1.12 . 2016 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Hevosopiston työntekijät taipuvat moneen s. 10–11 Palkinto vai keppiä bio-Suomelle? s. 3 Työpaikka voi löytyä kotikylältä Vapaa-aikana nauttimisesta ei rangaista s.5 Hevonen vei miehen sydämen Alavus Ikkunat tutki työtä ja yllättyi s. 7 Ammattiin koulutus digiaikaan s. 20 s. 8 s. 12–13

2 Hyödyt irti digitalisaatiosta PUULIITON JÄSENLEHTI 1.12.2016 Päätoimittaja Petteri Raito T ukeeko teknologinen kehitys toimintaamme vai alkaako se ohjata sitä? Kysymys on kannaltamme kriittinen siksi, että teollinen tuotanto, palvelut ja arkielämä ovat yhä enemmän muuttumassa kehittyneen teknologian pohjalla tapahtuvaksi vuorovaikutukseksi. Mahdollisuudet ja riskit ilmenevät samanaikaisesti ja käyvät todeksi sen mukaisesti, kuinka kehitystä halutaan ja osataan ohjata, puhutaan sitten robotisaatiosta, palveluiden digitalisaatiosta tai esineiden internetistä. Kenties hankalin skenaario on useista lähtökohdista pikku hiljaa ja vaivihkaa hallitsemattomana tapahtuva muutos, josta sitten jälkikäteen jouduttaisiin toteamaan, että emme me tällaista digitalisaatiota halunneet. Ennusmerkit ovat luettavissa esimerkiksi siihen suuntaan, että kehittyvän teknologian ratkaisuja tuottavien yritysten kilpailu voi johtaa keskenään eripuraisten ja keskeneräisinä markkinoille laskettujen järjestelmien sekamelskan kasvamiseen. Ilmiö on jo nyt liian tuttu. Tarvitaan vain muutama laite ja ohjelmisto, että arki luvatun helpottumisen sijaan alkaa olennaisesti vaikeutua. Keskenään sujuvasti seurustelevien esineiden internet on siten vielä kaukana, mutta tavoitteena houkutteleva. Sen avulla voidaan esimerkiksi rakentaa älykkäitä ja energiatehokkaita koteja, jotka tekevät asumisesta ja elämisestä nykyistä jouhevampaa ja turvallisempaa. Työelämän näkökulmasta robotisaation myönteinen piirre on töiden keventyminen. Riskitekijä puolestaan on kontrollin lisääntyminen. Molemmista on kertynyt työpaikoilla kokemuksia. Huolestuttava taustatekijä tulevaa kehityssuuntaa ajatellen näyttää olevan strategisen johtamisen vähäisyys. Varsinaisia teknologisia muutossuunnitelmia on yrityksissä tehty toistaiseksi niukasti, tai jos sellainen on olemassa, on henkilökunta siitä harvoin tietoinen. Onnistunut muutos voidaan kuitenkin toteuttaa vain kehitystä pitkäjänteisesti ohjaavalla strategisella johtamisella, minkä sisällä luottamushenkilöiden ja henkilökunnan osallistaminen on tärkeä tekijä. Edellisen rinnalla henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja ylläpitämisestä muodostuu yrityksille entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Voidaan jopa ajatella, että uuteen teknologiaan liittyvän ja soveltuvan käsityöJARI ISOKORPI läistaidon merkitys kasvaa, kun fyysiset työsuoritukset siirtyvät roboteille tai ihmisten kanssa työskentelemään pystyville coboteille. Käynnissä oleva kehitys tarjoaa Suomelle menestymisen mahdollisuuksia. Valtakunnan tasolla on poliittisella päätöksenteolla luotava edellytykset sille, että näköpiirissä olevat mahdollisuudet voidaan hyödyntää, ja että tuleva kehitys voidaan mitata sekä yritysten menestymisenä että kansalaisten hyvinvointina. Kun innostut, onnistut. Kun onnistut, innostut! ” SALLA SAARINEN kouluttaja ja konsultti Radical Soul Oy Miksi sä hyppit tollai intopiukkana? Ethän sä ole ees kännissä!” Niinpä! Helposti innostuvat ihmiset saavat Duracell-pupun maineen. Naisille se ei välttämättä ole hyvä juttu. Mikä ihme meissä suomalaisissa on, että voimakkaita positiivisia tunteita ei voi näyttää niin vahvasti kuin niitä ”prkl-tunteita”? Minun vahva väittämäni on, että vain koskettamalla ihmisten tunteita saat heidät toimimaan. Millaista toimintaa sinä kaipaisit lisää omaan liittoosi? Mikä on se fiilis, tunne, jonka sinä haluat välittää? Onko se ”persettä penkkiin” vai ”tule mukaan, meillä homma toimii ja meillä kaveria ei jätetä”? Mikä olisi työsi tulevaisuuden kannalta tärkeintä? Keksitkö syitä, joiden vuoksi innostuisit mukaan toimintaan? Työehtosopimuksessa on ehkä mielestäsi jotain pielessä: palkan ja lomien määräytyminen, mahdollisuudet kouluttautua, jokin muu. Kerro tämä omalle osastollesi – lähtekää hakemaan asiaan parannusta yhdessä koko liiton suuntaan. Entä oletko oman ammattiosastosi johtotehtävissä? Miten saat jäsenet mukaan toimintaan? Miten saat osastoosi uusia jäseniä, miksi kaikki alalla työskentelevät eivät ole jäseniä? Mistä innostut itse? Osastosi johtotehtävissä olet jo aktiivinen ainakin jollain tasolla. Miten olisit itse vieläkin aktiivisempi? Liitoissa aktiivinen, näkyvä ja tuloksellinen toiminta tuo uusia jäseniä. Mieti, miten voisitte toimia aikaisempaa paremmin. Näkyä rivijäsenille ja alalla työskenteleville niin, että mukaan tuleminen on houkuttelevaa. Mitä suurempi joukko, mitä parempi meininki, sitä varmemmin saatte omat tavoitteenne läpi. Ihmisiä ei vie eteenpäin järki, vaan tunne. Kun asioihin suhtaudutaan intohimolla, niiden puolesta ollaan valmiita taistelemaan. Ollaan valmiita laittamaan itsensä peliin. Eli: järkeviäkin asioita ja tavoitteita viedään seuraavalle tasolle tunteen voimalla. Liikkeenjohdon ja median monitaituri Pauli Aalto-Setälä on todennut, että jokainen meistä janoaa iloa, yhteyttä toisiin ja arvostusta. Hänen mukaansa näistä asioista kasvaa innostus, joka on onnistumisen ja onnellisuuden edellytys. ”Työnteko innostavassa ympäristössä on sekä hauskaa että tuloksellista. Innostus on energiaa, jolla yhteisön taidosta ja tahdosta syntyy jotain merkittävää”, Aalto-Setälä sanoo. Samasta asiasta puhuu yritysjohdon valmentaja Pauliina Airaksinen-Aminoff. Hänen mukaansa kehuminen on tehokasta johtamista: “Kehu päivässä töissä pitää.” Suuria sanoja. Ja samalla niin tosia. Olet osastosi toiminnassa paremmin mukana, kun sinua arvostetaan, kehutaan ja kiitetään. Sama pätee kaveriin. Kehukaa toisianne, antakaa arvo toistenne ideoille. Keskustelkaa, älkää lytätkö muiden ideoita, vaikka ette niistä aivan samaa mieltä olisikaan. Tehkää yhdessä. Jos olet osastosi johtotehtävissä, mieti, miten huomioit erilaiset jäsenet kannustavasti. Toiselle toimii kehuminen tehdystä työstä, toiselle uusien haasteiden saaminen onnistumisten jälkeen. Positiivinen huomio toimii kaikille, sosiaalisille suorittajille ja hiljaisille puurtajille. Hyvällä fiiliksellä toimiminen innostaa tekemään enemmän. Tämä pätee sekä uusien jäsenten saamiseen mukaan että passiivisten aktivoimiseen. Hyvä fiilis näkyy pitkälle ja tarttuu. Vain toimimalla voit vaikuttaa. Osallistu, tee, vaadi. Saat enemmän. Ja muista KKK = kehu ja kiitä kaveria!

JARI ISOKORPI 3 SAK vähentää aluetoimistoja ja irtisanoo viisi ## SAK irtisanoo viisi työntekijää yhteistoimintaneuvottelujensa päätteeksi. Lisäksi määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita ei jatketa eikä eläkkeelle siirtyvien tilalle palkata uusia työntekijöitä. Ensi vuoden alussa SAK:ssa on 70 työntekijää, kun heitä on nyt noin 90. Tuotannollis-taloudellisista syistä käydyt yt-neuvottelut koskivat SAK:n koko henkilökuntaa ja järjestön kaikkia toimintoja. Neuvottelujen taustalla oli SAK:n alkukesän edustajakokouksen päätös alentaa SAK:n jäsenliittojen keskusjärjestölle maksamaa jäsenmaksua. Myös Puuliitto on SAK:n jäsen. Samalla SAK:n organisaatio uudistui. Jatkossa aluetoimistoja on viisi, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tällä hetkellä SAK:lla on 14 aluetoimistoa. SAK:n yt-neuvottelut päättyivät marraskuun alussa. Pesonen jatkaa Metsäteollisuus ry:n johdossa ## UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen jatkaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana. Pesosen mukaan yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen tulee nostaa vahvemmin kotimaisen ja eurooppalaisen päätöksenteon keskiöön, jotta Suomessa toimivilla yksiköillä ja Suomessa valmistetuilla tuotteilla olisi edellytykset pärjätä kansainvälisillä markkinoilla. Kotimaassa kilpailukyvyn parantamisen kannalta keskeistä on työmarkkinoiden uudistaminen. – Keskitettyjen palkkaratkaisujen aika on nyt ohi. – Seuraavat työehtosopimusneuvottelut käydään syksyllä 2017 uudella mallilla, jota vientiteollisuuden työmarkkinaosapuolet valmistelevat. Viennin kilpailukyvyn turvaavat, samalla kustannusvaikutuksella tehdyt palkkaratkaisut kautta sopimusalojen ovat kaikkien suomalaisten etu. Osapuolet tarvitsevat nyt työrauhaa mallin valmisteluun ja neuvottelut tulee käydä ilman ulkopuolista ohjausta esimerkiksi keskusjärjestöiltä tai maan hallitukselta, Pesonen sanoi Metsäteollisuus ry:n syyskokouksessa marraskuun lopulla. Metsäteollisuus ry:n varapuheenjohtajiksi valiittiin Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan ja Stora Enso Oyj:n talousjohtaja Seppo Parvi. Stop työttömien hyppyyttämiselle Suomen hoidettu metsä on tehokas hiilinielu. ## SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työttömien aktiivimallin valmistelu pitäisi lopettaa. Eloranta arvioi, että aktiivimallin valmistelu nykymuotoisena on yhteiskunnan voimavarojen tuhlausta ja työttömien hyppyyttämistä. – Työttömyysturva tarvitsee laajemman uudistuksen, ei vain yksittäisten palikoiden pyörittelyä. SAK ehdottaa työnhaun seurannan, työttömien velvoitteiden ja sanktioiden kokonaisuuden selvittämistä. – Verrattuna muihin pohjoismaihin Suomessa työttömien sanktiot ovat kohtuuttoman kovia, kun taas työnhaun valvonta on muita maita vähäisempää, Eloranta huomauttaa. Suomi lisää puun käyttöä Palkitaanko vai rangaistaanko? Metsää kannattaa hakata ja hoitaa, jotta uusi puusto saisi tilaa kasvaa ja imeä itseensä hiiltä. Se on oppi, jonka luonnontutkijat tunnustavat, mutta EU:n päättäjätasolla ajatuksessa on työstämistä. P Palkitaanko vai rangaistaanko Suomea puun käytön lisäämisestä? Suomen metsätalouden kohtalon kysymys ratkeaa runsaan vuoden kuluttua, kun EU:n maan ja metsän käyttöä sekä ilmastopäästöjen laskentatapaa koskeva asetus valmistuu. Luonnontieteilijöiden mukaan Suomen hoidetut metsät ovat merkittävä ilmastomuutosta torjuva hiilinielu. EU-komission ehdottaman laskentasäännön mukaan niistä uhkaa muodostua Suomelle rangaistava päästölähde, sitä pahempi, mitä enemmän Suomi yrittää hillitä ilmastomuutosta puuhun pohjautuvaa biotaloutta lisäämällä. Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen metsäneuvos Heikki Granholmin mukaan EU-komission esityksen pohjalta alkaneissa neuvotteluissa Suomella on kolme keskeistä tavoitetta. – Pyrimme siihen, että metsien lisääntyvä, monipuolinen käyttö on mahdollista EU:n maankäyttösektorin asetuksilla ja sen laskentasäännöillä. –  Toinen tavoitteemme on, että laskentasäännöt heijastelevat jollakin tavoin todellisia hiilinieluja ja päästöjä. – Kolmanneksi tavoittelemme sitä, että metsästä syntyviä hiilinieluyksiköitä voidaan rajoitetusti käyttää Suomen ilmastovelvoitteiden saavuttamiseen kaudella 2021–2030. Epäreilu laskentasääntö EU-komission maan- ja metsän käyttöä koskevassa asetusluonnoksessa on Granholmin mukaan Suomen kannalta kaksi isoa ongelmaa. – Ensimmäinen on se, että komission esittämä laskentatapa antaa Luonnonvarakeskuksen tekemän arvion mukaan Suomelle tuloksen, jonka mukaan maaseutusektorista tulisi laskennallinen päästö. Luonnonvarasektorin tutkijoiden oma arvio ja ennuste kertoo vallitsevasta tilanteesta päinvastaista. Sen mukaan Suomen maaseutusektori on merkittävä ilmastohyödyn tuottaja, koska se on nettohiilinielu. – Sitä meidän on vaikea hy- väksyä ja ymmärtää, että laskentasäännöllä lopputulos kääntyy meille kielteiseksi. Granholmin mukaan Suomen näkökulmasta on tärkeää, ettei maaseutusektorista tule laskennallista lisärasitusta. Miten turvata metsien käyttö? Toinen ongelmakohta on komission ehdottama metsien käytölle mahdollisesti asetettava vertailutaso. Siinä Granholmin mukaan vaarana on se, että metsien lisääntyvä käyttö voitaisiin tulkita rasitteeksi, vaikka metsät tulevaisuudessakin ovat merkittävä hiilinielu. Granholm muistuttaa, että nämä ovat suomalaisia tulkintoja komission ehdotuksesta, ”jota ei ole kauhean selkeästi ilmaistu”. Lisäpiirre esityksessä on se, että se ei ollut yksimielinen. – Me haluamme varmistaa, että Suomen tavoite metsien hyödyntämisen lisäämisestä voidaan toteuttaa ilman, että siitä tulisi meille laskennallista rasitusta, Granholm tiivistää. Neuvottelut vasta alussa Komission asetusesitys annettiin heinäkuussa. Sen käsittely työryhmissä sekä EU-parlamentissa ja sen komissioissa on käynnistymässä. – Työ on alussa ja tulee kestämään runsaan vuoden. Mei- dän käsitys on se, että tämä ei ole ainoastaan Suomen ongelma tai Suomen kysymys, vaan koskettaa monia muitakin maita. –  Muiden maiden kollegat ovat kommentoineet, että tämä vaatii vielä paljon pohdintaa. Granholm arvioi, että Suomessa asiaa koskeva tietotaso on ehkä avoimen tiedotuspolitiikan ansiosta parempi kuin muutamissa muissa jäsenmaissa. Hänen mukaansa asian parissa on Suomessa työskennelty vuodesta 1997 saakka. – Kun tiedettiin, että lainsäädäntöehdotus on tulossa, me olemme tehneet sen eteen ennakkovaikuttamistyötä viime vuoden syyskuusta lähtien eri tasoilla. – Tämän hetkinen komissioehdotus ei ole se, mitä me ehdotimme komissiolle viime keväänä. – Tulos ei ole tähän asti ollut tyydyttävä. Mutta fakta on se, että aika paljon on tehty töitä. Granholm ei halua spekuloida, mitä seurauksia siitä olisi, jos komission esitys menisi sellaisenaan läpi. – Tehdään nyt työtä sen puolesta, että saadaan ehdotus muutettua ja sitten katsotaan, mihin se johtaa. On tarpeetonta lähteä maalailemaan turhan synkkiä kuvia. Jari Isokorpi Digitalisaatio johtaa valvonnan lisääntymiseen ## Enemmistö SAK:laisista luottamushenkilöistä arvioi digitalisaation helpottaneen työntekoa. Samalla ovat kontrolli ja valvonta työpaikoilla lisääntyneet. Noin puolet SAK:laisista työpaikoista on luottamushenkilökyselyn mukaan ottanut käyttöön digitalisaation mahdollistamia uusia työmenetelmiä tai älykkäitä laitteita kahden viime vuoden aikana. Näiden työpaikkojen luottamushenkilöistä 58 prosenttia kertoo uudistusten helpottaneen työntekoa. –  Kysely osoittaa, että SAK:laisilla aloilla on varsin hyvin löydetty toimivat keinot hyödyntää uutta teknologiaa. Kun työntekijät kokevat digitalisaation helpottavan työntekoa, kasvaa myös työn tuottavuus, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kertoo. Työntekijöiden kontrollin ja valvonnan lisääntymisestä kertoo 58 prosenttia luottamushenkilöistä, joiden työpaikalla on otettu käyttöön teknologisia uudistuksia. Kuljetusaloilla osuus on peräti 76 prosenttia. – Vaikuttaa siltä, että nykyisellään digitalisaatio ei lisää työelämässä luottamusta. Työnantajan ja henkilöstön edustajien olisi hyvä sopia yhdessä uuden teknologian käytöstä, varsinkin jos sitä käytetään työn kontrolloimiseen, Antila muistuttaa. Ammattiliittojen pitäisi kyselyyn vastanneiden mielestä selvittää aktiivisesti digitalisaation vaikutuksia ja tukea työllisyyttä muutoksen keskellä. Luottamushenkilöt pitävät tärkeänä, että palkansaajaliike osallistuu uusien työntekotapojen edellyttämän lainsäädännön ja sosiaaliturvan valmisteluun. Oikaisu ## Särmän numero 13 Kymmenen kysymyksen ykköskysymyksessä tiedustelimme, mistä suunnasta aurinko nousee. Kysymykseen oli pujahtanut väärä vastaus (Länteen). Oikea vastaus on luonnollisesti: aurinko nousee idästä. Pahoittelemme virhettä.

MIRA TENHUNEN 4 Liittofuusion taloustyöryhmä esittää tekeillä olevan uuden teollisuusliiton keskustoimiston sijainniksi Metallitaloa. Olli Peltola on toiminut taloustyöryhmän puheenjohtajana. Liittofuusion taloustyöryhmän puheenjohtaja Olli Peltola: ”Vastine jäsenmaksulle paranee” Liittofuusiossa jäsenistö saa avukseen koneiston, jolla on voimaa, osaamista ja resursseja, sanoo taloustyöryhmän puheenjohtaja Olli Peltola. P Taloustyöryhmä tekee peruslinjaukset muun muassa jäsenmaksujen suhteen. Mille tasolle jäsenmaksu siis asettuu, ja millainen muutos on nykyisten liittojen jäsenille – putoaako tai nouseeko jäsenmaksu? – Arvioita vuoden 2018 kokonaisjäsenmaksusta on tässä vaiheessa liian aikaista tehdä. Keväällä 2016 liittojen kesken tehdyn aiesopimuksen mukaan uuden liiton ja työttömyyskassan yhteinen, jäseniltä perittävä jäsenmaksu on yksi prosentti, johon lisätään työttömyyskassan vuosittain erikseen vahvistettava jäsenmaksu. – Tällä esityksellä liiton jäsenmaksu alenee Metalliliiton ja Puuliiton osalta prosenttiyksikön kymmenyksen, Paperiliitossa ja TEAMissa se säilyy ennallaan. Korostan vielä, että tämä koskee siis ainoastaan liiton jäsenmaksua. – Liiton jäsenmaksua ei jatkossa peritä työttömyyskassan maksamasta etuudesta. Tämä on muutos nykyiseen käytäntöön Puuliiton jaTEAMin osalta. Kuinka esitettävään jäsenmaksun tasoon on päädytty? – Liittoyhteistyön syventyes- sä ja projektin edetessä on tullut selväksi, että uudelta liitolta odotetaan ensisijaisesti voimaa, asiantuntemusta ja palvelukykyä edunvalvontatyössä. Samalla sen odotetaan ja tiedetään olevan vahva myös taloudellisesti. Tämä näkyy mahdollisuutena pitää liiton jäsenmaksun taso kohtuullisena ja ennakoitavana. Aiesopimuksella sovittuun jäsenmaksutasoon on päädytty pitkän, monipuolisiin laskelmiin perustuvan harkinnan tuloksena. Työryhmä tekee peruslinjaukset myös sijoitustoiminnan ja varainhoidon osalta. Kiinnitetäänkö uudessa liitossa huomiota esimerkiksi sijoitustoiminnan eettisyyteen? – Sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa hyvä tuotto liiton sääntöjen ja hallituksen määrittelemien ohjeiden puitteissa. Sijoitustoiminnan vastuullisuus on huomioitava ja arvioitava erikseen. Esimerkiksi Saksassa ammattiliitoilla on suuriakin omistuksia merkittävissä teollisuusyrityksissä. Onko mahdollista, että uusi liitto pyrkisi omistuksillaan vaikuttamaan jonkin alan yritystoimintaan? – Työryhmässä ei ole tämän suuntaisista pyrkimyksistä juuri keskusteltu, enkä itse näe tarvetta tai taloudellisia perusteita muuttaa näkökulmaa. Jos liitto haluaa osallistua vaikkapa jonkin kasvuyrityksen alkutaipaleen vauhdittamiseen, niin se on suhdetoimintaa tai imagon kohentamista, ei sijoitustoimintaa. Liittojen yhdistyessä myös toimitiloihin tulee muutoksia. Minne liitto ja työttömyyskassa tulevat sijoittumaan? – Taloustyöryhmän kokonaisuudessaan yksimielisessä väliraportissa esitetään, että liiton keskustoimisto sijaitsee Metallitalossa Hakaniemessä. Myös työttömyyskassa pyritään sijoittamaan samoihin tiloihin. Muitakin vaihtoehtoja oli esillä, mutta tähän päädyttiin. Entä mikä on aluetoimistojen kohtalo? Nythän Metallityöväen Liitolla ja Puuliitolla on jonkin verran päällekkäisyyttä toimitilojen osalta. – Työryhmä pääsi tässä helpolla, sillä projektihallituksen syyskuussa 2016 tekemän linjauksen mukaisesti uuden liiton aluetoimistorunko rakentuu siirtymävaiheessa nykyisten Metalliliiton ja Puuliiton aluetoimistojen pohjalle. – Niillä paikkakunnilla, joissa päällekkäisyyksiä on, esiintyy varmaan ajan oloon toimistojen muuttoliikettä. On hyvä muistaa, että siirtymävaiheen FA K TA Taloustyöryhmän jäsenet ## Taloustyöryhmän puheenjohtaja on Olli Peltola Puuliitosta ja varapuheenjohtaja Riitta Karjalainen TEAM Teollisuusalojen ammattiliitosta (TEAM). ## Työryhmän jäseniä ovat Riku Aalto Metallityöväen Liitosta (Metalliliitto), Irene Hämäläinen TEAMista, Timo Korpijärvi Metalliliitosta, Markku Leppänen Paperiliitosta, Irene Niskanen Metallityöväen Työttömyyskassasta, Tarja Timonen TEAMista, Jaana Vahlberg Paperityöväen Työttömyyskassasta ja Petri Vanhala Paperiliitosta. ## Työryhmän sihteerinä toimii Nina Virtanen Puuliitosta. FA K TA Taloustyöryhmän tehtävät ## Laatia uuden liiton talouden, jäsenmaksujen, varainhoidon ja sijoitustoiminnan peruslinjaukset ## Kartoittaa liittojen omaisuus ja määritellä sen siirtämisen linjaukset ## Tehdä selvitys nykyisistä toimitiloista ja esitys uuden liiton tulevista toimitiloista, myös työttömyyskassojen ja aluetoimistojen osalta ## Määritellä liiton loma-omaisuuden ja jäsenetujen peruslinjaukset ## Laatia liiton ja kassan atk-järjestelmien peruslinjaukset (oma alatyöryhmä, jossa on myös työttömyyskassojen edustus) ## Organisoida työryhmän tehtäväalueen eli talouden, kiinteistöjen ja tukitoimintojen toiminnat uudessa liitossa jälkeen liitolla olisi pääkaupunkiseudun ulkopuolella 6–8 aluepalvelukeskusta, eivätkä kaikki niistä tule sijaitsemaan nykyisillä Metalliliiton tai Puuliiton aluetoimistopaikkakunnilla. – Tällä hetkellä varmaa on ainakin se, että liiton kollektiivivakuutusturva jäsenille tulee yhtenäistymään ja loma- ja vapaa-ajan kohteiden kokonaismäärä vähintään kaksinkertaistumaan. Onko uudessa liitossa ajatuksena säilyttää kaikki nykyiset lomapaikat? – Liittojen omistuksessa olevat loma- ja vapaa-ajan kiinteistöt sekä samassa tarkoituksessa hankitut osakkeet ja osuudet siirtyvät muun omaisuuden mukana uuteen liittoon. Siirtymävaiheessa uutta omaisuutta ei hankita eikä toisaalta olemassa olevasta ole erityistä syytä luopua nopeutetussa aikataulussa. – Keskeinen tavoite on saada vuokraus-, varaus- ynnä muut järjestelmät toimimaan mahdollisimman joustavasti viimeistään vuoden 2018 alussa. Joitain lomakohteita, esimerkiksi Holiday Club -kohteet, voidaan asianmukaisten hallinnon päätösten jälkeen ottaa yhteisen hakumenettelyn ja käytön piiriin jo vuoden 2017 aikana. – Uusia lomapaikkoja ei tämänhetkisen tiedon mukaan tulla hankkimaan. Miten olet kokenut fuusioprosessin – onko yhteistyö ollut sujuvaa? – Prosessi on ollut tähän asti haastava, mutta esimerkiksi alkukesästä 2009 äkillisesti päättyneeseen vastaavaan harjoitukseen verrattuna perusteiltaan aidompi ja rehellisempi. Yhteistyö työryhmän sisällä, kuten myös muiden työryhmien välillä, on ollut mielestäni jokseenkin kitkatonta. Tapahtuuko muissa jäseneduissa suuria muutoksia, tai tuleeko uusia etuja? – Taloustyöryhmä otti työssään kantaa jäsenetuihin vain loma- ja vapaa-ajan kohteiden ja jäsenvakuutusten osalta. Muu jäsenetujen kirjo on järjestötoimintaa käsitelleen työryhmän työpöydällä. Mikä on ollut haasteellisinta työssänne? – Aikataulujen yhteensovittaminen. Työryhmän kokoustyöskentely, asioiden taustoittaminen ja muu valmistelu on tehty jo olemassa olevien töiden ohessa. Siinä mielessä 24-tuntinen vuorokausi on loistokeksintö. Mikä on mielestäsi suurin hyöty fuusiossa, erityisesti taloudellisessa mielessä? – Fuusion suurin hyöty on se, että jäsenistö saa avukseen koneiston, jolla on voimaa, osaamista ja resursseja. Taloudellisessa mielessä hyöty on se, että edellä mainituista asioista voidaan pitää huolta sekä niiden taso ja saatavuus turvata. Vastine jäsenmaksulle paranee. Jonne Kivinen / TEAM

PEXELS 5 Työtuomioistuin linjasi: Alkoholin nauttiminen ei merkitse kevytmielisyyttä Pitääkö työnantajan maksaa sairausajalta palkkaa, jos työntekijä alkoholin vaikutuksen alaisena kompastuu kotonaan portaissa ja loukkaa itsensä? – Palkka pitää maksaa, päätti työtuomioistuin. P Metsäkoneenkuljettajan vapaa-ajan tapaturmaa koskeva palkanmaksukiista ratkesi lokakuussa työtuomioistuimessa työntekijän voitoksi. Tuomioistuimen mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena olo ei antanut työnantajalle pe- rustetta evätä työntekijältä sairausajan palkkaa. Tuomioistuin määräsi, että palkka pitää maksaa viivästyskorkoineen. Jutusta Puuliitolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut tuomioistuin langetti Koneyrittäjäin liiton ja työnantajan yhdessä maksettaviksi. Tapaturma ravintolaillan jälkeen Sairauslomaan johtanut tapaturma sattui runsas vuosi sitten ravintolaillan päätteeksi. Kuljettaja vietti iltaa ravintolassa vaimonsa kanssa ja he palasivat aamuyöstä kotiin. Kuljettaja oli matkalla yläkerrassa olevaan makuuhuoneeseen, kun hän kaatui portaissa selälleen ja löi päänsä portaiden vastapäiseen seinään. Kuljettajan päähän tuli verta vuotava haava ja hän menetti tajuntansa. Sairaalassa kuljettajan veren alkoholipitoisuudeksi mitattiin 1,45 promillea. Aivotärähdyksen takia kuljettaja oli sairauslomalla 13 päivää. Tuolta ajalta työnantaja ei maksanut hänelle palkkaa.Asiasta käytiin työntekijäja työnantajapuolen välillä erimielisyysneuvottelu. Se ei johtanut tulokseen ja työntekijän intressiä edustanut Puuliitto vei kiistan työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työnantajan mielestä itse aiheutettu Omassa vastineessaan työnantaja vetosi metsäkonealan työehtosopimuksen perusteisiin, joilla sairausajan palkka voidaan evätä. Työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut tahallisesti sairauden tai vamman, eikä myöskään silloin, jos hän on aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella. Työnantajan mielestä vamma johtui huolimattomuudesta tai kevytmielisestä elämästä, eikä työnantajalla ollut velvollisuutta maksaa hänelle sairausajan palkkaa tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden ajalta. Tapaturmalla oli työnantajan tulkinnan mukaan suora syy-yhteys alkoholin nauttimiseen. Tapaturma johtui työnantajan mielestä kuljettajan tuottamuksesta, koska hän oli humalatilastaan huolimatta lähtenyt nousemaan jyrkkiä portaita. Työnantaja arvioi kuljettajan veren alkoholipitoisuuden vahinkohetkellä olleen yli 1,5 promillea, joten työnantajan mielestä hän oli tahallaan alkoholia nauttimalla heikentänyt toimintakykyään, minkä seurauksena vahinko aiheutui. Työnantaja katsoi, että alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneet vammat eivät kuulu työnantajan vastuulle. Selvin päinkin voi pudota Työntekijän intressiä ajanut Puuliiton edustaja huomautti, että tapaturma sattui kuljettajan vapaa-aikana hänen kotonaan. Tapahtumaan ei liittynyt tahallisuutta, kevytmielisyyttä, eikä kuljettajalla nauttimastaan alkoholista huolimatta ollut syytä olettaa, että hän kaatuu portaissa. Kyseessä ei edustajan mielestä ollut tietoinen riskinotto eikä kuljettajan menettelyä voinut pitää edes huolimattomana. Alkoholin nauttiminen ei edustajan mukaan ole sellaista tahallista tai kevytmielistä tai muuta tuottamuksellista toimintaa, jota työehtosopimuksessa on tarkoitettu ja josta kotioloissa voisi aiheutua poikkeuksellinen tapaturmavaara. Vastaavanlainen tapaturma olisi voinut sattua, vaikka kuljettaja ei olisi nauttinut lainkaan alkoholia. Vaikka alkoholin nauttimiseen saattaa liittyä tapaturmalle altistumista, kuljettaja ei voinut perustellusti aavistaa loukkaantuvansa mennessään portaita pitkin yläkertaan nukkumaan. Alkoholin satunnainen nauttiminen vapaa-ajalla ei edustajan mukaan osoita henkilössä sellaista moitittavuutta tai velvollisuutta toimia toisin, että työnantaja voi sen perusteella evätä häneltä oikeuden sairausajan palkkaan. Edustaja muistutti, että työehtosopimus ei estä, eikä sillä ole ollut tarkoitus estää alkoholin nauttimista vapaa-ajalla. Myös vapaa-ajalla sairastuminen ja vammautuminen kuuluvat sairausajan palkan piiriin. Puuliiton tulkinta voitti Työtuomioistuin mainitsi juttua arvioidessaan, että työnantajan todistajan mukaan metsäkonealalla suhtaudutaan työtehtävien laadun vuoksi tavanomaista ankarammin alkoholinkäyttöön. Puuliiton ja Koneyrittäjien liiton ei kuitenkaan ole mainittu keskustelleen neuvotteluissa siitä, että ankarampi suhtautuminen koskisi vapaa-ajalla tapahtuvaa tavanomaista alkoholinkäyttöä. Tuomioistuin katsoi, että pelkästään alkoholin nauttimista työntekijän vapaa-ajalla ei voida pitää työehtosopimuksessa mainittuna kevytmielisenä elämänä. Tuomioistuin totesi kuljettajan kiivenneen yläkertaan vieviä portaita humalatilastaan tietoisena. Tuomioistuimen käsityksen mukaan portaiden kiipeämiseen ravintolaillan päätteeksi ei liity ilmeistä loukkaantumisvaaraa, vaikka henkilö olisi päihtynyt. Tuomioistuimen mukaan asiayhteys ei osoita kuljettajan menetelleen sillä tavoin varomattomasti, että hän olisi ollut huolimaton tai ottanut ylimääräisen riskin. Kuljettajan kaatumisen kyseisissä olosuhteissa tuomioistuin tulkitsi odottamattomaksi tapaturmaksi. Näillä perusteilla tuomioistuin katsoi, että kuljettajan työkyvyttömyyden aiheuttanut vamma ei johtunut kevytmielisestä elämästä tai tuottamuksesta. Näin ollen työnantajalla ei ollut oikeutta jättää maksamatta hänelle sairausajan palkkaa. Jari Isokorpi

6 Vahvaan ammattitaitoon kuuluu myös liiton jäsenyys! A mmattilaisen tunnistaa siitä, että hän osaa tehdä työnsä, osaa katsoa eteenpäin ja osaa ottaa myös vastuun tekemisestään. Ammattilaisen tunnistaa myös siitä, että hän on liiton jäsen. Selän takana on silloin muutakin kuin tyhjää, ja mikäpä kohottaa itsetuntoa enemmän, kun tietää, että liitosta saa tukea ja neuvoja silloin, kun se on tarpeen. Parempi itsetunto antaa uskoa omaan itseensä, ja näin on helpompi tehdä ammattilaisena työtä sekä kehittää ammattitaitoaan. Puuliiton eri alojen ammattilaiset tietävät, mitä ammatti-identiteetti merkitsee: se on vahvaa tuntemusta, jonka työntekijä tuntee, kun hallitsee hommansa ja on tietoinen, mitä hallitsee sekä mihin kuuluu. Liiton jäsenyys vain vahvistaa tätä tunnetta, ja miksi emme jakaisi tätä? Vaikkapa silloin, kun uusi nuori työntekijä tulee töihin ja hakee omaa identiteettiään sekä tukea yhteisöstä. Muista siis tarjota liiton jäsenyyttä, ja vahvista uuden työntekijän tunnetta kuulua samaan yhteisöön sekä samaan ammattilaisten porukkaan. Ammattitaito ja sen saaminen vaativat myös koulutusta sekä koulutuksen uudistamista. Uudistamista ei voi kuitenkaan tehdä pelkästään leikkaamalla koulutuksesta ja miettimällä, mitä sitten tehdään. Rajut leikkaamiset vaikuttavat niin keskiasteen kuin korkeakoulutuksenkin laatuun ja tasoon. Aloillamme on tulevaisuudessa vaikeuksia saada koulutettua työvoimaa, ja sitten on turha valittaa, kuinka koulutettua työvoimaa ei vain ole, ja yritykset joutuvat itse kouluttamaan työvoimansa. No tätä en ehkä pahana pidäkään, jos työnantaja kouluttaa työpaikalla hyvin ja huolellisesti tehtävään, jossa työntekijää tarvitaan. Tätä pelkoa EK:lla voikin olla, kun se alkaa olla samaa mieltä ay-liikkeen kanssa, että koulutusleikkauksissa on menty liian pitkälle. EK:lla onkin nyt aikaa miettiä myös kou- lutuksien vaikutusta tähän yhteiskuntaan, kun se ilmoitti viime keväänä muuttaneensa sääntöjään niin, että se ei osallistu enää keskitettyjen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tekemiseen. Vaikeaa se tuntuu kuitenkin sille olevan, kun milloin mistäkin nurkista kuiskitaan, mihin suuntaan niin sanottua Suomen palkkamallia pitäisi lähteä viemään. Samoin olen sitä mieltä, että EK:lla ei pitäisi olla mitään tekemistä enää myöskään työlainsäädännön tai työttömyysturvalain muutoksien osalta. Minusta SAK ja muut työntekijäjärjestöt voisivat ottaa ohjat käsiinsä ja neuvotella hallituksen kanssa omat neuvottelunsa. Sipilän sanoin: kitisköön nämä työmarkkinajärjestöt, kun kerran irtaantuivat. Saattoi olla, että Sipilä tarkoitti jotain muuta, mutta näin minä tuon tulkitsen. Kun Sipilän otin tässä asiaksi, en voi olla sivuamatta myöskään kiky-sopimusta, josta jäi syvät arvet ainakin minuun. Luottamuksen palauttaminen maan hallitukseen on tulevaisuudessa melkeinpä mahdotonta, ja uuteen sopimukseen on tie auttamattomasti pystyssä, ainakin sellaiseen, jossa maan nykyinen hallitus ja ay-liike olisivat yhdessä mukana. Ihmeitä on toki tapahtunut työmarkkinoilla ennenkin, ja jostain on löytynyt keino vääntää milloin minkäkinlainen sopimus. Onko sitten mahdollinen Suomen mallin sopimus sellainen, voi kysyä. Itse en usko täydelliseen vientivetoiseen malliin, jossa vientiliitot määrittelisivät tason ja muut seuraisivat kiltisti perässä. Paljon pitää vettä virrata Tenojoella, ennen kuin tähän verrattavissa oleva sopimus on lopullisesti maalissa, ja ainakin ensi syksy vaikuttaa vielä utopialta tämän suhteen. Mutta kuten jo aikaisemmin kirjoitin, ihmeitä on sattunut ennenkin. Puuliitto on mukana useassa pöydässä, jossa keskustellaan eri mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista liittyen vientivetoiseen työmarkkinamalliin. Huoli jokaisessa pöydässä on kuitenkin sama: mistä sitoutuminen tähän mahdolliseen malliin, ja onko tämä malli myös ay-liikkeelle kokonaisuutena sopiva malli. Toki kun Puuliitto on myös vientiliitto, ja jos pääsemme ensimmäisten mukana neuvottelupöytiin, en pidä ylitsepääsemättömänä, etteikö Puuliitto olisi ensimmäisten joukossa vientivetoisessa työmarkkinamallissa mukana. Aika sen näyttää, ja historia ehkä joskus kertoo, miten on maaliin menty. Lopuksi on syytä vielä lyhyesti todeta neljän liiton fuusioneuvotteluiden edenneen työryhmien osalta kohtuullisen kivuttomasti. 15. lokakuuta väliraportti oli niiden osalta koostettuna, ja niin Puuliiton, TEAMliiton, Paperiliiton kuin Metalliliiton hallitukset saivat kuulla väliraportin esittelyt jo 3. marraskuuta yhteisessä tilaisuudessa. Puuliiton hallitus käsitteli väliraporttia 4. marraskuuta, ja Puuliiton valtuusto käsittelee asian 28.–29. marraskuuta eli juuri ennen tämän Särmän ilmestymistä. Uskon Puuliiton osalta, että hanke etenee, ja oma toiveeni on, että se saataisiin myös maaliin asti. Helppoa se ei ole, mutta nyt on hyvä etsiä keinoja, joilla liittofuusio toteutuisi, eikä millä sen voisi kaataa. Loppuraportti valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä ja esitys uudeksi liitoksi 31.1.2017 mennessä. Jos kaikki menee suunnitellusti, niin päätökset päästään tekemään 16.–18.5.2017. Jari Nilosaari Itsensä työllistäjiä on kaikilla aloilla MIRA TENHUNEN Tutkija: “Pakkoyrittäjyys on ajatuksenakin kaistapäinen.” P Itsensä työllistäjä on ihminen, joka ei ole palkkatyössä toisen palveluksessa vaan työllistää itsensä. Tällaisia työsuhteen ulkopuolella työllistyviä yhteiskunta kohtelee yrittäjinä. – Jos työssä käyvät eivät ole palkansaajia, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin olla yrittäjä, koska Suomessa on vain kaksi kategoriaa: palkansaajat ja yrittäjät. Itse kutsuisin heitä työsuhteen ulkopuolella työllistyviksi, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Anu Suoranta sanoo. Suomessa on tällä hetkellä noin 182 000 itsensä työllistäjää. – Iso pontti on, että tämäntyyppinen työllistyminen on kasvussa. Se ei ole megalomaanista, mutta kasvussa se on. Suorannan mielestä on ristiriitaista, että yhteiskunta voi määrittää ihmisen yrittäjäksi, vaikka tämä ei ryhdy yrittäjäksi. Yksintoimija ei jaa yritysvoittoa Ihmisistä tulee Suorannan mukaan itsensä työllistäjiä kaikilla mahdollisilla tavoilla. – Osa tulee työsuhteista. Osa valitsee itse yritystoiminnan. Osalla ei ole muuta vaihtoehtoa, koska työtä ei ole tarjolla muuten kuin työsuhteen ulkopuolella. Suorannan mukaan kukaan ei ole valmiiksi itsensä työllistäjä. Kyse ei ole geneettisestä ominaisuudesta vaan työn teettämisen tavasta. – Saattaa olla, että ihminen on oita ei ole ajanut tuloksellisesti kukaan. – Palkansaajaliikkeenkin pitäisi oivaltaa ajaa itsensä työllistäjien asioita, koska se on myös peruspalkansaajan etu. Jos työ teetätetään työsuhteen ulkopuolella, motivaatio palkanmaksuun vähenee. Itsensä työllistäjillä ei ole minimipalkkaa. – Ansiotaso on todella heikko. Heille maksetaan vain se, mikä työstä kulloinkin sattuu satunnaisesti määrittymään. Itsensä työllistäjillä ei ole myöskään varmuutta työttömyysturvasta. – Jos itsensä työllistäjä on joskus palkkatyösuhteessa täyttänyt työttömyysturvaehdon, mutta päätyy sen jälkeen tekemään satunnaisia keikkoja itsensä työllistäjänä, hänellä ei ole varmuutta oikeudenmukaisesta kohtelusta. Yhdessä ei voi neuvotella Itsensätyöllistämistä esiintyy myös metsäalalla, jossa siitä on puhuttu pakkoyrittäjyytenä. välillä itsensä työllistäjä ja välillä tekee jotakin muuta. Molemmat työmuodot voivat mahtua samaan päivään. Pakosta itsensä työllistäviä on kutsuttu myös pakkoyrittäjiksi. Suoranta ei suostu edes käyttämään tuota sanaa. Hänen mielestään tällainen ajattelukin on ihan kaistapäistä. – Kukaan ei halua tunnustautua pakkoyrittäjäksi. Olen itse ollut aina sitä mieltä, että se on toimimaton ilmaisu. Yritystoimintakin on tuhoon tuomittu, jos koet itsesi pakkoyrittäjäksi. Itsensä työllistävien tilanne ei yleensä ole sellainen, että he voisivat olla oikeita yrittäjiä. – He ovat yksin toimijoita, jotka eivät hae yritysvoittoa eivätkä voi sitä edes käytännössä saada. Eivätkä he ole työllistämässä lisää väkeä. Ansiotaso on todella heikko Itsensä työllistäjät toimivat kaikilla aloilla. – Tämä läpäisee koko työmarkkinakentän. Mikä tahansa työ voidaan teettää palkkatyönä tai työsuhteen ulkopuolella. Mitään suuria esteitä tälle ei näytä olevan, Suoranta sanoo. Eniten itsensä työllistäjiä on rakennusalalla ja toiseksi eniten palvelualoilla. Itsensä työllistäjien asi- Itsensä työllistäjien puolesta ei neuvottele kollektiivisesti kukaan, koska se on kiellettyä. – Jos toimeksiannolla työskentelevät itsensä työllistäjät ryhtyvät neuvottelemaan yhdessä, he rikkovat kilpailulainsäädäntöä, Suoranta toteaa. Tarvittaisiinko itsensä työllistäjille oma ammattiliitto? – Kyse on vallankäytöstä ja paikasta sopimuspöydässä. Suomessa työmarkkinajärjestöt neuvottelevat työnteon ehdoista, ja niin pitää ollakin. Sopimisen pitäisi hoitua sitä kautta. Näyttää vähän siltä, että tämä ajatus ei ole oikein mennyt maaliin. Mika Peltonen / UP

7 Alavus Ikkunoilla tutkittiin kokoonpanolinjan toimintaa ja havaittiin: Rauhallinen katkoton työtahti parantaa tulosta K U VAT P E T T E R I R A I T O Ikkunoiden kokoonpano toimii tehokkaasti silloin, kun tavara läpäisee linjan tasaisena virtana. Tiimityössä kiirehtimisen sijaan parhaaksi toimintamalliksi osoittautui saumattoman yhteispelin mahdollistava rauhallinen, mutta määrätietoinen työrytmi. P Alavus Ikkunat käynnisti syksyllä 2014 ikkunoiden kokoonpanolinjalla työn tutkimisen projektin osana vuoteen 2020 tähtäävää laajempaa kehittämistyötä. Projektin tavoitteena oli läpimenoaikojen nopeuttaminen ja työn tuottavuuden kasvattaminen, mihin olennaisina tekijöinä liittyivät ergonomian ja turvallisuuden parantaminen. – Ostimme ikkunatuotannon yrityssaneeraukseen ajautuneelta Alavuden Puunjalostustehtaalta vuonna 2003. Siitä eteenpäin toimimme oikeastaan edeltäjältä saaduilla työaikalaskelmilla, joten päivittämisen paikka tuli vastaan, kun tuotantoa oli jo osin uudistettu, toimitusjohtaja Kimmo Hautamäki avaa projektin taustoja. Daniel Monttin mukaan oman työnteon videolta katsominen ja vertailu muiden tapoihin tehdä samaa työtä, auttoi muuntamaan joitakin omia työtottumuksia järkevämpään suuntaan. Kiire ei auta Päätulos oli, että ikkunoiden kokoonpanolinjan tuotantotehoa voidaan nostaa jopa 30 Tieto on edistyksen avain Tutkimuksen yleiseksi anniksi voi lukea työyhteisössä lisääntyneen ja jaetun tiedon siitä, mikä on tuotannollisesti mahdollista ja missä tilanteessa sen suhteen parhaillaan ollaan. – Jos olisi suoraan lyöty luvut kouraan siitä, kuinka paljon tavaraa ikkunoiden kokoonpanosta voidaan saada läpi, niin ei sitä olisi kukaan uskonut. Nyt tutkittu ja analysoitu tieto on käyty henkilökunnan kanssa läpi, ja siitä on syntynyt yhteisymmärrys, että kyllä se on mahdollista, Lamminmäki tiivistää. Toinen edistysaskel on työtapojen hioutuminen. – Jokainen työntekijä kävi katsomassa videot. He löysivät parannettavaa omista työmenetelmistään ja saivat samalla toimivia malleja niiden petraamiseksi. Toisaalta työnteon kannalta piintyneitä haitallisia tapoja on pystytty poistamaan. – Huojentava tieto myös oli, kuinka helposti tavoitteisiin loppupeleissä päästään. Kenenkään ei tarvitse hosua tai juosta, Mastosalo luonnehtii. Koko tehdas tutkimuksen kohteeksi Videointeja ja kellotettua työskentelyä Tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä ja työtapoja olivat esimerkiksi etukäteen ryhmiteltyjen työvaiheiden ja -suoritteiden videoiminen ja kellottaminen, yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa sekä tiedottaminen työpaikalla. – Kokonaisuuden hallinnassa ulkopuolisen asiantuntijan eli Työtehoseuran TTS Kehityksen rooli oli aika lailla ratkaiseva. Jos olisimme toimineet omin päin, olisimme todennäköisesti oikoneet tiedottamisessa. Sitten jotkin asiat olisivat ehkä jääneet kaivelemaan, ja niitä olisi jouduttu selvittelemään. Nyt tällaiset mahdolliset porinat osattiin ennalta ehkäistä, kehitysjohtaja Risto Lamminmäki arvioi. – Jokaisen projektiin osallistuneen työntekijän kanssa käytiin etukäteen läpi, mitä on tarkoitus tehdä. Myös tulokset puitiin yhdessä. Syntyi hyviä keskusteluja ja uutta näkemystä omaan ja porukalla työskentelyyn, luottamusmies Jarmo Mastosalo kommentoi. – Työn tutkiminen ja videoitavaksi asettuminen voivat olla työntekijöille epäilyttävä asia, että mitähän tästä seuraa.Tällä tavalla toteutettuna se ei kuitenkaan kenenkään kannalta tainnut olla sen kummallisempi juttu kuin, että saimme käyttöömme uutta hyödyllistä tietoa, työsuojeluvaltuutettu Jorma Saarimäki pohtii. minen oli yhteydessä ergonomian ja turvallisuuden ongelmiin, Lamminmäki lisää. Jussi Järvinen työskentelee ikkunoiden kokoonpanossa ennen Daniel Monttia. Työn tutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota linjan sisäiseen yhteistyöhön. prosentilla, mikäli tutkimuksessa ilmenneet puutteet pystytään korjaamaan. Puutteet voidaan jakaa tehtaan materiaalivirtaan ja työvaiheiden tahdistamiseen liittyviin pulmiin. – Materiaalivirran katkoksista aiheutuva tehoton työaika oli meillä jo etukäteen tiedossa, mutta tutkimuksen avulla pystyimme aikaisempaa parem- min kiinnittämään huomiota linjan sisäiseen toimintaan eli esimerkiksi siihen, miten vierekkäin työskentelevät ihmiset pelaavat yhteen ja miten tiimityö toimii. – Jos siellä yksi työntekijä huhki työpisteessään kovalla tohinalla ja kasasi seuraavalle työvaiheelle puskuria, niin ei se linjaa kokonaisuutena auttanut. Juuri tähän liittyen meitä pääsi vähän yllättämäänkin, kuinka rauhallinen se linjalle tehokkuutta tuottava työtahti saa olla, jos sitä työtä vaan pystytään tekemään koko ajan, Lamminmäki kuvailee. – Tehokkuuden kasvattamisessa olennaista ei ole nopeuteen tuijottaminen, vaan töiden järkeistäminen, Mastosalo tulkitsee. – Erinomainen esimerkki oli sama työsuoritus kahden eri henkilön tekemänä. Ulospäin näytti, että se vilakammin liikkunut henkilö saisi enemmän aikaiseksi. Videolta kuitenkin paljastui, että loppujen lopuksi se rauhallisesti työskentelevä pystyi vähemmillä liikkeillä suoriutumaan työpisteestä nopeammin. – Lisäksi havaitsimme, että vauhdikkaan näköinen teke- Tuotannon kehittämisen seuraava vaihe on töiden tutkiminen koko tehtaassa. Tuotannossa on noin 70 työntekijää. – Meidän pitää täsmällisesti selvittää, milloin ja mihin kohtaan pullonkaulat osuvat, että pystymme ne tulevaisuudessa välttämään, Lamminmäki linjaa. Tulevassa työssä yritys pystyy hyödyntämään myös tuoretta koulutussatsaustaan eli työn tutkijan koulutuksen käyneen työnjohtajan Tuomo Hunnakon osaamista. – Jo ikkunoiden kokoonpanolinjalla havaittiin esimerkiksi, kuinka työvaiheiden uudelleen järjestämisellä tai yhteistyön tiivistämisellä voitiin helpottaa ja tehostaa työntekoa. – Sama päti myös apupöytien uusimiseen ja niiden työpisteitä lähemmäs sijoittamiseen, mikä voitiin toteuttaa ilman, että tila muuttui ahtaaksi. Ergonomia ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä tehokkuuden tavoittelun kanssa, Hunnakko määrittelee. Edellisen rinnalla Alavus Ikkunat hakee tuottavuutta ja tehoa tehtaan layoutin uudistamisella ja Tekesin digiboostirahoituskampanjan tuella toteutettavalla tuotantojärjestelmien digitalisoinnilla. – Tässä vaiheessa voi arvioida, että tutkimukset ja uudistukset näkyvät tuloksessamme vasta alustavasti, mutta suunta on oikea. – Yksi signaali siitä on, että ikkunoiden kokoonpanolinjalla ei ajoittaisista ruuhkatilanteista huolimatta ole tänä vuonna nähty tuotannollisia tukoksia, toimitusjohtaja Hautamäki toteaa. Petteri Raito

8 MIRA TENHUNEN J Ä S E N R E K I S T E R I T I E D OT TA A Jäsenrekisteri tiedottaa Viitelistat jäsenmaksujen maksamista varten ## Viitelistat vuodelle 2017 lähetetään itsemaksaville jäsenille viikon 50 aikana. Viitelistat lähetetään kaikille itsemaksaville jäsenille, vaikka olisitkin työttömänä tai vapautettuna jäsenmaksuista esimerkiksi opiskelun, sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Voit ottaa viitelistan käyttöön, kun menet töihin, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksua suoraan palkasta. Tiedot verottajalle ## Tieto maksetuista jäsenmaksuista toimitetaan liitosta suoraan verottajalle. TYÖTTÖMYYSKASSA Puukassan puhelinpäivystysaika muuttuu Puukassan puhelinpalveluaika muuttuu joulukuun alussa. Puukassa palvelee jäseniään 1. joulukuuta alkaen kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa numerossa (09) 6151 6444 maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 välisenä aikana. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa SAK:n syysedustajisto: Koulutusleikkaukset peruutettava Ammatillisen koulutuksen massiiviset leikkaukset pitää peruuttaa, vaati viime viikolla kokoontunut SAK:n edustajisto. P SAK:n mukaan leikkaukset vaikeuttavat työntekijöiden kouluttautumista ja työllistymismahdollisuuksia. Ne vaarantavat työntekijöiden mahdollisuuden päivittää ammattitaitoaan muuttuvassa työelämässä. Jos koulutuksesta ei huolehdita, tulee Suomesta edustajiston mukaan ennen pitkää matalapalkkayhteiskunta. Sääntelyn purkuvimmassa on SAK:n mukaan syntynyt käsitys, että kuka tahansa voi tehdä mitä tahansa työtä. –  Ammattitaito on tulevaisuudessakin tärkeä työturvallisuuden ja tuottavuuden kannalta. Työntekijöiden osaamisen murentaminen vie Suomea kohti matalapalkkayhteiskuntaa. Vahva ammattitaito turvaa työpaikan ja palkan, jolla tulee toimeen, perusteli edustajisto. Työpaikoilla oppiminen on SAK:n mukaan tärkeää, mutta se edellyttää rinnalleen riittävää työnohjausta. – Ilman ohjausta kyse on pahimmillaan palkattoman työn teettämisestä ja työturvallisuuden vaarantamisesta. Oppimisen varmistamiseksi työpaikkaohjaajilla on oltava riittävästi aikaa ja koulutusta ohjaukseen. Työttömien nöyryyttäminen lopetettava Edustajisto vaati, että työttömien kyykyttämiselle ja nöyryyttämiselle on tultava loppu. –  Heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen ei ole kestävä tapa parantaa työllisyyttä. SAK tuomitsee jyrkästi työttömyysturvan keston sadan päivän lyhennyksen ja muut leikkaukset työttömiltä. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluita on SAK:n mukaan uudistettava, mutta lähtökohtana on oltava työttömän tarpeet ja työllistyminen. –  Työttömien vaikeasti ennakoitavat ja kohtuuttomat karenssit on uudistettava. Esimerkiksi nuorten velvoite hakeutua koulutukseen jo ennen työttömyyttä on usein epäselvä. Nuoret tippuvat tämän myötä työttömyysturvan ulkopuolelle kokonaan. Koulutukseen ohjaaminen on tärkeää, mutta näin raju sanktio on kohtuuton. Työllistymistä edistäviä palveluita on edustajiston mielestä parannettava. –  Hallituksen kaavailemat työttömien määräaikaishaastattelut ja työllistymissuunnitelmat ovat askel oikeaan suuntaan. Pelkona on, että tältä hyvältä polulta eksytään maakuntauudistuksessa, kun TE-toimistot lakkautetaan ja työttömien palvelut siirretään maakuntiin yksityistettäväksi. Työttömien henkilökohtaisesta palvelusta on pidettävä huolta tulevaisuudessakin. Onko sinulla juttuidea? Vinkkaa siitä Särmän toimitukselle: tiedotus@puuliitto.fi CNC-koneistajana työskentelevällä Juuso Kaksosella on puusepän koulutus. ”Työpaikka omalla kotikylällä on hienoa” Punkaharjulainen puuseppä Juuso Kaksonen kysyi kotikylänsä yrityksestä töitä ja sai työpaikan. Kuka olet ja mistä tulet? – Olen 22-vuotias punkaharjulainen puuseppä ja asunut koko ikäni Punkaharjulla. Mitä teet työksesi? – Olen töissä Punkaharjun Puutaito Oy:ssä CNC-koneistajana. keen yhdeksän kuukautta työttömänä, ja nyt olen iloinen, että on töitä ja jonkinlainen rytmi elämässä. Työttömyys ei ollut kovin mukava juttu. – Toivon myös, että pääsisin joskus töihin johonkin pikkufirmaan, jossa olisi mahdollisuus tehdä monipuolista työtä, ei vain yhtä tiettyä asiaa. Mitä CNC-koneistaja tekee? – Ensin ajan trukilla levynipun CNC-koneelle. Kone nostaa itse levyt työstöpöydälle ja työstää ne halutulla tavalla. Kun kone on ajanut ensimmäiset levyt, teen niihin tarkistusmittaukset, jotta levyt vastaavat piirustuksia. Tarvittaessa muutan työstöohjelmia. Kun kone on ajanut koko nipun, pakkaan sen asiakkaan haluamalla tavalla. Lopuksi ajan valmiit paketit trukilla varastoon säilöön. Miten kauan olet kuulunut Puuliittoon? – Tämän vuoden lokakuussa tuli liityttyä. Miten päädyit työhösi? – Kävin CNC-konekurssin, ja sitten soitin Punkaharjun Puutaitoon ja kysyin sieltä töitä. Siellä oli sattumoisin kaveri jäämässä pois CNC-töistä, ja pääsin hänen tilalleen. Oletko jo osallistunut johonkin liiton toimintaan? – En ole vielä kerennyt. Liiton pilkkikisat tosin ajattelin pistää kalenteriin ylös. Mitä pidät työstäsi? – Tämä on ensimmäinen vakituinen työpaikkani; olen siitä iloinen. Ja siitä olen vieläkin iloisempi, että työpaikkani on omalla kotikylälläni. Mikä on parasta työssäsi? – Työkaverit ovat ykkösjuttu. Täällä on hyvä porukka; kaikkien kanssa tulee toimeen. Mikä on raskainta työssäsi? – Nykyinen työni on enemmän tehdastyötä, ja se ei ole ihan ominta juttuani. Huonekalupuusepän työ olisi kutsumatyöni. Mitä työhön liittyviä toiveita sinulla on? – Toivon, että töitä olisi mahdollisimman pitkään. Olin intin jäl- Mikä sai sinut liittymään liittoon? – Liitto tuo tiettyjä etuja. Jos jää työttömäksi, saa työttömyyskassasta päivärahaa, ja jos tulee ongelmia työpaikalla, liitosta saa apua. Mitä odotat omalta ammattiliitoltasi? – Jos joskus tarvitsee liitolta apua, odotan, että saan apua. Se on se ykkösjuttu. Millainen koulutus sinulla on? – Minulla on puualan perustutkinto. Lisäksi olen käynyt vuoden kestävän CNC-konekurssin Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa intin jälkeen. Opiskelin tutkintoni samassa ammattikoulussa. Mitä teet vapaa-ajallasi? – Harrastuksiini kuuluu kalastus, kesällä uistelu ja talvisin pilkkiminen. Kalastus on todella lähellä sydäntäni. Joskus voisi olla mukava myös kokeilla, millaista vaappujen teko on. Mira Tenhunen

9 Energiateollisuuden asiantuntija: Turvetta tarvitaan vuosikymmeniä T I M O PA L O K A N G A S – Kotimaisen turpeen käytöllä on edessään kymmenien vuosien tulevaisuus, ennustaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpöjohtaja Jari Kostama. P Kostaman arvion mukaan kotimaista turvetta energialähteenä tarvitaan niin kauan kuin energiatuotanto on riippuvainen fossiilisista polttoaineita öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta. – Kotimaista turvetta ei ensimmäisenä kannata lähteä poistamaan markkinoilta, vaikka valitettavasti sellaistakin kehitystä on esiintynyt. Kostaman mukaan Suomen turvevarat ovat suuret ja ne kasvavat koko ajan. – Suomesta suunnilleen kolmasosa on turvemaata. Uutta turvetta muodostuu joka vuosi noin 20 miljoonaa kuutiota. Tämän hetken käyttö on noin puolet siitä. Suomen taseessa turpeen käyttö on kestävällä pohjalla. Kostaman mielestä Suomen pitää osallistua ilmastotalkoisiin. Sitä ei kuitenkaan pidä tehdä kotimaisen raaka-aineen kustannuksella samaan aikaan kun maahan tuodaan ulkomailta uusiutumattomia, fossiilisia polttoaineita. –  Asenne meillä voisi olla sellainen, että turve on se vii- let oli perinteistä puun polttamista. Entä millainen on tilanne vuonna 2040? – New Policy -skenaarion mukaan, johon Pariisin sopimuksen ilmastotoimien vaikutus on laskettu, fossiilista energiankulutuksesta on edelleen valtaosa, mainitsee Kostama. Osaamisen säilyttäminen tärkeää Turvesuota Savon nevalla viime keväänä ennen turpeen nostoa. meinen polttoaine, joka poistuu Suomen markkinoilta, kun fossiiliset on poistettu. Kotimaisen raakaaineen käyttö järkevää Kostaman mielestä turpeen puolesta puhuvat energiaomavaraisuuden, kauppataseen, työllisyyden ja aluetalouden perustelut. –  Kun meillä vuonna 2015 energian kauppatase oli 6,4 miljardia euroa tappiolla, niin on ymmärrettävää, että jokainen kotimainen energialähde, joka vähentää sitä tappiota on tarpeen. Kostaman mukaan turpeen käyttö tukee kotimaisen puun käyttöä. – Puuenergian hyödyntämi- nen ilman apupolttoainetta on mahdollista mutta ei helppoa. Miksi se apupolttoaine ei voi olla kotimainen turve? Turpeen kohtalo Suomen omissa käsissä Kostama ennustaa, että energiaturvetta käytetään vielä vuosikymmeniä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon sekä lämmön erillistuotantoon. –  Erityisesti poikkeusolojen varalta on tärkeää säilyttää koko turveketjun osaaminen. Kostaman mukaan kaukolämmössä Suomessa ollaan menossa kohti uusiutuvia polttoaineita hyödyntäen erityisesti puuta. – Jossakin 60 prosentin paik- keilla kulkee kuitenkin uusiutuvan yläraja, koska Suomessa puuta käytetään muuhunkin. Se jättää roolia turpeelle ja fossiilisille polttoaineille. Viime vuonna turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa oli noin 15 prosenttia. – Se, miten noiden kolmen polttoaineen – kivihiili, maakaasu ja turve – osuudet menevät, on hyvin pitkälle kansallisissa käsissä riippuen siitä, millaisia veroratkaisuja tehdään. Turvetta käyttävät laitokset ovat päästökaupan piirissä. – Päästöoikeuksien hinnan kautta en usko, että kymmeneen vuoteen on tulossa merkittävää ohjaustavan muutosta, Kostama arvioi. Fossiiliset korvautuvat hitaasti Kostaman mukaan edes Pariisin sopimuksen ilmastotoimien toteutuminen ei johda fossiilisten polttoaineiden korvautumiseen uusiutuvilla kovin nopeasti. –  Ikävä kyllä, maailma on fossiilinen vielä pitkään. –  Oli kehitys Euroopassa mikä tahansa, niin maailmalla on vielä pitkä matka, ennen kuin näillä ratkaisuilla on merkitystä kokonaisuuteen. Hänen mukaansa vuoden 2013 tilasto kertoi, että lähes 80 prosenttia maailman energiankulutuksesta oli fossiilista. Uusiutuvien tuuli- ja aurinkoenergian osuus oli noin puoli prosenttia. Uusiutuvasta puo- –  Turvetta tarvitaan tulevaisuudessa. Niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita käytetään, turpeellakin on paikkansa. Se tarkoittaa vuosikymmeniä tästä eteenpäin, Kostama ennustaa. Turpeenkäytön tarpeeksi Suomessa hän arvioi 10 – 20 terawattituntia vuodessa. – Yläraja tarkoittaa, että fossiiliset polttoaineet pystytään suurin piirtein korvaamaan turpeella. Alaraja merkitsee nykytilannetta. Hyvä puoli Kostaman mukaan on se, että Suomen rikkaat turvevarat eivät katoa mihinkään. – Huonojen aikojen varalta tärkeää on osaamisen säilyttäminen. Silloin poikkeusoloissa on mahdollista monistaa alan hyviä käytäntöjä. Kostama pohti turpeen tulevaisuutta Tampereen Bioenergia-tapahtumassa lokakuussa. Jari Isokorpi TYÖTTÖMYYSKASSA Vuoden 2017 alusta voimaan tulevat muutokset työttömyysturvassa Työttömyysturvaan on suunnitteilla useampia eritasoisia muutoksia, joiden on määrä tulla voimaan 1.1.2017. Alla on lueteltu tärkeimmät tiedossa olevat muutokset lyhyesti. Voit lukea lisää tulevista muutoksista Puukassan verkkosivuilta osoitteesta www.puuliitto.fi/puukassa. Enimmäismaksuajan lyhentäminen Vuoden vaihteessa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä ansiopäivärahan enimmäisaika lyhenee 400 päivään. Lisäksi enimmäismaksuajasta vähennetään sata päivää silloin, kun henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria. Tällöin enimmäismaksuaika on siis vain 300 päivää. Työssäoloaikaan luetaan työssäoloa siitä alkaen, kun henkilö on täyttänyt 17 vuotta. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet ansiopäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan kuitenkin jatkossakin maksaa ansiopäiväraha enintään 500 päivän ajalta. Omavastuuaika Omavastuuaika on nykyisin viiden päivän mittainen. Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee seitsemään päivään. Korotusosat 20 vuoden työhistorian perusteella maksetaan nykyisin korkeampaa etuutta ensimmäisen 90 etuuspäivän ajalta. Lakimuutoksen myötä tämä korotusosa poistuu kokonaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan jatkossakin korotusosaa. Tämän korotusosan taso kuitenkin pienenee. 1 000–3 000 euroa ansaitsevalla korotusosa pienenee 23 prosenttia. Omaehtoiset opinnot ja kulukorvaus Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää makseta omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskee opintoja, joiden tukeminen on aloitettu 1.1.2017 tai sen jälkeen. Omaehtoisten opintojen edellytykset myös väljenevät hieman, ja opintojen enimmäisaika pitenee 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Koulutusta vailla olevien alle 25-vuotiaiden oikeus kulukorvaukseen Koulutusta vailla olevilla alle 25-vuotiailla nuorilla on jatkossa oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta samoin edellytyksin kuin muillakin työnhakijoilla. Tähän asti kulukorvausta ei ole maksettu alle 25-vuotiaille. Lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta työttömyysetuutta Puukassa palvelee Lakimuutoksen myötä enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksetaan soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus. Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta ja päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen. Omavastuuaika ei kuitenkaan jatkossakaan kerry lainkaan yhdenjaksoisesti enintään kaksi viikkoa kestävän yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen ajalta, riippumatta toiminnan vaatimasta työmäärästä. Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00– 11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Tämän lisäksi on mahdollista asioida sähköisesti joko kassan verkkosivuilla olevan ePuu-palvelun kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Tietoturvasyistä suosittelemme käyttämään sähköisessä asioinnissa ePuu-palvelun suojattua yhteyttä. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Infopuhelin 0600 97 091 toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Infopuhelimesta saa tietoa maksupäivästä, kun hakemus on käsitelty ja maksu on tallennettu järjestelmään. Puhelun hinta on 0,37 euroa / minuutti + paikallisverkkomaksu. Palkanalennus tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei vaikuta päivärahaan Lakiin palautetaan vuosina 2010–2012 ja 2014–2015 voimassa ollut säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuta päivärahan määrään. Yleensä henkilön päiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella. Lakimuutoksen myötä päiväraha lasketaan kuitenkin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan. Palkkatukityö Palkkatukityö tarkoittaa työtä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut tukea TE-toimistolta. Nykyisin palkkatukityö kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa koko ajalta. Lakimuutoksen myötä vain 75 prosenttia palkkatukityöstä luetaan työssäoloehtoon. Täyttääkseen 26 viikon mittaisen työssäoloehdon henkilön on siis työskenneltävä palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa. Työssäoloehto kertyy kuitenkin jatkossakin täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella. Liikkuvuusavustus Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahan saajat tulevat liikkuvuusavustuksen piiriin. Liikkuvuusavustusta voidaan myöntää työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka vastaanottaa vähintään kaksi kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn, jossa säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa. Työpaikan sijainnilla työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella ei ole merkitystä, mutta työmatkan keston tulisi olla kokoaikatyössä keskimäärin yhteensä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä keskimäärin yhteensä yli kaksi tuntia päivässä. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen (noin 700 euroa / kuukausi) ja sitä maksetaan työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan. Liikkuvuusavustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista. Liikkuvuusavustus voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut päivärahan saajana välittömästi ennen työn alkua. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto.fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin ePuu-palveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin ePuu-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet ePuun käyttämiseen. Alla on listattuna osa ePuun palveluista: •• •• •• •• •• •• päivärahalaskuri viestien lähettäminen kassalle yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta tiedot maksettavista etuuksista ja annetuista päätöksistä. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään myös ansiopäivärahahakemukset ePuu-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat on tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa

10 Tallilla työskennellään itsenäisesti yh Hevosopiston hevostenhoitajilla on tavallista monipuolisempi työnkuva. Teksti ja kuvat Mira Tenhunen P Hevosten valjastamista raviohjastajaopiskelijoille, hevosten viemistä ulos tarhaan ja hakemista sieltä takaisin talliin, heinien jakamista tarhoihin, vesiletkujen laittoa vesikarsinassa oleville hevosille, melassiveden jakoa ajosta tulleille hevosille, ravihevosten varusteiden purkua... Hevostenhoitajan työ on hektistä, eikä taukoja pidetä. Kun yksi hevonen on tuotu ulkoa sisälle karsinaansa, viedään seuraava yksilö tarhaan. Seisoskelemaan ei ehdi, kun työmaana olevassa tallissa on kaikkiaan 43 hevosta. Täytyy tapahtua. Ypäjäläinen Miia Myllymäki on yksi Hevosopisto Oy:n ykköstallin eli ravitallin työntekijöistä, hevosenhoitajista. Kollegoita hänellä on neljä, joista yksi tekee parhaillaan hevostenvalmentajan ammattitutkintoa. – Meillä on täällä työvuorot: ensimmäinen työntekijä aloittaa aamukuudelta aamutallin opiskelijoiden kanssa. Muut työntekijät tulevat pääasiassa seitsemäksi, ja yksi työntekijä tulee iltavuoroon; hän aloittaa aamulla kymmeneltä. Talli menee iltakuudelta kiinni, eli iltavuorolainen tekee opiskelijoiden kanssa iltatallin. – Vuorot vaihtelevat. Eniten on seitsemän vuoroja; yksi tekee aina erikoisvuoroa eli iltavuoroa. Jos tulee seitsemäksi töihin, päivä päättyy iltapäivällä kolmelta, Myllymäki kertoo. Päivät kuitenkin jatkuvat usein hevosten parissa, vaikka varsinainen työpäivä olisikin takana. – Arki-iltaisin käydään töiden jälkeen usein raveissa, ja myös viikonloppuisin saattaa olla ravireissuja. Kierrämme raveissa pääasiassa omien passihevosten kanssa, ja otamme niihin opiskelijoita mukaan; ravit ovat samalla opiskelijoille oppimistapahtumia. Ykköstallin hevoset on jaettu työntekijöiden kesken passihevosiin, joista kukin pitää päivittäin huolta. Tällä hetkellä minulla on vastuullani kahdeksan passihevosta. Töitä on välillä myös lauantaisin tai sunnuntaisin. – Tarvittaessa meistä on joku viikonloppuna töissä. Meillä on ollut erikseen viikonlopputyöntekijä, ettei meille tulisi viikonlopputöitä ihan niin paljon. Tallityötä, liikuttamista, opetusta FA K TA Hevostenhoitaja Miia Myllymäki ## 29-vuotias ## Työskentelee hevostenhoitajana Hevosopisto Oy:ssä Ypäjällä ## Koulutukseltaan hevostalouteen erikoistunut agrologi (AMK), lisäksi ravivalmennukseen erikoistuneen hevostenvalmentajan ammattitutkinto ## Asuu Kanta-Hämeessä Ypäjällä, josta on myös kotoisin ## Kuuluu Hevosalan ammattiosasto 609:ään ## Harrastaa raviurheilua, ratsastusta sekä montéssa eli raviratsastuksessa kilpailemista Suurin osa hevostenhoitajan työstä on perustallityötä. – Eli hevosten ruokkimista, tarhausta ja muita tallitöitä, ja kun kyse on ravivalmennustallista, työtehtäviin kuuluu myös hevosten valjastaminen kaikkine toimenpiteineen ja niiden ajaminen ja tietysti niiden hoitaminen ajon jälkeen, Myllymäki luettelee. – Yleensä aamulla aloitetaan normaaleilla tallitöillä. Niiden jälkeen ajetaan hevosia puoleen päivään asti, ja iltapäivällä jälkihoidetaan hevosia, laitetaan niiden jalkoja ja muuta. – Työpäivät ovat välillä pitkiä, jos tulee iltareissuja. Välillä tuntuu, että on niin kiire, että ei ehdi tekemään kaikkea, mitä haluaisi. Mutta se liittyy alaan; on ihan sattumien summa, miten mikäkin päivä sujuu. Työ on itsenäistä, ja siihen kuuluu paljon vastuuta. – Koska meitä on useampi työntekijä, teemme töitä yhdessä, mutta kyllähän minä aika itsenäisesti pidän huolen omista passihevosistani. Tilaamme esimerkiksi itse hevosille rehuja, teemme osittain paperitöitä, huolehdimme tallista ja sen ympäristöstä; ihan yleisiä tallin pyörittämiseen kuuluvia asioita. Paperityöt liittyvät usein raviurheiluun: pidetään kirjaa hevosten rokotuksista, madotuksista tai lääkitysten merkkaamisesta. Olennainen osa Myllymäen työtä on ravihevosten liikuttaminen. – Ajamme hevosia isoissa porukoissa, joissa pitää olla paljon kuskeja. Hevoset liikkuvat pääosin neljä kertaa viikossa, jotkut kolme kertaa. Osa hevosista käyttää vesimattoa liikuntakeinona, mutta kyllä meillä päivittäin arkisin ajetaan hevosia; vain keskiviikko on usein ollut vähän hiljaisempi päivä. Tänä aamuna kävin itse asiassa ratsastamassa yhdellä hevosella. Osa hevosista on sellaisia, että niitä voi liikuttaa myös selästä käsin. Hevosopistolla hevostenhoitajien työnkuva on tavallista monipuolisempi. Ravitalli toimii myös Hevosopiston opiskelijoiden oppimisympäristönä, oppilaitoksen talli kun on. – Passihevosten lisäksi meille työntekijöille on jaettu omia niin sanottuja pikkuopiskelijoita, eli samalla kun hoidan passihevosia, opetan opiskelijoita hoitamaan hevosia, eli niistä tulee myös heidän passihevosiaan. He ovat ravisuuntautuneita opiskelijoita, jotka ovat meidän työntekijöiden kanssa täällä ravitallilla erityisesti aamupäivisin. Iltapäivisin heillä on usein teoriatunteja. Sen lisäksi he tekevät välillä tallivuoroja, aamu- ja iltatal-

11 G Tarhassa oleville hevosille jaetaan heinät ulos. F Hevosopiston ravitallin hevoset valjastetaan, ennen kuin ne lähtevät töihin. Miia Myllymäki valjastaa R. R. Nykäisy -suomenhevosruunaa. E Ulkoilun jälkeen hevoset haetaan tarhasta yksi kerrallaan takaisin talliin. H Osa hevosista saa selkäänsä loimen ennen tarhaan menoa. hdessä leja. Itselläni on tällä hetkellä tallissa yksi opiskelija, Suvi Mikkola, mukana. Juuri nuorten kehittymisen seuraaminen on Myllymäestä palkitsevaa. – Hevosopiston ympäristössä on kiva nähdä, miten alasta todella innostuneet ja innokkaat nuoret pääsevät hommaan mukaan ja lähtevät myöhemmin täältä maailmalle. On myös positiivista, että hevosalalle hankitaan koulutusta, sillä ei ole aina ollut itsestäänselvyys, että alalle hankitaan koulutus. Hevosia töissä ja vapaalla Pitkistä päivistä huolimatta hevosalalla yleensä viihdytään hyvin. Niin myös Myllymäki, jolle hevosala oli selvää jo nuorena. – Olen hevosperheestä kotoisin; meillä on ollut aina ravihevosia, ja harrastin pienenä todella vahvasti ratsastusta. Olen aina halunnut jossain muodossa hevosalalle; muuta alaa, jolle olisin halunnut, ei ole ollut mielessä. Myllymäki näkee myös tulevaisuutensa hevosalalla. – Haluan jatkaa hevosalalla, ja Hevosopisto on siinä mielessä mielenkiintoinen työpaikka, että täällä voi miettiä esimerkiksi työn ohessa opiskelua. Harrastan myös edelleen hevosia työni ohella; minulla on omia hevosia. Toinen ajohevosistani on tällä hetkellä mukana täällä töissä, ja vanhemmillani on lisäksi muutamia hevosia. Toivon, että pääsisin niiden kanssa raveihin ja pystyisin valmentamaan niitä. Opintojen ohessa töihin ## Hevostenhoitaja Miia Myllymäki on työskennellyt Hevosopistolla reilut kuusi ja puoli vuotta. Hän aloitti työt opistolla jo opiskeluaikanaan. – Kävin lukion jälkeen Mustialan ammattikorkean, ja viimeisinä vuosina, kun ei ollut enää paljon kursseja jäljellä vaan tein lähinnä opinnäytetyötä, Ilkalla oli täällä Hevosopistolla paikka auki. Tein aluksi työn ohella hevostenvalmentajan ammattitutkinnon, jossa suuntauduin ravivalmennukseen, ja siitä sitten jatkoin normaalisti töissä, kun sain molemmat opinnot tehtyä. Ilkka on Ilkka Korpi, yksi Suomen tunnetuimmista ja menestyneimmistä raviohjastajista. Hän toimii Hevosopiston ravitallilla valmentajana.

K U VAT M I R A T E N H U N E N 12 – Jokaisella hevosella on oma luonteensa. Tämä ruunapoika on opettanut minua. Penni on tuonut minulle lisää pinnaa, Timo sanoo hevosestaan. Lännenratsastus toi mielen ja kehon hallintaa “Pitää olla nälkää oppia ja kehittyä.” P Ei siinä niin pitänyt käydä. Quarterhevosruuna Pennistä piti tulla haapajärvisen Timo Kolehmaisen vaimon, Teijan, hevonen. Toisin kävi. Pennistä tulikin Timon ratsu. Eikä vain ratsu – hevonen vei myös miehen sydämen. Noin yhdeksän vuotta sitten Kolehmaiset lähtivät Iisalmeen. Teija on vanha hevostyttö, ja hän kävi Iisalmessa harrastamassa lännenratsastusta. Timo oli mukana vain kuskina. Tai niin hän luuli. – Pelkäsin pienenä hevosia, mutta Iisalmessa kävi niin, että ratsastusporukasta oli jäänyt yksi pois, ja muut alkoivat härnätä, että en uskalla nousta hevosen selkään. Ja minähän menin; enhän minä voinut antaa periksi. Ja kun ne saivat minut narrattua hevosen selkään, sillä tiellä ollaan vieläkin, Timo muistelee. – Minä olen ollut sellainen vauhtipää, ettei kukaan kavereista uskonut, että olen alkanut ratsastaa. Enää hän ei pelkää nelijalkaisia ystäviään. – Pelko on muuttunut kunnioitukseksi. Ei hevosille ihminen voimassa pärjää; täytyy tietää, mitä tekee. Taidolla pärjää. Tänään Kolehmaisten perheeseen kuuluu kaksi American Quarter -hevosta eli quarterhevosta, 11-vuotias Penni-ruuna ja kahdeksanvuotias Martta-tamma. Penni on Timon hevonen ja Martta Teijan. Quarterhevonen on lännenratsastukseen jalostettu hevosrotu. Penni tuli Kolehmaisille vuonna 2009. – Kerran kun käytiin Iisalmessa,Astikaisen Maria vihjasi, että Penni on Saksassa myytävänä. Penni oli neljävuotias, kun se meille tuli. Sillä oli keritty ratsastaa sitä ennen reilu vuosi. Matkimalla oppii Nyt Timo Kolehmaisella on takana yhdeksän vuotta lännensatulassa. – Kun muistaa, mistä on tässä harrastuksessa lähtenyt liikkeelle, on tultu huima matka, hän sanoo. – Talokin rakennetaan kivijalasta. Hevosten kanssa lähdetään maasta käsittelystä liikkelle. Hevosmiestaidot kiehtovat: miten saada 500-kiloinen lihaskimppu tekemään, mitä minä ratsastajana tahdon, ettei se jyrää ratsastajaa. On mielenkiintoista nähdä, mihin kaikkeen hevoset pystyvät. Timo Kolehmainen hallitsee myös ilman suitsia ratsastamisen. – Alkuun oli kaikenlaisia neuvojia, mutta nykyään on oppinut suodattamaan neuvoja ja löytänyt hyviä työkaluja. Hakosalon Jenni on valmentanut meitä monta vuotta; käymme hänen valmennuksessaan Haapajärven ammattiopiston maneesilla kerran kuukaudessa. Käymme myös kaksi kertaa vuodessa Vepsän tiloilla Karkkilassa amerikkalaisen moninkertaisen lännenratsastuksen maailmanmestarin Mark Shaffer valmennuksessa. Ensi keväänä on taas tarkoitus käydä Karkkilassa uudestaan. Hän kertoo oppineensa seuraamalla kokeneempia lännenratsastajia. – Seuraamalla ja matkimalla Markin ratsastusta olen oppinut paljon. Lännenratsastus on Timo ja Teija Kolehmaisen yhteinen ha

13 FA K TA Timo Kolehmainen ## 42-vuotias ## Työskentelee lajittelija-paketoijana Haapajärven Ha-Sa Oy:ssä Haapajärvellä ## Koulutukseltaan ajoneuvomekaanikko ## Asuu Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärvellä, kotoisin Oulusta ## Kuuluu Puuliiton ammattiosasto 187:ään ## Harrastaa lännenratsastusta ja hevosia ## Perheeseen kuuluu vaimo, koira ja kaksi hevosta FA K TA Lännenratsastuksessa on eri lajeja ## Lännenratsastuksen kilpailutoiminta jakautuu Suomessa reiningiin ja all around -lajeihin. ## All around -lajeja ovat trail, western pleasure, western horsemanship ja western riding. Näiden neljän lajimestaruusluokan yhteistuloksen perusteella jaetaan all around -lajien Suomen mestaruus. Lähde: ratsastus.fi. Myös samaa lajia harrastavasta puolisosta on oppiessa hyötyä. – Mielikuvaharjoittelusta on apua. Ja kun näkee toisen tekevän,Teija jatkaa. – Olen oppinut, että jos kiire tulee kuvioon, se pilaa asioita. Mutta siitäkin aina opitaan, kun ei mene niin kuin Strömsössä. Vielä on sarkaa edessä. Ja niin sen pitää ollakin: aina pitää olla nälkää oppia ja kehittyä. Onnistumiset palkitsevat vaivan, Timo sanoo ja jatkaa. – Pennin kanssa aletaan olla nyt parhaassa tikissä. – Ratsastaminen on opettanut mielen- ja kehonhallintaa, yhden sortin kurinalaisuutta ja pitkäjänteisyyt- arrastus. Teija suitsii Penniä. tä sekä tuonut pitkää pinnaa. Se on myös kehittänyt luonnetta ihmisenä. Kaupan päälle on tullut paljon ystäviä. Kisaaminen kiinnostaa Kolehmaiset käyvät muutaman kerran vuodessa myös lännenratsastuskisoissa. Etenkin Timo on kiinnostunut kisaamisesta. Tänä vuonna kisoja on koluttu yhdet. – Hevosten ehdoilla edetään, ja tämä vuosi menikin vähän ohi, kun sekä hevonen että isäntä sairastelivat, Timo sanoo ja jatkaa. – Tulevana kesänä on tarkoitus käydä useammat kisat. Ja jos terveyttä piisaa, kova tavoite olisi käydä kisoissa kerran kuukaudessa. Hän ei pidä kiirettä kisaamisen suhteen. – Olisi toiveiden täyttymys, jos saavuttaisi joitain mestaruuksia, mutta pikku hiljaa edetään. Hätäilemään ei ruveta. Kilpailuihin ei mennä harjoittelemaan, vaan ropleemat harjoitellaan etukäteen pois. Oma juttunsa on oppia tulemaan toimeen kisajännityksen kanssa. – Keväällä Ruukin kisat menivät kohtuudella. Mutta kun pumppu lyö kurkussa, yritäpä silloin mennä niin, ettei se vaikuta hevoseen. Jännitys peilautuu hevosesta monin verroin takaisin. – Minulle on yksi lännenratsastustuomari sanonut, että kyllä siitä vielä hyvä tulee; pidä vaan poika hauskaa. Ei saisi ottaa liian tiukkapipoisesti. – Kisaamiseen ei voi treenata kotona. Kisa-areenat ovat oma maailmansa, ja ne pitää oppia, jotta pystyy menestymään. Kun käy tarpeeksi monissa kisoissa ja saa tarpeeksi kokemusta, tulee rentoutta, ja sitten kisoissakin luonnistuu. Ei urheiluvälineitä vaan perheenjäseniä On jo selvää, että hevoset eivät ole vieneet Timo Kolehmaisen pikkusormea vaan koko käden, ja vielä sydämenkin. – Kaiken vapaa-ajan ja ylimääräisen rahan saa menemään kivuttomasti hevosiin. Räknääminen on lopetettu ajat sitten. Rahat eivät kuitenkaan mene hukkaan, kun ne kuluvat perheeseen. – Hevoset. Kyllä ne ovat tärkeitä, eikä niitä voi mitata rahassa. Sellaista rahaa ei löydy, että Penni tuosta lähtisi. Molemmat hevoset ovat paikkansa tienanneet, ja Penni ihan reilusti minun silmäterä. – Hevoset ovat perheenjäseniä, eivät urheiluvälineitä, Teija täsmentää. Timo hymyilee. – Olen hurahtanut ihan tyystin.Voisin leikkiä länkkäriä koko ajan! Mira Tenhunen Laukaten liittoon! Tiesitkö, että Hevosalan ammattiosasto ry 609 on Suomen hevosalan ammattilaisten oma valtakunnallinen ammattiosasto, jonka jäsenet kuuluvat Puuliittoon? Liity sinäkin! Hevosalan ammattiosaston jäsenet työskentelevät monipuolisissa tehtävissä hevosalalla, esimerkiksi HEVOSTENHOITAJINA, RATSASTUKSENOHJAAJINA TAI RATSASTUKSENOPETTAJINA, TALLIMESTAREINA, RATSUTTAJINA, VALMENTAJINA, KENGITTÄJINÄ TAI RAVIVALMENTAJINA. Työpaikkoina voivat olla ratsastuskoulut, ravitallit, yksityistallit, harrastetallit, myyntitallit tai siittolat. Hevosalan työntekijöiden työsuhteissa sovelletaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta, jonka Puuliitto on neuvotellut Maaseudun Työnantajaliiton kanssa. Työehtosopimuksessa määritellään muun muassa palkoista, työajasta ja maksettavista lisistä. Lisää tietoa täältä: •• Lisätietoa työehtosopimuksesta saat maaseutualan työehtosihteeriltä Jari Sirviöltä, puh. 0400 361 925 tai jari.sirvio@puuliitto.fi. •• Lisätietoja ammattiosastosta saat puheenjohtaja Laura Reposelta, puh. 040 715 7375 tai laurareponen86@hotmail.com. Tykkää myös osaston Facebook-sivusta Hevosalan ammattiosasto r.y. -609, niin pysyt kartalla alan uusimmista käänteistä ja osaston tapahtumista! Lisää tietoa jäsenyydestä: www.puuliitto.fi/liity

14 Paine perhevapaiden uudistamiseen kasvaa PEXELS Naisten työmarkkinaasemaan vaaditaan parannusta. P Paine perhevapaiden uudistamiseen kasvaa. Kaikki palkansaajien työmarkkinajärjestöt vaativat perhevapaiden uudistamista vielä tällä vaalikaudella. Uudistusvaatimuksiin ovat yhtyneet tasa-arvon nimissä myös monet puolueet ja kansalaisjärjestöt. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä aika vanhentuneen perhevapaajärjestelmän uudistamisen on nyt. Samaa mieltä on Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Hänen mielestään uudistukseen pitää ryhtyä ennakkoluulottomasti, eikä siihen pidä sotkea muita arvoja kuin tasaarvo ja työllisyys. STTK:n tasa-arvoasioista vastaavan lakimiehen Anja Lahermaan mielestä uudistettavilla perhevapailla tulee tukea tasa-arvon lisäksi vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista. Tiukkaa vastarintaa Perhevapaat nykyaikaan Järjestelmän tulisi työmarkkinajärjestöjen mielestä ohjata käyttäytymistä tasa-arvon suuntaan. Silmätikkuna on erityisesti kotihoidon tuki. Se nähdään kannustimeksi, joka ohjaa naisia pysyttelemään pois työelämästä pitkillä per- Nykyisen perhevapaajärjestelmän ongelmaksi nähdään niiden epätasainen jakautuminen. Se heikentää naisten työmarkkina-asemaa, joka näkyy palkkauksessa, urakehityksessä ja tulevissa eläkkeissä. hevapailla. Isiä se ei kannusta perhevastuiden kantamiseen. Vuonna 2015 kotihoidon tukea sai 102 414 naista ja 7 629 miestä. Miesten osuus oli 6,9 prosenttia. Keskusjärjestöt ovat korostaneet perhevapaauudistusta keinoksi nostaa työllisyysastetta, erityisesti naisten työllisyysastetta. 20–44-vuotiaiden miesten työllisyysaste on Suomessa 76,5 prosenttia ja naisten 70,7 prosenttia. Hallituksen tavoite on koko työikäisen väestön KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löytyy nyt yhdestä paikasta. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Katso IT KUINKA VUOA VARAUT hoidetaan kotona. Tukea maksetaan myös alle kolmevuotiaan lapsen alle kouluikäisistä sisaruksista.Tukea saa kunnes perheen nuorin täyttää kolme vuotta. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. työllisyysasteeksi 72 prosenttia. Suomessa naisten työllisyysaste on 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Ruotsissa. Nykyjärjestelmässä kotihoidontukea maksetaan alle kolmevuotiaasta lapsesta, jota Jos paine perhevapaiden nykyaikaistamiseen kasvaa, niin tiukkaa on myös vastarinta. Hallituspuolueista uudistamiselle on lämmennyt ainoastaan kokoomus, jolla kotihoidon tuen jakaminen puoliksi vanhempien kesken on puolueohjelmassa. Keskusta ja perussuomalaiset ovat asettuneet siilipuolustukseen nykymallin taakse. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Antti Kaikkonen on kehottanut ärtyisästi hallituskumppaneitaan keskittymään hallitusohjelmaan kirjattujen asioiden edistämiseen. Samaan suuntaan kulkee myös vuoden vaihteessa ministeriksi nousevan Annika Saarikon ajatus. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on julistanut, että kotihoidon tukeen ei tällä hallituskaudella puututa. Hän on syyttänyt uudistushaluisia ”kotiäitivihasta”. – Sosialismia ei pidä tuoda perheiden arkeen, Soini julistaa plokissaan. Kari Leppänen / UP

15 Kesäseilinkit 2017 -risteilyn myynti on käynnissä! P Kuinka pääsen matkalle mukaan? Kesäseilinkien varaukset ja laskutuksen hoitaa matkatoimisto Matkapojat. Ilmoittautumisen hoidetaan pääasiassa ryhmävarauksina ammattiosastojen kautta eli ota yhteyttä ensisijaisesti ammattiosastoosi. Julkaisemme Särmässä talven mittaan osastojen kesäseilinkivastaavien nimet ja osastojen päätökset jäsenten matkan tukemisesta. Jäsenet voivat myös halu- nasto on nähtävissä osoitteessa www.matkapojat.fi/images/ uploads/puuliittobussit.pdf. Osa osastoista järjestää myös omia yhteiskuljetuksia, jos ilmoittautuneita tulee riittävästi. Tiedustele asiaa omasta ammattiosastostasi. Mistä lisätietoja risteilystä? RVINEN KIMMO KA Puuliittolaisten ensi vuoden hauskin jäsenristeily järjestetään 26.– 27.8.2017 M/S Silja Europalla. Täydellisen uudistuksen kokeva laiva on parhaillaan telakalla ja varustamo valmistautuu uuteen kauteen uusin kuosein. Silja Europa lähtee Helsingin Länsisatamasta kohti Tallinnaa lauantai-iltana kello 18.30 ja lähtee Tallinnasta sunnuntaina kello 12.30 kohti Helsinkiä, jossa ollaan perillä sunnuntaina kello 16. Sunnuntaiaamuna matkustajien on mahdollista vierailla Tallinnassa. Risteilyllä on luvassa todella mielenkiintoista ohjelmaa ja mukavaa yhdessäoloa puuliittolaisten kesken. Kesäseilinkeillä tanssitaan, lauletaan, nauretaan, kilpaillaan hauskoissa kisoissa, syödään hyvin, vieraillaanVirossa ja kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja ajankohtaisista alan asioista. Ennen kaikkea laivalla nautitaan huippukivasta seurasta! Risteilylle ovat tervetulleita puuliittolaiset samassa taloudessa asuvine seuralaisineen. Risteilyn varjolla onkin hyvä houkutella myös liittoon kuulumattomia työkavereita liittymään Puuliittoon ja ottaa mukaan porukkamatkalle. Lauantai-illan tunnelman takaa tanssimusiikin rautaiset ammattilaiset, kun lavalle nousee suomalaisen iskelmämusiikin klassikkoyhtye Finlanders. Orkesteri on saavuttanut yli 30 vuotta kestäneen uransa aikana suuren kansan suosion, useita kultalevyjä ja listahittejä. Myöhäisillan bileistä vastaa aivan toisentyylinen bändi, jonka nimen paljastamme vasta seuraavassa numerossa. Sunnuntaina on luvassa on muun muassa mentalisti Pete Poskiparran ainutlaatuinen illuusioita ja huumoria yhdistävä show, joka saa yleisön nauramaan ja hämmästymään kerta toisensa jälkeen. Mitä risteilylle mukaan? Jäsenristeilyllä tessaan varata omat matkansa suoraan Matkapoikien nettivaraamosta. Valmistauduthan syöttämään matkustajien nimet ja syntymäajat jo varausvaiheessa. Eräät hyttiluokat on jo myyty loppuun ja halutuimmat hyttiluokat menevät käsistä talven aikana, joten kannattaa toimia ripeästi. Myynti jatkuu koko kevään ja kesän, mutta ajoissa toimivat varaajat varmistavat, että saavat haluamansa paikat. Mitä matka maksaa? Hyttiluokkia on paljon erilaiseen makuun. Monet ammattiosastot tukevat omien jäsentensä matkoja, jolloin omavastuuosuus jää hyvinkin edulliseksi. Edullisimmat hyttiluokat maksavat alkaen viisi euroa per matkustaja. Risteilyhinnat 4 hlön hytti 20 10 5 3 hlön hytti 30 20 10 2 hlön hytti 90 50 40 25 25 1 hlön hytti 280 235 215 135 135 ikkunallinen hytti 16 m² 1–2 henkilölle parivuoteella, kannella 11 ikkunallinen hytti 9 m² 2–4 henkilölle, kansilla 5, 9 ja 10 ikkunaton hytti 9 m² 2–4 henkilölle, kansilla 5, 9, 10 ja 11 ikkunaton hytti 9 m² 1–2 henkilölle, vuoteet päällekkäin, kansilla 5, 9, 10 ja 11 ikkunaton hytti 8,1 m² 1–4 henkilölle, kannella 2 Esimerkkejä ateriahinnoista Ennakkoon Laivalla ostettuna ostettuna •• Buffet-illallinen •• Meriaamiainen •• Buffetlounas 33,00 € 10,50 € 25,00 € Kattaukset •• •• •• •• •• Miten satamaan pääsee? Matkapojat järjestävät menopaluukuljetukset linja-autol- Näin teet varauksen 1. Nettivaraamossa www.matkapojat.fi/puuliitto •• •• •• •• Sivustolla voi tutustua hyttiluokkiin ja laivan palveluihin. Varaamossa tehdään varaukset 1-9 henkilön ryhmille. Varatessa tulee ilmoittaa matkustajien nimet ja syntymäajat. Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa heti nettivarauksen vahvistamiseksi. •• Vahvistus tulee sähköpostitse varaajan antamaan osoitteeseen, kun varausmaksu on maksettu. •• Sähköpostitse tehdään ryhmävaraukset yli 10 henkilön ryhmille. •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. Deluxe A-luokka B-luokka B2S-luokka C-luokka € / hlö € / hlö € / hlö € / hlö € / hlö •• Deluxe •• A-luokka •• B-luokka •• B2S-luokka •• C-luokka per henkilö sisältävät risteilyn valitussa hyttiluokassa, ohjelman laivalla sekä 20 euron liiton tuen per matkustaja. Suosittelemme varaamaan myös lisämaksulliset ateriat ilmoittautumisen yhteydessä. Etukäteen tilaamalla hinnat ovat hiukan edullisemmat ja pääsy mieleiseen kattaukseen varmistuu. Laivassa on noin 2 500 mat- kustajapaikkaa. Jotta mahdollisimman moni mahtuisi mukaan, toivomme ettei hyttejä täytetä vain osittain. Kahden hengen hytteihin majoitetaan lähtökohtaisesti kaksi henkilöä ja neljän hengen hyttiin neljä. Yhdelle hengelle suosittelemme varaamaan B2S- tai C-hytin. 2. Sähköpostitse osoitteella puuliitto@matkapojat.fi Hinnat •• •• •• •• 1. buffet-kattaus kello 17.30–19.45 2. buffet-kattaus kello 20.15–21.45 Meriaamiainen kello 7.00–10.00 1. lounas-kattaus kello 12.00–13.45 2. lounas-kattaus kello 14.15–16.00 Liiton verkkosivuille on avattu oma Kesäseilinki-osionsa www.puuliitto.fi/kesaseilinkit, jonne kootaan kaikki risteilyä koskevat tiedot. Lisäksi Puuliiton Facebooksivulla on Kesäseilinkit 2017 -tapahtuma, jota pyydämme jakamaan kaikille mahdollisille lähtijöille. Puuliitossa risteilystä vastaa Kesäseilinkikoordinaattori Terhi Nokela, jonka tavoittaa toimistoaikoina numerosta (09) 615 16323 ja sähköpostiosoitteesta terhi.nokela@puuliitto.fi. 35,00 € 11,50 € 27,00 € 3. Puhelimitse numerosta 010 2323109 •• Valtakunnallinen linja palvelee maanantaista keskiviikkoon kello 8–19, torstaista perjantaihin kello 8–17 ja sunnuntaisin kello 10–14.30. •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. 4. Matkapoikien toimistoissa •• Toimistot palvelevat 14 paikkakunnalla pääsääntöisesti ma-pe kello 9-17 •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. Muista kuin nettivaraamossa tehdyistä varauksista eli sähköpostilla, puhelimitse ja toimistoissa tehdyistä varauksista veloitetaan 12 euron palvelumaksu per varaus. Matkapojat lähettää varaajalle tilausvahvistuksen, varauksen ehdot ja laskuttaa ennakkomaksun. Loppumaksu erääntyy maksettavaksi 30.6.2017. Tämän jälkeen tehtävistä varauksista veloitetaan koko matkan hinta heti. Mikäli matkaa ei ole maksettu viimeistään eräpäivänä, matkanjärjestäjällä on oikeus peruuttaa matka ilman eri ilmoitusta. Laskun maksamatta jättäminen ei tarkoita peruuttamista, vaan peruutus on tehtävä Matkapojille toimiston aukioloaikoina. anders. tanssittaa Finl la satamaan seitsemällä reitillä. Liityntäkuljetukset varataan matkan varauksen yhteydessä. Reitit, aikataulut ja hin- Risteilylle on hyvä pakata iloista mieltä ja mukavat kengät. Myös uimahousut voi ottaa mukaan, sillä Silja Europalla on erinomaisen hieno Saunamaailma, jonne pääsee kylpemään pientä lisämaksua vastaan. Lähtijöitä pyydetään huomioimaan, että lisäksi jokaisella matkustajalla pitää olla mukanaan oma voimassaoleva passi tai virallinen EUhenkilökortti. Muut kuvalliset kortit, kuten kela- tai ajokortit eivät kelpaa. Kesäseilinkivastaavat ammattiosastoittain Itäinen toiminta-alue •• Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 Kajander Seppo, puh 040 584 0380. Varaus sisältää lounaan. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034 Kortesalmi Markus, puh. 050 555 7204. Ilmoittautumiset 30.1.2017 mennessä. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 Mynttinen Minna, puh. 044 077 7918, sähköpostiosoite minna.hannele.m@gmail.com. Osasto tukee 20 jäsentään puolisoineen. Jäsenille tuki on 63,50 euroa ja puolisolle tuki on 33,50 euroa. •• Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 Jokinen Jouni, puh. 050 344 3745, sähköpostiosoite jouni.jokinen@dnainternet. net. Osaston tuen suuruus ja muoto ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja www.puuliitonkuopionao016.fi. •• Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 Pesu Jarno, puh. 0400 948 830. Jäsenten omavastuuosuudeksi jää 40 euroa per osaston jäsen. •• Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 Orava Harri, puh. 040 734 7001. Osasto tarjoaa kuljetuksen. •• Nurmeksen Puutyöväen Ammattiosasto 078 Smura Antti, puh. 050 343 5973. Osasto kustantaa risteilystä 90 euroa jäseneltä. Avecit ovat tervetulleita mukaan omakustanteisesti. •• Puuliiton Padasjoen osasto 225 Avikainen Erkki, puh. 040 531 9928. Osasto järjestää yhteiskuljetuksen. Muut tukimuodot määritellään myöhemmin. •• Punkaharjun Puutyöntekijät 079 Laukkanen Kari, puh. 040 506 3983 Osasto tukee Kesäseilinkeille osallistuvia matkustajia järjestämällä maksuttoman linja-auto kuljetuksen laivalle ja takaisin. Läntinen toiminta-alue •• Harjavallan ammattiosasto 044 Rautavalta Pekka, puh. 0400 833 797, sähköpostiosoite pekka.rautavalta@pp1.inet.fi. Osasto tukee matkalle lähtevää jäsenistöä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. Pohjoinen toiminta-alue •• Eskolan Puusepät 126 Kinare Jari-Pekka, puh. 0400 315 821, sähköpostiosoite jari.kinare@gmail.com. Osaston tuki on 50 euroa ja maksetaan jälkikäteen kuittia vastaan. Jos lähtijöitä on useita, osasto voi järjestää ryhmäalennuksen menopaluu junalipuista Helsinkiin. •• PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 Leinonen Heikki, puh. 044 730 9247, sähköpostiosoite heikki.lento@gmail.com. Osasto tarjoaa linja-autokuljetuksen tai järjestää oman tai useamman osaston kanssa yhteisen yhteiskuljetuksen, jos lähtijöitä on riittävästi.

16 JÄSENILLE Vuoden 2017 Hyvinvointilomat Muistiloma eläkeläisille Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 13.– 18.3.2017 •• •• •• •• Hakuaika päättyy 13.12. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Lomalla on mahdollista osallistua toimintakykyä ylläpitävään ohjattuun liikuntaan ja luennolle. •• Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. Lapsiperheiden pääsiäisloma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 12.–17.4.2017 •• •• •• •• Hakuaika päättyy 12.1.2017. Omavastuu 100 euroa / aikuinen, 0 euroa / lapsi. Lomaan sisältyy täysihoito. Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua, tietoiskuja ja pelejä yhdessä lomaryhmän kanssa sekä hemmotteluhetkiä vesimaailman poreissa. •• Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. •• Lapsille on runsaasti omaa ohjelmaa. Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihake- muksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkaus / RAY:n tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. KIL JAVAN OPISTON KURSSIT Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi ## Ajankohdat: ## Ajankohdat: Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu uusille luottamusmiehille, varaluottamusmiehille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssi soveltuu peruskoulutukseksi myös kaikille, joita kiinnostaa työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnan ja edunvalvonnan kehittäminen. Tavoite: Kurssin tavoitteena on aloittaa luottamusmiehen perustaitojen ja -tietojen oppiminen. Tavoitteena on myös luottamusmiehen tehtäväkokonaisuuden ymmärtäminen sekä oikeuksien tiedostaminen, mikä auttaa selviytymään työpaikan ongelmatilanteissa. Keskeiset sisällöt: Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu työpaikoilla työsuojelutehtävissä toimiville edustajille sekä luottamusmiehille. Tavoite: Kurssin tavoitteena on selvittää työsuojeluun liittyvät perustiedot ja niiden merkitys sekä työsuojelutoiminnan organisaatiot ja opettaa näihin liittyviä tietoja ja taitoja työsuojelutoiminnassa. Keskeiset sisällöt: •• 6.–10.2.2017 Kiljavan opisto, Nurmijärvi (Puuliiton oma kurssi) •• 20.–24.2.2017 Oulu •• 29.5.–2.6.2017 Kiljavan opisto, Nurmijärvi •• luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet •• työmarkkinajärjestelmän perusteet ja ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallinen merkitys •• työoikeudellisen ajattelun perusteet •• työehtosopimusjärjestelmä •• luottamusmiehen vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot •• luottamusmiehen viestintätaidot Ilmoittautuminen: Kurssilomakkeella. Lomakkeen saat liitosta, puh. (09) 6151 6318 tai Puuliiton verkkosivuilta. KURSSIT JÄSENILLE Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaaajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). •• työsuojelun peruskäsitteet, toiminta-alueet, tavoitteet ja työhyvinvoinnin merkitys •• työsuojelutehtävissä toimivien ihmisten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet •• työsuojelua säätelevän lainsäädännön pääperiaatteet •• ennakoiva työsuojelutoiminta ja vaarojen arviointi •• tapaturma-ajattelu ja jälkivalvonta •• työn ja työympäristön kuormitustekijät •• työsuojelutoiminnan kehittäminen Ilmoittautuminen: Kurssilomakkeella. Lomakkeen saat liitosta, puh. (09) 6151 6318 tai Puuliiton verkkosivuilta. SYYSKOKOUKSIA Nuorten edunvalvontakoulutus 28.–29.1.2017 Joensuu ## Kohderyhmä: Uudet ja nuoret luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä muut edunvalvonnasta kiinnostuneet. Sisältö: Puuliiton edunvalvonnan ja työsuojelun perusteet, yhteistoimintalaki ja paikallinen sopiminen. Liitto korvaa ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 30.12. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Lisätietoja ## Lisätietoja antaa Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@ puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. •• 13.–17.2.2017 Kiljavan opisto, Nurmijärvi •• 20.–24.2.2017 Oulu •• 29.5–2.6.2017 Kiljavan opisto, Nurmijärvi Vuoden viimeinen Särmä ilmestyy torstaina 22.12. Aineistopäivä on maanantaina 12.12. Loka-marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a) päätetään osaston toimihenkilöille ja toiminnantarkastajille maksettavista korvauksista; b) päätetään osaston työhuonekunnille maksettavasta avustuksesta; c) vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma tulevalle kalenterivuodelle; d) valitaan puheenjohtaja ja muut toimikunnan jäsenet sekä varajäsenet 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Toimikunnan jäsenten tulee olla osaston jäseniä; e) valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varamiehensä; f ) valitaan tarvittavat jaostot, joiden jäsenet ovat osaston jäseniä; g) vahvistetaan luottamusmiesvalinnat; h) valitaan muut osastolle tarpeelliset toimihenkilöt lukuun ottamatta niitä, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat toimikunnan valittaviksi; i) päätetään osaston kokousten koollekutsumistavasta tämän pykälän 9. kohdan mukaisesti; j) päätetään muista jäsenten ja toimikunnan esittämistä asioista. I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Lohjan Puutyöväen osasto 052 perjantaina 2.12. alkaen kello Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. 16.30 Kerholassa osoitteessa Rantapuisto 16. Tervetuloa! Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 keskiviikkona 7.12. kello 18 Raatikympissä Porvoossa osoitteessa Raatihuoneenkatu. LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Hevosalan ammattiosasto 609 lauantaina 3.12. kello 18 alkaen ravintola Viikinkiravintola Haraldissa Lahdessa klo 18.00. Lisätietoja sähköpostitse, laurareponen86@hotmail. com ja Facebookissa Hevosalan ammattiosasto ry 609 -ryhmässä. Käy tykkäämässä sivustosta! Pietarsaaren Seudun Puutyöläiset 114 lauantaina 10.12. kello 11 TT-hallilla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Tervetuloa! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Puuliiton Muonion osasto 693 tiistaina 6.12. kello 18 Grillikammarilla. Tervetuloa! Puuliiton ammattiosasto 187 sunnuntaina 4.12. kello 14 Haapajärven työväentalolla osoitteessa Kuusaantie 19. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa päättämään osaston asioista ja tulevasta toiminnasta! Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. Vihreää kultaa enemmän ja kestävämmin Puun käyttö kasvaa kolmanneksella P Onko Suomen metsän kasvu P Uusiutuvien mahdollista kiihdyttää jopa 150 miljoonan kuutiometriin vuodessa? Tätä tutkitaan luonnonvarakeskuksessa Lukessa. − Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäbiotalouden globaali Eldorado. Tähän tarvitaan innovatiivista ja kestävää puuntuotantoa sekä vahvaa teknologiakehitystä, toteaa tutkimusylijohtaja Johanna Buchert. Puun kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi jo lähivuosina uusien biotalouden investointien myötä. Luken Metsä 150 -projektissa tutkitaan, miten talousmetsien kasvua ja puuntuotantoa voidaan lisätä ja tehostaa kannattavasti ja kestävästi. Metsä 150 kokoaa yhteen tiedon kasvatusmenetelmistä, joilla puubiomassojen tuotantoa voidaan lisätä metsissä ja turvetuotannosta vapautuneilla suopohjilla. Metsien kasvun ja biomassatuotannon lisäämiseen on tehokkaita ja kestäviä keinoja.  Metsänhoitoa tehostamalla voidaan hakkuumääriä tulevaisuudessa tuntuvasti lisätä nykyisestä vähentämättä silti puuston määrää ja metsien hiilensidontaa. Suomen metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään. Kangasmetsissä noin kaksi kolmasosaa kasvunlisäyksestä on metsänhoidon ja metsien käsittelyn seurausta. puupolttoaineiden käyttö kasvaa Suomessa noin kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, jos äskettäin esitelty Suomen energiaja ilmastostrategia toteutuu. Näin arvioi Bioenergiayhdistyksen toimitusjohtaja Harri Laurikka. Strategiassa on hänen mukaansa löydetty sekä riittävät että kustannustehokkaat toimet, joilla saavutetaan Suomelle asetetut ilmastotavoitteet. Strategia kasvattaa Suomessa bioenergian käyttöä noin 35 prosentilla vuoden 2015 tasolta. Liikenteessä biopolttoaineiden osuus nostetaan noin 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. – On hienoa, että liikentees- sä hyödynnetään biopolttoaineiden tarjoama mahdollisuus nopeisiin päästövähennyksiin. Suomen biomassavarojen ja osaamisen arvo on ymmärretty, kommentoi Laurikka. Metsähakkeen tukijärjestelmän jatkumista Laurikka pitää tarpeellisena, koska se vahvistaa toimintaketjua. Laurikka pitää myös hyvänä lupausta selvittää metsäenergiaa hyödyntävien pienten CHPvoimalaitosten ottamista mukaan uuteen tukijärjestelmään ja mahdollisuuden hyödyntää purua ja kuorta polttoaineena. – Toivomme myös, että jatkotyössä mietitään konkreettisia toimia, joilla estetään sähkön ja lämmön yhteistuotannon väheneminen.

17 A M M AT T I O S A S T O T Puuliiton Koillis-Savon osasto 523 järjestää lauantaina 17.12. kello 16 jouluruokailun ravintola Kaavinlinnassa. Ilmoittautumiset 7.12. mennessä Esko Kuutamolle, puh. 045 888 6822. Lappeenrannan Puualan ammattiosasto 036:n pikkujoulut pidetään lauantaina 17.12. kello 19 alkaen Tirilän työväentalolla osoitteessa Onninkatu 6 ruokailusta ja tanssimusiikista nauttien. Musiikista vastaa Maurisen Akan poika ja Muut Kylän Pojat. Omavastuu on 10 euroa per henkilö, ja se maksetaan osaston tilille FI53 5620 0920 1227 27. Merkitse huomiokenttään niiden henkilöiden nimet, joiden omavastuun maksat. Mukaan mahtuu sata ensimmäisenä ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset Hannu Kiviluomalle 12.12. mennessä joko sähköpostilla, hanskikivi@luukku.com tai puhelimitse, 0400 494 471 (mieluiten tekstiviestillä). Tervetuloa! Puuliiton Pohjois-Savon ammattiosasto 295 järjestää jouluruokailun perjantaina 16.12 kello 18 ravintola Hollivootissa Sonkajärvellä. Ruokailu on luonnollisesti osaston jäsenille maksuton, mahdolliselle seuralaiselle 20 euroa. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 7.12 mennessä Pasi Kainulaiselle, puh. 0400 927 336. Ilmoittakaa myös mahdolliset erikoisruokavaliot. Tervetuloa! Tervon Puutyöväen ammattiosasto 276 järjestää pikkujoulut lauantaina 10.12. kello 18 alkaen Katriina-Kestissä. Tarjotaan jouluruoka. Ilmoitathan tulostasi viimeistään 8.12. Karille tekstiviestillä tai soittamalla (mielellään iltaisin), puh. 040 503 2385 tai sähköpostilla, johma82@ suomi24.fi. Iloista ja jouluista mieltä mukaan! Tervetuloa! LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Kyröskosken puutyöntekijäin osasto 185 tarjoaa jouluaterian perjantaina 9.12. kello 17 ravintola Sarvessa. Jäsenet puolisoineen tervetuloa! SITOVAT ilmoittautumiset puhelimitse numeroon 040 544 1135. Puuliiton Lestijärven ammattiosasto 529 järjestää jäsenilleen pikkujoulut perjantaina 9.12. kello 17 alkaen Härmän kuntokeskuksessa. Osasto tarjoaa jäsenille illallisen, kylpylälipun, matkat ja mahdollisen yöpymisen. Puolisot voivat osallistua omakustannushintaan. Kuljetuksista sovitaan ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset sunnuntaihin 4.12. mennessä Kari Jussilalle, puh. 050 320 4266. Parkanon Puuosasto 152 järjestää pikkujoulut jouluruokailun merkeissä lauantaina 17.12. kello 19 alkaen ravintola Paroonissa. Ilmoittaudu viimeistään 13.12. mennessä Karille, puh. 044 545 9535. Omavastuu kymmenen euroa henkilöltä. Tervetuloa! Puuliiton Saarijärven osasto 524 tarjoaa työttömille tai lomautetuille jäsenilleen mahdollisuuden käydä ruokailemassa työttömien nettikahvilassa Valolassa 7.12.–20.12. Muista jäsenkortti mukaan! Lisätietoja osaston puheenjohtajalta Vesa Nyröseltä, puh. 050 313 7944. POHJOINEN TOIMINTA-ALUE PL Jokilaakson Ammattiosasto 549 järjestää pikkujoulut lauantaina 10.12. kello 19 alkaen Ravintola Lounatuulessa. Tarjolla runsas perinteinen jouluruokailu. Paikkoja on varattu 40 henkilölle. Osaston jäsenille tilaisuus on ilmainen. Avecin omavastuu on 15 euroa, joka maksetaan osaston tilille FI39 4754 0010 0343 95 viitteellä ”Pikkujoulu 2016 avec”. Ilmoittautumiset torstaihin 1.12. mennessä Tapanille, puh. 040 702 0918 kello 16:n jälkeen. Muistathan ilmoittaa liittoon SYYSKOKOUKSEN TEKEMISTÄ HENKILÖVALINNOISTA toimihenkilöilmoituslomakkeella! 1. Millainen ilmiö on hiljaisuuden spiraali? 2. Mihin kaupunkiin puuhataan maailman suurinta havusellutehdasta? 3. Mihin ilmansuuntaan aurinko laskee? 4. Mikä on aurinkokunnan kylmin planeetta? 5. Entä mikä planeetoista on aurinkokunnan kuumin? 6. Minkä niminen on Yhdysvaltojen vasta valittu presidentti? 7. Kenen kanadalaisen runoilijan tuotantoa on laulu First we take Manhattan? 8. Kuka kirjoitti romaanin Kuolleet sielut? 9. Mikä on jääkiekossa lämäri englannin kielellä? 10. Millä vuosikymmenellä metsäteollisuudessa vallitsi Korean suhdanne? 11. KYSYMYS PET TERI RAITO I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E TA K K U N E N Missä sijaitsee tämä uittomiesten arvostamiseksi perustettu muistomerkki? Vinkki paikkakunnasta löytyy kuvan sisällöstä. Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 9.12.2016 osoit- teeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 13/2016 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut rakennus on Tampere-talo löytyy luonnollisesti Tampereelta. Oikein vastanneista arpaonni suosi ikaalislaista Aarno Heinästä. Parhaimmat onnittelut! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 1.1.– 29.1.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 12.12. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 Johdon telekopio (09) 736 069 TA L O U S TALOUSPÄÄLLIKKÖ Olli Peltola puh. (09) 6151 6378 matkapuh. 0400 826 101 T YÖ E HTOS I HTE E R IT MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 22.12.2016. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 12.12.2016. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1.Ihminen ei paljasta poikkeavaa mielipidettään julkisesti, koska pelkää kuuluvansa vähemmistöön ja tulevansa sosiaalisesti eristetyksi. 2. Kuopioon. 3. Länteen. 4. Neptunus, - 220 Celsiusta. 5. Venus, noin 460 Celsiusta. 6. Donald Trump. 7. Leonard Cohenin. 8. Nikolai Gogol. 9. Slap shot. 10. 1950-luvulla. Kisällilaulut pelastuvat unohduksesta ## Työväen Sivistysliiton kesällä käynnistämä kisällilaulujen keruukampanja sotien jälkeiseltä ajalta tuottaa komeaa tulosta. Talteen on saatu jo tähän mennessä ainakin 1 500 unohdettua laulua, mahdollisesti jopa tuplasti enemmän, kertoo Demokraatti. On arvioitu, että kisällilauluja olisi noin 16 000. Ennen keräystä niistä talteen oli saatu noin 500. Vinttikomeroiden pimennoista löytyy tasaista tahtia muun muassa sanoittajamestari Reino Helismaan tekemiä kisällilauluja, joita vielä viime kesänä ei ollut ehditty tallettaa ainoatakaan. Helismaa kirjoitti lauluja Lahden kisälleille 1930-luvulla. Osan teksteistä hän teki nimellä Reino Helenius. Tietyllä tavalla kisällilauluperinne elää myös nykymusiikissa. On mainittu, että muun muassa lauluntekijä Paleface on risteyttänyt kisällilaulun ja hiphop-kulttuurin muun muassa laulussaan Helsinki–Sangri-La. Keräys on kolmivuotinen. Keräystoimintaa koordinoi äänisuunnittelija Timo Tipi Tuovinen, joka kokosi Ilpo Saunion kanssa vuonna 1978 Suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 –julkaisun. Hankkeen suojelijana toimii laulujen ystävä emeritus puhemies Matti Ahde. Mikäli lukijoillamme on tallessa muistoja rikkaasta suomalaisesta kisällilauluperinnöstä, ottakaa yhteyttä Työväen Sivistysliittoon! A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

19 HÖSTMÖTEN ÖSTRA OMRÅDET Tolkis fackavdelning 067 håller höstmöte onsdagen den 7.12. klockan 18 i Raatikymppi, Stadshusgatan 10 i Borgå. Välkommen! VÄSTR A OM R ÅD ET Jakobstads Nejdens Träarbetare Avdelning 114 lördagen den 10.12. klockan 11 i TT-hallen. Stadgeenliga ärenden och aktuella frågor. Välkommen! Domstol slog fast: Att dricka alkohol betyder inte lättsinne Ska arbetsgivaren betala sjuklön om en anställd under påverkan av alkohol snubblar hemma i trappan och skadar sig? – Lönen ska betalas, slog Arbetsdomstolen fast. P Konflikten om lönen gällde en skogsmaskinsförare, som hade skadat sig på fritiden. Skogsmaskinsföraren vann målet. Att den anställda var alkoholpåverkad gav enligt domstolen inte arbetsgivaren rätt att dra in dennes sjuklön. Domstolen ålade arbetsgivaren att betala innestående lön med dröjsmålsränta. De rättegångskostnader som målet åsamkade Träfacket dömdes Maskinföretagarnas förbund och arbetsgivaren att betala tillsammans. Olyckan efter krogkväll Den olycka, som ledde till sjukledigheten, inträffade efter en krogkväll för drygt ett år sedan. Skogsmaskinsföraren tillbringade kvällen på en restaurang tillsammans med sin fru och de återvände hem på småtimmarna. När skogsmaskinsföraren gick upp till sovrummet i den övre våningen, föll han baklänges ned för trappan och slog huvudet i väggen bakom. Föraren fick ett blödande sår i huvudet och förlorade medvetandet. På sjukhuset uppmättes förarens alkoholhalt till 1,45 promille i blodet. Till följd av hjärnskakningen var föraren sjukledig i 13 dagar. För den tiden betalade arbetsgivaren ingen lön. Förhandling om meningsskiljaktighet fördes mellan arbetstagar- och arbetsgivarsidan. Den ledde inte till resultat, så Träfacket, som företrädde den anställda, förde ärendet till Arbetsdomstolen. Arbetsgivaren: skadan självförvållad I sitt genmäle hänvisade arbetsgivaren till de grunder i skogsmaskinbranschens kollektiva- vtal som gav rätt att neka till lön för sjuktid. Enligt kollektivavtalet betalas inte lön för sjuktid ”om arbetstagaren uppsåtligen vållat sjukdomen eller skadan eller orsakat den genom kriminell verksamhet, lättsinnigt leverne eller genom annat vållande”. Arbetsgivaren menade att skadan var en följd av oaktsamhet eller lättsinnigt leverne, och att arbetsgivaren inte hade en skyldighet att betala sjuklön för den tid som föraren var ledig till följd av arbetsoförmåga. Enligt arbetsgivaren förelåg det ett klart orsakssamband mellan olyckan och alkoholförtäringen. Arbetsgivaren hävdade att föraren hade gett uppgov till olyckan genom att i berusat tillstånd ha stigit upp för en brant trappa. Arbetsgivaren uppskattade att föraren vid olyckstillfället hade en alkoholhalt på drygt 1,5 procent, och därmed enligt arbetsgivaren genom att förtära alkohol uppsåtligen försämrat sin handlingsförmåga, varigenom skadan åsamkades. Enligt arbetsgivarens tolkning kan en arbetsgivare inte bära ansvaret för skador som en anställd orsakat i berusat tillstånd. Också en nykter kan ramla Träfackets representant, som drev skogsmaskinsförarens sak i målet, anmärkte att olyckan inträffade i förarens hem under dennes fritid. Olyckan var inte förknippad med uppsåt eller lättsinne och föraren hade inte, trots påverkan av alkohol, skäl att anta att han ramlar i trappan. Enligt ombudet handlade det inte om en medveten risk och därmed kunde förarens handlade inte ens betecknas som oaktsamt. Att förtära alkohol kan enligt Träfackets representant inte avses som en sådan uppsåtlig eller lättsinning eller annan överlagd handling, som avses i kollektivavtalet och som i hemförhållanden kunde åsamka exceptionell olycksfara. Motsvarande olycka kunde ha inträffat även om föraren inte hade intagit alkohol. Även om alkoholförtäring kan öka risken att utsättas för en olycka, kunde föraren inte ha motiverade skäl att ana att han skulle skada sig i trappan på väg upp till övre våningen för att lägga sig. Att inta alkohol på fritid kan enligt ombudet inte anses tyda på sådant klandervärt beteende hos en person eller innebära plikt att handla annorlunda att arbetsgivaren på den grunden kan neka denne rätt till lön för sjuktid. Ombudet påminde, att kollektivavtalet inte hindrar, och inte heller syftar till att hindra, att man dricker alkohol på fritiden. Också om man blir sjuk eller skadad på fritiden så har man rätt till sjuklön. Träfackets tolkning vann Arbetsdomstolen nämnde i sin bedömning av målet, att man i skogsbranschen, enligt arbetsgivarens vittne, av hänsyn till arbetsuppgifternas kvalitet förhåller sig strängare än normalt till alkohlbruk. Men Träfacket och Maskinföretagarnas förbund har veterligen inte i sina förhandlingar berört att den strängare inställningen skulle gälla normalt alkoholbruk på fritid. Domstolen kom fram till att enbart alkoholbruk på en anställds fritid inte kan betraktas som lättsinnigt leverne enligt kollektivavtalet. Domstolen konstaterade att föraren hade gått upp för trappan till den övre våningen medveten om sitt berusade tillstånd. Enligt domstolens uppfattning fanns det ingen uppenbar olycksrisk att efter en restaurangkväll gå upp för en trappa, även om personen i fråga var berusad. Enligt domstolen finns det i sammanhanget ingenting som tyder på att föraren hade handlat i den meningen ovarsamt, att han skulle ha varit vårdslös eller tagit en extra risk. Att föraren under rådande omständigheter ramlade ned tolkade domstolen som en oväntad olyckshändelse. Av dessa skäl drog domstolen slutsatsen att skadan som orsakade förarens arbetsoförmåga inte var en följd av lättsinnigt leverne eller vållande. Därmed hade arbetsgivaren inte rätt att låta bli att betala honom lön för sjuktid. Jari Isokorpi Fackliga ekonomiexperten Olli Peltola om förbundsfusionen: ”Mera utbyte av medlemsavgiften” De medlemmar som omfattas av förbundsfusionen får till stöd ett maskineri, som har kraft, kunnande och resurser. Det säger Olli Peltola, ordförande för den ekonomiarbetsgrupp, som bereder fusionen av de fyra förbunden Trä, Metall, Pappers och TEAM. P Ekonomigruppen drar bland annat upp riktlinjerna för medlemsavgifterna. På vilken nivå ska avgiften läggas i framtiden och hurudan blir förändringen för de nuvarande förbundens medlemmar – sjunker eller stiger medlemsavgiften? – Det är ännu för tidigt att uppskatta den totala summan av medlemsavgifterna år 2018. Enligt det intentionsavtal som gjordes mellan förbunden våren 2016 kommer det nya förbundet och dess arbetslöshetskassa att tillsammans bära upp en avgift på en procent av medlemmarnas löner. Till det här kommer en särskild avgift till a-kassan, som fastställs årligen. – Det här förslaget innebär att medlemsavgiften i Metallförbundet och Träfacket sjunker med en tiondels procentenhet, medan den förblir oförändrad i Pappersförbundet och TEAM. Jag understryker att detta gäller enbart förbundets medlemsavgift. – I framtiden bärs förbundets medlemsavgift inte upp från a-kassabidragen. Det in- nebär en förändring av praxis för Träfacket och TEAM. Hur har man kommit fram till den nu föreslagna medlemsavgiften? – I takt med att förbundens samarbete har fördjupats och projektet framskridit, så har det blivit klart att man av det nya förbundet i första hand förväntar sig kraft, sakkunskap och serviceförmåga i intressebevakningen. Samtidigt så väntar man sig och vet att det nya förbundet blir starkt också ekonomiskt. Detta faktum ser man som en möjlighet att hålla förbundets medlemsavgift på en skälig och förutsägbar nivå. Den nivå på medlemsavgiften, som man nådde i intentionsavtalet, är resultatet av ett långt övevägande baserat på mångsidiga kalkyler. Arbetsgruppen drar också upp riktlinjerna för placeringsverksamheten och finansförvaltningen. Kommer man i det nya förbundet att fästa uppmärksamhet till exempel vid hur etiska placeringarna är? – Målet för placeringsverksamheten är att nå en god avkastning inom ramen för förbundets stadgar och styrelsens direktiv. Hur etisk placeringsverksamheten är ska beaktas och värderas skilt för sig. Till exempel i Tyskland är facken ibland till och med stora ägare i betydande industriföretag. Är det möjligt att det nya förbundet via sitt ägande försöker påverka företagsverksamheten i någon bransch? – Arbetsgruppen har knappt alls fört diskussioner i den här riktningen, och jag ser inga behov eller ekonomiska motiveringar att ändra på synvinkeln. Om förbundet vill hjälpa ett uppstartsföretag att få luft under vingarna är det fråga om PR-verksamhet eller att förbättra imagen, inte placeringspolicy. I och med att förbunden går samman så påverkas ju också lokaliteterna. Var kommer förbundet och a-kassan att placeras? – Ekonomiarbetsgruppen föreslår enhälligt i sin mellanrapport att förbundets centralkontor placeras i Metallhuset i Hagnäs i Helsingfors. Också a-kassan försöker vi få till samma lo- kaliteter.Andra alternativ fanns, men det här blev resultatet. Vad blir då regionbyråernas öde? Nu har ju Metallarbetarnas förbund och Träfacket i viss mån överlappningar när det gäller kontorsutrymmena. – Här kom arbetsgruppen lätt undan. Projektstyrelsen beslöt i september 2016 att förbundets nya nät av regionbyråer under ett övergångsskede ska byggas upp kring Metallförbundets och Träfackets nuvarande byråer. – På de orter där det finns överlappningar kommer det alldeles säkert att med tiden förekomma en flyttningsrörelse mellan kontoren. Det är bra att komma ihåg, att förbundet efter en övergångsperiod kommer att ha 6–8 servicecentraler utanför huvudstadsregionen, och dom kommer inte FA K TA Ekonomiarbetsgruppens uppgifter ## Dra upp riktlinjerna för det nya förbundets ekonomi, medlemsavgifter, finansförvaltning och placeringsverksamhet. ## Kartlägga förbundens egendom och bestämma hur den förs över till det nya förbundet. ## Göra en utredning av nuvarande lokaliteter och föreslå hur lokaliteterna disponeras i framtiden, också gällande a-kassorna och regionbyråerna. ## Bestämma riktlinjerna för förbundets semesteregendom och medlemsförmåner. ## Fastställa principerna för förbundets och a-kassans adb-system (har en egen underarbetsgrupp, där också a-kassorna är representerade). ## Organisera verksamheterna i arbetsgruppens egna uppgiftsområde (ekonomi, fastigheter, stödfunktioner) i det nya förbundet. alla att finnas på samma orter som Metallförbundets och Träfackets nuvarande byråer. Kommer det nya förbundet att bevara alla nuvarande semesterställen? – Förbundens semesteroch fritidsfastigheter samt aktier och andelar förvärvade i samma syfte överförs tillsammans med annan egendom till det nya förbundet. Under övergångsskedet förvärvas inte ny egendom och å andra sidan finns det inte heller speciella skäl att snabbt göra sig av med existerande egendom. – Den centrala målsättningen är att hyres-, bokningsoch andra system ska fungera så smidigt som möjligt senast i början av år 2018. Vissa fritidsställen, som Holiday Club, kan efter vederbörliga beslut av förbundens ledning börja sökas och användas gemensamt redan under år 2017. – Nya fritidsställen kommer vi, som det nu ser ut, inte att skaffa. Kommer det att göras stora förändringar i övriga medlemsförmåner, eller införs det kanske nya förmåner? – Ekonomiarbetsgruppen tar bara ställning till medlemsförmåner som gäller semesteroch fritidsmål och försäkringarna. Övriga medlemsförmåner handläggs av arbetsgruppen för organisationsverksamheten. – Det som i nuläget åtminstone är säkert är att kollektivför- säkringsskyddet för medlemmarna förenhetligas och att det totala antalet semester- och fritidsmål åtminstone kommer att fördubblas. Hur har du upplevt fusionsprocessen – har samarbetet fungerat? – Processen har hittills varit utmanande, men till exempel jämfört med motsvarande försök, som tvärt avbröts försommaren 2009, så har vi nu gått grundligare och ärligare till väga. Samarbetet har så vitt jag vet varit rätt friktionsfritt både inom vår arbetsgrupp och arbetsgrupperna emellan. Vad har varit det mest utmanande i ert arbete? – Att passa ihop tidtabellerna. Arbetsgruppen har tvingast jobba, skaffa fram bakgrundsfakta och göra annan beredning vid sidan om det dagliga arbetet. Därför är 24-timmars dygnet en lysande uppfinning. Vilken är den största nyttan av fusionen, speciellt i ekonomiskt hänseende? – Den största nyttan av fusionen är att medlemmarna får tillgång till ett maskineri, som har kraft, kunnande och resurser. Ekonomiskt sett är nyttan den, att vi kan sköta alla ovan nämnda uppgifter och trygga nivån och tillgången till dem. Vi får mera utbyte av medlemsavgiften. Jonne Kivinen / TEAM

PET TERI RAITO 20 Metsäkoneala on työtä, jossa jatkuva uuden oppiminen on tarpeen. Ammatillinen koulutus uudistuu Kohti yksilöllisiä oppimispolkuja – Ammatillisessa opetuksessa olemme sellaisen uudistuksen äärellä, että kaikki muuttuu. P Näin luonnehtii vuonna 2018 voimaan tulevaa ammatillisen koulutuksen reformia opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Jukka Lehtinen. Uudistuspaketin lausuntokierros päättyy joulukuussa ja ensi helmikuussa se tulee eduskunnan käsiteltäväksi. – Koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi. Uudistuksessa lisätään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllistä oppimispolkua sekä puretaan sääntelyä, Lehtinen mainitsee. –  Sen voi kääntää niinkin päin, että reformi vastaa taloudessa, työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja osaamistarpeisiin. Lainsäädännöllä tavoitellaan Lehtisen mukaan ammatilliseen koulutukseen isoja muutoksia. – Järjestelmä käydään läpi perinpohjaisesti. Kohti räätälöityä opetusta Uudistuksen taustalla on Lehtisen mukaan oppimisen toimintaympäristössä tapahtunut muutos. Osaamistarpeet ovat kasvaneet ja muuttuneet. – Digitalisaatio ja robotisaatio vaikuttavat koulutukseen. Edessä on haasteita mutta myös paljon uusia mahdollisuuksia. Paineita opetukselle asettaa yhteiskunnan lisääntynyt dynamiikka. – Osaaminen vanhenee nopeasti monissa tehtävissä. Tietotekniikan merkitys kasvaa. Asiakaskunnan tarpeet yksilöityvät ja eriytyvät. Massakoulutuksen aika ei ole enää. Tarpeet suuntautuvat erilaisiin räätälöinteihin. Lehtisen mielestä koulutuksen rakenteet muuttuvat aina hieman myöhässä. –  Digitalisaatio on kehittynyt nopeasti. Uudistuksella pyritään parantamaan reagointiherkkyyttä. Koulutukseen jatkuva haku Yksi suurimpia uudistuksia on se, että koulutukseen voi hakeutua milloin tahansa. – Opiskeluun hakeutumisessa punainen lanka on se , että koulutuksen järjestäjällä on jatkuva haku päällä. Opiskelijalla on koko ajan mahdollisuus päästä koulutukseen, kertoo Lehtinen. Jatkuva haku koskee erityisesti varttuneempia ikäryhmiä. –  Yhteishaku perusopetuksessa varmaankin säilyy. Lehtisen mukaan toimintaa tuetaan digitaalisilla ratkaisuilla. – Suuntaus on siirtyminen tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen. Ruvetaan miettimään millaista koulutusta asiakkaat tarvitsevat. Työvoimakoulutus mukaan Työllisyyskoulutus, työvoimakoulutus ja tutkintoon tähtäävä koulutus on tarkoitus siirtää osaksi ammatillista koulutusta. –  Tutkintojen määrää aiotaan vähentää 351:sta noin 155:een. Ajatus on, että tutkinnon suorittaminen ei ole kytköksissä nimelliseen opiskeluaikaan. Räätälöinti ja joustavuusmahdollisuus ovat uusia elementtejä. –  Jokaiselle opiskelijalle rakennetaan oma opintopolku. Työpaikoille koulutussopimus Työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa Lehtisen mukaan suunnitteilla oleva uusi toi- mintamuoto on koulutussopimus. –  Koulutussopimuksessa on paljon samoja elementtejä kuin nykyisessä työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa, mutta siinä ei säädellä oppimisen pituutta. Koulutus voi olla todella pitkä. Koulutussopimus aiotaan toteuttaa kolmikantaisella mallilla. – Ennen oppilaitos ja työpaikka tekivät sopimuksen, mutta koulutussopimuksessa kolmanneksi osapuoleksi tulee opiskelija. Koulutussopimuksen ajalta ei ole tarkoitus maksaa palkkaa. Rahoitus palkitsee tuloksista Lehtisen mukaan uudistuksessa pyritään vähentämään byrokratiaa. – Uusi lainsäädäntö antaa kentälle lisää joustovaroja. Turhia sääntöjä ja määräyksiä poistetaan. Lainsäädäntöä selkiytetään. Turhia toimielimiä lakkautetaan. Lehtisen mukaan luotava rahoitusjärjestelmä pyrkii tukemaan reformin tavoitteita ja palkitsemaan koulutuksen vaikuttavuudesta. –  Peruselementit rahoituksessa ovat perusrahoitus, suoritusrahoitus, vaikuttavuusrahoitus ja strateginen rahoitus.  Suoritusrahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin tai tutkintojen osiin. Vaikuttavuusrahoituksessa on työllistyminen ja siirtyminen jatko-opintoihin keskeinen kysymys. – Lisäksi on strategiarahoitus, joka tarkoittaa, että ministeriö pystyy suuntamaan rahaa jollekin asialle tai toimintaan, jota halutaan viedä eteenpäin. – Koulutukseen käytössä olevat resurssit pienenevät. Tällä hetkellä se näyttää hyvin pysyvältä. Paljon rahaa kuitenkin edelleen jää. – Koulutuksen järjestäjälle annetaan nykyistä enemmän päätösvaltaa koulutuksen järjestämisessä mutta samalla myös vastuuta. Metsäkoulutus eteenpäin yhteistyöllä ## Metsäalan koulutusta kehittävät alan oppilaitokset ja sidosryhmänt yhteistyönä. Puuliitto on hankkeessa mukana. Toukokuussa perustettu Metsäkoulutus ry on metsäalan koulujen, työnantajien ja sidosryhmien yhteistyöelin. Sen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää laadukasta metsäopetusta Suomessa. –  Yhdistyksellä on hyvät lähtökohdat lähteä toimimaan, sillä Metsämiesten säästiö on rahoittamassa sen hankkeita, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Tauriainen. – Metsäala on siitä harvinainen ala, että meillä on hankerahoitusmahdollisuus säätiöltä. Se tulee tarpeeseen. Tauriaisen mukaan syksyn aikana priorisoidaan ne metsäkoulutuksen hankkeet, jotka tulevat olemaan koulutuksen pihvi. – Ensi vuoden alussa hankkeista tehdään yhteenveto. Prosesseja parannetaan. Tällä hetkellä toiminta näyttää valoisalta yhteismeiningiltä. Äskettäin yhdistys valitsi toiminnanjohtajakseen Ville Mannerin, joka aloittaa tehtävässään vuoden 2017 alussa. Manner on toiminut Koneyrittäjien liitossa asiantuntijana seitsemän vuotta ja vastannut sen koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta. Metsäkoulutus ry:ssä on mukana 18 sidosryhmää ja 18 koulutuksen järjestäjää. Yksi sidosryhmistä on Puuliitto, joka edustajana Metsäkoulutuksen hallituksessa on Harri Häkkinen. Pentti Hartikainen Puuliitosta on hallituksen varajäsen.