TA OT VU 25 ympäristönsuunnittelun, rakentamisen ja hoidon ammattilehti Viherympäristö 1/17 | 13,00 € 25 VUOTTA VIHERVUOSI Pori Areenan puheenvuorot TEEMA VIHERPÄIVÄT-jakelu näytteilleasettajat
UUSI DESIGN Beck A16 40L ja A17 80L roska-astiat. Beck A16 40L Beck A17 80L 010 219 0716 | kalusteet.elpac.fi | myynti@elpac.fi
SISÄLLYS 1/2017 Maisema-arkkitehti Janne Saario on voinut yhdistää harrastuksen ammattiin. Harrastuksesta tuli voimavara, jota voi hyödyntää maisema-arkkitehdin työssä. Janne on valittu yhdeksi seuraavan sukupolven johtajaksi Time-lehdessä, Suomen Maisema-arkkitehtiliitto valitsi hänet vuoden 2016 nuoreksi maisema-arkkitehdiksi. Kuva Seppo Närhi. Mikä on suomalaisen kaupunkiympäristön tulevaisuus? Millaisia mahdoillisuuksia vihreä ympäristö tarjoaa? Kuva Seppo Närhi. Yleisnäkymä Valterin esteettömään pihaan. Kuva Henri Sinisalmi. Jättiputken torjuntaa kukintoja poistamalla. Kuva Miia Korhonen. 5 PÄÄKIRJOITUS 6 PIKKU-UUTISIA 26 KILPAILU Kankaan maisema-arkkitehtuurikilpailun tulokset KOLUMNI 31 Askel kohti työelämää 63 Jotain moraalia ILMASTONMUUTOS 32 Vuoristojen ekosysteemit murroksessa YHDISTYKSET 52 Puutarhanrakentajien Rakentajapäivän antia SERTIFIOINTIKOULUTUS 58 Safe to Play -koulutuksesta SEURAKUNNAT 60 Tuusulan seurakunnassa viherammattilaisilla monipuolista työtä 64 In Memoriam: Mikla Koivunen 70 VYL-sivu Helsingin kaupungin käyttöönottama viherkerroin on pilotoitu Kuninkaammen asuinalueella. Kuva Eeva Vänskä. TEEMA SUOMI-AREENA 15 Ympäristöjen kehittäminen on tärkeää 16 Puistokävelyt työkuormituksesta palautumisen ja mielenteyden edistäjinä 18 Viheralueiden tulevaisuus? 20 Luontoaskel nykysairauksien torjumiseksi 22 Vihreys antaa voimaa ja tuo iloa 24 Vehreän kaupunkirakenteen puolesta VIHERRAKENTAMINEN 42 Vaihtoehto auton ostolle minileasing 44 TerraWise rakentuu yrittäjien yhteenliittymiseen 46 Esteetön piha Valteri KASVINSUOJELU 34 Vaarallinen jättiputki ykkösvihollinen 43 Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu MAISEMASUUNNITTELU 36 Viherkerroin edistää ilmastoviisautta 50 Viheralue- ja maisemamerkintöjen kehittämiselle tarvetta 66 Voimajohtoalueet yhteistuumin värikkäiksi ja tuottaviksi 68 Talvi kaupunkien menestyksen valttina VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 3
Luo tunnelmaa ja persoonallisia ratkaisuja piha-alueille HB:n runsaat katu- ja pihakivivalikoimat antavat monipuoliset mahdollisuudet turvallisen ja kestävän ympäristön luomiseen. Tutustu lisää ideoihin ja ratkaisuihin osoitteessa www.hb-betoni.fi Viiden tähden laatua!
PÄÄKIRJOITUS 100 vuoden juhlat Viherpäivillä juhlistamme 100-vuotiasta itsenäistä Suomea kertaamalla, mitä 100 vuoden aikana on tapahtunut suomalaisessa puistokulttuurissa. Samalla pohdimme, mitä suomalaisuus viheralalla on? Viherympäristö-lehdellä käynnistyy 25. vuosikerta. Haluamme lehdessä nostaa esille erilaisia viheralueita, puistoja, hautausmaita, yksityisiä pihoja sekä kertoa erilaisia tarinoita 100 vuoden ajalta. Ohjelmassa on myös haasteita ja kilpailuja. Samalla kun kertaamme historiaa on syytä luoda perustaa uudelle. Viherympäristöliitto laatii uutta strategiaa. Se on tarkoitus valmistua kevään aikana. Vihervuosi onnistui monin eri mittarein tarkasteltuna. Tapahtumia oli reilusti enemmän kuin aiempina teemavuosina, julkisuutta tuli monin eri tavoin ja ammatillisia kehitysasioita saatiin liikkeelle. Vihervuosi sopii hyvin malliksi myös muille maille. Viherympäristöliitto on lähtenyt viemään ideaa Euroopan tasolla, tavoitteena on Euroopan Vihervuosi 2020. Esitykset on tehty ja valmistelut käynnistyneet, jotta saisimme teemavuodelle virallisen Euroopan tason statuksen. Seppo Närhi päätoimittaja ISSN: 1237 – 0932 Viherympäristö-lehti, 25. vuosikerta Julkaisijat Puutarhaliitto ry, puh. (09) 584 166 Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI ja Viherympäristöliitto ry, puh. 09 584 166 www.vyl.fi viherymparisto@viherymparisto.fi www.viherymparisto.fi, www.vihreakirja.fi Toimitus Päätoimittaja: Seppo Närhi puh. (09) 5841 6505, 0400 419 085 seppo.narhi@viherymparisto.fi Vakituiset avustajat Hanna Tajakka Ulkoasu Timo Huopalainen Taitto Puutarhaliitto ry / Agneta Järvenpää Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) 5841 6501, 5841 6503 Tilaushinnat v. 2017 sis. 10 % alv • kestotilaus 55 euroa • vuositilaus 68 euroa • opiskelijatilaus 34 euroa • irtomyynti 13.00 euroa Ilmoitukset Media Bookers, Hannu Pyykkö p. 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi www.mediabookers.fi Ratakuja 1 LT 1, 01300 Vantaa Ilmoitushinnat e (alv 0) 1/1 4-v 1.350 euroa 1/2 4-v 1.050 euroa 1/4 4-v 780 euroa Kysy Ensin Meiltä -hakemisto alk 720 euroa/ 6 ilmoituksen sarja sis. verkkolinkki Banner alk 250 e/2 kk jakso www.viherymparisto.fi -sivustolla Toimituskunta Tapio Järvinen, Kaupunginpuutarhurien Seura ry Reijo Huppunen, Puutarhanrakentajat ry Vesa Koskikallio, Metsätoimihenkilöt, Meto ry Jouni Heinänen, Suomen Maisema-arkkitehtiliitto ry Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry Markku Husso Seurakuntapuutarhurit ry Terho Marttila, Suomen Puunhoidon yhdistys ry Jyri Uimonen, Taimistoviljelijät ry Outi Tahvonen, Maisemasuunnittelijat ry Maria Itkonen, Viher- ja ympäristörakentajat ry Taavi Forssell, Viher- ja puutarha-alan opettajat ry Kirjapaino Forssa Print Tämän lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Viherympäristö verkossa VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 5
AJANKOHTAISTA Viherrakentajat Eviran taimiaineistorekisteriin Taimiaineistolain (1205/1994) tavoitteena on edistää terveen, hyvälaatuisen ja Suomen kasvuoloihin sopivan puutarhakasvien taimiaineiston tarjontaa. Taimien maahantuojat, viljelijät ja markkinoijat vastaavat, että paitsi taimet niin myös toiminta täyttää lain vaatimukset. Näin ostajat voivat luottaa saavansa hyvin kasvuun lähteviä taimia. Jotta toimijoiden valvonta olisi mahdollista, pitää kaikkien ammattimaisten taimituottajien, markkinoijien ja maahantuojien liittyä Eviran ylläpitämään taimiaineistorekisteriin. Hallituksen esityksen mukaan rekisteriin merkitään myös viherrakentajat. Yrityksen on kuuluttava rekisteriin, vaikka se hoitaisi pelkän kasvien istutustyön. Kuitenkaan sellaisten viherrakentajien, jotka eivät lainkaan istuta kasveja tai asenna siirtonurmikkoa, ei tarvitse liittyä rekisteriin. Hakemus ELY-keskukseen Rekisterihakemus on Eviran internetsivuilla ja se palautetaan oman alueen ELY-keskukseen. Rekisteröityminen on tällä htekellä maksutonta. Jari Poutanen ylitarkastaja Evira/kasvinterveys ja taimiaineistot Viherrakennuttamisen uusi koulutus käynnistyi onnistuneesti Vuoden ympäristörakentaja: Erno Maja Erno Maja on työskennellyt A-Pihoilla 14 vuoden ajan, ensin kesätöissä ja sitten vakituisena. Nykyään Erno johtaa 37 vuotta toiminutta A-Pihat Oytä. Erno vastaa yrityksen työturvallisuusasioista ja toimii innostavana esimerkkinä työntekijöille. Ernolla on kansainvälistä kokemusta viherrakentamisesta ja hän on työskennellyt Sveitsissä viherrakennusyrityksessä Fritschi Gartenbau ag. Ernolla on Suomen-mestaruus Taitaja-kisasta 2008 ja vuonna 2009 hän oli mukana edustamassa Suomea Galgaryssa WorldSkills-kisoissa. Jaetulle 2 sijalle ylsivät: Viherrakenne Jaakkola Oy, Työnjohtaja Voitto Wuorenkuru VRJ Länsi-Suomi Oy, TEAM Poland veljekset Jaroslaw, Artur, Lukaz Dopierala Hortensis Oy, Viherrakentaja Arvi Kukk Vuoden Ympäristörakentajan tunnustuksen myöntävät Kekkilä Oy ja Viher- ja ympäristörakentajat ry. Kuva Seppo Närhi. Ajankohtaiset uutiset: WWW.VIHERYMPARISTO.FI Viheralan laajin osoite- ja palveluhakemisto: WWW.VIHREAKIRJA.FI – nyt myös selattava nettiversio! 6 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 Marraskuun viimeisellä viikolla käynnistyi uusi viherrakennuttamisen koulutus, jonka järjestää Hämeen Ammattikorkeakoulun Biotalouden täydennyskoulutus yhteistyössä Ramboll Finlandin kanssa. Pääasiassa Hämeenlinnassa järjestettävän koulutuksen ensimmäiselle jaksolle osallistui toistakymmentä viheralan ammattilaista. Viheralan tarpeisiin räätälöidyn koulutuksen sisältö noudattelee infrarakennuttajan koulutusta ja kurssin aikana käydään läpi viherrakennuttamisen laaja tehtäväkenttä. Koulutus kestää 10 päivää ja se on jaksotettu neljään osaan talven 2016 – 2017 aikana. Koulutus on suunnattu kaikille, jotka ovat tekemisissä viheralueiden rakennuttamisen prosessien kanssa. Tuleva viherrakennuttaja osaa teettää erilaisia viheralueita ja -palveluita, ja huomioida alakohtaiset erityispiirteet. Viherrakennuttajan koulutuksen ensimmäisen jakson päätteeksi tunnelmat olivat tyytyväiset: koulutuksen sisältö on ollut hyvä ja luennoitsijoiden ammattitaitoa kiiteltiin. Lisätietoja koulutuksesta: Siri Pekuri, puh. 040 843 1282 www.hamk.fi/tyoelamalle/taydennys-ja-jatkokoulutus/biotalous-ja-bioprosessit/Sivut/Viherympäristön-rakennuttaminen #100puistoa nostaa esille puistoja #100puistoa -kampanja juhlistaa maamme upeita puistoja ja viheralueita. Löytyykö kaupungistasi yksi tai useampi Suomen sadasta kauneimmasta puistosta? Kaupunginpuutarhurien Seura ja Viherympäristöliitto järjestävät Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Instagram-kampanjan löytääkseen maamme 100 upeinta puistoa. Kampanja on kaikille avoin. Tavoitteena on saada mukaan puistoja ja viheralueita ainakin sadasta kunnasta ja kaupungista. Kampanja toteutetaan touko-kesäkuun aikana ja lista eniten mainintoja saaneista puistoista julkistetaan syksyllä 2017. Osallistuneiden kesken arvotaan teemaan liittyviä palkintoja ja eniten mainintoja keränneet kaupungit saavat myös tunnustusta. Kampanjasta lisää tulevissa VY-lehdissä.
Ruduksen Lumo-ohjelma palkittiin Rudus Oy on palkittu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyvästä työstään. Palkinto ojennettiin 16.11. Brysselissä järjestetyssä UEPG:n kestävän kehityksen palkintojen jakotilaisuudessa. Rudus voitti Biodiversiteetti-sarjan hankkeellaan Rudus Lumo-ohjelma. Kilpailemassa sarjan voitosta oli yhdeksän hanketta. Rudus Lumo-ohjelma Rudus Lumo-ohjelma on toimintatapa, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta kiviainesalueilla ja tehtaiden pihapiirissä. Rudus haluaa olla edelläkävijä parempien menettelytapojen luomisessa kiviainesten tuotannossa ja ottoalueiden jälkihoidossa. Rudus Lumo-ohjelman käytännön tekoja 2012-2016: 70 lumokartoitusta biologien johdol- la noin 40 havaintoa uhanalaisista lajeista tuotantoalueille, yli 100 hehtaaria lumomaisemointia, yli 600 perhoslajihavaintoa, yli 150 pesivää törmäpääskyparia Oulun Korvenkylän kiviainesalueelle rakennetussa törmässä, onnistunut viitasammakoiden elinpiirin laajentaminen Porvoossa, ekosysteemihotelli Raaseporissa, useita ympäristötaideteoksia, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kiviainesalueilla ja avainkasvilajien valinta sekä niiden esiintymisen varmistaminen sora-, kallio ja tehdasalueilla. UEPG:n järjestämässä kestävän kehityksen kilpailussa oli kahdeksan sarjaa ja kilpailuun osallistui yhteensä 41 hanketta. Kilpailu on järjestetty aikaisemmin vuosina 2010 ja 2013. Destialle tunnustusta elinympäristön luomisesta kalliosinisiivelle Destia on saanut tunnustuksen Euroopan kiviainesjärjestön UEPG:n Kestävän kehityksen -kilpailussa. Tunnustus annettiin sarjassa Environmental Best Practise Destian tekemästä työstä kalliosinisiiven korvaavan elinympäristön luomiseksi louhinta-alueella Ristenin kallioalueella Lohjalla. Kerran kolmessa vuodessa järjestettävän kilpailun palkinnoilla halutaan kannustaa yrityksiä ja organisaatioita kestävässä kehityksessä. Palkitsemisen tavoitteena on levittää hyviä, kestävää kehitystä tukevia käytäntöjä ympäri Euroopan. Palkintojen jako järjestettiin Brysselissä 16.11.2016 ja Destian palkinnon kävi vastaanottamassa INFRA ry:n ympäristöpäällikkö Juha Laurila. Louhosalueelle syntynyt harvinaisen perhosen elinympäristö Kallion louhinta Ristenin kallioalueella on aloitettu 1990-luvulla ja Destian louhoksen lisäk- si läheisyydessä on kolme muuta louhosta. Kesällä 2012 Ristenin viereisten louhosten kalliolta löydettiin kalliosinisiiven (Scolitantides orion) esiintymä. Kalliosinisiipi on uhanalainen, erityisesti suojeltava ja Suomessa rauhoitettu laji. Sen elinympäristöjä ovat metsissä sijaitsevat avoimet, aurinkoiset kalliomaastot ja se tarvitsee lisääntyäkseen isomaksaruohoa. Perhosesiintymiä tunnetaan vain muutamalla alueella Etelä-Suomessa. Louhintojen suunnitteluvaiheessa havaittiin, että kaksi erittäin hyvälaatuista isomaksaruohon esiintymää ja samalla kalliosinisiiven elinympäristöä sijoittuivat alueelle. Isomaksaruohon kasvupaikkojen ja samalla perhosen säilyminen päätettiin turvata. Isomaksaruohot siirrettiin louhinnan tieltä toiseen hyvälaatuiseen kasvupaikkaan louhosalueen sisäpuolella. Destia on sitoutunut seuraamaan kalliosinisiiven elinympäristön tilaa ja siirron onnistumista vuosittain. Luonnonkiviteollisuus luottaa kivituotekysynnän kasvuun Kuluva vuosi on ollut luonnonkiviteollisuudelle kaksijakoinen. Vienti on supistunut mutta kotimarkkinoilla erityisesti rakennuskivien kysyntä on alkanut vilkastua. Myönteistä on monien kaupunkien mittavat infrahankkeet ja kauppakeskusten rakentaminen. Näissä kohteissa on luontevaa käyttää luonnonkiveä. Eturintamassa kulkevat Helsinki ja Tampere. Kiviteollisuusliiton nyt syksyllä tekemän suhdanneselvityksen perusteella luonnonkivialan yritykset uskovat ensi vuoden olevan jo paremman. Tuotannon ja liikevaihdon odotetaan kasvavan. Rakennus-, ympäristö- ja sisustuskivivalmistajien luottamus kysynnän kasvuun on hyvin vahvaa. Hautakivituotannon odotetaan jatkuvan tasaisena. Yritysten huolenaiheita ovat halpatuonti, keskinäinen kilpailu ja kivialan koulutuksen taso. Yritysten antamasta palautteesta välittyy hyvin vahva viesti julkisille hankkijoille: kivimateriaalien valintaperusteena pitäisi käyttää muitakin kriteereitä kuin halvin hinta. Kivituotteiden valmistukseen ja kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät jäävät yleensä huomiotta eikä tuotteiden tai kivimateriaalien laatutekijöitä juurikaan huomioida. Kunnat ja kaupungit vas- taavat pääosin julkisista kivihankinnoista. Yhdeksän ensimmäisen kuukauden vientitilastojen perusteella kivituotteiden viennin arvo laskee viime vuodesta noin 30 % ja päätyy noin 36 miljoonaan euroon. Suurin syy on Kiinan kysynnän hiipuminen. Kiinan supistunutta vientiä ei ole pystytty korvaamaan uusilla markkina-alueilla, vaikka esimerkiksi Italiaan vienti onkin hienoisesti kasvanut edellisestä vuodesta. Suomesta viedään pääasiassa graniitti- ja vuolukivituotteita. Tänä vuonna kivituotteiden tuonnin arvo päätynee noin 13 miljoonaan euroon, joka olisi kymmenisen prosenttia viime vuotta vähemmän. Valtaosa tuontikivestä tulee Kiinasta. Tuontikiveä käytetään paljon katujen päällysteissä. Kivialan koulutus saa yrityksiltä osin kiitosta mutta myös kritiikkiä. Koulutusta saisi olla enemmän ja alan houkuttelevuutta nuorten ammattiuravaihtoehtona pitäisi tuoda esille. Yritykset kyllä arvostavat koulutusta vaikkakin soisivat koulusta valmistuneiden olevan ammatillisesti valmiimpia. Hieman puutteellisenkin ammattiosaamisen paikkaa halu oppia ja oikea asenne työn tekemiseen. Oikaisu Viherympäristö-lehden numerossa 6/2016 oli kirjoittajatiedoissa virhe. Jutun Oulun Kaukovainiosta kestävä metsälähiö.. sivuilla 4446 kirjoittajat ovat Merja O´Rourke ja Pirjo Siipola. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 7
Vuoden nuori maisema-arkkitehti Janne Saario 8 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17
TÄTÄ MIELTÄ Maisema-arkkitehti Janne Saario sai vuonna 2016 sekä kotimaista että ulkomaista tunnustusta. Amerikkalainen Time-lehti valitsi Janne Saarion yhdeksi kymmenestä seuraavan sukupolven johtajista. Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK ry valitsi Jannen Vuoden 2016 nuoreksi maisema-arkkitehdiksi. teksti ja kuva: SEPPO NÄRHI S keittilauta on ollut luonteva osa Janne Saariota pikkupojasta lähtien. Hän oli 6-vuotias, kun hän leikkikavereineen törmäsi vanhempiin skeittareihin Helsingin Torpparinmäen asuntoalueella. Kohtaamisessa oli jotain erityistä; uteliaisuus heräsi lautailua kohtaan. Omatekoinen lauta rakentui toimistotuolin renkaista ja lastulevystä, jonka pintakoristeeksi Janne sai piirtää omat grafiikat. Kun harrastus ei osoittanut hiipumisen merkkejä vanhemmat heltyivät hankkimaan ensimmäisen oikean laudan. Siitä alkoi todellinen skeittikulttuuriin perehtyminen – ja harrastus muuttui aikuisiällä ammattimaiseksi skeittailuksi ja sen jälkeen maisema-arkkitehdin työksi, jossa skeittitaustaa pääsee hyödyntämään. Ajatuksia suunnittelusta Janne Saario perusti suunnittelutoimiston jo vuonna 2005, silloin vielä ilman mitään ammatillista koulutusta. Oma toimisto oli pakko perustaa, koska hän sai tehtäväkseen Helsingin Eläintarhan skeittipuiston suunnittelun. Pääsuunnittelijaksi valintaan riitti työharjoittelu Sami Rintalan ja Marco Casagranden arkkitehtitoimistossa ja skeittauksen Suomen-mestaruus vuodelta 2003. Vahva oma tuntemus skeittaamiseen pohjautuu erityisesti kymmenen vuoden ammattimaiseen skeittailuun ulkomaisen sponsorin tuella ympäri maapalloa. Sponsorisopimukseen sisältyi vaatimus kiertää eri skeittikohteissa ja olla ”näyttelijänä” videoilla. Käydessään Barcelonassa Janne oivalsi, että maisema-arkkitehdit ovat monipuolisten kaupunkiympäristöjen taustalla. Hän päätti hakea maisema-arkkitehtikoulutukseen, jota hän pääsi opiskelemaan 23-vuotiaana. Opiskelu avasi toisen ikkunan, arkkitehtonisen katselukulman, taiteelliset näkökulmat ja teknisen puolen suunnitteluun. Oma vahva skeittitausta auttaa visuaaliseen eläytymiseen ja hahmottamaan liikkeitä sekä liikenteen kulkua skeittiradalla. Kokemuksesta tietää, miten erilaiset radan muodot ohjaavat skeittaajaa. – Skeittaan edelleen, mutta nykyään enemmän suunnittelupöydän ääressä omissa mielikuvissa. Kerran viikossa ehtii edelleen skeittaamaan oikeasti, Janne Saario tunnustaa. – Skeittaus lajina kehittyy nopeasti. On hyvä seurata skeittilehtiä ja videoita, niistä näkee hyvin, minkälaisissa ympäristöissä tykätään skeitata tällä hetkellä. Skeittaajat lähtökohtana Janne suunnittelee lähes yksinomaan skeittipuistoja sekä kotimaisiin mutta myös ulkomaisiin kohteisiin. Hankkeen alussa hän ottaa yhteyttä käyttäjiin, joilta hän onkii selville, millaisia tarpeita skeittareita on ja millaisia skeittiympäristöjä kunnasta löytyy jo valmiiksi. Tavoitteena on käyttäjälähtöisen sisällön lisäksi saavuttaa viihtyisä ja kestävistä materiaaleista tehty julkinen puistotila. – Tavoitteena on luoda skeittiympäristöön omanlainen identiteetti, jonka lähtökohdat pohjautuvat paikkaan. Kokonaisuuden tulee istua ympäristöönsä. Puistojen pitää olla aloittelijalle kannustavia mutta myös ammattilaiselle tarpeeksi haastavia. Myös turvallisuusasiat pitää huomioida. EU-standardien täyttyminen ei riitä, pitää hahmottaa, miten käyttäjät risteilevät alueella. Porukka ei saisi turhaan törmäillä toisiinsa, Janne muistuttaa. Hyvin onnistuneessa skeittiympäristössä on sellaisia muotoja, et- tä skeittailuun ei kyllästy ja että vuosienkin jälkeen löytyy uusia skeittilinjoja. Yleiset vaatimukset määrittelee tilaaja Tilaajalta tulevat hankkeen raamit, kuten aikataulu, budjetti ja jonkin verran sisältötoiveita, esimerkiksi toiveita valaistuksesta, roskiksista ja pyörätelineistä. – Hyvin tärkeää on tilaajan luottamus, että voi luoda skeittaajien toiveiden mukaista ympäristöä. Usein osallistun ja seuraan kohteen rakentamista. Muutoksia yleensä tehdään työn edetessä. Oleellista on, että skeittiympäristöä toteuttaa ammattitaitoinen rakentaja. Niitä on Suomessa on vain muutama, Janne arvioi. – Tilaajan pitää vaatia skeittiympäristön rakentajalta riittävät referenssit. Skeittiympäristöä ei pitäisi antaa rakentajalle harjoitustyömaaksi. Varsinkin monimutkaisten orgaanisten betonimuotojen tekeminen käsinhiertämällä onnistuu harvoilta. Laji saa uutta nostetta, koska se on valittu olympialajiksi. Mukana on kaksi eri lajia: katuskeittaus ja puuliskeittaus. Katuskeittauksessa rakennetaan katuympäristöä muistuttava rata, jossa elementteinä ovat erilaiset putket, reunukset, portaat, luiskat ja muurit. Puulissa on orgaaninen yhtenäinen allas, yleensä betonista. – Esimerkiksi USA:ssa skeittipuistot ovat suorituskeskeisiä alueita. Usein aidattuja ja valvottuja alueita. Itse uskon enemmän viihtyisiin skeittipuistoihin, jotka ovat enemmän kuin skeittiratoja. Suomessa skeittiympäristöt ovat julkista tilaa ja sosiaalisia ympäristöjä, ihmisten kohtaamispaikkoja. Skeittaus integroituu ympäristöön Janne uskoo skeittauksen kehittyvän lajina. Hän on varma, että skeittaus ja lähiympäristö integroituvat, esimerkiksi koulujen pihoja suunnitellaan niin, että skeittaaminen mahdollistuu oleskeluympäristössä. Koulun pihaan voidaan laittaa penkki, joka kestää skeittailua. Yksityiskohdat voi suunnitella laji huomioiden, jolloin saadaan aikaiseksi enemmän aktiivisia harrastuspaikkoja skeittipuistojen lisäksi. Samaan henkeen sopivia lajeja voi myös yhdistää samalle alueelle, kuten parkouria ja skeittausta. Janne toivoo, että yleisiä kaupunkitiloja suunniteltaisiin skeittausta silmälläpitäen, jotta kalusteet ja rakenteet osataan rakentaa kestämään skeittausta. Harva pitää jälkeenasennettuja terästappeja muurin kulmassa kovin viehättävinä. Lyhyesti • Skeittaus on osa kaupunkikulttuuria. Kaupunki on skeittareiden pelikenttä ja luovuuden lähde. • Merkittävimpiä skeittauspaikkoja kutsutaan spoteiksi, ne ovat kaupunkitiloja joita ei ole rakennettu skeittausta varten. • DIY- spotit ovat skeittareiden itserakentamia harrastuspaikkoja, Helsingissä tunnetuin tällainen paikka on Suvilahti • Viralliset skeittipuistot eivät korvaa lajin alkuperäistä kotia, katu- ja aukiospotteja, joissa kuvataan skeittivideoita • Rullalautailu (skeittailu) eli katusurffaus on lähtöisin Kaliforniasta, jossa se syntyi 1950-luvulla. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 9
Vihertekniikka 2017: näytteilleasettajat Järjestäjä: Jyväskylän Paviljonki 8.–9.2.2017 Ahosen Taimisto Oy Taimistontie 19, 43500 KARSTULA www.ahosentaimisto.fi Pertti Ahonen 0400 199 189 info@ahosentaimisto.fi OS 648 TT Koriste ja hyötykasvit. Avant Tecno Oy Cyklos Ab BOX 4, 64721 Mariefred, Ruotsi www.cyklos.se/fi Pyörätelineitä ja muita tuotteita julkisiin ympäristöihin. nina@cyclos.se OS 605 Destaclean Oy Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI www.avant.fi Jukka Kytömäki 0400-178-389 jukka.kytomaki@avanttecno. com OS 530 Kelatie 2, 01450 VANTAA www.destamatic.fi Hannu Jalasvirta 045-77502601 hannu.jalasvirta@destamatic.fi OS 651 Benders Suomi Oy Västanbyntie 31, 10600 TAMMISAARI www.eg-trading.fi Nina Wennäkoski 0500-548 097 OS 319 Esittelemme uutuustuotteitamme Pilebygg meluseinää, Anrin vedenjohdatusjärjestelmää sekä Flora istutusaltaita ja väliseiniä. Hyllyväntie 6-8, 04600 MÄNTSÄLÄ www.benders.se/fi-fi Hannu-Pekka Hurtig 040-585 5640 pekka.hurtig@benders.fi OS 505 Berner Oy PL 15, 00131 HELSINKI greencarepro.berner.fi Erkki Hakamäki 040-678 3343 OS 412 Suomen olosuhteisiin soveltuvat GreencarePro -lannoitteet ja nurmikkoseokset urheilu- ja viheralueille sekä Indigrow pitkävaikutteiset lannoitteet. Saatavana myös maan mikrobiologista toimintaa edistävät Turbine-tuotteet. Betonilaatta Oy Sorvarinkatu 3, 20360 TURKU www.betonilaatta.fi Rami Lahti 02-5511 8800 rami.lahti@batonilaatta.fi OS 645 Pihakivien erikoisliike. Bongo House Oy Verstaankatu 15, 33100 TAMPERE www.bongo.fi Risto Luoma 050 350 9060 risto@bongo.fi OS 641 Tamperelainen Bongo House Oy muotoilu- ja tuotantoyhtiö, jonka tavoitteena on luoda ulkokalusteisiin uudenlaista näkemystä toiminnallisuutta unohtamatta Citykone Oy Tuottajantie 57, 60100 SEINÄJOKI www.citykone.fi Tuomas Wilen 050-541 3112 tuomas.wilencitykone.fi OS 325 Ammattilaisten kivityökalut ja viherrakennuskoneet. Hoaf-rikkaruohonpolttimet ekologiseen rikkaruohon torjuntaan. Citykone kiinteistöhuoltokoneet ja laitteet. 10 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 EG-Trading Oy ELCA www.elca.info henrik.bos@vrj.fi OS 109 Elpac Oy viheromaisuuden hoitotyön hallintaan. Tervetuloa osastollemme tutustumaan karttapohjaisiin ajoneuvoseurannan, työnohjauksen ja omaisuudenhallinnan tuotteisiimme. Geotrim Oy Perintötie 2 C, 01510 Vantaa suvi.ijas@geotrim.fi OS 551 Hankkija Oy PL 390, 05801 Hyvinkää www.hankkija.fi olli.maatta@hankkija.fi OS 630 Hautala Service Oy Lauttajärventie 135, 60800 Ilmajoki www.hautalaservice.com Arto Hautala 0400-817-855 arto.hatala@hautalaservice.com OS 541 Pellenc-akkutyökalut, Wolf Garten -puutarhatyökalut, Grasshopper paikallaan kääntyvät suurteholeikkurit, As Motor -erikoisleikkurit, Billy Goat kiinteistönhoitokoneet, Etesia keräävät ajoleikkurit, Tilbürger harjalaitteet ja lisävarusteet. Haveno Oy Robert Huberintie 7, 01510 VANTAA kalusteet.elpac.fi Timo Sinkkova 045-139 4030 myynti@elpac.fi OS 311 Esittelemme uutta muotoilua ja kestävää laatua. Tervetuloa tutustumaan NUSSER, BECK ja ODM uutuuksiin. Heimolantie 1 E 1, 02330 ESPOO www.haveno.fi Juhani Hujala 09-805 6610 juhani.hujala@haveno.fi OS 518 Kaupunkipuiden istutus- ja suojaustuotteet, istutusastiat, valurauta-aidat, katupollarit, hulevesiratkaisut. Flaaming Oy HB-Betoniteollisuus Oy/ HB-Priima Kivitalot Oy Valimonkatu 2, 15100 LAHTI www.flaaming.fi Jyrki Hännikäinen 050-3542698 jyrki.hannikainen@flaaming.fi OS 617 Flaaming Oy on jätehuollon ammattilainen, joka toimittaa sopivan roska-astian niin puistoon kuin kiinteistöjen pihallekin sekä tietysti jätehuollon tarpeisiin. Meiltä saat myös teräksiset hiekkasiilot sekä hiekka-astiat liukkauden torjuntaan sekä laadukkaat Flaaming -vaihtolavat viher- ja infra -rakentajan arkea helpottamaan. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme verkkosivuillamme www.flaaming.fi Geometrix Oy Kutomotie 16 A, 00380 Helsinki www.geometrix.fi Olli Alanko 050-369 4478 olli.alanko@geometrix.fi OS 413 Geometrixilta löytyy mobiiliratkaisuja Laastitie 1, 40320 JYVÄSKYLÄ www.hb.fi Heli Rantanen 040 707 2165 heli.rantanen@hb-betoni.fi OS 618 HeatWork Finland Oy Wittenberginkatu 17 06100 PORVOO heatwork.com/fi Jens Heinonen 040-735 6669 jens.heinonen@heatwork.com OS 544 Hertz /First Rent a Car Finland Oy Taivaltie 1, 01610 Vantaa www.hertz.fi Yhteyshenkilö Tomi Rosvall, tomi.rosvall@hertz.fi OS 350 Hyötyajoneuvokalustomme käsittää erikokoisia ajoneuvoja alkaen pienistä pakettiautoista, nelivetoihin ja pick-upeihin. Kauttamme voit vuokrata pakettiauton sesongin ajaksi hyödyntäen MiniLeasing kuukausituotettamme, joka sisältää kaikki auton keskeiset käyttökulut. Auton voit vuokrata vaikka vain kuukaudeksi. Horticum Oy Kiilantie 123, 25760 Kiila mikko.wilen@horticum.fi OS 347 Infaco akkukäyttöiset oksaleikkurit sekä ketjusahat, Soparco astiataimiruukut, Hermes ruohonleikkurit ja rivivälimurskaimet, sidontanauhat ja narut, Treex rullautuvat verkkorungonsuojat Hyvinkään Tieluiska Oy Harkkokatu 6, 05800 HYVINKÄÄ www.tieluiska.fi, www.torpanpiha.fi Juha Liukkonen 0400-489 957 juha.liukkonen@tieluiska.fi OS 312 Monipuolista ja ammattitaitoista ympäristörakentamista. Laadukkaat kasvualustat ja katteet (mm. Torpanpiha®-tuotteet, biologinen kaakaokuorikate). Maanrakentaminen. Viherrakentaminen. Emulsionurmetukset. Kaivumaiden hyötykäyttö. FINN-emulsiokylvökoneet ja –katepuhaltimet. Gradall-erikoiskoneurakointi , Gradall-konemyynti. Ikikivi Oy PL 10, 73301 NILSIÄ www.ikikivi.fi Katja Huhta 050-5259366 tom.huhta@ikikivi.fi OS 202 Kotimainen liuskekiviyritys. Louhimme ja myymme Nilsiän kvartsiittiliusketta. Tuotevalikoimaamme kuuluu rakennus-, sisustus- ja pihakivet. Toimitukset suoraan varastosta kaikkialle Suomeen. Jana Oy Martintie 14 B, 02270 ESPOO www.jana.fi Erja Uitto 040-7290 116 Harry Uitto 0400-4402 94 harry.uitto@jana.fi OS 415 Oy Jana Ab on erikoistunut julkisten tilojen kalusteiden markkinointiin. Osastollamme esittelemme 3p-Tech ajonestopollaria sekä Erlau-puistonpenkkejä.
Vihertekniikka 2017: näytteilleasettajat Oy J-Trading Ab Kuriirite 15, 01510 VANTAA www.j-trading.fi Heidi Johansson 020-7458600 OS 600 Tuotteita ympäristöön ja sen hoitoon. JUB Holland - Jac Uittenbogaard & Zonen BV Pispankatu 1–3 A 7, 33240 Tampere taimiagentti@elisanet.fi www.jubholland.nl Juuso Anttila 0400 232024 OS 500 Kukkasipulit viheralueille. Laaja valikoima, edullinen hinta ja toimitusvarmuus. Nopea ja kustannustehokas kukkasipulien koneellinen istutus osana ammattimaista ja kokonaisvaltaista palveluamme. Tervetuloa tutustumaan osastollemme! Kaitos Oy Karapellontie 8, 02610 ESPOO www.kaitos.fi Liisi Nyman 050-3207 419 OS 517 Osastolla esillä Plantex ja Typar juuriesteet ja suodatinkankaat. Tutustu myös Groundgrid sorakennostoon, kivikoreihin ja StormTech hulevesitunneliin ja Enkadrain salaojamattoon. Kasvinsuojeluseura ry Raitamaantie 8 A, 00420 Helsinki pertti.rajala@forestum.fi OS 200 Kehä-Tuote Oy Heimolantie 2, 44300 KONNEVESI www.kehatuote.fi Risto Latvanen 0400-795 266 risto.latvanen@kehatuote.fi OS 480 Kekkilä Oy Äyrite 8 D, 01510 VANTAA www.kekkila.fi Sanna Korte 0207 904 800, 0207 904 813 sanna.korte@kekkila.fi OS 510 Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia kestävästä ympäristörakentamisesta sekä tutustumaan tuotteisiimme osastolle 510. Osastolla esillä laadukkaat kasvualustamateriaalit, katetuotteet sekä turvakateuutuus. Kekkilä – Viherja ympäristörakentamistuotteiden valmistaja jo yli 90 vuoden ajan. KerabitPro Oy Äyritie 12 B, 01510 Vantaa kirsi.rahkonen@kerabit.fi OS 459 Kivikopla Oy Röyläntie 2, 02940 ESPOO www.kivikopla.fi Satu Nurmisola 050 469 2019 satu.nurmisola@kivikopla.fi OS 314 Kivikopla Oy on erilaisten puutarhan rakentamiseen ja koristeluun tarkoitettujen pihakivien erikoismyymälä. Kivien lisäksi tarjoamme myös muut pihanrakennustarvikkeet. Kompan Suomi Oy Melkonkatu 22, 00210 Helsinki www.kompan.com Taina Parm 020-734 1180 ville.urrila@kompan.com, OS 514 Kompanin osastolla pääset tutustumaan taaperoille ja alle kouluikäisille suunniteltuun Moments Mini -tuotesarjaan, joka yhdistää kekseliäästi leikkimisen ja oppimisen samaan pakettiin. KoneVel Oy Ab Venakontie 4, 74130 Iisalmi kimmo@konevel.fi OS 548 Lahden Rakenneteräs Oy / Turvatec Asentajankatu 7, 15520 Lahti OS 511 mikko.uski@lahdenrakenneteras.fi Turvatec on puhtaasti suomalainen yritys, joka keskittyy erilaisten pyörätelineiden ja katosten valmistamiseen. Kesällä 2015 toteutuneiden yrityskauppojen myötä tuotteet suunnitellaan, myydään ja valmistetaan saman katon alla! Lakan Betoni Oy Läyliäistenraitti 605 12600 LÄYLIÄINEN www.lakka.fi juho.hiltunen@lakka.fi OS 620 Lappset Group Oy PL 8146 / Hallitie 17 96101 ROVANIEMI www.lappset.fi Eveliina Salmivuori Puh.: 040 648 5580 OS 325 Vihertekniikka -näyttelyssä pääset tutustumaan uuteen Inclusive Design –leikkivälinekonseptiin sekä Finno –leikkivälineiden vauhdikkaisiin toimintoihin. Tietoa myös tuoteturvallisuudesta ja uniikeista ratkaisuista niin ulko- kuin sisätiloihinkin Lappset Creativen toteuttamana. Lehtovuori Oy Lakkilantie 4, 15150 LAHTI www.lehtovuori.fi Martti Mäyry 0400 239 245 martti.mayry@lehtovuori.fi OS 318 Leikkiset Oy Lepistönkatu 11, 30100 Forssa¨ www.leikkiset.fi Jussi Niskala 050-575 9877 jussi.niskala@leikkiset.fi OS 612 Osastoltamme löydät uudet virtuaaliajan innovaatiot leikkialueiden suunnittelun tueksi! Liuskemestarit Oy Koulutie 44, 35300 ORIVESI Arttu Jokinen 0400-818 639 arttu.jokinen@liuskemestarit.fi OS 402 Loimaan Kivi Oy PL 46, 32201 LOIMAA Mikko Paljakka 040-746 9370 mikko.paljakka@loimaankivi.fi OS 401 Lujabetoni Oy Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvi www. lujabetoni.fi Jari Huovinen jari.huovinen@luja.fi OS 644 Esittelyssä laaja harkkovalikoima sekä piha- ja muurikiviä valoineen. Luonnonkivi Palin Oy Hämeentie 101, 322200 LOIMAA www.lkp.fi Ari Hannula 044-511 1637 OS 314 Luonnonkivi Palin Oy on graniittisten ympäristökivituotteiden tukkuliike. Päätuoteryhmiämme ovat graniittiset reunakivet, noppa- ja nupukivet, porraskivet, laatat, pollarit ja muurikivet. Meiltä löytyvät tuotteet vaativampiinkin kohteisiin. Luontoturva Ky Palokkaantie 2, 17110 Kalliola miia.korhonen@luontoturva.com Markki Oy Ollinkankaantie 108 62420 KORTESJÄRVI www.markki.fi juha.lahtinen@markki.fi OS 654 Mikkelipuistoyhdistys Pursialankatu 6 (Käyntiosoite Pursialankatu 5) 50100 MIKKELI www.mikkelipuisto.fi Kirsi Olkkonen 0440-300249 reeta.vaha@mikkelipuisto.fi Esillä Mikkelipuiston “supervuosi 2017”; uusi matkailukohteeseen rakenteilla oleva palvelurakennus ja puiston ympärivuotinen toiminta, kehittyvät mallipuutarhat, puutarhamyymälän uudet tuulet, Asuntomessujen 2017 virallisena oheiskohteen toimiminen sekä muut vuoden tapahtumat. OS 559 Molok Oy Nosturikatu 16, 37150 NOKIA www.molok.com Marianne Kuusisto 010 3429 110 marianne.kuusisto@molok.com OS 111 Mopla Oy Valuraudankuja 6, 00700 HELSINKI www.mopla.fi Ilpo Laine 09-148 4900 ilpo.laine@mopla.fi OS 609 Edustamme ja tuomme maahan: Birchmeier Sprühtechnik AG, Sveitsi Käsi- ja akkukäyttöiset torjunta-aineruiskut ammattikäyttöön. Mustankorkea Oy Mustankorkea Oy Kivääritehtaankatu 6 C 40100 JYVÄSKYLÄ 010 325 3900, 044 536 7577 petra.thuren@mustankorkea.fi, OS 360 Mustankorkea Oy jalostaa ja myy laadukkaita multatuotteita niin kotipuutarhoihin kuin vaativaan viher- ja infrarakentamiseen. Kesän 2017 uutuustuotteena esittelemme golfmullan – viheriöiden hoitoon ja rakentamiseen suunnitellun erikoistuotteen. Nilfisk Oy www.nilfisk.fi minna.karkkainen@nilfisk.com john.raitala@nilfisk.com OS 341 City Ranger monitoimikoneiden laadukkaan lisävarustevalikoiman ansiosta konetta voidaan käyttää ympäri vuoden. Lakaise ja imuroi keväällä ja syksyllä, leikkaa ruohoa ja ruohikon reunoja kesällä, poista lunta ja levitä sepeliä, hiekkaa ja suolaa talvella. Lisävarusteen vaihto onnistuu minuutissa, ja olet valmis käden käänteessä! Novarbo Oy PL 12, 27511 Eura teppo.rantanen@novarbo.fi OS 502 Novenberg Oy Lemuntie 3–5, 00510 Helsinki info@novenberg.fi OS 554 OK Graniitti Oy 08-472 066, 044 712 2221 Likalantie 565 6 86300 OULAINEN erik.hako-rita@okgraniitti.fi OS OrganoWood Finland Oy Juha Bergman 044 988 7227 http://organowood.fi OS 546 Luontoystävällistä Laho-ja palosuojattua OrganoWood-puutavaraa sekä OrganoWood-puunsuojanesteitä esim. terasseihin ja ulkoverhouksiin. Pajupojat Oy www-osoite: www.pajupojat.fi ilmo.kolehmainen@pajupojat.fi OS 550 Esiteltävät tuotteet: Viherrakentamiseen sopivat biohiilipohjaiset kasvualustat ja hulevesien käsittelyratkaisut. Huokoinen biohiili varastoi kasveille vettä ja ravinteita. Kasvutulokset ovat ”hämmentävän hyviä”, hoitotöiden tarve ja kastelukertojen määrä vähenee. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 11
Vihertekniikka 2017: näytteilleasettajat Perennataimisto Heino Rasimus Santaojantie 141, 24260 SALO www.perennataimistorasimus.com Tiina Harjula 050-5840 774 perennataimisto@kolumbus.fi OS 508 Pihamaa / Ralf Ajalin Oy Tikkurilantie 163, 01350 VANTAA www.pihamaa.fi Harri Lahtinen 040-5191 258 harri.lahtinen@pihamaa.fi OS 301 Kasvualustoja ja katteita viherrakentamisen ammattilaisille. Piiraisen Viherpalvelu Oy Kirkkoahonkatu 5 A, 87250 KAJAANI www.piiraisenviherpalvelu.fi Jouko Piirainen 050-412 0498 kuntta@piiraisenviherpalvelu.fi OS 505 Piiraisen Kuntta® Kainuusta kaikkialle Suomeen. Vastaamme koko kunttaketjusta metsästä pihalle saakka, myös huolellisesti asennettuna sekä pohjatöineen. Piresma Oy Ab Kattilalaaksontie 1, 02330 ESPOO www.piresmanet.fi Esko Arjama 050-571 6230 petri.arjama@piresma.fi OS 417 Ulkotoimintaan monipuolisia laadukkaita liikunta- ja leikkivälineitä sekä puistokalusteita pihoille ja leikki- sekä liikuntapaikoille. Edustamamme tuotemerkit mm. Piresma, Tress ja Larslaj. Puuha Group Oy Teollisuuskatu 28-30, 20520 TURKU www.puuha.com niina.ketonen@puuha.com OS 333 Tuotevalikoimaan kuuluu leikkikenttävälineet, liikuntavälineet, ulkokalusteet, pihatuotteet sekä Muumi-ulkoleikkivälineet Puutarha Tahvoset Taimitie 40, 10420 POHJANKURU tahvoset.fi Sanna Tahvonen 020-742 4570 myynti@puutarhatahvoset.fi OS 419 Elämää pihaan ja puutarhaan! Kauden 2017 kasviuutuuksia ja kestäviä kestosuosikkeja, tule tutustumaan osastollemme 419! Puutarha&kauppa Larin Kyöstin tie 6, 00650 Helsinki milla.tolonen@hortimedia.fi OS sisääntuloaula Puutarhanrakentajat ry www.puutarhanrakentajat.fi taina.suonio@rmgardens.fi OS 101 Puutarhanrakentajat ry on viheralan ammattilaisten aatteellinen yhdistys, joka toimii viheralan puolestapuhujana, kehittäjänä ja edistäjänä. 12 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 Rakennusbetoni- ja Elementti Oy PL 102, 15871 HOLLOLA www.rakennusbetoni.fi Risto Lemola 0400-297 561 OS 501 Esittelemme kotimaisiin kierrätysmateriaaleihin perustuvan viherkattoratkaisun sekä uusia tuotteita julkiseen rakentamiseen. Rudus Oy, Betonituotteet PL 49, Pronssitie 1, 00441 HELSINKI www.rudus.fi Pirkko Merisalo 020 447 711 OS 519 Ruduksella on parhaat ratkaisut turvallisen ja viihtyisän ympäristön rakentamiseen ja hallintaan. Ruduksen kiviainekset ja Formento –maisematuotteet ovat esillä osastolla 519, tervetuloa! Uutuuksiamme ovat hulevesiratkaisut, Antikko –muurikivi ja Onnikivi. Rudus on näkyvästi mukana siellä missä rakennetaan: taloja, teitä, siltoja, pihoja. Toimintamme ytimen muodostavat betoni, betonituotteet, erilaiset kiviainekset ja kierrätys. Panostamme myös rakentamisen laatuun ja kannamme vastuun myös ympäristöstä. Saltex Oy Sahatie 1, 62900 ALAJÄRVI www.saltex.fi kirsi.aho@saltex.fi OS 219 Schetelig Oy Tiilitie 14, 01720 VANTAA www.schetelig.com anne.kauste@schetelig.com OS 608 Tule tutustumaan viheralueiden kustannustehokkaisiin hoito- ja kunnossapitoratkaisuihin ja uusimpiin Atech-vihersisustustuotteisiimme. Osastollamme olevien tuotteiden lisäksi näyttelyn sisääntuloaulassa on uniikki, sinivalkoinen Atech-ruukku+penkkimme Suomi 100v. juhlavuoden kunniaksi. Siirtonurmikkotuotanto Viitanen Oy Kuuantie 6, 21200 RAISIO www.nurmikko.fi Sari Mäkipää 040-703 4263 sari.makipaa@siirtonurmikko.fi OS 540 Erittäin laadukasta siirtonurmikkoa vuosikymmenien kokemuksella – edullisesti suoraan tuottajalta. Toimitamme siirtonurmikkoa haluamanne määrän, niin pienissä kuin suurissa erissä. Toimitus tapahtuu joko kuormalavoilla yhden neliön pikkurullissa tai koneella asennettavina maksirullina, joita saa 60 cm ja 120 cm leveinä. Tilaat juuri sen määrän mitä tarvitset. Meiltä voi myös vuokrata maksirullien asennuskoneen. Skandinaviska Träimport Oy Ab Laakenkatu 16, 15700 Lahti heikki.leppanen@traimport.fi OS 560 Suomen Kunttapiha/ Snow Way Alajärventie 16, 89600 SUOMUSSALMI www.suomenkunttapiha.fi Heikki Kela 0400 287 221 kela.heikki@gmail.com OS 634 Suomen Niittysiemen Oy Pirttijärventie 197, 41440 RUUHIJÄRVI www.suomenniittysiemen.fi Marita Kuikka 050-352 0990 OS 601 Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry PL 76, 00251 HELSINKI www.suomenpuunhoidonyhdistys. fi OS 103 Osastoltamme löytyy Suomen Puunhoidon yhdistyksen omia tuotteita, sekä viheralaan ja erityisesti puihin liittyvä kirjallisuutta. Näytteillä on arboristien varusteita, mielenkiintoista informaatiota puista ja niiden hoidosta, sekä puidenhoidon ammattilaisten yhteystietoja. Symetri Oy Äyritie 8 B, 01510 Vantaa www.symetri.fi Yhteyshenkilö: Timo Väyrynen, puh. 040 540 8606 OS 640 timo.vayrynen@symetri.com Osastollamme on nähtävillä mm. FIKSU-ratkaisut maisema- ja vihersuunnitteluun, AutoCAD Map ja Civil 3D ja InfraWorks-ohjelmistot, sekä muita työasema-, selain- ja mobiilipohjaisia ratkaisuja yhdyskuntasuunnitteluun ja paikkatietojen hallintaan. Taimisto Huutokoski Oy Vättiläntie 1331, 79620 HUUTOKOSKI www.huutokoskentaimisto.fi Anne Haverinen 040-571 0076 arttu.haverinen@huutokoski.fi OS 615 Taimistoviljelijät ry Viljatie 4 C 00700 HELSINKI www.taimistoviljelijat.fi Jyri Uimonen 040-827 4833 OS 562 Taimistoviljelijät ry on suomalaisten taimitarhojen yhteistyöjärjestö. Suomalaisen taimitarhatuotannon vakavarainen ja vaikutusvaltainen edistäjä. Kehitämme ammattitaitoista suomalaista taimitarhatuotantoa aktiivisella yhteistyöllä. Tampereen Kovakivi Oy Poikeluksentie 192 Ylöjärvi www.kovakivi.fi Antti Elomaa 050 3001434 OS 642 Rakennus- ja ympäristökivituotteet kotimaisesta graniitista Teknoinfra Oy Puusepäntie 11, 04360 TUUSULA www.infratech.fi Jukka Tasku 040-5811 161 jukka.tasku@teknoinfra.fi OS 604 Rakennus- ja ympäristökivituotteet kotimaisesta graniitista Torkki yhtiöt/Whitecat Oy Ansiokatu 6, 33240 TAMPERE Tapio Torkki 0400 623 859 tapio.torkki@torkki.fi OS 416 TTS Työtehoseura ry PL 5, 05201 Rajamäki olisi.sinilehto@tts.fi OS 636 Urheilulattiat-indoors Oy Kanavatie 18 A 2, 37500 LEMPÄÄLÄ www.urheilulattiat-indoors.com Matti Holstila 050-3751 350 OS 201 Saumattomat, valettavat Regupol® Playfix turva-alustat sekä Regupol® turvalaatat leikkikentille, käytäville ja muille ulkoalueille. Laadukkaat lattianpäällysteet urheilutiloihin. Valwood Oy Pylkönmäentie 332 c 43500 Karstula 040-7021224 kimmo.valkeinen@valwood.fi OS 648 Puutarhojen puurakenteet Vapo Clean Waters Oy Kaisa Hytönen, kaisa.hytonen@vapo.fi, p. 020 790 5825 OS 606 Osastollamme esillä mm. luonnonmukaiset vesienkäsittelyratkaisut, hulevesien hallinta-, puhdistus- ja suunnitteluratkaisut, suunnittelupalvelut kaavoitusta varten, vesistöselvitykset sekä puhdistavat kosteikkokasvit. Viher- ja ympäristörakentajat ry Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI www.vyra.fi Ilkka Väre 0500 613 566 OS 105 Viher- ja ympäristörakentajat ry edistää jäsenyritysten ammatillisia etuja. Lisätiedot yhdistyksen nettisivuilta: www.vyra.fi yksityisasiakkaille www.puutarhaunelma.fi
Vihertekniikka 2017: näytteilleasettajat Viherympäristöliitto Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI www.vyl.fi, kauppa.vyl.fi Aino Arjas 050 331 1976 Tiia Naskali 050 4381 860 OS 107 Osastoltamme löydät tuoreimmat ammattikirjat . Tervetuloa Viherpäiville Jyväskylään Vitreo Oy Kauppakatu 14, 40100 JYVÄSKYLÄ www.vitreo.fi Perttu Hietanen 040-507 1684 OS 520 Vitreon tuotevalikoima on lisääntynyt suomalaisilla COR-TEN teräksestä valmistetuilla kalusteilla. Uudet tuotteemme täydentävät kokonaisvaltaista puisto- ja puutarhasuunnittelua. Ne tarjoavat käyttäjilleen mahdollisimman huoltovapaita ja ilmaston ääriolosuhteita kestäviä ratkaisuja. Esittelemme myös aivan uuden tuoteryhmän – Vesipostit, joiden suunnittelun lähtökohtana on ollut toimivan vesitekniikan ja muotoilun yhdistäminen. Uusi ratkaisu mahdollistaa myös säästöä käyttökustannuksiin, mikä on ollut yhtenä tuotekehityksen lähtökohtana. VRJ Group Oy/Envire Mittatie 24, 01260 VANTAA www.vrj.fi / www.envire.fi Jyri Hussa 041-5177 622 jyri.hussa@vrj.fi, OS 321 Olemme rakentamisen monipuolinen asiantuntija ja apunasi kaikissa rakentamisen projekteissa. VRJ:n kumppanina saat käyttöösi osaavan henkilökunnan, alan parhaan kaluston ja rautaisen työnjohdon. Wihuri Oy Tekninen kauppa Kiitoradantie 4 01530 Vantaa 020 510 2508 0400 727 817 tiina.retsu@wihuri.fi www.tekninenkauppa.fi www.witraktor.fi www.marinediesel.fi www.wihuri.fi OS 100 Wihuri Oy Tekninen Kauppa on markkinoiden johtava taajamien kunnossapitoon tarkoitettujen ympäristönhoitokoneiden ja työlaitteiden kokonaistoimittaja. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisratkaisun kaikkiin katujen ja teiden ympärivuotiseen puhtaanapitoon. Koko maan kattava jälkimarkkinointiverkostomme takaa, että koneesi on aina toimintakunnossa. Osastollamme voit tutustua monipuoliseen Wille 365 ympäristönhoitokoneeseen ja työlaitteisiin, myrkyttömään rikkaruohon torjuntamenetelmään, Irus- radio-ohjattavaan monitoimikoneeseen, Gianni Ferrarin ruohonleikkuriin, Cat – minikaivukoneeseen ja Cat Rental Storen maarakennuskoneiden vuokraukseen . Lue lisää monipuolisista ratkaisuistamme osoitteissa www.tekninenkauppa.fi ja www.witraktor.fi Viherpäivät siirtyivät vuonna 2016 Jyväskylän Paviljonkiin. Paikalla kävi yli 1200 ihmistä. Kävijöiden ja näytteilleasettajien määrä kasvoi merkittävästi aiempien vuosien Tampereen tapahtumiin verrattuna. Toista kertaa Paviljongissa järjestettävä tapahtuma kasvaa edelleen. Kuvat Tero Takalo-Eskola. Ylamaa Massive Granite Oy Laisniementie 15 49730 MUURIKKALA www.ylamaagroup.fi Jussi Eskelinen 040-500 8228 jussi.eskelinen@ylamaagroup.fi OS 626 Ylamaa Massive Granite – suomalaisia graniittisia rakennustuotteita viihtyisään ja ekologisesti kestävään piha- ja kaupunkiympäristöön. Esittelyssä: graniittilaatat, portaat, muurit, pollarit, reunakivet & leijukuutiot. Viherpäivä on järjestetty vuodesta 1980 alkaen. Vuoteen 2016 asti tapahtuma oli Tampereella. Vuodesta 1992 alkaen Viherpäivien järjestämisestä on vastannut Viherympäristöliitto ry. Viherpäivien ohjelmassa on jokaiselle viheralan ammattilaiselle painavaa ammattiasiaa. Tänä vuonna ohjelma huomioi Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden. Päivän avausluennnon pitää professori Maunu Häyrynen: Viheralueiden merkitys itsenäisyyden aikana. Molempien luentopäivien iltapäivät on jaettu kahteen eri teemaosioon. Näin luentotarjontaa on laajemmin viheralan eri ammattiryhmille. Luentojen väleissä voi vaihtaa salia. Ensimmäisen päivän lopuksi on kuohuviinitarjoilu näyttelytilassa. Juoman tarjoaa Viherpäivien päätukija AvantTecno Oy. Äärinäköistys Oy Laivurinrinne 1, 00120 HELSINKI www.ultirender.com Jutta Telivuo 040-500 6027 jutteli@ultirender.com OS 504 Tervetuloa Vihertekniikka-näyttelyssä on 90 näytteilleasettajaa tärkeimmistä viheralan tuoteryhmistä. Tänä vuonna näyttelyhallissa on myös infoiskuja lounastaukojen aikana. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 13
Viherrakentajan työkalupakki Made in Finland VIHERALUEIDEN HOITO KIINTEISTÖHOITO MAANRAKENNUSTYÖT RAKENNUSTYÖT • Ylläpito • Kausityöt • Puhtaanapito • Lumityöt • Hiekotus • Rakenteiden pohjatyöt • Kasvualustatyöt • Täytöt • Kivityöt • Puutyöt • Tavaroiden kuljetus • Ruohonleikkuri • Palkkiniittokone • Niittomurskain • Lehti-imuri • Reunaleikkuri • Kantopora • Rikkaruohoharja • Kadunpesulaite • Harjauslaitteet • Lumikauha • Lumiaura • Puskulevy • Lumilinko • Hiekoitin • Kaivurit • Sorakauha • Tasoituskauha • Nelitoimikauha • Seulakauha • Jyrsin • Tasoitusritilä • Kivilatoja • Reunakivinostin • Ruuvipaaluadapteri • Generaattori • Trukkihaarukka • Nostopihti • Käsityökalut 420 528 640 760 • Diesel • 20 hv Kubota • 1030 kg • Diesel • 26 hv Kubota • 1420 kg • Diesel • 38 hv Kubota • 1590 kg • Diesel • 57 hv Kohler • 2100 kg • Kevyt • Edullinen peruskone • Voittamaton teho-hintasuhde • Voimaa ja ketteryyttä • Nopeus 22 km/h • Tehokkain malli • Voimaa, nopeutta, vääntöä • Nostokyky 1500 kg AVANT KUORMAAJAT JA TYÖLAITTEET Avant Tecno Oy, Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI, Puh. (03) 347 8800 © 2017 Avant Tecno Oy, kaikki oikeudet pidätetään. Avant ja muut tuotemerkit ovat Avant Tecno Oy:n omaisuutta. www.avant.fi
SUOMI-AREENA Viherympäristöjen kehittäminen on tärkeää Kaupungistumisen edetessä ja väestömme ikääntyessä ekosysteemipalveluista tulee entistä arvokkaampia ja tärkeämpiä. Luonto tarjoaa meille sadevesien imeytystä, pienhiukkasten sitomista ilmasta, puhdasta vettä, melun ja kuumuuden torjuntaa, suojaa tuulilta, luonnon monimuotoisuuden keitaita kasveille ja eläimille, hiilidioksidin sitomista ja virkistäytymisen paikkoja. Vihreä elinympäristö pitää yllä myös ihmisten terveyttä. Viihtyvyyttä ja luonnosta saatavia elämyksiä on vaikea mitata rahassa, mutta niillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin. Esimerkiksi jo viiden minuutin metsäkävelyn on tutkittu parantavan mielenterveyttä. Monipuolinen eliöstö ja ilmansaasteita sitova kasvusto myös vähentävät altistumista allergioille ja astmalle. Viherympäristöjen kehittäminen on tärkeää myös luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Viheralueiden vaalimisen ei tule rajoittua vain suojelualueille, vaan ne tulee huomioida kaupunkien keskustoissa ja taajamissa. Puistoalueiden, eliöstön kulkukäytävien tarvittava tiheys yhdessä hulevesille varmistettujen kulkureittien kanssa takaavat sen, että myös kaupunkien luontainen eliöstö pysyy yllä. Me tarvitsemme kaiken mahdollisen viherkapasiteetin, mikä rakennetussa ympäristössämme on tarjolla. Viherympäristöt eivät synny tai säily itsestään. Kaavoituspolitiikka, rakentaminen ja liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, missä roolissa luonto ovat ympärillämme. Maakuntatasolla vihreän infrastruktuurin ajatukset tulee sisällyttää maakuntastrategiaan ja sitä kautta myös konkreettisesti maakuntakaavaan. Maakunta- ja kuntatasolla kaavoihin tulisi soveltaa periaatetta, jossa kolmannes kaavoitustilasta on varattu luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Tämän nk. mosaiikkimallin puolesta puhui ekologian professori Ilkka Hanski. Myös Euroopan Unioni on mukana kaavoituksen viherryttämistalkoissa. Vuonna 2010 käynnistetty viherinfrastruktuurin strategia tähtää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, maiseman yhtenäistämiseen ja ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen. Maankäyttö ja biodiversiteetin säilyttäminen ovat asioita, joista on järkevää päättää yhdessä. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko Viherympäristöliiton puheenjohtaja Tässä Suomi-Areena -kokonaisuudessa julkaistaan Vihervuoden merkeissä Porissa järjestetyn paneelikeskustelun alustajien asiantuntijakirjoitukset. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 15
SUOMI-AREENA Puistokävelyt työkuormituksesta palautumisen ja mielenterveyden edistäjinä teksti: KALEVI KORPELA,, ULLA KINNUNEN, TYTTI PASANEN, MARJAANS SIANOJA, EIJA STENGÅRD K uvaamme tässä artikkelissa viimeaikaisia tutkimuksia luontokävelyiden toimivuudesta mm. tieto- ja koulutusalan työntekijöillä ja depressiota sairastavilla sekä tuodaan esille mielipaikkareseptin ideaa. Työstressistä palautumisen edistäminen työpäivän aikana ja sen jälkeen Ympäristö- ja työpsykologian näkökulmia yhdistäen selvitettiin Tampereen yliopistossa (TaY) tehdyssä (Suomen Akatemian rahoittamassa) tutkimuksessa luontokävelyn ja rentoutumisen vaikutuksia työstressistä palautumiseen työpäivän aikana. Tutkimus toteutettiin vuonna 2014 keväällä ja syksyllä Tampereella. 153 tieto- ja koulutusalan työntekijää seitsemältä työpaikalta satunnaistettiin luontokävely-, rentoutus- ja kontrolliryhmään. Interventioryhmissä tehtiin päivittäin kaksi viikkoa lounastauolla 15 minuutin ajan kävelyjä tai rentoutumista. Osallistujat olivat keskimäärin 47-vuotiaita, naisia oli 90 prosenttia. Suurimmalla osalla (82 %) oli vähintään alempi korkeakoulututkinto ja he työskentelivät tyypillisesti (68 %) alempina toimihenkilöinä. Työntekijät arvioivat tekstiviestien ja kyselylomakkeiden avulla hyvinvointiaan neljä kertaa päivässä (aamulla, lounastauon jälkeen, iltapäivällä ennen töihin lähtöä ja illalla) sekä lounastauon aikaisia kokemuksiaan kerran päivässä ennen interventiota, sen aikana ja loputtua. Tulokset osoittivat, että intervention aikana molemmat interventioryhmät olivat vähemmän jännittyneitä lounastauon jälkeen kuin sitä ennen. Sekä rentoutuminen että puistokävely tuottivat myönteisiä muutoksia – elinvoimaisuus lisääntyi, väsymys väheni – kontrolliryhmään nähden lounastauon jälkeen. Puistokävelijät myös kokivat keskittymiskykynsä paremmaksi työpäivän lopussa niitä päivinä, kun he olivat käyneet kävelyllä lounastaukonsa aikana, verrattuna päiviin ilman kävelyä. Tulos oli vastaava rentoutusryhmässä. Interventiot siis edistivät palautumista, mutta vaikutukset olivat melko lyhytaikaisia, työpäivän sisällä tapahtuvia. Silti niitä voi pitää varteenotettavina keinoina työpäivän aikaisen palautumisen edistämiseen. Helsingissä tutkittiin LUKEn, TaY:n, THL:n ja japanilaisen tutkimusryhmän (Suomen Akatemian rahoittamana) yhteishankkeena vuosina 2011–2012, miten erilaiset kaupunkiympäristöt elvyttävät työpäivän jälkeen. Koehenkilöt kävelivät metsässä (Helsingin Keskuspuisto), rakennetussa puistossa (Alppipuisto) ja ydinkeskustassa. Kullakin alueella aluksi istuttiin 15 minuuttia maisemaa katsellen, jonka jälkeen käveltiin rauhallisesti puoli tuntia. Tutkimuksen koehenkilöt olivat työssäkäyviä, tupakoimattomia, 30–61 -vuotiaita, joista naisia 92 prosenttia. Metsässä ja puistossa elpymiskokemukset olivat selvästi vahvempia kuin kaupungin keskustassa. Eroja havaittiin jo 15 minuutin istumisen jälkeen. Elpymisessä ja elinvoimaisuuden kokemisessa viheralueilla ei ollut keskenään eroa. Luontokävelyiden käyttö masennuspotilaiden hoidossa Luontoympäristön hyödyntämistä masennuspotilaiden hoidossa on tutkittu vasta vähän. Tässä Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä TaY:n tekemässä pilottitutkimuksessa yhdistet- 16 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 tiin luontokävely ja Depressiokoulu yhdeksi Luonnollista hyvinvointia -ryhmähoidoksi. Tutkimukseen osallistui 16 potilasta. Ensimmäinen ryhmä järjestettiin alkukesällä ja toinen ryhmä loppukesällä 2014. Molemmat Luonnollista hyvinvointia -ryhmät kokoontuivat yhteensä kahdeksan kertaa. Neljä kertaa tapaaminen oli psykiatrian poliklinikalla, näillä kerroilla käytiin keskustellen läpi Depressiokoulun teemoja. Neljä tapaamista oli kävelykertoja, joiden aikana osallistujat kävelivät rauhallisesti luonnossa ja tekivät elpymistä ja mielipaikkojen löytämistä tukevia mielikuvaharjoitteita. Masennusoireilua, positiivista mielenterveyttä sekä elpymiskokemuksia kysyttiin alussa, lopussa ja kolme kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Lisäksi ryhmäläiset täyttivät elpymiskokemusten kyselyn jokaisen tapaamiskerran alussa ja lopussa. Tulokset osoittivat, että intervention aikana masennusoireet vähenivät. Suotuisa vaikutus säilyi myös kolmen kuukauden seurantaan. Sen sijaan positiivisessa mielenterveydessä ei intervention aikana havaittu lisääntymistä, mutta kolmen kuukauden seurantaan mennessä myös positiivinen mielenterveys oli lisääntynyt intervention alusta. Lisäksi positiivinen mielenterveys oli masennusoireiden vähentymistä välittävä tekijä. Luontokerroilla elpymiskokemukset olivat vahvempia kuin sisäkerroilla ja ne puolestaan lisäsivät positiivisen mielenterveyden eli mm. toiveikkuuden, omakohtaisen hyödyllisyyden ja päätöksentekokyvyn kokemuksia. Tutkimus vahvisti oletusta siitä, että luontoympäristöä hyödyntävillä interventioilla voi olla masennusoireita vähentävä ja elpymiskokemusten kautta voimavaroja, kuten positiivista mielenterveyttä lisäävä vaikutus. Mielipaikat luonnossa ja ”mielipaikkareseptit” itsesäätelyä tukemassa Elvyttävien kokemusten kautta jostakin paikasta saattaa ajan mittaan muodostua mielipaikka, jota käytetään mm. päivittäisen stressin ja omien tunteiden säätelyyn. TaY:ssa vuonna 2006 (Suomen Akatemian rahoittamana) tehty tutkimus osoitti, että toistuvat luontomielipaikkakäynnit lisäävät elpymiskokemusten voimakkuutta. Kokeessa muodostettiin ryhmä, joka kävi mielipaikassa päivittäin viiden päivän ajan. Toinen ryhmä pidättäytyi mielipaikkakäynneistä. Kontrolliryhmälle ei annettu paikkakäynneistä mitään ohjeita. Lisäämällä mielipaikassa käyntejä voitiin elpymiskokemuksien voimakkuutta lisätä. Mielipaikkaryhmä koki myös koetun terveydentilansa parhaimmaksi, mutta ero muihin ryhmiin oli vain suuntaa-antava. Ihmiset pyrkivät siis tietoisesti tai tiedostamatta säätelemään oloaan valitsemalla sopivia ympäristöjä ja välttelemällä sopimattomia. Mielipaikkojen on havaittu aikuisilla olevan valtaosin (n. 60 %) luontopaikkoja myös muualla kuin Suomessa kuten Irlannissa, Senegalissa tai Yhdysvalloissa. Mielipaikkavalinnoissa on pysyvyyttä ainakin 10 kuukauden ajan. Mielipaikkoihin halutaan useimmiten rauhoittumaan ja virkistymään sekä nauttimaan luonnosta. Suomalaisista aikuisista ne, jotka raportoivat muita enemmän kielteistä mielialaa tai joilla on muita enemmän pikkuvaivoja, kuten päätai hartiasärkyjä, väsymystä tai huimausta ja heikkoa oloa, valitsivat
Luonnossa liikkuminen parantaa tutkimusnäytön mukaan koettua mielialaa ja hyvinvointia, jopa enemmän kuin sisäliikunta tai liikkuminen rakennetussa ympäristössä. Etenkin puistoissa ja kaupunkimetsissä kävely parantaa mielialaa sekä tarkkaavuutta vaativaa tehtäväsuoriutumista ja laskee stressaantunutta, korkeaa vireystilaa. Lisäksi luonnossa liikkuminen lisää rentoutumista ja elämäntyytyväisyyttä, jotka puolestaan vähentävät työstressistä palautumisen tarvetta. muita todennäköisemmin mielipaikakseen asuinympäristönsä luontopaikan. He myös kokivat mielialansa kohentuvan enemmän kuin ne, joilla oli vähän kielteistä mielialaa ja oirehtimista. Erityisesti luontomielipaikoissa tapahtuu stressin, mielialan ja minäkokemuksen säätelyä. Niissä käymisen koetaan siis selkiyttävän ajatuksia ja oman elämän pohdintaa, parantavan mielialaa ja keskittymiskykyä sekä auttavan arjen huolten unohtamista, oman menneisyyden muistelua ja ”akkujen lataamista”. Tällaista mielipaikassa tapahtuvaa kognitiivista ja emotionaalista itsesäätelyä on havaittu jo 8-vuotiailla lapsilla. Mielipaikkakäynnit luontoympäristössä voitaisiin ottaa määrätietoisemmin käyttöön yhtenä hyvinvoinnin edistämiskeinona. ”Liikuntareseptejä” täydentämään voitaisiin kirjoittaa ”mielipaikkareseptejä”. Niissä ihmisiä kannustettaisiin löytämään arkiympäristön mielipaikkoja ja havainnoimaan niihin liittyviä kokemuksia ja elämyksiä. Tätä kautta liikuntaa kertyisi huomaamatta, ja ihmiset alkaisivat kiinnittämään tietoisemmin huomiota fyysiseen ympäristönsä laatuun ja sen aiheuttamiin kokemuksiin ja mielialoihin. Kirjoittajista Kalevi Korpela, Ulla Kinnunen, Tytti Pasanen ja Marjaans Sianoja ovat Tampereen yliopiston kulttuuri- ja yhteiskuntatieteiden yksiköstä / psykologia ja Eija Stengård Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päidepalveluista. Kirjallisuutta: Africa, J., Logan, A., Mitchell, R., Korpela, K., Allen, D., Tyrväinen, L., Nisbet, E., Li, Q., Tsunetsugu, Y., Miyazaki, Y., Spengler, J.; on behalf of the NEI Working Group. (2014). The Natural Environments Initiative: Illustrative Review and Workshop Statement. Center for Health and the Global Environment at the Harvard School of Public Health. http://www.chgeharvard.org/sites/default/files/resources/Paper-NaturalEnvironmentsInitiati- ve_0.pdf De Bloom, J., Sianoja, M., Korpela, K., Tuomisto, M., Geurts, S., & Kinnunen, U. (arvioitavana). Effects of park walks and relaxation exercises during lunch breaks on recovery from job stress: Two randomized controlled trials. Korpela, K. M. & Kinnunen, U. (2011). How is leisure time interacting with nature related to the need for recovery from work demands? Testing multiple mediators. Leisure Sciences, 33, 1-14. Korpela, K., Kyttä, M. & Hartig, T. (2002). Restorative experience, self-regulation and children’s place preferences. Journal of Environmental Psychology, 22, 387-398. Korpela K. M., Stengård E., & Jussila P. (2016). Nature walks as a part of therapeutic intervention for depression. Ecopsychology, 8(1), 8-15. doi:10.1089/eco.2015.0070. Korpela, K. & Ylén, M. (2009). Effectiveness of favorite place prescriptions - A field experiment. American Journal of Preventive Medicine, 36, 435438. Korpela, K. & Ylén, M. (2007). Perceived health is associated with visiting natural favourite places in the vicinity. Health & Place, 13, 138– 151. Newell, P. B. (1997). A cross-cultural examination of favourite places. Environment & Behavior, 29, 495-514. Pasanen T. & Korpela K. (2015). Luonto liikuttaa ja elvyttää. Liikunta ja Tiede 52 (4), 4-9. Pasanen T., Tyrväinen L., & Korpela K. (2014). The Relationship between Perceived Health and Physical Activity Indoors, Outdoors in Built Environments, and Outdoors in Nature. Applied Psychology: Health and Well-Being, 6(3), 324–346. Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. (2014). The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38, 1-9. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 17
SUOMI-AREENA Suomi-Areenan keskustelutilaisuudessa Porissa olivat mukana vas. maisema-arkkitehti Emilia Weckman, professorit Kalevi Korpela, Maunu Häyrynen ja Tari Haahtela sekä EU-parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen. Paneelia veti toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Kuva Heli Nukki. Viheralueiden tulevaisuus? teksti: PROFESSORI MAUNU HÄYRYNEN, TURUN YLIOPISTO H elsingin kaupunginvaltuusto on äskettäin hyväksynyt uuden yleiskaavaehdotuksen ja siinä ehdotetut huomattavat viherverkon supistukset. Samalla se on luopunut aikaisemman yleiskaavoituksen periaatteesta, jossa tärkeimpien vihervyöhykkeiden rajaukset on vahvistettu asemakaavoitusta ohjaavina. Viheralueiden suojan häviäminen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain myötä on saanut johdonmukaisen jatkonsa, jossa yleiskaavan ylimalkaiset pikselimerkinnät ja kaupunginhallituksen epämääräinen lausuma Keskuspuiston säilyttämisestä mahdollisimman laajana ovat kaavojen sisältötavoitteiden ohella ainoat ohjenuorat viheralueiden tulevalle kaavalliselle käsittelylle. Helsingissä vallalle päässyt kaupunkisuunnittelutrendi pyrkii sekä kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja kantakaupungin levittämiseen että rakentamisen esteiden poistamiseen. Viheralueet, jotka aikaisemmat kaavoittajat ja lainsäätäjä ovat ainakin pyrkineet näkemään osana tasapainoista kaupunkikokonaisuutta, esitetään nyt vapaan kehityksen pidäkkeinä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on valjastanut yleiskaava-apparaatin maksimoimaan yliviritettyihin ennusteisiin perus- 18 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 tuvaa asuntotuotantoa, vaikka kuvaakin kotisivullaan vastoin ilmeisiä faktoja yleiskaavan vahvistavan viheralueverkostoa. SOME-todellisuus paljastaa Yleiskaavaprosessin taustavaikuttajana toimineessa Lisää kaupunkia Helsinkiin -someryhmässä, jossa myös osa Helsingin kunnallispoliitikoista ja KSV:n virkamiehistä aktiivisesti toimii, paljastuu toinen todellisuus. Viheralueet sijainnista ja luonnon- tai kulttuuriarvoista esitetään siellä johdonmukaisesti ”pöheikköinä”, joille löytyisi parempaa käyttöä rakennusmaana. Vaikka ryhmään osallistuu myös toisinajattelijoita, puheenvuorot viheralueiden suojelemiseksi huudetaan hiljaisiksi tai estetään. Ei tarvitse arvailla kahdesti, miten tämä joukko aikoo vahvistaa viherverkkoa pyrkiessään seuraavaksi lobbaamaan jatkosuunnittelua. Yleiskaavaprosessia ovat hämärtäneet ristiriitaiset puheet tavoitteista ja keinoista. Tiivistämistavoitteita on sinänsä perustellusti ajettu hiiliriippuvuuden vähentämistarpeella. Tiivistämisessä ja kantakaupunkirakenteen jatkamisessa pääsisääntuloväyliä ympäröivien kau-
punkibulevardien muodossa on myös oma järkensä. Tämän politiikan julistaminen vaihtoehdottomaksi kehityslinjaksi, jonka alta saavat väistyä niin kulttuurihistorialliset kohteet kuin Keskuspuisto, osoittaa täydellistä kyvyttömyyttä tunnistaa ja sovittaa yhteen kestävyyden osa-alueet poliittisesta suuntautumisesta riippumatta. Vaaleilla valittu valtuusto tuntuu jääneen kaupunkifundamentalistien ryhmän panttivangiksi. Keskuspuiston rajauksia murretaan Keskuspuiston rajauksen murtaminen on ollut poliittisen väännön keskeisiä tavoitteita. Kyse on ollut periaatteesta pikemminkin kuin niistä muutamasta korttelista rakennusmaata, joihin rakentamisen on väitetty rajoittuvan – koko yleiskaavan mittakaavassa näiden volyymi olisi pieni. Tärkeämpää on, ettei edes tärkein vihervyöhykkeistä jää jatkossa rakentamisen ulottumattomiin. Rakentaminen ja sen vaikutukset jakavat vyöhykettä osiin, jolloin siitä aikaa myöten muodostuu uuden suunnitteluideologian mukaisten irrallisten puistojen ketju. Samalla kynnys muille viheralueille rakentamiselle alenee entisestään ja on enää paikallisten kansalaisliikkeiden voimasta sekä oikeusistuinten viisaudesta kiinni, menevätkö hankkeet läpi. Mittavan Keskuspuistoon rakentamisen mahdollistava pikselikaava haudannee myös toiveet Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta, vaikka poliittinen tahto sellaisen hakemiselle joskus löytyisikin. Prosessin yhteydessä on hehkutettu suunnitteludemokratiaa, joka on ilmennyt esimerkiksi laajoina vuorovaikutteisina karttakyselyinä. Kansalaistoimintaan rakentamisen uhkaamien alueiden puolustamiseksi on kuitenkin suhtauduttu sekä kaupungin, valtamedian että somekeskustelun yhteydessä enimmäkseen kyynisesti ja vähättelevästi sen sijaan, että se olisi otettu vastaan tervetulleena osallisuutena oman ympäristön kehittämiseen. Helsingin kehittäjien todellisien motiivien joukosta paljastuu koskettava lapsenusko uuteen urbanismiin, ”pöhinään”, joka toteutuisi automaattisesti tiivistämisen seurauksena. Tavoitetta ajetaan keinoista piittaamatta kansalaismielipiteen, kaupunkiluonnon ja kulttuuriympäristön yli kävellen. Tämä on kasvulaskelmien ohella se eettinen pohja, jolle Helsingin yleiskaava nyt rakentuu. Viheralueiden turvaaminen edellyttää kansaisaktiivisuutta Viheralueiden ja -yhteyksien turvaaminen jatkossa vaatii lisää ja uudenlaista kansalaisaktiivisuutta. Yleiskaavan ylimitoitetut rakentamistavoitteet on viherverkon yhteydessä oltava joka käänteessä valmis kyseenalaistamaan ja uutta oikeuskäytäntöä tulee luoda haastamalla yritykset rakentaa arvokkaille viheralueille valitusteitse. Tämän kannattaisi tapahtua koordinoidusti ennemmin kuin yksittäisiin alueisiin keskittyvinä suojeluliikkeinä, jotka pahimmassa tapauksessa keksivät ajaa rakentamista toistensa puolustamille alueille. On syytä varautua myös sekä valtamedian että etenkin verkon kautta tulevaan painostukseen, mistä yleiskaavaprosessi on jo antanut esimakua. Vaikka viheralueiden säilyminen onkin ehtona kaikelle muulle, supistuva viherverkko kaipaa myös positiivista kehittämistä. Monimuotoisuus ja ekologinen toimivuus on kyettävä yhdistämään tiivistämisen myötä lisääntyvään käyttöpaineeseen sekä suunnittelun laatuun ja kestävyyteen. Etenkin puistojen selkeät rajaukset ovat tärkeitä, koska epämääräiset reuna-alueet, välivyöhykkeet tai tilapäisratkaisut ovat kutsu rakentamiselle. Myös suojelu- ja käyttöarvojen dokumentointi on entistä tärkeämpää. Puistosuunnittelussa pitää entistä enemmän ottaa huomioon myös niiden yhdistyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen, liikenteeseen ja palveluverkkoon. Puistoja ja viheralueita ei enää voi vain suojella. Niiden säilyminen vaatii niiden määrätietoista kehittämistä ja keksimistä uudelleen. Tämän aikaansaamiseksi yhtä lailla sivuraiteelle ajettujen kansalaistoimijoiden ja viheralan ammattilaisten olisi hyvä löytää pikapuoliin toisensa. Viheralueiden reunoja napsitaan rakentamiseen Käytännössä yleiskaavan linjauksia seuraa samantapainen vihersuunnittelun paradigmanmuutos kuin Tukholmassa on jo tapahtunut. Viherverkosta vain vahvimmin lainsäädännöllä suojatut osat säilyvät varmuudella ja nämä sijaitsevat kaupunkirakenteessa hajanaisina sirpaleina. Muualla laajojen viheralueiden reunoja napsitaan rakennuskäyttöön. Puistosuunnittelussa korostetaan yksittäisiä, intensiivisesti rakennettuja ja tehokkaasti käytettyjä puistoja kaupunkirakenteen keskellä. Myös viheryhteyksien ja vapaina säilyvien rantojen käyttöä tehostetaan samalla, kun niiden ala pienenee. Viheralueille rakentaminen houkuttaa rakennuttajia, jotka tietävät saavansa asunnot sijainnin avulla helposti kaupaksi. Ensimmäisenä rakennuskäyttöön otetaan suojaviheralueita, joiden käyttöaste on pieni ja saavutettavuus liikenneväylien varsilla hyvä, sekä kaupunkirakenteessa sijaitsevat ns. jakojäännökset. Rakennetut ja käytössä olevat puistot ovat hieman paremmassa suojassa, vaikka eivät välttämättä loistaisi monimuotoisuudellaan. Ekokäytävien toimivuus kyseenalaistuu niiden jatkuvuuden heikentyessä ja puskurivyöhykkeiden huvetessa. Osa yleiskaavassa säästetyistä ”vihersormista” on etenkin Itä-Helsingissä jo kaventunut lähes toimimattomiksi repaleiksi – aika näyttää kokeeko Keskuspuisto saman kohtalon. Helsingin asukkaat ovat puolustaneet keskuspuistoa mielenilmaisuin. Kuva Seppo Närhi. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 19
SUOMI-AREENA Saastuneessa kaupungissa barbapapat ovat eristäneet muureilla ekologisen luontoreservaatin ja rakentaneet talonsa sinne (vrt. rikkaiden ja köyhien asumisalueet!). Luontoaskel nykysairauksien torjumiseksi teksti: TARI HAAHTELA, EMERITUSPROFESSORI piirrokset: ARKKITEHTI ANNETTE TISON JA YMPÄRISTÖBIOLOGI TALYS TAILOR (BARBAPAPAN ARKKI. OTAVA 1975. ALKUTEOS BARBAPAPA’S ARK, 1974. SUOMENTANUT JUKKA KEMPPINEN). L ääketiede on viime vuosina tehnyt suuren harppauksen. Alamme ymmärtää, miksi yhteys luontoon pitää meidät terveinä ja kääntäen, miksi luontoympäristöstä loittoneminen on monien kroonisten sairauksien taustalla. Ihmisen ja ympäristön vuoropuhelua välittää suolistossa, iholla ja hengitysteissä olevat mikrobit (mikrobiota), jonka geneettistä kokonaisuutta kutsutaan mikrobiomiksi (ent. normaalifloora). Ihmisen soluissa on noin 25 000 geeniä, kun ihmisen mikrobiomissa, ”toisessa genomissa”, geenejä on noin satakertainen määrä. Aikaisemmin vähämerkitykselliset sairaudet lisääntyvät nopeasti teollistuvassa ja kaupungistuvassa maailmassa. Sellaisia ovat krooniset tulehdusperäiset sairaudet, joiden taustalla on immuunihäiriöitä (esim. allergia, diabetes, suolistotulehdukset, mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja syöpä). Näiden monitekijäisten sairauksien syyt tunnetaan huonosti ja niitä koskevat geenitutkimukset ovat olleet osin pettymys. Rikas luontoympäristö suojelee Tutkimus Pohjois-Karjalassa – suomalaisten lääkärien ja ekologien tekemänä – paljasti, että monimuotoinen luontoympäristö rakensi monimuotoiseen mikrobiomin teini-ikäisten iholle ja limakalvoille. Se takasi tehokkaasti toimivaan immuunipuolustukseen sekä kyvyn tehdä eroa vaarattoman ja vaarallisen hiukkasen tai oman ja vieraan välillä. Rikas luontoympäristö suojasi allergialta. Koivun siitepölyhiukkaseen ei kannata reagoida, vaaralliseen bakteeriin tai virukseen kyllä. Jos puolustus tuhoaa autoimmuunireaktion tapaan omat haimasolut, tuloksena on diabetes. Mikrobiomi harjaannuttaa immuunipuolustusta läpi elämän, eniten varhaisessa lapsuudessa. Miksi konttaava lapsi laittaa kaiken suuhunsa? Miten lapsi oppii kävelemään? Pyllähtämällä tuhat kertaa. Toleranssi eli sietokyky on aktiivisesti opittava. Harjoittelun puuttees- 20 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 ta seuraa esimerkiksi allergiaa, kun taustalla on sopivasti perinnöllistä taipumusta. On tärkeää säilyttää fyysinen kosketus monimuotoiseen luontoon. Kaikki mihin kosketamme, kaikki mitä syömme, juomme ja hengitämme muokkaa immuunijärjestelmää. Terveys on kouliintumisen tulos ja sitä on pidettävä yllä. Tässä auttavat järkevät elintavat, liikunta ja jatkuva yhteys luontoon. Krooniset saiaraudet yhteydessä kaupungistumiseen Monet krooniset sairaudet ovat yleistyneet kaupungistuneissa ympäristöissä siitä syystä, että elintapojen muuttuessa ihmisten yhteys luontoympäristöön on vähentynyt. Ylivoimainen enemmistö luonnon (maaperän) bakteereista ei aiheuta infektiotauteja vaan stimuloi puolustussoluja. ”Hyvikset pitävät huolen siitä, että pahikset eivät saa valtaa.” YK laskee, että 50 prosenttia maailman ihmisistä asuu kaupungeissa ja parinkymmenen vuoden kuluttua jopa 80 prosenttia. Kaupungistuminen on kiihtyvä ilmiö kaikkialla maailmassa. Helsinkiä ei ole koskaan rakennettu niin voimakkaasti kuin juuri nyt. Kiinassa on yli 200 kaupunkia, joissa asuu vähintään miljoona ihmistä. Kaupunkilaiset eivät muuta sankoin joukoin takaisin maalle, mutta ”maaseutu” voi jossain määrin muuttaa kaupunkiin: kaupunkiviljely, pikkupuutarhat, viherkatot, viherseinät, pieneläinpihat, kaupunkiluonnon hallittu hoitamattomuus. Suoraan viherkatolta ruokapöytään, porkkanat parvekkeelta ja perunat takapihalta. Ilman pitkiä kuljetuksia, joita kauppamonopolit ja kylmäketjut hallitsevat. Lähiruualla on monia perusteluita, joista ekologinen kestävyys on trendikäs. Mutta välitön terveysperuste ei niinkään ole ollut esillä. Korsossa on Herttoniemen ruokapiirin yhteispelto. Kumpulassa kukoistaa lasten kasvimaa ja Mechelininkadulla tomaatit kypsyvät kattopuutarhassa. Oikein!
Saastuneessa kaupungissa ihmiset joutuvat käyttämään hengityssuojaimia ja lisähappea samalla, kun he unelmoivat aidoista luontoelämyksistä (vrt. Kiinan suurkaupunkien tilanne!) Puut, viherkasvit ja viheralueet vähentävät hiilidioksidipitoisuutta ja kaupunkien niin ulko- kuin sisäilman pienhiukkasten määrää. Keväinen kaupunkipöly rasittaa ainakin 200 000 helsinkiläisen limakalvoja lisäten allergiaoireita ja infektioherkkyyttä. Liikennepäästöjen pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa satoja ennenaikaisia kuolemia vuodessa. Kaupunkibulevardit ovat huono ajatus: liikenteen melu, pakokaasupäästöt ja pyöränkumien tien pinnasta jauhamat pienhiukkaset ovat stressi ja terveysriski. Suosi monimuotoisuutta ympäristössä Viheralueiden toimenpiteet voivat olla yksinkertaisia. Voimme suosia nurmikkojen sijasta niittyjä. Siten edistämme luonnon monimuotoisuutta kasvivalikoiman lisääntyessä. Niityllä viihtyvät mesikasvit ja pölyttäjähyönteiset. Voimme käyttää rakentamisessa mahdollisuuksien mukaan paikallisia materiaaleja (pitkät kuljetukset vähenevät), istutuksissa paikallisia kasveja ja paikallista kasvualustaa (biotooppipohjainen suunnittelu). Paikallinen kasvualusta tuottaa siemen- ja juuripankistaan juuri niitä lajeja, jotka menestyvät. Voimme ohjata luonnon omaa potentiaalia hellävaraisesti. Lähivihreys paitsi puhdistaa ilmaa alentaa myös verenpainetta ja vähentää stressiä, kipua, ahdistuneisuutta sekä väsymystä. Lisäksi hyvät mikrobit ovat vihreiden kasvien pinnoilla (ektofyytit) ja soluväleissä (endofyytit), niitä geenimme janoavat. Vihreä unelmakaupunki toimii aurinkoenergialla. Jätevedetkin suodatetaan juomakelpoisiksi. Häiritsevät johdot ja liikenne on maan alla. Vihreä talkoohenki on voimissaan. Ihmisen immuunijärjestelmän näkökulmasta ympäristö ja elämäntapamme ovat muuttuneet lyhyessä ajassa. Miettikäämme arjen asioita, joita pidämme itsestään selvinä: puhdas juomavesi, maidon pastörointi, jääkaappi, pakastin, säilöntäkemikaalit, pölynimuri (imee kotoa mikrobit) ja pesukoneet (tekevät todella steriiliä jälkeä). Helsingin Kampin kotiimme tuli jääkaappi vasta 50-luvun lopulla, jonkun vuoden päästä alkeellinen pölynimuri. Pikkupoika haki maidon vielä lähikaupan tonkasta pikkukannuun. Kehitys on toki parantanut terveyttä ja pidentänyt ikää. Samoin ovat tehneet lääketieteen suuret keksinnöt, antibiootit ja rokotukset, jotka ovat suuri siunaus. Mikrobisodalla on silti hintansa, antibiootit ovat menettämässä tehoaan. Tämän hetken lääketieteen iso kysymys on, miten immuunipuolustusta voidaan vahvistaa ottamatta vakavia infektioriskejä? Aina on kysymys tasapainosta, niin immuuni- kuin muusta tasapainosta. Elämäntapamme ei ole tasapainoisella (kestävällä) pohjalla millään mittarilla mitattuna. Rakasta mikrobiomiasi niin kuin itseäsi. Käytä ja ravitse sitä – marjat metsästä, lähiruoka (luomu), puutarhanhoito, television sulkeminen ja ulkoilu ovat hyvä alku. Vaikuta päättäjiin, että säilyttäisit mahdollisimman paljon vihreää ympäristössäsi. Muuta kaupungit puutarhoiksi, kodit vihreiksi! VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 21
SUOMI-AREENA Vihreys antaa voimaa ja tuo iloa teksti: ASTA KUOSMANEN, MARTTALIITTO RY “Parantaako puisto vai pilleri”, kysyttiin SuomiAreenassa huippuasiantuntijoilta. Miksi viheralueet ovat niin tärkeitä ihmisille rakennetussa ympäristössä, mikä on niiden vaikutus ja onko niitä riittävästi – nyt ja tulevaisuudessa? K eskustelun juontajana oli Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Kysytäänpä martoilta, miksi viheralueet ovat tärkeitä. Kysely tehtiin 40 martalle, joista 16 vastasi. Viidennes vastaajista on ottanut kantaa viherympäristöjen puolesta tai osallistunut talkoisiin ja toinen viidennes olisi valmis osallistumaan. Vihervuoden 2016 tunnuslause oli Minun maisemani maalla ja kaupungissa. Mitä oma maisema merkitsee? Vihreys oli yhteisenä tekijänä kaikkien vastauksissa: lähiö, jossa on paljon puita ja ruohikkoalueita, kaunis merenranta tai ympärillä olevat pellot ja metsät. Sekä maalla että kaupungissa ykköseksi nousi metsä, joka tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja hyötyliikuntaan. – Kaupungissa minun maisemani on pientalovaltainen asuinalue, jossa on leikkipaikkoja, keinuja, hiekkalaatikoita lapsille, vihreyttä, vehreyttä, ja josta voi piipahtaa luontopoluille ja metsään haukkaamaan happea ja etsimään vaikka sieniä, ja talvella suksille pääsee vaivattomasti. Lähellä oleva luonto merkitsee hyötyliikunnan lisäksi iloa, onnellisuutta, kauneutta ja mielenrauhaa. Se on paikka, jossa voi kerätä voimia niin fyysisesti kuin henkisestikin. – Metsä on paikka, missä on mukavaa olla sienessä ja marjassa. Se on paikka missä voi olla omien ajatustensa kanssa. Kun on paha olla, paha mieli - menen metsään. Kun on kiva olla - menen metsään. Metsässä voi istua vaikka kiven tai kannon päällä ja kuunnella ympäröivää elämää. Päättäjät ja suunnittelijat saavat martoilta kiitosta. Ihmiset tarvitsevat viheralueita ja toistaiseksi niitä on myös kaupunkialueilla kohtuullisen lähellä. Helsingissäkin on suurkaupunkeihin verrattuna paljon viheralueita. Tulevaisuus kuitenkin huolettaa, sillä kun uutta rakennetaan, lähimetsät saavat väistyä. Toiveena on, että kaavoituksessa säästetään riittävän laajat viheralueet ja lähimetsiä hoidetaan luontoa kunnioittaen. – Monimuotoista luontoa ihmisten lähelle - se jos mikä on mielen hyvinvointia parhaimmillaan ja halvimmillaan. Arkiympäristö ihastuttaa ja vihastuttaa Sauvakävelyllä, kuntolenkillä ja koiran kanssa ulkoillessa askeleet suuntautuvat useimmiten kävely-pyörätielle tai kuntopolulle lähimetsään, rannalle tai puistoon. Vuodenajan vaihtelut, kasvillisuus, metsän äänet ja tuoksut kiinnittävät huomiota. Meren pärskeitä on mukava katsella ja veden äärellä on helppo hengittää. Turvallisuus vaikuttaa ulkoilureitin valintaan. Vastaantulijat lisäävät turvallisuuden tunnetta, mutta kaikkien tärkeintä on hyvä valaistus. Metsiä, yksinäisiä polkuja ja puistoja vältetään pimeällä. 22 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 Myös päivittäin toistuvalla työmatkalla ympäristön muutokset huomataan. Kevään hiirenkorvat ja syksyn loistavat värit tekevät maisemasta mielenkiintoisen niin moottoriteiden varsilla kuin kaupungin sydämessä. Huomio kiinnittyy puistojen puihin ja kukkaistutuksiin, keväiseen linnunlauluun ja kilpasilla oleviin oraviin sekä kaupungin valoihin. Hyvin hoidetut puistot ja pihat ihastuttavat, samoin bussin ikkunasta näkyvät kauniit, vanhat puutaloalueet. Mikä työmatkalla sitten vihastuttaa? Ne roskat - pullot ja tölkit, tupakka-askit ja tupakantumpit, lähikaupan ostoskärryt sekä ojassa olevat rikotut, luultavasti varastetut fillarit. Kolkot ja kylmät metroasemat, ränsistyneet pensaat, joiden aluset ovat täynnä tupakantumppeja. Harmaat, rähjääntyneet kolossit junaradan varrella, tienvarsien siivottomuus ja hoitamattomat pihat. Ihmisten piittaamattomuus luonnosta. Hoitovastuu on ensisijaisesti kunnalla tai kaupungilla, mutta myös käyttäjät ovat vastuussa alueiden siisteydestä. – Näkisin kaupunkien puistojen ja viheralueiden olevan asukkaiden virkistykseksi. Mielestäni puistoissa ja viheralueilla oleskelevien ja liikkuvien ihmisten on itse otettava vastuu omasta käyttäytymisestään niin, ettei yhteisiä alueita kuluteta ja roskata mielin määrin. Pitäisin sitä kansalaistaitona. Tämän kansalaistaidon kehittäjälle martat esittävät seuraavan Vihervuoden ensimmäistä mitalia. Asukkaat mukaan suunnitteluun Kyselyyn osallistuneet martat olivat yksimielisiä siitä, puistot ja viheralueet kuuluvat kaikille. Suunnittelu ja toteutus on ammattilaisten työtä, mutta käyttäjien ideat ja ajatukset ovat arvokkaita. Ne kannattaa ottaa huomioon. – Eri ikäisten toiveet ja tarpeet tulevat huomioiduksi parhaiten, kun suunnitteluun osallistuvat kaupungin viheralue/puistosuunnitteluosaajat yhdessä alueen asukkaiden, asukasyhdistysten ja muiden alueella toimivien yhdistysten kanssa ja mukaan otetaan myös myös lapset ja nuoret. Hyviä esimerkkejä on paljon. Yksi on Hämeenlinnassa yhteisöllisesti toteutettu Vallin Puisto, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa olivat mukana päiväkoti Enkkulan lapset Toinen hyvä esimerkki on ympäristöjärjestö Dodon sissiviljelynä aloittama kaupunkiviljely, joka on jo muutaman vuoden ollut marttojenkin kysytyimpiä puutarhaneuvonta-aiheita. Puistoihin istutetut hyötykasvit, joiden sato on kaikkien kaupunkilaisten maisteltavissa, on myös osoitus suunnittelijoiden ja kaupunkilaisten yhteistyöstä. Muutamissa kaupungeissa on tehty karttojakin, joiden avulla hedelmät ja marjat löytyvät.
Paneelia kuuntelemaan oli tullut iso joukko ihmisiä hieman sateisesta säästä huolimatta. Kuva Heli Nukki. – Aluella, missä itse asun kaupungissa, kasvaa Vesijärven rannalla tyrnipensaita, puistossa ja talojen seinustoilla pensasmustikkaa. Sato on tarkoitettu kaikkien maisteltavaksi ja näyttää siltä, että homma toimii hyvin. Tällaiset jutut tuovat viihtyisyyttä ja toivon sen lisääntyvän muuallekin kaupungissa. Kaupungin puutarhurit ja viheralueista vastaavat henkilöt olivat ensimmäiset, joihin martatkin ottivat yhteyttä toteuttaessaan Vihervuoden tempausta Kaunis hyötykasvi puistossa ja puutarhassa. Ammattilaiset tarttuivat ideaan ja omenapuita ja marjapensaita istutetiin eri puolella maata puistoihin, päiväkotien, koulujen ja palvelutalojen pihoihin. “Jos kysyttäisiin mukaan, voisin lähteä” Vihervuosi 2016 herätti keskustelua. Keskustelua tarvitaan jatkossakin. – Kansalaiskeskusteluissa pitäisi olla innokkaita viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden puolesta puhujia ja saada viesti päättäjien tietoon ja siten vaikuttamaan asukkaiden hyvinvointiin. Keskustelun lisäksi tarvitaan konkreettista toimintaa. Lainsäädän- töä ja taloudellisia reursseja, jotka mahdollistavat toiminnan, mutta myös paljon pieniä viihtyisyyttä ja hyvinvointia lisääviä paikallisia tekoja, joilla on ihmisille iso merkitys. – Minulla on toivomus, että asuinalueille ja taloyhtiöiden tonteille varattaisiin edes pieni alue hyötykasveille. Omista lapsenlapsista tiedän kuinka ihmeellistä heistä on katsoa kasvien kasvamista ja odottaa satoa syötäväksi. Iäkkäät ihmiset varmaankin nauttisivat myös samoista asioista. Tämmöiset asiat yhdistävät ihmisiä ja saavat heidät viihtymään yhdessä pihalla. Vihervuosi antoi paljon ideoita ja hyviä toimintamalleja. Se herätti myös innostusta toimintaan. – “Jos kysyttäisiin mukaan, voisin lähteä”. Lisää marttojen Vihervuoden toiminnasta osoiteesta www.martat.fi VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 23
SUOMI-AREENA Puheenvuoro vehreän kaupunkirakenteen puolesta teksti: EMILIA WECKMAN, MAISEMA-ARKKITEHTI MARK Viime vuosina suunnitellut uudet kaupunginosat ovat tiiviitä. Tornitalot ovat alkaneet yleistyä suomalaisessakin kaupunkikuvassa. Tiivistämisen innossa puistoalueita kaavoitetaan rakentamiselle, näin on tapahtumassa muun muassa Helsingissä ja Tampereella. T iivis ja korkea kaupunkirakenne ja siihen liittyvät pysäköinnin ratkaisut asettavat suuria haasteita maisemasuunnittelulle. Maantasolta tarkasteltuna asukkaiden arkiympäristöä muodostavat myös ne alueet joilla näyttäytyvät tällaisen rakentamisen kääntöpuolet: laajat kansirakenteet, umpinaiset julkisivut sekä varjoisat ja tuuliset paikat. Kasvillisuuden menestymisolosuhteet ovat näillä alueilla varsin heikot ja inhimillisen mittakaavan ja vehreän tunnelman luominen on haastavaa. Ratkaisuksi tulevat erilaiset rakenteet, valaistus, värit ja kasvillisuuden rooli jää pakostakin vähäisemmäksi. Välillä vaikuttaa siltä, että kaupunkeja suunnitellaan lintuperspektiivistä, unohtaen maan tasolla kulkevan ja asuvan kaupunkilaisen kokemusmaailma. Tanskalainen kaupunkisuunnittelija Jan Gehl on vuosia puhunut tästä ilmiöstä ja sen vaikutuksesta ihmisten elinympäristöön, hänen näkemyksensä ovat edelleen erittäin ajankohtaisia . Puistojen ja kaupunkiluonnon uhraaminen rakentamiselle on lyhytnäköistä. Vaikka viheralueiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on tunnustettu jo pitkään , ne joutuvat silti usein lähes lainsuojattoman asemaan. Rakentamisen tehokkuustavoitteet painavat päätöksenteossa paljon, kokonaisvaltaisesti ajateltuna jopa liikaa. Kaupunkilaisten vahvat näkemykset esimerkiksi Keskuspuiston rajaukseen puuttumisesta uudessa Helsingin Yleiskaava 2020:ssa kertovat viheralueiden sosiaalisesta merkityksestä ihmisille. Valitettavasti ekosysteemipalveluille ja terveysvaikutuksille ei ole vielä olemassa sellaisia taloudellisia hyötylaskelmia, joilla viheralueiden puolesta voitaisiin tarpeeksi painavasti argumentoida. Viime aikoina on tuotu esille näkemyksiä ja uutta tutkimusta, joiden mukaan tiivis rakentaminen ei välttämättä olekaan niin ideaali ratkaisukeino nopeaan kaupungistumiseen. Aalto-yliopiston tutkimuksessa laskettiin hiilijalanjälki urbaanien alueiden asukkaiden elintavoille, ja todettiin että tiiviin asumisen ja mm. vähentyneen polttoainekulutuksen hyödyt katoavat kuluttavien elintapojen myötä. Uudet, kaupunkien liepeillä sijaitsevat väljemmät asuinalueet hyvien 24 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 Sapokan Vesipuisto, Kotka. Kuvassa kuvanveistäjä Eero Hiirosen Veden nainen. Kuva Seppo Närhi. julkisten yhteyksien päässä kaupunkikeskustasta sen sijaan pärjäsivät tutkimuksessa paremmin . Maisemasuunnittelun näkökulmasta tiiviin rakenteen ongelmana on usein se, että viheralueille ei jää riittävästi tilaa. Kun katualueet mitoitetaan niin ahtaiksi, ettei katupuille enää löydy tilaa, eikä koulujen ja päiväkotien tonteilla ole riittävästi pihatilaa suhteessa lapsimäärään, on menty maalaisjärjelläkin ajateltuna yli rajan. Monet maiseman asiantuntijat liputtavat väljän rakenteen puolesta. Tutkijaryhmä Virma nosti esille Viherympäristölehdessä 1/2015 otsikolla Kestävä maisemasuunnittelu – Tiivistä, joustavaa ja monihyödyllistä? useita tärkeitä näkökulmia kaupunkisuunnitteluun liittyen. Näitä ovat esimerkiksi suunnittelussa tavoitteeksi otettava kaupunkiympäristön joustavuus, jossa kaupungilla on kyky sopeutua ja uusiutua muutostilanteissa. Vihreällä infrastruktuurilla on tässä suuri merkitys sen turvatessa ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalveluiden muodostumiselle ja säilymiselle luonnon monimuotoisuus ja kasvullisten alueiden laajuus ja niiden väliset yhteydet ovat kriittisiä tekijöitä. Kaavoituksessa tulisikin olla tavoitteena kasvullisten alueiden muodostaman kokonaisuuden, viherrakenteen vahvistaminen. Viheralueiden monitoiminnallisuus virkistysalueina, hulevesien käsittelijöinä, lähiruoan tuotantotiloina jne. vaatii tavoitteiden yhteensovittamista ja ammattitaitoista suunnittelua, muttei välttämättä suuria taloudellisia panostuksia. Kaupungin, ihmisen toiminnan ja luonnon nivominen yhteen ympäristöä rikastuttavaksi kudelmaksi on mahdollista. Vihreän infrastruktuurin ja maisemasuunnittelun merkityksen tunnustava kokonaisvaltainen kaupunkisuunnittelu tuottaa kansanterveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä. – Kyse on ekologisista tekijöistä mutta myös sosiaalisesta kestävyydestä. Väljä kaupunkirakenne on tasa-arvoisempaa. Kaikilla suomalaisilla ei ole mökkiä jonne paeta kaupungin harmautta ja vilinää.
Voittanut ehdotus Where the wild things grow Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo: Krista Muurinen, Teresa Rönkä, Elsi Lehto, Aapo Pihkala, Elina Haapaluoma, Liisa Dahlqvist; Insinööritoimisto Pontek: Teo Tammivuori, Paavo Hassinen, Tuomas Kaira, Hanna Hyvönen; Insinööritoimisto Arcus: Jaakko Heikkilä, Kim AnderssonBerlin, Niilo Vehmas Where the wild things grow, sillan havainnekuva 26 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17
KILPAILU Jyväskylän Kankaan maisema-arkkitehtuurikilpailu ratkennut teksti: PAULA TUOMI JA MERVI VALLINKOSKI J yväskylän kaupunki järjesti yhteistyössä Suomen maisema-arkkitehtiliiton ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton kanssa suunnittelukilpailun Kankaan kaupunginosaan sijoittuvasta Kankaanpuistosta sekä Tourujoen ylittävästä uudesta kevyen liikenteen sillasta, Kankaanrannan sillasta. Kilpailuaika oli toukokuusta 2016 elokuun loppuun. Kankaan entisen paperitehdasalueen kehittäminen monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen alueeksi on lähivuosien merkittävin kaupunkikehityshanke Jyväskylän keskusta-alueella. Kankaan asukasmäärä tulee alueen valmistuttua olemaan noin 6000 asukasta, lisäksi alueella tulee olemaan parisentuhatta työpaikkaa. Suunnittelukilpailun tavoitteena oli löytää omaleimainen, Kankaan identiteettiä tukeva ilme kaupunginosan keskeisimmälle, kehämäiselle Kankaanpuiston viheralueelle sekä uudelle Kankaanrannan sillalle. Kankaanpuiston pinta-ala on noin viisi hehtaaria. Suunnittelukilpailuun kutsuttiin ilmoittautumismenettelyn perusteella seuraavat neljä suunnitteluryhmää: WSP Finland Oy, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, LOCI maisema-arkkitehdit Oy ja Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy. Kilpailu oli kokonaisuudessaan onnistunut ja se tuotti mielenkiintoisia ja ilahduttavan erilaisia ideoita Kankaanpuiston ja Kankaanrannan sillan kehittämiseksi. Kaikki työryhmät olivat ymmärtäneet kilpailualueen lähtökohdat sekä luonnon ja teollisuushistorian hyödyntämisen paikan identiteettitekijöinä. Toiminnalliset, tekniset ja ekologiset suunnitteluohjeet oli otettu varsin hyvin huomioon. Parhaimmissa ratkaisuissa maisema-arkkitehtoniset, toiminnalliset, tekniset ja ekologiset tavoitteet oli nivottu onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Kankaanpuiston kapeus ja kaarevuus muodostivat jäsentelylle haasteen. Edukseen erottuivat työt, joissa oli melko pelkistetty tilallinen ote ja selkeä kokonaisidea. Aiheiden runsaus ja niiden ripottelu vailla kokonaisotetta ei luonut yhtä vakuuttavaa lopputulosta. Tavoitteeksi asetettu ylijäämämaiden sijoittelu osoittautui melko haasteelliseksi, ja vain parissa työssä massoille oli löydetty toimivia ratkaisuja kokonaisuuden kannalta. Kilpailutyöt esittivät tavoitteiden mukaisesti monipuolisia, eri käyttäjäryhmille soveltuvia toimintoja. Myös eri vuorokauden- ja vuodenaikoja oli otettu kiitettävästi huomioon ja eläydytty erityisesti valaistukseen. Keskeisenä tehtävänä oli toimintojen ja reittien luonteva ja tarkoi- VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 27
KILPAILU tuksenmukainen sijoitus, missä oli onnistuttu vaihtelevasti. Luontoarvot oli otettu töissä varsin hyvin huomioon ja parhaimmissa ehdotuksissa oli onnistuttu luomaan lähtökohtia myös uuden kaupunkiluonnon syntymiselle. Edukseen erottuivat työt, joissa alueella sijaitseva liito-oravien metsäalue oli säilytetty yhtenäisenä ja herkkä jokilaakso oli otettu huomioon siltarakenteissa. Useissa töissä oli ansiokkaasti tutkittu myös ekosysteemipalvelujen ja resurssiviisauden edistämistä. Kankaanrannan silta osoittautui vaativaksi suunnittelutehtäväksi sekä taiteellisten että teknisten näkökohtien puolesta. Tuomaristo arvosti sillan omaleimaista, innovatiivista ja paikkaan sidottua identiteettiä, joka kytkeytyi samalla puiston kokonaisratkaisuun. Kaikki ehdotukset olivat toteuttamiskelpoisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia, mutta siltojen elinkaarikestävyydessä ja rakentamisen aikaisissa riskeissä oli huomattavia eroja. Tourujoen herkän luonnonympäristön huomioon ottaminen oli ehdoton vaatimus, johon kaikissa töissä ei pystytty vastaamaan. Ongelmia muodostui esimerkiksi liian lähelle jokea sijoittuvista tukipilareista ja puiden tarpeettomasta poistosta. Vahva, paikkaan sidottu kokonaisnäkemys voittajana Palkintolautakunta päätyi yksimielisesti esittämään voittajaksi nimimerkkiä ”Where the wild things grow”, jonka tekijänä on Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy:n johdolla toiminut työryhmä. Ehdotus luo erinomaisen lähtökohdan puiston ja sillan jatkosuunnitteluun. Ehdotuksen tematiikka kytkeytyy Tourujoen luontoon sekä vanhan ja uuden purettavan tehtaan ominaispiirteisiin. Näiden pohjalta on luotu kolme erilaista vyöhykettä: eteläosan ”villi” vyöhyke, 28 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 keskiosan urbaanin kulttuurin vyöhyke ja pohjoisosan viljelyn ja puutarhakulttuurin vyöhyke. Ehdotuksella on vahva identiteetti ja taiteellisesti ansiokas kokonaisnäkemys. Paikan teollista historiaa ja luontoarvoja on hyödynnetty vakuuttavasti suunnitelman lähtökohtana. Puiston eri osa-alueet ovat omaleimaisia ja nivoutuvat yhtenäisen muotokielensä ansiosta jäntevästi toisiinsa. Erityisen kiehtovia ovat purettavan tehtaan paikalle esitetyt Tehtaan kentät ja Kankaan rata. Ehdotuksen tilallinen jäsentely on perusteltu ja tukee kokonaiskonseptia luonnon ja urbaanin ympäristön vuoropuhelusta. Puustoisen ja avoimen tilan suhde on tasapainoinen ja luonteva. Ehdotuksen maastonmuotoilukonsepti on ansiokas ja suurpiirteisyydessään vahva. Työn erityisenä ansiona ovat myös johdonmukaiset analyysit ja laajemman kokonaisuuden haltuunotto. Ehdotuksessa on esitetty ansiokkaita ideoita myös ympäröivien kortteleiden luonteesta. Voittaneen ehdotuksen sillan muoto ja tematiikka tukeutuvat kilpailuehdotuksen kokonaissommitelmaan. Silta on arkkitehtonisesti veistoksellinen ja sen oksistoja muistuttavat pilarikimput tulkitsevat hienolla tavalla Tourujoen viidakkomaisen paikan hengen. Myös sillan muoto ja kaarteisiin sijoittuvat ulokkeet antavat ilmettä rakenteelle ja luovat mahdollisuuksia näköalapaikkoihin. Sillan päämateriaali on elinkaareltaan pitkä ja yksinkertaisen rakenteensa vuoksi ylläpitokustannuksiltaan edullinen. Alueen sijainti Jyväskylän kaupunkirakenteessa
Where the wild things grow, yleissuunnitelma Suunnittelualueen rajaus ortokuvassa VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 29
VYL Kirjakauppa SUOMEN KÄÄVÄT Käävillä ja muilla lahottajasienillä on tärkeä rooli metsäluonnossa. Ne palauttavat puuhun sitoutuneita ravinteita ja energiaa luonnon kiertokulkuun, ja lisäävät metsän monimuotoisuutta. Jotkin käävät aiheuttavat vahinkoa puistoissa ja talousmetsissä, mutta useimmat ovat ihmisen kannalta harmittomia. Monet lajit säilyvät vain vanhoissa luonnontilaisissa metsissä ja ovat siksi uhanalaisia. Kirjassa esitellään - Suomen 251 kääpälajia sanoin ja kuvin - Lisänä 22 lähialueilla esiintyvää lajia - Mikroskooppipiirrokset - Uusittu indikaattorisienten luettelo metsien suojeluarvon luokitteluun - Monien äskettäin löytyneiden kääpälajien ensiesittely Kaunis kovakantinen kirja sopii myös lahjaksi. HINTA: 45 € Kirjoittaja: Tuomo Niemelä Julkaisijat: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen Puunhoidon Yhdistys ry ja Viherympäristöliitto ry PUIDEN ISTUTTAMINEN Puiden istuttaminen on ammattilaisen perusopas, jossa käydään tarkasti läpi puiden menestymiseen vaikuttavia tekijöitä. Erityispaino on puiden istuttamisessa, mihin liittyvät mm. kasvualusta-asiat, istutustyö ja istuttamisen jälkeinen hoito. Kirjoittajat: Niels Hvass ja Aki Männistö Julkaisija: Viherympäristöliitto ry Niels Hvass C5 Arvom etsä - Aki Männ istö PUIDEN IST UTTAMINE Viherympä ristöliiton julkaisu nro N 59 HINTA: 25 € t Hanna Toimittanu Tajakka ristöliiton Viherympä n yleinen ntamise Viherrake VRT ´17 tus työselos TULOSSA UUTTA: VarastontyhjennysALE! VRT ’17 korvaa VRT ’11 -julkaisun. Viherrakentamisen yleinen työselostus on tarkoitettu viherrakentamisen sopimusasiakirjaksi tilaajan, konsultin, urakoitsijan ja valvojan käyttöön. Julkaisussa esitellään keskeisimpien vihertöiden ja käytettävien materiaalien yleiset laatuvaatimukset. Kurkkaa kirjakaupan Tarjous-osastoon osoitteessa NaXSSaYyO½ Runsaasti kirjoja alennetuin hinnon helmimaaliskuussa! Mm. nämä kirjat alennetuin hinnoin: Niityt ja maisemapellot hoidon kriteerit ja työohjeet UUSI VALAISTUSKIRJA nro 49 julkaisu Toimittaja: Hanna Tajakka Julkaisija: Viherympäristöliitto ry -60 % 7LODXNVHW NDXSSDY\O½LQIR@Y\O½ Viherympäristöliiton kannattajajäsenet: ZZZY\O½Y\OMDVHQHWNDQQDWWDMDMDVHQHW -60 % -60 %
KOLUMNI Askel kohti työelämää Elina Nihtilä O piskelu on ihmisen parasta aikaa. Harvalle se kuitenkaan on ikuista, vaan ikään kuin iloinen välivaihe matkalla työhön, uraan ja ammattiin. Tyypillisesti opiskelu- ja työelämä nivoutuvat toisiinsa jo hyvissä ajoin, mikä lienee selkeä etu. Hortonomiksi ei voi valmistua ilman käytännön kokemusta, vaikka teoria olisi täydellisesti hallussa. Tämä tarkoittaa, että jo opiskeluaikana jokainen on vähintään puolen vuoden ajan todellisen työyhteisön jäsen. Entuudestaan tutun työnantajan leipiin on helppo ja monesti järkevä hakeutua, mutta opintoihin sisältyvä työjakso voi myös tarjota jotain täysin uutta. Uusia ovia se ainakin avaa. Työharjoittelijan statusta voi käyttää hyvällä mielin vipuna ja pujahtaa sisään organisaatioon, johon ei ehkä muuten vielä pääsisi tai edes huomaisi hakeutua. Taitojaan voi kokeilla ja kartuttaa myös ulkomailla. Vaihtoehtoja löytyy Pariisista Balille, kun asenne on avoin. Työharjoittelua varten ei tarvitse pakata koko elämää matkalaukkuun ja muuttaa vuosiksi maasta. Muutaman kuukauden työskentely eri kulttuurissa on helposti toteutettavissa ja elämyksenä iso plussa. Ja jos joku asia sattuisi menemään pahasti pieleen, ainakin kokemus karttuu ja kotiin voi palata sankarina. Kansainvälisyys kuuluu opiskeluun, varsinkin kun sattuu opiskelemaan erittäin kansainvälisellä viher- ja puutarha-alalla. Paras palkinto teoreettisen tiedon omaksumiselle ja välillä pänttäämisellekin on, että opittuja taitoja pääse käyttämään oikeasti. Verkostot ja uudet kontaktit syntyvät luontevasti. Kaikissa mahdollisissa yrityksissä tai organisaatioissa ei toki yksi opiskelija ehdi elämänsä aikana työskennellä, mutta mahdollisimman monessa on hyvä pyrkiä käymään, jos ei muuta niin vierailulla tai asiakkaana. Opinahjon ja alan yritysten välinen yhteistyö mahdollistaa tämän lukukausien aikana toteutettavilla retkillä. Erilaiset hankkeet tarvitsevat opiskelijoita ja opiskelijat tarvitsevat yrityksiä raporttiensa ja case-tehtäviensä taustalle. Syntyy vuorovaikutusta, jossa kasvot jäävät mieleen – puolin toisin. Opinnot päättävä lopputyö ja opiskelijayhteistyö voivat tarjota monelle yritykselle liiketoiminnan kannalta keskeistä ja huolellisesti tutkittua tietoa. tavaa, myyntihenkistä, tuloshakuista, paineensietokykyistä, rohkeaa, kokenutta, useita kieliä hallitsevaa, joustavaa, viestintä-, neuvottelu- ja esiintymistaitosta virtuoosia, jolla on lisäksi mielettömät esimies- ja tiimitaidot. Viilattujen ansioluetteloiden, nettilomakkeiden, konsulttien haastatteluiden, soveltuvuustestien, videotervehdysten ja satojen hakijoiden joukosta hyvin usein paikan kuitenkin saa loistava tyyppi, jolla on jokin IQSIQ[MUXQSa\S[ÅZUIIV\IQ^qPQV\qqVSQV[QMTTq^IP^I[]W[Q\telija. Aivan kaikkia työnantajan jopa yltiöpäisissä ilmoituksissa esittämiä vaatimuksia ei siis välttämättä tarvitse täyttää etenkään, jos ihminen on entuudestaan tuttu, ammattitaitoinen ja jo sopivaksi havaittu. On vain inhimillistä, että hyvämaineisella, ehkä juuri harjoittelun yhteydessä hankitulla, ”naamavipillä” kiilaa ainakin jokusen sijan hakijoiden jonossa, vaikkei jokaista tavoittelemaansa työpaikkaa saisikaan. Tämä saattaa jopa kuulostaa epäreilulta, mutta näin se elämä vaan toimii. ”Vaihtoehtoja löytyy Pariisista Balille, kun asenne on avoin.” Opiskelun vahvuus ja viehätys piilevät siinä, että hyvin usein on mahdollista perehtyä juuri niihin aisoihin, joista on itse eniten kiinnostunut. Vaikka todellisuudessa työelämä on erilaista ja se asettaa monesti kummallisiakin vaatimuksia, ei ihanteellisen tilanteen välttämättä tarvitse muuttua. Ihmiselle, joka on opiskellut unelma-alaansa on mahdollista päätyä unelmatyöpaikkaan. Tämän ajatuksen toteutumiseen ei tarvita edes ruusunpunaisia laseja. Kaikki on mahdollista, ja työpaikka monesti jo kulman takana. Kolumnissa Lepaalla opiskelevat kertovat kuulumisia kampukselta. Lähes poikkeuksetta aivan kaikissa nykyaikaisissa työpaikkailmoituksissa etsitään näköalapaikalle korkeasti koulutettua, tai- VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 31
Taka-alalla näkyvä Mont Blanc on jo lähitulevaisuudessa yksi yhä harvinaisemmiksi käyvistä lumihuippuisista vuorista. Maapallon lämpötilan kohoamisen myötä vuoristoseutujen metsät harvenevat ja ikijäätiköt alkavat sulaa. 32 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17
ILMASTONMUUTOS Vuoristojen ekosysteemit murroksessa teksti ja kuvat: VIRPI LATVA Ilmaston lämpeneminen näkyy jo selvästi Ranskan alpeilla ja Pyrenee-vuoristossa. Monien kasvien ja eläinten on huomattu kiivenneen kilometriä korkeammalle. Pyreneillä on käynnistetty uusi kokeilu, jonka kuluessa ylärinteeltä otettuja maakaistaleita siirretään alemmas ja tarkkaillaan kasviston selviytymistä. P yrenee-vuoristossa sijaitseva ilmaston lämpenemistä seuraava tutkimuslaitos on huomannut kasvien sopeutuvan vaihtamalla kasvupaikkaa, lähinnä kiipeämällä ylemmäs, missä on viileämpää. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että jossakin vaiheessa vuori loppuu ja edessä on sopeutuminen tai lajin katoaminen. Kansainvälisessä ilmastonmuutos-tutkimushankkeessa on mukana sata vuorta eri puolilla maailmaa. Pyreneet on yksi tärkeimmistä, koska sen rikas kasvisto koostuu 5500 lajista. Ilmastotutkija Hervé le Treutin mukaan Espanjan rajalla sijaitseva Pyrenee-vuoristo on lisäksi se alue Ranskassa, jossa ilmastonmuutos tulee näkymään tulevaisuudessa rajuimmin. Esimerkiksi vuoriston kaikkien yhdeksän ikijäätikön ennustetaan sulavan vuoteen 2050 mennessä, jos ilmaston lämpenemisen nykyvauhti ei hidastu. Maapallon ennätyslämpimät viimevuodet 2014, 2015 ja 2016 antavat esimakua siitä, mihin ollaan menossa. Lämpeneminen ei ole tasaista – Maapallon yleinen lämpeneminen kahdella asteella tarkoittaa käytännössä sitä, että lämpenemistä tapahtuu toisaalla enemmän, toisaalla vähemmän. Esimerkiksi Välimeren seudun ilmaston arvioidaan lämpenevän kolmella asteella. Se mullistaa kymmenen tuhatta vuotta liki samanlaisena pysyneet ilmasto-olosuhteet ja vaikuttaa merkittävästi seudun biodiversitettiin, Hervé le Treut selittää. Hän korostaa, että jo yhdenkin lämpöasteen ero on ekosysteemin kannalta merkittävä. Etelä-Eurooppa alkaisi nimittäin aavikoitua, jos lämpeneminen ylittäisi neljä Celsius-astetta. – Ilmaston kuivuminen näkyy jo nyt Välimeren seudulla, ja se vaikuttaa haitallisesti metsiin ja viljelysmaihin. Alpeilla lumen tulon ennustetaan vähentynvän 80 prosentilla nykyisestä vuosien 2070–2100 paikkeilla. Tämä uhkaa myös Alppien kahtakymmentäkahta ikijäätikköä. Eläimistön ja kasviston ohessa myös liike-elämä kärsii ilmaston lämpenemisestä. Vuorten alarinteillä olevien laskettelukeskusten toiminta käy lumen niukkuuden vuoksi kyseenalaiseksi. Ennen useita kuukausia kestänyt hiihtokausi kutistunee 1500 metrin korkeudessa jo lähivuosina kahteen kuukauteen. Jokainen lämpöaste aikaistaa kukintaa Pyrenee-vuoristossa käynnistettiin viime vuonna ainutlaatuinen kokeilu, jonka kuluessa ylärinteeltä otettuja maakaistaleita siirretään kilometriä alemmas ja tarkkaillaan kasviston selviytymistä. – Kokeilu on vielä kesken, mutta jo nyt on havaittu lehtikasvien nousevan maasta aikaisemmin keväällä. Kukkimisen on huomattu aikaistuvan 2–5 päivällä jokaista kohonnutta lämpöastetta kohti, Hervé le Treut kertoo. Tarkkailussa on yli 1300 kasvilajia. Hervé le Treutin mukaan myös metsien harventuminen kuivuuden vuoksi tulee vaikuttamaan merkittävästi aluskasvillisuuden koostumukseen. Metsien ennustetaan vähentyvän Pyreneillä kahdellatoista prosentilla jo vuoteen 2025 mennessä. Pyrenee-vuoristossa alkaneen kaksi vuotisen kokeilun tuloksien toivotaan antavan hyödyllistä tietoa kasvien sopeutumisesta paitsi ranskalaistutkijoille, myös vuoristoseutujen ilmastotieteilijöille kaikkialla maailmassa. Samoin myös muissa tutkimusverkoston maissa tehdyt havainnot otetaan avosylin vastaan. Ilmaston lämpeneminen näkyy Ranskan vuoristoseuduilla muunmuassa siten, että viileyttä kaipaavat kasvit ja eläimet ovat alkaneet hakeutua ylemmäs. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 33
VIERASLAJIEN TORJUNTA Vaarallinen jättiputki ykkösvihollinen teksti: TERO ELSILÄ kuvat: LUONTOTURVA KY MIIA KORHONEN Kaupungit ovat tarttuneet eri tavoin vieraslajien torjuntaan. Tärkeimmäksi hävitettävien listalla on jättiputki vaarallisuutensa takia. Vieraslajien torjuntaan käytettävät keinot on tiedossa hyvin, mutta uusiakin tapoja kokeillaan. Jättitatar ei ole vielä osoittautunut kovin pahaksi ongelmaksi. Jättipalsami on monilla paikkakunnilla iso riesa. Sinänsä se on helppo kitkeä pienten juuriensa takia. Jättiputken torjuntaa kukintoja poistamalla ennen kuin siemenet kypsyvät ja putoavat maahan. Liian aikaisin leikattujen kukintojen tilalle jättiputki voi kehittää uuden kukinnon. 34 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 www.vieraslajit.fi Uudessa vieraslajilaissa korostetaan maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuuta. Maanomistajan pitäisi hävittää kiinteistöllä esiintyvä haitallinen vieraslaji tai rajoittaa sen leviämistä, jos esiintymästä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai ihmisten terveydelle.
V arsinais-Suomen Ely-keskuksessa tehtiin viime kesänä kunnille kysely, joka koski jättiputken torjuntaa. Tästä saatiin tietoa miten eri kunnat suhtautuvat vieraslajeihin ja miten torjuntaa suoritetaan. Kysely meni kaikkiin kuntiin ja puolelta saatiin vastaus. Näissä yleensä on järjestetty jotenkin torjunta. – Laajalti on ymmärretty, että jättiputki on ongelma, koska se on vaarallinen. Paljon on vielä töitä, mutta hyviä esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi Vantaa, Helsinki, Espoo, Lahti ja Turku ovat järjestelmällisesti torjuneet vieraslajeja, kertoo suunnittelija Natalia Räikkönen Ely-keskuksesta. Edelleen suurin osa torjuntatyöstä tehdään lyfosaatilla, joka on tehokkain tapa torjua. Toinen tapa on leikata kukinnot ja kitkemällä pienet kohteet. Monissa kunnissa järjestetään talkoita lupiinien ja jättipalsamien torjunnassa. Jättitatarkin on päässyt jossain ongelmalliseksi. Espanjansiruetana leviää nopeasti. – Tärkeintä on tiedotus ja ihmisten tietoisuuden kasvattaminen torjuntamenetelmistä. Niissä kunnissa ja alueilla joissa on ollut hanketoimintaa on aktiivisempaa ja torjuntaan suhtaudutaan paremmin. Kunnissa joissa ei ole hankkeita ollut, on tilanne huonompi. Esiintymiä ei ole kartoitettu eikä ole tietoa kasvualueista. Kunnissa ei aina ymmärretä, että pitää jotenkin organisoida ja tiedottaa. Jättiputkien ongelma on ymmärretty, mutta Räikkösen mukaan muut lajit voivat levitä rauhallisesti, vaikka ovatkin iso haitta luonnolle. Esimerkiksi jättipalsami on helppo kasvi talkootyöläisille. Kukkivat yksilöt otetaan pois ja ne irtoavat helposti. Erityisesti luonnonsuojelualueet pitää laittaa järjestyksessä ensisijalle. Aikuinen kasvusto painaa paljon, mutta juuristo on iso ja estää muuta kasvillisuutta. – Monissa kunnissa on kädet nostettu pystyyn. Jotkut kaupungit muuttuvat vaaleanpunaisiksi, kun jättipalsami leviää. Aina tämä ei ole resurssien puute, vaan ongelman ymmärtäminen. Jättiputken torjuntaa voi tehdä muunkin työn ohella. Pitää vain suunnitella seuraava kausi hyvin, uskoo Räikkönen. Yksityisyrittäjä jättiputkien kimpussa Lahdessa on vieraslajeja torjumaan palkattu yksityinen yrittäjä. – Lahti on ollut valveutunut jättiputkesta pitkään. Tein usean vuoden sopimuksen sen torjunnasta, mutta myös muista vieraslajeista. Lahdessa on 200 paikkaa hoidossa ja ne tarkistetaan joka vuosi. Näissä voi olla yksi kasvi tai alue voi olla hehtaarinkin kokoinen. Tyhjilleen jääneiden talojen tontit ja syrjäiset metsäaukeat ovat otollisia kasvualustoja. Tällaisia paikkoja on pienissä kunnissa yllin kyllin, kertoo Miia Korhonen Luontoturvasta. Korhonen on yrityksensä kautta tehnyt valistustyötä esimerkiksi järjestämällä valokuvanäyttelyitä vieraslajeista. Tällä pyritään asukkaiden valistamiseen ja auttamaan tunnistamista. – Samassa jamassa on koko Suomi. Kaupungit ovat ulkoistaneet toimintojaan eikä henkilökuntaa tai osaamista välttämättä ole. Myös tiedotus uupuu. Tarvittaisiin isompi valtakunnallinen kampanja. Tarvitaan tietoa, materiaalia, keinoja ja talkoojärjestelyitä. Olen ollut yhteydessä kouluihin, johon tämä voisi soveltua, miettii Korhonen vaihtoehtoja. Suuri ongelma on puutarhajätteen kärrääminen puistoihin. Esimerkiksi jättiputki leviää hehtaarin kokoiselle alueelle useampien vuosien kuluessa, mutta toisaalta kasvin siemen säilyy itämiskykyisenä kymmenen vuotta. Jättiputki kukkii kolmantena elinvuotena, mutta levittää siemeniä kymmeniätuhansia. – Hittivuosina 1970–80 -luvuilla on kasvia myyty ja tuotu paljon puutarhakasveiksi. Periaatteessa leviämisen estäminen on kaikkien vastuulla. Esimerkiksi kaupalliset toimijat voisivat jakaa tietoa hyvästä puutarhanhoidosta jätteenkäsittelyineen. Lahdessa on Korhosen ylläpitämä kokeilualue, jossa seurataan jättiputken kehittymistä ja kokeillaan uusia torjuntamenetelmiä. Jättiputken torjuntamenetelmiä ovat kaivaminen, peittäminen, kukintojen poisto, niitto sekä kemiallinen torjunta tai näiden keinojen yhdisteleminen. – Mahdollisimman paljon tehdään ympäristöystävällisesti peittämällä. Kaivaminen varsinkin keväällä onnistuu. Olen yrittänyt löytää muita kuin perinteisiä menetelmiä, kuten pyöräharan käyttö. Biohajoavasta katekankaasta saadaan kokemusta vasta viiden vuoden päästä. Turussa mekaanista torjuntaa Turussa jättiputkien esiintymien kartoitus ja torjunta alkoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vieraslajihankkeesta vuonna 2009. ELY-keskuksen hankkeiden päätyttyä Turun kaupunki on jatkanut torjuntaa hyvin tuloksin. Kemiallisesta torjunnasta on päästy eroon eikä enää isoja esiintymiä ole. Turku tekee torjuntaa paitsi oman kunnan puolella myös naapurikuntiin ostopalveluina. Maastossa toimii kaksi henkilöä ja heidän apunaan on työllistettyjä. Talkootyössä luonnonsuojelu- ja asukasyhdistyksillä on ollut roolinsa. Toiminta on kustannustehokasta kun esiintymiin mennään heti niiden löydyttyä, eikä siemenpankkia kaikissa tapauksissa ole ehtinyt edes syntyä. – Yli 80 esiintymää on tiedossa, mutta suuret vaikeat kohteet ovat pienentyneet. Noin puolet ovat sellaisia, joita käydään vain seuraamassa vuosittain eikä varsinaisia torjuntatoimia tarvitse enää tehdä. Uusia kohteita tulee edelleen harvakseltaan esiin puutarhajätteiden luvattoman maastoon kippaamisen seurauksena. Esiintymät rekisteröidään paikkatietokantaan. Ollaan niskan päällä, jos saadaan vielä jatkaa muutamia vuosia, uskoo suunnittelija Liisa Vainio Turun ympäristönsuojelusta. – Espanjansiruetana räjähti käsiin vuosi sitten. Kasvitieteellinen puutarha on kokeillut erilaisia torjuntamenetelmiä Ruissalossa, ja he ovat saaneet hyviä tuloksia. Resurssien rajallisuuksien vuoksi olemme keskittyneet lähinnä luonnonsuojelualueisiin eikä yksityisiin puutarhoihin voida mennä. Ohjeita ja neuvoja annetaan, mutta asukkaiden pitäisi hoitaa omat pihansa, kuvailee Vainio. Jättipalsamia kitketään luonnonsuojelualueilta ja niiden liepeiltä. Ongelmana monen haitallisen vieraskasvilajin kohdalla on se, että ne ovat helppohoitoisia koristekasveja, eikä haittaa ymmärretä. Vaikka olisi halua tai tietoa, niin ei aina pysty torjumaan esimerkiksi terveydentilan vuoksi. – Tatarien kohdalla Turussa ei vielä suuria ongelmia ole ollut eikä sitä ole otettu vakavasti. Englannissa tatarin olemassaolo laskee jopa tonttien arvoa. Sen juuret ovat niin vahvoja, että ne rikkovat rakenteita taloista. Liiketoimintamahdollisuuksia tutkitaan Ruduksella Ruduksella tutkitaan onko torjunnasta saatavissa myös liiketoimintaa. Ympäristöinsinööri Maiju Räsänen kertoo, että Piikkiössä on meneillään hanke, jossa testataan koetoimintaluvalla miten jättiputkea voisi torjua kuorimalla pintakerros kasvupaikoilta ja hautaamalla maa savikerroksen alle. Tämän pystyisi tekemään vähemmällä ihmistyöllä. – Jättiputken juurien ja siementen saastuttama maa on ollut ongelma. Ainoa vastaanottopaikka ollut pilaantuneiden maa-aineisten kaatopaikka. Tämä on kallista ja resurssien tuhlaamista. Asiakkaita on alkanut kiinnostaa vieraslajikkeettomat maa-ainekset. Tarve ja markkinat ovat tulleet nopeasti. Tähän mennessä on havaittu, että, jos savea on kaksi metriä eivät siemenet tai juuret siitä selvinneet. Toisaalta 20 sentin kuorintakerros voisi olla reilumpi. Aiheesta lisää Viherpäivillä luennoilla. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 35
Havainnekuva Kuninkaantammesta, jossa viherkerrointavoitteita on kirjattu asemakaavamääräyksiin. Kuva: ARK7 Oy Kuninkaantammen asuinalue tulee näyttämään tältä. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 36 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 Suvi Tyynilä sanoo, että vihreyttämistä tarvitaan ilmastovaikutusten hallintaan. – Vihreä vaikuttaa esimerkiksi helleaaltoihin helpottavasti: kun vihreä imee vettä ja haihduttaa sitä, prosessi viilentää samalla ilmaa.
VIHERKERROIN Vihertehokkuuteen päästään erilaisia reittejä Viherkerroin edistää ilmastoviisautta teksti ja kuvat: EEVA VÄNSKÄ Helsingissä on otettu käyttöön uusi työkalu kestävään kaupunkisuunnitteluun ilmastonmuutoksen vaikutusten hallitsemiksi, nimittäin viherkerroin. H elsingin kaupunki on pilotoimassa viherkerroin-työkalua Kuninkaantammen uudella asuinalueella Vantaanjoen vieressä. Osa alueen asuinkortteleista on jo valmistunut, ja osaa vielä rakennetaan. Työkalu saatiin valmiiksi vuonna 2014. Kun Kuninkaantammen kaava oli voimassa, viherkerroinmenetelmä lisättiin pilottitontin luovutusehtoihin, eli alueen rakentaja ATT lupautui käyttämään kerrointa. Jutuntekohetkellä vuoden 2016 lopussa prosessi oli siinä vaiheessa, että rakennuslupa on saatu ja rakentaminen alkaa 2017. Kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Suvi Tyynilä muotoilee niin, että viherkerroin on yksi työkalu muiden työkalujen joukossa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. – Ei voi sanoa, että ottamalla viherkertoimen käyttöön, olisimme tulleet kaupunkisuunnittelun erityiseen käännekohtaan. Tarve ilmastoviisaisiin ratkaisuihin on globaali, ja kerroin on yksi tapa päästä vihertehokkuuden tavoitetta kohti. Käyttö laajenee Erityisbonuksena on se, että viherkertoimen käytössä on monia etuja ilmastoviisaiden ratkaisujen mahdollistamisen lisäksi. – Vaikuttaa siltä, että kertoimen käyttö lisää asukkaiden kokemaa viihtyisyyttä ja laadukasta ympäristön rakentumista eri merkityksissä. Pidän viherkertoimessa erityisesti siitä, että samaan aikaan kun edistetään teknisiä ratkaisuja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, saadaan lopputuloksesta paljon iloa. Oikeastaan viherkertoimen käyttö on jo pilottia pidemmällä, sillä toisella Kuninkaantammen alueella olevalla kerrostalojen korttelialueella asemakaavamääräyksiin on kirjattu viherkertoimen tavoitetason käyttö. – Se tarkoittaa sitä, että kun perustetaan rakennushanke, lupahakemuksen yhteydessä on jätettävä viherkertoimen tuloskortti, eli dokumentaatio alueen tulevasta viherryttämisestä. Jo tällä hetkellä kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt muidenkin alueiden suunnittelussa viherkertoimen käyttöä. Tyynilä mainitsee esimerkkinä Vartiosaaren osayleiskaavan sekä Kruunuvuorenrannan suunnitelman. Joka kohteessa ei vielä ole pakollista käyttää viherkerrointa, sillä asemakaavassa arvioidaan kulloisenkin tilanteen kohtuullisuus. Mutta kertoimen käyttö on vakaasti laajenemassa. – On todennäköistä, että kerrointa tullaan virittämään tulevaisuudessa, kun saadaan lisää tietoa kertoimen käytön vaikutuksista. Esimerkiksi niin, että hulevesien hallinnan painoarvoa saatetaan kasvattaa. Että jatkossa pärjätään Voitko tiivistää sen, mikä viherkerroin konkreettisesti on? – Se on laskentatyökalu, joka on netissä vapaasti tarkasteltavissa, jolla voidaan monipuolistaa ja parantaa kaupungin vihreää intensiteettiä. Eli voidaan suunnitella sellaisia kaupunginosia, jotka pärjäävät tulevaisuuden muuttuvissa olosuh”Samaan aikaan kun teissa. edistetään teknisiä Tyynilä viittaa ilmastonmuutoksen muratkaisuja, saadaan kanaan tuomiin sään paljon iloa.” äärimmäisiin ilmiöihin ja niiden yleistymiseen. Rankkasateita, kuivuutta, myrskyjä, helleaaltoja, siinä esimerkkejä. Lisäämällä kaupunkivihreän määrää, pyritään varautumaan äärimmäisiin säätapahtumiin. Helsingissä on jo olemassa vahva viherkaupunkirakenne. Kuvitteellisesta keskustan ”kämmenestä” lähtee eri ilmansuuntiin vihreitä ”sormia”, laajoja yhteneväisiä viheralueita, kuten Keskuspuisto, Helsinkipuisto tai Viikki-Kivikko. – Viherkerrointa käytetään uusilla rakennettavilla tonteilla. Pidetään huolta siitä, että voidaan edistää ja mitata kaupunkivihreää jatkossa. Tyynilä sanoo, että muutkin kaupungit Suomessa tunnustavat vihreän lisäämisen tarpeen. Jyväskylässä on jo otettu käyttöön oma viherkerroin ennen Helsinkiä, ja Turussa suun- VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 37
nitellaan samaa. Helsinki käytti malliesimerkkinä muun muassa Malmön kaupunkia, jossa kertoimen käytöstä on hyviä kokemuksia. – Helsingissä viherkertoimen käyttö on erityisen tärkeää, sillä meillä on paljon kivikaupunkia ja tiivistä keskustamaista kaupunkialuetta. Katsoisin, että mikä tahansa kaupunki, jossa on samanlaista tiivistä kaupunkirakentamista, voisi hyötyä viherkertoimen käytöstä. Ylikin tavoitteista Havainnekuva Kuninkaantammesta; kohteessa hulevesiä viivytetään luonnonmukaisesti korttelipihalla. Kuva: Sweco Architects Oy Viherkerroin kuvaa pisteytetyn viherpinta-alan suhdetta alueen kokonaispinta-alaan. Tutkimme yhdessä tietokoneen ruudulle avautuvaa kerroin-näkymää. Aluksi kirjataan lähtötiedot, kuten pinta-alatiedot, minkä jälkeen määritellään tavoitetaso. Vihertehokkuutta voi lisätä kasvualustojen paksuudella, voi säilyttää vanhaa puustoa tai istuttaa uutta, voi rakentaa viherkattoja ja ylipäänsä vähentää läpäisemättömän kovan pinnan määrää. Jos rakennettavalla alueella ei ole säilytettävää kasvillisuutta, niin muun vihertämisen merkitys korostuu. Voi myös pelata läpäisevillä pinnoitteilla, joiden käytöstä saa pisteitä. Kun on täyttänyt taulukkoon tiedot, lopputuloksena on tuloskortti. – Olemme saaneet palautetta, että taulukon täyttäminen on loogista ja melko helppoa. Kysymyksiä tulee oikeastaan enemmän sen osalta, mitä ratkaisumahdollisuuksia kannattaisi käyttää tavoitetason saavuttamiseksi, kuin siitä, miten taulukkoa tulisi täyttää. Sadepuutarhat ja bonukset Kuninkaantammessa hulevesiä viivytetään tontilla kasvillisuudella ja rakenteilla. Vesi voi olla hetkellisesti näkyvillä altaissa, josta kasvillisuus voi sitä käyttää ja josta ylijäävä vesi voidaan ajan kanssa siirtää hallitusti viemärijärjestelmään. Kuninkaantammen alueella ylitetään viherkertoimen antama tavoitetaso. Se johtuu siitä, että koko alueen lähtökohtana on ollut ilmastoviisauden tavoittelu; asemakaavassa on jo määräyksiä, jotka tuottavat viherhyötyjä. – Kun vettä viivytetään syntysijoilla, saadaan sadevesien hallinnasta luonnonmukaisempaa. Kuninkaantammessa viivytys on erityisen tärkeää, sillä läheisyydessä sijaitsee Vantaanjoki, Natura-alue, jossa asustaa suojeltavia vuollejokisimpukoita. Yksi viivytystapa on sadepuutarha, jossa voidaan hyödyntää veden käyttöä muun muassa muotoilun avulla. Kivinen ”purouoma” kerää sateilla vettä, ja kuivana aikana se on yksi luonnollinen puutarhaelementti, kaunis katsella. Lisäbonuksia voi saada erityistoimista, kuten vaikka siitä että on valinnut kukkivia puulajeja tai siitä, että puihin ripustetaan linnunpönttöjä. – Kerroin ei anna yhtä valmista ja oikeaa vastausta niin, että sitä voisi soveltaa mihin tahansa tapaukseen. Kysymys on enemmänkin siitä, että jokainen kaupunki ja alue on omanlaisensa, ja ilmastoviisauteen voidaan päästä eri reittejä. Viherkerroin on tulossa kiinteäksi osaksi kaupunkisuunnittelua. Nyt ollaan vasta alussa työkalun käyttöönotossa. Mitkä ovat haasteita vihertehokkuuden lisäämisessä? – Esimerkiksi pysäköinnin mitoitus. Jos autoille rakennetaan tilaa maan alle, se tarkoittaa kansipihoja ja lisää suunnittelun haastavuutta. Jos rakennetaan maavarainen pysäköinti, se vie tilaa vihreältä. Kerroin luo synergiaa niin, että koettu viihtyisyys ja esteettinen nautinto kasvavat. Vihertehokkuus vaikuttaa pihaan ja kasvattaa hyviä sosiaalisia vaikutuksia. Paljon yhden työkalun hyötyjä. Lisätietoja: Viherkertoimen löytää excel- ja web-muodossa osoitteesta ilmastotyokalut.fi kohdasta Raportit ja työkalut. Helsingin kaupungin käyttöönottamaa viherkerrointa pilotoidaan Kuninkaantammen asuinalueella. Kuvassa itse kuninkaan tammi, rauhoitettu luonnonmuistomerkki, josta alue on saanut nimensä. 38 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17
viihtyisän ympäristön rakentaja Viher- ja ympäristörakentajat ry on kivi- ja ympäristörakentamista sekäLight, ylläpitoaColor: ammatti(Sansation Pantone 425C, maisesti harjoittavien yritysten muodostama järjestö. Yhdistys on Viherympäristöliitto ry:n (VYL) ja Euroopan viheraluerakentajien järjestön, European Landscaping Contractors AssoPANTONE 375C ciation (ELCA) jäsen. JÄSENYRITYKSET Viher- ja ympäristörakentajat CMYK 46, 0, 00, 0 ry:n jäsenyritysRGB 5 , 20 , 6 ten päätoimialat ovat: viher- ja ympäristörakentaminen, kivirakentaminen sekä viheralueiden hoito. Yritykset tuntevat suomalaiset kasvu- ja rakentamisolosuhteet, alan tekniikatPANTONE ja määräykset. Osalla jäsenyrityksistä toimintaan kuuluu myös puutarhasuunnittelu ja konsultointi. CMYK 0,0,0,80) WEB #97C93D 355C CMYK 98,jäsenet , 00, RGB 0, 50, 76 Yhdistyksen ovat2sitoutuneet viherra- WEB #00964C kentamisen laatu- ja ympäristöohjelmaan, osalla jäsenyrityksistä on säännöllisesti auditoitava laatujärjestelmä. Viher- ja ympäristörakentajat ry:n jäsenyritykset hoitavat myös yhteiskunnalliset velvoitteensa moitteettomasti. Jäsenyritykset ovat joko Rala ry:n tai Tilaajavastuu.fi -jäseniä. YHTEISÖJÄSENET Viher- ja ympäristörakentajat käyttävät vain tasalaatuisia ja korkealuokkaisia materiaaleja, asianmukaisia koneita ja laitteita sekä luotettavia alihankintapalveluja. Tämän takaamiseksi yhdistys on tehnyt yhteistyösopimuksia hyviksi kumppaneiksi koettujen alan yritysten kanssa. Nämä yritykset ovat Viher- ja ympäristörakentajat ry:n yhteisöjäseniä. Sopimukset takaavat merkittäviä etuja jäsenyrityksille. LISÄTIETOJA YHDISTYKSESTÄ JA JÄSENYRITYKSISTÄ TIETOSIVUSTO KULUTTAJILLE www.vyra.fi www.puutarhaunelma.fi Talvimaisema. Kuva Seppo Närhi. KEITÄ ME OLEMME?
Viihtyisän ympäristön rakentaja A-Pihat Ky, LEMPÄÄLÄ Allium Oy, JÄRVENPÄÄ Avlia Group Oy, TAMPERE Betonilaatta Oy, TURKU Billnäsin Taimisto Oy, BILLNÄS Bitucomp Oy, NURMIJÄRVI BNS Finland Oy, Helsinki Consti-Julkisivut Oy, HELSINKI Damados Oy, VANTAA Entti Oy, RAISIO Espoon Kotipuutarhurit, ESPOO Fahrplan Oy, VANTAA Forestum Oy, HELSINKI Fri-Tec, TENHOLA GreenWorks Oy, PORVOO Helsingin Maisematyö Oy, HELSINKI Helsingin Viherhuolto Oy, VÄSTERSKOG Hortensis Oy, ESPOO Hämeen Viherrakennus Oy, ORIVESI Jarkimo Oy, JÄÄLI JP Stonemason Ky, LAPPEENRANTA Järviseudun Viherrakennus Oy, VIMPELI KallioTaivas, TIKKAKOSKI Kaunispiha Oy, VANTAA Keski-Suomen Puutarha-Apu Oy, JYVÄSKYLÄ Kivat Pihat Jaana Liemola, SASTAMALA Koiviston Vihertyö Oy, HELSINKI Kontrasti Oy, ESPOO Korpela Group Oy, MYLYKOSKI Kreate Oy, Tuusula Kukkea piha, PAATTINEN Kurjenpolvi Oy, ESPOO Laarimäen Puutarha, LOIMAA Lassila & Tikanoja Oy, HELSINKI Lekora Oy, HELSINKI Lemminkäinen Infra Oy urakointi, TUUSULA, TAMPERE, TURKU, KUOPIO, ROVANIEMI Lännen Maisemarakennus, EURAJOKI Lännen Viherpalvelu / Lännen Kiinteistöpalvelu, TAMPERE Maisematawasti Oy, PAROLA Merjan Puutarha Oy, YLÖJÄRVI Mäster Grön, TAMMISAARI Nordgren-Yhtiöt Oy, HELSINKI Nurmitek Oy, LOHJA Ojansuun Puutarha, FORSSA OloPiha, VANTAA Oulun Maakone Oy, OULU Peltolan Piha Oy, LAPPEENRANTA Perniön Taimisto, KOTALATO PIHA.SI, LUVIA Piha- ja vihersuunnittelu Grönblom, ORIMATTILA Pihatyökauppa Haapala Oy, LAHTI Piha-apu Piilipuu Oy, VANTAA Pihadesign K. Wegelius, HÄMEENLINNA Piha group Oy Viherpalvelu Pihateam, RAISIO Pihahoito Tamminen Tmi, TUUSULA Pihakaivuri Oy, LOHJA Pihakerttu, TIRVA Pihalaatta-Asennus Oy, JYVÄSKYLÄ Pihaloiste Oy, HELSINKI Pihanne Oy, HELSINKI Pihapartio Oy, TUUSULA Pihapirkot Ky, LEMPÄÄLÄ Piharakenne Lohkare Oy, LAPPI Pihatyö Juha Perkkalainen Ky, EVIJÄRVI Pihatyö Laatunen Oy, HELSINKI Piahtyökauppa Haapala Py, LAHTI Pihavisio Oy, ESPOO Pohjolan kivi- ja viherrakennus Oy, LESKELÄ Porvoon puutarhapalvelut, PORVOO Potentiel Oy, HELSINKI Puut ja pihat, arboristi Minna Toivanen T:mi, KAARINA Puutarhapalvelu Hannonen Oy, KYLMÄLÄ Puutarhatoimisto ScanPlant Oy, UUSIKYLÄ RainSet Oy, KLAUKKALA Rakennustoimisto I. Uusitalo Ky, SILTAKYLÄ Ritvaset Oy, VANTAA Ryytiruukki Tmi, KELLOKOSKI Saajan Viherrakennus Oy, HÄMEENLINNA Satakunnan Viherpalvelu Oy, PORI Savonpirkka Oy, SAVONLINNA Scandinavia Pro Oy, Lahti Sunds Trägård Ab, Pietarsaari Suomen Kivipiha Oy, HELSINKI Sunpiha Oy, NUMMINEN Suomen Åihaprojekti RW Finland Oy, KLAUKKALA Suomen Puistopuutarhurit Oy, HELSINKI Suomen Vihertekniikka Oy, OKSAVA Tallqvist Infra Oy Ab, KOKKOLA Tampereen Puutarha-Center Oy, TAMPERE Tmi Viherkolmio, KLAUKKALA Toivepiha Oy, KARJALOHJA Toni Lindfors Oy, NURMIJÄRVI Tyrni Design Oy, Helsinki Tyrvään Vihertoimi, SASTAMALA LIITY MUKAAN TOIMIVAAN YHDISTYKSEEN! Viher- ja ympäristörakentajat ry Viljatie 4C, 00700 Helsinki Tyylipihat Oy, NOKIA Uudenmaan Pihapojat Oy, RAJAMÄKI V.A Suutari Ky / Piispan puutarha, KARHULA Vesa Kylmälä Oy, KERAVA Viher-Inka Oy, SALO Viher-Jalanti Oy, TOIJALA Viher-Pirkka Oy, HÄMEENLINNA Viher-Pirkko Tmi, HILTULANLAHTI Viheraluerakennusliike Kalevan Taimi Oy Ab, HELSINKI Viheraluerakentaja Silvola Oy, ESPOO Viherasiantuntija Anemone, VANTAA Viherkäine Oy, RAUMA Viherkehä Oy, SÖDERKULLA Vihermali Oy, PERTTULA Vihermax, JÄRVENPÄÄ Viherpalvelu Ettala & Co, TURKU Viherpalvelu Greener, HELSINKI Viherpalvelu Kotipiha, HOLLOLA Viherpalvelu Saarnivaahtera Oy, LÄYLIÄINEN Viherpalvelut Hyvönen Oy, LAHTI Viherpojat Oy, HÄMEENLINNA Viherrakenne J Turunen Oy, OUTOKUMPU Viherrakenne Jaakkola Ky, FORSSA Viherrakennus Korpela Oy, MYLLYKOSKI Viherrakennus Lehto Oy, RIIHIMÄKI ViherRakennus Oy, OULU ja VANTAA Viherrakennus Pihakukot Oy, OULU Viherrakennus Silmu, KANGASALA Vihertaimet Karivainio Ky, VUORELA Vihertaiturit Ky, ESPOO Vihertaso Oy, HYVINKÄÄ Vihertyö Katsura, ORIMATTILA Vihertyö Niskanen Oy, YLIVIESKA Vihervarikko Oy, NURMIJÄRVI Viherviisikko Oy, HELSINKI VRJ Group Oy, Oulu, Kangasala, Vantaa VRP Viher- ja rakennuspalvelut Oy, VANTAA Vuokatin Nurmi Oy, SOTKAMO Ympäristörakennus Saarinen Oy, KANGASALA Email toimisto@vyra.fi
YRITYSTOIMINTA Vaihtoehto auton ostolle on minileasing teksti: JOUKO ANTERE Vihertyössä tarvitaan usein sesonkiluontoisesti lisää kuljetuskapasiteettia. Autojen oston rinnalle pyrkii ns. minileasing –toiminta. Siinä toimitaan lyhytaikaisen auton vuokrauksen ja pitkäkestoisen varsinaisen leasing -toiminnan välimaastossa. Y rityksen investoinneissa ovat autot usein merkittävä kohde, johon yrityksen pääomaa sidotaan. Viime aikoina yleistynyt lyhytaikainen leasing-toiminta vapauttaa pääomaa muihin kohteisiin, vaikka samanaikaisesti käytössä on erinomainen ja omiin töihin räätälöity kuljetuskalusto. Siinä missä ns. normaali auton vuokraus tehdään yhdestä päivästä muutamaan viikkoon, tavanomaiset leasingsopimukset tehdään sitten yleensä kahdessa vuodesta ylöspäin kestäviin sopimuskausiin. – Tässä minileasingsopimuksessa vuokraaja voi tehdä sopimuksen yhdestä kuukaudesta kahteen vuoteen kestäväksi sopimuskaudeksi. Eli tämä sopii parhaiten silloin kun yrittäjä tarvitsee tilapäisesti lisää autokalustoa. Se sopii erityisesti niissä tilanteissa kun autoa ei tarvitse koko vuodeksi eikä haluta makuuttaa vuokrattua autokalustoa tyhjän panttina esimerkiksi talvikautena, kertoo minileasingsopimuksia tekevän Hertzin Tiia Östberg. Auto heti käyttöön Tämän kaltaisen vuokrauksen etuja on Östbergin mukaan myös se, että auton saa käytännössä saman tien käyttöönsä ja sen voi palauttaa myös heti kun auton tarve loppuu, kuitenkin aikaisintaan kuukauden kuluttua. Ja toisaalta sopimusta voi pidentää helposti. Luonnollisesti kiireimpään sesonkiaikaan halutunlaisen auton välitön saaminen käyttöön ei ole välttämättä aina taattua, joten varaus kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Järjestelmä on tehty mahdollisimman joustavaksi, siihen ei kuulu myöskään aloitus- tai lopetusmaksuja. Etua voi ajatella siinäkin, et- telaajin tuo Viheralan äristö Viherymp € 1.B/17 | 10 Bonus: mainospaikka hakemistoon puoleen hintaan tekstimainoksen varanneille. teet: iherrakekannsipihat Uudet vvih erseinät, ja 2017 Vihreä Kir Vihreän Kirjan jakelu kattaa: - arkkitehtitoimistot - ammatti-isännöitsijät - kiinteistönhoitoyritykset - kuntien teknisten toimialojen johtajat - maanrakennusliikkeet - rakennusliikkeet - suurten asuntoyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat - Viherympäristö-lehden tilaajat (n 2.000 kpl) intajin hank laa Viheralan ja osoite hakemisto 0 16 10.1 1 Tavallisessa tapauksessa, jossa esimerkiksi viheryrittäjä tarvitsee autoa, sopimus tehdään yleensä keväästä syksyyn. Silloin kartoitetaan minkä tyyppistä autoa yrittäjä tarvitsee. Onko se lava-auto, umpiauto, paljonko kuljetustilaa siinä olisi oltava? Onko tarve kenties hyllyvarustukselle, invertterille tai tarvetta suojata penkit jo ennakolta? Tarvitaanko kattotelineitä tai peräkoukkua? Auto voidaan räätälöidä monenlaiseen käyttöön tarpeen mukaisesti. Autoa voi käyttää yrityksessä kuka tahansa mutta vuokraaja edellyttää kuljettajalta vähintään vuoden ajokokemusta. Minileasingilla vuokrattavat hyötyajoneuvot ovat B-kortilla ajettavia. Kokonaishintaan vaikuttaa luonnollisesti auton koko ja laatu, vuokra-ajan pituus ja kilometrit. Toisaalta huolto ja teknisten vikojen korjaus kuuluu hintaan, myös sijaisauton saa jos auto joutuu huoltoon. Jos vuokra-aika on pitempi, myös kausirenkaiden vaihto ja säilytys kuuluu sopimukseen, ja tietysti liikennevakuutus. Mutta omavastuu vahingoista kuuluu luonnollisesti vuokraajalle, sitä voi tietysti pienentää mutta se luonnollisesti maksaa sitten lisää. Tule mukaan tuottamaan vuoden 2017 Vihreän kirjan sisältöä. 29/11/20 _17.indd Räätälöity auto kemisto ja osoiteha iaalit t, ja –mater viherkato stuotteet et, kierräty t pinnoitte errakentaminen de uu n de ala ja vih Viheraluei Rakennus haremontti eraus ja pi Linjasane vk_kansi tä ikäviä taloudellisia yllätyksiä ei pääse sattumaan, kun käytännössä kaikki auton kulut ovat jo etukäteen tiedossa, koska ne sisältyvät sovittuun vuokrahintaan. Lyhytaikaisesti liisatut autot ovat myös edustavia, koska ne ovat yleensä uudehkoja ja hyväkuntoisia. Niitä saa tarvitessa myös teipata oman firman mainosteipeillä. Vihreän Kirjan aikataulut - varaukset 10.2. mennessä - PDF-aineisto 20.2. mennessä - jakelu alkaa 9.3. Varaa paikkasi Hannu Pyykkö, 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi
KASVINSUOJELU Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu teksti: SARI HAIKOLA Uusi asetus korostaa toimijoiden omavalvonnan merkitystä kasvituhoojien leviämisen estämisessä. Tavoitteena on, että mahdollisissa kasvituhotapauksissa taimiaineiston kulkureitit pystytään jäljittämään. E U:n kasvinterveyslainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Uudella kasvinterveysasetuksella korvataan kasvinterveysdirektiivi 2000/29/EY. Jatkossa kasvipassien käyttö laajenee merkittävästi ja lisäksi toimijoille tulee saastuneiden kasvien takaisinvetovelvoite. men vuoden ajan. Jäljitettävyyden tulee toimia myös siten, että kasvierien liikkeet toimipaikan sisällä ja toimijan eri toimipaikkojen välillä tiedetään. Kasvintuhoojien luokittelu uusiksi Jatkossakin toimijan on aina ilmoitettava karanteenituhoojaepäilystään viranomaiselle. Karanteenituhoojaa löydettäessä toimija nykyisin odottaa viranomaisen määräyksiä siitä, kuinka on toimittava. Tulevaisuudessa toimijan on oma-aloitteisesti vedettävä markkinoilta kasvierät, jotka saattavat olla saastuneita. Takaisinveto on tehtävä myös vaikka kasvit olisi jo luovutettu asiakkaalle. Tavoitteena on nopeuttaa toimintaa karanteenituhoojien leviämisen estämiseksi. Uutta asetusta sovelletaan vuoden 2019 lopusta alkaen. Evira tulee tiedottamaan ja opastamaan toimijoita muutoksiin liittyen. Uudessa asetuksessa tuhoojat jaetaan karanteenituhoojiin ja niin sanottuihin laatutuhoojiin (RNQPs, regulated non-quarantine pests). Karanteenituhoojista osa on unionikaranteenituhoojia (karanteenituhoojia koko unionin alueella) ja osa suoja-aluetuhoojia (karanteenituhoojia vain tietyillä suoja-alueilla). Unionikaranteenituhoojista osa puolestaan on prioriteettituhoojia, joita kaikkien jäsenmaiden on kartoitettava ja joihin kiinnitetään erityistä huomiota. Nämä prioriteettituhoojat eivät ole vielä tiedossa. Useat nykyisistä vaarallisista kasvintuhoojista sekä nykyiset taimiaineistotuhoojat ovat jatkossa laatutuhoojia. Tällaisten tuhoojien kohdalla viranomaiset eivät määrää hävittämistoimenpiteitä tuotantopaikalla. Näitä tuhoojia ei kuitenkaan saa esiintyä markkinoitavissa istutettaviksi tarkoitetuissa kasveissa, mukaanlukien toimijalta toiselle myytävät valmiit ruukku- ja ryhmäkasvit. Esimerkiksi mansikan kulmiolaikku lienee jatkossa laatutuhooja. Kasvierien takaisinvedot käyttöön Kirjoittaja on ylitarkastaja, Evira/Kasvinterveys ja taimiaineistot. Jäljitettävyyttä parannetaan Karanteenituhoojien leviämisen estämiseksi on tärkeää, että sekä saastunnan alkuperä että mahdollisesti jo eteenpäin ketjussa menneet erät pystytään jäljittämään. Jäljitettävyyden parantamiseksi kasvipassin käyttöä laajennetaan siten, että tulevaisuudessa kaikki istutettaviksi tarkoitetut kasvit tulee varustaa kasvipassilla. Tämä koskee myös valmiita ryhmä- ja ruukkukasveja. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin suoraan kuluttajille myytävät kasvit. Mahdolliset suoja-aluekasvipassit vaaditaan edelleen myös suoraan kuluttajille myytäville kasveille. Tämä tarkoittaa sitä, että tulipoltteen isäntäkasvit on jatkossakin aina varustettava kasvipassilla. Jäljitettävyyttä pyritään parantamaan myös lisäämällä kasvipassia käyttävien toimijoiden velvoitteita. Toimija voi varustaa markkinoimansa kasvit kasvipassilla, mikäli toimija on tarkastanut kasvit ja todennut, että ne ovat vapaita karanteenituhoojista ja laatutuhoojista ja täyttävät lainsäädännön kasvinterveydelliset erityisvaatimukset. Näiden tarkastusten kirjalliset tulokset on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Jotta toimija voi täyttää edellä mainitun velvoitteen, tulee sillä olla riittävä tietämys karanteeni- ja laatutuhoojista, niiden oireista sekä keinoista estää tuhoojien leviäminen. Toimijan on tarvittaessa järjestettävä henkilökunnalleen tähän liittyvää koulutusta. Toimijan tulee myös tunnistaa ja tarkkailla toimintansa kriittisiä vaiheita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimijan tulee tunnistaa toiminnassaan ne vaiheet, jotka ovat erityisen riskialttiita karanteenituhoojien leviämisen kannalta ja kirjattava nämä sekä tarkkailun tulokset ylös. Lisäksi toimijan on pidettävä kirjaa kustakin kasvierästä niin, että jokaisen erän kohdalla on tieto sekä toimittajasta että vastaanottajasta. Käytännössä tämä vastannee nykyistä vaatimusta kasvipassitietojen ja lähetyslistojen säilyttämisestä. Nämä tiedot on säilytettävä kol- Lepaa HORTONOMI (AMK) Rakennettu ympäristö Opiskele rakennetun ympäristön suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon asiantuntijaksi. • Opinnot kiinni työelämän projekteissa • Joustavat opiskelumuodot osaamisen ja työtaustan mukaan • Asiantuntevat opettajat Korkeakoulujen yhteishaku 15.3.–5.4. hamk.fi/rakennettuymparisto VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 43
44 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17
VIHERRAKENTAMINEN Maanviisas – Terrawise rakentuu yrittäjien yhteenliittymiseen teksti ja kuva: SEPPO NÄRHI Miksi nuoret ja kasvavat yritykset päättävät myydä yrityksensä osaksi isompaa yritystä? Tästä oli pakko ottaa selvää. P irkanmaalla toimiva YRS, Ympäristörakennus Saarinen on kasvanut nopeasti nollasta useamman miljoonan liikevaihdon yritykseksi. Tuomas Saarinen päätti myydä yrityksensä sijoitusyhtiö Sentica Parners Oy:n hallinnoimalle TerraWise Oy:lle. Samaan ratkaisuun on jo päättynyt viisi muuta yritystä, näistä ViherMali Oy ja Cendigo Oy ovat viherrakennusyrityksiä. – Meillä on luontainen kehittämisen halu. Tuli riittävän houkutteleva tarjous liittyä osaksi isompaa yritystä ja syntyi halu katsoa, mitä yhdistymisestä voisi saavuttaa. Idea, että yrittäjä myy koko yrityksensä sijoitusyhtiölle mutta samalla yrittäjä ostaa sijoitusyhtiön hallinnoiman yhtiön osakkeita ja jää yritykseen osakkaaksi ja yrittäjäksi. – TerraWise Oy:n toiminnassa viherrakentaminen tulee olemaan merkittävä osa toimintaa. Muu osa on infrarakentamista, yhdyskuntarakentamista, louhintaa ja kivianeksiin liittyvää toimintaa, kuten murskausta, Tuomas Saarinen selvittää. – TerraWise on kokonaisvaltainen infrarakentaja, jokaisella osaamisalueella on oma ammattitaitoinen henkilöstö ja kalusto. Pääpaino toiminnassa keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kolmion Helsinki – Tampere – Turku sisälle. linta, laatujärjestelmä ja lomakkeisto. Valmiita ohjelmia ei ole löydetty markkinoilta vaan ohjelmat räätälöidään yrityksen tarpeisiin. Kannattavuus ohjaa toimintaa – TerraWisen toimintaa ohjaa kannattavuus. Ydinasiana pidetään, että projektit pysyvät aikataulussa ja palkkalistoilla on osaava henkilöstö. Yritystä kasvatetaan yritysostoilla, ja orgaanisella kasvulla. Kasvua ei kuitenkaan tavoitella kannattavuuden kustannuksella, Saarinen kertoo. – Itselle tässä kuviossa houkuttelevaa on se, että osana isompaa yritystä voi olla mukana aiempaa suuremmissa hankkeissa. – Tarjoamme pienille ja keskisuurille asiakkaille projektikohtaisia tarjouksia. Yksityisasiakkaat jäävät pois. Menestys ei tule itsestään Tuomas Saarinen sanoo, että yrityskaupan jälkeen mikään yrittämisessä ei ole muuttunut. Helpottava tekijä on ollut se, että päätöksenteossa on mukana muita yrittäjiä. – Menestys ei tule työtä tekemättä, Tuomas kiteyttää. YRS pitää itsellään kiinteistöt, TerraWise vuokraa tilat. Sitouduttu olemaan mukana Yrityskaupan ajatuksena on, että yrityksensä myyvät yrittäjät säilyvät osana isompaa yritystä ja ovat sitoutuneet jatkamaan työskentelyään niin kuin aiemminkin. Toiminta jatkuu alkuun vanhalla pohjalla mutta vähitellen toimintoja yhdistetään yhteisten tunnusten ja liiketoiminnan alle. Parhaillaan TerraWise rakentaa yhteistä tietojärjestelmää, esimerkiksi tarjouslaskenta yhdenmukaistetaan, samoin projektinhallintaa ja -seurantaa. Yhteistä säästöä etsitään konsernitoiminnasta. Konsernia ei kasvateta hallinnollisesti isoksi. Konsernitasolla tulee olemaan toimitusjohtaja, talousjohtaja ja jatkossa henkilöstöjohtaja. TerraWise työllistää jo nyt lähes 300 henkilöä. Jatkossa yhteisten tunnusten alla tulee olemaan reskontra, projektinhal- TerraWise on perustettu joulukuussa 2015 Yrityksen muodostavat Kanta Kaivu Oy, Cendigo Oy, Kallionporaus Arto Soininen Oy, Ympäristörakennus Saarinen Oy, JJ Kaivin ja Kallio Oy sekä ViherMali Oy. Päätoiminta-alueet ovat pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Pääomistaja on Sentica Partners ja muita omistajia ovat yritysten omistajat. TerraWisen yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 60 miljoonaa € ja palveluksessa on noin 270 ammattilaista. Osaamisalueet: yhdyskuntarakentaminen, maanrakennus, louhinta, viherrakentaminen, murskaus ja kiviaines – Päätin myydä oman yritykseni, kun tuli houkutteleva tarjous olla mukana kehittämässä osana isompaa yritystä, Tuomas Saarinen valottaa yrityskauppansa taustaa. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 45
Yleisnäkymä leikkialueeseen jonka väritys tehtiin palvelemaan myös näkövammaisia. Keltainen väri ja maahan maalatut raidat auttavat pihan hahmotuksessa. Karuselliin pääsee myös pyörätuolilla, samoin männyn kupeessa olevaan keinuun. Kuva Henri Sinisalmi. Esteetön piha Valteri, Ruskis Erikoiskohde tuo työhön lisää mielenkiintoa teksti: JOUKO ANTERE, kuvat: VIHERPOJAT JA JOUKO ANTERE Vihersuunnittelun ja -rakentamisen herkkupaloja ovat monesti erikoiskohteet, joissa päivittäiset rutiinijutut vaihtuvat hetkeksi tavallistakin yllättävämpien rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen pohtimiseksi. Ja kun lopputulos palvelee jotakin erityisryhmää niin hyvin, että kiitosta satelee joka suunnasta, on projekti onnistunut. Sellainen oli Helsingin Ruskeasuolla olevan Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Ruskis-koulun piharemontti. 46 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17
VIHERRAKENTAMINEN K yseinen koulupiha on tarkoitettu liikunta- ja monivammaisille sekä pitkäaikaissairaille lapsille, mikä edellyttää myös pihan toimintaympäristöltä esteettömyyden erikoistasoa. Koulu on opetussuunnitelmaltaan tavallinen peruskoulu mutta sitä käyvillä lapsilla on eriasteisia liikuntaja aistivammoja, jotka tietysti otetaan huomioon monella tapaa. Oppilaita koulussa on vajaat 60 mutta sitä käyttää jatkuvasti myös monet muut erilaisille lyhytkursseille Ruskikselle tulevat erityisryhmiin kuuluvat lapset. Oppilailla on monenlaisia liikuntarajoitteita ja siten liikkumista helpottavia apuvälineitä, kuten pyörätuoleja. Lisäksi joidenkin oppilaiden eriasteiset näkövammat edellyttävät mahdollisimman selkeän ja muilla keinoin hahmoteltavissa olevan ympäristön suunnittelua. Esteettömyys on luonnollisesti korostetusti esillä kaikessa ympäristössä. Koulu on rakennettu alun perin 1952 mutta sitä on laajennettu ja remontoitu vuosina 1995 ja 2002. Kuitenkaan pihalle ei ole aiemmin missään vaiheessa tehty juuri mitään, siellä oli pieni leikkimökki, pari keinua ja hiekkalaatikko. Piha ei ole suuren suuri, projektin kohteena oli noin 1400 neliön laajuinen alue. Se oli osittain pahasti painanteiden kuopittama, jopa reikäinen, koska olemassa ollut pinta oli rakennettu suoraan louhetäytön päälle. Pintamaa oli monessa kohtaan valunut kiilaamattoman louheen sisään. Uusi opetussuunnitelma otettiin huomioon – Meillä oli ajatus, että pihasta tulee osa koulunkäyntiä ja oppimisympäristöä. Se ei ole enää pelkästään välitunteja varten, jolloin lyhyesti käydään ulkona, vaan siitä tulee myös hyödynnettävää opetustilaa, kertoo rehtori Leena Airaksinen painottaen samalla, että myös uudessa opetussuunnitelmassa edellytetään opetuksen siirtämistä mahdollisuuksien mukaan myös ulos luokkahuoneista. Kiinteistön omistaa Senaattikiinteistöt Oy, jolta Ruskis on tilat vuokrannut. Kaikki projektin osapuolet ovat olleet hyvin tyytyväisiä omistajan haluun satsata kestäviin materiaaleihin ja toimiviin rakenteisiin. Koulupihan suunnittelusta ovat vastanneet teollinen muotoilija Aino Kiviranta sekä maisema-arkkitehti Jenny Asanti Sito Oy:sta. Pääurakoitsija oli Viherpojat Oy. Opinnäytteestä suunnitteluprojektiin Aino Kivirannan valinta vastaamaan projektin esteettömyyssuunnittelusta ja tarvittavista uniikkikalusteista oli luonnollinen jatke hänen opinnäytetyöhönsä. – Olen koulutukseltani teollinen muotoilija ja tein graduni Aalto-yliopistoon aiheena esteettömät leikkivälineet. Sitä tehdessäni olin jo yhteydessä tähän kouluun. Lapset osallistuivat tähän graduun ja työpajoihin. Mietittiin yhdessä oppilaiden kanssa, millainen esteetön ja hyvä leikkipaikka olisi, millaisia välineitä he voivat käyttää ja hyödyntää. Se oli lähtötietona tätä projektia varten. Tästä sitten tuli yhteys pihan uudistamisprojektiin. Vihersuunnittelun ja –rakentamisen osaamisen hankkeeseen toi sitten Sito Oy, jonka maisema-arkkitehti Jenny Asanti on ollut myös erityisen kiinnostunut sekä lasten että vanhusten toiminnallisista ympäristöistä ja esteettömyydestä. Luonteva työnjako Suunnittelussa työnjako tehtiin niin, että Aino Kivirannan vastuulla oli esteettömyys ja toiminnallinen suunnittelu, eli millaisia leikkivälineitä ja kalusteita tulee ja millaisia erikoistuotteita tätä pihaa varten tarvitaan. Toteutussuunnittelusta vastasi Sito, jonka vastuulla oli pääsuunnittelun lisäksi valaistus- ja geosuunnittelu, näistä huolehtivat Martti Paakkinen ja Essi Hartman. Rakennesuunnittelusta vastasi Jari Hatara Expecon Oy:sta. – Tämä oli tosi hyvä työnjako, minä piirsin kuvaa käyttäjän näkökulmasta ja tuotteiden suunnittelusta ja toiminnallisen konseptin suunnasta, Jenny taas pihan rakentamisen suunnasta. Tähdättiin kaikessa käyttäjien itsenäisen toiminnan tukemiseen, kiittelee Aino Kiviranta hyvin toiminutta suunnitteluryhmää. Erityisen paljon haastetta suunnitteluun toi tietoisuus siitä, että pihaa käyttää niin monenlaisia erityisryhmiä edustavat lapset. Monella on liikuntarajoitteita, toisilla on käytössä pyörätuoli ja niidenkin koot vaihtelevat. Kuitenkin jokaiselle haluttiin tarjota tavanomaisia leikkivälineitä, jotka sitten modifioitiin eri käyttäjien tarpeita ja fyysisiä toimintarajoitteita ajatellen. Piha tarvitsi keinuja, karusellin, kiipeilypaikan ja hiekkalaatikon, mutta kaikille näille olisi oltava esteetön pääsy myös pyörätuolilla. Erilaisia erityistarpeita Toisaalta pihan olisi tarjottava myös näkövammaisille mahdollisuuksia toimia itsenäisesti, tämä edellytti mm. ohjausraitojen käyttöä sekä leikkivälineiden värityksen miettimistä erityisen tarkkaan. Kaiken kaikkiaan pihasta haluttiin sellainen, jossa huolimatta hyvin erilaisista toimintarajoitteista lapset voivat toimia mahdollisimman omatoimisesti. – Kyllä on olemassa valmiitakin leikkivälineitä, joissa esteettömyys on otettu huomioon. Valikoima on kuitenkin aika pieni, joten pakosta tänne jouduttiin suunnittelemaan ja valmistuttamaan myös uniikkituotteita, kertoo Jenny Asanti. Pihalla on karuselli, jonne voi ajaa pyörätuolilla, koska pyörivä ja riittävän tilava osa on aivan maan tasalla. Lisäksi pihalla on tarjolla muutama kuuloaistiin perustuva leikkiväline, xylofoni ja maan alla kulkeva ”putkipuhelin”, jonka kautta voi puhua maan pintaan nousevien torvien kautta. Leikkivälineitä on mm. Lappsetin, Hagsin ja Kompanin mallistoista sekä suuri kiipeilyteline Berliner Seilfabrikilta. Tähänkin telineeseen tarvittiin muutos alkuperäiseen malliin, eli sisääntuloaukkoa suurennettiin niin, että kupolin sisälle mahtuu pyörätuolilla. – Kun pyysimme muutosta, tehdas ymmärsi toiveen, lähetti kuvat muutetusta sisäänkäynnistä ja me sitten hyväksyimme sen. Ja hyvin toimii, kiittelee Jenny Asanti. Uniikkituotekin tarvittiin Vaikka monia olemassa olevia ja tiettyjen muutosten jälkeen pihalle soveltuvia esteettömiä leikkivälineitä löytyikin, halusi Aino Kiviran- VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 47
VIHERRAKENTAMINEN Rehtori Leena Airaksinen hykerteli tyytyväisyyttään nähdessään lasten ottavan uudistetun pihan omakseen heti marraskuisessa avajaistilaisuudessa. ta suunnitella myös yhden täysin uniikin tuotteen. Pihalle haluttiin monipuolinen pöytätaso, jonka ääreen pääsee erikokoisilla pyörätuoleilla. Pöytätasoon tuli 25–30 senttiä syvät ”istutuslaatikot”, joihin on tarkoitus keväällä asentaa multaa, kylvää siihen siemeniä ja istuttaa esimerkiksi yrttejä. Näin koulun pihalla mahdollistetaan vahva kosketus luontoon myös liikuntarajoitteisille oppilaille kun pyörätuolilla pääsee käsiksi pieniin taimiin! Lisäksi osa pöydän laatikoista on täytetty hiekalla, jolloin pyörätuolista yltää leipomaan kaikkien lasten rakastamia herkullisia hiekkakakkuja! – Viljelypöydän suunnittelin osaksi ulko-oppimisympäristöä, jota uusi opetussuunnitelmakin edellyttää. Valitsin betonin materiaaliksi, koska se on monipuolinen ja mahdollisti tarpeellisen kaarevan muodon. Lisäksi halusin kokeilla pintaan graafista betonia ja siihen lisättiin opetussuunnitelman mukaisia kasvien kuvia ja nimiä. Tässä tärkeänä ideana halusin kokeilla ns. taktiilipintaa, eli hieman kolmiulotteista kohokuviota, jossa kuvion myös voi tuntea, eli näkörajoitteiselle se tarjoaa myös tunneaistimuksen, kertoo Aino Kiviranta. Suurin työ oli luonnollisesti muottien tekeminen betonivalua varten. Muotit tehtiin ja pöytäelementit valettiin Hollolassa Rakennusbetoni ja Elementti Oy:ssa. Tätä ideaa ja valmiita muotteja voisi käyttää varmasti myös vanhusten palvelutalojen pihoihin, monissa niistä voisi olla kiinnostusta pyörätuolilla lähestyttävästä viljelypöydästä. Taktiilipolku tasapainoiluun Teollinen muotoilija Aino Kiviranta vastasi projektin suunnittelussa käyttäjänäkökulmasta. Hän piirsi myös uniikin viljelypöydän, jonka ääreen pääsee myös pyörätuolilla. Ideaa kannattaisi kokeilla myös vanhusten palvelutalojen pihakalusteena. Pöydän ympärille tehtiin erilaisista kivimateriaaleista ns. taktiilireitti. Siinä erimuotoiset ja -kokoiset betoni- ja luonnonkivet asetettiin niin, että pinnasta tuli hallitun epätasainen. Tätä polkua kävellessä liikuntarajoitteinen lapsi voi kehittää kävelyssä tarvittavaa tasapainoa tai pyörätuolin käsittelyä haastavammalla pinnalla. Pöytä tarjoaa koko matkan sopivasti tukea, jos siihen on tarve. Myös pihan betonirunkoisiin istuinpenkkeihin on tehty kohokuvioina esimerkiksi siilin ja oravan jalanjälkikuvioita, jotta lapset voivat niitä tunnustella penkin reunassa. Näin Keskuspuiston eläimet tuodaan osaksi pihaa. Jenny Asanti kertoo, että haasteellisinta oli suunnitella pihan eri toiminnot huomioiden niin erilaiset käyttäjäryhmät kuin mitä koulun oppilailla on. Näkörajoitteisille oli tehtävä liikuntaa helpottavat selkeät väriraidat, joita pitkin he löytävät pihan eri leikkivälineet, mutta toisaalta kovin paksuja raitoja ei voinut asfalttiin tehdä, koska ne taas haittaava pyörätuolien kulkua. Leikkivälineiden hahmotusta Asanti ja Kiviranta pyrkivät helpottamaan myös selkeällä värisuunnittelulla, esimerkiksi kirkkaan keltainen väri antaa hyvän kontrastin tummaa asfalttia ja muita tummia pintoja vasten. Myös toiminnallisten ja esteettömien tarpeiden sovittaminen yhteen rakentamisen teknisten vaatimusten kanssa asetti haasteita suunnittelulle. Mutta lopulta toimivat ratkaisut kuitenkin aina löytyivät. Mittava maanrakennusurakka – Sekä kiinnostavaa että inspiroivaa, mutta myös haastavaa oli sovittaa ensin hyvin erilaiset toiminnalliset tarpeet yhteen ja sitten sovittaa ne vielä yhteen teknisten asioiden kanssa, kertoo maisema-arkkitehti Jenny Asanti Sito Oy:sta. 48 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 Koska alkuperäinen piha oli rakennettu huolimattomasti suoraan suurikokoisista kivistä koostuvan louheen päälle, oli koko projekti luonnollisesti aloitettava mittavalla maanrakennustyöllä. Urakoitsija Anssi Koskelan mukaan vaativinta oli tehdä tukivaluja pihan reunoilla olevaan, paikoin lähes kolme metriä korkeaan epämääräiseen louhemuuriin. Pihan reuna oli aiemminkin aidattu ja uusi vastaava aita oli rakennettava tukevaksi. Tukivalun ohella myös reuna tehtiin betonivalulla, jotta aitatolpat saatiin kestäviksi. – Yllättävin oli ehkä se tukimuurin valu, sitä ei osattu kunnolla ennakoida, mutta senkin kanssa pysyttiin aikataulussa. Yleisesti ottaen tämä koko projekti oli tosi opettavainen monellakin tapaa, koska monessa kohtaan tehtiin asioita tavallisesta poikkeavalla tavalla, pohtii Koskela. Muu osa louhetäytöstä reuna-alueiden sisäpuolella sitten kiilattiin
tukevaksi sopivalla murskeella, jotta pinta ei enää tämän jälkeen pääse hiljalleen valumaan louhoksen sisään. Näyttävät kukkaistutukset Suomen 100 v. juhlavuoden kunniaksi! Tuoksuvia marjapensaita Pihalla oli olemassa muutamia suuria puita ja yhtä jo kuollutta kuusta lukuun ottamatta ne jätettiin paikalleen. Suuria kasviryhmiä ei suunnitelmaan kuulunut, koska tilaa ei pihalla kovin paljoa ole. Muutamia koristepensasryhmiä sinne tuli, samoin lisättiin marjapensaita, joita siellä oli jo ennestään. Tuoksuvat herukat tarjoavat myös nenälle elämyksiä. Istutusaltaat ympäröitiin väliaikaisilla aidoilla, jotka poistetaan muutaman vuoden kuluttua. Leikkivälineiden ympärille tehtiin turva-alustat valamalla ja kulkupinnat tehtiin asfaltilla jotta pyörätuolilla olisi helppo kulkea. Yhteen kohtaan tehtiin kivistä ja maksaruohomatoista pieni kivikkopuutarha. Projekti vietiin nopeasti läpi. Suunnittelu aloitettiin syksyllä 2015, varsinaiset toteutussuunnitelmat valmistuivat helmikuulla ja työt aloitettiin heinäkuussa 2016, koska maarakennusurakka haluttiin valmiiksi koulun kesäloman aikana. Valmista tuli ennen avajaisia, joita vietettiin marraskuun alussa. enkki i p villä s u htä illä! v nä pä i r e h Vi – Aikataulu oli kyllä aika tiukka, mutta onneksi pahoja yllätyksiä ei tullut, joten saimme kaiken valmiiksi aikataulun mukaan. Erityisesti se viljelypöydän valmistuminen oli mielenkiintoista, kävimme itse Hollolassa neuvottelemassa betonielementtien tekemisestä. Sen asentaminen ei ollut ihan helppoa, koska kyse oli aivan uniikista tuotteesta. Ja yleisesti tässä kohteessa kaikki mitoitukset oli tehtävä tavallistakin tarkemmin, toleranssit olivat pieniä, muistelee Anssi Koskela Viherpojat Oy:stä. Koko urakan budjetti liikkui noin 470 000 euron tuntumassa josta varsinaiseen rakennusprojektiin kului noin 440 000 euroa. Rehtori Leena Airaksinen on lopputulokseen erittäin tyytyväinen ja sanoo, että projektista aiheutuvan vuokrankorotuksen maksaa mielellään koska lopputulos on niin hyvä. Anssi Koskelan ohella myös suunnittelijat kiittelevät projektia myös hyvästä ja riittävän tarkasta mutta innostavasta valvonnasta. Suuren kiitoksen hän osoittaa Senaatin Jari Puskalle, joka loi hyvän työkulttuurin tähän urakkaan. U Hyvä henki urakoinnissa tuo hyvän lopputuloksen Olemme mukana Viherpäivillä. Nähdään osastollamme B 608! Lisätietoja Atech- ja Garsy-tuotteista: www.schetelig.com Viljelypöydän ulkosyrjä tehtiin graafisesta betonista, johon saatiin kohokuvina opetussuunnitelmaan kuuluvia kasveja. niitä voi myös näkövammainen tunnustella. Kuva Henri Sinisalmi. asiakaspalvelu@schetelig.com • 09 852 061 VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 49
Viheralue- ja maisemamerkintöjen kehittämiselle tarvetta teksti ja kuvat: JENNY HÖLTTÄ K aavoitusasiantuntijat ja -suunnittelijat ovat tuoneet voimakkaasti esille, että ympäristöministeriön vuonna 2000 asettamat kaavamerkinnät ja -määräykset on tarpeen päivittää. Esimerkiksi julkisen sektorin maisema-arkkitehdit ovat nostaneet tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi nykyisten viher- ja maisemamerkintöjen oikeusvaikutteisuuden lisäämisen, kaavamerkintöjen selkeyttämisen ja löyhien ohjeistuksien yhtenäistämisen (Julkisen sektorin maisema... 2013). Nykylainsäädännön riittämättömyys näkyy myös maisema-alan kaavoittajille vuonna 2012 suunnatussa kyselyssä, jossa kartoitettiin maiseman ja viheralueiden huomioimista maankäytön suunnittelussa. Saatujen vastausten mukaan suunnittelutyön suurimmat puutteet liittyvät esimerkiksi viheralueiden laatuun ja luonteeseen, ympäristön toiminnallisiin ja ekologisiin sisältövaatimuksiin, viheralueiden strategisuuteen ja asukkaiden toiveisiin. (Viherympäristöliitto 2013.) Myös valtakunnallisella tasolla on herätty kaavamerkintöjen ja -määräysten päivittämisen tarpeeseen. Ympäristöministeriö on käynnistänyt kaavojen merkintöjen ja määräysten kehittämiseen liittyvän hankkeen (KAMMI), joka perustuu esimerkiksi kaupungistumisen muutospaineisiin, kaavajärjestelmän joustavuuteen, merkintöjen selkeyttämiseen ja suunnittelun strategisuuteen liittyviin kysymyksiin (Ympäristöministeriö 2016). Kaavamerkintöjen uudistaminen on ollut esillä niin asemakaavatasolla kuin maakuntatasolla (mm. MASTRA- ja HAME-hanke). Kaavamerkintöjen kehittäminen oli lähtökohtana myös Pro Gradu -tutkielmassani, jonka toteutin osana Viherympäristöliiton MAMA -työryhmän (Maiseman huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa) selvitystyötä. Kaava-aineistojen vertailulla ja suunnittelijoille kohdennetuilla haastatteluilla oli tarkoitus tutkia, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä ilmenee eri kaupunkien käytäntöjen välillä ja mitä puutteita on nykyisissä, asetusten mukaisissa viher- ja maisemamerkinnöissä. Kehittämistarpeiden kartoittamisen lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko nykyisillä kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä huomioida viherrakenteen kokonaisvaltaisuus ja toiminnallisuus, viheralueiden tuottamat hyödyt ja viheralueisiin kohdistuvat muutostarpeet tiivistyvässä kaupunkiympäristössä. Viheralueiden strategisuus kaupunkiympäristössä Viimeisen parinkymmen vuoden aikana perinteisen maankäytön rinnalle on syntynyt uudenlaisia suunnittelun tapoja, joilla pyritään reagoimaan nopeammin yhteiskuntarakenteen kehittymisen seurauksiin, monisyisiin ympäristöongelmiin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin (mm. Mäntysalo ym. 2014). Maankäytön uudelleen asemoituessa kaupunkien viheralueiden käyttötarpeet ovat tulleet entistä vahvem- 50 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 min esiin osana yhteiskunnan strategista hallintaa (Ahren 2011). Lisääntynyt ymmärrys ympäristössä tapahtuvista prosesseista sekä luonnon tarjoamista aineettomista ja aineellisista hyödyistä, ekosysteemipalveluista, on korostanut kaupungin viheralueiden merkitystä niin kaupungistumisen haittavaikutusten hillitsemisessä ja äkillisten sääolosuhteiden säätelyssä kuin ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä (mm. Ahern 2011; Primmer ym. 2012). Viheralueiden strategisen suunnittelu vaikuttaa yhä voimakkaammin myös kaavojen ja kaavamerkintöjen esitystapaan. Erilaisia yhteyksiä, käytäviä ja rakenteita kuvaavilla symboleilla halutaan korostaa kaupunkialueiden vetovoimatekijöitä ja aktiivista kehittämistä, laajoja tavoitteita ja toimintaperiaatteita, rajaamattomia alueita sekä seudullista jatkuvuutta (Manninen ja Vuolanto 2008). Nämä tavoitteet näkyvät kaavoissa esimerkiksi viheryhteys- ja viherverkostomerkintöjen symboliikan kirjavuutena. Ympäristöriskien lisääntyminen ilmenee puolestaan erilaisten hulevesimerkintöjen runsautena). Kaavojen strategisen esitystavan myötä viheralueiden tarkat aluevaraus- ja kohdemerkinnät sekä niihin liittyvät määräykset pyritään korvaamaan yleispiirteisimmillä ja yksikertaisemmilla kaavamerkinnöillä (Koivu ym. 2013). Esimerkiksi Helsingin uudessa yleiskaavassa 2050 pikseleihin perustuvien maankäyttömuotojen rajat eivät ole tarkkaan määriteltävissä. Ruutumainen esitystapa on aiheuttanut voimakasta vastustusta niin asukkaissa kuin hallinnollisissa tahoissa sen väljän tulkintatavan takia (Maakuntahallitus 2015). Ongelmallisena on pidetty myös täsmällisistä ohjauskeinoista ja sitovista määräyksistä riippuvaisten erityisominaisuuksia sisältävien alueiden, kuten luonnonsuojelualueiden ja tärkeiden kulttuuriympäristöjen, siirtämistä oikeusvaikutuksettomiin liitekarttoihin ja selvityksiin. Muuttuneet käyttötarpeet ja puutteelliset suunnittelukäytännöt Tutkimukseni osoitti, että merkintöjen esitystavat ja sisältö vaihtelevat suurestikin eri kaupunkien välillä. Merkittävämmät kehittämistarpeet ja ongelmat eivät kuitenkaan ole merkintöjen vaihtelevuudessa vaan pikemminkin puuttuvissa asema- ja yleiskaavamerkinnöissä sekä puutteellisissa suunnitteluperiaatteissa. Liito-oravien suojelua, hulevesien hallintaa ja viheryhteyksiä ohjaavat erilaiset symbolit kertovat puutteellisten ja osittain käyttötarkoituksiltaan vanhentuneiden kaavamerkintöjen uudistamistarpeen lisäksi kasvaneesta paineesta sovittaa yhteen tiivistyvä kaupunkirakenne ja kaupungin viheralueet. Määräyksiin ja alueiden hoitosuosituksiin liittyvien sisällöllisten eroavaisuuksien taustalla voi olla riittämätöntä tietoa esimerkiksi ekologisista toiminnoista ja viheralueiden mitoituksesta, mikä ilmenee myös suunnittelijoiden toiveissa tarkemmista ohjeistuksista ja suunnit-
MAISEMASUUNNITTELU E-hu wh hule-18 Esimerkkejä asemakaavojen hulevesimerkinnöistä. Hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen tarkoitettu alue (vas.), Ohjeellinen hulevesialue (kesk.) ja Ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jonka kautta johdetaan korttelien hulevesiä ja viivytetään katualueiden hulevesiä allas- ja ojarakentein (oik.). telua tukevien työkalujen kehittämisestä. Vaikka strateginen suunnittelu näkyy viheraluemerkintöjen ja -määräysten taustalla, kaupunkialueiden viher- ja maisemarakenteen elementit eivät juurikaan tule esille rakennetun ympäristön ohjauksessa. Rajalliset keinot viherrakenteen kytkeytyneisyyden ja kestävän sekä esteettisen kaupunkiympäristön ylläpitämiseksi korostuvat erityisesti yksityisiä ja julkisia piha- ja tonttialueita koskevissa määräyksissä. Viherrakenteen kokonaisvaltaisuuden puute on toisaalta kiinni myös kaavojen hallinnollisten rajojen ja maankäyttömuotojen välisen jyrkän rajapinnan asettamista esteistä (Primmer & Furman 2012). Huomattava suunnittelukäytännöllinen ongelma on kaavaprosessin nykyhetkeen perustuva mittakaava, joka ilmenee ympäristön tulevan tilan ohjauksen puutteena esimerkiksi rakentamisen, hulevesien käsittelyn ja tulvasuojelun kohdalla. Tämä on huomionarvoista, jos kaavoilla pyritään varautumaan ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristön ennakoimattomiin muutoksiin. Kaavamerkinnät laadukkaan ja toiminnallisen viherrakenteen tukena Tutkimuksessa ilmenneet puutteet ja suunnittelun ongelmakohdat toivat esille kolme keskeistä ajatusta viher- ja maisemamerkintöjen kehittämisperiaatteista. Suunnittelun joustavuus Ympäristössä tapahtuvien muutoksien sattumanvaraisuus ja hallitsemattomuus edellyttää joustavuutta, mikä tarkoittaa yhtälailla paikallisesti ja ajallisesti sovitettuja ratkaisuja kuin parhaan tarjolla olevan tiedon ja tehokkaaksi koettujen menetelmien hyödyntämistä. Joustavuus vaatii suunnittelulta ympäristön tulevan tilan huomioimista ja pitkän aikajänteen varmistamista. Tämän tulisi näkyä niin kaavatasolla kuin toteutuspuolella esimerkiksi tulvasuojelun ja hulevesien käsittelyn ohjauksessa, viherinfrastruktuurin ratkaisujen hyödyntämisessä ja luontoarvojen kompensoinnissa (korvaamisella). Viherrakenteen jatkuvuus ja monitoiminnallisuus Viherrakenteen kytkeytyneisyys, monitasoisuus ja monitoiminnallisuus ovat tehokkaimpia keinoja ylläpitää ekologisia toimintoja ja ekosysteemipalvelujen tarjontaa tiivistyvässä kaupunkirakenteessa (mm. Ahern 2011; European Comission 2010). Yleiskaavan yleispiirteisyyden takia viherrakenteen jatkuvuus ja toiminnallisuus ovat pitkälti riippuvaisia asemakaavan ohjauskeinoista ja sisältövaatimuksista. Laadukkaiden ja monimuotoisten viher- ja maisema-alueiden toteuttaminen tulisi sitouttaa osaksi asumista ja julkisia rakennuksia sekä e-1 Esimerkkejä yleiskaavojen viheryhteyttä ja -verkostoa kuvaavista merkinnöistä. Eritasoristeys, joka toimii virkistysyhteytenä ja ekologisena yhteytenä (vas.), Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealua ja yhteystarve (kesk. ja virkistysvyöhyke (oik.). näiden tonttivihreää koskeviin merkintöihin ja määräyksiin. Kaavoitusta tukevat arviointityökalut ja menetelmät Suunnittelun joustavuus, viherrakenteen kytkeytyneisyys ja ekosysteemipalveluiden tarjonnan ylläpitäminen edellyttävät suunnittelua tukevien arviointityökalujen ja menetelmien kehittämistä (mm. Ahern 2011; La Fortezza ym. 2013). Asemakaavamerkintöjen ja määräysten taustalle tarvitaan kaavoitukseen ja viherrakentamiseen soveltuvia, tarkkojen kriteerien pohjalta toimivia laskentatyökaluja ja -menetelmiä, kuten tontin viherpinta-alan ja tontin kokonaispinta-alan väliseen suhteeseen perustuvaa viherkerrointa. Lähteet Ahern, J. (2011). From fail-safe to safe-to-fail: Sustainability and resilience in the new urban world. Landscape and Urban Planning 100, 341–343. European Comission (2010). Green infrastructure. <http://ec.europa.eu/ environment/nature/info/pubs/docs/greeninfrastructure.pdf> Julkisen sektorin maisema-arkkitehtien tapaaminen 2013. Muistio 30.8.2013. Koivu, V-P., P. Korkala, M. Laitio, R. Manninen, P. Paajanen, J. Palomäki, L. Rossi ja V. Vänskä (2013). Yleiskaavoituksen uusia tuulia. Ympäristöministeriön raportteja 10/2013. 60 s. La Fortezza, R., Davies, C., Sanesi, G. & Konijnendijk, C.C. (2013). Green Infrastructure as a tool to support spatial planning in European urban regions. iForest - Biogeosciences and Forestry 6: 3, 102-108. Maakuntahallitus (2015). Lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta. Pöytäkirja 16.3.2015 Pykälä 43. < http://www.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/2015750-6.HTM> Manninen, R. & Vuolanto, T. (2008) (toim.). Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki. Helsingin maankäytön kehityskuva. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008: 4. Mäntysalo, R., Kangasoja, J.K. & Kanninen, V. (2014). Rakennemallit kaupunkiseutujen suunnittelussa. Strategisen maankäytön suunnittelun paradoksi. Ympäristöministeriön raportteja 18/2014. Primmer, E. & Furman, E. (2012) Operationalising ecosystem service approaches for governance: Do measuring, mapping and valuing integrate sector-specific knowledge systems? Ecosytem Services 1: 1, 85–92. Primmer, E., Kopperoinen, L., Ratamäki, O., Rinne, J., Vihervaara, P., Inkiläinen, E., Mashkina, O. & Itkonen, P. (2012). Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan – kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 39, Helsinki. Viherympäristöliitto (2013). Kysely maisemasuunnittelun alan ammattilaisille ja kaavoittajille. Raportti 14.1.2013. Ympäristöministeriö (2016). Kaavojen merkintöjen ja määräysten kehittämiseen liittyvä hanke (KAMMI). Liite 1: Palvelunkuvaus ja tehtävän taustojen kuvaus. <file:///C:/Users/holttje/Downloads/KAMMI_liite_1_palvelunkuvaus. pdf> VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 51
Puutarhanrakentajien Rakentajapäivässä muistutettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja viheralan työn tärkeydestä teksti ja kuvat: EEVA VÄNSKÄ Viheralan ammattilaiset kokoontuivat Helsingin Kalasatamaan kuulemaan viimeisiä tuulia puutarha-alalta. Opimme ainakin, missä asuu evoluutiopuu ja mitä on dynaaminen istuttaminen. K ansanedustaja Pekka Haavisto avasi tilaisuuden ja sanoi, että luonnon kestävään käyttöön suhtaudutaan yhä myönteisemmin eri puolilla maailmaa, mikä herättää toivoa. Muun muassa Costa Rica on perustanut metsägeenipankkeja ja uskoo luontovarantojen olevan hyödyksi monin tavoin, muun muassa lääketieteen kannalta. Väkivallan ja pakolaisvirtojen repimässä Somalian Bosasossa kaupungin johto toivoi ensimmäisenä listallaan julkista puistoa eikä esimerkiksi rahallista apua. – Puiston ajateltiin symboloivan mahdollisuutta normaaliin elämään paluusta. Ihmisten tarpeet toisessa maassa voivat olla toisenlaiset, kuin mitä me täällä ajattelemme. Haavisto muistuttaa, että ihminen ei toteuta suoraan psykologian Maslowin tarvehierarkiaa, eli hanki ensin itselleen perustarpeita ruokaa, lepoa ja turvaa, vaan ihminen saattaa mieluummin kärsiä fyysisesti, kuin luopua moraalisista ja eettisistä arvoistaan. Yksi päivän helmistä oli se, kun Haavisto luki otteen Lin Yutanin kirjasta ”Maallinen onni”. Ote on tähän vapaasti lyhennetty, mutta ymmärtänette ajatuksen. Kuvaus ihanteellisesta kodista: ”Portilta jatkuu mutkitteleva polku, joka johtaa tasaiselle terassille, jossa on tuoreita kukkia, joiden vieressä on vanha mänty, jolta näkyy yksinkertainen paviljonki, jossa on ohutvartisia bambuja, joiden takana on pieni talo, jolta lähtee houkuttava joki, joka vie korkeaan metsään, jonka pohjalla on vihreää ruohoa, jonka läpi virtaa pieni puro, joka johtaa solisevalle lähteelle, jonka takana on jyrkkä kukkula, jossa on neliskulmainen tasanne, jolle aukeaa laaja puutarha, jossa elää tanssiva haikara, ja jonne tulee vieraita, jotka eivät ole roskaväkeä ja jotka humaltuvat viinistä, eikä kukaan ajattele kotiinlähtöä.” Historiaa ja nykyaikaa Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen kertoi uudistuvasta Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta. Historiaa Helsingin Kaisaniemessä on takana 187 vuotta. Aikanaan sivuun sijoitettu puutarha on nykyään ydin-Helsingissä. Uuteen Kaisaniemeen tulee eri osia: systemaattinen puutarha, aistien puutarha, kivikkopuutarha, sammalpuutarha, jäkäläpuutarha sekä lähitulevaisuudessa ympäristökasvatukseen keskittyvä osio. – Aistien puutarhassa on lähes 200 uutta lajia, kivikkoon tulee noin 400 lajia ja sammaleista taas ei ole vielä lukua. Puutarha on alaltaan 4,9 hehtaaria, kasvit jaetaan uudistusten myötä selkeästi kasvisystematiikan mukaan. – Halusimme kehittää Kaisaniemeä nykyaikaa vastaavaksi. Se on tarkoittanut sekä kokoelmien kehittämistä että kasvillisuuden järkeistämistä. Kasvisystematiikka on mennyt uusiksi; Kaisaniemen puutarha oli 52 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 siltä osin vanhentunut. – Laadimme tilaan ”evoluutiopuun”, jonka oksat ovat kivikäytäviä ja jonka muodon kautta on helppo hahmottaa ajan kuluminen ja kasvien kehittyminen. Samalla syntyy selkeä kulkuakseli kasvihuoneelle. Uusia kokemuksia Ohjenuorana muutostöissä on ollut historian lisäksi muun muassa maisemalliset arvot, yleissuunnitelma, turvallisuus, kiinteistön arvo, kasvitieteellisen puutarhan tarpeet ja ympäristökasvatus. Kasveja on tulossa evoluutiopuuhun yhteensä 850 lajia. – Haluamme lisätä kokemuksellisuutta ja oivaltamisen iloa sekä avata puutarhan sisältöä entistä paremmin kävijöille. Pehkonen kertoo tapauksen, kun aitoja korjattiin ja rakennustyöt venyivät. – Yksi ihminen tuli kysymään, että milloin tämä metro tulee valmiiksi? Tulossa on vielä kasvihuoneiden korjauksia, lisää aitojen korjauksia ja uusi pääportti. Evoluutiopuu avattaneen kesäkuussa 2017. Syreenit, poppelit Kasvillisuusasiantuntija Satu Tegel Helsingin kaupungin Rakennusvirastosta kertoi puistojen monimuotoisesta kasvillisuudesta. – Helsingin puistojen lajirikkauden takana ovat kartano- ja huvilapuutarhat 1700-luvulta. Kaupungissa näkyy sekä Ruotsin vallan, että Venäjän vallan vaikutus. Tegel nostaa esiin nimekkäitä puutarhureita, jotka ovat ylläpitäneet ja kehittäneet Helsingin kasvillisuutta. Tällaisia nimiä ovat muun muassa Paul Olsson ja Pekka Jyränkö. Vanhojen puistojen tunnuskasveja on pihasyreeni (Syringa vulgaris), joka on myös Helsingin nimikkokukka. Poppelit ovat monilajisin puusuku kaupungissa. Kaikkiaan voidaan löytää 36 lajia, -lajiketta ja – risteymää. Myös esimerkiksi lehmukset, koristeomenapuut ja pensasruusut kuuluvat Helsingin kasveihin. – Meille valmistui vuonna 2009 kasvien käytön linjaus. Se merkitsee käytännössä muun muassa vanhan kasviperinteen ylläpitoa, uuden luomista, lajivalikoiman monipuolistamista ja viheraluekulttuurin monipuolistamista kasvualustoista eläimistöön. Puiden ja kasvien lajivalikoiman laajentaminen on yksi Helsingin tavoitteista. Niskalan arboretumin luonnonsuojelualue vastaa osin tähän tarpeeseen. – Siellä on vielä tällä hetkellä pieniä taimia, mutta alueesta tulee mahtava, Tegel sanoo. Muita tärkeitä alueita ovat Meilahden arboretum ja ruusutarha. Meilahdessa sijaitsee esimerkki dynaamisesta perennaistutukses-
YHDISTYKSET Kasvillisuusasiantuntija Satu Tegel Helsingin kaupungin Rakennusvirastosta kertoi monimuotoisen kasvillisuuden merkityksestä. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 53
Kansanedustaja Pekka Haavisto avasi Rakentajapäivät Helsingissä marraskuussa 2016. Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen Helsingin yliopistolta kuvasi Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan uudistusta. ta: varjoperennaryhmä. Siinä kasvaa lajisekoituksia, jotka kilpailevat keskenään. Esiin nousee muutama johtokasvi. – Dynaaminen istutus vaikuttaa toimivalta ja lupaavalta konseptilta. Vastaava dynaaminen istutus löytyy Kannelmäen kiertoliittymästä, jota voi käydä ihastelemassa. Miten soraan istutetut kasvit pärjäävät paahteisessa paikassa? Santamour päivitetään? Suppea lajisto Puuasiantuntija Aki Männistö Turun kaupungilta kertoi harvinaisten puulajien käytöstä. – Ylipäänsä puut ovat kaupunkien merkittävin kasvillisuustyyppi, muun muassa ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa tai taajamissa, ja vielä arviolta 500 000 on tulossa maaseudulta kaupunkeihin. – Ei siis ole sam,a mitä istutetaan ja minne. Valittujen puulajien tulisi myös pystyä sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuviin olosuhteisiin. Nykyisen lajiston olemassaoloon on tietysti omat syynsä: eri aikakausien tyylisuunnat, perinteet, suunnittelijoiden mieltymykset, kysyntä ja saatavuus kaupallisilta taimistoilta, kaupunkien omat taimistot ja esimerkit muista maista. – Nykyisin pääpuulajiston on varsin suppea monessa kaupungissa. Uusia puulajeja kannattaa harkita muuttuvien ilmasto-olosuhteiden, tautien ja tuholaisten lisääntymisen ja tulevaisuuden vuoksi. 54 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 Jos ei kokeilla uusia puulajeja, ei ole jatkossa kokemuksiakaan. Männistö huomauttaa, että jos viheralan ammattilaiset, jotka istuttavat puita arkityössään, eivät hanki kokemuksia uusista lajeista, niin kuka niitä sitten hankkii? – Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpeneminen on suhteellisesti voimakkaampaa kuin maapallon keskimääräinen lämpeneminen. Kun vuosisadan lopulla meillä on keskieurooppalainen ilmasto, kasvukausi on nelisen viikkoa nykyistä pidempi. Mitkä puulajit sopivat tällaiseen ympäristöön ja kestäisivät vielä tautejakin? Santamourin mallia eli monilajisuuden ohjeistusta ollaan päivittämässä niin, että sukua luultavasti painotetaan aiempaa enemmän. Nykyisellään jako menee niin, että suositellaan kymmenen prosenttia samaa puulajia, 20 prosenttia samaa sukua ja 30 prosenttia samaa heimoa olevia puita. – Tulossa on varmasti sekä onnistumisia että epäonnistumisia, ja kasvupaikkoja on mietittävä hartaasti. Puulajiston monipuolistaminen on kuitenkin aloitettava nyt, sillä eivät puulajit noin vain muutu, vaan puistot uudistuvat hitaasti. Runsas puulajisto on paitsi ekologisesti arvokas, myös eliöstölle monipuolinen. – Moni uusi puulaji ei välttämättä ole hoidollisesti helppo, eli siinä ei saada syntymään säästöä, mutta siinä kyllä, että kun taudeilta ja tuholaisilta vältytään, työtä säästyy ja sitä kautta euroja.
KYSY ENSIN MEILTÄ Betonikiviä Betonikiviä Tunnelmallinen uutuus - HB-Patinoitu muurikivi Betonikiviä Leikkipaikkojen välineet ja varusteet Maankatteita ja viherkattoja Multaa ���ärist�ra�enta�isen tuo�eita se�ä uutuutena Flora väliseinät ja istutusaltaat www.eg-trading.fi Koe kasvun ihme! Mullan myynti: 050 337 9442 050 336 5703 www.metsapirtinmulta.fi Metsäpirtin tuoteperhe on laajentunut, soita ja pyydä tarjous. Voit noutaa myös itse, katso noutopisteet ja aukioloajat www.metsapirtinmulta.fi Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | PL 100 00066 HSY | Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde) 56 | VIHERYMPÄRISTÖ 2/15
Taimitarhatuotteita Siirtonurmikoita ja kunttaa SIIRTONURMI KOSTEAN PAIKAN KUNTTA PERENNAT • KUNTTAA • PERENNAMATOT siirtonurmi.com Taimitarhatuotteita Taimitarhatuotteita LAAJA VALIKOIMA KESTÄVIÄ ASTIA- JA AVOJUURITAIMIA Santaojatie 141, 24260 SALO Taimitarhatuotteita Taimitarhatuotteita Taimissa on itua HYVÄLAATUISET TAIMET VIHERRAKENTAMISEEN ® LUOTETTAVA TAIMITOIMITTAJA AHOSEN TAIMISTO www.ahosentaimisto.fi info@ahosentaimisto.fi Karstula Puh. (014) 465 131 Taimitarhatuotteita www.perennataimistorasimus.com perennataimisto.rasimus@kolumbus.fi puh. 050 584 0744 Harviala Oy. Alikartano 9 13330 Harviala Puh. 010 402 6520 Fax. 010 402 6522 www.harviala.fi Taimitarhatuotteita PUUT, PENSAAT, HAVUT, HYÖTYKASVIT, PERENNAT, KÖYNNÖKSET... MONIPUOLINEN VALIKOIMA LAATUA ! PYYDÄ TARJOUS! RENGON TAIMITARHA OY Lukkopellontie 34, 14300 RENKO puh 03-6526122, 050-5722634 fax 03-6526121 www.rengontaimitarha.fi myynti@rengontaimitarha.fi Taimitarhatuotteita Syrjäharjuntie 95 31300 Tammela Puh. 040 733 3772 toimisto@vikstenintaimisto.fi www.vikstenintaimisto.fi Ympäristörakentamista Tilaa ME RAKENNAMME maan alta ja päältä MAANRAKENTAMINEN www.viherymparisto.fi YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN HYVINKÄÄN TIELUISKA OY Harkkokatu 6, 05800 Hyvinkää puh. 020 759 0400 /vaihde www.tieluiska.fi info@tieluiska.fi TORPANPIHA® KASVUALUSTAT KONEMYYNTI JA -KULJETUKSET MULTA-ASEMAT Pitkäsuontie, Vantaa puh. 020 759 0452 Ämmässuonkuja, Espoo puh. 020 759 0455 VIHERYMPÄRISTÖ 2/15 | 57
Safe to Play -koulutus ja VYL sertifiointi teksti: ESA JUNTTILA, kuva: CAMILLA GAMMALS L eikki- ja liikunta-alueiden turvallisuus on haastava kokonaisuus. Se vaatii yhteistyötä ja asiantuntemusta monen, omiin tavoitteisiinsa pyrkivän organisaation välillä. Meneillään on murros standardien vaatimuksiin keskittyvästä toiminnasta kohti riskinarviointia. Tämä kirjoitus kertoo, miten Safe to Play -koulutus ja VYL-sertifiointi vastaavat haasteisiin. Uuden koulutuksen luomisen syy Safe to Play -koulutusten kehittäjä, Esa Junttila, oli Lappset Groupin tuoteturvapäällikkö 2007 – 2015. Välinevalmistajan näkökulmasta tuntui siltä, että turvallisuusongelmat kaatuivat välinevalmistajan suuntaan, vaikka pohjimmainen syy olisi ollut väärä välineiden valinta tai huollon puute. Vuosien saatossa kerääntyi sähköpostiin digitaalinen vuori kysymyksiä ja vastauksia. Ymmärrettiin, että nämä yhteydenotot ovat jäävuorenhuippu siitä tiedon puutteesta ja epätiedosta, jota alalla on. Heräsi ajatus siitä, että kun täsmällinen tieto saadaan oikeille henkilöille, jokaisella on helpompaa. Koulutusta hakevien tarpeet Safe to Play -koulutuksen innovaatio on mahdollisuus kouluttaa eri henkilöitä samassa koulutuksessa. Kun 7-päiväinen koulutus pidetään, se pitää sisällään 6 kokonaisuutta. • Yhden päivän yleiskatsauksen tarkoituksena on antaa eurooppalaisen tarkastajamäärityksen mukainen, tason 2 tietomäärä, joka riittää toiminnallisten tarkastusten tekijöille. Sama yleiskatsaus palvelee myös niitä, jotka eivät ole ihan varmoja siitä, tarvitsevatko he tämän alan tietoa. • Neljän päivän peruskoulutus kattaa kaiken alan perustiedon mutta ei tarkastajien käyttämää riskinarviointia. Tämä koulutus palvelee esimerkiksi välineiden myyjien ja tilaajien tarpeita. • Kolmen päivän aluesuunnittelijoiden koulutus on kevennetty peruskoulutuksesta jättämällä pois hallinnointiin liittyvät asiat. • Kolmen päivän hallinnoijan koulutus on puolestaan kevennetty peruskoulutuksesta jättämällä pois aluesuunnitteluun liittyvät asiat. • 3 päivän tarkastajakoulutus on niille, jotka ovat jo käyneet peruskoulutuksen, mutta tarvitsevat tarkastajan pätevyyden. • 7 päivän tarkastajakoulutus on laajin koulutuskokonaisuus sisältäen eurooppalaisen tarkastajamäärityksen mukaisen, tasoon 3 vaa- 58 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 dittavan intuitiivisen ja systemaattisen riskinarvioinnin. Perinteisesti leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuuskoulutus on mielletty standardien läpikäynniksi. Safe to Play -koulutus on kuitenkin luotu kouluttautujien tarpeista ja standardit muodostavat korkeintaan kolmanneksen koulutuksen sisällöstä! Safe to Play -koulutuksessa standardit käydään läpi luonnollisella ja käytännöllisellä tavalla sillä koulutuksen kehittäjä on yksi standardien laatijoista. Ihminen ei ole tietokone, johon voi ladata tietoa ja odottaa sen olevan käytössä aina tarvittaessa. On itse asiassa vaarallista luottaa omaan muistiinsa! Siksi Safe to Play -koulutuksen sisältö on oppikirjassa, mistä tieto löytyy helposti vuosienkin päästä, kun koulutus on vain epämääräinen muisto menneisyydessä. Oppikirjan ensimmäinen versio oli nimeltään Leikisti turvallinen ja nyt käytössä oleva uusi kirja kantaa nimeä Safe to Play. Miksi VYL sertifiointi? Safe to Play -koulutuksen loppukokeesta luotiin sertifiointi laatimalla koe standardin ISO 17024 mukaisesti, minkä ansiosta kokeen arviointi on 100% puolueeton, vaikka koe on joka kerta erilainen. Koetta ei voi opetella ulkoa. Se mittaa sekä oleelliset knoppitiedot, että kyvyn soveltaa tietoa ja luoda kirjallisia selvityksiä. Lisäksi tarkastajien koulutus mittaa kyvyn havaita riskejä tosielämän tilanteissa. Kokeen rakenteen ansiosta voidaan olla varmoja siitä, että henkilö, joka pääsee kokeen läpi, on pätevä työhönsä. Tällaiselle henkilölle Viherympäristöliitto antaa leimansa: PÄTEVÄ. Aika on tiedon vihollinen, koska unohtamisen lisäksi vaatimukset, käytänteet ja tulkinnat muuttuvat. Siksi jatkuva pätevyys vaatii jatkuvaa päivityskouluttautumista. Sertifioinnin ehkä merkittävin lisäarvo on vuosittainen päivityskoulutus, joka järjestetään webinaarina. Koulutukseen osallistutaan siis omalta työpisteeltä nettiselaimen tai tablettisovelluksen kautta.
SERTIFIOINTI Safe to Play -visio Tähän mennessä 7-päiväisen Safe to Play -koulutuksen kehittämiseen on käytetty reilusti yli 2 000 työtuntia. Se on massiivinen määrä. Itse asiassa se on niin paljon, että edes 100 % markkinaosuudella Suomen kokoiseen valtioon ei tällaista koulutusta kannata kehittää. Tämä on ollut tiedossa alusta asti. Safe to Play -visio on luoda englanninkielinen referenssikoulutus, joka lisensioidaan eri maissa toimiville yhteistyökumppaneille. Nämä saavat käyttöönsä ja niin halutessaan jatkokäännettäväksi innovatiivisen koulutusjärjestelmän, sertifioinnin ja oppikirjan ja maksavat siitä pienen prosenttiosuuden koulutusliikevaihdostaan. Vaikka Safe to Play -koulutus on jo nyt laadukas, tavoitteena on graafiselta ulkoasultaan ammattilaistasoiset videot, animaatiot, kaaviot ja visualisoidut kuvat. Koska kaikki uusi kehitysmateriaali käydään läpi päivityskoulutuksissa, jatkuvasta kehityksestä hyötyvät myös aiemmin koulutukseen osallistuneet. Lisäksi tavoitteena on kehittää koulutusta enemmän itseopiskeluun ja vähemmän luentoihin painottuvaksi. Luentopäiväthän ovat fyysisesti raskaita, aikataulullisesti jäykkiä ja matkakustannuksiltaan usein kalliita. Tällä hetkellä Safe to Play -koulutukseen sisältyy itseopiskelua yhdestä kahteen päivää riippuen koulutustasosta. Mitä, missä, milloin? Lopputalven aikana Safe to Play -koulutukset järjestetään Rovaniemellä 1.3. alkaen ja Helsingissä 15.3. alkaen. Oma koulutuksensa alkaen 13.3. järjestetään Helsingissä niille, jotka ovat vuosien saatossa käyneet VYL peruskurssin ja jotka haluavat saada eurooppalaisen tason 3 tarkastajapätevyyden. Jos kouluttautujia on useita, kannattaa järjestää tilauskoulutus, vaikka yhteistyössä naapurikunnan kanssa. Yhteystiedot: • Safe to Play kotisivu: www.s2p.fi • Kyselyt: camilla.gammals@creatistic.fi • Tapaa Esa Junttila yhteisosastolla Lappsetin kanssa Vihertekniikka-näyttelyssä ja Sportec-messuilla kevättalvella 2017! PALAUTETTA KOULUTTAUTUNEILTA Syksyllä 2016 Safe to Play -koulutukset järjestettiin Jyväskylässä ja Helsingissä. Vapaamuotoinen palaute pyydettiin online-kyselyllä jonkin aikaa koulutuksen jälkeen. Mitä pidät uudesta Safe To Play -oppikirjasta? 10 3 • Selkeä. Valtava tietomäärä. • Havainnollinen! - - Koetko, että etätehtävät ovat hyödyllisiä? 3 8 2 • Oppii paremmin, kun joutuu hakemaan vastauksia ja kirjoittamaan ne itse. • Olivat hyödyllisiä. Osan etätehtävistä olisi voinut viedä web-mailmaan. Olisi hyvä, että osa tehtävistä vastaisi valokuva kokeen osaa. Aikataulullisesti tehtävien tekoon oli liian vähän aikaa koska olemme työelämässä mukana. Miten koet koulutuksen hyödylliseksi työssäsi? 5 5 3 • Osittain suunnittelija, rakentaja ja rakennuttaja sekä kunnossapitäjä eli myös tarkastaja. Koulutus erittäin tarpeellinen. • Osallistun pienessä kunnassa kaikkeen leikkipuistoihin liittyvään, vähemmän liikunta-alueisiin. Olen ainoa, joka niitä tarkastaa. Suosittelisitko koulutusta kollegallesi? Eurooppalainen tarkastajapätevyysmääritys Vuodesta 2012 lähtien on kehitetty yleiseurooppalaista leikki- ja liikunta-alueiden tarkastajien pätevyyttä kuvaavaa määritystä, joka julkaistaan 2017 aikana EN-tason teknisenä raporttina. Määritys ottaa kantaa siihen, kuinka laajat tiedot tarkastajalla tulee olla standardeista, riskinarvioinnista, teknisestä tuotannosta, lasten kehityksestä, layout-suunnittelusta sekä lainsäädännöstä. Tarkastajataso 1 on silmämääräisiä tarkastuksia tekeville, taso 2 toiminnallisia tarkastuksia tekeville ja taso 3 vuosi- ja käyttöönottotarkastuksia tekeville. Seitsemänpäiväinen Safe to Play -tarkastajakoulutus ja VYL sertifioinnin Inspect-taso ovat tällä hetkellä ainoa keino hankkia tason 3 tarkastajapätevyys. 14 • Ehdottomasti. Myös isännöitsijöille, jotta tietous leikkipaikkojen tarkastusten tärkeydestä menee niitä tilaaville tahoille! • Kyllä!!!! Muita terveisiä • Koska alueen omistajalla on suurin vastuu, niin olisi todella mahtavaa, jos siitä olisi yhtä syvällistä tietoa kuin tarkastajalle. Näistä vastuista, seuraamuksista ja päätöksenteosta olisi omistajan edustajana todella mahtava saada tietoa ennen kuin Amerikan malli rantautuu tänne. • Materiaali olisi hyvä postittaa jo paljon aikaisemmin varsinaista koulutusta. Syntyisi enemmän keskustelua ja heräisi kysymyksiä. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 59
Kausipuutarhuri Kirsi Kokko kaivurin ohjaimissa. – Tarkkana pitää olla Paijalan hautausmaan ahtaammissa kohdissa. 60 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17
SEURAKUNNAT Tuusulan seurakunnassa viherammattilaisilla monipuolista työtä teksti ja kuvat: EEVA VÄNSKÄ Tuusulan seurakunnan hoidettava viherala on jakaantunut neljään pisteeseen. Vierailimme Paijalan hautausmaalla ja tapasimme ylipuutarhuri Marko Laakson. P aijalan hautausmaa on isoin alue seurakunnan viherkohteista. Kirkkopuisto taas on museohautausmaa. Kellokosken hautausmaa on pieni ja vanha, ja Jokelassa sijaitsee uurnalehto. Miten jakaannutte käytännössä työn tekemiseen eri pisteille? – Periaatteessa alueet on jaettu eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen, mutta tarvittaessa työntekijät liikkuvat sen mukaan, missä tarvitaan apua. Tasalaatu tavoitteena Omat tilat löytyvät jokaisesta kohteesta. Perusylläpito hoituu alueen omalla porukalla ja niillä välineillä, joita paikalla on. – Toisaalta erikoisvälineitä joudutaan liikuttamaan alueelta toiselle, esimerkiksi kanttauslaitetta. Samaten akkukäyttöisiä työvälineitä kierrätetään. Laakso sanoo, että kaiken kaikkiaan kalusto on hyvällä mallilla. – Jos haetaan toimintaan uutta suuntaa, niin kehittämistarpeitakin löytyy. Ja aina voidaan kehittää eteenpäin toimintoja. Liikkuvaa toimintamallia on nyt kokeiltu, ja se vaikuttaa tuovan lisää ymmärrystä ja näkemystä siitä, mitä alueilla tapahtuu. – Oleellista on toimintojen yhtenäistäminen: tasainen työn laatu ja yhtäläiset hautakäytännöt. Raamit ja palvelut Marko Laaksolla on takanaan puolitoista vuotta Tuusulassa, jota ennen hän työskenteli vastaavissa tehtävissä Vihdissä. – Työ seurakunnan palveluksessa sopii minulle: tehtävänkuva on monipuolinen. Sääntöjen välissä on hiukan liikkumavaraa, kun miettii kokonaisuutta, vaikka on olemassa myös ehdottomia asioita, kuten hautaus. Laakson päivä on alkanut johtokunnan esityslistan täydentämisellä. – Hallinnolliset paperihommat ovat iso osa omaa työtä. Miten kirkon jäsenmäärän lasku, ja sitä kautta tietty talouskuri näkyy teillä Tuusulassa? – Kyllä talouspuoli edellyttää tarkkaa toimintatapojen miettimistä. Siitä olen kiitollinen, että meillä on hyvät toimintamahdollisuudet, vaikka miettimistä pitääkin harjoittaa. Seurakunnissa hautaaminen on lakisääteistä toimintaa, kun taas haudanhoito on ostopalvelua, jota seurakunta tuottaa. – On seurakunnan oma asia, mitä palveluja se tarjoaa. Meillä on aika perinteinen paketti, eli yhden, viiden tai kymmenen vuoden haudan hoitosopimus. Hoitokausi ulottuu ”Oleellista on tasainen toukokuun puolesta välistä syyskuun loptyön laatu ja yhtäläiset puun. Laakso kertoo, ethautakäytännöt.” tä räätälöityjä palveluita ei saa, vaikka asiakas haluaisi. – Hoitosopimuksen sisältö on linjattu, ja siitä pidetään kiinni. Räätälöinnissä tulee erilaisia hankaluuksia, kuten hinnoittelu. Nyt hinnat on vakioituja, jolloin kaikki saavat saman tasapuolisen palvelun. Kokouksia, kiertämistä Paijalan hautausmaalla on tilaa, jos tarve vaatii. – Viime vuonna saimme puolitoista hehtaaria lisää maata. Tuusulan väestö kasvaa. Tällä hetkellä siellä asuu 38 000 ihmistä. Toisaalta väestöpohja on nuorta, joten väkilukuun nähden hautauspalveluita tarvitaan vähän. Laakson työpäivä vaihtelee, mutta aamu alkaa yleensä aina kello seitsemältä hautausmaan aamupalaverilla. – Paljon tämä on toimistolla istumista ja kokouksia. Kierrän myös muilla viheralueilla tarpeen mukaan. Arkityössä VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 61
auttaa se, että sekä eteläisellä, että pohjoisella alueella on omat työnjohtajansa. Marko Laakso palaveeraa kahden työnjohtajan kanssa aina perjantaisin, yleensä sähköisesti. – Olen minä joskus myös hanskat kädessä työssä pihalla. On tärkeää, että edes välillä pääsee tekemään oikeaa työtä. Samalla näkee konkreettisesti, miten hommat luistavat. Kuinka usein pääset ulos? – Olen pyrkinyt tekemään päivän kuukaudessa, mutta välillä ajan järjestäminen on hankalaa. Viimeksi vaihdoimme hiekkapintoja ja leikkasimme oksia. nä pahasti väärin asiat. Lähtökohtaisesti työt hoituvat työajan puitteissa, 36 tunnissa 15 minuutissa viikossa. Mutta eivät aina. – Tunteja myös kertyy itselle. Tällä hetkellä meillä työllistää normaalihommien lisäksi suunnitteilla oleva seurakuntayhtymä. Tuusula, Kerava ja Järvenpää miettivät toimintojensa yhdistämistä. Tieto organisaatiomallin toteutumisesta pitäisi tulla jo vuoden 2016 puolella. – Istun itse kahdessakin työryhmässä, hautaustoimen prosessiryhmässä sekä työntekijäryhmässä. Aika ja henkilöstö Miten kirkkovuosi näkyy toiminnassanne? – Lähinnä jotkut isot juhlapyhät näkyvät hautausmaalla, kuten Pyhäinpäivä ja Joulu. Tietää etukäteen, kun väkeä alkaa liikkua. Hautaustoimi pyörii kuitenkin tasaisesti ympäri vuoden. Töitä määrittävät myös hoitosopimusten kaudet. – Joko kausi on päällä tai se ei ole. Meillä on tosin käytössä pieni siirtymäaika, kun sopimuskausi päättyy syyskuussa, niin siirtymäaikaa on lokakuu. Silloin hautausmaa pyritään saamaan mahdollisimman siistiksi ennen talvea. Tuusulan seurakunnassa ollaan siirtymässä Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiksi vuonna 2017. – Emme vielä tiedä, mitä muutos käytännössä tarkoittaa. Ajatus on, että henkilöstöhallinnon töitä siirtyy Kipaan. Joitakin koulutuksia olemme käyneet ja lisää on tulossa. Kun asia ajankohtaistuu, niin napataan siitä silloin kiinni. Ylipuutarhurin työtahti on tiukka, jopa siinä määrin, että päätöksiä on tehtävä tasaista tahtia, vaikka olisi vähän hankalampikin asia. – Tahtiin vaikuttaa moni asia, osin se on varmaan ”oma vika”, osin johtuu työmäärästä ja hallinnon paineista. Tavallaan käy myös niin, että haasteita ei ehdi huomata, kun on jo ratkaissut ongelmat. Yksi hieno puoli Laakson työssä on se, että seurakuntien kollegojen kanssa pystyy keskustelemaan ja peilaamaan asioita aina tarpeen mukaan. Vertaistukea, toimintatapamalleja ja suhteellisuudentajua kertyy. – Yksi tärkeä osa-alue ylipuutarhurin pestissä ovat henkilöstöasiat. Se on mielenkiintoista, eikä aina niin helppoakaan. Kerro lisää? – Esimiestyössä pidän tiettyjä johtoajatuksia, kuten tasa-arvoa ja reiluutta. Lähtökohdat ovat kaikille työntekijöille samat ja samanlaisia ratkaisumalleja sovelletaan kaikkiin. Uskon, että silloin ei voi men- Vuoden rytmiä Tuusulan seurakunnan ylipuutarhuri Marko Laakso toivoo, että seurakunnan vihertoimella on jatkossakin tarvittavat resurssit hoitaa velvoitteensa mahdollisimman mallikkaasti. 62 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17
KOLUMNI Jotain moraalia Eeva Blomberg | eeva.blomberg@pihasuunnittelu.net N yt on muodikasta puhua arvoista ja moraalista, aivan kuten antiikin aikoina. Monille aloille on laadittu eettiset pelisäännöt, nyt ne ovat tulossa myös viheralalle. Vihdoinkin. Nämä arvokeskustelut ja moraalipuheet tuppaavat olemaan niin yleisluonteisia ja yleviä, että ajattelin tehdä itselleni ja samalla ehkä muillekin helposti ymmärrettävät eettiset säännöt omilla ajatuksilla ja kokemuksilla höystettynä. dagogiikan professorin Juha Liukkosen mukaan (HS 29.12.2016) ihminen ei menesty jännittämällä ja ylisuorittamalla, vaan nauttimalla siitä mitä tekee. ”Vain työssään viihtyvästä ihmisestä voi tulla huippuammattilainen.” 5. Ole oikeudenmukainen, riippumaton ja luotettava. Juoruilu ja muiden haukkuminen selän takana on niin kivaa. Mutta jos haluat päästä ongelmasta ratkaisuun, kokeile sen sijaan nostaa vaikea asia esiin oikeassa paikassa ja seurassa. Tämä vaatii huomattavasti enemmän rohkeutta ja pelisilmää kuin juoruilu. Jos yhden leikkivälinefirman tarjoama lounas maistuu paremmalle kuin toisen, ei voi sen perusteella suosia heidän tuotteitaan. Vedättäminen ja tinkiminen ei ole reilua muita kohtaan. Kilpaile siis reilusti, maksa verot ja täytä muut lakisääteiset velvoitteet mukisematta. 2. Älä pelkää virheitä. 6. Kehitä itseäsi ja ammattitaitoasi. 1. Älä pissi omiin muroihin. Pelko lamauttaa ja vie energiaa. Kun kerralla mokaa kunnolla ja ottaa siitä opikseen, voi sen jälkeen ottaa rennommin. Virheet tekevät meistä inhimillisiä ja helpommin lähestyttäviä. Kun virhe sattuu, pahoittele sydämestäsi, niin saat anteeksi. Siis älä tee kuten pääministeri. 3. Kunnioita työtovereitasi ja kollegoitasi niin kuin itseäsi. Kaikki lähtee itsensä rakastamisesta ja kunnioittamisesta. Jos et kohtele itseäsi arvostavasti, et pysty kunnioittamaan myöskään työtovereitasi ja kollegoitasi. Kaikki eivät ole yhtä hyviä kuin sinä, joku voi olla myös parempi. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, keskittymällä vahvuuksiin pääsemme parempaan lopputulokseen. Kannattaa siis miettiä, miten puhut itsellesi ja ajattelet muista. ”Hoida työsi ammattitaitoisesti ja ajallaan.” Ala kehittyy ja muuttuu, pysy mukana muutoksessa ja selvillä uutuuksista. Koskaan et ole valmis. Kannusta myös muita hyvään lopputulokseen. 7. Vaali viheralan arvostusta ja yhteisiä tavoitteita. Jos emme itse arvosta alaamme ja työtämme, eivät sitä tee muutkaan. Lopeta siis ruikutus, ja ala käyttäytyä kuin työsi olisi maailman tärkeintä tai vähintään toiseksi tärkeintä. Mieti, mikä sai sinut aikanaan hakeutumaan alalle. Oliko se rakkaus luontoon vai helppo raha? Tuskin jälkimmäinen. Oli syy mikä tahansa, oletko huomannut, että luonnon ja viheralueiden arvostus on kasvussa? Kanna sinäkin kortesi yhteiseen kekoon. 4. Tee se, minkä olet luvannut. Hoida työsi ammattitaitoisesti ja ajallaan. Pyri parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, mutta älä tee sitä hampaat irvessä. Liikuntape- VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 63
AJANKOHTAISTA IN MEMORIAM Kotimainen innovaatio nopeuttaa puistokalusteiden korjausta K ävelytien valaisimen lamppu on sammunut. Kuka korjaa ja milloin? Viive tiedon kulkemisessa huoltoon voi olla pitkä. Karttapohjainen FINBIN®Care-mobiilisovellus ratkaisee ongelman. Se nopeuttaa huoltoa, säästää kustannuksia ja tehostaa ympäristökalusteiden hallintaa. Innovaatio on herättänyt jo kansainvälistä kiinnostusta. FINBIN®Care on Suomen johtavan ympäristökalusteiden valmistaja Lehtovuori Oy:n uusin IoT-ratkaisu. Lehtovuori on panostanut viime aikoina tuotekehityksessään esineiden internetin mahdollisuuksien hyödyntämiseen. IoT-julkistuksia on luvassa myös lähitulevaisuudessa. Älypuhelimella käytettävä FINBIN®Care vastaa todelliseen tarpeeseen. Se voidaan yhdistää erittäin helposti esimerkiksi puiston penkkeihin, roska-astioihin, valaisinpylväisiin, polkupyörätelineisiin, katoksiin, leikkipuistovälineisiin ja jätesäiliöihin. Kunnille ja kiinteistöille merkittävä kustannussäästö Paitsi huoltoilmoitusten teko, myös suuren kalustemäärän hallinta selkeytyy. Ympäristökalusteita ylläpitäville kaupungeille, kunnille, yrityksille ja kiinteistöille kustannussäästö on suuri. – Nykyisin on tavallista, että kalusteinventaarit ovat jollain tavalla kunnossa, mutta esimerkiksi kalusteiden sijaintitiedot ja yksilöidyt tekniset tiedot eivät. FINBIN®Care muuttaa hallinnan helpoksi kustannustehokkaaksi, kertoo myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Martti Mäyry Lehtovuori Oy:stä. Myös huoltoalueisiin ja -vastuisiin liittyvät epäselvyydet poistuvat. Enää ei tarvitse miettiä, kuka omistikaan tietyn keskustakiinteistön edessä olevan katuroskakorin, ja onko vastuu sen huollosta tai tyhjennyksestä kaupungilla vai kiinteistöllä? FINBIN®Caren avulla kalusteiden omistajalla ja hallinnoijalla on käyttävissään tarkat tiedot omistamistaan kalusteista ja niiden sijainneista kartalla. Pilvipohjainen järjestelmä on käytettävissä milloin ja mistä vain. Nopeus lisää turvallisuutta FINBIN®Caressa hyödynnetään NFC-tunnistusta ja mobiilipaikannusteknologiaa. Sitä käytetään tavallisella älypuhelimella. Lehtovuori Oy on suomalainen yritys, joka tarjoaa tuotteita ja ratkaisuja elinympäristön kalustamiseen. Yritys on perustettu vuonna 1945, mistä asti Lehtovuori Oy on ollut lujasti läsnä suomalaisen elinympäristön rakentamisessa kaupunkien kaduilla ja puistoissa, kiinteistöissä sekä ulkoilualueilla. Kun puistotyöntekijä havaitsee esimerkiksi särkyneen lampun tai huoltomaalausta kaipaavan penkin, hän lukee puhelimellaan siihen liitetyn NFC-tunnisteen. Puhelimeen avautuu näkymä, johon hän voi kirjata nopeasti ilmoituksen, liittää puhelimella otetun kuvan ja lähettää tiedot huoltoon. 64 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 MAISEMA-ARKKITEHTI Mikla Koivunen kuoli 42-vuotiaana äkilliseen sairaskohtaukseen kotikaupungissaan Espoossa 8. joulukuuta. Hän oli syntynyt 21. kesäkuuta 1974. Milka Koivunen valmistui ylioppilaaksi Tapiolan lukiosta 1993 ja aloitti opintonsa TKK:lla vuonna 1995, mistä hän valmistui maisema-arkkitehdiksi yhdeksän vuotta myöhemmin. Arkkitehtiosastolta löytyi myös puoliso Saku Lehtinen, jonka kanssa yhteisiä vuosia ehti kertyä 21. Tytär Lilja syntyi vuonna 2009. Maisema-arkkitehtina Mikla Koivunen oli visionääri, joka jatkuvasti kehitti uusia työtapoja ja suunnittelukeinoja hyödyntäen innovatiivisesti kehittyvää tietotekniikkaa parempien suunnittelutulosten aikaansaamiseksi. Hänen loputon tiedonjanonsa ja käsityksensä koulutuksen tärkeydestä ei loppunut virallisiin opintoihin vaan jatkui vielä viime vuosina jatkuneina lisäopintoina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Koivunen työskenteli Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa, jossa hän toimi alansa pioneerina ja käytännössä loi itse oman työnkuvansa, sekä saavutti aseman korvaamattomana asiantuntijana. Työyhteisössään Koivunen oli erittäin pidetty. Hän luotti ihmisten osaamiseen ja inspiroi heidät monesti ylittämään itsensä. Hänen merkittävin viimeaikainen saavutuksensa on metodi, joka mahdollistaa uudisrakentamisen liito-oravametsiköiden tuntumaan ilman että liito-oravan suojelusta täytyy tinkiä. Metodiin liittyy laserkeilatun puustodatan hyödyntäminen ja tietokoneen avustuksella matemaattisesti lasketut liito-oravan lentoradat liikenneväylien ylitse. Tunnustuksena tästä uraauurtavasta metodista menetelmä palkittiin vuonna 2015 Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa. Mikla Koivusen ennakkoluulottomuus edesauttoi Espoon kaupunkia siirtymään maan kärkeen luonnon ja maiseman huomioivassa kaupunkisuunnittelussa ja monella alueella ovat espoolaiset saaneet hänen ansiostaan vehreämmän ja viihtyisämmän asuinympäristön. Ihmisenä Mikla Koivunen oli äärimmäisen pedantti, joskus pikkutarkkakin, mutta ennen kaikkea laajasti sivistynyt ja lämmin sekä muut huomioon ottava ihminen. Hän oli paitsi perheenäiti ja lojaali ystävä, myös näkemyksellinen maisema-arkkitehti, ensimmäisen kyun karateka, erinomainen ruoanlaittaja, innokas kattoviljelijä, vakaumuksellinen espoolainen sekä tietopankki, jolta sai vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen salamannopeasti ja tarkasti argumentoituna. Mikla Koivusen poismeno jättää suuren aukon ja kaipuun moneen yhteisöön. Aino Aspiala, Pia Kuusiniemi, Juhana Heikonen Kirjoittajat ovat Mikla Koivusen kollegoita ja opiskelutovereita.
terrawise.fi Haemme Pirkanmaalle ja pääkaupunkiseudulle: kiviasentajia ja viherrakentajia Tehtäviisi kuuluu: • betoni- ja luonnonkivien pohja- ja asennustyöt kaupunkialueilla työnjohtajia Tehtäviisi kuuluu: • vastata sinulle kuuluvien työmaiden toiminnasta • pitää huolta työturvallisuudesta • viherrakentamisen eri tehtävät monipuolisesti kaupunkiympäristössä • varmistaa TerraWisen korkeiden laatukriteereiden täyttyminen Odotamme sinulta: • vankkaa kokemusta kivituotteiden käsittelystä sekä asennuksesta Odotamme sinulta: • kokemusta työnjohtajan tehtävistä useamman vuoden ajalta • kokemusta viherrakentamisesta • hyvää kokonaisuuksien hallintaa • kykyä itsenäiseen työskentelyyn • asiakaslähtöisyyttä TerraWise tarjoaa Sinulle: • ison, vakavaraisen ja laajentuvan konsernin edut • työpaikan vastuullisessa ja työntekijöistään huolehtivassa yhtiössä • kannustavan ja dynaamisen työyhteisön • kilpailukykyisen palkan Hakemukset palkkatoiveineen 28.2.2017 mennessä: Pirkanmaa Tuomas Saarinen tuomas.saarinen@yrs.fi puh. 041 431 7583 Pääkaupunkiseutu Niko Lindfors niko@vihermali.fi puh. 0400 456 232 TerraWise-konsernin toimialoina ovat viherrakentaminen, ympäristörakentaminen, maanrakennus, yhdyskuntarakentaminen, louhinta, murskaus sekä kivi- ja maa-aineksen myynti. Toimimme pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Liikevaihtomme on noin 60.000.000 € ja palveluksessamme on 270 huippuammattilaista.
Voimajohtoalueet yhteistuumin värikkäiksi ja tuottaviksi teksti: SATU VUORIKOSKI S ähkön siirrosta Suomessa vastaavan kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajohtoja on yli 14 000 kilometriä. Pinta-alan kautta tarkasteltuna tämä tarkoittaa, että näiden yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömien voimajohtorakenteiden tarvitsemaa aluetta on yli 630 neliökilometriä. Tästä noin 520 neliökilometrin verran on metsää ja 100 neliökilometriä peltoja, loput ovat vesistöjä. Tällaisen suuruusluokkaa Euran kunnan kokoisen pinta-alan hyödyntämisen niin ihmisten hyvinvoinnin kuin luonnonarvojen parhaaksi on helppo ymmärtää olevan niin sanottu win-win-tilanne - kaikille kannattavaa. Kuinka voimajohtoalueet onnistuttaisiin hyödyntämään mahdollisimman laajamittaisesti luonnon ja ihmisten hyvinvointia edistävien valtakunnallisten ja jopa kansainvälisten tavoitteiden toteutumiseksi? Mielenkiintoiseksi voimajohtoalueiden hyödyntämisen edistämisen tekee se, että voimajohdon alla oleva maa kuuluu maanomistajalle eikä voimajohdon omistavalle kantaverkkoyhtiölle. Maanomistajia voimajohtojen alla on kymmeniä tuhansia. Osa asuu maalla ja osa taajamassa. Intressejä ja harrastuksia on monenlaisia. Yksi arvostaa luonnon monimuotoisuuden suojelua ja toinen rentoutuu metsästyksen parissa. Jollekin eniten merkitystä on taloudellisilla intresseillä, joita voi saada esimerkiksi joulukuusiviljelmästä voimajohdon alla. Ei haluttu naapuri Voimajohto ei myöskään ole erityisen toivottu naapuri, vaikka hyvin ymmärretäänkin, että voimajohtoja tarvitaan turvaamaan yhteiskunnallemme luotettava sähkö. Isokokoiset pylväät yritetään sovittaa maisemaan mahdollisimman hyvin, mutta näkymättömiksi niitä ei ole helppo saada. 66 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 Kantaverkon voimajohtojen alla olevia maita hyödynnetään jo nykyisin monin tavoin. Tuttua on, että voimajohtoalueella voi ulkoilla, marjastaa, sienestää, viljellä ja laiduntaa. Sieltä voi löytää myös perhosniityn tai vaikkapa uhanalaistuneen paahdelajin elinympäristön. Voimajohtoalueille sopivat myös riistapellot, erilaiset puistot, retkeily-, pyöräily- ja hiihtoreitit, geokätköt, frisbeegolfkentät ja hulevesialtaat. Hyviä tapoja voimajohtojen tarvitsemien maa-alueiden hyödyntämiseen on siis paljon, mutta alueiden hyödyntämisen toivoisi olevan nykyistä yleisempää. Miten voimajohtoalueista eri puolilla Suomea saataisiin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen arvoalueita, perinnemaiseman vaalijoita tai ihmisten virkistäjiä? Kantaverkon voimajohtoja on myös kuntien omistamilla mailla. Voimajohdot otetaan huomioon asema- ja yleiskaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Kuntien maankäytön suunnittelussa onkin oiva mahdollisuus tarkastella pitkiä ja nauhamaisia voimajohtoalueita erilaisten verkostojen osina. Voimajohtoalue voi sovittua laajemman viherverkoston luontevaksi osaksi, tai nämä avoimet alueet voivat luoda reittejä osaksi muuta virkistysverkostoa. Voimajohtoaluetta voi hyödyntää ympäristökasvatuksessakin. Sopivasti hoidettuna voimajohtoalueet rikastuttavat maisemakuvaa, mitä osaltaan edistää voimajohtoalueiden ja kuntien viheralueiden hoitotoimenpiteiden yhteensovittaminen ja johtoalueiden ottaminen viheralueiden hoitoluokituksen piiriin. Tärkeää on toki varmistaa, ettei sähköturvallisuus vaarannu ja huomioida voimajohdosta aiheutuvat maankäytön rajoitukset. Maisemallisesti merkittävällä paikalla voimajohtoalueella voi olla värikäs maisemapelto positiivisena katseenvangitsijana, tuottamassa iloa ohikulkijan silmälle. Asuinalueen läheisyydessä voimajohdon alla
MAISEMASUUNNITTELU voivat maisemakasvien sijaan ilahduttaa poimittavat kasvit tai vuokrattavat viljelypalstat. Parhaimmillaan tavoitteet yhdistyvät, kun esimerkiksi herkulliset hernekaistat reunustavat kaunista unikkopeltoa. Miksei luoda perinneympäristöä Voimajohtoaluetta voidaan hoitaa myös luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta arvokkaana perinneympäristönä, nykypäivän niittynä. Perinneympäristöt kun ovat katoamassa umpeenkasvun, rehevöitymisen ja metsityksen myötä, mikä uhkaa osaa kasvi- ja eläinlajeistamme. Voimajohtoalueella kasvillisuus pidetään matalana säännöllisesti raivaamalla, tai tämä työ voidaan ihmisten ja koneiden sijaan vastuuttaa myös lampaille, naudoille tai hevosille. Laiduneläinten avulla aluetta saadaan köyhdytettyä siten, että taataan elinmahdollisuuksia hennoille niittykasveille. Kukkivat voimajohtoalueet ovat tärkeitä pölyttäjähyönteisille. Huolestuttavaa on, että pölyttäjienkin elinympäristöt ovat käymässä vähiin ja ilman eläinten suorittamaa pölytystä jopa ruoantuotantomme voi vaarantua. Pölytys onkin yksi hyvä esimerkki voimajohtoalueiden niin sanotuista ekosysteemipalveluista, luonnon ihmiselle tarjoamista hyödyistä. Voimajohtoalueelle sopivat kosteikotkin. Kosteikot tarjoavat elinympäristön monille eläimille ja niitä voisikin kutsua luonnon monimuotoisuuden huippupaikoiksi. Kosteikoilla on myös monta muuta tärkeää tehtävää; ne puhdistavat valumavesiä kiintoaineksesta ja ravinteista, auttavat hulevesien hallinnassa, ja hyödyttävät riistataloutta. Lisäksi ne elävöittävät maisemaa. Voimajohdon läheisyydestä voi löytyä sopiva paikka isommallekin kosteikolle, mutta jo pieni ja vähäisemmällä työpanoksella perustettava kosteikko on hyödyllinen. Voimajohtoalueita kannustetaan hyödyntämään Voimajohtojen alla on maa-alaa eri puolilla Suomea niin paljon, että kantaverkkoyhtiö Fingrid valtakunnallisena toimijana haluaa kannustaa maanomistajia ja eri toimijoita hyödyntämään voimajohtoalueita mahdollisimman monipuolisesti ihmisten ja luonnon hyväksi. Kantaverkkoyhtiö voi jakaa tietoa voimajohtoalueiden hyödyntämisen tavoista, toimintamalleista ja käytännön kokemuksista esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan uutta voimajohtoa tai tehdään säännöllisiä voimajohtojen kunnossapitotöitä. Sähkönsiirrosta vastaavan kantaverkkoyhtiön on myös varmistettava, että voimajohtoalueen hyödyntäminen on aina sellaista, että sähköturvallisuus on kunnossa ja voimajohtojen kunnossapito sujuu. Keskeisiä vaikuttajia voimajohtoaluiden kestävässä hyödyntämisessä ihmisten ja luontotavoitteiden hyväksi ovat voimajohtojen alla olevien maiden omistajat. Selvää on myös se, että voimajohtoalueiden laajamittaisen hyödyntämisen onnistumiseen tarvitaan yhteistyötä ja eri toimijoiden osaamista, kuten esimerkiksi kuntien maankäytön suunnittelijoita ja puutarha- ja viheralan ammattilaisia. Tärkeitä käytännön toteuttajia voivat olla myös paikalliset yhdistykset. Tarjolla on kaikkien käyttöön monta hyvää tapaa voimajohtoalueiden hyödyntämiseen. Monistetaan ne yhdessä konkreettisiksi hyödyiksi ja silmäniloksi mahdollisimman monelle! Kirjoittaja on Fingrid Oyj:ssä kehityspäällikkö, yritysvastuu, Maankäyttö ja ympäristö. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 67
Talvi kaupunkien menestyksen valttina teksti: ANU BESSON Miten nauttia kaupunkiluonnosta talvellakin? Puutarhaharrastajalle tai kukkean luonnon ystävälle talvi voi olla vaikeaa aikaa. Pakkasella huurteiset puut luovat tunnelmaa, mutta märkä, pimeä ja kylmä talvi ”mökkiyttää” helposti innokkaammankin luonnonystävän. Luonnossa liikkuminen on tutkitusti hyväksi kehon- ja mielenterveydelle, mutta entä jos luonto ei horrostilassaan houkuttele? Lux Helsinki -tapahtumassa yhdistyivät talvimaisema ja valaistus. Kuvat Seppo Närhi. 68 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17
MAISEMASUUNNITTELU S uomessa hyödynnetään yllättävän vähän arktisiin oloihin sopivia ikivihreitä kasveja piha-, puutarha- ja katuvihreän suunnittelussa. Joulu on aikaa, jolloin viherkoristeita ja ruukkuhavukasveja näkyy runsaasti sekä julkisissa että yksityisissä ulkotiloissa, mutta yhtä näyttävää koristelua harvoin ylläpidetään koko talven läpi. Miten pohjoisessa ilmastossamme voisi runsaammin ja vetovoimaisemmin käyttää kaupunki- ja puutarhasuunnittelun keinoja, jotta asukkaat ja matkailijat pystyisivät nauttimaan kaupunkiluonnosta ja sen moninaisista hyödyistä myös talvisin? Kasvit ja luonto nähtävyytenä talvellakin Tromsön museon arktinen kasvitieteellinen puutarha Arktisk Alpin Botanisk Hage on maailman pohjoisin lajissaan. Sen erikoisuuksia ovat esimerkiksi rikkokasvit (Saxifragaceae), kivikoissa viihtyvien kasvien heimo 650 lajineen, joihin myös tuttu vuorenkilpi ja jaloangervo kuuluvat. Tromsön kasvit kukkivat toukokuun alusta lokakuun loppuun. Puutarha sisältää runsaasti myös ikivihreitä kasveja, on auki vuoden ympäri eikä hätkähdä lumipeitosta; kävijöitä kehotetaan tuomaan sukset, jos lunta on paljon. Puutarha on Tromsön suosituimpien nähtävyyksien joukossa. Suomeen vastaavat julkiset arktispuutarhat ja katuvihreä sopisivat ilmaston puolesta mainiosti, sekä matkailunähtävyyksiksi ja asukkaiden iloksi. Jokainen tuntee ikivihreät puut ja pensaat kuusesta katajaan ja tuijasta sypressiin. Kuitenkin puutarhoissa, puistoissa, katujen varsilla ja parvekeruukuissa olisi mahdollista ylläpitää nykyistä paljon laajempaa ja monipuolisempaa valikoimaa. Mäntylajeja on maailmassa arviolta 115, kuusilajikkeita 35, katajalajeja 50, marjakuusia 10 ja kanervia jopa 3500 erilaista. Ikivihreissä olisi, mistä valita, jos vain löytyy kasvattajia ja hoivan osaajia. Torien, kävelykatujen ja autoteiden varsille sopisivat hyvin nykyistä monipuolisemmat, kiinnostavammat kokoelmat ikivihreitä istutuksia harmaita talvikuukausia piristämään. Julkiset viherympäristöt ovat tavallisesti lapsipuolen asemassa, kun kuntien ja kaupunkien budjetista päätetään. Maailmalla puolestaan puutarhat, kaupunkipuistot ja yliopistojen vehreät kampusalueet ovat paitsi suosituimpien matkailukohteiden joukossa, myös rakastettuja juhlien pitopaikkoja: esimerkiksi Australiassa puolet kaikista häistä pidetään puistoissa, rannoilla ja viinitiloilla, seuran- ja seurakuntatalojen sijasta. Suomen ilmastossa viheralueet eivät ehkä sovi talvijuhlien pitopaikoiksi, mutta matkailukohteiksi kylläkin. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että kaupunkiluonnossa on nähtävää ja tehtävää: voisiko puistoihin ja uimarannoille rakentaa nykyistä paljon enemmän laavuja ja nuotipaikkoja myös talviaikaa aktivoimaan? Suomi voisi helposti brändäytyä koko perheen matkailukohteena, jossa idyllinen kaakaopiknik lumimaisemassa on kaikkien ulottuvilla. Rantoja ja puistoja voisi myös valaista nykyistä mielikuvituksekkaammin – nykyteknologialla, ledeillä ja aurinkokennoilla saa ihmeitä aikaan budjettiystävällisesti. Perinnejuhlimaan kaduille ja pihoille? Maailman mittakaavassa Suomi on maa, jossa on jopa yllättävän paljon koko kansan perinteitä ja juhlia. Turistille esimerkiksi pulkkalaskiainen ja suomalaismuotoinen mämmin ja virpomaoksien tähdittämä pääsiäinen ovat uniikkeja tapahtumia, joita ei muualla näe. Globalisaation rinnakkaistrendi lokalisaatio eli paikallistuminen näkyykin juuri omien perinteiden, tapojen ja materiaalien nousussa uuteen arvoon. Suomalaisesta kansanperinteestä löytyisi elvytettäviksi vaikkapa kekri, kevätpäiväntasaus ja helavalkeat, joilla talvea voi tavuttaa: miksei esimerkiksi kevätpäiväntasausta tervehdittäisi kadunvarsi-istutuksin? Saksankielisissä maissa laskiainen eli Karneval tai Fasching on iso juhla, jota vietetään turuilla ja toreilla kulkuein, kukkakoristein ja juhlin. Vuoden merkkipaalut voisivat hyvin näkyä enemmän ulkotiloissa. Kansalaisopistot, koulut, päiväkodit ja yhdistykset voisivat to- teuttaa koristeluja kunnan tai kaupungin kanssa yhteistyössä. Suomalaiset ovat keskimäärin käsityötaitoista väkeä, joten olkikoristeita, askarteluja, jäälyhtyjä, seppeleitä ja havuköynnöksiä voisi tuottaa talkoina omille ja yhteisille pihoille. Talvi kaupunkien valttina? Talvi tarkoittaa etenkin kunnille yleensä kulueriä: auraus, hiekoitus, liukastumisvammojen hoito ensiavussa jne. Muualla maailmalla talvi kuitenkin nähdään valttina, jota voi hyödyntää sekä paikallisten että turistien iloksi. Winter Cities Institute on taho, joka kokoaa yhteen ja tarjoaa nettiresursseja ja tietoutta sellaisille kaupungeille, joiden tammikuun keskilämpötila on alle nollan. Pääasiassa instituutin jäsenet ovat kanadalaisia, amerikkalaisia ja japanilaisia kaupunkeja - ainoastaan Kemi lumilinnoineen on näkynyt instituutin sivuilla viime vuosina. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että kävelyn edistäminen myös talviolosuhteissa ei ole pelkästään terveyssyistä järkevää: kävely ja pyöräily ovat kaupunki- ja kyläkeskuksissa keskeisiä toimintoja, jotka tuovat asiakkaita ja talouskasvua. Ohikulkumatkalla on paljon helpompi piipahtaa liikkeeseen sisälle jalkapatikasta tai pyörän päältä kuin auton ratista. Siksi onkin sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle haitallista ja lyhytnäköistä, että juuri talvikunnossapidosta usein säästetään kustannussyihin vedoten. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen talvella edellyttävät tehokasta talvikunnossapitoa, mutta myös kiinnostavaa nähtävää kaupunkitilassa näyteikkunoiden lisäksi. Tässä katujen ja torien viherrakentaminen, jää- ja lumirakentaminen, valaistus sekä muu koristelu ja ”riehat” ovat olennaisia osatekijöitä, joita moni kaupunki maailmalla jo onnistuneesti hyödyntää, esimerkkeinä Frankfurt, Bergen ja Wien. Kylmällä, pimeällä vuodenajalla siunatussa tai kirotussa maassa usein unohtuu, että talvessa on roppakaupalla hyviäkin puolia: talvi voi olla innovaatioiden lähde (lumikenkäily, nastarenkaat, säänpitävät vaatteet jne.), talviurheilun mahdollistaja ja siten kunnonkohottaja, henkisen kantin eli sisun kasvattaja, ja uusien uniikkien mahdollisuuksien luoja. Talvimatkailu on mahdollista vain kylmissä maissa, ja talven ja lumen eksotiikka onkin keskeinen vetonaula Suomeen tulevien turistien keskuudessa. Esimerkiksi kansainvälinen Travel+Leisure-lehti on usein kirjoittanut Lapin tenhosta. Mutta, Suomi pelaa liiaksi yhteen koriin luottamalla pelkästään Lapin vetovoimaan. Esimerkiksi porotai vetokoira-ajeluja ei Suomesta tahdo löytää Oulun korkeutta etelämpää. Talvimaineen rakentaminen lähtee pienestä eli kiinnostavien yksityiskohtien tarjoamisesta ulkotiloissa. Talven ihmemaassa on jännittävää ja uniikkia nähtävää ja ulkoilusyitä: vaikkapa maailman suurin jätkänkynttiläshow järven jäällä. Winter Cities Insitute suosittelee kaikille talvikaupungeille mm. seuraavia erottautumis- ja kilpailukeinoja houkutella ja palvella asukkaita ja matkailijoita: • maksimoi aurinko ja minimoi tuuli kaikessa ulkotilasuunnittelussa. • tarjoa vuoden ympäri toimivia ja houkuttelevia julkisia tiloja. • käytä kasvillisuutta ja värejä rohkeasti kaupunkisuunnittelussa – loskan harmautta ja talven valkeutta vasten kirkkaat värit ja ikivihreät kasvit ovat erityisen tehokkaita. • kiinnitä erityishuomiota rakentamistiheyteen ja mittakaavaan, jottei väliin jää aakeita laakeita, tuulelle ja säälle alttiita kenttiä. • varmista, että kadut ja tiet ovat jalankulkuystävällisiä vuoden ympäri, ja tehokkaasti ja houkuttelevasti valaistuja. VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 | 69
VYL Kohti kestävää ympäristörakentamista Vihervuoden ammatillisena alateemana oli Kestävä ympäristörakentaminen. Viime vuoden aikana Viherympäristöliitto satsasi tähän asiaan todella paljon. Tämä oli mahdollista Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiön tuen vuoksi. Viheralalla luodaan kestävän ympäristörakentamisen kriteerejä, ensi vaiheessa toimintamalleja. Työtä ovat tehneet maisema-arkkitehdit Hanna-Maria Piipponen ja Emilia Weckman sekä konsultti Hanna Tajakka. Malleina on käytetty amerikkalaisia SITES-kriteerejä, joita on työstetty useissa työpajoissa lähemmäksi suomalaisia olosuhteita, toimintakulttuuria, ympäristöä ja ohjeistuksia. Viherpäivillä KESY-työryhmän puheenjohtaja Emilia Weckman esittelee toimintamalleja. Tämän jälkeen työstetään käytäntöä palvelevia toimintaohjeita ja tsekkauslistoja. Mahdollisesti lopputuloksena on myös valmiita kaavakkeita ja työpapereita. Jos olet KESY-työstä kiinnostunut, tule Jyväskylän Paviljonkiin 7.2. klo 14.00 Viherpäivien alla työpajaan, jossa näitä jatkotoimenpiteitä mietitään. Yhteistyöterveisin Seppo Närhi VYL TOIMII VYL laatii uutta strategiaa Viherympäristöliiton hallitus on päättänyt laatia liitolle uuden strategian. Työtä ohjaa hallitus ja työtä valmistelee työryhmä, jossa ovat mukana Jussi Luomanen, Jaani Turunen, Eeva Blomberg, Mikko Jaakkola, Sirpa Pietikäinen, Timo Koski, Taavi Forssell, Jyri Uimonen ja Seppo Närhi. Strategiatyötä valmistelemaan on palkattu ulkopuolisena konsulttina Minna Isoaho Stratebility Oy:stä. Uusia oppaita Viherympäristöliitto on julkaissut yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseo (LUOMUS) ja Suomen Puunhoidon yhdistys ry:n kanssa perusteellisen Kääpäoppaan. Viherpäiville tulee painosta uusi Puiden istuttaminen opas. Se julkaistaan yhteistyössä Suomen Puunhoidon yhdistys ry:n kanssa. Helmikuussa on tavoitteena saada painotuotteeksi asti pitkään valmisteilla ollut VRT:n uusittu painos VRT´17. Kevään kuluessa on tarkoitus julkaista myös uudenlainen perennoista monipuolisesti kertova Perennaopas. Välitysmyynnissä on useita uusia oppaita. TAPAHTUMAKALENTERI 7.2.2017 KESY-työpaja, Jyväskylän Paviljonki klo 14.00 - 16.00. Viherympäristöliitto ry, KESY-työryhmä 8.–9.2.2017 Viherpäivät & Vihertekniikka, Jyväskylän Paviljonki, Viherympäristöliitto ry 7.-8.3. Taimistoviljelijöiden Talvikurssi Tampereella Lapinniemen Kylpylä yhdessä Suomen Puutarhakauppiaiden kanssa. 23.-24.3. Maisemasuunnittelijat ry, Terapeuttisen ja turvallisen pihan suunnittelu, pääluennotsijana Erja Rappe, aiheina myös pelastustiet, lumitilat ja esteettömyys, Hämeenlinna Aulanko 23.-25.3. Pohjoismainen viherrakentajien tapahtuma, Tukholma 31.3.-2.4. Turun Puutarhamessut 6.-9.4. KevätPuutarha, Helsingin messukeskus 21.-23.4. Tampereen puutarhamessut 20.-21.5.2017 Suomen Puunhoidon Yhdistys ry, SM-kiipeilykisa Kaarinan Tuorlassa 26.-28.6. Euroopan taimitarhajärjestö ENA:n kesäkokous Tampereella ja Rantasalmella 17.-19.8. Lepaa-näyttely 23.-25.8.2017 Kaupunginpuutarhurien Seuran Kesäluentopäivät, Kotka 30.8.-1.9. Pohjoisen viherpäivät Elokuun lopulla 2-päiväinen Taimistoviljelijät ry:n kesäretki pääkaupunkiseudulla. 6.-8.9.2017 Pohjoismainen kongressi 2017 (Pohjoismainen hautausmaa- ja krematorioliitto) NFKK) Kööpenhaminassa 14.–17.9. Opintomatka Kööpenhamina–Malmö, Kaupunginpuutarhurien Seura 16.-17.11.2017, Viher- ja puutarhaopettajat ry, Puutarha-alan koulutuksen kehittämispäivät järjestetään TTS Rajamäki 22.11.2017 Rakentajapäivä, Puutarhanrakentajat ry 24.11.2017 Puunhoidon seminaari, Suomen Puunhoidon Yhdistys ry 7.-8.6.2018, Metsä- ja viherpäivät Hämeenlinna, METO ry ja Viherympäristöliitto ry Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan Viherpäiville, mutta et ole ilmoittautunut, ei hätää. Voit tulla paikalle jälki-ilmoittautuneena. Jos sinulla on ideoita hyviksi kohteiksi esitellä lehdessä, laita sähköpostia: seppo.narhi@viherymparisto.fi NIMITYS Hortonomi, MMM Ilkka Väre on aloittanut tammikuun aluyssa 2017 Viher- ja ympäristörakentajat ry:n toiminnanjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut S.G Nieminen Oy:ssä. Ilkka Väre on VYRA:n toimistossa Malmilla Puutarhaliiton tiloissa. Oppaiden tilaukset liiton verkkokaupasta: kauppa.vyl.fi Lisää Viherympäristöliitosta internetissä: www.vyl.fi Toimisto: Viherympäristöliitto ry, Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI puh. 09-584 166, info@vyl.fi Seppo Närhi, Viherympäristöliiton yleiset asiat ja Viherympäristölehti, 0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi 70 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/17 Aino Arjas, järjestösihteeri, aino.arjas@vyl.fi, 09-5841 6512, 050 331 1976. Tiia Naskali, Vihervuoden projektisihteeri, tiia.naskali@vyl.fi, 09 5841 6518, 050 438 1860. Jyri Uimonen Viherpäivien ohjelma, vihervalvoja-asiat, jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi, 09-584166.
GREENTEC Green and Amenity areas