19.1. 2017 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Tilauspuuseppä tekee kalusteen alusta loppuun s. 10–11 Vain liiton jäsen voi toimia luottamusmiehenä s. 3 Teollisuusliittofuusio etenee s. 3 Nuoret visioivat edunvalvonnan tulevaisuutta s. 4–5 Työntekijöille korvausta yt-neuvottelun laiminlyönnistä s. 6 Koulusta suoraan työelämään s. 8 Talouspäällikkö Peltola eläkkeelle s. 9 Suomalaiset puusukset maailman parhaita s. 13 Maatyöväen järjestäytyminen kesti kauan s. 20

2 Luottamusmiehet paljon vartijoina PUULIITON JÄSENLEHTI 19.1.2017 Päätoimittaja Petteri Raito V allitsevissa käytännön järjestelmissä on usein sellainen häiveominaisuus, että niiden merkitystä ei havaita siksi, että ne toimivat niin kuin pitääkin. Työpaikkojen luottamusmiehet ovat juuri tällainen joukko, jonka tekemän ansiokkaan työn arvo jää helposti piiloon ja ansaitsemaansa tunnustusta vaille. Tosiasia nimittäin on, että suomalaisilla työpaikoilla on tehty ja tehdään jatkuvasti tuotannon järjestelyihin liittyviä paikallisia sopimuksia niin, että ne ovat hyödyllisiä työnantajille ja työntekijöille. Sopimusten kirjo on laaja. Ne voivat koskea vaikkapa työaikoja siten, että niiden rytmityksellä pystytään vastaamaan kysynnän vaihteluihin ja korvauksena siitä antamaan työntekijöille vapaata juuri heille sopivina ajankohtina. Toisaalta sairauslomalle jääminen työntekijän omalla ilmoituksella esimiehen kanssa sopien on ollut mahdollista joillakin työpaikoilla jo pitkään. Näitä sopimuksia ei olisi syntynyt ilman asiansa osaavia luottamusmiehiä. Kolikon toinen puoli luonnollisesti on se, että sopimusten tekemiseen tarvitaan työnantajan tahtotila ja kyky käyttää työpaikan neuvottelujärjestelmää yrityksen toiminnan kehittämiseen niin, että työntekijät pääsevät osallistumaan, vaikuttamaan ja voivat kokea hyötyjä esimerkiksi parantuneina työolosuhteina. Sama yhtälö pätee myös tulevaisuudessa. Paikallinen sopiminen onnistuu parhaiten siten, että luottamusmies edustaa työntekijöitä suhteessa työnantajaan. Rakentavimmat ja kestävimmät tulokset voidaan saavuttaa silloin kun sopimisen piiriin nousee asioita sekä työnantajan että työntekijöiden aloitteesta. Median kautta tarkasteltuna tilanne voi näyttää synkemmältä kuin se todellisuudessa on. Osansa siihen on sillä, että eri tahojen väitteet työelämän sääntelyn tavattomasta jäykkyydestä tai paikallisen sopimisen valtaisasta puutteellisuudesta menevät usein tiedotusvälineissä sellaisenaan MIRA TENHUNEN kyseenalaistamatta läpi. Sitä vastoin perustellut tiedot siitä, kuinka asiat sujuvat työpaikoilla mallikkaasti, yhteispeli toimii ja toiminnan kehittäminen on osa päivittäistä keskustelua, mitä tehostetaan aika ajoin istumalla yhdessä alas jonkin tietyn kysymyksen ääreen, jäävät pääsääntöisesti uutiskynnyksen kehnommalle puolelle. Tulevaisuutta ajatellen voidaan sanoa, että luottamusmiesjärjestelmä, sen vahvistaminen ja kehittäminen työsuojeluvaltuutetut mukaan lukien on suomalaisen työelämän ja yritystoiminnan kehittämisen yksi avaintekijä. Tämä on myös useissa yrityksissä havaittu. Oikeudenmukaisuutta eläkeikään P MARKUS JÄNTTI Julkistalouden professori Helsingin yliopisto ja VATT ohjoismaisen hyvinvointivaltion perusajatus – tai ainakin yksi niistä – on verrattain yksinkertainen. Ihmiset tarvitsevat suojaa yhteiskunnan ja talouden tuottamia riskejä, kuten sairastumista, tapaturmia tai työttömyyttä vastaan. Koska monia riskejä vastaan ei ole yksityisiä vakuutusmarkkinoita tai ne toimivat huonosti, on kaikkien kannalta hyvä tuottaa suoja riskeiltä julkisesti, sosiaalivakuutuksina, jotka rahoitetaan veroilla. Osin, koska sosiaalivakuutukset suojaavat työkykyyn kohdistuvilta riskeiltä ja osin historiallisista syistä, sosiaalivakuutukset katetaan pääasiassa työhön kohdistuvilla veroilla. Hyvinvointivaltion tuottaman suojan taso ja rakenne, esimerkiksi palvelujen ja tulonsiirtojen suhteelliset osuudet, on toki sopiva keskustelun kohde. Näin myös hyvinvointivaltion rahoituksen rakenne: monethan toivoisivat pääomaa kireämmin verotetuksi, toiset taas siirtäisivät verotuksen painopistettä kulutuksen suuntaan. On kuitenkin epärealistista ajatella, että edes keskipitkällä tähtäimellä verotuksen painopistettä saadaan merkittävästi siirrettyä työstä muihin veropohjiin. Siksi hyvinvointivaltion kannattajien on syytä pohtia, miten sen keskeistä veropohjaa eli työtuloja voidaan tukea. Näistä tärkeä on korkea työllisyysaste. Siihen liittyen on syytä pitää mielessä, että pitkät ja vain harvakseltaan katkonaiset työurat ovat tapa tuota veropohjaa tukea. Eliniän pidentyessä lienee kohtuullista, että myös eläkkeelle siirtymistä myöhennetään. Demokraattisen ja työmarkkinaosapuolten välisen keskustelun on ratkaistava, miten suuri osa eliniän pitenemisestä osoitetaan yhtäältä työuran ja toisaalta eläkkeelläoloajan pidentämiseen. Itselläni on tähän kuitenkin yksi, mielestäni tärkeä näkökohta. Ehkä hätkähdyttävin suomalainen tutkimustulos, mitä olen nähnyt nimittäin osoitti, mihin Suomen suuret ja kasvavat sosioekonomiset terveyserot johtavat. Helsinkiläiset väestötieteilijät Lasse Tarkiaisen johdolla nimittäin tutkivat eliniän muutosta koko väestössä miehillä ja naisilla erikseen ja myös tuloryhmän mukaan vuosina 1987–2007. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen miehillä oli vuonna 1987 noin seitsemän vuotta. Tämä tieto, että suurituloisin viidennes elää pidempään kuin muut, ei minua yllätä. Dramaattista on se, että vuonna 2007 tuo ero oli kasvanut viidellä vuodella eli oli tuolloin peräti 12 vuotta. Eron kasvun syynä oli, että alimman tuloviidenneksen elinikä ei ollut muuttunut juuri lainkaan. Naisilla kehitys oli samankaltainen, mutta erot ja muutokset olivat pienempiä. Tutkimustulos on paitsi hätkähdyttävä, myös useasta syystä tärkeä. Esimerkiksi parhaillaan tekeillä olevaan SOTE-uudistukseen sillä pitäisi olla suuri vaikutus; maan keskeisimpiä kansanterveydellisiä ongelmia kun on pienituloisten paikallaan polkeva, heikko terveydentila. Eläkeiän näkökulmaa ei kuitenkaan ole syytä unohtaa. Hyvinvointivaltiolla kun on paitsi yhteiskunnan tehokkuutta edistävä vakuutustehtävä myös reiluutta koskeva jakotehtävä. Sosiaalivakuutuksen ajatukseen kuuluu se, että korvaus eli etuuden taso on suhteessa menetyksen suuruuteen eli ansioihin. Näin ollen ansiosidonnaiset etuudet, mukaan lukien työeläkkeet, on helppo hyväksyä. Eläkkeelle jäätäessä odotettavissa oleva elinikä on huomattavasti korkeampi ylimpiin tuloluokkiin kuuluvilla, jotka nauttivat korkeampaa ansiosidonnaista eläkettä. Tällaista, kaikille samaan eläkeikään perustuvaa eliniän eroa on vaikeampi perustella. Minusta olisi kohtuullisempaa, että julkinen työeläkejärjestelmä takaisi ainakin eliniän odotteen mielessä kaikille yhtä pitkän eläkkeelläoloajan, vaikka tuona aikana saadaan erisuuruisia eläkkeitä. Jos siis eliniän pidentyminen halutaan käyttää edes osittain hyvinvointivaltion veropohjan vahvistamiseen eläkeikää nostamalla, olisi syytä ainakin harkita sen toteuttamistapaa. Minusta on syytä pohtia eläkkeelle siirtymisen jälkeen elettävän ajan edes osittaista tasaamista. Tällöin eläkeikä riippuisi työuran aikaisista tuloista ja nousisi hyvätuloisilla eli niillä, joiden elinikäkin on pidentynyt; ei niillä, joiden elinikä on vuosikymmenien ajan polkenut paikallaan.

3 Lapwall ostaa Pälkäneen toiminnan Pääluottamusmies ## Metsä Woodin Pälkäneellä sijaitseva puuelementtien projektiliiketoiminta ja valmistus siirtyy pyhäntäläisen puuelementtejä tuottavan Lapwallin omistukseen. Aiesopimus kaupasta solmittiin yhtiöiden välillä toissa viikolla ja kauppa on tarkoitus toteuttaa tammikuun loppuun mennessä. Projektiliiketoiminnan henkilöstö siirtyy tiedotteen mukaan uuden omistajan palvelukseen. Osapuolet sopivat kaupan yhteydessä pitkäaikaisesta kertopuun ja havuvanerin toimitussopimuksesta. Lapwall on kolmessa vuodessa kasvanut vähäisestä alusta Suomen suurimmaksi puuelementtien valmistajaksi. Kaupan myötä Lapwall arvioi yrityksen liikevaihdon nousevan noin 70 miljoonaan euroon. Lapwallin mukaan kauppa on strateginen askel tuotevalikoiman laajentumiselle. Yrityksen palveluksessa on 250 henkilöä. Paperiliitto ulos teollisuusliittojen fuusiohankkeesta Luottamusmiehenä voi toimia vain liiton jäsen Työtuomioistuimen mukaan luottamusmiehen on oltava ammattiliiton jäsen. P Työtuomioistuimen 16. marraskuuta vuonna 2016 tekemän yksimielisen lausunnon mukaan luottamusmiehenä voi toimia vai ammattiliiton jäsen. Tuusulassa Uudellamaalla sijaitsevan Teräs-Kari Oy:n työntekijän työsuhde oli purettu 3. heinäkuuta vuonna 2016. Työsuhde purettiin työntekijän pitkään jatkuneen vakavan epärehellisyyden vuoksi. Työntekijä oli valittu 1990-luvulla ensin työpaikkansa Teräs-Karin varaluottamusmieheksi ja myöhemmin pääluottamusmieheksi. Työntekijä oli kuitenkin erotettu Metallityöväen liiton jäsenyydestä 1.11.2007 alkaen, mutta työnantajan tietoon tämä tuli vasta 25. kesäkuuta 2015. Työntekijälle oli maksettu luottamusmieskorvauksia yli 5 900 euroa liki kahdeksan vuoden aikana. Tuusulan käräjäoikeus pyysi työtuomioistuimelta lausuntoa, voiko työpaikan pääluot- tamusmiehenä toimia liittoon kuulumaton järjestäytymätön työntekijä Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton välisen työehtosopimuksen nojalla. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton lausunnon mukaan Teknologiateollisuuden 1.11.2013–31.10.2016 voimassa olleessa työehtosopimuksessa luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja varaluottamusmiestä ja ammattiosastolla Metallityöväen liiton rekisteröityä ammattiosastoa. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan luottamusmiehen tehtävä on toimia osana paikallista työehtosopimuksen toteuttamisen liittyvää neuvottelujärjestelmää ja huolehtia osaltaan siitä, että työehtosopimusta sovelletaan oikein, että erimielisyydet selvitetään nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti, että yhteistoimintaa ja paikallista sopimista edistetään ja että työrauhaa ylläpidetään ja edistetään. Työehtosopimuksen mukaan luotta- musmiesjärjestelmän tehtävänä on tarjota väylä yrityksen toimintojen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja tuottavuuden parantamiselle. Työehtosopimus myös edellyttää, että ammattiosaston on ilmoitettava valituista luottamusmiehistä työnantajalle. Työehtosopimuksessa mainitaan, että luottamusmiesaseman syntyminen edellyttää, että luottamusmiesten määrästä, toimialueista ja tiettyä tehtävää varten asettamisesta on sovittu työnantajan kanssa ja että ammattiosasto on ilmoittanut kirjallisesti valituista luottamusmiehistä työnantajalle. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa ei ole nimenomaista määräystä siitä, tuleeko ammattiosaston valitseman luottamusmiehen olla Metallityöväen liiton jäsen, mutta Teknologiateollisuus ja Metallityöväen liitto katsovat, että työehtosopimuksen luottamusmiehen tehtäviä koskevan määräyksen perusteella luottamusmiehenä ei voi toimia muu kuin Metallityöväen liitoon kuuluva työntekijä. Luottamusmiehen tehtävä on Teknologiateollisuu- den työehtosopimuksen mukaan edustaa ammattiosastoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa, työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä osallistumalla tarvittaessa työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten selvittämiseen sekä valvomalla, että työntekijät noudattavat työehtosopimusta ja paikallisia sopimuksia, vastaamalla ammattiosaston edustajana työrauhan ylläpitämisestä ja edistämisestä työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla sekä toimimalla yrityksen ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Koska Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton lausunto oli yksimielinen, että ammattiosastoa edustavana luottamusmiehenä voi toimia vain Metallityöväen liittoon kuuluva työntekijä, ei työtuomioistuimella ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Mira Tennunen Teollisuuden suurliiton valmistelu jatkuu Teollisuusliittofuusion valmistelua jatketaan Puuliiton, Metalliliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton voimin. P Teollisuusliittojen fuusiohanke kohtasi viime joulun kynnyksellä kapeikkovaiheen, kun Paperiliitto ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta. Metalliliiton, Puuliiton ja TEAMin hallituksen käsittelivät tilannetta tammikuun alkupuolella pidetyissä kokouksissaan. Johtopäätös oli kaikilla sama. Hankkeen alkuperäiset tavoitteet ovat edelleen voimassa ja ajankohtaiset, ja kolmen liiton kokonaisuus edelleen niin suuri, että hankkeen jatkovalmistelu on perusteltua. Liittohallintojen jälkeen kokoontunut liittofuusion projektihallitus puolestaan vahvisti yhteisenä päätöksenä, että Metallityöväen Liitto, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Puuliitto jatkavat uuden teollisuuden suurliiton valmistelua alkuperäisen aikataulun pohjalta. Projektihallitus valmistelee uutta liittoa ja työttömyyskassaa koskevan esityksensä helmikuun puoliväliin mennessä väliraportin ja liittojen väliraporttiin esittämien kommenttien pohjalta. Pyhännän osastolle tunnustus jäsenhankinnasta Tammikuun 10. päivä kokoustanut Puuliiton hallitus päätti myöntää Pyhännän Puutyöväen ammattiosastolle 500 euron palkkion erinomaisesta jäsenhankintatyöstä. Palkitsemiskäytäntöä tullaan jatkamaan vuosittain niin, että perusteluna voivat olla muutkin ammattiosaston toimintaan kuuluvat osa-alueet kuten esimerkiksi koulutustoiminta. Matkakulujen korvaussummat liiton järjestämillä kursseilla vuonna 2017 ovat seuraavat. Oman auton käyttökorvaus ilman lisämatkustajia on 29 senttiä kilometriltä. Jos kyydissä on kuljettajan lisäksi yksi matkustaja, on korvaus 33 senttiä kilometriltä. Korvaus kahden lisämatkustajan tapauksessa on 37 ja kolmen lisämatkustajan tapauksessa on 41 senttiä kilometriltä. Matkalaskuissa pitää aina mainita lisä- matkustajien nimet. Matkustajille ei makseta korvauksia. Liiton henkilökunnasta Riikka Vasaman aikaisempi määräaikainen kansainvälisen sihteerin tehtävänkuva on muutettu vakinaiseksi. Vasaman työsuhde on koko ajan ollut toistaiseksi voimassa oleva. Taustalla on liiton aikaisemman kansainvälisen sihteerin Aleksi Kuusiston siirtyminen uusiin tehtäviin. Samalla Petteri Raito jatkaa viestintäpäällikön tehtävänkuvassaan myös elinkeinopoliittista valmistelutyötä ja Eero Juhonen puusepänteollisuuden työehtosihteerin tehtävänkuvassaan palkka- ja osin muuhun tilastointiin liittyviä tehtäviä. Petteri Raito ## Paperiliitto vetäytyy neljän SAK:laisen teollisuusliiton fuusiohankkeesta. Paperiliiton vasemmistoryhmä ilmoitti 22. joulukuuta, ettei se ole mukana liittojen yhdistymiseen tähtäävässä hankkeessa. Vasemmistoryhmän päätöksen myötä koko Paperiliitto jättäytyi fuusiohankkeen valmistelusta. Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton, Puuliiton ja Paperiliiton oli määrä yhdistää toimintansa vuoden 2018 alussa yhdeksi teollisuusliitoksi. Uudesta teollisuusliitosta olisi tullut Suomen suurin ammattiliitto. Irtisanomiset vähenivät vuonna 2016 ## SAK:n keräämien tietojen mukaan irtisanottujen määrä jäi viime vuonna pienemmäksi kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat myös entistä harvempaa työntekijää ja niissä ilmoitettu henkilöstön vähennystarve oli edellisiä vuosia pienempi. Määrät laskivat loppuvuotta kohden, mikä saattaa ennakoida myönteisen irtisanomiskäänteen jatkuvan tänä vuonna. Vuonna 2016 alkaneet yt-neuvottelut koskivat yhteensä 80 014 palkansaajaa. Henkilöstön vähennystarve neuvotteluissa oli kaikkiaan 13 971. Molemmat luvut jäivät noin kolmanneksen vuotta 2015 pienemmiksi. Potkut sai viime vuonna 10 865 palkansaajaa, mikä on lähes 2 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Teollisuudessa potkujen määrä pieneni 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Työelämä tutuksi kesäharjoittelussa ## Työmarkkinoiden keskusjärjestöt suosittelevat Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman jatkamista ja laajentamista toimialoille, joilla se ei vielä ole käytössä. Järjestöt kannustavat työnantajia palkkaamaan nuoria ja antamaan heille mahdollisuuden tutustua työelämään käytännön työtehtävien avulla. – Kesäharjoitteluohjelma auttaa nuoria saamaan ensi kosketuksen työelämään ja helpottaa työn saamista myöhemmin, sanoo SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Väänänen muistuttaa, että nuorten palkkaaminen on myös työnantajan etu. – Parhaimmillaan harjoittelu herättää nuoren kiinnostuksen alaa kohtaan ja antaa suuntaa jatko-opinnoille. Kesäharjoitteluohjelma on suunnattu peruskoulun yläluokkalaisille, lukiolaisille ja kymppiluokkalaisille sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen osallistuville nuorille. Sillä ei ole tarkoitus korvata normaalia kesätyötä. Keskusjärjestöt suosittelevat, että kahden viikon harjoittelusta maksetaan vuonna 2017 palkkaa 335 euroa, 345 euroa vuonna 2018 ja 350 euroa suosituksen viimeisenä vuonna 2019. Työväenmuseo Werstaan ja Lenin-museon kävijämäärät kasvoivat ## Työväenmuseo Werstaalla ja Lenin-museossa vieraili viime vuonna yhteensä 55 503 henkilöä. Museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä kasvoi huomattavat 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Molemmat museot ylittivätkin kävijätavoitteensa. Werstaalla vieraili vuoden 2016 aikana kaikkiaan 43 585 henkilöä. Kävijämäärä nousi edellisestä vuodesta yli 7 500:llä vierailijalla. Asiakaspalautteen perusteella museokävijät olivat erityisen tyytyväisiä Höyrykonemuseoon, Paperiduunarit-näyttelyyn sekä museon tapahtumatarjontaan. Kesäkuussa uudistuksen jälkeen avattu Lenin-museo houkutteli puolessa vuodessa 11 918 kävijää. Uudistetussa museossa vieraili yli 4 600 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Museon vetovoimaisuutta matkailukohteena kuvastaa erityisesti se, että ulkomaalaisten vieraiden osuus kaikista museokävijöistä oli merkittävä. Kulunut vuosi oli suomalaisten museoiden kannalta ylipäätään mainio. Maksuttomiin museokäynteihin oikeuttavaa Museokorttia rekisteröitiin vuoden loppuun mennessä lähes 100 000 kappaletta. Kortin kysyntä oli suurta myös Werstaan ja Leninmuseon myymälöissä.

4 Teollisuusliittojen nuoret: Rohkeasti kohti uutta Jämäkämpää edunvalvontaa, tiiviimpää järjestäytymistä, räväkämpää nuorisotoimintaa, yhteiskunnallista aloitteellisuutta, nykyaikaisempia toimintatapoja, ja katse tiukasti tulevaisuuteen. Viisi teollisuusliittojen nuorta keskusteli edunvalvonnan tulevaisuudesta viime lokakuussa. Millainen on ammattiyhdistysliikkeen tila Suomessa, ja mitkä ovat sen suurimmat haasteet? Petteri Männistö (Metalliliitto): Minun mielestäni ammattiyhdistysliikkeen tila on vielä hyvä. Jäsenmäärät ovat vähentyneet, mutta pystymme edelleen jäsentemme edunvalvontaan ja tuottamaan heille tarvittavaa tietotaitoa. Tietysti parantamiseen on aina varaa. Antti Gren (Paperiliitto): Tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta siihen ei pidä tuudittautua. Uusille työntekijöille liittoon liittyminen ei ole enää itsestäänselvyys, vaan se pitää perustella hyvin. Valtakunnan tasolla ay-liikkeeseen kohdistuu painetta ja leimaamista. Niina Järvinen (TEAM): Minäkin näen, että ay-liikkeen tila on ihan hyvä. Nykyinen maan hallitus on saanut aikaan sen, että ihmiset järjestäytyvät ay-liikkeeseen jopa innokkaammin. Mutta ay-liikettä tosiaan myös syytetään, että se on kaiken pahan alku ja juuri ja syypää lamaan. Hannu Jokela (Puuliitto): Joo, sinänsä ay-liikkeen tila on ihan ok, mutta kritisoisin sitä, että olemme vähän juuttuneet 1980-luvulle. Työmarkkinat ovat muuttuneet nopeasti, ja haasteena on, pystyykö ay-liike muuttamaan toimintaansa työmarkkinoiden mukana. Antti Maijala (Metalliliitto): Sanoisin, että tällä hetkellä ay-liike on jäänyt liikaa tulipalon sammuttajan rooliin. Meidän pitäisi osata ennakoida paremmin, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Työnantajapuolelta ja maan hallitukselta tulee koko ajan painetta. Meidän pitäisi olla enemmän suunnannäyttäjä. Millainen tulevan teollisuusliiton pitää olla? Maijala: Tällä hetkellä ainakin Metalliliitossa käytetään resursseja enemmän järjestötoimintaan kuin edunvalvontaan. Mielestäni ammattiliitto on ennen kaikkea edunvalvontajärjestö, ja siksi resurssejakin pitää painottaa edunvalvontaan. Järjestö- ja järjestämistoimintakin on tärkeää, nehän ovat liiton perusta. Kuitenkin poliittisten ryhmien väliseen riitelyyn kuluu liikaa energiaa, kun voimavaroja pitäisi keskittää oikeaan työhön. Jokela: Minun mielestäni meidänkin liitossa tuhlataan energiaa kahden ryhmän keskinäiseen kädenvääntöön. Liittojen yhdistyessä on iso haaste, miten pystymme täyttämään kaikkien jäsenten edunvalvonta- ja koulutustarpeet. Mutta on siihen sitten iso organisaatiokin. Järvinen: Tässähän haetaan entistä vahvempaa ammattiliittoa. Toivottavasti tulevaisuudessa se ei olisi pelkästään puolustustaistelua, vaan tämä olisi meiltä sellainen vahvuuden osoitus, jolla ollaan vahvempana työelämässä tulevaisuudessa. Gren: Tässä on hyvä mahdollisuus paikallisestikin vahvaan ja näkyvään liittoon. Esimerkiksi omalla alueellani on noin kymmenen yhdistyvien liittojen ammattiosastoa. Ne kun alkavat toimia yhdessä, se ei ole enää omissa porukoissa pyörimistä vaan oikeasti vahva ja iso liitto. Männistö: Tarvitsemme uudelta isolta liitolta ennakoivaa toimintaa, ei vain tulipalojen sammuttamista vaan keskustelunavaajia edunvalvonnassa ja yhteiskunnallisissa asioissa. Näin isolla massalla meillä on siihen mahdollisuus. Toiminnan pitää olla myös niin jäsenlähtöistä, että jokaisen rivijäsenen on helppo kokea se omakseen. Liitto ei ole vain rakennus Hakaniemessä vaan me kaikki ihmiset työpaikoilla. Millaista teollisuusliiton nuorisotoiminnan pitäisi olla? Jokela: Uusi iso liitto antaa enemmän voimaa myös nuorisotoimintaan, kunhan siihen saadaan oikeat toimijat. Se saattaa vaatia sukupolvenvaihdoksen. Esimerkiksi meidän liitossa nuorisotoiminta oli tosi vähäistä, kunnes meillä vaihtui nuorisopuolen vetäjä viime vuonna. Nyt on tosi hyvä meno päällä; meillä on nuorisovastaavien määrä tuplaantunut vuoden sisällä. Järvinen: Nuorisotoiminnassa on tärkeintä, että sitä on. Se pitää tehdä sellaiseksi, mitä jäsenet haluavat. Meidän liitossa on esimerkiksi viikonloppukursseja ja paikalli- sia vapaamuotoisempia pizzaperjantai-tapahtumia. Gren: Paperiliiton osalta suunta on ainoastaan ylöspäin. Meillähän ei oikein ole ollut liitossa nuorisotoimintaa moneen vuoteen. Osastoissa on, jos joku on sitä järjestänyt. Tilanne johtuu siitä, että paperiliittolaisilla työpaikoilla ei ole juurikaan ollut nuoria viimeiseen 15–20 vuoteen. Edelliset suuret massat tulivat töihin 1980-luvulla, ja sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Männistö: Nuoret ovat tiennäyttäjä. Nuorilla pitää olla rohkeutta kokeilla kaikenlaista vähän räikeääkin.Tämä liike ei mene eteenpäin, jos aina vain turvaudutaan vanhaan toimintaan.Toivon uuden teollisuusliiton nuorisotoiminnalta rohkeaa linjaa, kovia avauksia ja paljon tekemistä. Maijala: Meillä on Metalliliitossa uusi kampanja, jolla pyritään aktivoimaan nuoria liiton toimintaan jo ammattikoulussa. Ongelmahan on, että monet nuorisotoimijat ovat oikeasti jo yli kolmikymppisiä. Pitäisi olla enemmän 20–30-vuotiaita, jotka tietävät sen ikäisten tarpeet. Jokela: Minun mielestäni Operaatio Vakiduuni on hyvä esimerkki siitä, millainen pläjäys pystytään parhaimmillaan lyömään kasaan. Siitähän tuli loppujen lopuksi aika iso juttu. Järvinen: Toivon, että saadaan entistä isompia tapahtumia. Ja niitä pitää vain markkinoida. Paras markkinointikeino on se, että joku työkaveri pyytää mukaan. Jokela: Joo, minulla ainakin on kovat odotukset siitä, mihin uuden liiton nuorisotoiminta pystyy. Männistö: Odotukset ovat tietenkin kovat. Tällaisella poppoolla voidaan saavuttaa vaikka mitä. Mutta miten aktivoida nuoria? Tiedon puute on pahin vihollinen. Täytyy olla suoraan yhteydessä työpaikkoihin ja jäseniin – puhelinsoittoa ja tapaamista. Rohkeammin keskustelua sinne työpaikoille ja alueille nuorten keskuuteen, niin uskon, että saadaan nuoria aktivoitua tapahtumiin. Mitä käytäntöjä toivot teollisuusliiton ottavan käyttöön vanhasta liitostasi? Männistö: Meidän, Metalliliiton, rohkeutta Operaatio Vakiduunin tyyppiseen kampanjatoimintaan, vahvaa edunvalvontaa ja kantaaottavuutta esimerkiksi hallituksen ajamia leikkauksia vastaan, mei- Petteri Männistö, Metalliliitto FA K TA Antti Gren, Paperiliitto ## Syntynyt 1981 ## Asuu Lauritsalassa ## Työskentelee hydrauliikkaasentajana UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaalla ## Ammattiosastonsa puheenjohtaja FA K TA Hannu Jokela, Puuliitto ## Syntynyt 1978 ## Asuu Tampereella ## Työskentelee varastotyöntekijänä Suomen Transval Oy:n Teollisuuspalveluissa ## Työpaikkansa työsuojeluasiamies ja osaston luottamusmies, vuoden 2017 alusta myös Teollisuuspalveluiden pääluottamusmies FA K TA Niina Järvinen, TEAM ## Syntynyt 1986 ## Asuu Siilinjärvellä ## Työskentelee varastonhoitajana Yara Suomessa ## Ammattiosastonsa puheenjohtaja ja nuorisovastaava FA K TA Antti Maijala, Metalliliitto ## Syntynyt 1983 ## Asuu Akaassa ## Työskentelee levyseppähitsaajana Kumera Machinery Oy:ssä ## Työpaikkansa pääluottamusmies FA K TA Petteri Männistö, Metalliliitto ## Syntynyt 1988 ## Asuu Kokkolassa ## Työskentelee kuorma-automekaanikkona Wetteri Power Oy:ssä ## Työpaikkansa pääluottamusmies dän loistavaa Murikka-opistoa ja luottamushenkilöiden hyvää koulutusjärjestelmää. Gren: Meillä Paperiliitossa on parasta todella hyvä edunvalvonta ja kattava järjestäytymisaste; lähes sata prosenttia kaikilla työpaikoilla.Tiiviit työpaikat ja ammattiosastot, joissa ihmiset tuntevat toisensa ja kaikki tuntevat pääluottamusmiehen. Pääluottamusmiehillä ja osaston toimihenkilöillä on suorat kontaktit liittoon. Järvinen: Meidänkin liitossa, TEAMissa, apua saa liitosta aina. Haluaisin nostaa meidän liitosta esiin myös jäsentapahtumat, joista meidän jäsenistö on huolissaan, että miten niiden käy: kesä- ja talvipäivät, jotka järjestetään joka vuosi. Niissä käy paljon ihmisiä, jotka eivät muuten ole aktiivisesti toiminnassa mukana.Toinen hyvä asia ovat meidän liiton jaostot, kuten nuorisojaosto, koulutusjaosto, kansainvälisten asioiden jaosto, järjestöjaosto... Ne ovat tavallaan valtuuston apuelimiä. Monellekin ne ovat ensimmäinen askel kohti vaikutusmahdollisuuksia. Jokela: Meidän uusi nuorisoasioista vastaava järjestötoimitsija on saanut Puuliitossa vuodessa paljon aikaan; sellaisen asenteen haluaisin mukaan.Toinen on luottamusmiesten keskinäinen verkostoituminen. Hyvä ja huono puoli on se, että samat naamat pyörivät koulutuksissa. Mutta silloin kentältä tieto tulee aika nopeasti, mitä yleisesti tapahtuu. Mitä hyötyä uskot teollisuusliitosta olevan verrattuna nykytilanteeseen? Maijala: Saadaan vahvempi voima työntekijöiden puolelle. Metalliliitto on tietysti aika vahva nytkin. Yksittäisinä pienempinä liittoina on vähemmän voimaa ja paineensietoa. Eli ihan joukkovoimaa. Männistö: Uskon järjestäytymisen vahvistuvan. Saadaan turvattua meidän nykyiset sopimukset, neuvottelujärjestelmät ja koko neuvotteluyhteiskunta. Ollaan varteenotettava voima neuvottelupöydissä. Gren: Odotuksia on paljon. Tuleva liitto on ainakin paperilla tosi voimakas.Vienti on sen käsissä, ja mielenkiinnolla odotan, miten se käytännössä näkyy. Järvinen: Uskon, että uudesta liitosta tulee todella vahva neuvottelija ja sopija. Yhteiskuntavaikuttaminen voisi helpottua. Tästä uudesta liitosta tulee sen verran iso, että varmasti ollaan näkyvämpiä mediassa. Maijala: Näkyvyys mediassa onkin iso haaste. Esimerkiksi suurimmat lehdet ovat selkeästi porvarien hallinnoimia. Jos me isolla ryhmittymällä saisimme paremmin asioita läpi mediaan, alkaisi työntekijäkin uskoa meihin enemmän. Jokela: Ainakin nuorisotoimintaan tulee aika paljon lisää pelimerkkejä. Ja muutenkin valtakunnallisella tasolla tästä tulee iso tekijä työntekijäpuolelle. On voimaa takana. Mutta se taas tuo vastuun, miten sitä voimaa käytetään. Ammattiyhdistysliike on vähän jumiutunut vanhoihin poteroihin. Kumpikin osapuoli on poteroissa, ja kumpikaan ei anna periksi. Kaikki tietävät, että jotain on tehtävä. Mutta kuka sen pelinavauksen uskaltaa tehdä? Mitkä ovat uuden liiton suurimmat haasteet? Männistö: Liiton suuri koko on vahvuuden lisäksi myös haaste. Työehtosopimuksia tulee olemaan yli 40. On iso haaste järjestää edunvalvonta niin, että kaikki jäsenet kokevat saavansa hyvää palvelua. Järvinen: Näen haasteena, katoaako läheisyyden tunne. Meillä kun on aika pieni liitto, on kotoinen olo ja voi soittaa kenelle vain. Uskon kyllä, että eri sopimusalojen kysymyksiin osataan vastata, siirtyväthän samat ihmiset uuteenkin liittoon. Gren: Isoilla konepajoilla, kemiantehtailla tai paperitehtailla yhteys liittoon varmasti säilyy helposti, mutta kontakti pienille sopimusaloille ja pienille työpaikoille on haaste, ettei yhteys mene vielä etäisemmäksi kuin nykyään. Siksi aluetoimistojen resurssit ovat tärkeitä, jotta työpaikkoja kierretään tarpeeksi. Maijala: Meillä Metalliliitossahan on paljon myös pieniä työpaikkoja. Miten saadaan niillekin työpaikoille tunne, että liitto on heitäkin varten? Sen takia tehdään järjestämistyötä, jolla koetetaan saada pienemmilläkin työpaikoilla ihmiset järjestäytymään. Siinä ammattiosastot ovat tärkeässä osassa; sehän on ammattiosaston perustehtäviä: kartoitetaan kaikki työpaikat ammattiosaston alueella, soitetaan jäsenille, käydään työpaikoilla, haetaan kontakteja, pyydetään liittymään jäseniksi ja lähtemään luottamusmiehiksi. Jokela: Minun mielestäni on tosi tärkeää uuden liiton syntymisen jälkeen jalkautua mahdollisimman nopeasti pienil-

K U VAT J Y R K I LU U K K O N E N 5 “Nuorilla pitää olla rohkeutta kokeilla kaikenlaista vähän räikeääkin. Tämä liike ei mene eteenpäin, jos aina vain turvaudutaan vanhaan toimintaan.” kuorma-automekaanikko, työpaikkansa pääluottamusmies Petteri Männistö Niina Järvinen, TEAM Hannu Jokela, Puuliitto Antti Gren, Paperiliitto Antti Maijala, Metalliliitto le aloille. Mitä pidemmälle sitä venytetään, sitä hankalammaksi se muuttuu. Samoin näkyminen tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on tärkeää, siinä täytyy tulla nykyaikaan. Esimerkiksi Puuliiton nuoret tavoittaa nykyään parhaiten Facebookissa. Gren: Toisaalta pitää muistaa, ettei liikaa tukeuduta Facebookiin, Instagramiin ja muihin, kun ei ne kuitenkaan tavoita kaikkia. Perinteinen lehti on edelleen hyvä viestintäväline, kun se menee joka jäsenen kotiin. Maijala: Kaikkein paras kontakti on henkilökohtainen kontakti eli työpaikan luottamusmies tai muu yhdyshenkilö. Se pitää muistaa. Uudessa liitossa on lähes 800 ammattiosastoa. Mitä niiden suhteen pitää tehdä? Männistö: Ammattiosasto, joka ei toimi ja joka ei pysty antamaan mitään jäsenillensä, pitää jossain vaiheessa joko lakkauttaa tai yhdistää. Ei ammattiosasto ole kahvikerho, jossa toimikunta käyttää jäsenmaksupalautuksensa omaan kahvitteluun ja pullaan. Meidän tarkoitushan on ajaa jäsenten etuja. Mutta jokainen ammattiosasto on oma yhdistyksensä, joten vaikea meidän on niiden puolesta asioita päättää. Gren: Tilanteita täytyy katsoa tapauskohtaisesti. Mutta tosiaan, jos on jotain kolmen hengen ammattiosastoja, joilla ei ole ollut kymmeneen vuoteen mitään toimintaa, niin kyllä ne voisi yhdistää. Järvinen: Ei pidä lähteä yhdistämään vain vähentämisen takia. Mutta jos ei ole toimintaa tai rahat eivät riitä toiminnan pyörittämiseen, voi olla ihan järkevää yhdistyä johonkin toiseen osastoon. Jokela: Samaa mieltä, että ei lähdetä automaattisesti yhdistelemään. Mutta jos paikkakunnalla on fuusion myötä neljä pientä osastoa, onko niiden mitään järkeä olla erillään. Isot ammattiosastot on sitten eri juttu. Meilläkin Tampereella puuseppien osastossa on puhuttu, että yhdistetäänkö meidät sitten yhteen osastoon ja hukkuvatko puusepät sinne Metalliliiton porukkaan. Halutaan kuitenkin säilyttää se oma identiteetti. Maijala: Olen sen kannalla, että yhdistämisiä pitää alkaa tehdä. Uskon, että ammattiosastoista tulee sillä tavalla paljon voimakkaampia, kun niihin saadaan toimijoita muistakin liitoista. Esimerkiksi meillä Akaassa muiden liittojen porukat ja paikalliset ammattiosastot ovat aika pieniä. Kun kerromme, että ne saavat lisää voimaa taakseen, niin en usko, että ne juoksevat karkuun. Ei tietenkään yhdistetä väkisin, mutta jokaisella paikkakunnalla olisi syytä keskustella yhdessä, miten uutta liittoa aletaan pyörittää. Uusi teollisuusliitto on suuri toimija. Mitkä ovat tärkeimmät yhteiskunnalliset asiat, joita uuden liiton tulee ajaa? Järvinen: Sopimusyhteiskunnan ja sopimisen kulttuurin säilyttäminen. Maan hallitus puhuu työelämän kehittämisestä ja työpaikkojen luomisesta, mutta teot ja pakkolailla uhkailut kertovat toista. Ammatilliseen koulutukseen ollaan tekemässä aikamoisia leikkauksia, vaikka siihen pitäisi nimenomaan panostaa. Suunniteltu suurliitto toimii vientiteollisuusaloilla, ja koulutusleikkaukset alkaisivat aika pian näkyä siinä. Gren: Koulutusleikkauksia pitää vastustaa. Muutenkin tuntuu, että maan hallitus haluaa leikata sosiaalietuuksia, alistaa ja lyödä lyötyä. Uuden liiton pitää pyrkiä ajamaan myös sosiaalisten asioiden kehittämistä. Maijala: Sopimisen kulttuurin säilyttäminen on ehdottoman tärkeää. Pakkosanelu pitää saada loppumaan, ja pitää ryhtyä oikeasti neuvottelemaan asioista. Ay-liikkeen mielikuvan muokkaamisessa on myös paljon tekemistä niin koko kansan kuin meidän jäsentenkin keskuudessa, jotta saataisiin perille viesti, että me olemme se porukka, joka puolustaa liiton jäseniä työpaikoilla. Männistö: Kun media pommittaa vuositolkulla sitä, että ay-liike on kaiken pahan alku ja juuri, moni vakaakin metallimies saattaa hairahtua uskomaan ja myöntyä kaikenlaisiin leikkauksiin. Gren: Kansalaisten mieliin pitäisi saada se tieto, että vientiteollisuus on se, joka tuo rahan Suomeen. Sen takia teollisuustyöntekijän ja palvelutyöntekijän palkkoja ei pitäisikään vertailla. Ei ole keneltäkään pois, jos vientituotetta tekevä metallimies saa enemmän palkkaa. Sitä enemmän siitä riittää verotuksen kautta jaettavaksi muille. Jokela: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen yleensäkin ja erityisesti esimerkiksi juuri koulutusasioissa.Voisi esimerkiksi miettiä, mitä annettavaa ay-liikkeellä on koulutuspuolella työnantajapuolelle. Meillähän on hyvää työhyvinvointikoulutusta ja työssäjaksamiskoulutusta ja tätä kautta mahdollisuuksia parantaa yksittäisen työntekijän työpanosta. Kuka tai mikä on ay-toiminnan suurin vastustaja? Maijala: Järjestäytymättömät työnantajat. Aika usein järjestäytymättömistä työnantajista ei oikein tiedetä, noudattavatko ne työehtosopimusta. Ei tiedetä, onko siellä meidän jäseniä, koska työpaikalle ei päästä eikä saada yhteyttä. Ja työntekijätkin saattavat pelätä, mitä työnantaja sanoo, jos ammattiliitto ottaa yhteyttä. Männistö: Komppaan Anttia [Maijala]. Tiedon puute on toinen vastus, YTK eli Loimaan kassa kolmas. Ja myös nykyinen hallitus ja oikeisto ylipäätään. Gren: Edellä mainitut, ja se, miten media kirjoittaa.Yleisesti ajatellaan, että kaikki, mikä on lehdessä, on totta, vaikka ei se välttämättä ole lähellekään. Monesti isompien työmarkkinaneuvottelujen aikoihin yleinen mielipide menee sen mukaan, miten vaikka Helsingin Sanomat kirjoittaa. Järvinen: Joo, samaa mieltä. Oikeistossa on tehty ay-liikkeestä kaiken pahan alku, ja meitä syytetään ahneiksi. Tai sellaisen kuvan ne haluavat antaa, vaikka minusta tässä ei olla tehty kuin myönnytyksiä. Jokela: Joo, kyllä järjestäytymättömät työnantajat ja YTK ovat meille suurimpia peikkoja. Toki hyviä poikkeuksiakin tälle on. Meillä on yksikin iso vaneritehdas, jossa työnantaja ei ole järjestäytynyt työnantajaliittoon mutta työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 99 prosenttia ja ay-toimintaan suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Mutta noin yleensä työnantajapuolella nähdään meidät samalla tavalla peikkona kuin me näemme heidät. Voima ja vastavoima. Miten jäsendemokratia pitäisi toteuttaa? Pidetäänkö vaalit? Maijala: Minun mielestäni pitää ehdottomasti olla vaalit. Jäsenen pitää päästä vaikuttamaan siihen, ketkä hänen asioistaan päättävät. Männistö: Juuri näin. Samaa mieltä. Gren: Siinä tapauksessa meillä muuttuisi systeemi. En osaa sanoa, onko se hyvä vai huono juttu; tässä muutenkin varmaan muuttuu niin paljon kaikkea. Mutta onko sitten hirveä työ järjestää ne vaalit? Ammattiosastossa vaalien järjestäminen tuppaa kaatumaan aina niiden samojen muutaman ihmisen järjestettäväksi. Järvinen: Kyllä, pitää olla vaalit. Sitä voi miettiä, tarvitseeko järjestää uurnavaalia. Postiäänestys ja sähköinen äänestys riittävät. Jokela: Joo, ehdottomasti pitää olla vaalit. Miten muuten edustajat valitaan? Jos kentällä on tarvetta vaihtaa päättäviä henkilöitä, ne myös vaihtuvat. Miten liiton päätöksentekojärjestelmä kannattaa organisoida? Jokela: Näen,että meillä Puuliitossa käytössä oleva valtuustosysteemi on ihan toimiva.Toki käsittääkseni Metalliliiton liittokokoukseen tulee alotteita pal- jon enemmän kuin meidän valtuuston kokouksiin, mutta toimiva se järjestelmä on silti. Järvinen: Minun mielestäni taas liittokokous on päätöselimenä aika kömpelö. En näe sitä niin tarpeellisena. TEAMissa käytössä olevat hallituksen jaostot ovat minusta erittäin hyvä asia. Ne tekevät valmistelevaa työtä, ja niissä pystyy vaikuttamaan asioihin. Gren: No, tuli siitä hallinnosta minkälainen hyvänsä, niin se taitaa olla aivan erilainen kuin mitä meillä Paperiliitossa nykyään on. Ainakin paperialalla suora kosketus hallintoon tulee vähenemään radikaalisti. Kai se vaali on näin isossa kokonaisuudessa ainoa oikea tapa; eihän sitten voi enää edustajia valita mututuntumalla. Liittokokouskin on ihan hyvä, siellä on kuitenkin kentän työntekijöillä vielä vaikutusmahdollisuus asioihin. Männistö: Liittokokous on tärkeä siinä mielessä, että siellä pystyy vielä vaikuttamaan aika radikaalistikin. Ja liittokokouksessa tehdään fiksuja valintoja valtuustoon ja hallitukseen. Jos valtuusto valittaisiin suoraan vaalilla, äänestetäänkö sinne vain hyvää kaveria, joka ei välttämättä osaa hommaansa, eikä tiedä, miten asioita ajetaan valtuustossa tai hallituksessa. Iso äänimäärä ei välttämättä tee hyvää valtuuston tai hallituksen jäsentä. Minun mielestäni Metalliliiton hallintomalli, jossa hallitus kokoontuu kuukausittain ja valtuusto puolivuosittain, on ollut aika toimiva. Maijala: Minäkin olen ehdottomasti liittokokouksen kannalla. Ymmärrän, että joitakin voi harmittaa se, ettei valtuustoa voisi valita suoralla vaalilla. Mutta siinä on sellainen pieni problematiikka, että se suosisi kovasti isojen työpaikkojen ehdokkaita. Otetaan esimerkiksi pieneltä työpaikalta tuleva kaveri, joka on todella valveutunut, pätevä ja osaa työehtosopimuksen. Suoralla vaalilla hänellä ei olisi mitään mahdollisuutta pärjätä jotain isomman työpaikan pääluottamusmiestä vastaan. Tällaiset voidaan ottaa huomioon, jos valinnat tehdään vasta liittokokouksessa. Asko-Matti Koskelainen, Mikko Nikula & Kirsi Törmänen / Metalliliitto Teollisuusliittojen nuoret kokoontuivat lokakuussa Metallin nuorten MetalliMeetingin yhteydessä keskustelemaan uudesta teollisuusliitosta ja edunvalvonnan tulevaisuudesta.

6 Työnantaja lomautti ilman yt-neuvottelua Työntekijöille tuomittiin hyvitystä saapuneille, joilla on puuteollisuuden kokemusta tai koulutusta. Puuliitto GS, työnantajajärjestö TMF ja työnvälitys allekirjoittivat asiasta sopimuksen aivan viime vuoden lopulla. Pikakaistalla pyritään siihen, että maahan hiljan saapuneet pääsisivät töihin aloilla, joilla on työvoiman tarve. Tällaisia pikakaistoja on Ruotsissa jo 13 alalla ja noin 20 ammatissa, muun muassa eläintenhoitajilla, maalareilla ja rakennusinsinööreillä. Ruotsin puuteollisuus tarvitsee tuhat uutta työntekijää joka vuosi, mutta viime vuonna tarve oli lähes kaksinkertainen. Taloteollisuuden kasvu toi töitä ovi-, ikkuna- ja huonekaluteollisuuteen. Pikakaistalle soveltuville maahanmuuttajille tarjotaan työtä, työharjoittelua tai työpaikkaa. Samalla työnantajat saavat tukea uusien tulijoiden ammatillisen pätevyyden takaamiseen. Ihmisten pätevyys selvitetään Iranissa puhuttavan farsin, arabian tai englannin kielellä. Se voidaan myös tehdä kolmen viikon työharjoittelulla työpaikoilla. Tällöin ammattitaidon puutteet selviävät, ja puutteita voidaan paikata koulutuksella. Nyt tehty puuteollisuuden sopimus kattaa 12 ammattia, kuten huonekaluseppä, puutyöläinen ja vanerikoneen käyttäjä. Vuoden 2016 marraskuun loppuun eri alojen pikakaistoille osallistui yhteensä 2 609 ihmistä. Isoja ryhmiä kaistalla olivat opettajat, lastentarhanopettajat sekä terveydenhuollon eri ammatit. Kahvin sertifioinnissa pulmia ## Yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia tarkkaileva Finn- watch julkaisi viime syksynä raportin suomalaisille paahtimoille kahvia toimittavien kahvitilojen työoloista. Niillä paljastui suuria puutteita Brasiliassa, Intiassa ja Hondurasissa. Reilun tuotannon eri merkeillä sertifioidut kahvit ovat yleensä muita oikeudenmukaisempia. Nyt brasilialainen kansalaisjärjestö Repórter Brasil on selvittänyt sertifioitujen kahvien tuotanto-oloja ja havainnut niissäkin vakavia puutteita. Brasilia on maailman suurin kahvin tuottaja. Eräillä reilun kaupan merkeille myyvillä kahvitiloilla paljastui puutteita työntekijöiden oloissa. Osa palkoista alitti maan virallisen vähimmäispalkan, ja työsuhteet olivat rekisteröimättömiä sekä terveydenhuolto puutteellista. Raportti selvitti oloja Minas Geraisin osavaltiossa, joka on tärkeä kahvin tuotantoalue. Maataloustyöntekijöiden liiton aluevastaava Jorge dos Santos Filho sanoi The Guardian -lehdelle, että alue on surullisen kuuluista työehtojen loukkauksista. Repórter Brasil korostaa, että pulmista huolimatta se ei vähättele vapaaehtoisten sertifiointien merkitystä. Laittomat hakkuut eivät lopu ## Laittomat metsien hakkuut jatkuvat laajasti, totesi kansainvälinen metsäalan tutkijaryhmä raportissaan joulukuussa. Nykyiset säännöt eivät riitä. Hakkuut siirtyvät maihin, joissa sääntely on heikkoa. Noin 86 prosenttia maailman metsistä on julkisessa omistuksessa, mutta niiden käyttöä ei aina valvota. Metsät ja puu elättävät miljardi ihmistä. Siksi paine niiden laittomaankin käyttöön on kova. Yksi tapa estää laittomia hakkuita ei sovi kaikkialle, tutkijat sanovat. Tarvitaan useita eri keinoja kunkin maan olosuhteisiin sovittaen. Laiton puukauppa on siirtynyt kasvavasti järjestäytyneen rikollisuuden piiriin, mikä vaikeuttaa tilannetta. Trump ja kasvismyrkyt ## Heti vaalit voitettuaan Donald Trump nimitti ympäristönsuo- jeluvirasto EPA:sta vastaamaan Myron Ebellin. Hän on mies, joka sanoo ilmastonmuutoksen olevan silkka uskomus. EPA toimii nyt rajoittaakseen kasvismyrkkyjen käyttöä maataloudessa työntekijöiden ja ruoka-aineiden suojelemiseksi. Se vaati joulukuussa hawajilaiselta maatalousyhtiöltä 4,5 miljoonan euron korvauksia kielletyn kasvismyrkyn käytöstä. Myrkky vei maatilan kymmenen työntekijää sairaalaan. Ebellin johtama, suurteollisuuden rahoittama ajatuspaja taas on sitä mieltä, että myrkyistä ei ole haittaa luonnolle eikä ihmisille. Siirtyessään alkuvuodesta EPA:n johtoon Ebell tullee muuttamaan perusteellisesti sen linjan maatalouden työntekijöiden suojelemiseksi myrkyiltä. Heikki Jokinen P Oikeus tuomitsi marraskuussa kolmelle laittoman lomautuksen kohteeksi joutuneelle metsurille hyvitykset, kahdelle 3 500 euroa ja yhdelle 5 000 euroa. Lisäksi työnantajan korvattavaksi tulivat metsurien oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 13 000 euroa. Perusteena hyvityksiin oli se, että työnantajana toiminut metsäpalveluyritys oli lomautuksen yhteydessä jättänyt yt-neuvottelut kokonaan käymättä. Työnantaja ei ollut antanut kirjallista neuvotteluesitystä. Se ei ollut käsitellyt lomautuksia henkilöstöryhmän edusta- jan tai lomautettavien työntekijöiden kanssa, eikä toimittanut heille lainmukaisia tietoja. Työnantaja ei ollut myöskään toimittanut neuvotteluesitystä työvoimatoimistoon viimeistään neuvottelujen alkaessa, kuten laki määrää, eikä käynyt neuvotteluja lain mukaisesti. Näin ollen se jätti myös neuvottelujen vähimmäisajan noudattamatta. Neuvottelujen laiminlyönnin syyksi oikeudelle ei kelvannut työnantajan perustelu, jonka mukaan alan luonteesta johtuen metsurien työ oli kausiluontoista, lomautukset toistuvia ja siten kaikkien yhteisesti hyväksymiä ja tiedossa. Työnantajaa oli informoitu Ennen oikeudenkäyntiä metsäpalveluyrityksessä käytiin sovintoneuvottelut, jotka eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen. Johtuiko työnantajan laiminlyönti siitä, että hän ei tuntenut yt-lakia? Oikeudessa käytettiin todisteena Puuliiton työehtosihteerin toisen asian käsittelyn yhteydessä laatimaa muistiota, josta kävi ilmi, että liitto oli informoinut työnantajaa yt-lain vaatimuksista ennen vuoden 2015 lomautusta. Muistion mukaan ”työnantaja keskusteli mahdollisesta tarpeesta lomauttaa työntekijöitä tuotannollisista ja taloudellisista syistä, kun keliolosuhteet muuttuvat ylivoimaisiksi. Työnantajalle kerrottiin yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvoite sekä lomautusvaroitukseen ja lomautusilmoitukseen liittyvät menettelyt.” Muistiossa muistutettiin vielä, että paikalliset neuvotteluosapuolet ovat ensisijaisesti työnantaja ja luottamusmies. Lain mukaan harkitessaan yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluesityksestä tulee käydä ilmi neuvottelujen alka- misaika ja paikka sekä ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Kausiluonteisuus alensi hyvitystä Jos oikeus olisi pitänyt työnantajan laiminlyöntiä vähäisenä, hyvitys olisi voitu jättää tuomitsematta. Enimmillään hyvityksen määrä voi lain mukaan olla jopa 34 519 euroa. Käräjäoikeuden mukaan kyseissä tapauksessa tuomittavuuden kynnys ylittyi ja laiminlyönnin aste vaikutti hyvitystä korottavasti. Työnantajan koko oli hieman runsaat 20 työntekijää, mikä oli aivan lain soveltamisrajalla. Tämä vaikutti oikeuden mukaan hyvitystä alentavasti. Samoin teki yhtiön suhteellisen pieni liikevaihto ja liikevoitto. Myös sillä, että kyse ei ollut irtisanomisesta vaan lomautuksesta, joka johtui työn normaalista kausiluontoisuudesta, oli hyvitystä alentava vaikutus. Jari Isokorpi EAY sai suomalaisen apulaispääsihteerin “Euroopan palkansaajilla on voimaa.” SAK Pikakaista puualan työhön Ruotsissa ## Ruotsissa avataan uusi pikakaista työhön maahan hiljattain Työnantaja lomautti toistuvasti työntekijänsä ilman ytmenettelyä. PohjoisSavon käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan lomautetuille hyvitystä. P Katja Lehto-Komulaisesta tuli yksimielisen valinnan myötä yksi korkeimmista pohjoismaiden edustajista eurooppalaisessa palkansaajaliikkeessä, kun ruotsalainen Veronica Nilsson jättäytyi tehtävästä perhesyiden vuoksi kesken kauden. EAY on Lehto-Komulaisen mielestä näköalapaikka, jossa pystyy vaikuttamaan Euroopan komission esityksiin, kun on ajoissa liikkeellä. – Yritän vaikuttaa päätöksiin, jotka tulevat joka tapauksessa koskemaan meitä. Komissiolta odotetaan maaliskuussa esitystä Euroopan tulevaisuuden kehittämiseksi. – Siinä on mukana talous- ja rahaliiton syventämistä koskevia esityksiä.Yritämme yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa vaikuttaa niihin etukäteen. EAY:n työ on Lehto-Komulaisen mukaan lobbaamista, selvittämistä, vaikuttamista ja sen jälkeen taas lobbaamista komissioon päin. – Yritämme vaikuttaa päätöksiin myös parlamentissa. Komissio kuuntelee, jos haluaa Apulaispääsihteerin mukaan työ EAY:ssä on samanlaista kuin Suomessa, jossa hän on aiemmin hoitanut kansainvälisiä asioita SAK:ssa. – Suomessakin yritetään vaikuttaa hallituksen toimintaan kolmikantaisissa elimissä ja eduskunnassa. EU:ssa komissio kuulee meitä, jos se haluaa kuulla meitä. Siinä ovat meidän vaikuttamisen paikat. Lehto-Komulainen uskoo EAY:n vaikutusvaltaan Euroopassa. Se perustuu kattojärjestön 89 kansalliseen keskusjärjestöön 39 maassa. – Yhteistyössä jäsenjärjestöjemme kanssa on olennaista, että meille kulkee tieto jäsenmaiden tapahtumista. Apulaispääsihteerin mukaan EAY pärjää eurooppalaisten palkansaajien edunvalvojana, koska se on asiantuntija. – Meillä on painavaa viestiä siitä, mitä eurooppalaiset palkansaajat ajattelevat. Investointeja ja kolmen A:n sosiaaliturva Katja Lehto-Komulaisen mukaan eurooppalaisilla palkansaajilla on valtaa, koska EAY:ssä tiedetään, mitä he ajattelevat ja ajetaan heidän asiaansa. Ensimmäinen suomalainen nainen ## Katja Lehto-Komulainen on ensimmäinen EAY:n apulaispääsihteerin tehtävään valittu suomalainen nainen. Aiemmin suomalainen on edennyt järjestön apulaispääsihteeriksi vain kerran. Markku Jääskeläinen hoiti tehtävää kausina 1988–1991 ja 1991–1995. Lehto-Komulainen on työskennellyt SAK:ssa eri tehtävissä vuodesta 1997 lähtien lukuun ottamatta työvapaata, jonka aikana hän toimi työministeri Tarja Filatovin erityisavustajana. Ennen SAK:ta tuore apulaispääsihteeri työskenteli eri tehtävissä työministeriössä sekä Suomen ensimmäisen Euroopan komission jäsenen Erkki Liikasen kabinetissa virkamiesharjoittelijana. Euroopan talous- ja työllisyyskriisin aikana EAY aloitti puhumisen kasvusta ja investoinneista. Oman investointisuunnitelmansa järjestö teki vuonna 2013. – Komission investointiohjelma on nyt sitä, mitä EAY on vaatinut.Toivomme, että investointiohjelmaa suunnattaisiin maantieteellisesti niihin maihin, joissa on ongelmia. Lehto-Komulainen toivoo, että investoinneissa huomioitaisiin myös työllistäminen. EAY:n vaikutusvaltaa lisää neuvotteleminen sosiaalisesta vuoropuhelusta työnantajien kanssa. – Vaikutusvaltaa pitää käyttää juuri nyt, koska Euroopan unionin pitäisi olla myös sosiaalipuolella kolmen A:n yhteisö. Tässä keskustelussa meidän tehtävämme on kertoa eurooppalaisten palkansaajien todellisuudesta. – Meidän pitää muistuttaa, että Euroopassakin on työttömyyttä ja köyhyyttä. Lehto-Komulainen uskoo, että mitä tehokkaammin EAY ja sen jäsenjärjestöt toimivat yhdessä, sitä todennäköisemmin palkansaajien näkemykset otetaan huomioon komission esityksissä. – Ajoissa vaikuttaminen on aina tärkeää. Mika Peltonen / UP

7 Liittofuusion viestintätyöryhmän puheenjohtaja Petteri Raito: ”Tunne takaisin mukaan viestintään” MIRA TENHUNEN Ammattiyhdistysliike ei voi olla pelkkä asiantuntijaorganisaatio. Siksi uuden teollisuusliiton viestintää pohtiva työryhmä korostaa tunnetta ja vuorovaikutteisuutta. P Uuden teollisuusliiton viestintää pohtineen työryhmän puheenjohtaja Petteri Raito, miten työryhmäsi työ on sujunut? – Alusta lähtien olemme olleet hyvähenkinen porukka, ammattilaisporukka. Meillä kaikilla on halu ja valmius kehittää nykyisiä viestintäkäytäntöjä. Olemme siirtämässä painopistettä sähköisten välineiden suuntaan, kuitenkin säilyttäen vahvan jäsenlehden perinteen. Uusia ajatuksia ja avauksia on tehty, ja uskoakseni niitä on reservissäkin. Ne tulevat esiin, kun seuraavassa vaiheessa alamme tehdä käytännön sovelluksia esimerkiksi lehdestä, verkkosivuista, sosiaalisesta mediasta ja uutiskirjeestä. Millä perustelet painopisteen siirtämistä sähköiselle puolelle? – Ay-liike oli alun perin puhuva liike, jossa oli vahvasti tunnetta mukana. Kehitys on mennyt siihen suuntaan, että korostetaan järkeä ja asiantuntevuutta – ja puhe on korvautunut kirjoittamisella. Some-maailma ja liikkuva kuva antavat mahdollisuuden palata juurille, tuoda aivojen ohelle sydäntä. Pidämme siis tärkeänä tuoda tunnetta takaisin viestintään. Lisäksi olemme korostaneet kaikessa viestinnässä nopeutta ja vuorovaikutteisuutta, siis jäsenkontakteja – näihin sähköiset välineet antavat paremmat mahdollisuudet kuin paperinen viestintä. Mitä sydän ja tunne tarkoittavat käytännössä? – Haluamme esimerkiksi voimakkaasti lisätä liikkuvan kuvan käyttöä. Sitä ei ole nykyisissä liitoissa pystytty hyödyntämään riittävästi. Luottamusmiehet ja toimitsijat ovat sosiaalisesti lahjakkaita; ylimalkaan ay-liikkeessä riittää persoonallisuuksia. Tämäkin jää hyödyntämättä. Asioita voi sanoa uudella tavalla heidän kauttaan, koskettavammin. – Live-viestinnästä ei ole paljoa kokemusta, mutta en pidä mahdottomana, että esimerkiksi neuvottelutilanteista tehtäisiin omaa uutislähetystä. Tietenkään neuvotteluja ei lähetetä livenä, mutta tavoitteet ja tilannepäivitykset videoina voivat olla tehokkaampaa Oletko tyytyväinen siihen, miten liitot tällä hetkellä reagoivat somessa esiin nostettuihin ongelmiin? – En. Näen, että edessä on suuri kulttuurimuutos. Tällä hetkellä some-asiat tuntuvat olevan liiaksi viestintäihmisten varassa. Jatkossa se ei riitä. Ensi vaiheessa pitää luoda selkeät pelisäännöt liiton toimiston toimijoille. Uskon, että liitoista löytyy luonteva porukka operoimaan some-asioissa. Ei Facebook-keskusteluissa ole todellaan tarkoitus ratkoa riitatapauksia tai antaa juridisia ohjeita vaan keskustella yleisellä tasolla ja ohjata kysyjät oikeiden vastaajien luokse. – Somea kritisoidaan paljon, mutta viestintätyöryhmä näkee siellä paljon mahdollisuuksia, joista tärkein on mahdollisuus vuorovaikutteisuuteen. Liittofuusion viestintätyöryhmän on saatava tulevan liiton imago, lehti, verkkosivut ja painotuotteet valmiiksi ennen uuden liiton aloittamista, sanoo työryhmän puheenjohtaja Petteri Raito. ja koskettavampaa viestintää kuin kirjoitetut tiedotukset. Tämä edellyttää ammattiihmisiä, jotka tekevät videoita päätoimisesti. Vahva jäsenlehti Totesit, että uudesta lehdestä tulee vahva. Voisiko sillä olla valtakunnallista merkitystä? – Suunnitelmana on, että jäsenlehti ilmestyisi 16 kertaa vuodessa, yleensä 56- tai 64-sivuisena. Levikki on huima. Liitossa on sellainen asiantuntemus, että kaikki edellytykset syvälliselle työelämän käsittelylle ja sitä kautta vaikuttavuudelle myös liiton ulkopuolelle ovat olemassa. Meillä on siten loistava mahdollisuus tehdä oma-aloitteisia avauksia työelämän onnistumisten ja hyvien ratkaisujen pohjalta. Niitä on vaikka kuinka paljon, ja ne ovat jääneet liian paljon organisaatioiden sisälle. Työryhmänne väliraportissa korostetaan avoimuutta. Onko kolmessa fuusioliitoissa sen osalta eroja? – Avoimuus on ammattiliitolle erittäin tärkeä asia. Mikään ei pitkän päälle onnistu ilman sitä. Uuden liiton osalta tavoite on, että avoimuus säilyy vähintään nykyisellään, mielellään vahvistuu siitä, mitä se tällä hetkellä keskimäärin on. Kaikilla liitoilla keskeinen väline on lehti. Jokaisella neljällä lehdellä on lähtökohta- FA K TA Viestintätyöryhmän tehtävät ## Määritellä uuden liiton ilme ja imagostrategia ## Suunnitella uuden liiton lehti, verkkosivut, sosiaalinen media ja muu viestintä ## Määrittää uuden liiton viestinnän keskeiset kohderyhmät ja tehdä esitys uuden liiton viestintästrategian päälinjoista, muun muassa viestinnän periaatteista, tavoitteista ja pääviesteistä (yhteistyössä yhteiskuntavaikuttamista valmistelevan ryhmän kanssa) ## Määritellä liiton sisäisen ja ulkoisen viestinnän peruslinjaukset ja välineet sekä tehdä rajanveto, mikä on yhteiskunnallista vaikuttamista ja mikä markkinointia (yhteistyössä yhteiskuntavaikuttamista valmistelevan ryhmän kanssa) ## Huomioida valmistelussa valtakunnalliset, alueelliset ja toimialakohtaiset tarpeet ja vuorovaikutteisuus ## Organisoida tehtäväalueen toiminta uudessa liitossa FA K TA Viestintätyöryhmän jäsenet ## Viestintätyöryhmän puheenjohtaja on Petteri Raito Puuliitosta ja varapuheenjohtaja Kirsi Törmänen-Petman Metalliliitosta. ## Työryhmän jäseniä ovat Asko-Matti Koskelainen Metallityöväen Liitosta (Metalliliitto), Jonne Kivinen TEAM Teollisuusalojen ammattiliitosta (TEAM), Tuomo Lilja TEAMista, Sirpa Taskinen TEAMista ja Eija Valkonen Paperiliitosta. ## Työryhmän sihteerinä toimii Nina Virtanen Puuliitosta. FA K TA Petteri Raito ## Koulutukseltaan valtiotieteen tohtori, pääaine sosiologia ## Työskennellyt toimittajana kymmenen vuotta Uutispäivä Demarissa, jonka jälkeen Puuliitossa toimitussihteerinä ja vuodesta 2003 päätoimittajana. Tällä hetkellä tittelinä viestintäpäällikkö, jonka tehtäviin kuuluu myös yhteiskuntavaikuttamista ja elinkeinopoliittista valmistelua ## Harrastaa liikuntaa, varsinkin kuntosalia sekä kitaransoittoa, jossa idoleina Rory Gallagher ja Tony MacAlpine ## Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista poikaa en. Uutiskirje voidaan toteuttaa räätälöidysti mille tahansa ryhmälle.Ammattiosastoja kehotetaan perustamaan ryhmiä Facebookiin. – Some on tärkeä asia esimerkiksi siitä näkökulmasta, että läheskään kaikilla pienillä työpaikoilla ei ole luottamusmiestä. On käymässä niin, että yhä useammat ongelmat tulevat liiton tietoon somen kautta. na, että pidetään yhteys jäsenkuntaan, jäsenen arkeen, ääneen ja mielipiteisiin. Viimeisin sisältää kritiikin mahdollisuuden. Tästä lähtökohdasta en näe merkittäviä eroja avoimuuskulttuureissa. – Siinä on eroja, miten laajasti liitot panevat asioita verkkosivuille ja miten hyvin ne pääsevät läpi mediassa. Media-asiassa suuruuden logiikka on vahva, ja siksi uskon, että uusi liitto antaa paljon mahdollisuuksia, jos osaamme toimia taitavasti. Sitten: nykyisillä liitoilla on liiaksi reaktiivinen media-asenne, on liiaksi tyydytty torjumaan hallituksen ja työnantajien pahoja vaatimuksia. Omat avaukset ja tavoitteet ovat jääneet liian vähälle, ja sen on muututtava. Jos pystymme tekemään muutoksen, pystymme samalla karistamaan ay-liikkeestä ei-liikkeen mielikuvaa. Kuuluuko pienten ääni? Pienillä ammattiryhmillä ja sopimusaloilla on pelkoa oman äänen hukkumisesta suureen massaan. Miten viestintä voi tässä auttaa? – Tuttu keskusteluaihe myös Puuliitossa, jossa on useita pieniä sopimusaloja.Viestintätyöryhmä on asian tiedostanut ja lähtee siitä, että kaikki pienet ryhmät pitää ottaa huomioon, myös kieliryhmät.Verkkosivut on ajateltu alueellisesta, sektorikohtaisesta ja sopimusalakohtaisesta tarpeesta lähti- Jatkonäkymiä Mitä fuusion viestintätyöryhmä aikoo seuraavaksi tehdä? – Meidän työryhmämme poikkeaa muista siinä, että meillä on edessämme valtava työsarka. Logosta ja imagosta lähtien pitää suunnitella esimerkiksi uusi lehti, verkkosivut, painotuotteet, uutiskirjeet. Kaiken pitää olla valmiina ennen kuin uusi liitto aloittaa. Ja sitä ennen pitää pystyä tekemään käytettävyystestit: on siis testattava jäsenillä, ovatko esimerkiksi verkkosivut tarpeeksi käyttäjäystävälliset. Onko jotain, mitä haluaisit vielä erikseen sanoa? – Pitkän päälle viestintä tulee kehittymään siihen suuntaan kuin jäsenkunta haluaa. Koen, että jäsenten terve itsekkyys on tärkeä asia. – Lisäksi olen miettinyt, että olisiko syytä perustaa uuteen liittoon erityinen viestintäverkosto sellaisista aktiiveista ja varsinkin nuorista, jotka kokevat viestintäasiat mielekkäiksi. Verkostossa voisi olla vaikka 20–50 henkilöä, ja se miettisi esimerkiksi, mitä kannattaisi tehdä somessa. – Muutoin koen, että meillä on ainutkertainen tilaisuus tehokkaampaan, vaikuttavampaan ja mielenkiintoisempaa viestintään kuin on tehty aiemmin. Tuomo Lilja / TEAM Palkansaajan talouteen ja turvaan heikennyksiä P Mittavimmat vuoden 2017 voimaan astuneet leikkaukset kohdistuivat työttömyysturvaan, mutta palkansaajan talouteen ja turvaan kohdistui paljon muitakin heikennyksiä. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäisaika lyheni 500 päivästä 400 päivään.Jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria,turvan enimmäisaika lyhenee 300 päivään. Ty ö t t ö m y y s p ä i v ä r a h a n enimmäiskesto säilyy kuitenkin 500 päivänä niillä työttömillä, jotka ovat vähintään 58-vuotiaita täyttäessään työssäoloehdon ja ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työttömyysturvan omavastuuaika piteni viidestä seitsemään päivään. Vähintään 20 vuotta kestä- neen työuran jälkeen maksettavasta 90 päivän korotetusta työttömyyspäivärahasta luovuttiin kokonaan. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava korotettu ansio-osa pieneni 58:sta 55 prosenttiin. Työttömyysturvan heikennykset perustuvat hallituksen päätöksiin. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työnantajien sosiaaliturvamaksut alenivat ja palkansaajien maksut nousivat. Palkansaajien ostovoiman tukemiseksi valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksessa kuitenkin kasvoi niin, että maksu palkansaajilla aleni1,3 prosentista nollaan. Palkansaajilta palkkasummasta peritään vuoden 2017 alusta seuraavat maksut: työeläkevakuutusmaksu 17–52-vuotiaat 6,15 prosenttia, 53–62-vuotiaat 7,65 prosenttia ja 63–68-vuotiaat 6,15 prosenttia. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksu on 1,60 prosenttia ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu 1,58 prosenttia. Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto lyheni 19:stä 15 kuukauteen ja perusosa piene- ni 15 prosentilla. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovituilla muutoksilla estettiin hallituksen ehdotus muuttaa aikuiskoulutustuki lainapainotteiseksi, mikä olisi käytännössä romahduttanut tuen käytön. Hallitus leikkasi ammatillisen koulutuksen määrärahoista 190 miljoonaa euroa. Leikkaukset vähentävät aloituspaikkoja ja opetuksen määrää.

8 MIRA TENHUNEN JÄSENETUJA Puuliitto kokoaa uuden kuntoutusryhmän ## Kela on korvannut vanhat TYK- ja ASLAK-kuntoutuksensa uudella KIILA-kuntoutuksella. Ammattiliitot voivat tarjota jäsenilleen mahdollisuutta Kelan tukemaan KIILA-kuntoutukseen kuten aiemminkin. Puuliitto onkin päättänyt käynnistää yhteistyön Härmän Kuntokeskuksen kanssa ja koota uuden kuntoutusryhmän. Haku kuntoutusryhmään avataan tammi-helmikuun vaihteessa! Kuntoutus kestää 1–1,5 vuotta, ja sen aikana suoritetaan noin viisi lähijaksoa Härmän kuntokeskuksessa. Työnantaja ja työterveyshuolto osallistuvat hakemuksen tekemiseen sekä alkukartoitukseen ja päätösosaan. Tarkempaa tietoa kuntoutukseen pääsemisen edellytyksistä sekä kuntoutuksen käytännöistä kerrotaan pian Puuliiton verkkosivuilla www.puuliitto.fi, tulevissa Särmän numeroissa sekä sähköpostiin tilattavissa uutiskirjeissä. Lisätietoja voi myös kysyä Puuliiton tasaarvo- ja sosiaalisihteeri Saila Ruuthilta, saila.ruuth@puuliitto.fi, puh. (09) 6151 6206 tai 050 467 0089. Puuliitto mukana Tekijä2017-messuilla P Opinto- ja rekrymessut Tekijä2017 järjestetään torstaina 9. helmikuuta kello 11–16.30 Kauppakeskus Goodmanissa Hämeenlinnassa. Puuliitto on mukana messutapahtumassa yhteisellä osastolla Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008:n kanssa. TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyyskassa saa verotiedot sähköisesti verottajalta Verokorttia ei tarvitse toimittaa kassalle, jos siihen ei ole haettu muutoksia. Työttömyyskassa saa verottajalta verotustiedot sähköisesti. Muutosverokortti tulee kuitenkin aina toimittaa työttömyyskassalle. Työttömyyskassa toimittaa myös pidätetyistä veroista automaattisesti tiedon verottajalle. Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Tämän lisäksi on mahdollista asioida sähköisesti joko kassan verkkosivuilla olevan ePuu-palvelun kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Tietoturvasyistä suosittelemme käyttämään sähköisessä asioinnissa ePuu-palvelun suojattua yhteyttä. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Infopuhelin 0600 97 091 toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Infopuhelimesta saa tietoa maksupäivästä, kun hakemus on käsitelty ja maksu on tallennettu järjestelmään. Puhelun hinta on 0,37 euroa / minuutti + paikallisverkkomaksu. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin ePuupalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin ePuu-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet ePuun käyttämiseen. Alla on listattuna osa ePuun palveluista: •• •• •• •• •• •• päivärahalaskuri viestien lähettäminen kassalle yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta tiedot maksettavista etuuksista ja annetuista päätöksistä. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään myös ansiopäivärahahakemukset ePuu-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat on tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Jesse Jyrinki suunnittelee muuttamista omaan asuntoon lähemmäs työpaikkaa. Nyt työmatkaa on yhteen suuntaan yli 20 kilometriä. ”Listoittaminen on mielenkiintoista” Kärsämäkinen puuseppä Jesse Jyrinki sai vakituisen työpaikan heti valmistumisensa jälkeen. Kuka olet ja mistä tulet? – Olen 21-vuotias puuseppä Kärsämäeltä. Olen syntynyt täällä. Mitä teet työksesi? – Olen töissä Haapaveden Puukalusteella. Olen erikoistunut listakoneeseen, jolla vedetään lastulevyihin reunalistat. Miten kauan olet siellä ollut? – Olen ollut täällä viime vuoden kesäkuusta asti. Mitä siellä teet? – Työskentelen reunalistakoneella. – Prosessi menee niin, että sahalta tulee listakoneen viereen lastulevykasa lavojen päälle. Kasassa on kaappien eri osia: sivuja, hyllyjä, pohjia. Otan levykasan sivuun, ja listoitan levyt värikoodien mukaan, mikä lista kuhunkin levyyn tulee. Sen jälkeen levyt menevät CNCkoneelle, jossa ne porataan, ja sen jälkeen ne kasataan. Miten päädyit työhösi? – Olin opiskeluaikana kaksi kertaa työharjoittelussa Haapaveden Puukalusteella. Siellä huomattiin, että osaan, ja siitä se sitten lähti.Tulin koulusta melkein heti tänne töihin; olin pari päivää vapaalla valmistumisen jälkeen. Sain heti vakituisen työpaikan. Mitä pidät työstäsi? – Kun olin työharjoittelussa listakoneella vastaanottajan apurina, ihastuin listakoneeseen; heräsi heti mielenkiinto listoittamista kohtaan. Olen sitten koettanut opetella sillä listoittamaan. Se on mahtavaa hommaa ja vieläkin mielenkiintoista. Mikä on parasta työssäsi? – Se, jos koneessa ei ole mitään ongelmaa, ja työt etenevät hyvin ja saa listoitettua paljon. Jokapäiväinen tavoite on saada listoitettua mahdollisimman paljon levyjä, että listakoneen edusta olisi päivän päätteeksi mahdollisimman tyhjä. Mikä on raskainta työssäsi? – Tympeintä on, jos kone ei toimi oikein tai jos siitä on mennyt osa rikki. On tympeää, jos työt eivät etene. Mitä työhön liittyviä suunnitelmia sinulla on? – Se, että oppisi listakoneesta mahdollisimman paljon: osaisi huoltaa sitä paremmin, vaihtaa tarvittaessa siihen isompiakin osia. Milloin liityit liittoon? – Liityin oppilasjäseneksi keväällä 2014, kun ammattikoululla pidettiin Puuliiton esittely. Kun aloitin Haapaveden Puukalusteella kesäkuun alussa vuonna 2015, pääluottamusmies Jaana Myllynen suositteli Puuliittoon liittymistä. Silloin liityin varsinaiseksi jäseneksi. Mikä sai sinut liittymään liittoon? – Liityin mahdollisen työttömyyden takia. Mitä odotat omalta ammattiliitoltasi? – Parempia jäsenetuja. Millainen koulutus sinulla on? – Olen käynyt Haapaveden ammattiopiston, jossa opiskelin puusepäksi. Valmistuin viime vuoden kesäkuussa. Mitä teet vapaa-ajallasi? – Pelaan tietokoneella internetissä selviytymis- ja sotapelejä, joita pelataan toisia pelaajia vastaan, ei tietokonetta vastaan. Siinä saa pelata muiden ihmisten kanssa ja pääsee tutustumaan muihin ihmisiin; pelaajia on eri maista. – Harrastan myös piirtämistä. Piirrän yleensä autoja, joskus lyijykynällä ja joskus tietokoneella. Minkä haaveen haluaisit toteuttaa? – Haaveena on oma asunto, sillä asun vielä vanhempien luona. Aion katsella kesällä Haapavedeltä vuokrarivitaloasuntoa. Sitten olisi lyhyempi työmatka töihin; voisi mennä töihin vaikka pyörällä. Nyt työmatkaa on yhteen suuntaan 23 kilometriä. Mira Tenhunen

MIRA TENHUNEN 9 Takana kultainen työelämä. Merihaka ja sen tornitalo oli Olli Peltolan työpaikka yli 30 vuotta. Talouspäällikkö Olli Peltola eläkkeelle: ”Ihmisiin pitää voida luottaa” Luottamus on punainen lanka. P Jos pitäisi mainita yksi piirre, joka leimaa talouspäällikkö Olli Peltolan toimintatapaa, olisi se luottamus. – Luotan ja olen halunnut luottaa siihen, että ihmiset eivät tee typeryyksiä – tai jos he tekevät, he eivät tee niitä toiste. Jokainen tekee virheitä ja oppii niistä; jo se on luottamuksenosoitus. Negatiiviseksi palautteeksi riittää sekin, kun joku on tyrinyt ja sitä vituttaa se – ei sitä tarvitse sen takia nostaa julkisesti haukuttavaksi. – Ihmisiin on voinut ja heihin pitää luottaa, ja olen kyllä luottanutkin. – Se on johtanut siihen, että asiat etenevät ja kehitystä tapahtuu. – Se näkyy esimerkiksi jäsenrekisterin siirtymisessä uuteen YAP-jäsenrekisterijärjestelmään; se saatiin menemään kivuttomasti läpi. – Se tehtiin siten, että jäsenrekisterin työntekijät olivat mukana ensimmäisestä demotilaisuudesta alkaen. Tapasin myyntimiehen yksin vain kerran, ja siitä asti jäsenrekisterin väki on ollut mukana uuteen järjestelmään siirtymisessä. Kutsun sitä sekä luottamuksenosoitukseksi että omaksi laiskuudeksi. Lopputulos näkyy siinä, että hommat toimivat jäsenrekisterissä. – Tämä on klisee, mutta yhteistyössä on voimaa. Yhteistyössä liikutaan liian paljon vaakatasossa, kun esimerkiksi liittojen puheenjohtajat tai toimitsijat keskustelevat kes- kenään, mutta näen yhteistyön myös vertikaalisesti siten, että esimies–alais-suhteet jäävät sivuun. Esimies voi olla alaistensa kaveri menettämättä uskottavuuttaan; se on terveen itsetunnon kysymys. ”Ei kirjanpitäjätyyppi” Luottamuksen lisäksi Peltolaa kuvaavat monipuolisuus ja uteliaisuus. Talouspäällikön tehtävien lisäksi Peltola vastasi 23 ja puolen vuoden ajan liiton tietotekniikasta sekä omistamista kiinteistöistä. Hän oli myös vuodesta 1999 lähtien liiton työvaliokunnan jäsen. Lisäksi hän on ollut pariin otteeseen liiton ja työttömyyskassan henkilöstöpäällikkö, vuosina 1999–2005 ja 2011–2016. Tutkimussihteeri Timo Rautarinnan jäätyä eläkkeelle vuoden 2010 lopulla Peltola tilastoi ja analysoi jäsenten työttömyyttä. – Talouspäällikön tehtävän kautta ison osan panoksesta veivät sekä Mäntymotelli että Pöylinniemi eli kiinteistö- ja toimitila-asiat; ne ovat olleet minulla koko ajan. Talousasioista vastaavana Peltola myös osallistui eläkeyhtiön Eteran ja sen edeltäjän LEL Työeläkekassan hallintoon kahden eri sijoitusjaoston ja eläkejaoston jäsenenä. Hän oli myös 23 vuoden ajan Metsämiesten Säätiön maallikkotilintarkastaja ja Suomen Metsämuseosäätiön eli Luston tilintarkastaja sekä pitkään metsurien lomakassan hoitokunnan jäsen. – Pelkästään liiton talouspäällikkönä toiminen ei varmaan olisi monelle muullekaan riittävästi, sillä se on niin yksinkertaista ja hallinnollista toimintaa. Ei se olisi riittänyt. Laajensin aktiivisesti omaa tehtäväkenttääni, kun sain luotua muita kanavia pitkin henkilösuhteita erilaisten asioiden eteenpäin viemisessä. En ole kirjanpitäjätyyppi. Liiton talous on aika ahtaassa saumassa; se ei ole antanut paljon mahdollisuuksia luoviin avauksiin. Tutkimuksen kautta ay-liikkeeseen Peltola tuli SAK:laiseen ammattiyhdistysliikkeeseen töihin syyskuussa 1986, reilut 30 vuotta sitten, kun hän aloitti Puuliiton toisen edeltäjän, Maaseututyöväen liiton taloussihteerinä. Ensimmäinen kosketus ammattiyhdistysliikkeeseen oli hänen Kemian Työntekijäin Liitolle tekemänsä tutkimus, joka poiki useampia eri SAK:laisille ammattiliitoille tehtyjä liittoraportteja. – Kemianliiton yhteyden kautta sain vinkin, että Maaliitto haki historiansa ensimmäistä taloussihteeriä, ja minusta tuli Maaliiton ensimmäinen – ja viimeinen – taloudenhoitaja. Sittemmin Peltolasta tuli Puuliiton ensimmäinen taloussihteeri. – Samat työt siihen kuuluivat, ja toukokuusta 1999 minusta tuli silloisen talous- ja hallinto-osaston osastopäällikkö ja muistaakseni vuonna 2005 liiton talouspäällikkö. Tietotekniikka muutti toimintatapoja Moni asia on muuttunut ammattiyhdistysliikkeessä kuluneiden 30 vuoden aikana. – Esimerkiksi hyppäys suljetusta avoimeen on ollut merkittävä. Se ei johdu ihmisten muutoksesta, vaan ihmisten on ollut annettava periksi tekniselle ja henkiselle muutokselle, paineelle, joka on tullut ulkoa, Peltola kuvaa. – Tämä on kokousten pitäjien liike. – Pitkään oli niin, että porukka odotti kokouksissa, että joku tulee huoneeseen tieto mukanaan: salkku täynnä piirtoheitinkalvoja – siellä se viisaus asuu. Mutta tänä päivänä tämä tapa haastetaan, ja pitääkin haastaa enemmän. Nykyään kokouksissa kävijät tietävät asiat jo, ja niihin pitää löytää uusi näkökulma. Toiset ovat siihen sopeutuneet, toiset eivät. ”Onnistumisiakin on ollut” Talouspäällikkö saa helposti kuraa niskaansa, jos vaikka liiton sijoitustoiminnassa syntyy tappioita. Mutta paljon on ollut onnistumisiakin, Peltola sanoo, kuten jäsenrekisterijärjestelmien käyttöön otot. Se oli aikanaan todella suuri muutos käytäntöihin. – Pidän myös Mäntymotellin ja Pöylinniemen myymisiä onnistumisina. Pystyin vakuuttamaan, että niiden myynti pitää tehdä. Mäntymotellista oli uskomattoman ruusuiset kuvitelmat, että se tuo paljon rahaa, eikä kukaan suostunut myöntämään, että se söi enemmän kuin tuotti. Mäntymotelli vei 25 vuoden aikana kahdeksan miljoonaa euroa. Mäntymotelli meni nahkoineen, mutta Pöylinniemestä saatiin hyvät rahat. – Olen myös tyytyväinen, että liiton mökeillä Kalajoella ja Punkaharjulla on häkellyttävän hyvät käyttöasteet. Mökkien hankinta, niiden varustelu, ylläpito ja varaussysteemi on pidetty itsellä, ja ne ovat toimineet erittäin hyvin. Myös henkilöstöpäällikön asemassa Peltola kokee saaneensa myönteisiä muutoksia aikaan. – Iso onnistuminen oli aikanaan henkilöstön palkkarakenteen uudistaminen. Olin sen ensimmäisen version tekijä 2000-luvun alussa, ja vuonna 2014 saatiin henkilöstön edustajien kanssa laitettua henkilöstön työehdot yksiin kansiin. – Olen myös omasta mielestäni ainoana pystynyt toteuttamaan työnantajan roolia siinä, että tehdään enemmän töitä vähemmällä väellä. Väkeä on vähennetty talous- ja hallintoyksikössä sekä jäsenrekisterissä. Vaikka minun tehtäviini ei ole haluttu sälyttää saneeraamista, aika iso osa henkilöstön vähentämisestä jäi minun toteutettavakseni. Vuonna 1993 jäseniä oli 58 000 ja työntekijöitä 58, kun jäseniä on nyt 33 000 ja työntekijöitä 38. Väen vähentämisessä on myös toinen puolensa. – Ihmiset ovat saaneet monipuolisempia töitä, ja päiville tulee täytettä. Olen myös nähnyt ulkoistamisen hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi työajanseurannassa tai matkalaskujärjestelmässä. Ei mökkiä eikä asuntoautoa Eläkkeellä Peltola aikoo keskittyä kulttuurinautintoihin. – Aion käyttää lisääntyvän vapaa-ajan erittäin laveas- ti erilaisiin kulttuuriharrastuksiin. Eläkeläisille on paljon edullista tarjolla, myös päiväsaikaan, on se sitten musiikkia tai näyttämötaidetta; ne kiinnostavat. Tykkään livemusiikista. Ja matkustelemisesta, tottakai. Sitä täytyy lisätä, ja vapaa-ajan lisääntyminen antaa siihen erinomaiset mahdollisuudet. Mutta taittamatonkaan indeksi ei tarkoita, että pystyisi rajattomasti matkailemaan. Aion myös palauttaa lukemisharrastusta; nyt on menty pikkasen yksipuolisesti laatudekkareilla.Tavoitteena on pukea päälle teepaita, jossa lukee ”Olen lukenut Alastalon salissa”. Kirjan jo omistan. – Sen sijaan ei ole paineita ostaa mökkiä, omakotitaloa, asuntovaunua tai asuntoautoa. Eikä tule. Teen ihan samoja asioita, joita olen tehnyt tähänkin asti. Peltola on lupautunut avustamaan Puuliittoa tarvittaessa asiantuntijana. – En aio ruveta etsimään töitä, mutta olen lupautunut auttamaan Puuliittoa erityiskysymyksissä, joissa minusta on apua. En ole liitolle mitään velkaa, mutta en halua olla jeesaamatta asioissa, joissa voin jeesata. Mutta vaikka minua kysyttiin jatkamaan mahdollisen fuusion alkamiseen asti, sitä en voi tehdä; sellaista selkärangattomuutta ei minusta löydy. Katkeruutta ei ole ilmassa, hyväntuulisuutta senkin edestä. Peltola siirtyy Kuuban kautta kohti kepeitä ja vapaita päiviä. Ja Alastalon salia. Mira Tenhunen

10 Pienestä ponnistanut Kaluste-Kolmio: Lisää työntekijöitä palkataan Ravintoloiden ja hotellien kalustamiseen erikoistunut Riihimäellä toimiva KalusteKolmio täytti äskettäin kymmenen vuotta. Alussa puuseppiä oli kaksi, nyt niin monta, että työpaikalle valittiin luottamusmies. Teksi ja kuvat Jari Isokorpi P Kaluste-Kolmiolla asentajana työskentelevä pääluottamusmies Jari Heinonen sanoo työtä riittävän koko porukalle tasaisesti. – Isompia notkahduksia ei ole ollut. Ketään ei ole tarvinnut lomauttaa. Työ on ollut tasaisen varmaa ja pientä nousua vuosittain, maltillista. Kaksi henkilöä jäi syksyllä eläkkeelle ja kolme palkattiin. Kaluste-Kolmio sai alkunsa omistajavaihdoksesta vuonna 2006. Alussa työpaikalla oli toimitusjohtaja – omistaja Jarno Möttönen ja kaksi puuseppää. Nyt työntekijöitä on 11. Ravintolan saneeraus työllistää Kaluste-Kolmion eräs isoimmista työkohteista on ollut S-ryhmän ravintolaketju. – Siellä on ollut runsaasti töitä. Työtilaisuuksia tulee, kun ravintoloita noin kymmenen vuoden syklillä uusitaan Joulun alla Kaluste-Kolmion puusepät saneerasivat ja uudelleen kalustivat Forssan ABC:n ja tammikuussa 2017 remonttivuorossa oli Riihimäen ABC. – Sitä ennen tehtiin Fransmanneja. Kierrettiin ravintolat ja uudistettiin niitä. Ensin oltiin Helsingissä, sitten mentiin Tampereelle, sieltä Vaasaan, ihan ympäri Suomea. Riihimäkeläiset puusepät eivät kalusta ja saneeraa pelkkiä ravintoloita, vaan kohteena on kokonaisia hotelleja. – Hämeenlinnan Vaakuna kalustettiin ja tehtiin sinne lattiat sekä maalaustyöt, Heinonen mainitsee esimerkkinä. Mikä on vakaan työllisyyden salaisuus? – Töitä on aina tullut. Me olemme tehneet tarjouksia ja jotain on jäänyt käteen. Kai se on niin, että asiakkaan toiveet laadusta ja aikataulusta ovat täsmänneet, Heinonen arvelee. Tekijöillä tekemisen vapaus Kalusteet tehdään Riihimäellä Kaluste-Kolmion omalla tehtaalla, joka on nykyaikaisesti koneistettu. Jokainen puuseppä tekee komponentin pintakäsittelyä lukuun ottamatta alusta loppuun asti valmiiksi itse. – Siinä annetaan tekijälle vapautta. Tehtaalla annetaan paperit ja puuseppä saa itse suunnitella, paloitella ja koota. Puusepältä komponentit menevät pintakäsittelijä Arja Löytynojalle, joka maalaa tai tekee muun tarvittavan käsittelyn. Kalustepuuseppä nuoresta pitäen Puuseppä Veikko Parkkila, 55,valmisti juttua tehtäessä vastaanottotiskin kantta tamperelaiseen hotelli Ilvekseen. Hyvinkääläinen Parkkila opiskeli aikanaan puusepäksi kotikaupunkinsa ammattikoulussa. Hän on työskennellyt 30 vuotta samassa firmassa, vaikka sen omistaja ja nimi kymmenen vuotta sitten vaihtui. Vanhan omistajan aikaan työpaikka tunnettiin Pusurakenteena. Toiminnan laajentuessa Kaluste-Kolmio muutti vuonna 2009 Hyvinkäältä isompiin tiloihin Riihimäelle ja Parkkila työpaikan mukana. Parkkila sanoo viihtyvänsä työpaikassaan. Hän luonnehtii yhteisöä laadukkaaksi ja erittäin toimivaksi. – Kymmenen vuotta pitää käydä töissä vielä, kunhan vain paikat kestävät. Selkä reistailee, mutta välillä sen kanssa pärjää hyvin. Happilaite suojaa maalin käryltä Turengissa asuva Arja Löytynoja tuli pintakäsittelijäksi Kaluste-Kolmioon neljä vuotta sitten sen jälkeen, kun edellinen työpaikka hämeenlinnalainen Pekolan puutyö oli mennyt konkurssiin. Siellä hän ehti työskennellä maalarina 19 vuotta. Löytynojan mukaan maalarin työ ei ole vuosien varrella paljoa muuttunut. – Liotinpohjaisilla ohenteilla olen vuosikaudet tehnyt hommia. Vesiohenteisiakin on kokeiltu, mutta ne eivät oikein toimi. Suojavarusteena maalin käryä vastaan hän käyttää maskia. – Kone on selän puolella ja puhaltaa happea. Se on hyvä laite. Vanhemmiten maskin käyttö on ruvennut käymään selän päälle. Isohkojen komponenttien pintakäsittely on raskasta työtä. – Märkiä levyjä on hankala nostaa. Eläkeikään on vielä seitsemän vuotta aikaa. Jaksamisesta saattaa tulla loppuvuosina haaste. Miellyttävää työssä on Löytynojan mukaan kiva työporukka. Asentajan työ tienpäällä oloa Heinonen ja Tuomas Korpela työskentelevät Kaluste-Kolmion kalusteiden asentajina. – Se on vaihtelevaa työtä. Ei pääse kyllästymään. Saariselkä ja Kittilä ovat olleet kaukaisimmat kohteet. Työmaana on koko Suomi, kertoo Korpela. – Asentajan työ on tienpäällä oloa. Viikonlopuksi tullaan kotiin. Se on ihan mukavaa, mutta oma vapaa-aika on viikonlopun varassa, Heinonen mainitsee. Hänen mukaansa reissutyössä on hyvät puolensa. – Siinä on lisiä ja päivärahoja. Sen huomaa tilipussissa. Asennus vaatii tarkkaa suunnittelua yhdessä asiakkaan kanssa. – Suojaukset pitää huomioida, koska tilaa pidetään asennettaessa koko ajan auki. Pentti Sinkkonen hioo Riihimäen Prisman ravintolaan tulevaa komponenttia. Jesse Selin on harjoittelemassa tulevaa ammattiaan Kaluste-Kolmiossa. Hän opiskelee puusepäksi Hyvinkäällä. Veikko Parkkila tekee liitosuria lamellokoneella. Uudenaikaisilla työkaluilla puusepäntyö sujuu ripeästi.

11 n maltilla – Vakaa, reilu ja järkevästi organisoitu, sanoo Jari Heinonen Kaluste-Kolmiosta. Heinosesta luottamusmies Kaluste-Kolmio valitsi historiansa ensimmäiseksi pääluottamusmieheksi Jari Heinosen. Hän aloitti tehtävässään vuoden alussa. P Heinosen mukaan aloite luottamusmiehen valintaan tuli Puuliitosta. – Ajatus oli, että liitossa olisi mukana edunvalvoja myös Kaluste-Kolmiosta. Luottamusmiehen valintaan motivoi osaltaan ay-liikkeessä tapahtuva kehitys. – Liittojen yhdistymisestä neuvotellaan ja on odotettavissa muutoksia. Se on kysymysmerkki varmaan vielä kaikille, mitä ne tuovat tullessaan. Vaikka luottamusmiehen pesti työpaikalla on uusi, on Heinosella ay-toiminnasta kokemus 20 vuoden ajalta. Hän on Hämeenlinnan ympäristössä toimivan Puuliiton ammattiosasto kahdeksan sihteeri. Osastossa on 280 jäsentä. Myös Kaluste-Kolmiossa työskentelevät jäsenet kuuluvat siihen. Heinonen valmistui puusepäksi vuonna 1990 Hämeenlinnan ammattikoulusta ja työskenteli kotikaupungissaan Pekolan puutyössä sen konkurssiin asti, jonka jälkeen hän tuli töihin Kaluste-Kolmiolle viisi vuotta sitten. Tehtäväänsä luottamusmiehenä hän suhtautuu opinhaluisella mielellä. – Itselleni tämä on uusi homma. Jos en jotakin tiedä, siitä pitää ottaa selvää ja soittaa tietävämmälle henkilölle. Luottamusmieskurssikin pitää käydä jossakin vaiheessa. Järkevästi organisoitu työpaikka Työpaikkaansa Kaluste-Kolmiota Heinonen arvioi matalaksi hierarkialtaan ja järkevästi organisoiduksi. – Se on vakaa, reilu ja tasapuolinen. Työhenki on hyvä. On ihan mukava tulla aamulla töihin. Hänen mukaansa työpaikalla ei ole turhia välikäsiä. – Tiedonkulku on välitön ja sen saa heti perille oikeaan osoitteeseen. Matala hierarkia tuo toimintaan tehokkuutta. – Narut pysyvät käsissä ja pystymme toimimaan nopealla syklillä. Heinosen mukaan vuorovaikutus työnantajan ja työntekijöiden välillä toimii. – Neuvottelua on ollut aina ja asioista pystytään puhumaan. Puusepäntyö herkkä laji Kaluste-Kolmion toinen perustaja Jarno Möttönen on Taitajakisan SM-hopeamies, MMkisakävijä ja tilauspuuseppä. P Työpaikka sai alkunsa, kun kaksi ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijaa päätti toteuttaa yhteisen ajatuksen puusepänliikkeen ostosta. Myynnissä oleva löytyi Hyvinkäältä. Möttösen perustajatoveri Jukka Korpela oli entinen yrittäjä. Puuseppänä töitä tehnyt Möttönen oli kiinnostunut alasta jo varhain. – Yläasteella puutyöt tuntuivat mukavilta. Yhdeksää ja kymppiä olivat numerot. Ammattikouluaikana sain neuvoja sukulaismieheltä, joka oli puuseppä. Ammattikoulusta vuonna 1997 puuseppäoppilaan tie vei taitajakilpailuun Turkuun, joka johti vuonna 2001 MM-kilpailuun EteläKoreaan. – SM-kisasta tuli vain hopeaa. Mutta pääsin Puusepänliike Onni Saloselle töihin. Tein tilauspuusepän töitä. Ne olivat vaativia. Työn ohella suoritin ammattitutkintoa ja erityisammattitutkintoa. Ennen insinööriopintojaan Möttönen oli hankkinut puuseppänä rautaisen ammattitaidon. Alkuun verkostoa hyödyntämällä Tällä kertaa Arja Löytynoja käyttää pintakäsittelyyn lakkaa. Aloittaessaan Kaluste-Kolmio sai niin hyvän lähdön, että se pystyi vähitellen laajentamaan toimintaansa, palkkaamaan lisää työntekijöitä sekä tarvitessaan käyttämään hyväksi myös tuttuja toiminimellä työtä tekeviä ammattilaisia. Se pystyi Möttösen mukaan alussa hyödyntämään sekä ostetun yrityksen että toisen omistajan Jukka Korpelan vanhoja asiakkuuksia. – Niillä pärjättiin alku hienosti. Sitten tarjouskilpailujen kautta saimme pikku hiljaa lisää liikenneasema- ja ravintolakohteita. Tieto tilaajaportaalle menee usein edellisistä kohteista tutun suunnittelijan kautta. Pitkistä asiakkuuksista on alalla hyötyä. – Kun tarjouskilpailu voitetaan, saadaan työt, mutta pienempiä hommia voidaan joskus teettää ilman tarjouskyselyä, kun tunnetaan toimintatapa ja se, että toimija on luotettava. Tilauspuusepän ala on Möttösen mukaan herkkä laji. – Olemme huomanneet, että kun ihmiset vaihtuvat organisaatiossa, siinä voivat työtkin loppua, vaikka niitä olisi tehnyt pitkään. Kun henkilöstö vaihtuu, työt ovat katkolla. Työ tulee lisääntymään Möttönen uskoo, että tilauspuusepänalalla työt alan yrityksillä lisääntyvät osin senkin takia, että yrityksiä on alalta viime vuosina mennyt nurin. – Alkuvuodelle töitä on saatu aika hyvin. Myös tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt vähäsen. Puusepänalan näyttötutkintoja arvioiva Möttönen on huolissaan alan koulutuksesta. – Meidänkin lähimmät oppilaitokset ovat lakkautusuhan alla. Sanotaan, että oppilaitosten on vaikea saada oppilaita. Pitäisi tehdä korjausliike, että opiskelijat hakisivat koulutukseen. – Nämä ovat ihan kivoja töitä. Tekeminen on siistiytynyt. Joku katsoo, että rakennuksilla tienaa enemmän, mutta se on vain puoli totuutta. Puualan hommat ovat nykyaikaisten koneiden myötä aika toisentyyppisiä kuin 20 – 30 vuotta sitten, sanoo Möttönen.

Statiivi 12 SUOMALAISTA MUOTOILUA JA TYÖTÄ SieviAir Roller S1 Uusi mallisto on ilmestynyt. Katso sievi.com Storm XL+ S3 AL GT Timber XL+ S3HRO Jive Black SBAE Sievi Elixir High XL+ S3 Sievi kertoo tinkimättömästä työturvallisuudesta, jalkaan sopivuudesta ja käyttömukavuudesta. Laajasta valikoimasta löydät kaikkiin työtehtäviin ja olosuhteisiin sopivat jalkineet. Sievi on ammattilaisen merkki. SUOMI_AIR_ROLLER_UUSIKUVASTO_SARMA_277x404+5_281216.indd 1 Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • sievi.com 29.12.2016 9.02

13 Suksiseppien perinnöstä nousi maailman johtava brändi P U U S U K S I A S U O M E S TA Suomalainen Järvinen oli 20 vuoden ajan maailman johtava suksimerkki, jolla voitettiin valtaosa arvokisamitaleista. Se oli kruunaus suomalaisten suksiseppien pitkälle ja intohimoiselle työlle. P Puusuksen valmistukselle kipinän antoi urheilu, kertoo Timo Siukonen palkitussa tietokirjassaan Puusuksia Suomesta (2016). Ensimmäinen kaikille avoin hiihtokilpailu käytiin 23.3.1879 Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla. Kisa lykittiin tasamaalla ja voittaja palkittiin rahalla. Tasamaahiihdosta ja rahapalkinnoista tuli Suomessa yleinen trendi. Isoimpien hiihtokilpailujen yhteydessä järjestetyissä näyttelyissä suksisepät kilpailivat keskenään ja heistä taitavimmat palkittiin. Alkuajan suksentekijät olivat maalaisväkeä – pientalollisia, renkejä tai loisia – jotka tekivät suksia puhdetöinään. Monimuotoiset työvälineensä he valmistivat itse. Ammatti oli taitoa vaativa ja jo 1900-luvun alkupuolella järjestettiin suksentekokursseja. Vuonna 1910 tekijät alkoivat järjestäytyä sekä omaan liittoon että osuuskuntaan. Siukosen mukaan suksiseppä tienasi selvästi paremmin kuin monet muut puusepät tai rengit. Suksen teko piti opetella uudestaan Suomalainen hiihto sukelsi aallonpohjaan 1800-luvun puolivälissä, kun eränkäynti rintamailla hiipui. Suksen uusi nousu alkoi kansallisromantiikan myötä, kun Elias Lönnrot runojenkeruumatkallaan tutustui karjalaiseen liikuntakulttuuriin ja oppi hiihtämään. Hän lähetti suksia kotikulmilleen Kajaaniin. Niitä ei enää osattu panna jalkaan, eikä niillä hiihtää, ennen kuin Lönnrot matkoiltaan palasi kertomaan, miten suksi toimii. Urheiluprofessori Lauri Pihkala nimesi myöhemmin Lönnrotin suomalaisen hiihtourheilun isäksi. Hiihtoa ja suksitöitä pidettiin aluksi ukkojen puuhana, jota nuori polvi ei juuri arvostanut. Kansakoulu ja yleinen oppivelvollisuus vuonna 1921 oli lähtökohta, joka synnytti koulumatkoja hiihtävän nuorison. – Ylös Suomen poijat nuoret, ulos sukset survaiskaa! on tuttu laulu kaikille kansakoulua käyneille. Häviämässä ollut hiihtoharrastus elpyi kaupunkilaisten keskuudessa koulujen alkaessa järjestää omia hiihtokilpailujaan, joissa jaettiin jopa rahapalkintoja. Kainuulaiset ja pohjalaiset kilpasilla Suomalaisen suksen alkukoti on Siukosen mukaan kai- Suksentekijät opissa. Keski–Suomen kotiteos-aitan suksikoulun oppilaat ja opettajat esittelevät näytetöitään talvella 1909. nuulainen Puolangan kunta, jonka kylissä miehet 1800luvun puolivälin jälkeen veistivät suksia puhdetyönä ja sieltä suksenteko levisi ympäristöpitäjiin. Kajaanilainen malli oli yli kolme metriä pitkä, kymmenen senttiä leveä, kahdesta kolmeen kiloa painava, yhdestä koivutukista valmistettu tasamaahiihdon suksi. Jo 1890-luvulta alkaen Kajaanin mallin suosiossa ohitti Haapaveden malli ja suksen valmistuksen painopiste siirtyi Pohjanmaalle. – Sitten isä (Matti Ritola) keksi Haapaveden mallin.Teki sukset kapeammiksi ja päältä kouruiksi. Ne oli siihen asti latuskat päältä, kuvaa hiihtäjä ja suksiseppä Juho Ritola aikansa huippumallin syntyä. Myöhemmin haapavetisen haastoi kuoronjohtaja Heikki Klemetin kehittämä kuortanelainen eli ihannemalli. Lukuisissa pitäjissä oli omat suksiseppänsä ja omat mallinsa, joista jokaisella oli omat tekijämestarinsa ja erityispiirteensä. Puhuttiin pihtiputaalaisista, iiläisistä, torniolaisista, maalahtelaisista ja lukuisista muista suksityypeistä. Vuonna 1903 Suomessa oli Siukosen mukaan 1  171 eri suksenvalmistajaa. Lentävää menoa Lampisen suksilla Suomen ensimmäisen suksitehtaan perusti vuonna 1901 vasta 18-vuotias Emil Lampinen Porvoon maalaiskuntaan Kerkkooseen. Lampisen pojat oppivat nikkaroimaan isänsä opettamina. Lampisia kuvattiin erityisiksi persoonallisuuksiksi, joihin kuului äkkipikaisuus, pitkävihaisuus ja kylmäpäisyys mutta myös nopea ajatuksenjuoksu. Haapavedeltä mestarihiihtäjä ja suksenvalmistaja Esko Käräjä-Ojalta he tilasivat mallisukset. Veljekset luottivat itsevarmasti, että Kerkkoossa osataan tehdä vastaavanlaisia. Töihin palkattiin ammattilaisia Puolangalta. Lampisen suksista mainittiin, että hyvän luiston lisäksi niissä oli kaunis muotoilu. Anekdoottina hyvästä luistosta tarina kertoo, että Emilin veli Heikki hiihti aamuyöllä Porvoosta Lahteen, voitti siellä kilpailun, jatkoi sieltä matkaa Koskelle, voitti sielläkin ja palasi kotiin yöksi mukanaan 90 markkaa palkintorahoja, mikä nykyrahassa vastaa 444,50 euroa. Kartalta mitaten matkaa kertyi reilusti yli 200 kilometriä, joten suksien ja miehen täytyi olla uskomattomassa kunnossa ja varmasti tarvittiin lentokeli! Vuosikymmeniä kestäneellä tehtailijan urallaan Lampinen ehti perustaa Kerkkooseen kolme suksitehdasta, joista yhdestä tuli hänelle kilpailija, Karhu-suksia valmistava Urheilutarpeet. Suksitehdaskeskittymiä syntyi myös Jyväskylään, Vimpeliin ja Haminan seudulle sekä lukuisia pieniä tehtaita eri puolille maata. Holmenkollen vaati erilaisen suksen Kansainvälisten kisojen yleistyessä suomalaisille tuli murhe. Pitkä, takapainoinen ja raskas tasamaan suksi ei mäkisessä maastossa pärjännyt norjalaiselle murtomaasukselle, joka oli lyhyempi, kevyempi ja etupainoisena laskuissa helpommin ohjattava. Ensimmäinen Holmenkollenin voittoa yrittänyt oli vuonna 1914 Anders Brännkärr Alavetelistä. Suomalaisen onneksi 50 kilometrin kisaa siirrettiin huonon sään takia viikolla ja hän ehti hankkia tasamaasuksiensa tilalle norjalaiset murtomaasukset. Aikalaisen kertojan mukaan Brännkärriä ”ylistettiin ja kehuttiin, sillä hän nousi ylämäet komeasti kuin jalopeura. – Alamäet hän meni kuitenkin istuvillaan ja kynti mutkapaikoissa takamuksellaan vakoja lumeen.” Brännkärr sijoittui kolmanneksi: kelpo saavutus tasaiseen tottuneelle. Holmenkollenia yritti valloittaa myös aikansa maailman parhaana hiihtäjänä pidetty Tapani Niku, joka oli myös taitava suksiseppä. Niku kehitti vuonna 1921 Lampisen suksitehtaalla ensimmäisen suomalaisen murtomaasuksen, johon hän oli tyytyväinen. Nikulla oli Oslon laduilla juhamietomainen tuuri: milloin katkesivat sukset, milloin syynä epäonnistumiseen oli jokin muu. Himoittua Holmenkollenia hän ei voittanut koskaan. Murtomaasuksi kui- Jo esi-isät osasivat ## Kirveellä kaadettu ja koivusta veistetty kalhu tarkoitti lyhyttä, oikean jalan potkusuksea, jonka pohjassa oli nahka potkun voiman suuntaamiseksi eteenpäin. Lyly tarkoitti vasemman jalan pitkää liukumasuksea, jonka pohjassa oli pitkittäissuuntaisesti kulkeva ura, olas, suksen hallittavuutta parantamassa. Lylyt valmistettiin kovasta, pihkaisesta männystä. Kolmas kohta oli keskikohta, päläs, johon asennettiin mäystimet eli siteet. Ne oli tehty vitsaksista tai nahasta. Tällaisilla suksilla suomalaiset olivat hiihtäneet 1000 – 3 000 vuotta, Suomen asutuksen alkuhämystä lähtien. tenkin syrjäytti tasamaasuksen Suomessa vähitellen. Kultaa ja kunniaa sälesuksella Seuraava vallankumous puusuksen teossa tapahtui sarjatuotannon kehittyessä, kun useasta osasta valmistettu kevyt sälesuksi alkoi korvata yhdestä puusta veistettyä koivusuksea. Sälesuksen kehittämisessä kilpailivat norjalaiset ja suomalaiset. Aluksi Norja näytti olevan niskan päällä, mutta Suomi veti kuitenkin tuotekehittelyssä pitemmän korren. Sälesuksitehtaan rakensi Jyväskylään Oy Wilh. Schauman Ab jo 1930-luvun lopulla mutta 1950-luvun alussa lahtelainen Esko Järvinen osti suksen valmistusoikeuden. Järvinen vei tuotekehityksen huippuunsa. Järvisen suksista voitiin lukea vuosittain, kuinka monta mitalia niillä oli saavutettu olympialaisissa ja MMkisoissa. Kansainvälisen läpimurron järviset tekivät olympiavuonna 1952, jolloin niillä hiihdettiin 12 olympiamitalista kymmenen. Falunin MM-hiihdoissa 1954 kaikki mitalit saavutettiin järvisillä. Seuraavat kaksikymmentä vuotta muovisuksen tuloon saakka 1970-luvulla järviset hallitsivat kilpahiihtoa. Järvisen rinnalla kuitenkin myös monet muut suksivalmistajat jatkoivat toimintaansa. Yksipuisella suksella oli edelleen kannattajansa ja sälesuksia oppivat valmistamaan muutkin kuin Järvinen. Jari Isokorpi Lähde ja lainaukset kirjasta: Timo Siukonen: Puusuksia Suomesta. Unohdettujen suksiseppien ja suksitehtaiden elämää 1880–1960. 377 sivua. Kustantaja: Docendo.

14 Puuliiton pilkkikilpailut kisataan kirkasvetisellä Pyhäjärvellä PET TERI RAITO Puuliiton vuoden 2017 pilkkimestaruuskilpailut kisaillaan 18. maaliskuuta Kiteen Puhoksella viihde- ja vapaa-ajankeskus Pajarinhovissa. P Kisa käydään kilpailupaikan edustalla aukeavalla kirkasvetiseksi mainitulla Pyhäjärvellä. Mestaruuksista mitellään viidessä yksilösarjassa ja kahdessa joukkuesarjassa. Sarjat ovat miehet yleinen, miehet yli 60 vuotta, naiset yleinen, naiset yli 60 vuotta, 17 vuotta ja nuorempien sarja, miesten joukkue sekä naisten joukkue. Joukkueet nimettävä ennakkoon Kolmihenkiset joukkueet on ilmoitettava ja nimettävä ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailukansliassa voi tehdä ainoastaan korjauksia joukkueen kokoonpanoon kilpailuaamuna kello 10:een mennessä. Uusia joukkueita ei voi ilmoittaa enää kilpailupaikalla. Sekajoukkueita ei hyväksytä. Osallistumisoikeudet Kilpailuun voivat osallistua Puuliiton ammattiosastojen jäsenet ja heidän 17-vuotiaat ja sitä nuoremmat lapsensa. Osallistumisoikeus on lisäksi Puuliiton entisillä eläkkeellä olevilla jäsenillä, jotka esittävät kilpailukansliassa ammat- Viime vuonna liiton pilkkimestaruuksista miteltiin Unnukan Kalmalahdella Leppävirralla. tiosaston antaman todistuksen jäsenyysajastaan. Eläkkeellä olevat jäsenet osallistuvat ikänsä edellyttämään sarjaan. Pilkkikilpailujen osallis- tumismaksu on kahdeksan euroa henkilöltä. Kilpailualueen kartta ja säännöt jaetaan kilpailupaikalla. Ilmoittautua pitää liiton keskustoimistoon 28.2. mennessä. Ilmoittautu- mislomakkeen voit tulostaa netistä tai voit pyytää sen numerosta 09 615 16 318. Lappeenrannan osasto juhli 110 vuottaan P Juhlavassa tilaisuudessa Puuliiton tervehdyspuheen piti puheenjohtaja Jari Nilosaari.Ammattiosaston puheen piti Hannu Kiviluoma, joka jätti samalla osaston puheenjohtajuuden eläkkeelle siirtymisensä johdosta. Kiviluomalle kultainen ansiomerkki Hannu muisteli alkuaikojen vilkasta toimintaa ja Kymen piirin kultakautta. Viime vuosina ammattiosaston aktiivien määrä on ollut hieman laskusuunnassa ja tapahtumiin osallistuminen jäsenten kesken vähäistä. Niinpä Hannu toivottikin mitä parhainta onnea ja menestystä uudelle puheenjohtajalle, joka valittiin viime syyskokouksessa sekä voimia uudelle toimikunnalle. Osaston puheenjohtajuuden vastaanotti syyskokouksen yksimielisellä päätöksellä Kauko Jurvanen. Hannu Kiviluoma sai Puuliiton kultaisen ansiomerkin aktiivisesta toiminnastaan ammattiyhdistysliikkeen hyväksi. Hannu kouluttautui esimerkillisen jatkuvasti muuttuvan maailman tahdissa päivittäen työelämätietoutta useasti vuodessa. Olen saanut käydä monen monta kurs- sia Hannun kanssa, ja aina on opittu uutta ja hyödyllistä. Niillä opeilla voi kukin palvella jäseniä arjessa ja työpaikoilla. Viimeisimpänä Hannu kävi nykyaikaisesti videokurssit ja muuta media-ja viestintäkoulutusta. Vierivä kivi(luoma) ei sammaloidu! Meistä niin sanotusti nuoremmista moni saa ottaa oppia Hannusta, hänen pitkämielisyydestään, rehellisyydestään ja siitä, että hermoa ei ole hänen juuri tarvinnut menettää, kun asiat ja kokemus puhuvat. Eikä Hannu meitä kokonaan toki jätä! Hän jatkaa esimerkiksi ammattiosastomme saunamajavastaavana. Hyvä niin, sillä hänellä on roppakaupalla tietotaitoa jaettavanaan meille muille. Myöskään kotijoukkoja ei ole syytä unhoittaa. Hannun vahvana tukena on kautta vuosien ollut aina yhtä ystävällinen ja monet monituiset kerrat kokouksiimme kakut leiponut Paula Kiviluoma. Paula on myötäelämisellään vaikuttanut siihen, että meidän Hannu on jaksanut toimia eri järjestötehtävissä, muun muassa SAK:n paikallisjärjestö- ja aluetoiminnassa, Työväen sivistysliitossa, Puuliiton valtuustossa, pääluottamusmiehenä ja Puuliiton Kymen sd-ryhmässä. Itse haluan kiittää heitä molempia siitä, että aina on saanut ottaa yhteyttä ja käydä heillä kylässä, ajankohdasta huolimatta. Suomen suurin puualan ammattiosasto HILLEVI LEHMUSJÄRVI Lappeenrannan ammattiosasto juhli 110-vuotista taivaltaan Tirilän Työväentalolla 17. joulukuuta. Ammattiosastomme on tällä hetkellä Suomen suurin puualan ammattiosasto ja Puuliiton suurin osasto 1 137 jäsenellään. Vaatii silti paljon työtä, että kokoojaosastomme tavoittaa kaikki alueemme työpaikat ja ihmiset pienintä myöten. Osastollamme on kotisivut osoitteessa lpr-puualanao36.fi ja oma Facebook-ryhmä. Kotisivuilta löytyvät myös päivitetyt yhteystiedot sekä Hannun pitämä juhlapuhe Puheenjohtajan palsta -kohdasta. Itse onnittelen täten vielä 110-vuotista ammattiosastoamme, kaikkia vieraita ja myös pikkujouluihin osallistuneita. Toivotan kaikki vanhat ja uudet toimijat sekä jäsenet tapahtumiimme ja ammattiosaston kokouksiin. Toimiva ammattiosasto tarvitsee aktiivisia jäseniä. Edunvalvonta on ja tulee aina olemaan yhteistyötä! Kiitos kaikille, jotka ovat olleet vaikuttamassa suuren osastomme syntyyn menneinä aikoina! Tapahtumarikasta vuotta 2017! Hillevi Lehmusjärvi Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto 36:n varasihteeri metsuri Imatra Osaston pitkäaikainen puheenjohtaja Hannu Kiviluoma (vas.) sai Puuliiton kultaisen ansiomerkin aktiivisesta toiminnastaan ammattiyhdistysliikkeen hyväksi. Merkin luovutti liiton puheenjohtaja Jari Nilosaari.

15 Laiva täyttyy kovaa vauhtia! Puuliittolaisten jäsenristeily Kesäseilinkit seilataan 26.–27.8. M/S Silja Europalla. Laiva lastataan lauantai-iltana ääriään myöden täyteen puuliittolaisia seuralaisineen ja purjehditaan Tallinnan satama-altaaseen yöksi. Sunnuntai-aamuna risteilyvierailla on mahdollisuus vierailla kesäisessä Tallinnassa. Kotimatkalle lähdetään puoliltapäivin. Kesäseilinkien varaukset hoitaa matkatoimisto Matkapojat, josta kerrottiin, että kolmannes paikoista on nyt myyty. Lähes neljäkymmentä ammattiosastoa on ilmoittanut liittoon osastonsa kesäseilinkivastaavan, ja monissa osastoissa varausten tekeminen on vielä suunnitteluasteella. Varaamista ei kannata jättää loppukevääseen, sillä parhaat paikat viedään nyt päältä. Helmikuun alkuun mennessä varauksen tehneiden kesken arvotaan vielä kaksi hyttiluokan korotusta Deluxe-hyttiin. On siis monta syytä toimia ripeästi! Kesäseilinkeillä tanssitaan, lauletaan, nauretaan, kilpaillaan hauskoissa kisoissa, syödään hyvin ja puhutaan myös asiaa. Risteilyn aikana voi tutustua mielenkiintoisin esittelypisteisiin ja esittää tiukkoja kysymyksiä liiton henki- TA L L I N K S I L J A P Terhi Nokela Laivalla on paljon tyylikkäitä ravintoloita, joissa on mukava kohdata vanhoja ja uusia ystäviä. Kesäseilinkivastaavat ammattiosastoittain Itäinen toiminta-alue •• Askon ammattiosasto 002 Kolehmainen Ulla, 050 563 2263 tai ulla. kolehmainen63@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille ja seuralaisille linja-auto kuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. Ilmoittautumiset 16.1. mennessä. Ilmoittautumisia ottaa vastaan myös Tiina Salminen, 040 770 2915. •• Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 Pasanen Jari, 045 178 8229 tai patikainen@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille kuljetuksen Matkapoikien yhteiskuljetuksen mukaan eli 34 euroa per henkilö. •• Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 Kajander Seppo, 040 584 0380. Varaus sisältää lounaan. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Iskun Ammattiosasto 014 Päivärinta Seppo, 050 407 9462 tai seppo. paivarinta@isku.fi. Osasto tarjoaa jäsenille ja seuralaiselle maksuttoman linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034 Kortesalmi Markus, 050 555 7204. Ilmoittautumiset 30.1. mennessä. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 Mynttinen Minna, 044 077 7918 tai minna.hannele.m@gmail.com. Osasto tukee 20 jäsentään puolisoineen. Jäsenille tuki on 63,50 euroa ja puolisolle 33,50 euroa. •• Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 Jokinen Jouni, 050 344 3745 tai jouni.jokinen@dnainternet.net. Osasto maksaa bussikuljetuksen Helsinkiin. Lähtö Lapinlahdelta ja Kuopiosta. Lisätietoja: www.puuliitonkuopionao016.fi. •• Kärkölän Puutyöntekijät 027 Sallila Lauri, 040 703 4771 tai lauri. sallila@koskisen.com. Jäsenen maksettavaksi jäävä omavastuuosuus tarkentuu myöhemmin. •• Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 Pesu Jarno, 0400 948 830. Jäsenten omavastuuosuudeksi jää 40 euroa per osaston jäsen. •• Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 Orava Harri, 040 734 7001. Osasto tarjoaa kuljetuksen. •• Nastolan Puusepät 013 Vattulainen Esko, 045 127 0420 tai esko.vattulainen@ewp.fi ja Joeäär Priit, 050 912 5588 tai priitjoeaar@hotmail.com. Osasto maksaa liittymiskuljetuksen välille Lahti–Helsinki–Lahti, joka on 34 euroa. •• Nurmeksen Puutyöväen Ammattiosasto 078 Smura Antti, 050 343 5973. Osasto kustantaa risteilystä 90 euroa jäseneltä. Avecit ovat tervetulleita mukaan omakustanteisesti. •• Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 Elgbacka Matti, 040 056 8180. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 40 eurolla per jäsen. •• Puuliiton Padasjoen osasto 225 Avikainen Erkki, 040 531 9928. Osasto järjestää yhteiskuljetuksen. Muut tukimuodot määritellään myöhemmin. •• Punkaharjun Puutyöntekijät 079 Laukkanen Kari, 040 506 3983. Osasto tukee Kesäseilinkeille osallistuvia matkustajia järjestämällä maksuttoman linja-auto kuljetuksen laivalle ja takaisin. •• Puuliitto Ristiinan ammattiosasto 274 Immonen Erkki, 040 753 4208 tai erkki.immonen@upm.com. Osasto kustantaa kuljetukset välillä Mikkeli–satama–Mikkeli. •• Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 Kiesiläinen Merja, 050 573 0165 tai merja.kiesilainen@gmail.com. Osasto järjestää maksuttoman edestakaisen kuljetuksen, matkustajamäärästä riippuen joko omalla bussilla tai yhteiskuljetuksella. •• Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 Sjölund Fjalar, 040 708 6020. Ilmoittaudu 15.1. mennessä. •• Vihdin Puutyöntekijät 088 Eskelinen Arto, 050 394 8524 tai arto. eskelinen@martela.fi. Bussikuljetukset Nummelasta, kahden hengen A-luokan hytti, aamiainen ja buffet-ruokailut laivalla. Paikkoja rajoitetusti. Omavastuu 40 € osaston jäseneltä, 60 € avecilta. •• Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 Kemppi Sari, 044 500 7000 tai sari.kemppi@upm.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen, lisäksi osasto kustantaa edestakaisen kuljetuksen. Lisätietoja saat Sarilta. Läntinen toiminta-alue •• Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 Saarimäki Jorma, 0400 776 413 tai jorma.saarimaki@hotmail.com ja Saarinen Asko, 050 312 4081. Matkan omavastuu jäseneltä ja seuralaiselta 50 euroa, joka sisältää bussimatkan Alavudelta satamaan ja takaisin Alavudelle, hytin laivalla ja buffetkattauksen laivalla menomatkalla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Asko ja Jorma. Ilmoita matkustajien nimi ja syntymäaika! •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 Vallintaus Hannu, työ 0400 125 913 tai oma 040 514 7621 tai hannu.vallintaus@gmail.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen. Sitovat ensimmäiset ilmoittautumiset 28.12. mennessä. •• Harjavallan ammattiosasto 044 Rautavalta Pekka, 0400 833 797 tai pekka.rautavalta@pp1.inet.fi. Osasto tukee matkalle lähtevää jäsenistöä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Puuliiton Kannonkosken osasto 023 Ronimus Esko, 040 518 9854 tai esko.ronimus@gmail.com. •• Korkeakosken Puutyöväen ammattiosasto 281 Haukijärvi Teijo, 040 751 5683. Osasto maksaa kuljetuksen ja buffet-illallisen. Ilmoittautu- löstölle ja luottamushenkilöille. Ennen kaikkea laivalla nautitaan huippukivasta seurasta! Lauantai-illan pääesiintyjäksi on kiinnitetty suomalaisen tanssimusiikin klassikkoyhtye Finlanders. Myöhäisillan bileet takaa huippusuosittu rockyhtye Joku Paikallinen Bändi, joka soittaa kaiken kansan tuntemia suomirokin rakastetuimpia kappaleita. Luvassa on siis täyslaidallinen suomalaisia rokkihittejä. Sunnuntaina on luvassa muun muassa mentalisti Pete Poskiparran ainutlaatuinen illuusioita ja huumoria yhdistävä show, joka saa yleisön nauramaan ja hämmästymään kerta toisensa jälkeen. Lisätietoja Kesäseilinkitsivuilta www.puuliitto.fi/kesaseilinkit, jonne kootaan kaikki risteilyä koskevat tiedot. Lisäksi Puuliiton Facebooksivulla on Kesäseilinkit 2017 -tapahtuma. Olethan jo kutsunut mukaan kaikki työkaverisi? Puuliitossa risteilystä vastaa Kesäseilinkikoordinaattori Terhi Nokela, jonka tavoittaa toimistoaikoina numerosta (09) 615 16323 ja sähköpostiosoitteesta terhi.nokela@puuliitto.fi. misia ottaa vastaan myös Tero Mäkinen, 0400 337 667. •• Kyrön ammattiosasto 292 Hellstén Ari, 050 562 6955 tai ari.hellsten@ pp.inet.fi. Tuki ilmoitetaan myöhemmin. •• Porin sahatyöväen ammattiosasto 020 Alanko Jukka, 040 661 6656 tai jukka.alanko@upm.com. Jäsenten omavastuuosuus ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: www.porinsahatyovaenao.fi. •• Punkaharjun Puutyöntekijät 079 Laukkanen Kari, 040 506 3983 tai kvj.laukkanen@gmail.com. Osasto järjestää osallistujille maksuttoman edestakaisen linja-autokuljetuksen reittiä Kerimäki–Savonlinna– Punkaharju–Helsinki. Bussi mukana Tallinnassa. •• Puuliitto Salon osasto 042 Rissanen Ritva, 040 531 4392 tai ritvarissanen3@gmail.com. •• PL:n Suolahden ammattiosasto 051 Väisänen Jani, 050 432 7318 tai jani.vaisanen@metsagroup.com. Osaston tuen suuruus ja muoto: tuen määrä on 20 € jäsen, ja sen kohdentaminen ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. •• Tampereen Puuseppien ammattiyhdistys 006 Jokela Hannu, 040 161 8669 tai jokelaster@gmail.com. Osasto korvaa osallistujille 25 prosenttia matkasta sekä kuljetuksen. •• Toijalan harja- ja puutyöntekijät ao 100 Haaranen Anne, 040 717 1938 tai annhaa@suomi24.fi. Osasto tarjoaa jäsenilleen buffet-illallisen ja meriaamiaisen. Muuta kommentoitavaa: sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Annelle. •• Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 Närhisalo Kimmo, 045 343 5654 tai kimmo.narhisalo@hotmail.fi. Osasto tukee jäseniä vähintään 30 eurolla. Tuen summa ja muoto selviää tammikuun aikana. •• Vilppulan puutyöläisten ammattiosasto 242 Hyvönen Kalle, 040 595 4906 tai kallehyvonen@hotmail.com. Osaston tuen suuruus ja muoto: osaston tuen suuruus ilmoitetaan myöhemmin. Pohjoinen toiminta-alue •• Eskolan Puusepät 126 Kinare Jari-Pekka, 0400 315 821 tai jari.kinare@ gmail.com. Osaston tuki on 50 euroa ja maksetaan jälkikäteen kuittia vastaan. Jos lähtijöitä on useita, osasto voi järjestää ryhmäalennuksen meno–paluu-junalipuista Helsinkiin. •• PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 Leinonen Heikki, 044 730 9247 tai heikki.lento@gmail.com. Osasto tarjoaa linja-autokuljetuksen tai järjestää oman tai useamman osaston kanssa yhteisen yhteiskuljetuksen, jos lähtijöitä on riittävästi. •• Puuliiton Kalajoen osasto 101 Sarajärvi Laina, 040 748 0527. Ilmoittautumiset 31.1. mennessä. Osaston tuki on 50 euroa per henkilö. •• Puuliiton ammattiosasto 187 Myllynen Jaana, 044 325 6420 tai jaana. myllynen1@luukku.com. Tuen suuruus ilmoitetaan myöhemmin, kun osallistujamäärä hahmottuu.

16 JÄSENILLE Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioalojen ja maatalousalojen edunvalvontakoulutus 25.–26.2. Oulu Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! ## Kohderyhmä: Koulutukset on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 27.1. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaaajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Vuoden 2017 Hyvinvointilomat Nuorisovastaavien viikonloppu 25.–26.3. Rantasalmi ## Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ammattiosastojen nuorisovastaa- ville. Sisältö: Koulutuksen ohjelmassa Puuliiton ja ammattiosastojen nuorisotoiminnan suunnittelua. Parannetaan yhteistyötä ja verkostoidutaan muiden nuorisovastaavien kanssa. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 24.2. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Työsuojelun ajankohtaispäivät 25.–26.3. Tampere ## Kohderyhmä: Kurssin kohderyhmänä ovat työsuojeluvaltuutetut ja vara-valtuutetut sekä muut asiasta kiinnostuneet. Sisältö: Koulutuksen aiheina muun muassa tapaturmatutkinta, turvallisuushavainnot, käytännön esimerkkejä, mitä on tapahtunut ja mikä on muuttunut turvallisuuskäytännöissä, muutoksenhaku sekä valitukset. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 24.2. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Pohjoisen toiminta-alueen järjestökoulutus 1.–2.4. Katinkulta, Sotkamo ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käsitellään Puuliiton ajankohtaisia asioita, toimivan ammattiosaston edellytyksiä, toiminnan suunnittelua ja toteutusta sekä jäsenhankintaa. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 3.3. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Itäisen toiminta-alueen kevään järjestökoulutus 8.–9.4. Rantasalmi ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käsitellään Puuliiton ajankohtaisia asioita, toimivan ammattiosaston edellytyksiä, toiminnan suunnittelua ja toteutusta sekä jäsenhankintaa. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 10.3. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 15.–20.5. •• Hakuaika päättyy 14.2. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja heidän puolisoidensa omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Sydänloma eläkeläisille Lomakoti Kotorannassa, Nurmijärvi 14.–19.5. •• •• •• •• Hakuaika päättyy 14.2. Omavastuu 90 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Sydänystävällisellä lomalla syvennytään terveyden edistämiseen ja sen ylläpitämiseen. •• Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. Loma työikäisille Lomakeskus Lautsiassa, Hauho 2.–7.5. •• •• •• •• Hakuaika päättyy 1.2. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Puhtia työvuosiin! Teemalomalla keskitytään psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Monipuolisella liikunnalla saa voimia ja vinkkejä tuleviin työvuosiin. Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkaus / RAY:n tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. KIL JAVAN OPISTON KURSSIT Luottamusmiesten peruskurssit Kiljavan opistolla ja Oulussa ## Ajankohdat: JÄSENILLE Pohjantähti-leiri 3.–8.7. ## Pohjantähti-leirillä on koko viikon ajan liikunnallista ohjelmaa perheille. Aamupäivisin järjestetään ohjelmaa lapsiryhmille ikäryhmittäin ja aikuisille ohjattua liikuntaa/toimintaa. Iltapäivät on varattu koko perheen yhteiseen toimintaan, kilpailuja unohtamatta. Leirillä voi kokeilla ohjatusti uusia lajeja, opetella kädentaitoja, testata kuntoa tai viettää rennon lomaviikon. Leiri järjestetään urheiluopisto Kisakeskuksessa, läntisellä Uudellamaalla Raaseporissa, Kullaanjärven rannalla. Leiriviikon hintaan sisältyvät sisämajoitus, täysihoito ja kaikki leirin aktiviteetit. Hinta Puuliiton jäsenten perheille: •• Aikuiset 218 € (normaalihinta 436 €) •• 4–16-vuotiaat lapset 109 € (normaalihinta 218 €) •• alle 4-vuotiaat lapset maksutta Puuliitto tukee viiden perheen osallistumista Pohjantähti-leirille. •• Hakuaika 1.1.–15.4. •• Vapaamuotoiset hakemukset: paivi.maensivu-lunnas@puuliitto.fi. Leiri järjestään yhteistyössä SAK:n, TUL:n ja Kisakeskuksen kanssa. Vuoden 2017 leiri tulee olemaan järjestyksessään 30. leiri. Lisätietoja leiristä: www.sak.fi /pohjantahti. JÄSENILLE •• 20.–24.2. Oulun Tetra, Oulu •• 29.5.–2.6. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu uusille luottamusmiehille, varaluottamusmiehille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssi soveltuu peruskoulutukseksi myös kaikille, joita kiinnostaa työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnan ja edunvalvonnan kehittäminen. Sisältö: Kurssin tavoitteena on aloittaa luottamusmiehen perustaitojen ja -tietojen oppiminen. Tavoitteena on myös luottamusmiehen tehtäväkokonaisuuden ymmärtäminen sekä oikeuksien tiedostaminen, mikä auttaa selviytymään työpaikan ongelmatilanteissa. Ilmoittautumiset: Noin neljä viikkoa ennen kurssin alkua kurssihakemuksella, jonka saat omasta ammattiliitostasi tai osoitteesta www.kio.fi/ kiljavan_opisto/ilmoittaudu. Työsuojelun peruskurssit Kiljavan opistolla ja Oulussa ## Ajankohdat: •• 13.–17.2. Kiljavan opisto, Nurmijärvi •• 20.–24.2. Oulun Tetra, Oulu •• 29.5.–2.6. Kiljavan opisto, Nurmijärvi Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu työpaikoilla työsuojelutehtävissä toimiville edustajille sekä luottamusmiehille. Sisältö: Kurssin tavoitteena on selvittää työsuojeluun liittyvät perustiedot ja perehtyä toimintaa ohjaaviin säädöksiin. Kurssilla tutustutaan työsuojeluorganisaatioon sekä työsuojeluhenkilöstön tehtäviin ja rooleihin. Kurssilla saadaan perustiedot myös työn ja terveyden vuorovaikutuksesta sekä työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Ilmoittautumiset: Noin neljä viikkoa ennen kurssin alkua kurssihakemuksella, jonka saat omasta ammattiliitostasi tai osoitteesta www.kio.fi/ kiljavan_opisto/ilmoittaudu. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. K E VÄT KO KO U K S I A Helmi-maaliskuussa pidettävässä kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a) esitetään toimikunnan laatima toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta; b) esitetään toimikunnan laatima tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta; c) luetaan toiminnantarkastajain lausunto; d) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; e) päätetään muista jäsenten tai toimikunnan esittämistä asioista. Ammattiosaston toimikunnan tulee sääntöjen mukaan järjestää alueensa työpaikoille toimiva edunvalvonta- ja luottamusmiestoiminta. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että alueen sopimusalojen työntekijöille kaikille tarjotaan jäsenyyttä ammattiosastossa. Liiton valtuusto on 27.11.2014 hyväksynyt ammattiosaston uudet mallisäännöt ja mikäli osastonne ei ole asiaa hoitanut tulee ammattiosaston kevätkokouksen hyväksyä ne ja tehdä ilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamista koskevan asian käsittely ja esityslistaan on varattava kohta asialle. I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 lauantaina 25.2. kello 14.30 Orilammen Majalla Valkealassa. Kokouksen yhteydessä 25.–26.2. Kuusen karsijaiset, joiden ohjelma alkaa lauantaina kello 9.30. Lue lisää ammattiosastojen ilmoituspalstalta. Kuopion ympäristön metsätyöntekijäin ammattiosasto 532 keskiviikkona 1.2. kello 18.30 alkaen keilahallilla. Toimikunta kokoontuu kello 18.00. Tervetuloa! J O U L U R I S T I K KO 2 0 1 6 : N R AT K A I S U KURSSIT

17 A M M AT T I O S A S T O T I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Keiteleen Puuliiton ammattiosasto 181 järjestää kylpylämatkan Vuokatin Katinkultaan lauantaina 4.2. Lähtö Keiteleeltä kello 11 osoitteesta Asematie 4. Perillä yksi yö, paluumatkalle sunnuntaina kello 12. Hinta 90 euroa. Osasto avustaa jäsenten matkaa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja 22.1. mennessä Mikalle numeroon 044 320 4293 tai Oivalle numeroon 040 721 9206. Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 tarjoaa jäsenille puolisoineen teatterielämyksen väliaikatarjoiluineen harrastajateatteri Uusi Teatteri Uttiin. Esitä liiton jäsenkortti lipunmyynnissä, niin olet oikeutettu astumaan kaverisi kanssa sisään! Lisätietoja, esitysajat ja hauskan musiikkiesityksen esittely löytyvät netistä sivuilta www.kuivalannuorisoseura.fi. Ensi-ilta on perjantaina 20.1. Esityskertoja on kaiken kaikkiaan 16, viimeinen esitys on lauantaina 25.2. Osa näytöksistä on loppuunmyyty, joten kannattaa varmistaa liput ennakkoon lippuvarauksesta numerosta 040 521 0977. Ammattiosasto ei järjestä yhteiskuljetusta; jokainen katsokoon itselleen parhaan ajan teatteri-illalle. Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 järjestää 25.–26.2. Kuusen karsijaiset ja kevätkokouksen Orilammen Majalla Valkealassa Repoveden ulkoilu- ja elämyspäivien yhteydessä. Kokoontuminen kello 9.30 Lapinsalmen parkkipaikalle TA K K U N E N säänmukaisesti varustettuna. Patikkaretki riippusillan kautta Lapinsalmen leiripaikalle ja takaisin, ja jos meno maittaa, voi valita pitemmänkin reitin. Tarjolla kaunista luontoa ja hyvää seuraa, ammattiosasto tarjoaa makkarat ja mehut. Jos ulkoilu ei maistu, voi saapua suoraan Orilammelle, jossa lounas ja majoittuminen kello 13 alkaen. Kevätkokouksen jälkeen saunat ja päivällinen sekä illanvietto. Jäsenet puolisoineen tervetuloa, eikä maksa mitään! Majoituspaikkoja rajoitettu määrä. Ilmoittautumiset Minnalle 3.2 mennessä tekstiviestillä numeroon 044 077 7918. Lahden Puuseppien ammattiosasto 43 järjestää jäsentapaamisen 1.2. kello 13 SAK:n toimistolla osoitteessa Rautatienkatu 19 A, 4. kerros. Tule keskustelemaan osaston toiminnasta! Tilaisuus on tarkoitettu kaikille jäsenille, myös työttömille. Ota ystävä mukaan! Tarjolla pientä suolapalaa ja kahvit. Lisätietoja Ritvalta 040 704 4290. Tervetuloa! Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden lasketteluun Joutsenon Myllymäen laskettelukeskuksessa. Osasto on varannut sata kappaletta kahden tunnin rinnelippuja, joita voi lunastaa lipunmyyntipisteestä esittämällä Puuliiton jäsenkortin. Liput on tarkoitettu vain osaston jäsenille, ja määräksi on rajoitettu yksi lippu per henkilö per viikko. Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 ja Ristiinan ammattiosasto 274 järjestävät jäsenilleen perheineen ulkoilupäivän ja pilkkikilpailut sunnuntaina 12.3. kello 9.30 alkaen Anttolan Hovissa. Pilkkiminen on vapaaehtoista. Sarjat: miehet alle/yli 60-vuotiaat, naiset alle/yli 60-vuotiaat, lapsille omat sarjat ja osastojen välinen joukkuekilpailu 3-henkisin joukkuein. Pilkkikilpailuaika kello 10.00–13.00. Ammattiosastot tarjoavat ulkoilupäivään osallistuville keittoruokalounaan ja kahvit. Ruokailun järjestämistä varten ilmoittautumiset perjantaihin 24.2. kello 12 mennessä Hannu Tulliselle numeroon 050 5423 066 tai Tommi Jukaraiselle numeroon 040 722 2716. LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Puuliitto, Saarijärven osasto 524 tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden käydä keilaamassa viisi kertaa vuoden 2017 vuoden aikana Liikelataamossa Saarijärvellä osoitteessa Rentontie 7. Varaa vuorosi numerosta 050 339 8747 tai sähköpostitse tiski@ liikelataamo.fi. Lisätietoja Vesa Nyröseltä numerosta 050 313 7944. Puuliitto, Saarijärven osasto 524 järjestää jäsenilleen 22 tunnin risteilyn Tallinnaan 26.–27.2. Silja Europalla. Sitovat ilmoittautumiset Merjalle 30.1. mennessä puhelimitse 040 585 6036. Yhteiskuljetus Saarijärveltä bussilla kello 10:45 alkaen reittiä Äänekoski–Jyväskylä–Jämsä– Helsinki. Muista matkaan passi tai EU-henkilökortti! 1. Mitä puusepäntuotteita olivat Järviset, Lampiset ja Karhut? 2. Millainen ruoka on ravioli? 3. Mikä on olas? 4. Kuka jääkiekkoilija tunnettiin Joroisten härkänä? 5. Missä sijaitsee Euroopan suurin kultakaivos? 6. Miksi 1960-luvulla nimitettiin nuorisoa, joka vastusti sotaa ja kapinoi keskiluokkaisia ja konservatiivisia arvoja vastaan? 7. Millä paikkakunnalla valmistetaan Napue-nimistä ruisginiä? 8. Kuka kirjoitti Muistelmia kuolleesta talosta? 9. Sijaitseeko Kravun kääntöpiiri pohjoisella vai eteläisellä pallonpuoliskolla? 10. Minkä polkan kertosäkeessä lauletaan ”salivili hipput tupput tapput, äppyt tipput hilijalleen”? 11. KYSYMYS PET TERI RAITO DUUNIEXPO 2017 –MESSUT 25.1.2017 Lahden messukeskus Mekin olemme mukana messuilla SAK ja ammattiliitot osastolla 76 Missä päin Varsinais-Suomea sijaitsee tämä kaunis kotiseutumuseo? Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 3.2.2017 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 15/2016 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut muistomerkki on pystytetty Kellokosken prinsessak- si kutsutun Anna Lappalaisen muistoksi Kellokosken sairaalan pihamaalle Tuusulan Kellokoskelle. Lappalainen oli sairaalan pitkäaikainen potilas. Oikein vastanneista arpaonni suosi Liisa Sirkkaa Konnevedeltä. Särmä onnittelee! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 27.2.– 26.3.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 6.2. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 T YÖ E HTOS I HTE E R IT METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Johdon telekopio (09) 736 069 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 16.2.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 6.2.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1. Puusuksia. 2. Mureketäytteinen makaroni- tai taikinanyytti. 3. Ura suksen pohjassa, 4. Jukka Hentunen. 5. Kittilässä. 6. Hipeiksi. 7. Isossakyrössä. 8. Fjodor Mihailovits Dostojevski. 9. Pohjoisella. 10. Ievan polkassa, joka on Eino Kettusen sanoitus. Merkkivuoden tapahtumat löytyvät Tyovaenliike.fiverkkosivustolta ## Suomalainen työväenliike on tehnyt työtä tasa-arvon ja kansalaisten vapauksien puolesta yli sadan vuoden ajan. Työväenliike juhlistaakin itsenäisyyden merkkivuotta lukuisten hankkeiden ja tapahtumien voimin, jotka kootaan uuden Tyovaenliike.fi-verkkosivuston tapahtumakalenteriin. Työväenliikkeeseen kuuluvat järjestöt, yhdistykset ja ammattiosastot voivat ilmoittaa tulevia tapahtumiaan kalenteriin verkkosivujen kautta. Kalenteri on järjestöille vaivaton tapa saada näkyvyyttä toiminnalleen ja koko työväenliikkeelle. Tyovaenliike.fi-verkkosivusto tukee myös Työväenmuseo Werstaalla 28. marraskuuta avattavaa Vapauden museota. Vapauden museo käsittelee itsenäisyyden aikaa tavallisen kansan, vapauden ja yhdessä rakennetun Suomen näkökulmasta. Itsenäisyyden juhlavuotta koordinoi työväenjärjestöjen muodostama neuvottelukunta, jossa ovat mukana muun muassa SAK, vasemmistopuolueet, ammattiliitot ja monet muut työväenliikkeen toimijat. Suuren osan käytännön työstä toteuttaa Työväenmuseo Werstaan, Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston muodostama työryhmä. Työväenliikkeen merkkivuosiohjelmaa tukee myös Suomi100-juhlavuosi. Myös tavallisten palkansaajien, työväenyhdistysten ja ammattiosastojen tuki on tärkeää. Työväenmuseo Werstas osallistuu Kansan sivistysrahaston Kulttuurilahja-kampanjaan, jonka avulla kuka tahansa voi tulla mukaan tukemaan Vapauden museon rakentamista ja toimintaa. Kansan Sivistysrahasto tukee jokaista lahjoitusta 20 prosentin lisäosuudella. Tehdään työväenliikkeen juhlavuodesta 2017 yhdessä näyttävä ja ikimuistoinen! A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

19 Skidmakarnas arv blev världsledande varumärke P U U S U K S I A S U O M E S TA Finländska Järvinen var i 20 år skidmärket som kammade hem medaljer i de stora internationella tävlingarna. Det var kronan på verket för de finländska skidmakarna, som hade satsat tid och passion på sitt arbete. P Gnistan till skidtillverkningen kom från idrotten, berättar Timo Siukonen i sin prisbelönade faktabok Puusuksia Suomesta (2016) - på svenska ungefär Träskidor från Finland. Den första skidtävlingen öppen för alla ordnades 23.3.1879 i Tyrnävä i Norra Österbotten. Tävlingen ägde rum på plan mark och vinnaren fick en penningbelöning. Planåkning och penningpriser blev den allmänna trenden i Finland. I stora tävlingar konkurrerade skidtillverkarna med varandra och de bästa belönades. De första skidmakarna var lantfolk – småbrukare, drängar eller inhysingar – som slöjdade skidor på sin lediga tid. Verktygen för att tillverka skidorma tog man fram själv. Att göra skidor krävde skicklighet och redan i början av 1900-talet ordnades det skidmakarkurser. År 1910 började skidslöjdarna organisera sig både fackligt och i ett andelslag. Siukonen uppger att skidmakarna tjänade klart bättre än många andra snickare eller drängar. Lönnrot ”skidsportens fader” Idrottsprofessorn Lauri Pihkala beskrev senare folklivsforskaren Elias Lönnrot som den finländska skidsportens fader. Under sina färder i Karelen på 1820- och 1830-talen, då han samlade in folkdiktning till Kalevalaeposet, lärde sig Lönnrot hur skidorna fungerar. Han skickade till och med skidor hem till Kajanaland och visade senare hur de skulle användas. I början betraktades skidåkning och skidtillverkning som gubbars bestyr, som den yngre generationen inte just satte något värde på. Folkskolan och den allmänna läroplikten blev startskottet för de unga att åka skidor, inte minst till skolan. Skidsporten tog fart i städerna när skolorna började ordna sina egna skidtävlingar där man till och med kunde vinna penningpriser. Kamp mellan Kajanaland och Österbotten Urhemmet för den finländska skidan enligt Siukonen var Puolanka kommun i Kajanaland, där männen hade slöjdat skidor som fritidssysselsättning sedan mitten av 1800-talet och därifrån skidkunnandet hade spritt sig till omgivningen. Skidan i Kajanaland var över tre meter lång, tio centimeter bred, vägde två till tre kilo och var tillverkad av en björkstock. Redan på 1890-talet gick modellen från Haapavesi i Mellersta Österbotten om den kajanaländska modellen i popularitet och tyngdpunkten i skidtillverkningen flyttades till Österbotten. – Då hittade pappa (Matti Ritola) på Haapavesi-modellen. Han gjorde skidorna smalare och böjda på översidan. Tidigare hade översidan varit platt, förklarar skidåkaren och skidmakaren Juho Ritola hur den tidens toppmodell uppstod. Att vinna i Holmenkollen blev fix idé I och med att det blev vanligare med internationella tävlingar fick finländarna ett problem på halsen. Den långa och baktunga skidan avsedd för planåkning kunde inte i backig terräng mäta sig med den norska terrängskidan, som var kortare, lättare och som framtung enklare att styra i nedförsbackar. Första finländaren att försöka vinna i Holmenkollen var Anders Brännkärr från Nedervetil, som ställde upp 1914. Till all lycka tvingades man flytta fram 50 kilometersloppet med en vecka till följd av dåligt väder, så Brännkärr hann skaffa norska terrängskidor istället för sina egna, som var gjorda för åkning på plan mark. Enligt vittnesmål av samtida ska Brännkärr ha ”prisats och fått beröm, för han steg i uppförsbackarna ståtligt som ett lejon” – I nedförsbackarna åkte han ändå på sina bakhasor och plöjde med baken fåror i snön i kurvorna. Brännkärr kom på tredje plats: en hygglig insats av en som var van med plan mark. En som också försökte sig på att erövra Holmenkollen var dåtidens kanske bästa skidåkare Tapani Niku, som också var en skicklig skidsnickare. På Lampinens skidfabrik hade Niku år 1921 utvecklat den första finländska terrängskidan, som han var nöjd med. På spåren i Oslo hade Niku otur av samma klass som Juha Mieto: än gick skidorna av, än var det nåtot annat som ställde till det. Den eftertraktade segern i Holmenkollen nådde han aldrig. Men terrängskidan trängde småningom undan den traditionella skidan i Finland. Guld och ära med lamellskida Senare utmanades Haapavesi-modellen av Heikki Klemetti, som hade utvecklat Kuortane-versionen eller idealmodellen. Otaliga socknar hade sina egna skidmakare och egna modeller, som var och en gjordes av sina egna mästare med sina egna särdrag. Man talade om skidtyper från Pihtipudas, Ijo, Torneå, Malax och många andra socknar. År 1903 fanns det enligt Siukonen 1171 olika skidtillverkare i Finland. Fart på med Lampinens skidor Finlands första skidfabrik startades år 1901 av då bara 18-åriga Emil Lampinen i Kerko i Borgå landskommun. Sönerna Lampinen lärde sig snickra under överinseende av deras far. De beskrevs som speciella personligheter som var snarstuckna, långsinta och lidelsefria men också snabbtänkta. Av mästaråkaren och skidtillverkaren Esko Keräjä-Oja i Haapavesi beställde de självsäkert modellskidor övertygade om att de kunde tillverka motsvarande i Kerko. För tillverknin- Redan förfäderna kunde ## För länge sedan bestod skidparet av två olika skidor. Andur var den korta högerskidan snickrad av björk, som användes för att sparka med och för att ge sparken extra kraft fanns det läder i bottnen. Den längre vänstra löpskidan var av kådig tall och hade en längsgående fåra i bottnen, som gjorde det lättare att hantera skidan. Skidremmarna var gjorda av vidjeband eller läder. Med sådana skidor har finländarna åkt i 1000–3000 år, ända sedan Finland började bebos i tidernas gryning. gen i Kerko rekryterade man yrkesmän från Puolanka. Om Lampinens skidor sades det att de utöver gott glid hade en vacker form. Enligt en anekdot, som beskriver det goda glidet, ska Emils bror Heikki på morgonnatten ha skidat från Borgå till Lahtis, vunnit där en tävling, fortsatt till Koski i Egentliga Finland, segrat även där och återvänt hem till natten med 90 mark i prispengar, motsvarande 444,50 euro i dagens valuta. Uppmätt på kartan var det en sträcka på över 200 kilometer, så både skidorna och karlen måste ha varit i toppform och säkert behövdes det blixtföre också! Under sin flera decennier långa karriär som fabrikör hann Lampinen starta tre skidfabriker i Kerko, av vilka en blev konkurrent till honom: Urheilutarpeet, som tillverkade skidor av märket Karhu. Koncentrationer av skidfabriker uppstod också i Jyväskylä, Vindala och Fredrikshamn och skidfabriker grundades på många andra håll i Finland. Följande steg i serietillverkningen av skidor var att konstruera dem av flera lätta delar istället för ett enda björkstycke. Vid utvecklingen av lamellskidor konkurrerade norrmännen och finländarna. I början verkade Norge vara i framkanten, men till slut drog Finland det längre strået. Redan i slutet av 1930-talet byggde Oy Wilh, Sxhauman Ab en fabrik för lamellskidor i Jyväskylä men i början av 1950-talet köpte Esko Järvinen i Lahtis upp licensrätterna till skidan. Järvinen förde produktutvecklingen till sin spets. På Järvinens skidor kunde man årligen läsa hur många medaljer de hade vunnit i de olympiska spelen och VM. Sitt internationella genombrott gjorde Järvinens skidor år 1952 då de kammade hem tio av 12 olympiska medaljer. Vid VM i Falun åktes alla medaljer i mål med skidor av Järvinen. Under de följande tjugo åren fram till plastskidornas frammarsch på 1970-talet var det Järvinen-skidorna som dominerade tävlingsidrotten. Men vid sidan av Järvinen levde många finländska skidtillverkare vidare. Det fanns fortfarande de som ville ha skidor hyvlade i ett trästycke och också andra än Järvinen lärde sig tillverka lamellskidor. Jari Isokorpi Källa: Timo Siukonen: Puusuksia Suomesta. Unohdettujen suksiseppien ja suksitehtaiden elämää 1880–1960. 377 sidor. Förläggare: Docendo.

20 Maatyöväen pitkä ja kivinen tie pelloilta järjestöpöytiin KUUROJEN MUSEO Maataloudessa työskenteli vielä sata vuotta sitten runsas mutta kirjava joukko työväkeä. Pyrkimys maaseudun työolojen ja elinehtojen parantamiseen alkoi suurlakon kuohuissa. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen rivit olivat riittävän vahvat omien etujen täysipainoiseen ajamiseen. P Suurlakko yhdisti maaseudun tilatonta väestöä Maatyöväen aatteellinen järjestäytyminen tarvitsi riittävän kipinän. Sellaiseksi muodostuivat vuoden 1905 levottomuudet, jotka levisivät Venäjältä myös Suomeen. Suurlakko ja sitä seuranneet joukkokokoukset yhdistivät maaseudun tilatonta väestöä. Seuraavana vuonna liikehdintä jatkui voimakkaana, ja kesän 1906 aikana järjestettiin useita maatalouslakkoja ympäri Suomea. Ehkä kuuluisin aikalaistapahtuma oli Laukon torpparihäädöt. Häätöjen seurauksena noin 500 ihmistä menetti kotinsa. Häädettyjen tukemiseksi järjestettiin rahankeräyksiä aina amerikansuomalaisia myöten. Maataloustyöväki alkoi järjestäytyä suurlakon jälkeisinä vuosina, mutta tie oli pitkä ja kivinen. Ensimmäinen merkittävä yritys tehtiin vuonna 1909, kun perustettiin Tehdas- ja Sekatyöväen E R I C S U N D S T R Ö M / T Y Ö VÄ E N M U S E O W E R S TA S Kyntötöissä 1900-luvun alussa. Hevonen oli peltotyöläisen tärkein toveri ja voimanlähde. Osuusliike Elanto hankki omistukseensa Backaksen suurtilan vuonna 1916. Vuonna 1924 osuusliike solmi paikallisen maatyöväen ammattiosaston kanssa ensimmäisen työehtosopimuksen. Liitolla ei ollut vielä mitään mahdollisuuksia sopia valtakunnallisista työehdoista, vaikka työväenliikkeen omat viljelykset yrittivät näyttää mallia. T Y Ö VÄ E N M U S E O W E R S TA S Maaseudulla työtään tekevä maaton väestö oli lain suomin valtuuksin sidottu tiukasti isäntiinsä jo 1600-luvulta lähtien. Tuolloin työvoimapulan vuoksi väestölle oli määrätty palveluspakko. Ihmisen oli joko työllistettävä itse itsensä omalla työllään tai mentävä toisen palvelukseen töihin. Palveluspakko antoi isännälle suuren vallan työntekijänsä yli: oli kyse sitten juridisista asioista tai jopa ruumiillisen kurituksen antamisesta. Ruotsissa työpakko kumottiin jo 1830-luvulla, mutta Suomessa palkollissäännöt kirjoitettiin uudelleen vasta 1865. Vuoden 1883 irtolaisuusasetus poisti lopulta työntekijöiden liikkumisrajoitukset, mikä käytännössä antoi maatyöväelle mahdollisuuden päästä isäntien vallasta. Työntekijät saivat vapauden valita itse työpaikkansa ja sopia työn ehdoista. Tämä luonnollisesti huolestutti aikansa säätyläisiä. Ei vähiten siksi, että palkkojen koettiin olevan luonnottoman suuressa nousussa. Maatyöväen arki ei silti sanottavasti parantunut. Suomi oli vielä 1800-luvun lopussa täysin maatalousvaltainen yhteiskunta. Maaseudulle kertyi väkiluvun noustessa runsaasti liikaväestöä, ja kaupungistuminen oli verkkaista. Vailla vakinaista työtä olevan kansanosan määrä kasvoi voimakkaasti. Pienviljelytiloja pyrittiin lisäämään, mutta nekin auttoivat lähinnä isäntiä saamaan puoli-ilmaista työvoimaa eivätkä ratkaisseet toimeentulon ongelmia. Suurtilallisten palveluksessa työskenteli niin vuosipalkollisia renkejä ja piikoja, hieman paremmin palkattuja ammattityöntekijöitä kuin taksvärkkipäiviään tekeviä maanvuokraajiakin. Liitto. Uuteen liittoon haluttiin ohjata työläiset, joilla ei vielä ollut oman ammattialansa liittoa. Maataloustyöntekijät olivat keskeinen ryhmä liitossa, mutta lopulta järjestäytymisaktiivisuus ja jäsenmäärä jäivät varsin vaatimattomiksi. Vuosi 1917 oli tunnetusti mullistusten vuosi. Maaseudun työväki oli pitkään toivonut parannuksia oloihinsa; etenkin työaika ja palkka jäivät pahasti jälkeen kaupungeista. Koska valtiovalta ei ollut kyennyt oloja muuttamaan, maatyöläisten mitta täyttyi pian keisarivallan kaatumisen jälkeen. Seurauksena oli lakkojen sarja, jotka painottuivat erityisesti kesään 1917. Vuoden 1917 aikana oli kaiken kaikkiaan 483 työtaistelua, joihin osallistui lähes 140 000 työläistä. Näistä merkittävä osa käytiin maataloudessa, usein järjestäytymättömien lakkolaisten voimin. Varsinaisia lakkokeskuksia olivat Satakunta, Häme ja Uusimaa. Käyn nissä oleva ma ailmansota ja heikot sadot kiristivät tilannetta valtakunnassa. Senaatti pyrki sovittelemaan työnantajien ja työntekijöiden välejä muistuttaen osapuolia elintarvikepulasta ja valtakunnallisesta katastrofin mahdollisuudesta, mikäli satoja ei saataisi korjattua. Liitoksi järjestäydyttiin ensimmäisen kerran 1917 Uusi liitto näki päivänvalon, kun Suomen Maatyöväen Liitto perustettiin Helsingissä 27. elokuuta 1917. Tavoitteena oli saada maaseudulla työskentelevä, ammatillisesti hyvin monimuotoinen työväki yhden liiton alaisuuteen. Ammattinimikkeitä tällä joukolla oli runsaasti: maataloustyöntekijöiden rinnalla oli puutarhatyöntekijöitä, meijerityöläisiä, palvelijoita, muonapalvelijoita, teiden- ja siltojen rakennus- ja hoitotyöläisiä, karjanhoitajia, metsänhoitotyöläisiä, käsityöläisiä, ilman omaa ammattiliittoa olevia metsä- ja uittotyöläisiä sekä muita maaseudun palkkatyöläisiä. Sisällissota katkaisi tuoreen liiton toiminnan, ja se aktivoitui jälleen vuonna 1922. Vaikka 1920luku oli itsenäisen Suomen nousukautta, ei maataloustyöväen oloja saatu juuri kehitettyä. Päällimmäisenä syynä tähän oli edelleen varsin heikko järjestäytymisen aste. Maaseutuyhteisöissä ammatillinen järjestäytyminen ei ollut helppoa, ja Lapuan liikkeen painostuksesta koko liitto määrättiin lopulta lakkautettavaksi vuonna 1930. Tilanne pysyi melko muuttumattomana aina 1940-luvulle saakka. Toista maailmansotaa seurasi pitkä säännöstelyn kausi, mutta samalla ammattiyhdistysliike teki yhteiskunnallisen läpimurtonsa. Tästä kehityksestä pääsivät myös maaseudun työläiset vihdoin osalliseksi. Elokuun lopussa 1945 perustettiin Helsingissä Maa- ja Sekatyöväen Liitto. Uusi vaihe maatyöväen marssissa kohti parempia aikoja ja järjestäytymistä oli alkanut. Ensimmäinen maatalouden työehtosopimus voitiin allekirjoittaa keväällä 1946 – työehdoista päästiin sopimaan isäntien kanssa yhteisvoimin. Teemu Ahola Sikalan pienin porsas mahtui kahvikuppiin. Eläintenhoitaja työnsä ääressä vuonna 1926. Työväenmuseo Werstas