LABYRINTTI 4/2016 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Median moniottelija Kristoffer Ignatius: Musiikki ja tanssi tarjosivat väylän valoon Valon tuojat LAB1604_1_Kansi.indd 1 Taiteista hyvinvointia ja jaksamista Muutoksen vastustamisesta ratkaisujen rakentamiseen 13.12.2016 8:44:16

LABYRINTTI 4/2016 KUVA: KAISU JOUPPI Teema: Luovuus minussa 3 Pääkirjoitus: Luova toiminta lisää hyvinvointia 4 Turvapaikkana musiikki 9 Omaisen ääni: Minun tarinani 10 Valon tuojat 14 Taiteista hyvinvointia ja jaksamista 16 Muutoksen vastustamisesta ratkaisujen rakentamiseen 18 Puheenjohtaja: Luovuus, mitä se on? 20 Kolumni: Luovasti läpi elämän 22 Luovat menetelmät ovat kuin lohduttavia ja hoitavia puroja 24 Odotukset ylittänyttä työparityöskentelyä 26 Kolumni: Luovuus minussa – Työpöytäkaaoksen psykopatologiaa 28 Näin kerroin lapsilleni mielenterveyden ongelmista 30 Kolumni: Uinuva luovuus 32 Ajankohtaista 34 Kolumni: Luovuutta niukkuudessa, vaiko sittenkään? - ELÄN JA TEEN TYÖTÄ KOKONAISENA IHMISENÄ. EN RAJOITA LUOVUUTTANI. LUKIJAN KUVA. Labyrintti 1/2017: Työn ja omaishoitajuuden yhteensovittaminen Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 3.2.2017 mennessä osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANNEN KUVA: KAISU JOUPPI Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Pirjo Tähtinen ja Päivi Sillstén-Jokela ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2 LAB1604_2_sisältö.indd 2 4/2016 13.12.2016 8:59:24

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava Luova toiminta lisää hyvinvointia K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ atson, kuinka poikani piirtää kuvaa keskittyneenä. tukea asiakkaan huomion siirtymistä ongelmien korostamisesta Hänen lennokas ja tarkka kynänjälkensä saa aikaan ratkaisujen rakentamiseen. Ratkaisukeskeisestä valmennuksesta toinen toistaan hienompia kuvia. Pienestä pitäen on apua niin yksityis- kuin työelämänkin ongelmatilanteissa ja lapseni on ollut innostunut kuvallisesta ilmaisusta tunteiden käsittelyssä. ja hänelle on jo muodostunut siinä omanlainen Tunteiden käsittely on yksi tärkeimmistä asioista myös tyylinsä. Piirtäminen, maalaaminen ja keraomaisten vertaistukiryhmissä. Ryhmässä miikka tempaisevat hänet mukaansa ja asioista voi puhua avoimesti ja vertaisten erilaisia tuotoksia syntyy kovalla vauhdilla. kanssa voi syntyä uusia oivalluksia omaan Pallojen perään hän ei ole koskaan ollut, pattitilanteeseen. eikä muukaan harrastus saa häntä innostuFinFamin alueyhdistyksissä on yhä maan kuten kuvataide. Toivon, että hän ei enemmän tarjolla perinteisten keskusluovu tästä itseilmaisun keinosta koskaan. teluryhmien sijaan vertaistukiryhmiä, Jokaisella on omat vahvuusalueensa, joihin yhdistyy luova toiminta. Lehdessä jotka näkyvät jo varhain lapsuudessa. Minna Hotta ja Marjukka Peltola Näitä on tärkeä tukea. Tunne siitä, että kertovat kokemuksistaan luovien meneteljokin asia luonnistuu hyvin, lisää itsetuntoa mien käytöstä päivittäisessä omaistyössä. ja tuottaa onnistumisen kokemuksia. Heidän mukaansa luova toiminta ja Erilaisuus on arvokasta ja tätä arvokyhdessä tekeminen auttavat käsittelemään kuutta on tärkeää opettaa lapsille. Erilaiset elämäntilannetta ja löytämään uusia selviykiinnostuksen kohteet, persoonallisuus tai tymiskeinoja. Samalla päästään paremmin vaikka kotitilanne eivät saa olla esimerkiksi käsiksi myös sellaisiin tunteisiin, joita ei kiusaamisen syy. Suvaitsevaisuus on avainvälttämättä osaa sanallisesti ymmärtää tai asemassa myös mielenterveysongelmiin selittää. liittyvien ennakkoluulojen poistamisessa. Omaisten välinen vertaistuki voi Tässä lehdessä käsitellään syntyä luovuuden ympärille luovuutta monelta kantilta. myös spontaanisti. Näin kävi, LUOVA TOIMINTA AUTTAA Lehteemme haastateltu median OMAISKOKEMUSTEN KÄSITTELYSSÄ JA ON kun vertaisryhmään osallisammattilainen Kristoffer Ignatuneet Susanna Salin ja Jyri ARJESSA JAKSAMISEN TUKENA. tius kertoo, kuinka hän on Vasamaa tutustuivat ja huomaselviytynyt lapsena kokemassivat jakavansa kiinnostuksen taan kiusaamisesta. Kiusaamista hän koki erilaisuutensa vuoksi, musiikkiin. Siitä seurasi Lyhdynkantaja-yhtyeen perustaminen mutta musiikki ja tanssi tarjosivat hänelle väylän parempaan ja neljä julkaistua singleä. Susanna ja Jyri kertovat yhteishaasolotilaan. tattelussa, miten musiikki on auttanut heitä omien omaiskokeFilosofian tohtori Kai Lehikoinen kirjoittaa artikkelismustensa käsittelyssä ja arjen jaksamisen tukena. He haluavat saan taiteellisen luovuuden ja hyvinvoinnin yhteydestä. Hän on rohkaista kaikkia puhumaan vaikeistakin asioista ja tuomaan tutkinut aihetta työssään ja kuvaa niitä moninaisia hyvinvointiitseään esille rohkeasti. vaikutuksia, joita aktiivisella taiteisiin ja kulttuuriin osallistumiLuovuudella on vahvasti yhdistävä vaikutus. Se kokoaa sella on. Taiteet tukevat myös oppimista, kasvua, identiteetin ihmisiä yhteen erilaisen tekemisen ja erilaisena olemisen äärelle. rakentamista ja muutosten käsittelyä. Tällaisessa ryhmässä vallitsee vahva hyväksytyksi tulemisen Muutosten käsittelystä kertoo lehdessä myös ratkaisukestunne. Tunne siitä, että minä saan olla oma itseni ja minut keinen coach Kati Toikka. Hänen tehtävänsä valmentajana on hyväksytään sellaisena kuin olen. 4/2016 LAB1604_3 pääkirj.indd 3 3 13.12.2016 9:00:18

Turvapaikkana m Kristoffer Ignatius, 37, koki lapsuudessaan julmaa kiusaamista. Musiikki ja tanssi tarjosivat väylän valoon. 4 LAB1604_4-7.indd 4 4/2016 13.12.2016 9:08:50

a musiikki M edian moniottelija ja liikunnan ammattilainen Kristoffer Ignatius tunnustautuu hulluksi tai vähintäänkin pöhköksi. Hän tekee asiat omalla tavallaan ja on tämän seikan kanssa sinut. – Tänään tein henkilökohtaisen valmentajani ohjauksessa vaativaa kehonpainoharjoittelua, pääasiassa lattiatasossa. Valmentaja pani merkille, että tahditin tekemistäni äänellä, Ignatius kertoo helsinkiläisessä kahvilassa. Valmentaja pyysi Ignatiusta eläytymään eläinhahmoihin, liikkumaan kuin tiikeri, gorilla tai lisko. – Eläimet piirtyivät tarkasti mieleeni. Jokainen niistä synnytti myös omanlaisensa rytmin, tidii, dii, dii, pam, pam, pam. Tiidittelin ja tuudittelin, ja liikkeeni sulautui rytmiin, Ignatius kuvaa. Harjoituksen aikana Ignatiuksen alitajunta laati lisäksi kuvioita salin lattiaan. Näitä kuvioita seuraamalla mies löysi kullekin hahmolleen sopivan reitin. – Tämänkaltaiset sisäiset havainnot ohjaavat minua elämässä ylimalkaan, Ignatius sanoo. Esimerkiksi radion ja television nopeatempoisissa juontotehtävissä voimakas intuitio lienee valtti. – Elän ja teen työtä kokonaisena ihmisenä. En rajoita luovuuttani, Ignatius toteaa. Jo pienenä poikana Kristoffer Ignatius huomasi, ettei hänen kokemusmaailmansa ollut samankaltainen kuin ikätovereilla. Hän suhtautui esimerkiksi musiikkiin valtavan intohimoisesti. – Eläydyin täysillä vaikkapa Princen, Michael Jacksonin tai Aretha Franklinin biiseihin. Jos biisi kertoi rakkaudesta, koin, että sanoma oli osoitettu nimenomaan minulle. Ignatius janosi myös esiintymistä ja toteutti show’nsa mieluiten näyttävästi. – Tarhassa järjestin itselleni erään 4/2016 LAB1604_4-7.indd 5 musiikkiesitykseni vauhdittajaksi go-gotanssijan, hän muistelee hymyillen. Yleisesti ottaen Kristofferin tyyli oli suurellinen. Kun rakennettiin legoista poliisiasemaa, Kristoffer oli ensimmäisenä suunnittelemassa rakennukseen siipeä tai laajennusta. Kun hän unelmoi omasta navetasta, kyse ei ollut vaatimattomasta karjahuoneesta. – Kaavailin hankkivani satoja lehmiä kahteen kerrokseen. Toisaalta nuori Ignatius oli villi ja malttamaton, alati liikkeessä. – Äitini on sanonut, että mitä lapsiin ja kattiloihin tulee, minua on mitä ilmeisimmin roikotettu jaloista ja käytetty vuoron perään kaikissa kattiloissa, naapurin kattilat mukaan luettuna, Ignatius kuvaa. Nykyisin Ignatius on sinut energiansa kanssa. – Naureskelen itselleni ja omille jutuilleni. Varsinkin viimeiset pari vuotta elämä on tuntunut valtavan hyvältä. NÄIN EI OLE OLLUT AINA. LAPSUUTENSA Kajaanissa Ignatius joutui julmasti kiusatuksi erilaisuutensa vuoksi. Häntä pilkattiin, hänen omaisuuttaan tuhottiin ja häntä pahoinpideltiin. Kiusaajat saivat lisää vettä myllyynsä kuullessaan Ignatiuksen perhetilanteesta. Pojan isä sairasti alkoholismia, asui muualla eikä juurikaan osallistunut lastensa elämään. – Ammatiltaan isäni oli musiikinopettaja. Hän oli luova ja ilmaisi itseään rohkeasti. Kaikki eivät kuitenkaan nähneet häntä tässä valossa, Ignatius pohtii. Kristoffer eli lapsuutensa äitinsä ja sisarensa kanssa. Yrittäjä-äiti painoi töissä pitkää päivää. – Käytännössä vietin paljon aikaa siskoni kanssa kahden. Kiusaaminen yltyi vuosi vuodelta. – Yritin turhaan miellyttää kiusaa- jiani. Pelkäsin heitä, ja pelkoani käytettiin raa’asti hyväksi. Kiusaajat liikkuivat myös Kristofferin kodin liepeillä. Pojan oli vaikea saada iltaisin unta. Äärimmäisessä paineessa hänen pelkonsa sai irrationaalisia piirteitä. – 1990-luvun alussa mediassa kohkattiin ufoista. Kuuntelin näitä puheita ja uskoin, että maahan oli saapunut ilkeitä humanoideja, jotka tahtoivat minulle pahaa. MIELIKUVITUS JA LUOVUUS TOIMIVAT KUITENKIN myös Kristofferin hyväksi. Mummilassa pojalla oli tapana kiivetä uunin päälle makaamaan, sulkea silmänsä ja kuvitella. Hän keksi omaksi ilokseen kutkuttavia seikkailuja. Lohdullisinta oli musiikki. – Musiikin kuuntelu toimi kuin terapia. Antauduin väkevien tunnelmien vietäväksi. Edelleen musiikki on Ignatiukselle turvasatama. Tärkeät kappaleet nostattavat hänessä suuria tunteita. Nykylaulajien joukossa hänen suosikkejaan ovat esimerkiksi Adele, Saara Aalto, Janna Hurmerinta ja Tuomo Prättälä, jotka kaikki tulkitsevat musiikkia voimakkaasti. Lapsena Kristoffer musisoi myös itse, niin kuin parhaiten taisi: lauloi keittiöharjoihin tai rummutti tiskipöytää. – Mummolassa kiipesin laitumen keskellä sijaitsevalle kivelle ja lauloin lehmille. Kerran Kristoffer oli paikallisella liikuntahallilla tekemässä temppuja toisten poikien kanssa, kun hän näki ilmoituksen tanssiseuran esittelytilaisuudesta, joka järjestettäisiin hallilla samana iltana. Hän päätti jäädä seuraamaan tanssia. – Parien saapuessa saliin suuni loksahti auki: naisia valtavine helmoineen, miehiä kauluspaidoissaan ja tyylikkäissä housuissaan. Kun tanssi alkoi, kaikki kellot pärähtivät kilkattamaan päässäni, Ignatius muistelee. 5 13.12.2016 9:08:53

L U O V U U S M I N U SSA Ignatius sukelsi siltä istumalta kilpatanssin maailmaan. Hän harjoitteli alusta lähtien lujasti ja saavutti menestystä. – Oli hienoa esiintyä ja hienoa fiilistellä musaa: käsi ylös, käsi alas, tuonne ja näin. Tsa, tsa, tsa, 1, 2, 3. Se oli oikeaa tekemistä. Tanssi täytti elämäni kokonaisvaltaisesti. Vaikka kiusaaminen kärjistyi tanssin vuoksi entisestään, Ignatiuksen intohimo tanssia kohtaan meni muun edelle. Toisaalta tanssin kohottama itsevarmuus hälvensi pelkoja. – Minussa alkoi kyteä vastarinta. Ajattelin, että vielä minä näytän. Kiusaajat saisivat huomata, kuinka väärässä olivat, Ignatius muistelee. PIAN PERUSKOULUN JÄLKEEN KRISTOFFER Ignatius muutti Helsinkiin. – Mukana minulla oli vain reppu ja siinä muutama kippo ja kuppo, veitsi ja haarukka. Nuorimies ryhtyi ahmimaan musiikkia ja tanssia. Hän opiskeli disco- ja showtanssia muun muassa Aira Samulinin pokkaa”, minulle todettiin. Kiivastempoinen tekeminen jatkui myöhempinä vuosina. Ignatius kävi aikuislukion ja opiskeli media-alaa. Hän työskenteli milloin klubi-isäntänä tai dj:nä, milloin juontajana radiossa tai televisiossa. – Opin, että kiihkeä rytmi ja tiukat aikataulut sopivat luonteelleni. Minulla on edelleen kotona auki samanaikaisesti kaksi läppäriä, iPad ja telkkari. Astianpesukone ja pyykkikone hyrräävät. Puhun puhelimessa ja viikkaan vaatteita yhtä aikaa, hän kuvaa. MENESTYKSESTÄÄN HUOLIMATTA IGNATIUS koki aika ajoin jonkin kytevän sisällään. Joskus hän oli alakuloinen, toisinaan vakavammin ahdistunut tai masentunut. – Ahdistukseni kulminoitui vuonna 2010 lomamatkalla Thaimaassa. Seisoin rantavedessä ja katsoin kauas merelle, kun minuun iski äkkiä ajatus täydellisestä epäonnistumisesta. En enää tunnistanut HELSINKI OLI MINULLE KUIN FANTASIAMAAILMA, JOSTA ILKEÄ PUOLI OLI LEIKATTU POIS. Rytmikkäissä, Tanssivintillä ja tanssikoulu StepUpissa. Hänet hyväksyttiin mukaan kilpailuihin ja kiertueille. – Aloin kukoistaa. Tunsin päässeeni fantasiamaailmaan, josta ilkeä puoli oli leikattu pois. Hän oli nyt samalla viivalla muiden kanssa. Häntä käsiteltiin omana itsenään eikä sen kautta, mitä hän harrasti tai kuka hänen isänsä oli. Hän sai ilmaista itseään vapaasti ja tuoda esiin mielipiteitään vailla pelkoa tyrmätyksi tulemisesta. – Jos taas puhuin itse ilkeästi, sain osakseni asiaankuuluvaa kritiikkiä. Meni jonkin aikaa, että ymmärsin tämän. Ignatius toteutti itseään myös hiusten ja vaatteiden kautta. – Minulla oli uskomattomia tukkia, milloin piikit päässä, milloin punaista tai sinistä väriä. Vaatetyylinikin oli kreisi, enemmän kuin yliammuttu. Ensimmäistä kertaa elämässään hän koki, mitä tarkoitti hyvä itsetunto. – Kävelin sisään MTV3:n populaarimusiikkiin keskittyvän Jyrki-ohjelman tiloihin ja ilmoitin tulevani ohjelmaan töihin. ”On sinulla, jumalauta, 6 LAB1604_4-7.indd 6 itseäni. Koin, että olin näytellyt omaa elämääni. Tunteet yllättivät hänet matkan jälkeen toistamiseen, työpaikalla. – Käperryin erään neuvotteluhuoneen seinää vasten ja itkin rajusti. Sydämeni hakkasi, haukoin henkeä. Ignatius diagnosoitiin loppuun palaneeksi. – Olin 30-vuotias, parhaassa iässä. Työterveyspsykologin avulla mies pääsi vähitellen takaisin jaloilleen. Hän oppi järjestämään arkeaan ja hakeutui uudelleen opiskelemaan, tällä kertaa liikunta-alaa. Henkinen prosessointi jatkui seuraavina vuosina. – Pohdin vakavasti seksuaalisuuttani. Ajatustyön tuloksena ilmoitin äidilleni ja esimiehilleni olevani bi-seksuaali. Vajaat kolme vuotta sitten Ignatius päätti tulla lopullisesti kaapista. – Eräänä sunnuntaina myönsin asian itselleni. Uskalsin vihdoin sanoa ääneen, että olin homo. Hän kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa. – Kirjoitukseni nostatti metakan tiedo- – Tunnistin, että minua vuosien varrella vaivannut paha olo liittyi lapsuuden kiusaamiskokemuksiin, kertoo Kristoffer Ignatius. 4/2016 13.12.2016 9:08:56

tusvälineissä. Puhelimeni oli tukossa monen viikon ajan. Koin kuitenkin suurta huojennusta. Liitelin ilmassa. Näytelmäkerho oli ohi. Hän alkoi työstää identiteettiään. Oliko hän sama Kristoffer kuin ennen kaapista tuloaan? Pystyisikö hän lähestymään miehiä, vaikka oli heitä pelännyt? – Kuluvana syksynä olen uskaltanut ensimmäistä kertaa lähteä varovasti rakentamaan todellista ihmissuhdetta, hän kertoo. SYKSYLLÄ 2014 IGNATIUS kohtasi polttavimman kipupisteensä. Hän havahtui Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) käynnistämään kiusaamisen vastaiseen #kutsumua-kampanjaan. – Tunnistin, että minua vuosien varrella vaivannut paha olo liittyi lapsuuden kiusaamiskokemuksiin. Olin vaiennut menneisyydestäni. Nyt kerroin kokemuksistani Facebookissa. Sain valtavasti myönteistä palautetta. Sittemmin Ignatius on tutustunut uudestaan lapsuudenkaupunkiinsa Kajaaniin. Hän on pitänyt WhatsAppissa yhteyttä kouluaikaisiin ystäviinsä ja vieraillut kaupungissa. Hän on käynyt muun muassa paikalla, jossa hänet kerran pahoinpideltiin niin rajusti, että kasvojen luita ja hampaita murtui. – Tunnen, että vihdoinkin, yli kolmikymppisenä, olen vapaa menneisyyden painolasteista. Minulla ei ole kaappeja eikä kuoria, hän sanoo. Hän iloitsee myös siitä, että ehti tutustua uudelleen isäänsä, ennen kuin tämä viime elokuussa menehtyi. – Itseni löytämisen ja hyväksymisen myötä kohtasin isäni uudella tavalla. Keskustelimme avoimesti ja luotasimme syvälle. Kävi ilmi, että isällä oli diagnosoitu yli 40-vuotiaana kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tieto auttoi Ignatiusta ymmärtämään isää – ja itseään. – Viimeisissä keskusteluissamme iskä veteli ihan täysillä. Minua nauratti hänen hulluutensa – näin hänessä itseäni. Toisaalta havaitsin myös keskinäiset eromme. Nyt pöytä on puhdas, Ignatius sanoo. Teksti: Aino Haavio Kuvat: Kaisu Jouppi 4/2016 LAB1604_4-7.indd 7 7 13.12.2016 9:08:59

YKSILÖLLISTÄ ELÄMÄÄ AKTIIVISESSA YHTEISÖSSÄ Asumis- ja tukipalveluja mielenterveyskuntoutujille Labyrintti 1/8 ilmo.indd 1 Sysmän Apteekki Sysmäntie 38 19700 Sysmä 7.10.2015 10.04 Onnenhelma Teemme työtä ammattitaidolla ja sydämellä. Mielenterveyskuntoutujille asumisen ja hoivan palveluja hoitokodissamme Rantasalmella Haukiveden rannalla jo vuodesta 1998. pikkuversio -yksinkertaistettu -pienemmässä koossa www.kokemuskoulutus.fi Onnenhelma Oy Else Leminen, johtajatar puh. 040 823 1829 onnenhelma@gmail.com www.onnenhelma.fi 8 LAB1604_8-9_kolumni_Annika.indd 8 4/2016 13.12.2016 9:09:49

OMAISEN ÄÄNI Tuutikki Minun tarinani ”S ynnyin perheeni kolmanneksi lapseksi. Kun ajatteli, että lääkärit valehtelivat ja yrittivät vain saada hänet olin muutaman vuoden vanha, isälläni todetsyömään lääkkeitä. Häntä ei kuitenkaan saatu hoitoon, sillä hän tiin kaksi syöpää. Hän meni nopeasti todella osasi esittää tervettä. Olin ihan poikki ja ahdistunut äidin ja huonoon kuntoon. Äiti hoiti isää kotona siskon tilanteesta. Perheemme oli todella riitainen. kolmen lapsen ohella aina isän kuolemaan asti. Siinä vaiheessa, kun siskoni paljasti päihteidenkäyttönsä Kun isä kuoli, äiti vajosi syvään masennukseen. Lapsuulaajuuden ja kertoi ystäväpiiristään tarkemmin, hakeuduin desta muistan parhaiten sen, miten äiti vaan istui olohuoneen omaisyhdistykseen. Olin ajatellut, että siskoni on viihdekäytsohvalla ja keinutteli siinä itseään. Usein hän sanoi, että ilman täjä ja sen pystyin hyväksymään. Kun paljastui, että ongelma on lapsia hän ei jaksaisi elää. Mua pelotti. En uskaltanut lähteä paljon suurempi ja että hän viettää aikaansa rikollisten kanssa, pitkäksi aikaa pois kotoa, muuta kuin käymään koulussa. päädyin katkaisemaan välimme. Kun kolme vuotta vanhempi Tuntui, että elämäni yksi tukiisosiskoni meni yläasteelle, hän pilari oli murtunut mun alta. En TOIVON LÖYTÄVÄNI ryhtyi kokeilemaan huumeita. voinut enää luottaa siskooni. VOIMAVAROJA HYVÄKSYÄ SISKONI Tuntui, ettei hän ole mun siskoni, Hän jäi niistä kiinni ja mua hävetti mennä opiskelemaan samalle yläasJA ÄITINI TILANTEET SEKÄ KEINOJA se tuttu ja turvallinen, vaan joku teelle hänen jälkeensä. Kaikki ihan muu. Hän oli muuttunut niin ELÄÄ HEIDÄN KANSSAAN. tiesivät, että olen juuri hänen pikkupaljon. siskonsa. Tuntui, että opettajat tarkHakeuduin omaisyhdistykseen, kailivat mua enemmän kuin muita. Onneksi sain yläasteen jotta saisin ympärilleni ihmisiä, jotka ymmärtävät ajatuksiani jälkeen itse päättää, minne lähden opiskelemaan. Ei tarvinnut ja miksi oon päätynyt omiin ratkaisuihini. Toivon löytäväni enää kulkea siskoni perässä. voimavaroja hyväksyä siskoni ja äitini tilanteet sekä keinoja elää Kun saavutimme aikuisiän, siskollani todettiin kaksisuunheidän kanssaan. En voi muuttaa heitä, enkä haluaisi elää ilman tainen mielialahäiriö. Olin sen jo arvannutkin, sillä hypomaheitä. He ovat ainoa perheeni. nian aikaan meno oli hurjaa. Parhaimmillaan hän tuhlasi useita Omaisyhdistyksen vertaistukiryhmässä on muita samanikäisiä tuhansia muutamassa viikossa.Toinen sisarukseni taas katkaisi nuoria ja he ymmärtävät, koska kaikilla on omat tilanteensa. välit meihin, koska syytti äitiä omasta masennuksestaan. Yhdessä voimme purkaa näitä fiiliksiä tai unohtaa ne kokonaan Samoihin aikoihin lääkäri alkoi epäillä äidilläni harhaluuloija tehdä jotain mukavaa. Saadaan ihan itse päättää. Hakeudu suushäiriötä. Hänet yritettiin lähettää pakkohoitoon, koska hän säki mukaan, jos läheisen tilanne painaa mieltä!” ei suostunut hoitamaan puhjennutta kroonista sairauttaan. Äiti Julkaisemme kolumnin poikkeuksellisesti nimimerkillä. 4/2016 LAB1604_8-9_kolumni_Annika.indd 9 9 13.12.2016 9:09:49

SUSANNA SALIN JA JYRI VASAMAA AMMENTAVAT VOIMAA PERHEESTÄ, SUVUSTA, YSTÄVISTÄ – JA LUOVASTA TOIMINNASTA. 10 LAB1604_10-13.indd 10 4/2016 13.12.2016 9:21:07

Valon tuojat Salolaiset Susanna ja Jyri tutustuivat vertaistukiryhmässä. Molemmat harrastavat musiikkia, ja pian kaksikko laittoi yhteisen bändin pystyyn. ”Kaikki luovuus kumpusi ryhmästä”, he kiittelevät. 4/2016 LAB1604_10-13.indd 11 M itä tapahtuu, kun yhdistetään huvikseen hiukan punkia laulanut nuorten ohjaaja ja pikkulapsesta musiikkia soittanut puoliammattilainen? Syntyy Lyhdynkantaja-yhtye, joka on julkaissut kaksi single-levyä, eli neljä omaa kappaletta. Salon seudulla asuvat Jyri Vasamaa, 50, ja Susanna Salin, 44, tapasivat ensimmäisen kerran elämässään viime marraskuussa FinFami Salon seudun mielenterveysomaiset ry:n aloittamassa vertaistukiryhmässä. Musiikki tuli puheeksi heti ensimmäisen tutustumisviikonlopun aikana, ja loppu on historiaa, kuten sanotaan. – Susanna kertoi laulaneensa sauvolaisessa punkyhtyeessä Jees, ja minä olen Sauvosta kotoisin, joten kiinnostuin. Kuulin Susannan laulua, ja totesin, että tyttöhän osaa laulaa, Jyri kertoo. Susanna toppuuttelee: hänen musiikkiharrastuksensa on alkanut vasta neljä vuotta sitten eikä hän kutsu itseään laulajaksi, vaan tulkitsijaksi. Jyrin musiikkiharrastus puolestaan on kestänyt melkein 50 vuotta, vaikka ennen Lyhdynkantaja-yhtyettä hänellä oli 20 vuoden tauko musiikkihommista. – Aloitin musiikkiharrastukseni kolmevuotiaana soittamalla isäukon Reino Helismaa -äänilevyt läpi. Musiikki, 11 13.12.2016 9:21:09

Vaikeuksista puhuminen kannattaa, Jyri ja Susanna vakuuttavat. – Näen ympärilläni ihmisiä, jotka ovat kipujensa vankeja. Se peittää kaiken muun elämässä eikä ihminen pääse eteenpäin. Kun häpeäänsä ei käsittele, tilanne jämähtää, jatkaa Susanna. kirjottaminen, sarjakuvien piirtäminen ja kaikenlainen kulttuurihomma on ollut vastapainoa työlle, työnjohtajana betonitehtaalla työskentelevä Jyri kertoo. Pian ensitapaamisensa jälkeen Jyri ja Susanna ryhtyivät tekemään musiikkia yhdessä. Sanoitukset, sävellykset ja sovitukset alkoivat lentää bändinjäsenten välillä. Ensimmäisen Lyhdynkantajakappaleen sävelsi Jyri, Susanna kirjoitti siihen sanat. Tammikuussa 2016 yhtyeellä oli jo kaksi biisiä äänitetty studiossa, ja ensimmäinen levy oli valmis. YHTYEEN MUSIIKILLINEN LUOVUUS on saanut inspiraationsa Oravankesyttäjiksi nimetystä vertaistukiryhmästä, Susanna ja Jyri sanovat. Ryhmä kokoontui vuoden verran, ja nykyään jäsenet pitävät yhteyttä enää satunnaisesti. – Kaikki se luovuus biiseihin tuli ryhmästä, kipinä bändiin. Ryhmä sai luovuuden henkiin, se tuki ja auttoi. Nimibiisi Lyhdynkantaja pusertui ulos, kun olin 15 vuotta toivonut tämänkaltaista ryhmää, Susanna kertoo. 12 LAB1604_10-13.indd 12 Jyri lisää, että Lyhdynkantaja syntyi eräänlaiseksi voimabiisiksi ryhmäläiselle, joka oli sellaista toivonut. Molemmat sanovat, että on tavattoman antoisaa olla jäsenenä vertaistukiryhmässä, jossa asioita ei tarvitse vääntää rautalangasta – ryhmän jäsenet elävät samanlaisten asioiden kanssa päivittäin, ylimääräisiä selityksiä ei tarvita. – Olemme onnekkaita, että ryhmässämme ihmiset ovat antaneet ja jakaneet rehellisesti omaa taakkaansa, se on ollut hirveän antoisaa. Emme edes tienneet, kuinka paljon ryhmä voi antaa. Biisien soittaminen ryhmälle ensi kertaa oli koskettavaa, bändiläiset kertovat. – Yleensä musiikkiani kuunnellaan vähän kauempaa, mutta tässä ihmiset olivat lähellä. Kun jotkut ryhmäläiset alkoivat itkeä, se oli todella kova paikka, Jyri muistelee. Susanna pohtii, kuinka kiehtova alitajunnan voima on. – Alitajunnan puolelta voi tuottaa jotain sellaista, mitä ei siinä hetkessä ymmärrä. Luova toiminta muokkaa ihmistä, luo synteesiä asioihin. Susanna ja Jyri lähettävät terveisiä kaikille, jotka pohtivat vertaisryhmään menemistä. – Rohkeasti ryhmiin! Ystävät ja sukulaiset voivat auttaa, mutta paljonko heitä voi kuormittaa omista asioistaan puhumalla? Ei ole oikein muuta keinoa selviytyä vaikeuksia kuin puhua niistä; jokaisen pitää löytää paikat, joissa voi puhua. Yksin ei pidä jäädä, Susanna ja Jyri muistuttavat. Usein kun uskaltaa avata suunsa, saa huomata, ettei ole yksin maailmassa ongelmiensa kanssa. Mielenterveys-ongelmien mukana usein kulkevasta häpeästäkin saa parhaiten niskalenkin puhumalla. – Kun avaa suunsa, häpeä nitistyy ja sen kanssa voi elää. Meidät on luotu tänne, että puhuisimme asioista – toiset tarvitsevat enemmän puhetta kuin toiset. SUSANNA ON KOLMEN lapsen äiti, ja sanoo eläneensä ”sairauden keskellä” lapsesta saakka. Perheessä on alkoholismia monen sukupolven ajalta, mielenterveysongelmia ja vaikeuksia autonomisten sairauksien kanssa. 4/2016 13.12.2016 9:21:12

Jyrillä on kolme lasta, ja hän sanoo kokeneensa, kuinka esimerkiksi vaikea ihosairaus voi musertaa lapsen niin, ettei tämä pääse kulkemaan missään – tai kuinka joskus lapsi vain ei halua käydä koulua. – Kun lapset olivat murrosiässä, meidän oli joskus vaikea tavata sukulaisia, jotka kyselivät, mihin yliopistoon pojat menevät. Me toivoimme vain, että menisi edes kouluun, Jyri muistelee. Susanna lisää, ettei hän odota lapsiltaan hienoja titteleitä elämässä, kunhan nämä vain olisivat ihmisiä toiselle ihmiselle. – Me haluamme laittaa ihmiset aina samaan kultaiseen muottiin, mutta kun lähtökohdat eivät ole ihmisillä samat, sitä on kohtuutonta vaatia. Vertaistukiryhmässä parasta on yhteenkuuluvuuden tunne. – Minun on ollut taustani takia elämässä vaikea sosiaalistua, mutta tässä ryhmässä sain olla juuri se, joka olen – koin tulleeni hyväksytyksi 99-prosenttisesti, Susanna kiittelee. Jyri muistelee, että ryhmä tuntemattomia ihmisiä jännitti häntä aluksi. – Mutta huomasin, että he ovat ihan tavallisia ihmisiä, joilla on kaikenlaisia ongelmia. Voimaa elämässään Jyri ja Susanna ammentavat perheestä, suvusta, ystävistä – ja luovasta toiminnasta. Susannalla on myös takanaan kymmenvuotinen psykoanalyyttinen psykoterapia. – Ne ystävät, jotka ovat elämässä pysyneet mukana, ovat kultaakin arvokkaampia. Avioliiton kautta olen saanut suvun, joka tukee minua kaikessa ja hyväksyy kokonaisena, Susanna kiittää. Jyri puolestaan kehuu, että hänellä on näyttelijä Miitta Sorvalin luoman Miitta-tädin kaltainen ”huumorintajuinen tyyppi” kotona, jo neljännesvuosisadan ajan. – Tietenkin lapset ovat voimavara, ja tänä vuonna olen saanut poikani takaisin, puuhailemme nyt tosi paljon yhdessä. LYHDYNKANTAJA ON AMMENTANUT aiheita biiseihinsä bändinjäsenten elämänkokemuksista. Kuu kertoo (illalla loistan) -kappale käsittelee toisistaan liian varhain erotettua äitiä ja lasta. – Jostain syystä Susannan tekstistä minulle tuli mieleen kuu ja maa, jotka erotettiin törmäyksessä lähes 4,5 miljardia vuotta sitten, aivan kuten tämä äiti ja lapsi oli erotettu, Jyri kertoo sanoi4/2016 LAB1604_10-13.indd 13 tuksen muokkauksesta. että olen kaivannut bänditoimintaa – Sanoitukseen saatiin mukaan miesnämutta tällaista musiikkia en ole koskaan kökulmaakin. Jyri sanoo miesten olevan aikaisemmin tehnyt, Jyri hämmästelee. huolissaan äideistä, jotka ovat huolissaan Hänet on yllättänyt positiivisesti myös lapsistaan. Lyhdynkantajan saama palaute. Meksi– Elämä on meillä kaikilla ainokainen, kosta asti kuulijat ottavat yhteyttä ja ja äidin pitäisi säästää itseäänkin. Kappale lähettelevät jopa biisitekstejä. kuvaa niitä tuntoja, joita minulle tuli kuunnellessani – IHMISET OVAT ILMEISESTI LÖYTÄNEET äitien juttuja FinFamin BIISIEN TEKSTIT JA JUTTUMME. vanhempainryhmässä – mutta ainahan sanoittaja TEHTÄVÄMME ON SAAVUTETTU, JOS kertoo kuitenkin itsestään. NÄISTÄ ON APUA JOLLEKIN. Biisin pohdinta antoi Jyrille alkusysäyksen ajatukselle, että hän alkaisi vetää Salossa – Parasta tässä on ihmisiltä saatu FinFamin äijäryhmää, jota on alueelle palaute, se tuntuu kivalta – kuulijoilkaivattu. Sellainen aloittaa nyt helmilehan nämä on tehty. Ihmiset ovat ilmeikuussa 2017. sesti löytäneet biisien tekstit ja juttumme. – Miehen ja naisen ajatuksenjuoksu on Tehtävämme on saavutettu, jos näistä on joissain asioissa erilainen eivätkä miehet apua jollekin, Jyri herkistyy. välttämättä halua puhua kaikista asioisHän sanoo menevänsä mielellään taan naisten kuullen. kohti tuntematonta, kuten esimerkiksi Sä oot vapaa -biisin sanat syntyivät juuri tuleva äijävertaisryhmän perustaminen ennen äänitysstudioon menoa. Kappale tai työpaikan luottamusmieheksi ryhtykertoo äideistä, jotka jaksavat hoitaa minen. työnsä, opiskelunsa ja lapsensa, vaikka – Sitä kautta ajauduin Rakennusliiton olisi kuinka vaikeaa. hallituksen jäseneksi neljäksi vuodeksi. ”Kun ajat kovenee/huumori paranee”, En olisi ikinä nuorena miehenä uskonut, Susanna laulaa musiikkivideolla. että jonain päivänä teen tällaista. – Biisi kuvaa sitä, miten jokaisella on Susannan mielen täyttää nyt blogin oikeus ja lupa olla sitä, mitä on. Olet pitäminen, kirjoittaminen ja sosiaalityön juuri hyvä sellaisena kuin olet. Tämä opiskelu Helsingin avoimessa yliopismaailma kaipaa enemmän myötätuntoa tossa. Hänellä on jo neljäs tutkinto työn erilaisuutta kohtaan. Erilaisuudessa alla. välkehtii kauneus ja rikkaus. – Lapsuuden traumat olivat niin suuria, ettei minusta ollut silloin koulunLYHDYNKANTAJA-YHTYEEN TULEkävijäksi – aloitin opiskelun vasta VAISUUS on hämärän peitossa; uutta 27-vuotiaana. Mutta nyt opiskelu on musiikkia ei ole nyt tiedossa, mutta ovea minulle henkireikä, käsittelen arjen vaikeuusille yhteistyökuvioille ei ole kokonaan uksia sitä kautta. Kaikki muu ympärilsuljettu. Yhtye ei keikkaile yhdessä, mutläni saa romahtaa, mutta opiskelusta en ta Jyri esittää kappaleita toisten muusiluovu. koiden kanssa. Teksti Meri Eskola – Olen nyt harjoittelut biisejä Kuvat Marika Finne FinFamin joulujuhlaa varten. Huomaan, Musiikkia Salosta Lyhdynkantaja on vuonna 2016 perustettu, salolaisten Susanna Salinin ja Jyri Vasamaan yhtye, joka on julkaissut kaksi single-levyä. Neljä julkaistua kappaletta ovat nimeltään Lyhdynkantaja, Sä oot vapaa, Kuu kertoo (illalla loistan) sekä Hometown. Kaikki kappaleet löytyvät ilmaiseksi YouTube-verkkosivustolta, Spotifymusiikkipalvelusta sekä Applen iTunes-musiikkikaupasta. Susannan blogia voi lukea osoitteessa: thelabyrinthofsusa.blogspot.fi. 13 13.12.2016 9:21:13

Taiteista hyvinvointia ja jaksamista Taide vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elämänlaatuun. Taiteet tarjoavat irtiottoa ja kevennystä haasteiden keskellä. Ne voivat avata myös kokonaan uusia näkökulmia omaan tilanteeseen. T hyvinvointiin, terveyteen, sosiaaliseen ON KUITENKIN NAIIVIA VÄITTÄÄ, pääomaan, mielialaan, elämänlaatuun ja että taiteisiin osallistuminen synnyttäijopa eliniän odotteeseen. si automaattisesti hyvinvointia. Tästä esiTaiteet voivat tarjota irtiottoa ja keven- merkkeinä musiikin maailmaan sijoittuva nystä haasteiden keskellä. Siten ne Damien Chazellen säälimätön Whiplash voivat tuoda piris(2014) ja baletin artystä elämään ja mottomuutta kuTAIDE TARJOAA antaa voimia arkeen. vaava Darren AroMAHDOLLISUUKSIA OPPIA nofskyn Black Swan Taiteet voivat myös JA KASVAA IHMISENÄ. avata kokonaan uusia (2010). Molemmat näkökulmia, herättää elokuvat kertovat ajatuksia ja inspiroida toimintaan. Näin synkästi taiteisiin usein liittyvistä perfekne voivat tukea oppimista, kasvua, identionismin vaatimuksista, peloista ja psyytiteetin rakentamista ja muutoksen käsitken hajoamisesta. telyä. Taiteisiin osallistumisen synnyttämä hyvinvointi on monimutkainen ilmiö, TAIDE ON ITSESSÄÄN MERKITTÄkoska taidekokemus on aina henkilöVÄÄ, mutta se on arvokasta myös siksi, kohtainen. Taiteen vaikutukset ihmisen TAITEEN VAIKUTUKSISTA HYVINettä se tarjoaa mahdollisuuksia oppia ja hyvinvointiin riippuvat makukysymysten VOINTIIN on puhuttu kauan. Muinaikasvaa ihmisenä. YK:n kasvatus-, tiedelisäksi pitkälti myös siitä, miten taiteisiin sessa Egyptissä noin 3000 EAA tiedetja kulttuurijärjestö UNESCO suosittelee- osallistutaan. Miten taiteen kohtaamisen tiin sanojen parantavasta vaikutuksesta. kin taidekasvatusta kaikenikäisille ihmisil- annetaan tapahtua? Miten taidekokeAntiikin Kreikassa noin 335 EAA Arisle osana elinikäistä oppimista. musta kuulostellaan? Miten sen herättätoteles kirjoitti Runousopissa taidekoTässä oppiminen kannattaa ymmärtää mistä tunteista ja mielleyhtymistä keskuskemusten kathartisesta eli puhdistavasta sanan laajassa merkityksessä siten, että se tellaan? Miten itseilmaisulle ja oman voimasta. Myös monissa shamaanikultpitää sisällään prosessit, jotka rakentavat äänen esiintuomiselle annetaan tilaa? tuureissa taiteilla on erityinen suhde payksilön minäkuvaa, itsetuntemusta, itseTaiteisiin osallistumiseen liittyy rantamiseen. tuntoa ja itseluottamusta. taiteellis-esteettisen ulottuvuuden lisäksi Nykyään tiedetään paljon taiteen Jokaisella tulisi olla halutessaan usein sosiaalinen ulottuvuus: vuorovaimonenlaisista vaikutuksista ihmisten mahdollisuus taiteen keinoin irtaantua kutusta, yhdessä tekemistä ja yhteispohhyvinvointiin ja arjesta ja löytää dintaa. Yhteisöön osallistumisella voi olla terveyteen. Kokekuvastoa ja kertoihmisen hyvinvoinnin kannalta positiiLUOVUUS ON muksellisen näytön muksia, joihin voi itse vinen vaikutus, mutta se ei ole itsestäänENNAKKOLUULOTONTA rinnalla lukuisat tutkiidentifioitua. Kaikilla selvyys. AJATUKSENVAPAUTTA. mukset ovat osoittulisi olla mahdolliHyvinvointia syntyy, jos ihminen kokee taneet, että aktiivisuus saada äänensä olevansa yhteisöön tervetullut, hänet sella osallistumisella taiteisiin ja kultkuuluville, tehdä näkyväksi omaa idenhuomioidaan, hän kokee arvostusta ja tuuriin on positiivisia vaikutuksia muun titeettiään, kertoa kokemuksistaan ja saa osallistua yhdenvertaisena toisten muassa yksilön subjektiivisesti kokemaan vaikuttaa yhteiskunnassa taiteen keinon. kanssa. aiteellisen luovuuden ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä on keskusteltu paljon viime aikoina. Taideyliopiston koordinoimassa ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ArtsEqual tutkimushankkeessa (www.artsequal.fi) tutkitaan, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. ArtsEqual-hankkeessa nähdään, että jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin läpi elämänkaaren ja kaikissa elämäntilanteissa. Mistä taiteen synnyttämässä hyvinvoinnissa on oikein kysymys? 14 LAB1604_14-17.indd 14 4/2016 13.12.2016 9:23:37

PIXABAY Taiteisiin osallistumiseen liittyy usein myös sosiaalinen ulottuvuus: vuorovaikutusta, yhdessä tekemistä ja yhteispohdintaa. LUOVUUDESTA ON LUKEMATTOtavaa inhimillistä elämää.” MIA MÄÄRITELMIÄ. Itse ymmärrän Nussbaum näkee hyvinvoinnin sen eräänlaiseksi ennakkoluulottomaksyntyvän ihmisten toiminnasta. Se si ajatuksenvapaudeksi. Samalla se on ky- perustuu terveyden ja ruumiillisen koskevykkyyttä yhdistellä asioita joustavasmattomuuden lisäksi muun muassa ti erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehto- siihen, että jokaisella on vapaus ja kyvykja tunnistaen ja kyys käyttää niitä myös tesaistejaan, mieliHYVINVOINTIA SYNTYY, taten. kuvitustaan ja KUN IHMISET AKTIIVISESTI Maltalainen tunteitaan sekä TOIMINNALLAAN LUOVAT SITÄ toimia järkevästi. lääketieteen tohtori ja keksijä Se, että kaikille YKSIN JA YHDESSÄ. Edward de ihmisille – iästä, Bono on todennut luovuuden olevan etnisestä tai kansallisesta alkuperäisyyarvokkain inhimillisistä resursseista. destä, kielestä, uskonnosta, vakaumukIlman luovuutta ei olisi kehitystä vaan sesta, mielipiteistä, sukupuolesta, seksutoistaisimme samoja malleja loputtoaalisesta suuntautumisesta, terveydentimasti. lasta, vammaisuudesta tai muusta henkiKesällä Suomessa vieraillut yhdysvallöön liittyvästä syystä riippumatta – talainen filosofi Martha Nussbaum on turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet todennut, että ”hyvän poliittisen järjesoppia, osallistua kulttuuriin ja ilmaista telmän tehtävänä on antaa kaikille ihmiitseä, voidaan ymmärtää osaksi tällaista sille, mitä he tarvitsevat tullakseen oikeudenmukaista politiikkaa. kyvykkäiksi elämään rikasta ja kukoisTaiteisiin ja kulttuuriin osallistuminen 4/2016 LAB1604_14-17.indd 15 sekä myös luova mielikuvituksen harjoittaminen kartuttavat yksilön kulttuurista pääomaa. Se kertyy osaksi ihmisen kyvykkyyttä toimia aktiivisesti omassa elämässään ja yleisemmin yhteiskunnassa. Nussbaumin mukaan mahdollisuudet ja kyvykkyys eivät kuitenkaan riitä – hyvinvointia syntyy vasta, kun ihmiset aktiivisesti toiminnallaan luovat sitä yksin ja yhdessä. Hyvinvointia ja mielekästä elämää syntyy tai on syntymättä riippuen siitä, mihin suuntaamme voimavaramme ja miten päätämme kehittää ja käyttää omia kyvykkyyksiämme. Teksti: Kai Lehikoinen Kai Lehikoinen on väitellyt filosofian tohtoriksi Surreyn yliopistossa 2004. Hän toimii esittävien taiteiden yliopistonlehtorina Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja on ArtsEqual -tutkimushankkeen varajohtaja. 15 13.12.2016 9:23:37

Muutoksen vastustamisesta ratkaisujen rakentamiseen Sanotaan, että maailmassa vain muutos on pysyvää. Elämän ruuhkavuosia elävänä uraäitinä toimiva HR-kehittämisasiantuntija ja ratkaisukeskeinen coach Kati Toikka allekirjoittaa tämän ajatuksen. Juuri, kun tietty kehitysvaihe on saavutettu, sitä seuraakin jo toinen. J MUUTOSTARVE VOI TUNTUA KEatkuvan muutoksen tematiikka muodostamista. Tästä ratkaisukeskeisessä HOSSAMME erilaisina epämiellyttävituntuu toistuvan sekä yksityis- että työskentelytavassa on pitkälti kysymys. nä tuntemuksina ja oireina, joita saatamtyöelämässä. Pyrkimys on jatku”Ratkaisun kannalta on yhdentekevää, me vielä voimistaa vastustamalla muutos- mistä ongelma on peräisin.” vasti parempaan ja parempaan, aina ta tietoisesti tai tiedostamattamme. Muuvain nopeammin ja nopeammin. Filosofi Wittgensteinin ajatusta Ennustettavasta, lineaarisesta maailmasta toskyvykkyytemme heijastuu siis siihen, hyödyntäen ratkaisukeskeisessä ajattemiten hyvin voimme ja miten joustavason siirrytty yhä kompleksisempaan ja lussa ei olla kiinnostuneita käsiteltävästä ti toimimme muuttuvassa maailmassa tai nopeasyklisempään maailmaan, jossa on ongelmasta sinänsä, sen oletetuista syistä elämäntilanteessamme. Aivoja voi ja kan- tai siitä, kuinka kauan ongelma on ollut vaikea pärjätä ja suoriutua ilman tarvittavaa muutoskyvykkyyttä ja kasvun asen- nattaa harjoittaa tokenemaan erilaisisolemassa. ta muutoskohdista. Kukin löytää varmasnetta. Valmennustilanteessa mielenkiinto Muutoksen keskellä valmentajan tehtä- ti itselleen sopivimman keinovalikoiman, suunnataan ihmisen ja ongelman väliseen kun vain rohkeasti kokeilee eri keinoja. vänä on kannatella, kulkea vierellä ja suhteeseen, eli siihen, millä tavalla käsiluoda pysyvyyden tunnetta. Se teltävä asia on henkilölle ongelma, auttaa ensiaskeleiden ottamisessa mikä siinä on hänelle merkitykselkohti uutta tietoa, taitoa tai toimin- MEIDÄN TÄYTYY TIETOISESTI HAASTAA listä ja mitä hän haluaa sen tilalle. tatapaa. Tämän vuoksi valmentaja ei juuri ITSEMME KOHTI MUUTOKSEN Miten omaa muutoskyvykkyyttarvitse tietoa käsiteltävän asian MYÖNTEISIÄ MAHDOLLISUUKSIA. tään voi tutkia ja tukea? Ensintaustoista eikä hän käytä aikaa sen näkin, niin isoissa kuin pienissä selvittämiseen, minkä asiakas jo Voi olla hyödyllistä harjoittaa tietoisen muutoskohdissa on hyödyllistä pysähtyä tietää. Yleensä asiakas tuntee ongelmansa muodostamaan tietoinen suhde muutok- läsnäolon taitoja tai hurahtaa positiiviriittävän hyvin suunnatakseen energiansa seen, esimerkiksi utelias tai kiinnostunut. seen psykologiaan, joka tutkii myönmuutokseen johtavan ratkaisun rakenteisten tunteiden voimaa ja sitä, mikä saa tamiseen, kun häntä vain kannustetaan Muutoin voi käydä niin, että muutos meidät vääjäämättömästi onnistumaan, tuntuu meistä pelkästään epämiellyttähän suuntaan. kun toimimme myönteisen mielentilan tävältä. Vastustamme sitä siis tunneJoskus samastumme ongelmaamme vallitessa. tasolla, sillä tämä on aivoille luontainen niin vahvasti, että miellämme sen osaksi Aivoja voi auttaa myös heittäytytapa toimia. Ihmisaivot on rakennettu itseämme. Ongelma voi tuntua ihan mällä vuorovaikutukseen, joka haastaa säilyttämään vallitseva tila, joten meidän konkreettisestikin esimerkiksi möykkynä oletuksia lempeästi ja arvostavasti, ja täytyy tietoisesti haastaa itsemme kohti vatsanpohjassa tai puristavana tunteena tukee samalla uusien hermoyhteyksien muutoksen myönteisiä mahdollisuuksia. rinnassa. Tällöin on luonnollista ajatella, 16 LAB1604_14-17.indd 16 4/2016 13.12.2016 9:23:39

UNSPLASH että ongelma pitää saada ulos ja selvittää sen syy mahdollisimman tarkkaan. Tällä käsittelyn tasolla pitäytyminen on kuitenkin siinä mielessä ongelmallista, että emme vielä tiedä, mitä tuolle ongelmamöykylle pitäisi tehdä, kun pyörittelemme sitä edessämme. TUNNUSOMAISTA SYVÄLLISELLE MUUTOKSELLE ON, ETTÄ TOIMINNASSA NÄKYY TEKEMISEN ILO JA HELPPOUS. RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELYTAPA MAHDOLLISTAA SEN, että päästään ongelman käsittelyn tasolta halutun tulevaisuuden rakentamisen tasolle. Perusajatuksena on, että jokainen kohtaaminen vie asiakasta sitä kohti, minne hän on matkalla, joten työskentelyn suunta on tulevaisuudessa. Koska suurin muutos on usein näkymätön ja tapahtuu ihmisen sisimmässä, sen näkyväksi tuleminen voi ottaa aikansa. Kuka tahansa voi opetella uuden tempun tai taidon, mutta lopulta sen hyödyntäminen päivittäisessä arjessa ratkaisee, millainen muutos on 4/2016 LAB1604_14-17.indd 17 saavutettu: pinnallinen vai syvällinen. Tunnusomaista syvälliselle muutokselle on, että toiminnassa näkyy tekemisen ilo ja helppous. Muutos ilmenee tavoitteen suuntaisena toimintana, jota ohjaa vahva sisäinen motivaatio ja tunne pakottomuudesta. Tällöin muutos on tapahtunut ajattelun syvärakenteissa, uskomusten tasolla, eikä siihen tarvita ulkoista motivaatiota, keppiä tai porkkanaa. Jokainen meistä tunnistaa kuitenkin toisinaan ajattelevansa, että maailma olisi paljon helpompi paikka elää, jos vain toiset muuttuisivat. Muutostoive kohdistuu silloin itsemme ulkopuolelle, ja olemme melko voimattomia tämän ajatuksen äärellä. Tällöin erityisen tärkeää on suunnata huomio ja voimavarat niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa ja joita voi muuttaa.  Voi olla hyödyllistä tunnistaa, että vaikka kaikki muu muuttuisi ympärilläni, niin minulla on yhä valta omiin ajatuksiini, tunteisiini ja asennoitumiseeni. Minulla on siis olemassa suhde ja suhtautuminen ympäröivään maailmaan, ja sitä muuttamalla voin saada pieniä ihmeitä aikaan. Kuten Sir Winston Churchill aikoinaan totesi: ”Pessimisti näkee vaikeuden jokaisessa mahdollisuudessa. Optimisti näkee mahdollisuuden jokaisessa vaikeudessa.” Teksti: Kati Toikka Kati Toikka on HR-kehittämisasiantuntija ja ratkaisukeskeinen coach. Ratkaisukeskeinen valmennus tarjoaa välineitä niin työyhteisöille kuin yksityishenkilöillekin oman elämän tutkimiseen ja uudelleen suuntaamiseen. Teksti on muokattu 19.5.2016 julkaistusta vieraskynästä Hyvejohtajuus-blogissa (www.hyvejohtajuus.fi). 17 13.12.2016 9:23:41

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Luovuus, mitä se on? K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ un aloin pohtimaan, mitä luovuus todellisuudessa työelämässä olevilla. Töissä olevilta omaisilta vaaditaankin on, minun piti ottaa Wikipedia avuksi. Siellä oli luovuutta siinä, miten esittää asia työnantajalle tilanteessa, jossa monia luovuuden määritelmiä ja huomasin, että joutuu ottamaan vapaata läheisen sairauden vuoksi. Tai miten luovuutta on monia eri lajeja. Itse olin ajatellut yleensä voi kertoa työnantajalle läheisen sairaudesta ja siihen luovuutta lähinnä taiteelliliittyvistä työjoustoista. sena lahjana, sillä puhutaanhan usein, että Tänä päivänä korostetaan tehoktaiteilijat ovat luovia ihmisiä. Mietinkin, kuuden tärkeyttä ja työntekijöiltä vaadionko luovuus sama asia kuin lahjakkuus? taan 110 %:n panosta. Tässä tilanteessa Yksi ote Wikipedian luovuus määritelon hankala kertoa, että meidän Maija mistä oli seuraavanlainen: ”Brittipsykiatri on psyykkisesti tosi huonossa kunnossa Felix Post selvitti 1994 tunnettujen taiteija hän ei pääse sairaalaan, koska sieltä lijoiden mielenterveyttä elämäkertojen ja on paikkoja vähennetty. Ja että nyt en kirjeiden pohjalta. Hänen mukaansa 38 pysty 110 %:n työpanokseen, koska olen prosentilla kuvataiteilijoista ja 46 prosenitsekin huolesta sekaisin ja tarvitsen tilla kirjailijoista oli vakava depressio tai vapaata työstä. muu psyykkinen häiriö. Lähes kaikilla Toivon, että työnantajat ymmärtävät muillakin oli mielenterveyden ongelmia, poissaolopyynnöt. Siitäkin huolimatta, mutta lievempinä. Luovuus on myös että omaisen poissaolo rasittaa muuta kyetty yhdistämään hulluuteen.” työyhteisöä ja yhden henkilön puuttuUsein taiteilijoiden luovuudesta puhutminen vahvuudesta saattaa kuormittaa taessa liitetään luovuus ja mielenhäiriö heti toisia työntekijöitä. lähelle toisiaan. Monilla taiteilijoilla on Poissaolot aiheuttavat myös varmasti todettu eri-asteisia mielen ongelmia, työkavereiden välillä keskustelua, mutta tätäkään asiaa ei pidä varsinkin jos mielenterveyleistää. Luovuutta ei voi ysongelma ei ole heidän SELVIYTYÄKSEMME LÄHEISEMME MIELEN ajatella vain mielenhäiriön tiedossaan. Omaiselta kysysivutuotteena, sillä on todella täänkin luovuutta ja hyvää ONGELMIEN KANSSA MEIDÄN OMAISTEN paljon ihmisiä, joilla on arviointikykyä siinä, kenelle PITÄÄ OLLA LUOVIA. kirkas ajatusmaailma ja hyvin voi ongelmansa paljastaa. luovia ratkaisuja esimerkiksi Voi miten toivonkaan, että taiteen, tuotekehittelyn ja tekniikan parissa. me kaikki olisimme niin luovia, että mielensairaudet eivät enää Uskon, että monet ihmiset kuitenkin ajattelevat kuten minä. olisi niin salattuja. Ajatellaan, että luovuus on jotain suurta, johon me tavalliset Ollessani syksyllä remonttiapuna sanoin 11-vuotiaalle rivikansalaiset emme yllä. Ei ehkä kuitenkaan kannata ajatella neidille, että isoisällä on paljon työkaluja, joita hän käytti, kun luovuutta jonain tavoittamattomissa olevana, vaan voimme olla rakensimme ja teimme remontteja. Kerroin myös, että mummi luovia aivan arkipäiväisissäkin asioissa. on aina joutunut käyttämään niitä välineitä, joita on ollut. Entä sitten me mielenterveysomaiset? Miten lähellä murtuTähän neiti vastasi: ”Niin mummi, se johtuu naisen luovuumista ja loppuun palamista me itse olemme? Meiltä vaadidesta. Me naiset olemme monessa asiassa paljon luovempia taan paljon ja selviytyäksemme läheisemme mielen ongelmien kuin miehet.” kanssa meidän pitää olla luovia. Tässä kohdin täytyy pyytää miehiltä anteeksi, sillä tämä oli Meidän täytyy osata olla luovia, ettemme loukkaa sairasnuoren naisen näkökulma, jossa luovuus ajateltiin arkipäivän tunutta läheistämme, vaan osaamme kannustaa hänen hyviä ilmiönä. Ehkä juuri näin ajatellen me mielenterveysomaiset ominaisuuksiaan ja luomme uskoa parempaan huomiseen. olemme hyvin luovia henkilöitä. Ympäristö saattaa asettaa tähän melkoisia haasteita, varsinkin Rauhallista joulua ja hyvää Uutta Vuotta! 18 LAB1604_18-19_Puheenjohtaja.indd 18 4/2016 13.12.2016 9:24:55

ANNA TOIVOA LAHJOITA Haluamme, että yhdenkään lapsen ei tarvitse huolehtia tulevasta tai kantaa vastuuta arjesta. Siksi tarvitsemme sinua. Tehdään yhdessä parempi huominen lapsille. Voit tukea työtämme lahjoittamalla. Tekstaa FINFAMI10 numeroon 16155 ja lahjoita 10 euroa lapsiomaistyöhön. Lue lisää ilonanpäivä.fi LAB1604_18-19_Puheenjohtaja.indd 19 13.12.2016 9:25:01

KOLUMNI Jaana Humalto, järjestösuunnittelija, FinFami ry Luovasti läpi elämän T KUVA: MARIKA FINNE unnetko ihmisen, joka on selviytynyt luovasti Jokaisen sisäinen motivaatio tukee myös luovan toiminnan vaikeasta elämäntilanteesta? Oletko ottanut riskejä toteutumista. Innostuessaan ihminen sitoutuu ja syventyy elämässäsi kokeilemalla jotain uutta ja tuntemaluovaan prosessiin ja tekee innolla tehtäväänsä. Luovassa tilantonta? Onko sinulla teessa ulkoiset asiat menettävät merkityö- tai opiskelutovetyksensä kuten esimerkiksi työelärina ihminen, joka on mässä palkkion määrä tai muu luvattu rohkeasti ideoimalla ratkaissut korvaus. asioita? Jokainen meistä tuntee Luovuus tukee uuden oppimista, sellaisen ihmisen ja varmasti löytää asioiden muistamista, ja ennen kaikkea tällaisia tilanteita myös omasta luovasta toiminnasta voi syntyä upea elämästä. Meistä kaikista löytyy uusi tuotos. Luovuuden voidaan sanoa ainutkertaista arjen luovuutta. olevan spontaania tekemistä, hetkessä Luovuudelle ei ole yhtä tyhjenelämistä ja omien ideoiden toteuttatävää määritelmää. Tavanomaimista. sesti luovuus yhdistetään taiteelliLuovuus auttaa myös asioiden jäsenseen lahjakkuuteen tai visuaaliseen telyyn. Ajatuksia voi purkaa luovasti tuotokseen. Luovuus on paljon paperille: kirjoittaa, piirtää, maalata, muutakin. Sitä tarkastellaan usein taiteilla, kuvittaa, sanoittaa, laulaa tai kolmesta näkökulmasta: henkilön jäsentää tarinan muotoon. Muistan luovuudesta erityisenä ominaisuuitse, miten lapsena kirjoitin ajatuksiani tena, spontaanin prosessin näkökulpäiväkirjaani, jonka sinetöin pienellä masta ja valmiista ainutkertaisesta lukolla. Päiväkirjani oli oma salainen lopputuloksesta. maailmani, johon kenelläkään muulla Luovuus on uuden tuottaei ollut pääsyä. Kirjoittaminen oli oma mista, ideoiden kehittämistä, uusia luova hetkeni. Vielä aikuisena pidän MEISTÄ KAIKISTA toimintamalleja, riskinottokykyä, erityisesti perinteisten kirjeiden ja LÖYTYY AINUTKERTAISTA ARJEN rajojen rikkomista, ennakkoluulotonnittelukorttien kirjoittamisesta ystätomuutta ja uskallusta elää erilaiville ja sukulaisille, sillä ne tuntuvat LUOVUUTTA. sella tavalla. Se on myös kykyä elää henkilökohtaisemmilta kuin sähköinen eri tavalla tavallisessa arjessa. Se tervehdys. voi olla selviytymistä vaikeasta elämäntilanteesta, heittäytymistä Jokaisella meillä on ainutkertaisia kokemuksia omasta elämäsmukavuusalueen ulkopuolelle, uuden kokeilemista ja rohkeutta tämme. Me voimme toteuttaa omaa elämäämme luovasti tehdä asioita eri tavalla. unelmia vastaavaksi. Vaalitaan luovuutta ja idearikkautta. Luovuutta voi ruokkia ulkoisella ja sisäisellä motivaatiolla. Tuetaan luovaa ajattelua työpaikoilla, harrastuksissa, kotona ja Meistä jokainen voi kannustaa ja rohkaista lähimmäisiään tekeomassa elämässä. mään luovia ratkaisuja elämässä. Työnantaja voi tukea luovuutta Miten voidaan tukea omaa tai lähimmäisen luovuutta? Annetarjoamalla otolliset olosuhteet uusien toimintamallien kokeitaan tilaa uudelle ajattelulle, kokeillaan rohkeasti uusia asioita luun, innovatiiviseen ideointiin ja rohkeaan työn tekemiseen. ja pysähdytään tähän hetkeen. Kuljetaan jatkossa luovasti läpi Luovuutta tukemalla voi saada aikaan jotain uutta ja hienoa. elämän, jolloin voidaan saavuttaa melkein mitä vain. 20 LAB1604_20-21_kolumni_Jaana Humalto.indd 20 4/2016 13.12.2016 9:25:48

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: tiedottaja Johanna Jussila, johanna.jussila@finfami.fi tai p.045 847 9463 LAB1604_20-21_kolumni_Jaana Humalto.indd 21 13.12.2016 9:25:50

J Ä S E N Y H D I S T Y K S E T TO I M I VAT Luovat menetelmät ovat kuin lohduttavia ja hoitavia puroja Taiteen avulla voi tutustua itseensä ja päästä käsiksi tunteisiin, joita ei osaa sanoin selittää tai joiden olemassaoloa ei ole vielä edes tiedostanut. Taidemenetelmien käyttö auttaa sairastuneen läheisiä käsittelemään elämäntilannettaan ja löytämään uusia selviytymiskeinoja. -L uovat menetelmät ovat kuin lohduttavia ja hoitavia puroja, ovia omien tunteiden tunnistamiseen, kertoo kokemuksestaan taideperustaiseen ryhmään osallistunut omainen. FinFami - Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset -yhdistyksessä on vuosien varrella käytetty erilaisia luovia ja taideperustaisia menetelmiä osana mielenterveysomaisten vertaistukitoimintaa. Yhdistyksessä on huomattu, että taidemenetelmien käyttö on hyvä keino tukea omaisten hyvinvointia. Taideperustainen toiminta auttaa sairastuneen läheisiä käsittelemään elämäntilannettaan ja löytämään uusia selviytymiskeinoja. Omaisen elämässä käy usein niin, että arjesta selviytymisen keskellä etääntyy omista tunteistaan ja tarpeistaan. Taiteen avulla voi tutustua itseensä ja päästä käsiksi tunteisiin, joita ei osaa sanoin selittää ja ymmärtää tai joiden olemassa- oloa ei ole välttämättä vielä edes tiedostanut. Taide antaa erilaisen keinon käsitellä omia kokemuksiaan turvallisesti niin yksin kuin ryhmässä. Jotkut omaisen elämän kokemukset ovat niin raskaita, että ne on työnnetty pois mielestä, mutta ne vaikuttavat tiedostamattomasti taustalla. Taidemenetelmien käytön avulla voi etäännyttää vaikeita ja ahdistavia asioita käsiteltäviksi hieman kauempana itsestään. Taiteen käyttö antaa myös mahdollisuuden loitontua arjen tavanomaisesta ajattelusta ja löytää uusia ajatuksia. Taidemenetelmät osana vertaistukea tuovat jotain uutta pelkän puheen ympärille rakentuvaan vertaistukeen. Taiteen sanaton kieli ja kokemusmaailma luovat erilaisia näkökulmia omaan ja toisen elämään. Esimerkiksi maalattu kuva tai kirjoitettu runo antaa mahdollisuuden samaistua toisen kokemuksiin ja ajatuksiin tietämättä sen tarkempia yksityiskohtia. Omakuva N.Y.T. -ryhmä lyhyesti - - - - Taiteellinen kasvuryhmä 18–29 –vuotiaille nuorille aikuisille Ryhmässä toimitaan liikeilmaisun sekä sana- ja kuvataiteen keinoin Ryhmässä on mahdollisuus käsitellä kysymyksiä kuten kuka olen, mihin kuulun ja mistä unelmoin? Ryhmää ohjaa yhteisötaitelija ja omaistyöntekijä työparina Ryhmä toteutetaan Space! Tilaa nuorten ehkäisevään mielenterveystyöhön -projektin tuella http://www.space-projekti.fi/ 22 LAB1604_22-23_uusi.indd 22 TAIDEMENETELMIEN KÄYTÖN TAUSTALLA ON myös ajatus sisäisestä tarinasta. Sisäinen tarina vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme elämässämme tapahtuvia asioita. Sisäinen tarinamme on muodostunut omien elämänkokemustemme sekä muilta kuultujen tarinoiden kautta. Omaisen jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta merkittävää on, että sisäistä tarinaa voi muokata ja vaikuttaa näin siihen, miten tapahtumia tulkitsee ja kokee. Taidemenetelmiä hyödyntämällä omainen voi käsitellä kokemuksiaan, tehdä näkyväksi nekin kokemukset, jotka on painettu piiloon ja löytää kokemuksille uusia tulkintoja. Tämän myötä sisäinen tarina muuntuu: aikaisemmat elämänkokemukset saavat erilaisen merkityksen ja tulevia kokemuksia tulkitaan toisin kuin aiemmin. Tilanteessa, jossa läheinen ihminen alkaa oireilla psyykkisesti, voivat omaisen selviytymis- ja hallintakeinot olla sellaisia, joita hän itsekin jälkikäteen kyseenalaistaa. Sairastuneen läheinen voi toivoa, että olisi toiminut toisin, itsesyytösten kera. Taidemenetelmien kautta omainen voi tunnistaa omaa toimintaansa ja löytää syitä omalle toiminnalleen. Tällöin on mahdollista hälventää koettua syyllisyyttä ja edistää rakentavien toimintatapojen löytymistä. Jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta on olennaista, että omainen pystyy ajattelemaan aiempaa toimintaansa siten, että hän voi kokea 4/2016 13.12.2016 9:27:31

toimineensa, olosuhteet huomioon koetuista rajoitteista ja löytää uusia mään, miten taiteeseen liittyvää ”rimaa” ottaen, hyväksyttävällä tavalla. mahdollisuuksia, jolloin tavanomainen voidaan laskea tuomalla se osaksi muuta Lisäksi taidemenetelmien käyttö osana näkemys asioista asettuu uuteen valoon. toimintaa, ilman vaatimusta taiteellisen vertaistukea voi tuoda positiivisen kokeLuova tekeminen, uudenlainen liike tai tuotoksen tasosta. muksen, joka johtaa siihen, että omainen uudenlaiset sanat saattavat avata jumissa Tärkeimpänä on luovan tekemisen voi käyttää sitä jatkossakin oman hyvinolevaan tilanteeseen täysin uudenlaisen prosessi ja sen aikana koetut tuntevointinsa tukena. Parhaassa tapauksessa näkökulman. mukset, syntyneet ajatukset ja oivallukset omainen on saanut esimerkiksi kipinän sekä niiden reflektointi. kirjoittaa päiväkirjaa tai maalata Tänä syksynä Kanta-Hämeen TAITEEN KÄYTTÖ ANTAA tuntemuksiaan paperille. Näin yhdistys otti uuden askeleen MAHDOLLISUUDEN LOITONTUA ARJEN taiteen kentällä, kun se lähti taiteesta on tullut sekä keino edistää omaa jaksamista että toteuttamaan Omakuva N.Y.T. TAVANOMAISESTA AJATTELUSTA JA mahdollisuus ilmaista itseään -ryhmää nuorille aikuisille. LÖYTÄÄ UUSIA AJATUKSIA. luovasti. Tähän ryhmään yhdistys palkLuova tekeminen antaa myös kasi yhteisötaiteilijan omaisomaisille syyn ottaa itselleen omaa, Kanta-Hämeen yhdistyksen toimintyöntekijän työpariksi. Yhteisötaiteihenkilökohtaista aikaa. Asioiden työsnassa on ymmärretty taiteen merkityklijan läsnäolo ryhmässä tuo taiteen ja sen tämisen rinnalla luova toiminta ja taide sellisyys. Tähän on vaikuttanut pitkälti keinot entistä syvemmin ryhmän käytvapauttavat ja virkistävät mieltä. yhdistyksen työntekijöiden ja harjoittöön. Taidetyöskentelyssä meistä jokaisella telijoiden ohjaustoiminnan artenon mahdollisuus siirtyä ”leikkitilaan”. omin opinnot sekä koulutus. ArtenTeksti: Marjukka Peltola ja Minna Hotta, Sen avulla voimme vapautua arjessa omin koulutus on auttanut näkeFinFami - Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset PIXABAY 4/2016 LAB1604_22-23_uusi.indd 23 23 13.12.2016 9:27:31

Odotukset ylittänyttä työparityöskentelyä V ertaistuellisessa omaisneuvonnassa on kyse ammatillisen tiedon ja vertaistuen yhdistämisestä. Vertaisneuvojan roolina on kuunnella, rohkaista ja antaa toivoa. Ammattilainen puolestaan antaa tietoa sairaudesta, hoidosta sekä omaisten osallisuudesta hoitoon. Sekä vertaisneuvojat että sosiaalija terveysalan ammattilaiset on koulutettu Auttava Omainen -koulutusmallin mukaisesti tehtäväänsä. HAASTATTELIMME OMAISTA, VERTAISNEUVOJAA JA HOITOTAHON OMAISNEUVOJAA vertaistuellisesta omaisneuvonnasta. Haastatellun omaisen mukaan tapaamiset ovat erittäin voimaannuttavia. Vertaisen kokemukset yhdistettynä ammattilaisen ohjaamaan keskusteluun auttavat omaista näkemään oman tilanteensa selvemmin ja realistisemmin sekä löytämään selviytymiskeinoja omaan arkeen. – Tapaamisissa voi käsitellä sairastuneeseen läheiseen kohdistuvat negatiivisetkin tunteet ja ajatukset avoimesti ymmärtävässä ja empaattisessa ympäristössä. Näin tunnekuorma kotona helpottaa, eivätkä negatiiviset ajatukset ja tunteet purkaudu sairaaseen. Vaikutus on omaisen mukaan ollut ennakko-odotuksia suurempaa. – Sitä en osannut ennakoida, että vertaisen ja ammattilaisen kanssa keskustellessa saa peilattua omia ajatuksia, tunteita ja asenteita näin tehokkaasti. 24 LAB1604_24-25.indd 24 KUVA: PINJA UUTELA Auttavat Omaiset eli vertaisneuvojat työskentelevät yhdessä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet rohkaisevia ja työparityöskentely on ylittänyt toimivuudellaan sekä omaisten, vertaisneuvojien että hoitotahon omaisneuvojan odotukset. Yhteistyö vapaaehtoisten ja ammattilaisten välillä on ollut sujuvaa ja välitöntä. Molemmat ovat voineet tuoda omaisneuvontatapaamisiin oman arvokkaan tietonsa tasavertaisina asiantuntijoina. Oma asenteeni on muuttunut paremmaksi näiden tapaamisten seurauksena. Olen myös löytänyt uusia keinoja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi, joka tietysti lisää myös kotona olevan sairaan hyvinvointia. Omainen kertoo, että jos vertaistuellista omaisneuvontaa ei tarjottaisi, ei omaisilla olisi paikkaa, jossa voisi käsitellä läheisen sairauteen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Hänen mukaansa varsinkaan negatiivisia tunteita ei ole mahdollista käsitellä kuin saman tilanteen kokeneen ja ammattilaisen kanssa. – Ulkopuoliset eivät pysty niitä käsittämään, eivätkä ehkä hyväksymäänkään. 4/2016 13.12.2016 9:28:59

Kun paikalla on vertainen ja ammattilainen, on mahdollista kertoa avoimesti kaikesta ja luottaa toisten ymmärtävän ja hyväksyvän kuulemansa. Omaisen mukaan toiminta vähentää sekä omaisten että sairaan kärsimystä. Lisäksi se vähentää omaisen omaa sairastumisriskiä. Tärkeää toiminnassa ovat toimivat henkilökemiat ammattilaisen, vertaisen ja omaisen välillä. – Siitä seuraa avoin ja luottavainen ilmapiiri, jossa voi vapaasti ilmaista omat ajatuksensa ja tunteensa. VERTAISNEUVOJAN MUKAAN TYÖPARITYÖSKENTELY ylitti odotukset ja omaisia on pystytty tukemaan hyvin. – Vuorovaikutus on ollut todella hyvää, parempaa kuin osasin toivoa. Pohdin aluksi, olisiko henkilökunta halukas tekemään työtä meidän maallikkojen kanssa. Vertaisneuvojan mukaan ammattilainen on pysynyt neuvonnassa yleisellä tasolla ja kertonut sairaudesta, kun taas vertainen on tukenut omaisen tunteita. Vertaisneuvoja kuvailee vertaistuellista omaisneuvontaa rauhalliseksi tilanteeksi, jossa voi saada vastauksia kaikenlaisiin kysymyksiin ja joka on omaista varten. – Tämä on se paikka, jossa voi puhua luottamuksella ja saada vastauksia rasittamatta ystäviään ja läheisiään. Toisen omaisen huolen hälventäminen on hänen mielestään hieno mahdollisuus. – Se tuntuu hurjan hyvältä, kun tietää, että on voinut auttaa toista omaista. Koulutukset ovat tuoneet lähinnä varmuutta ja lähentymisen tunnetta ammattilaisten kanssa työskentelemiseksi. – Huomattiin, että tahto on sama molemmin puolin. Eli meillä on sama päämäärä ja että meillä synkkaa ihmisinä. Tähtihetkenään vertaisneuvoja kuvailee tilannetta, jossa omainen on kertonut, että sai ajattelemisen aihetta tai kun omainen ehkä halaa ja kiittää neuvonnan lopuksi. Se tuntuu hyvältä. OMAISNEUVOJAN NÄKÖKULMASTA YHTEISTYÖ vertaisneuvojan kanssa on sujunut odotusten mukaises4/2016 LAB1604_24-25.indd 25 VERTAISNEUVOJAN ROOLINA ON KUUNNELLA, ROHKAISTA JA ANTAA TOIVOA. ti. Omaistapaamisissa vertainen on pystynyt tuomaan hyvin esiin henkilökohtaisen kokemuksensa läheisen sairastumisesta sekä antamaan vinkkejä omaisena selviytymiseen. – Vähän ehkä olen yllättynyt siitä, miten kivuttomasti yhteistyö on lähtenyt sujumaan, kuin olisi useampiakin omaisneuvontoja yhdessä tehty. Roolijako on ollut selkeä. Omaisia ei pystytä huomioimaan sairaalassa samoin kuin vertaistuellisessa omaisneuvonnassa, jossa omainen saa tukea myös vertaisneuvojalta. Toiminnan myötä haastateltu omaisneuvoja kertoo saaneensa paljon uutta näkemystä potilaan kokonaishoidosta perhe mukaan huomioiden. – Olen paremmin ymmärtänyt, että potilaan sairastuminen on koko perheelle kova paikka. Koulutukset ovat omaisneuvojan mukaan vastanneet tarpeeseen. – Olen kokenut koulutuksen hyvänä, koska koulutuksessa on harjoiteltu käytännön omaisneuvontatilanteita. Myös teoriaa on ollut sopivin määrin. Tähtihetkenään omaisneuvoja nimeää kokemuksen, jossa omaisen ymmärrys potilaan sairautta kohtaan lisääntyi ja sen mukana myös suhtautuminen potilaan sairauteen on muuttunut. Lisäksi hän kokee tärkeänä, että omainen on saanut työkaluja arjesta selviytymiseen. – Hyvät fiilikset jääneet tapaamisten jälkeen. On hienoa tuntea olevansa hyödyksi. TYÖPARITYÖSKENTELYNÄ TEHTÄVÄN VERTAISTUELLISEN omaisneuvonnan toteutuminen kaikissa VarsinaisSuomen psykiatrisissa sairaaloissa on ollut hankkeen kannalta merkityksellistä. Toiminnalle on nyt projektin päättyessä haettu rahoitusta osana yhdistysten perustoimintaa. Rahoituksen myötä olisi mahdollisuus lisätä päivystyspisteitä ja jatkaa sekä levittää toimivia käytäntöjä mielenterveysomaisten hyväksi. Teksti: Satu Säilä, projektityöntekijä, FinFami – Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset ry Auttava Omainen -projekti lyhyesti Auttava Omainen – vertaistukea mielenterveys- ja päihdepalveluihin 2012-2016 -projekti on tämän vuoden lopussa päättyvä Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - FinFamin ja FinFami - Salon seudun mielenterveysomaiset -yhdistyksen kumppanuushanke. Hankkeessa on kehitetty ja käynnistetty vertaistuellisen omaisneuvonnan työmuotoa. Hankkeessa on tehty yhteistyötä Turun kaupungin psykiatrisen sairaalan osastojen ja Runosmäen terveysaseman, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Halikon ja Uudenkaupunginsairaaloiden osastojen sekä Someron kaupungin mielenterveysyksikön ja hankkeen loppuvaiheessa Someron terveysaseman kanssa. Projektin tavoitteiden mukaisesti Auttavat Omaiset eli vertaisneuvojat ovat työskennelleet työparina yhdessä hoitotahojen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Tällä tavoin vertaisneuvojat ovat tarjonneet kokonaisvaltaista tukea omaisille. Osastojen yhteydessä on pidetty myös päivystyksiä, jolloin omainen on voinut tulla aikaa varaamatta omaisneuvontaan tapaamaan yhdistyksen työntekijää. Hankkeessa on järjestetty myös tietoiltoja, joissa käsitellään läheisen sairastumista omaisen näkökulmasta. Vapaaehtoisille vertaisneuvojille projekti on tarjonnut säännöllistä työnohjausta, virkistäytymistä sekä täydennyskoulutuksia. Auttava Omainen työ- ja koulutusmallista on laadittu opas, joka on luettavissa Innokylän verkkosivuilta hakusanalla Auttava Omainen. 25 13.12.2016 9:28:59

KOLUMNI Sanni Sihvola on tanssitaiteen maisteri ja yhteisötaiteilija, joka kehittää taideperustaista toimintaa nuorille FinFami Uusimaan Space! Tilaa nuorten ehkäisevään mielenterveystyöhön -projektissa. Luovuus minussa Työpöytäkaaoksen psykopatologiaa S KUVA: HARTTI AHOLA ain tehtävän. Aloitan heti. Katse pyyhkii pitkin kertoo täysin tyhjä pöytä?” Sotkuisuus onkin usein yhdistetty työpöytää. Vasemmalla sekalainen läjä papeluovuuteen. Professori Eric Abrahamson vertaa kirjassaan ”A reita, hirveän tärkeitä. Budjetteja. Tiedotteita ja Perfect Mess” sotkuista työpöytää Piilaaksoon: kun lyödään lomakkeita, joiden yhteen suuri joukko erilaisia tekijöitä nurkat eivät kohtaa ja kulmia, löytyy myös uusia tapoja tällä vuosisadalla. Siitä ajatella. Työtilan kaaos ei viesti välttäsentti oikeaan, Pukka -teepussi. mättä holtittomuudesta, vaan voidaan Kirkkaan pinkki post-it -lapputulkita ajattelun alustana. läjä. Kookoshuulirasva. Kuminauha. Työpöydällä terveyssiteitä piilotTaustalla bluetooth –kaiutin keskellä televa Dewey heittää lisäkierroksen johtoläjää. John Deweyn kirja, ajatusleikkiin. Deweyn mukaan Pyrkimys varmuuteen. Deweyn alla pyrkimys turvallisuuteen estää ajatvihreä terveysside. Keskellä pöytää telun uudistumista. Vallitsevia käsinäyttö ja näppis, joiden oikealla tyksiä vahvistava ”siisti” ajattelu puolella kasa eväslaatikoita ja pari on jopa vaarallista. Vaikka haaveijulkaisua kasassa keskenään. Papelemme turvallisuudesta ja pysyvyyreita, käyntikortteja, hauskana pitädestä, maailma heittää jatkuvasti uusia mäni postikortti. sotkuisia ongelmia eteemme. TotunNopea laskutoimitus osoittaa naiset tavat ajatella ja vastata ongelpöydällä lojuvan kahdeksan erilaista miin eivät riitä. Uusin tavoin ajattekynää kuin viskattuna, neljä leminen on vaikeaa, koska se vaatii nähjäistä kahvikuppia sekä kaksi omienkin ikävien sotkujen kohtaavesilasia. Toki myös ihan asiallisesti mista ja käsittelyä. kynäpurkki sekä purkki, joka sisältää Palaan työpöydälle. Ei, tämä sotku sälää. Tyhjää tilaa ei ole. ei ole merkki luovuudesta. Merkkejä LUOVUUS MINUSSA Näky alkaa olla melkein liian työstäni, johon luovuus liittyy olenMERKITYKSELLISTYY VASTA, KUN naisesti, on kuitenkin näkyvissä. Ajatnolo kirjoitettavaksi. Mitä kaaos paljastaa? Olenko kyvytön pitämään telen, että luovuus minussa vahvistuu, SE KOHTAA JONKUN TOISEN. kiinni järjestyksestä? Tehoton? Piitjos pidän silmäni auki ympäristöltaamaton, epäluotettava? Ahdistaa. leni (pöytä). Luovuus konkretisoituu, Siisteys ja järjestys ovat arvossaan nykymaailmassa. Itsekin jos pystyn tarttumaan siihen mitä näen, tekemään siitä jotain ihastelen selkeitä tiloja ja selkeitä ihmisiä, kaihoten parempaa (siivoa, yhdistele, ajattele ja järjestä). feng shuita. Marie Kondo ja muut aikalaisprofeetat heristävät Luovuus minussa merkityksellistyy kuitenkin vasta kun se sormeaan: kamapaljous ja sotku haittaavat hyvää elämää! kohtaa jonkun toisen. Rikkaimmillaan luovuus saattaa olla Häpeää keventää se, että kaltaisiani ”sotkupekkoja” on hetkinä, jolloin järjestyksestä luovutaan hyvässä yhteisymmärpaljon, osa tunnettujakin. Albert Einsteinkin sanoi: ”Jos ryksessä. Joten tervetuloa ihmiset, sotketaan yhdessä! Lupaan sotkuinen työpöytä on merkki sotkuisesta mielestä, mistä sitten raivata pöydältäni tilan kahvikupillesi ja ajatuksillesi! 26 LAB1604_26_kolumni_Sanni.indd 26 4/2016 13.12.2016 9:30:29

nuorisotyön ammattilaisille HULLU NUORUUS - nuorisotyön kehittämispäivät 9.-10.2.2017 Torstaina 09.02.2017 klo 9:00-16:00 Perjantaina 10.02.2017 klo 9:00-15:00 Paikka: Laurea Tikkurila AMK auditorio (Ratatie 22, Vantaa) NYT PUHUTAAN NUORUUDESTA JA MIELENTERVEYDESTÄ SUORAAN! Millaista on hullu nuoruus? Miten nuoria autetaan, ja miten he auttavat itseään? Missä mennään metsään nuorten tukitoimissa? Mitä hyviä malleja ja palveluita on olemassa? Mihin suuntaan nuoret haluaisivat itse palveluita kehittää? Tule kuulemaan, keskustelemaan ja osallistumaan! Puheenvuorojen lisäksi kiinnostavia työpajoja, taide-elämyksiä ja yllätyksiä. Ilmoittaudu heti ja varmista paikkasi. Ilmoittaudu täällä: http://bit.ly/2gJ9M7D Viimeinen ilmoittautumispäivä on 31.1.2017. Ohjelma on osallistujille maksuton sisältäen kahvitarjoilun. Lounas ja matkat ovat omakustanteisia. Päivät järjestää FinFami Uusimaan Space! -projekti sekä FinFamin Mieletön Mahdollisuus projekti. Pääyhteistyökumppaneina Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Lasten ja nuorten säätiön Tenho-hanke. Lisätietoja saat tuottaja Mari Arpiaiselta, mari.arpiainen@otu.fi, 044 777 2604 Lämpimästi tervetuloa! LAB1604_26_kolumni_Sanni.indd 27 13.12.2016 9:30:29

Näin kerroin lapsilleni mielenterveyden ongelmista Mielenterveyden ongelmista kertominen lapsille voi olla vaikeaa. Vanhemmat joutuvatkin pohtimaan tarkkaan, kuinka kohdata ja sanoittaa tilanne lapselle. Labyrintti-lehden lukija kertoo oman tarinansa ja sen, miten hän itse kertoi asiasta lapsilleen. S airastuin 10-vuotiaana onkin tällainen. Tuntui kuin olisin tietäkokemus oli niin ahdistava. Tuona aikana täysin yllättäen eikä minulle mättäni näytellyt näyttämöllä koko aikuien voinut olla toivomallani tavalla läsnä lukuisista yrityksistä huolisikäni. Omalla kohdallani kyse oli 17 lasteni elämässä. matta löytynyt diagnoosia. vuoden tunnistettujen masennusjaksojen Yksi kasvatusmetodeistani on aina Sain selittämättömiä kouris- rinnalle yllättäen hypänneestä maniaollut avoin keskustelu. Vaikka diagtelu- ja tajuttomuuskohtauksia, mutta jaksosta. noosi ja sitä seurannut tieto toi ymmärepilepsiaa minulta ei koskaan löydetty. Voi sitä häpeän ja syyllisyyden määrää, ryksen 17 vuotta kestäneisiin käänteiKohtausten pelko johti diagnosoijoka diagnoosin saamista seurasi. siin, diagnoosi tuntui pitkään sanahirmattomaan paniikkihäiriöön. En ehkä Kyseenalaistin aivan kaiken kuten äidiksi viöltä, jota en halunnut lasteni kuullen kyennyt lapsenkielelläni kuvaamaan tuloni oikeutuksen: olenko siirtämässä käyttää. Hirviö muutti kuitenkin hiljallääkärilleni kokemaani tai sitten minua sairaita geenejäni eteenpäin? Mieleni leen muotoaan pelkästään ahdistusta hoitanut neurologi ei ilmeisesti tiennyt myllersi. Pelkkä masentuneisuus olisi herättäneestä sanaparista asiaksi, joka toi koko sairaudesta. silloisen tulkintani mukaan tuntunut ymmärrystä siihen asti eletystä elämästä Koin jääneeni yksin oireideni kanssa. lottovoitolta tähän diagnoosiin verratvaikeuksineen. Aloin ystävystyä diagVasta yliopistossa kuulin paniikkihäituna. noosin kanssa ja tajusin, että olen saanut riöstä ensimmäistä lahjan, jonka myötä itsekertaa, kun istuin luenymmärrykseni ja kykyni OMASTA SAIRAUDESTA KERTOMINEN nolla YTHS:n sairaanauttaa itseäni olivat juuri hoitajan kuvatessa opislisääntyneet valtavasti. – EDES LÄHEISIMMILLE – VOI OLLA VAIKEAA. kelijoiden yleisimpiä Loppuelämän lääkintää ongelmia. ja/tai seurantaa vaativa Aikuisikää lähestyttäessä oireeni päät- DIAGNOOSIN JÄLKIMAININKEsairastuminen vaatii varmasti jokaiselta tyivät yhtä selittämättömästi kuin ne JA SEURASI päällimmäisenä huoli lassulatteluaikaa, oli sitten kyse fyysisestä tai alkoivatkin. Olin kuitenkin matkan ten tulevaisuudesta. Se ohitti kirkkaasti henkisestä sairastumisesta. Ero näiden varrella menettänyt uskoni lääkäreihin oman tilanteen suremisen. Vaikka minul- välillä on kuitenkin selvä. Esimerkiksi ja ylipäänsä hoitojärjestelmään. Turvau- la oli lähelläni turvaverkko, johon kuului ykköstyypin diabeetikko voi vuodattaa duin itseeni ja ajattelin, että minun pitää muun muassa ymmärtävä puoliso, tuntui kuulumisiaan terveyskeskuksen aulassa pärjätä yksin mahdollisten oireideni aluksi siltä kuin olisin saanut kuolemantuntemattomille (kyllä, olen usein ollut kanssa. Rakensin ympärilleni kuoren, tuomion. se vastaanottava korva) ja saada sympajonka alle en päästänyt ketään. Nyt tätä kirjoittaessani joudun oikein tiaa, mutta mielenterveyden diagnoosin Sitten eräänä keväänä sain diagpysähtymään ja miettimään, mistä tuo saanut ei useinkaan toimi näin. Omasta noosin, joka muutti käsitykseni itsestunne nousi. Todennäköisesti pelkäsin sairaudesta kertominen – edes läheisimtäni, siihen asti eletystä aikuisen naisen joutuvani eroon lapsistani, mikä oli niin mille – voi olla vaikeaa. Olen oppinut, elämästä sekä puhumisen tärkeydestä. sanottu selkäydinreaktio diagnoosiin. että mielenterveystoimiston sekä mieliDiagnoosin saaminen tuntui kuin joku Äitiys on ja oli ollut elämäni tärkein alapoliklinikan odotusauloissa on hiljaista olisi vetänyt esiripun silmieni edestä ja asia. Mania vei minulta ensimmäistä kuin huopatossutehtaalla. huutanut: ”Yllätys!” kertaa aikuiselämässäni toimintakyvyn Diabeteksen vaatimaa lääkitystä ei Ajattelin, että loppuelämäni estradi pitkäksi aikaa ja ehkä juuri siitä syystä myöskään kyseenalaisteta. Mielenterve28 LAB1604_28-29_II.indd 28 4/2016 13.12.2016 10:22:26

yden ongelmien kuten masennuksen ympärillä käydään tätä ikuisuuskeskustelua. Todennäköisesti joku lähipiirissäsi kyseenalaistaa lääkityksen merkityksen. Illuusio, jonka mukaan itseään niskasta tarttuminen auttaa, elää ja voi vielä hyvin. Samalla se lisää entisestään itseään syyllistävän sairastuneen syyllisyyttä. Diagnoosin saamisen jälkeen minulla oli suuri tarve selittää tilanne jollakin tavalla myös lapsilleni. Olinhan tottunut keskustelemaan heidän kanssaan kaikesta maan ja taivaan välillä, miksen siis tästäkin? Toinen lapsistani oli omien sanojensa mukaan pelännyt äidin kuolevan. Tämä oli siis lapsen kokemus. Todellisuudessa olin toipunut elämäni ensimmäisestä maniasta ja olin ollut kuolemanväsynyt. Hyvää tarkoittavat ohjeet siitä, että en kertoisi tapahtuneesta lapsille, tuntuivat käsittämättömiltä, sillä olivathan lapseni juuri nähneet äitinsä ensimmäistä kertaa sekavana ja toimintakyvyttömänä. Pelkonsa ääneen lausuneelle kuopukselleni selitin, että äidin aivot olivat sairas- pitkään aikaan toimineet totutulla tavalla ja häpeä oli välillä musertavan voimakas. Pyrin pyörittämään lasteni arkea normaalisti ja olemaan heille se sama turvallinen äiti, joka olin aina ollut. Diagnoosin myötä ymmärsin tilanteeni uudella tavalla. Halusin kovasti ottaa asian puheeksi myös kouluikäisten lasteni, erityisesti esikoiseni kanssa. Tiesin, että hän syyllistää helposti asioista itseään. Yritykset tukahtuivat huulille, sanoja ei ollut eikä tullut. Halusin kertoa asiasta alaastetta käyvän lapseni ”tasolle” sopivalla tavalla, mutta en tiennyt, kuinka tämän tekisin. Pian huomasin, että kaipasin itse hiukan huumoria asian ympärille. Niinpä päätin alkaa kutsua diagnoosiani ”Kakikseksi” aina, jos minun piti viitata siihen lasteni kuullen. Esimerkiksi ”Kakiksen takia äidin pitää tänään käydä lääkärissä juttelemassa.” Tämän nimen esikoiseni tunnistaa ja muistaa edelleen. Muutoin kannustavaksi toteamani ”Miten autan lastani?”lehdykkä ei antanut valmiita vastauksia sille, kuinka kohdata ja sanoittaa PYRIN PYÖRITTÄMÄÄN LASTENI ARKEA NORMAALISTI JA OLEMAAN HEILLE SE SAMA TURVALLINEN ÄITI, JOKA OLIN AINA OLLUT. tuneet ja vakuutin hänelle, että tilanne oli aikuisten hallinnassa ja äiti sai hoitoa. Kun jouduin manian kanssa yhtä aikaa esiintyneen anemian takia jatkotutkimuksiin sairaalaan, huomasin positiivisen ajattelun ja vakuuttelun kantavan myös itseäni. Kuopus ei ollut ainoa, joka tarvitsi vahvistusta sille, että asiat kyllä järjestyvät. Kunnallisen hoitoväylän kautta sain loputtomalta tuntuvan reitin (terveyskeskus, päihde- ja mielenterveyspalvelut, taas terveyskeskus, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja lopulta mielialapoliklinikka) päätteeksi omahoitajan. Häneltä sain hoitosuhteen alkumetreillä lehdykän, jonka otsikko kuului: ”Miten autan lastani?” En muistanut pitkään aikaan koko lehdykkää, sillä maniasta toipumiseen ja diagnoosin tuomasta järkytyksestä selviytymiseen meni aikaa. Asioita piti sulatella. Aivoni eivät 4/2016 LAB1604_28-29_II.indd 29 uusi, hämmentävä tilanne yhdessä lasten kanssa. Tajusin, että en ollut suoranaisesti puhunut masennuksestakaan lapsilleni. ALOIN ETSIÄ TIETOA SIITÄ, KUINKA MIELENTERVEYDESTÄ voisi puhua lasten kanssa, sillä koin asian tärkeäksi. Törmäsin netissä BBC:n dokumenttiin, jossa mainittiin pohjoisirlantilainen vapaaehtoisjärjestö Aware, joka muun muassa opettaa koululaisille, mitä mielenterveyden ongelmilla kuten masennuksella tarkoitetaan. Löysin Awaren koululuennoilla käyttämästä työkalusta itselleni kaipaamani apuvälineen, jonka avulla voisin ottaa sairauteni puheeksi esikoiseni kanssa niin, että hän ei ainakaan turhaan säikähtäisi. Muistan, kuinka piirsimme pojan kanssa tunnekäyrän, jonka avulla selitin hänelle, mitä masennus tarkoittaa ja kuinka äiti on sitä sairastanut. Lapsi oli paitsi yllättynyt äidin oireista, joita hän ei ollut huomannut, mutta myös aidon ihmeissään siitä, että aivoissa voi tapahtua jotakin, joka saa ihmiset reagoimaan eri tavoin samoihin tilanteisiin. Kävimme lyhyen, mutta hyvän keskustelun ”Kakiksesta”. Ilman tuota työkalua en olisi osannut kuvata lapselleni sitä, mitä sairastuneen mielessä tapahtuu. Hän taas otti mielellään vastaan Awaren koululaisille suunnitteleman tietoiskun. Se oli hänelle yksi uusi asia muiden uusien asioiden joukossa. Sen koommin emme ole tunnekäyrään palanneet. TÄNÄ PÄIVÄNÄ OLEN EDELLEEN ajoittain hämmentynyt diagnoosistani. Yritän keskittyä käsillä olevaan hetkeen ja päivään, enkä murehtia tulevaisuutta HUOMASIN POSITIIVISEN AJATTELUN JA VAKUUTTELUN KANTAVAN MYÖS ITSEÄNI. tai surra mennyttä. Kuten kuka tahansa äiti, olen ylpeä lapsistani. En enää tunne pelkästään syyllisyyttä sairaudestani, vaan yritän suhtautua siihen enemmänkin ”aivojeni ominaisuutena”. Awaren työkalu sai miettimään mielenterveydestä puhumista ylipäänsä. Voisimmeko kansakuntana hyötyä avoimemmasta keskustelusta? Voisiko mielenterveydestä puhua jo kouluikäisille myös Suomessa? Olen itse vaiennut täydellisesti omista ongelmistani niin työpaikoilla kuin ystäväpiirissä. Aikoinaan lapsena ja nuorena häpesin paitsi kohtauksiani myös herkkyyttäni ja sitä, että liikutuin helposti tilanteissa, joissa toiset eivät nähneet mitään itkemisen arvoista. Tämä kaikki on kuitenkin pientä siihen verrattuna, että toiset pyrkivät salaamaan diagnoosinsa jopa puolisoltaan. Jokaisella on tietenkin omat rajansa avoimuuden suhteen. Olen ylpeä, ettei sairauteni tai mikään muukaan asia ole perheessämme vaiettu ”möykky”. Voimme ja yritämme jatkossakin puhua kaikesta. Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti ilman kirjoittajan tietoja. 29 13.12.2016 10:22:26

KOLUMNI Sanna Huhtonen, suunnittelija, FinFami ry Uinuva luovuus M KUVA: MINTTU LEHTOVAARA itä on olla luova? Nuorempana ajattelin, Näin ymmärrettynä luovuus näkyy ennen kaikkea elämänhalettä luovuus on jotain, jota toisilla on, linnan taitona. Sitä vaaditaan niin lapsiperheen kiireisten aikatoisilla ei. Kävin taidepainotteista lukiota taulujen sumplimisessa kuin rikkoutuneen asian korjaamisessa ja huomasin pian, että osa koulukavereis- maalarinteipin, vanhojen sukkahousujen ja hakaneulojen tilatani oli paljon päisratkaisulla. Luovuutta on sekin, luovempia kuin että pystyy ylläpitämään positiivista minä. Jotkut osasivat säveltää, kirjoittaa asennetta silloin, kun kaikki tuntuu ja maalata hienoja teoksia. Kun toiset menevän pieleen. tekivät itse kappaleita, minä kuljin Yhdistävänä tekijänä on kyky Mozartin jäljissä nuotteja pitkin ja kyseenalaistaa olemassa olevia peritein kuvataidetöitä opettajan ohjeiden aatteita ja uskallus kokeilla uutta. mukaan. Kun tulevat muusikot vietLuovuus on ennen kaikkea ongelmantivät iltojaan keikkalavoilla tai kuppiratkaisutaitoa ja se asuu meissä jokailoissa, minä harrastin urheilua, kävin sessa. Vain se vaihtelee, missä luovuus elokuvissa ja vietin aikaa ystävien tulee esiin. Yhtä lailla luova voi olla kanssa. kotiäiti kuin taidemaalarikin. Jos luovuus määritellään taideaiNykyään tiivistäisin luovuuden neiden hallintana, on se vain harvojen seuraavasti: kykyä nähdä asioita oikeus. Vain kourallinen ihmisiä on uudella tavalla, joustavuutta ymmärtää niin lahjakkaita kuin ne koulukavetoisen näkökulmaa, ennakkoluulorini, jotka nykyään tekevät menestyksetonta suhtautumista ja uskallusta valita kästä uraa muusikkoina ja näyttelijöinä. toisin. Luovuus on kaiken kehityksen Tai sellaisia lapsineroja kuin mainitseedellytys. mani Mozart, joka kirjoitti Lapset ovat luonnosensimmäisen sävellyksensä taan leikkisiä ja kekseliäitä. LUOVUUDEN KAUTTA VOIMME nelivuotiaana. Samassa Jostain syystä ainakin osa iässä, kun itse opettelin tästä uteliaasta ja ennakSAADA KOKO POTENTIAALIMME KÄYTTÖÖN. lukemaan maitotölkin koluulottomasta asenSIKSI SILLÄ ON MYÖS TYYTYVÄISYYTTÄ JA kyljestä. teesta putoaa aikuistuessa ONNELLISUUTTA LISÄÄVÄ VAIKUTUS. Mutta mitä jos luovuus pois. Jos tuntuu, että oma ei liitykään taiteeseen. luovuus on uinumassa, sitä Jospa luovuus on perusasetuksena meissä jokaisessa, riippuvoi herätellä miettimällä, mistä lapsena ollessaan nautti. Mikä matta siitä, osaammeko piirtää, laulaa tai ilmaista itseämme oli lapsena sinun juttusi? Mikä tuotti iloa ja onnistumisen kokemuulla taiteellisella tavalla. muksia? Luovuutta voi myös ruokkia käymällä hyviä keskusTutkiessani luovuuden määritelmää, törmäsin listaukseen teluja ystävän kanssa, leipomalla kakun, kirjoittamalla runon, luovuuden tuntomerkeistä: itseilmaisukyky, riskinottokyky ja siivoamalla varaston tai käymällä kävelyllä luonnossa. rajojen rikkominen, kokeileminen, verbaalinen sujuvuus ja hyvä Luovuuden kautta voimme saada koko potentiaalimme käytmielikuvitus. Lisäksi mainittiin itsekuri ja taito löytää järjestys töön. Siksi sillä on myös tyytyväisyyttä ja onnellisuutta lisäävä kaaoksesta. Tämä avaakin aivan uusia ulottuvuuksia luovuuteen. vaikutus. Kun alamme rutiinien toistamisen sijaan ajatella itse Luovuuden kukka voi olla yhtä lailla kuva- tai sanataiteellinen ja toimia omien ajatustemme mukaan, olemme luovuuden teos kuin järjestyksessä oleva keittiö tai hyvinvoiva työyhteisö. lähteillä. Ja silloin kaikki on mahdollista. 30 LAB1604_30-31_kolumni_SannaH.indd 30 4/2016 13.12.2016 13:24:50

MIES, KERRO TARINASI! KIRJOITUSPYYNTÖ MIEHILLE, JOIDEN PUOLISOLLA ON TAI ON OLLUT MIELENTERVEYDEN ONGELMA. Teen Tampereen yliopistossa sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmaa miesten kokemuksista parisuhteessa, jossa kumppanilla on mielenterveyden ongelma. Kerään tutkimukseni aineistoksi miesten kirjoittamia tarinoita. Tutkielman tuloksia käytetään miespuolisoille suunnattujen tukipalveluiden kehittämisessä osana Pirkanmaan FinFamin Kolmen kimppa -projektin toimintaa. Osallistuaksesi tutkimukseen kirjoita vapaamuotoinen, kerronnallinen tarina kokemuksestasi suhteessa, jossa toisella osapuolella on tai oli mielenterveyden ongelmia. Suhde voi siis jatkua tai olla jo katkennut. Myös kumppanin sairaus voi olla parantunut tai jatkua edelleen. Voit valita, mitä ja miten kerrot, sen mukaan mitä itse pidät tärkeänä. Sinun ei tarvitse olla mestarikirjoittaja, vaan tärkeämpää on, että tuot omin sanoin esille juuri sinun tarinasi! Voit halutessasi käyttää seuraavia kysymyksiä oman kirjoittamisesi apuna. Pyri kuitenkin kokonaiseen tarinaan. 4/2016 LAB1604_30-31_kolumni_SannaH.indd 31 Millainen on sinun ja puolisosi tarina? Miten puolison sairastaminen on vaikuttanut sinuun? Millaisia vaiheita parisuhteessanne on ollut? Miten suhtaudutte tulevaisuuteen? Oletko saanut tukea muilta ihmisiltä tilanteeseesi ja jos olet niin keiltä? Millaiset luonteesi ominaisuudet, omat vahvuutesi tai ajatukset ovat auttaneet sinua jaksamaan? Näiden lisäksi teen mahdollisesti haastatteluja kevään aikana. Halutessasi voit ilmoittautua myös haastatteluihin saman sähköpostiosoitteen kautta. Haastattelut toteututetaan 2017 kevään aikana ja olen yhteydessä jokaiseen yhteyttä ottaneeseen kevään aikana. Lähetä tarinasi sähköpostitse osoitteeseen: tomi.mikkola@iki.fi Kirjoitukset käsitellään anonyymisti eli siten, ettei ketään voi tunnistaa tutkielmassa käytetyistä otteista. 31 13.12.2016 9:34:59

A J A N KO H TA I S TA O M A I S K E N T Ä L L Ä Vapaaehtoistoiminnan tähtihetkiä M ielenterveysomaistyön vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa keskeistä on myötätunnon, läsnäolon ja toivon elementit. Vapaaehtoistyössä välitetään pienillä teoilla, aidolla välittämisellä lähimmäisistä. Sillä on suuri vaikutus ja merkitys. Omaistyössä yhdistysten alkutaival on ollut vapaaehtoisuudessa: rohkeat omaiset ovat olleet suunnannäyttäjinä ja avanneet tietä toisille. Tänäkin päivänä mielenterveysomaistyön sydän on vapaaehtoistyössä. Se on toiminnan ydin ja keskeinen menestystekijä. Joulukuun ensimmäinen päivä pidettiin kolmatta kertaa valtakunnallinen FinFami Vapaaehtoispäivä. Tilaisuutta vietettiin juhlavissa merkeissä keskusliiton 25 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ostrobotnialla Helsingissä. Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Anita Ruutiainen avasi tilaisuuden kertoen omaistyön vapaaehtoistoiminnan vuosista ja keskusliiton toiminnasta jäsenyhdistysten tukena. Ruutiainen kannusti osallistujat hurraamaan omaistyölle kolminkertaisen eläköön -huudahduksen. Keskusliiton varapuheenjohtaja Ritva Mantela esitteli tilaisuudessa keskusliiton 25-vuotistaipaleen historiakatsauksen. Päivän aikana osallistujat pääsivät myös mukaan Taiteesta Tunteisiin -reissupolulle. Polku on PohjoisKarjalan mielenterveysomaiset FinFamin ja Pohjois-Karjalan Muisti ry:n yhteis- hankkeen tulos ja vapaaehtoistoimintamalli omaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Tilaisuudessa julkistettiin myös kaksi uutta videota, jotka kertovat FinFamin vapaaehtoistoiminnasta. Videot esittelevät järjestön kokemustoimintaa ja Prospect-vertaisryhmätoimintaa. Vapaaehtoisten itse suunnittelemat ja toteuttamat videot voit käydä katsomassa FinFamin YouTube-kanavalta. Videot löytyvät hakusanoilla: PROSPECTomaisen voimaantumisen polku ja Millainen on sinun tarinasi? Suuri kiitos kaikille työskentelyssä mukana olleille! Juhlassa palkittiin keskusliiton hallituksen myöntämillä FinFami-ansiomerkeillä valtakunnallisen ja alueellisen tason merkittävästä omaistyön panoksesta seuraavat henkilöt: Kultaisella merkillä: Mauno Kaartinen (Keski-Suomi), Olli Majamäki (Satakunta), Ritva Mantela (Pirkanmaa) ja Anita Ruutiainen (Pohjanmaa – Österbotten). Hopeisella merkillä: Simo Jalasto (KantaHäme), Matti Laaksonen (PäijätHäme), Hilkka Marttinen (Uusimaa) ja Tiina Saarinen (Uusimaa). Pronssisella merkillä: Seija Peltonen (Uusimaa) ja Pirjo Tervonen (Etelä-Pohjanmaa). Ihania vapaaehtoisiamme kiitettiin tilaisuudessa kuluneesta vuodesta: ”On ihmisiä, jotka tekevät maailmasta paremman. Sinä olet juuri sellainen, kiitos!” Teksti: Vaula Ollonen Tykkää meistä Facebookissa ja liity seuraajaksemme Twitterissä S euraa meitä Instagramissa ja Twitterissä sekä tykkää meistä Facebookissa. Haluatko tietää, mitä tapahtuu mielenterveysomaisten kentällä? Entä millaisia omaisia koskettavia uutisia mediassa liikkuu? Liittymällä Facebookissa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin ja oman alueesi yhdistyksen sivun tykkääjiin saat ajankohtaista tietoa mielenterveyden ja ennen kaikkea mielenterveyspotilaiden omaisten asioista. Meidät löytää myös Twitterissa. Liity seuraajaksemme ja tutustu, mitä aiheita tviittaamme siellä. Olemme myös Instagramissa nimellä FinFami. Seuraa meitä ja käy katsomassa, minkälaisia kuvia nostamme esiin. 32 LAB1604_32_Ajankohtaista.indd 32 4/2016 13.12.2016 9:35:42

K E S K U S L I I TO N J U L K A I S U J A Arjessa mukana – Omaistyön käsikirja Tekijät: Sanna Luodemäki, Kaija Ray & Paula Hirstiö-Snellman Hinta: 20 euroa + postituskulut Käsikirja on ensimmäinen omaistyön kokonaisuutta kuvaava teos. Yksiin kansiin on nyt koottu sekä tutkimustietoa omaisen tilanteesta että kuvauksia omaistyön käytännöistä. Kirjassa hahmotetaan omaistyötä osana kansalaisjärjestötoimintaa. Omaistyön käsikirja on puheenvuoro niistä haasteista, joita mielenterveyskuntoutujien omaiset kohtaavat arjessaan. Millä korteilla pelaat?”. Omaisjärjestötyön arviointimalli. Tilaa ilolle Tekijät: Kristiina Aminoff, Minna Mäkipää, Kaisa Nyberg & Eija Stengård Hinta: 10 euroa + postituskulut Hyvinvointiopas on suunnattu mielenterveyskuntoutujan omaiselle. Oppaan tavoitteena on auttaa omaisia ottamaan käyttöön omia voimavarojaan. Kirjaan on koottu sekä tietoa että tehtäviä. Tilaa ilolle -opasta voi käyttää itsenäisesti tai hyödyntää vertaisryhmissä. Yhteispelillä hyvään hallintoon Tekijä: Sanna Luodemäki Opas omaisyhdistysten luottamushenkilöille Hinta: 10 euroa + postituskulut Tekijä: Karoliina Ahtiainen Omaisjärjestötyön arviointimalli on Omaiset mielenterveystyön tukena –yhdistyksille suunniteltu itsearviointimalli. Arviointimalli on laadittu osana Omaistyön kehittämisprojektia vuonna 2011. Hinta: 10 euroa + postituskulut Välitilasta omaan voimaantumiseen Yhteispelillä hyvään hallintoon -opas antaa omaisyhdistysten luottamushenkilöille tietoa yhdistyksen johtamisen eri teemoista ja onnistuneen hallitustyöskentelyn osa-alueista. Opas tukee yhdistysten luottamushenkilöitä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Tekijä: Kaija Ray, Kristiina Aminoff & Tiina Jäppinen Hinta: 5 euroa. Postituskulut laskutetaan, mikäli tilataan suuria eriä. Omaistyön kehittämisprojektin loppuraportti. Kaikkia viittä julkaisua voi tilata Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista osoitteesta jaana.humalto@finfami.fi tai puh. 050 464 2739. 4/2016 LAB1604_33_Julkaisuja.indd 33 33 13.12.2016 9:36:54

KOLUMNI Teksti: Maria Ohisalo, Vihreiden varapuheenjohtaja ja köyhyystutkija, joka viimeistelee väitöskirjaansa leipäjonoissa käyvien ihmisten hyvin- ja pahoinvoinnista Itä-Suomen yliopistoon Luovuutta niukkuudessa, vaiko sittenkään? S KUVA: MIKKO KAUPPINEN yksyllä 2015 pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Vähillä varoilla eläminen on jatkuvaa sinnittelyä, senttien venytvei valtioneuvoston tervehdyksen Helsingin tämistä ja kuukauden budjetin laskemista. Kuristavassa tilassa yliopiston lukuvuoden avajaisiin. Pääministeri pärjäillään, mutta energiaa ja voimavaroja ei juuri jää muuhun. sai osakseen huutoryöpyn. Ryöppy tuli puheesta, Tällöin ihmisen käytettävissä oleva ikään kuin henkinen laajajossa pääministeri kertoi omista kokemuksistaan kaista on ylikuormittunut. Pelkkä selviytyminen aina uudesta käsin, kuinka niukkuus päivästä syö kaistaa ja tekee uusista luo luovuutta. Tämä sen jälkeen, kun asioista unelmoinnin vaikeaksi. Vielä puheessa oli ensin kerrottu yliopispahempi tilanne on, jos se jatkuu tojen tulevaisuuden velvoitteesta sukupolvelta toiselle. Vanhempien selvitä ja saada aikaan enemmän taloudelliset vaikeudet, ravitsemusvaikuttavuutta pienemmillä resurstottumukset, koulutus ja jopa mielenseilla. Uusia toimintatapoja olisi kehiterveyden sairaudet näkyvät myös tettävä ja luovia ratkaisuja keksittävä. seuraavassa sukupolvessa. Asioiden uudelleenajatteleminen Niukkuus kulutuskeskeisessä tai uusin tavoin tekeminen ei tietenyhteiskunnassa näyttäytyy suhteellikään ole väärin, Suomessa montaa sena köyhyytenä ympäröivään yhteismaan tapaa pitäisikin pohtia uusiksi. kuntaan nähden: omat käytettävissä Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmä olevat varat eivät vastaa sitä, mitä ei nykyisellään toimi kuin trampoliini, muut kuluttavat, ei ole varaa reisjoka ponnauttaisi ihmisen sosiaalitursuihin tai suurempiin hankintoihin. valta takaisin työelämään. Itse asiassa Tämä niukkuus aiheuttaa myös stayhä suurempi joukko ihmisiä jää kiinni tusahdistusta, joka näkyy esimerkiksi viimesijaiseksi ja hetkelliseksi tueksi stressinä, joka taas kuormittaa osaltarkoitetulle toimeentulotuelle. taan laajakaistaa. Kelan arvion mukaan Eräs suosikkielokuvaohhallituksen sosiaaliturjaajistani amerikkalainen PELKKÄ SELVIYTYMINEN AINA UUDESTA valeikkaukset osuvat David Lynch on sanonut PÄIVÄSTÄ SYÖ KAISTAA JA TEKEE UUSISTA rankimmin pienituloiasian hyvin: ”Ideat ovat kuin ASIOISTA UNELMOINNIN VAIKEAKSI. siin: työttömiin, eläkeläikaloja, et tee kaloja, vaan siin ja esimerkiksi sairaisiin. pyydystät niitä.” Hänen Kymmenet tuhannet jonottavat leipäjonoissa, jota voi monella mukaansa taiteilijoihin usein yhdistettävä kärsimys ja niukkuus perusteella pitää viimeisen luukun jälkeisenä avunpaikkana. osana luovaa prosessia on ajatuksena vahingollinen. Lynchin Asiat pitäisi monessa kohtaa miettiä uusiksi, mutta onko nyt mukaan kärsimys on kuin kramppi, joka lamaannuttaa kaikentehtävä kurjistaminen kuitenkaan se keino? laisen luovuuden. Kalojen pyydystämiselle, uuden luomiselle ei Käyttäytymistaloustieteilijöiden tutkimuksissa on todistettu juuri jää energiaa, jos henkinen laajakaista on ylikuormittunut ja ihmisten kognitiivisten kykyjen heikentyvän niukkuudessa. fyysinen kroppa krampissa. 34 LAB1604_34_ kolumni.indd 34 4/2016 13.12.2016 9:40:15

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 045 2631 690 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Järjestösuunnittelija Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Suunnittelija, Vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Suunnittelija, OMAHA-hanke Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Suunnittelija Opastava-projekti Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Tiedottaja Opastava-projekti Johanna Jussila puh. 045 847 9463 johanna.jussila@finfami.fi Suunnittelija Mieletön Mahdollisuus – projekti Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi 4/2016 LAB1604_35_III kansi.indd 35 HELSINKI: www.otu.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 otu@otu.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.omtsalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 omt@salo.salonseutu.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Kirjastokatu 1, 13100 Hämeenlinna puh. 040 455 2161 toimisto@omaisyhdistys.com SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry. Rauhankatu 3, katutaso, 15110 Lahti puh. 040 704 9913 (toimisto, Anne Pitkänen) toimisto@omaiset.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. www.muotiala.fi Motarinkuja 2 A, 33800 Tampere puh. 050 349 6771 ja 050 382 4490 (toimisto) puh. 040 595 7180 (Soile Kaarela) faksi (03) 253 9323 toimisto@muotiala.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35 13.12.2016 9:55:49

Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu. Et jää yksin. LAB1604_36.indd 36 13.12.2016 9:43:22