LABYRINTTI 3/2016 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Lastenpsykoterapeutti Mirjam Kalland: Vanhemman kanssa vietetyt hetket ovat lapselle merkityksellisiä Läheinen sisarussuhde on auttanut meitä LAB1603_Kannet.indd 1 Draama antaa luvan käsitellä vaikeitakin asioita Näkymättömät lapset näkyviksi 20.10.2016 10:45:52

LABYRINTTI 3/2016 KUVA: KAISU JOUPPI Teema: Näkymätön lapsi – Lapsiperheiden tukeminen 3 Pääkirjoitus: Kohti tylsää ja arvokasta arkea 4 Yhdessä voinnin mukaan 9 Omaisen ääni: En halua olla näkymätön lapsi 10 Läheinen sisarussuhde on auttanut meitä 14 Draama antaa luvan käsitellä vaikeitakin asioita 16 Kolumni: Maljani on täynnä 17 ”Äiti on kohta ihan maaninen, kun sen kehonkieli muuttuu” 18 Huoli jaksamisesta heikentää lapsiperheiden hyvinvointia 20 Kolumni: Olla muutakin kuin omainen 22 Puheenjohtaja: Toivoa tulevaisuuteen 24 Näkymättömät lapset näkyviksi 26 FinFami Pohjanmaa ry 25 vuotta! 27 Kolumni: Ethän sinä ole kiusaaja? 28 Näkymättömästä näkyväksi 30 Ajankohtaista: Ilonan päivänä korostettiin lapsiperheiden tuen tarvetta 32 Kolumni: Lapsi, joka näkyy ja kuuluu 34 Kolumni: Lapsia ja perheitä ei saa unohtaa sote-uudistuksessa LUKIJAN KUVA. – ENITEN LASTA SATUTTAA SE, MIKÄ HÄNEN ELÄMÄSTÄÄN ON LEIKATTU POIS. Labyrintti 4/2016: Luovuus minussa Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 14.11.2016 mennessä osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANNEN KUVA: KAISU JOUPPI Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Pirjo Tähtinen ja Päivi Sillstén-Jokela ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2 LAB1603_2_sisältö.indd 2 3/2016 20.10.2016 10:48:51

PÄÄKIRJOITUS Johanna Jussila, tiedottaja Kohti tylsää ja arvokasta arkea T KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ervehdys kaikille Labyrintin lukijoille! Olen palannut tamaan tylsyyttä ja tavallista arkea enemmän. Mitä vähemmän vuoden mittaiselta seikkailulta takaisin tuttuun Meridramaattisia tilanteita, niin sen parempi. tullinkadun toimistoon. Vuoteen mahtui jännittäviä Tämän lehden teemana ovat lapset, jotka kantavat huolta vaaratilanteita, rauhallisia soijamaitokahvin juontivanhempiensa voinnista. Lehdessä sukelletaan lapsiomaisten hetkiä sekä rutkasti väsymystä, maailmaan. Kuten tiedetään, arviolta joka iloa ja naurua sekä uuden opettelua. Nyt neljäs lapsi tai nuori elää perheessä, jossa puhun tietenkin vanhempainvapaasta ja vanhemmalla on hoitoa vaativa mielensen päättymisestä. terveys- tai päihdeongelma. Lapseni elämän ensihetket eivät sujuTässä lehdessä sisarukset Annika ja neet aivan ongelmitta, sillä hän sairasti Janika kertovat lapsuudestaan perheessä, syntyessään välitöntä hoitoa vaatinutta jossa vanhemmalla oli mielenterveyssydänvikaa. Arvostukseni sairaanhoitajien ongelmia. Sisarukset painottavat myös sekä lääkäreiden mieletöntä osaamista hyviä puolia lapsuudestaan. Oli paljon kohtaan kasvoi tilanteen myötä jälleen myös tavallista arkea, kuten he kuvailevat. suuresti. Vaikeidenkin asioiden sekaan mahtuu Kohtasin uuden maailman Lastenusein myös paljon hyvää. Näin tuumailee klinikan sydänlasten teho-osastolla ja myös kasvatustieteen tohtori Miriam vuodeosastolla tavatessani vanhempia, Kalland haastattelussa, joka löytyy tästä jotka olivat viettäneet siellä lapsensa lehdestä. Hänen mielestään tuskin yksikanssa viikkoja, osa jopa kuukausia kään lapsi elää aivan täysin ihanteellisessa tai vuosia. Ollessamme sydänlasten ympäristössä. Lapsen kasvua voidaan vanhemmat samassa pienessä kahvin- ja tukea myös oman kodin ulkopuodesinfiointiaineen tuoksuisessa taukolella. Luokanopettaja Maarit Korhonen tilassa odottelemassa osastolle pääsyä, kirjoittaa kolumnissaan, mikä merkitys meitä kaikkia yhdisti kalvava huoli koululla on lapsen kasvun tukemija pelko. Tunne on varmasti tuttu seen. VAIKEIDENKIN ASIOIDEN kaikille läheisestään huolehtivalle. Tällä hetkellä meillä kotona SEKAAN MAHTUU USEIN MYÖS Väsymyksestä ja pelosta huolimatta kasvaa erittäin aktiivinen ja hyväPALJON HYVÄÄ. vanhempien kesken vallitsi lämmin vointinen ikiliikkuja suosikkipuuja huomioonottava ilmapiiri. Toisen hinaan astianpesukoneeseen kiipehuomioiminen ja kuunteleminen saivat tuolla pienen pienessä äminen ja kirjahyllyn kirjojen repiminen alas. Onneksi vaikeiltaukotilassa aivan uudenlaisia merkityksiä. Monesti pienikin ele lakin aluilla voi olla onnellinen loppu. Kun jokin pikku asia tai kuulumisten kysely voi olla aivan riittävästi ja tuoda hyvää ärsyttää tätä nykyä tai tavallinen arki kyllästyttää, palautan mieltä. mieleni tuonne sairaalan desinfiointiaineen tuoksun sekaan ja Sairaalassa vietettyjen viikkojen jälkeen olen oppinut arvosajattelen, että asiat voisivat totta vieköön olla huonomminkin. 3/2016 LAB1603_3 pääkirj.indd 3 3 20.10.2016 11:57:41

Yhdessä voinnin mukaan Psyykkisesti sairas äiti tai isä on lapselle yhtä tärkeä kuin terve vanhempi. Kasvatustieteen tohtori Mirjam Kalland soisi, että lapset saisivat nauttia – tarvittaessa tuetusti – molempien vanhempien tarjoamasta huolenpidosta. Y ksikään lapsi tuskin elää aivan ihan- joukossa, yhteiskunnan tasa-arvoisina jäseninä, teellisessa ympäristössä. Jokaisen ja että myös heidän vanhemmuuttaan kunnilapsen elämänpiiriin liittyy riskejä. oitetaan – silloinkin kun kyse on etä- tai osaNäin uskoo perheiden tukemiaikavanhemmuudesta. seen perehtynyt kasvatustieteen tohtori, lastenpsykoterapeutti Mirjam Kalland. VAIKKEI PSYYKKISESTI SAIRAIDEN Kalland on toiminut uransa aikana muun VANHEMPIEN LAPSISTA tule Kallandin muassa tutkijana, psykoterapeuttina, Mannermielestä puhua ensisijaisesti huolestuneeseen heimin Lastensuojeluliiton pääsihteerinä sekä sävyyn, perheiden olisi hänestä hyvä tuntea vuodesta 2015 alkaen Helsingin yliopistoon keskeisiä mielenterveysongelmiin liittyviä riskikuuluvan Svenska social- och kommunalhögtekijöitä. Mikäli lapsia ei suojata, vanhempien skolanin rehtorina. mielenterveysongelmat saattavat heijastua lap– Myöskään vanhemsiin. Esimerkiksi raskauspien mielenterveysongelajan riskitekijöistä on kerMYÖS miin liittyviä riskejä lapsen OSA-AIKAVANHEMMUUS tynyt luotettavaa tutkimuselämässä ei pitäisi korostaa näyttöä. VOI OLLA HYVÄÄ ylen määrin, Kalland – Äidin masennuksen VANHEMMUUTTA. sanoo. on todettu vaikutHänen mielestään tavan sikiön kehitykpsyykkiset ongelmat ovat yksi ilmentymä seen. Vaikutus liittyy sekä äidin stressihormoelämästä, jota elämme. Voidaan kysyä, onko nisäätelyyn että äidin heikentyneeseen kykyyn täysin tervettä ihmistä edes olemassa. huolehtia itsestään ja pitää vauvan tarpeita – Terve ihminen voi vaikeana hetkenään mielessään, Kalland kertoo. kokea maailman samansuuntaisesti kuin Myös isän tai kumppanin voinnilla on henkilö, joka on diagnosoitu masentuneeksi, merkitystä sikiön terveydelle. Vauva kuulee Kalland pohtii. kohtuun ympäristön ääniä ja reagoi niihin Kalland on tyytyväinen siitä, että mielentermyötäillen äidin kehon muutoksia. Jos äiti veyskysymyksiin on alettu suhtautua entistä esimerkiksi pelästyy isän äänenkäyttöä, avoimemmin ja luontevammin. On tärkeää, vauvakin säikähtää. että psyykkisesti sairaat voivat elää muiden – Odotusajan merkityksestä lapsen psyyk- 4 LAB1603_4-7.indd 4 3/2016 20.10.2016 10:49:51

3/2016 LAB1603_4-7.indd 5 5 20.10.2016 10:49:53

NÄKYMÄTÖN LAPSI – LAPSIPERHEIDEN TUKEMINEN kiselle hyvinvoinnille saadaan jatkuvasti löytää kumppanin, joka ei suostu paapotuutta näyttöä, Kalland sanoo. tavaksi. Syntymän jälkeen keskeistä on vuoro– Kehitys on mahdollista, kun kumpvaikutus vanhemman ja lapsen välillä. pani edellyttää suhteelta vastavuoVastataanko vauvan viesteihin? roista rakkautta ja huolenpitoa, Kalland – Mikäli vauvan tarpeet ohitetaan, analysoi. vauva ei voi kokea olevansa merkitykselPsykoterapeuttina Kalland uskoo myös linen ja tärkeä. Vauva saattaa luovuttaa ja puhumiseen. Vaikeimmista kysymykvetäytyä kontaktista, Kalland pohtii. sistä on hyvä keskustella ammattilaisen Jos lapsen taas täytyy riehaantua, kanssa. jotta vanhempi muistaisi hänet ja hänen – Hankalimpia aiheita ei ole välttarpeensa, vuorovaikutuksen yleistämättä mahdollista purkaa läheisten sävy saattaa nyrjähtää kielteiseksi. Ajan kanssa, koska aiheet koskettavat heitä myötä hoivaa vaille jääneestä lapsesta voi henkilökohtaisesti ja niihin voi liittyä kehittyä huomionhakuinen ja aggressiivaikenemisen kulttuuria. Terapeutille vinen. asiakas voi kertoa elämästään avoimesti Kolmas selviytymismalli, johon pelkäämättä loukkaavansa muita. Teravaikeassa perhetilanteessa elävä lapsi peuttia ei tarvitse suojella. saattaa tarttua, liittyy roolien vaihtamiTehokkaimmin lapsia kuitenkin seen. Lapsi ryhtyy hoivaamaan sairasta tuetaan ennaltaehkäisevän työn keinoin. vanhempaa. Perheiden ongelmia olisi Kallandin – Tutkimuksissani olen kohdannut mukaan pyrittävä ratkomaan ennen hyvinkin pieniä lapsia, jotka ovat vaimen- kuin vahinkoa tapahtuu. Sairastuneen taneet omat tunteensa ja keskittyneet vanhemman olisi pyrittävä edistämään kuulostelemaan vanhempansa tarpeita. psyykkistä terveyttään ja hakeuduttava Lapsi on saattanut huolehtia esimerkiksi tarvittaessa hoitoon. Lapsilla pitäisi olla vanhemman lääkityksestä. aina tukenaan myös terveitä aikuisia. On mahdollista, että lapsen tunnePsyykkisesti tasapainoisempi vanhempi, elämä häiriintyy pakonomaisen hoivaasukulaiset, kavereiden vanhemmat, opetmisen seurauksena. tajat ja harrastusryhmien vetäjät voivat – Lapselle voi kehittyä niin sanottu jokainen osaltaan rakentaa turvaverkkoa ”false self ”. Hän palvelee muita, muttei lapsen suojaksi. ole yhteydessä omiin tarpeisiinsa ja tunteisiinsa. Hänen on vaikeaa LASTA EI SAISI ALTISTAA tunnistaa tunteitaan: hän saattaa hymyillä, vaikka olisi surullinen. ASIOILLE, JOITA HÄN EI KYKENE Hän saattaa kokea, ettei hänellä ole KÄSITTELEMÄÄN. lainkaan tunteita. Aikuisena tällainen ihminen rakentaa elämäänsä tyypillisesti suoritusten varaan. Toisaalta Kalland soisi, että kaikki – Esimerkiksi työttömyys tai konkurssi aikuiset kantaisivat jonkinasteista on tällaiselle ihmiselle murskaava, jopa vastuuta jokaisesta kohtaamastaan sietämätön tilanne, Kalland kuvaa. lapsesta. – Kyse on meidän yhteisistä lapsisLOPULLISIA TUOMIOITA EI LAPtamme. On parempi tarvittaessa puuttua SUUDEN AIKANA KUITENKAAN vieraammankin lapsen tilanteeseen kuin JAETA. Kallandin mukaan ihminen voi katua jälkikäteen. Voi yrittää lähestyä toipua, oli hänen lapsuutensa ollut kuinlapsen vanhempia ja tiedustella, saako ka vaikea tahansa. Esimerkiksi pakonperhe riittävästi apua. Myös lastensuojeomaisesta hoivaamisesta voi rimpuilla irti luilmoitus johdattaa perheen avun piiriin. kapinoimalla murrosiässä rajusti. Ilmoituksen seurauksena ammattilaiset – Nuori voi kieltäytyä joksikin aikaa kartoittavat avun tarvetta. kaikesta yhteistyöstä aikuisten kanssa. Aina ei muisteta, että tärkeää tietoa Tämä on terve reaktio, joka auttaa häntä lapsen tilanteesta saa myös lapselta itseleheytymään, kunhan turvalliset aikuiset tään. pysyvät hänen rinnallaan. – Lapsen osallisuutta omassa elämäsToisaalta aikuisiän hyvät ihmissuhteet sään on kunnioitettava. Lapselta voi oikovat lapsuudessa opittuja vääristyneitä kysyä, mikä tekee hänen olonsa turvallivuorovaikutusmalleja. Hoivaaja saattaa seksi, mikä taas huolestuneeksi tai pelok6 LAB1603_4-7.indd 6 kaaksi. Voi kysyä niin ikään, mitä lapsi toivoisi vanhemman muistavan tai miten hän toivoisi vanhemman toimivan eri tilanteissa. Kallandin mielestä päiväkodeissa ja kouluissa kannattaisi lisäksi käydä lasten kanssa yleisemmän tason keskustelua lasten oikeuksista. – Lapsille olisi hyvä kertoa, kenen puoleen he voivat hädän hetkellä kääntyä. Myös palvelunumeroista ja verkossa tarjolla olevista, lapsille suunnatuista tukipalveluista olisi syytä tiedottaa. PÄÄSÄÄNTÖISESTI LAPSET KALLANDIN MUKAAN HYÖTYVÄT SIITÄ, että saavat nauttia molempien vanhempiensa tarjoamasta huolenpidosta. Yhteyttä psyykkisesti sairaaseen vanhempaan hän pitää yhtä tärkeänä kuin suhdetta terveeseen vanhempaan. – Minusta vanhemmuutta ei pitäisi ajatella on–off-tilanteena, vaan puoltaisin pehmeämpää lähestymistapaa. Myös osaaikavanhemmuus voi olla hyvää vanhemmuutta. Vanhemmuus on arvokasta silloinkin, kun vanhempi viettää lapsen kanssa aikaa vain rajoitetusti – vointinsa mukaan. – Joskus vanhemman terveydentila edellyttää, että tapaamisia valvotaan. Tästä huolimatta vanhemman kanssa vietetyt hetket ovat lapselle merkityksellisiä, osa lapsen elämää, Kalland linjaa. Kalland vaalisi lapsen sidettä biologisiin vanhempiin myös huostaanoton yhteydessä. Hän ei siis lähtökohtaisesti puolla näkemystä, jonka mukaan pidempi tauko vakavasti sairaan vanhemman tapaamisista takaisi lapselle rauhan kasvaa ja kehittyä. – Mikäli biologisten vanhempien tarjoama ympäristö on kauttaaltaan destruktiivinen ja patologinen, on selvää, että joudutaan tekemään kipeitäkin päätöksiä. Tällöin lapsi tarvitsee tukea käsitelläkseen menetyksiään. Pääsääntöisesti lasta olisi kuitenkin autettava integroimaan sairas vanhempi omaan elämäänsä. – Kokemukseni mukaan lasta satuttaa eniten se, mikä hänen elämästään on leikattu pois, Kalland sanoo. KUN LAPSI VIETTÄÄ AIKAA MIELENTERVEYSONGELMISTA KÄRSIVÄN VANHEMPANSA KANSSA, tärkeintä on taata lapsen turvallisuus. Lasta ei tule altistaa asioille, joita hän 3/2016 20.10.2016 10:49:54

ei kykene käsittelemään. Lasta ei pidä myöskään saattaa tilanteeseen, jossa hän joutuisi kantamaan vastuuta vanhemmastaan. Sairas vanhempi voi suojata lastaan huolehtimalla itsestään sekä pyrkimällä sinuiksi sairautensa kanssa. Kun vanhempi osaa ennakoida sairautensa vaiheita, hän voi suunnitella luotettavammin tapaamisia lapsen kanssa. Hän voi hakeutua vuorovaikutukseen lapsen kanssa silloin, kun voi paremmin. Tärkeää on, että hän pystyy myös pidättäytymään yhteydenpidosta, kun hänen psyykkinen vointinsa ei siihen riitä. Jos rajaaminen on hänelle vaikeaa, muiden on suojeltava lasta hänen puolestaan. Suojelusta huolimatta lapsi havaitsee ajan myötä, että sairas vanhempi hahmottaa maailmaa eri tavalla kuin muut aikuiset. – Terve vanhempi tai muut läheiset voivat tällöin auttaa lasta ymmärtämään, mistä mielenterveysongelmissa on kyse. On tärkeää, että lapsi käsittää vanhemman voivan huonosti tai puhuvan poikkeavalla tavalla nimenomaan sairautensa vuoksi. Vanhemman ongelmat eivät johdu lapsesta. Jos 3/2016 LAB1603_4-7.indd 7 vanhempi olisi terve, hän ajattelisi ja puhuisi toisin. Kallandin mielestä jo aivan pienelle lapselle tulisi kertoa vanhemman mielenterveysongelmista. Kun tilannetta käsitellään lapsen kanssa alusta lähtien rehellisesti, lapsi ei myöhemminkään koe itseään petetyksi. Keskustelua vanhemman vaikeuksista on hyvä viritellä, kun lapsen käytös viestii siitä, että jokin askarruttaa häntä. TIETOA ON HYVÄ TARJOILLA TEELUSIKALLINEN KERRALLAAN. – Jos lapsi vaikuttaa mietteliäältä, häneltä voi kysyä, mitä hän ajattelee. Voi tiedustella, pohtiiko hän ehkä jotakin äitiin tai isään liittyvää. Mikäli lapsi antaa ymmärtää, että kaikki on hyvin, aiheeseen voi palata myöhemmin. Yleisesti ottaen Kalland arvioi, että vanhemman sairauteen liittyviä kysymyksiä olisi hyvä käsitellä lapsen kanssa sitä mukaa, kun asioita pulpahtaa lapsen tietoisuuteen. Pienelle lapselle asioita voi selittää esimerkiksi yksinkertaisen vertauksen avulla: – Joillakin ihmisillä on kipeä pää, jalka tai vatsa, toisilla taas ajatukset sairastuvat. Kun lapsen uteliaisuus herää ja hän kyselee, mitä ajatusten sairastuminen merkitsee, aihetta voi raottaa hiukan laajemmin. – Tietoa on kuitenkin hyvä tarjoilla teelusikallinen kerrallaan. Kaikkea ei voi kumota kerralla lapsen mieleen, Kalland muistuttaa. Vanhemman on myös syytä tarkasti punnita puheitaan. Miten kertoa asioista rehellisesti mutta samalla suojata lasta liian pelottavilta tai käsittämättömiltä asioilta? Esimerkiksi sairaan vanhemman itsemurhauhkauksista tai väkivaltaisista puheista Kalland keskustelisi lapsen tai nuoren kanssa vain siinä tapauksessa, että asia olisi tullut muita reittejä lapsen tietoon. – Vaikka puolustan totuutta, totuuteen ei minusta pidä suhtautua yksioikoisesti. Ensisijaista on suojella lapsen mieltä, hän sanoo. Teksti: Aino Haavio Kuvat: Kaisu Jouppi 7 20.10.2016 10:49:56

Onnenhelma www.kokemuskoulutus.fi Sysmän Apteekki Sysmäntie 38 19700 Sysmä Teemme työtä ammattitaidolla ja sydämellä. Mielenterveyskuntoutujille asumisen ja hoivan palveluja hoitokodissamme Rantasalmella Haukiveden rannalla jo vuodesta 1998. pikkuversio -yksinkertaistettu -pienemmässä koossa Onnenhelma Oy Else Leminen, johtajatar puh. 040 823 1829 onnenhelma@gmail.com www.onnenhelma.fi PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Lue lisää: www.superliitto.fi Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti keskellä kauneinta Kymenlaaksoa. Tarjoamme ympärivuorokautista hoitoa ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin vastaanottopalveluja nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com 8 LAB1603_8-9_kolumni_Eevi.indd 8 3/2016 20.10.2016 10:53:26

OMAISEN ÄÄNI Teksti: Eevi Miettinen Ikuinen lapsiomainen En halua olla näkymätön lapsi L KUVA: SANNA WICKSTRÖM apsiomainen on kummaltyminen itseasiassa suorastaan vaatii linen käsite. Arkikielessä lapsi vastoinkäymisiä tai hankalia kokekytkeytyy lapsuuteen, eli ikävaimuksia. heeseen ennen nuoruutta. Lapsiomaisia ympäröivien ihmisten, Valtaosa lapsiomaisia käsitteleolivatpa he sitten työntekijöitä tai västä kirjallisuudestakin käsittelee juuri perheenjäseniä, kannattaisi pysähtyä lapsuuden ikävaihetta. Lapsi määrittyy hetkeksi miettimään, millaisia rooleja kuitenkin myös erityisesti suhteena. he omalla toiminnallaan tulevat Olen omien vanhempieni lapsi huolipedanneeksi. Haavoittuvuutta uhkuva matta siitä, minkä ikäinen olen. näkymättömyys voi synnyttää osattoOlenkin siis aikuinen lapsiomainen. muuden kokemuksia, tai vähintäänkin Näkymätön lapsi -määrittelyn käyttö nakertaa lapsiomaisen toimijuutta. on yksi näkökulma lapsiomaisen Pärjääjän rooli on sekin raskas kantaa. asemaan. Näkymättömyys tuo usein Se saattaa väsyttää tai pahimmillaan mukanaan myös jonkinasteisen äänetsairastuttaa lapsiomaisen. Pärjäämisen tömyyden. Lapsuuden ikävaiheessa tukemiseen on syytä liittää korosmolemmat valitettavan usein toteutuneesti viesti siitä, ettei kenenkään tuvatkin. Lapsiomaisen näkymisen, ja tarvitse pärjätä yksin. oman äänen kuulumisen esteenä Roolit vaihtelevat ajan mittaan. voi olla useita portinvartijoita. Tavallista on myös vanhemman Kotiasioista ei ole lupa puhua, ja lapsen roolin kääntyminen PÄRJÄÄMISEN TUKEMISEEN eikä lapsella ole usein myöskään päälaelleen, jolloin lapsi pitääkin ON SYYTÄ LIITTÄÄ KOROSTUNEESTI tietoa siitä, että hän saa aina haluhuolta vanhemmastaan. LapsioVIESTI SIITÄ, ETTEI KENENKÄÄN tessaan puhua omista asioistaan. maisena oloa täytyykin päivittää Vaikka se olisi kielletty. ikävaiheiden ja elämäntilanteiden TARVITSE PÄRJÄTÄ YKSIN. Aikuisella lapsiomaisella taas muuttuessa. Muun muassa sairason lähtökohtaisesti puhevaltaa tuneen vanhemman isovanhemja hänellä on halutessaan myös mahdollisuuksia käyttää sitä. muus saattaa nostaa lapsiomaisen omat kokemukset uudelleen Monilla lapsiomaisilla on myös paljon asiaa. Suuri osa lapsiopintaan. maisista kokee jossain vaiheessa tarvetta käydä läpi kokemukOnneksi yhdistykset ympäri Suomea tarjoavat nykyään eri siaan. Kun lapsuuden perhe varhaisaikuisuuden myötä joutuu ikäisille lapsiomaisille räätälöityjä vertaistukiryhmiä. Ryhmissä antamaan tilaa itsenäiselle elämälle, tarjoutuu uudenlainen tila on tilaa erilaisille omaisen identiteeteille, mahdollisuus saada käsitellä kokemaansa. äänensä kuuluviin ja tulla näkyväksi, sekä tarvittaessa olla Näkymättömän lapsen rinnalla lapsiomaisten hartioille saate- pärjäämättä, ja saada tukea. taan tarjota pärjääjän viittaa. Lapsiomaisen asema voikin Täytyy kuitenkin myös muistaa ja sallia se, etteivät kaikki synnyttää tiettyä pärjäävyyttä, jota tutkimuskirjallisuudessa lapsiomaiset koe missään vaiheessa tuen tarvetta. Jokaisen kutsutaan resilienssiksi. Suomen kieleen hankalasti taipuva resi- lapsiomaisen on kuitenkin hyvä tietää, millaista apua on tarjolla lienssi tiivistyy sanoihin taipuu, muttei taitu. Resilienssin kehitja miten sitä tarvittaessa saa. 3/2016 LAB1603_8-9_kolumni_Eevi.indd 9 9 20.10.2016 10:53:28

Läheinen sisa on auttanut m Omassa lapsuudessa on ollut paljon käsiteltävää, mutta raskaista ja ahdistavista tunteista on päästy yli. Haasteet ovat auttaneet avartamaan näkemyksiä muista ihmisistä ja elämästä yleensä. 10 LAB1603_10-13.indd 10 3/2016 20.10.2016 10:54:00

sarussuhde t meitä Lapsena Annika ja Janika miettivät usein, miksi heidän perheensä oli erilainen kuin muiden. Aikuisiällä moni erikoinen asia on saanut selityksen. Oman lapsuuden käsittely on auttanut ymmärtämään ja opettanut käsittelemään tunteita. Parasta kaikessa on kuitenkin se, että hankalistakin kokemuksista voi selvitä. S e hetki lapsuudesta on jäänyt että heidän perheessään asiat eivät olleet oltu hyviä salailemaan kodin asioita, Annikan ja Janikan mieleen. niin kuin muilla ikätovereilla. Kavereiden Annika ja Janika kertovat muistellessaan Tädin vierailusta oli puhuttu perheet olivat erilaisia. lapsuuttaan.   jo pidemmän aikaa. – Meidän arki oli tosi erilaista kuin – Muistakaa sitten, että muiden kavereiden, Janika kertoo. VASTA AIKUISIÄLLÄ LAPSUUDEN tädille ei saa kertoa mitään, äiti varoitteli – Ei ollut samanlaista struktuuria ERIKOISILLE TAPAHTUMILLE ja äidin sisaruksia. arjessa, hän jatkaa. omalaatuiselle käytökselle löytyi selitys: Tädin vierailu tuntui kutkuttavalta ja – Me ihmeteltiin tosi paljon sitä, kun äiti sairasti skitsofreniaa. jännittävältä, ihanalta. Sukulaiset eivät muilla ikätovereilla vanhemmat valitsivat Äidin sairaus selvisi lasten muutettua vierailleet heillä usein. Salamyhkäivaatteet, loivat sääntöjä ja vahtivat kotiinaikuistuessaan pois kotoa ja hänen jäätyä syyden pilvi kietoutui kuitenkin synkkänä tuloaikoja, Annika lisää.   yksin asumaan.  Samoihin aikoihin äiti vierailun ympärille. Oli vaikea ymmärtää, Sisarukset eivät puhuneet kodin hakeutui sisarusten avustuksella ensimmiksi tädin vierailu tuntui samanaiasioista lapsena koskaan keskenään, mäistä kertaa vuosikymmeniin lääkäkaisesti mukavalta ja riin ja pääsi osastolle ahdistavalta. hoitoon. SISARUKSET YLLÄPITIVÄT KULISSEJA PYSTYSSÄ – Morkkis, muisÄidin diagnoosin VIIMEISEEN ASTI. HÄPEÄ ERILAISUUDESTA telee Annika tunnetta, myötä kääntyi uusi joka nousi esiin kun sivu myös sisarusten OLI VOIMAKAS. yhtäkkiä aikaa vietetelämässä. tiinkin myös tädin, ei – Diagnoosi aloitti vain äidin kanssa. mutta heidän välillään vallitsi aina uuden aikakauden, Janika kuvailee tunteTädin vierailu on esimerkki sisarusten sanaton tuki. muksiaan. lapsuudesta, johon kytkeytyi paljon – Meillä oli keskenämme sanaton – Rehellinen, aito minä löytyi, hän hämmentäviä tilanteita ja asioita. ymmärrys siitä, että jotain on vialla, jatkaa. Varoittelua ja uhkakuvien luomista. Annika kuvailee. Ennen äidin diagnoosia lapsuudesta Jännittyneisyyttä ja sääntöjen puuttuSisaruksia yhdisti se, että he ylläpitivät puhuminen oli tuntunut ylitsepääsemista. Vapautta ja salamyhkäisyyttä. kulisseja pystyssä viimeiseen asti. Häpeä mättömältä. Se oli arkku, jota ei haluttu Salailua ja ahdistavia tunteita. Nämä piir- erilaisuudesta oli voimakas. Kavereita ei missään nimessä avata. Sisarukset olivat teet tulevat Annikan ja Janikan mieleen viety koskaan kotiin ja sisaruksilta löytyi pohtineet jo lapsina, miksi äiti on niin heidän pohtiessaan lapsuuttaan. Sisaruk- aina valmis selitys ihmettelijöille. erilainen kuin muiden vanhemmat. silla oli molemmilla vahva tunne siitä, – Me ollaan oltu tosi eteviä. Ollaan – Me mietittiin sitä, mutta ajateltiin, 3/2016 LAB1603_10-13.indd 11 11 20.10.2016 10:54:02

että äiti on stressaantunut, koska on yksinhuoltaja ja työtön, Janika kuvailee. Syrjäytyminen oli myös sisarusten selitys äidin erilaisuudelle ennen diagnoosia sairaudesta. Äidin sairausdiagnoosin myötä alkoi pitkä ja osin kivulias matka oman lapsuuden läpikäymiseksi. Sisarukset päättivät kuitenkin yhdessä, että tilanteesta selvitään. Läheinen sisaruussuhde on ollut molemmille suuri voimavara. Janikalla ja Annikalla on edelleen useita hyvin erilaisia, toisistaan poikkeavia muistikuvia lapsuuden tapahtumista. Samanlainen tapahtuma saattaa olla sisarusten mielikuvissa aivan päinvastainen. Jotkut ajanjaksot lapsuudessa ovat myös sellaisia, että niistä ei ole jäljellä ollenkaan muistikuvia. Annika oli rakentanut mielikuvissaan ajatuksen onnellisesta lapsuudesta. Äidin sairausdiagnoosin myötä alkoi lapsuusmuistojen läpikäynti. Todellisten, välillä kipeidenkin muistojen kohtaaminen tuntui raskaalta. Sisaruksilla ei ollut lapsena äidin lisäksi muita läheisiä aikuisia, joiden kanssa asioita olisi voinut käydä läpi. Sukulaisia he tapasivat vain hyvin harvoin. SISARUKSET PÄÄTTIVÄT YHDESSÄ, ETTÄ TILANTEESTA SELVITÄÄN. MINKÄLAISTA VARHAINEN PUUTTUMINEN OLISI SITTEN VOINUT OLLA HEIDÄN KOHDALLAAN? Miten koulun tai muiden läheisten ihmisten olisi pitänyt reagoida tilanteeseen? Aihe on vaikea ja saa Janikan ja Annikan mietteliäiksi. Pahimmillaan varhainen puuttuminen olisi saattanut jopa johtaa sisarusten erottamiseen ja perheen hajoamiseen, sisarukset miettivät. – Kyllä me oltiin lapsena tosi paljon ilman sellaista vanhemman hahmoa. Opettajat eivät tuntuneet ikinä turvallisilta, Annika pohdiskelee. – Meillä oli tosi suuri lojaalius äitiä kohtaan. Vaikka olisi ollut paha mieli tai olo, niin sitä peiteltiin viimeiseen asti, Janika kuvailee. 12 LAB1603_10-13.indd 12 Erikoisista tapahtumista ja jännittyneisyyden ilmapiiristä huolimatta Annika ja Janika näkevät omassa lapsuudessaan myös paljon hyvää. 3/2016 20.10.2016 10:54:04

– On merkkejä, mitä me on mietitty jälkikäteen, että esimerkiksi opettajat olisivat voineet huomata ja puuttua siihen, että kaikki ei ollut kunnossa, Annika miettii. Tästä sisarukset nostavat esimerkiksi vanhempien avioeron, joka toi kyselyitä myös koulun taholta. – Kun äiti ja isä erosivat, niin siitä puhuttiin koulussa. Me oltiin saatu ohjeeksi kotoa, että asiasta ei saa puhua ja se ei ole iso juttu, sisarukset muistelevat yhdessä. Sisarukset kävivät keskustelemassa vanhempien erosta esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Tapahtumia jälkikäteen pohtiessaan he ovat miettineet, avia. Että kenelläkään muulla ei voisi olla samanlaisia kokemuksia kuin meillä. ERIKOISISTA TAPAHTUMISTA JA JÄNNITTYNEISYYDEN ILMAPIIRISTÄ HUOLIMATTA Annika ja Janika näkevät omassa lapsuudessaan myös paljon hyvää. Lapsuuteen kuului paljon myös tasaista ja tavallista arkea. Sisaruksilla oli paljon kavereita ja seuraa toisistaan. Myös äidin kanssa tehtiin paljon asioita yhdessä: käytiin retkillä, leivottiin ja oltiin yhdessä. Äiti myös kannusti sisaruksia opiskelemaan ja tekemään itselleen mielekkäitä asioita. Näin he ovat myös toimineet myöhemmässä elämässä. Tällä hetkellä Annika opiskelee ”TUKIRYHMÄSSÄ ME TAJUTTIIN, ETTÄ ME EI KUVITELLA ÄIDIN SAIRAUTTA.” miksi kukaan ei kiinnittänyt huomiota lasten jatkuviin, ulkoa opeteltuihin mantroihin. – Sellainen jatkuva toistelu siitä, että kaikki on tosi hyvin, olisi voinut herättää jonkun aikuisen, Annika pohdiskelee. Rippikoulun jälkeen molemmat toimivat kirkon isostoiminnassa mukana. Sen molemmat nostavat esiin hyvänä ja turvallisen ilmapiirin paikkana. – Siellä me molemmat tunnettiin kuuluvamme johonkin. Me pystyttiin olemaan enemmän omia itsejämme ja saatiin hyviä kokemuksia ja itseluottamusta, Annika kuvailee molempien tuntemuksia. Omaisyhdistyksen toiminta on tuonut molemmille paljon voimaa ja vertaistukea aikuisiällä. Aikuisten lapsiomaisten tukiryhmään he hakeutuivat, kun äidin sairausvyyhti lähti kunnolla purkautumaan. – Tukiryhmässä me tajuttiin, että me ei kuvitella äidin sairautta. Kaikki muiden ryhmäläisten kertomat jutut kuulostivat niin samalta kuin omat kokemukset, Annika sanoo. – Aluksi tuntui aivan uskomattomalta, että toisilla on niin samoja kokemuksia kuin meillä, Janika jatkaa. – Sitä oli aina ajatellut, että omat lapsuuden kokemukset ovat poikke3/2016 LAB1603_10-13.indd 13 papiksi ja Janika toimintaterapeutiksi. He kokevat olevansa omilla aloillaan. Sisarusten välit äitiinsä ovat aina olleet hyvät ja läheiset. Ne ovat säilyneet läheisinä myös nykyisin. Sisarukset tapaavat äitiään, jollei viikoittain, niin ainakin kuukausittain. Omassa lapsuudessa on ollut paljon käsiteltävää, joten katkeruus ja ajoittainen viha äitiä ja tämän sairautta kohtaan ovat olleet voimakkaita. Raskaista ja ahdistavista tunteista on kuitenkin päästy yli. Sisarukset kiittelevät äidin roolia elämässä. – Elämä on erilaista nykyään, mutta rehellistä. Olen onnellinen siitä, että olen saanut kokea haasteita, sillä se on auttanut avartamaan näkemyksiäni muista ihmisistä ja elämästä yleensäkin, Annika pohtii. – Aina arki ei ole helppoa, sillä äidin sairaus ei koskaan häviä, mutta pikkuhiljaa siihen on tottunut ja sen on oppinut hyväksymään, hän jatkaa. – En muuttaisi mitään menneisyydestäni, koska se on tehnyt musta sen kuka olen ja vahvemman ihmisen. Janika kiteyttää lopuksi. Teksti ja kuvat: Johanna Jussila 13 20.10.2016 10:54:05

Draama antaa luvan käsitellä vaikeitakin asioita Draamatarina on ohjattu leikki, jonka kautta osallistuja oppii toimintatapoja vaikeisiin tilanteisiin. Mieletön Mahdollisuus -projektin osana on tehty draamamateriaali alakoulun opettajille. Draamatarinan avulla lapset pääsevät opettajan johdolla auttamaan tarinan päähenkilöä sekä tutkimaan aiheeseen liittyviä tunteita kuten empatiaa ja häpeää. H armaassa kerrostalossa, aivan tavallisessa kodissa asui Elias. Hänen perheeseensä kuului äiti ja isä. Isän äiti, Mummi, asui saman kadun varressa vihreässä omakotitalossa. Usein sunnuntaisin koko perhe meni Mummille saunomaan ja syömään pannukakkua. Eliaksesta Mummin pannukakku oli maailman parasta ja lisäksi Mummi laittoi pannukakun päälle enemmän hilloa, kuin kukaan muu aikuinen. Eliaksen isä oli ennen käynyt töissä, mutta nyt hän oli sairastunut ja päivisinkin kotona. Aluksi Elias oli ilahtunut siitä, että isä olisi kotona. Hän oli suunnitellut, mitä kaikkea he voisivat tehdä KUVA: SHUTTERSTOCK Mieletön Mahdollisuus -draamakokonaisuus on alakoulun opettajille suunnattu työväline mielenterveysongelmien käsittelyyn lasten kanssa. 14 LAB1603_14-15.indd 14 3/2016 20.10.2016 11:23:46

yhdessä koulupäivien jälkeen, mutta Elias ryntäsi omaan huoneeseensa eikä olla joku muu. Se etäännyttää osallisisä ei koskaan jaksanut tehdä mitään. edes moikannut isää. Olkoon missä on tujat arjesta ja mahdollistaa omankin Vaikka isä nukkui paljon, hän oli silti aina ja tehköön mitä tekee, hän ajatteli. Hän tilanteen tarkkailemisen ulkopuolisen väsynyt. Usein Eliaksen tullessa koulusta kiipesi huoneensa ikkunanlaudalle ja silmin. Kukaan muista osallistujista ei saa kotiin, isä sulkeutui makuuhuoneeseen katseli pihalle. Mikael potki jalkapalloa tietää, vaikka tarinaa kuunnellessaan joku nukkumaan. pihalla. Mikaelin isä tuli töistä ja pörrötti tunnistaisi tilanteita omasta arjestaan. Erään koulupäivän jälkeen Eliaksen Mikaelin hiuksia. He alkoivat syötellä hyvä kaveri Juho kysyi, voisivatko he palloa toisilleen. ”Miksei mulla voi olla DRAAMATARINA ON OHJATTU leikkiä yhdessä. Elias suostui heti innostollaista, miksi mun isä ei enää ole tavalLEIKKI, jonka avulla osallistuja oppii toituneena ja ajatteli, miten mukavaa oli linen”, Elias mietti mielessään. mintatapoja vaikeisiin tilanteisiin. Koska päästä koulusta jonnekin muualle kuin tilannetta on aina vetämässä aikuinen ohkotiin. Juho ehdotti kuitenkin, että he ELIAKSEN TARINA ON KEKSITTY. jaaja, on osallistujia mahdollisuus johdamenisivät Eliaksen pihalle kiipeilemään Vaikka tarina perustuu monen lapsiomai- tella toimimaan halutulla tavalla. suureen mäntyyn, koska siellä he eivät sen tositapahtumiin, poikaa, jonka mumTarinat ja leikit ovat lapsille todelliolleet leikkineet pitkään aikaan. Elias mi laittaa pannukakkuun enemmän hilloa suutta. On helpompi kokea empatiaa ja hämmentyi. Hän mietti mielessään isää kuin kukaan muu, ei ole oikeasti olemasymmärtää toisen vaikeaa tilannetta, kun ja sitä, miten kummallisesti isä nykyään sa. Ei ole myöskään sairastunutta isää, ei- on juuri itse kokenut samanlaisia hetkiä käyttäytyi. Eihän kukaan edes tiennyt, kä tilannetta, jossa Elias joutuu kohtaadraamatarinassa. Sille, jolla vastaava ettei isä ollut päivisin töissä. Entä jos maan häpeän, pelon ja hämmennyksen, tilanne on akuutisti päällä, draama Juho haluaisikin mennä kiipeilyn jälkeen joka isän sairauteen liittyy. tarjoaa turvaa ja mahdollisuuden kokeilla sisään leikkimään tai pyytäisi erilaisia toimintamalleja paljassaada käydä vessassa. DRAAMAN AVULLA JOKU LAPSIOMAINEN tamatta omaa tilannetta. Elias tajusi, että nyt oli Ja taas toisaalta, draamaVOI ROHKAISTUA KERTOMAAN keksittävä joku keino estää työskentely antaa mahdolliOMASTA TILANTEESTAAN JOLLEKIN. Juhon tulo heidän pihalsuuden tarkkailla muiden tapaa leen. ”Eiks me voitais leikkiä reagoida ja huomata, että luokmieluummin teillä?”, hän kysyi. ”Me Tarina on mukaelma Mieletön kakaverit suhtautuvat päähenkilöön ollaan oltu meillä niin paljon”, Juho Mahdollisuus -draamatarinasta, joka on lämmöllä. Eivät hylkää, vaan auttavat. vastasi. Eliaksen vatsassa väänsi. Hän tehty 2.-3. -luokkalaisille lieventämään Tämä voi mahdollistaa sen, että joku tajusi, että päästäkseen pois tilanteesta mielenterveysongelmiin liittyviä ennaklapsiomainen uskaltaisi kertoa omasta hänen oli valehdeltava hyvälle kaverilleen koluuloja sekä helpottamaan lapsiotilanteestaan jollekin. ja hän vihasi valehtelua ihan yhtä paljon maisen häpeän tunnetta kouluyhteisössä. Draama antaa kaikille luvan käsikuin hän vihasi valehtelijoita. Tarinoiden kautta ihmiset ovat aina tellä vaikeitakin asioita roolin turvassa ”Nyt mä muistin, että mun pitääkin voineet kokea itse muiden läpikäymiä ilman pelkoa häpeästä. Parhaimmillaan mennä tänään heti Mummille”, Elias tilanteita. Peilisolujemme takia koemme se antaa konkreettisia toimintamalleja ja keksi hätäpäissään. ”Mä voin tulla sinne kerrotut tarinat aivan kuin ne tapahtuikokemuksen siitä, ettei mitään tilannetta mukaan”, Juho ehdotti ilahtuneena. sivat meille todellisuudessa. Jokainen tarvitse kestää yksin. ”Eiku et sä nyt voi”, Elias parahti ja Eliaksen tarinan kuuleva tietää, miltä Mieletön Mahdollisuus -draamatarihyppäsi pyöränsä selkään. ”Mikä sua tuntuu, kun kyyneleet polttavat silmiä nassa osallistujia pyydetään kirjoittamaan oikein vaivaa? Oot nykyään ihan outo!”, ja kurkkua kuristaa. Aivoillemme ei ole päähenkilölle lohdutuslauseita ja kiinnitJuho huusi Eliaksen perään. merkitystä, tapahtuvatko erilaiset tilantämään lauseet päähenkilön kuvan ympäElias polki vimmatusti. Kyyneleet polt- teet meille todellisuudessa vai vain tarirille taululle. tivat silmissä hänen ajaessaan kotia kohti. noiden kautta. Kuvittele nyt itsesi tilanteeseen, jossa Pyörävaraston ovella vastaan tuli viidesDraaman avulla tarinaa ja sen kosketoma isäsi olisi sairastunut, sinua hävetluokkalainen Mikael. ”Mikä teidän isää tavuutta päästään tutkimaan vielä syvältäisi ja pelottaisi, etkä olisi vielä uskalnykyään vaivaa, kun näin sen tänään lisemmin. Erilaisten harjoitusten kautta tanut kertoa asiasta yhdellekään luokkakeskellä päivää vaan kävelevän tässä kokeillaan, miltä tuntuisi olla poika, kaverille. Istut omalla paikallasi tutussa pihalla edes takaisin?”, Mikael kysyi. jonka isä muuttuu kummalliseksi tai ympäristössä, ja kuulet opettajan lukevan ”Mitä se sulle kuuluu!”, Elias kivahti miten itse toimisi tilanteessa, jossa kuulee ääneen luokkakavereiden kirjoittamat vastaukseksi ja lähti juoksemaan omaan luokkakaverin hädästä. lauseet: Kyllä kaikki vielä järjestyy, et rappuun. Draamatarina tarjoaa mahdollisuuden sä ole sun isä, olen sun kaveri, vaikka sun isäsi olisi kipeä, älä pelkää, mä en koskaan hylkää sua… Tiedät, ettei niitä kirjoitettu juuri Mieletön Mahdollisuus -draamaTilaukset ja lisätiedot: sinulle, mutta sillä ei ole mitään merkikokonaisuus on alakoulun opettaSanna Huhtonen jille suunnattu työväline mielenterSuunnittelija, tystä. Ja juuri siinä on draaman voima. veysongelmien käsittelyyn lasten kanssa. Materiaali on alakouluille maksuton. 3/2016 LAB1603_14-15.indd 15 Mieletön Mahdollisuus -projekti 045 184 7009, sanna.huhtonen(at)finfami.fi Teksti: Titte Neuvonen Teatteri-ilmaisu ohjaaja, Mieletön Mahdollisuus -draamakokonaisuuden laatija 15 20.10.2016 11:23:49

KOLUMNI Maarit Korhonen, luokanopettaja ja Vuoden luokanopettaja 2016 Maljani on täynnä O KUVA: ??????? len työskennellyt lähes koko 30-vuotisen tiin, niin mä en koskaan tienny, onko juotu vai ei. Mä muistan urani alueella, jossa lastensuojelun piirissä sen tunteen, että oli kauheeta, kun ope tuli meille kotiin. Otin olevia oppilaita on luokassa noin 25 %. etäisyyttä häneen sen takia, että hän oli käyny meillä. Mä Pahimmaksi tapaukseksi koen lapsen, joka inhosin koulussa eniten sitä, että olin näkymätön. Mua ei nähty asuu kahdestaan vakavasti mielenterveysmissään, ei kotona eikä koulussa. Muistan, että olen 5-vuotiongelmaisen aikuisen kanssa. Hänellä ei ole aana itkeny sitä kotitilannetta. Muistan katsoneeni vanhempiani sisaruksia auttamassa, eikä toista aikuista. ja ajatelleeni, että te teette niin väärin ja että mä en anna tätä Lopputulos on näissä tapaukteille ikinä anteeksi. Mä olen joutunut sissa usein huono: lapsi sairastuu itse ihan pienestä asti tekemään kotona viimeistään yläkoulussa. Viimeinen kaiken. Mun äiti ei siivonnu koskaan. tapaus on tältä syksyltä. Ihmettelin, Mulla ei ollu nukkumaanmenoaikoja. mihin oppilaani oli kadonnut, kun Mä leikin öisin. Mun mielestä opettajia häntä ei näkynyt yläkoulun käytäauttais, jos ne tietäis lasten oloista. villä. Hän oli kuulemma sairastunut Tilanne ei ole opettajan silmissä masennukseen. Eräs kaikkein lahjakmuuttunut ainakaan kahteenkymmekaimpia oppilaitani koskaan. neen vuoteen: lapsi voi huonosti, teen Jo 20 vuotta sitten ehdotin Turun ilmoituksen ja sen jälkeen en sitten ja Raision kaupungeille, että lapset, kuulekaan asiasta mitään. Vedotaan jotka ovat lastensuojelun asiaksalassapitoon. Opettajilla ei ole aaviskaita, jatkaisivat koulupäivää aina tustakaan, mitä kotona tapahtuu, ellei klo 18 asti. Loppupäivästä pidettäilapsi itse kerro. siin huolta harrastuksista ja elämisen En ymmärrä, miksi lapsen pitää taitojen oppimisesta. Opittaisiin olla kotona se aikuinen. Jos huolruuan laittoa, rahan käsittelyä, vaatetaja ei kykene takaamaan turvallista huoltoa, käytäisiin kampaajalla jne. ja iän vaatimaa kasvatusta ja hoivaa, Koska lapsen huostaanotto on on tehtävä suurempia päätöksiä kuin raskas prosessi ja se tapahtuu tunnin apu viikossa. Jos aina liian myöhään, olisi 10-vuotias käy jouluaattona tämä ollut kevyempi ratkaisu. kaupassa hakemassa itselOPETTAJILLA EI OLE AAVISTUSTAKAAN, Molemmat kaupungit innosleen kalapuikkoja ja paistaa ne MITÄ KOTONA TAPAHTUU, tuivat, mutta hanke ei silti itselleen jouluateriaksi, eikö ELLEI LAPSI ITSE KERRO. toteutunut. Edelleen se olisi siinä mene raja? ajankohtainen. Tänä syksynä olen kolleJos teen lastensuojeluilmoituksen 10-vuotiaasta ja osoitgojen kanssa useasti puhunut siitä, että ammattitaitomme ei tautuu, että lapsi elää kahdestaan vakavasti mielenterveys- ja enää riitä oppilaiden tunne-elämän ongelmien kanssa. Laskin, päihdeongelmaisen äidin kanssa, saa lapsi tunnin viikossa tukiettä luokkani 18 oppilaasta ainakin viidellä on sellaisia tunnehenkilön apua. Tämä on täysin riittämätön apu. elämän ongelmia, jotka tarvitsisivat ammattiapua. Osa tätä apua Koulussa tällainen lapsi näyttäytyy usein vetäytyvänä ja hiljai- saakin, mutta luokassa apua ei ole. sena. Viimeiseen pamflettiini, ”Kun koulu ei tajua”, haastatKorjasin juuri viidennen luokan uskonnon kokeita. Oppilas telin 12 ihmistä. Yksi heistä oli Marjo Vento-Ryynänen, opet- vastasi kysymykseeni, millaisena hän näkee maailman: Välillä taja itsekin. Hän kertoi, millaista oli käydä koulua, kun kukaan tuntuu, ettei minua täällä enää tarvita. Olen nähnyt liikaa pahaa. ei pitänyt hänestä huolta: Oloni alkaa olla niin toivoton, että nostan kohta kädet ylös ja – Mä en voinut pyytää kavereita meille, koska kun ovi avattotean, että maljani on täysi. 16 LAB1603_16-17_kolumni_Korhonen.indd 16 3/2016 20.10.2016 11:26:33

”Äiti on kohta ihan maaninen, kun sen kehonkieli muuttuu” Läheistään hoivaavia lapsia ja nuoria on paljon. On lasten edun mukaista, että hoivatilanteiden vaikutukset heidän elämässään tunnistetaan nyt ja tulevaisuudessa. L äheisiään hoivaavien lasten ja nuorten tilanne on tiedostettu jo pitkään esimerkiksi Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Myös itäisessä Afrikassa tähän on jo herätty. Suomessa ei juurikaan keskustella läheisiään hoivaavien lasten tai nuorten tilanteesta tai jos asian ottaa puheeksi, tarjotaan ratkaisuksi usein lastensuojelua. Kyse on siis alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista, jotka hoivaavat tai ottavat osaa vanhempansa tai muun perheenjäsenen auttamiseen tavanomaista enemmän. Huolenpito ja hoivatilanteet tapahtuvat tavallisimmin omassa kodissa. Hoivan tarve voi johtua perheenjäsenen fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta, vammasta tai riippuvuuksista ja siihen voi liittyä niin konkreettista avun ja hoivan antamista kuin henkistä ja tunnetason tukemista. Englanninkielisissä maissa heistä käytetään nimitystä young carers, joka voi suomeksi kääntyä nuoreksi omaishoitajaksi tai hoivaajaksi. Ruotsissa käytetään usein myös käsitettä barn som anhöriga eli lapset omaisina. LILI ON KAHDEKSANVUOTIAS ENGLANTILAINEN TYTTÖ, joka on avustanut Sarah-äitiään niin kauan kuin muistaa. Äidillä on liikkumista vaikeuttava skolioosi ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Perheeseen kuuluu lisäksi kolmivuotias veli Tyler, jolla on autismin kirjon oireita sekä kaksivuotias sisar Kaya. Lili kertoo Guardian-lehden haastattelussa arjestaan. – Teen paljon asioita äidin avuksi. Herään aamulla noin klo 6.45. Tulen alakertaan ja lämmitän pikkusisaruk3/2016 LAB1603_16-17_kolumni_Korhonen.indd 17 sille maitopullot ja teen aamiaista äidin kanssa tai yksin, riippuen siitä miten äiti voi. Lasken äidille kylpyveden ja autan häntä pukemisessa etenkin vetoketjujen ja kenkien kanssa ja varmistan, että hän ottaa lääkkeensä. Sitten, kunhan olen auttanut veljeäni ja siskoani pukemisessa ja käynyt itse aamupesulla, menen kouluun. Lilin kaltaisia lapsia ja nuoria on väestönlaskentatietojen perusteella Englannissa ja Walesissa yhteensä 170 000 ja BBC:n vuonna 2010 tekemän selvi- LAPSIA RAUHOITTAA TIETO SIITÄ, ETTÄ HE EIVÄT OLE AINOITA TÄLLAISESSA ELÄMÄNTILANTEESSA. tyksen mukaan jopa 700 000. Suomesta meillä ei ole toistaiseksi esittää tarkkoja lukuja. Mikäli emme olennaisesti poikkea muista maista, asettunee määrä 2–4 prosentin välille. Tämä tarkoittaa sitä, että läheistään hoivaavia lapsia ja nuoria on ainakin 20 000 – 30 000 koko hieman yli miljoonan alle 18-vuotiaan lapsen ja nuoren joukosta. Tutkimusten mukaan noin 25 % alaikäisistä lapsista elää perheissä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, jonka palveluihin kuuluvat lastenneuvolat, koulu- ja muu terveydenhoito, nuorisotoimi ja kansalaisjärjestöt, psykologit ja kuraattorit ja viime kädessä lastensuojelu, on edelleen kansalaisten tukena. Mutta tunnistavatko ammattilaiset tavatessaan sen lapsen, joka kokee erilaisuutta ja kaipaa tukea perheessään olevan hoivatilanteen takia? Osaavatko he kysyä mitä lapsen elämään kuuluu ja miten hän voi? Ja onko ammattilaisilla välineitä tukea ja auttaa näitä lapsia, joiden hämmentävät tunteet ja yksinäisyys on kätketty syvälle reippaan kuoren alle? Tunnetaakka voi olla suuri ja erilaisuuden kokemus raskas kantaa. On lapsen edun mukaista, että tunnistamme hoivatilanteiden vaikutukset hänen elämässään nyt ja tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että lasta ei jätetä yksin. Lili kertoo innostuneesti kerhosta, jossa hän käy. – Me tehdään siellä taidejuttuja ja askarrellaan, leivotaan kakkuja, pelataan jalkapalloa ja voimistellaan. Pormestari kutsui meidät juhlaan, jossa oli ohjelmaa ja jossa me kaikki saimme palkinnon. Se oli ihmeellistä. Äiti Sarah sanoo ymmärtävänsä hyvin, että lapset eivät juurikaan puhu hoivatöistään kerhossaan. Lapsia rauhoittaa kuitenkin tietää, että he eivät ole ainoita tällaisessa elämäntilanteessa. Kerhossa he haluavat unohtaa sen hetkeksi ja olla vain ihan tavallisia lapsia – juuri kuten heidän tulisi ollakin. Lilin tarina on luettavissa englanniksi kokonaisuudessaan www.theguardian. com/lifeandstyle/2015/jan/03/im-achild-carer Kirjoittaja on Omaishoitajat ja läheiset -liiton Jangsterit–nuoret hoivaajat meillä ja muualla -projektin (2016-2018) koordinaattori. Hankkeessa on tarkoituksena kansainvälisten kokemusten ja yhteistyön pohjalta tunnistaa ja tavoittaa alle 18-vuotiaiden omaisiaan tai läheisiään hoitavien ryhmä Suomessa sekä tehdä alustava selvitys heidän tarpeistaan ja aloittaa tukitoiminnan kehittäminen. Teksti: Malla Heino, Omaishoitajat ja läheiset -liiton Jangsterit -projekti Malmössä Ruotsissa järjestetään 28.-31.5.2017 kansainvälinen nuorten omaishoitajien konferenssi nimeltään Every Child has the Right to. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin Mieletön mahdollisuus -projekti ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton Jangsterit -projekti esittelevät yhdessä suomalaisten lasten ja nuorten hoivatilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. 17 20.10.2016 11:26:33

Huoli jaksamisesta heikentää lapsiperheiden hyvinvointia Lapsiperheiden vanhemmilla on monia arkeen liittyviä huolia, jotka heijastuvat lasten hyvinvointiin. Vanhempia kuormittaa erityisesti huoli perheen toimeentulosta. Myös masennus ja yksinäisyys on lapsiperheissä yleistä. Kasaantuessaan arkipäiväiset huolet voivat olla jopa ongelmallisempia, kuin yhden suuren vaikeuden kohtaaminen. Lapsiperheiden palveluihin kohdistuvat säästöt vaikeuttavat erityisesti sellaisten lasten asemaa, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. T erveyden- ja hyvinvoinninlaitiukentaisivat entisestään lapsiperheiden YKSI HUOLISTA ON OMAN YKSItoksen (THL) tutkimuksen taloutta. NÄISYYDEN PERIYTYMINEN LAPmukaan lähes puolet lapsiVarhaiskasvatus on jokaisen lapsen SILLE. Kasvatuspsykologian dosentperheiden vanhemmista ovat oikeus. Samalla se on merkittävä lasten ti Niina Junttila on tutkinut lasten ja huolissaan taloudellisesta ja perheiden palvelu, joka edistää lapsen nuorten yksinäisyyttä teoksessaan Kavetoimeentulostaan. Perheen toimeenhyvinvointia ja tukee perheiden jaksareita nolla. Junttilan mukaan yksinäisyyttulosta ovat huolissaan erityisesti työtmista. Mahdollisuus lapsen kokopäitä ehkäistään tehokkaimmin varhaislaptömät vanhemmat. Tulos ei ole yllätys, vähoitoon silloinkin, kun vanhempi suudessa. Esimerkiksi päivähoidon ulkosillä vaikka keskimääräinen tulotaso on on kotona, on tärkeä tuki mielenterpuolelle jääminen lisää yksinäisyyden risSuomessa kasvanut, on köyhien lapsiveysongelmista kärsivien perheiden kiä. Jo yksivuotias lapsi on kiinnostunut perheiden määrä muista ja kolmevuomoninkertaistunut. tiaan lapsen tarve Köyhyys on riski sosiaaliseen kanssaPANOSTAMINEN LAPSIPERHEIDEN lapsen kasvulle ja käymiseen on suuri. PERUSPALVELUIHIN KANNATTAA ERITYISESTI hyvinvoinnille ja Yksinäiset TALOUDELLISESTI HAASTEELLISINA AIKOINA. se voi vaikuttaa vanhemmat ovat perheiden terveysusein huolissaan käyttäytymiseen sekä siitä, etteivät he lasten ja vanhempien mielenterveyteen. lapsille. Päivähoidon, koulun tai harraspysty tarjoamaan lapsilleen sellaista Jatkuvat vaikeudet menojen kattamisessa tusten kautta tutuiksi tulleet aikuiset ovat sosiaalista ympäristöä, jonka avulla tuloilla uuvuttavat vanhempia. Perheen usein erityisen merkityksellisiä lapsille, heidän lapsensa pystyvät solmimaan lapset taas kokevat usein häpeää ja saatjoiden vanhemmalla on mielenterveyden kaverisuhteita. Laadukas ja kohtuuhintavat jäädä sosiaalisten tilanteiden ulkoongelmia. tainen varhaiskasvatus tukee sekä lasten, puolelle. Toimeentulon ongelmat liittyvät että heidän vanhempiensa hyvinvointia Yhdistelmä, jossa vanhemmat joutuvat tiiviisti vanhempien huoleen jaksamija mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntyöttömiksi samaan aikaan kun palvesesta. Jopa 40% pikkulapsiperheiden taan. luista leikataan, on tutkimustulosten vanhemmista on huolissaan omasta Panostaminen lapsiperheiden perusvalossa vaarallinen. Esimerkiksi subjekjaksamisestaan. Talouden lisäksi monia palveluihin kannattaa erityisesti taloutiivisen päivähoito-oikeuden leikkaavanhempia kuormittaa huoli parisuhdellisesti haasteellisina aikoina. minen perheiltä, joissa toinen vanhempi teen tilanteesta ja kokemus yksinäisyyTHL:n Kansallinen syntymäkohortti on kotona työttömyyden tai sairauden destä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla –tutkimus seurasi vuonna 1987 syntytakia hankaloittaa juuri niiden perheiden moni vanhempi kokee itsensä yksinäi- neitä sikiökaudelta 25-vuoden ikään. elämää, jotka päivähoitoa eniten tarvitseksi, sillä, lähisukulaiset asuvat usein Vuonna 1987 syntyneistä suomasisivat. Monet lapsiperheet ovat jo nyt kaukana, eikä isovanhempien tukea ole laisista melkein joka kolmas oli 25 tiukoilla. Päivähoitomaksujen korotukset saatavilla. vuoden ikään mennessä saanut psykiat18 LAB1603_18-19.indd 18 3/2016 20.10.2016 11:28:17

Joka neljäs lapsi on lapsiomainen 25 % Joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys­ tai päihdeongelma. Nämä lapset tarvitsevat eri­ tyistä tukea ja turvaa. Mielenterveyden ongelmiin liittyvät ennakkoluulot aiheuttavat yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Nuoret aikuiset kokevat eniten yksinäisyyttä. Lähes 76 % itsensä yksinäiseksi kokeneista nuorista on kärsinyt masennuksesta. Vanhemmuutta ja lasten pärjäämistä voidaan tukea. Mielenterveyden ongelmat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. 60 % masentuneiden vanhempien lapsista sai­ rastuu alle 25­vuotiaana. Sairastuminen johtaa usein opintojen keskeyttämiseen, pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyys­ eläkkeelle jäämiseen. Huolestuttavaa on, että lapsiomaiset sairastuvat yhä nuorempina. FinFamin omais­ yhdistykset tarjoavat tukea koko perheelle. Vanhemmuutta tuke­ malla parannetaan sekä lapsen hyvinvointia että sairastuneen van­ hemman hoidon tulosta. 40 % pikkulapsiperheiden vanhemmista on huolissaan omasta jaksamisestaan. x3 Vanhemman itsemurha kolmin­ kertaistaa lapsen itsemurhariskin. FinFamin julkaisema infograafi esittelee keskeisiä lukuja lapsiomaisten tilanteeseen liittyen. rista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Toimeentulon vaikeuksien ohella lasten ongelmien taustalla on usein vanhempien mielenterveyden ongelmia. Huolestuttavaa on, että lapset sairastuvat yhä nuorempina. Huomattava osa mielenterveyden häiriöistä alkaa jo lapsena tai nuorena, jolloin ne vaikuttavat koulussa pärjäämiseen ja nuoren myöhempään hyvinvointiin. Kehitys on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut huolestuttavaa sillä, lasten ja nuorten psykiatrisen palvelujen käyttö on lisääntynyt huomattavasti, kuten myös lastensuojelun asiakasmäärä. Tutkija Tiina Ristikarin mukaan kohorttitutkimuksen tärkein opetus on, että taloudellisesti hankalina aikoina olisi entistä enemmän syytä panostaa peruspalveluihin, jotka tavoittavat perheitä ja auttavat niitä saamaan arjen hallintaan. Päivähoidon ja koulun rooli on suuri lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja pärjäävyyden vahvistamisessa. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta, päivähoitomaksujen korottamisesta ja hoito-oikeuden rajaamisesta keskustellaan jatkuvasti. Lapsiperheitä koskevien 3/2016 LAB1603_18-19.indd 19 palveluiden heikentäminen on lyhytnäry:ssä kehitetty Vertti-ryhmätoiminta köistä ja sen vaikutukset näkyvät suoraan tarjoaa tukea perheille, joissa vanhempi seuraavissa sukupolvissa. Vanhemmuuteen sairastaa masennusta tai kaksisuuntaista liittyvät vaikemielialahäiudet ovat riskiriötä. LapsiKENENKÄÄN TULEVAISUUTTA tekijöitä lapsen perhetoiEI MÄÄRITÄ PERHETAUSTA, masennukselle, minnasta syrjäytymiselle kannattaa EIKÄ KUKAAN SYRJÄYDY ja pahoinvoinkysyä suoraan AUTOMAATTISESTI. nille. Perheiden oman alueen hyvinvointiin yhdistykseltä. voidaan vaikuttaa tarjoamalla heille riitJoka neljäs alaikäisistä lapsista elää tävää ja oikea-aikaista tukea. perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeonPERHEIDEN TILANTEET ON HYVÄ gelma. Tutkimusten mukaan lapsen, jolla TUNNISTAA, on psyykkisesti sairastunut vanhempi, mutta synkkyyteen ei kannata vaipua. on noin 60 % todennäköisyys sairastua Lapsiperheiden voimavaroja voidaan tumasennukseen alle 25 -vuotiaana. Kenenkea monin keinoin. Usein pienet teot riitkään tulevaisuutta ei kuitenkaan määritä tävät. Jokainen meistä voi tarjoutua haperhetausta, eikä kukaan syrjäydy autokemaan tutun lapsen päiväkodista tai viemaattisesti. mään lapsen harrastukseen tai vaikkapa läMielenterveysongelmien ylisukupolvihipuistoon. Yksinäistä vanhempaa voi ilah- seen kierteeseen tulee puuttua varhaisessa duttaa kutsu kylään tai puhelinsoitto. vaiheessa. Haasteellisesta perhetaustasta Apua tarjoavat myös monet järjestöt, huolimatta lapsella tulee olla mahdollikuten HelsinkiMissio ja Mannerheimin suus tasapainoiseen elämään. lastensuojeluliitto. FinFami-yhdistyksillä Teksti: Riika Hagman-Kiuru, kehittämispäällikympäri Suomen on toimintaa perheiden kö, Mielenterveysomaisten keskusliitto – Fintukemiseksi. Esimerkiksi FinFami Uusimaa Fami ry 19 20.10.2016 11:28:17

KOLUMNI Arto Bäckström, suunnittelija, FinFami ry. Olla muutakin kuin omainen K KUVA: MARIKA FINNE un lapsi sairastuu, lapsen psyykkinen kunto tella, että tarvittavaa hoitoa vihdoin saisi. Näin yksikertaista se hallitsee koko perheen elämää. Psyykkisesti ei kuitenkaan ole. Joskus sopivia hoito- ja kuntoutusmuotoja ei oireilevan lapsen perheen tarina lähteekin ole saatavilla riittävän nopeasti tai ollenkaan. yleensä liikkeelle Hyvää tahtoa riittää aina. Jokainen sairaudesta tai poiktaho haluaa auttaa perhettä saamaan keavuudesta. Mutta asiat kuntoon. Auttamisen esteiksi kuka ottaa kopin muodostuvat kuitenkin usein resursperheestä, kun selviytymisen keinot ja sien niukkuus ja palvelujärjesjaksaminen käyvät vähiin? telmän kankeus: ”Meillä ei valitetSuomalainen järjestelmä on viritavasti ole tarjota tällaista palvelua, tetty tunnistamaan herkästi oireita mutta voimme laittaa lähetteen. Voi ja ongelmia. Koulujen opettajat ja tosin kestää jonkin aikaa, ennen kuin oppilashuolto, neuvolat, päiväkodit, sopiva paikka vapautuu.” kuntien perhepalvelut ja terveyskesHoitoa odotellessa vanhemmat, kukset kertovat kyllä herkästi, mikäli koulu, lähiverkosto ja usein myös lapsi tarvitsee heidän mielestään apua. lastensuojelu yrittävät parhaansa Heillä ei vain ole tarjota sitä. Jotta mukaan saada arjen pyörimään. perhe pääsee todellisen avun piiriin, on Moniammatillisia palavereja on opittu päästävä psykiatriselle poliklinikalle, ja pitämään ja verkostoa laajentamaan, sinne tarvitsee lähetteen. mutta mikään asia ei välttämättä Oireiden ja ongelmien tunnistamiedisty. Perhettä saatetaan pompunenkaan ei vielä tarkoita, että oireiden tella eri osastojen ja eri viranomaisten syy osattaisiin tulkita oikein. välillä ja taas tuntuu, että Vanhemmilla on jo paljon aloitetaan alusta. OMAN JAKSAMISEN JA HYVINVOINNIN töitä yrittäessään käsittää, Välillä perhe huomaa KANNALTA PITÄISI ELÄMÄSSÄ OLLA MUUTAKIN että heidän lapsellaan ei olevansa kafkamaisen byroKUIN LÄHEISEN SAIRAUS. ole kaikki kunnossa. Koko kratian loukussa: keskellä perheelle on hämmenhämmentävältä ja järjettävää, kun normaalit asiat muuttuvat oudoiksi – mielialoissa ja tömältä tuntuvaa labyrinttiä, josta löytyy kyllä tarvittava apu, käytöksessä ei aina tunnu olevan järkeä. Oireille tarvitaan selitys kunhan vain löytää joskus lopulta oikealla luukulle oikeaan ja jokin nimi, diagnoosi. Oikean diagnoosin löytymiseen voi aikaan. Pienet edistysaskeleet luovat toivoa, isommat takapakit mennä paljon aikaa, mikä tarkoittaa epävarmuutta perheelle. epätoivoa. Vanhemmista alkaa tulla hiljalleen lastenkasvatuksen erityisTällainen epävarmuus kuormittaa koko perhettä. Vanhemasiantuntijoita. On opeteltu parhaat kasvatuskäytännöt, sanoipien ja muiden omaisten vastuu lapsen ja perheen hyvinvointettu tunteita, strukturoitu arki, ennakoitu muutokset ja vahvis- nista saattaa kasvaa olosuhteisiin nähden aivan liian suureksi. tettu lapsen itsetuntoa. Kun nämä keinot eivät vielä ole riittäLiika kuormitus kiristää tunnelman kotona ja estää muuhun neet, on opeteltu lisää. Myös sisarukset joutuvat opettelemaan elämään keskittymistä. Oman jaksamisen ja hyvinvoinnin sopeutumiskeinoja hämmentävässä tilanteessa. kannalta pitäisi elämässä olla muutakin kuin lapsen sairaus. Kun perhe on päässyt psykiatrian poliklinikalle, voisi kuviJokaisen pitäisi voida olla muutakin kuin omainen. 20 LAB1603_20-21_kolumni_Bäckström.indd 20 3/2016 20.10.2016 11:33:35

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: tiedottaja Johanna Jussila, johanna.jussila@finfami.fi tai p.045 847 9463 LAB1603_20-21_kolumni_Bäckström.indd 21 20.10.2016 11:33:38

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Toivoa tulevaisuuteen O KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ len pienen ajan sisään vanhempien pahoinvoinnista. Meidän katsonut televisiosta aikuisten tulisi osata käyttäytyä tässä kaksi ohjelmaa, joissa tilanteessa oikein. Emme vahingossakaan nousi hyvin esiin nykysaa antaa lapsen ajatella, että hänessä on yhteiskunnan lasten syy kodissa vallitsevaan tunnelmaan ja kohtalo sekä meillä että muualla. Toinen vaikeuksiin. ohjelmista oli suomalainen, kuvitteelHeillä, jotka työskentelevät lasten linen elokuva nimeltä Vuosaari ja toinen kanssa, on varmasti paremmat mahdollienglantilainen dokumentti kaupungista, suudet saada selville, onko lapsella kaikki josta oli terästeollisuuden alasajon myötä hyvin. Ei olisi kuitenkaan pahitteeksi, hävinnyt paljon työpaikkoja. että me maallikotkin osaisimme kohdata On aivan selvä asia, että vanhemlapsen oikein. pien huonovointisuus heijastuu suoraan Vaikka meillä on kenties maailman lapsiin. Huonovointisuuden syitä on paras lasten- ja perheneuvola sekä monia: esimerkiksi työttömyys, liika kouluissa kuraattorit ja koulu- psykotyömäärä ja sairaudet. En henkilökohtailogit, tapahtuu aina joskus niin, että joku sesti usko, että kukaan vanhempi tahallapsi jää turvaverkon ulkopuolelle. Tätä laan laiminlyö lapsiaan, mutta joskus tapahtuu varsinkin nyt, kun Suomessa olosuhteet käyvät heille ylivoimaisiksi. Toisaalta taas lapset ovat pyritään yleisesti säästämään joka sektorilla. Heikennykset pitkään lojaaleita vanhempiaan kohtaan, eivätkä he mielellään kuten luokkakokojen suureneminen ja henkilökunnan vähenkerro ulkopuolisille mitään kotona olevista vaikeuksista. täminen useista lapsiinkin kohdistuvista palveluista, vaikuttavat Tuskin kovin moni vanhempi uskaltaa hakea apua siihen, lasten hyvinvointiin. että ei jaksa tai kykene huolehtimaan lapsistaan. Asiaa pidetään Toivon, että kaikki lapsiin kohdistuvat säästötoimenpiteet hävettävänä. Vielä vaikeampaa on, jos perheessä on mielentervoitaisiin unohtaa, sillä lapsissa on meidän tulevaisuus. Paljon veysongelmia, sillä niistä on riippuu myös siitä, millaisen hyvin vaikea puhua ulkopuomaailmankuvan me annamme EI OLISI PAHITTEEKSI, ETTÄ ME lisille. jälkipolville. Onko niin, että Meillä Suomessa on heille muodostuu kuva maailMAALLIKOTKIN OSAISIMME KOHDATA olemassa monia palveluita, masta, jossa ei tarvitse välittää LAPSEN OIKEIN. joilla voidaan auttaa perheitä ja heikommin toimeen tulevista lapsia silloin, kun he kohtaavat ja tärkeää on ainoastaan pitää ongelmia. Mutta miten saamme tarjonnan ja kysynnän kohtaahuolta siitä, että itsellä pyyhkii hyvin? Käykö niin, että säästöt maan? Miten voimme puuttua asioihin? Se ei ole helppoa, kohdistuvat väärään kohteeseen ja turvaverkon ulkopuolella on eikä suomalainen vaikenemisen kulttuuri tilannetta helpota. yhä enemmän lapsia, jotka eivät osaa tai halua kertoa omasta Läheisten tai naapurien asioihin ei helposti puututa, koska sitä pahasta olostaan, koska kukaan ei välitä? pidetään meillä tungetteluna. Jos meillä on aavistus tuttavaEn usko, että päättäjillä on tällainen tarkoitus. Voimme kaikki perheessä olevista ongelmista ja kysyt perheen lapselta, miten yhdessä tukea enemmän heitä, jotka apua tarvitsevat. Uskon heillä tai hänellä menee, on vastaus usein, kiitos hyvin. Lapsen vakaasti siihen, että hyvä tuottaa lisää hyvää ja voimme kaikki täytyy todella luottaa kysyjään, ennen kuin hän uskaltaa kertoa tahoillamme ja voimiemme mukaan luoda yhteistä hyvää. mitään siitä, miltä hänestä todella tuntuu. Toivon, että kaikilla lapsilla olisi iästä riippumatta sellainen Olen miettinyt sitä, miten kysymyksen voisi esittää niin, että läheinen henkilö, jolle uskaltaa kertoa ne salaisimmatkin lapsi ei hämmenny tai ryhdy heti puolustuskannalle. Monesti huolenaiheet. Jaettuna myös huolet puolittuvat ja pulmiin voi lapset ajattelevat, että tapahtumat perheessä ovat jotenkin löytyä aivan yllättäviäkin ratkaisuja. heidän vikaansa ja he potevat syyllisyyttä vanhemman tai Hyvää syksyä ja auringon paistetta pilvien lomaan. 22 LAB1603_22-23_Puheenjohtaja.indd 22 3/2016 20.10.2016 11:36:21

ANNA TOIVOA LAHJOITA Haluamme, että yhdenkään lapsen ei tarvitse huolehtia tulevasta tai kantaa vastuuta arjesta. Siksi tarvitsemme sinua. Tehdään yhdessä parempi huominen lapsille. Voit tukea työtämme lahjoittamalla. Tekstaa FINFAMI10 numeroon 16155 ja lahjoita 10 euroa lapsiomaistyöhön. Lue lisää ilonanpäivä.fi 3/2016 LAB1603_22-23_Puheenjohtaja.indd 23 23 20.10.2016 11:36:26

J Ä S E N Y H D I S T Y K S E T TO I M I VAT Näkymättömät lapset näkyviksi Lapsia, jotka elävät perheissä, joissa on mielenterveys- tai päihdeongelmia kutsutaan usein näkymättömiksi lapsiksi. He ovat huomaamattomia. Meidän tulisi oppia huomioimaan heidät paremmin. J oka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Mielenterveysongelmiin sairastuminen ei ainoastaan vaikuta sairastuneeseen, vaan myös sairastuneen perheeseen. Vanhemman sairaus vaikuttaa ehkä eniten lapseen, sillä lapsi on riippuvainen vanhemman huolenpidosta. Lapsi ei välttämättä ymmärrä mistä on kyse, kun oman vanhemman käyttäytyminen muuttuu. Tämä tiedottomuus on pelottavaa. Lapsi kuitenkin ymmärtää, pahaa. Mutta lojaalisuudella on hintansa, että kaikki ei ole kunnossa. Hän ei silti kun lapsi ei uskalla pyytää apua. Hän välttämättä uskalla kysyä keneltäkään, saattaa pelätä, mitä tapahtuu, jos totuus miksi äiti tulee esiin. on muutMyös pelko JOKA NELJÄS LAPSI ELÄÄ PERHEESSÄ, siitä, että lapsi tunut tai hän käyterotetaan JOSSA VANHEMMALLA ON täytyy MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEONGELMA. vanhemmisomituitaan voi olla sesti. suuri. Lapset ovat hyvin lojaaleja vanhemJos lapsi ei puhu tai pyydä apua, piaan kohtaan. He eivät halua, että hänestä tulee hyvin nopeasti näkymätön. kukaan puhuu heidän vanhemmistaan Hän ei halua, että kukaan kodin ulko- KUVA: NOORA LEHTO Kun vanhempi sairastaa, lapsesta saattaa tulla pieni aikuinen. Hän voi kantaa harteillaan taakkaa, jota vain aikuisen tulisi kantaa. 24 LAB1603_24-25.indd 24 3/2016 20.10.2016 11:45:25

puolella tietää, mitä neljän seinän sisällä oikeasti tapahtuu. Lapsi olettaa, että kukaan ei ymmärrä hänen tilannettaan. KUN ÄITINI KÄRSI MASENNUKSESTA, muistan miettineeni, uskallanko kertoa äidin voinnista jollekin. Mitä tapahtuu, jos kerron? Kenelle voin kertoa? Ja ajatteleeko se henkilö kenelle kerron, että äitini on huono vanhempi? Oli helpompi olla kertomatta tai pyytämättä apua, sillä ajattelin, että kukaan ei kuitenkaan ymmärrä ja että he tulisivat ehkä käyttämään antamaani tietoa perhettäni vastaan. Lapsi yrittää kaikkensa, että oma vanhempi voisi hyvin. Lapsesta saattaa tulla pieni aikuinen, ja hän voi kantaa harteillaan taakkaa, jota vain aikuisen tulisi kantaa. Muistan itse tehneeni aivan samalla tavalla, sillä halusin että äiti parantuisi. Lapsi saattaa tämän vuoksi myös ottaa enemmän vastuuta perheen asioista kuin hänen kuuluisi. Muistan itse tehneeni kotitöitä esimerkiksi siivoamista ja järjestämistä, jotta saisin äidille paremman mielen. Tein tämän kaiken keneenkään kehottamatta. LAPSIOMAISIA ON VAIKEA TUNNISTAA, sillä usein lapsi osaa peitellä hyvin perheen ongelmat. Vaikka lapsi tai nuori haluaisi tukea ja apua, voi kynnys avun pyytämiseen olla suuri. Lapsi ei usein edes tiedä, mistä hän voi saada apua tai kuinka hän voi selittää avun tarpeen. Aikuisena kannamme tiettyä vastuuta jokaisesta lapsesta ja nuoresta. Meidän pitäisikin oppia reagoimaan lapsen ja nuoren antamiin signaaleihin. Lapsen antamat signaalit voivat olla hyvin erilaisia, koska jokainen lapsi on omanlaisensa yksilö. Tästä johtuen aikuiselle voi olla haastavaa tajuta oireiden alkuperää. Lapsi voi olla hyvin rauhaton, hänellä voi olla keskittymisvaikeuksia, hänellä saattaa esiintyä epänormaaleja pelkotiloja ja hän voi käyttäytyä ikätovereitaan kohtaan aggressiivisesti. Toinen ääripää on ylisuorittaja, joka on kiltti, hiljainen, sivustakatsoja. Tällainen lapsi on usein näkymätön ja haluaa tehdä kaiken viimeisen päälle hyvin. Kolmas käyttäytymistapa on huolehtija, joka ei ainoastaan murehdi omia ja oman perheensä 3/2016 LAB1603_24-25.indd 25 asioita, vaan saattaa myös kantaa huolta avautuisi ja kertoisi asioista. ystävien murheista. Usein he ovat tyttöjä. Jos epäilet, että lapsi voi huonosti Huolehtijan ajatukset saattavat koulustai häntä ehkä kohdellaan kaltoin, sakin pyöriä kotiasioiden ympärillä, jolloin uskalla toimia. On parempi olla huoliskoulutyö saan yhden kärsii. MEIDÄN PITÄISI OPPIA REAGOIMAAN kerran liikaa Lapsella ja tehdä LAPSEN JA NUOREN ANTAMIIN saattaa lastenmyös olla suojeluilSIGNAALEIHIN. kova kiire moitus kuin kotiin tarkistamaan, että asiat ovat siellä olla tekemättä mitään. Vaikka lastensuokunnossa. jeluilmoituksen tekeminen voi tuntua Jos lapsi on koko ajan jännittynyt ja raskaalta, saattaa se silti olla ratkaijollakin tavalla varuillaan, pitäisi lasta seva teko lapsen tulevaisuuden kannalta. lähellä olevien aikuisten kuten koulun Uskalla siis toimia ja avata silmäsi! henkilökunnan ”kellojen” soida ja asiaa Me suomalaiset ajattelemme monesti, tulisi selvittää. että asia ei koske minua tai mitä tapahtuu, jos olen väärässä. Ei ole myösON NELJÄ TÄRKEÄÄ ASIAA, JOTkään tavatonta, että pohditaan, mitä KA AIKUISEN PITÄÄ OMAKSUA JA muut ajattelevat minusta, jos puutun MUISTAA, jos hän haluaa tukea lapsioasiaan? Nämä lauseet eivät saa ohjata maisia: uskalla kysyä, uskalla toimia, usmeitä, kun tapaamme lapsia ja nuoria, kalla unohtaa muiden negatiivinen arvossillä pahin voi tapahtua, jos jätämme telu ja ennen kaikkea uskalla olla epämutoimimatta. Ei ole väärin välittää ja olla kava. huolissaan lapsesta tai nuoresta. Kun aikuinen tapaa lapsen tai nuoren, Joskus itsestä saattaa tuntua siltä, että hänen tulisi yrittää joka kerta kysyä: Miten on ainoa, joka on huolissaan ja reagoi sinä voit? Mitä sinulle kuuluu? Millainen lapsen vointiin. On kuitenkin syytä tilanne on kotona? muistaa, että lapsen ja nuoren voi olla Lapsi tai nuori saattaa kokea, ettei vaikeaa puolustaa omia oikeuksiaan ja kukaan maailmassa ole kiinnostunut mielipiteitään. On merkityksellistä, että hänestä tai häntä koskettavista asioista. aikuinen uskaltaa olla epämukava ja Kysymällä aikuinen näyttää, että hän pysyy lapsen ja nuoren puolella. välittää ja hänellä on halu auttaa. KysyUsein huolemme on aitoa ja oikeaa. essään lapsen kuulumisia aikuinen ei voi Sinä olet aikuinen, joten uskalla ottaa asia olettaa, että saa ensimmäisellä kerralla puheeksi uudelleen ja uudelleen. rehellisen vastauksen. On kuitenkin tärkeää olla sinnikäs ja kysyä uudelleen. Teksti: Anna Håkans, FinFami Pohjanmaa ry Lapsen luottamus tulee ansaita, jotta hän Yhdessä enemmän -projekti ● Yhdessä enemmän on kolmevuotinen projekti, jonka kohderyhmänä on kahdeksasluokkalaiset oppilaat kuudessa eri koulussa ympäri Pohjanmaata. ● Projektin tavoitteena on lisätä tietoutta mielenterveydestä ja mielenterveysongelmista, vähentää mielenterveyteen liittyvää stigmaa ja helpottaa keskustelua vaikeistakin asioista. ● Projekti tarjoaa tietoa ja tukea teemapäivien, luentojen ja ryhmätoiminnan kautta. Kysy lisää: Anna Håkans, suunnittelija, anna.hakans@ finfamipohjanmaa.fi 25 20.10.2016 11:45:26

FinFami Pohjanmaa ry 25 vuotta! FinFami Pohjanmaa täytti toukokuussa 25 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi yhdistys järjesti juhlaseminaarin Vaasassa. Seminaarin aiheena oli ”Positiivinen tuki kasvuun, kun perheessä on mielenterveysongelmia”. F inFami Pohjanmaan juhlaseminaarissa tuotiin esiin sitä, minkälaista tukea perheet voivat saada, jos perheessä on mielenterveysongelmia. Tilaisuudessa korostui myös kokemusasiantuntijan ääni. Paikalla oli paljon yleisöä ja seminaari järjestettiin kahteen kertaan saman päivän aikana, ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi. Seminaari alkoi kahvi- ja hedelmätarjoilulla, jonka jälkeen toiminnanjohtajamme Leena Pakkanen avasi tilaisuuden ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Tämän jälkeen kokemusasiantuntija Anna Håkans kertoi oman omaistarinansa äitinsä sairastumisesta ja siitä, kuinka se vaikutti häneen ja koko heidän perheeseensä. Håkans haastoi kaikki paikalla olevat kysymään, puuttumaan ja toimimaan. Seminaarissa puheenvuoron piti myös psykoterapeutti ja FinFami Uudenmaan toimin- FINFAMI POHJANMAAN JUHLASEMINAARISSA TUOTIIN ESIIN, MILLAISTA TUKEA PERHEET VOIVAT SAADA. nanjohtaja Leif Berg. Hän luennoi osallistujille siitä, miten perheitä voi tukea, jos perheessä on mielenterveysongelmia. Kun joku perheen jäsenistä sairastuu, se vaikuttaa koko perheeseen ja jokainen perheessä kokee sairastumisen omalla tavallaan. Berg korosti esityksessään, että perheenjäsenten näkökulmat voivat olla todella erilaisia ja on tärkeää huomioida jokaisen perheenjäsenen tarpeet ja tunteet. Perheenjäsenen sairauden voi kokea niin monella tavalla kuin perheessä on jäseniä. Perheille on tärkeää tarjota tietoa ja Mieli_Labyrintti_ilmo_177x64_vertaistukea_12012015_final.indd 1 26 LAB1603_26-27_ kolumni_Humalto.indd 26 tukea. Tarjottava tuki voi esimerkiksi olla perheohjausta. Seminaarissa Leif Berg kertoi perheohjauksen kokemuksistaan ja siitä, mitä perheohjaus pitää sisällään. Berg painotti, että perheohjauksessa on tärkeää keskittyä perheen voimavaroihin ja huomioida jokainen yksilö. Seminaari herätti paljon ajatuksia ja kysymyksiä yleisössä ja päivä päätettiin keskusteluun. Jotkut yleisössä halusivat ohjeita, miten kohdata asiakkaitaan. Toiset taas halusivat ohjeita sille, miten tukea sairastunutta läheistään. Päivän päätteeksi järjestettiin iltajuhla Vaasan Upseerin Pajakeskuksessa ja nautittiin juhlabuffetista ihanissa tunnelmissa. Iltajuhlassa muisteltiin yhdessä kuluneita vuosia sekä muistettiin pitkäaikaisia jäseniä kunniamerkein. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen saapui paikalle pitämään juhlapuheen. Seuraavaksi FinFami Pohjanmaa juhlii seminaarin merkeissä yhdistyksen Kokkolassa sijaitsevan toimiston 5-vuotissyntymäpäiviä. Seminaariin on tähän mennessä ilmoittautunut jo yli sata kuulijaa. Teksti: Anna Håkans & Salla Dyster 12.1.2015 15.35 3/2016 20.10.2016 11:46:18

KOLUMNI Jaana Humalto, järjestösuunnittelija, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry Ethän sinä ole kiusaaja? E KUVA: MARIKA FINNE thän tee tahallaan toiselle pahaa mieltä? Ethän keino pönkittää itsetuntoaan korkeammalle muita alistamalla. kiusaa? Kaikki tietävät, mitä kiusaaminen on. Lyhy- Kiusaaja voi olla entinen kiusattu, joka ei halua itse saada esti määriteltynä se satuttaa ja se on väärin. Se on huonoa kohtelua. Positiivista kuitenkin on, että kiusaajalla on suoraa tai epäsuoraa valta lopettaa väärä käyttäytyminen. tahallista satuttavaa käytHän voi muuttaa omia toimintatapoja, täytymistä, jossa kiusalopettaa kiusaamisen ja pyytää anteeksi. tulle tulee paha olo. Kiusatuksi joutumisesta ei usein Tutkimukset osoittavat, että 7-10 uskalleta puhua, koska asian julki % peruskoululaisista tulee kiusatuksi. tuomisen pelätään aiheuttavan leimauKoulu- ja työmaailman kiusaamistitumista ja lisäävän kiusaamista. Kiusaalanteissa on yhtäläisyyksiä. Kiusaamisesta täytyy pystyä puhumaan, koska minen voi olla sanallista tai fyysistä siten siitä on mahdollisuus päästä satuttamista, haukkumista, vähättelyä, eroon. arvostelemista, ryhmän ulkopuolelle Jokaisen velvollisuus on puuttua jättämistä tai pahan puhumista selän kiusaamiseen ja työpaikoilla työnantakana. Se voi olla eristämistä, louktajan velvollisuus on kieltää kiusaava kaavan ja väärän tiedon levittämistä, käyttäytyminen. Jokaisen tulee ottaa työsuoritusten eväämistä tai toisen huomioon, että kiusaamisella on kauasansioiden ottamista omiin nimiin. kantoisia seurauksia. Kiusatuksi joutuMaailman muuttuessa yhä digiminen voi vaikuttaa kiusatun itsetuntaalisempaan muotoon kiusaatoon, oman elämän rakentamiseen ja minen lisääntyy sosiaalisessa mediuusien ihmissuhteiden solmimiseen. assa ja puhelinten välityksellä. Netin Päiväkodeissa, kouluissa, harrastai puhelimen välityksellä tuksissa ja työpaikoilla tulee kiusaaminen voi ilmetä yksipainottaa ennaltaehkäisevää TEHDÄÄN TOISILLEMME HYVÄ tyisten tietojen levittämityötä kiusaamisen torjumiMIELI JA OLLAAN NIITÄ, JOIDEN SEURASSA seksi. Esimerkkien kautta senä, ilkkuvana soittamisena, ON HYVÄ OLLA. satuttavina viesteinä, arkatulee kertoa, mitä kiusaaminen luontoisten kuvien jakamion ja millaisia vaikutuksia sillä sena, uhkailemisena, toisen nimellä esiintymisenä tai valheelon. Jokaisen ihmisen pitää ajatella, miltä tuntuisi joutua itse listen tietojen levittämisenä. kiusatuksi. Miksi ihminen kiusaa? Tähän ei ole olemassa yhtä vastausta, Kukaan ei halua olla kiusatun tai kiusaajan paikalla. Jokainen sillä jokaisen kiusaajan elämäntilanne ja motiivit ovat erilaiset. varmasti haluaa olla ihana ja suvaitseva kaveri tai työkaveri, Kiusaamiselle on usein monta syytä. Kiusaaminen voi perustua jonka seurassa on hyvä olla. Järjestömme haastaa jokaisen ryhmän paineeseen, kateuteen, ajattelemattomuuteen tai heiklopettamaan kiusaamisen. koon itsetuntoon. Kiusaaja saattaa tuntea olonsa kurjaksi ja Tehdään toisillemme hyvä mieli ja ollaan niitä, joiden peittää epävarmuuttaan kiusaamisen kautta. seurassa on hyvä olla. Eihän kukaan halua olla kiusaaja? SanoIlkeä toiminta voi olla portti haluttuun kaveripiiriin tai taan stop kiusaamiselle tästä päivästä alkaen. 3/2016 LAB1603_26-27_ kolumni_Humalto.indd 27 27 20.10.2016 11:46:19

NÄKYMÄTTÖMÄSTÄ NÄKYVÄKSI Vanhemman tai muun perheenjäsenen sairastuminen psyykkiseen sairauteen vaikuttaa koko perheen arkeen – myös lapsiin. Joensuun seudulla on alettu kehittämään lapsiomaistyötä kahden järjestötoimijan yhteistyönä. K asvaminen perheessä, jossa vanhempi tai muu perheenjäsen sairastaa psyykkistä sairautta, on riskitekijä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Lapsen oma myöhempi sairastuminen ei kuitenkaan ole automaattinen kohtalo. Avoin puhuminen sairaudesta ja kaikkien perheenjäsenten tukeminen auttavat koko perhettä vaikeassa tilanteessa. Lapset ovat yhtä lailla tuen ja avun tarpeessa kuin aikuiset. Aikuiset saattavat ajatella, että lapset eivät huomaa tai lapsille ei voi kertoa tilanteesta, koska he eivät sitä kestä tai ymmärrä. Lapset kuitenkin kuulevat, näkevät ja huomaavat. Lapset saattavat myös tehdä asioista omia tulkintojaan, mikäli heille ei näistä kerrota. Lapsi voi esimerkiksi ajatella, että vanhemman sairaus tai mielentila johtuu lapsesta itsestään. Tieto vanhemman sairaudesta ei lisää lapsen pahoinvointia, vaan luultavasti helpottaa, kun asiasta puhutaan ikätasoisesti. Lapsen elämässä on riskitekijöiden lisäksi myös monia suojaavia tekijöitä. Välittävät ja turvalliset aikuiset, hyvät kaverisuhteet sekä harrastustai ryhmätoiminta ylläpitävät osaltaan lapsen hyvinvointia ja voivat ehkäistä ongelmia. Kun lapsen asema ja tuen tarve huomioidaan, voi perheen tilanne olla myöhemmässä elämässä lapselle voimavara ja tuottaa myös selviytymisen välineitä. HUOMAA LAPSI – lapsi- ja mielenterveysomaistyötä lapsiomaisen hyväksi -hanke alkoi vuoden 2016 alussa Joensuun seudulla. Kyseessä on RAY:n rahoittama lapsiomaistyön kehittämisprojekti, jonka toteuttajana ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset – FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry sekä Pelastakaa Lapset ry/ Itä-Suomen aluetoimisto. Hankkeen tavoite on lapsiomaisen tilanteen huomioiminen varhaisemmin ja paremmin. Tavoitteita pyritään saavuttamaan muun muassa: -Vahvistamalla järjestöjen henkilöstön ja vapaaehtoisten osaamista koulutuksilla sekä tiedotuksella lapsiomaisasiasta -Kehittämällä kuntien ja järjestöjen yhteistyötä -Etsimällä haastavassa tilanteessa olevia perheitä tuen ja palveluiden pariin -Vahvistamalla omaisneuvontaa yhteistyössä psykiatristen osastojen kanssa lapsiperheiden tueksi   Projektissa tehdään yhteistyötä Joensuun kaupungin eri toimijoiden, kuntien sekä eri järjestöjen kanssa. 28 LAB1603_28-29.indd 28 TYTTI SOLANTAUKSEN mukaan kotiasioista huolehtiminen voi tuottaa onnistumisen kokemuksia ja hallinnan tunnetta, mikäli työt eivät ole lapselle liian raskaita. Parhaimmillaan tällainen tilanne voi myös auttaa ihmissuhdetaidoissa ja kehittää empatiakykyä. Myöhemmin elämässä raskaistakin kokemuksista on hyötyä, mikäli niitä pystyy käsittelemään esimerkiksi terapiassa. HAASTAVASSA TILANTEESSA LAPSI VOI MUUTTUA NÄKYMÄTTÖMÄKSI. Kun tilanne kotona huolestuttaa, hämmentää ja ehkä pelottaakin, voi lapsi jättää omat tarpeensa syrjään. Usein vanhemman sairastaessa huomio keskittyy paljon sairastuneeseen, hänen hoitoonsa ja tukeensa. Siitäkin huolimatta, että perheen ja omaisten huomioiminen on säädetty muun muassa sosiaalihuoltolaissa, lapsen avun tarvetta ei välttämättä hoitotyössä huomata. Lapsi ei osaa itse kertoa, ellei häneltä kysytä asiasta. Näkymätön voi olla vanhemmilleen, opettajille tai kavereille. Jos kukaan ei huomaa tai kysy lapsen vointia, lapsen omat tarpeet jäävät syrjään, eikä lapsi tunnista niitä. Lapsi ei usko, että voi sanoa: ”Hei mulla on nyt huolia, voitko kuunnella?” Tilanne voi aiheuttaa lapselle ulkopuolisuuden tunnetta: ”Kellään muulla ei oo kotona tällasta kuin mulla”, ”en voi kertoo kellekään, kukaan ei ymmärrä”. Kun kotona on hankalaa, kavereita ei ehkä halua tai uskalla kutsua kotiin. Harrastuksia ei ole, kun vanhempi ei jaksa niihin kannustaa tai kuljettaa. Muut perhettä tukevat verkostot, kuten isovanhemmat tai tuttavaperheet, voivat kuitenkin puuttua tilanteeseen. 3/2016 20.10.2016 11:46:59

Minä Olen Tärkeä – pienryhmätoiminnan lapsia vanhempineen luontoretkellä. AVOIN PUHUMINEN SAIRAUDESTA JA KAIKKIEN PERHEENJÄSENTEN TUKEMINEN AUTTAVAT KOKO PERHETTÄ VAIKEASSA TILANTEESSA. On tärkeätä, että joku huomaa ja huomioi lapsen, ja kysy mitä kuuluu tai onko kaikki hyvin? JOENSUUN SEUDULLA ALOITETTU LAPSIOMAISTYÖN KEHITTÄMISPROJEKTI pyrkii huomioimaan ja tukemaan lapsiomaisia haastavassa arjessa. Projektin toinen toteuttaja on Joensuun Pelastakaa Lapset ry, jonka pienryhmätoiminnasta on vastannut yli kymmenen vuoden ajan Kaisa Kontkanen. Joensuun seudulla järjestetään Minä Olen Tärkeä –ryhmätoimintaa 9 – 15 – vuotiaille tytöille ja pojille. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäisyyttä vahvistamalla heidän sosiaalisia 3/2016 LAB1603_28-29.indd 29 taitojaan ja tekemällä kaverien saamisen mahdolliseksi ryhmässä. Toiminnassa on tärkeää, että kaikki saavat äänensä kuuluviin ja voivat osallistua tekemisen suunnitteluun. Tällöin lasten ja etenkin syrjään jäävien osallisuus toteutuu. – Näkymättömyyttä on myös se, että lapsi ei saa sanoa omaa mielipidettään tai ilmaista toiveitaan. Kerhossa näkyväksi tuleminen pyritään mahdollistamaan. Mahdollisia negatiivisia ajattelumalleja pyritään poistamaan kannustamalla ja huomioimalla ne positiiviset asiat sekä piirteet, joita lapsella on. Ryhmässä saa onnistumisen ja yhteen kuulumisen kokemuksia, kertoo Kontkanen. – Pienryhmissä on myös erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Lasten yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä pohdittaessa on huomattu, että toisen tai molempien vanhempien sairastuminen vaikuttaa lapseen. Tällaisessa tilanteessa olevia lapsia saatetaan torjua kotitilanteen vuoksi. Lapsella voi olla myös muita tekijöitä, joiden vuoksi kavereita on vaikea saada. Lapsi voi uppoutua pelaamiseen tai nettimaailmaan, kun kotitilanne kuormittaa, jatkaa Kontkanen. Ajatus lapsiomaisen huomioimisen tärkeydestä johti RAY:n rahoittaman kehittämishankkeen käynnistämiseen. Kunta ja järjestöt vahvistavat järjestöjen ja vapaaehtoisten työtä lapsiomaisten hyväksi. Valmisteilla on muun muassa lapsiomaistyön perehdytysmalli vapaaehtoisille ja toimintamallin laajentaminen maaseudulle. Teksti: Mari Eronen, projektityöntekijä PohjoisKarjalan mielenterveysomaiset – FinFami ry. 29 20.10.2016 11:47:00

A J A N KO H TA I S TA O M A I S K E N T Ä L L Ä Ilonan päivänä korostettiin lapsiperheiden tuen tarvetta V altakunnallista mielenterveysomaisten päivää vietettiin tänä vuonna 9.lokakuuta. Ilonan päivä näkyi alueyhdistyksissä ympäri Suomen järjestetyissä erilaisissa tapahtumissa. Keskusliitto jalkautui kaduille perjantaina 7.10, jolloin jaettiin tietoa ja tukea Helsingin asema-aukiolla yhdessä FinFami Uusimaan kanssa. Ilonanpäivän teemana oli tänä vuonna lapsiomaiset ja lapsiperheiden tuen tarve. Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhempi on psyykkisesti sairas. FinFami haluaa haastaa kaikki mukaan työhön lapsiomaisten hyväksi: Ilonanpäivänä starttasi uusi varainhankintakampanja, jonka tarkoituksena on kerätä varoja lapsiomaisten hyvinvoinnin edistä- miseen tarjoamalla virkistystä, elämyksiä ja yhteistä aikaa perheille sekä tukemalla lapsiomaisten harrastusmahdollisuuksia. Kampanjasta löytyy lisätietoa sivulla: ilonanpäivä.fi Tykkää meistä Facebookissa ja liity seuraajaksemme Twitterissä ja Instagramissa 30 LAB1603_30-31_Ajankohtaista.indd 30 ➥ 3/2016 20.10.2016 11:47:44

A J A N KO H TA I S TA Jeppis-hamsteri juoksee omaishoitajien asialla uudessa filmissä F inFami on toteuttanut puhuttelevan The Runner -filmin, jolla halutaan alleviivata omaishoitajien arjen vaativuutta ja sitovuutta. Filmi sai ensiesityksensä syyskuussa Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla. Filmi kuvaa mielenterveysomaisen arkea Daruden klassikkohitti Sandstormin siivittämänä. Filmi muistuttaa, että Suomessa yli 400 000 ihmistä hoivaa ja huolehtii läheisestään, joka kärsii psyykkisisistä ongelmista. Kun perheenjäsen sairastuu henkisesti, myös läheisten elämä muuttuu monin tavoin. Jokainen ihminen tarvitsee kuitenkin tauon, myös omaishoitaja. Filmin avulla halutaan kääntää huomion tärkeään ja raskaaseen omaishoitoon ja sen tukemiseen ja parempaan arvostukseen. Filmiin voi tutustua osoitteessa: http://bit.ly/2cqbAP8 Filmi löytyy Youtubesta hakusanalla FinFami. Filmi on kaikkien vapaasti levitettävissä esimerkiksi sosiaalisen median kautta. S euraa meitä Instagramissa ja Twitterissä sekä tykkää meistä Facebookissa. Haluatko tietää, mitä tapahtuu mielenterveysomaisten kentällä? Entä millaisia omaisia koskettavia uutisia mediassa liikkuu? Liittymällä Facebookissa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin ja oman alueesi yhdistyksen sivun tykkääjiin saat ajankohtaista tietoa mielenterveyden ja ennen kaikkea mielenterveyspotilaiden omaisten asioista. Meidät löytää myös Twitterissa. Liity seuraajaksemme ja tutustu, mitä aiheita tviittaamme siellä. Olemme myös Instagramissa nimellä FinFami. Seuraa meitä ja käy katsomassa, minkälaisia kuvia nostamme esiin. 3/2016 LAB1603_30-31_Ajankohtaista.indd 31 31 20.10.2016 11:47:44

KOLUMNI Sanna Huhtonen, suunnittelija, FinFami ry. Lapsi, joka näkyy ja kuuluu J KUVA: MARIKA FINNE oka kerta sama juttu. Asumme kerrostalon kolmannessa maan molempia ja kokee tulevansa hyväksytyksi myös silloin, kerroksessa, ilman hissiä. Lapsi heittää hanskat naulaan kun käyttäytyy huonosti. heti alaovella. Hän ei jaksa eikä halua kävellä itse. Hän Pelastajani uhmaikäiseni kanssa olivat kasvatusalan kirjat. haluaa syliin. En voi häntä siitä syyttääkään. Kyllä minäkin Niiden avulla pystyin ymmärtämään, miksi lapseni käyttäytyi haluaisin, jos tarjoutuisi tilaisuus. niin kuin käyttäytyi. Kirjoista sain Voisin helposti napata kolmeasiantuntijoiden neuvoja, miten erilaivuotiaan kainaloon, saisin kauppasissa tilanteissa kannattaisi toimia. kassin kannettua toisessa kädessä ja Kun sisäistin, että lapsen käytös pääsisimme tällä tavoin ainakin puolikuuluu asiaan eikä siinä ole mitään väliin. Loppumatkasta asiasta voisi epänormaalia tai hävettävää, pystyin koittaa neuvotella uudestaan, mutta kiinnittämään paremmin huomion siinä tulisi kyllä taas hiki. Sitä paitsi siihen, miten voisin parhaiten auttaa kyse on periaatteesta, sillä mieleslastani näiden ensisijassa hänelle täni kolmevuotiaan tulee jo kävellä hämmentävien ja ristiriitaisten rappuset itse. Tästä asiasta ei meillä tunteiden kohtaamisessa. neuvotella. Rajansa kaikella! Uhmaiän jälkeen seuraava iso Rappukäytävä raikaa, kun viimein kasvun vaihe on pahamaineinen teinikolmannessa kerroksessa nostan ikä. Lapseni on kuullut puhuttavan lötkön ja raivoavan kolmevuotiaan teini-iästä ja kertonut, että hänen leikkynnyksen yli eteisen matolle jatkakimökissään asuu teini nimeltä Marja. maan protestiaan ja saan oven takanani Marjalla on kuulemma murkkuikä ja kiinni. hän sanoo ostavansa auton, vaikka Tuosta ikävaiheesta, jolloin moni ilman lupaa. Sen enempää lapseni asia oli niin hankalaa, on kulunut kuin minä, emme tiedä, mitä Marja vuosia ja elo koululaisen joutuu kehitysvaiheessaan TUNNEKUOHUT, JOITA LAPSENI TARJOILI, kanssa on nykyään kovin läpikäymään. SAIVAT MINUT JOSKUS RAIVON PARTAALLE, harmonista. Hän on pääasiDaniel Siegelin kirja assa hyväntuulinen ja omatoiBrainstorm – Nuoruuden aivoMUTTA NYT OLEN NIISTÄ KIITOLLINEN. minen. Nyt vasta pystyn myrskyn voima ja merkitys on kunnolla ymmärtämään yksi hyvä opas teini-ikään. Se myös uhmakkaan kolmevuotiaani logiikkaa. Lapsen käytös, niin kuvaa niitä valtavia muutoksia, joita nuoren aivoissa tapahtuu ja raivostuttavaa kuin se niissä hetkissä olikin, oli viesti siitä, että näiden muutosten vaikutusta nuoren käyttäytymiseen ja ihmishän kehittyi juuri niin kuin pitikin. suhteisiin. Siegelin mukaan nuoruus tulisi nähdä itsessään Usein lasta kehutaan kiltteydestä. Kiltteyden korostaminen arvokkaana, eikä vain vaiheena kohti aikuisuutta. Nuoruus on on monella tavalla ongelmallista ja kehut perustuvat mielestäni tulvillaan esimerkiksi elämänjanoa, joka aikuistuessa jää turhan usein aikuisten mieltymykseen harmoniasta ja hiljaisuudesta. usein realismin jalkoihin. Jos lapsi huomaa, että asiat sujuvat, kunhan käyttäytyy kiltisti, Vanhempana olen oppinut tunteiden tulkiksi kuin parhainkin oppii hän samalla, että kielteisten tunteiden osoittaminen ei iskelmätähti. Tunnekuohut, joita lapseni tarjoili, saivat minut ole suvaittavaa. Hyvät käytöstavat eivät tee pahaa kenellejoskus raivon partaalle, mutta nyt olen niistä kiitollinen. Minua kään, mutta on eri asia, jos lapsi pyrkii jatkuvasti mukautumaan ne auttoivat kasvamaan viisaammaksi ja lastani taas tasapainoimuiden tahtoon omien tarpeidensa kustannuksella. seksi. Hän ei todellakaan ole näkymätön. Esimerkiksi syömishäiriö puhkeaa usein kilteille tytöille. He Eräänä aamuna, kun olimme etsineet kissojen ja koirien eivät osoita mieltään, mutta vaativat sen sijaan aina itseltään kanssa avaimiani ja lapseni oli lopulta löytänyt ne käsilaukustäydellisiä suorituksia. Koska tunteet, niin myönteiset kuin kiel- tani, totesi hän minulle rappukäytävässä: ”Ilman minua olisit teisetkin, kuuluvat elämään, on tärkeää, että lapsi oppii ilmaiseihan hömelö. Onneksi sait juuri minunlaiseni lapsen.” 32 LAB1603_32_kolumni_SannaH.indd 32 3/2016 20.10.2016 11:48:30

K E S K U S L I I TO N J U L K A I S U J A Arjessa mukana – Omaistyön käsikirja Tekijät: Sanna Luodemäki, Kaija Ray & Paula Hirstiö-Snellman Hinta: 20 euroa + postituskulut Käsikirja on ensimmäinen omaistyön kokonaisuutta kuvaava teos. Yksiin kansiin on nyt koottu sekä tutkimustietoa omaisen tilanteesta että kuvauksia omaistyön käytännöistä. Kirjassa hahmotetaan omaistyötä osana kansalaisjärjestötoimintaa. Omaistyön käsikirja on puheenvuoro niistä haasteista, joita mielenterveyskuntoutujien omaiset kohtaavat arjessaan. Millä korteilla pelaat?”. Omaisjärjestötyön arviointimalli. Tilaa ilolle Tekijät: Kristiina Aminoff, Minna Mäkipää, Kaisa Nyberg & Eija Stengård Hinta: 10 euroa + postituskulut Hyvinvointiopas on suunnattu mielenterveyskuntoutujan omaiselle. Oppaan tavoitteena on auttaa omaisia ottamaan käyttöön omia voimavarojaan. Kirjaan on koottu sekä tietoa että tehtäviä. Tilaa ilolle -opasta voi käyttää itsenäisesti tai hyödyntää vertaisryhmissä. Yhteispelillä hyvään hallintoon Tekijä: Sanna Luodemäki Opas omaisyhdistysten luottamushenkilöille Hinta: 10 euroa + postituskulut Tekijä: Karoliina Ahtiainen Omaisjärjestötyön arviointimalli on Omaiset mielenterveystyön tukena –yhdistyksille suunniteltu itsearviointimalli. Arviointimalli on laadittu osana Omaistyön kehittämisprojektia vuonna 2011. Hinta: 10 euroa + postituskulut Välitilasta omaan voimaantumiseen Yhteispelillä hyvään hallintoon -opas antaa omaisyhdistysten luottamushenkilöille tietoa yhdistyksen johtamisen eri teemoista ja onnistuneen hallitustyöskentelyn osa-alueista. Opas tukee yhdistysten luottamushenkilöitä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Tekijä: Kaija Ray, Kristiina Aminoff & Tiina Jäppinen Hinta: 5 euroa. Postituskulut laskutetaan, mikäli tilataan suuria eriä. Omaistyön kehittämisprojektin loppuraportti. Kaikkia viittä julkaisua voi tilata Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista osoitteesta jaana.humalto@finfami.fi tai puh. 050 464 2739. 3/2016 LAB1603_33_Julkaisuja.indd 33 33 20.10.2016 11:49:05

KOLUMNI Esa Iivonen, johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lapsia ja perheitä ei saa unohtaa sote-uudistuksessa L KUVA: SUSA JUNNOLA asten ja perheiden palvelut ovat sirpaleisia. HallintoOhjelman tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet kuntien väliset raja-aidat ovat korkeita ja eri palveluiden voivat paremmin, heidän voimavaransa ovat vahvistuneet ja välillä on paljon kynnyksiä. Jako perus- ja erityispalvehe kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa luihin on vahva. Perheiden ei ole helppo saada tietoa ja palveluihinsa. Tämä edellyttää kuulemisen ja kohtaamisen palveluista eivätkä palvelut muodosta toimivaa kokoparantamista palveluissa. Myös perheiden monimuotoisuuden naisuutta. ja perheiden erilaisten tarpeiden Liian usein peruspalveluiden piirissä huomioon ottamista on parannetei pystytä antamaan riittävää apua. tava. Erityispalvelujen piiriin pääseminen on Lapsi- ja perhepalveluiden tulevaikeaa ja vie aikaa. Kun tuen saanti vaisuus riippuu siitä, miten soteestyy tai viivästyy, pienistä pulmista uudistus onnistuu. Sote-uudistuksen pääsee kasvamaan isoja ongelmia. yhteydessä lapsista ja perheistä on Organisaatiokeskeisissä palveluissa ei puhuttu vähän. Uudistuksessa on kyetä huomioimaan lapsen yksilöllisiä varmistettava, että eri sote-palvetarpeita ja perheen kokonaistilannetta luiden tuottajien sekä maakunnan ja ja mahdollista usean perheenjäsenen kuntien palvelut muodostavat lasten samanaikaista eri palvelujen tarvetta. ja perheiden kannalta toimivan kokoMLL:n Lasten ja nuorten puhelinaisuuden. Keskeistä on, miten messa palveluiden epäkohdat ovat palvelut kokonaisuutena tukevat lasta valitettavan tuttua kuultavaa. Tukea ja perhettä arjessa. tarvitseva lapsi tai nuori voi olla Päätöksenteossa usein unohdeusean palvelun piirissä ja kohdata taan, että lapsuus ja sen olosuhteet lukuisia ammattilaisia, mutta jäädä muovaavat perustan myös myöhemsilti vaille vaikuttavaa apua. Palvemälle toiminta-, opiskelu- ja työkyluissa on vallalla lähetekultvylle. Hyvinvointi rakentuu tuuri, jossa lapsi lähetetään lapsuudessa. Lasten hyvinvointi PERHEIDEN MONIMUOTOISUUDEN JA palvelusta toiseen. Tarvittava on puolestaan vahvasti yhteyERILAISTEN TARPEIDEN HUOMIOON apu viivästyy eikä luottamukseldessä koko perheen hyvinvoinOTTAMISTA ON PARANNETTAVA. lista asiakas- tai hoitosuhdetta tiin. Siksi on erityisen vaikutpääse rakentumaan. Lapsen tavaa investoida lasten ja näkemysten kuulemiselle ja huomioon ottamiselle ei ole aikaa perheiden palveluihin ja tukeen. ja tilaa. Sote-uudistuksen tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi halliterveyseroja, parantaa yhdenvertaisuutta palveluissa, parantaa tuksen kärkihankkeista. Muutosohjelman tavoitteena ovat palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannusten kasvua. Näiden tavoitteiden saavuttaminen onnistuu nustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. tehokkaimmin parantamalla lasten ja perheiden palveluiden Ohjelman myötä peruspalveluja ja varhaista tukea on tarkoitus saatavuutta ja vaikuttavuutta. Toivottavasti tämä muistetaan vahvistaa. sote-uudistuksessa. 34 LAB1603_34_ kolumni_IivonenE.indd 34 3/2016 20.10.2016 11:49:46

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 045 2631 690 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Järjestösuunnittelija Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Suunnittelija, Vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Suunnittelija, OMAHA-hanke Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Suunnittelija Opastava-projekti Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Tiedottaja Opastava-projekti Johanna Jussila puh. 045 847 9463 johanna.jussila@finfami.fi Suunnittelija Mieletön Mahdollisuus – projekti Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi 3/2016 LAB16013_35_III kansi.indd 35 HELSINKI: www.otu.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 otu@otu.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.omtsalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 omt@salo.salonseutu.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Kirjastokatu 1, 13100 Hämeenlinna puh. 040 455 2161 toimisto@omaisyhdistys.com SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry. Rauhankatu 3, katutaso, 15110 Lahti puh. 040 704 9913 (toimisto, Anne Pitkänen) toimisto@omaiset.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. www.muotiala.fi Motarinkuja 2 A, 33800 Tampere puh. 050 349 6771 ja 050 382 4490 (toimisto) puh. 040 595 7180 (Soile Kaarela) faksi (03) 253 9323 toimisto@muotiala.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35 20.10.2016 11:50:44

Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu. Et jää yksin. LAB1603_Kannet.indd 36 20.10.2016 10:47:13