2 2 .12 . 2 016 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2017 Suurliitosta vastavoima sanelulle s. 4–7 Kurtit Kosovosta Alavudelle s. 9 Tuhkasta nousi huipputehokas ikkunatehdas s. 10–11 Matkakustannusten korvaukset ensi vuonna s. 12 H A N N U L A AT U N E N / VA S TAVA LO Ansarilla iso investointi s. 13 Ratko joulun ratoksi ristikko! s. 14 Kiirunaan kaupunkia siirtämään s. 20

2 Edessä siintää muutosten vuosi PUULIITON JÄSENLEHTI 22.12.2016 Päätoimittaja Petteri Raito P uuliiton marraskuun lopussa kokoontunut valtuusto teki päätöksiä paljon vartijana. Se laittoi prioriteettilistansa kärkeen ison kuvan, ja päätti Puuliiton tavoittelevan teollisuuden uuden suurliiton perustamista. Puun, Metallin, Paperin ja TEAMin kokonaisuus tarjoaa valtuuston arvion mukaan merkittävän mahdollisuuden edunvalvonnan, järjestötyön, vaikuttamisen ja viestinnän kehittämiseksi. Tilaisuus on hyödynnettävä, vaikka siihen sisältyy riski joidenkin nykyisellään hyväksi koettujen asioiden menettämisestä. Yhden kaistan taktiikalla tulevaisuuteen ei kuitenkaan olla ajamassa. Puuliiton on valtuuston linjauksen mukaan toimittava myös ensi vuonna niin, että edellytykset itsenäisen toiminnan jatkamiseksi säilytetään. Toimintaympäristön muutoksiin ja haasteisiin pitää pystyä tarvittaessa vastaamaan myös nykyisten resurssien varassa. Toimintaympäristöä ajatellen näyttää selvältä, että ammatillisen edunvalvonnan asetelmat eivät tulevaisuudessa ainakaan helpotu. Mikäli yleinen taloustilanne kohentuu, kuten viime aikoina on ennustettu, saattaa ay-liike päästä jonkin verran helpommalla kuin siinä tapauksessa, että talouskehitys polkisi paikallaan tai heikkenisi. Ja toisaalta, mitä tahmaisemmassa taloudessa lähivuosina tarvomme, sitä varmemmin maan hallitus keksii työnantajien ja yrittäjien etujärjestöjen opastamana etsiä säästöjä työmarkkinoilta. Maaperä on hedelmällinen siksi, että valtiontalouden näkökulmasta työntekijöiden aseman heikentäminen on halpa ratkaisu etenkin tilanteessa, jossa vaihtoehdot alkavat olla vähissä. Helpot keinot on jo käytetty. Asetelmassa piilee yhtä aikaa ay-liikkeen viisasten ja koetinkivi. Sen pitäisi pystyä konkreettisesti osoittamaan esimerkiksi, kuinka laadullisesti korkeatasoinen työelämä on positiivisessa yhteydessä yritysten taloudelliseen tulokseen ja yleiseen talouskehitykseen, tai että työehtosopimusten yleissitovuus on vahvuus, jonka varassa paikallista sopimista voidaan kehittää. Perustelut ovat olemassa, mutta viestin viemisessä päättäjille, neuvotteluosapuolille ja julkisuuteen ei ole onnistuttu riittävän tehokkaasti. Siksi ay-liikkeen on satsattava nykyistä MIRA TENHUNEN enemmän suoraan vaikuttamistyöhön ja nostettava se samalle tasolle kuin millä työnantajatkin operoivat. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että näköalan tulevaisuuteen avaaville ratkaisumalleille on kysyntää varsinkin silloin, kun isoista linjoista päättävät tahot ovat neuvottomia. Ay-liikkeen on pidettävä huolta siitä, että sen agenda ei enää jää jalkoihin, oli hallituspohja mikä tahansa. Muutos voidaan toteuttaa omin toimin esimerkiksi voimavaroja yhdistämällä ja uudelleen organisoimalla. Sillä tulee olemaan jäsenkunnan kannalta myönteisiä seurauksia. Työmaaottelu Suomi–Ruotsi S ISMO KOKKO pääsihteeri Teollisuuden palkansaajat uomea verrataan jatkuvasti Ruotsiin. Niin tieteessä, taiteessa, urheilussa kuin työelämässäkin. Vertailu on tänä syksynä ollut erityisen ajankohtaista, kun Suomessa on lähdetty viemään työmarkkinoiden palkanmuodostusta kohti ruotsalaista esikuvaa: vientivetoista palkkamallia. Samoin Ruotsin kuuden tunnin työaikakokeilu nousee meillä melko tasaisesti pinnalle. Miksi Suomessa ollaan pidentämässä työaikaa, kun Ruotsissa uskotaan sen lyhentämiseen? Miksi Ruotsissa työtä riittää paremmin myös ikääntyneille työntekijöille? Tai miksi ylipäätään ruotsalaisten työllisyys on paremmalla tasolla? Näihin kysymyksiin on syytä hakea vastauksia. Lähihistorian talouden ja sitä seuraava työllisyyden kehitys on hyvin saman tyyppinen molemmissa maissa. 1990-luvun lama, siitä selviäminen – Ruotsi ehkä pienemmin vaurioin – ja 2000-luvun suotuisa kehitys sekä vuoden 2009 romahdus. Kun katsotaan työllisyyden kehitystä tuon vuoden jälkeen, erot nousevat esille vuoden 2012 kohdalla. Jostain syystä Ruotsissa työllisten määrän kehitys kääntyy silloin nousuun, ja Suomessa kehitys on selvästi heikompaa. Selittäviä tekijöitä on ainakin kaksi: ikääntyneiden selkeästi korkeampi työllisyysaste sekä osa-aikatyö. Ikääntyneiden työllisyys Ruotsalaisessa työsopimuslaissa on suomalaiseen lakiin nähden erikoisuutena irtisanomisjärjestys, jonka mukaan pisimpään yrityksessä työskennellyt voidaan irtisanoa viimeisenä. Suomessa ei vastaavaa lainkoh- taa ole, mutta työehtosopimuksissa on irtisanomisjärjestykseen vaikuttavia määräyksiä. Muutama vuosi sitten käytiin keskustelua ikääntyneiden irtisanomissuojasta, mutta se ei saanut osakseen kannatusta. Suomessa ikääntyneistä halutaan irtisanomistilanteessa päästä eroon liian helposti. Lopputulos on, että 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyysaste on Suomessa selvästi alhaisempi kuin Ruotsissa. Toinen työllisyysastetta selittävä tekijä on osa-aikatyön yleisyys. Ruotsissa suositaan muun muassa mallia, jossa vanhempainvapaalta palataan ensin osa-aikatyöhön ja myöhemmin kokoaikaiseen työhön. Tämä on mahdollista sen takia, että vanhempainpäivärahoja voi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Suomessa on tyypillistä, että lapsen ollessa viimeistään kolmivuotias, vanhempi, yleensä äiti, palaa teoriassa entiseen työhönsä, jos työpaikka on vielä olemassa. Jollei ole, on edessä uuden työpaikan etsintä tai työttömyysjakso. Joustoa ei tässä kohdassa juurikaan ole. Osa-aikatyön lisääminen Suomessa vaatisikin sosiaaliturvan ja verotuksen uudelleen miettimistä juuri tähän kohtaan elämää. Järjestelmän tulisi olla joustava ja kannustaa erilaisen työn tekemiseen ja ihmisten palkkaamiseen. Kuuden tunnin työaika? Göteborgin kuuden tunnin työaikakokeilu on ollut menestys. Kokeilu on noteerattu ympäri maailmaa, ja muun muassa New York Times kertoo aikaisempaa lyhyemmän työajan vähentäneen poissaoloja ja parantaneen tuottavuutta sekä työntekijöiden terveydentilaa. Lisääntynyt vapaa-aika on nostanut ihmisten elämänlaatua ja tehnyt heistä vastaavasti tehokkaampia ja tuottavampia työntekijöitä. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet dramaattisesti. Tutkittavaa kuitenkin riittää, ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä voidaan tehdä. Kuten tiedämme, Suomessa on päinvastainen suuntaus. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin vuotuisesta 24 tunnin työajan pidennyksestä, jonka lopullinen ratkaisu jää monilla sopimusaloilla paikallisesti sovittavaksi. Paikallisesta sopimisesta onkin Suomessa tullut mantra, jonka odotetaan ratkaisevan lähes kaikki työelämän ongelmat. Medlingsinstitutetin mukaan Ruotsin julkisella sektorilla kaikki palkansaajat ovat jonkinlaisen paikallisen sopimisen piirissä, mutta yksityisellä sektorilla tämä osuus on vain 28 prosenttia. Myös toimihenkilöiden enemmistö, 78 prosenttia, on paikallisten sopimusten piirissä, mutta työntekijöistä vain viisi prosenttia. Suomessa ollaan tässä asiassa huomattavasti pidemmällä, sillä paikallista sopimista on lisätty työehtosopimuksissa viimeisillä sopimuskierroksilla ja erityisesti palkkauksen osalta. Kaikissa henkilöstöryhmissä puhutaan luvuista, joissa selvä enemmistö on paikallisen sopimisen piirissä. Lyhyen pohdinnan jälkeen on melko mahdotonta sanoa, pitäisikö Suomessa ottaa enemmän mallia Ruotsista. Mene ja tiedä. Joitain elementtejä on varmasti syytä miettiä ja kokeilla. Ensisijainen vaihtoehto olisi kuitenkin luottaa omaan neuvottelujärjestelmään ja yrittää luoda paras mahdollinen vaihtoehto meidän omista lähtökohdistamme. Halutessamme pystymme siihen kyllä.

3 “Hän on vakaa, harkitseva, rakentava ja kauaskatseinen metsämies, jollaista ei kasva joka taimesta.” PUULIITON ARKISTO Hännisestä Metsämiesten Säätiön kunniajäsen P Puuliiton entinen Mikkelin aluetoimitsija Kalevi Hänninen on kutsuttu Metsämiesten Säätiön kunniajäseneksi. Hänninen on otettu saamastaan tunnustuksesta. – Tämä kunnianosoitus lämmittää, koska kunniajäseniä voi olla Metsämiesten Säätiössä vain yksi kerrallaan, ei tusinatolkulla. Säätiö myöntää kunniajäsenen arvonimen hallituksensa jäsenelle, joka on tehnyt työtä pitkään ja erityisen ansiokkaasti säätiön hyväksi. Metsämiesten Säätiö kuvailee Kalevi Hännistä vakaaksi, harkitsevaksi, rakentavaksi ja kauaskatseiseksi metsämieheksi, ”jollaista ei kasva joka taimesta.” Hänninen on ollut Metsämiesten Säätiön hallituksen varsinainen jäsen 20 vuotta, vuodesta 1996 alkaen. Säätiön varapuheenjohtaja hän on ollut vuodesta 2006. Joulukuun alussa 70 vuotta täyttänyt Hänninen jättää kuluvan vuoden lopussa Metsämiesten Säätiön hallituksen ikäpykälän vuoksi. Hän on edustanut Metsämiesten Säätiössä metsäalan työntekijöitä. Hienovaraista haikeutta on ilmassa. – Säätiöhän jatkaa toimintaansa, mutta näitä ihmisiä, joiden kanssa olen taivaltanut pitkän taipaleen, jään kaipaamaan. Valistamisesta apurahoihin Metsämiesten Säätiö on perustettu marraskuussa 1948. – Sodan jälkeen perustettiin Metsätyömaiden muonitustoimisto, joka toimitti metsäkämpille ruokaa, jota kämppäemännät jätkille valmisti- vat. Muonitus toimi omavastuuperiaatteella, eli jätkiltä perittiin ruoasta sen suuruinen maksu, mitä ruoan hankintaan oli kulunut. Kun ruokatilanne vuonna 1948 parani, muonitustoimisto päätettiin lopettaa, mutta toimistolle jäi ylijäämää, joka olisi pi- tänyt jakaa sadoilletuhansille jätkille, ja se oli mahdotonta. Päätettiin perustaa säätiö edistämään Suomen metsien ja siellä työskentelevien ihmisten elinehtojen parantamista, Hänninen kertoo. Metsämiesten Säätiön toiminnan painopiste oli sen alkuvuosina valistamisessa ja taloudellisen tuen antamisessa. – Aluksi oli neuvontaa ja kirjastotoimintaa, esimerkiksi kämppien siirtokirjastoja. Myös sosiaalista tukea annettiin taloudelliseen ahdinkoon joutuneille metsätyömiehille. Nykyään Metsämiesten Säätiö tunnetaan etenkin apurahoistaan. Tänäkin vuonna Säätiö jakaa noin 1,5 miljoonan euron edestä apurahoja. – Säätiö on kehittynyt vuosien saatossa metsäalan riippumattomaksi lipunkantajaksi, joka näyttää tietä metsäalalla ja pistää alulle hankkeita, joita ei ehkä muuten syntyisi. Kalevi Hänninen aloitti vuonna 1983 Maaseututyöväen Liiton aluetoimitsijana Mikkelissä. Hän jäi eläkkeelle samasta tehtävästä vuoden 2006 lopussa; siinä välissä Maaliitto ehti yhdistyä Puutyöväen Liiton kanssa Puu- ja erityisalojen liitoksi, joka tunnetaan nykyään Puuliittona. Jatkossa Metsämiesten Säätiössä työntekijöitä edustaa maatalousalojen työehtosihteeri Jari Sirviö. Mira Tenhunen Katja Lehto-Komulaisesta EAY:n apulaispääsihteeri ## SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen on nimitetty Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) apulaispääsihteeriksi. – Olen hyvin iloinen saamastani tuesta. Tuki ei tullut lopulta vain pohjoismaista vaan koko Euroopasta, Lehto-Komulainen kiitti Brysselissä valintansa jälkeen. Hänestä tuli valinnan myötä yksi korkeimmista pohjoismaiden edustajista eurooppalaisessa palkansaajaliikkeessä. Lehto-Komulainen ottaa vastaan tehtävän vuodenvaihteen jälkeen, ja Brysselissä hän toimii nykyisen edustajakokouskauden loppuun eli toukokuuhun 2019 saakka. – Apulaispääsihteerin vastuulla on talouspolitiikka, talouden ohjausjakso ja työllisyys. Haluan vaikuttaa näihin asioihin eurooppalaisen palkansaajan näkökulmasta ja tehdä samalla tiivistä yhteistyötä EAY:n jäsenjärjestöjen kanssa. EAY:n hallitus nimitti uuden apulaispääsihteerin kokouksessaan 14. joulukuuta. Nykyinen apulaispääsihteeri, ruotsalainen Veronica Nilsson, jättäytyi perhesyiden vuoksi tehtävästä kesken kauden. TE-toimistojen tehtäviä työttömyyskassoille? ## Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä antoi joulukuun alussa suosituksen siitä, mihin työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaaseen liittyvät tehtävät siirretään sen jälkeen, kun TE-toimistot lakkautetaan. Työryhmä arvioi, että Kela ja työttömyyskassat voisivat tutkia jatkossa kaikki työttömyysturvan ja vuorottelukorvauksen saamisen edellytykset. Työnhakuun liittyvistä palveluista vastaisivat yksityiset palveluntarjoajat. Työttömyyskassojen näkemyksen mukaan estettä ei olisi kassojen hoitaa myös kaikkia niitä työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä, joita aiotaan siirtää Kelalle. Työttömyyskassat pitävät myös perusteltuna selvittää, voidaanko työttömyysturvan sanktiojärjestelmän harkintavaltaa vähentää. Työryhmän esityksessä työvoima- ja yrityspalvelut muutettaisiin kasvupalveluiksi. Kasvupalveluiden järjestämisestä vastaisivat maakunnat. Niitä tuottaisivat yksityiset yhtiöt, julkisomisteiset yhtiöt ja yhdistykset. Jos markkinoilla ei ole tarjolla palveluntuottajia, maakunta vastaisi palveluista itse. Työryhmä koostui työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Kelan ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön edustajista. Muutokset tulisivat aikaisimmillaan voimaan vuoden 2018 alussa. MIRA TENHUNEN Eläkevarat karttuivat huippulukemaan ## Suomalaisten työeläkevaroja oli syyskuun lopulla 184,5 miljardia euroa. Varojen määrä nousi 4,3 miljardilla vuoden 2016 kolmannen vuosineljänneksen aikana syyskuun loppuun mennessä. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä. Eläkevarat kasvoivat kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. – Markkinaolosuhteet ovat tällä hetkellä haastavat, mutta työeläkevakuuttajat onnistuivat nyt saavuttamaan kolmen prosentin reaalituoton, Telan analyytikko Peter Halonen sanoo. – Työeläkevakuuttajien vakavaraisuusaste oli syyskuun lopussa vahva. Sen ansiosta eläkevarat ovat turvassa, eivätkä matalat tuotot saa eläkevakuuttajia heti hälytystilaan. Sijoitustuotot eivät kuitenkaan ole ainut eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttava tekijä. – Merkittävämmäksi nousee Suomen talouskasvu ja työllisyys. Ne määräävät sen, kuinka paljon eläkkeiden rahoittamiseen saadaan varoja eläkemaksuista, Halonen huomauttaa. Helpotusta itsensä työllistämiseen Aleksi Kuusisto FinUnionsin johtoon Aleksi Kuusisto johtaa FinUnionsia seuraavat kolme vuotta. P SAK:n kansainvälisten asi- oiden asiantuntija Aleksi Kuusisto on valittu FinUnionsin johtajaksi. Kuusiston kolmevuotinen kausi alkaa ensi vuoden alusta ja kestää vuoden 2009 loppuun. 38-vuotias Kuusisto on koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti ja Master of Arts in European Industrial Relations Warwickin yliopistosta. Helsingin yliopistossa hänen pääaineensa oli talous- ja sosiaalihistoria. Keski-Uudeltamaalta Keravalta kotoisin oleva Kuusisto työskenteli ennen SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntijan tehtäviä Puuliitossa kansainvälisten asioiden sihteerinä vuosina 2009–2013 ja työympäristösihteerinä vuosina 2008–2009. Hän on uudesta pestistä innoissaan. – On todella hienoa päästä edustamaan Suomen palkansaajia Brysseliin. – Toimikauteni aikana ollaan laittamassa EU:ta uuteen uskoon. Britannian kansalaiset ovat äännestäneet EUeron puolesta. Sama ei voi toistua muualla, tai unioni uhkaa hajota. Siksi EU:ta ollaan uudistamassa. FinUnionsin keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että uudistusten myötä unioni, ja talous- ja rahaliitto, tukevat entistä paremmin Suomen palkansaajien työllisyyttä, toimeentuloa ja turvaa. YTN mukaan FinUnionsiin FinUnions on palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n yhteinen edustusto Brysselissä. Ensi vuoden alusta toimintaan lähtee mukaan myös Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Viime syyskuussa Akava ilmoitti irtautuvansa edustuston toiminnasta. FinUnions vastaa palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämän liittyvissä asioissa. FinUnionsin toimisto sijaitsee Rogier-metroaseman vieressä Brysselissä kansainvälisessä ay-talossa, samassa rakennuksessa Euroopan aykeskusjärjestön EAY:n, ay-tutkimuslaitos ETUIn ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa. FinUnions edustaa noin 1,8 miljoonaa suomalaista palkansaajaa. Mira Tenhunen ## SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen pitää oikean suuntaisena ja kehittämisen arvoisena uutta itsensä työllistämisen mallia. – Työttömyysturvan sääntöjen monimutkaisuus ja etuuksien katvealueet aiheuttavat itsensä työllistäjille turhaa huolta ja epävarmuutta toimeentulosta. Niiden jälkeenkin itsensä työllistäjien ja silpputyöntekijöiden työttömyysturvaan ja muuhun lainsäädäntöön jää parannettavaa. Uudessa hallituksen tilaamassa selvityksessä esitetään, että työskentelykaudet palkansaajana ja yrittäjänä tulisi voida laskea yhteen päivärahan edellytysten täyttämiseksi. Selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa keinoja, joilla mahdollistetaan joustavat siirtymät yrittäjästä palkansaajaksi ja palkansaajasta yrittäjäksi. Selvityksessä ehdotetaan, että työttömyyskassat alkaisivat tarjota jäsenilleen yhdistelmävakuutusta, jonka myötä ansiopäivärahan edellytykset voisivat täyttyä osin palkansaajana ja osin yrittäjänä tehdyn työn perusteella. Selvityksessä ehdotetaan lisäksi, että työttömyyden aikana aloitettu yritystoiminta ei estäisi päivärahan maksamista ensimmäisen neljän kuukauden aikana, jos henkilö ilmoittaa olevansa valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Neljän kuukauden jälkeen tutkittaisiin, työllistyykö henkilö yritystoiminnassa päätoimisesti niin, että päivärahan maksu estyy.

K U VAT M I R A T E N H U N E N 4 Särmä kysyi näiltä valtuutetuilta, mitä mieltä he ovat suunnitellusta Puuliito, Paperiliiton, Metalliliiton ja TEAMin fuusiosta. Haastateltavat vasemmalta Outi Martikainen, Mika Vanhatalo, Juha-Matti Kiviluoma, Jarmo Laatikai Puuliiton valtuutettu neljän liiton fuusiosta: ”Suurliitto näyttää todennäköiselt Särmän Puuliiton valtuuston kokouksen yhteydessä haastattelemista viidestä valtuutetuista neljä kannatti Puuliiton, Paperiliiton, Metalliliiton ja TEAMin yhdistymistä. Yksi kertoi päättävänsä kantansa sen jälkeen, kun fuusiopaperit ovat valmiit. P – Toivottavasti uusi isompi liitto tulee. Se on kaikkien etu, sanoo Puuliiton valtuuston jäsen Metsähallituksen metsuri Jarmo Laatikainen. Hänen mielestään neljän teollisuusliiton fuusio olisi askel eteenpäin. – Ajat muuttuvat ja liittotoiminta pitää saada uusille raiteille. Kun porukka laajenee, niin sanallekin tulee enemmän voimaa. Ison liiton merkitys korostuu hänen mukaansa tiukoissa paikoissa. – Kun käydään neuvotteluja tai työtaisteluja, niin voima rupeaa puremaan. Pieni työntekijäliitto on isojen työnantajien kanssa aika voimaton ja aseeton. Kun on takana isompi liitto, niin työnanta- jakin vähän jarruttelee, kun pannaan toppi. Puuliittolaisena Laatikainen ei näe isompaan liittoon menossa henkistä estettä. – Mielestäni siinä ei pitäisi vaikeutta olla. Liiton toiminta ei siitä kauheasti muutu. Homma vain pyörii hieman isommissa mittapuissa. Hän pitää liittofuusion toteutumista todennäköisenä. – Mitä tällä hetkellä on keskusteluita käyty, niin aika luottavaiselta tuntuu. Koskaan ei voi sanoa varmaa. Aika todennäköiseltä yhdistyminen rupeaa näyttämään. Vastavoima työnantajan sanelulle Stora Enson Varkauden LVL-tehtaan ja sahan pääluottamusmies Isto Markkanen on tyytyväinen suurliittohankkeeseen. – Saadaan vahva liitto ja enemmän neuvottelukykyä tiukoissa asioissa. Isossa liitossa kaikki asiat sujuvat varmasti helpommin, hän perustelee. Markkasen mukaan Puuliitto on joutunut jäsenistön arvostelun kohteeksi kilpailukyky-sopimuksesta ja työehtosopimuksen heikennyksistä, joita ei ole kyetty torjumaan. Sama ongelma on hänen mukaansa muilla liitoilla. – Kun on iso liitto, sillä on enemmän valtaa. Sillä on mahdollisuus pistää valtiovaltaa ahtaammalle kikyn tapaisissa asioissa, eikä tessiä pystytä enää niin paljon huonontamaan. Neuvottelupöydässä iso liitto on aina vahva. Lainsäädännössä liitoilla on Markkasen mukaan isoja haasteita. – Yt-laki pitäisi saada muuttumaan. Nykyisin on liian helppo lomauttaa. Lisäksi paikallinen sopiminen on hanurista. Siinä ollaan yrittävinään neuvotella, mutta työnantajalla on viimeinen sana. Merkittävänä Markkanen pitää sitä, että liittojen yhdistymisen myötä jäsenmaksu alenee. – Paljon porukka on valittanut sitä, että jäsenmaksu on ollut liian iso. On tärkeää, että se tippuu sellaiselle tasolle, että saadaan YTKlaisia mukaan liittoon. Suuruus luo turvaa – Positiivisella mielellä odotan suurliittoa. Se antaa työnantajia vastaan isomman tuen taistella ja pitää heikompien puolta, sillä todella heikoilla me ollaan, sanoo puutarhatyöntekijä ja maaseutualojen johtokunnan jäsen Outi Martikainen Pohjois-Karjalasta. Hänen mukaansa työntekijöiden taakse tarvitaan paljon resursseja, jotta huonoja työoloja ja palkkoja saataisiin kohennettua edes kohtuullisiksi. – Odotan liittofuusiota ja toivon, että se saadaan yhteismielin järkättyä. Jäsenmaksun aleneminen ja ison liiton paremmat jäsenedut eivät Martikaisen mukaan ole vähäpätöinen asia. – Jäsenhankinnassa esteeksi tulee kallis jäsenmaksu, koska alalla palkat ovat niin pienet. Ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Martikainen uskoo, että suurliitto on työntekijöiden näkökulmasta pientä liittoa houkuttavampi: suuruus luo turvaa. – Kun helmikuussa suurliitosta tulee lisää tietoa mediaan, niin se varmasti houkuttaa liittymään liittoon ja vaihtamaan YTK:sta takaisin omaan liittoon. Jäsenhankinnassa tulee näkymään kasvusuhdanne, hän ennustaa. Kaikki voima ei kulu puolustustaisteluun Puusepänteollisuudessa työskentelevän Domuksen pääluottamusmiehen Mika Vanhatalon mukaan suurliiton voimavarojen

5 Metsähallituksen metsureiden joukkolomautus kuumensi valtuutettuja Suomi tarvitsee parempaa työllisyyspolitiikkaa Puuliiton valtuusto tyrmistyi Metsähallituksen Metsätalous Oy:n päättämästä metsureidensa joukkolomautuksesta etenkin, kun se samanaikaisesti on ilmoittanut lisäävänsä eritoten ulkomaisten alihankkijoiden käyttöä. P Puuliitto inen ja Isto Markkanen. tä” avulla liiton toiminta on mahdollista nostaa uudelle tasolle. – Me emme enää pärjää nykyisillä toimintamalleilla. Kun saamme paljon porukkaa taakse, kaikki resurssit eivät mene puolustustaisteluun, vaan saamme mietittyä paljon uusia asioita. Vanhatalon mukaan sekä jäsenen että luottamusmiehen näkökulmasta tärkeintä on, että oma työpaikka ja siihen kuuluvat edut ovat turvatut ja niitä varmistamassa työpaikalla on henkilöstön edustus – pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja ammattiosasto. – Kun meillä on vahva iso liitto, se tukee näitä toimintoja. Pääluottamusmiehellä on silloin varmasti paljon turvallisempi olo ja enemmän voimaa takana. Vanhatalon mukaan työnantaja ei aina ole työtekijäpuolen vastapeluri. – Sitä ovat ne kaikki verotukset, joita valtiovalta työntää työnantajalle. Moni työnantaja on sen takia kusessa, kun teollisuus vero- tetaan Suomesta pihalle. Totta hitossa se näkyy työnantajan pussissa ja kohdistuu loppupelissä meihin työntekijöihin. – Kun puhutaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, suurliitto on ratkaisu. Vanhatalo muistuttaa, että ammattiyhdistysliikkeellä on työsarkaa muuallakin kuin Suomessa. – Yhtään hyviä uutisia ei maailmalta juuri tule. Ammattiyhdistysliikkeen pitää pysyä kelkassa mukana, lopettaa omaan napaan tuijottaminen ja mennä sinne minne meidän kuuluukin: suuriin kokonaisuuksiin. Katsotaan rauhassa ja avoimin mielin – Kyllä valmistella voi ja tutkia, olisiko suurliitto parempi. Mutta valmistelu on vielä keskeneräinen. Tehdään päätös sitten, kun saadaan koko paketti eteen, sanoo teuvalaisella Esa Tamsin kasvihuoneella työskentelevä valtuutettu Juha-Matti Kiviluoma. Hän kertoo suhtautuvansa suurliittohankkeeseen odottavin mielin. – Kun ottaa kantaa siihen, onko liitto suurempi vai pienempi, pitää miettiä sitä, mikä on parasta yksittäiselle työntekijälle. Pitää ottaa haltuun se, ettei ensisijaisesti jaeta herrapaikkoja, vaan jaetaan jaksamista ja työhyvinvointia työntekijöille. – On otettava huomioon, minkämoisessa puristuksessa työntekijät ovat. Jos heille saadaan isompi apu liittofuusiolla, niin totta kai se on hyvä juttu. – Pitää kuunnella kentällä olevaa työväestöä. Ei tehdä päätöstä missään salaisissa kabineteissa, vaan tehdään se avoimesti ja kuuntelevasti. – Koska juttu on keskeneräinen, ei sitä haukkuakaan vielä voi. Katsotaan rauhassa ja avoimin mielin, sanoo Kiviluoma. Jari Isokorpi aikoo selvittää, onko yt-neuvottelut käyty lain hengen ja kirjaimen mukaisesti. Työntekijöiden näkökulmasta varsinaisia tuotannollisia ja taloudellisia perusteluja ei ollut löydettävissä. Toisaalta neuvottelut jouduttiin käymään ilman riittäviä taloudellisia tunnuslukuja. Puuliitto pitää selvänä, että Metsätalous Oy:n tavoite toiminnan tehostamisesta ei omista metsureista luopumalla ja työt ulkoistamalla onnistu. Puuliitto vetoaa Metsähallitukseen ja valtio-omistajaan lomautusten peruuttamiseksi. Metsätalous Oy:n tavoittelema säästö on kääntymässä yli miljoonan euron työttömyysturvakustannukseksi. Valtuuston mukaan nyt punnitaan käytännössä, minkälaisena suunnannäyttäjänä valtion omistama yhtiö toimii työllisyyspolitiikassa. Työttömille tarjottava kepin sijaan mahdollisuuksia Ajankohtaisen esimerkin työmarkkinoiden väärään suuntaan kehittämisestä muodostavat maan hallituksen työttömyysturvaan kohdistamat ja koulutussäästöjen kanssa samanaikaisesti toteutettavat leikkaukset. Kuitenkin nimenomaan tällä hetkellä tarvitaan toimenpiteitä, jotka edistävät työstä tai työttömyydestä uusiin töihin siirtymistä. Siinä keskeinen elementti on työmarkkinoiden työpaikkatarjontaan tehokkaasti vastaava koulutusjärjestelmä, missä ammatillisen aikuiskoulutuksen resursointia ja roo- lia pitää pystyä nykyisestä kasvattamaan. Toinen tärkeä uudelleentyöllistymistä tukeva osa on antaa ihmisille mahdollisuus opiskella ja kehittää osaamistaan työttömyysturvan varassa ilman huolta taloudellisista tappioista. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen sadalla päivällä ja ammattisuojan typistäminen kolmeen kuukauteen ovat vakavia virheitä, jotka tulevat vaikeuttamaan työttömien selviytymistä. Pelkästään pitkäaikaistyöttömien määrä tulee ylittämään vielä ennustamattoman pitkän ajan avointen työpaikkojen määrän. Energiatukipolitiikka kilpailuneutraaliksi Puuliiton valtuuston mukaan kotimaista energiatukipolitiikkaa täytyy pikaisesti korjata niin, että puupohjaiset biopolttoaineet ovat markkinoilla keskenään samassa asemassa. Viime aikoina epäsuhtaa on muuttuvan sähköntuotannon tukeen liittyen esiintynyt sahojen sivutuotteena syntyvän sahanpurun ja kuoren suhteessa metsähakkeeseen. Erityisesti Pohjois- ja ItäSuomen sahoilla on kohdattu vaikeuksia saada sivutuotteet markkinoilla myydyksi. Energiatukien kilpailuneutraaliksi saattamisen rinnalla Puuliiton valtuusto vaatii maan hallitusta lopettamaan energiatuen maksamisen ulkomailta tuodulle puuraakaaineelle. Nämäkin rahat voisi ennemmin sijoittaa työttömyysturvaan.

MIRA TENHUNEN 6 Valtuusto vahvisti linjan Puuliiton tavoitteena teollisuuden su Teollisuusliittofuusio etenee askelmerkkien mukaisesti. Valtuusto näytti vihreää valoa hankkeen väliraportille. Puuliitto osallistuu jatkovalmisteluihin täysin voimin. P Puuliiton valtuusto päätti, että neljän teollisuusliiton fuusion valmistelu voi Puuliiton puolesta jatkua täyspainoisesti. Vantaalla 28.– 29.11. kokoontunut valtuusto arvioi uuden teollisuuden suurliiton perustamisen järkeväksi tavoitteeksi ja toimenpiteeksi jäsenten etujen ajamisen ja laajemmin työmarkkinoiden kehittämisen näkökulmasta tarkasteltuna. Valtuuston mukaan sopimustoimintaa samoin kuin työmarkkinoiden ja työelämän toimivuutta pitää tulevaisuudessa pystyä kehittämään nykyistä paremmin koordinoituna kokonaisuutena. Metalliliiton, Paperiliiton, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin ja Puuliiton muodostama uusi teollisuusliitto olisi merkittävä vaikuttaja, suunnannäyttäjä ja vakautta luova toimija. Valtuusto käsitteli fuusiohankkeen väliraportin, arvioi sen päälinjoissaan onnistuneeksi, ja esitti siihen täydennyksiä ja täsmennyksiä useisiin asiakohtiin. Käydyssä kes- kustelussa pääteemaksi nousi painava muistutus siitä, että uusi liitto on rakennettava jäsenistön tarpeita ajatellen. Ratkaisevat päätökset toukokuussa Metalliliiton, Paperiliiton ja TEAMin valtuustot päättivät marraskuun loppupuolella pidetyissä kokouksissaan Puuliiton valtuuston tavoin osallistua fuusion jatkovalmisteluihin. Hankkeen on tarkoitus edetä siten, että projektihallitus tekee 31.1.2017 mennessä esityksen uudeksi liitoksi ja työttömyyskassaksi. Esitys tulee osallistuvien liittojen ylimpien hallintoelinten käsittelyyn 16.–18.5.2017. Tuolloin koolla olevien Metalliliiton ja Paperiliiton liittokokousten sekä TEAMin ja Puuliiton valtuustojen on määrä päättää varsinaisesta yhdistymisestä. Uuden liiton ensimmäinen liittokokous olisi marraskuussa 2017, jolloin valitaan uuden liiton hallinto ja päätetään muun muassa strategiasta. Uusi yhteinen työttömyyskassa aloittaisi myös vuoden 2018 alussa. Valtuusto päätti muuttaa Puuliiton sääntöjä kokousrytmitystä ajatellen niin, että liittofuusio voidaan toteuttaa jouhevasti. Uuden teollisuusliiton perustamisesta järjestetään helmi-maaliskuussa ammattiosastoille informaatiotilaisuudet seuraavasti: 14.2. Helsinki, 16.2. Lahti, 21.2. Tampere, 23.2. Jyväskylä, 28.2. Oulu, 2.3. Rovaniemi, 7.3. Pori, 9.3. Turku, 14.3. Mikkeli, 16.3. Vaasa, 21.3. Lappeenranta, 23.3. Joensuu ja 28.3. Kuopio. Niiden perään järjestetään vielä 30.3. webinaari. Lisää osaavia luottamushenkilöitä Puuliiton ensi vuotta leimaavat valtuuston päätöksen mukaisesti liittofuusion toteuttamiseen tähtäävät valmistelut. Silti toimintaa jatketaan määrältään ja sisällöltään samankaltaisena kuin tähänkin saakka. On varauduttava myös siihen epätoivottavaan mahdollisuuteen, että liittofuusio jostain syystä kariutuisi. Silloin toimintaa pitää pystyä jatkamaan itsenäisenä Puuliittona. Puuliitto valmistautuu ensi vuonna kaikkien sopimusalojensa työehtosopimusneuvotteluihin. Tavoitteet määritellään kevään ja alkusyksyn aikana sopimusalojen johtokunnissa ammattiosastojen ja luottamusmiesten tekemien aloitteiden pohjalta. Edunvalvonnan ja sopimustoiminnan tarkoitus on jäsenten toimeentulon turvaaminen ja työehtosopimuksissa ja työlaeilla säädettyjen työsuhteiden ehtojen toteutumisesta huolehtiminen. Edunvalvonnan kehittämisessä erityistä huomiota on osoitettava ammattiosastojen toiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Sen rinnalla uusien luottamushenkilöiden mukaan saami- nen ja kouluttaminen ovat tärkeitä tehtäviä tilanteessa, jossa paikallinen sopiminen vääjäämättä lisääntyy. Työympäristötoiminnassa painotetaan työsuojeluhenkilöiden valintaa ja koulutusta. Tavoitteena on esimerkiksi varmistaa, että luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut pystyvät tekemään lain edellyttämiä laadukkaita tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Tässä yhteydessä tarvittavat palkkakartoitukset ovat samalla keino edetä kohti avoimempaa palkkapolitiikkaa ja parempia palkkausjärjestelmiä. Vauhtia alueelliseen ja kansainväliseen vaikuttamiseen Järjestötoiminnassa jatketaan vuonna 2015 käynnistettyä alueellisen toiminnan vireyttämistä. Alueellisen ja valtakunnallisen järjestötyön päätavoite on järjestäytymisasteen nostaminen ja ylläpitäminen. Tavoitteena on myös aktivoida jäsenistöä vaikuttamaan liitossa ja saada lisää toimijoita mukaan järjestötyöhön. Ammattioppilaitosten kanssa toteutettavan yhteistyön sisällä luodaan oppilasjäsenille polkuja, joita pitkin siirtyminen varsinaiseksi jäseneksi on luontevaa ja mielenkiintoista.Valtuusto hyväksyi myös uuden luottamusmiesvaalijärjestyksen. Elinkeinopolitiikan keskeisin tavoite on metsien kasvun ja biotalouden hyödyntäminen. Erityisen tärkeä tavoite on puun käytön lisääminen rakentamisessa sekä rakentamisen ja kotimaisen kysynnän säilyminen vireyttä tuovalla tasolla heikonkin suhdanteen aikana. Kokonaisuus on vahvasti kytköksissä kansainväliseen toimintaan, jossa pääpaino on EU-sääntelyyn vaikuttamisessa ja ammattiliittojen yhteistyön vahvistamisessa Euroopan Unionissa. Puuliitto jatkaa toimintaa Pohjoismaisessa rakennus- ja puutyöväen federaatio NBTF:ssä sekä Rakennusja puualojen maailmanjärjestö BWI:ssä. Vaikuttamistyötä jatketaan kotimaassa ja kansainvälisesti myös yhteistyössä SAK:n, Teollisuuden palkansaajat TP:n ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kanssa. Paukkuja sähköiseen viestintään Särmän ilmestymiskertoja vähennetään 12 numeroon nykyisestä 15 numerosta. Tavoitteena on ohjata näin säästyneitä resursseja sähköisen viestinnän kehittämiseen. Aktiiveille suunnattu sähköinen uutiskirje ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja tarpeen edellyttäessä useammin. Palkansaajalehtien printtiversioiden vuositilauksista myönnetään liiton jäsenille 15 euron lehtietu. Netissä ilmestyvistä maksullisista palkansaajalehdistä myönnetään kahdeksan euron e-lehtietu. Edun voi käyttää vain yhden printti- tai verkkopalkansaajalehden tilaukseen. Puuliitto jatkaa aktiivista koulutustilaisuuksien järjestämistä edunvalvonnassa, järjestötoiminnassa ja viestinnässä. Kurssisuunnitelma sisältää 23 viikonlopputapahtumaa ja kahdesta neljään iltatilaisuutta. Luottamushenkilöiden kouluttamista jatketaan yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa. Lisäksi fuusioon osallistuvien liittojen kanssa järjestetään vuoden aikana neljä yhteistä kurssia. Jäsenmaksu säilyy ennallaan Puuliiton kokonaisjäsenmaksu vuonna 2017 on 1,7 prosenttia jäsenen ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja työttömyyskassan maksamasta etuudesta. Puuliiton osuus jäsenmaksusta on 1,1 prosenttia ja Puukassan osuus on 0,6 prosenttia. Ammattiosastojen jäsenmaksupalautus säilyy ensi vuonna niin ikään ennallaan. Liitto palauttaa ammattiosastoille vähintään kerran vuosineljänneksessä 13,5 prosenttia ammattiosaston jäseniltä kertyneiden jäsenmaksujen summasta, josta on vähennetty työttömyyskassan jäsenmaksuosuus. Valtuuston, hallituksen, johtokuntien, jaostojen tai neuvottelukuntien kokouksiin osal-

7 Yritys vaikeuksissa – leikkaa johtajien palkkoja ## Yhdysvaltain Pohjois-Carolinassa toimivan Stanley Furniture -huonekalutehtaan myynti laski viime vuoden alkusyksystä viidenneksen. Toimituksien takkuilu lisäsi myynnin heikkenemistä. Koko vuoden 2016 tuloksesta on tulossa pari miljoonaa euroa tappiollinen. Yleensä yritysten johto lähtee ratkomaan vaikeuksia laskemalla työntekijöiden palkkoja. Stanley Furniture teki toisin: vuoden 2017 alusta sen toimitusja talousjohtajan palkoista leikataan 25 prosenttia. Toimitusjohtajan uusi palkka on 180 300 euroa vuodessa. Mikäli yhtiö siirtyy taas voitolle, on johdolla mahdollisuus korkeintaan viiden prosentin bonukseen palkastaan. Vuonna 1924 perustetun yhtiön hallitus laskee omiakin vuosipalkkioitaan 28 300 eurosta 21 200 euroon. Ei alkoholia jäsenten rahoilla ## Ruotsin puuliitto GS päätti valtuustossaan marraskuussa, että liiton varoista ei enää makseta lasillistakaan alkoholia. Asiaa ajanut Leopoldo Merino on päätökseen tyytyväinen. – Emme voi ostaa alkoholia jäsenten rahoilla. Tämä on periaatekysymys, GS:n osasto 10:n rahastonhoitaja Merino sanoo. Päätös ei kiellä alkoholin juomista liiton tilaisuuksissa, se on vain tästä alkaen maksettava itse. Linja pätee kaikilla liiton toiminnan tasoilla ja kaikissa tilaisuuksissa niin koti- kuin ulkomaillakin. – Sen sijaan, että meillä on säännöt, joissa on tulkinnanvaraa, ajattelimme että on aivan yhtä hyvä asettaa ehdoton raja – meidän ei pidä tarjota alkoholia jäsenten rahoilla, sanoo GS-liiton puheenjohtaja Per-Olof Sjöö. Ammattiliittojen toilailut alkoholin kanssa ovat tahranneet liittojen mainetta Ruotsissa. Kommunal-liitosta erosi tänä vuonna jopa 14 000 jäsentä, kun sen toistuvat ja mittavat alkoholi- ja edustuslaskut kävivät ilmi. Liiton toimiston ja johdon joulujuhlassa pelkkä alkoholi maksoi yli 11 000 euroa. Liiton puheenjohtaja joutui jättämään paikkansa, ja Kommunal lopetti kaiken alkoholitarjoilun tilaisuuksissaan. Vastaavan päätöksen on tehnyt muun muassa ay-liikkeen solidaarisuusjärjestö Union to Union. Se ei enää käytä kehitysyhteistyörahoja alkoholiin Ruotsissa eikä muualla. uurliitto listuville sekä muille ansionmenetyskorvaukseen oikeutetuille maksetaan ansionmenetyskorvauksena 125 euroa todelliselta ansionmenetyspäivältä. Korvaus voidaan maksaa suurempana vain työnantajan antaman ansionmenetystodistuksen perusteella. Hallinnon kokouspalkkio on 54 euroa kokoukselta. Liittoon työsuhteessa oleville kokouspalkkiota ei makseta. Hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille maksetaan 450 euron kuukausipalkkio. Palkkio sisältää kuusi toimintasuunnitelman mukaista kokousta ja kuusi ylimääräistä kokousta. Kuukausipalkkiota ei makseta, mikäli hallituksen jäsen ei osallistu hallituksen kokoukseen tiettynä kuukautena. Kun hallituksen varajäsen osallistuu kokoukseen, maksetaan kuukausipalkkiona 335 euroa. Liiton ensi vuoden talousarvio on noin kuuden miljoonan euron suuruinen. Se on suunniteltu noin 188 000 euroa alijäämäiseksi. Osastojen koulutustuki nousee Liitto tukee ammattiosastojen Suomessa järjestämää edunvalvonta- ja järjestökoulutusta 20 eurolla yksipäiväisillä ja 40 eurolla kaksipäiväisiltä kursseilla kutakin osallistujaa kohden. Tuki nousee tähän vuoteen verrattuna yksipäiväisillä kursseilla viidellä eurolla ja kaksipäiväisillä kursseil- la kymmenen eurolla. Yksipäiväinen kurssi voi jakautua kahdelle päivälle kolmen tunnin jaksoina. Tuen saannin edellytyksenä on vähintään kuuden tunnin tarkka opinto-ohjelma. Siitä pitää käydä ilmi koulutuksen sisältö aiheineen ja luennoitsijoineen. Myös koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmä selvitetään tukea haettaessa. Ohjelma pitää toimittaa järjestösihteerille vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 Valtuusto käsitteli liiton vuoden 2015 toimintakertomuksen ja hyväksyi sen. Yleisellä tasolla toimintakertomuksen arvioitiin vastaavan vuoden 2015 toimintasuunnitelmaa, mutta myös tavoitteita ja tehtävää jäi vielä runsaasti jäljelle. Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden vastuuvelvollisille. Tuloslaskelman loppusumma ilman sijoitustuottoja oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 723 000 euroa. Suurimmat taustatekijät budjetoitua suurempaan kulujäämään olivat jäsenmaksutulojen jääminen arvioitua alemmalle tasolle, jäsenille myönnetty oikeusapu ja eräiden liiton eläkkeellä olevien toimihenkilöiden terveydenhoitoetuun liittynyt oikeusjuttu. Liiton talous pystytään pitä- mään hallinnassa sijoitustoiminnan tuotoilla. Strategisena tavoitteena on varsinaisen toiminnan kulujen kattaminen jäsenmaksutuloilla. Aloitteet valtuustolle Puuliiton Kuhmon ammattiosasto 752 käsitteli valtuustolle lähettämässään aloitteessa puupohjaisten biopolttoaineiden ylitarjonnasta seurannutta Keski- ja Pohjois-Suomen sahojen toiminnan vaikeutumista. Sahanpuru ja kuori eivät käy osaston mukaan kaupaksi metsähakkeelle osoitettujen energiatukien takia. Valtuuston vastaus käy ilmi sivulla 5 kainalojuttuna olevasta kannanotosta. Kuhmon osasto 752:n toisessa aloitteessa esitettiin valtuustolle, että Puuliiton kursseille osallistuvien majoitus on korvattava, mikäli osallistuja saapuu kurssipaikalle jo kurssin aloittamispäivää edeltävänä iltana. Aloitettaan osasto perusteli pitkillä välimatkoilla. Esimerkiksi ajomatka Kuhmosta Rovaniemelle vie noin viisi ja puoli tuntia. Valtuuston mukaan nykyisin käytössä olevasta tarveharkintaisesta ylimääräisen yöpymisen tapauskohtaisesti päättämisestä ei ole syytä luopua siten, että siitä tulisi automaatti. Ammattiosastoilla on mahdollisuus järjestää koulutusta jäseniä lähellä ja mahdollisuus osallistua jäsentensä kurssikustannuksiin myös liiton järjestämiä kursseja ajatellen. Tampereen Puusepät esitti, että valtuusto päättäisi olla myöntämättä vastuuvapautta vuoden 2015 tileistä ja hallinnosta siitä vastuuvelvollisille osapuolille. Esitys liittyi Woodprime Oy:n konkurssiin. Valtuusto käsitteli asian viime vuonna pidetyssä kokouksessa ja totesi tuolloin tapahtuman erittäin valitettavaksi, mutta ei arvioinut sen sisältävän jatkotoimenpiteitä edellyttäviä elementtejä. Valtuusto ei katsonut esiin tulleen sellaista uutta tietoa, että aihetta aikaisemman päätöksen arvioimiseen tai muuttamiseen olisi syntynyt. Valtuustosta eronneet Kuluneen kauden aikana valtuuston jäsenyydestä ovat erinäisten syiden kuten eläkkeelle siirtymisen ja alan vaihdon takia eronneet Simo Eriksson, Matti Heikkala, Harri Rummukainen, Markku Silvennoinen, Antti-Veikko Isosalmi, Ritva Rissanen, Eneken Pärnik, Tiina Henriksson ja Jarmo Koivisto. Yleisvarajäsenen paikalta ovat eronneet Marketta Kiukas, Hannu Kiviluoma, Esa Annala, Jim Hiltunen, Oleksandra Kapiichuk,Erkka Rautanen, Pekka Aarnio, EijaVuorela, Kai Leinonen, Niilo Suojama, Heli Parkkinen, Kimmo Huvinen ja Arto Lehtinen. Puuliitto kiittää heitä kaikkia ansiokkaasta edunvalvonta- ja järjestötyöstä. Petteri Raito Italia käy orjatyön kimppuun ## Italian parlamentti hyväksyi maatalouden työntekijöiden orja- työtä vastustavan lain. Yksikään kansanedustaja ei äänestänyt lakia vastaan. 336 äänesti sen puolesta. Nykyaikaista orjatyötä esiintyy erityisesti maataloudessa. Italiaan hankitaan joka vuosi maatalouden kausityöhön 430 000 työntekijää laittomien välittäjien kautta. Ainakin neljäsosa pestatuista kärsii raa’asta hyväksikäytöstä. Työsuojelun puuttumisen ja raa’an hiostamisen vuoksi maataloustyössä sattuu toisinaan kuolemantapauksiakin. Kausityöläiset tulevat pääosin Afrikasta, Itä-Euroopasta sekä Intiasta ja Pakistanista. Rooman etäläpuolella Agro Pontinossa on 30 000 Intian niemimaalta saapuneen sikhin yhteisö. He työskentelevät lähinnä alueen 9 000 viljelijälle. Sikhi-työläiset kertovat saavansa palkkaa 3–3,50 euroa tunnilta. Se jää selvästi alle maan lähes yhdeksän euron vähimmäispalkan. Allekirjoittamissaan sopimuksissa he vakuuttavat saavansa vähimmäispalkan. Tämä ei toteudu, koska heidän kaikkia työtuntejaan ei kirjata. Tilat hankkivat työvoimansa välitysyhtiöiden kautta. Ne käyttävät yhteyksiään köyhissä maissa ja hankkivat työntekijät ruusuisin lupauksin. Italiassa todellisuus on toinen: työpäivät ovat ylipitkiä ja palkat mitättömiä. Italia kielsi caporalato-järjestelmäksi kutsutun ihmisten välittämisen vuonna 2011. Kiellon vaikutus on jäänyt vähäiseksi. Nyt säädetty laki korottaa ihmiskaupan vankeusrangaistuksia, määrää väärinkäyttäjille sakon jokaista välitettyä työntekijää kohti sekä parantaa lain valvontaa. Puutarhasopimus jumissa Saksassa ## Saksan IG BAU -liiton sopimusneuvottelut puutarha-alalla eivät etene. Liitto vaatii 5,9 prosentin palkankorotuksia, 9,10 euron alinta tuntipalkkaa sekä kunnon korotuksia oppisopimuskoulutettaville. Työnantaja tarjoaa 1,2 prosentin korotuksia. Tänä vuonna Saksassa sovitut palkankorotukset ovat olleet yleensä kahden ja kolmen prosentin välillä. Heikki Jokinen

8 P Liiton pilkkimestaruuskilpailut järjestetään 18.3.2017 Viihde- ja vapaa-aikakeskus Pajarinhovissa Kiteellä osoitteessa Pajarinniementie 1. Mestaruuksista kilpaillaan viidessä yksilösarjassa ja kahdessa joukkuesarjassa. Sarjat ovat miesten yleinen sarja, yli 60-vuotiaiden miesten sarja, naisten yleinen sarja,yli 60-vuotiaiden naisten sarja, 17-vuotiaiden ja nuorempien sarja sekä miesten ja naisten joukkuesarjat. Kilpailuihin voivat osallistua Puuliiton ammattiosastojen jäsenet ja heidän 17-vuotiaat ja sitä nuoremmat lapsensa. TERHI NOKELA Liiton pilkkikisat käydään maaliskuussa Kiteellä Osallistumisoikeus on lisäksi Puuliiton entisillä, eläkkeellä olevilla jäsenillä, jotka esittävät kilpailukansliassa ammattiosaston antaman todistuksen jäsenyysajastaan. Eläkkeellä olevat jäsenet osallistuvat ikänsä edellyttämään sarjaan. Pilkkikilpailujen osallistumismaksu on kahdeksan euroa henkilöltä. Kilpailualueen kartta ja säännöt jaetaan kilpailupaikalla. Ilmoittautumisohjeet ja materiaali julkaistaan seuraavassa Särmä-lehdessä ja Puuliiton verkkosivuilla.Ilmoittautumiset tehdään liiton keskustoimistoon 28.2.2017 mennessä. TYÖTTÖMYYSKASSA Tämän vuodenvaihteen maksupäivissä vain vähäisiä muutoksia Viimeinen maksupäivä ennen joulua on perjantai 23.12. Seuraava maksupäivä joulun jälkeen on 28.12. Tammikuun ensimmäisellä viikolla jää perjantain 6.1. maksupäivä pois loppiaisen takia. Muuten maksupäivät ovat normaalit. Lomautusaikana maksetut arkipyhät tulee ilmoittaa päivärahahakemuksessa Puuliiton työehtosopimuksista mekaanisessa metsäteollisuudessa, puusepänteollisuudessa, veneenrakennusteollisuudessa sekä harja- ja sivellinteollisuudessa työnantajalla on velvollisuus maksaa arkipyhäkorvaus myös lomautuksen ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä. Arkipyhäkorvauksen piirissä olevat arkipyhät sekä työnantajan maksuvelvollisuuden edellytykset arkipyhien ajalta vaihtelevat sopimusaloittain, ja ne voi tarkistaa työehtosopimuksesta. Palkalliset arkipyhäpäivät tulee ilmoittaa päivärahahakemuksessa. Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolta työnantajalla on työehtosopimuksen mukaan velvollisuus maksaa arkipyhäkorvaus. Ansiopäivärahaa haettaessa pitää ilmoittaa palkallinen aika ja maksetut tunnit. Ilmoita saamasi arkipyhäkorvaus hakemuksessa esimerkiksi merkinnällä ”arkipyhäkorvaus 8 tuntia”. Ilmoita hakemuksessa merkinnällä ”arkipyhäkorvaus” tai ”palkallinen vapaa” myös ne arkipyhät, joiden ajalta palkka maksetaan kuukausipalkkana. Lähetä Puukassalle lisäksi palkkalaskelma tai tilinauha hakujakson ajalta maksetuista palkoista. Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista torstaihin kello 9–14 ja perjantaisin kello 9–13 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Tämän lisäksi on mahdollista asioida sähköisesti joko kassan verkkosivuilla olevan ePuu-palvelun kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Tietoturvasyistä suosittelemme käyttämään sähköisessä asioinnissa ePuu-palvelun suojattua yhteyttä. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Infopuhelin 0600 97 091 toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Infopuhelimesta saa tietoa maksupäivästä, kun hakemus on käsitelty ja maksu on tallennettu järjestelmään. Puhelun hinta on 0,37 euroa / minuutti + paikallisverkkomaksu. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin ePuupalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin ePuu-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet ePuun käyttämiseen. Alla on listattuna osa ePuun palveluista: •• •• •• •• •• •• päivärahalaskuri viestien lähettäminen kassalle yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta tiedot maksettavista etuuksista ja annetuista päätöksistä. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään myös ansiopäivärahahakemukset ePuu-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat on tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Eläkeuudistus 2017 – mikä muuttuu? P Suomen työeläkejärjestelmä uudistuu jälleen. Uudistuksessa ei muuteta järjestelmän perusrakenteita, mutta tehdään useampia muutoksia, joilla pyritään ennen kaikkea varmistamaan eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys. Kun vuoden 2005 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikä laskettiin 63 vuoteen, nyt sitä lähdetään nostamaan takaisin 65 vuoteen. Myös eläkelajeihin tulee muutoksia: osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä (Ove) ja käyttöön otetaan uusi niin sanottu työn sankarin eläke eli työuraeläke. Verkkosivustolla www.elakeuudistus.fi voi tarkistaa oman vanhuuseläkeikänsä ja tavoite-eläkeikänsä sekä lukea lisää tulevista uudistuksista. Osa-aikaeläke korvautuu Ovella Nykyinen osa-aikaeläke jää ensi vuoden alusta historiaan ja jatkossa työtaakkaa voi työuran loppupäässä keventää osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä (Ove). Nykyiseen osa-aikaeläkkeeseen liittyvä työajan ja ansioiden vahtiminen lopetetaan Oven myötä, joten järjestelmä tulee huomattavasti joustavammaksi ja helpommaksi. Ove on mahdollisuus 61-vuotiaasta lähtien, jolloin kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun joko 25 tai 50 prosenttia. Eläkkeen rinnalla voi tehdä töitä haluamansa määrän ja kerryttää siten lisää eläkettä tai olla tekemättä töitä lainkaan. Oven voi ottaa maksuun myös työttömyyspäivärahan rinnalle. Sen verran Ovessa on pidäkkeitä, että maksuun otettua eläkettä leikataan pysyvästi 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohden, joten kerran maksuun otettu osa eläkkeestä jää pysyvästi pienemmäksi. Työuraeläkkeelle vai työkyvyttömyyseläkkeelle? Uutena eläkelajina 2017 eläkeuudistuksessa otetaan käyttöön työuraeläke. Tarkoitus on tarjota mahdollisuus eläkkeeseen pitkän ja raskaan työuran runtelemille työntekijöille ennen kuin terveys on täysin mennyt. Työuraeläkkeen saamisen ehdot ovat kuitenkin varsin tiukat, ja ennusteen mukaan se tulee koskemaan vain muutamaa tuhatta ihmistä vuodessa. Työuraeläkkeen saamiselle on kolme ehtoa: täytyy olla 63-vuotias, täytyy olla todistettavasti 38 vuoden lähes yhtäjaksoinen työura henkisesti tai fyysisesti kuormittavassa työssä ja työkyvyn täytyy olla pysyvästi heikentynyt. Työn kuormittavuudelle on asetettu kuusi erilaista luonnehdintaa. Kuormittavaa on esimerkiksi työ, joka edellyttää suurta lihasvoimaa tai hengitys- ja verenkiertoelimistön voimakasta kuormitusta. Suurimmaksi haasteeksi luultavasti muodostuukin se, miten pystytään jälkikäteen osoittamaan, että koko työura on ollut kuormittavaa. Kuormittavan työuran on myös oltava yhtäjaksoinen. Esimerkiksi pidemmät työttömyysjaksot työuran aikana katkaisevat työn kuormittavuuden. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaista hyväksytään kolmen vuoden tauko työuraan. Aivan kuten työkyvyttömyyseläkkeessäkin, myös työuraeläkkeen saadakseen työkyvyn täytyy olla pysyvästi heikentynyt lääkärin toteaman sairauden, vian tai vamman vuoksi. Terveyshaittojen ei tarvitse kuitenkaan olla niin vakavia kuin työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla. Työuraeläke on työntekijälle työkyvyttömyyseläkettä epäedullisempi, sillä työuraeläkkeeseen ei lasketa niin sanottua tulevan ajan eläkettä eli eläkettä työkyvyttömyyden vuoksi menetetyiltä työvuosilta. Sen sijaan suurtyönantajalle työuraeläke on työkyvyttömyyseläkettä edullisempi, sillä työuraeläkkeelle jäävät työntekijät eivät vaikuta suurtyönantajan vakuutusmaksuluokkaan eli korota vakuutusmaksuja. Koska ensi vuonna 63-vuotiaat pääsevät vielä suoraan vanhuuseläkkeelle, työura- eläkkeitä aletaan myöntää aikaisintaan vuonna 2018. Vanhuuseläkeikä nousee ja sen rinnalle tavoite-eläkeikä Vanhuuseläkkeelle siirtymisen alaikärajaa aletaan nostaa kolmen kuukauden vuosivauhtia. Vuonna 1954 syntyneet voivat vielä ensi vuonna jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuotta täytettyään, mutta 1955 syntyneillä eläkeikä onkin vuonna 2018 kolme kuukautta korkeampi. Vanhuuseläkeikä nousee, kunnes vuonna 2025 on saavutettu 65 vuoden eläkeikä. Sen jälkeen eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen ja eläkeiän ennustetaan jatkavan tasaista nousuaan. Jo 2005 eläkeuudistuksessa tehtiin muutoksia, joilla yritettiin kannustaa ihmisiä jatkamaan työelämässä pidempään. Otettiin käyttöön niin sanottu elinaikaleikkuri eli elinaikakerroin sekä superkarttuma. Elinaikakerroin on elinajanodotteeseen sidottu eläkettä leikkaava laskuri, jonka vaikutuksen voi kumota jatkamalla töissä yli vanhuuseläkeiän. Tähän asti työuran viimeisten vuosien ajan eläke on kertynyt tavanomaista korkeammalla karttumaprosentilla eli superkarttumalla. Näiden mekanismien vaikutukset ja toiminta jäivät kuitenkin varsin epäselviksi, eivätkä ne vauhdittaneet eläkkeelle jäämistä niin paljoa kuin toivottiin. 2017 uudistuksen myötä aletaankin puhua vanhuuseläkeiän rinnalla tavoite-eläkeiästä. Aletaan siis ilmoittaa aiempaa selkeämmin ja läpinäkyvämmin, miten pitkään työskentelyä on jatkettava, jos haluaa kuroa elinaikakertoimen eläkettä leikkaavan vaikutuksen umpeen. Sen sijaan superkarttuma korvataan lykkäyskorotuksella. Jatkossa eläke kertyy koko työuran alusta, 17-vuotiaasta, lähtien sen loppuun saakka samalla prosentilla, mutta uudistuksen jälkeen kertyneeseen eläkkeeseen tehdään kuukausittainen korotus, jos jatkaa työskentelyä yli vanhuuseläkeiän. Miksi vanhuuseläkeikää nostetaan? Suomen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Se tarkoittaa sitä, että luvataan tietty eläkkeen taso ja sen jälkeen katsotaan, miten kyseinen taso rahoitetaan. Suomessa eläkkeet rahoitetaan pääosin työssä käyvien ja heidän työnantajiensa maksamista eläkevakuutusmaksuista. Kukaan ei maksa kokonaan itse omaa eläkettään, vaan tämän hetken eläkemaksut käytetään valtaosin tämän hetken eläkkeisiin. Pieni osa maksuista laitetaan eläkerahastoihin ja vastaavasti pieni osa eläkkeistä saadaan maksettua eläkerahastojen sijoitustuotoilla. Etuusperusteisen järjestelmän vaihtoehto olisi maksuperustainen järjestelmä, jossa kerättäisiin kasaan potti rahaa ja katsottaisiin sen jälkeen, miten suureen eläkkeeseen se riittää ja kuinka pitkäksi aikaa. Suomen mallissa sovitun suuruista eläkettä luvataan maksaa ihmisen elämän loppuun asti. Eläkeiän nostopaine syntyykin ennen kaikkea siitä sinällään onnellisesti seikasta, että elinikä nousee, jonka seurauksena eläkkeellä vietettyjen vuosien määrä lisääntyy. Vielä vuonna 1980 eläkkeellä vietettiin noin 8,5 vuotta. Vuoteen 2009 mennessä eläkkeellä vietettyjen vuosien määrä oli noussut jo noin kahteenkymmeneen ja nousu vain jatkuu. On ilmeistä, että muuttuvaan tilanteeseen on reagoitava jotenkin, etenkin kun samaan aikaan työssä olevat eli eläkkeet rahoittavat ikäluokat ovat aiempaa kapeampia eikä työllisyystilannekaan ole vuosiin ollut kehuttava. Yksi ilmeisimmistä keinoista sopeutua jatkuvasti nousevaan elinikään ja lisääntyviin eläkkeellä vietettyihin vuosiin onkin eläkeiän nostaminen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa työelämässä ja eläkkeellä vietettyjen vuosien suhde pysyisi ennallaan sen sijaan, että nouseva elinikä tarkoittaisi vain pidempää ajanjaksoa eläkkeellä. Saila Ruuth

PET TERI RAITO 9 Pakkaspäiväkäytäntö metsä- ja metsäkonealalla Metsäalalla ## Metsäalan työehtosopimuksen mukaan lämpötilan laskiessa niin alas, ettei kohtuudella voida vaatia työskentelyä ulkona, voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia paikallisesti työajan lyhennyspäivien käytöstä ilman ennakkoilmoitusaikaa tai sopia välittömästä lomauttamisesta. Pakkasrajasta tulee sopia paikallisesti ja todeta, milloin ei pakkasen takia työskennellä. Metsäkonealalla ## Metsäkonealan työehtosopimuksen mukaan työn suorittamisen estyessä pakkasen takia työnantaja voi lomauttaa työntekijän välittömästi ilman kahden viikon ilmoitusaikaa. Noudatettava pakkasraja tulee määritellä etukäteen. Ilmoittaudu heti työnhakijaksi TE-toimistoon ## Työnantaja antaa lomautustodistuksen Työ- ja elinkeinotoi- mistoa (TE-toimisto) varten, ja työntekijä ilmoittautuu henkilökohtaisesti TE-toimistoon työnhakijaksi heti ensimmäisenä pakkaspäivänä. TE-toimistoon ilmoittautumistapa (henkilökohtaisesti / puhelimitse / sähköpostilla) tulee selvittää tapauskohtaisesti paikkakunnan TE-toimiston kanssa. Työttömyyspäivärahan hakeminen ## Pakkaspäiviltä haetaan työttömyyspäivärahaa työttömyyskassalta ansiopäivärahahakemuslomakkeella. Päivärahahakemukseen liitetään lomautustodistus sekä palkkatodistus työttömyyttä (pakkaspäiviä) välittömästi edeltävältä ajalta. Hakemuksen päiväkohtaisiin merkintöihin merkitään ”pakkaspäivä”. Esat ja Lirije Kurti löysivät työ- ja asuinpaikan Alavudelta. Työttömyyspäivärahan maksaminen ## Työttömyyspäivärahaa maksetaan pakkasen takia lomautetulle yksittäisiltä lomautuspäiviltä. Mikäli henkilö työskentelee tehden esimerkiksi lyhennettyä työpäivää tai hänellä on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta, on henkilö sovittelun piirissä, ja päiväraha maksetaan soviteltuna myös pakkaspäiviltä. Mikäli työttömyyttä edeltää niin pitkä työaika, että enimmäisajan laskenta voidaan aloittaa alusta, päivärahaa maksetaan vasta viiden omavastuupäivän jälkeen. Huomioi, että lakimuutoksen myötä omavastuuaika on 1.1.2017 alkaen seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika enintään kahdeksan viikon aikana. Esat ja Lirije Kurti Kosovosta Alavudelle työn syrjään kiinni – Suomessa asiat hoidetaan niin kuin on sovittu. Tämä on tasaarvoinen ja rehellinen maa, Esat Kurti arvioi. P Kosovosta kotoisin olevat Esat ja Lirije Kurti tulivat vuonna 2012 Alavus Ikkunoille töihin. Syy lähtöön oli kotimaassa vallinnut heikko talous- ja työllisyystilanne. Kosovon työttömyysaste oli tuolloin noin 45 prosenttia. – Netistä luin, että Suomessa tarvitaan työvoimaa. Tulin aluksi katsomaan ja kokeilemaan, miltä työnteko ja elämänmeno täällä tuntuvat. – Kun ensimmäisen työrupeamani sitten päättyi, kyseli työnantaja tulenko vielä uudestaan. Vastasin, että voisin vaikka tulla, jos vaimokin löytäisi töitä, Esat kertoo. – Ja niin siinä kävi, että saimme molemmat Alavus Ikkunoilta vakinaisen työpaikan. Pystyimme muuttamaan perheenä lasten kanssa Alavudelle. Kodin ylläpitäminen samanaikaisesti Kosovossa ja Suomessa ei olisi ollut järkevää, Lirije täydentää. Päätös muuttaa Suomeen ei ollut Kurteille helppo. – Meille Kosovoon kiinni kasvaneille Suomi on eri puolella maailmaa. Se on erilainen maa ja kulttuuriltaan toisenlainen kuin mihin olemme oppineet ja tottuneet. Kurtit eivät kuitenkaan puhu kulttuurieroista etäännyttävinä tai ylittämättöminä tekijöinä, vaan kertovat, miten ovat löytäneet Suomesta myönteisiä puolia. – Esimerkiksi kun me olemme muslimeja, niin emme vietä joulua, vaan juhlimme uutta vuotta. Silti lapsemme osallistuvat koulun juhliin kuten muutkin oppilaat. Toisaalta nuorempi poikamme ei ole oikein millään malttanut odottaa joulupukkia ja sitä, minkälaisen lahjan hän saattaisi saada, Kurtit nauravat. Tarkkaa työskentelyä tehtaalla Esat on työskennellyt ikkunatehtaalla useissa eri tehtävissä. Lirije puolestaan on hoitanut pääasiassa hiontaa tai kittaamista. – Täällä tekeminen on tarkempaa ja laatu korkeampaa kuin mitä se oli kosovolaisessa ikkunatehtaassa, jossa olin jonkin aikaa töissä. – Töiden ja työtapojen opetteleminen vei muutaman kuukauden, mutta uuden omaksuminen ei ole koskaan ollut minulle vaikeaa. Koulutukseltani olen sähkömies, mutta luonteeltani yleismies, Esat luonnehtii. Kun Kurteilta kysyy, miltä työnteko on maistunut, on vastaus aluksi lyhyt ja ytimekäs. – Kaikki on kunnossa. Perustelut arviolle ovat selvät. – Henkilökunta on rehellinen. Meidät on otettu huomioon ja asiat sujuvat. Myös ammattiyhdistystoiminta Suomessa on sellaista, että asiat hoidetaan niin kuin sovitaan. – Samanlainen kuva meille on muodostunut Suomesta laajemminkin. Tämä on rehellinen ja tasa-arvoinen maa, jossa jokaisella on samat lait ja oikeudet. Se on hyvä. Siksi me yritämme parhaamme täällä. Maksamme takaisin sitä, että meitä on kohdeltu hyvin, Kurtit sanovat. Hakemisella on määräaika Rauhallinen Alavus Kurtit arvioivat Alavuden erittäin rauhalliseksi asuinympäristöksi. – Olemme tottuneet vähän isompaan paikkaan, sen mukaiseen menoon ja meteliinkiin, mutta lapsia ajatellen pienellä paikkakunnalla on helppo elää ja toimia. Esimerkiksi koulumatkat sujuvat mukavasti ja turvallisesti, kun liikennettä ei ole paljon. – Toisaalta kaipaamme tietysti sukulaisiamme, joita käymme silloin tällöin tapaamassa ja he käyvät meillä vuoroin vieraissa. Lirijen vapaa-aika menee pääsääntöisesti perheen kolmen lapsen hoitamisessa. Esat puolestaan on aktiivinen jalkapalloilija. – Olen tutustunut Alavuden Peli-Veikoissa uusiin ihmisiin kiinnostavan toiminnan parissa. Ottelutkin sujuvat vielä melko mukavasti, vaikka ikää on 44 vuotta, Esat mainitsee urheilijan tervettä itseluottamusta osoittaen. Petteri Raito ## Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun pakkaspäivät ovat olleet. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain kolmelta kuukaudelta taannehtivasti. J Ä S E N R E K I S T E R I T I E D OT TA A Viitelistat jäsenmaksujen maksamista varten ## Viitelistat vuodelle 2017 on lähetetty itsemaksaville jäsenille viikon 50 aikana. Viitelistat lähetetään kaikille itsemaksaville jäsenille, vaikka olisitkin työttömänä tai vapautettuna jäsenmaksuista esimerkiksi opiskelun, sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Voit ottaa viitelistan käyttöön, kun menet töihin, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksua suoraan palkasta. Jäsenmaksu ## Jäsenmaksu vuonna 2017 on 1,7 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta (myös lomarahasta) ja työttömyyskassan maksamasta etuudesta. Työssä olevan vapaajäsenen jäsenmaksu on 0,6 prosenttia. Työttömyyskassa perii jäsenmaksun suoraan maksamistaan veronalaisista etuuksista. Tiedot verottajalle ## Tieto maksetuista jäsenmaksuista toimitetaan liitosta suoraan verottajalle. Jäsenrekisteri toivottaa rauhaisaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2017.

10 Moderni ikkunatehdas nousi t Vanha puuseppien jengi on tulipalon jälkeen palannut töihin Hämeenkyrön ikkunatehtaalle. Tuhkasta noussut tehdas on digitalisoitu nykyaikaiseksi ja sen tuotantokapasiteetti on paloa edeltävään aikaan verrattuna kaksinkertainen. OLLI TOIVIAINEN Teksti ja kuvat Jari Isokorpi Tehdas paloi juhannuksen alla vuonna 2015. P Jouluun liittyy ihmeestä kertova legenda. Hämeenkyrön ikkunatehtaan viimeinen puolitoista vuotta kuulostaa ihmeeltä mutta on totta. Vuonna 2015 viikkoa ennen juhannusta tehtaan tuotantotilat roihahtivat liekkeihin ja paloivat maan tasalle. Vanhasta rakennuksesta jäi jäljelle ulko-ovi, joka tänään avautuu huippumoderniin tehtaaseen. Sen prosessi on alusta loppuun digitalisoitu niin automaattiseksi kuin se nykypäivänä on mahdollista. Ikkunantekijät ovat yksi kerrallaan tulleet palon jälkeen takaisin töihin. Joukosta puuttuu enää yksi työntekijä, jonka on määrä palata kevättalvella. – Meillä on sama porukka töissä kuin ennen tulipaloa, parikymmentä. Lähtökohta oli se, että ensiksi nostamme tuotantomäärää sen verran, että saamme kaikki töihin, kertoo toimitusjohtaja Olli Toiviainen. – Nyt kasvu on tavoitteena. Jos asiat menevät sillä tavoin kuin on laskettu, niin ensi keväänä tarvitsemme lisää jengiä. Hiilloksesta tehtaaksi 360 päivässä Aamulla hiilloksen vielä savutessa tehtaan raunioiden äärellä seisoi murheellista porukkaa pohtien tulevaisuutta. – Mietittiin pitkään, mitä tehdään. Nopeasti kävi kuitenkin selville, että toiminnan jatkaminen on se väylä, mihin lähdetään, Toiviainen muistelee. – Tavoitteena oli alusta alkaen, että rakennetaan Suomen modernein ja uudenaikaisin tehdas. Viime vuonna syksyn aikana rakennettiin rakennus alusta loppuun. Se valmistui tänä vuonna tammi-helmikuun nurkilla, jolloin alettiin tuoda koneita sisään. Kun tulipalosta oli kulunut vuosi, ikkunatuotanto pyöri jälleen, mutta aiemmasta poiketen täysin automatisoituna. – Kesällä 360 päivää tulipalon jälkeen saimme ensimmäiset ikkunat prosessista pihalla ja siitä lähdettiin viemään tuotantoa eteenpäin. Uudessa tuotannossa on riittänyt säätämistä, mutta jälleenrakennuksen kriittisin vaihe on Toiviaisen mukaan ohi. – Perusasiat alkavat olla järjestyksessä. Tämä on ollut järkyttävä ponnistus ja hyvin työteliäs vuosi kaikille, hän sanoo. Tulipalo nopeutti uudistusta Niin traaginen tapahtuma kuin tulipalo oli, siitä seurasi jotakin hyvää: oli helpompi rakentaa koko prosessi alusta uuteen uskoon kuin kehittää sitä pala palalta. – Tilanne oli mielenkiintoinen. Nyt rakennettiin koko prosessi alusta asti kerralla. Normaalisti kehitetään jotakin prosessin osaa. Se tekee kehittämisestä hidasta ja siitä kärsivät prosessin muut osat. Tulipalon takia tehdas uudistui perusteellisemmin ja nopeammin kuin ilman sitä olisi tapahtunut. Sami Koskinen laittaa tiivisteitä ikkunoihin. – Totta kai se kehitystä nopeutti. Jos olisi haluttu samanlainen tehdas, mitä meillä oli, olisi koneet pitänyt hakea museosta. Se ei ollut mahdollista. Tietyllä tapaa tulipalo oli siis onni onnettomuudessa? – Näin se täytyy ajatella. Toki meillä ei ollut vaihtoehtoja. Näemme tämän positiivisena juttuna, niin kamalaa kuin se on ollutkin. Digitalisointi tukee toiminta-ajatusta Toiviainen sanoo Hämeenkyrön ikkunatehtaan pyrkineen erottautumaan joukosta tekemällä asioita hieman eri tavalla kuin muut. – Meillä on oma ikkunamalli, joka on testeissä rankattu korkealle. Olemme lähteneet siitä, että tehdään tuote, joka on mahdollisimman paras, ei välttämättä nopein valmistaa. Toiviaisen mielestä moderni ikkunatehdas on sellainen, joka tuottaa korkeinta mahdollista laatua samalla, kun toimitukset pelaavat perinteistä ikkunantekoa paremmin. – Tehtaassa se tarkoittaa, että meillä on uudenaikaiset koneet, prosessi on mietitty täysin uusiksi ja sitä ohjataan digitaalisesti. Puuseppien kokemus ohjaa kehitystä Työtavat ja toimintatavat tehtaassa ovat Toiviaisen mukaan kokeneet ison muutoksen. – Jengi on sama kuin ennenkin, mikä on hirveän hyvä, koska he ovat alansa vahvoja ammattilaisia ja pystyneet nopeasti kertomaan, jos joku asia ei toimi tai sitä pitää muuttaa. – Sen perusteella on tehty kehitystyötä. Toiviaisen mukaan työpaikalla on oltu erittäin innostuneita uudistuksista. – Kun on uutta tekniikkaa, niin työ on paljon helpompaa ja sitä kautta miellyttävämpää. Moni sanoo, että nyt päivät kuluvat paljon mukavammin ja juoheammin. Tavoite sadan prosentin kotimaisuus Toiviaisen mukaan tietynlaisena perheyrityksenä toimivan tehtaan ideologiaan kuuluu kotimaisten kumppanien käyttäminen aina kun se on mahdollista. – Käytännössä se näkyy siinä, että tehtaan rakentamisessa hyödynnettiin suomalaisia toimittajia. Kaikessa se ei ollut mahdollista mutta pääosa oli suomalaisia. – Valitut raaka-ainetoimittajat lähes kaikki ovat kotimaisia perheyrityksiä. Raaka-aine tulee mahdollisimman läheltä. – Kun on kotimainen yritys ja toimitaan lähikumppanien kanssa, niin se työllistää välillisesti ihmisiä. Se saa kokonaisuuden toimimaan paremmin. Se on meidän ideologiamme. Tavoittelemme sadan prosentin kotimaisuusastetta heti kun se on mahdollista, sanoo Toiviainen. Vientimahdollisuuksia testataan Tehdas valmistaa noin 10 000 ikkunaa vuodessa. Tavoitteena on kasvu. – Me teemme vientitunnusteluja. Ensi vuoden aikana pyrimme siihen, että saataisiin vienti jollakin tavalla testattua. Tehtaan modernisoinnin myötä tehtaan osakas ja toimitusjohtaja Jouko Toiviainen, Olli Toiviaisen isä, jäi eläkkeelle ja johto siirtyi sekä ikkunantekoa tuntevalle että italalla työskennelleelle pojalle. Tietotekniikasta hankittu osaaminen oli avainasemassa tuotantoa nykyaikaistaessa. Vaikka ikkunateollisuuden ennusteet näyttävät valoistuvilta, haasteita riittää.

11 tuhkasta Pauli Salonen on tehnyt ikkunoita Hämeenkyrön ikkunatehtaalla sen sen perustamisesta lähtien. Hänen takanaan pyörii automaattinen linja. Työstä tuli mielenkiintoisempaa Kokeneet ikkunoiden tekijät ovat tyytyväisiä automaation tuloon. P – Työ muuttui kevyemmäksi, sanoo ikkunoita vuosikymmeniä valmistanut Pauli Salonen, 58, joka nostelee esihöylätyt aihiot linjalle ja suojaristikon takaa seuraa automaattisesti etenevää prosessia. Aikaisemmin monet ikkunanteon vaiheet tehtiin Hämeenkyrön ikkunatehtaalla käsityönä. Salosen mukaan tehdas on ollut hyvä työllistäjä. Tulipalo aiheutti hänen työuransa toisen lomautuksen. Kauan aikaisemmin hän muistelee olleensa pakkolomalla yhden viikon. Kun tehdas syttyi tuleen, Vammalassa asuva Salonen kertoo saaneensa siitä tiedon heti. – Ehtoolla olin kaupassa käymässä kun puhelin soi, että tehdas palaa. Ei siinä silloin ollut minkäänlaisia tuntemuksia. Jokainen ottaa sellaiset uutiset tavallaan. Tuntemuksia olisi ehkä tullut, jos olisi saatu tieto, että tehdas ei jatku. Työt aloitettiin raivaamalla Huikea ero vanhaan tehtaaseen Ikkunatehtaan työntekijöillä on lähes poikkeuksetta takanaan pitkä työsuhde. Hämeenkyröläisellä Marko Siltasella se on kestänyt 17 vuotta. Hän oli paikan päällä, kun tehdas paloi. – Kyllä sitä aluksi mietti, että mihin tästä lähtisi. Siltasen lomautus ehti kestää vain kuusi viikkoa, kun hän oli työmaalla jälleen. – Edelliskesänä elokuun alussa ruvettiin siivoamaan. Kuusi viikkoa oltiin lomalla ja sitten alkoi raivaus. Osa sai töitä jo silloin. Kun koneita asennettiin, alkoi tehtaan puusepillä uuden tekniikan opiskelu. – Alussa asentajat olivat mukana ja heidän kanssaan katseltiin. Käytännön kautta tekemällä kyllä oppii, sanoo Siltanen. Puusepäntyö on muuttunut monella tapaa uuden tekniikan myötä. – Käsityö on jonkin verran vähentynyt ja ikkunoita tulee enemmän. Työ on tasaisempaa, kun koneet sen tekevät. Ei tule inhimillisiä mittavirheitä. – Hyvin me olemme oppineet, Siltanen mainitsee. Kasauspuristimella työskentelevä Harri Pajunen on ollut ikkunapuuseppä niin kauan kuin Hämeenkyrössä on kyseisiä tuotteita valmistettu. Hänen mukaansa uuden ja vanhan tehtaan välillä on huikea ero. – Karmit ampuu kone itse, eikä tarvitse juuri nostella. Kaikki tehdään tietokoneella, eikä ole enää papereita. Työ on muuttunut paljon mielenkiintoisemmaksi. – Investointi oli suuri. Monta vuotta mennään hyvin ohuella, että pärjätään, sanoo Toiviainen. Hämeenkyrön ikkunatuotanto alkoi vuonna 1982 navetasta ja siirtyi konkurssin seurauksena nykyisille omistajille vuonna 1992. Joukossa on työntekijöitä, jotka ovat olleet sen kaikissa vaiheissa mukana. Pokat viimeistelee maalausrobotti. – Ikkunoita tulee enemmän ja työn laatu on tasaisempaa, kertoo Marko Siltanen. Nykytekniikka helpottaa jaksamista Vaikka prosessi automatisoitiin, ei miesten kokemuksen myötä kertynyt ammattitaito ole mennyt hukkaan. – Kyllä tässä työssä tarvitaan se vanhakin taito, teoriassa ainakin, sanoo Pauli Salonen. Työtä helpottaviin parannuksiin hän on tyytyväinen. – On se hyvä, että hommat kevenevät, kun sitä rapistuu vanhemmiten. Jaksaa tehdä. Vammalan ammattikoulun puulinjalta valmistunut Salonen oli mukana jo silloin, kun hämeenkyröläinen ikkunateollisuus käynnistyi vuonna 1982.

12 Matkakustannusten korvaukset 1.1.2017 alkaen Mekaaninen metsäteollisuus, Puusepänteollisuus, Veneenrakennusteollisuus ja Harja- ja sivellinteollisuus Kilometrikorvaukset •• Henkilöauto + lisähenkilö Kokopäiväraha Osapäiväraha Yömatkaraha Ruokaraha 0,41 0,03 •• Työsuojeluvaltuutetun yöpymiskorvaus •• Ei yöpymistä, työmatka yli 8 tuntia 41 euroa 19 euroa 12 euroa 10,25 euroa Kustannuskorvaus yöpymistapauksissa Yöpyminen työnantajan huoltamassa työmaa-asunnossa 21,78 euroa / yöpymisvuorokausi. Kotona käynnin korvaus Kotona käynti korvataan yleisten kulkuneuvojen mukaisesti kuitenkin niin, että työnantajan korvattava kustannusosuus on enintään 51,14 euroa / kerta. Työsuojeluvaltuutetun yöpymiskorvaus •• Työsuojeluvaltuutetun yöpymiskorvaus •• Ei yöpymistä, työmatka yli 8 tuntia 24,55 euroa / vrk 10,25 euroa / päivä Kilometrikorvaukset Kilometrikorvaukset Kilometrikorvaukset Euroa / Km •• Polkupyörä 0,10 •• Mopedi 0,17 Ersättningar för resekostnader fr.o.m. den 1.1.2017 Mekaniska skogsindustrin, Snickeriindustrin, Båtbyggnadsindustrin samt Borst- och penselindustrin •• Personbil + extra person Euro / Km 0,41 0,03 Traktamenten •• •• •• •• Heldagstraktamente Partiellt dagtraktamente Nattresepenning Måltidsersättning 41 euro 19 euro 12 euro 10,25 euro •• Yli 6 tuntia kestävä komennusmatka 15,80 euroa / matka •• Yli 10 tuntia kestävä komennusmatka 22,95 euroa / matka 41 euroa 19 euroa 10,25 euroa Puutarha-ala •• Henkilöauto Turvetuotantoala Kilometrikorvaukset •• Personbil 0,41 0,03 •• Raststuga 0,21 eller motsvarande •• Husvagn 0,11 •• Moped 0,17 •• Motorcykel 0,32 0,03 •• Snöskoter 1,01 0,03 •• Fyrhjuling 0,95 0,03 •• Motorbåt 0,73 0,03 •• Lätt släpvagn 0,07 •• Traktor jämställs med bil vad avser kilometerersättningar Kostnadsersättning vid övernattning Övernattning i av arbetsgivaren underhållen arbetsplatsbostad 21,78 euro/övernattningsdygn. Ersättning för besök hemma Besök hemma ersätts enligt kostnaderna för offentliga färdmedel, dock så att arbetsgivarens kostnadsandel är högst 51,14 euro/gång. Övernattningsersättning för arbetarskyddsfullmäktig 24,55 euro/dygn Euroa / Km •• •• •• •• •• Kokopäiväraha •• Osapäiväraha •• Ateriakorvaus 41 euroa 19 euroa 10,25 euroa Viher- ja ympäristörakentamisala Kilometrikorvaukset Metsäkoneala Kilometrikorvaukset •• •• •• •• •• •• Euroa / Km •• Henkilöauto 0,41 •• Perävaunu 0,07 Euroa / Km Päivittäiset matkakustannukset sopimuksen mukaan Henkilöauto 0,41 Lisähenkilö 0,03 Huoltoajo 0,43 Ylläpitokorvaus 35,40 euroa / yöpymisvuorokausi Ateriakorvaus 10,25 euroa / päivä Korotettu ateriakorvaus 18,25 euroa / päivä Venäjän alueella suoritettavia metsäkonealan töitä koskevan pöytäkirjan mukaiset kustannuksen korvaukset 18,25 euroa / työpäivä •• •• •• •• 20–30 km 31–50 km 51–70 km Yli 70 km 3,70 euroa 7,00 euroa 8,20 euroa sovitaan erikseen Päivärahat •• •• •• •• •• Yöpymistä edellyttävä matkavuorokausi Yli 6 tuntia kestävä komennusmatka Yli 10 tuntia kestävä komennusmatka Viikoittainen korvaus kotona käynnistä Kahden viikon välein 29,25 euroa / vrk 15,80 euroa/ vrk 21,80 euroa / vrk 52,30 euroa / kerta 103,50 euroa / kerta Ylläpitokorvaukset •• Tapauksessa, jolloin työnantaja on järjestänyt majoituksen Suomen alueella 35,40 euroa / työpäivä, joka sisältää korotetun ruokarahan. •• Tapauksessa, jolloin työnantaja on järjestänyt majoituksen Venäjän Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017 on osoitteessa www.vero.fi. •• Motorcykel 0,32 •• Bil 0,41 + Extra person (samtliga transportformer) 0,03 + Tunga maskiner och redskap (över 80 kg) 0,03 euro/arbetsdag, vilket innefattar förhöjd måltidsersättning. •• I de fall arbetsgivaren har arrangerat logi på Rysslands område 35,40 euro/arbetsdag. Dessutom utbetalas förhöjd måltidsersättning 18,25 euro/gränsöverskridande dag. Övernattningsersättning för arbetarskyddsfullmäktig Till arbetstagare på fast arbetsplats i träterminal, som av arbetsgivaren beordras till en särskild plats för arbetets utförande, betalas reseersättning enligt för tillfället gällande av Skattestyrelsen fattade beslut angående skattefria ersättningar för resekostnader. •• Övernattningsersättning för arbetarskyddsfullmäktig •• Ej övernattning, arbetsresa över 8 timmar 24,55 euro / dygn 10,25 euro / dag Bioindustrin och Bioenergi-industrins serviceföretage Landsbygdsbranscherna Kilometerersättningar Kilometerersättningar Euro / Km Traktamenten •• Heldagstraktamente 41 euro •• Partiellt dagtraktamente 19 euro •• Måltidsersättning 10,25 euro 15,80 euro / resa 22,95 euro / resa Trädgårdsbranschen Kilometerersättningar •• Personbil Torvproduktionsbranschen Kilometerersättningar Euro / Km •• Personbil 0,41 •• Kommenderingsresa längre än 6 timmar •• Kommenderingsresa längre än 10 timmar Euro / Km Euro / Km 0,41 Traktamenten •• Personbil 0,41 •• Motorcykel 0,32 •• Moped 0,17 •• •• •• •• Resa som förutsätter övernattning 31,65 euro / dygn Kommenderingsresa längre än 6 timmar 15,80 euro / resa Kommenderingsresa längre än 10 timmar 21,80 euro / resa Utlandstraktamenten enligt Skattestyrelsens anvisningar Traktamenten •• Heldagstraktamente 41 euro •• Partiellt dagtraktamente 19 euro •• Måltidsersättning 10,25 euro Gröna sektorn och miljöbyggnakbranschen Kilometerersättningar •• Personbil •• Släpvagn Skogsmaskinbranschen Kilometerersättningar •• Personbil •• Extra person •• Servicekörning Euro / Km Euro / Km 0,41 0,07 Dagliga resekostnader enligt överenskommelse •• •• •• •• 0,41 0,03 0,43 •• Ersättning för uppehälle 35,40 euro / övernattningsdygn •• Måltidsersättning 10,25 euro / dag •• Förhöjd måltidsersättning 18,25 euro / dag •• Förhöjd måltidsersättning •• Cykel 0,10 •• Moped 0,17 Yöpymistä edellyttävä matka 31,65 euroa / vuorokausi Yli 6 tuntia kestävä komennusmatka 15,80 euroa / matka Yli 10 tuntia kestävä komennusmatka 21,80 euroa / matka Ulkomaan päivärahat verohallinnon ohjeen mukaan Päivärahat Kostnadsersättningar enligt protokollet om skogsmaskinarbeten på Rysslands område Euro / Km Euroa / Km 0,41 Päivärahat •• Henkilöauto 0,41 •• Moottoripyörä 0,32 •• Mopo 0,17 10,25 euro/dag Plantskolebranschen Euroa / Km 0,41 Päivärahat Traktamenten Kilometerersättningar Euro / Km Extra person euro / Km Kilometerersättningar •• Henkilöauto •• Personbil 0,41 •• Motorcykel 0,32 •• Moped 0,17 Skogsbranschen •• Övernattningsersättning för arbetarskyddsfullmäktig •• Ej övernattning, arbetsresa över 8 timmar Euroa / Km Kilometrikorvaukset •• Korotettu ruokaraha Taimitarha-ala Kiinteällä työpaikalla puuterminaalissa työskentelevän työntekijän työnantajan määräyksestä erityiselle työn tekemispaikalle suorittama työmatka korvataan kulloinkin voimassa olevan verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaisesti. Maaseutuelinkeinot •• Kokopäiväraha •• Osapäiväraha •• Ateriakorvaus Henkilöauto 0,41 0,03 Taukotupa tai vastaava 0,21 Asuntovaunu 0,11 Mopedi 0,17 Moottoripyörä 0,32 0,03 Moottorikelkka 1,01 0,03 Mönkijä 0,95 0,03 Moottorivene 0,73 0,03 Kevytperävaunu 0,07 Traktori rinnastetaan kilometrikorvausten osalta autoon alueella 35,40 euroa/työpäivä. Lisäksi maksetaan korotettu ruokaraha 18,25 euroa/rajanylityspäivä. Bioteollisuus ja Bioenergiateollisuuden palveluyritykset Päivärahat Kilometrikorvaukset Euroa / Km Lisähenkilö euroa / Km Kilometerersättningar 24,55 euroa / vrk 10,25 euroa / päivä •• Henkilöauto 0,41 •• Moottoripyörä 0,32 •• Mopo 0,17 Metsäala •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• Työsuojeluvaltuutetun yöpymiskorvaus Euroa / Km Päivärahat •• •• •• •• •• Moottoripyörä 0,32 •• Auto 0,41 + Lisähenkilö (kaikki kuljetusmuodot) 0,03 + Raskaat koneet ja laitteet (yli 80 kg) 0,03 18,25 euro / arbetsdag Ersättning för uppehälle •• I de fall arbetsgivaren har arrangerat logi på Finlands område 35,40 20–30 km 31–50 km 51–70 km Över 70 km 3,70 euro 7,00 euro 8,20 euro Avtalas särskilt Traktamenten •• •• •• •• •• Resedygn som förutsätter övernattning Kommenderingsresa längre än 6 timmar Kommenderingsresa längre än 10 timmar Veckovis ersättning för besök hemma Med två veckors mellanrum 29,25 euro / dygn 15,80 euro / dygn 21,80 euro / dygn 52,30 euro / gång 103,50 euro / gång Skattestyrelsens beslut om skattefria resekostnadsersättningar för år 2017 finns att läsa på webbadressen www.vero.fi.

PET TERI RAITO 13 Marja Koski ja Hanna Pilkka valkoisten joulutähtien keskellä. Kaunis ympäristö on vaativa työpaikka. Ansari-Yhtymä pystytti uuden kasvihuoneen Mielekästä mutta vaativaa työtä – Investointeja on tullut, vanhaa on purettu ja uutta on laitettu tilalle. Samoja töitä nämä silti ovat, mutta niitä on vähän enemmän ja tiettyinä aikoina on kiireempää, Pirjo Seppälä pohtii Ansari-Yhtymän uutuutta hohtavan kasvihuoneen pakkaamossa. P Luumäkeläinen Pirjo Seppälä tuli työvoimatoimiston kautta Ansarille (kuva etusivulla) töihin vuonna 1989. Kuukauden määräaikaisen jakson jälkeen hänet vakinaistettiin. – Töitä on riittänyt. Joissain vaiheissa oli syksyisin lomautuksia, mutta niitä ei ole enää viime vuosina ollut, Seppälä sanoo. Ansari on mukana vuonna 2010 käynnistetyssä Laman kaatajat -hankkeessa, minkä myötä se on sitoutunut siihen, että työntekijöitä ei lomauteta. Yrityksessä on pidetty katse tulevaisuudessa. Sen seurauksena Seppäläkin tekee töitä vasta valmistuneessa tuotantotekniikaltaan uudenaikaisessa kasvihuoneessa. – Investointi tuli tarpeeseen. Edellinen kasvihuone oli jo vanhentunut. Esimerkiksi kukkapöydät sijaitsivat lattian rajassa ja niiden kanssa työskenneltiin kyyristellen. Nyt työtasot ovat korkeammalla ja tekeminen on helpompaa. – Linjoilla liikkuvista kukkapöydistä tosin lähtee aika paljon melua. Kaipa tuohon kolinaan ajan oloon tottuu. Työ vie mukanaan Jutunteon hetkellä marraskuun lopulla olivat ensimmäiset joulutähdet jo lähdössä asiakkaille. Sen jälkeen kiire lisääntyi ja saavutti huippunsa joulun kynnyksellä. – Työt vaihtelevat vuodenajan mukaan. Ei ole aina sitä yhtä ja samaa, vaan on kaikenlaista tekemistä. En ole oikeastaan koskaan ajatellut, kuinka paljon erilaisia tehtäviä on, vaan ennemminkin työskennellyt sesongin mukaan. – Kyllä mie olen viihtynyt. Kukkien kanssa on mukava olla tekemisissä, Seppälä toteaa. Toisessa kasvihuoneessa Hanna Pilkka sukkuloi joulutähtipöytien välissä joutuisasti täydessä työn tuoksinassa. Useiden kausipestien jälkeen vuonna 2000 vakinaistetun, puutar- ha-alan koulutuksen käyneen Pilkan ajatukset työstä ovat samanlaiset kuin Seppälänkin. – Ammatinvalinta osui kohdalleen. Tykkään olla täällä. Työajat sopivat perheelliselle eli viikolla tehdään päivätyötä ja viikonloput ovat vapaata.Toisaalta vuoteen mahtuu sesonkia ja rauhallisempia jaksoja. Myös vastuuta ja haasteita riittää. – Kyllä mie voin kuvitella olevani lopputyöelämäni täällä. Ei ole mitään muuta ajatustakaan. Meillä on ihan hyvä henki, vaikka osaamme myös sanoa toisillemme. Suutuksissa emme kuitenkaan töräyttele. Toinen voi olla asioista toista mieltä, Pilkka arvioi. Laajentunut tehtävänkuva Luottamusmies Marja Koski toivoo, että Ansarin uusi investointi eli työntekijöiden keskuudessa lempinimen ”lasipalatsi” saanut kasvihuone osoittautuu toimivaksi työmaaksi. – Keskeinen seikka on, että työntekijöiden kannalta tärkeimmät työpisteet eli pakkausalueet on suunniteltu kunnolla. Kun tavaraa pitää ruuhkahuipuissa saada lähtemään rekkalasteittain päivässä, niin se on kiireessä aikamoista yhteispeliä. – Siihen vaikuttaa myös sellainen seikka, että kukkakaupoissa tehtävää työtä on siirtynyt yhä enemmän meille. Tuotteet lähtevät meiltä koristeluja myöten valmiina kuluttajille myytäväksi. Olisikohan seuraava vaihe se, että kuskaamme kukat suoraan kauppojen hyllyihin, Koski kysyy puoliksi leikillään ja puoliksi tosissaan. Pekkaset leikkurissa Vuonna 1990 taloon tullut Koski on työkavereidensa tavoin hyvillään siitä, että Ansari-Yhtymä on kehittänyt tuotantoaan. – Ei sitä kukaan miljoonainvestointeja tekisi, ellei uskoisi, että pärjäämme myös tulevaisuudessa. Se on hieno asia yleisesti ottaen ja paikallisesti Luumäelle, jossa työnantajia ei liiaksi ole. – Samalla kuitenkin askarruttaa, palkataanko eläkkeelle siirtyvien tilalle uutta väkeä. Meillä on paljon pitkiä työsuhteita ja ikääntyneemmillä alkavat työvuodet pikku hiljaa tulla täyteen. Myös uudet luottamushenkilöt pitää saada valittua. – Toisaalta en malta olla ihmettelemättä, että miten Suomen vienti saadaan vetämään sillä konstilla, että meiltä kotimarkkinoille tuottavilta otetaan pekkaspäiviä pois. Nähdäkseni tällä ei ole viennin vedon kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan pekka- set ovat auttaneet meitä hiljaisten jaksojen työaikajärjestelyissä. Ensi syksynä joudumme ilmeisesti tekemään muita ratkaisuja, Koski pohtii. Raakaa työtä Myös Koski sanoo pitävänsä työstään, mutta muistuttaa sen olevan ammattitaitoa edellyttävää vaativaa ahertamista. – Moni luulee, että tässä saa vaan katsella koneita ja hypistellä kukkasia, mutta kyllä tämä on raakaa tekemistä. Kiireisimpinä päivinä mittariin kertyy 14 000 askelta ja siinä tiimellyksessä pitää hoitaa tehtävänsä tarkasti ja kunnolla. – Jotkut hommat ovat yksitoikkoisempia kuin toiset, mutta työ on mielekästä. Vaihtelua on enemmän kuin esimerkiksi tehdastöissä, vaikka tuotantomäärien puolesta pärjäämmekin tehtaille mainiosti. – Olemme saaneet työt sujumaan sutjakkaammin kuin joskus ennen, jolloin nykyistä runsaamman tuotenimikkeistön kanssa ei aina tiedetty, missä mennään.Tuotantoa on selkeytetty ja toisaalta ihmiset tietävät, mitä tekevät. Olemme menneet eteenpäin ja parempaan suuntaan. Petteri Raito Toimitusjohtaja Hakkaraisen perustelu investoinneille: Palvelemme asiakkaita lupausten mukaisesti Ansari-Yhtymän tuore 3,4 miljoonan euron kasvihuoneinvestointi kertoo uskosta kotimaiseen kukkatuotantoon. – Tuotantomme on tuonnista pois. Vaikutus Suomen kauppataseeseen on sama kuin viennillä. Tätä ei kovin usein huomata, toimitusjohtaja Pasi Hakkarainen toteaa. P Luumäellä sijaitseva Sche- telig Oy:hyn kuuluva AnsariYhtymä voidaan arvioida aktiiviseksi investoijaksi. Viimeistelyvaiheessa etenevä uuden kasvihuoneen käyttöönotto on Ansarin kahdeksas iso inves- tointi 2000-luvulla. Samalla se on noin 7,6 miljoonan euron liikevaihdolla operoivan yrityksen 47-vuotisen historian suurin rakennusprojekti. – Investointipäätös tehtiin syksyllä 2015. Viime kesäkuussa aloitettiin vanhan 7 700 neliömetrin kasvihuoneen purku, minkä jälkeen tontilta ajettiin 40  000 kuutiota maata pois. Heinäkuussa käynnistyi uuden 10 500 neliön kasvihuoneen rakentaminen ja lokakuussa aloitimme viljelyn ensimmäisellä lämpöosastolla. Vaikka hanke toteutettiin vähintäänkin aikataulussa, ei se sujunut aivan ennakkoodotusten mukaisesti. – Kasvihuonerakentajat ovat myyneet itsensä kovan kansainvälisen kysynnän takia liian tiukalle, ja operoivat liian kireillä aikatauluilla. Siitä muodostui ongelmia, joita he ovat paikkailleet tekemällä meille takuutöitä. – Toisaalta kotimainen osuus eli noin puolet projektista luontui moitteettomasti. Suurimman osan hankinnoista teimme Luumäen alueelta. – Meiltä onkin jo kyselty, että milloin seuraava investointi tulee, ja ehdotettu, että purkakaa vaikka tuo toimistotalonne ja pystyttäkää kasvihuone sen paikalle, Hakkarainen myhäilee. Kilpailu tuontia vastaan Ansari tavoittelee investoinnilla puolen miljoonan euron kasvua liikevaihtoon. – Investointi mahdollistaa suuremmat sarjat ja kyvyn palvella suomalaisia tukkuja ja ketjuja aikaisempaa paremmin. – Yksi iso kauppa on jo tehty vuodelle 2018. Se on pitkäaikaisin tilauskanta, mikä meille on koskaan saatu. Luottamuksemme siihen, että kotimaisilla tuotteilla voidaan kilpailla tuontia vastaan, vahvistui. Hakkaraisen mukaan tehdyt investoinnit ovat olleet pakollisia. – Päätuotteidemme hinnat ovat laskeneet 30–40 prosen- tilla viimeisten 15 vuoden aikana. Selittävä tekijä on kiristynyt kilpailu. Onneksi olemme pystyneet pitämään nenän pinnalla niin, että meillä on ollut mahdollisuus kehittää tuotantoamme. Tulokset syntyvät yhdessä tekemällä Ansarin päätuotteet ovat ruukku- ja ryhmäkasvit sekä pikkutaimet. Kasvilajeja on noin 40 ja lajikkeita useita satoja. Pääkasvit ovat pelargoni, begonia, amppelipetunia, ruukkukrysanteemi, viherkasvit ja joulutähti, joita kasvatetaan tänä vuonna noin 600 000 kappaletta. Suurimmat sarjat ovat 2,3 miljoonaa kappaletta ja pie- nimmät noin 2 000 kappaletta vuodessa. Kiireisimmät rupeamat ovat helmikuun ja kesäkuun välinen aika sekä joulukuu. Vilkkaimman kuukauden liikevaihto on 2,3 miljoonaa ja hiljaisimman 40 000 euroa.Vakinaisia työntekijöitä on 70 ja henkilötyövuosia 75. – Sesonkiluonne asettaa haasteensa tuotannon suunnittelulle ja työnteolle. Yhdessä olemme täällä tehneet ja toimineet. Meillä on tosi ammattitaitoinen ja joustava henkilökunta. Ilman työehtosopimuksen mahdollistamia joustoja tästä ei tulisi yhtään mitään, Hakkarainen arvioi. Petteri Raito

14 P Puuliittolaisten jäsenristei- ly järjestetään 26.–27.8.2017 M/S Silja Europalla. Täysremontin kokenut laiva aloitti viime viikolla jälleen liikennöinnin Helsingin Länsisataman ja Tallinnan välillä. Kesäseilinkeillä tanssitaan, lauletaan, nauretaan, kilpaillaan hauskoissa kisoissa, syödään hyvin, vieraillaan Tallin- nassa ja kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja ajankohtaisista alan asioista. Ennen kaikkea laivalla nautitaan huippukivasta seurasta! Lauantai-illassa tanssittaa suomalaisen iskelmämusiikin klassikkoyhtye Finlanders. Myöhäisillan bileistä vastaa huippusuosittu rockyhtye Joku Paikallinen Bändi, joka soittaa Kesäseilinkivastaavat ammattiosastoittain Itäinen toiminta-alue •• Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 Pasanen Jari, 045 178 8229 tai patikainen@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille kuljetuksen Matkapoikien yhteiskuljetuksen mukaan eli 34 euroa per henkilö. •• Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 Kajander Seppo, 040 584 0380. Varaus sisältää lounaan. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Iskun Ammattiosasto 014 Päivärinta Seppo, 050 407 9462 tai seppo. paivarinta@isku.fi. Osasto tarjoaa jäsenille ja seuralaiselle maksuttoman linja-autokuljetuksen Lahti–Helsinki–Lahti. •• Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034 Kortesalmi Markus, 050 555 7204. Ilmoittautumiset 30.1.2017 mennessä. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 Mynttinen Minna, 044 077 7918 tai minna.hannele.m@gmail.com. Osasto tukee 20 jäsentään puolisoineen. Jäsenille tuki on 63,50 euroa ja puolisolle tuki on 33,50 euroa. •• Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 Jokinen Jouni, 050 344 3745 tai jouni.jokinen@dnainternet.net. Osaston tuen suuruus ja muoto ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja www.puuliitonkuopionao016.fi. •• Kärkölän Puutyöntekijät 027 Sallila Lauri, 040 703 4771 tai lauri. sallila@koskisen.com. Jäsenen maksettavaksi jäävä omavastuuosuus tarkentuu myöhemmin. •• Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 Pesu Jarno, 0400 948 830. Jäsenten omavastuuosuudeksi jää 40 euroa per osaston jäsen. •• Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 Orava Harri, 040 734 7001. Osasto tarjoaa kuljetuksen. PIIKKIKASVI Laivalla bailataan! Tule mukaan Kesäseilinkeille! kaikelle kansalle tunnettuja suomirokin suosituimpia kappaleita. Ahkera yhtye päivittää ohjelmistoaan jatkuvasti ja tarjoaa takuuvarmasti tuoreen kattauksen suomalaisia rokkihittejä. Sunnuntaina on luvassa muun muassa mentalisti Pete Poskiparran ainutlaatuinen illuusioita ja huumoria yh- •• Nastolan Puusepät 013 Vattulainen Esko, 045 127 0420 tai esko. vattulainen@ewp.fi ja Joeäär Priit 050 912 5588 tai priitjoeaar@hotmail. com. Osasto maksaa liittymiskuljetuksen Lahti–Helsinki–Lahti, joka on 34 euroa. •• Nurmeksen Puutyöväen Ammattiosasto 078 Smura Antti, 050 343 5973. Osasto kustantaa risteilystä 90 euroa jäseneltä. Avecit ovat tervetulleita mukaan omakustanteisesti. •• Puuliiton Padasjoen osasto 225 Avikainen Erkki, 040 531 9928. Osasto järjestää yhteiskuljetuksen. Muut tukimuodot määritellään myöhemmin. •• Punkaharjun Puutyöntekijät 079 Laukkanen Kari, 040 506 3983. Osasto tukee Kesäseilinkeille osallistuvia matkustajia järjestämällä maksuttoman linja-auto kuljetuksen laivalle ja takaisin. •• Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 Kiesiläinen Merja, 0505730165 tai merja.kiesilainen@gmail.com. Osasto järjestää maksuttoman edestakaisen kuljetuksen, matkustajamäärästä riippuen joko omalla bussilla tai yhteiskuljetuksella. •• Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 Sjölund Fjalar, 040 708 6020. Ilmoittaudu 15.1. mennessä. Läntinen toiminta-alue •• Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 Saarimäki Jorma, 0400 776 413 tai jorma.saarimaki@hotmail.com ja Saarinen Asko, 050 312 4081. Matkan omavastuu jäseneltä ja seuralaiselta 50 euroa, joka sisältää bussimatkan Alavudelta satamaan ja takaisin Alavudelle, hytin laivalla ja buffetkattauksen laivalla menomatkalla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Asko ja Jorma. Ilmoita matkustajien nimi ja syntymäaika. •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 Vallintaus Hannu, työ 0400 125 913 tai oma 040 514 7621 tai hannu.vallintaus@gmail.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen. Sitovat ensimmäiset ilmoittautumiset 28.12. mennessä. distävä show, joka saa yleisön nauramaan ja hämmästymään kerta toisensa jälkeen. Lisätietoja Kesäseilinki-sivuilta www.puuliitto.fi/kesaseilinkit ja kesäseilinkikoordinaattori Terhi Nokelalta, jonka tavoittaa toimistoaikoina numerosta (09) 615 16323 ja sähköpostiosoitteesta terhi. nokela@puuliitto.fi. •• Harjavallan ammattiosasto 044 Rautavalta Pekka, 0400 833 797 tai pekka.rautavalta@pp1.inet.fi. Osasto tukee matkalle lähtevää jäsenistöä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Puuliiton Kannonkosken osasto 023 Ronimus Esko, 040 518 9854 tai esko.ronimus@gmail.com. •• Kyrön ammattiosasto 292 Hellstén Ari, 050 562 6955 tai ari.hellsten@ pp.inet.fi. Tuki ilmoitetaan myöhemmin. •• Porin sahatyöväen ammattiosasto 020 Alanko Jukka, 040 661 6656 tai jukka.alanko@upm.com. Jäsenten omavastuuosuus ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja www.porinsahatyovaenao.fi •• Punkaharjun Puutyöntekijät 079 Laukkanen Kari, 040 506 3983 tai kvj.laukkanen@gmail.com. Osasto järjestää osallistujille maksuttoman edestakaisen linja-autokuljetuksen reittiä Kerimäki–Savonlinna– Punkaharju–Helsinki. Bussi mukana Tallinnassa. •• Tampereen Puuseppien ammattiyhdistys 006 Jokela Hannu, 045 155 5552 tai jokelaster@gmail.com. Osasto korvaa osallistujille 25 prosenttia matkasta sekä kuljetuksen. Pohjoinen toiminta-alue •• Eskolan Puusepät 126 Kinare Jari-Pekka, 0400 315 821 tai jari.kinare@ gmail.com. Osaston tuki on 50 euroa ja maksetaan jälkikäteen kuittia vastaan. Jos lähtijöitä on useita, osasto voi järjestää ryhmäalennuksen menopaluu junalipuista Helsinkiin. •• PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 Leinonen Heikki, 044 730 9247 tai heikki.lento@gmail.com. Osasto tarjoaa linja-autokuljetuksen tai järjestää oman tai useamman osaston kanssa yhteisen yhteiskuljetuksen, jos lähtijöitä on riittävästi. •• Puuliiton Kalajoen osasto 101 Sarajärvi Laina, 040 748 0527. Ilmoittautumiset 31.1. mennessä. Osaston tuki on 50 euroa per henkilö. •• Puuliiton ammattiosasto 187 Myllynen Jaana, 044 325 6420 tai jaana. myllynen1@luukku.com. Tuen suuruus ilmoitetaan myöhemmin, kun osallistujamäärä hahmottuu. jouluristikko 2016

15 Rauhallista Joulua . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta metsien ammattilaisille! Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulun aikaa sekä menestystä vuodelle 2017! KL_Särmä_joulu2013.indd 1 28.11.2013 16:08:35 IKKUNAT JA ULKO-OVET lon VaJA LÄMMÖN YSTÄVILLE www.piklas.fi WWW.METSA-MULTIA.FI www.mmsaatio.fi Hyvää Joulua & menestyksellistä vuotta 2017 SATA-PIRKAN PAINOTALO OY PIRKANMAAN LEHTIPAINO OY Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! www.sata-pirkanpainotalo.fi Hyvää Joulua! © Virpi Pekkala

16 KURSSIT JÄSENILLE JÄSENILLE Nuorten edunvalvontakoulutus 28.–29.1.2017 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu ## Kohderyhmä: Uudet ja nuoret luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuu- tetut sekä muut edunvalvonnasta kiinnostuneet. Sisältö: Puuliiton edunvalvonnan ja työsuojelun perusteet, yhteistoimintalaki ja paikallinen sopiminen. Liitto korvaa ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 30.12. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Läntisen toiminta-alueen kevään järjestökoulutus 4.–5.2.2017, Cumulus Seinäjoki, Seinäjoki ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu läntisen toiminta-alueen ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käsitellään Puuliiton ajankohtaisia asioita, toimivan ammattiosaston edellytyksiä, toiminnan suunnittelua ja toteutusta sekä jäsenhankintaa. Liitto korvaa ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 5.1.2017 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Mekaaninen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioalojen sekä maatalousalojen edunvalvontakoulutus 25.–26.2.2017, Sokos Hotel Eden, Oulu ## Kohderyhmä: Koulutukset on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 27.1.2017 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Rauhallista Joulua Vuoden 2017 Hyvinvointilomat Lapsiperheiden pääsiäisloma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 12.–17.4.2017 •• •• •• •• Hakuaika päättyy 12.1.2017. Omavastuu 100 euroa / aikuinen, 0 euroa / lapsi. Lomaan sisältyy täysihoito. Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua, tietoiskuja ja pelejä yhdessä lomaryhmän kanssa sekä hemmotteluhetkiä vesimaailman poreissa. •• Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. •• Lapsille on runsaasti omaa ohjelmaa. •• Hakuaika päättyy 14.2.2017. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja heidän puolisoidensa omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Sydänloma eläkeläisille Lomakoti Kotorannassa, Nurmijärvi 14.–19.5.2017 •• •• •• •• Hakuaika päättyy 14.2.2017. Omavastuu 90 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Sydänystävällisellä lomalla syvennytään terveyden edistämiseen ja sen ylläpitämiseen. •• Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. Loma työikäisille Lomakeskus Lautsiassa, Hauho 2.–7.5.2017 S TAT I I V I ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaaajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. •• Vuorokausihinta 55 euroa Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 15.–20.5.2017 •• •• •• •• Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! Hakuaika päättyy 1.2.2017. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Puhtia työvuosiin! Teemalomalla keskitytään psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Monipuolisella liikunnalla saa voimia ja vinkkejä tuleviin työvuosiin. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. A M M AT T I O S A S T O T Lomille hakeminen Lämmintä joulua ja turvallista uutta vuotta! ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkaus / RAY:n tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. Ensi vuoden ensimmäinen Särmä ilmestyy torstaina 19.1. Hyvää Joulua ja menestyksekästä vuotta 2017! www.upm.fi Aineistopäivä on maanantaina 9.1. I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Keiteleen Puuliiton ammattiosasto 181 järjestää kylpylämatkan Vuokatin Katinkultaan lauantaina 4.2. Lähtö Keiteleeltä kello 11 osoitteesta Asematie 4. Perillä yksi yö, paluumatkalle sunnuntaina kello 12. Hinta 90 euroa. Osasto avustaa jäsenten matkaa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja 22.1. mennessä Mikalle numeroon 044 320 4293 tai Oivalle numeroon 040 721 9206. Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 tarjoaa jäsenille puolisoineen teatterielämyksen väliaikatarjoiluineen harrastajateatteri Uusi Teatteri Uttiin. Esitä liiton jäsenkortti lipunmyynnissä, niin olet oikeutettu astumaan kaverisi kanssa sisään! Lisätietoja, esitysajat ja hauskan musiikkiesityksen esittely löytyvät sivuilta www.kuivalannuorisoseura. fi. Ensi-ilta on perjantaina 20.1. Esityskertoja on kaiken kaikkiaan 16, viimeinen esitys on lauantaina 25.2. Osa näytöksistä on loppuunmyyty, joten kannattaa varmistaa liput ennakkoon lippuvarauksesta numerosta 040 521 0977. Ammattiosasto ei järjestä yhteiskuljetusta; jokainen katsokoon itselleen parhaan ajan teatteri-illalle. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden lasketteluun Joutsenon Myllymäen laskettelukeskuksessa. Osasto on varannut sata kappaletta kahden tunnin rinnelippuja, joita voi lunastaa lipunmyyntipisteestä esittämällä Puuliiton jäsenkortin. Liput on tarkoitettu vain osaston jäsenille. Määräksi on rajoitettu yksi lippu per henkilö per viikko. LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Puuliitto, Saarijärven osasto 524 tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden käydä keilaamassa viisi kertaa vuoden 2017 vuoden aikana Liikelataamossa Saarijärvellä osoitteessa Rentontie 7. Varaa vuorosi numerosta 050 339 8747 tai sähköpostitse tiski@ liikelataamo.fi. Lisätietoja Vesa Nyröseltä numerosta 050 313 7944. Onko sinulla juttuidea? Vinkkaa siitä Särmän toimitukselle: tiedotus@puuliitto.fi

17 TA K K U N E N PUULIITON ARKISTO IN MEMORIAM 1. Mistä kaupungista kertoo Jukka Viikilän teos Akvarelleja Engelin kaupungista? 2. Millä vuosikymmenellä syntyneitä on eniten työttöminä Suomessa? 3. Mitä joulupöydissä aikanaan suosittua punaviiniä kutsuttiin kansanomaisesti Erkin pikakivääriksi? 4. Mikä ilmiö on segregaatio? 5. Mikä oli hiihdon maailmanmestarin Susi-Kallen oikea nimi? 6. Mikä pelasti salibandyn maailmanmestaruuden vuonna 2016 Suomelle? 7. Kuka näyttelijä esiintyy Viljo Koskelan roolissa valmisteilla olevassa Tuntematon sotilas -elokuvassa? 8. Kuka pääosin kirjoitti Suomen itsenäisyysjulistuksen tekstin? 9. Missä eurooppalaisessa kaupungissa on Neitsyttorni? 10. Kenen laulussa laiskureita laulattaa? Kalevi Väisänen – sanansa mittainen mies uksissaan samanlaisia. Ero on töissä”. Nämä Molieren sanat tulivat mieleeni, kun sain tietää, että pitkäaikainen ammattiyhdistysvaikuttaja Kalevi Väisänen oli siirtynyt tästä ajasta suureen tuntemattomaan. Rehellinen, sanansa mittainen mies on tiivistetty luonnehdinta Kalevista ja tähän voivat yhtyä kaikki, jotka Kalevin tunsivat ja joiden kanssa hän teki työtään, riippumatta siitä millä puolella pöytää kukin sattui istumaan. Kalevi syntyi 19.12.1939 ja oli lähtöjään muurari ja muurarin tavoin hän teki myös työtä ammattiyhdistysliikkeessä. Rauhallisesti ja huolellisesti, mutta aikaansaavasti, tiili kerrallaan muuri valmistui ja jälki oli aina ammattimiehen jälkeä. Kalevi aloitti työnsä ay-liikkeessä Rakennusliitossa 1973 ja siirtyi sieltä Maaseututyöväen Liiton toiseksi puheenjohtajaksi 1984. Kun Maaseututyöväen Liitto ja Puutyöväen Liitto yhdistyivät Puu- ja erityisalojen liitoksi 1993, tuli Kalevista liiton sihteeri ja tätä tehtävää hän hoiti eläkkeelle jäämiseensä, vuoden 1999 loppuun saakka. Me, jotka teimme töitä Kalevin kanssa, tulimme tuntemaan hänet ennen kaikkea työn kautta, ei niinkään henkilökohtaisesti. Isokokoinen tumma mies, joka hymyili vain nauraessaan, saattoi jopa olla joidenkin mielestä pelottava ja vaikeasti lähestyttävä. Tämä oli kuitenkin vain ulkokuori, sillä sen sisältä löytyi luotettava ja aina auttavainen ihminen, joka piti vain omat tunteensa ominaan ja saattoi siksi antaa jörön kuvan itsestään. Tapasin Kalevin ensimmäistä kertaan Tampereella hotelli Rosendahlissa Maaseututyöväen Liiton edustajakokouksessa 1985. Olin juuri valittu liiton piiritoimitsijaksi Tampereelle ja kokouksessa olin vielä kokousedustajana. Kalevi paiskasi kättä ja to- tesi jotenkin niin, että kyllä isot ja rumat miehet aina keskenään toimeen tulevat ja se todellakin piti paikkansa. Meistä tuli eräänlainen työpari moneen eri tehtävään, työehtosopimusneuvotteluihin, järjestötoimintaan ja yhteiskuntavaikuttamiseen koko yhteisen työhistoriamme ajaksi ja voin vilpittömästi todeta, että parempaa työkaveria mitä Kalevi oli, on vaikeaa löytää. Asioihin perehdyttiin, selviteltiin tausta ja faktat, tehtiin analyysi ja siitä johtopäätökset, mitä tehdään ja tehtiin, mitä sovittiin. Ei ollut turhaa vatulointia, joka näyttää olevan tämän päivän trendi. Aina asiat eivät kuitenkaan edenneet kuten tahdoimme, sillä toisella puolella pöytää olevat pistivät hyvin kampoihin, emmekä me joka kerta tässä kädenväännössä pärjänneet. Inhimillistä oli myös se, että vaikka Kalevi pystyi hyvin säilyttämään malttinsa vaikeissakin paikoissa, ei se aina onnistunut. Ja silloin ääni oli kovaa ja saatoimme lähteä rivakasti neuvottelusta ovet paukkuen. Kalevilta opin neuvottelutoiminnassa paljon. Opin voittamaan, mutta opin myös häviämään. Ja ottamaan opiksi näistä molemmista. Vaikka Kalevi oli koko meidän yhteisen työhistoriamme ajan minuun nähden esimiesasemassa, ei hän koskaan tehnyt päätöksiä meidän yhteisissä työprojekteissa ilman, että olimme asiasta keskustelleet ja saaneet yhteisen näkemyksen. Toki olimme joskus eri mieltä asioista, mutta Kalevin kanssa sekin onnistui riitelemättä, vaikka joskus yön pitkinä tunteina neuvotteluissa saatoimme äristä toisillemme. Myöskään toistemme poliittinen vakaumus ei häirinnyt yhteistyötämme, liiton jäsenten eteen työtä tehtiin ja leipä maistuu samalta oli politiikasta mitä mieltä tahansa. Kalevi loi myös luottamukselliset suhteet moniin keskeisiin työnantajapuolen edustajiin ja näitä suhteita käyttäen pystyttiin monia vaikeitakin asioita hoitamaan ilman suuria vastakkainasetteluja. Vaikka Kalevi asui Porvoossa ja kulki sieltä Helsinkiin töihin, hän oli yleensä aina ensimmäinen toimistolla. Kun me muut tulimme töihin, oli Kalevi ehtinyt sanelemaan jo monta kirjettä. Ammattiyhdistysliikkeen ja koko työväenliikkeen kehittämisen kannalta Kalevi oli uudistushakuinen ja teki paljon työtä liittorakenteiden vahvistamisen eteen. Muurari halusi muurata vahvoja linnoituksia. Tämä näkyi hyvin silloin, kun Maaseututyöväen Liittoa ja Puutyöväen Liittoa yhdistettiin. Olin Kalevin kanssa liittoyhdistymistä valmistelevassa järjestötyöryhmässä, jossa suunniteltiin tulevan liiton järjestöllinen rakenne. Lopputulos oli ihan hyvä, ja sitä voitiin vuosien saatossa kehittää, kunnes Puu- ja erityisalojen liitto kehitettiin nykyiseksi Puuliitoksi. Kalevi osallistui moniin merkittäviin kehityshankkeisiin liiton edustajana, joista voin mainita esimerkkinä metsäsertifioinnin kehittämisen Suomen oloihin. Näissäkin neuvotteluissa sain olla Kalevin työparina, mutta hän hoiti itse neuvottelun päätösprosessin ja teki sen työntekijänäkökulmasta hyvin. Työuransa jälkeen Kalevi oli aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa ja osallistui myös yhteiskunnalliseen keskusteluun sanomalehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Me Kalevin työtoverit ja lukuisat liiton jäsenet jäämme muistelemaan reilua miestä, joka hoiti leiviskänsä uutterasti loppuun saakka. Hyvää matkaa Ystäväni Sakari Lepola Kalevin työtoveri 14 vuoden ajalta Puuliiton puheenjohtaja 2009–2014 11. KYSYMYS MIRA TENHUNEN P ”Kaikki ihmiset ovat lupa- Minkä sairaalan pihalta löytyy tämä Prinsessan muistoksi tehty taideteos? Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 9.1.2017 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 14/2016 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut Kätkänjoen uittomiesten muistomerkki löytyy Alavudelta. Oikein vastanneista arpaonni suosi jyväskyläläistä Liisa Hautalaa. Parhaimmat onnittelut! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 30.1.– 26.2.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 9.1. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 Johdon telekopio (09) 736 069 TA L O U S TALOUSPÄÄLLIKKÖ Olli Peltola puh. (09) 6151 6378 matkapuh. 0400 826 101 T YÖ E HTOS I HTE E R IT MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 19.1.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 9.1.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1. Helsingistä. 2. 1950-luvulla syntyneitä. 3.Unkarilaista Egri Bikaveria. 4. Asuinalueiden eriytyminen. 5. Kalevi Oikarainen. 6. Ihme. (Maalivahti Jarno Ihmeen torjunta rangaistuslaukauskilpailussa.) 7. Jussi Vatanen. 8. Emil Nestor Setälä. 9. Tallinnassa. 10. Lasse Mårtensonin laulussa Laiskotellen vuodelta 1964 (Myös Eppu Normaali käsittelee samaa teemaa). Puusuksella tehtiin historiaa ## Timo Siukosen lokakuussa ilmestynyt teos Puusuksia Suomesta nostaa esiin suomalaiset suksimestarit ja maailman maineeseen nousseen puusuksiteollisuuden, joka 1970-luvun teknisen mullistuksen myötä katosi unohdukseen. Puusuksella tehtiin suomalaista historiaa ja mahdolliseksi muun muassa talvisodan ihme. Kirja nostaa esiin suksimestarit, käsityön taitajat, joita parhaimmillaan Suomessa oli satoja. Esimerkiksi tuotteliaimmista sepistä kelpaa 1800-luvun loppupuolella vaikuttanut Pekka Toroskainen Ilomantsista, joka 24 vuoden aikana veisteli 3 360 suksiparia, mikä tekee vuotta kohden keskimäärin 140 paria. Kirjassa tehdään kunniaa puusepille ja heidän valmistamilleen paikallisille suksimalleille. Merkittävä puusuksien edistäjä oli Suomen armeija, joka 1920luvulla loi suomalaisen suksistrategian, joka erinomaisia tuloksia tuottaen toimi muun muassa talvisodassa. Sukset tehtiin alun perin koivutukista. Suomessa kuitenkin jo 1930-luvulla sälesukset alkoivat syrjäyttää täyspuusuksia suksien valmistuksen teollistumisen seurauksena. Puusuksen syrjäytti 1970-luvulla muovisuksi. Monet muistavat Juha Miedon taistelun vuoden 1974 MM-kisoissa vesikelissä karkuun liukuvaa ruotsalaista muovisuksimiestä Thomas Wassbergia vastaan. Hopeaa kuitenkin Suomeen puusuksella tuli. Jari Isokorpi A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

19 AVDELNINGAR anmälning senast den 15 januari. Välkommen med! Samtidigt önskar vi våra medlemmar en riktigt God Jul o ett Gott Nytt År 2017! MIRA TENHUNEN Tolkis fackavdelning 067 Kesäseilinki-ansvarig Sjölund Fjalar, tel. 0407086020. Kesäseilinkit kryssning seglas den 26–27.8.2017, Fullmäktige bekräftade linjen Träfacket för ett storförbund i industrin P Fusionen av facken inom industrin går vidare som planerat. Träfackets fullmäktige visade klart grönt ljus för projektets mellanrapport. I den fortsatta beredningen medverkar Träfacket med full kraft. Träfackets fullmäktige slog fast att sammanslagningen av de fyra industrifacken för Träfackets del helhjärtat kan gå vidare. Vid sitt möte i Vanda 2829.11 bedömde fullmäktige att det är motiverat att bilda ett storfack i industrin, dels för att driva medlemmarnas intressen, dels med tanke på en bredare utveckling av arbetsmarknaden. Genom att slå ihop Metallförbundet, Pappersförbundet, Industribranschernas fackförbund TEAM och Träfacket skapas enligt fullmäktige en betydande facklig påverkare, ledstjärna och stabiliserande aktör. Fullmäktige behandlade fusionsprojektets mellanrapport, bedömde att den i de grundläggande linjerna var lyckad, men föreslog också flera kompletteringar och preciseringar. I debatten påminde man allmänt att det nya förbundet ska byggas upp utgående från medlemmarnas behov. Avgörandet i maj Fullmäktige för Metallförbundet, Pappersförbundet och TEAM beslöt i slutet av november, i likhet med Träfackets fullmäktige, att gå vidare med beredningen av fusionen. Följande steg är att pojektstyrelsen tilll 31.1.2017 lägger fram ett förslag till nytt förbund och ny arbetslöshetskassa. Förslaget behandlas av de medverkande förbundens högsta beslutande organ 16– 18.5.2017. Då ska Metallförbundets och Pappersförbundets kongresser samt TEAMs och Träfackets fullmäktige samlas för att besluta om den egentliga fusionen. Det nya förbundets första kongress skulle sammanträda i november 2017 för att välja ledning för förbundet och besluta bland annat om strategin. Den nya gemensamma arbetslöshetskassan skulle i sin tur inleda verksamheten i början av 2018. Fullmäktige beslöt ändra Träfackets stadgar så att mötena bättre sammanfaller med tidtabellen för fusionen. Träfacket ordnar i februarmars nästa år en rad informationsmöten för fackavdelningarna om fusionen enligt följande tidtabell: 14.2 Helsingfors, 16.2 Lahtis, 21.2 Tammerfors, 23.2 Jyväskylä, 28.2.Uleåborg, 2.3 Rovaniemi, 7.3 Björneborg, 9.3 Åbo, 14.3 S:t Michel, 16.3 Vasa, 21.3 Villmanstrand, 23.3 Joensuu och 28.3 Kuopio. Efteråt hålls dessutom ett webinar 30.3. Fler förtroendepersoner behövs Fusionsprocessen kommer att prägla Träfackets verksamhet nästa år. Men det gäller också att vara beredd på den oönskade möjligheten att fusionen går i stöpet. Då måste Träfacket ha beredskap att fortsätta som ett självständigt förbund. Också avtalsrörelsen är i förgrunden nästa år. Träfacket ska omförhandla kollektivavtalen för alla sina branscher. Direktionerna för avtalsbranscherna ställer upp målen under våren och början av hösten enligt initiativen från fackavdelningarna och förtroendemännen. I intressebevakningen måste man nu fästa speciell uppmärksamhet vid att utveckla fackavdelningarnas verksamhet och kunnande. Samtidigt är det viktigt att rekrytera och utbilda nya fackliga förtroendevalda i ett läge då lokala avtal oundvikligen blir allt vanligare. Fullmäktige antog också en ny ordning för val av förtroendemän. Beträffande arbetsmiljön så betonas valet och utbildningen av arbetarskyddsfullmäktige. Ett av målen är att förtroendemännen och arbetarskyddsfullmäktige tillsammans ska kunna göra upp de lagstadgade jämställdhetsoch likabehandlingslagarna. De lönekartläggningar, som behövs i det här sammanhanget, är samtidigt ett hjälpmedel för att uppnå en öppnare lönepolitik och ett bättre lönesystem. Mera regional och internationell påverkan Satsningen från 2015 på att stimulera den regionala verksamheten ska fortsätta. Med samordnad verksamhet på regional och riksnivå hoppas förbundet kunna höja den fackliga organiseringen men också få fler medlemmar att bli aktiva i förbundet. Tillsammans med yrkesinstituten upprättar man för elevmedlemmarna stigar, som gör det attraktivare och mera intressant att gå med som ordinarie medlem i Träfacket. En central målsättning för näringspolitiken är att ta vara på skogarnas tillväxt och satsa på bioekonomi. Speciellt viktigt är det att öka användningen av virke i byggande och därför behövs det en politik som utjämnar efterfrågan på byggande och annan inhemsk efterfrågan också under svaga konunkturer. Träfacket fortsätter att verka i Nordiska Byggnads- och Träarbetarefederationen NBTF samt i Bygg- och Träarbetareinternationalen BWI. Både på hemmaplan och internationellt fortsätter man att bedriva påverkan också i samverkan med fackcentralen FFC, Industrins löntagare TP och Finlands fackförbunds solidaritetscentral SASK. Mera krut på e-information Utgivningen av förbundets tidning Särmä (Kanten) skärs ned till 12 nummer per år från nuvarande 15 nummer. De resurser som sparas in ska iställat kanaliseras till att utveckla den elektroniska informationen. De elektroniska brevet till förbundets aktiva ges ut sex gånger per år och vid behov oftare. För printversionen av förbundets tidning får medlemmarna en rabatt på 15 euro per årsprenumeration och för den avgiftsbelagda nätversionen är rabatten åtta euro. Rabatten kan bara användas för en print- eller nätversion av medlemstidningen. Träfacket fortsätter att ordna kurser i intressebevakning, organisationsverksamhet och kommunikation. I kursplanen ingår 23 utbildningar på veckoslut och två till fyra kurser kvällstid.Vid utbildningen av förtroendemännen fortsätter Träfacket att samarbeta med Kiljava institut. Dessutom ordnas under året fyra kurser tillsammans av de förbund som deltar i fusionen. Medlemsavgiften oförändrad År 2017 kommer medlemsavgiften till Träfacket att precis som nu vara1,7 procent av lönen eller stödet från arbetslöshetskassan. Förbundets andel av medlemsavgiften är 1,1 procentenheter och Träkassans 0,6 procentenheter. Också återbäringen av medlemsavgifterna till fackavdelningarna förblir oförändrad nästa år. Fackavdelningarna får minst en gång per kvartal 13,5 procent av de samlade medlemsavgifterna från sina medlemmar, med avdrag för avgifterna till arbetslöshetskassan. De som deltar i fullmäktiges, styrelsens, direktionernas, sektionernas eller delegationernas möten, eller annars har rätt till ersättning för förlorad inkomst, får 125 euro per dag med faktiskt inkomstbortfall. Bara mot intyg av arbetsgivaren kan man få en större ersättning. Per möte i de nämnda organen betalas ett arvode på 54 euro. De som är anställda av Träfacket få inte mötesarvoden. Medlemmarna i styrelsen och fullmäktiges ordförande får ett månatligt arvode på 450 euro. I arvodet ingår sex möten enligt verksamhetsplanen och sex extra möten. Mötesarvodet betalas inte om en styrelsemedlem är borta från ett styrelsemöte en viss månad. Om en suppleant i styrelsen deltar i ett möte betalas 335 euro i månadsarvode. Träfackets budget för nästa år är på cirka sex miljoner euro. Det planerade underskottet är cirka 188 000 euro. Avdelningarna får mer i kursbidrag Förbundet stöder kurser i intressebevakning och organisationsverksamhet, som fackavdelningarna arrangerar i Finland, med 20 euro per deltagare för endags- och 40 euro för tvådagarskurser. Från i år stiger bidraget för endagskurser med fem euro och för tvådagars kurser med tio euro per deltagare. Som endagskurs betraktas också en kurs som fördelas på två dagar i tre timmars perioder. Villkor för kursbidraget är ett noggrant studieprogram på minst sex timmar. Av pro- grammet ska framgå kursens innehåll med ämnen och föreläsare. Också syftet med kursen och målgruppen ska uppges, då man söker bidrag. Programmet ska tillställas organisationssekreteraren minst två veckor innan kursen börjar. Verksamhet och bokslut 2015 Fullmäktige behandlade verksamhetsberättelsen för 2015 och godkände den. På ett allmänt plan bedömdes verksamhetsberättelsen motsvara verksamhetsplanen för 2015, men en hel del mål och uppgifter fullföljdes inte. Fullmäktige godkände bokslutet för 2015 och beviljade de ansvarsskyldiga ansvarsfrihet. Resultaträkningen, exklusive placeringsintäkter, slutade på cirka 5,6 miljoner euro. Underskottet av den ordinarie verksamheten blev 723 000 euro, vilket var mer än beräknat. De största bidragande orsakerna till detta var de oväntat låga intäkterna av medlemsavgifterna, utgifter för rättshjälp åt en del medlemmar och rättegångskostnaderna i ett mål om hälsovårdsförmånerna för vissa pensionerade anställda på förbundet. Förbundets ekonomi kan hållas under kontroll tack vare intäkter från placeringsverksamheten. Men på sikt är målet att medlemsavgifterna ska täcka utgifterna för den ordinarie verksamheten. Energistöden ska vara konkurrensneutrala Träfackets fackavdelning 752 i Kuhmo påtalade i en motion till fullmäktige de svårigheter statens energistödspolitik har orsakat sågarna i mellersta och norra Finland. Sågarna har enligt avdelningen svårt att sälja bort sågspån och bark på grund av energistöden till skogsflis. Fullmäktige yrkar på en snabb översyn av energistöden så att alla träbaserade bränslen behandlas på lika villkor. Dessutom vill Träfackets fullmäktige att regeringen stoppar energistöden till importerad träråvara. De pengarna kunde istället användas för stöd till de arbetslösa. Kuhmo avdelning 752 föreslår i en annan motion till fullmäktige att de som deltar i Trä- fackets kurser får inkvarteringen ersatt, i fall de anländer till kursorten redan kvällen innan kursen börjar. Avdelningen motiverar sin motion med de långa avstånden. Att till exempel åka från Kuhmo till Rovaniemi tar ungefär fem och en halv timme. Fullmäktige vill ändå bevara den nuvarande behovsprövningen av det extra övernattningsbidraget så att det inte går automatik i utbetalningen av det. Fackavdelningarna kan ordna kurser för medlemmarna på nära håll och avdelningarna kan också ersätta en del av sina medlemmars utgifter för förbundets kurser. Snickaravdelningen i Tammerfors (Tampereen Puusepät) ville inte bevilja ansvarsfrihet för bokslutet 2015. Bakgrunden var konkursen av träelementtillverkaren Woodprime Oy i Kymmenedalen. Träfacket var delägare i bolaget och drog på sig en stor förlust. Fullmäktige hänvisade dock till att konkursen behandlades av fullmäktige redan förra året, och att man då beklagade det inträffade, men inte fann skäl att besluta om vidare åtgärder. Någon ny information har enligt fullmäktige inte kommit fram sedan dess som skulle motivera en omprövning av det tidigare beslutet. Lämnade fullmäktige Under den gångna fullmäktigeperioden har följande medlemmar lämnat fullmäktige bland annat till följd av pensionering eller byte av bransch: Simo Eriksson, Matti Heikkala, Harri Rummukainen, Markku Silvennoinen, Antti-Veikko Isosalmi, Ritva Rissanen, Eneken Pärnik, Tiina Henriksson och Jarmo Koivisto. De allmänna suppleanter, som avgått, är Marketta Kiukas, Hannu Kiviluoma, Esa Annala, Jim Hiltunen, Oleksandra Kapiitchuk, Erkka Rautanen, Pekka Aarnio, Eija Vuorela, Kai Leinonen, Niilo Suojama, Heli Parkkinen, Kimmo Huvinen och Arto Lehtinen. Träfacket tackar dem alla för förtjänstfullt intressebevaknings- och organisationsarbete.

MIRA TENHUNEN 20 Pasi Rantanen on valmis lähtemään Kiirunaan töihin. Niitä siirrettävässä kaupungissa riittää. Kiiruna kutsuu puuseppää Siirrettävässä pohjoisruotsalaisessa kaupungissa töitä piisaa. P Tuusulalainen puuseppä Pasi Rantanen on kalamies. Mutta viime kesän lomamatkalla PohjoisSuomeen ja Pohjois-Ruotsiin hän ei päässyt kalalle. Ei, koska sillä lomalla edettiin likan toiveitten mukaan. Likka, 12-vuotias Essi, sai päättää, minne iskän kanssa mentiin: napapiirille poroja tapaamaan. Sillä lomareissulla kierrettiin rautamalmikaivoksen ympärille kasvaneen pohjoisruotsalaisen Kiirunan kaupungin kautta. Rantanen tiesi, että kaupungin keskusta aiotaan siirtää, koska kaivos laajenee keskustan alle, ja se voi johtaa keskustan ja sen rakennusten vajoamiseen. Joitakin arvorakennuksia, ainakin kaupungintalo ja kirkko, mahdollisesti myös vanhoja puutaloja, siirretään sellaisenaan uuteen osoitteeseen. Suurin osa rakennuksista puretaan ja rakennetaan toisaalle uudelleen. – Kun ajeltiin Kiirunan läpi, ajattelin, että kaupunki siirretään kaivoksen tieltä. Takaisintulomatkalla aloin funtsia, että siellä voisi olla töitä, kun se siirretään. Kun pääsin himaan, aloin etsiä jo samana iltana netistä tietoa hakusanoilla ”töihin Kiirunaan”. Kun hän kertoi perheelleen, että aikoo lähteä työn perässä Kiirunaan, ensireaktio oli naurua. – Ensin naurettiin, mutta kun puhelin soi ensimmäisen kerran, kysyttiin, meinaatko tosiaankin lähteä. Kotona oltiin aluksi aika järkyttyneitä. Oletko ihan tosissasi? Valmiina lähtöön Kyllä. Rantanen oli tosissaan. On yhä. Nyt valmistelut Kiirunaan siirtoa varten on tehty. Mies on valmis lähtöön. Mutta aikaa se vei. – Aloitin valmistelut elo-syyskuussa. Olen nyt tehnyt kaksi kuukautta lähtöä. – Olen tehnyt kyselykierrokset liittoon, selvittänyt verotuskuviot ja tarvittavat todistukset. Mukana täytyy olla lähetetyn työntekijän todistus, kun ollaan töissä ja asutaan ulkomailla, ja Ruotsissa työskentelyyn vaaditaan henkilökortti eli id-kort ja paikallinen työturvallisuuskortti. Byrokratia on ollut yllättävän vähäistä, kun työnantaja on suomalainen. – Nyt kaikki on valmista. – Työkalut ovat kotona valmiina, kun vain tulee lähtökäsky. Kotona kaikki on sovittu lumitöitä ja mahdollisia auto-ongelmia myöten. – Valmistelu ja kyseleminen on ollut vaikein homma. Nyt on vain odottelua. Syksyn kuluessa myös perhe on sopeutunut ajatukseen isästä ja puolisosta viikot yli tuhannen kilometrin päässä Pohjois-Ruotsissa. Epävarmuus kuitenkin rassaa. – On kuin löysässä hirressä roikkuisi, ja on se raskasta muksuille je emännällekin. Kotonakin kysellään, milloin olen lähdössä. En uskalla lyödä mitään lukkoon. – Monta kertaa olen ollut siellä jo unissani.Toivottavasti homma toteutuu. Kiirunassa riittää töitä Kokonaisen kaupungin siirtäminen ja uusien asuntojen ja rakennusten rakentaminen tarkoittaa työtä. Kiirunan työttömyysprosentti onkin Ruotsin alhaisin, vain 4,6 prosenttia, eikä tekijöitä riitä tarpeeksi. Ruotsin valtion kaivosyhtiö Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag eli LKAB maksaa FA K TA Pasi Rantanen ## ## ## ## 49-vuotias Työskentelee katepillarikuskina Koulutukseltaan puuseppä Asuu Tuusulassa Keski-Uudellamaalla, kotoisin Kuusankoskelta Kymenlaaksosta ## Kuuluu Puu- ja erityisalojen liiton Mäntsälän osasto 191:een ## Harrastaa bändissä rumpujen soittoa sekä metsästystä ja kalastusta ## Perheeseen kuuluvat vaimo Paula ja tyttäret Essi ja Outi FA K TA Kiirunassa on vähän työttömiä ja paljon rautamalmia ## Kiiruna on Ruotsin pohjoisin kunta. ## Kiirunassa on Ruotsin alhaisin työttömyysprosentti. Vuonna 2015 työttömiä oli 4,6 prosenttia kaupungin asukkaista, joita oli vuoden 2015 lopussa yli 23 000. ## Ruotsin valtion kaivosyhtiö Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag eli LKAB louhii Kiirunassa rautamalmia. Malmiesiintymä jatkuu kaupungin nykyisen keskustan alle, joten kaupungin keskusta on päätetty siirtää kolme kilometriä itään. LKAB maksaa keskustan siirron. ## Kiirunassa myös suomella, meänkielellä ja saamella on virallisen vähemmistökielen asema. Lähde: wikipedia. kaupungin siirron laajenevan rautamalmikaivoksen tieltä. Siinä avautuu suomalaisille tekijöille sauma. – Suomalaiset ovat Kiirunassa kysyttyjä työntekijöitä, ja työvoimasta on siellä pulaa. Siellä on paljon töitä, Rantanen tietää. Hän on menossa suomalaiseen rakennusalan yritykseen Kiirunaan töihin. – Toimitusjohtaja sanoi, että työtä on tiedossa, sellaista, joka vaatii kirvesmiestä enemmän näpräilyä eli puusepäntaitoa. – Olen aina hakenut työpaikat kysymällä töitä. Nytkin soitin suoraan pomolle. Ruotsia ja suomea Rantasen käsityksen mukaan tulevalla Kiirunan työmaalla puhutaan enimmäkseen suomea, koska työnantaja ja työtoverit ovat suomalaisia. – Aika pitkälle siellä käsittääkseni siellä puhutaan suomea – tai meänkieltä. Mutta osaan myös käytännön ruotsin eli ruotsin puhuminenkaan ei tuota ongelmia. Ruotsin kielen Rantanen on oppinut länsinaapurissa asuvien sukulaistensa myötä. – Mummun veljet ja siskot asuivat Bodaforsissa. Sukulaiset kävivät Suomessa kesälomalla, ja siinä samalla ruotsin kielikin tarttui. Välimatka taittuu lentäen Kun töihinlähtö on varmistunut, Rantanen aikoo lähteä käymään Kiirunassa paikan päällä. – Täältä Tuusulasta ajaa ensin Tornioon 7–8 tuntia, ja kun siellä nukkuu yön ja lähtee aamulla kohti Kiirunaa, on illalla perillä. Jatkossa Rantanen aikoo kulkea Kiirunaan lentäen. – Lento Kiirunaan maksaa noin 120 euroa sivu, joten ei kannata ajaa sinne 13–14 tuntia. Autolla kulkeminen tulisi sitä paitsi lentämistä kalliimmaksikin. Kiirunassa on lentokenttä, mutta suoria lentoja Helsingistä ei sinne vielä ole, vaan lento menee Tukholman kautta. Suunnitelmissa on tehdä Kiirunassa töitä puolestatoista viikosta kahteen viikkoon. – Sellaisissa sykleissä reissutöitä karkeasti tehdään, mutta lopulta se riippuu työnantajasta ja siitä, milloin työmaalta voi lähteä. ”Nyt on mahdollisuus lähteä” Rantasella ei ole aiempaa kokemusta pidempiaikaisesta työskentelystä ulkomailla. – Verstaalla ollessani tein ulkomailla keikkahommia: kävin asentamassa muun muassa liiketilojen tiskejä Virossa, Norjassa ja Ruotsissa. Asennusmatkat kestivät maksimissaan viikon. Nyt elämäntilanne on sellainen, että Rantanen ei aio jättää mahdollisuutta työskennellä ulkomailla käyttämättä. – Joskus olen miettinyt, että olisi mahtavaa asua jonkun aikaa pohjoisessa. Olen melkein 50-vuotias, eikä tässä enää kovin monta vuotta työelämässä ole jäljellä. Nyt ei kannata vain ajatella, että voisihan tuonnekin mennä. Puusepänverstaat ovat täältä Etelä-Suomesta hävinneet. – Likat ovat sen verran isoja, että nyt on viimein mahdollisuus lähteä Kiirunaan. Ja kiinnostaa Pohjois-Ruotsi Rantasta muutenkin. – Keväällä saattaa vapa viuhua, kun jäät sulavat. Mira Tenhunen