Hyvä tietää Mainos ilmentää aina kulttuurin sisältämiä merki­tyksiä. Samalla mainosten välittämä kuva muokkaa todellisuut­ tamme ja käsityksiämme ihmisistä, arvoista­­­ja yhteiskun­ nasta. Mainokset ovat monimerkityksellisiä ja niitä tulee jatkuvasti esiin uusissa ympäristöissä, mitä erilaisimmin tavoin. Mainokset näkyvät, kuuluvat ja jäävät mieleen myös lapsille ja nuorille. Tämä oppimateriaali antaa keinoja aikakauslehti­ mainosten­lukemiseen, tulkitsemiseen ja käsittelemiseen. Oppi­materiaalissa nostetaan esiin aikakauslehtimainok­sen­­ tehokeinoja, vaikutustapoja ja ilmenemismuotoja. Konk­ reet­­t isten tehtävien avulla kannustamme lapsia ja nuoria valppauteen niin, että he pystyisivät arvioimaan mainosten asenteita ja arvoja. Tehtävät ovat sovellettavissa eri ikäisille oppilaille. Tämän julkaisun avulla perehdytämme opettajat ja oppilaat mainonnan tekijöiden salaisuuksiin. Siihen, miksi hyvä mainos on hyvä. Antoisaa tutkimusmatkaa aikakauslehtimainonnan parissa! Aikakausmedia 2

Sisällys Johdatus aikakauslehtimainontaan.......................................... 4 Tarinallinen idea................................................................................. 6 Sopivat värit......................................................................................... 8 Värien merkitykset elintarvikemainoksissa........................... 10 Värien merkitykset hyvinvointialan mainoksissa.................11 Elintarvikemainosten muotokieli.............................................. 12 Selkeys................................................................................................. 16 Tunnelma ja myyttisyys................................................................. 18 Verkkosivuilla, tableteissa, kännyköissä, sosiaalisessa mediassa…...................................20 Tehtäviä alakoululaisille................................................................23 Tehtäviä yläkoululaisille.................................................................24 Tehtäviä lukiolaisille........................................................................25 Lähteet.................................................................................................26 3

Johdatus aikakauslehtimainontaan P Painettu aikakauslehti on rentoutumisen väline. aikakauslehti otetaan käteen, kun halutaan aikaa itselle. Monet kutsuvatkin aikakauslehteä ”arjen luksukseksi”. Painettua aikakauslehteä on helppo käyttää ja se on hyvin henkilökohtainen. Aikakauslehdet sisältävät myös mai­ noksia, mutta toisin kuin esimerkiksi pompahtelevat verkkomainokset, aikakauslehtimainonta ei tutkitusti ärsytä lukijoita. Suomessa ilmestyy väestöön suhteutettuna enemmän aikakauslehtiä kuin missään muualla maailmassa, yhteensä lähes 5 000 erilaista lehtinimikettä. Aikakauslehtiä tehdään kaiken ikäisille ja melkein mistä aiheesta vain kuvitella saattaa. Lehtiä on sarjakuvista, musiikista, muodista, ruu­ asta, sisustamisesta, tekniikasta, urheilusta, harrastuksista ja eri ammateista kiinnostuneille. Mainokset kertovat tarinoita Aikakauslehtimainonnan suunnittelussa mediaympäristö, eli lehden tyyppi tarjoaa ideoinnille hyvän lähtökohdan. Mainostettavasta tuotteesta tai palvelusta tulee paljon kiinnostavampi, kun siitä kerrotaan tavalla, joka sopii hyvin 4 lehden muuhun sisältöön ja fiilikseen. Samaa mainosta kannattaa siis muunnella sekä kuvan että tekstin osalta sen mukaan onko se esimerkiksi nuorille, miehille tai naisille suunnatussa aikakauslehdessä. Tämä on yksi tärkeimpiä aikakauslehtimainonnan etuja. Viestin perillemenon kannalta tärkeää on myös se, että aikakauslehti ei ole kertakäyttötuote. Siihen palataan useita kertoja uudestaan, parhaimmillaan jopa 7 kertaa ja keski­ määrin kolme kertaa. Kun mainokseen rakennetaan ker­ roksia, niin myös siihen palataan useasti. Tehokas mainos rakentuu tarinoista, jotka avautuvat vähän kerrallaan, usean katsomisen jälkeen. Kolmas ja ehkä kaikkein erottuvin aikakauslehden piirre on se, että sen sivuille voidaan liittää mitä erilai­ sempia liitteitä. Tyypillinen esimerkki aikakauslehden liitteestä on tuotenäyte, esimerkiksi käsivoidenäyte. Aika­ kauslehden sisällä kuljetettuna se tavoittaa kymmeniä­ tuhansia vastaanottajia ja tarjoaa helpon mahdollisuuden tuotteen kokeiluun. Myös painotekniikalla leikittely, vaikkapa muotoon leikatut sivut, saavat lukijat kiinnostumaan esimerkiksi uutuustuotteesta.

Mainos rivien välissä Mainonnasta puhuttaessa ei voi olla puhumatta myös piilomainonnasta. Se määritellään viestinnäksi, joka pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan ilman, että tämä tiedostaa viestin kaupallisia tavoitteita. Esimerkiksi television piilo­ mainonnassa mainostajan omat tunnukset tai logot on saatettu piilottaa muun materiaalin sekaan siten, että katsoja kokee niiden olevan osa ohjelmaa. Aikakauslehdissä piilomainonta voi tarkoittaa esimer­ kiksi tuotteen korostamista samassa lehdessä, jossa sitä mainostetaan, tai mainosta, jonka ulkoasua on vaikea erottaa lehden muusta sisällöstä. Aikakauslehtien päätoi­ mittajat vastaavat siitä, että toimittajien työ ja mainonnan myynti ovat erillisiä työprosesseja. Lehtijutun näköiseen mainokseen pitää aina merkitä näkyvästi sana ILMOITUS. Tällaisen paljon tekstiä sisältävän mainoksen (ns. adver­ toriaali) täytyy myös erota ulkonäöltään (teksti ja kuvien asettelu) lehden omasta sisällöstä. Lukijat, katsojat ja kuulijat ovat fiksuja! Heitä huijaa­ malla ei mikään media voi pitkään menestyä. Jokaisen vastuullisen mainonnan tekijän pitää myös noudattaa Mainonnan sääntöjä ja ohjeita, jotka sisältävät muun muassa koko EU­alueen yhteisiä sekä Suomen kuluttajansuojalain säännöksiä. Positiivista ja turvallista mainontaa Aikakauslehtimainonta on luonteeltaan positiivista ja sitä otetaan mielellään vastaan. Tutkimusten mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista pitää aikakauslehtimainonnasta. Aikakauslehti on myös turvallinen mainosympäristö. Sen sivuilla ei julkaista vaarallista, pelottavaa tai kohderyhmälle sopimatonta aineistoa. Lisäksi jokainen päätoimittaja voi halutessaan kieltäytyä vastaanottamasta mainoksen, joka ei ole lehden eettisten normien mukainen. Sanasto ADVERTORIAALI Artikkelin muotoon tehty mainos, jonka ulkoasu jäljittelee lehtijuttua. AIKAKAUSLEHTI Aikakauslehti on julkaisu, joka ilmestyy säännöllisesti. Sen kussakin numerossa on useita artikkeleita tai toimituksellista aineistoa. Aikakauslehti voi olla painotuote tai verkkojulkaisu. ILMOITUS Lehdessä julkaistava ilmoitus on lehdestä ostettu tila. Se voi olla mainos tai esimerkiksi lukijan oma asunnonhaku- tai treffi-ilmoitus. JUTTUTYYPPI Lehdissä julkaistaan erilaisia tekstejä eli juttutyyppejä. Niitä ovat esimerkiksi pääkirjoitus, kolumni, henkilöhaastattelu ja reportaasi. Tekstin voi luokitella tietyn juttutyypin edustajaksi esimerkiksi analysoimalla sen rakennetta, kirjoitustyyliä ja ulkoasua. KAUPALLINEN TAVOITE Mainostajan yksittäiseen mainokseen tai kampanjaan kohdistamat odotukset, eli mainoksen kaupalliset tavoitteet suunnitellaan tarkasti. Mainoksen kaupallinen tavoite voi olla esimerkiksi uutuustuotteen esitteleminen tietylle kohderyhmälle tai tuotteen näkyvyyden lisääminen. LEHDEN TYYPPI Lehden tyyppi määräytyy sen kohderyhmän mukaan. Lehti voi olla lehtityypiltään esimerkiksi lastenlehti, nuortenlehti, naistenlehti tai ammattilehti. LEHTINIMIKE Tietyn niminen lehti, esimerkiksi Koululainen tai Demi. LIITE Lehden mukana jaettava erillinen mainos tai lehti. Aikakauslehden mainosliite voi olla esimerkiksi irtoliite, joka sisäänpistetään valmiin lehden väliin tai lisäkansi, eli lehden kannen päälle taittuva puolikas erillinen kansi. MEDIAYMPÄRISTÖ Mediaympäristö tarkoittaa tässä yhteydessä lehden kokonaisuutta, johon yksittäinen mainos sijoitetaan. Sama mainos huomioidaan eri tavoin erilaisissa mediaympäristöissä. Siksi mainostajat miettivät tarkasti, missä mediaympäristössä haluavat mainoksensa julkaista. PAINOTEKNIIKKA Painamisen menetelmiä kutsutaan erilaisiksi painotekniikoiksi. Painomenetelmien nimet (esim. kohopainotekniikka) kertovat, miten painojälki siirretään paperille. PIILOMAINONTA Piilomainonta on mainontaa, joka ei ole helposti tunnistettavissa mainonnaksi. PÄÄTOIMITTAJA Lehden vastaava toimittaja, joka on sekä oikeudellisessa että moraalisessa vastuussa lehden sisällöstä. Lisäksi päätoimittaja on vastuussa lehden julkaisijalle siitä, että lehti pyrkii sille asetettuihin tavoitteisiin. TUOTENÄYTE Ilmaisnäyte jostakin mainostettavasta tuotteesta, esimerkiksi mainokseen liimattu käsivoidenäyte tai lehden muovituksen sisään pakattu suklaapatukka. VIESTI Tässä yhteydessä viesti tarkoittaa mainoksen sanomaa eli sitä, mitä mainoksella halutaan kertoa lehden lukijoille. 5

Tarinallinen idea i Ihmiset havainnoivat ympäristöään tarinoiden avulla. Myös aikakauslehtimainoksessa on hyvä olla lukijaan vetoavaa tarinallisuutta, jotta se todella jäisi mieleen. Hyvän mainoksen idea voi olla miellyttävä, aisteja virittävä, kum­ mastuttava tai ärsyttävä. Tärkeintä on, että mainos pistää miettimään. Kuvasta voi aina lukea tarinan. Pysähtynyt kuva tarjoaa tarinan aihion, jonka lukija itse täydentää kokonaiseksi tarinaksi omassa mielessään. Hyvä tarina on sellainen, jossa on myös hieman mysteeriä mukana – lukija ei voi varmasti tietää, miten tarina päättyy. Myös tuttuja tarinoita Menetänkö Sinut? MS-taudin kanssa elää noin 7000 suomalaista. MS on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireet ja etenemistapa ovat eri ihmisillä erilaisia. Läheiset, työ ja harrastukset voivat tukea muutoksessa. Lue Virpin omat mietteet elämästä MS:n kanssa osoitteessa www.tuhannetkasvot.fi facebook.com/msliitto 6 MS-taudilla on tuhannet kasvot hyödynnetään mainoksissa. Esimerkiksi Mulberryn mainos ”Tyttö ja mörkö metsässä” on muunnelma Punahilkka­sa­ dusta, mutta niin taitavasti varioitu, että lukija ei näe siinä Punahilkkaa, vaan aivan uuden, omaperäisen tarinan. Mainoksen tarina tai mieleen jäävä idea ovat keinoja, jolla mainos ja tuotemerkki nostetaan tavanomaisen yläpuolelle. Hyvän aikakauslehtimainoksen tarina on kerroksellinen: mainoksen pariin on helppo palata ja se tarjoaa joka kerta jotain uutta oivallettavaa.

7

Sopivat värit V Värit toimivat sähkömagneettisilla aloilla kuten musiikki. Isoina pintoina väreillä on fyysisiä vaikutuksia esimerkiksi sydämensykkeeseen. Värien symboliset merkitykset ovat syntyneet aikojen kuluessa a) fyysisistä vaikutuksista, b) koke­ muskerrostumista (missä yhteydessä väriä on nähty), c) kulttuurin ja alakulttuurien vahvistamista merkityksistä ja d) sovituista merkkiväreistä. Hyvinvointimainoksissa sen sijaan käytetään usein neut­ raaleita kliinisyyttä kuvastavia värejä tai vaihtoehtoisesti räväköitä oranssin, keltaisen tai punaisen sävyjä ilmentä­ mässä elämäniloa. Värit ovat tärkein katseenvangitsija aikakauslehti­ mainoksissa. Värien merkitys korostuu, mitä nuoremmasta kohderyhmästä on kysymys. Lapsilla ja nuorilla on tarkka värisilmä. Mainoksissa värien valinta ja käyttötavat vaihtelevat mainostettavan tuotteen ja tuoteryhmän mukaan. Esimer­ kiksi ruokamainoksissa ”aidot värit” ovat todellisuudessa normaalia kellansävyisemmäksi käsiteltyjä, sillä värien keltasävyisyys on ruokahalua herättävä ominaisuus. Kutinaa? Ihottumaa? Kokeile Bepanthen Anti-Exem Cremeä. Se hoitaa tehokkaasti, mutta hellävaraisesti ärtyneen ihon ja allergiset reaktiot, vahvistaen samalla ihon sarveiskerrosta. Bepanthen Anti-Exem Creme ei rasita ihoa ja sopii siksi myös pienille lapsille ja herkille käyttöalueille, kuten kasvoille. Apteekista. KESÄTARJOUS IHOLLESI Tarjouspakkaus sisältää 2 kpl Bepanthen® Anti-Exem Creme -voidetta ja Bepanthol® -huulivoiteen kaupan päälle!* www.sanasol.fi SANA-SOL TEKEE HYVÄÄ JA MAISTUU HYVÄLTÄ Ä 8 Ihosi Oy, 010 218 3700. nauttia tärkeät aurinkovitamiinit JOKA PÄIVÄ. Uusi vahva SANA-SOL D-VITAMIINI soveltuu erityisesti aikuisille. Voitte nauttia D-hetkenne myös pehmeänä ja pureskeltavana tai nestemäisenä monivitamiinina. Markkinoija Axellus Kellosta viis, kunhan muistatte on paikoittain yhtä www.bepanthenantiexem.fi Bepanthen Anti-Exem Creme on CE-hyväksytty lääkinnällinen tarvike. *Tarjouspakkaus saatavana hyvinvarustetuista apteekeista. Rajoitettu erä. ohutta kuin tämä paperi. Pidä siitä hellää huolta – hoida ihoärsytykset Bepanthen Anti-Exem Cremellä.

9

Värien merkitykset elintarvikemainoksissa Punainen Makumielikuva voimakas, makea, kuuma, täyteläinen, liha Symboliikka energinen, nopea, vahva, spontaani, iloinen Oranssi Sininen Makumielikuva viileä, märkä, raikas Symboliikka vapaus, totuus, haaveet, tulevaisuus Ruskea Makumielikuva lämmin, täyteläinen, runsas, raikas Makumielikuva raskas Symboliikka elinvoimainen, piristävä, iloinen Symboliikka turvallisuus, pysyvyys, lämpö, maanläheisyys, luonnollisuus Keltainen Makumielikuva makea, mehukas, herkku Symboliikka valoisa, onnellinen, huoleton Musta Makumielikuva vahva, erikoinen maku Symboliikka urbaani, maskuliininen, voimakas Valkoinen Vihreä Makumielikuva raikas, tuore, terveellinen Symboliikka elämä, toivo, nuoruus, uusi alku 10 Makumielikuva puhdas, mieto Symboliikka puhdas, viaton, hyve, rauha

Värien merkitykset hyvinvointialanmainoksissa Valkoinen Mielikuvat lääkärintakki, hoitaja, haavaside Symboliikka puhdas, viaton, hyve, rauha Beige Mielikuvat iho, pellava, rantahiekka Symboliikka mietous, vaimeus, harmonia Turkoosi Mielikuvat suuvesi, hammastahna, kurkkupastillit, meri Symboliikka puhdistava, antiseptinen, raikas, virkistävä Vaaleanvihreä Mielikuvat kasvin idut, salaatti, vastapuhjenneet lehdet Symboliikka nuoruus, kevät, uusi alku Sininen Mielikuvat vesi, viileä, taivas, ilmava Symboliikka vapaus, totuus, haaveet, tulevaisuus Oranssi Mielikuvat aurinko, appelsiini, piristävä, raikas, lämmin Symboliikka elinvoima, ilo, lämpö, sosiaalisuus Keltainen ”Kirurginvihreä” Mielikuvat leikkaussali, lääkepakkaukset Symboliikka kliinisyys, laboratoriomaisuus, tarkkuus Vihreä Mielikuvat ruoho, metsä, puisto Symboliikka raikas, tuore, terveellinen, kasvu, elämä Mielikuvat aurinko, vilja, valo, tuli Symboliikka onnellisuus, huolettomuus, optimismi, empatia Punainen Mielikuvat stop­merkki, mainosvalot, karamellit (kirkas pun.) Symboliikka energia, nopeus, vahvuus, spontaanius Musta Mielikuvat metalli, ase, mustat autot, mustat puvut Symboliikka voima, teho, valta, arvokkuus, asiantuntijuus 11

Elintarvikemainosten muotokieli H Hyvä elintarvikemainos hyödyntää luonnollisia, pehmeitä ja pyöristettyjä muotoja, koska ne viestivät herkullisesta ja luonnolli­sesta syötävästä. Poikkeuksen muodostavat ka­ra­ mellit, limut ja mehujäät, joita saatetaan mainostaa kulmikkailla ja terävillä muodoilla, koska niissä keinotekoisuus kuuluu asiaan. Mainoksen muotokieli on tärkeä huomioida myös typografiassa, eli tekstin ja kirjainten asettelussa ja muotoilussa. Luonnolliset, rönsyilevät ja soljuvat muodot typografiassa viestivät tuotteiden luonnonmukaisuudesta, aitoudesta, pehmeydestä, sulavuudesta ja hyvästä mausta. Syötävän hyvät typografiat 12

13

Lähempänä luontoa™ SUOMALAISET LEHMÄT YLPEÄNÄ ESITTÄVÄT: Luomuuuu Uutuudet ovat kaupoissa. Arla Ingman Luomu on nyt kokonainen perhe täysin luonnonmukaisia tuotteita. Parasta, mitä suomalaiset lehmät voivat sinulle tarjota. Nauti hyvää tekevistä mauista. Teet hyvää myös luonnolle. www.arlaingman.fi/luomu 14

Mehu sen luontaisimmassa muodossa. 100% Täysmehupitoisuus Hedelmän omat vitamiinit tallella. Valio Luomu™ mehujen raikas ja aito maku syntyvät puhtaista, luonnonmukaisesti viljellyistä hedelmistä. Hedelmien viljely, valmistus, kuljetukset ja varastointi noudattavat EU-säännösten mukaisia luomutuotannon ehtoja ja lisäksi jokainen mehun toimituserä merkitään niin, että mehun tuotantoketju on jäljitettävistä. Pelaa luomuvisaa osoitteessa valio.fi/luomu. Voit voittaa upeita luomuaiheisia palkintoja. Valio Luomu™ – ihmisille, jotka tahtovat hyvää. 15

Selkeys N Nykylukija vaatii mainokselta selkeyttä ja helppoutta. Vain selkeää, silmälle mieluisaa mainosta jäädään katsomaan. Lukijalta ei saa vaatia liikaa keskittymistä täyttämällä mainos isolla määrällä eri elementtejä. Selkeä mainos miellyttää silmää, rentouttaa ja tarjoaa lukijalle onnistumisen kokemuksen tulkitsijana. muotimainoksessa logo ja nettiosoite riittävät. Varsinkin nuoret vaativat entistä yksinkertaisempaa, yhdellä vilkai­ sulla tajuttavaa mainontaa. Mainoksen tulee myös erottua lehdestä ja sen toimi­ tuksellisesta aineistosta – lukija pitää siitä, että mainos on mainos, eikä toimitukselliseksi aineistoksi naamioitua maksettua viestintää. Selkeässä mainoksessa on yksinkertainen asettelu, yksi pääasia kuvassa, eikä liikaa tavaraa ja tekstiä. Esimerkiksi www.chiquita.fi 90 % Chiquitasta on maukasta. 10 % on kuorta. www.marimekko.fi Chiquita ja Rainforest Alliance: 18 vuotta yhteistyötä kestävän banaaninviljelyn puolesta. 1711_Chiquita_BrandBanaani_KodinKuvalehti_230x297_C.indd 1 16 20.10.2011 13.15

UUTUUS: M A I T O S U K L A ATA , HASSELPÄHKINÄÄ JA MANTELIA H Y V Ä N R E S E P T I : FA Z E R I N S I N I N E N S Y N T Y I Y S T Ä V Ä N PA LV E L U K S E S TA . L U E L I S Ä Ä FA Z E R I N S I N I N E N . F I 17

Tunnelma ja myyttisyys L Lukija tarttuu mainoksiin, joihin on luotu mielikuvia luova tunnelma. Hyvän mainoksen tunnelma johdattaa kokonaiseen myytti­ seen tarinaan, johon lukija voi samaistua. Myyttien avulla lukija voidaan tempaista kauas irti arjesta. Mainoksissa asiat esitetään aina tavallista elämää suurempina, voimakkaampina ja tunnelmiltaan latautu­ neempina. Muotimainokset pelaavat paljon perinteisillä arkki­ tyypeillä: naisen ja miehen eri myyteillä. Tyypillisiä nais­ myyttejä muotimainoksissa ovat Femme Fatale, Lolita, Supernainen, Luonnonlapsi, Huippumalli, Runotyttö ja Seksiobjekti. Mainosten nainen on joko ylellisyysesine, nukke tai koru, jota ei ole tarkoitettu normaalielämään – tai sitten viaton, vapaa luonnonlapsi, joka hahmona niin ikään on kaukana arjen askareista ja velvollisuuksista. MULBERRY.COM Suomalaisille lukijoille metsä­ ja mökkitarinat ja tunnelmat ovat erityisen mieluisia, koska ne johdattavat lukijan myyttiseen vapaaseen luontoon, aitoon ja alku­ peräiseen elämään. Useimmilla on metsästä ja mökistä omia aistimuistoja, jotka heräävät kuvaa katsoessa. Polar­mainoksen revontulet, sammaleet ja jäkälät, kolhiintunut nuotiopannu ja yötyyni järvi saavat lukijan haaveilemaan vapaudesta, lomasta, luonnonläheisyydestä ja henkisyydestä. BAYSWATER DOUBLE ZIP TOTE HELSINKI FABIANINKATU 12 HELSINKI AIRPORT T2 09-624642 Juustoherkuissa maistuu nyt uusi täyteläinen Valio Sienestäjän 6 - 8 annosta, uunimunakas laktoositon n. 1 1/2 dl (100 g) esikäsiteltyjä metsäsieniä tai siitakesien iä Valio Oivariini® juoksevaa sipuli savukinkkua tai kylm äsav uporoa (1/4 tl suolaa) 1/4 tl jauhettua must 8 apippuria munaa 2 dl Valio Laktoosit on™ 150 g (n. 1 1/2 dl) kevytmaitojuomaa Valio Polar® täyte juustoa raastettunläinen 1/2 dl a persiljaa Kuumenna uuni hienonnettuja 200 asteeseen. Paista sieniä ja sipulia Oivariini rasva ssa. Lisää kinkk hetki suikaleet. Maus u- tai pororikki kulhossa. ta. Vatkaa munien rakenne Lisää hienonnettu pers maito, juustoraaste ja ja kaada voide ilja. Yhdistä kaikki aineet ltuun 22 cm). Kypsennä uunivuokaan (30 x uunis sa 20 - 25 min tai kunnes pinta saa hyytynyt. Leikk kauniin värin ja ruoka on aa annospaloiksi. brunssilla tai iltapa Tarjo laksi salaatin kans a sa. 2 rkl 1 pieni 100 g (85 g) www.valio.fi/pol ar VALIO_POLAR_08_230x297.indd 1 18 20.9.2011 15.01 Finland_Gloria_BDZT_RHP.indd 1 28/06/2013 15:12

0503_Trendi_Vagabond_230x297.indd 1 15.2.2013 13.18 19

Verkkosivuilla, tableteissa, kännyköissä, sosiaalisessa mediassa… A aikakauslehti ei enää tarkoita vain painettua lehteä. aikakauslehtien verkkosivustot ja erilaiset digitaaliset sovellukset kasvattavat koko ajan suosiotaan. Lehtien verkkosivuilla on myös mainoksia. Samoin niitä on tableteissa, älypuhelimissa ja sosiaalisessa mediassa. Minkälaisia nuo mainokset ovat ja miksi? Ihmiset käyttävät aikakauslehtiä ja internetiä eri tilan­ teissa ja erilaisista syistä. Aikakauslehteen uppoutuva Maija haluaa rentoutua ja hemmotella itseään. Inter­ netissä sama Maija surffailee ehkä saadakseen näkemyksiä ja taustatietoa asioista. Nämä käyttösyiden erot vaikuttavat myös mainontaan: jotta mainos saavuttaisi sille asetetut tavoitteet, sen on oltava aikakauslehden verkkosivuilla erilainen kuin paperisessa lehdessä. Verkkosivumainonta Lehtien verkkosivuilla mainostetaan eri tavoin. Ensinnäkin verkkomainoksille on tarjolla erilaisia valmiita mainospaikkoja. Nämä mainospaikat ovat samankal­ taisia kaikilla verkkosivuilla. Mainostajan näkökulmasta harmillista on se, että tottunut netinkäyttäjä osaa kiertää tavallisimmat mainospaikat ja tarkentaa katseensa asia­ sisältöön. Tästä syystä verkkomainonnassa siirrytään jat­ kuvasti suurempiin mainospintoihin (mm. paraatipaikat), jotka katsojat huomioivat paremmin. Aikakauslehtien verkkosivuilla on myös paljon ns. sisäl­ töyhteistyömainontaa; verkkojutun lomaan on upotettu mainosteksti tai kuva, jonka yhteydessä on maininta ”yhteistyössä”. Tällainen mainos on siis asetettu journalis­ tisen aineiston sisään, ja siksi mainosta on vaikea ohittaa. Mainos on kuitenkin aina eri asia kuin toimituksellinen aineisto: se ei ole toimittajan, vaan mainostajan tekemä, ja sen on silmäilemällä erotuttava itse lehtijutusta. 20 Visuaalisuus, kohderyhmä ja nopea reagointi Myös verkossa tehoaa visuaalisesti hyvin toteutettu mainos. Verkkomainoksen ulkoasu mietitään aina tar­ kasti asiayhteyden ja sivuston käyttäjäryhmän mukaan. Esimerkiksi eläkeläisille suunnattuun verkkomainokseen voidaan valita tavallista suurempi fonttikoko ja rauhallinen yleisilme. Mainostettava tuote ja sen kohderyhmä on tärkeä ottaa huomioon. Jos mainostetaan kimallekynsilakkaa nuorille naisille, voi verkkomainos olla vilkkuva ja välkkyvä, suuri ja hysteerinen. Kun kyseessä on erityinen kohderyhmä, voi pienempi mainospaikka tehota yhtä hyvin. Esimerkiksi perhokalastajat huomaavat itseään kiinnostavan mainoksen kyllä, vaikka se ei löytyisikään verkkosivun paraatipaikalta. Puhutaan kohdennetusta mainonnasta, jossa huomioidaan yksittäinen kuluttajaryhmä. Verkossa myös mainostajat reagoivat nopeasti: jos mainosta ei klikata tarpeeksi tai se ei muuten toimi, se voidaan poistaa. Mainostajat seuraavat kuluttajien verkko­ käyttäytymistä muun muassa klikkauksia ja sivuilla vie­ tettyä aikaa mittaamalla. Myös verkkosivupolut, eli tiedot siitä, mistä kuluttajat tietyille sivuille tulevat ja minne pois­ tuvat, antavat mainostajille arvokasta tietoa. Erilaisten kilpailujen ja tempausten avulla mainostajat keräävät kuluttajista tietoja, joita he voivat hyödyntää seuraavissa mainoskampanjoissaan. aamulla ja illalla eri välineissä Mainostajat käyttävät paljon ns. monimediaratkaisuja, joten saman mainoskampanjan mainoksia voi näkyä eri medioissa. Monimediaratkaisuja suunnitellessa mainostajat hyödyntävät tutkimuksia eri kohderyhmien mediankäyttötottumuksista. Tutkimustulosten avulla mainokset osataan sijoittaa sopiviin medioihin. Saman mainoskampanjan sisältöä saattaa vilahtaa aamulla älypuhelimessasi, päivällä suosikkiverkkosivullasi, illalla selailemassasi aikakauslehdessä ja vielä juuri ennen nukkumaan menoa tabletissasi.

Rikasta ja viihdyttävää Miksi mainoksia on joka puolella? Tabletit ja älypuhelimet monipuolistavat mainosmaailmaa. Erilaiset rikasteet, esimerkiksi linkit, animaatiot tai ääni­ efektit tekevät tablettimainoksista kiinnostavia. Älypuhe­ linten mainokset ovat usein viihdyttäviä. Viihteellisyys on pääsylippu sosiaaliseen mediaan: mitä houkuttelevampia mainokset ovat, sitä enemmän niistä tykätään ja niitä suo­ sitellaan sosiaalisessa mediassa. Jatkuva mainostulvat saattaa ärsyttää. Erityisesti verkko­ mainontaa blokataan jonkun verran eri keinoin. Mainostaja huomioi myös älypuhelimien ja tablettien käyttötilanteet. Kun olet ruokakaupassa ruuhka­aikaan ja selaat reseptejä aikakauslehden m­sivuilta, niin kännykäs­ säsi saattaa näkyä erityisen paljon elintarvikemainoksia. Verkkosivuston ylläpitäminen ja uusien lehtijuttujen tekeminen on kallista. Aikakauslehtien verkkosivut ja digitaaliset sovellukset, kuten monen muunkin median taustakoneisto rahoitetaan osittain mainostuloilla. Se, että kaikki verkosta löytyvä tieto, laadukkaat lehtijutut ja suositut keskustelupalstat olisivat mainosvapaita, ei käytännön syistä ole mahdollista. Mainosrahoitus takaa sen, että esimerkiksi verkkosivuja voidaan tuottaa ammattimaisesti. Sanasto BANNERI 468x60 pikselin kokoinen verkkomainos. Puhekielessä banneri -sanaa käytetään edelleen myös yleisnimenä verkkomainokselle tai verkkosivujen erikokoisille mainospainikkeille tai kuvapalkeille. BRÄNDI Tuotteen, henkilön (esim. poliitikon) tai asian ympärille muodostunut tuotemielikuva. DISPLAY-MAINONTA Yleisnimi verkkomainonnalle. Display -mainoksilla, eli verkkomainoksilla on tietyt standardikoot, jotta ne istuvat mahdollisimman monien www-sivustojen rakenteeseen. KLIKKIPROSENTTI Klikkiprosentti (CTR, Click-through-rate) tarkoittaa näyttöjen ja klikkausten suhdelukua. Mainostajalle klikkiprosentti kertoo, kuinka moni mainoksen nähnyt on klikannut sitä. KOHDERYHMÄ Ryhmä, jota yhdistää jokin yhteinen tekijä, esimerkiksi harrastus, ikä tai asuinseutu. Mainoksia kohdennetaan tietyille kohderyhmille, esimerkiksi koiraharrastajille tai ekaluokkalaisille. MOBIILIMAINONTA Mukana kannettavissa päätelaitteissa, esimerkiksi älypuhelimissa tai tableteissa näkyvät mainokset. MONIMEDIARATKAISU Samassa mainoskampanjassa hyödynnetään eri medioita. Mainosten suunnittelussa otetaan huomioon eri mediavälineiden mahdollisuudet. Monimediaratkaisuun voi kuulua esimerkiksi mainontaa aikakauslehdessä, verkossa ja radiossa. PARAATIPAIKKA Verkkosivujen suurin vakiomainospaikka. Kooltaan 980x400 pikseliä. POLKU Kuluttajan liikkuminen eri verkkosivujen välillä. Mistä sivulta kuluttaja tuli mainoksen luo, ja minne hän siirtyi? QR-KOODI Kaksiulotteinen kuviokoodi, jonka avulla kameralla ja verkkoyhteydellä varustettu älypuhelin ohjautuu haluttuun verkko-osoitteeseen. RIKASTE Digitaalisen mainoksen erikoistehoste, esim. animaatio, ääniefekti, peli tai video. Huom! Digitaaliseen mainontaan liittyvät termit muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. tuksen avulla. Lisäsisältö voi olla esimerkiksi kuvia, videoita tai artikkelin jakamismahdollisuus sosiaalisessa mediassa. SISÄLTÖYHTEISTYÖMAINONTA Verkkojutun lomaan on upotettu mainosteksti tai kuva, jonka yhteydessä on maininta ”yhteistyössä”. SOSIAALINEN MEDIA Yhteisöllinen verkkopalvelu, esimerkiksi Facebook tai Twitter. TABLETTI Kosketusnäytöllinen pienikokoinen kannettava tietokone, jolla on myös älypuhelimen ominaisuuksia. SHORTCUT-KOODI Shortcut on älypuhelimien ja tablettien sovellus, joka yhdistää painetun lehden artikkelit sekä mainokset digitaaliseen lisäsisältöön kuvantunnis- 21

KYSY APTEEKISTA Story – sohva joka on ihan oma tarinansa. Adean valmistama, Petra Lasseniuksen suunnittelema Story-modulisohva on monen tarinan aihe. Storyssä selkeään puusokkeliin on yhdistetty paksunpehmeät tyynyt. Harkitut tikkaukset viimeistelevät rennon komean kokonaisuuden. Saatavana useita eri moduleita, suorasta sohvasta divaanitai kulmasohvaan. Irrotettava kangasverhoilu. www.vepsalainen.com Suomalainen peruskallio on tuhansia vuosia vanha. Joihinkin asioihin voi aina luottaa. Burana 400 mg tunnetaan tehokkaana kipu- ja särkylääkkeenä. Se alentaa myös kuumetta ja poistaa tulehdusta. burana.fi ESPOO | HELSINKI | HÄMEENLINNA | JYVÄSKYLÄ | KOTKA | KUOPIO | KUUSANKOSKI | LAHTI | LAPPEENRANTA Burana 400 mg, ibuprofeeni. Useimmille Burana sopii, mutta jos saat allergisia reaktioita muista särkylääkkeistä, sinulla on vatsahaava, munuais- tai maksasairaus tai olet raskaana, neuvottele käytöstä lääkärin kanssa. Burana 400 mg ei tule käyttää alle 20 kg painaville lapsille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. MIKKELI | OULU | PORI | PORVOO | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | TURKU | VAASA | VANTAA w w w. h A G lO f S . f i filled with experience HAGLÖFS LOGOTYPE BAS IC L O G O TY P E . TO B E US E D A S NE G ATIV E WHITE O N A B L A CK O R DA RK B A CK G RO UND O Ut St A n d i n G OU t d OOr eQUi p M en t PL EASE C O N TAC T H AG L Ö F S I F YO U R EQ U I R E ASSI STA N C E O R AD VI C E W I T H T H E APPL I C AT I O N O F T H E L O G O T YPE T EL + 4 6 2 2 6 6 7 0 0 0 , FAX + 4 6 2 2 6 5 7 1 5 9 22 PJ12-0070 Olivia_Insulation_230x297mm_Oct 3_FI.indd 1 2012-09-21 09:29

Tehtäviä alakoululaisille 1. Kuvan tarkastelu 6. Iskulauseen kieli Valitkaa luokassa tai ryhmissä sopivia mainoskuvia aikakauslehdistä. Keskustelkaa, kirjoittakaa tai tehkää taulukko: Mikä Haglöfsin mainoksen (s. 22) idea on? Miten englan­ ninkielinen iskulause vaikuttaa tulkintaan? Miten mainos muuttuisi, jos iskulause olisi käännetty toiselle kielelle? a) Mihin katse kuvassa ensimmäisenä kiinnittyy? b) Millainen tunnelma kuvassa on? c) Mitä kuvassa tapahtuu? d) Mitä ääniä tai tuoksuja voisit kuvitella kuvaan? e) Mitä kuvalla mainostetaan? f) Kenelle mainos on tarkoitettu? Mikä on sen kohde­ ryhmä? g) Vetoaako mainos järkeen, tunteeseen vai molempiin? 7. Mainos kirjoitelman virikkeenä Tarkastele Louis Vuittonin mainosta (s. 7). Luettele ­seikkoja­, joista huomaa, että kyseessä ei ole arkinen tilanne. Kuinka monta henkilöä löydät kuvasta? Mitkä heidän ammattinsa voisivat olla? Mihin he voisivat olla matkalla? Tee kuvan pohjalta kirjoitelma. Otsikoi itse. Vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin: • Esittele tapahtumapaikka ja –aika. h) Mitä tehokeinoja mainoksessa on käytetty? • Valitse yksi kuvan henkiloistä. Kuka hän on ja mitä hän tekee työkseen? 2. Mainoksen värit Valitse kiinnostava mainos. Listaa värit joita mainoksessa on käytetty ja kirjoita niiden perään omat mielikuvasi väristä. Sopivatko mielikuvat mainokseen? Vertaa listasi mielikuvia sivujen 10 ja 11 listoihin. Mitä eroja huomaat? Mitä samankaltaisuuksia huomaat? Vertailkaa listoja myös luokan kesken. Löytyykö yhteisiä mielipiteitä väreistä? 3. Oma mainos Ota kuva lelusta, kirjasta tai vaikkapa työkalusta sopivaa taustaa vasten. Lisää kuvankäsittelyohjelmalla kuvaan iskulause ja valitse sille sopiva paikka ja tausta. Mieti etukäteen kenelle haluat esinettä mainostaa. Mitkä värit, muodot ja kirjasintyypit sopivat parhaiten kohderyhmäl­ lesi? Kokeile eri vaihtoehtoja. Minkälaiseen lehteen tai tilaan kuva sopisi? Minkä tarinan kuvan avulla voi kertoa? 4. Kuvien värimaailman vertailu Lue juttu mainoksen värien merkityksestä (s. 8). Minkä­ lainen tunnelma sivun mainoksista välittyy? Miten värit vaikuttavat tunnelmaan? Kuka tutuistasi voisi olla kiin­ nostunut mainoksista? 5. Brändi Etsi sivulta 21 määritelmä sanalle brändi. Tutki sitten Burana­-mainosta (s. 22) ja pohdi Buranan brändiä. Mitä mielikuvia siihen liittyy? Mikä mainoksessa kiinnittää huomiosi ensin? Onko luokan kesken eroja? Missä kuva on otettu ja miten se tukee mainosta? Miksi mainoksessa puhutaan peruskalliosta? • Mistä hän on tulossa? Mitä hän tekee nyt? • Mihin hän on menossa? Koska hän on perillä? • Mitä yllättävää matkan aikana tapahtuu? 8. Kuvan tulkinta Tutki Vepsäläisen mainosta (s. 22). Minkä ikäisiä ihmisiä kuvan kodissa asuu? Asuuko siellä lapsia? Luettele asiat, joiden avulla teet tulkintasi. Perustele. 9. Taulukko Tutki sivujen 14 ja 15 mainoksia. Tehtävät voi tehdä joko yksilötyönä tai pienissä ryhmissä keskustellen. a) Tee taulukko Arla Ingmanin ja Valion mainoksista. Kirjaa taulukkoon seuraavat kohdat: Tuote, päähenkilö, vuodenaika, paikka, tunnelma. Voit keksiä itse lisää kohtia taulukkoon. Mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja löydät mainoksista? b) Kirjoita kokonaisilla lauseilla ja perustele: Kumpi on sinulle mieluisampi mainos? Mikä on kuvan kertoma tarina? 10. Kirjasintyypit Miksi sivun 13 mainoksessa on useita kirjasintyyppejä? Miten rivin fontti liittyy rivin tekstiin? Entä miten teksti liittyy mainostettavaan tuotteeseen? Tulkitse. Mitä oikein­ kirjoitus- tai kielioppivirheitä löydät? Miksi ne on jätetty valmiiseen mainokseen? 23

Tehtäviä yläkoululaisille 1. Mielipidevertailu 6. Stereotypiat Tutkikaa ryhmissä aikakauslehtien mainoksia. Millaiset mainokset ovat mielestänne hyviä? Ovatko ne totuuden­ mukaisia, hauskoja, asiallisia, selkeitä, kauniita vai jotakin muuta? Minkälaisista mainoksista ette pidä? Kerätkää mielipiteet taulukoksi ja vertailkaa vastauksia ryhmien kesken. Mistä vastausten väliset erot johtuvat? Listaa mahdollisimman monta mieleesi tulevaa ste­ reotypiaa ja pohdi, mistä ne ovat syntyneet. Tarkastele aikakauslehtimainoksia ja analysoi, vahvistavatko ne, vai murtavatko ne stereotypioita. Perustele. 2. Määrittele käsite 7. Vertailu Vertaile sivujen 14 ja 15 mainoksia. Vastaa kysymyksiin. a) Miten mainokset eroavat toisistaan? Valitse oppimateriaalin sanastoista (s. 5 tai s. 21) itseäsi kiinnostava termi. Etsi siitä lisää tietoa eri tietolähteitä (esim. tietosanakirjat, internet) hyödyntäen. Määrittele valitsemasi termi syvällisemmin omin sanoin. Voit koota vastauksesi myös miellekartan muotoon. Muista mainita lähteet. 3. Tulkintaa Tarkastelkaa MS-Liiton mainosta (s. 6) ja keskustelkaa siitä yhdessä. Minkälaisen tarinan mainos kertoo? Mitä tiedätte mainoksen päähenkilöstä? Mitä tuttuja tarinoita mainos hyödyntää? Mitä mainoksessa markkinoidaan? Kenelle mainos on suunnattu? 4. Mainos tarinankertojana Valitse yksi aikakauslehtimainos, jonka pohjalta kirjoitat fiktiivisen tarinan. Hyödynnä ainakin seuraavia tarinan­ kerronnan keinoja: • Tarinalla on alku, keskikohta ja loppu. b) Etsi mainoksista mainostajien logot. Mihin kohtiin ne on sijoitettu? c) Millä tavoin mainokset pyrkivät vaikuttamaan lukijaan? d) Mitä samoja värejä mainoksissa on? Miksi? 8. Tunnistatko mainoksen? Selaile aikakauslehteä tai aikakauslehden verkkosivua ja kiinnitä huomiosi mainosten ja juttujen välisiin eroihin. Mistä tunnistat mainoksen? Löydätkö mainoksia, joita on vaikea erottaa jutuista? Minkälaisia ne ovat? Esittele huomiosi ryhmälle. 9. Mainosten naismyytit Tarkastele Vagabondin mainosta (s. 19). Mitä naismyyttiä mainoksen nainen edustaa? Miksi mainokseen on valittu juuri tämän tyylinen malli ja kuva? Mitä mainoksen nais­ kuva kertoo mainostettavasta tuotteesta? • Valitse tarinalle tapahtumapaikka ja –aika. • Kerro eniten päähenkilöstä. 10. Internetmainonta • Jännittävä käänne tekee tarinasta mielenkiintoisen. Lue artikkeli digitaalisista mainoksista (s. 20). Vastaa kysy­ myksiin ja keskustele niistä ryhmässä. Pohdi lopuksi, miten ja miksi valitsemasi mainos johdatti sinut kirjoittamaan juuri kirjoittamasi tarinan. a) Minkälaista verkkomainontaa itse kohtaat päivittäin? b) Minkälainen mainos on mielestäsi ärsyttävä? 24 5. Värien merkitys c) Miksi aikakauslehtien verkkosivuilla on mainoksia? Tutki värien merkityksiä erilaisissa mainoksissa sivujen 10 ja 11 koontien avulla. Tarkastele sitten Sana-solin mai­ nosta (s. 8). Onko kyseessä elintarvike- vai hyvinvointialan mainos? Minkälaisia mielikuvia mainoksen värit herät­ tävät? Kuvaile mainoksessa käytettyjen värien symbo­ liikkaa. d) Miten mainostajat etsivät tietoa kuluttajista? Miksi?

Tehtäviä lukiolaisille 1. Mainosten soveltuvuus 4. Myytit Vertaile sivun 22 mainoksien soveltuvuutta. Mikä mainok­ sista on mielestäsi soveltuvuudeltaan paras? Perustele. Lue aikakauslehtimainosten myyttisyydestä sivulta 18 ja tee tehtävät. a) Määrittele omin sanoin sana myytti 2. Tarinallisuus b) Listaa viisi myyttiä, jotka koskettavat sinua henkilö­ kohtaisesti Lue mainosten tarinallisuudesta oppimateriaalin sivulta 6. Etsi aikakauslehdistä kaksi mainosta, jotka hyödyntävät jollain tasolla samaa tuttua tarinaa. Esittele valitsemasi mainokset ryhmälle. Perustele mielipiteesi. 3. Minä digitaalisena kuluttajana Lue sivun 20 artikkeli digitaalisesta aikakauslehtimainon­ nasta. Minkälainen kuluttaja itse olet mainostajan näkö­ kulmasta? Mitä verkkosivuja käytät aktiivisesti? Minkä­ laisia polkuja liikut verkkosivuilta toisille? Mitä digitaalisia laitteita käytät eri vuorokaudenaikoina? Laadi miellekartta itsestäsi digitaalisena kuluttajana. Pohdi lopuksi ryhmässä, mitkä miellekarttasi yksityiskohdat ovat todellisuudessa mainostajilla tiedossa. c) Tarkastele erilaisia aikakauslehtimainoksia. Mitkä mainokset hyödyntävät tai sivuavat listaamiasi myyt­ tejä? 5. Mainosanalyysi Valitse aikakauslehtimainos ja tarkastele sitä semioottisen analyysin mallin mukaisesti neljällä eri tasolla. Kokoa havaintosi mainoksen eri tasoista miellekartaksi. Kirjoita miellekarttaasi hyödyntäen mainosanalyysi. SEMIOOTTINEN aNaLYYSI Semioottisen analyysin avulla on mahdollista analysoida mainoksen piilotajuisia, myyttisiä ja symbolisia tasoja. Orientoiva taso Värit, muodot, typografiat, kuvakompositio, rytmi, perspektiivit, mittakaava, aistivaikutelmat jne. Kertova taso Kaikki, mikä luo tarinan: miljöö, hahmot, esineet, eleet, rituaalit, sankarit, roolit, teot, tarina, vuorovaikutus­ suhteet Myyttinen taso Se, mikä luo selittämättömän voimakkaan tunne­ latauksen. Se, minkä tulkitsemme välittömästi meille hyvänä tai pahana, haluttavana tai ei­haluttavana. Myytit, symbolit, arkkityypit, stereotyypit, universaalit arvot, jne. Soveltuvuus Kuinka hyvin mainos sopii ko. toimi­ alalle, tuoteryhmälle ja brändille? 25

Lähteet Oppimateriaalissa on hyödynnetty osia Aikakausmedian vaikuttavuustutkimuksista: NAM! – Hyvä elintarvikemainos aikakauslehdessä JES! – Hyvä hyvinvointimainos aikakauslehdessä WAU! – Hyvä sisustusmainos aikakauslehdessä CHIC! – Hyvä muotimainos aikakauslehdessä Tutkimukset toteutti Valores Consult / Vaula Norrena vuosina 2012-2013 Oppimateriaalin mainokset on julkaistu Aikakausmedian jäsenkustantajien lehdissä vuosina 2011–2013. Oppimateriaalia varten haastateltiin seuraavia asiantuntijoita: Hanna Hietarinta /Otavamedia Elina Massa / Otavamedia Anna Pohjola / Otavamedia Tony Salminen / Aikakausmedia ADS Muita lähteitä: Aikakausmedia, Aikakauslehtifaktat 2013 Aikakausmedia, Lue kuva! – Koulujen Aikakauslehtipäivän oppimateriaali, 2007 IAB Finland, www.iab.fi Julkisen sanan neuvosto, Journalistin ohjeet 2011 Kansalliskirjasto, Vapaakappaletoimisto 2012 Kurio // Digital Marketing Think Tank, Somemarkkinoinnin trendit 2013 – 18 johtavan kotimaisen asiantuntijan näkemys, 2013 Laurea-ammattikorkeakoulu, Malmi, J. 2011, Sanoma- ja aikakauslehtimainonta iPadissa Levikintarkastus Oy, KMT Kuluttaja 2012 Levikintarkastus Oy, KMT Lukija 2012 Mainostajien Liitto, Koskinen, P. 2010, Painotyön ostajan käsikirja Mainostajien Liitto, Markkinoinnin sanasto, http://www.mainostajanhakemisto. fi/index.php?go=sanasto&nayta=608&haku=h&termit= Mainostajien Liitto, Markkinoinnin säännöt ja ohjeet 2011 Mediakasvatuskeskus Metka, www.mediametka.fi Otavamedia, Otavamedian verkkopalvelut 2013 Suomen Mediaopas, Sanasto, http://www.mediaopas.com/sanasto/ Tulos Helsinki Oy, Digitaalisen markkinoinnin sanasto, http://www.tulos.fi/sanasto/ 26

Totta kai Aikakaus­lehtimainonnan lukutaidon oppimateriaali Toimittanut Maija Puska Tekstit ja tehtävät Saara Itävuo, s. 4–5 Jukka Minkkinen, s. 23 Vaula Norrena, s. 6–18 Maija Puska, s. 20–21 ja 24–25 Ulkoasu ja taitto Outi Sonkamuotka Valokuvat kansi: Shutterstock images Outi Sonkamuotka, s. 4–5 ja 24–25 Kiitos asiantuntijakommenteista Anna Pohjola / Otavamedia Birgitta Takala / IAB Finland Julkaisija Aikakausmedia / Aikakauslehti opinnoissa -toiminta www.aikakauslehdet.fi/opetus Painopaikka Star-Offset Oy Julkaisuvuosi 2013 Aikakauslehti opinnoissa Aikakausmedian Aikakauslehti opinnoissa -toiminta tukee lasten ja nuorten media­ lukutaidon kehittymistä ja aikakauslehtien opetuskäyttöä. Toiminnan tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret aikakauslehtiin ja kasvattaa heistä monipuolisen lukutaidon myötä aktiivisia kansalaisia. Toiminta sisältää mm. koululaisille ja opet­ tajille suunnattuja tapahtumia ja kampan­ joita, kasvatusalan henkilöstön koulutusta, mediakasvatuksellisia oppimateriaaleja, neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Aikakaus­ lehti opinnoissa -uutiskirjeen ja oppilai­ tosten alennetut lehtitilaushinnat. www.aikakauslehdet.fi/opetus www.koululehtikone.fi www.kansikuva.fi opinnoissa@aikakausmedia.fi puh. 040 579 1975 27