16. 2. 2017 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Suksi syntyy vuosikymmenten ammattitaidolla s. 10–11 Asetu ehdokkaaksi kuntavaaleissa! s. 3 Pyhännällä tehdään jäsenyydestä houkuttelevaa s. 4–5 Pakolaisleirin kautta Punkaharjulle s. 8 Ratsastuksenopettajan rooli muuttui s. 9 Varaluottamusmies ja pääluottamusmies vaihtoivat paikkaa s. 12 Rehunteosta tuli elämäntehtävä s. 13 Luottamusmiestaipaleen alussa s. 20

2 Jäsenet ovat tärkein voimavara PUULIITON JÄSENLEHTI 16.2.2017 Päätoimittaja Petteri Raito O tsikko pitää yhtä lailla paikkansa puhutaan sitten liitosta tai ammattiosastoista. Ilman jäseniä ei ole osastoja eikä liittoa, ja toisaalta ilman työntekijöiden korkeaa järjestäytymisastetta, ei liitolla ole painoarvoa suhteessa työnantajiin. Kysymys on tietysti itsestäänselvyydestä, mutta jäsenten merkitys kaiken toiminnan perustana ei koskaan voi nauttia liian suurta huomiota. Vain tehokkaasti järjestäytynyt ja sopimusalojensa työntekijöitä kattavasti edustava ammattiliitto voi menestyä edunvalvonnassa, puhutaanpa sitten valtakunnallisesta, liittotason sopijaosapuolten kesken tai paikallisesti tapahtuvasta vaikuttamisesta ja neuvottelemisesta. Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat, Puuliitto mukaan lukien, viime vuosina alentuneet, mutta kehitys ei ole yksioikoinen, eikä ennalta määrätty. Jäsenmäärät ovat myös ajoittain ja paikoitellen kasvaneet. Kun saavutettua myönteistä kehitystä katsoo tarkemmin, ei sen takaa löydy kansantalouteen tai yrityksiin liittyviä erityistekijöitä eikä jäsenhankintaan liittyviä toiminnallisia salaisuuksia. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että järjestäytymättömille työntekijöille tarjotaan säännönmukaisesti mahdollisuutta liittyä liiton jäseneksi. Joinain aikoina tai joissain yrityksissä mahdollisten uusien jäsenten määrä vain on suurempi kuin muina ajanjaksoina tai muissa yrityksissä. Parhaita jäsenyyden suosittelijoita ovat ammattiosastoon ja liittoon järjestäytyneet työkaverit. Tutun ihmisen luotettava kokemuksen ääni painaa jäsenyyden tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä puntaroitaessa. Päätös on aina liittymistä harkitsevan ihmisen käsissä. On ratkaisu sitten mikä tahansa, on jäsenyyden tarjoaja toiminut oikealla asialla tavoitteenaan oman ja yhteisen edunvalvonnan vahvistaminen. Uusien jäsenten hankintaan ja olemassa olevien jäsenten asioiden hoitamiseen panostavat ammattiosastot, työpaikkojen luottamushenkilöt ja muut jäsenet ovat ensiarvoisen tärkeitä osastonsa ja liiton vaikutusvallan ja tulevaisuuden rakentajia. Tunnustus tästä merkittävästä työstä jää kuitenkin varsin tyypillisesti esittämättä. Sen sijaan järjestöjen vuosisykleissä etenevään arkeen näyttää kuuluvan ennemmin se, että vallitsevan tilanteen toteaMIRA TENHUNEN misen jälkeen asetetaan uudet tavoitteet sen kummemmin tunnelmoimatta. Näin ollen on korkea aika esittää lämmin kiitos kaikille puuliittolaisille, jotka uusia jäseniä hankkivat ja jotka omalla aktiivisuudellaan huolehtivat siitä, että olemassa olevat jäsenet myös pysyvät liitossa sen toiminnan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi koettuaan. Samalla kiitos kuuluu kaikille Puuliiton jäsenille siitä, että olette tehneet merkittävän valinnan yhteisen vaikuttamisen puolesta. Puuteollisuus on taas kasvuala K EERO LEHTO tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos ansainvälinen talous on vahvistunut. Lähes aina on kuitenkin olemassa riskejä, jotka toteutuessaan saattavat heikentää tilannetta merkittävästi. Tällä hetkellä suurin kysymysmerkki on USA:n kauppa- ja talouspolitiikka. USA on uudistamassa verotustaan ja on mahdollisesti ottamassa käyttöön niin sanotun rajaveron. Uudessa verotusjärjestelmässä USA:n tuonnille tulisi noin 20 prosentin vero ja vastaavasti vienti vapautettaisiin veroista. Tällä järjestelyllä USA siirtyisi lähemmäksi EU:n arvonlisäverokäytäntöä sillä erotuksella, että USA:ssa tehtyä palkkatyötä subventoitaisiin verotuksellisesti. Suunniteltu tuontivero uhkaisi lyhyellä aikavälillä supistaa EU:n ja Suomenkin vientiä USA:han merkittävästi ennen kuin valuuttakurssi ja kotimainen kustannustaso ehtivät tähän reagoida. Tätä riskiä pienentää se, ettei rajaveroa ehkä uskalleta ottaa käyttöön yhdellä isolla askeleella, koska se nostaisi USA:ssa kuluttajahintoja ja aikaansaisi tyytymättömyyttä. Suomen kannalta USA:n tuontiveron haitallisia vaikutuksia pienentäisi se, että meidän viennissä risteilijäalusten osuus on merkittävä ja että näiden alusten toimituksista on sovittu jo vuosiksi eteenpäin. On myös mahdollista, että EU ryhtyisi jonkinlaisiin vastatoimiin, jos USA toteuttaa 20 prosentin rajaveron. Onhan USA:n suunnittelema verotuskäytäntö maailman kauppajärjestön WTO:n periaatteiden vastainen. Teollisuus elpynyt Kaiken kaikkiaan Suomen talouden näkymät ovat parantuneet viime aikoina. Tämän on aikaansaanut muun muassa talouskasvun vauhdittuminen EU-maissa ja Venäjällä. Kohentuneet näkymät kotimaassa yhdessä Tilastokeskuksen lukujen tarkistusten jälkeen antavat perusteita ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaisi 2017– 2018 pikemminkin runsaan kahden prosentin kuin noin yhden prosentin vauhtia. Tähän näkemykseen sisältyy myös teollisuustuotannon ja viennin kasvun selvähkö nopeutuminen. Itse asiassa teollisuustuotannon kasvu vauhdittui jo viime vuoden jälkipuoliskolla. Tämä ei tosin näkynyt vielä viennissä. Ilmeisesti joitakin suuria tilauksia on jo alettu toteuttaa, mikä aluksi näkyy varastojen suurenemisena. Vienniksi esimerkiksi risteilijäalustilaukset kirjataan vasta silloin, kun laivat lipuvat Suomen satamista maailmalle. Suomalaisella puulla kysyntää Myös kotimaisen kysynnän piristyminen selittää teollisuuden elpymistä. Uudisrakentaminen oli viime vuonna yli kymmenen prosentin kasvussa ja kasvu jatkuu suhteellisen vahvana ainakin vielä tämän vuoden aikana. Tämä on lisännyt rakennusaineteollisuuden, puuteollisuuden ja muoviteollisuuden tuotteiden sekä erilaisten metallituotteiden kysyntää. Palkansaajien tutkimuslaitoksen joulukuussa 2016 julkaistun toimialaennusteen mukaan puuteollisuus kasvaisi tänä vuonna noin viisi prosenttia ja supistuisi ensi vuonna noin prosentin. Paperiteollisuus kasvaisi kumpanakin vuonna runsaat kaksi prosenttia. Ensi vuoden ennuste puuteollisuuden kasvusta on kuitenkin tekninen malliennuste. On ilmeistä, ettei alan tuotanto supistu, jos kansantaloudet Suomessa ja Euroopassa kasvavat nykyistä vajaan kahden prosentin vauhtia. Tammikuussa puun vienti hurjassa vauhdissa Metsäteollisuuden investointivauhti on laantumassa tänä vuonna. Äänekosken sellutehdas valmistuu syksyllä, eikä muita hankkeita vielä ehditä käynnistää. Suunnitteilla on kolme sellutehdasta (Kemijärvelle, Kuopioon ja Paltamoon) sekä Kemin biojalostustehdas. Nämä kaikki eivät kaiketi voi toteutua, mutta joku ainakin. Se nostaisi metsäteollisuuden investointeja taas jo vuonna 2018. Paperiteollisuuteen verrattuna puuteollisuus on selvä kasvuala. Tämä näkyy jo tilastoissa. Tammikuun 2017 tilasto HaminaKotka -sataman viennistä kertoon puutavaraviennin hurjasta vauhdittumisesta. Rakentamisen vilkastuminen Suomessa ja Euroopassa on lisännyt sahatavan kysyntää. Lisäksi Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun tuntuva vahvistuminen suhteessa euroon viimeisen kolmen kuukauden aikana on osaltaan voimistanut suomalaisen puutavaran vientikysyntää. Itse puuteollisuuden sisällä on myös tapahtunut siirtymistä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Puurakentamisen suosion kasvun myötä puuelementtien ja liimapuun tuotantoa on lisätty Suomessa.

S A R I G U S TA F S S O N / L E H T I K U VA 3 Koskisen Oy jatkaa rekrytointeja ## Lähinnä Päijät-Hämeessä toimiva puunjalostusyritys Koskisen Oy palkkasi viime vuonna 87 vakituista ja 131 määräaikaista työntekijää. Yritys hakee parhaillaankin lisää väkeä vaneri- ja sahateollisuuteen. Yli puolet viime vuoden uusista työntekijöistä aloitti vaneriteollisuudessa Kärkölässä. Määräaikaiset työsuhteet olivat enimmäkseen talo- ja sahateollisuuden kesätyöntekijöitä sekä palovahteja. Kesällä 2014 Koskisen Oy:ssä käynnistyneestä niin sanotusta Koskisen Akatemiasta valmistui viime joulukuussa parin vuoden oppisopimuskoulutuksen jälkeen 12 nuorta, jotka suorittivat puualan perustutkinnon. Yhdeksän heistä jatkaa Koskisella vakituisina työntekijöinä. Yhteistyössä AEL:n kanssa toteutetussa koulutuksessa aloitti alun perin 18 nuorta, joilla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Nuoret olivat 16–25-vuotiaita. He saivat koulutuksessa tutustua sekä saha- että vaneriteollisuuden eri työntehtäviin. Vientiliittojen uutta työmarkkinamallia ei kopioitu Ruotsista ## Vientiliittojen luonnostelema uusi työmarkkinamalli ei ole kopio Ruotsissa käytössä olevasta niin sanotusta teollisuussopimuksesta. Tavoite on kuitenkin sama: edistää kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Mallin keskeinen ajatus on, että vientiliitot neuvottelevat työehtosopimuskierroksen alussa vahvan päänavauksen ja sopivat yhdessä sopimuksiinsa tehtävien muutosten kustannusvaikutuksesta. Kukin liitto asettaisi itse yksityiskohtaiset sopimustavoitteensa. Neuvottelujen pohjana olisi yhteinen, Suomen Pankin julkaisema kuva talouden tilasta ja kehityksestä. Tavoitteena on, että vientiliittojen malli ohjaisi myös muiden sopimusalojen neuvotteluita ja turvaisi sitä kautta vakaata talouskehitystä ja suomalaisen tuotannon kilpailukykyä. Vientiliitojen päänavaus olisi merkittävä kokonaisuus Suomen työmarkkinoilla. Liitot toivovat, että se ohjaisi myöhemmin tehtäviä sopimuksia niin, etteivät ne rasita viennin kilpailukykyä. Vientiliitot jatkavat työmarkkinamallin valmistelua ja vuoropuhelua muiden toimialojen kanssa. Valmista on odotettavissa vuoden alkupuolella, jotta liitoille jää riittävästi aikaa valmistautua syksyn neuvotteluihin. SAK kannustaa palkansaajia: Asettukaa ehdokkaiksi kuntavaaleissa Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK toivoo palkansaajataustaisten henkilöiden asettuvan eri puolueiden ehdokkaiksi vuoden 2017 kunnallisvaaleissa. P Soten toteutumisesta riippumatta kuntapalveluilla on tulevina vuosina suuri merkitys kaikille kansalaisille, eikä vähiten palkansaajille. Kunta-asioiden lisäksi tulevilla kuntavaaleilla on SAK:n arvion mukaan yleispoliittinen merkitys. Mielipidetiedustelujen mukaan enemmistö suomalaisista ei ole tyytyväinen hallituksen politiikkaan. Jos kansalaisten gallup-näkemys toteutuu kuntavaaleissa, SAK pitää mahdollisena, että harjoitettu politiikka joutuu uudelleen arvioinnin kohteeksi. Vaalituloksella on heijastusvaikutuksia myös vuoden päästä pidettäviin maakuntavaaleihin ja kahden vuoden päästä pidettävien eduskuntavaalien tulokseen. SAK pitää tärkeänä, että mahdollisimman moni SAK:lainen käy äänestämässä, jotta palvelujen käyttäjien näkökulma kunnan hallinnossa pääsee toteutumaan. SAK:laisten liittojen jäsenillä on demokratiassa aktivoitumisen paikka. Selvitysten mukaan SAK:laiset ovat äänestäneet vaaleissa keskimääräistä passiivisemmin. Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 9. huhtikuuta. Kuntavaalien ennakkoäänestys on 29. maaliskuuta – 4. huhtikuuta. Sotessa palvelun pitää parantua Kuntavaaliohjelmassaan SAK vaatii, että sote-uudistuksen tärkeät asiat on saatava kuntalaisten tietoon ennen kuntavaaleja. Soten myötä keskimäärin 60 prosenttia kuntien taloudesta siirtyy maakuntien hallinnoitavaksi. SAK:n mielestä hallituksen suunnitelmissa sotelle asetetut alkuperäiset tavoitteet ovat palvelujen yksityistämisen ja valinnanvapauden nimissä kääntyneet päälaelleen: aiemmin lähtökohtana pidettiin palvelujen integroimista suurempiin yksiköihin, nyt ollaan tilanteessa, jossa entistä suurempi joukko organisaatioita ja yrityksiä tuottaisi palveluita. SAK arvioi, että hallituksen esittämillä keinoilla sotelle asetetut tavoitteet nykyistä vaikuttavimmista palveluista jäävät saavuttamatta, samoin kuin sotelle asetetut kolmen miljardin euron säästötavoitteet. SAK vaatii, että hallituksen on arvioitava tavoitteet uudelleen. SAK:n mielestä soten tavoitteena tulee olla nykyistä paremmat palvelut, eivätkä asiakasmaksut saa nousta. Työllisyys kärkeen kuntapolitiikassa SAK:n mielestä talouteen ja työllisyyteen panostaminen on syytä nostaa kärkeen kuntapolitiikassa. Kuntien pitää mahdollisuuksiensa mukaan ottaa nykyistä vahvempi ote elinkeinopolitiikassa. Kuntien on vahvistettava kykyään houkutella alueelleen yrityksiä, jotka tuovat sinne uusia, oikeita työpaikkoja. Kyse ei saa olla vain siitä, että aikaisemmin kunnan työnä tehtyä työtä vaihdetaan yksityisen yrityksen tekemään työhön. Tarve on SAK:n mukaan uusista, aitoon kysyntään perustuvista yksityisistä työpaikoista. SAK muistuttaa, että kunnan itsensä on hyvä olla mal- Ilmoita ehdokkuutesi Särmässä ## Oletko ehdolla kuntavaaleissa? Puuliitto julkaisee Särmän numerossa 3/2017 ja verkkosivuillaan puuliitto.fi/kuntavaalit luettelon niistä liiton jäsenistä, jotka ovat ehdokkaina kuntavaaleissa 2017. Lähetä osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi seuraavat tiedot: nimesi, ammattisi, kunta, josta olet ehdolla, puolue tai ryhmä, jonka listoilla olet sekä maakunta. Älä liitä mukaan valokuvaa. Viestin aiheeksi ”Kuntavaalit”. Lähetä tietosi 28.2. mennessä. Särmä tarjoaa ehdolla oleville jäsenilleen 50 prosentin alennuksen ilmoitustilasta Särmän numerosta 3/2017. Ilmoituksen saa puoleen hintaan, kun painovalmis aineisto toimitetaan viimeistään maanantaihin 6.3. mennessä osoitteeseen tiedotus@ puuliitto.fi. Lisätietoja viestintäyksikön assistentilta Terhi Nokelalta numerosta (09) 6151 6323. Esimerkiksi neljännessivun mainos (136 mm x 200 mm) maksaa ehdokkaalle 600 euroa, kaksipalstainen 10 cm korkea (89 mm x 100 mm) maksaa 200 euroa, kaksipalstainen 5 cm korkea (89 mm x 50 mm) maksaa 100 euroa ja yksipalstainen 5 cm korkea (42 mm x 50 mm) maksaa 50 euroa. Kiky kohentaa kilpailukykyä ripeästi liesimerkki hyvästä työnantajasta. Kunnan on pidettävä omilla palkkalistoillaan sellainen määrä ihmisiä, joka mahdollistaa kuntalaisille palvelujen laadun, saatavuuden ja sujuvuuden. Kun monet uudistukset tuovat erilaista muutospainetta kuntiin, kunnan on SAK:n mielestä huolehdittava työnantajana siitä, että työntekijöiden hyvinvointi ja osallisuus muutoksissa otetaan riittävällä tavalla huomioon. Toimintojen yksityistämisen tai kilpailutuksen motiivina tai seurauksena ei saa olla työntekijöiden työehtojen heikentäminen. SAK:n mielestä kuntien on myös vähennettävä epätyypillisten työsuhteiden käyttöä. Demokratia puolustamisen arvoinen Monet asiat ovat SAK:n mukaan kaventamassa kunnallista demokratiaa. Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset saattavat heikentää kunnan vaaleilla valittujen päättäjien mahdollisuutta saada riittävää tietoa kunnan asioista. Yksityinen yritys voi salata talous- tai muita tietojaan kunnan päättäjiltä, jolloin demokraattisilla vaaleilla valittujen valtuutettujen valta kapenee. SAK:n mielestä kunnan omistajaohjauksen on toimittava kunnan palveluja tuottaviin yksityisiin yrityksiin. Kuntien kannattaa SAK:n mielestä vaatia yritysten kanssa palvelusopimuksia tehdessään mahdollisimman suurta avoimuutta. Kuntien omien yhtiöiden hallintoon pitää SAK:n mielestä saada henkilöstön edustus mukaan. SAK:n mielestä yksityisille yrityksille on mahdollista harkita kattoa voitontavoittelussa. Jari Isokorpi ## Suomen kilpailukyky kohenee nyt ripeästi, osoittaa tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan helmikuun alussa julkistama raportti. – Tänä ja ensi vuonna yksikkötyökustannukset alenevat Suomessa yhteensä prosentilla, kun ne euroalueella nousevat 2,5 prosenttia. Suhteessa Saksaan kilpailukyky paranee jopa seitsemän prosenttia vuosina 2013–2018, huomauttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Yksikkötyökustannukset kasvoivat viime vuonna Suomessa muuta euroaluetta hitaammin, ja kilpailukykysopimuksen myötä kilpailukyvyn paraneminen nopeutuu. Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön pääekonomisti painottaa kuitenkin, ettei työmarkkinasopimus yksin riitä palauttamaan talouskriisissä menetettyä kilpailukykyä. – Vain työvoimakustannuksiin keskittymisen sijaan hallituksen on huolehdittava muistakin kilpailutekijöistä kuten tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja osaamisesta. Kaukoranta torjuu Talouspolitiikan arviointineuvoston raportista heränneen kritiikin siitä, että lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus heikentää julkista taloutta. – Vientiä vauhdittavan kilpailukykysopimuksen yhdistäminen kysyntää tukevaan veropolitiikkaan on hyvä ratkaisu. Ilman veronkevennyksiä kiky olisi lyhyellä aikavälillä vähentänyt kotimaista kulutusta ja sitä kautta myös työllisyyttä. Työllisyyden parantaminen oli tässä tilanteessa julkisen talouden tasapainottamista kiireellisempi tavoite. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto) laatii taloudellisia selvityksiä ja laskelmia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja sekä päätöksentekoa varten. Toimikunnassa ovat edustettuina muun muassa keskeiset työmarkkinajärjestöt. Tukuseton sihteerinä toimii valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Vuoreksen puurakentaminen alkoi ## Vuoreksen alueen puurakentaminen Tampereella on alkanut. Tampereen Vuokratalosäätiön VTS:n tilaaman kahden ensimmäisen puukerrostalon hanke on ensimmäinen suomalaiseen puuhun perustuva CLT-tilaelementtikerrostalo. Tampereen tavoitteena on tehdä Vuoreksesta Suomen suurin puusta rakennettu aluekokonaisuus. Kaupungin hyväksymän strategian mukaan Vuoreksesta tulee 13 000 asukkaan kaupunginosa, jossa energiatehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon. Vuorekseen rakennetaan puukerrostaloja, uudenlaisia urbaaneja puusta toteutettuja pientalokonsepteja, omakoti- ja rivitaloja sekä puinen koulu- ja päiväkotirakennus. Lisäksi puuta käytetään infrarakentamisessa eli tori-, silta-, puisto- ja piharakenteissa. Tampere on solminut puurakentamisen edistämisestä vuosina 2016–2020 yhteistyösopimuksen Työ- ja elinkeinoministeriön, Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

4 Ammattiliitto keksi uuden tavan toimia P Mitä muuta ammattiliitto voi tehdä kuin neuvotella työehtosopimuksia jäsenilleen? SAK:laisen Muusikkojen liiton omistama Livelaboratorio perusti viime syksynä musiikkiklubi G Livelabin ja osti Radio Helsingin liiketoiminnan. Muusikkojen liitto tavoittelee G Livelabilla näkyvyyttä ja uudenlaista asennetta. – Olemme jo pitkään etsineet uudenlaisia tapoja toimia, miettineet, miten uudet työn teon tavat voivat hyödyttää jäseniämme.Tämä konsepti sopii meidän alalle, perustelee liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. G Livelab tarjoaa muusikoille mahdollisuuksia keikkailla mutta toimii nimensä mukaisesti myös laboratoriona, jossa voidaan kehitellä erilaisia kaupunkikulttuurin ja alustatalouden toimintatapoja. – Toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin, ja loppuunmyytyjä keikkoja on viikoittain, kertoo G Livelabin toimitusjohtaja Tanja Douglass. Klubi on julkaissut oman kännykkäsovelluksen, jolla voi tilata keikkaliput etukäteen ja klubilla jopa juomat suoraan pöytään. Jatkossa applikaatiolla voi tilata lähialueen ravintoloista toimitettavaa ruokaa. Klubitoiminta on herättänyt jäsenissä runsaasti kiinnostusta, ja liitto on saanut kiitosta rohkeudesta kehittää ennakkoluulottomasti toimintaansa. Nyt samantyyppistä toimintaa viritellään myös muille paikkakunnille. Muusikkojen liiton jäsenistä valtaosa on freelancereita, erilaisissa pätkätyösuhteissa työskenteleviä ja itsensä työllistäjiä.Vänttisen mukaan liitto haluaa olla etulinjassa parantamassa heidän asemaansa. – Jäsenistämme vain noin kolmannes on enää työsuhteisia. Perinteinen edunvalvonta ja työehtotoiminta eivät riitä tyydyttämään jäsenistön tarpeita. G Livelabin ja Radio Helsingin työntekijöistä noin puolet on työsuhteessa. Puolet työpanoksesta hankitaan ostopalveluna. Toimintaa pyöritetään 50–60 hengen voimin, ja heistä noin puolet on työsuhteessa. Radio Helsinki on jo muuttanut Muusikkojen liiton ja G Livelabin kanssa samaan kiinteistöön. Radion uusi ohjelmakartta julkaistaan helmikuussa. – Radion ja klubin toiminnat tukevat toisiaan vahvasti. Klubilla on oma radio ja radiolla oma klubi, Douglass iloitsee. Douglass ja Vänttinen sanovat, että Radio Helsingin musiikillinen linja on vastakohta soittolistoja pyörittäville formaattiradioille. Keskeisessä roolissa ovat muusikot ja musiikin erikoisohjelmat. – Haluamme vahvistaa suomalaisen musiikin ja musiikin tekijöiden asemaa. Vänttinen muistuttaa, että oma radio on myös mahtava vaikutuskanava ammattiliitolle ja mahdollistaa keskustelun herättämisen liitolle tärkeistä asioista. JÄSENILLE Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! Pyhännän osasto pitää jäsenet liikkees ”Vähemmän m ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaaajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. Pyhännän Puutyöväen ammattiosaston jäsenten ja aktiivien määrä on kasvanut merkittävästi. P Myönteisen kehityksen taustalla on ammattiosaston harjoittama pitkäjänteinen ja tavoitteellinen osallisuuden laajentamiseen tähtäävä ja vastuun jakamiseen perustuva työskentelymalli. Se tiivistyy erinomaisesti lauseeseen: ”Vähemmän minua, enemmän meitä.” Olennaista on aktiivinen toiminta niin, että mukaan vedetään jatkuvasti uusia ihmisiä, joille annetaan osallistumisen lisäksi mahdollisuudet myös toiminnan kehittämiseen, toisin sanoen ammattiosaston tulevaisuuden rakentamiseen. – Samalla porukalla pyörittäessä näköala supistuu helposti niin, että ei osata ajatella asioita kuplan ulkopuolelta. Haluamme uusia jäseniä, jotta löydämme tuoreita näkökulmia toimintaan, Pyhännän Puutyöväen ammattiosasto 237:n puheenjohtaja ja Jukkatalon työsuojeluvaltuutettu Asko Alasalmi linjaa. – Toisaalta, jos huomaamme jonkun jämähtäneen paikoilleen, niin siitä huomautetaan, että ei se ketään palvele, jos et saa mitään aikaiseksi. Jos tekemisen paloa ei enää ole, niin se on parempi hypätä sivuun, osaston aikaisempi puheenjohtaja, nykyinen toimikunnan jäsen ja Jukkatalon pääluottamusmies Sami Pellikka jatkaa. – Toimintamme elää koko ajan ja näin on tapahtunut etenkin 2000-luvulla. Tämä on jatkuvaa hiomista, osaston rahastonhoitaja ja PRT-Woodin luottamusmies Niko Riihimäki täydentää. Jäsenhankinta kulmakivenä Osaston jäsenmäärä kasvoi viime vuonna noin sadalla. Kasvun takaa löytyvät työpaikkojen luottamusmiehet. He ovat pitkäjänteisesti pitäneet jäsenhankinnan ja jäsenyyssuhteiden ylläpidon käynnissä riippumatta siitä, onko yrityksillä mennyt lujaa tai tahmaisesti. – Oli tilanne mikä tahansa, pitää järjestäytyneisyyttä korostaa tehtaalla ja yksiköissä, että kuulutaan joukkoon, osaston varapuheenjohtaja ja Piklaksen pääluottamusmies Marko Luttinen sanoo. – Mitä enemmän osastossa on jäseniä, sitä enemmän meillä on neuvotteluvoimaa ja uskottavuutta työnantajan silmissä. Silloin voimme saada aikaan tuloksia, jotka puolestaan ovat jäsenyyden parhaita perusteluja. Edunvalvonnan merkitystä pitää aina korostaa. Olemme enemmän kuin työttömyyskassa, Pellikka määrittelee. – Työehtosopimusten neuvotteluja tulkintaoikeus on nimittäin vain liitolla, osaston toimikunnan jäsen ja LapWallin pääluottamusmies Harri Pernu muistuttaa. – Mitä täydentää se, että Puualojen työttömyyskassassa tunnetaan työt- tömyysturvan rinnalla myös työehtosopimusten sisältöjä. Puukassa voi esimerkiksi epäilyttävän pieniä palkkoja havaitessaan siirtää asian liittoon tarkistettavaksi, Luttinen täsmentää. – Tärkeää on myös se, että ammattiosasto näkyy työpaikalla, että ilmoitukset ovat esillä ja lippu pidetään korkealla. Työntekijöille syntyy kuva, että täällä toimii avoin ammattiosasto, Alasalmi pohtii. – Näin se on. Jos toimintaa ei pidä esillä, niin ei sitä osata arvostaakaan. Siksi olen kirjoitellut palavereista muistioita ja tiedottanut työpaikallani tasapuolisesti kaikille. Se mainekin sitten kiirii, kun on hoitanut asioita kuntoon, Luttinen kertoo kokemuksesta. Kynnyksestä yli… Jäsenhankinta on pelkistetysti jäsenyyden tarjoamista järjestäytymättömille työntekijöille. – Jokainen toimii tyylillään. Minä tapaan ottaa tukihenkilön roolissa heti yhteyden taloon tuleviin uusiin työntekijöihin, kun he eivät vielä tunne systeemiä ja tapoja. Käytän asialinjaa ja osaston valmistamaa työpaikan tietopakettia. Jos vain mukavia rupeaisin tällä naamalla jutustelemaan, niin kaikki näkisivät läpi, että nyt se yrittää olla jotain muuta kuin on. Sillä olisi uskottavuus myyty, Pellikka arvioi. – Kestävä lähtökohta on juuri se, että hoitaa hommat omana itsenään ja huomioi myös muut yksilöinä. Me-

PET TERI RAITO 5 Sami Pellikka, Harri Pernu, Asko Alasalmi, Niko Riihimäki ja Marko Luttinen. Luottamusmiehet yhteisellä asialla. ssä minua, enemmän meitä” neepä sitten juttelemaan kenelle tahansa tai tulee kuka vaan keskustelemaan, niin tarttuu heti tilanteeseen ja puhuu aina sille ihmiselle, Alasalmi kiteyttää. – Ja puhuupa sitten nuoren tai kokeneen työntekijän kanssa, niin asiastansa pitää olla varma. Faktojen pitää olla hallussa, että osaa kertoa niistä muille. Esimerkit ja omat kokemukset ovat toimivia kanavia faktojen esittämiseen. Perustelen asiaa myös sillä, että kun suurin osa täällä kuuluu liittoon, niin mikset sinäkin, Pernu kommentoi. – Aivan. Olen joskus käyttänyt sitä, kun olen ollut ytk:ssa 2000-luvun al- kupuolella, että silloin ne pissivät linssiin. Asiat voi ottaa kahvipöydässäkin esille. Siinä alkavat muut työkaverit komppaamaan, että mitä hyötyjä jäsenyydestä on, Luttinen havainnollistaa. Yhteydenpitoa ei pidä jättää siihen, kun jäseneksi on liitytty. – Pitää käydä kyselemässä kuulumisia ja näyttää, että luottamusmies, osasto ja liitto välittävät, Pernu korostaa. – Tavoite on jossain vaiheessa tavata kaikkien kanssa. Kuunnella ja ottaa huomioon, mitä sanotaan. Kun nuoria saadaan mukaan, niin heille pitää antaa vaikutusmahdollisuuksia, Luttinen evästää. …itseään johtaen Pyhäntäläisten kertomana jäsenhankinta voi tuntua helpolta, mutta ei se sitä heillekään alvariinsa ole. – Se on päivästä kiinni. Kun omana tuntemuksena tietää, että tänään on se päivä, kun tapahtuu, niin silloin myös tapahtuu. Toisaalta jos luotto itseen ei ole ihan kohdallaan, niin se on parempi antaa olla vaan aivan kuin lavatansseissa. Jos maali ei välky kirkkaana mielessä, niin turha se on lähteä sinne pyörimään, Pellikka puntaroi. Toisaalta luottamusmiehen tehtävä on osin kuin ukkosenjohdattimen virka. Salamointiin kannattaa varautua. – Negatiivista palautetta tulee varmasti, mutta siihen pitää asennoitua oikein. Turha ruveta hommaan, jos kuvittelee, että se on ruusuilla tanssimista, Riihimäki luonnehtii. – Toisaalta tunteet kuohahtavat välillä itselläkin työasioissa. Ei siinä silloin ajattele palautteen antamisen oppisääntöjä, vaan pistää asiat riviin, on kysymys sitten joistain päätöksistä tai toimintatavoista. Sillä tavalla sitä vaan joskus avaudutaan, mutta sitten voidaan alkaa miettiä, että mitä asialle voitaisiin tehdä, Alasalmi toteaa. Maalitauluksi ei kuitenkaan tarvit- se jäädä. Toisinaan vähän hyökkäävämpikin linja tepsii. – Kävimme ennen vuoden vaihdetta ytk-laiset läpi ja kysyimme, että nyt kun se vuosijäsenmaksu ei ole vielä maksettu, niin mikähän erityinen syy liittoon liittymättä jättämiseen tällä kerralla olisi tarjolla? – Oli mukava kääntää kurssi toisin päin, että selitä sinä nyt. Saimme uusia jäseniä. Jatkuva paine on jäsenhankinnassa tärkeä tekijä. Painetta pitää kuitenkin säädellä oikein. Sekään ei toimi, jos on koko ajan niskassa kiinni, Pellikka tietää. Petteri Raito Toimikunta ja viisi jaostoa P Pyhäntäläiset pistivät täksi vuodeksi osastorakenteen uusiksi. Toimikunta määrittelee suuntaviivat ja budjetin jaostoille, joiden tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimintaa. Jaostot ovat edunvalvonta, jäsenhankinta, koulutus, nuoriso ja vapaa-aika. – Jaostot keskittyvät omiin tehtäviinsä ja hoitavat niitä itsenäisesti. Ne kantavat vastuunsa ja antavat muille tilaa, edunvalvontajaoston vetäjä Sami Pellikka kuvailee. – Tehtävien jakamisen pointti on aktiivien joukon laajentamisen rinnalla siinä, että toimikunta pystyisi aikaisempaa paremmin paneutumaan työpaikkojen ajankohtaisiin asioihin ja esimerkiksi miettimään, miten laajalla maantieteellisellä alueella toimiva kokoomaosastomme saadaan esiin työpaikoilla, joilla pääluottamusmiestä ei vielä ole. – Toimikuntakaan ei siis jaostojen tekemisiin isommin puutu. Jos kuitenkin näyttäisi siltä, että jaoston resurssit eivät jossain asiassa riitä, niin toimikunta tulee siihen kaveriksi, Asko Alasalmi jatkaa. – Se on suuri muutos verrattuna aikaisempaan, jolloin kaikki tehtävät pohdittiin ja jaettiin aina toimikunnan kesken. Kokoukset kestivät useita tunteja, mutta edunvalvonnan kysymyksiä juuri ei ehditty käsitellä, Harri Pernu kertoo. Nopea tiedonvälitys vahvuutena Jaostojen koko on kolmesta neljään henkilöä. Niiden jä- senten hankkiminen on jaostojen vetäjien tehtävä. Vetäjät pitävät huolen myös siitä, että jaostojen asiat käsitellään toimikunnassa ja että ne päätyvät jäsenten tietoon. Tiedonvälityksessä käytetään tämän päivän työkaluja. – Toimikunnalla on messenger-ryhmä, minkä kautta saa nopeasti muilta vastauksia vaikkapa suoraan neuvottelupöytään, jos jotain asiaa ei itse muista tai on siitä epävarma, Alasalmi sanoo. – Messenger on tehokas väline. Ennen sen käyttöön ottamista me luottamusmiehet saatoimme roikkua keskenämme jonkun ongelman tiimoilta puhelimessa monta tuntia illassa. Ja sitä rataa saatettiin mennä kaksi kolmekin viikkoa. Tiedonkulku on parantunut, Niko Riihimäki vertailee. Seuraava askel on viedä osaston dokumentit eli pöytäkirjat, suunnitelmat, tapahtumailmoitukset ja muut asiat pilvipalveluun, mistä ne ovat kaikkien saatavissa fyysisestä sijainnista riippumatta. Media on kiinnostunut Pyhäntäläiset ovat astuneet menestyksellä myös uutiskynnyksen yli. – Toimintamme kiinnostaa mediaa. Puhelin on tiedotteiden lähettämisen jälkeen pirissyt aika nopeasti, Alasalmi kertoo. – Julkinen näkyvyys vahvistaa osaston asemaa jäsenten ja työnantajan silmissä. Paras puolustus on sellainen, mitä ei ikinä testata, Pellikka toteaa.

6 Paikallista sopimista vai käskyttämistä? P aikallinen sopiminen ei ole pelkästään julkisen keskustelun aiheena vaan myös kolmikantatyöryhmän työlistalla. Mitä paikallisella sopimisella sitten haetaan? Me tietenkin haemme todellista sopimista, jossa annetaan luottamusmiehille – ja sitä kautta työntekijöille – tasavertaiset mahdollisuudet sopia paikallisesti. Lisäksi haluamme selkeät pelisäännöt sopimiselle ja perälaudat, millä varmistamme, että sopiminen ei ole käskyttämistä työpaikoilla, joissa ei ole luottamusmiestä tai muutoin tasavertaista mahdollisuutta neuvotella. Näyttää siltä, että työnantajat eivät todellisuudessa hae paikallista sopimista vaan paikallista käskyttämistä. Heille ei varmasti tule riittämään, että järjestäytymättömillä työpaikoilla työntekijöiden luottamusmies on se, jonka kanssa sovitaan – sen osoitti jo tietyn työmarkkinajärjestön irtautuminen keskitetystä ratkaisusta. Painostus jatkuu edelleen kyseisen järjestön toimesta, ei paikallisen sopimisen, vaan käskyttämisen suuntaan. Ay-liikettä haukutaan ei-liikkeeksi, vaikka käytäntö ja todellisuus ovat olleet toista keskitettyjen ja muiden isojen sopimusten myötä. Me olemme olleet liike, joka on ottanut vastuuta, ei vain omaa napaansa tuijottaen; vastuu on otettu koko Suomesta. Tätä vain eivät työnantajat eikä nykyhallitus tahdo myöntää, vaan ne haukkuvat meitä kuin kapista kettua. Tämä ei voi olla vaikuttamatta neuvotteluihin, niin paikallisessa sopimisessa kuin tuleviin työehtosopimusneuvotteluihinkaan. Ehkä nyt on aika miettiä, miten pitkälle olemme valmiit menemään ”yhteisen hyvän” nimissä: annammeko paikalliselle sopimiselle lisää köyttä ja vielä niin, että jopa järjestäytymättömät yrityksen pääsisivät sopimaan esimerkiksi työaikaan liittyen työehtosopimusta heikompia sopimuksia. Minusta tähän on selvä vastaus, ja minun on todettava, että meidän ei ole syytä tehdä sopimusta, jolla heikennetään paikallisen sopimisen peruslinjoja ja tapoja sopia. Meidän on pikemminkin vahvistettava paikallista sopimista, jotta työpaikoilla olisi tasavertaisemmat mahdollisuudet tehdä sopimuksia verrattuna työnantajan saneluun. Paikallisesta sopimisesta sitten käskyttämiseen. Monissa työpaikoissa ulkoistaminen ja etenkin korjaamoiden ulkoistaminen on ollut kovassa huudossa. Osa ulkoistaneista yrityksistä on palannut vanhaan hyvään tapaan, jossa käytetään omaa työvoimaa tehtaan kunnossapidossa, mutta ikävä kyllä tätä kirjoittaessa on tietoon tullut jälleen yhden ison firman tekemä ulkoistamisuutinen. Mitä tämä merkitsee sitten käytännössä? Se tarkoittaa ammattitaitoisten henkilöiden poistamista yhtiön kirjoilta ja samalla oman yrityksen altistamista toisten armoille. Pääsääntöisesti ulkoistaminen on tuonut lyhyellä tähtäimellä pienen säästön, mutta pitkällä tähtäimellä säästö on muuttunut selkeästi isommiksi kuluiksi. Ulkoistettujen palveluiden hinnat karkaavat käsistä yllättävän nopeasti, samoin laatu alkaa heikentyä. Miksi tässä ei sitten kuunnella työntekijöiden edustajia ja uskota käytännön esimerkkejä? Ai niin, käskyttäminenhän on se todellinen tapa toimia, eikä paikallisesti sopiminen voi tulla kysymykseen, kun halutaan päättää yhteisistä tavoitteista ja tavoista liittyen yrityksen toimintaan. Ehkä on syytä ottaa tässä kirjoituksessa kantaa vielä kuntavaaleihinkin. On kyllästymiseen asti huudettu ja valitettu leikkauksista, sotesta sekä monesta muusta jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavista asioista. On syytäkin pitää ääntä näistä, mutta olisiko aika myös toimia? Kuntavaalit ovat mahdollisuus myös Puuliiton jäsenille olla vaikuttamassa ja tekemässä. Lähde siis ehdokkaaksi muuttamaan asioita – tähän on nyt jokaisessa kunnassa oikeus. Meillä on jäseninä ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa. Eikö nyt olisi sen aika? On, joten vaikutetaan ja tehdään yhdessä! Jari Nilosaari DuuniExpossa etsittiin kesätöitä MIRA TENHUNEN Lahdessa järjestetyillä messuilla verkostoiduttiin ja etsittiin työntekijöitä ja työpaikkoja. P Keski-ikä ei tammikuisena keskiviikkona ole lahtelaisessa messukeskuksessa kovin korkea. Opiskelijoita, nuorimmat peruskoululaisia, maleksii tasaisena virtana Lahden Messukeskuksessa. Ollaan DuuniExpossa, päijäthämäläisten omilla rekrytointimessuilla. Lahdessa nykyään asuva, Koijärveltä kotoisin oleva Aino-Maija Hemilä kävelee määrätietoisesti Puuliiton pisteelle, jossa liitto on yhdessä SAK:n ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton, Metallityöväen liiton, Sähköalojen ammattiliiton, Rakennusliiton, Suomen Elintarviketyöläisten Liiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa yhteisellä osastolla. 23-vuotias Hemilä on jo kokenut DuuniExpon kävijä. Hän on vieraillut opintojensa aikana verkostoitumis- ja rekrytointimessuilla jo useampana vuonna. – Oma ala kiinnostaa ja mahdollisuus saada kontakteja alalle. Tänä vuonna messujen kohokohdat ovat selkeät. – Olen käynyt Koskisen Oy:n, UPM:n, Versowoodin, ystävä- Oppilasjäsen Aino-Maija Hemilä tuli DuuniExpossa Puuliiton osastolle kysymään Hämeen aluetoimitsija Asta Kääriäiseltä, miten oppilasjäsenyys jatkuu valmistumisen jälkeen. ni Puine-yrityksen ja Puuliiton osastoilla. Niin, ja kouluni LAMK:n osastolla. Suunnitelmissa oli myös käydä kuuntelemassa Klikinsäästäjän esitystä. – Tänään ei ollut koulua, ja se pitää korvata. Tehtävänä oli käydä tutustumassa oman alan yrityksiin ja kysyä, mitä hyötyä niistä olisi meidän opintoihin ja työelämään. Lisäksi täytyy käydä kuuntelemassa joku puheenvuoro, ja olen menossa kuuntelemaan Klikinsäästäjän puhetta. Hemilä opiskelee kolmatta vuotta puutekniikkaa Lahden ammattikorkeakoulussa eli LAMK:ssa. Opintoja on jäljellä vielä reilu vuosi. Tuleva puutekniikan insinöörikin on jo aloittanut kesätyön haun. – Olen hakenut kesätöihin Koskisen Oy:lle, UPM:lle, Versowoodille sekä Lammin Ikkuna Oy:hyn ja Iskuun. Vähän on aavistus, että voisin päästä Iskuun tai Lammin Ikkunaan kesäksi, sillä olin viime kesänä Lammin Ikkunassa, ja mi- nusta tykättiin siellä. Kesällä 2015 olin Iskussa. Iskussa tosin käytetään lempivaneriani UPM Gradaa. Olen tutkinut Gradaa ja kokeillut sen muokkausta. Grada on vaneria, jota muokataan kuumapuristimella tiettyyn muotoon. Jos pääsisin Iskuun kesätöihin, se olisi tosi iso kokemus. Puuliiton messuosastolle Hemilä tuli, sillä hän aprikoi, mahtaako hänen oppilasjäsenyytensä olla vielä voimassa. Olihan se. Hän on tyytyväinen pisteellä Hämeen aluetoimitsija Asta Kääriäiseltä saamaansa vastaukseen. Samalla selvisi, että kannattaa liittyä liiton varsinaiseksi jäseneksi ja maksaa jäsenmaksua lyhyiltäkin työpätkiltä kuten kesätöiden ajalta, sillä vähintään 18-tuntiset työviikot kerryttävät ansiopäivärahaan vaadittavaa 26 viikon pituista työssäoloehtoa. Työssäoloehdon kertyminen kannattaa kuitenkin aina varmistaa TE-toimistosta tai työttömyyskassasta. DuuniExpo on LAMKin järjestämä verkostoitumis- ja rekrytointitapahtuma, jonka tavoitteena on saattaa tekijöitä etsivät työnantajat ja kiinnostuneet työnhakijat yhteen. DuuniExpo järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Mira Tenhunen DuuniExpo järjestettiin 25. tammikuuta Lahden Messukeskuksessa.

7 Ammattiopetuksen rahoitus romahti Supista tai lopeta! MIRA TENHUNEN Moni ammatillinen oppilaitos ajautuu tänä vuonna konkurssikypsäksi rahoituksen leikkauksen takia. P –  Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on vähennetty vuodesta 2013 lähtien 20 prosenttia. Vuoden 2017 leikkaus on kaikista rankin, sanoo Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton SAKKI ry:n koulutuspoliittinen asiantuntija Antti Seitamaa. Tänä vuonna leikkaus on 190 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia ammatillisten oppilaitosten budjetista. –  Rahoitus on vähentynyt koko ajan ja nyt se romahtaa. Yt-neuvotteluja läpi koko Suomen Käytännössä se näkyy yt-neuvottelujen aloittamisena ammatillisissa oppilaitoksissa läpi koko Suomen. –  Leikkaus merkitsee hieman vajaata 4  000 työpaikkaa tai 18 000 aloituspaikkaa. Hyvin pitkälle on päädytty siihen, että mieluummin vähennetään henkilöstöä kuin leikataan opiskelupaikkoja. Opiskelussa se tulee Seitamaan mukaan näkymään niin, että lähiopetus vähenee. – Kursseja perutaan ja niitä yhdistetään. Määrärahojen jättileikkaus ammatillisesta opetuksesta räjäytti yt-neuvottelut käyntiin läpi Suomen. – Koulutuksen laatu kärsii. Lisäksi koulutus siirtyy entistä enemmän työpaikoille. Moni koulu laittaa lapun luukulle Vaikutukset ovat vieläkin dramaattisempia, sillä Seitamaan mukaan osa kouluista on konkurssikypsiä. – Ne joutuvat fuusioitumaan toisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Ne koulutuksen järjestäjät, joilla on heikommat edellytykset, joutuvat laittamaan lapun luukulle. Kouluja pannaan kiinni erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella alueilla, joilla muutenkin taloudelliset edellytykset toimia ovat niukat. Toiminnan jatkuvuus on vaakalaudalla erityisesti metsäkonealan tapaisilla erityis- aloilla, joissa koulutus on kallista. –  Koulutuksen saatavuus uhkaa heikentyä, vaikka metsäkoneala on tärkeä työllistäjä. Heikkenemässä on myös työvoimapoliittisen koulutuksen saatavuus alueilla, jossa sen tarve olisi suuri. Myös työvoimapoliittinen koulutus Seitamaan mukaan joutuu fuusioitumaan. Miten käy puusepän ammatille? Seitamaa on huolissaan myös kädentaitoa vaativista ammateista. –  Esimerkiksi puusepän ala on käsityöala. Kun koulutukseen tehdään leikkauksia, se näkyy koulutuksen laadun heikkenemisenä. Kolmessa vuodessa puusepän pitäisi saada sellaiset edellytykset, että hän pärjää työelämässä. Mitä tapahtuu, jos oppilaat eivät ole valmiita? Myös opetuksen siirtyminen työpaikalle on Seitamaan mukaan monimutkainen kysymys. –  Ruvetaanko opiskelijalta edellyttämään ammattipätevyyttä, jota hänellä ei vielä ole! Hän sanoo olevansa huolissaan myös opetuksen jatkoopintokelpoisuudesta, jotta ihminen pystyisi kehittämään ammattitaitoaan elämän läpi. Seitamaan mielestä ammatillisen koulutuksen kriittisestä tilasta puhutaan aivan liian vähän. – Ammatillisesta koulutuksesta on vähennetty enemmän kuin mistään muusta koulutuksesta. Sillä on liian vähän puolestapuhujia. Entä jos toisen EURO ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Nyt älle ä p kau an p 2000 € TURVA SELVIYTYMIS 010 19 19 19 Jari Isokorpi

8 P Suomalainen startup-yritys Paptic valmistaa muovipusseja korvaavia puupohjaisia kasseja. Paptic-kassi on valmistettu suomalaisesta PEFC-sertifioidusta havusellusta. Puupohjainen Paptic on kestävämpää kuin biohajoava muovi mutta pakkauskäytössä puolet kevyempää kuin paperi. Sen muovinkaltaisiin ominaisuuksiin kuuluu joustavuus, roiskeenkestävyys ja kuumasaumattavuus. Käytetyn tuotteen voi MIRA TENHUNEN Puupohjainen kassi korvaa muovipussin kierrättää kartongin mukana. Paptic-materiaalia valmistetaan paperikoneella Espoon Otaniemen pilottitehtaalla. Perinteinen paperinvalmistus kuluttaa runsaasti vettä, mutta Papticin valmistustekniikka pohjautuu vaahtorainaukseen, joka säästää sekä vettä että energiaa. Tunnetuin Papticin sovelluksista on ostoskassi, joka on ollut käytössä esimerkiksi vaateketju Seppälässä. TYÖTTÖMYYSKASSA Alle 25-vuotiaiden haettava syksyllä alkavaan koulutukseen työttömyysetuuden saamiseksi Alle 25-vuotiaan nuoren, jolla ei vielä ole ammatillista koulutusta, on haettava keväällä vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää, jos hän haluaa säilyttää oikeutensa työttömyysetuuteen. Haettavan koulutuksen ei tarvitse olla yhteishaun piiriin kuuluvaa, vaan se voi olla myös muuta tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, esimerkiksi yliopisto-opintoja. Nuori, joka on suorittanut ainoastaan peruskoulun oppimäärän, voi hakea kahta lukiopaikkaa. Lukio-opinnoilla tarkoitetaan sellaisia lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssia. Esimerkiksi kevään abiturientin tulee hakea syksyllä alkavaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen abikeväänä. Jos nuori ilman pätevää syytä jättää hakeutumatta koulutukseen, omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei häntä valita koulutukseen tai kieltäytyy koulutuksesta, hän menettää oikeuden työttömyysetuuteen syyslukukauden alusta lukien (1. päivä syyskuuta). Opintojen keskeyttämisestä ilman pätevää syytä seuraa työttömyysetuusoikeuden menettäminen keskeyttämisestä lukien. Oikeuden työttömyysetuuteen voi saada takaisin, kun nuori on •• täyttänyt 25 vuotta tai •• valmistunut ammattiin tai •• ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työvoimakoulutuksessa, työnhakuvalmennuksessa, uravalmennuksessa, työkokeilussa, koulutuskokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa taikka työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä taikka opiskellut päätoimisesti yhteensä 21 kalenteriviikkoa •• sekä hakeutunut aktiivisesti ammatilliseen koulutukseen. Ratkaisun etuusoikeuden palauttamisesta tekee työ- ja elinkeinotoimisto. Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Tämän lisäksi on mahdollista asioida sähköisesti joko kassan verkkosivuilla olevan ePuu-palvelun kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Tietoturvasyistä suosittelemme käyttämään sähköisessä asioinnissa ePuu-palvelun suojattua yhteyttä. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Infopuhelin 0600 97 091 toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Infopuhelimesta saa tietoa maksupäivästä, kun hakemus on käsitelty ja maksu on tallennettu järjestelmään. Puhelun hinta on 0,37 euroa / minuutti + paikallisverkkomaksu. Akilan Kulasingam löysi työpaikan Punkaharjun Puutaidosta. ”Haluan oppia puutöistä koko ajan enemmän” Akilan Kulasingam tuli Suomeen 21-vuotiaana pakolaisena. Matka pohjolaan kulki Thaimaan pakolaisleirin kautta. Nyt hän työskentelee Punkaharjulla puuseppänä. Kuka olet ja mistä tulet? – Olen Akilan Kulasingam, 26-vuotias puuseppä. Olen kotoisin Sri Lankasta. Nykyään asun Punkaharjulla. Muutin tänne vuosi sitten. – Tulin Suomeen lokakuussa 2011. Sri Lankassa oli sota, ja tulin Suomeen kiintiöpakolaisena Thaimaan pakolaisleirin kautta. Mikä on parasta työssäsi? – Pidän siitä, että opin koko ajan enemmän puutöistä. Ja hyvät työkaverit. Puukassan palvelut internetissä Mitä teet työksesi? – Olen töissä Punkaharjun Puutaito Oy:ssä puuseppänä. Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin ePuupalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin ePuu-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet ePuun käyttämiseen. Alla on listattuna osa ePuun palveluista: Mitä työhön liittyviä unelmia sinulla on? – Haluaisin vielä opiskella lisää puualaa, joskus 2–3 vuoden päästä. Miten kauan olet siellä ollut? – Sain vakituisen työpaikan täältä tammikuussa 2014. Sitä ennen olin ollut kesän 2013 jälkeen täällä työharjoittelussa. Sen jälkeen olin täällä määräaikaisissa työsuhteissa töissä. •• •• •• •• •• •• päivärahalaskuri viestien lähettäminen kassalle yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta tiedot maksettavista etuuksista ja annetuista päätöksistä. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään myös ansiopäivärahahakemukset ePuu-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat on tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Mitä siellä teet? – Tällä hetkellä olen töissä lavapuolella. Ensin tein Punkaliven puolella tuoleja, hioin, maalasin ja pintakäsittelin niitä, ja sen jälkeen tulin tappikoneelle töihin. – Nykyään osaan käyttää kaikkia koneita. Jos CNC-puolen työkaveri on lomalla, sairauslomalla tai vapaalla, voin mennä CNCkoneelle töihin. Miten päädyit työhösi? – Olin ensin 6–8 kuukautta Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMIssa suomen kielen kurssilla. Osaan hyvin englantia, ja minulle opetettiin suomea englannin kielen kautta. Tamilin kieli on äidinkieleni. – Sitten opiskelin SAMIssa puusepän linjalla. Kun etsittiin työharjoittelupaikkaa, tein ensimmäisen työharjoittelun Rantasalmella yrityksessä, jonka nimeä enää muista. Seuraavan työharjoittelun tein Punkaharjun Puutaidossa, Punkaliven puolella. – Sitten tänne tarvittiin määräaikaista työntekijää, ja pomo kysyi minua töihin. Olin ensin kuukauden, sitten kaksi kuukautta ja sitten vielä kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa. Joulukuussa 2013 kysyin pomolta vakituista työpaikkaa, ja aloitin vakituisena työntekijänä tammikuussa 2014. Mikä on pahinta työssäsi? – Sellaista ei ole. Nautin työstäni. Miten kauan olet kuulunut liittoon? – Liityin Puuliitoon neljä kuukautta sitten. Mikä sai sinut liittymään liittoon? – Pääluottamusmies Marko Valtonen kertoi liittoon liittymisestä. En tiennyt, mitä liitto tekee, mutta hän antoi minulle suomen- ja englanninkieliset esitteet liitosta. Jos minulla on kysyttävää, Marko selittää asiat minulle. Millainen koulutus sinulla on? – Sri Lankassa opiskelin lukiossa, mutta en valmistunut. Täällä Suomessa opiskelin puusepäksi. Mitä teet vapaa-ajallasi? – Pelaan tietokoneella, ja kesällä pelaan krikettiä. Meillä oli oma krikettijoukkue Savonlinnassa, mutta nyt pelikaverit ovat muuttaneet muualle. Ensi kesänä aion pelata kriketin lisäksi myös sulkapalloa. Minkä haaveen haluaisit toteuttaa? – Haaveilin pitkään isosta autosta, ja viime vuoden lopulla ostin sellaisen, Nissan Qashqain. Se on hieno auto, tummanpunainen ja automaattivaihteilla. Mira Tenhunen

9 Auktoriteetista asiakaspalvelijaksi P Monella hevosalan ammattilaisella on hurjia muistoja omien lapsuusaikojen ratsastustunneista. Tehtiin muiden perässä hiljaa ja kyselemättä, vaikkei ymmärretty tehtävää. Opettaja huusi niin, että kotiin lähdettiin itku silmässä. Liikkuupa alalla juttua sellaisestakin ratsastuksenopettajasta, joka tapasi heitellä oppilaita kahvimukeilla. Osassa tarinoista voi olla mukana ripaus maustetta, mutta yhtä kaikki ne kertovat suuresta muutoksesta hevosalan ammattilaisten roolissa. Erityisesti suhde asiakkaisiin on mullistunut parin vuosikymmenen aikana. – Ennen oli selkeästi opettajia ja oppilaita, nykyään ollaan koko ajan enemmän asiakkaita ja asiakaspalvelijoita, pohtii alan opiskelija Veera Vento. Elämyksiä ja hyvää mieltä Vento tekee oppisopimuspaikassaan ratsastuskoulu Ratsuniityssä Lempäälässä sekä talli- että opetustöitä. Asiakassuhteen muutos näkyy molemmissa. – Ratsastustunneilla se vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä opettaja voi sanoa ja tehdä. Jos joku ei tee niin kuin neuvotaan, opettaja ei voi vain alkaa karjua. Pitää miettiä, miten asian voi esittää kohteliaasti mutta kuitenkin niin, että hevonen ei kärsi ja oppilas oppii jotain, Vento sanoo. Puuliiton Hevosalan ammattiosaston puheenjohtaja Laura Reponen on ollut alalla 20 vuotta ja opettanut ratsastuskoulussa 10 vuotta. Hän on Vennon kanssa samaa mieltä. – Ennen tunnit olivat hyvin opettajajohtoisia, kun taas nykyään opetetaan keskustelun kautta. Asiakkaat myös kyseenalaistavat enemmän ja kyselevät, miksi mitäkin tehdään, Reponen sanoo. Vento jatkaa, että positiivinen palaute ja hyvä mieli ovat nykyään tärkeitä. Ratsastustunnille tullaan pitämään kivaa ja hakemaan elämyksiä, ja opettajan pitää olla hengessä mukana. K U VAT T UA O N N E L A Hevosalan ammattilaisten suhde asiakkaisiin on parissa vuosikymmenessä mullistunut. Armeijameininki on mennyttä, keskustelu ja kannustaminen tulivat tilalle. Tallitöissä taas asiakassuhteen muutos näkyy ennen kaikkea niin, että asiakkaat haluavat tietoa ja perusteluja. Työntekijä ei ole enää ”mestari”, jonka ratkaisuja katsotaan kunnioittavan hiljaisuuden vallitessa, vaan häneltä kysellään niin hevosten ruokinnasta kuin tilojen ylläpidosta. – Ja mikä on todella hyvä asia, ihmiset haluavat tietää, miten hevoset voivat ja miten niitä hoidetaan, Vento sanoo. Miksi se on ulkona pakkasessa? Sekä Vento että Reponen pitävät hevosalan kulttuurinmuutosta hyvänä asiana. Siihen ei ole ollut vaikea sopeutua. – Minusta on kiva opettaa, ja haluan, että asiakkaillakin on hyvä mieli lähtiessä. Haukkumalla ihminen ei edes opi vaan jumiutuu. Ja kun tallitöissä asiakkaat tulevat kysymään jotain, ne ovat usein tosi kivoja keskusteluja, Vento sanoo. Joskus asiakkaiden yksilölliset toiveet kuitenkin voivat aiheuttaa käytännön hankaluuksia. – Jos joku ei suostu menemään kuin yhdellä tietyllä hevosella, onhan se hankala toteuttaa eikä se tue parhaalla tavalla hänen edistymistään ratsastajana. Mutta jos yhdellä hevosella meneminen riittää hänen tavoitteekseen, sitten se on se ja sitä pyritään toteuttamaan, Vento sanoo. Reponen puolestaan kertoo, että joskus hevosten hyvinvoinnista kiinnostuneet asiakkaat eivät aivan hahmota, mikä hevoselle on oikeasti hyväksi ja mikä ei. Esimerkiksi hevosten pitämistä ulkona pakkasessa saatetaan kauhistella, vaikka ulkoilu nimenomaan on vaeltaville laumaeläimille tärkeää. Yleisesti ottaen Vento ja Reponen ottavat kuitenkin toiveet, palautteet ja keskustelun ilolla vastaan. – Pelkästään hyvä, että armeijakuri on historiaa, Reponen tuumaa. Tua Onnela Hevosten hyvinvointi kiinnostaa nykyään asiakkaita entistä enemmän. Vento vastaa ilolla kysymyksiin. Veera Vento uskoo, että elämyksiä kaipaavat asiakkaat tarjoavat hevosalalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vennon työkavereita ovat muiden muassa Retu-poni ja Suku-koira. Myös ihmisten kanssa täytyy alalla tulla juttuun.

10 Suksisepät viihtyvät Kiteen suksitehtaalla Kivasta työporukasta haikeaa lähteä p Kiinnostavasta työstä on Kiteen suksitehtaan työntekijöille tullut sellainen intohimo, että monet jatkavat suksien tekoa senkin jälkeen, kun tarjolla on vaihtoehtona eläke. Teksti ja kuvat Jari Isokorpi P – Aivan 63-vuotiaina ei juuri kukaan ole jäänyt eläkkeelle. Ainakin 65-vuotiaita ovat lähes kaikki lähtijät olleet. Kun työporukka on pitkään ollut yhdessä, siitä ei ole helppoa lähteä pois, sanoo pääluottamusmies Reijo Leskinen. Leskisellä itsellään 63 vuoden ikä ylittyy ylihuomenna helmikuun 18. päivä, mutta se ei aiheuta elämänmuutosta. – Eihän sitä tietenkään voi silloin eläkkeelle jäädä, jos meinaa saada edes peruseläkkeen. Jos terveyttä riittää, niin ainakin ensi talvi pitää vielä yrittää olla töissä ja opettaa seuraava näihin hommiin. Vuosi tehtaan perustamisen jäl- keen vuonna 1972 suksien teon aloittaneella Leskisellä tulee tänä vuonna työuraa täyteen 45 vuotta.Vuotta myö- hemmin tehtaalle tulivat töihin Leena Hacklin ja Tapio Nissinen. Kolmikko on nähnyt suksenteon historian puusuksesta lähtien ja kokeneet myös sen suuren mullistuksen, kun vuonna 1973 tehtaalla val- mistettiin ensimmäiset muovipohjasukset. – Kehitystä on tapahtunut paljon ja se on vaikuttanut siihen, että olen viihtynyt. Kun olin nuori, niin ajattelin, että koko ajan homman pitääkin kehittyä, sanoo Hacklin. Karhujen teolla se alkoi Karhu oli yksi aikansa tunnetuimpia puusuksimerkkejä, kun niiden valmistus siirtyi 1971 avatulle Kiteen suksitehtaalle tuoden ammattitaidon siemeneksi mukanaan muutaman työntekijän Karhun syntymäsijoilta Kerkkoosta. Viime vuonna perinteikäs merkki teki muutaman vuoden tauon jälkeen tehtaan tuotevalikoimaan paluun. Sitten alkuajan on tapahtunut isoja murroksia, omistajavaihdoksia, jopa muutaman kuukauden tuotantotaukoon johtanut konkurssi vuonna 2013. Nykyisin tuotanto jatkuu yksityisten omistaman KSF-Sportin nimissä toimitusjohtajanaan entinen hiihtäjä Harri Kirvesniemi kolmella eri suksimerkillä Yokolla, Järvisillä ja Karhulla. – Puusuksiaikaan 1970-luvulla meitä tekijöitä oli melkein 200. Siitä on pudottu pariin kymmeneen työntekijään. Puusuksea tehtiin 1500 päi-

11 F Reijo Leskisen mukaan suksen keskikappaleeseen käytetään puuta, koska se on lujaa ja keveämpää kuin muovi. E Leena Hacklin huolehtii silkkipainosta ja suksien pintakäsittelystä. H Tapio Nissinen tekee suksen loppuhiontaa. H Koneen näyttöruutu kertoo, minkä painoiselle hiihtäjälle suksi on ideaali. pois vässä, nykyisellä vakioporukalla noin kymmenesosa, kuvaa Leskinen muutosta, joka heijastelee suksien vähentynyttä roolia suomalaisten arjessa. – Ennen kaikilla koululaisilla oli sukset. Ei ole enää. Uusien suksien ostoa on hillinnyt myös suksien parantanut kestävyys. – Ennen puusukset saattoivat katketa ensimmäisellä mäkihyppyreissulla. Nykysukset ovat hirmu paljon vahvempia. Jos sukset aikuisena ostaa ja muutaman kerran talvessa hiihtää, pärjää yksillä suksilla loppuelämänsä. Minullakaan eivät vielä yhdetkään sukset ole kuluneet loppuun, sanoo innokas kuntohiihtäjä Leskinen. Vähintään 200 erilaista suksea Erilaisten suksien tarvetta lisää se, että himoharrastajat tarvitsevat useat erilaiset sukset ja lisäksi vielä oman painonsa ja kokonsa mukaan räätälöidyt. Leskisen pika-arvion mukaan tehtaalle tehdään vähintään 200 erilaista suksea. – Kannattaa omistaa vähintään kolmenlaiset sukset, jos aktiivisesti harrastaa hiihtoa: pitopohjasukset, voideltavat perinteiset sukset ja luistelusukset. Jos hiihtää umpihangessa, niin kannattaa hankkia eräsukset. Kilpahiihtäjien ja harrastajien vä- lineet ovat erilaisia ja vuosittain kehitystä tapahtuu varsinkin kilpapuolella. Tämän vuoden uutuus on kilpahiihtäjien tasatyöntösuksi. – Siinä on luistelusuksen ominaisuuksia. Se on suksi, jota ei pitovoidella. Se vaatii käsiin voimaa. Kuntohiihtäjälle se saattaa olla liian rankka, arvioi Hacklin. Puu teki come backin Tehtaan historiassa oli viiden vuoden jakso, jolloin suksien valmistuksessa ei käytetty lainkaan puuta. Suksen keskikappaleessa puun käyttöön palattiin kuitenkin takaisin. – Huomattiin, että puuta se vähän vaatii. Puu on kohtalaisen köykäinen materiaali verrattuna muoviin. Puun kuutiopaino kuivalla puulla on 500– 600 kiloa ja muovi painaa vähintään tuhat kiloa, kertoo Leskinen. – Köykäisyyttä saadaan kyllä täyteaineilla, jos laitetaan keskelle uretaania tai muuta. Mutta suksi ei kestä, jos siinä ei ole kovempaa materiaalia. Suksen keskikappaleessa käytetään nykyisin etupäässä kuusta. Kilpasuksiin, joissa keveys ratkaisevan tärkeä, suksen keskiosaan laitetaan hunajakennoa. – Se ei paina kuin 80 kiloa kuutio. Se on kaikkein köykäisintä materiaalia, mitä suksessa voidaan käyttää. Suksi kehittyy pienillä muutoksilla Tekijöiden mukaan suksiin tehdään joka vuosi muutoksia. – Aina maailmalta hiihtäjiltä kantautuu tietoa siitä, miten pitäisi hiihtää, niin yritetään sen mukaan muutoksia tehdä. Mutta ei koko suksea enää tarvitse uudestaan keksiä. Mennään pienillä muutoksilla. Kilpasuksiin on Leskisen mukaan tänä talvena hiilikuitua hieman lisätty. – Koko ajan suksea yritetään kehittää sitä mukaa, kun hiihtoväeltä tulee toiveita. Myös Hartsa (Harri Kivesniemi) on perehtynyt suksen kehitykseen. Ammattitaidolla syntyy sopiva suksi Hiontalinjaa hoitavan Tapio Nissisen mukaan suksisepän tavoitteena on saada aikaan helppohiihtoinen, oikein luistava ja jokaiselle henkilölle sopiva suksi, jossa myös pito on kohdallaan. – Ammattitaidolla se syntyy. Nissinen kertoo oppineensa suksenteon taitoa vanhoilta kurssin käyneiltä työntekijöiltä. Nykyisin entis- ajan mestarien perusopetukseen hänellä yhdistyy 43 vuoden työkokemus. – Joka vuosi suksentekoa vähän muutetaan ja aina se kehittyy. Aikanaan oli tapana sanoa, että suksenteossa tarvitaan paitsi taitoa, myös lahjakkuutta. Päteekö vanha sanonta edelleen paikkansa? – Kyllä se taitolaji on. Jos on peukalo keskellä kämmentä, suksea on vaikea tehdä. Hänen mukaansa suksen teosta on toki tullut vuosien varrella tietyssä mielessä yksinkertaisempaa. – Työvaiheita on vähemmän kuin alkuaikoina. Suksen jäykkyys ratkaistaan puristimessa Kun suksen eri kappaleet liimataan yhteen, ne pannaan prässiin puristumaan. – Puristusvaiheessa tehdään sukselle eri jäykkyyksiä, kertoo Leskinen. Työkseen 15 vuotta jäykkyyksiä päätyökseen tehneen Leskisen mukaan jäykkyyttä sukseen saadaan niin, että lisätään lasia tai nostetaan suksen jakavuutta. – Niiden yhdistelmään perustuu jäykkyyksien teko. Sukset tarkistetaan automaattisessa koneessa, joka koeponnistuk- sen jälkeen kertoo minkä painoiselle ja kokoiselle hiihtäjälle suksi sopii. Kone kertoo myös ideaalisen pitovoiteen paikan. Nuoria mestarien oppiin Leskisen mukaa suksenvalmistus on taito, jota ei koulussa opeteta, vaan se pitää käytännössä oppia. – Meillä oli viime vuonna reilu puolenkymmentä kurssilaista opettelemassa suksen tekoa. Kun ruvetaan ensi kautta tekemään, varmaan heistä ainakin osalle löytyy töitä. Vaikka Leskisen 15-vuotiseen pääluottamusmiehen uraan mahtuu isoja murroksia, hän sanoo, että suunnilleen kaikesta on pystynyt neuvottelemaan, eikä isoja ristiriitoja ole ollut. – Viime vuosina ei ole tarvinnut porukkaa vähentää, pikemminkin lisätä. Ainoastaan lomautuksia on viime talvina ollut. – Kaikenlaisia vaikeuksia on ollut, mutta leipä on irronnut.Aika harva on tehtaalta itseään irtisanonut. Nissisen mukaan vähälumisten talvien aiheuttamiin menekkivaikeuksiin ja siitä johtuviin lomautuksiin on suksialalla totuttu. – Niitä ei ota niin raskaasti. Sen tietää, että jos on huono talvi, suksia ei osteta.

PET TERI RAITO 12 Matti Rajala ojentaa luottamusmiehen kopin avaimen Joni Hakalalle. Osat vaihtuivat, mutta yhteistyö jatkuu. Nauticatilla vaihdettiin luottamusmies sulassa sovussa Nauticatilla käytiin luottamusmiesvaali. Voittajaksi selviytyi Joni Hakala, jolle edellinen pääluottamusmies Matti Rajala antaa varaluottamusmiehen paikalta täyden tukensa. P Matti Rajala tuli Pöytyällä sijaitsevalle venevalmistaja Nauticat Yachtsille ensimmäistä kertaa töihin vuonna 1998. Muutaman 2000luvun alussa pidetyn välivuoden jälkeen hän palasi yritykseen laminoitsijaksi ja alkoi hoitaa myös luottamustehtäviä. Kun pitkäaikainen pääluottamusmies Hannu Vesterinen lähti eläkkeelle kolmisen vuotta sitten, siirtyi Rajala varaluottamusmiehen paikalta pääluottamusmieheksi. Joni Hakala aloitti työt Nauticatilla 2005 varastomiehenä, mistä asemasta hän on edennyt varastoesimieheksi. Kun luottamusmiesvaalit alkoivat viime syksynä lähestyä, pyysivät työkaverit varaluottamusmies Hakalaa ryhtymään luottamusmiesehdokkaaksi. Hetken harkittuaan hän päätti lähteä vaaliin, jossa toisena ehdokkaana oli istuva pääluottamusmies Rajala. Työpaikkademokratian voitto Vaaleissa Hakala valittiin pääluottamusmieheksi ja Rajalasta tuli vara- luottamusmies, joten tehtävät vaihtuivat miesten kesken päittäin. Nyt he suunnittelevat jatkavansa asioiden hoitamista, neuvotteluihin valmistautumista ja niiden käymistä yhteistyössä kuten tähänkin asti. – Sovimme jo ennen vaaleja, että käy miten vain, niin yhteispeli jatkuu. Jonihan se sitten otti murskavoiton, Rajala kommentoi hyväntuulisesti. – Oliko se nyt niin? Hakala kysyy. – Oli, mutta mielenkiintoista on, että minä en pidä itseäni häviäjänä. Päätös on demokraattinen, meillä on pätevä pääluottamusmies ja edunvalvontaa jatketaan joukkueena. Samalla minulle jää enemmän aikaa hoitaa ammattiosaston puheenjohtajan pestiä ja muita luottamustehtäviä. Hyvinhän tässä kävi, Rajala vastaa. – Pääasia tosiaan on, että voimme toimia yhdessä, ja siltä pohjalta ajaa työntekijöiden etua. Jos olisimme ruvenneet vaalien aikana keskenämme kärhämöimään, niin se olisi vienyt yhteistyöltä pohjan pois. Siksi sanoinkin heti alkuun kaikille, että asetun ehdokkaaksi, mutta en haasta Mattia. Osattiin olla kaukaa viisaita, Hakala tuumii. Luottamustehtäviä on turha aristella Molempien miesten taustalta löytyy samankaltainen sosiaalinen syy luottamustehtävien hoitamisen aloittamiseen. Rajalan houkutteli tehtävien pa- riin jo mainittu aikaisempi pääluottamusmies Vesterinen, joka aikanaan avasi vastaavan keskustelun myös Hakalan kanssa, jonka Rajala sittemmin sai juteltua varaluottamusmieheksi ja työkaverit ehdokkaaksi luottamusmiesvaaliin. – Ei näitä ehdokkaita työpaikoilta yleensä paljoa löydy. Monet arastelevat, että jos joku muu hoitaisi luottamusmieshomman. Tuleehan tässä ikäviäkin asioita vastaan ja pääluottamusmies on se tarkkailun alla oleva henkilö useasta suunnasta, mutta ei tätä kenenkään kannata pelätä. – Paikka on erittäin hyvä, kun ei kuormita itseään liikaa. Yhteisön tuki on tärkeä samoin kuin luottohenkilöidenkin olemassaolo, että ei ole yksin siinä tehtävässä, Rajala pohtii. – Huonoimmat tilanteet ovat ne riitatapaukset, joita ei saada sovittua talon sisällä. Mukava puoli sitä vastoin on yhdessä tekeminen työporukan kanssa ja etujen ajaminen niin, että tavoitteita voidaan yhdistää yrityksen intresseihin. Juuri nyt Nauticatin tilanne näyttää töiden kannalta paremmalta kuin vuosiin, Hakala toteaa. Kouluttautumalla ja tekemällä oppii Arastelua luottamustehtävään tarttumiseksi saattaa osin synnyttää epätietoisuus siitä, mitä kaikkea pitää osata ja kuinka syvällistä asiantuntemuksen pitää olla. – Joo, minusta luottamustehtävään ryhtyminen ei vaadi aluksi mitään osaamista. Liiton järjestämällä luottamusmieskurssilla oppii perusteet, että mistä pystyy etsimään työehtosopimuksen (tes) tulkinnat, lait ja pykälät ja miten neuvotteluissa toimitaan. Sen jälkeen se on tehtävässä oppimista, Rajala linjaa. – Ihmisillä on ehkä hiukan väärä käsitys siitä, mitä kaikkea luottamusmiehen täytyy tehdä. Tehtäväalue on rajallinen ja toisaalta asioita ei tarvitse osata ulkoa. Minä voin kysyä neuvoa esimerkiksi Matilta tai työsuojeluvaltuutetultamme tai selvittää asioita suoraan liitosta. Kokemuksen karttuessa tietomäärä kasvaa, mutta silloinkin tiedot pitää varmistaa, Hakala täydentää. – Juuri niin. Ei tässä tarvitse olla kuin kävelevä tietosanakirja. Osaamista on se, että etsii tiedon ja neuvoo faktojen pohjalta. Tänään työkaverit kysyivät tupakkakopilla arkipyhistä. Kaivoin tessin esiin, että katsotaan, mitä täällä sanotaan, Rajala havainnollistaa. Vuorovaikutus rikastaa Rajala luonnehtii järjestötoiminnan harrastuksekseen, jolta on vuosien varrella saanut paljon. – Luottamustehtävien hoitaminen on muuttanut minua sosiaalisemmaksi. Kun käy tavan takaa viikonloppukursseilla ja koulutuksissa ja juttelee ihmisten kanssa, niin muutos on tullut ihan väkisin ilman, että sitä edes huomaa. – Samalla olen saanut ystäviä ja tuttuja muista luottamusmiehistä ja aktiiveista ympäri Suomen. Tukea ja neuvoja on tullut todella paljon. Se auttaa jaksamaan, Rajala arvioi. – Se on samankaltainen asia esimerkiksi kuin, että työpaikalla käydään keskusteluja ennen neuvotteluja ja niiden jälkeen. Ei pidä vetäytyä kuoreen hankalammissakaan paikoissa, vaan purkaa tilanteet porukalla. Siinä kuulee eri mielipiteitä, mikä on tervetullutta, sillä se oma ajatus ei välttämättä ole paras tai ensimmäisessä hahmossaan valmis, Hakala puntaroi. – Totta kai asioista ollaan myös eri mieltä, mutta sitten vertaillaan ajatuksia, keskustellaan, hiotaan ratkaisuja ja tehdään kompromisseja. Siitä on järkyttävän iso apu, että vuorovaikutus pelaa työpaikalla, Rajala tiivistää. Ja sitten on se työn ulkopuolinen elämä, josta on täysin oikeutettua ja paikallaan pitää luottamustehtävien hoitaminen erillään. – Asun perheen kanssa vanhalla maatilalla, jolta työt eivät lopu koskaan, vaikka maanviljelystä ei enää olekaan. Puuhaa riittää, ja siinä ne murheet unohtuvat, Hakala tietää. – Joo, sinne ne jäävät liiteriin, Rajala vahvistaa. Petteri Raito

13 Rehunteon taito siirtyy kokeneilta nuorille K U VAT J A R I I S O K O R P I Villepekka Furu, 23, on opiskellut turkiseläinten rehun tekoa vanhemman työntekijän Taisto Lindholmin, 58, opastuksella. Heidän mukaansa rehuntekijä ei ole koskaan täysin oppinut, sillä eläinten ravitsemus on kehittyvä ala. P – Minulta meni melkein vuosi, että opin tekemään jollakin tavoin rehua. Täydellisesti en osaa vieläkään, kertoo kaksi vuotta kortesjärveläisellä E-P:n Minkinrehun tehtaalla työskennellyt nuoremman polven rehutyöntekijä Furu. – Itse olen tehnyt rehua 26 vuotta ja aina työhön tulee uutta. Ikinä ei ole täysin valmis, sanoo Lindholm. Ammattitaito opitaan Furun mukaan rehutehtaalla niin, että vanhemmat työntekijät kouluttavat nuorempia. – Taisto on opettanut minua siitä lähtien, kun tulin tänne. Lindholmin mukaan laadukkaan turkiksen taustalla on ravinto, jonka valmistuksessa katsotaan energiatasot kohdalleen ja otetaan saatu palaute todesta. – Ravitsemus seuraa aikaansa. Kettujen koko ja nahan pituus on 1980-luvusta kasvanut tuntuvasti. Kun eläimet syövät hyvin, ne kasvavat. Monenlaista ruokaa turkiseläimille Rehujen valmistuksessa käytetään viljoja, teurassivutuotteita sekä kaloja, lähinnä silakkaa ja turskaa. Tehtaalla teurastuotteet murskataan ja myllytetään. Sekaan lisätään puuroja ja vitamiineja, jonka jälkeen ainekset sekoitetaan. Osa teurastuotteista käsitellään keittämällä. Ketuille ja minkeille valmistetaan toisistaan poikkeavaa ravintoa. – Kasvukaudella minkin rehussa on vähemmän energiaa kuin ketun rehussa. Se on pienempi eläin, eikä tarvitse yhtä isoa kalorimäärää, Lindholm kertoo. Rehunteko tapahtuu pääosin koneellisesti, mutta nappuloita ohjaamossa on paljon. Kuvassa Villepekka Furun edessä on vain osa niistä. – Sesonkiaikana minkinrehuun käytetään kalatuotetta paljon enempi ja kettujen rehuun teurassivutuotteita, joissa on enemmän rasvaa ja energiaa. – Paritteluaikana energiamääriä lasketaan, jotta saadaan eläimet riittävän laihoiksi parittelemaan. Rehulajit vaihtelevat vuodenaikojen mukaan: on laihdutusrehua, pentuajan rehua ja kasvatusrehua. Prosessia hallitaan ohjaamosta Kone hoitaa Furun mukaan suurimman osan rehun teosta. Raaka-aine lastataan prosessiin trukilla. Rehun valmistusta hoidetaan ohjaamosta käsin, jossa ohjaamomies hallinnoi kymmeniä eri nappuloita ja tunnistaa prosessitaulun vilkuttavista valoista mahdolliset häiriöt. – Heti ensimmäisenä päivänä tuli mieleen, että herra jumala, kun täällä on paljon nap- puloita, muistelee Furu ensi vaikutelmaansa rehutehtaan ohjaamosta. Työn oppi hänen mukaansa parhaiten niin, että opastaja kertoi, mistä nappulasta missäkin tilanteessa piti vääntää, ja samalla itse väänsi. – Kun on pari kertaa vääntänyt, niin alkaa vähitellen muistaa, mistä tulee mitäkin. Lindholmin mukaan jokainen osa ohjaamoa on oma yksikkönsä, ja kun oppii mieltämään yksiköt, ei ohjaamomiehellä sen jälkeen ole hätää. – Kun on monta vuotta tehnyt, se tuntuu yksinkertaiselta. Jos joku soittaa työmaalta, niin ei tarvitse kuin panna silmät kiinni ja sanoa, että mene sinne ja väännä sitä nappulaa, niin homma toimii. Lindholmin mukaan periaatteena on, että jokaiselle työntekijälle opetetaan kaikki työvaiheet. – Silloin voidaan vaihtaa työpisteeltä toiselle, niin saadaan vaihtelua. – Kun jokainen osaa kaikki työvaiheet, niin saadaan työhön vaihtelua, sanoo Lindhom. Työtä rehunteossa riittää Parhaana puolena työssään Furu pitää sitä, että työtä riittää. Ketään ei ole rehutehtaalta jouduttu lomauttamaan. Ikävintä on se, että jos kone hajoaa tai logistiikkaan tulee vika, niin silloin automaattinen prosessi seisahtuu joskus pitemmäksi toviksi. – Ei täällä sitten muita huonoja puolia olekaan. Miehet tekevät kaksivuorotyötä, myös viikonloppuisin, ja työn rytmi on vaihteleva. – Välillä on niin kiire, ettei kerkeä kahvilla käydä ja välillä on rauhallisempaa.Tämä on sellaista perusrentoa tekemistä. Kun on hyvä työporukka ja mieluisaa tekemistä, niin aika menee kuin siivillä. Lapualta Kortesjärvellä töissä käyvä Furu sanoo mieltyneensä rehun tekoon, vaikka ei osannut alasta pikkupoikana haaveilla. – Pikkupoikana unelma-am- mattejani olivat poliisi tai palomies. – Kuulun vapaapalokuntaan, mutta työtä aion jatkaa täällä. Tänne tarvittiin kiireapulaista vuoden 2014 lopulla ja jotenkin se naksahti. Huomasin pitäväni työstä. Viihtyvyyttä lisäävä tekijä on hänen mukaansa työpaikan yhteishenki. – Jokainen tuntee toisensa kuin omat taskunsa. Minut otettiin erittäin hyvin porukkaan mukaan. Muut neuvovat, jos kysyn jotain. Nuoria alalle kaivataan lisää Yhdeksäntoista työntekijän rehutehdas valmistaa rehua noin 70 tonnin päivävauhtia. Osa menee käyttöön, ja osa pakastetaan syksyn sesonkia varten. Rehutehtaalla on kahden ja viiden miljoonan kilon kylmävarastot. Ne ovat tarpeen, sillä sesonkiaikaan rehun menekki saat- Furu siirtää trukilla raaka-ainetta sekoittajaan. taa olla 400 tonnia vuorokaudessa. Turkisalan työllistävä merkitys on nykyisin Kauhavaan kuuluvalla Kortesjärvellä ja sen naapuripitäjissä suuri. – Rehutehtaan asiakkaista 80 prosenttia on 60 kilometrin sisällä. Turkisteollisuus työllistää paljon muitakin aloja, kuten autoilijoita ja maanviljelijöitä, joilta ostetaan viljaa, kertoo Lindholm. Viime vuosina turkistarhoilla on Lindholmin mukaan tarhakokoa lisätty, mikä merkitsee sitä, että saa tehdä enemmän rehua. Myös rehun tuotantoa on mahdollista tarvittaessa lisätä ottamalla käyttöön kolmas vuoro. – Pitää saada nuorta polvea oppimaan alaa, sillä vuodet kuluvat joutuin. He ovat tervetulleita jatkamaan tätä hommaa, jotta tieto siirtyy, eikä rehunvalmistukseen tule toppia. Jari Isokorpi

14 Pyhäjärvestä nousee jopa puolen kilon ahvenia Tervetuloa pilkkimään isoa körmyniskaa! Mitkä ovat Pyhäjärven vahvuudet pilkkijän näkökulmasta, Kiteen Puutyöntekijöiden puheenjohtaja Jarmo Hukka? – Se on syvä ja kirkasvetinen järvi. Sitä työkaverit kehuvat, että sieltä saa isoja ahvenia. Sellainen puolen kilon ahven on ihan normaali. Suosivatko kiteeläiset pilkkijät itse Pyhäjärveä? – Kyllä kiteeläiset keskustasta sinne aika usein ajavat autolla puolen tunnin matkan. Puhtaan veden äärellä ne mielellään pilkkivät. Siellä Pajarin rannassa oli ennen aika paljon pilkkikisoja. Miksi Kitee on hyvä paikka Puuliiton pilkkimestaruuskilpailuille? – Se tuo vähän mainetta Kiteelle. Onhan tämä monelle aika käymätön paikka. Täällä on ennen ollut puuteollisuutta aika paljonkin.Täällä on lastulevytehdas, saha, Hartelan tehdas ja huonekalutehdas. Kitee on puurakentamispitäjä ja kaunis pitäjä muutenkin. Kesällä ja talvella on täällä omat hyvät puolensa. JARI ISOKORPI Puuliiton pilkkimestaruuskisat pidetään Kiteen Pyhäjärvellä Pajarinhovin rannassa 18. maaliskuuta. – Pajarinniemellä on hyvät perinteet. Netissä on kertomus siitä, mitä Pajarinniemi tarkoittaa. Pahan pajarin hauta on niemen päässä. Pajari orjuutti kansaa aikoinaan. Tarina kertoo, miten pahalle pajarille kävi. Ilmoittaudu 28.2. mennessä Isoa saalista on Puuliiton pilkkikisoista saatu ennenkin. Tämän näköistä ahventa nousi vuoden 2015 mestaruuskisoissa Kuusamossa. Miten innokkaita pilkkijöitä Kiteen osaston jäsenet itse ovat? – Kyllä 25–30 henkeä on ollut osaston omissa pilkkikilpailuissa. Osa kiertää pilkkikilpailuja. Millaiset puitteet, kuten majoitus ja ruokailu, ovat mestaruuspilkkijöille tarjolla? – Pajarinhovissa on hyviä majoitustiloja, muun muassa paritaloja. Siinä on hirveän hyvä ruokapaikka. Jos joku ei tule pilkille, niin Pajarinhovissa on kylpylä, johon voi viedä lapsia mukaan. Siellä on muutakin nähtävyyttä. Jos Kiteelle päin turistireissulle tulee, niin siellä kannattaa pyörähtää. Millaisia terveisiä mestaruuskisaan osallistuville haluat lähettää? – Tervetuloa ja viihtykää! Toivottavasti on aurinkoinen ilma, jotta nähdään, miten kaunista Kiteellä on. Puuliiton pilkkimestaruuksista mitellään viidessä yksilösarjassa ja kahdessa joukkuesarjassa. Kilpailuun voivat osallistua Puuliiton ammattiosastojen jäsenet ja heidän 17-vuotiaat ja sitä nuoremmat lapsensa. Osallistumisoikeus on lisäksi Puuliiton entisillä eläkkeellä olevilla jäsenillä, jotka esittävät kilpailukansliassa ammattiosaston antaman todistuksen jäsenyysajastaan. Eläkkeellä olevat jäsenet osallistuvat ikänsä edellyttämään sarjaan. Pilkkikilpailujen osallistumismaksu on kahdeksan euroa henkilöltä. Kilpailualueen kartta ja säännöt jaetaan kilpailupaikalla. Ilmoittautua pitää liiton keskustoimistoon 28.2. mennessä. Ilmoittautumislomakkeen voit tulostaa netistä tai voit pyytää sen numerosta (09) 615 16 318. Lisätietoja löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi/pilkit2017. Sinä ja autosi olette arvokkaita Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa. Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt 80 % Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Liittokaskon laaja sijaisautoetu takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia. Jari Isokorpi

15 Yllätys raskaan musiikin ystäville: Kesäseilinkeillä mukana Antti Railio! Raskaamman musiikin ystäville on luvassa iloinen yllätys: Kesäseilinkit-risteilylle 26.–27.8. on kiinnitetty duokeikalle upeaääninen Antti Railio, joka tuli koko kansan tuntemaksi Voice of Finland -kilpailun voiton myötä vuonna 2013 ja Raskasta Joulu -kiertueilta. Uuttakin musiikkia hiljattain levyttänyt Railio yhdistää musiikissaan uudella tavalla rokkia, iskelmää ja poppia. Hänen kappaleissaan suuret melodiat kohtaavat puhuttelevan lyriikan tavalla, joka ei jätä ketään kylmäksi. Railion lisäksi laivakansaa viihdyttää suomalaisen tanssimusiikin klassikko Finlanders sekä huippusuosittu rokkiyhtye Joku Paikallinen Bändi, joka soittaa kaiken kansan tuntemia suomirokin rakastetuimpia kappaleita. Näiden lisäksi laivalla esiintyy trubaduuri, trio ja houseband. Myös omia laulutaitojaan pääsee kokeilemaan karaokessa, ja dj pyörittää levyjä diskon puolella aamunkoittoon saakka. Sunnuntaina on luvassa muun muassa mentalisti Pete Poskiparran ainutlaatuinen illuusioita ja huumoria yhdistävä show, joka saa yleisön nauramaan ja hämmästymään kerta toisensa jälkeen. Kesäseilinkien varaukset ja laskutuksen hoitaa matkatoi- TOMI LÄHDESMÄKI P misto Matkapojat. Monet ammattiosastot ovat tekemäs- Kesäseilinkivastaavat ammattiosastoittain Itäinen toiminta-alue •• Askon ammattiosasto 002 Kolehmainen Ulla, 050 563 2263 tai ulla. kolehmainen63@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille ja seuralaisille linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. Ilmoittautumiset 16.1. mennessä. Ilmoittautumisia ottaa vastaan myös Tiina Salminen, 040 770 2915. •• Puuliiton Etelä Kymen Ammattiosasto 032 Varaukset suoraan Matkapojilta. Ammattiosaston toimikunta on päättänyt olla tukematta rahallisesti risteilylle lähtijöitä, koska osasto järjestää samoihin aikoihin hotellimatkan Tallinnaan, josta ilmoitellaan myöhemmin. •• Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 Pasanen Jari, 045 178 8229 tai patikainen@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille kuljetuksen Matkapoikien yhteiskuljetuksen mukaan eli 34 euroa per henkilö. •• Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 Kajander Seppo, 040 584 0380. Varaus sisältää lounaan. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäseniään 35 eurolla per jäsen heidän osallistuessaan tapahtumaan. Ilmoittautumiset suoraan Matkapojille. Rahat saa takaisin osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. •• Puuliiton Ilomantsin ammattiosasto 388 Laatikainen Jarmo, 040 651 5134. Ilmoittautumiset pikaisesti Jarmolle. •• Iskun Ammattiosasto 014 Päivärinta Seppo, 050 407 9462 tai seppo. paivarinta@isku.fi. Osasto tarjoaa jäsenille ja seuralaiselle maksuttoman linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034 Kortesalmi Markus, 050 555 7204. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 Mynttinen Minna, 044 077 7918 tai minna.hannele.m@gmail.com. Osasto tukee 20 jäsentään puolisoineen. Jäsenille tuki on 63,50 euroa ja puolisolle 33,50 euroa. •• Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 Jokinen Jouni, 050 344 3745 tai jouni.jokinen@dnainternet.net. Osasto maksaa bussikuljetuksen Helsinkiin. Lähtö Lapinlahdelta ja Kuopiosta. Lisätietoja: www.puuliitonkuopionao016.fi. •• Kärkölän Puutyöntekijät 027 Sallila Lauri, 040 703 4771 tai lauri. sallila@koskisen.com. Jäsenen maksettavaksi jäävä omavastuuosuus tarkentuu myöhemmin. •• Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 Jurvanen Kauko, 0400 727 322 tai kauko.jurvanen@upm.com. Risteily varataan itse netissä http://www.matkapojat.fi/puuliitto (Huom! Ilman kuljetusta Helsinkiin). Osasto järjestää oman maksuttoman linja-autokuljetuksen Imatralta Helsinkiin ja takaisin, jos osallistujia on vähintään 30. Ilmoita Kaukolle sähköpostitse tai tekstiviestillä, kun olet varannut matkan. Ilmoita lähtijöiden nimet, mistä tulette linja-auton kyytiin sekä yhteystietosi. •• Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 Pesu Jarno, 0400 948 830. Jäsenten omavastuuosuudeksi jää 40 euroa per osaston jäsen. •• Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 Orava Harri, 040 734 7001. Osasto tarjoaa kuljetuksen. sä ryhmävarauksen, joten jos oman ammattiosastosi kesä- seilinkivastaava on nimetty alla, ota yhteys häneen. Jos •• Nastolan Puusepät 013 Vattulainen Esko, 045 127 0420 tai esko.vattulainen@ewp.fi ja Joeäär Priit: 050 912 5588 tai priitjoeaar@hotmail.com. Osasto maksaa liittymiskuljetuksen välille Lahti–Helsinki–Lahti, joka on 34 euroa. •• Nurmeksen Puutyöväen Ammattiosasto 078 Smura Antti, 050 343 5973. Osasto kustantaa risteilystä 90 euroa jäseneltä. Avecit ovat tervetulleita mukaan omakustanteisesti. •• Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 Elgbacka Matti, 040 056 8180. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 40 eurolla per jäsen. •• Pohjois-Savon ammattiosasto 295 Kainulainen Pasi, 0400 927 336 tai kainulainen.pasi@hotmail.com Osasto tukee risteilylle lähtijöitä 25 eurolla per jäsen. Ottakaa yhteyttä 27.2. mennessä. •• Puuliiton Padasjoen osasto 225 Avikainen Erkki, 040 531 9928. Osasto järjestää yhteiskuljetuksen. Muut tukimuodot määritellään myöhemmin. •• Puuliitto Ristiinan ammattiosasto 274 Immonen Erkki, 040 753 4208 tai erkki.immonen@upm.com. Osasto kustantaa kuljetukset välillä Mikkeli–satama–Mikkeli. •• Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 Kiesiläinen Merja, 050 573 0165 tai merja.kiesilainen@gmail.com. Osasto järjestää maksuttoman edestakaisen kuljetuksen, matkustajamäärästä riippuen joko omalla bussilla tai yhteiskuljetuksella. •• Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 Sjölund Fjalar, 040 708 6020. Ilmoittaudu 15.1. mennessä. •• Varkauden Puualojen Ammattiosasto 015 Lappi Petri, 040 708 4201 tai petri.lappi@jippii.fi. Osasto on varannut sitovasti B2-hytit hintaan 25 euroa per jäsen. 50 nopeinta ilmoittautunutta pääsee kyytiin. Osasto maksaa linja-autokyydityksen. Hytti- ja ruokailuvaraukset pikaisesti Petrille. •• Vihdin Puutyöntekijät 088 Eskelinen Arto, 050 394 8524 tai arto. eskelinen@martela.fi. Bussikuljetukset Nummelasta, kahden hengen A-luokan hytti, aamiainen ja buffet-ruokailut laivalla. Paikkoja rajoitetusti. Omavastuu 40 euroa osaston jäseneltä, 60 euroa avecilta. •• Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 Kemppi Sari, 044 500 7000 tai sari.kemppi@upm.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen, lisäksi osasto kustantaa edestakaisen kuljetuksen. Lisätietoja saat Sarilta. Läntinen toiminta-alue •• Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 Saarimäki Jorma, 0400 776 413 tai jorma.saarimaki@hotmail.com ja Saarinen Asko, 050 312 4081. Matkan omavastuu jäseneltä ja seuralaiselta 50 euroa, joka sisältää bussimatkan Alavudelta satamaan ja takaisin Alavudelle, hytin laivalla ja buffetkattauksen laivalla menomatkalla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Asko ja Jorma. Ilmoita matkustajien nimi ja syntymäaika! •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 Vallintaus Hannu, työ 0400 125 913 tai oma 040 514 7621 tai hannu.vallintaus@gmail.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen. •• Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 Matkat varataan suoraan Matkapojilta. Jäseniä tuetaan 35 eurolla per jäsen ja avec. Tuki maksetaan jälkikäteen tositteita vastaan. Lisätietoja: www.ao154.com. •• Harjavallan ammattiosasto 044 Rautavalta Pekka, 0400 833 797 tai yhteyshenkilöä ei ole, ole yhteydessä suoraan Matkapoi- •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• kiin.Varauksen voi tehdä nettivaraamossa www.matkapojat.fi/puuliitto, soittamalla valtakunnalliseen palvelunumeroon 010 232 3109 tai asioimalla Matkapoikien toimistossa. Sähköpostitse tehdään yli kymmenen henkilön varaukset osoitteeseen puuliitto@matkapojat.fi. Muista kuin nettivaraamossa tehdyistä varauksista veloitetaan 12 euron palvelumaksu per varaus. Edullisimmat hyttiluokat maksavat alkaen viisi euroa per matkustaja, kun hytissä on neljä henkilöä. Risteilyhinnat per henkilö sisältävät risteilyn valitussa hyttiluokassa, ohjelman laivalla sekä Puuliiton 20 euron tuen per matkustaja. Ateriat ja liityntäkuljetukset eivät sisälly hintaan. Tarkat hinnat ja muita lisätietoja saa Kesäseilinkit-sivuilta www.puuliitto.fi/kesaseilinkit sekä Puuliiton Facebooksivujen Kesäseilinkit 2017 -tapahtumasta. Olethan jo kutsunut mukaan kaikki työkaverisi? Puuliitossa risteilystä vastaa kesäseilinkikoordinaattori Terhi Nokela, jonka tavoittaa toimistoaikoina numerosta (09) 615 16323 ja sähköpostiosoitteesta terhi.nokela@puuliitto.fi. Terhi Nokela pekka.rautavalta@pp1.inet.fi. Osasto tukee matkalle lähtevää jäsenistöä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. Puuliiton Kannonkosken osasto 023 Ronimus Esko, 040 518 9854 tai esko.ronimus@gmail.com. Korkeakosken Puutyöväen ammattiosasto 281 Haukijärvi Teijo, 040 751 5683. Osasto maksaa kuljetuksen ja buffet-illallisen. Ilmoittautumisia ottaa vastaan myös Tero Mäkinen, 0400 337 667. Kyrön ammattiosasto 292 Hellstén Ari, 050 562 6955 tai ari.hellsten@ pp.inet.fi. Tuki ilmoitetaan myöhemmin. Kyröskosken Puutyöntekijäin osasto 185 Haavisto Matti 050 461 9082. Parkanon Puuosasto 152 Lahtinen Kari 044 545 9535 tai kari.lahtinen@ ippnet.fi. Omavastuu on 50 euroa jäseneltä tai seuralaiselta. Maksetaan osaston tilille FI51 5327 0520 0214 32. Ilmoita nimen lisäksi syntymäaika (pp.kk.vvvv). Passi mukaan. Yhteiskuljetus Kyröskosken osaston kanssa. Porin sahatyöväen ammattiosasto 020 Alanko Jukka, 040 661 6656 tai jukka.alanko@upm.com. Jäsenten omavastuuosuus ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: www.porinsahatyovaenao.fi. Puuliitto Salon osasto 042 Rissanen Ritva, 040 531 4392 tai ritvarissanen3@gmail.com. PL:n Suolahden ammattiosasto 051 Väisänen Jani, 050 432 7318 tai jani.vaisanen@metsagroup.com. Osaston tuen suuruus ja muoto: tuen määrä on 20 euroa per jäsen, ja sen kohdentaminen ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. Tampereen Puuseppien ammattiyhdistys 006 Jokela Hannu, 040 161 8669 tai jokelaster@gmail.com. Osasto korvaa osallistujille 25 prosenttia matkasta sekä kuljetuksen. Toijalan Harja- ja puutyöntekijät ao 100 Haaranen Anne, 040 717 1938 tai annhaa@suomi24.fi. Osasto tarjoaa jäsenilleen buffet-illallisen ja meriaamiaisen. Muuta kommentoitavaa: sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä Annelle. Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 Närhisalo Kimmo, 045 343 5654 tai kimmo.narhisalo@hotmail.fi. Osasto tukee jäseniä korvaamalla edestakaisen kyydin Viitasaari–Helsinki–Viitasaari. Jokainen lähtijä maksaa oman valitsemansa hyttinsä. Vilppulan puutyöläisten ammattiosasto 242 Hyvönen Kalle, 040 595 4906 tai kallehyvonen@hotmail.com. Osaston tuen suuruus ilmoitetaan myöhemmin. Pohjoinen toiminta-alue •• Eskolan Puusepät 126 Kinare Jari-Pekka, 0400 315 821 tai jari.kinare@ gmail.com. Osaston tuki on 50 euroa, ja se maksetaan jälkikäteen kuittia vastaan. Jos lähtijöitä on useita, osasto voi järjestää ryhmäalennuksen meno–paluu-junalipuista Helsinkiin. •• PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 Leinonen Heikki, 044 730 9247 tai heikki.lento@gmail.com. Osasto tarjoaa linja-autokuljetuksen tai järjestää oman tai useamman osaston kanssa yhteisen yhteiskuljetuksen, jos lähtijöitä on riittävästi. •• Puuliiton Kalajoen osasto 101 Sarajärvi Laina, 040 748 0527. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osaston tuki on 50 euroa per henkilö. •• Puuliiton ammattiosasto 187 Myllynen Jaana, 044 325 6420 tai jaana. myllynen1@luukku.com. Tuen suuruus ilmoitetaan myöhemmin, kun osallistujamäärä hahmottuu.

16 JÄSENILLE KURSSIT Vuoden 2017 Hyvinvointilomat Lapsiperheiden loma, Liikuntakeskus Pajulahdessa, Nastola 4.–9.6. •• •• •• •• •• Hakuaika päättyy 6.3. Omavastuu 100 euroa / aikuinen, 0 euroa / lapsi. Lomaan sisältyy täysihoito. Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua. Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. •• Lapsille on runsaasti omaa ohjelmaa. Loma eläkeläisille Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 25.–30.9. •• •• •• •• Hakuaika päättyy 27.6. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Eläkeläisten lomaviikkoon sisältyy täysihoito, luontoretkiä, vesijumppaa ja mukavaa yhdessäoloa. Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 13.–18.11. •• Hakuaika päättyy 15.8. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja puolison omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihake- muksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkaus/RAY:n tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. Metsäalan edunvalvontakoulutus 18.–19.3. Kuopio Rauhalahti ## Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu sopimusalojen luottamustehtävissä toimiville ja sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksen pääaiheita ovat uudistettava työehtosopimus ja ulkomainen työvoima. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 17.2. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Nuorisovastaavien viikonloppu 25.–26.3. Rantasalmi ## Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ammattiosastojen nuorisovastaaville. Sisältö: Koulutuksen ohjelmassa Puuliiton ja ammattiosastojen nuorisotoiminnan suunnittelua. Parannetaan yhteistyötä ja verkostoidutaan muiden nuorisovastaavien kanssa. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 24.2. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Itäisen toiminta-alueen järjestökoulutus 8.–9.4. Rantasalmi Järvisydän ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käsitellään Puuliiton ajankohtaisia asioita, toimivan ammattiosaston edellytyksiä, toiminnan suunnittelua ja toteutusta sekä jäsenhankintaa. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 10.3. mennessä sähköisellä lmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Onko sinulla juttuidea? Vinkkaa siitä Särmän toimitukselle: tiedotus@puuliitto.fi JÄSENILLE Työsuojelun ajankohtaispäivät 25.–26.3. Tampere Tiedot verottajalle ## Kohderyhmä: Kurssin kohderyhmänä ovat työsuojeluvaltuutetut ja vara-valtuutetut sekä muut asiasta kiinnostuneet. Sisältö: Koulutuksen aiheina muun muassa tapaturmatutkinta, turvallisuushavainnot, käytännön esimerkkejä, mitä on tapahtunut ja mikä on muuttunut turvallisuuskäytännöissä, muutoksenhaku sekä valitukset. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 24.2. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. ## Tieto maksetuista jäsenmaksuista toimitetaan liitosta suoraan verottajalle. eAsiointi Käy tutustumassa uuteen palveluumme, eAsiointiin, liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi/jasenalue. eAsioinnissa voit hoitaa jäsenyyteesi liittyviä asioita. Pohjoisen toiminta-alueen järjestökoulutus 1.–2.4. Katinkulta, Sotkamo ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käsitellään Puuliiton ajankohtaisia asioita, toimivan ammattiosaston edellytyksiä, toiminnan suunnittelua ja toteutusta sekä jäsenhankintaa. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 3.3. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Pääset eAsiointiin kirjautumalla Puuliiton jäsenalueelle. Käyttäjätunnus on jäsennumerosi, joka löytyy jäsenkortista, ja salasana on henkilötunnuksesi alkuosa eli esimerkiksi 090167. eAsioinnin kautta pääset katsomaan omia tietojasi liiton jäsenrekisteristä. Voit myös muokata seuraavia tietojasi: •• •• •• •• ilmoittaa osoitteesi ja yhteystietosi muutoksista ilmoittaa työpaikan vaihtumisesta tilata uuden jäsenkortin kadonneen tilalle ilmoittaa palkattoman ajanjakson ja syyn (muun muassa Kelan työmarkkinatuki, sairaus, opiskelu, asevelvollisuus, siviilipalvelus, äitiysloma, hoitovapaa, isyysloma) •• hyödyntää jäsenmaksulaskuria jäsenmaksun laskemiseen. A M M AT T I O S A S T O T I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Hämeenlinnan ammattiosasto 008 järjestää jäsenilleen ja heidän seuralaiselleen kylpyläreissun Pärnun Spa Tervis -kylpylään 15.–17.6. Matkan hinta on 200 euroa per lähtijä. Mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. Osasto tukee jäseniään matkakustannuksissa; tuen määrä määräytyy osallistujamäärän mukaan. Kyselyt ja sitovat ilmoittautumiset 16.3. mennessä Antero Teräsluodolle numeroon 050 596 8994. Maksut myös 16.3. mennessä tilille FI30 5680 2720 0005 97. Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 tarjoaa jäsenille puolisoineen teatterielämyksen väliaikatarjoiluineen harrastajateatteri Uusi Teatteri Uttiin. Esitä liiton jäsenkortti lipunmyynnissä, niin olet oikeutettu astumaan kaverisi kanssa sisään! Lisätietoja, esitysajat ja hauskan musiikkiesityksen esittely löytyvät netistä sivuilta www.kuivalannuorisoseura. fi. Ensi-ilta on perjantaina 20.1. Esityskertoja on kaiken kaikkiaan 16, viimeinen esitys on lauantaina 25.2. Osa näytöksistä on loppuunmyyty, joten kannattaa varmistaa liput ennakkoon lippuvarauksesta numerosta 040 521 0977. Ammattiosasto ei järjestä yhteiskuljetusta; jokainen katsokoon itselleen parhaan ajan teatteri-illalle. Lahden Puuseppien ammattiosasto 043 tekee Pärnun matkan 8.–11.6. Tule ottamaan selvää matkan ohjelmasta jäsentapaamiseen keskiviikkona 22.3. kello 13–15.30 SAK:n kokoustilaan osoitteessa Rautatienkatu 19 A, 4. kerros! Samalla ilmoittautumiset ja ennakkomaksut. Lisätietoja maaliskuun Särmässä. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 pilkkikilpailut pidetään lauantaina 4.3. osaston saunamajalla. Kilpailuaika on kello 10–13. Ilmoittautumiset kello 9.30 alkaen. Sarjat: miehet, naiset ja nuoret. Tervetuloa! Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 on varannut 40 lippua lauantaina 11.3. kello 17 alkaen pelattavaan SAIPA–TPS-peliin. Varaukset ilmoittautumisjärjestyksessä sähköpostilla osoitteeseen kauko.jurvanen@upm.com tai tekstiviestillä 0400 727 322 3.3. mennessä. Omavastuu on 10 euroa. Omavastuu maksetaan hallin edustalla puoli tuntia ennen pelin alkua. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 tukee jäsenten osallistumista Puuliiton pilkkimestaruuskisoihin 18.3. Kiteellä maksamalla osallistumismaksun sekä tarjoamalla aterian. Matkustustapa osallistujamäärästä riippuen joko pikkubussilla tai omalla autolla (polttoainekulut korvataan). Ilmoittautumiset 26.2. mennessä Hannu Kiviluomalle sähköpostilla hanskikivi@luukku. com tai numeroon 0400 494 471. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 järjestää lauantaina 1.4. särä-matkan Kippurasarveen Lemille. Omavastuu on 15 euroa. Varattu 60 paikkaa. Ilmoittautumiset sunnuntaihin 26.3. mennessä Kauko Jurvaselle numeroon 0400 727 322 tai sähköpostiosoitteeseen kauko.jurvanen@upm.com. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, mistä tulet linja-auton kyytiin. Kuljetusreitti: Imatran keskusliikenneasema kello 14.45, Olavinkatu kello 14.50, Joutsenon linja-autoasema kello 15.10, Lauritsalan ST1-asema kello15.30, Tirilän työväentalo kello 15.35, Kaukaan Teboil kello 15.40, Peltolan koulun pysäkki kello 15.45, Helsingin tietä pitkin Lemille kello 16.30 mennessä. eli Mikkelin jäähallilla. Lipun hinta on 19 euroa, josta ammattiosasto tukee jäseniään ja avecia yhdeksällä eurolla per henkilö. Sitovat ilmoittautumiset maanantaihin 20.2. kello 12 mennessä Hannu Tulliselle numeroon 050 542 3066 tai Marko Kaipaiselle numeroon 050 912 3486. Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 ja Ristiinan ammattiosasto 274 järjestävät jäsenilleen perheineen ulkoilupäivän ja pilkkikilpailut sunnuntaina 12.3. kello 9.30 alkaen Anttolan Hovilla. Pilkkikisat käydään kolmihenkisin joukkuein seuraavissa sarjoissa: miehet alle/yli 60-vuotiaat, naiset alle/yli 60-vuotiaat, lapset ja osastojen välinen. Pilkkikilpailuaika kello 10–13. Ammattiosastot tarjoavat ulkoilupäivään osallistuville keittoruokalounaan ja kahvit. Tapahtuman järjestämistä varten ilmoittautumiset perjantaihin 24.2. kello 12 mennessä Ekille numeroon 040 753 4208 tai Tommille numeroon 040 722 2716. Riihimäen ammattiosasto 238 järjestää sunnuntaina 19.2. kello 12 toimikunnan ylimääräisen kokouksen koskien kevätretkeä. Paikkana sahan ruokahuone. Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 on varannut 50 lippua lauantaina 4.3. pelattavaan Jukurit– KooKoo-peliin Ikioma Areenalla Vierumäen Puutyöläiset 165 järjestää pilkkikilpailut sunnuntaina 18.3. Vierumäellä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Puhoksen Puutyöntekijät 140 järjestää pilkkikilpailut sunnuntaina 5.3. kello 9–12 Pyhäjärvellä. Lähtö Pajarinhovin rannasta. Sarjoina naiset, miehet ja nuoret. Kilpailun jälkeen ruokailu Pajarinhovissa ja kevätkokous kello 13 alkaen. Jäsenet perheineen tervetuloa pilkkimään! Varkauden Puualojen ammattiosasto 015 järjestää lauantaina 25.3. ulkoilupäivän ja pilkkikisat Niemilomissa. Pilkkikisa alkaa kello 9, sitä ennen aamukahvit ja kisan jälkeen ruokailu. Omavastuu 10 euroa, alle 12-vuotiaat maksutta. Osa palkinnoista arvotaan kaikkien omavastuun maksaneiden kesken. Ilmoittautumiset Petri Lapille numeroon 040 708 4201 tai työpaikoilla luottamusmiehille. Tervetuloa! 3.3. mennessä Pauli Nipulille numeroon 040 555 5449. Vierumäen Puutyöläiset 165 järjestää perinteisen kesäteatterivierailun Heinolaan lauantaina 2.7. kello 15. Näytelmänä satiirinen tarina Vadelmavenepakolainen. Liput 15 euroa tai 17,50 euroa, sisältää kahvin. Enintään kaksi lippua per jäsen. Liput ovat varattavissa Versowoodin Vierumäen ruokalassa perjantaihin 24.3. asti. Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 järjestää perinteisen koko perheen pilkkija ulkoilutapahtuman lauantaina 18.3. Kalson tehtaan alueella kello 9–13. Tarjolla makkaran paistoa, loimulohta, kahvia, tikkupullaa ja mehua. Lisätietoja Eija Lambergilta numerosta 0400 926 974. Tervetuloa! LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Eskolan Puusepät 126 järjestää kevätreissun Ouluun 24.–26.3. Ilmoittautumiset Tapiolle 24.2. mennessä numeroon 050 581 5548. Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 järjestää pilkkikilpailun sunnuntaina 19.3. Pilkkiaika kello 10–13 Salmen Pentin rannassa. Puolen tunnin siirtymä kummassakin päässä. Tervetuloa jäsenet ja avecit lämpimästi mukaan! Järviseudun ammattiosasto 220 järjestää virkistysmatkan Tallinnaan 14.–16.4. Mukaan mahtuu 35 ensin ilmoittautunutta. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään 6.3. mennessä Jormalle numeroon 044 057 3745. Puuliitto Kristiinan osasto 268 järjestää jäsenilleen puolisoineen lauantaina 11.3 kello 10–13 pilkki- ja ulkoilupäivän Suurjärvellä. Tarjolla makkaraa, kahvia, virvokkeita ja palkintoja. Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 järjestää virkistyspäivän lauantaina 18.3. Melliläjärven rantasaunalla alkaen kello 14 ruokailulla, jonka jälkeen on mahdollisuus avantouintiin ja saunaan. Ilmoittautumiset ruokailua varten 10.3. mennessä Mari Köönikkäälle numeroon 040 547 3234. Tervetuloa! Puuliitto, Saarijärven osasto 524 tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden käydä keilaamassa viisi kertaa vuoden 2017 vuoden aikana Liikelataamossa Saarijärvellä osoitteessa Rentontie 7. Varaa vuorosi numerosta 050 339 8747 tai sähköpostitse tiski@ liikelataamo.fi. Lisätietoja Vesa Nyröseltä numerosta 050 313 7944. Toijalan Harja- ja Puutyöntekijät 100 tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden nähdä Toijalan Näyttämön brittifarssin Tupla-kupla lauantaina 24.3. kello 19 Akaassa osoitteessa Sampolantie 3. Esitys on jäsenille maksuton, avecilta 18 euroa. Ilmoittautumiset 3.3. mennessä Annelle numeroon 040 7171 938.

17 K E VÄT KO KO U K S I A Ammattiosaston toimikunnan tulee sääntöjen mukaan järjestää alueensa työpaikoille toimiva edunvalvonta- ja luottamusmiestoiminta. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että alueen sopimusalojen työntekijöille kaikille tarjotaan jäsenyyttä ammattiosastossa. Liiton valtuusto on 27.11.2014 hyväksynyt ammattiosaston uudet mallisäännöt ja mikäli osastonne ei ole asiaa hoitanut tulee ammattiosaston kevätkokouksen hyväksyä ne ja tehdä ilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamista koskevan asian käsittely ja esityslistaan on varattava kohta asialle. I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Puuliiton Ilomantsin ammattiosasto 388 sunnuntaina 12.3. kello 17 Pellettitehtaan ruokalassa. Hämeenlinnan ammattiosasto 008 sunnuntaina 19.3 kello 15 ProAgrian tiloissa osoitteessa Vanajantie 10. Tervetuloa! Itä-Suomen metsäkonealan työntekijät 034 lauantaina 18.3. Rautavaaran Metsäkartanolla osoitteessa Metsäkartanontie 700. Kokoontuminen kello 11 päärakennuksen aulassa, josta menemme lounaalle. Noin kello 12 lähdemme turvekammille, jossa pidetään osaston pilkkikilpailut (säänmukainen varustus). Kello 14.30 pidetään kevätkokous Erähotelli Sirnikan kokoustilassa. Paikalla myös Hanna-Kaisa Hämäläinen Puuliitosta. Rantasauna on käytössä kello 16–18.30. Päivällinen noutopöydästä kello 19.00. Sunnuntaina aamiainen kello 8–10 ja jousiammuntaa kello 10–11.30 sekä lounas kello 11–14, jonka jälkeen kotiinlähtö. Hinta 96 euroa per aikuinen, 5–14-vuotiaat lapset 48 euroa per lapsi ja alle viisivuotiaat veloituksetta. Hinta sisältää majoituksen, saunan, ruokailut ja ohjelman. Osasto osallistuu kuluihin ja kokoukseen osallistuvien matkakuluihin. Ilmoittautumiset 3.3. mennessä sihteeri Markus Kortesalmelle, puh. 050 555 7204 tai puheenjohtaja Juha Meriläiselle, puh. 050 370 1218. Tervetuloa osaston jäsenet perheineen! Joensuun Levytyöntekijät 116 sunnuntaina 19.3. kello 16 ravintola Torerossa Joensuussa osoitteessa Siltakatu 8. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vieraana Pentti Hartikainen Puuliitosta. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Joroisten ammattiosasto 198 lauantaina 4.3. kello 15 Joroisten Juhanalassa. Käsitellään kevätkokousasiat ja jatketaan sitten ruokailulla. Jotta ruokaa osataan varata tarpeeksi, ilmoita tulostasi viimeistään 28.2. mennessä Hennalle, puh. 050 381 5833. Tervetuloa! Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 lauantaina 25.2. kello 14.30 Orilammen Majalla Valkealassa. Kokouksen yhteydessä 25.–26.2. Kuusen karsijaiset, joiden ohjelma alkaa lauantaina kello 9.30. Lue lisää ammattiosastojen ilmoituspalstalta. Tervetuloa! Lammin Puutyöntekijät 211 tiistaina 2.3. kello 14.45 Lammin Ikkunat Oy:n sosiaalitiloissa. Lisätietoja Jouko Kivistöltä, puh. 040 742 0567. Tervetuloa! Lohjan puutyöväen ammattiosasto 052 keskiviikkona 29.3. kello 16.30 alkaen Kerholassa osoitteessa Rantapuisto 16. Tervetuloa kaikki osaston jäsenet! Ennakkoilmottautumiset ruokailun järjestämiseksi toivotaan sähköpostitse osoitteeseen lissu.majamaki@gmail.com viimeistään keskiviikkoon 15.3. mennessä. Tervetuloa! Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 sunnuntaina 12.3. kello 16 alkaen osoitteessa Vallitie 40. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 sunnuntaina 19.3 kello 17.30 Mikkelin Työttömien ruokalassa osoitteessa Porrassalmenkatu 1. Toimikunta kokoontuu kello 17. Asioina sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Pohjois-Savon ammattiosasto 295 perjantaina 24.3. kello 17 alkaen Ravintola Hollivootissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset viimeistään 17.3. mennessä Pasi Kainulaiselle numeroon 0400 927 336 tai sähköpostiosoitteeseen kainulainen.pasi@hotmail. com Tervetuloa! PL Polvijärven osasto 189 torstaina 16.3. Tanakkalan Tavernassa kello 18. Tervetuloa! Puhoksen Puutyöntekijät osasto 140 sunnuntaina 5.3. kello 13 Pajarinhovissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Vihdin puutyöntekijät 88 torstaina 23.3. kello 18 ravintola Antoniossa Nummelassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 sunnuntaina 19.3. kello.15 Kymen Paviljongin tiloissa. Kokous aloitetaan ruokailulla. Tervetuloa! Lisätietoja Jori Järveltä, puh. 040 731 3977. Tervetuloa! Puuliitto Kristiinan osasto 268 maanantaina 20.3. kello 17 alkaen Lapväärtin ABC:n kabinetissa. Tervetuloa! Puuliiton Kyrön ammattiosasto 292 lauantaina 11.3. kello 13.00 Torin Eväs -kahvilassa Kyrössä. Kokouksen yhteydessä ruokailu. Toimikunta kokoontuu kello 12.30. Tervetuloa! Laitilan Puu- ja erityisalojen ammattiosasto 331 sunnuntaina 5.3. kello 15 Laitilan ABC:lla. Käsitellään sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi käsittelemättömät syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 sunnuntaina 12.3 kello 15 Tornikahvilassa osoitteessa Satakunnantie 14. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Perhonjokilaakson ammattiosasto 533 torstaina 23.2 kello 18.30 pizzeria Balkanissa. Tervetuloa! 1. Millä paikkakunnalla järjestetään Puukkofestivaaleja? 2. Minkä alan ammattilainen on odontologi? 3. Sellaisen harvinaisen maalin jääkiekossa ovat tehneet muun muassa Mikael Granlund vuonna 2011 ja Kalle Kossila vuonna 2017. Miksi maalia kutsutaan? 4. Minkä taiteilijaryhmän tunnuslause oli Ikkunat auki Eurooppaan? 5. Missä romaaneissa seikkailevat Hakalan veljekset? 6. Mikä Euroopan maa on myös ompelukoneen osa? 7. Mihin Narkissos kreikkalaisen myytin mukaan rakastui? 8. Mikä eläin on oinas? 9. Missä lajissa Libratus-niminen tietokoneohjelma tammikuussa päihitti maailman parhaimmistoon kuuluvat ammattilaiset? 10. Minkä kansallisomaisuuden yhtiöittämistä kaavailtiin liikenne- ja viestintäministeriön liikenneverkko- selvityksessä? Peräseinäjoen ympäristön ammattiosasto 514 tiistaina 28.2. kello 18 alkaen Peräseinäjoen Osuuspankin kokoushuoneessa. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Pihtiputaan Metsä ja Puu 478 sunnuntaina 5.3. kello 15 Matkailukeskus Niemenharjussa. Tervetuloa! Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 lauantaina 18.3. kello 17 Härmän kuntokeskuksessa. Kevätkokous aloitetaan ruokailulla, jonka jälkeen kokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat. Toimitsija Lasse Parhiala mukana. Tervetuloa! 11. KYSYMYS Puuliitto Punkalaidun ammattiosasto 201 maanantaina 20.3. kello 18 SHT-Tukun ruokalassa. Toimikunta kokoontuu kello 17.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliitto Ruoveden ammattiosasto 228 sunnuntaina 19.3. kello 17 alkaen Ruoveden palvelutalon takkahuoneella. Turun Puuseppäin ammattiosasto 003 maanantaina 20.3. kello 18 osoitteessa Puutarhakatu 40 as.11. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 sunnuntaina 19.3. kello 18 Alavuden ABC:n kabinetissa. Toimikunnan kokous alkaa kello 17. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa! Eskolan Puusepät 126 sunnuntaina 19.3. kello 17 ravintola Jokihelmessä. Ruokailu kokouksen päätteeksi. Jäsenet tervetuloa! Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 sunnuntaina 26.3 kello 15 alkaen ruokailulla Lomakeskus Revontulessa. Toimikunta kokoontuu kello 14, ja yleinen kevätkokous alkaa kello16. Tervetuloa jäsenet ja avecit toimintaamme lämpimästi mukaan! Puuliiton Kannonkosken osasto 023 sunnuntaina 19.3. kello 12 Jukka Muhosen luona Kannonkoskella osoitteessa Kirkkotie 8. Kahvitarjoilu. Tervetuloa vaikuttamaan yhteisiin asioihin! Puuliitto Kokkolan osasto 118 lauantaina 11.3. kello 18 alkaen Bar Killan saunakabinetissa. JARI ISOKORPI Helmi-maaliskuussa pidettävässä kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a) esitetään toimikunnan laatima toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta; b) esitetään toimikunnan laatima tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta; c) luetaan toiminnantarkastajain lausunto; d) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; e) päätetään muista jäsenten tai toimikunnan esittämistä asioista. TA K K U N E N POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Pellon Maa- ja metsätyöläiset 518 sunnuntaina 26.3. kello 12 kahvila-ravintola Grannissa Vihreällä pysäkillä Pellossa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Jäsenkortti mukaan. Tervetuloa! Pyhännän puutyöväen ammattiosasto 237 sunnuntaina 19.3. kello 17–18 ravintola Järvihelmessä Pyhännällä osoitteessa Ouluntie 9. Käsiteltävinä asioina muun muassa kuluvan vuoden toiminta, järjestäytymisasiat, tilinpäätökset ja muut sääntömääräiset asiat sekä muut esille tulevat asiat. Jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua kokoukseen, joten tule paikalle! Missä sijaitsee tämä Suomen toiseksi vanhin työväentalo? Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 3.3.2017 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 1/2017 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut kotiseutumuseo löytyy Pöytyältä. Oikein vastanneista arpaonni suosi forssalaista Juha Rautiota. Parhaimmat onnittelut! Pyhäsalmen Puuliiton osasto 111 tiistaina 28.2. kello 18:00 Säästöpankin kahvihuoneessa. Tervetuloa! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä Sodankylän puutyöläiset 685 perjantaina 3.3. kello 18 alkaen hotelli Karhussa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 27.3.– P Jos tahdot, että merkkipäi- 23.4.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 6.3. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 T YÖ E HTOS I HTE E R IT METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Johdon telekopio (09) 736 069 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 16.3.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 6.3.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1. Kauhavalla. 2. Hammaslääkäri. 3. Ilmaveiviksi. 4. Tulenkantajien. 5. Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa. 6. Puola. 7. Omaan kuvaansa. 8. Kuohittu uroslammas. 9. Pokerissa. 10. Valtion teiden. Lenin-museo ehdolla Vuoden museoksi ## Tamperelainen Lenin-museo on valittu neljän finalistin joukkoon Vuoden museo -kilpailussa. Kesällä 2016 täysin uudistunut museo on ollut yleisö- ja arvostelumenestys. Pieni museo ylitti kävijätavoitteensa, ja uudesta näyttelystä on kerrottu laajasti niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä mediassa. Vuonna 2014 Lenin-museo ja Työväenmuseo Werstas yhdistyivät hallinnollisesti, ja pari vuotta myöhemmin Lenin-museo avattiin yleisölle mittavan peruskorjauksen ja näyttelysuunnittelun jälkeen. Vuonna 1946 perustettu museo keskittyi viime vuosiin saakka Leninin elämään ja henkilöön. Nyt se käsittelee tasapainoisesti Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa ja kertoo kaunistelemattomasti Neuvostoliiton noususta ja tuhosta. Museon tarina alkaa joulukuusta 1905, jolloin Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa Tampereen työväentalossa. Lenin-museo on tällä kertaa ainoa finalisti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja hieman yllättäen myös ainoa pääsymaksullinen museo. – Näyttääkin siltä, että Lenin-museo saa kunnostautua tässä kisassa rahastamisen ja kapitalismin puolestapuhujana, Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio naurahtaa kevään kilpailun ennakkoasetelmille ja sanoo, että takavuosina Leninmuseota ei kelpuutettu edes Museoliiton jäseneksi, ja nyt museo on mukana loppukilpailussa. Vuoden museo -kilpailun muut finalistit ovat Helsingin kaupunginmuseo, Päivälehden museo Helsingissä ja Vantaan taidemuseo Artsi. Voittaja julkistetaan Valtakunnallisilla museopäivillä toukokuussa, ja valinnan tekee riippumattomista asiantuntijoista koostuva arviointiraati. Viime vuonna Vuoden museoksi valittiin Ålands sjöfartsmuseum. Lenin-museo sijaitsee Tampereen työväentalon 2,5-kerroksessa osoitteessa Hämeenpuisto 28. Museo on avoinna talvikaudella tiistaista sunnuntaihin kello 11–17. Liput maksavat 8/6 euroa, alle 18-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy. Museossa käy myös Museokortti. A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

MIRA TENHUNEN 19 Petja Tiainen (t.v.), Esko Santaholma och Tuomo Tolvanen har nya utmaningar framför sig. I början av året blev de huvudförtroendemän på sina arbetsplatser. Tre vägar till huvudförtroendeman De nya förtroendepersonerna samlades i Joensuu. P Tre unga män, tre yrkesmän. Alla har de nyss valts till huvudförtroendemän, för första gången. Det är det som förenar Esko Santaholma från Kalajoki, Petja Tiainen från Joutseno och Tuomo Tolvanen från Nyslott. Målmedvetet till huvudförtroendeman Maskinsnickaren Esko Santaholma från Kalajoki har målmedvetet siktat in sig på att bli huvudförtroendeman, ett uppdrag han inledde vid årsskiftet. – Tidigare tänkte jag aldrig riktigt på att bli huvudförtroendeman, men sen jag valdes till avdelningsförtroendeman, så ökade intresset för det hela tiden. Det var dåvarande huvudförtroendemannen som bad mig ställa upp som avdelningsförtroendeman. – För två år sedan började jag på allvar fundera på att försöka bli huvudförtroendeman. Tanken var, att om ingen annan ställer upp, så gör åtminstone jag det. Det fanns en annan intresserad, den dåvarande huvudförtroendemannen, som jag utmanade. Och när det blev dags för val så tog jag hem segern. Santaholma har förberett sig omsorgsfullt för sitt nya uppdrag. – Jag är så lagd, att när jag tar itu med någonting, så gör jag det med besked. Jag gick förtroendemännens grund- och fortsättningskurs på Kiljava fackföreningsinstitut. Jag gick också grund- och fortsättningskursen i arbetsrätt, och i slutet av förra året dessutom en kurs om att göra lokala avtal. Hela tiden var mitt mål att bli huvudförtroendeman. – Jag tänkte att om jag väljs till huvudförtroendeman, så är jag åtminstone färdig för uppgiften. Jag ville vara så väl förberedd som möjligt. Santaholma är nöjd med kurserna på Kiljava. – Utbildningarna var bra och likaså stämningen bland dom andra deltagande förtroendemännen. När man kom till tals med dom och hörde deras historier, så insåg man att det inte är så förfärligt att vara förtroendeman som folk tycks tro. Det är inte så utmanande eller svårt att man tappar fattningen. Det krävs ett särskilt slags lugn och sans, som beaktar andra och deras önskemål, och försöker driva dom saker som är viktiga på jobbet. En karaktär, som inte hetsar upp sig utan tar sakerna för vad dom är. – Många kommer till huvudförtroendemannen med lite rött ansikte över något missförhållande, men när man sen i lugn och ro börjar snacka och ta reda på hur det är, så lugnar nog motparten ned sig och man når en överenskommelse. Det första uppdraget som huvudförtroendeman var att förhandla fram ett eget konkurrenskraftsavtal (”kiky” – dvs kilpailukykysopimus) för arbetsplatsen. – Vårt kiky blev hängande över årsskiftet, och föll på mitt konto. – Eftersom vi vet att det vanligen blir rusch under våren, så förhandlade vi fram ett avtal, som går ut på att vi jobbar hela veckan med Kristi himmelsfärdstorsdag. Och eftersom vi har jobb i två skift, så kommer vartdera skiftet att jobba en viss lördag, som har bestämts i förväg. För dem får man dessutom en alldeles utmärkt ersättning, 50 procent. Och för Kristi himmelsfärdsdagen betalas FA K TA FA K TA FA K TA Esko Santaholma Petja Tiainen Tuomo Tolvanen ## 34 år ## Jobbar som maskinsnickare på kökstillverkaren Topi-Keittiöt ## Bor i Kalajoki i Norra Österbotten, där han också växte upp ## Till utbildningen student ## Huvudförtroendeman för sin arbetsplats, medlem av delegationen för Träfackets norra verksamhetsområde, viceordförande för sin fackavdelning och avdelningens ungdomsansvarige ## Medlem av Träfackets avdelning i Kalajoki ## Spelar ishockey i sitt företags eget lag, Toppen Kiekkokarjut, där han är back ## Till familjen hör hustru och en 9-årig dotter ## 38 år ## Jobbar som snickare vid CWP Coloured Wood Products Oy, som tillverkar genomfärgade faner och laminat ## Bor i Joutseno i Södra Karelen, uppvuxen i Villmanstrand ## Till utbildningen snickare ## Huvudförtroendeman och arbetarskyddsfullmäktig på sin arbetsplats ## Medlem av Träfackets avdelning i Villmanstrand ## Spelar rugby på fritiden ## Till familjen hör hustru och fyra barn ## 35 år ## Jobbar som skördarförare vid företaget Metsänkorjuu Pulkkinen Oy ## Bor i Nyslott i Södra Savolax, uppvuxen i Putikko i Punkaharju ## Till utbildningen skördarförare ## Huvudförtroendeman och arbetarskyddsfullmäktig på sin arbetsplats ## Medlem av Träfackets maskinföraravdelning för Saimen ## Hobbyer är fiske, friluftsliv och skogsjobb ## Till familjen hör sambo förstås söckenhelgsersättning plus normal åtta timmars lön. Dom som jobbar dagtid kan uppfylla konkurrenskraftsavtalet genom att jobba på lördag eller förlänga dagsarbetstiden under de föregående veckorna. De är kiky-timmar. – Och om det råkar sig så att det inte uppstår några ruscher, så kan kiky-timmarna arbetas in i höst. Och visar det sig att inga ruschveckor uppstår överhuvudtaget, så förfaller kiky-avtalet. Inga timmar tas från de så kallde pekkasdagarna eller någon annanstans ifrån heller. Kompisarna på jobbet har välkomnat det konkurrens- kraftsavtal som Santaholma förhandlade fram. – Responsen har varit enbart positiv. Viktigt att nätverka sig ## Topi-Keittiöts huvudförtroendeman Esko Santaholma tycker att det är viktigt att nätverka sig med andra förtroendemän i Träfacket. Kontakter har han skapat speciellt på kurserna i Kiljavainstitutet och förbundets utbildning. – Jag är nätverkad; jag har kompisar runtom i Finland i köksbranschen och snickerriföretag. I dem har man förhandlat fram en hel del konkurrenskrafts- eller kiky-avtal. – Vi ringer upp varandra och har på kurserna startat en egen WhatsApp-grupp. Och så har vi förstås Facebook och Träfackets och Träfackets unga medlemmars Facebook-sidor. Första förtroendemännen på arbetsplatsen Snickaren Petja Tiainen från Joutseno i Villmanstrand och skördarföraren Tuomo Tolvanen från Nyslott blev de första huvudförtroendemännen på sina arbetsplatser. De tillträdde sina nya uppdrag vid årsskiftet. Tidigare var de båda männen arbetsplatsernas arbetarskyddsfullmäktige. Samma man bidrog till att både Tiainen och Tolvanen blev huvudförtroendemän. – Träfackets regionombudsman Heikki Seila frågade om jag var intresserad att bli huvudförtroendeman, och jag svarade att jag ställer upp i fall man backar upp mig på arbetsplatsen, förklarar Tiainen. Så före valet vände han sig till kompisarna på jobbet. – Jag frågade alla anställda om dom vill att jag företräder dem som förtroendeman. En klar majoritet svarade ja. De båda männens arbetsgivare var positivt inställda till att de anställda valde företrädare på arbetsplatsen. – Vår arbetsledning var verkligen tillmötesgående: inget motstånd eller negativt förekom, säger Tiainen. – Vid valet av förtroendeman fanns det inga problem eller oklarheter med arbetsgivaren. Inte annars heller har det i det avseendet varit motsättningar eller meningsskiljaktigheter med arbetsgivaren, tillägger Tolvanen. Tiainen och Tolvanen har ännu inte gått grundkursen för förtroendemän på Kiljavainstitutet. – Jag har ännu inte tänkt så långt, men om kursen råkar komma vid lämplig tidpunkt, så varför inte. Att komma hit till Joensuu gick lätt med tanke på läget i östra Finland, säger Tolvanen. – Det här är min första kurs som har att göra med uppdraget som förtroendeman, men jag har på egen hand läst en hel del om saken i förväg. Jag är sån att om jag tar itu med någonting, så försöker jag sköta det så väl som möjligt, fortsätter Tiainen. Båda överväger att gå på förtroendemannakurs. – Och Heikki gav ett gott råd: om det finns något att fråga om, så är det bara att vända sig till honom. Så vi kan tryggt gå vidare, sammanfattar Tolvanen. Mira Tenhunen Intressebevakningsutbildningen för de nya förtroendepersonerna hölls i Sokos Hotel Kimmel i Joensuu den 28–29 januari.

MIRA TENHUNEN 20 Petja Tiainen (vas.), Esko Santaholma ja Tuomo Tolvanen uuden edessä. Miehet aloittivat vuoden alussa työpaikkansa pääluottamusmiehinä. Kolme tietä pääluottamusmieheksi Uudet luottamushenkilöt kokoontuivat Joensuussa. P Kolme nuorta miestä, kolme ammattilaista. Kaikki pääluottamusmiehen uran alussa. Se yhdistää kalajokista Esko Santaholmaa, joutsenolaista Petja Tiaista ja savonlinnalaista Tuomo Tolvasta. Määrätietoisesti pääluottamusmieheksi Kalajokinen konepuuseppä Esko Santaholma on pyrkinyt määrätietoisesti kohti pääluottamusmiehen tehtäviä, joissa hän aloitti vuoden alussa. – Aikaisemmin pääluottamusmiehen pesti ei oikeastaan ollut mielen päällä, mutta kun aloitin osaston luottamusmiehenä, sekin alkoi kiinnostaa enemmän ja enemmän. Osaston luottamusmieheksi minua kysyi silloinen pääluottamusmies. – Kaksi vuotta sitten aloin miettiä, että kyllä sitä lähdetään ehdolle seuraavaksi pääluottamusmieheksi. Ajatus kyti, että jos muita kiinnostuneita pääluottamusmieheksi ei ole, minä olen. Toinenkin kiinnostunut sitten oli, istuva pääluottamusmies, jonka haastoin. Vaalit käytiin, ja voitin hänet. Santaholma on valmistautunut huolellisesti uutta luottamustointaan varten. – Olen sellainen luonne, että kun johonkin alan, niin sitten alan kunnolla. Kävin Kiljavan opistolla luottamusmiesten perus- ja jatkokurssin. Kävin myös työoikeuden perus- ja jatkokurssin, ja viime vuoden lopulla vielä paikallisen sopimisen kurssin. Minulla oli koko ajan päämäärä: haluan pääluottamusmieheksi. – Ajattelin, että jos pääsen pääluottamusmieheksi, olen ainakin valmis tehtävään. Haluan olla tähän tehtävään mahdollisimman valmis. Santaholma on tyytyväinen käymiinsä Kiljavan opiston kursseihin. – Koulutukset olivat hyviä, ja yleensäkin henki muiden luottamusmiesten kanssa. Kun pääsi heidän kanssaan juttelemaan ja kuuli tarinoi- ta, kävi ilmi, ettei luottamusmiehen pesti ole niin paha homma kuin ihmiset tuntuvat luulevan. Ei se ole haastellista tai vaikeaa, josta menee pää sekaisin. Se vaatii tietynlaisen luonteen: rauhallisen, sellaisen, joka ottaa huomioon muut ja muiden toiveet ja yrittää ajaa asioita, joita työpaikalla on. Luonteen, ettei hermostu, vaan ottaa asiat asioina. – Moni tulee pääluottamusmiehen luo pää valmiiksi pikkuisen punaisena joku epäkohta mielessään, mutta kun alkaa itse puhua asiasta ja ottaa sen selvittämiselle rauhallisemman kantin, niin kyllä se vastapuolikin siinä rauhoittuu ja päästään sopimukseen. Uuden pääluottamusmiehen taival alkoi heti työpaikan oman kiky-sopimuksen neuvottelemisella. – Kiky jäi minulle vuoden alkuun. – Koska tiedetään, että keväälle tulee ruuhkaa, neuvolteltiin meille sellainen kiky, että tehdään helatorstaiviikolla koko viikko töitä. Lisäksi kun ollaan kaksivuorotyössä, tekee kumpikin vuoro kaksi etukäteen määriteltyä lauantaita töitä. Niistä saadaan myös ihan hyvä korvaus, 50 prosenttia. Ja helatorstailta saadaan tietenkin arkipyhäkorvaus plus normaali kahdeksan tunnin työpäivän palkka. Päivävuorolaiset pystyvät toteuttamaan kikyn tulemalla lauantaina töihin tai jatkamalla päivää edeltävinä viikkoina. Ne ovat kiky-tunteja. – Ja jos sattuu sellainen tilanne, että luvattuja ruuhkia ei tulekaan, on mahdollista, että tehdään kikyä syksyllä. Mutta jos kerta kaikkiaan on niin, ettei ruuhkaviikkoja tule, kiky-sopimus raukeaa.Tunteja ei oteta pekkasista tai muualta pois. Työtoverit ovat ottaneet Santaholman neuvotteleman kiky-sopimuksen hyvin vastaan. – Siitä on tullut pelkästään positiivista palautetta. Hän kuitenkin muistuttaa, että neuvottelupöydässä on aina kaksi osapuolta. – Haluan myös sanoa työnantajan suuntaan kiitokset hyvästä yhteistyöstä henkilöstön kanssa. Kun työn- FA K TA Esko Santaholma ## 34-vuotias ## Työskentelee konepuuseppänä Topi-Keittiöt Oy:ssä ## Asuu Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, josta on myös kotoisin ## Koulutukseltaan ylioppilas ## Työpaikkansa pääluottamusmies ja Puuliiton pohjoisen toiminta-alueen neuvottelukunnan jäsen ## Kuuluu Puuliiton Kalajoen osasto 101:een ## Harrastaa jääkiekkoa työpaikkansa omassa Toppen Kiekkokarjut -joukkueessa ja pelaa siinä puolustajana ## Perheeseen kuuluvat vaimo ja 9-vuotias tytär FA K TA Petja Tiainen ## 38-vuotias ## Työskentelee puuseppänä CWP Coloured Wood Products Oy:ssä ## Asuu Etelä-Karjalassa Joutsenossa, kotoisin Lappeenrannasta ## Koulutukseltaan puuseppä ## Työpaikkansa pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ## Kuuluu Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto 036:een ## Harrastaa rugbya ja koristeveistoa ## Perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta FA K TA Tuomo Tolvanen ## 35-vuotias ## Työskentelee monitoimikoneenkuljettajana Metsänkorjuu Pulkkinen Oy:ssä ## Asuu Etelä-Savossa Savonlinnassa, kotoisin Punkaharjun Putikosta ## Koulutukseltaan monitoimikoneenkuljettaja ## Työpaikkansa luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ## Kuuluu Puuliiton Saimaan koneenkuljettajat os. 351:een ## Harrastaa kalastusta, ulkoilua ja metsätöitä ## Perheeseen kuuluu avopuoliso antaja ja työntekijä kuuntelevat toisiaan, syntyy paras lopputulos. Työpaikan ensimmäiseksi luottamusmieheksi Joutsenolainen puuseppä Petja Tiainen ja savonlinnalainen monitoimikoneenkuljettaja Tuomo Tolvanen ovat molemmat työpaikkansa ensimmäisiä pääluottamusmiehiä. He aloittivat uusissa luottamustoimissaan vuoden alussa. Ennen pääluottamusmieheksi valintaansa molemmat oli valittu työpaikkansa työsuojeluvaltuutetuksi. Sekä Tiaisen että Tolvasen uusien luottamustehtävien takana on sama mies. – Puuliiton aluetoimitsija Heikki Seila kysyi, olenko halukas pääluottamusmiehen tehtävään, ja minä sanoin, että olen valmis siihen ryhtymään, jos minut työpaikalla siihen tehtävään halutaan, Tiainen kertoo. Hän lähestyi ennen valintaansa työtovereitaan. – Kysyin kaikilta työntekijöiltä, haluatteko, että edustan teitä luottamusmiehenä. Vastaus oli kyllä, selkeä enemmistö. Molempien miesten työnantajat ovat suhtautuneet myönteisesti työntekijöidensä edusmiehen valintaan. – Meidän yrityksen työnjohto on todella myötämielinen luottamusmiehen valitsemista kohtaan; mitään vastustusta tai negatiivista ei ole ollut, Tiainen sanoo. – Luottamusmiehen valinnassa ei ollut työnantajan puolelta mitään ongelmaa tai epäselvää. Tällaisista asioista on hyvin vähän muutenkin työnantajan kanssa skismaa tai erimielisyyksiä, Tolvanen jatkaa. Tiainen ja Tolvanen eivät ole vielä käyneet luottamusmiesten peruskurssia Kiljavan opistolla. – En ole ajatellut vielä niin pitkälle, mutta jos kurssi sattuu hyvään saumaan, voisin lähteäkin. Tänne Joensuuhun oli vaivatonta tulla; kurssin sijainti Itä-Suomessa oli hyvä, Tolvanen sanoo. – Tämä on ensimmäinen luottamusmiehen tehtävään liittyvä kurssi, mutta olen lukenut aiheesta omaaloitteisesti etukäteen. Olen sellainen, että jos johonkin ryhdyn, pyrin hoitamaan sen mahdollisimman hyvin. Tämä tehtävä on mielenkiintoinen, Tiainen jatkaa. Molemmat miehet harkitsevat luottamusmieskurssille lähtemistä. – Ja Heikki antoi hyvän perusohjeen, että jos tulee jotain tehtävään liittyvää mieleen, häneen vain ottaa yhteys. Tässä voi olla luottavaisin mielin, Tolvanen summaa. Mira Tenhunen Uusien luottamushenkilöiden edunvalvontakoulutus pidettiin Sokos Hotel Kimmelissä Joensuussa 28.–29. tammikuuta. ”Verkostoituminen on tärkeää” ## Topi-Keittiöt Oy:n pääluottamusmies Esko Santaholma pitää verkostoitumista muiden puuliittolaisten luottamusmiesten välillä tärkeänä. Kontakteja on löytynyt etenkin Kiljavan opiston kursseilta ja liiton koulutuksista. – Olen hyvin verkostoitunut; minulla on kavereita ympäri Suomea keittiöalan ja puusepänteollisuuden sopimusalan firmoissa. Niissä on neuvoteltu monenlaisia kiky-sopimuksia. – Heidän kesken soitellaan, ja kursseilla on perustettu omia WhatsApp-ryhmiä. Ja sitten on tietenkin Facebook ja Puuliiton ja Puuliiton nuorten Facebook-sivut.