Kauppaopettaja Handelsläraren 3/2016 Kauppa- ja kulttuuriopettajien järjestölehti SKO_3_2016_Taitto_01.indd 1 29.11.2016 22:17:41

SUOMEN KAUPPA- JA KULTTUURIOPETTAJAT HANDELS- OCH KULTUR­ LÄRARNA I FINLAND SKO ry:n järjestölehti Aikakauslehtien Liiton jäsen Sisällysluettelo SKO – Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat ry Handels- och kulturlärarna i Finland rf www.oaj.fi/sko Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI Puheenjohtaja Tuija Salminen puh. 040 730 4452 tuija.salminen.sko@outlook.com Taloussihteeri, ilmoitusmyynti Tuija Koivu-Vajavaara puh. 0400 901 012 tuija.koivu-vajavaara@outlook.com Järjestösihteeri, tilaukset Elisa Ruponen puh. 040 752 9173 elisa.ruponen@outlook.com Päätoimittaja, toimituskunnan pj. Katja Remsu puh. 040 515 5807 katja.remsu@saimia.fi 6 14 Toimituskunnan jäsenet Heli Kamaja Susanna Hjulberg Satu Uronen Pirjo Wiksten Ulkoasu ja taitto Bitdesign Leena Närhi Tilaushinta 50 euroa/vsk. Ilmoitushinnat 2/1 s. 1925,- 1/1 s. 1265,- 1/2 s. 935,- 1/3 s. 1/5 s. 660,330,- Palsta-mm 1 euro Paino Forssa Print 2016 Kauppaopettaja ilmestyy kaksi kertaa ­vuodessa. nro materiaali ilmestyy viimeistään 1 2 17.4. 1.11. 22.5.2017 4.12.2017 Oikovedos lähetetään ja aineisto palautetaan pyydettäessä. ISSN 0786-9118 4 Pääkirjoitus, Tuija Salminen 5 Ledare, Tuija Salminen 6–7 Valtuuskunta laski SKOn jäsenmaksua 8–9 OAJ kehittää järjestörakennettaan 10 Kokemuksia vuosityöajasta 11 Vuosityöaikamalli ja osaamispisteet puhuttivat luottamusmiespäivillä 12 SKO puuttui laittomiin rekrytointeihin 13 LUT:in ja Saimian kielikeskukset yhdistyvät Etu- ja takakansi, kuvat: Katja Remsu 2 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 2 29.11.2016 22:17:44

33 22 23 34 14–15 Luovuus muutti Kankaan kampukselle 26–27 Verkostoitumista, leimoja ja allekirjoituksia 16–17 Sähköinen lähtötasotesti paljastaa kielitaidon tason 26–27 Voisiko suomea oppia toisin? 18 30 Koukussa nettiin 32 Illanvietto Villa Kokkosessa Uskallusta ja uskoa omaan matematiikan osaamiseen 20–21 Monikulttuurisuus vaatii asenteiden työstämistä 22–23 Tutorointi haastaa ja palkitsee 23 Mission Possible 24 Lentopalloturnauksessa tuttu voittaja 28–29 Kv-vaihto poiki tutkinnon, työpaikan ja puolison 32–33 Seniorit saagojen saarella 34–35 Viipurin viehätys ei katoa 35 SKOn hallituksen kuulumisia 24–25 Erasmus – kansainvälistä oppimista ja arviointia 25 Konstan seikkailut 3 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 3 kauppaopettaja 29.11.2016 22:17:48

Pääkirjoitus Viisas satsaisi koulutukseen M ihin ammatillista koulutusta ollaan viemässä? Eikö löydy muuta keinoa kuin laittaa koko koulutus ahtaalle vähentämällä jatkuvasti taloudellisia resursseja? Koulutuksen järjestäjät ja opetushenkilöstö on heitetty labyrinttiin. Nyt sitten katsotaan, kuka löytää tien ulos, tai löytyisikö tästä sokkelosta mahdollisesti joku yhteistyökumppani. Hädässä etsitään kumppaneita, vaihtoehtoisesti voi joku syödä toisen pois, jotta niukkoja resursseja olisi vähemmän porukkaa jakamassa. Tietämättömyys on tullut avoimuuden tilalle. Ministeriö kertoi ammattikorkeakoulujen johdolle syksyn sopimusneuvotteluissa oppilaitoksille kaavaillun strategiarahan suuruuden, mutta kielsi ehdottomasti tuomasta sitä julki ennen kuin virallinen julkinen tieto tulee ministeriöstä. Salamyhkäisyys on tullut muotiin myös ammattikorkeakoulujen omistajien puuhissa. Korkeakoulujen johto ei tiedä, mitä pojat ja tytöt puuhailevat. Millaisia kauppoja on tulossa ja kuka saa kenetkin? Nyt on uhrattu jo miljoonia, kun on mietitty oppilaitosten yhteistyötä ja omistussuhteita. Tampere3-mallin osalta oli suuret odotukset, mutta sekin kariutui loppusuoralla. Lappeenrannassa on jo sovittu yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisestä kie- Ei ole kuitenkaan kenenkään etu väsyttää ja tuhlata asiantuntijoita ylikierroksilla. Toivottavasti tasapaino saavutetaan ja työn tekemisen edellytykset saadaan kuntoon. likeskuksesta, omistajat luovuttavat Saimaan amk:n osakkeensa LUTille ja koulujen kielikeskukset yhdistetään jo vuoden alusta. Mutta riittääkö tämä yliopistolle? Omistajat ovat jo käyneet keskustelua Lahden suunnassa eikä uusi XAMK ole jäänyt huomaamatta. Sekamallit sekoittavat duaalimallin perinpohjaisen tarkoituksen. Yliopistoa ei enää voida kutsua yliopistoksi, jos se ei keskity tieteelliseen tutkimukseen. Entä miten muuttuu ammattikorkeakoulun tehtävä? Tuleeko ammattikorkeakouluista kandeja syöttävä laitos yliopistoon, miten sitten käy työelämää kehittävien ylempien ammattikorkeakoulututkintojen? Voitaisiinko ottaa lusikka uudelleen käteen ja lähteä miettimään ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä, eikä sekoitettaisi yliopistoja ja ammattikorkeakouluja keskenään. Liike-elämä odottaa ammatilliselta koulutukselta osaajia. Kohtuuttomat leikkaukset taloudellisista resursseista eivät tiedä hyvää. Koulutuksen järjestäjät ovat tehneet ja tekevät edelleen laskemia ja miettivät, mistä säästää. Seiniä on vähennet- ty, koulutukseen tarvittavat laitteistot jäävät uusimatta ja yli 1500 ammatillista opettajaa uhataan vähentää. Ryhmäkokoja on kasvatettava, joten opettajilla on entistä vähemmän aikaa opettaa ja ohjata nuoria. Tällaisella reseptillä odotetaan syntyvän hyvää laatua, ammattitaitoista väkeä työelämän palvelukseen. Sanonta viisas satsaa koulutukseen taitaa olla mennyttä aikaa. Pelko on Pisa-pommista, jonka aiheuttajana on varmasti koulutusleikkaukset ja siitä seuranneet supistukset oppilaitoksissa. Opettajat ovat kyllä ihmeellistä väkeä. Huoli nuorten osaamisesta ja oppimisesta uuvuttaa ja töitä tehdään jaksamisen rajamailla. Toisaalta pelko irtisanomisista saa aikaan hysteriaa, pyritään tekemään töitä hullun lailla osoittaakseen, että minut kannattaa pitää. Ei ole kuitenkaan kenenkään etu väsyttää ja tuhlata asiantuntijoita ylikierroksilla. Toivottavasti tasapaino saavutetaan ja työn tekemisen edellytykset saadaan kuntoon. Vaalit lähestyvät ja nyt tarvitaan opettajaedustajia hoitamaan koulutuksen elinehdot kuntoon. Meistä jokainen voi tuoda ehdokkaille tietoon koulutuksen tilan ja sen, mitä tulee ensi töiksi lähteä korjaamaan. Minä kirjoitan joulupukille ja toivon, että viisaus laskeutuisi koulutuksen resurssien leikkaajille ja pyydän, että koulutuksen järjestäjät ja opettajat saavat paketin, josta löytyy viisasten kivi laadukkaan koulutuksen järjestämiseksi ja hoitamiseksi. Oikein hyvää joulun odotusta ja voimaannuttavaa joululomaa – paketteja odotellessa Tuija Salminen, SKOn puheenjohtaja 4 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 4 29.11.2016 22:17:48

V art är man på väg med den yrkesinriktade utbildningen? Finns det inga andra lösningar än att ständigt gå hårt åt utbildningen och dra in på de ekonomiska resurserna? Utbildningsanordnarna och utbildningspersonalen har kastats in i en labyrint. Nu ska man se vem som hittar ut, eller är det eventuellt möjligt att hitta en samarbetspartner i den här labyrinten. I trångmål letar man efter partners, alternativt kan någon äta upp en, och då blir det förstås färre som delar på de knappa resurserna. Ovissheten har kommit in i bilden i stället för öppenhet. Under höstens avtalsförhandlingar berättade ministeriet för yrkeshögskolornas ledning om summan på den planerade strategipenningen, men förbjöd skolorna att offentliggöra summan innan det officiella beskedet från ministeriet kommer. Hemlighetsmakeri har blivit populärt även bland ägarna av yrkeshögskolor. Högskolornas ledning vet inte vad flickorna och pojkarna sysslar med. Hurdana blir affärerna och vem får vem? Det har redan lagts ner miljoner då man fundera på olika läroinrättningars samarbete och ägarförhållanden. Det fanns höga förväntningar på Tampere3-modellen, men även den strandade på slutrakan. I Villmanstrand har man redan kommit överens om ett gemensamt språkcentrum för universitetet och yrkeshögskolan, ägarna överlåter sina Saimaan amk:s aktier till Lappeenrannan teknillinen yliopisto och skolornas språkcentrum slås samman redan i början av året. Men räcker det här för universitetet? Ägarna har redan vänt sig i riktning mot Lahtis för att diskutera, och en ny X-yrkeshögskola har inte gått någon obemärkt. Dessa blandade modeller trasslar till dualmodellens ursprungliga idé. Ett universitet kan inte kallas universitet om det inte koncentrerar sig på vetenskaplig forskning. Och hur förändras yrkeshögskolans primära uppgift? Förvandlas yrkeshögskolorna till en institution inom universitetet som spottar ut kandidater? Hur kommer det att gå för de högre yrkeshögskoleexamina som främjar utvecklingen av arbetslivet? Kunde vi åter ta skeden i vacker hand och fundera på yrkes- Det gynnar ingen att trötta ut och slösa med att låta sakkunniga gå på övervarv. Hoppas det går att uppnå en balans och att man får i skick förutsättningarna för att jobba. högskolornas samarbete i stället för att trassla ihopyrkeshögskolorna med universiteten? Affärslivet förväntar sig proffs från den yrkesinriktade utbildningen. De oskäliga nedskärningarna på de ekonomiska resurserna bådar inte gott. Utbildningsanordnarna har kalkylerat och kalkylerar fortfarande hur de kan spara. Väggar har rivits, apparatur som behövs i undervisningen förnyas inte och man hotar med att minska på antalet yrkesinriktade lärare med 1500. Storleken på grupperna blir allt större, så läraren har allt mindre tid att undervisa och handled studerandena. Med hjälp av det här receptet Ledare Den kloka satsar på utbildning tror man sig kunna skapa kvalitet och proffs för arbetslivet. Uttrycket att den kloka satsar på utbildning hör till en svunnen tid. Rädslan för en Pisabomb finns, den förorsakas av alla nedskärningar inom utbildningen och dess följder. Lärarna är ett underligt schack. Oron för de unga och för inlärningen mattar ut dem helt, och lärarna jobbar på gränsen till utbrändhet. Rädslan för uppsägning förorsakar hysteri, läraren jobbar som en galning för att bevisa att det lönar sig att behålla honom. Det gynnar ingen att trötta ut och slösa med att låta sakkunniga gå på övervarv. Hoppas det går att uppnå en balans och att man får i skick förutsättningarna för att jobba. Valdagen närmar sig och nu behöver vi lärarrepresentanter som ser till att livsvillkoren för utbildningen fungerar. För kandidaterna kan vi alla åskådliggöra läget inom utbildningen och berätta vilka ärenden som först bör åtgärdas. Jag skriver till jultomten och önskar att de som skär ner på resurserna ska benådas med visdom, och att utbildningsanordnarna och lärarna får ett paket som innehåller de vises sten som ska vägleder dem att anordna och sköta utbildningen. En riktigt god adventstid och en juletid som ger oss nya krafter – i väntan på julklappar Tuija Salminen, SKO:s ordförande 5 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 5 29.11.2016 22:17:49

Valtuuskunta alensi jäsenmaksua j S KOn uusi valtuuskunta alensi syyskokouksessaan SKOn jäsenmaksua 0,12 prosentista 0,10 prosenttiin. Jäsenmaksun pienentämistä perusteltiin pääasiassa rahallisella merkityksellä jäsenille. Jäsenmaksun alentamisesta aloitteita olivat tehneet muun muassa Häme ja Vaasa. Valtuuskunta teki myös toisen suuren päätöksen ja päätti SKOn urheilutapahtuman järjestämisestä kahden vuoden välein. Aloite tästä oli tullut Uudenmaan piiriltä. Urheilutapahtuma järjestetään SKOn perinteikkään lentopalloturnauksen yhteydessä. Valtuuskunta esitti, että turnauksen yhteyteen voitaisiin järjestää myös muuta urheilua ja näin saada enemmän SKOlaisia mukaan tapahtumaan. Urheilulajeiksi toivottiin yksilö- ja joukkuelajeja, joista osa olisi sohvaperunoillekin sopivia, kuten sauvakävelyä. Aloitteen aiheesta oli tehnyt Uusimaa. Valtuuskunnan päätöksen mukaan urheilutapahtuma järjestetään joka toinen vuosi, SKO-päivien kanssa vuorovuosina. Valtuuskunta keskusteli myös SKO-päivien järjestämisestä joka neljäs vuosi nykyisen rytmin sijaan. Esitys tästä oli tullut Vaasasta. Valtuuskunta kuitenkin piti SKO-päiviä tärkeänä jäsenistön kohtaamispaikkana ja päätti, että SKO-päivät pidetään jatkossakin joka toinen vuosi, ja että SKO maksaa jäsenilleen päivien osallistumismaksun. Tätä olivat esittäneet Lappi ja Oulu. Kokouksessa pohdittiin myös muun muassa SKOn valtuuskunnan kokoa, sijoituksia sekä säästöjä järjestön vuosittaisista menoista. Valtuuskunnan koko haluttiin pitää nykyisellään, jotta kaikki alueet sekä 2.aste ja AMK pysyisivät hyvin edustettuina. Sijoitustoimintaa pidettiin onnistuneena, mutta siitä toivottiin selvityksiä esimerkiksi hallituksen kokouksiin. Säästökohteina pohdittiin muun muassa paperisen lehden lopettamista sekä erilaisten palkkioiden ja palkkojen pienentämistä. Näistä valtuuskunta ei tehnyt päätöksiä. Teksti ja kuvat: Katja Remsu Ajankohtaisia asioita koulutuspolitiikasta, ­edunvalvonnasta ja järjestöpolitiikasta U lla Virranniemi ja Teija Launiainen kertoivat valtuuskunnalle ajankohtaisia asioita koulutuspolitiikasta. Pääasiaksi nousi korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen, josta esimerkeiksi nousivat Tampere ja Lappeenranta. Tampereen yliopistokonserni tarkoittaa Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhdistymistä säätiöyliopistoksi. Lisäksi Tampereen AMK siirtyy säätiöyliopiston omistukseen. Marraskuussa TTY kuiten- kin ilmoitti keskeyttävänsä yhdistymisvalmistelut, eikä jatkosta ole saatu tietoa. Lappeenrannassa synnytetään LUT-konsernia, jossa aluksi yhdistyvät kielikeskukset. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kielikeskuksen työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Saimaan AMK:n palvelukseen jo ensi vuoden alusta. Rovaniemellä kaupunki on päättänyt myydä AMK:n osakkeet yliopistolle. Mikäli osakekaupat toteutuvat, yliopisto tulee omistamaan AMK:sta 51 prosenttia. Lisäksi menossa on lakimuutoksia, joiden mukaan korkeakoulut voivat järjestää kielten ja viestinnän opetuksen yhdessä tai hankkia sen osittain tai kokonaan toiselta yliopistolta tai AMK:lta. Virallisten tietojen mukaan duaalimallista ei olla luopumassa. Ulla Kangasniemi nosti kokouksessa esiin ajankohtaisia asioita edunvalvonnasta. Kilpailukykysopi- 6 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 6 29.11.2016 22:17:57

ua ja päätti urheilupäivästä mukseen liittyviä asioita ovat muun muassa lomarahaleikkaukset, työajan pidentäminen, palkankorotusten nollalinja, työnantajamaksujen alentaminen sekä työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen vuodella tammikuuhun 2018. SKOn saavuttamia neuvottelutuloksia viime kierrokselta ovat muun muassa työajan seurantavelvoite, opetusvelvollisuuksien täsmentäminen ammatillisten teoria-aineiden osalta sekä työssäoppimiseen liit- tyvine termien ja sopimuskohtien täsmentäminen. 2.asteelta ajankohtaisia asioita ovat uusi työaikamalli ja erilaiset siihen liittyvät kokeilut sekä ammatillinen reformi, johon liittyy lakimuutoksia, uusia rahoitusmalleja sekä opetuksen siirtämistä entistä enemmän työelämään. Teksti ja kuva: Katja Remsu 7 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 7 kauppaopettaja 29.11.2016 22:18:02

OAJ kehittää järjestörakennettaan Tehokkaampaa edunvalvontaa ja työnantajakohtaisia paikallisyhdistyksiä O AJ:n valtuusto päätti kevätkokouksessaan 2016 kehittää OAJ:n järjestörakennetta niin, että paikallistasolla siirrytään työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa edunvalvontaa, parantaa jäsenpitoa sekä tehdä järjestörakenteesta nykyistä ketterämpi. Järjestörakennetta halutaan uudistaa vastaamaan paremmin muuttuneisiin kunta- ja koulutuksenjärjestäjäkentän rakenteisiin. Uudistuksen tavoitteet Siirtymällä työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin OAJ haluaa edistää ja parantaa jäsentensä edunvalvontaa sekä tehostaa paikallistason sopimus- ja neuvottelutoimintaa. Työnantajakohtainen paikallisyhdistys on suoraan OAJ:n jäsenten vastinpari työnantajalle, ja yhdistyksellä on sopimus- ja neuvotteluoikeudet kaikkien työnantajan palveluksessa toimivien OAJ:n jäsenten osalta. Nykyisin opettajayhdistysten toiminta on useimmiten muuta kuin suoranaista sopimus- ja neuvottelutoiminnallista edunvalvontaa. Keskeinen uudistuksen tavoite on myös kevyempi järjestörakenne, jonka tavoitteina ovat: • järjestörakenteen selkiyttäminen • jäsenten yhteenkuuluvuuden (TAkohtaisuus) lisääminen, kun kaikki jäsenet ovat samassa yhdistyksessä • yhdistystoimijoiden työn helpottaminen (ei moninkertaisia yhdistystehtäviä) • koulutustarpeen väheneminen • viestinnän nopeutuminen ja keveneminen • kustannusten aleneminen pitkällä aikavälillä. • henkilöjäsenyhdistys, jolloin jäsenet ovat suoraan paikallisyhdistyksen jäseniä (ns. A-malli) • henkilö- ja yhdistysjäsenyyteen perustuva yhdistys, jolloin jäseninä ovat sekä henkilöjäsenet että yhdistykset (ns. B-malli) • yhdistysten yhdistys, jolloin jäseninä ovat yhdistykset (ns. C-malli). Lisäksi OAJ:n valtuusto on suositellut paikallisyhdistyksille ja niiden jäsenyhdistyksille, että työnantajakohtaiset paikallisyhdistykset muodostetaan henkilöjäsenyyteen perustuviksi A-mallisiksi yhdistyksiksi, Työnantajakohtainen paikallisyhdistys Uudistuksessa kaikki saman työnantajan palveluksessa olevat jäsenet järjestäytyvät samaan paikallisyhdistykseen riippumatta jäsenryhmästä tai kouluasteesta. OAJ on linjannut, että työnantajakohtainen paikallisyhdistys voi olla Toimintaohjeet työnantajakohtaisen yhdistyksen perustamiseksi löytyvät Yhdistysoppaasta OAJ:n jäsensivuilta, ks. www.oaj.fi  jäsensivut (edellyttää kirjautumista)  yhdistykset ja yhdistystoiminta  Yhdistysopas  järjestörakenteen kehittäminen OAJ:n järjestörakenne – suositus OAJ-YSI LTOL FSL OAO: – SKO ja muut VK – ­yhdistykset YLL Opsia Opisk. Senioriopettajat Alueyhdistykset OAJ:n työnantajakohtaiset paikallisyhdistykset Jäsenet (A-malli) / jäsenyhdistykset (B-malli) 8 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 8 29.11.2016 22:18:03

kuitenkin niin, että myös B-malli on mahdollinen. C-malli tulee kysymykseen vain tilanteissa, joissa jäsenyhdistykset eivät löydä edellytyksiä Atai -B-mallisen paikallisyhdistyksen perustamiseen. SKO on linjannut, että sen jäsenyhdistykset voivat liittyä työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin yhdistyksinä eli ns. B-mallin mukaisesti. Valtaosa nykyisistä kuntakohtaisista paikallisyhdistyksistä on jo tällä hetkellä työnantajakohtaisia paikallisyhdistyksiä (A-mallisia), joissa jäseninä on ainoastaan kunnan/kaupungin palveluksessa olevia henkilöitä. Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymissä on jo nyt 24 työnantajakohtaista paikallisyhdistystä. Näitä yhdistyksiä ei tarvitse perustaa uudelleen. Näissä yhdistyksissä muutokset koskevat vain mahdollisia yhdistysmallin vaihdoksia ja jäsensiirtoja muista yhdistyksistä. Työnantajakohtaiset paikallisyhdistykset ovat jäsentensä osalta niiden valtakunnallisten yhdistysten ja piirien jäseniä, joiden jäseniä yhdistykseen kuuluu tai tulee kuulumaan. Näin SKO ja sen piirit jatkavat toimintaansa entisellään, eivätkä linkit valtakunnallisen yhdistysten toimintaan katkea, joten SKO:n jäsenet ovat jatkossakin SKO:n jäseniä. Jäsenillä tulee olla jäsenryhmästä riippumatta yhdenvertainen asema työnantajakohtaisissa paikallisyhdistyksissä. Myös eri jäsenryhmien vaikutusmahdollisuudet yhdistyksissä tulee turvata esimerkiksi jaostorakenteella tai muilla paikallisesti hyviksi koetuilla ratkaisuilla. Teksti: Susanna Hjulberg BORDEAUX – COGNAC – ORLEANS – CHAMPAGNE 10.–18.6.2017 Lähde SKOn mukaan viinimatkalle! Lähteet: OAJ:n Yhdistysopas/ järjestörakenteen kehittäminen ja OAO hallitusseminaari 7.11.2016. Työnantajakohtaisen paikallisyhdistyksen perustaminen OAJ on linjannut, että • työnantajakohtaisten paikallisyhdistysten perustaminen aloitetaan syksyllä 2016 • suositeltu yhdistyksen minimikoko on 50 jäsentä • uudistusta edistetään erillisellä siirtymäkauden kannustinrahoituksella, joka on voimassa viisi vuotta uudistuksen aloittamisesta. OAJ:n mukaan myös useamman pienen työnantajan palveluksessa olevat voivat muodostaa yhteisen työnantajakohtaisen paikallisyhdistyksen. Vaihtoehtona on liittyä suurempaan toiseen työnantajakohtaiseen paikallisyhdistykseen maantieteellisen alueen tai muun syyn perusteella, mikäli se on edunvalvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Hallituksen ­erovuoroiset v­ alittiin jatkamaan Valtuuskunnan kokouksessa äänestettiin erovuoroisten jäsenten korvaajista tai jatkosta. Erovuoroiset jäsenet olivat Ulla Kangasniemi (Lappi), Teija Launiainen (Kymi) ja Konsta Ojanen (Turku ja Pori). Erovuoroiset varajäsenet olivat Terhi Kemppainen (Oulu), Keijo Koskenmäki (Keski-Suomi) ja Jarmo Pösö (Häme). Valtuuskunta päätti jatkaa kaikkien erovuorossa olleiden jäsenten ja varajäsenten kautta kahdella vuodella. Koe Bordeaux´in punaviinit ja makeat valkoviinit, Champagnen iloiset pitkään kuplivat samppanjat ja Cognacin huippulaadukkaat pitkään kypsyneet konjakit. SKOn viinimatka sisältää muun muassa viinitilakäyntejä, pitkiä illallisia, Pylan hiekkadyynit, Braastadin linnan, Epernayn samppanjakadun, vierailuja pientuottajien luona ja Taittingerin samppanjatalovierailun. Matkanjohtajana viiniasiantuntija Antero Mattsson. Lennämme Bordeaux´hon, jossa vastassa on suomalainen linja-auto. Paluu laivalla Saksasta Suomeen. Matkan hinta 1145€ jäseniltä (SKO maksaa 100 €) ja muilta 1245 €. Varaa matkasi maaliskuun loppuun mennessä. Lue lisää SKOn nettisivuilta. 9 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 9 kauppaopettaja 29.11.2016 22:18:03

Kokemuksia vuosityöajasta toisen a Suomen Liikemiesten Kauppaopis­ tossa (Helsinki Business College Oy) on kokeiltu opettajien vuosityöaikaa elokuusta 2012 alkaen. Ensimmäinen kokeilu oli vuosina 2012–14 ja sitä jat­ kettiin melkein samanlaisena vuodet 2014–16. Elokuusta 2016 heinäkuun 2017 loppuun on näillä näkymin tämän mallin viimeinen kokeiluvuosi. Jokainen kokeilu on ollut vapaehtoinen. Syksylle 2017 pitää löytyä uusia kokeiluvaihto­ ehtoja tai toiminta on syytä vakiin­ nuttaa pysyväksi toiminnaksi. N iin sanottu HBC-malli pohjautuu 1500 tunnin työmäärään, josta vähintään 25% on sitomatonta työaikaa, jonka ajankohdan ja työntekopaikan opettaja saa itse päättää. 1500 työtuntia sijoitetaan noin 38 viikolle. Vapaajaksot sijoitetaan pääsääntöisesti oppilaitoksen vapaiden kohdalle, mutta sopimalla tätä sijoittelua voidaan muuttaa. Vuosityöaikakokeiluun osallistuvien palkka vastaa 26,32 vuosiviikkotunnin palkkaa. Työajan suunnittelu Kokeilun alussa ja osittain vielä nykyäänkin työsuunnitelman teko ja sen seuranta aiheuttaa eniten tulkintaeri- Opettajan työn ydin on vielä opetus luokassa. Tiimiopettajuuttakin kokeillaan. mielisyyksiä verrattuna muihin kokeilusopimuksen seikkoihin. Sekä opettajilla että esimiehillä on liian vahvasti mielessä opetusvelvollisuusjärjestelmän toimintatavat, ja oppitunnit lukujärjestyksessä tuntuvat olevan ainoa selkeä asia. Oppituntien määrästä on keskustelua aina, mutta varsinkin siirtyminen osaamispisteisiin on kiihdyttänyt keskustelua. Vuosityöaikamallin ajatus on se, että työnantaja tekee opettajan työsuunnitelman luonnoksen ja opettaja yhdessä lähiesimiehensä kanssa työstää siitä lopullisen version. Opettajan omat toiveet ja ideat pitäisi siis saada paremmin näkyviin. Työsuunnitelma tulisi olla rakennettu tasaiselle työkuormalle, sillä 1500 työtuntia sijoitettuna 38 viikolle tarkoittaa noin 39 työtuntia viikossa. Jos lukuvuoden aikana on vähemmän työtä sisältäviä viikkoja, niin se tarkoittaa melko rankkoja työrupeamia muina viikkoina. Toki on muistettava, että sitomatonta työaikaa voi tehdä milloin ja missä vain: viikossa on tunteja 168. Työajan seuranta Vuosityöaika tuo näkyviin myös mökillä tehdyn työn. Työajan seurantaan on käytetty Excel-taulukkoja, mutta lukuvuonna 2016-17 saamme toivottavasti Wil- ma-järjestelmän kautta seurattua suunniteltua työkuormaa helpommin. Osa Wilmaa lukuvuonna 20152016 kokeilleista ei ollut siihen tyytyväinen määritysten virheellisyyksien vuoksi. Miksi työaikaa pitää seurata? Työsuunnitelmaan on merkitty erilaisia työtehtäviä ja niihin oletettavasti kuluva aika. Erittäin usein aika on arvioitu aivan oikein ja silloin seuranta tuntuu turhalta. Toisaalta ilman seurantaa ei opettajalla ole mitään perustelua sille, että johonkin tehtävään tarvitsee lisää tunteja. Opettajien olisi myös hyvä oppia kertomaan, jos jokin työ ei vaadi niin paljon tunteja kuin suunnitelmaan on merkitty. Kokonaisuus on siis tasapainoilua, mutta sopivalla luottamuksella puolin ja toisin seuranta onnistuu hyvin. Muita kokemuksia ja miten tästä eteenpäin Vuosityöaikakokeilussa mukana olleet opettajat ovat olleet siihen pääosin tyytyväisiä. Eniten kiitosta on saanut kaiken työn näkyviin saaminen ja vakaa palkkataso elokuusta lähtien. Opetustunti, muun työn tunti, kellotunti ja kertoimet sekä muut käsitteet ovat vuosityöajassa 10 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 10 29.11.2016 22:18:03

n asteen ammatillisessa koulutuksessa merkityksettömiä: työtunti on tunnin mittainen riippumatta siitä mitä työtä sen aikana tehdään. Suurimmat ongelmat ovat syntyneet työajan seurannasta. Sitä on tehty joko liian tarkkaan tai ei ollenkaan. Opettajat, jotka eivät kokeiluun lähteneet, pelkäsivät työsuunnitelman sopimisen vaikeutta lähiesimiehen kanssa ja osa olisi halunnut vähemmän työtä kuin 1500 tuntia. Kokeilu- sopimukseen kirjattiin mahdollisuus tehdä alle 1500 tuntia, mutta sitä ei ole kukaan toistaiseksi kokeillut. Vuosityöaikamalli vaatii myös lähiesimiesten kouluttamista, jotta heillekin olisi selvää miten työsuunnitelma tehdään ja sitä seurataan. Itse olisin valmis vakiinnuttamaan vuosityöaikajärjestelmän omassa oppilaitoksessani. Työnantaja on välillä ilmoittanut haluavansa sopimuk- seen tuntivälistä 1200 - 1500, mutta se ei ole mielestäni järkevää. 1500 tuntia on suurelle osalle opettajista sopiva työmäärä. Joinain vuosina jotkut voivat tehdä yli 1500 tuntia, ja vastaavasti myös pienemmällä tuntimäärällä olisi oltava mahdollisuus työskennellä päätoimisesti. Teksti: Tapio Kattainen Yt-neuvotteluja, yhdistymisiä, vuosityöaikamalleja ja osaamispisteitä SKO järjesti koulutuspäivät luottamusmiehille S KOlaiset luottamusmiehet kokoontuivat 1.-2.11.2016 Akavatalolle kuuntelemaan ajankohtaista informaatiota ja keskustelemaan kentällä esille nousseista asioista. Toisen asteen luottamusmiehiä kiinnosti erityisesti osaamispisteisiin siirtymisen vaikutus opettajien työmäärään. Ulla Kangasniemi kertoi tähän liittyvän kyselyn tuloksista. Kyselyyn vastanneiden mukaan osaamispisteet ovat vähentäneet lähiopetuksen määrää. Ammattikorkeakoulujen luottamusmiehet olivat kiinnostuneet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämisistä, joita on menossa tai suunnitteilla eri puolella Suomea. Keskustelua käytiin myös OAJ:n järjestörakenteesta ja sen vaikutuksesta SKOlaisuuteen. Keskiviikko oli pyhitetty OAJ:n asiantuntijoiden esiintymisiin. Markku Perttunen kertoi yksityiskohtaisesti vuosityöaikamallista. Kuntatyönan- taja ja OAJ ovat sopineet kokeilujen aloittamisesta, ja ensimmäiset kokeilut alkanevat syksyllä 2017. Perttunen korosti useasti, että mallissa tavoitellaan sitä, että opettajan kaikki ”Päivällisellä keskustelu oli vapaampaa ja esille nousi muun muassa se, voiko eritysruokavalioksi merkitä: iso annos.” työ tulee näkyväksi. Termit sitomaton ja sidottu työaika tulivat osallistujille selväksi. Myös asianmukainen työajan suunnittelu ja seuranta ovat erittäin tärkeitä vuosityöaikamallin elementtejä. Ammattikorkeakoulujen luottamusmiehet nostivat keskusteluun amk-sopimuksen uudistamistarpeen. Elämme varsinkin toisella asteella yt-aikaa. Työmarkkinalakimies Eija Mali kertasi luottamusmiehille ytprosessin kulun ja kertoi esimerkkejä siitä, miten irtisanottu opet- taja saattaa saada korvauksia sen rikkomisesta. Yt-prosessi on luottamusmiehelle raskas, sillä luottamusmiehen pitäisi pystyä tukemaan edustettavia, mutta yt-lain mukaan myös ei-järjestäytyneitä opettajia. Kuulimme kokemuksia sekä hyvin että huonosti toteutetuista yt-neuvotteluista. Ikävä kyllä lopputuloksesta riippumatta häviäjiä yleensä ovat opettajat ja myös opiskelijat, joiden opetukseen ja ohjaukseen ei tunnu rahaa riittävän. Teksti: Tapio Kattainen SKOn seuraava lehti ilmestyy 22.5.2017. Lehden teemana on edunvalvonta. Myös muista aiheista voi tarjota juttuja. Laita postia päätoimittaja Katja Remsulle katja. remsu@saimia.fi. Voit myös lähettää toimituskunnalle juttuvinkkejä ja juttutoiveita. 11 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 11 29.11.2016 22:18:04

SKO puuttui napakasti laittomiin rekrytointeihin Tampereen seudun ammattiopiston rekrytointiepäselvyydet ­tutkintaan S KO sai Tampereen kauppa- ja kulttuuriopettajilta pyynnön selvittää Tampereen seudun ammattiopisto Tredun rekrytointiepäselvyyksiä. Rekrytointiin liittyvät epäselvyydet ovat jatkuneet liiketalouden Sammonkadun yksikössä vuodesta 2010. Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat on saanut useita yhteydenottoja siitä, että Tampereen seudun ammattiopisto on toistuvasti rekrytoinut Sammonkadun toimipisteeseensä epäpäteviä henkilöitä opettajan tehtäviin. Rekrytointien yhteinen piirre on ollut se, että perusteena näytti olevan läheinen ystävyyssuhde valinnat tehneen yksikön esimieheen. Hakijoina oli kuitenkin ollut myös useita opettajia, joilla oli muodollinen pätevyys tehtävään ja vaadittu ammatillinen osaaminen. Rekrytointeja lähipiiristä Tampereen kauppa- ja kulttuuriopettajien tekemän selvityksen mukaan epäpätevien opettajien rekrytointi alkoi Sammonkadun toimipisteessä vuonna 2010, jolloin liiketalouden koulutuspäällikkönä aloitti hallintotieteiden maisteri Sari Simontaival (myöh. Laine, nykyisin Laine-Aho). Vuodesta 2010 alkaen Sammonkadun liiketalouden yksikköön on valittu opettajiksi Simontaipaleen lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, jolla ei ollut aikaisempaa opettajakokemusta ja -koulutusta. Heidän työsuhteita on myös jatkettu vuosittain ilman tehtävään vaadittavaa kelpoisuutta. Epäpätevien henkilöiden epäpätevyysalennus palkoissa kompensoitiin pääasiassa sillä, että heillä kaikilla oli poikkeuksellisen suuri opetustuntimäärä. Osalle pätevistä opettajista annettiin vain minimituntimäärä ja osalle aiempia vuosia huomattavasti pienempi vuosiviikkotuntimäärä. Epäpätevät henkilöt myös sitoutettiin moniin opetukseen kuulumattomiin tehtäviin, joista maksettiin erikseen. He toimivat muun muassa opiskelijakuntavastaavana, tutoreiden ohjaajina, työssäoppimisen koordinoijina, Sammonkadun toimipisteen harjoittelumyymälän vetäjinä, urheilumessujen organisoijina sekä opettajaedustajina ammatillisessa neuvottelukunnassa. tuneita, monitaitoisia ja opiskelijalähtöisiä. Sammonkadun toimipisteessä on ollut tapana, että uutta opettajaa ei heti työllistetä ryhmänohjaajan tehtävään, vaan hänen annetaan ensin tutustua opiskelijoihin, käytäntöihin ja opetustyöhön ainakin yhden vuoden ajan. Simontaipaleen palkkaamat uudet opettajat saivat kuitenkin heti ryhmiä ohjattavakseen. Vuonna 2016 yhtä määräaikaista liiketalouden (asiakaspalvelu ja myynti) opettajan paikkaa haki 57 hakijaa, joista muodollisesti päteviä oli 31. Johto teki päätöksen: ”Opettajatarpeen selkiytymättömyyden ja organisaatiouudistuksen aiheuttamien henkilöstön sisäisten siirtymisten vuoksi ei ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista täyttää ammatillisten opintojen määräaikaista tehtävää.” Opettajatarpeen selkiytymättömyys on jokseenkin outoa oppilaitoksessa, jonka opiskelijamäärä on vuodesta toiseen jo lakisääteisesti pysynyt melko samana. Asian selvittäminen ja käsittely jatkuu yhteistyössä OAJ:n kanssa. Teksti: Katja Remsu Lähde: www.oaj.fi, kuva: 123RF ”Selkiytymätön opettajatarve” Sitouttamalla epäpätevät henkilöt Sammonkadun toimipisteen infrastruktuuriin saatiin Sammonkadulle aikaan näennäisesti ilmapiiri, että he ovat aktiivisia, motivoituneita, innos12 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 12 29.11.2016 22:18:04

Osaamis­ pistekysely Ulla Kangasniemi esitteli valtuuskunnalle kyselyä, jossa selvitettiin osaamispistejärjestelmään siirtymisen vaikutuksia. Kysely toteutettiin keväällä 2016 ja siihen vastasivat 2.asteen luottamusmiehet ja yhteysopettajat. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että oppilaitoksessa oli määritelty laskennallinen ohjearvo sille, kuinka monta oppituntia opettajalle resursoidaan osaamispistettä kohti. Laskentaperiaate oli 14 – 22 h, mutta suurimmalla osalla määrä oli 17 – 18 h/osp. Vastausten mukaan osaamispistejärjestelmään siirtyminen on suurimmalla osalla vähentänyt jonkin verran tai huomattavasti opettajan antaman kontaktiopetuksen määrää. Opettajan muun työn määrän nähtiin kasvaneen tai vähintään pysyneen ennallaan, ja hallinnollisen työn määrän katsottiin lisääntyneen. Opettajien työn kuormittavuuden koettiin myös kasvaneen jonkin verran tai huomattavasti. Samalla oltiin sitä mieltä, että oppilaitoksissa aikomuksena on siirtää opiskelijan oppimista entistä enemmän työelämään. Yleisesti osaamispistejärjestelmään siirtymistä kuvailtiin todella sekavaksi, hieman sekavaksi ja jopa kaoottiseksi. Kiirettä ja kihlajaiskahveja Saimaan amk:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kielikeskukset yhdistyvät S aimaan ammattikorkeakouluun sijoitettava kielikeskus vastaa ensi lukukauden alusta lähtien omasta ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kielten opetuksesta. Sitä ennen koulujen kielikeskukset yhdistetään, mikä tarkoittaa valtavasti asioita. Opettajien työkuormat ja opetustuntimäärät pitää sovittaa yhtenäisiksi, kurssit ja kurssisisällöt pitää rakentaa ja päättää kurssien opettajat, tietojärjestelmät pitää yhdistää ainakin osin. Uudelle kielikeskukselle pitää myös löytää tilat, mikä on haasteellista, kun yhteisestä kampuksesta juuri se osa on remontissa, jossa kielikeskus jossain vaiheessa tulee sijaitsemaan. Uudistetusta rakennuksesta on luvassa koko porukalle, eli yli 30 henkilölle, yhteinen kielten opettajien opettajanhuone. Teknillisen yliopiston opettajia huolettaa imagonsa arvonlasku, kun muuttavat ammattikorkeakoulun kielikeskuksen alle. Ammattikorkeakoulun opettajat pelkäävät, että opetuksen integroiminen ammattiaineisiin katoaa. Kaikkia huolettaa vauhti, jolla kielikeskuksia yhdistetään. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kielikeskusten yhdistämishankkeesta ilmoitettiin opettajille tänä syksynä kielikeskusten yhteisessä tapaamisessa, johon opettajat kutsuttiin tunnin varoitusajalla. Myöhemmin on pidetty yhteisiä tiedotustilaisuuksia ja henkilökohtaisia kuulemisia, ja jopa juotu kihlajaiskahvit kakun kera. OAJ on kielten opetuksesta pyydetyssä lausunnossaan korostanut duaalimallin periaatetta, mutta hyväksynyt, että kielten opetusta voidaan järjestää yhdessä esimerkiksi harvinaisten kielten osalta tai silloin, kun on tarve järjestää yhteisiä opintoja, jotta opiskelijat saavuttavat tarvittavan lähtötason ammatillisesti suuntautuneisiin opintoihin. Samalla OAJ on torjunut ajatuksen siitä, että toinen korkeakoulu voisi järjestää kokonaisuudessa toiselle korkeakoululle kielten opetuksen ja muut kielipalvelut. OAJ edellyttää, että jatkossakin kummankin korkeakoulun omia profiileja tutkintojen sisällöissä tulee kunnioittaa ja että opettajat ovat mukana kielten opetuksen kehittämisessä rakenteellisissa uudistuksissa. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallitukset päättivät yhteisen kielikeskuksen perustamisesta marraskuussa. LUT:n kielikeskuksen henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen yhteydessä vanhoina työntekijöinä Saimaan amk:n palvelukseen tammikuussa 2017. Teksti: Katja Remsu 13 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 13 29.11.2016 22:18:05

Luovuus muutti Kankaalle K aikki Jyväskylän ammattiopiston ja aikuisopiston visuaaliset luovat alat, käsi- ja taideteollisuusala, tekstiili- ja vaatetusala sekä kuva- ja media-ala, ovat päässeet saman katon alle Kankaalle entisen paperitehtaan alueelle. Aiemmin toiminta jakautui kolmeen eri tilaan Petäjävedellä ja Viitaniemellä. Uudet tilat tuntuvat avarilta, sillä niin sisä- kuin ulkoseinissäkin on käytetty runsaasti lasia. Kankaan alueen viihtyisyyden parantamiseksi koulu on tehnyt yhteistyötä läänintaiteilija Kirsi Pitkäsen kanssa, mutta myös muut paikalliset taiteilijat ovat toteuttamassa koulun ja koko Kan- kaan ympäristöön taidetta. Esimerkiksi graafikko Tuomas Hallivuo on suunnitellut ulkotaideprojektin valokuvataiteen opiskelijoiden kanssa: yhdessä aiotaan koristella muun muassa koulun viereiset rakennusaidat. Alueella on myös taidehalli, jossa järjestetään säännöllisesti näyttelyitä ja muita taidetapahtumia. Kaikki opiskelu ei kuitenkaan onnistu omissa tiloissa: yhteisten opintojen jaksot järjestetään Harjun toimipisteessä muutaman kilometrin päässä. Opiskelijat käyvät siellä myös ruokailemassa niin kauan, kunnes alueelle saadaan oma ruokala. Koulutuspäälliköt Helena Kunnas ja Maija Ketola: mahdollisuuksia verkostoitumiseen jo opintojen aikana Pienyrittäjä- ja ammattiharjoittajavaltaiselle alalle opiskeleville on tärkeä harjoitella verkostoitumista jo opintojen aikana. Toiminnan siirtäminen yhteisten tilojen suojiin toivottavasti tuo uusia mahdollisuuksia työllistymiseen ja verkostoitumiseen laajemminkin. Toki maakunnallisesti keskeinen sijainti ja kaupungin ytimessä keskellä uudenlaista luovaa ja kehittyvää Kankaan kaupunkikulttuurialuetta antaa myös lisäpotkua ja intoa työhömme. 14 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 14 29.11.2016 22:18:11

Tilojen ja toiminnan suunnittelussa on vahvasti ollut mukana koko henkilöstö. Suurena haasteena suunnittelussa oli siirtyminen aikaisempia tiloja reilusti puolet pienenpiin tiloihin. Kaikki neliöt on mietitty tarkkaan ja suunnittelussa tilat on pyritty saamaan mahdollisimman monikäyttöisiksi ja alojen tarpeita vastaaviksi. Kompromisseja tietenkin on jouduttu tekemään. Olemme varsin tyytyväisiä tilojen yleisilmeeseen. Tilat ovat avoimia tuoden eri toimintoja hyvin esille. Moneen työsaliin ja opetustilaan on ikkunanäkymä käytävästä, joten työskentelyä on helppo seurata häiritsemättä opetusta. Tilat tukevat yhteistoiminnan kehittymistä eri alojen opiskelijoiden kesken. Ajatuksena onkin tyhjä canvas, joka muokkautuu ja muuntuu visuaaliselta ilmeeltään ja sisustukseltaan vähitellen opiskelijaprojektien myötä. Henkilöstön ja opiskelijoiden sopeutuminen on varmasti ollut pääsääntöisesti hyvää, tunnelma on mukavan kodikas. Luopuminen vanhoista tiloista ja työ- ja opiskeluyhteisöstä on tietenkin melko iso prosessi. Yhtenäisiin tiloihin siirtyminen oli monelle kuitenkin odotettu helpotus. Alku Kankaalla vei erityisesti henkilökunnan voimavaroja käytännön asioiden järjestämisen ja hoitamiseen. Henkilöstö on kiitettävästi venynyt ja tehnyt työtä työsalien ja muiden tilojen kuntoon saamiseksi. Avoimissa ja korkeissa tiloissamme kaiku on osoittautunut haasteeksi. Kärsivällisyyttä koetteli myös se, että kalustekilpailutuksen epäonnistumisen vuoksi jouduimme odottamaan pitkään pysyviä kalusteita. Lisäksi ns. tukitoiminnoissa tullut vastaan paljon asioita, jotka eivät ole heti toimineet parhaalla mahdollisella tavalla. Ongelmia on kuitenkin ratkottu joustavasti. Sitä mukaa, kun asiat loksahtavat paikalleen ja arki alkaa rullata omalla painollaan, on aika panostaa yhteistyön kehittämiseen ja opiskelijoiden osallistamiseen. Anni Honkala, tuotesuunnittelun ja visuaalisten aineiden opettaja: lasiseinät tuovat yhteisöllisyyden tunnetta Syksy väistötiloissa Viitaniemessä oli aika kaoottista aikaa, mutta nyt arki täällä Kankaalla on alkanut sujua. Pieniä teknisiä ongelmia on vielä, mutta uudet tilat ovat valoisat ja avarat: lasiseinät tuovat yhteisöllisyyden tunnetta ja muutenkin on hyvä asia, että kaikki koulutusalat ovat tässä saman katon alla. Yhteistyö onnistuu paljon paremmin nyt, kun ei tarvitse juosta eri rakennuksissa. Kaupunginkin kanssa on tehty yhteistyötä: syksyn 2015 Valon kaupunki –projekti toteutettiin kaupungin ja yhdessä ykkösten kanssa. Lisäksi on meneillään Ikea-projekti Ikea-paikkakunnilla: projekteista löytyy lisätietoa osoitteesta artesaanit.blogspot.fi. Veli-Antti Virtanen, puualan aikuiskouluttaja: käsi- ja taideteollisuus on kaivannut urbanisoitumista Kankaan kampuksen sijainti keskustassa on loistava ja sen tuomat mahdollisuudet suuret: yhteistyö sekä kaupungin että yritysten kanssa onnistuu helposti ja spontaanistikin. Käsi- ja taideteollisuus on kaivannut urbanisoitumista ja tässä kohtaa se toteutuu täydellisesti. Kaupungin kanssa on jo toteutettu projekti puistokalusteista ja heti opiskelijat pääsevät kiinni siihen, mitä työelämä todellisuudessa on: ei näprätä pikkujuttuja leikisti, vaan osallistutaan projektiin alusta saakka palaveeraten ja kokoustaen asiakkaan kanssa. Työhön pääsee vaikuttamaan aidosti ja lopulta vielä näkee konkreettiset tulokset. Tilojen keskeneräisyys stressaa sekä opettajia että opiskelijoita, mutta sen kanssa eletään ja tullaan toimeen. Opiskelijat ovat olleet ihmeen pitkämielisiä, sillä muuttoon liittyvät palaverit ja konkreettinen toiminta, esimerkiksi kalusteiden rakentaminen, vievät edelleen opettajien aikaa. Riku Himanen, kalustepuolen aikuiskouluttaja: opiskelijat saavat paremman kosketuksen työelämään Olen samaa mieltä Veli-Antin kanssa siitä, että kampus keskustan alueella antaa mahdollisuuden urbanisoitua ja tuoda käsi- ja taideteollisuutta nykyaikaan. Opiskelijat saavat paremman kosketuksen myös työelämään. Uudet tilat ovat työvoitto: yksi mahdollinen ratkaisu muuton sijaan olisi voinut olla koko koulutusalan lakkauttaminen tai hajauttaminen ympäri kaupunkia. Yhdessä toimipisteessä toimiminen on ehdottomasti kaikkien etu! Teksti: Mari Erho (Haastattelut tehty keväällä 2016) 15 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 15 29.11.2016 22:18:14

Kajaanin ammattikorkeakoulun k Englannin kielen lähtötasotesti ensimmäistä kertaa sähköisenä K ajaanin ammattikorkeakoulun suomenkielisen koulutuksen aloitti tänä syksynä yhteensä 446 opiskelijaa, joista 412 osallistui englannin kielen lähtötasotestiin, nyt ensimmäistä kertaa sähköisessä muodossa. Lähtötasotestin hyväksytysti suorittaneet opiskelijat jatkavat suoraan alakohtaisiin englannin opintoihin, muille tarjotaan englannin kielen kertauskurssi. Ammattikorkeakoulun opiskelijan englannin kielitaidon tulisi olla eurooppalaisen viitekehyksen mukaan B1-B2 taitotasolla, jolloin hän osaa käyttää sitä itsenäisesti kaikilla kielitaidon osa-alueilla, omalla ammattialallaan sekä poikkialaisesti. Lähtötasotestin perusteella noin 20 % opiskelijoista ohjattiin kertaus- kursseille. Tulos on samansuuntainen viime vuoteen verrattuna, jolloin testi tehtiin vielä kynällä ja paperilla. Testiä haluttiin uudistaa, jotta digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia hyödynnettäisiin täysimääräisesti, mikä on Kajaanin ammattikorkeakoulun KAMK´24 strategian mukaista. Testi varmistaa kyvyn soveltaa kieltä Englannin kielen lähtötasotestin laatiminen Moodle verkko-oppimisympäristöön aloitettiin ammattikorkeakoulussa jo keväällä 2016.  Testi koostuu viidestä osa-alueesta: suullinen ja kirjallinen tuottaminen, kuullun ymmärtäminen sekä sanasto- ja kielioppiosiot. Ainoas- taan suullinen ja kirjallinen tuotos jäävät opettajien tarkastettaviksi, ohjelma tarkastaa muut osiot automaattisesti. Tällä tavalla voitiin varmistaa opiskelijoiden taidot soveltaa kieltä käytännössä kirjoittamalla ja puhumalla. Lähtötasotestin tarkastuksissa huomattiin, että monivalintakielioppitehtävässä onnistuminen ei välttämättä korreloinut soveltamistehtävien tuotosten kanssa. Englannin puhuminen jännitti alussa Opiskelijoita pyydettiin antamaan palautetta tänä syksynä pilotoidusta testistä. He suhtautuivat positiivisesti nykyaikaiseen menetelmään arvioida kielitaitotasoa. 16 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 16 29.11.2016 22:18:15

n kieltenopettajat digiloikkaavat ”Oli hyvä testi ja huomasin itse myös missä on kehitettävää ja missä olen parempi.” Suullinen tuotos jännitti osallistujia, mutta he ymmärsivät lehtoreiden työelämänlähtöisen tarpeen arvioida puhetta. ”Arkailin ensin puheentuottamistehtävässä, mutta kun pääsin vauhtiin niin ei jännittänyt enää niin kamalasti”. Kuullun ymmärtämisen osio oli helpohko, sen voisikin sanoa voimaannuttaneen opiskelijoita, koska he huomasivat hallitsevansa ainakin yhden osa-alueen. Kirjoittamisen opiskelijat kokivat haastavaksi, varsinkin jos englanniksi kirjoittamisesta oli vierähtänyt vuosia. Etenkin verbien ja aikamuotojen hallitseminen oli osittain hieman ruosteessa. IPadit ja digitaalisuus kieltenopetuksessa Kajaanin ammattikorkeakoulun kieltenopettajat ovat ottaneet digiloikkatavoitteen tosissaan. Koulu on hankkinut heidän yhteiseen käyttöönsä 25 iPadia, jotka he voivat ottaa luokkaan opiskelijoita varten. Opiskelijat hyödyntävät iPadeja mm. äänitykseen, sanaston harjoitteluun, miellekarttojen kokoamisen sekä esitysten, videoiden ja digitarinoiden tekemiseen. Digitaalisen materiaalin avulla kielten opintojaksoista pyritään kehittämään pedagogisesti punnittuja, itsesäätöistä ja yhteisöllistä oppimista tukevia opintokokonaisuuksia. Samalla opiskelijat kehittävät 21. vuosisadan työelämässä tarvittavia digi-, vuorovaikutus- ja kansainvälisyystaitoja. an: Suomen älykkäin korkeakoulu. Strategian mukaan KAMK suuntaa toimintaansa yhden, läpileikkaavan profiilin – Älykkäät ratkaisut – avulla. Sillä tarkoitetaan teknologisten sovellusten hyödyntämisen lisäksi kykyä tehdä oikeita asioita oikein. Kajaanin ammattikorkeakoulu tarjoaa koulu- tusta viidellä osaamisalueella: koneja kaivostekniikka, tietojärjestelmät, liiketoiminta ja innovaatiot, aktiviteettimatkailu sekä sairaan- ja terveydenhoito. Teksti: lehtorit Kaisa EnticknapSeppänen ja Kirsi Korkealehto, ­Kajaanin ammattikorkeakoulu  Digitaalisuus on Kajaanin ammattikorkeakoulun strategian mukaista Kajaanin ammattikorkeakoulu julkaisi tänä vuonna KAMK´24 strategi- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 17 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 17 29.11.2016 22:18:16

Uskallusta ja uskoa omaan ­matematiikan osaamiseen Talousmatematiikkaa Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä Matematiikka on hauskaa. Internetin ­tietovisat, laskutestit ja matematiikka­ triviat ovat hyvin suosittuja. Tuloksia jaetaan ­ylpeästi eteenpäin. Ihmiset ­ha­luavat haastaa itseään ja osaamistaan. T ta. Päässälaskut, prosentit ja soveltaminen koettiin vahvuuksiksi. Pitkä tauko opiskelusta ja laskemisesta kuitenkin askarruttivat. Opintojakson aloitustestiin osallistui 135 opiskelijaa, joista hyväksytysti testin suoritti 38. Testi nähtiin hyvänä herättäjänä siihen, miten asiat on omaksuttu ja mitä pitää kerrata. Testin hylätty suoritus ei suuren osan mielestä kertonut osaamattomuudesta vaan siitä, että asiat unohtuvat. Excel-tunneille koettiin toimivana ratkaisuna. Excel-tunneilla kannustettiin tiedonhakuun, ei ulkoa opiskeluun. Tehtävää piti itse ensin yrittää kaikin mahdollisin keinoin, vasta sitten tehtävät käytiin yhdessä läpi. Tentissä sai hakea tietoa netistä. ullessaan ammattikorkeakouluun opiskelijoilla on takanaan vähintään 12 vuotta Soveltavaan tekemiseen opiskelua. Jokainen on luonut oman käsityksensä omasta osaamisestaan. Opiskelijoiden kuva omasta osaaTähän käsitykseen, mikäli se ei ole misestaan oli hyvä, vaikka alkutespositiivinen, on tarkoitus pureutua. tin hyväksytysti suoritti vain 28 %. Yhdessä tekemällä ja Turun ammattikorkeakoulun liikeKoe koettiin hyvänä herättäjänä siitä, talouden ensimmäisen vuosikurssin keskustelemalla mitä muistaa. Omaa uskoa osaamiopiskelijoiden Talousmatematiikkaa Ryhmässä laskeminen koettiin omaa seen se ei vienyt, vaan asioiden kersoveltaen -opintojaksossa haluan us- oppimista edesauttavana tekijänä. taamisella ja laskemisella koettiin asikalluttaa opiskelijoita ajattelemaan, Ongelmasta keskustelu ja asioiden oiden taas palaavan mieleen. arvioimaan, ihmettelemään, kokeile- pohtiminen yhdessä mahdollistivat Talousmatematiikan osion sisältö maan ja varsinkin uskomaan itseen- oppimista ja syvensivät ymmärtä- on supistunut vuosittain. Nyt laajuus sä. Ideana ei ole ollut tarjota teo- mistä. Opiskelijat kokivat oppivansa vastaa hieman laajennettua lukion riaopetusta vaan laittaa opiskelijat parhaiten juuri tekemällä ja keskus- lyhyen matematiikan Talousmatetiimeissä pohtimaan ongelmia, tart- telemalla. Myös lähituntien aikana matiikan kurssin sisältöä. Osa asitumaan jopa mahdottomiin ”Pidin erittäin paljon opetustyylistä ja vapau­ oista on käyty läpi jo yläastehtäviin. desta osallistua sen mukaan mitä oppia tarvitsi. teella. Jotain on siis tehtävä, Mentiin uuden oppiminen edellä eikä niin, että jotta päästään syventymään Oppimistavoitteet apuna käytännön ongelmiin ja sokunhan kaikki tekevät kaiken.” uuden oppimisessa veltavaan tiedon käsittelyyn Motivaation merkitys oppimisessa tehdyt tuntitestit koettiin oppimista ja mahdollisesti jopa uuden tiedon on kiistaton. Opintojakson alussa edistävänä tekijänä ja etenkin niiden tuottamiseen. Ei ole mielekästä, että opiskelija laatii oman oppimissuun- tekeminen tiimissä. jokaisella asteella peruskoulusta amnitelmansa valitsemalla oppimistaOma asenne mainittiin myös use- mattikorkeakouluun aloitetaan aina voitteita ja itselleen sopivan tavan assa vastauksessa oppimisen eteen- samasta asiasisällöstä. opiskella. Lisäksi hänen pitää miettiä, päin viejänä. Motivaatiota kasvattivat Konstruktivismiin nojautuen pimiten parhaiten pääsisi tavoitteisiin- esimerkiksi mielenkiintoiset ja työ- täisi matematiikka ymmärtää enemsa, mikä on hänen olemassa oleva elämälähtöset tehtävät. Liian nopea män ajatusprosessien kehittäjänä. osaamisensa ja millä motivaatiolla eteneminen, kirjan puuttumien ja Ammattikorkeakoulussa opiskelijaltekemiseen lähdetään. teoriaopetuksen vähyys vaikeuttivat la pitää olla perusosaaminen, jota Oppimissuunnitelmassa tuli esiin, tavoitteisiin pääsemistä. hyödyntämällä ja josta rakentamalla että oman osaamisensa matematiiOppimistavoitteensa erittäin päästään synnyttämään uutta tietoa kassa hyväksi tai kiitettäväksi koki hyvin tai hyvin koki saavuttaneensa ja ymmärrystä. 85 % vastaajista. Muun muassa lu- noin 60 % vastaajista. Teksti: Virpi Raivonen, Turun amkiossa kirjoitettu hyvä matematiikan Tehtäviin toivottiin enemmän ohmattikorkeakoulun Liiketalous, arvosana, talousmatematiikan kurssi jeistusta, jolloin itsenäinen tekemi- ICT ja kemiantekniikka tulos­alueen ja merkonomin tutkinto vahvistivat nen olisi helpottunut. Lainatehtävän liiketalouden yksikön lehtori ja omaa talousmatemaattista osaamis- tekeminen Excelillä ja yhdistäminen ­tiimivalmentaja 18 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 18 29.11.2016 22:18:16

Palkanlaskennan harjoitteluun PALKANLASKENNAN SÄHKÖINEN HARJOITUSAINEISTO Palkanlaskennan sähköisen harjoitus­ materiaalin avulla voi joustavasti harjoitella erilaisia palkkahallinnon vuodenkiertoon liittyviä tapahtumia ja tilanteita. Harjoitusta on mahdollista tehdä eripituisina jaksoina halutun haastavuusasteen mukaan. Kaikkiin palkanlaskennan tapahtumiin anne­ taan malliratkaisut. Harjoitusmateriaali perustuu aidonoloisen taloushallinnon alan yrityksen toimintaan. Aineisto soveltuu palkanlaskennan taitojen harjoitteluun ja syventämiseen amk­ ja merkonomiopinnoissa sekä ammattitutkinnoissa. UUTUUS PÄIVITETÄÄN 1/2017 Kirjanpidon harjoitteluun KIRJANPIDON SÄHKÖINEN TOSITEAINEISTO Kattavan harjoitusmateriaalin avulla voi harjoitella kirjanpito­ ja tilinpäätös­ taitoja käytännössä. Nyt aineiston koko vuoden ostolaskut sekä tiliotteet ovat saatavilla digitoituina eli konekielisinä. EISTO U AIN DIGITOIT Aineistoa voi hyödyntää ammatti­ korkeakouluissa, toisella asteella ja näyttötutkinnoissa. ”Tarpeeksi pitkä (12 kk), jotta kirjan­ pidon tekemisestä saa oikean kuvan.” ”Opiskelijat innostuivat oikeista tosit­ teista ja todellisuutta simuloivasta tilan­ teesta!” PÄIVITETÄÄN 1/2017 Edita Oppiminen • opettajapalvelu@edita.fi • puh. 020 450 010 • www.oppinet.fi Laaja-alainen oppimisen kumppani SKO_3_2016_Taitto_01.indd 19 29.11.2016 22:18:17

Opekouluttajan viesti monikulttuurisen ryhmän opetukseen: ”Työstä ensin omat asenteet” Ajatus sinänsä on selkeä: Ihminen kohdataan ihmisenä, oli kyseessä opetus tai muu vuorovaikutus. Monimutkaista siitä tulee, kun kohdattavana on kulttuurien kirjo, myöntää kansainvälistä opettajakoulutusta luotsaava Katja Rönkkönen Hämeenlinnasta. ”I hmisen näkee omana itsenään vasta, kun pyyhkii maan ja kulttuuritaustat pois”, hän sanoo. Rönkkönen on ollut mukana Hämeen ammattikorkeakoulun englanninkielisessä opettajakoulutuksessa sen alusta eli vuodesta 2012 lähtien. Nyt meneillään on viides vuosikurssi ja kohdattuna yli sata opettajaopiskelijaa - kokemuksia kulttuurierojen taklaamisesta pedagogisessa koulutuksessa on kertynyt roppakaupalla. ”Monikulttuurisuuden merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on kasvanut koko ajan. Taustalla meidän kansainvälisen opettajankoulutusryhmän perustamisessa oli osaksi mahdollistaa koulutuksen vientiä ja kansainvälistää opettajankoulutusta. Moni kansainvälisen opettajankoulutuksen käyneistä on työllistynyt opetusalalla Suomessa”, hän kertoo. Jotkut ovat toki lähteneet takaisin kotimaihinsa ja toimivat siellä oppilaitosten johtotehtävissä, mm. Ghanassa ja Somaliassa. Rönkkönen sanoo, että opettajakorkeakoulussa kulttuurieroja on päästy käsittelemään melko helpossa, tavallaan tasa-arvoisessa oppimisympäristössä. ”Meillä on ollut yli 20 kansallisuutta, ja ihmiset ovat tulleet lähes kaikkialta. Yksikään yksittäinen kulttuuri ei ole päässyt hallitsemaan ja englannin kieli on ollut lähes kaikille vieras kieli.” Dialogi ja viestintä Kulttuurierojen kärkeen Rönkkönen listaa ajatukset pedagogiikasta. ”Koko koulutuksen kantavana ideana on se, että pyritään dialogiin – avoimeen, ymmärtävään vuorovaikutukseen. Tästä on tullut palautettakin: monet ulkomaalaistaus- Kansainväliseen opettajakoulutukseen on osallistunut opiskelijoita yli 20 kansallisuudesta. 20 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 20 29.11.2016 22:18:20

Katja Rönkkösen mukaan monikulttuurisen ryhmän kanssa onnistuu, kun uskaltaa kurkistaa myös itseensä. le ajatus siitä, että opettaja ei aina määrittele asioita ja ole oikeassa, on outo ja uusi. Kolmas haaste on viestintä. Ongelmia saadaan helposti vaikkapa siitä, kun kollektiivisen kulttuurin kasvatti törmää suomalaiseen suoruuteen. Rönkkösen kokemusten mukaan esimerkiksi suoran palautteen vastaanottaminen voi joskus osoittautua äärimmäisen vaikeaksi – vaikka palaute ei olisi negatiivistakaan. Vältä vain yhtä taiset ovat sanoneet, että he ovat ensimmäistä kertaa jonkin yhteisön aidosti arvostettuja jäseniä”, Rönkkönen kuvaa. Dialogi luonnollisesti lähtee siitä, että asioita nostetaan esille. Tämä ei monessa kulttuurissa ole lainkaan itsestäänselvyys – kollektiivisen kulttuurin parissa kasvaneen voi olla hyvinkin vaikea sanoa omaa mielipidettään ääneen. ”Ehkä suurin näistä monikulttuurisuuden haasteista onkin se, että opitaan opiskelijakeskeiseen toimintaan”, Rönkkönen pohtii. Aika tähän on melko lyhyt: koulutus kestää 13 kuukautta. Monel- Monikulttuurisen ryhmän kanssa onnistuu, kun kouluttaja on tietoinen omista ominaisuuksistaan, Rönkkönen sanoo. ”Omat ajatukset pitää työstää: liian vahvoja ennakkoluuloja ei saa olla.” Toinen tärkeä seikka on selkeys. Vain yhtä pitää välttää: epäselviä prosesseja ja tehtävänantoja, ympäripyöreyksiä. ”Pitää kertoa selkeästi, mitä tavoitellaan, mitä arvioidaan, miten palaute annetaan. Joissakin kulttuureissa tätä ei uskalleta kysyä – ja on äärimmäisen vaikea opiskella, kun ei tiedetä, mitä halutaan”, Rönkkönen summaa. Teksti: Heli Kamaja Kuvat: HAMK Suomalaistanskalaista ­pedagogiikkaa HAMKin Ammatillinen opettajakorkeakoulu tekee parhaillaan yhteistyötä tanskalaisen vastineensa, VIA University Collegen kanssa. Tuloksena on yhteinen opetuskokonaisuus, joka sopii molempien osapuolten opetussuunnitelmiin. Opetuskokonaisuus koskee arviointia, mukana on ensimmäisellä kierroksella tekniikan alan opetukseen erikoistuneita ammatillisia opettajia. Jatkuvaluontoisessa projektissa kokonaisuutta työstetään yhteispohjoismaisissa sekaryhmissä. Koulutuspäällikkö Katja Rönkkönen on työstänyt hanketta nyt kolmisen vuotta. Hänen mukaansa yhteisen kokonaisuuden löytäminen ei ollut aivan helppoa. ”Tanskalaisten kanssa on helppo toimia: kulttuuri ja käsitykset yhteistyöstä ovat melko samanlaisia. Koulutuksessa oli kuitenkin yllättäviä eroja.” 21 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 21 29.11.2016 22:18:24

Kansainvälisten opiskelijoiden tutorointi – haasteita ja palkitsevia hetkiä ”J oskus kansainvälisten opiskelijoiden tutorointi lähtee siitä, että hanavettä voi juoda ja opettajille voi puhua”, sanoo Saimaan ammattikorkeakoulussa tutoropettajana toimiva Jaana Tanhuanpää. Tällä hetkellä hänellä on tutoroitavana syksyllä 2015 aloittanut International Business – ryhmä. Tanhuanpään kansainvälisissä ryhmissä saattaa olla suomalaisten opiskelijoiden lisäksi jopa yhdeksän eri kansallisuuden opiskelijoita. Kansainväliset opiskelijat voivat olla ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita tai vaihto-opiskelijoita, jotka tulevat opiskelijavaihtoon tietyksi ajaksi. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen aiheuttaa monenlaisia ohjaustarpeita ja tutoropettajan pitäisi olla tietoinen kulttuurieroista ja monikulttuurisista ohjauskäytänteistä. Monikulttuurisuuden ja uuden ympäristön aiheuttamat haasteet pitäisi huomioida opintojen ohjauksessa. Tanhuanpää on toiminut joskus myös pelkästään suomalaisten opiskelijaryhmien ohjaajana. Hänen mukaansa kansainvälisten ryhmien ohjaaminen vaatii opettajalta enemmän aikaa. He ovat kaukana kodista ja lä- heisistä, eikä uuteen maahan ja kulttuurin tottuminen tapahdu hetkessä. ”Kansainvälisen ryhmien tutoroinnin haasteita ovat muun muassa Suomen pelisääntöjen opettaminen ja suomalaiseen työmoraaliin opastaminen. Myös kielitaito aiheuttaa haasteita joillekin opiskelijoille”, Tanhuanpää kertoo. Hänen mielestään olisi hyvä, jos uusille kansainvälisten ryhmien opettajatutoreille järjestettäisiin koulutusta vieraista kulttuureista. Vieraassa kieliympäristössä ja erossa perheestä International Business -ryhmän opiskelija Ella Minina muutti Pietarista Suomeen ja aloitti opiskelun Saimaan ammattikorkeakoulussa syksyllä 2015. Ella oli matkustellut aikaisemmin perheensä kanssa Suomessa, mutta opiskelun aloittaminen tuntui silti jännittävältä ja hieman pelottavalta, kun ei tuntenut ketään ennestään ja oli ensimmäistä kertaa erossa perheestään. Opintojen alussa järjestettävä orientaatioviikko oli Mininan mielestä hyvä. Minina tutustui kouluun, opiskelujärjestelyihin, omaan ryh- määnsä ja löysi myös ystäviä. Suurin jännitys hävisi. Mininan mukaan haastavinta opiskelun alussa olivat erilaiset opiskeluun liittyvät tietojärjestelmät, joita Venäjällä ei niin paljon ole. Myös jotkut oppiaineet ovat olleet hankalia, mutta positiivinen asenne on auttanut. Mininan mielestä tutoropettajan tunteja voisi olla enemmänkin, koska samalla näkisi omaa opiskeluryhmää useammin. ”Suomessa opettajilta saa kuitenkin hyvin apua ja opettajat vastaavat sähköpostiviesteihin nopeasti. Yllättävää oli se, että opettajille voi jopa soittaa”, Minina kertoo. Kieliongelmia ja sopeutumisvaikeuksia Saimaan ammattikorkeakoulun lehtori Heli Korpinen toimii kv-koordinaattorina ja vaihto-opiskelijoiden tutoropettajana. Saimaan ammattikorkeakouluun saapuu vuosittain 70–100 liiketalouden vaihto-opiskelijaa, joista suurin osa on vain yhden lukukauden Suomessa. Vaihto-opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti 2.–3. vuoden International Business opiskelijoiden 22 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 22 29.11.2016 22:18:26

kanssa samoissa ryhmissä, mutta vaihto-opiskelijoita pyritän saamaan myös suomenkielisten liiketalouden ryhmien niille opintojaksoille, jotka toteutetaan englannin kielellä. ”Vaihto-opiskelijoiden tutorointi on joskus vaativaa, koska he tulevat opiskelemaan ilman pääsykokeita tai kielitaitotestejä. Kieliongelmien takia joillekin opiskelijoille kertyy vain vähän suorituksia ja jotkut vaihto-opiskelijoista jopa lähtevät opintojaksoilta alun jälkeen”, Korpinen kertoo. ”Myös Suomen ilmasto, pimeys ja kylmyys saattavat hankaloittaa sopeutumista. Monet vaihto-opiskelijat liikkuvat omissa porukoissaan ja voi olla haastavaa saada suomalaiset opiskelijat tekemisiin heidän kanssaan.” Vaihto-opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannassa on myös haasteita, koska opintojaksojen arvioinnit tulevat usein vasta siinä vaiheessa, kun opiskelijat ovat lähtemässä takaisin kotimaahansa. Korpinen pitää vaihto-opiskelijoille säännöllisesti tutor-tunteja ja on perustanut heille Facebook –ryhmän tiedottamista ja yhteydenpitoa varten. Jatkossa vaihto-opiskelijoiden tutorointia voisi kehittää lisäämällä yhteistyötä muiden tahojen, kuten esimerkiksi seurakunnan kanssa. Heli Korpisen mielestä olisi hyvä, jos vaihto-opiskelijoille olisi valmiina tapahtumakalenteri, josta näkisi etukäteen koko lukukauden kaikki ulkomaisille opiskelijoille suunnatut tapahtumat. Teksti: Saara Heikkonen Kuva: Jonna Mielonen-Jumisko LAMKin opiskelijat aloittivat käytännöllä Viikko opiskelua, neljä ja puoli tonnia voittoa E nsin tehdään, sitten opiskellaan. Tämä oli lähtökohtana Lahden ammattikorkeakoulun tämänvuotisessa aloituksessa, jossa opiskelijat kolminkertaistivat alkupääoman reilussa viikossa. Pääomasijoittajan ei todellakaan ollut vaikeaa saada panostustaan takaisin. LAMKin Liiketalouden alan uudet opiskelijat tutustutettiin alan saloihin projektissa, joka kantaa nimeä Mission Possible. Siinä opiskelijaryhmät saivat itselleen 50 euron alkupääoman ja viikon aikaa sen jalostamiseen liikeideaksi – lopulta ideat laitettiin käytäntöön Lahden torilla. Pääomasijoittajana toimi SKO:n Päijät-Hämeen paikallisyhdistys. ”Halusimme kannustaa opiskelijoita yhteisölliseen toimintamalliin näin opintojen alussa”, sanoo PäijätHämeen kaupan ja kulttuurin opettajien puheenjohtaja Tarja Keski-Mattinen. ”Samalla oletimme tietysti, että saamme koko pääoman takaisin”, hän naurahtaa. Paikallisyhdistyksen kukkaro ei projektissa laihtunut: projekti tuotti voittoa yli 4 500 euroa. Mukana oli kaikkiaan 40 ryhmää, joten nopeasti laskien pääoma hieman yli kolminkertaistui. Voittorahoja paikallisyhdistys ei tosin nähnyt, vaan ne jokainen ryhmä sai käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Latvasta puuhun Projektissa olivat mukana kaikki liiketalouden alan uudet opiskelijat, yhteensä noin 250 henkeä. Liikkeelle lähdettiin latvasta puuhun: ensin tehdään, sitten opiskellaan. ”Tässä joutuu kohtaamaan kaikki ne asiat, joita myöhemmin opiskellaan – jälkikäteen pystyy sitten peilaamaan näitä tuntemuksia eri kurssien asioihin”, kuvaa lehtori Tarja Ahonen liiketalouden alalta. Aivan tyhjin käsin opiskelijoita ei kadulle lähetetty, vaan aloitukseen kuului joitakin luentoja muun muassa markkinoinnista ja hinnoittelusta sekä tiimityöstä ja kulttuurieroista. ”Luennoissa joutui todella miettimään mikä on pääasia pähkinänkuoressa. Rajaus oli pääosassa,” kuvaa projektin toinen vetäjä, lehtori Sami Heikkinen. Ikkunanpesua ja arpajaisia Yksi iso tavoite oli ryhmäytyminen. Projektin aikana Ahonen ja Heikkinen tapasivatkin ryhmät lähes päivittäin. Tapaamisissa karsittiin päällekkäisiä ideoita sekä mietittiin strategioita ja lupakäytänteitä. ”Jouduin itsekin selvittämään, mistä haetaan elintarvikkeiden myyntilupa,” Ahonen selvittää. Tulokset olivat nähtävillä Lahden torilla syyskuussa, jossa samalla avat- Enni Mustonen ja Elisa Salminen (keskellä) saivat Lahden torilla runsaasti ennakkotilauksia ikkunanpesuun. Ryhmä kasvatti 50 euron alkupääoman yli tuhanteen euroon. tiin lukuvuosi näyttävästi. Useat opiskelijaryhmät kauppasivat leivonnaisia, kahvilatuotteita ja arpoja – leipomon kanssa sopimuksen tehnyt ryhmä luotti myös ennakkomarkkinointiin. Suurimman yksittäisen voiton – 1135 euroa – keräsi ryhmä, joka myi ikkunanpesua ennakkosopimuksella. Mission Possible toteutettiin Lahdessa nyt toisen kerran. Lisää tekemisen riemua on luvassa tammikuun lopulla, jolloin Duuniexpo-tapahtuman yhteydessä näkyy tietysti Mission Possible III. Teksti: Heli Kamaja Kuva: Minna Mujunen ja Teemu Sopanen 23 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 23 29.11.2016 22:18:26

Kansainvälistä vertaisarviointia ja v J okilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU) hallinnoi Erasmus+ -ohjelmaan kuuluvaa QAPEREhanketta (QAPERE = Quality Assessment and Peer Review in Practice eli laadun arviointi ja vertaisarviointi käytännössä) vuosina 2014–2017. Hankkeeseen osallistuvat JEDUn sekä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston lisäksi oppilaitokset Espanjasta, Kreikasta ja Turkista. Hankkeen tavoitteena on opettaa hankekumppaneille vertaisarviointia laadunhallinnan menetelmänä siten, että hankekumppanit arvioivat toistensa toteuttaman koulutuksen laatua eurooppalaiseen vertaisarvioinnin periaatteiden ja kriteerien mukaisesti (ks. Eurooppalaisen vertaisarvioinnin opas ammatilliseen peruskoulutukseen, 2007). EurooppalaisEn vErtaisarvioinnin opas ammatillisEEn koulutuksEEn (European peer review manual for vEt) QAPERE-hankkeessa vertaisarvioijat vierailevat kohdeorganisaatiossa ja -maassa arviointikäynnillä, haastattelevat henkilökuntaa, opiskelijoita ja ulkopuolisia yhteistyökumppaneita sekä havainnoivat toimintaa ja erilaisia dokumentteja. Erasmus+ ohjelma on Euroopan Unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma vuosille 2014– 2020. Erasmus+ ohjelma korvaa seitsemän aikaisempaa, erillistä EU:n ohjelmaa.  Yleisesti Erasmus+ -hankkeet tukevat opiskelua, harjoittelua, työkokemuksen hankkimista tai vapaaehtoispalvelua ulkomailla sekä koulutusja nuorisoalan työntekijöiden opetus- Käytännössä vertaisarviointi on järjestelmällisesti toteutettua oppimista toinen toisiltaan ja verkostoitumista muiden vastaavien organisaatioiden sekä erilaisten paikallisten toimijoiden, kuten esimerkiksi opetushallinnon edustajien tai työssäoppimisen arvioijien kanssa. Vertaisarviointi toteutetaan kriteeriperusteisena arviointina, jossa etsitään arvioitavan hankekumppanin toteuttaman koulutuksen vahvuuksia, parantamisalueita ja hyviä käytäntöjä. Vertaisarviointia edeltää kunkin hankekumppanin kriteeriperusteinen, kirjallinen itsearviointi omasta toiminnastaan. Vertaisarviointikäynnin jälkeen arvioijat kirjoittavat vertaisarviointiraportin, joka pohjautuu itsearviointiraporttiin sekä arviointikäynnin haastatteluihin ja havaintoihin. QAPERE-hankkeen aikana hankekumppanit toteuttavat kussakin kohdemaassa kansainvälisen aikuiskoulutuskurssin, jonka työkieli on englanti, sekä ko. kurssien ja koko hankkeen vertaisarvioinnin. Jokaisesta maasta osallistuu henkilökuntaa ja opiskelijoita noin viikon mittaiselle kurssille, jonka vertaisarvioijat arvioivat. Hankkeen aikana arvioitavat kansainväliset kurssit ja liikkuvuudet ovat: kielikurssi Espanjassa (vuonna 2015), TVT-kurssi Kreikassa (2016), kierrätyskurssi Suomessa (2016) ja käsityökurssi Turkissa (2017). työtä tai kouluttautumista ulkomailla.  Erasmus+ -hankkeiden sisältöjä voivat tällä ohjelmakaudella olla ovat esimerkiksi digitaalisen koulutuksen kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikan käyttö, kieltenopiskelu, oppilaitosten ja nuorisoalan toimijoiden kansainväliset strategiset kumppanuushankkeet sekä laadun ja innovaatioiden edistäminen. Vertaisarviointi (engl. peer review) on ulkoisen arvioinnin muoto koulutuksessa ja opetuksessa. Sen ideana on tukea laadun varmistamista ja kehittämistä arvioinnin kohteena olevassa koulutusorganisaatiossa. Lisäksi vertaisarviointi tunnetaan myös tieteelliseen julkaisemiseen liittyvänä referee-käytäntönä. Koulutukseen ja opetukseen liittyvässä vertaisarvioinnissa ulkopuoliset asiantuntijat eli vertaisarvioijat (engl. peers) arvioivat organisaation toimintojen, esimerkiksi opetuksen, eri yksiköiden tai kaiken koulutustarjonnan, laatua. KV-hankkeesta paljon hyötyjä ja oppia Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston kansainvälistyminen on hankkeen aikana kehittynyt, sillä henkilökunnan ja opiskelijoiden kielitaito on otettu aktiiviseen käyttöön ja siksi se on parantunut. Samalla on huomattu, että kansainvälinen toiminta tarvitsee toteutuakseen resursointia, työaikaa opettajille ja taloudellista tukea opiskelijoille. Ilman hankerahaa tähän ei olisi tässä laajuudessa päästy. Vertaisarvioinnin toteuttaminen ja vertaisten arvioin saaminen omasta toiminnasta on tietysti ollut jo nyt hankkeen keskeisintä antia. Samalla on opittu eri maiden opetuskulttuureista ja arviointitavoista, 24 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 24 29.11.2016 22:18:26

a vertaisilta oppimista jotka kyllä poikkeavat jonkin verran toisistaan, vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy. Etelä-Euroopassa pidetään paljon kokeita ja tehdään erilaisia testejä huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Laatujärjestelmät, itsearvioinnit ja auditoinnit ovat Suomessa jo koulutuksen järjestäjien arkipäivää, mutta muualla Euroopassa eivät niinkään. Ilahduttavaa on ollut kuitenkin huomata opettajien työn ytimen olevan hyvinkin samanlainen eri maissa. Ulkomaalaisten kollegoiden kanssa on käyty monia avartavia pedagogisia keskusteluita, ja havaittu, että Suomi tunnetaan edelleen hyvistä Pisa-tuloksista. Merkittävä havainto on ollut myös suomalaisten englannin kielen osaamisen hyvä taso, vaikka 2. asteen opiskelijoilla on vielä paljon pelkoja oman kielitaidon riittävyydestä. Verrattuna muihin eurooppalaisiin suomalaisten opiskelijoiden kielitaito on kuitenkin keskimäärin hyvä tai ainakin riittävän hyvä. Positiivinen yllätys on ollut myös henkilökunnan kielitaidon riittävyys englannin kielellä toimimiseen ja opettamiseen, vaikka sitä ei 2. asteella yleensä edellytetä muilta kuin kielten opettajilta, kun virallinen opetuskieli on kuitenkin suomi tai ruotsi. Hanke on tuottanut jo nyt muutakin verkostoitumista ja välillistä hyötyä. Opiskelijoille on saatu työssäoppimispaikkoja hankekumppaneiden avustuksella ja Erasmus+ -hankkeiden mahdollistamista opettajien job shadowing -jaksoista on jo puhuttu. Teksti: Susanna Hjulberg Lähteitä: Eurooppalaisen vertaisarvioinnin opas ammatilliseen koulutukseen (2007). Ja sama englanniksi: European Peer Review Manua for VET • Vertaisarviointikriteerit ammatilliseen peruskoulutukseen (2014) • Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen kriteerit (2010) • Hanketoiminnan ja hankkeiden vertaisarvioinnin arviointialueet ja kriteerit (2014) Oululle kuudes peräkkäinen ­lento­palloturnauksen voitto L auantaina 5.11. pelattiin vuosittainen SKO:n lentopalloturnaus. Tänä vuonna turnaus järjestettiin Oulun seudun ammattiopiston Kaukovainion yksikössä. Tapahtuman viestinnästä vastasi Kaukovainion liiketalouden kolmannen vuoden opiskelijat, tapahtuma oli osa heidän markkinointiviestinnän suunnittelun ja tutkinnon osaa. Turnauksen avasi järjestäjän puolesta Mikko Lahti. Avajaisissa esiintyi myös cheerleader-joukkue Northern Lights Sapphires. Turnauksessa oli hyvä ja rento fiilis ja joukkueet nauttivat osallistumisesta. Pelit olivat erit- täin tasaisia. Useammassa ottelussa jouduttiin jatkoerään voiton ratkaisemiseksi. Opiskelijat olivat innokkaasti ja ahkerasti mukana tapahtuman järjestämisessä ja toteuttamisessa, ja saivatkin hyvää palautetta mukana olleilta. Turnaus jatkui illalla Hotelli Lasaretissa palkintojen jaolla ja juhlaillallisella. Turnauksen voitti kuudennen kerran peräkkäin Oulu, toiseksi sijoittui Tampere ja kolmanneksi Pohjois-Karjala. Pistesijoille ylsivät Ikaalinen ja Haaga-Helia. Teksti: Osao Kaukovainion liike­ talouden KLlpas14b -opiskelijat 25 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 25 29.11.2016 22:18:27

Mahdollisuuksista kertomista ja rohkaisua Kauppaopettajan kokemuksia ammattiopiston kv-vastaavana S inikka Peltomäki sai muutamia vuosia sitten haasteen toimia Salon seudun ammattiopiston kv-vastaavana. Hän oli jo siirtynyt aikuisten opettamisesta nuorten opettajaksi. Nuorten kanssa työskennellessä samanlaisia päiviä ei ole. ”Kv-koordinaattorin työhön minua pyysi pitkäaikainen kv-koordinaattori. Ensimmäinen ajatukseni oli englannin kieleni riittämättömyys. En ole kielten opettaja ja englantia enemmän olen lukenut ruotsia ja saksaa. Kollega lohdutti minua - ei kielitaito ole niin tärkeässä roolissa. Tärkeämpää on tietotekniikan hallinta, sillä sen avulla asioita hoidetaan. Kv-työ on järjestämistä, ei niinkään itse matkustamista”, kertoo Sinikka. Työ on ensisijaisesti erilaisista mahdollisuuksista kertomista ja rohkaisua. Ammattiopiston opiskelijat ovat nuoria ja kokemattomia. Monelle lähtö työssäoppimiseen ulkomaille on ensimmäinen itsenäinen matka ulkomaille. Työssäoppimisen ohjaaja varmistaa, että paikka täyttää sisällöllisesti opintoihin liittyvät vaatimukset. Verkostoitumista, leimoja ja allekirjoituksia Joskus opettajilla tai opiskelijalla itsellään on henkilökohtaisia yhteistyökontakteja ennestään. Salosta opiskelijoita on ollut viime vuosina muun muassa Venäjällä, Espanjassa, Britanniassa, Ranskassa, Intias- sa, Indonesiassa, Yhdysvalloissa ja Bahamalla. Kansainvälisyyteen liittyvät verkostot ja niihin kuuluminen on osaaikaiselle kv-koordinaattorille tärkeää. ”Oppilaitoksemme on pitkään kuulunut Intia-verkostoon ja sitä kautta ovat useat merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijat päässeet tutustumaan aivan toisenlaiseen kulttuuriin. Opettajana työni on viedä opiskelijaryhmä Intiaan, huolehtia majoittumisen onnistumisesta sekä tehdä työnantajien kanssa paperityöt. Toinen opettaja yleensä hakee opiskelijaryhmän kotiin ja käy tekemässä arvioinnit ja hoitamassa muut mahdolliset asiat. Kotimaassa ennen lähtöä olen Kielen käyttö motivoi oppimiseen Sanomalehtiä, mobiiliviestejä, päiväkirjoja ja pelaamista T arkastelin toiminnallisessa opettajakorkeakoulun kehittämistyössäni mahdollisuuksia yhdistää suomen kielen opiskelu entistä tiiviimmin arjen käyttötilanteisiin. Tavoitteenani oli motivoida ja sitouttaa kansainväliset opiskelijat suomen opiskeluun aikaisempaa paremmin sekä innostaa heitä käyttämään suomea myös koulun ulkopuolella. “My vocabulary got more broad than it was before. Most of the words that I know I learned from the different teaching methods like songs, games, homework and drawings that the teacher offered us. I wouldn't have learned this many words if it was only from the book or tests.” Lisäsin opetukseen ideoita islantilaisesta Icelandic Villagesta, yhteis- pohjoismaisesta Language learning in the wild –networkista sekä Suomessa toteutetusta Puhu minulle suomea – kampanjasta. Loppukoetta ei pidetty, vaan opiskelijat osoittivat oppimistaan ja osaamistaan pitkin kurssia pienillä kirjallisilla ja suullisilla osatehtävillä joko yksin tai ryhmissä. Opetukseen lisäsin ääneen lukemista, pelaamista, suomen puhumista sekä suomen kuulemista ja kuuntelemista. Siirsin oppimisvelvollisuutta entistä enemmän oppilaille, mm. ryhmä- ja paritöiden sekä erilaisten esitysten avulla, sanakokeetkin korjasi vieruskaveri. Oppimisen materiaalia opiskelijat (ja opettaja) etsivät itse: netistä, ilmaisjakelulehdistä, mobiililaitteistaan, You Tubesta ja omasta arjestaan. Luokan henki parani, opiskelijat motivoituivat ja rohkaistuivat puhumaan suomeksi. “The way we were assessed during the course was very flexible. I believe that this is very important since when it comes to language classes it makes more sense if we actually understand the material and the use of it rather than getting good grades. If I was assessed the way we are usually assessed in other courses I probably would not have learned anything.” Opiskelijat kertoivat kurssipalautteessaan, että he havainnoivat tuttuja sanoja teksteistä ja puheista esimerkiksi bussissa ja kaupassa, ja kokivat näissä tilanteissa onnistumisen iloa. Entä, jos oppitunteja ei aina olisikaan, vaan opiskelijat pitäisivät niiden sijaan päiväkirjaa sanoista ja tilanteista, jois- 26 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 26 29.11.2016 22:18:27

Tietokone on kv-koordinaattorin tärkein työväline. opiskelijoiden kanssa täyttänyt viisumipaperit, hakenut viisumit, järjestänyt opiskelijoiden perehdytyksen intialaiseen kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään Intiassa. Papereita täytetään paljon, leimat ja allekirjoitukset ovat tärkeitä. Ensimmäiset päivät - perehdytyksestä huolimatta - ovat Intiassa aina hämmästyksen aihe meluineen, tuoksuineen ja liikennekaaoksineen.” toja ja suunnitellaan yhteisiä projekteja. Erasmus+-hankkeiden hakuaikoina tulee päivittäin eri puolilta Eurooppaa kyselyjä yhteistyöstä. Hankehakemusten tekeminen on suuri projekti, johon tarvitaan useamman henkilön pitkäaikainen työpanos. Suuren työmäärän jälkeenkään rahoituksen saanti ei ole varmaa, sillä hakijoita on paljon.” Kontaktien luominen vaatii aikaa Kv-koordinaattorin täytyy tutustua kohteeseen, jotta hän pystyy kertomaan olosuhteista opiskelijoille ja opettajille. Omien matkojen sijaan kv-koordinaattori tapaa työssään ulkomailta tulleita vierailijoita. On tärkeää olla henkilökohtaisesti yhteyksissä eri puolille maailmaa ja luoda mahdollisuuksia opiskelijoille. Kontaktien luomiset vaativat aikaa. ”Yhteistyö kv-työssä olevien kanssa on hyvin luontevaa ja joustavaa sähköpostien, puhelujen ja Skypen kautta. Suomessa järjestetään vuosittain kv-päivät, joissa luodaan verkos- Opiskelijat ovat olleet hyvin erilaisissa maissa työssäoppimassa. Paluun jälkeen kokemukset ovat nähtävillä oppilaitoksen nettisivuilla joko kirjallisena raporttina tai blogina. Opettajat ovat päässeet matkustamaan huomattavasti vähemmän kuin opiskelijat. Nuo opettajien matkat ovat kuitenkin tuottaneet tuloksia. Esimerkiksi käsi- ja taideteollisuusopiskelijoilla on ollut ulkomailla mahdollisuus opetella sellaisia puupuolen työtapoja, joihin Suomessa ei saa opetusta. Teksti: Pirjo Wiksten Kuva: Sinikka Peltomäki sa saivat kiinni kielestä, tunnistivat sanoja ja ymmärsivät, mistä puhuttiin, mitä lehdessä luki tai televisiossa sanottiin? Uskalsivat puhua. Opiskelussa voitaisiin hyödyntää paremmin mobiililaitteita, joilla opiskelijat voisivat tallentaa esimerkiksi tilanteita arjestaan. Mobiililaitteita voitaisiin käyttää myös suullisissa tehtävissä, vertaisarvioinnissa ja yksilöllisen palautteen antamisessa. Opiskelijoilla teettämäni arvioitavat tehtävät sisälsivät paljon suullista näyttöä. Jos opiskelijoilla olisi mahdollisuus arvioitaviin kielenkäyttötilanteisiin koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, opiskelijat saisivat palautetta myös natiiveilta. Tämä olisi sitä henkilökohtaista suullisen osaamisen arviointia, joka jää oppitunneilla vähäiseksi suurten ryhmäkokojen vuoksi. On tärkeää osallistaa opiskelijat oman oppimisensa etenemiseen ja arviointiin, koska se saa heidät keskittymään oikeisiin asioihin ja huomaamaan paremmin oman kehittymisensä. “We did pay attention to pronounciation during the lessons a lot. When we were reading out loud the teacher listened carefully to our pronounciation individually and corrected every single one of us if something wasn't right. I gained more courage to speak to local people.” Uskon edelleen, että yksi kielen opiskelun tärkeimpiä kannustimia on se, että kielestä on käytännön hyötyä arjessa. Suomen kielen ja suomalaisen yhteiskunnan tapojen ja käytäntöjen oppiminen antavat opiskelijalle Kokemuksia jaetaan blogeissa paremman mahdollisuuden sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, työllistyä ja jäädä Suomeen opiskelujen jälkeen. Teksti: Katja Remsu Artikkelin pohjana on kirjoittajan kehittämistyö Tampereen ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Kehittämistyö Kielelle merkitys. Opetuskokeilu S2kielen opiskelijoille, joka hyväksyttiin toukokuussa 2016. Tekstin lainaukset ovat opiskelijoiden kurssipalautteesta. 27 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 27 29.11.2016 22:18:28

Ulkomailla työskentely saattoi kaksi n – ja työpaikat löytyivät Helsingistä T Skotlannissa Sini Suokas ja Jari Leinonen. Skotlanti Skotlanti radenomi Jari Leinosen monipuolinen kansainvälinen työkokemus opiskeluajoista asti on ollut vaikuttamassa sekä työpaikan saantiin että suomalaisen tradenomin Sini Suokkaan löytymiseen. Sini ja Jari löysivät toisensa Skotlannista. Sinin ulkomaanvaihdot opiskeluaikoina olivat suuntautuneet Ruotsiin ja Australiaan. Jarin uran varrelle mahtuu työskentelyä Taiwanissa, Kiinassa ja Englannissa. ”Lähdin aluksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta (nykyinen Saimaan AMK) puoleksi vuodeksi vaihto-oppilaaksi Taipeihin, Taiwaniin opiskelemaan liiketaloutta ja mandariinikiinaa. Taiwan ja erityisesti Taipei on omalaatuinen yhdistelmä kiinalaista, yhdysvaltalaista ja japanilaista kulttuuria”, Jari kertoo. ”Tykästyimme opiskelukavereitteni kanssa maahan niin paljon, että päätimme jäädä vielä puoleksi vuodeksi. Haalimme kasaan tarvittavat englanninkieliset opinnot ja vahvistimme opintojen jatkumisen sekä kotimaassa että Taipeissa.” Jari palasi Suomeen jatkamaan pakollisia opintoja, mutta suuntasi Britanniaan työharjoitteluun, ja pettyi. Kunnollinen työharjoittelupaikka löytyi Kiinasta. ”Muun maailmanmenon näkeminen paikan päällä laajentaa perspektiiviä ja luo tukevan kasvualustan tulevaisuutta varten.” Työharjoittelu Kiinassa alkoi Guangzhoussa, Kantonissa. Työ käsitti toimistohommia, asiakaskäyntejä, markkinointia ja kuvankäsittelyä. Sitten Jari lähetettiin yksin Pekingiin luomaan yhtiön haarakonttoria. Kiinasta hän siirtyi takaisin Taipeihin jatkamaan opintoja ja kirjoittamaan opinnäytetyötä. ”Viimeiset opinnot Suomeen suoritin etänä ja kirjoitin opinnäytetyönäni Taiwanin kauppakamarille Taiwanin pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetun englanninkielisen ohjeistuksen haarakonttorin perustamisesta. Maan byrokratia on varsin monimutkainen ja vaatii leimoja, virastokäyntejä ja hyväksyntää, ja kaikki lomakkeet ovat tietysti kiinankielisiä. Ohjeistuksen tarkoitus oli lieventää asiaan liittyviä pelkoja.” ”Lensin lähestulkoon viimeisillä roposillani Hong Kongiin, josta hankin työviisumin päivässä ja tapasin tulevan johtajani.” Suomeen Jari palasi viimeistelemään opintonsa EKAMKissa. ”Olen kiitollinen joustavuudesta, jota AMK osoitti, vaikka opinnäytetyö ei sellaisenaan kelvannutkaan – siinä ei ollut tarpeeksi teoreettista pohdiskelua vaan pelkkää empiiristä dataa. Parissa kuukaudessa muokkasin opinnäytetyön sopivaan muotoon ja valmistuin tradenomiksi. En ehkä olisi tutkintoa saanut, ellei EKAMK olisi kyennyt tukemaan minua niin hyvin kuin se tuki.” Jari päätti pitää välivuoden, työskenteli Suomessa, kiersi KaakkoisAasiaa ja Kiinaa ja lopulta lähti Skotlantiin. ”Oli halu saada koulutusta vastaavaa työtä. Suomessa ei tuohon aikaan ollut oikeastaan mitään mielenkiintoista tarjolla. Glasgowin läheisyydessä sijaitsevassa kansainvälisessä asiakaspalvelukeskuksessa oli tarvetta suomenkielisille agenteille – palvelin siis yrityksen suomalaisia 28 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 28 29.11.2016 22:18:28

si nuorta suomalaista tradenomia yhteen ”Asia jota opinnoissani voisin kritisoida, on opinnäytetyön akateemiset vaatimukset, joita työelämässä ei käytetty. Toisaalta suomalainen tutkinto on erittäin arvostettu riippumatta koulusta, josta se on saatu.” asiakkaita. Samalla opiskelin Skotlannin avoimessa yliopistossa englannin kieltä ja kirjallisuutta, joka on henkilökohtaisesti ollut aina lähellä sydäntäni.” ”En arvannut, että löytäisin Skotlannista myös vaimon. Turun AMK:sta tradenomiksi valmistunut Sini oli määräaikaisen työsuhteen jälkeen lähtenyt Suomesta Skotlantiin. Vuoden päivät tapailtuamme Sini haki töitä Suomesta. Olimme jo jonkin aikaa puhuneet, että haluaisimme palata yhdessä Suomeen ja rakentaa uraa siellä.” Jarille tarjoutui mahdollisuus päästä saman yrityksen palvelukseen Suomessa kuin Skotlannissa. Hän suoritti skotlantilaiset opintonsa loppuun tuloksena tutkinto Bachelor of Arts (Honours) in English Language and Literature. Sini sai tavoittelemansa työpaikan Suomesta ensin. ”Suomesta on yksilötasolla hyvät mahdollisuudet ponnistaa maailmalle, paljon paremmat kuin vaikkapa Kiinasta!” olen nyt tehnyt noin viitisen vuotta, ja jossa olen myös edennyt.” Jari toimii yrityksen Suomen konttorin liiketoiminnan analysointi- ja kehitystehtävissä. ”Olen siis päässyt siihen pisteeseen urallani, jota varten Skotlantiin lähdin, vaikka en välttämättä kaikkea tätä silloin vielä tiennyt saavuttavani.” ”En varmaankaan pärjäisi nykyisessä työssäni näin hyvin, ellen olisi tuonut mukanani paljon tietotaitoa ja kielitaitoa, jota kartutin Taiwanin, Kiinan ja Skotlannin vuosinani liiketaloudesta. Sanoisinko jopa, että ulkomailla vietetyt vuodet ovat tuoneet itsevarmuutta, tukevoittaneet maata jalkojen alla ja opettaneet arvostamaan annettuja mahdollisuuksia ja erityisesti Suomea.” Teksti: Pirjo Wiksten Taipei Taiwan Vietnam ”Jouduin itse odottelemaan muutaman kuukauden, että saimme nykyisen työnantajani kanssa asiat sovittua. Kun päätös tuli, matkustin Suomeen ja aloitin tehtävässä, jota 29 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 29 29.11.2016 22:18:29

Vaaniiko verkossa vaara? S osiaalinen media on osa nuorten ja vähän vanhempienkin arkea. WhatsApp-viestit sinkoilevat, naamakirjaa päivitetään ja tubettajat lataavat nettiin videoita muiden katsottavaksi. Paitsi sometusta ja viihdettä, verkko on luonnollisesti myös tärkeä tiedonhankintakanava ja tukee nuorten opintoja yhä enemmän ja enemmän. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Tiedon valtatieltä löytyy myös varjoisia syrjäkujia ja vaarallisia takapihoja. Verkkorikokset, pedofilia, huumekauppa, rasismi ja monet katselu taas on osa aikuistumisprosessia – parikymmentä vuotta sitten teinit hihittelivät korvat punaisina miestenlehdille, nyt kurkitaan aikuisviihdesivustoja. Suurimmat vaarat löytyvät muualta. Verkko ruokkii helposti vääriä asenteita ja tarjoaa negatiivista tukea. Verkosta saatava vertaistieto on eräissä tapauksissa hyvinkin vahingollista: huumemyönteiset sivut, rasismiin kannustavat mielipiteet ja anoreksiaa edistävät sivustot ovat tästä esimerkkejä. Järkyttävimpiä esimerkkejä tämän tyyppisistä sivustoista ovat itsemurhaan kannustavat palvelut. Lasten näkökulmasta isoimmat vaarat ovat seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja kiusaamiseen liittyvät uhat. Pedofiilit liikkuvat siellä missä lapsetkin. Hyväksikäytön ennaltaehkäisemiseksi onkin tärkeää keskustella lasten ja nuorten kanssa näistä mahdollisesti uhkaavista vaaroista, joita netissä voi kohdata. Riippuvuus – mitä se on? muut vastenmieliset ilmiöt ovat netin arkipäivää. Niihin voi toki törmätä sattumalta, mutta useimmiten vaarallisille sivuille hankkiudutaan omatoimisesti. Ikävintä tässä on se, että turhan moni nuori tuntee viehtymystä verkon pimeämmälle puolelle. Mitkä ovat todellisia vaaroja? Usein pidämme pornoa ja pelejä netin suurimpina peikkoina. Toki nuoret pelaavat, mutta keskeistä on se, mitä pelataan ja pysyykö pelaaminen kohtuuden rajoissa. Pornon Verkon haitoista puhuttaessa ei voida sivuuttaa riippuvuudesta käytyä keskustelua. Eräät kasvattajat suosittelevat lapsille ja nuorille rajoituksia netin ja kännyköiden määrälliseen käyttöön. Moni pelkää, että verkon runsas käyttö vahingoittaa lapsia ja nuoria, ja muu elämä jää vähemmälle. Riippuvuuden määrittely ei ole yksiselitteistä. Verkon runsas käyttö ei vielä tarkoita riippuvuutta nettipalveluista. Kannattaa myös muistaa, että ihminen ei ole riippuvainen netistä sinänsä, vaan hän koukuttuu joihinkin tiettyihin verkkopalveluihin, jotka aiheuttavat riippuvuussuhteen. Tyypillisimpiä riippuvuutta aiheuttavia verkkopalveluja ovat esimerkiksi aikuisviihdesivustot ja pelit. Myös eräiden sosiaalisen median palveluiden, kuten Facebookin, käytössä voi esiintyä riippuvuudenomaisia oireita. Eräänä määritelmänä voidaan pitää sitä, että riippuvuudesta kärsivän henkilön arki järkkyy. Liiallisen netin käytön takia hän ei enää kykene huolehtimaan perusasioista, kuten hygieniasta, työstä tai opiskelusta, ja laiminlyö muuta sosiaalista elämää. Mobiili on tätä päivää Peräti 95 prosenttia nuorista on mobiilisti netissä. Ennen muuta sosiaalisen median palvelut, kuten WhatsApp-pikaviestin, YouTube, Instagram ja Facebook ovat erittäin suosittuja nuorten keskuudessa. Palvelujen suosituimmuus riippuu myös lapsen tai nuoren iästä. Esimerkiksi Snapchat on suosittu alle 18-vuotiaiden keskuudessa ja Facebookia käyttävät enemmän taas yli 18-vuotiaat. Juuri näitä palveluja käytetään ensisijaisesti mobiililaitteilla. Kun pelkäämme sitä, että nuoret ovat kuin kännykkään kiinni kasvaneita, on syytä muistaa, että pikaviestintä ja erilaisten sosiaalisen median palvelujen käyttö on myös tapa pitää yhteyttä kavereihin ja luoda omaa identiteettiä. Sosiaalinen media on nykynuoren päiväkirja ja sen avulla rakennetaan omaa minuutta. Pikaviestimet taas tuovat lisää sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä nuoren elämään. Teksti: Ari Haasio FT Ari Haasio työskentelee yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketoiminnan ja kulttuurin yksikössä. Hän on julkaissut verkon vaaroihin liittyen teokset Netin pimeä puoli (SKS 2013) ja Koukussa nettiin: lapset, nuoret ja netin vaarat (Avain 2016). 30 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 30 29.11.2016 22:18:29

nomi o k r e M i r o u Vuoden N ja a a s O n e d u o l – L iiketa liitto sen Edistämis k tu e p O n e estäKaupallis tushallitus järj itto LTA ry, e Li p n O e d ja u K lo E ta Liike usliitto min oelämän Kesk non, merkono in in e tk k u n li st E ru , e p ry n L KOE etaloude a nuorille liik a rt e k ä tt ä lj e kilpailun. vät n le suunnatun il jo li e k is p o suorittaneille sa moa osaamisen it jo li e k is p o punnustaa onomien huip rk teena on ka e it o m v si ta k ä n v u y il k a Kilp hdä nä liiken arvostusta ittämisessä, te ie h e m k o n a o ss rk e se li m o nipu ja kehittää äin ylläpitää n ja ta is m a osa ajina. talouden osa Kilpailun säännöt OSALLISTUJAT ARVIOINTIKRITEERIT Kilpailuun voivat osallistua 1.2.2016–31.1.2017 välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. 1. Menestyminen opinnoissa AIKATAULU 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 15.2.2017 mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., 00520 Helsinki tai sähköpostilla: valo@liiketaloudenliitto.fi. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista maaliskuun 15. päivään (2017) mennessä. SKO_3_2016_Taitto_01.indd 31 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. 29.11.2016 22:18:29

Illanvietto taiteilijakoti Villa Kokkosessa S uomen kauppa- ja kulttuuriopettajat Uudenmaan piiri järjesti retken taiteilijakoti Villa Kokkoseen. Retkelle osallistui piiristämme 60 jäsentä. Villa Kokkonen on arkkitehti Alvar Aallon mestariteos ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisön nuorin talo. Kokkonen yhdistää toisiinsa Aallon arkkitehtuurin ja Jean Sibeliuksen musiikin. Taiteilijakoti on nykyisin upea matkailukohde. Isäntäpari pianisti Elina Viitaila ja oopperalaulaja Antti A. Pesonen ovat ahkeroineet kesästä 2009 lähtien talon isäntä-, taiteilija- ja yrittäjäparina. Heidät on valittu vuoden 2014 Kulttuurijärvenpääläiseksi. Kun saavuimme vierailulle Kokkoseen, talon isäntä Antti A. Pesonen otti meidät vastaan jo talon portilla. Opastettu taiteilijakotikierros alkoi tutustumisella taiteilijakodin hoidettuun pihapiiriin, josta on vaikuttava näkymä Tuusulanjärvelle. Aallon mestariteos tarjosi meille silmänruokaa ja kiehtovia kuvakulmia. Tutustumiskierros jatkui taiteilijakodin ateljeessa. Aalto loihti Villa Kokkosen ateljeesta sävellystilan ja konserttisalin. Vierailu huipentui Elinan ja Antin musiikkiesitykseen kauniin ateljeen upeassa akustiikassa. Musiikkiesityksen jälkeen siirryimme isäntäparin loihtimaan noutopöytään, ja ilta jatkui vapaan seurustelun merkeissä. Aterioinnin jälkeen meillä oli vielä mahdollisuus tutustua Villa Kokkosen laadukkaaseen myyntinäyttelyyn. Laajan valikoiman päätuotteet ovat käsinkudottuja, käsintehtyjä tai käsinpaahdettuja: Villa-tossuja, hopeakoruja, suklaata, tummapaahtoisia luomuerikoiskahvia ja luomuteetä. Teksti: Arja Hietala SENIORI­KERHON TAPAHTUMIA 2017 Canth ­Kansallis­teatterin Suurella näyttämöllä lauantaina 11.3. klo 13.00 Näytelmä on Kansallisteatterin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaohjelmistoa, vaikka sen ensi-ilta olikin jo 23.11.2016. Historian henkilöt ja heidän kohtalonsa tulevat lihaksi Seppo Parkkisen kirjoittamassa ja Kaisa Korhosen ohjaamassa ainutlaatuisessa uutuusnäytelmässä Canth. Dokumentaarista ja fiktiivistä aineistoa yhdistelevän, uuden tutkimusaineiston pohjalta kirjoitetun teoksen ytimessä on tuoreella tavalla nähty Minna Canth, aikaansa edellä oleva radikaalikirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Cécile Orblin näyttelee Minna Canthin roolin. Muissa rooleissa ovat Kristiina Halttu, Olli Ikonen, Jussi Lehtonen, Pirjo Luomaaho, Pihla Maalismaa, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Elli Närjä, Jukka Puotila, Eeva Putro, Seppo Pääkkönen ja Henri Tuominen. Liput 37,00/jäsen, 45,00/avec Ilmoittautuminen riitta.avikainen@ kolumbus.fi tai puh. 050 3013 442 Maksu SKOn Seniorikerhon tili FI30 1344 5000 207276 (viestikenttään CANTH) viimeistään 10.2.2017. Kun vuoden 2017 OAJ-kalenteritkin ovat saapuneet, niin MERKITSE MUISTIIN: Vuosikokous 22.4.2017 Tampereella ja sen yhteydessä mahdollisesti Tampereen teatterin Katoava maa -esitys. Tarkemmat tiedot ja vuosikokouskutsu ovat jäsenkirjeessä 1/2017, jossa myös kerrotaan muista tapahtumista, kuten vierailusta Kansalliskirjastoon maaliskuussa. 32 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 32 29.11.2016 22:18:31

SKO:n seniorit saagojen saarella L okakuinen Islanti ei todellakaan näyttäytynyt meille – 12:lle Seniorikerhon matkalaiselle – parhaassa valossaan: satoi joka päivä ja saarivaltiota pyyhkivät Matthewhurrikaanin rippeet. Matkalaiset kuitenkin vakuuttivat, että reissu oli tekemisen väärti. Islannin luonto on karu ja kaunis; vesiputouksia, kuumia lähteitä, jyl- hiä vuoria, laavakenttiä, mustahiekkaisia rantoja, valtameren tyrskyjä. Jäätiköt jäivät näkemättä, ehkä sitten ensi kerralla. Tulivuorenpurkaus nähtiin – videolta. Seurueemme juniori kävi sadetta ja tuulta uhmaten ratsastamassa islanninhevosella, tölttiä oli kuulemma menty. Islantilaiset hyödyntävät runsaasti geotermistä energiaa eli maan­ Reykjavik on värikäs. Kuva: Eila Lindroos Hraunfossarin kirkas vesi ilmestyy putoukseen kuin tyhjästä.  Kuva: Irja Lehtinen Blue Lagoonissa saimme naamion, joka nuorensi viisi vuotta. Kuva: Leena Närhi Strokkur on Islannin aktiivisin geysir. Se purkautuu säännöllisesti muutaman minuutin välein jopa 20 metrin korkeuteen. Kuva: Sirkka Kortetjärvi-Nurmi sisäistä lämpöä. Sitä käytetään sekä lämmitykseen että sähkön tuotantoon. Hotellimme kylpyhuoneissa oli varoitus, että lämmin vesi voi olla yli 80 astetta. Lämmin vesi haisee mädälle kananmunalle. Haju on peräisin rikistä, joka jää veteen, kun se nousee tuliperäisen maan uumenista. Reykjavikia täplittävät värikkäillä aaltopelleillä vuoratut puutalot, mikä tekee kaupungista kylämäisen oloisen. Keskusta on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia kahviloita, ravintoloita ja putiikkeja, ja asiakkaita näytti riittävän. Ryhmämme jäsenet tutustuivat innokkaasti sekä kaupan että kulttuurin tarjontaan. Teksti: Sirkka Kortetjärvi-Nurmi 33 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 33 29.11.2016 22:18:34

Viipurin viehätys ei katoa S KO-lehden toimituskunta vieraili elokuun lopulla Viipurissa, matkaan kuului työtä ja huvia. Suunnittelukokouksessa mietittiin aiheita ja teemoja tuleviin lehtiin sekä ideoitiin lehteen uutta sisältöä, joka palvelisi entistä paremmin jäseniämme. Tästä numerosta alkaen lehdessä on muun muassa SKOn hallituksen kuulumisista kertova palsta. Viipurissa toimituskunnan jäsenet saivat myös vinkkejä kuvaamiseen, jota harjoiteltiin pitkin matkaa, muun muassa kanavaristeilyllä, Monrepos’n puistossa ja Viipurin vanhassakaupungissa. Matkan vierailukohteita olivat Monrepos’n lisäksi Aallon kirjasto, kauppahalli, Pyöreä Torni sekä lukuisat pienemmät kohteet vanhassakaupungissa ja Viipurin keskustassa. Matka tehtiin mennen tullen Saimaan kanavaa pitkin. Teksti: Katja Remsu Kuvat: Susanna Hjulberg,­ Tuija Salminen, Leena Närhi, Heli Kamaja, Pirjo Wiksten Toimituskunnan tärpit Viipuriin • Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto on ainutlaatuinen nähtävyys, mukana myös suomalaista hienopuuseppäosaamista • Kauppahallin kaalit ja suolakurkut • Venäläisen keittiön herkut, mm. kaljakeitto ja erilaiset kaalisalaatit • Kivoja kenkiä ja vaatteita kohtuulliseen hintaan • Kaupungin historian eri kerrokset • Viipurin linna kaupungin maamerkkinä • Monrepos’n puisto laaja, hieno kokonaisuus • Ravintoloiden tarjoama gastronominen tutkimusmatka • Kanavaristeily Viipuriin • Viipuri-päivän humu elokuussa 34 SKO_3_2016_Taitto_01.indd 34 29.11.2016 22:18:39

SKOn hallitus tiedottaa A mmatillisen koulutuksen reformi ja vuosityöaikakokeilu 2. asteella ovat olleet SKOn hallituksen asialistalla koko kuluvan vuoden. Alkuvuodesta 2016 seurattiin tiiviisti OAJ:n ja kuntatyönantajan sopimusneuvotteluita ja perehdyttiin sopimusluonnokseen. Nyt syksyllä kokeilusopimuksesta on välitetty tietoa yhdessä OAJ:n kanssa esimerkiksi SKOn luottamusmiehille, paikallisyhdistyksille ja yhteysopettajille. Lisäksi hallitus on seurannut tiiviisti jo useamman vuoden ajan myös Suomen Liikemiesten Kauppaopiston (Helsinki Business College Oy) vuosityöaikakokeilua. Tämän vuoksi SKO:n hallitus päätti marraskuun kokouksessaan tehdä OAJ:n ja HBC:n vuosityöaikakokeilun malleista vertailun, joka myös esiteltiin SKO:n valtuuskunnassa marraskuussa. Vuosityöajassa on kyse merkittävästä muutoksesta opetusalalla, joten SKO haluaa nostaa esiin myös oman alansa vuosityöaikakokeilun tuloksia. Syksyllä hallitus on jakanut OAJ:n huolen korkeakoulujen kehittämispolitiikasta eli niin sanotusta korkeakoulureformista, jossa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen mahdollinen yhdistäminen on jo edennyt ainakin keskusteluihin asti Tampereella, Lappeenrannassa ja Lapissa. Uhkakuvana on, että osa ammattikorkeakouluista katoaa kartalta lähivuosina, vaikka Suomen virallinen linja on edelleen ns. duaalimalli, jossa ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on omat, selkeät ja erilliset tehtävänsä. Syksyllä 2016 OAJ ryhtyi toteuttamaan aikaisemmin keväällä valtuustonsa hyväksymää järjestörakenneuudistusta, jonka tavoitteena on työnantajakohtaisten paikallisyhdistysten perustaminen. SKOn hallitus on vaikuttanut järjestörakenneuudistuksen ohjeistukseen eri OAJ:n ja OAO:n toimielimissä ja saanut mu- kaan oman linjansa B-mallisista paikallisyhdistyksistä OAJ:n suositteleman A-mallin lisäksi. SKOn suositus on, että sen jäsenet voivat liittyä työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin yhdistyksenä (=B-malli), ei suoraan henkilöjäseninä (=A-malli). Näin turvataan paremmin nykyisten jäsenten SKOn jäsenyys jatkossakin. SKOn hallitus päätti uudistaa vuodelle 2017 SKOn toimintasuunnitelman rakenteen aikaisempaa konkreettisemmaksi. Tavoitteena on lisätä toiminnan näkyvyyttä ja helpottaa toimintasuunnitelman toteutumisen seurantaa. Lisäksi uudenlaisen toimintasuunnitelman rakenteen toivotaan lisäävän valtuuskunnan ja muun jäsenistön kiinnostusta SKOssa työskentelyä kohtaan sekä tuovan aikaisempaa enemmän uusia ideoita ja ehdotuksia SKOn toimintaan. OAJ ja Suomen Ekonomit ovat solmineet sopimuksen yhteisjäsenyydestä. Nyt asiaa kampanjoidaan uusille jäsenille siten, että SKO ja OAJ maksavat uuden kaksoisjäsenen ensimmäisen vuoden Suomen Ekonomit -jäsenmaksun puoliksi, kun uusi jäsen liittyy SKOn jäseneksi. Näin uusi jäsen saa halutessaan OAJ:n jäsenmaksulla itselleen yhden vuoden ajaksi kaksoisjäsenyyden. Edunvalvonnan lisäksi SKO tukee myös jäsenten vapaa-ajanviettoa ja yhdessäoloa, joten kesällä 2017 järjestetään taas viinimatka. Hallitus on hyväksynyt matkatoimisto Ingves & Svanbäckin tarjouksen jäsenmatkasta 10.–18.6.2017 Ranskaan. Teksti: Susanna Hjulberg 35 kauppaopettaja SKO_3_2016_Taitto_01.indd 35 29.11.2016 22:18:41

SKOn toimisto on ­suljettu ­joululoman ajan 21.12.2016–5.1.2017. SKO_3_2016_Taitto_01.indd 36 29.11.2016 22:18:44