipaikalla. Vierailijoita mahtuu mukaan maksimissaan 20–25 henkilöä. Vierailu kestää noin yhden tunnin. Puolison voi ottaa mukaan. Vierailun jälkeen käymme Ruutanan Shellillä pullakahvilla osaston piikkiin. Sitovat ilmoittautumiset Janne Mäenpäälle numeroon 050 358 3581. Tervetuloa! Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 järjestää pikkujoulut lauantaina 26.11. Wiikinkartanossa kello 17 alkaen. Jäsenet maksutta, seuralaiselta 15 euroa. Sitovat ilmoittautumiset Kimmolle numeroon 045 343 5654 tai Karille numeroon 040 747 5120. Vilppulan puutyöläisten osasto 242 järjestää jäsenilleen teatteriretken lauantaina 10.12. Lähde viettämään hulvattoman hauska ilta teatterin merkeissä! Jyväskylän kaupunginteatterin esitys Diivat saa paatuneimmallekin hymyn huulille syksyn hulvattomimmalla mestarikomediallaan. Hintakaan ei kirpaise – vain 10 euroa per henkilö. Hinta sisältää esityksen, bussikuljetuksen ja väliaikatarjoilun. Ja jotta kotona ei tule napinaa, niin avecit mukaan myös kymmenellä eurolla per henkilö. Kuljetusaikataulu: Vilppulan sahan piha kello 16.45, Mäntän matkahuolto kello 17.00, Keuruun linja-autoasema kello 17.30. SITOVAT ilmoittautumiset Rainelle 15.11.2016 mennessä, 050-5873175 tai raine.aronen@gmail.com

17 JÄSENILLE POHJOINEN TOIMINTA-ALUE PL Jokilaakson Ammattiosasto 549 järjestää pikkujoulut lauantaina 10.12. kello 19 alkaen Ravintola Lounatuulessa. Tarjolla runsas perinteinen jouluruokailu. Paikkoja varattu 40 henkilölle. Osaston jäsenille tilaisuus on ilmainen. Avecin omavastuu 15 euroa, joka maksetaan osaston tilille FI39 4754 0010 0343 95 viitteellä ”Pikkujoulu 2016 Avec”. Ilmoittautumiset torstaihin 1.12. mennessä Tapanille numeroon 040 702 0918 (klo 16 jälkeen). Oulun Puutyöväen ammattiosasto 076 järjestää jäsenille aveceineen pikkujoulumatkan 26.–27.11. Kalajoki Sani-Fani kylpylään. Tervetuloa myös entisen Haukiputaan osaston jäsenet. Matka tehdään linja-autolla, joka lähtee Haukiputaalta noin kello 10 jatkaen Oulun linja-autoasemalle, josta lähdemme kello 11. Omavastuu 30 euroa, joka sisältää kuljetuksen, majoituksen 2hh, illan show ja kolmen ruokalajin illallinen sekä musajatkot. Aamiainen sunnuntaina ja kylpylän vapaa käyttö aukioloaikoina. Mukaan 5–10 euron pikkupaketti pukinkonttiin. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 20.11. Tuula Ronkaiselle 040 966 4455. Pyhännän puutyöväen ammattiosasto 237 järjestää pikkujoulut lauantaina 19.11. Pyhännällä, Järvihelmessä. Kattaukset kello 12.00 ja 18.00. Ensimmäisessä kattauksessa vierailee Joulupukki pienine yllätyksineen. Osasto tarjoaa ateriat jäsenilleen, avecilta tai 15–18-vuotiailta lapsilta 10 euroa, alle 15-vuotiaat maksutta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot harri.pernu@Lapwall.fi / niko. riihimäki@prt-wood.fi / Marko. luttinen@Piklas.fi / Sami.Pellikka@ jukkatalo.fi Sodankylän Puutyöläiset 685 järjestää perjantaina 2.12. alkaen kello 18.30 pikkujoulun Hotelli Sodankylässä. Osasto tarjoaa jouluaterian. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä Pentille numeroon 050 381 4817. Tervetuloa! Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosasto 018 pikkujoulut pidetään lauantaina 10.12. ravintola Cumuluksessa alkaen kello 19. Illalliskortin hinta on 15 euroa sisältäen jouluaterian seisovasta pöydästä, ruokajuomat, narikkamaksun ja sisäänpääsyn tanssiravintolaan. Maksu peritään narikassa. Musiikista vastaa Swingers. Jäsenet puolisoineen tai avecin kanssa tervetuloa, myös yksin saapi tulla. Sitovat ilmoittautumiset torstaihin 24.11. mennessä Veikko Leppäselle numeroon 040 590 6660. Muista ilmoittaa syyskokouksen tekemistä henkilövalinnoista liittoon toimihenkilöilmoituslomakkeella! Vuoden 2017 Hyvinvointilomat Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 30.1.–4.2.2017 •• Hakuaika päättyy 30.11. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja puolison omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Yhdessä enemmän -loma aikuisille Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 13.–18.2.2017 •• •• •• •• Hakuaika päättyy 30.11. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua, tietoiskuja ja pelejä yhdessä lomaryhmän kanssa sekä hemmotteluhetkiä vesimaailman poreissa. •• Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. Muistiloma aikuisille Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 13.– 18.3.2017 1. Mistä ilmansuunnasta aurinko nousee? 2. Paljonko ihmisellä on maitohampaita? 3. Minkä nimisenä Bob Dylanin laulua Blowin’ in the wind lauletaan suomenkielellä? 4. Kuka perusti Tampereen? 5. Kumpi kahdesta merkittävästä teollisuuskaupungista sai aikaisemmin kaupunkioikeudet: Englannin Manchester vai Suomen Tampere? 6. Minkä palkinnon sai äskettäin ekonomisti Bengt Holmström ensimmäisenä suomalaisena? 7. Kuka suomalainen on saanut Nobelin rauhanpalkinnon? 8. Kuka nobelisti on kirjoittanut Suomen sisällissodasta kertovan kirjan Hurskas kurjuus? 9. Paljonko jääkiekko painaa? 10. Mitä juomaa on slivovits? •• •• •• •• Hakuaika päättyy 13.12. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Lomalla on mahdollista osallistua toimintakykyä ylläpitävään ohjattuun liikuntaan ja luennolle. •• Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. Lapsiperheiden pääsiäisloma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 12.–17.4.2017 •• •• •• •• Hakuaika päättyy 12.1.2017. Omavastuu 100 euroa / aikuinen, 0 euroa / lapsi. Lomaan sisältyy täysihoito. Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua, tietoiskuja ja pelejä yhdessä lomaryhmän kanssa sekä hemmotteluhetkiä vesimaailman poreissa. •• Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. •• Lapsille on runsaasti omaa ohjelmaa. 11. KYSYMYS JARI ISOKORPI Puuliiton Haukiputaan Ammattiosasto 289 puretaan marraskuun aikana. Jäsenet on siirretty 1.11. alkaen Oulun puutyöväen ammattiosasto 076:en, josta tulee 550 jäsenen osasto. Lisätietoja antaa Timo Pussinen numerossa 050 435 2786 tai sähköpostitse pussinentimo@ gmail.com. TA K K U N E N Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkaus/RAY:n tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. Elokuussa Suomenlahdella seilataan puuliittolaisten voimin. Liity joukkoon iloiseen! Missä kaupungissa sijaitsee tämä komea kokoontumispaikka ja mikä se on nimeltään? Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 18.11.2016 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 12/2016 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut Hilppa-tamman patsas on pystytetty Nivalassa käydyn konikapinan muistoksi. Oikein vastanneista onnetar mielistyi oululaisen Riku-Matti Järven vastaukseen. ”Pappani veli joutui tuosta kapinasta kuri- tushuoneelle vähäksi aikaa, kun hän löi nyrkillä Nivalan asemalla poliisia, kun Ruuttusen vanhaa isäntää oltiin viemässä kärsimään linnatuomiota Ouluun. Mummuni isän sotilaat pieksivät, kun hän antoi kapinallisten keittää ruokaa pihallaan”, Järvi kirjoittaa. Parhaimmat onnittelut! Tallinnaan täysin uudistetulla M/S Silja Europalla 26.–27.8.201 7 Luvassa mielenkiintoista ohjelmaa ja puuliittolaista huippuseuraa! Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. ILMOITTAUDU ammattiosastosi kautta 1.11. alkaen LISÄTIETOJA: puuliitto.fi/kesaseilinkit Lastataan laiva täyteen puuliittolaisia! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 11.12.– 31.12.2016 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 21.11. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 Johdon telekopio (09) 736 069 TA L O U S TALOUSPÄÄLLIKKÖ Olli Peltola puh. (09) 6151 6378 matkapuh. 0400 826 101 T YÖ E HTOS I HTE E R IT MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 1.12.2016. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 21.11.2016. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1. Länteen. 2. 20. 3.Tuulelta vastauksen saan. 4. Ruotsin kuningas Kustaa III. 5.Tampere sai vapaakaupunkioikeudet vuonna 1779, Manchester kaupunkioikeudet 1853, siis Tampere. 6. Taloustieteen Nobelin palkinnon. 7. Martti Ahtisaari. 8. Frans Eemil Sillanpää. 9. 156 – 170 grammaa. 10. Luumuviinaa. Nykyaika ja menneisyys kohtaavat Porissa ## Rosenlew-museossa Porissa avautuneessa Teollisuus oli, teollisuus on -näyttelyssä ovat rinnakkain esillä uudet ja vanhat teollisuuden tuotteet, entiset ja nykyiset tehdasnäkymät sekä tuotantoprosessit. Vanhojen, jopa sadan vuoden takaisten, satakuntalaisilta tehtailta otettujen valokuvien esittämille paikoille ja työvaiheille on etsitty vastinparit nykyisyydestä ja dokumentoitu ne videokuvaamalla. Kuvaparien avulla museokävijät pääsevät vertailemaan nykyaikaa ja menneisyyttä seitsemässä eri tehtaassa. Vertailua voi tehdä myös tuotteiden ja raaka-aineiden suhteen. 1950-luvun suosikkituote, Porin Mainio -pata, on saanut näyttelyssä rinnalleen autojen valurautaosat, joita Porin Isosannassa valmistetaan nykyään. Kuusipuu jalostuu Porin Aittaluodossa yhä sahatavaraksi, mutta Porissa valmistettuja puulaatikoita ei ole enää markkinoilla. Kaupungin ainoa toimiva paperikone tuottaa nykyisin kierrätyskuidusta kartonkia, kun se ennen tuotti sellukuidusta paperia. Robottitehdas Ulvilassa on uudistunut sitten 1970-luvun, jolloin yhtenä ensimmäisistä automaatioteollisuuden tuotteista valmistui säkkirobotti. Vanha säkkirobotti ”Roope”on tuotu esille näyttelyyn. Teollisuuden palveluksessa työskenteli Porin seudulla 1950luvulla noin 10 000 henkilöä, nykyään noin puolet vähemmän. Silti Satakunnassa sahataan, valetaan ja valmistetaan teollisuustuotteita yhä, aivan kuten jo sata vuotta sitten. Yötä päivää syntyy lautaa, lankkua, auton osia, energiaa, muovikalvoja ja muovisäkkejä, leikkuupuimureita, kartonkia, robotteja sekä monia muita teollisuustuotteita. Teollisuus oli, teollisuus on -näyttely on tuotettu yhteistyössä paikallisten teollisuusyritysten kanssa. Mukana ovat Cimcorp Oy, Componenta Pori, Corenso United Oy:n Porin kartonkitehdas, Pori Energia, RKW Finland Oy, Sampo-Rosenlew Oy ja UPM:n Seikun saha. Näyttely on avoinna Rosenlew-museossa 30.4.2017 saakka. Rosenlew-museo sijaitsee Porissa Aittaluodossa osoitteessa Kuninkaanlahdenkatu 14, ja se on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11–17. Liput museoon maksavat 1–4 euroa. A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

19 AVDELNINGAR ÖSTRA OMRÅDET VÄSTR A OM R ÅD ET Jakobstads nejdens Träarbetare avdelningen 114 ordnar Lilla Julfest på lördagen 19.11. klockan 18–00 i TT-hallen. Tillställningen är öppen för medlemmar med respektive. Anmälningar senast 14.11. till Sami via telefon, 040 779 3592 eller till Vuokko via telefon, 040 661 2266. Välkommen! VÄSTR A OM R ÅD ET Nautors Båtbyggare avdelning 197 torsdagen den 24.11. klockan 18 det stadgeenliga höstmötet vid Pavis i Jakobstad. Bindande anmälningar via telefon, 040 779 2073 senast 18.11. på grund av matservering. Välkommen! MIRA TENHUNEN Tolkis fackavdelning 067 ordnar resa till Lappeenranta den 3.–4.12. Bindande anmälan senast 28.10. via telefon, 040 708 6020. Välkomna! HÖSTMÖTEN Fick skadestånd för uppsägning på grund av graviditet En anställd vid en blomsterhandel sades upp sedan hon hade berättat att hon väntade barn. Arbetsgivaren dömdes till ersättning för ogrundat hävande av arbetsförhållande. Dessutom måste arbetsgivaren betala den uppsagda gottgörelse enligt jämställdhetslagen. P Den kvinnliga floristen jobbade på ett tvåårigt kontrakt för en kombinerad blomsterhandel och begravningsbyrå. I oktober 2014 nämde hon om sin graviditet för arbetsgivaren. Under sin graviditetsledighet fick hon veta att arbetsgivaren via arbetskraftsbyrån sökte en ny anställd. Floristen skickade ett textmeddelande till arbetsplatsen, där hon förklarade att hon inte accepterar att arbetsgivaren diskriminerar henna till följd av havandeskap. Följande dag, den 27 november, meddelade arbetsgivaren floristen att hennes arbetsavtal inte förnyas. Floristen tog kontakt med en funktionär på Träfacket, som försökte ordna ett samtal om konflikten på arbetsplat- sen. Men arbetsgivaren vägrade ställa upp. Hävningen av den gravida kvinnans arbetsavtal blev till slut ett mål för Norra Karelens tingsrätt. I slutet av september i år föll domen och den förpliktade arbetsgivaren till kännbara ersättningar. Domen har fått laga kraft i och med att den inte överklagades till hovrätten inom utsatt tid. Tidsbegränsat var i själva verket tillsvidare Floristen hade jobbat för blomsterhandeln fyra år i sträck, först med läroavtal och sedan i arbetsförhållande. Tingsrätten måste avgöra om det ovanligt långa tvååriga arbetskontraktet var motiverat eller om floristen i själva verket var tillsvidareanställd. Enligt arbetsavtalslagen kan ett tidsbegränsat arbetsavtal, som arbetsgivaren gör upp utan motiverade skäl, betraktas som varande i kraft tillsvidare. Arbetsgivaren hade motiverat det tidsbegränsade kontraktet med att man i blomsterhandeln inte kan förutsäga behovet av arbetskraft längre än två år i förväg. Tingsrätten kom fram till att arbetsgivaren hade behov av mera arbetskraft vid den tid då arbetsavtalet med floristen skrevs under och att det behovet hade fortsatt år 2014. Detta innebar enligt tingsrätten att arbetsgivaren inte hade belägg för att behovet av arbetskraft enbart var tillfälligt. Floristen hade under hela tiden utfört normalt arbete i blomsterbutiken, så det fanns inga skäl att ingå ett tidsbegränsat arbetsavtal. Tingsrätten anmärkte att osäkerhet om behovet av arbete inte kan vara den enda grunden för att ingå arbetsavtal för viss tid. Därav följde att grund för tidsbegränsning saknades och floristens arbetsavtal så- lunda borde betraktas som gällande tillsvidare. Graviditet egentlig orsak till uppsägningen Då arbetsgivaren meddelade att arbetsavtalet inte förlängs åberopade arbetsgivaren bolagets försämrade ekonomi. Utgående från antalet arbetstimmar, som utfördes av de två personer som ersatte floristen, fanns det ett visst fog för arbetsgivarens motivering. Men som skäl för hävande av arbetsavtalet dög den inte för tingsrätten. Floristen ersattes först av en praktikant och sedan av en anställd på tidsbegränsat kontrakt, vilket enoligt tingsrätten åter visade att det fortfarande fanns liknande arbete till buds i företaget. Arbetsgivaren hade med ett texmeddelande i början av december erbjudit floristen ett säsongsbetonat arbete, men när hon återvände från sjukledigheten fördes inga förhandlingar på arbetsplatsen. En andra gång hade möjlighetebn till säsongsarbete nämhts för floristen under hennes sista arbetsdag innan hon lämnade företaget. Tingsrätten slog fast att arbetsgivaren inte heller den här gången förde verkliga förhandlingar med floristen utan att det närmast handlade om en förfrågning på ett allmänt plan vid en säregen tidpunkt. Enligt tingsrätten hade arbetsgivaren inte gett ett konkret erbjudande om arbete, varken före eller efter att arbetsavtalet upphörde. Tingsrätten fann inte att arbetsgivaren hade framfört speciellt vägande skäl för att häva floristens arbetsavtal, och inte heller sakliga och vägande skäl för att säga upp henne. Därför drog tingsrätten slutsatsen att det verkliga skälet till att arbetsförhållandet avslutades var den anställdas havandeskap. Enligt tingsrätten hade anställningen hävts på ett sätt som var kränkande för floristen. Hävandet av anställningen blev dyrt Tingsrätten konstaterade att det var personens kön som var anledning till att anställningen inte förlängdes. Som ersättning för förlorad anställning dömde tingsrätten arbetsgivaren att betala en summa motsvarande sex månaders lön, eller drygt 10 000 euro. Dessutom måste arbetsgivaren betala lön för uppsägningstid, inemot 2 000 euro, och 4 000 euro i gottgörelse för brott mot jämställdhetslagen. Dessutom ålades arbetsgivaren att betala den anställdas rättegångskostnader, som uppgick till cirka 13 000 euro. Som höjande omständighet för skadestånd nämnde tingsrätten arbetsgivarens förfarande vid beslutet om arbetsavtalet och det faktum att anställningen inte avslutades av orsaker som berodde på den anställda. Också den anställdas svårigheter att på hemorten få jobb motsvarande sitt yrke bidrog till att höja skadestånden. Som sänkande omständighet för skadestånd beaktade tingsrätten bland annat arbetsgivarens försämrade ekonomi. Jari Isokorpi Förbundsfusionen närmar sig P Den planerade fusionen av fyra industriförbund är på slutrakan. I november tar Träfackets styrelse och fullmäktige ställning till den. Träfackets styrelse samlades den 19 oktober för att bereda förbundets fullmäktigemöte i Vanda den 28–29 november. Fullmäktige ska bland annat besluta om förbundets verksamhetsplan för nästa år, budget och medlemsavgift, återbäringen av medlemsavgiften till fackavdelningarna och förvaltningens mötesarvoden och kostnadsersättningar. Men den stora frågan nästa år blir den planerade fusionen av Metallförbundet, Pappers- förbundet, TEAM Industribranschernas fackförbund rf och Träfacket.För närvarande behandlar Träfackets styrelse en mellanrapport om fusionen, som också fullmäktige får säga sitt om. Mellanrapporten behandlas i de andra berörda förbunden i samma ordning som i Träfacket. Följande etapp i fusionsprocessen är slutrapporten, som blir klar till årsskiftet. Projektstyrelsen ska presentera sitt förslag till ett nytt förbund inom januari månad nästa år. Personskiften i förvaltningen Flera personer har bytts ut i Träfackets förvaltning. Ant- ti-Veikko Isosalmi och Ritva Rissanen har beviljats avsked som medlemmar i förbundets fullmäktige. Oleksandra Kapiichuk, Erkki Rautanen och Pekka Juhani Aarnio har i sin tur beviljats avsked som fullmäktiges allmänna suppleanter. Eija Vuorela har beviljats avsked som allmän suppleant i fullmäktige och biträdande medlem i direktionen för lantbruksbranscherna samt medlem i arbetsmiljö- och socialsektionen. Kai Leinonen har beviljats avsked som allmän suppleant i fullmäktige och medlem i direktionen för skogsmaskinsbranschen. Eneken Pärnik har beviljats avsked som fullmäktigemedlem och medlem av direktionen för lantbruksbranscherna. Träfacket styrelse tackar alla ovannämnda för förtjänstfullt intressebevaknings- och organisationsarbete. Till ordförande för snickeriindustrins direktion har utnämnts Mika Vanhatalo och till ordinarie medlem Markus Jokinen. Till ordförande för lantbruksbranschernas direktion och medlem i lantbruksbranschernas delegation har utnämnts Sirkka-Liisa Ojala och till ordinarie medlemmar Anna-Elina Järvi och Hannu Korpi. Till ordinarie medlemmar i arbetsmiljö- och socialsektionen har utnämnts Anne-Mari Nordberg och Jouni Peltola. Konkurrenskraftsavtalet verkställt Förhandlingarna för att tillämpa konkurrenskraftsavtalet i Träfackets avtalsbranscher är över. Innehållet i uppgörelsen har skickats till förtroendemännen och fackavdelningarna. De väsentliga delarna finns också på förbundets webbplats (på finska) under menyn puuliitto.fi/edunvalvonta/työehtosopimukset och menyn työnantajille. Maskinföretagarnas förbund har sagt upp kollektivavtalet för torvproduktionsbranschen från och med 31.10.2016. Också torvproduktionsbranschens tidsbegränsade förtroendemannaavtal, som trädde i kraft 1.10.2010, har konstaterats löpa ut som överenskommet. De kommande kollektivavtalsförhandlingarna har redan förberetts under höstens lopp. Träindustrin rf har beslutat omfatta kollektivavtalet för snickeriindustrin, som Snickeriindustrin och Träfacket slöt 29.5.2018. Petteri Raito

K U VAT P E T T E R I R A I T O 20 Matti Itävaara, kurssin ohjaaja Valtteri Kokko, Kaija Pennanen ja Sirkka-Liisa Ojala tutkivat, mitä kameroihin taltioitui. Videokoulutus avarsi perspektiivin Räiskimisestä kuvaamiseen Kuvaus käy ja etukäteen suunnitellut kohtaukset taltioituvat kameroihin. Editointipöydällä videootokset muotoutuvat onnistumisiksi tai täsmentyneeksi käsitykseksi siitä, mitä seuraavalla kerralla pitää tehdä toisin. P Yrjö Kulluvaara päätti osallistua Puuliiton videokoulutukseen heti kun sai kurssikutsun sähköpostiinsa. – Päätin lähteä siitä huolimatta, että matka Keski-Lapissa sijaitsevasta Pellosta Tampereelle on pitkä. Videokuvaamisen oppeja voi käyttää laaja-alaisesti. Siinä ei tarvitse rajautua vain liiton piirissä tapahtuviin asioihin. Olen tosi hyvilläni, että tällaisia koulutuksia järjestetään, Kulluvaara kommentoi. Kurssin anti vastasi odotuksia. – Viikonvaihde on lyhyt aika kuvaamisen ja editoinnin opettelemiseen, mutta siihen nähden koulutuspaketista muodostui positiivinen kokemus. – Uutta oppia tuli esimerkiksi valotuksesta ja muista teknisistä asioista, ja tarpeellista tietoa sain siitä, kuinka pienilläkin investoinneilla voi kuvaamisessa päästä eteenpäin. Taltioidun kuva-aineiston editointi puolestaan sytytti kipinän opiskella itsekseen lisää ja lähteä uusille kursseille. Yrjö Kulluvaara pohtii editointia kurssin ohjaajan Jason Itämäen kanssa. Kulluvaaran työura on monipuolinen. Se alkoi jo alle 17-vuotiaana Ruotsin puolella. Sittemmin ovat puualan töiden lisäksi tutuiksi tulleet myös muiden tuotannonalojen tehtaat sekä kaivokset ja työuran katkokset. Sillä kokemuksella ajatukset kurssin kehittämisestä kumpuavat luontevasti. – Kurssille tulevat ihmiset ovat videokuvaamisessa keskenään eri tasolla. Siksi koulutuksessa on tarpeen painottaa henkilökohtaista ohjausta etenkin editoinnissa. Kurssille voisi myös valmistautua esimerkiksi ennakkotehtävillä. Kännykkä on aina mukana Matti Itävaara on videokuvaamisen pidemmän linjan harrastaja. – Kuvaaminen on kiinnostanut aina. Nykyisin käytän eniten kän- nykkää. Se on koko ajan mukana ja sillä on mukava kuvata. Järjestelmäkamerakin löytyy, mutta se pitää aina ottaa erikseen matkaan, Itävaara pohtii. Kurssi kartutti Itävaaran mukaan ennen muuta näkemystä ohjaamisesta. – Havaitsin, että olen tuon kuvaamisen kanssa tähän mennessä lähinnä räiskinyt. Nyt syntyi käsitys siitä, että videotaltioinnit kannattaa suunnitella etukäteen kuva kerrallaan ikään kuin kauppalistana. Pitää miettiä, mitkä ainekset halutun kokonaisuuden valmistamiseen tarvitaan. Kauhajoella asuva Itävaara on työskennellyt yli 35 vuotta turvealalla. Vapon vuosinaan hän erikoistui turvekoneiden ja tuotannossa tarvittavien muiden laitteiden val- mistamiseen. Kun Vapo myi konepajatoimintansa, siirtyi Itävaara sen mukana uuteen yritykseen. Tehtävät säilyivät ennallaan. Työnantajana toimii Peatmax. Puuliitto ehti ensin Puuliiton videokoulutus järjestettiin 15.–16. lokakuuta Tampereella. Kysymyksessä oli ensimmäinen Voionmaan Koulutuskeskuksen Tampereen yliopiston sydämessä sijaitsevissa uusissa tiloissa järjestetty lyhytkurssi. Osallistujia oli 13. Puuliitolle osui viime keväänä myös kunnia järjestää Voionmaan Ylöjärvellä sijainneen opiston viimeinen lyhytkurssi. Nyt Voionmaan Koulutuskeskus toimii osana Kiljavan opistoa. Petteri Raito Ja nyt kuuluu vähän etäämmältäkin. Äänimiehenä toimii Tarvo Talja ja äänilähteenä Christian Vuorinen.