Mitä täällä tapahtuu? OPPIMATERIAALI ALAKOULUILLE SIITÄ, MITEN AIKAKAUSLEHTEÄ TEHDÄÄN

Ennen kuin lukija saa käteensä valmiin, painetun lehden, on toimituksessa tehty paljon työtä. Oppimateriaalissa tutustutaan Mitä nyt? –lehden toimitukseen ja siihen, mitä kaikkea toimittajat ja muut lehden tekoon osallistuvat o ­ ikeastaan tekevät. Aikakauslehden tehtävä on viihdyttää, välittää tietoa ja herättää keskustelua ajankohtaisista aiheista. Lehden toimittaminen on ryhmätyötä. Jokaisesta löytyy taitoa ja osaamista, jota lehteä tehdessä voi hyödyntää. Tärkeää on se, että tekeminen lähtee omasta innostuksesta aiheeseen. Juuri siitä syystä aikakauslehti on hyvä materiaali: jokaiselle varmasti löytyy se oma lehti tai juttu, joka kiinnostaa ja innostaa kirjoittamaan, lukemaan ja tutkimaan. Oppimateriaalin ryhmätehtävät ohjaavat oman lehden tekemiseen: siihen, miten ideasta syntyy hyvän suunnittelun ja toimitustyön tuloksena valmis lehti – ihan itse tehty ja oma! Käyttöohjeet oppimateriaalille Opettajan materiaali Mitä täällä tapahtuu? –pdf on opettajan materiaali. Siitä löydät syventävää tietoa aiheesta, tehtävät oppilaille, sekä tehtäviin liittyvät monistettavat liitteet. Oppilaiden materiaali SlideShare-versio on oppilaille suunniteltu versio materiaalista. Sitä voitte katsoa yhdessä esimerkiksi dataprojektorilla valkokankaalta – kuin kuvakirjaa. Tarvikkeet Joissakin tehtävissä tarvitset lisämateriaalia. Varaa tehtäviä varten ainakin erilaisia aikakauslehtiä, paperia, lyijykyniä ja tusseja, sinitarraa tai teippiä, piirustus- ja maalaustarvikkeita ja kamera. Oman lehden toimittamiseen Koululehtikoneella tarvitsette tietokoneita ja verkkoyhteyden. Tehtävät Jokaisen teemaan liittyy tehtäviä, jotka on merkitty niihin tarvittavaa aikaa ilmaisevin symbolein. 15 MIN nopea, noin varttitunnin tehtävä 30 MIN hieman laajempi, vajaan oppitunnin tehtävä 50 MIN laaja, yhden tai kahden oppitunnin tehtävä Ryhmätehtävät Ryhmätehtävien tavoitteena on oman lehden toimittaminen. Tehtävät muodostavat järjestyksessä jatkumon, jossa yksi tehtävä johtaa toiseen. Ryhmätehtävien tehtävänannot löytyvät vain opettajan pdf-materiaalista.

Mitä toimituksessa tapahtuu? SLIDESHARE 1 Mitä nyt? –lehden toimituksessa on kiirettä. Lehden uusi numero täytyy saada ajoissa valmiiksi ja päätoimittaja Puustinen näyttää stressaantuneelta. Mistähän se johtuu? Lehden tekemistä kutsutaan toimittamiseksi. Toimittaja toimittaa, eli kirjoittaa juttuja esimerkiksi haastattelun pohjalta tai näkemänsä ja kokemansa perusteella. Kokonaisen lehden toimittamiseen liittyy paljon muutakin kuin vain juttujen kirjoittaminen. Kohta kuulet siitä lisää. Tehtävä Tutki kuvaa. Mitä kuvassa tapahtuu? Kuinka monta lehden tekijää löydät ja mitä he mahtavat olla tekemässä?

Kuka lehteä tekee? SLIDESHARE 2,3 LIITE 1 Näin monen ihmisen osaamista tarvitaan, ennen kuin lehti on valmis. Tässä he itse kertovat omasta tehtävästään. Keksitkö, kuka tekee mitäkin? Päätoimittaja tekee lehteä koskevat suuret päätökset ja on siis koko toimituksen pomo, joka vastaa lehden sisällöstä myös lain edessä. Toimituspäällikkö johtaa toimituksen arkea ja huolehtii siitä, että kaikki tapahtuu ajallaan ja sovitusti, niin aikataulut, kuin lehden ulkoasukin. Toimittaja kirjoittaa juttuja itse ideoimistaan tai toimituksesta annetuista aiheista. Suuri osa toimittajan työstä on tiedon hankkimista. Toimitussihteerin tehtävä on tarkistaa juttujen oikeakielisyys, mutta hän saattaa myös itse kirjoittaa juttuja. Apua! Ei kai kamera ole rikki? Lehtikuvaaja kuvaa juttuihin sopivia valokuvia. Taittaja, eli graafinen suunnittelija toteuttaa lehden visuaalista tyyliä. Se tarkoittaa tekstin, otsikoiden ja kuvien sommittelemista lehden sivuille. Avustaja voi olla esimerkiksi työharjoitteluun tuleva toimittaja, jonkin alan asiantuntija tai omaa palstaansa kirjoittava vakiokolumnisti. Verkkotoimituksessa tehdään lehden verkko­ julkaisua ja internetsivuja. Monet lehdet julkaisevat sekä painettua paperilehteä, että sen sähköistä versiota verkossa. Toimittaja Jutta Papunen Tehtävä Lehtikuvaaja Helmut Hemminki Yhdistä puhekuplat oikeaan tekijään viivalla tai leikkaamalla puhekuplat monisteesta ja kiinnittämällä ne sinitarralla oikeaan kohtaan painetussa julisteessa. Ryhmätehtävä Lehden tekemiseen tarvitaan monenlaista osaamista. Jokainen on hyvä jossakin. Mitä osaamista teidän ryhmästänne löytyy? Osaako joku piirtää tai valokuvata hyvin? Entä millaista asiantuntijuutta porukasta löytyy: jalkapallon, virkkaamisen vai geokätköilyn? Kirjatkaa paperille ryhmän yhteinen osaaminen ja taidot. Toimituspäällikkö Tötterö kutsui minut apuun, olenhan tekniikan tohtori! Nyt pitää googlata toimittaja Papuselle tietoa muttereista ja ruuveista. Päätoimittaja Puustinen

Mikä ihmeen aikakauslehti? SLIDESHARE 4, 5 LIITE 2 Mikä on aikakauslehti? Toimituksessa se tiedetään. Graafikko lukee kahvitauolla sanomalehteä, mutta toimitussihteeri tilaa kotiinsa aikakauslehteä. Arvaatko miksi? Tehtävä Aikakauslehti on vähintään neljästi vuodessa, mutta ei päivittäin, ilmestyvä lehti. Aikakauslehden tehtävänä on paitsi viihdyttää, myös tarjota tietoa ja herättää keskustelua. Se sisältää juttuja eri aiheista. Jutut voivat olla pitkiä reportaaseja tai lyhyitä artikkeleita. Aikakauslehdessä voi olla myös mainoksia, ilmoituksia tai vaikkapa sarjakuvia. Päivittäisiä uutisia niissä ei juurikaan ole, kuten sanomalehdissä. Aikakauslehden voi ostaa irtonumerona, tilata postitse kotiin tai sen voi lukea verkossa verkkojulkaisuna. Mitä aikakauslehtiä tunnet ja millaisia juttuja niissä julkaistaan? Missä ja milloin luet itse aikakauslehtiä? Tehtävä Mitä lehden sisältä löytyy? Valitse itsellesi pari ja parin kanssa yksi aikakauslehti. Löydättekö lehdestä kaikki lehtibingon aiheet? Miksi kaikissa lehdissä ei ole samoja asioita, esimerkiksi ruokareseptejä? Ryhmätehtävä Miettikää yhdessä, millaisen lehden te tekisitte. Mikä sen nimi olisi ja mistä aiheista tekisitte juttuja omaan lehteenne? Kirjoittakaa ensin kaikkien ideat paperille ja sen jälkeen valitkaa yhdessä mielestänne parhaimmat ajatukset. Esitelkää lehti-ideanne muille.

Aikakauslehtiä on paljon ja erilaisia Villematias Holgerström harrastaa lintujen bongaamista. Mistähän lehdestä hän mahtaisi kiinnostua? SLIDESHARE 6 TTA: E 911 SALAISUU 12 | 2015 • SCH 10 2016 POR TI KESTOTES ild.fi www.autob 6 70 000 KM CEE’D 100 OSITTU KUINKA SUNEN SUORIUTUI? KOREALAI KIA SON ENSIVE RTAILUSSA : NDAI TUC in kompakt a Kilpailu sturin kruunust katumaa UUSI HYU Honda CR-V Mazda CX-5 Hyundai Tucson N Hyöty TOO IMET KUN a NAHKAISTUussa fokus medi Tuotevertail a-aineet nahan suoj TEE SE ITSE Vinkit Öljynvaihtoon KO KLASSIK po 1952 Tem Matador Matkailuauto ataan joka huom ts reserved © 2015 Mattel. All righ : BMW 220d KOEAJOSSA Gran Tourer · Hyundai i30 a s medi fokuUNEL MA Ian Callum modernisoi a medi2:n r Mark foku Jaguas VÄISTYS? PYHÄINHÄ fokus medi sama leikkaus der · Toyota Outlan · Mitsubishi fokus media a medi Kuga fokus Ford Avensis molemmissa: a fokus media fokus media bold fokus medi sama leikkaus fokus media molemmissa: a fokus media black Tehtävä Tutki kuvan aikakauslehtien kansia. Mikä niistä on lapsille tarkoitettu ja mistä sen huomaa? Millainen on hyvä lastenlehden kansi ja miksi se näyttää erilaiselta kuin aikuisille tarkoitettu lehti? Millaisia juttuja hyvässä lastenlehdessä pitäisi olla? Tehtävä Kansi on lehden tärkein sivu. Kannen perusteella lukija saa paljon tietoa lehden sisällöstä: kenelle lehti on suunnattu ja millaisia juttuja sen sisältä löytyy. Kun puhutaan lehden tyylistä, tarkoitetaan sen kuvitusta, värejä, kirjasintyyppejä ja muita graafisia elementtejä, kuten tyhjää tilaa, kuvioita, viivoja, laatikoita ja muita muotoja. Esimerkiksi lasten­ lehtien tyyli on hyvin erilainen kuin aikuisille suunnattujen lehtien. Lehden tyyli voi olla esimerkiksi a ­ siallinen, nuorekas, tyylikäs, raikas, moderni tai jopa sekava. Mieti, millaiset ihmiset lukevat muita kuvan lehtiä ja mistä asioista he ovat kiinnostuneita? Voit keksiä itse tarinan henkilöstä joka lehteä lukee ja kertoa sen muille: kuka hän on, missä hän työskentelee, mitä harrastaa tai mistä hän on kiinnostunut? Tehtävä Sijoittakaa erilaisia aikakauslehtiä eri puolille luokkaa. Leikin johtaja aloittaa huutamalla esimerkiksi ”Minä tykkään virkata!” Leikkijöiden tehtävänä on löytää se lehti, jota virkkaamisesta tykkäävä todennäköisemmin haluaa lukea, kuten Käsityö-lehti ja juosta tai vaikka hyppiä yhdellä jalalla sen lehden luo. Leikin johtajaa voi välillä vaihtaa. Jos kaikki eivät ole samaa mieltä, voidaan pysähtyä perustelemaan valintoja ennen leikin jatkamista. Ryhmätehtävä Nyt kun olette päättäneet yhdessä, millaisen lehden haluatte tehdä, on aika suunnitella lehdelle kansi. Kannen tekemiseen voitte käyttää ­Kansikuvakonetta. Se löytyy verkosta osoitteesta ­www.kansikuvakone.fi. Kansikuvakoneeseen voit ladata tietokoneelta oman valokuvan tai skannatun piirroksen ja lisätä itse otsikot Kansikuva­koneen työkaluilla. Miettikää, millainen on kiinnostava kansi ja mitä sen pitäisi kertoa lehden sisällöstä? Kun olette valmiit, esitelkää valmis kansi muille. Arvaavatko muut kannen perusteella, millaisia juttuja tulevassa lehdessänne julkaistaan?

Sananvapaus on myös vastuuta Takaisin toimitukseen! Toimittaja Papusella on ongelma. Autokauppias Kaupinranta on luvannut hänelle viisitoista lihapiirakkaa, jotta Papunen kirjoittaisi artikkelin upouudesta Audista. Minkä neuvon mahtaa päätoimittaja Puustinen toimittaja Papuselle antaa? Sananvapaus tarkoittaa sitä, että jokaisella kansalaisella on oikeus saada tietoa asioista ja kertoa myös oma mielipiteensä niistä. Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisimme sanoa mitä tahansa, kenelle tahansa. Hyviä tapoja ja kohteliaisuutta kaikkia kohtaan on aina noudatettava, riippumatta henkilön iästä, sukupuolesta, ihonväristä, kielestä, uskonnosta tai muista ominaisuuksista. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu myös yksityiselämän suoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan ei esimerkiksi saa avata ja lukea kirjeitäsi tai tunkeutua kotiisi ilman lupaa. Yksityisissä tiloissa, kuten kodissasi kuvattujen valokuvien kuvaamiseen ja julkaisuun tarvitaan myös kuvattavan henkilön lupa. Vastine- ja oikaisuoikeus taas tarkoittaa sitä, että voit pyytää toimittajaa korjaamaan itseäsi koskevan lehteen tai muuhun julkaisuun päätyneen virheellisen tiedon. Sinulla on myös oikeus kirjoittaa vastine, eli oma näkemyksesi asiasta, jos toimittajan juttu ei mielestäsi anna vaikkapa haastattelun perusteella sinusta oikeaa kuvaa. Tekijänoikeus on tärkeä oikeus. Kun kirjoitat tekstiä tai kuvaat kuvan, sävellät musiikkia tai maalaat maalauksen, kukaan ei saa käyttää tai julkaista niitä ilman sinun suostumustasi. SLIDESHARE 7, 8 Toimittajan tärkeät ohjeet: 1. Toimittajan tulee aina pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 2. Toimittajaa ei saa lahjoa, eikä toimittaja saa ottaa vastaan tai pyytää lahjaa juttunsa vastineeksi. 3. Kun toimittaja käyttää toisen julkaisemaa tietoa osana juttua, on aina kerrottava, mistä tieto löytyi, esimerkiksi verkkosivun osoite. 4. Toimittajan on kerrottava selvästi, mikä jutussa on mielipidettä ja mikä faktaa, eli totta. 5. Toimittaja ei saa mainostaa. Mainontaa varten lehdissä on mainos- ja ilmoituspaikat. 6. Muista kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa. Ole kohtelias, älä loukkaa. 7. Salaisuudet tai nolot jutut saa julkaista vain, jos asianomainen siihen antaa luvan. Julkisella paikalla tapahtuvia asioita saa yleensä selostaa ja kuvata ilman lupaa. Journalistin täydelliset pelisäännöt voit lukea ­Journalistiliiton sivuilta: www.journalistiliitto.fi

SLIDESHARE 9 Tehtävä Löydättekö yhdessä ratkaisuja toimituksen ongelmatilanteisiin? Toimivatko lehden työntekijät tilanteessa oikein vai väärin ja miksi? Muistattehan ottaa huomioon sananvapauden, oikeudet ja toimittajan tärkeät ohjeet. 1. Kuvaaja Helmut Hemmingin kamera on rikki ja mutteritehtaasta pitäisi saada edustava kuva toimittaja Papusen juttuun. Mutta eipä hätää! Hemminki löytää netistä hienon kuvan tehtaan upouudesta mutteri­koneesta ja päättää käyttää sitä. 2. Toimittaja Papunen on syönyt kaikki viisitoista lihapiirakkaa ja on tyytyväinen. Hän kirjoittaa juttuunsa, että Audi on ehdottomasti kaikkein paras automerkki ja autokauppias Kaupinranta todella reilu mies. 3. Avustaja Pekko Pinkova auttaa toimittaja Papusta etsimään tietoa jääkiekkoilija Ruudista henkilö­haastattelua varten. Hän soittaa Ruudin äidille ja kertoo olevansa Ruudin vanha koulu­kaveri. Äiti muistelee Pinkovalle hassuja juttuja Ruudin nuoruudesta. Kävipä tuuri, Pinkova miettii, nyt saatiin Ruudista kerralla paljon tietoja! 4. Päätoimittaja Puustisen naapuri sattuu olemaan makuasiainministeri Hannu Hirvee, joka potee kroonista masennusta. Puustinen pohtii, saisiko siitä uutisen otsikolla ”Masentunut ministeri sekoilee”. 5. Verkkotoimittaja Annabella Ananas on poistanut verkkolehden sivuilta ikävän kommentin ”Toimittaja Papunen on kaalipää, eikä ymmärrä jääkiekosta mitään. Nimimerkki ”Sepi” on ilmeisesti kimmastunut jääkiekkoilija Ruudin henkilöhaastattelusta. Nyt ”Sepi” on sitä mieltä, että häntä on kohdeltu väärin. 6. Makuasiainministeri Hannu Hirvee järjestää pihallaan grillijuhlat. Paikalla on paljon julkkiksia. Päätoimittaja Puustisen vaimo nappaa aidanraosta kuvan, kun missi Minttu Mairea putoaa vahingossa uima-altaaseen. Päätoimittaja Puustinen on sitä mieltä, että kuvaa ei kannata julkaista lehden juorupalstalla. Keskustelun avuksi Oikea ja väärä ovat perustavia kysymyksiä myös arkielämässä. Sananvapaus, oikeudet ja velvollisuudet ulottuvat jokaisen ihmisen elämään, ei pelkästään journalistiseen työhön. Millaisissa arjen tilanteissa lapset joutuvat miettimään näitä asioita? Kuinka paljon voimme nojautua lakiin ja missä tilanteissa on hyvä muistaa myös kohteliaisuus ja huomioon ottaminen, vaikka laki sallisikin muuta?

Mitä toimittaja tekee? Toimittaja on kuvaajan kanssa haastattelemassa jääkiekkoilija Ruutia henkilöhaastattelua varten. Sitä ennen toimittaja on ottanut selvää Ruudin lapsuudesta, perheestä, koulumenestyksestä, muista harrastuksista ja työurasta jääkiekkoilijana Suomessa ja ulkomailla. Mitenhän toimittaja etsii tietoa? SLIDESHARE 10, 11 Tehtävä Harjoitellaan toimittajan työtä. Asetutaan piiriin ja leikin aloittava toimittaja astuu piirin keskelle. Toimittaja valitsee piiristä yhden haastateltavan ja kättelee, kertoo nimensä ja mitä lehteä edustaa. Sen jälkeen toimittaja esittää kysymyksen: ”Saanko kysyä, mitä mieltä olet… (tähän saa toimittaja keksiä lopun itse). Vuoro vaihtuu, kun haastateltava on kohteliaasti kertonut toimittajalle mielipiteensä. Haastateltavasta tulee nyt toimittaja. Tehtävä Harjoitellaan haastattelun tekemistä. Kirjoita paperille yksi asia, jonka haluat tietää opettajasta. Opettaja kerää kysymykset ja vastaa niihin parhaansa mukaan. Kuuntele opettajaa ja paina mieleesi opettajan vastaukset. Kirjoita opettajasta lyhyt juttu toiselle paperille tai kerro omin sanoin muille. Muistitko kaiken? Mitä apuvälineitä toimittaja voisi käyttää haastattelutilanteessa? Tässä kohdassa voidaan tutkia, miten esimerkiksi tabletin tai kännykän sanelin toimii. Toimittajan päätehtävä on toimittaa juttuja erilaisista aiheista. ­Toimittamiseen liittyy paljon monenlaisia työtehtäviä. Ennen varsinaista kirjoittamista toimittaja ideoi juttuaiheita ja tekee taustatyötä, eli ottaa selvää kirjoittamastaan asiasta. Tietoa hän etsii esimerkiksi verkosta, kirjoista, julkisista rekistereistä ja arkistoista, haastattelemalla asiantuntijoita tai silminnäkijöitä. Toimittaja kirjoittaa jutun ja keksii sille hyvän otsikon. Sen lisäksi hän sopii kuvaajan tai kuvittajan kanssa jutun kuvituksesta: millaisia kuvia juttuun tarvitaan. Kuvatkin tarvitsevat kuvatekstit. Toimittaja saattaa pyytää avuksi avustajaa, joka auttaa esimerkiksi taustatyön tekemisessä etsimällä tietoa juttua varten. Toimitussihteeri tarkistaa toimittajan kirjoittaman jutun oikea­ kielisyyden ja juttu hyväksytetään toimituspäälliköllä ennen sen julkaisemista. Vasta sen jälkeen toimittajan työ jutun osalta on tehty. Ryhmätehtävä Valitkaa ryhmässä jutun aihe: jokin lähellä oleva tai helposti lähestyttävissä oleva kohde, jotta pääsette sitä tutkimaan. Esimerkiksi oma koulurakennus tai talonmiehen koira. Kirjatkaa ylös asioita, joita aiheesta haluatte tietää. Talonmiehen koirasta voi selvittää monia asioita sen nimestä ja mieliruoasta rodun historiaan ja koiraharrastuksiin. Miettikää, mistä voitte etsiä tietoa: mikä tieto löytyy verkosta, mitä asiaa täytyy selvittää vaikkapa haastattelemalla ja mikä selviää paikanpäällä käymällä. Jakakaa tehtävät ryhmän kesken – ja sitten toimittajan työtä tekemään! Kerätkää yhteen kaikki hank­ kimanne tieto aiheesta, sillä sitä tarvitaan vielä.

Yksi juttu – monta osaa Toimittaja Papunen editoi, eli muokkaa kirjoittamaansa juttua. Valmista juttua varten täytyy miettiä monta asiaa. Juttu koostuu osista, joilla jokaisella on oma nimensä ja tarkoituksensa. Miksi on tärkeää, että Papunen keksii jutulleen hienon otsikon? SLIDESHARE 12, 13 LIITE 3 erimuotoilussa. esteettisiä arvoja mutt mutteri pitäisi Mutteritehdas Miksi tylsän näköinen iä, pien ovat it en rakenteisiin, Mutterit, pultit ja ruuv kätkeä syvälle laitte eitä. Ilman niitä nitella ikään kuin mutta tärkeitä esin kun sen voisi suun vaan ssa kasa a voi huoletta moni asia ei pysyisi koriste-esineeksi, jonk erilla pyörä pysyy ituoreiden hajoaisi osiin. Mutt jättää näkyviin? Uun staa ripu voi illa steella on ainakin kiinni autossa ja ruuv prototyyppien peru ereille, pulteille u- ja perhosmuttetaulun seinään. Mutt odotettavissa ruus n niide että se, istä eisteltynä. Antti ja ruuveille on yhte reita kultauksella viim Kierteiden änä toimintavalvarressa on kierteet. Vasara esittelee ylpe i, kiinn sti y tiuka een. Se onkin avulla mutteri pysy miin luksusmutterikon . Kierteiden stys. Toiseen eikä kovin vähällä irtoa varsin vaikuttava ilme Sen aa! puuh ivaa an pieni pala tekeminen onkin vaat päähän vain pudoteta eritehtaan tuore kaisen, puhisevan ja tietää Suomen Mutt rautaa ja monimut elle Uud ra. Vasa i läpi kuljettuaan se toimitusjohtaja Antt sihisevän koneiston ollut tarvetta sen tä ulos kiiltäväksi mutteritehtaalle on suoltaa toisesta pääs ssa Pori as tehd utterin. Me voimjälkeen kun vanha puleeratun perhosm maksi. Ennen votto ylpeitä uudesta ökel olla ä käytt syyll tui ruos me hyvällä n valmistumista me. Avattuaan uuden mutteritehtaa mutteritehtaastam ja ruuvit oli erit , sen mutterimutt 2015 a it, pult uuss ki kaik ovensa elok ta. Vuosittain niitä eet sisuksistaan tuotettava ulkomail koneet ovat puristan eria, pulttia at viisi miljoonaa mutt huim onaa össä käyt miljo u kulu jo huimat 2 ssa, siis lähes istävä vaikutus kappaletta koko maa ja ruuvia. Tehtaan työll puolet kohden. Kun asta Noin vä. asuk kittä eri mer mutt yksi alueella on kaupassa on ta käy töissä tehyhden mutterin hinta kaupungin asukkais o Mansikka aan laskea, että void Raun iä, laaja sentt invii 13 noin taassa. Pult a ostetaan 65 000 nä: ”Kyllä, ennen joka vuosi muttereit pitää tilannetta hyvä ja Vasaran tamista töitä oli vaieurolla. Toimitusjohta mutteritehtaan avaa tä entis a ereit mutt okin pääsi töihin voitteena on myydä kea löytää. Nyt vaim se onnistuu? nhän si ja jouluksi on äjäk Mite . käytt män enem ruuvipihtien ässä tehtaan a koko perheelle!” Vasara on kehittäm etelänloma varattun n kanssa uudenlukuisat ksikö ssä itysy istee työp ekeh tuot Mansikan ria laatutietoisille odottavat rivissä laista luksusmutte kiiltävät pultinpäät uskoo uuden ja postittamishän in koih joita lle, laati kkai asia pakkaamista van. Kun aiemmin a hymyilee tyytytuotteensa kiinnosta ta tilaajalle. Mansikk on keskitytty vihdoinkin ssa syt toilu pääs muo on erin hän mutt väisenä – , toimitusjohtaja käytännöllisyyteen unelmahommiin! aakin nyt myös ulutt änku perä ra Vasa Tehtävä Juttu on helppo lukea, kun se on jaettu osiin. Otsikko kertoo jutun aiheen ja herättää lukijan mielenkiinnon. Ingressi on jutun alkukappale, joka kertoo jutusta vähän enemmän kuin otsikko. Jos otsikko ja ingressi ovat lukijan mielestä kiinnostavia, hän todennäköisesti lukee myös koko jutun. Kuvat ja kuvitus jutun yhteydessä ovat tärkeitä. Ne kertovat usein enemmän kuin sanat. Jutun kuvitus voi olla valokuva, piirros tai informatiivinen grafiikka. Kuvateksti kertoo esimerkiksi sen, keitä kuvassa on ja missä kuva on otettu. Väliotsikot jäsentävät juttua: niitä silmäilemällä saa nopeasti käsityksen siitä, mistä asioista jutussa kerrotaan. Faktalaatikosta lukija saa tietoa. Siinä voidaan esittää jutun aiheeseen liittyviä tietoja tiivistetysti. Vertaa toimittaja Papusen tekstiä mutteritehtaasta Curly-lehden juttuun, jonka lehden graafinen suunnittelija on taittanut. Mitä huomaat? Kumpaa on mukavampi lukea ja miksi? Tehtävä Toimittaja Papunen on kirjoittanut valmiiksi jutun mutteritehtaasta. Miten sen voisi jakaa osiin niin, että lukeminen on helpompaa? Keksi jutulle hyvä otsikko, poimi tekstistä tietoa faktalaatikkoon ja jaa teksti kappaleisiin, joihin keksit väliotsikot. Piirrä tai kuvaa juttuun kuvitus ja kirjoita kuvatekstit. Voit leikata, liimata, piirtää ja värittää jutun uudelleen tyhjälle A3-paperille. Ryhmätehtävä Taustatutkimus etenee nyt seuraavaan vaiheeseen! Ottakaa esiin kaikki keräämänne tieto ja toimittakaa yhdessä aiheesta juttu. Ketkä ovat toimittajia ja kirjoittavat aiheesta jutun? Kuka tekee juttuun kuvituksen piirtämällä tai valokuvaamalla? Kenen vastuulla on koota tietoa faktalaatikkoon? Kuka tarkistaa oikeinkirjoituksen? Mikä olisi hyvä otsikko jutulle? Kun juttu on kirjoitettu ja kuvat valmiita, säilyttäkää ne hyvässä tallessa, sillä myöhemmin niistä tehdään lehti!

Juttuja moneen makuun SLIDESHARE 14 Lehdestä löytyy monenlaisia juttuja. Toimittaja Papusen juttu mutteritehtaasta on reportaasi. Siinä Papunen tutustuu lukijan puolesta mutteritehtaaseen ja kertoo lukijalle millaista siellä oli. Juttu jääkiekkoilija Ruudista taas on henkilöjuttu ja kertoo – jääkiekkoilija Ruudista. Nyt Papusen tehtävänä on mennä teatteriin katsomaan näytelmää ”Mummo ja susi”. Näytelmästä Papunen kirjoittaa jutun, jota kutsutaan – arvaatko miksi? Tehtävä Millaisia juttuja näistä aiheista voisi kirjoittaa? Lehdissä julkaistaan erilaisia juttutyyppejä. Juttutyypillä tarkoitetaan jutun muotoa lehdessä: tekstin pituutta, sekä tekstin ja kuvien suhdetta jutussa. Reportaasi on juttutyypeistä laajin ja koostuu kuvista ja tekstistä. Reportaasi ei ole uutinen, vaan usein käsittelee aihetta henkilökohtaisemmalla tasolla, eikä välttämättä ole aiheena tuore ja ajankohtainen. Henkilöhaastattelu nimensä mukaisesti tarjoaa syventävää tietoa esimerkiksi kiinnostavasta julkisuuden henkilöstä ja perustuu haastatteluaineis- toon ja taustatyönä hankittuun tietoon haastateltavasta. A ­ rvostelu tai arvio on lyhyt juttu, esimerkiksi kriitikon kirjoittama arvio teatteriesityksestä. Ruokatoimittaja kirjoittaa asiantuntemuksellaan reseptejä ja kolumni on usein lehden ulkopuolisen kirjoittajan, vaikkapa tunnetun mielipidevaikuttajan ajankohtaisia asioita käsittelevä palsta. Lehdessä julkaistaan hyvin monipuolisesti erilaisia juttutyyppejä, jotta lehden sisältö saisi rytmin ja lukija erityyppistä tietoa eri näkökulmista ja aiheista. Ryhmätehtävä Nyt tiedätte jo paljon lehden tekemisestä. Löydättekö vielä laatimanne listan kaikesta siitä osaamisesta, mitä ryhmäs­sänne on? Tarvitsette sitä nyt. Suunnitelkaa yhdessä, mitä juttuja kirjoitatte ja mistä aiheista. Jakakaa myös tehtävät: toimit­tajat, avustajat, kuvaajat ja kuvittajat jne. Julkaiskaa lehdessä monipuolisesti erilaisia juttutyyppejä. Jos joku osaa leipoa parhaimmat piparit, siitä saisi aikaiseksi reseptin ja sen, kenellä on taito nähdä tulevaisuuteen on parasta kirjoittaa horoskooppi! Tehkää lista kaikista jutuista, jotka aiotte julkaista. Montako juttua listaan kertyi?

Oma lehti koululehtikoneella SLIDESHARE 15 Nyt lehden tekoon! Ryhmätehtävä Tähän mennessä olette tutustuneet erilaisiin lehtiin ja niiden sisältöön, sekä lehdentekijöihin ja työtehtäviin, tehneet taustatutkimusta, toimittaneet jutun ja suunnitelleet koko lehden sisältöä ja sen kannen. Vain itse lehti puuttuu. Sen voitte toteuttaa Koululehtikoneella. Sitä ennen teidän täytyy päättää muutama asia: Kuinka monta sivua lehteen tarvitaan? Voitte laskea sen listasta, johon edellisessä tehtävässä kirjoititte kaikki julkaistavat jutut. Voitte ajatella, että yksi juttu tarvitsee vähintään yhden sivun. Sivuja on parempi olla liikaa, kuin liian vähän Koululehtikone.fi on Aikakausmedian verkkosovellus, jossa koululuokat voivat toteuttaa oman lehden. Se on käyttäjälleen maksuton. Koululehtikone vaatii opettajalta rekisteröitymisen palveluun. Tutustuthan Koululehtikoneeseen hyvissä ajoin ennen lehden toimittamista! Rekisteröidyttyään opettaja voi käyttäjätunnuksellaan, päätoimittajan ominaisuudessa, luoda oppilaille käyttäjätunnuksia, perustaa lehtiä, hallinnoida toimittajaryhmiä, jakaa tehtäviä ja hyväksyä sivuja julkaistavaksi. Tutustu Koululehtikoneeseen osoitteessa www.koululehtikone.fi. Kuka tekee mitäkin? Jakakaa jokaiselle tehtävä. Kuka avustaa taustatyössä, kuka kuvittaa, ketkä kirjoittavat jutut? Kun työtehtävät on jaettu, saatte opettajalta tunnukset, joilla voitte kirjautua Koululehtikoneeseen. Opettaja ohjeistaa tästä eteenpäin. Hyvää lehden toimitusta!

Lähteet Journalistin ohjeet, Journalistiliitto: http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistin-ohjeet/ Journalistin ohjeet, Julkisen sanan neuvosto: http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/ Multimedia on kaikkialla, blogi: https://heomultimedia2011.wordpress.com/2011/09/20/journalistiset-juttutyypit/ Puska, Maija (toim.) 2011: Tunne juttu. Aikakausmedian oppimateriaalit. Materiaali Outi Laine mediakasvatusasiantuntija Asiantuntijakommentit Hanna Romppainen, Sanomalehtien Liitto Outi Sonkamuotka, Aikakausmedia Kuvitus ja taitto Joona Leppänen Aikakauslehti opinnoissa Aikakausmedian Aikakauslehti opinnoissa –toiminta tukee lasten ja ­ nuorten monilukutaidon kehittymistä. Aikakauslehden hyödyntäminen opetus­ tilanteessa innostaa monenlaisten aiheiden käsittelyyn sekä opettaa median ­sisältöjen kriittistä ja tiedostavaa tarkastelua. Aikakausmedian nettisivut opettajan apuna www.aikakauslehdet.fi/opetus

LIITE 1 Nyt pitää googlata toimittaja Papuselle tietoa muttereista ja ruuveista. Nyt täytyisi keksiä hyvä ja ajankohtainen aihe pääkirjoitukselle ja päättää, mitä juttuja lehteen julkaistaan. Apua! Ei kai kamera ole rikki? Hmm…toimittaja Papunenhan voisi kirjoittaa sen jutun uudesta mutteritehtaasta! Sitten pitäisi vielä laatia aikataulu lehden julkaisulle. Koskahan Papusen juttu on valmis? Siinä on varmasti taas kirjoitusvirheitä korjattavana. Mitäpä jos laittaisinkin tämän otsikon vähän isommalla? Silloin sen ainakin huomaa paremmin! Avustaja Pekko Pinkova Voi ei, pitäisi kirjoittaa juttu uudesta mutteritehtaasta, enkä minä tiedä tekniikasta mitään! Lehtikuvaaja Helmut Hemminki Tässä liitän juuri lukijan lähettämän hienon videoklipin digi-lehden sivulle. Voilá! Toimituspäällikkö Tötterö kutsui minut apuun, olenhan tekniikan tohtori! Toimituspäällikkö Tötterö Toimitussihteeri Ali Arman Ararat Graafinen suunnittelija Pipsa Pisama Verkkotoimittaja Annabella Ananas Päätoimittaja Puustinen Asiantuntija Antero Rilli Toimittaja Jutta Papunen

LIITE 2 Lehtibingo Mainos Sarjakuva Otsikko Ohje/ Neuvo/ Vinkki Resepti Arvostelu Kuvateksti Sisällysluettelo Sivunumero Testi Ristikko Lukijapalsta Kuvitus Tietokilpailu Haastattelu/ Kysely Horoskooppi

LIITE 3 Mutteritehdas Mutterit, pultit ja ruuvit ovat pieniä, mutta tärkeitä esineitä. Ilman niitä moni asia ei pysyisi kasassa vaan hajoaisi osiin. Mutterilla pyörä pysyy kiinni autossa ja ruuvilla voi ripustaa taulun seinään. Muttereille, pulteille ja ruuveille on yhteistä se, että niiden varressa on kierteet. Kierteiden avulla mutteri pysyy tiukasti kiinni, eikä kovin vähällä irtoa. Kierteiden tekeminen onkin vaativaa puuhaa! Sen tietää Suomen Mutteritehtaan tuore toimitusjohtaja Antti Vasara. Uudelle mutteritehtaalle on ollut tarvetta sen jälkeen kun vanha tehdas Porissa ruostui käyttökelvottomaksi. Ennen uuden mutteritehtaan valmistumista kaikki pultit, mutterit ja ruuvit oli tuotettava ulkomailta. Vuosittain niitä kuluu käytössä huimat viisi miljoonaa kappaletta koko maassa, siis lähes yksi mutteri asukasta kohden. Kun yhden mutterin hinta kaupassa on noin 13 senttiä, voidaan laskea, että joka vuosi muttereita ostetaan 65 000 eurolla. Toimitusjohtaja Vasaran tavoitteena on myydä muttereita entistä enemmän. Mitenhän se onnistuu? Vasara on kehittämässä tehtaan tuotekehitysyksikön kanssa uudenlaista luksusmutteria laatutietoisille asiakkaille, joita hän uskoo uuden tuotteensa kiinnostavan. Kun aiemmin mutterin muotoilussa on keskitytty käytännöllisyyteen, toimitusjohtaja Vasara peräänkuuluttaakin nyt myös esteettisiä arvoja mutteri- muotoilussa. Miksi tylsän näköinen mutteri pitäisi kätkeä syvälle laitteen rakenteisiin, kun sen voisi suunnitella ikään kuin koriste-esineeksi, jonka voi huoletta jättää näkyviin? Uunituoreiden prototyyppien perusteella on ainakin odotettavissa ruusu- ja perhosmuttereita kultauksella viimeisteltynä. Antti Vasara esittelee ylpeänä toimintavalmiin luksusmutterikoneen. Se onkin varsin vaikuttava ilmestys. Toiseen päähän vain pudotetaan pieni pala rautaa ja monimutkaisen, puhisevan ja sihisevän koneiston läpi kuljettuaan se suoltaa toisesta päästä ulos kiiltäväksi puleeratun perhosmutterin. Me voimme hyvällä syyllä olla ylpeitä uudesta mutteritehtaastamme. Avattuaan ovensa elokuussa 2015, sen mutterikoneet ovat puristaneet sisuksistaan jo huimat 2 miljoonaa mutteria, pulttia ja ruuvia. Tehtaan työllistävä vaikutus alueella on merkittävä. Noin puolet kaupungin asukkaista käy töissä tehtaassa. Pultinviilaaja Rauno Mansikka pitää tilannetta hyvänä: ”Kyllä, ennen mutteritehtaan avaamista töitä oli vaikea löytää. Nyt vaimokin pääsi töihin ruuvipihtien käyttäjäksi ja jouluksi on etelänloma varattuna koko perheelle!” Mansikan työpisteessä lukuisat kiiltävät pultinpäät odottavat rivissä pakkaamista laatikoihin ja postittamista tilaajalle. Mansikka hymyilee tyytyväisenä – hän on päässyt vihdoinkin unelmahommiin!