15 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 50 60 70 80 90 PARASTA AIKAA Nykyisillä viisikymppisillä voi olla edessään vielä monta aktiivista vuosikymmentä. Tästä on esimerkkinä 90-vuotias Maj ForsmanVakio, joka pelaa koripalloa viikoittain. Seuraavilla sivuilla eletään täyttä elämää – ikävuosista viis!
16 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 Pellavatammi 34712 Hiilitammi 34710 Tuhkatammi 34711 Kultatammi 35659 Savupähkinä 30488 Harmaatammi 30489 Lamella High Comfort laminaatti 9 kuosia Kentucky Pine 1502B5P5002 Rustic Limed Grey Oak 1502B5U0001 Wheat Pine 1502B5R3001 RTV HydroCork vinyylikorkki 4 kuosia Lamella Tammi Natur Loc 5G parketti 15 Patinatammi 32044 90 m2 Uusi 5Glukko pontti! Nordic Silver Oak 1502B5V3002 45 90 29 90 m2 m2 Heidi Palonen bloggaa RTV:n tuotteilla tehdyistä toteutuksista ja kertoo tuote uutuuksistamme. Anna ammattilaisen suunnitella unelmiesi keittiö tai kylpyhuone. Varaa aika kalustesuunnitteluun! kaluste.espoo@rtv.fi Puh. (09) 5465 1200 kaluste.herttoniemi@rtv.fi Puh. (09) 5465 5400 logi.rtv.fi! b a ss e te it so o e m m Tutustu blogii kaluste.petikko@rtv.fi Puh. (09) 5465 1300 kalevankatu@rtv.fi Puh. (09) 5465 1500 Tehdään unelmiesi koti yhdessä! Hae kätevästi verkosta! Espoo: Martinsillantie 2, puh. (09) 5465 1200 Helsinki: Kalevankatu 29, p. (09) 5465 1300, Herttoniemi, Sahaajankatu 44, puh. (09) 5465 5400 Vantaa: Petikontie 5, p. (09) 5465 1500 Kerava: Santaniitynkatu 1, puh. (09) 5465 1800 Porvoo: Teollisuustie 12, puh. (019) 548 1750
17 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 PARASTA AIKAA 50 60 70 80 Eira Ritvanen ei koe itseään yksinäiseksi, vaikka asuu yksin. Nalle vartioi makuuhuoneessa. – En minä ota sitä sänkyyn viereeni, vaikka moni niin luulee, nauraa Ritvanen. Yksin asuminen on onnen lähde K un päivän mennä viipottaa harrastuksissa, illalla ei enää kaipaa seuraa. Yksin kotona u Yhden hengen kotitalo- uksia, joissa asukas oli yli 55-vuotias, oli kymmenen vuotta sitten vähän yli puoli miljoonaa. Nyt yksin asuu lähes 600 000 yli 55-vuotiasta. u Yksinasuvien määrä on vuodesta 2007 vuoteen 2015 kasvanut prosentuaalisesti ja määrällisesti eniten 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä. teksti: Tiina Örn kuvat: päivi tuovinen Elän nyt elämäni parasta aikaa, toteaa alati hymyilevä Eira Ritvanen. Tokaisu on helppo uskoa. Ritvanen näyttää elämäänsä tyytyväiseltä. Hän kertoo, että yksi onnen lähteistä on mahdollisuus asua yksin. – Vapaus on ihanaa! huudahtaa Ritvanen. – Se etten ole riippuvainen kenestäkään. ” Yhtä ukkoa kohtaan on kolme naista. Ritvanen ihmettelee, mik- si usein oletetaan yksin asuvan olevan yksinäinen, kaipaavan kaveria kotiinsa. – Minä mennä viipotan päivän. Kun tulen päivän menojen jälkeen kotiin, on kiva olla rauhassa. Syön, ja sitten, oi miten ihana on istua ja tehdä käsitöitä tai katsoa telkkaria. Jos Ritvanen haluaa kotiinsa seuraa, hän kutsuu ystä- Nauravainen Ritvanen ei kanna huolta huomisesta. Hän nauttii elämästään tässä ja nyt. viä kylään ja järjestää vaikka juhlat. – Minä vietän kotona syntymäpäiviä ja kesällä grillaillaan yhdessä ystävien kanssa. Paitsi Vantaalla sijaitseva koti myös sen tavarat ovat Ritvaselle tärkeitä. Suurin osa niistä on seurannut nykyiseen kotiin entisestä asunnosta, isosta omakotitalosta. Yhä useampi valitsee nyky- ään yksin asumisen. – Ehkä ihmiset ovat tulleet itsekkäämmiksi, en tiedä. Ei haluta enää asuinkumppania, pohtii Ritvanen. – Osa varmaan haluaisi, mutta ei sellaisia riitä kaikille. Meitä leskinaisia ja eronneita on ihan hirveän paljon. Sen huomaa päivätansseissa. Siellä yhtä ukkoa kohtaan on kolme naista. Ritvasella on poikaystävä, mutta romanssiasioista hän ei välitä puhua. Miesystävästä uteleville Ritvanen väläyttää komean hymyn ja vaikenee. Hän kuitenkin myöntää, että kaveri on mukava olemassa. – En silti halua ketään asu- ” En halua ketään asumaan kanssani. Syitä yksin asumisen lisääntymiseen on monia Tiina Örn Yksin asuminen on parin viime vuosikymmenen kuluessa lisääntynyt lähes kaikissa ikäryhmissä. Syyt ovat eri ikäryhmissä hieman erilaisia, kertoo tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta. Eläkeiän kynnykselle asti yksin asuminen on lisääntynyt lähinnä miesten kohdalla ja erityisen selvästi keskiikäisissä ryhmissä. – Tärkeimpänä syynä on todennäköisesti se, että miehet jäävät asumaan yksin parisuhteiden purkautumisen jälkeen. Lapset jäävät ainakin virallisesti useimmiten kirjoille äidin luo. 55–64-vuotiaiden kohdalla syitä yksinasuvien määrän kasvuun on Miettisen mukaan kaksi. – Naisten kohdalla syynä on ikäryhmän koon kasva- maan kanssani. Parempi näin. Miesystävästä muistuttaa muun muassa rivitalokodin pihapuussa asukkaita odottava linnunpönttö. Pöntössä ei ole vielä asukkaita, mutta ehkä jo ensi kesänä. minen. Miesten kohdalla syinä ovat sekä ikäryhmän koon kasvu että yksin asumisen suhteellinen kasvu. Ainoa ikäryhmä, jossa yk- sin asuminen on vuosikymmenen kuluessa vähentynyt ovat 70–84-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä muutos koskettaa lähinnä naisia. – Miesten eliniän kohoaminen on todennäköisesti tässä yksi syy siihen, miksi tämän ikäryhmän naisista aiempaa suurempi osa elää vielä kumppanin kanssa. 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä yksin asuvien määrän kasvu johtuu siitä, että kyseessä ovat niin sanotut suuret ikäryhmät. – Ikäryhmä on nyt suurempi kuin aiemmin, joten toki myös yksinasuvia on enemmän, päättää Miettinen. Tulevaa Ritvanen ei murehdi. – Jos sairastun, en voi asua yksin tässä kodissa, mutta sitten löytyy varmasti joku toinen hyvä vaihtoehto. Turha sen pohtimiseen on nyt käyttää aikaa.
18 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 PARASTA AIKAA 50 70 60 80 Omakotitalosta luovuttiin tutun kohtalon välttämiseksi K un lapset katoavat kotikadun varrelta, on aika siirtyä uuteen. dän kanssaan ulkona. Kun lapset kasvoivat, koin työt rasitteeksi. Omakotitalossa oli Kristii- TEKSTI: Tiina Örn KUVAT: PÄIVI TUOVINEN Esa Klemetin iäkkäät vanhemmat asuvat edelleen isossa omakotitalossaan, vaikkei voimia talon huoltotöihin enää ole. Myös Esan Kristiina-vaimon nyt jo edesmenneet vanhemmat jatkoivat asumista jatkuvaa huoltoa vaativassa kodissaan ja lopulta huonokuntoiseksi päässyt koti piti myydä halvalla. Jumiutuminen vanhaan kotiin oli kohtalo, jonka yli viisikymppiset Klemetit halusivat itse välttää. – Halusimme säästää myös lapsemme siltä, että he joutuisivat auttamaan meitä talon hoidossa, selventää Esa. Klemetit päättivät siis siir- tyä kerrostaloasukkaiksi asuttuaan lähes 30 vuotta omakotitalossa Puistolassa. Kristiina kertoo, että asuntoja käytiin katsomassa muun muassa Arabianran- Kristiina ja Esa Klemetin uudessa kodissa riittää vielä puuhaa. Osa yli 200 muuttolaatikosta on jo purettu, mutta laatikon uumenista kurkistaa vielä muun muassa Esalle tärkeä metsästysmuisto. nassa, Haagassa ja Munkkiniemessä. Lopulta se oikea löytyi lähes sattumalta. – Toivoin, että asunnon lähellä olisi myös yritykselleni sopiva paikka. Pasilan konepaja-alueelle rakennetuista taloista löytyi asunto ja samasta talosta toimitila, kertoo Esa. Vastavalmistunutta kerrostalokotia ei ole vielä ehditty sisustamaan, mutta uutta vapaampaa aikaa Esa ja Kristiina odottavat innolla. – Puistolan kodissa lysähdin helposti sohvalle, ei tullut lähdettyä minnekään. Täällä ovat lähellä kulttuuritapahtumat ja ulkoilumaastot. Pariskuntaa kiehtoo myös kivenheiton päässä oleva Kallion ravintolatarjonta. Kristiina tekee tunnustuksen uuden kotinsa isolla parvekkeella. – Asuin omakotitalossa kymmeniä vuosia, mutta en ole koskaan ollut puutarhaihminen. Lasten ollessa pieniä tein pihatöitä, kun olin hei- nan mielestä myös aina vähän turvatonta, kun Esa oli työmatkalla. – Niin, vaikka meillä oli kaikki mahdolliset turvalaitteet, huomauttaa Esa. Muutto tarkoitti myös elämän inventointia, sillä tila puolittui. Kristiina kävi lävitse lasten tavaroita ja säilytti niistä vain tärkeimmät. Siitä huolimatta uuteen kotiin tuotiin 210 muuttolaatikkoa. Entisestä kodista on mo- lemmilla paljon hyviä muistoja. Klemetit kiittelevät tiivistä yhteisöä, jossa lapset saivat kasvaa. Yhteisökin tosin tuntui vähitellen kuolevan, kun lapset muuttivat kodeistaan pois. Vanhalle tienoolleen Klemetit toivovat kaikkea hyvää. – Meidän entiseen kotiimme muutti lapsiperhe ja niin myös moneen muuhun taloon. Ehkä alueelle syntyy jälleen uusi eloisa lapsiperheiden yhteisö, haaveilevat Klemetit. Asumisen kaareen on Tiina Örn Vanhemmat jäivät aiemmin asumaan pientaloon, vaikka lapset muuttivat kodista pois. Pientalosta luovuttiin vasta, kun ilman hoivaa asuminen oli mahdotonta. Muuttokuorman osoitteena oli silloin palvelu- tai hoivakoti. – Nyt tuohon väliin on tullut uusi vaihe eli asuminen kerrostalossa, usein uudiskohteessa, pohtii Kiinteistömaa- Verokarhun rouhaisun voi välttää ennakoim T aloudellisesti järkevimmät varallisuudensiirrot tehdään usein harkitusti ja varhain. hun kesyttämiseksi on omaisuuden luovuttaminen jälkipolville pilkkomalla ja hajauttamalla. Niitä voi hyödyntää luovutuksissa niin elinaikana kuin vaikkapa testamenttimääräyksissä. –Perintö- ja lahjavero ovat progressiivisia. Verorasitus on sitä pienempi, mitä pienemmissä osissa omaisuutta luovutetaan. teksti: Tiina Örn kuva: johanna erjonsalo Koskaan ei ole liian aikaista paneutua perintösuunnitteluun. Suunnittelua kannattaa tehdä sekä omien vanhempien että lasten kanssa. – Alkuun kannattaa summata, mitä kaikkea varallisuutta on. Onko sellaista, josta joku jälkipolvesta on erityisen kiinnostunut ja jonka voisi siirtää jo elinaikana, neuvoo asiantuntijajohtaja Tarja Mikkola OP-ryhmästä. jokaisen ” Jostestamentilla saama osuus jää alle 20 000 euroon, ei perintöveroa mene lainkaan. Hyvä suunnittelu mah- dollistaa perheen asioiden järjestämisen jouhevasti ja sopuisasti. – Omaisuuden jaon suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi kesämökki siirtyy siitä kiin- Arto ja Hilkka Räty ovat olleet yli naimisissa 55 vuotta. Heillä ei ole keskinäistä edunvalvontavaltakirjaa, vaan käyttöoikeus toistensa tileihin. Perintösuunnittelu on Rädyille tuttu juttu. – Meillä on kaksi lasta. Pidämme huolen, että lapsia huomioidaan myös talousasioissa tasapuolisesti. Lapset pärjäävät omillaan erinomaisesti, mutta olemme siitä huolimatta tehneet perintösuunnittelua. nostuneelle ja metsäpalsta puolestaan henkilölle, joka osaa tai on kiinnostunut oppimaan metsätalousyrittä- misestä. Perintösuunnittelu on useimmiten myös verosuunnittelua. Yksi keino verokar- Joskus pilkkomalla välttää verokarhun rouhaisun kokonaan. Mikkola antaa esimerkin: – Omaisuutta voi elinaikana lahjoittaa alle 5 000 euron arvoisesti kullekin rintaperilliselle kolmen vuoden välein. Lopun omaisuuden voi vielä testamentilla hajautettuna määrätä jaettavaksi vaikkapa lasten perheiden kaikkien
19 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 90 100 Konepaja-alueen uudisrakennuksissa on otettu huomioon alueen vanhat rakennukset ja niiden tiilipinta. ”Sijoittaminen on tosi hottia” M arja-Leena Haapasen mukaan sijoittaminen onnistuu talonpoikaisjärjellä. TEKSTI: Leena Koivisto KUVA: Päivi Tuovinen tullut uusi vaihe ilman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. Heikkinen ei kummastele trendiä. – Pientalossa asuminen on sitovaa. Kerrostalokoti sopii paremmin elämäntilantee- seen, jossa matkustellaan ja mökkeillään. Uudiskohteiden hinta on usein aika suolainen. Hinta määräytyy Heikkisen mukaan kustannusten mukaan ja siinä näkyy pääkaupunkiseudulla myös ”tappiin asti” hinnoiteltu rakennusoikeus. – Aika arvokas omakotitalo saa olla, jotta sen hinnalla saa Helsingistä uudiskohteesta kolmion. Osakesijoittamisen taidot omin voimin opetellut MarjaLeena Haapanen on jo tuttu näky sijoitusmessuilla, verotustapahtumissa ja yhdistystilaisuuksissa. Puhujapyyntöjä satelee kuusikymppiselle naiselle, joka haluaa kertoa ja jakaa neuvoja sijoittamisesta muille naisille. – Sijoittaminen on tänä päivänä tosi hottia, Haapanen luonnehtii kasvanutta kiinnostusta aiheeseen. Hän haluaa tuulettaa pois naisten epävarmuuden. – Luullaan, että sijoittamisessa tarvitaan jotain valtavaa fiksuutta ja viisautta, vaikka ihan talonpoikaisjärki riittää. Osakeomistuksista vain vajaa viidennes on naisten nimissä. Haapasen sanoma naisille on selkeä: – Älkää nojatko miehiin, vaan huolehtikaa talousasioistanne itse. Neuvoillaan Haapanen ei piirtele näkymiä ylenpaltti- sista rikkauksista. – En ole koskaan itsekään halunnut olla miljonääri. Olen vain tavoitellut vanhuudenturvaa ja mukavaa, taloudellisesti turvattua elämää, jossa voi silloin tällöin kustantaa itselleen sekä läheisilleen jotain ekstraa. Sen Haapanen on myös saavuttanut niin, että jäi muutama vuosi sitten etuajassa eläkkeelle Fazerilta, jossa työskenteli travel managerina. – Vuositasolla eläkkeeni on suurempi kuin mitä saan osinkoina, mutta näin pärjään ihan loistavasti, hän kiteyttää osaketulojensa tason. – Matkustan milloin haluan, enkä ole joutunut tinkimään mistään eläkkeelle jäätyäni. Haapanen karsastaa asen- netta, jolla pörssi leimataan huijareiden ja kasinopelureiden pesäpaikaksi. – Ei se niin ole, jokaisella aikuisella on mahdollisuus vaikuttaa varallisuuteensa, jos esteenä ei ole sairaus tai työttömyys. On sitten ihmisen oma valinta, haluaako hän ymmärtää ja hyväksyä sen yksinkertaisen asian, että vain rahalla voi tehdä rahaa. Haapanen aloitti yli 20 vuotta sitten säästämällä palkastaan kerrallaan aina muutaman sata euroa, joilla osti osakkeita. Sitä ennen kokemusta kertyi kantapään Vinkkejä aloittelijalle: u Koskaan ei pidä sijoittaa viimeisiä rahojaan, säästöönkin pitää jäädä. u Älä seuraa niinkään kursseja, seuraa yrityksiä. Ei kannata heittää rahojaan yritykseen, josta ei tiedä mitään. u Hyvämaineisuus, pitkään kestänyt toiminta, vakaus, tehokas johto sekä se, että yritys maksaa osinkoja ovat hyviä merkkejä. u Aloita kotimaisista, niistä löytyy helpoimmin tietoa. u Ole pitkäjänteinen, aluksi voi tuntua, että mitään ei tapahdu. u Perehdy, lue alan kirjoja ja lehtiä. u Liity Facebookissa puolueettomaan Sijoitusnaisten sparrausboxiin, jossa mikään kysymys ei ole tyhmä eikä kukaan ilku. u Osakesäästäjiin liittymällä saa myös puolueetonta tietoa ja apua. Vinkit: Marja-Leena Haapanen kautta pankin sijoitusneuvoilla, joiden jäljiltä käteen jäi pienestä perintörahasta alle kolmasosa. – Kimpaannuin, että jumankauta, kukaan ei enää minun rahojani tuhlaa ja aloin ottaa entistä innokkaammin itse selvää sijoitusasioista. malla jopa kokonaan jäsenten kesken. Jos jokaisen testamentilla saama osuus jää alle 20 000 euroon, ei perintöveroa mene lainkaan. Lahjaveroilmoitusta ei tar- vitse tehdä, jos lahjan arvo on alle 5 000 euroa. – Ilmoitus kannattaa kuitenkin tehdä pienemmästäkin summasta, jos antaa lahjaksi esimerkiksi arvopapereita, joita lahjan saaja aikoo myydä edelleen. Omat kommervenkkinsä on esimerkiksi kiinteän omaisuuden lahjoittamisessa alaikäisille. – Alaikäiset tarvitsevat lahjan vastaanottamiseen edunvalvojan. Mikkola muistuttaa, että perintövero on pienempi kuin lahjavero. – Järkevintä voi siksi joskus olla se, ettei elinaikana tehdä muita kuin alle 5 000 euron luovutuksia perillistä kohden. Varallisuuden määrä ja laatu sekä jälkipolven osakkaiden lukumäärä määrittävät, millaiset ratkaisut ovat järkeviä. Vaikka verotus saattaa viedä osansa perinnöstä ja lahjasta, verotus ei saa kuitenkaan ohjata valintoja liikaa, korostaa Mikkola. – Tärkeää on tehdä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon lahjanantajan tai perinnönjättäjän tahto sekä jälkipolven mielenkiinto. Edunvalvonta-asia kannattaa hoitaa jo nyt Tiina Örn Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä kuka tahansa oikeustoimikelpoinen – koska tahansa. – Valtakirja ei tule heti voimaan. Se on seikka, josta on väärinkäsityksiä. Jos teen tänään valtakirjan, se tulee voimaan vasta kun lääkäri toteaa, että en ole enää kykenevä itse hoitamaan asi- oitani, selventää asiantuntijajohtaja Tarja Mikkola OP-ryhmästä. – Vain maistraatti voi panna valtakirjan täytäntöön ja siihen vaaditaan aina lääkärintodistus henkilön toimintakyvystä. Edunvalvontavaltakirjaan voi laittaa myös rajauksia ja määräyksiä. Siinä voi olla esimerkiksi määräys, ettei valtuutettu saa myydä vaik- kapa kesämökkiä, vaikka muiden kiinteistöjen myyntiin annetaan valtuudet. – Edunvalvontavaltakirja helpottaa asioiden hoitamista esimerkiksi tapauksessa, jossa toinen puoliso ei ole oikeustoimikelpoinen ja pariskunnan pitäisi myydä omakotitalonsa, jotta he voisivat ostaa kerrostalohuoneiston, Mikkola kertoo esimerkkinä. Pörssitalon hulppeat puitteet ovat Marja-Leena Haapaselle vain symboli omalle sijoittamisharrastukselle, jossa hän luottaa vakaisiin, pitkäikäisiin yrityksiin, kuten vaikkapa Wärtsilään. –Olen tavallinen ihminen ja löydän suurimman onnen arjesta. En ole koskaan pyrkinyt miljonääriksi enkä tarvitse edes trendikahveja, vaan juon Juhla Mokkaa, hän nauraa.
20 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 Uusi koti hyvällä paikalla. Tarinoita mukavasta elämästä. 020 433 2990* KOTEJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA 15 20 .1. 16 Asunto Oy Helsingin Villiviini Aleksis Kiven katu 25, 00510 Helsinki Tällainen alue syntyy vain kerran sadassa vuodessa! ASUNTO A1 ² m ,5 97 S s rro ke os 2. kerr os . rr 3 4H to B 31 4. ke erros B un .k As unto B37 5 As unto B43 As unto As T+ + K 25 HELSINKI VALLILA KONEPAJA RK S Kerrostaloja | Aleksis Kiven katu 43 Muuttovalmis. A 2007 yitkoti.fi/bristollari Kerrostaloja | Teollisuuskatu 26 Arvioitu valmistuminen 3/2018. C2013 yitkoti.fi/ragnar KPH 102,5 m² 205 950 686 500 VAL M LAT AA katossa kipsilevyt ys Helsingin Villiviini aukk o vä lipoh jassa IVK PPK/KU os a ra ss in 4 PY PARV. PARV. MH3 9 .9.200 KT KHH/ aliohj eet | WC 28 Mittakaava 1:100 OH R KT MU i) ton (be /0/5 1 24 ke 3/0 /237/ rve Pa K 0 Y 23 M C B RG L JK/PK IT NT r lte Va gin n i s l He hjo isn li uo en kain 5m IKKUNOIDEN SIJAIN VAIHTELEVAT KERR 26.06.2013 C ,W ,S HH , K /0/0 53 KH 0/0parveke /2 4 ia 1 t 4 t La 6/2 YK 22 CM et B ute RG n la na /0 sijainti ja kok sau 0/20 202 i, .) o / s 1 saattaa vaihd / e 5 as 25 jn Ter K 0/2 H2 ella kerroksittain Y 24 . ,M CM H1 B Ho ,M rm , RG aan ien koo tta t saa sti. AP MH1 parveke MH1 S (VH) KH ET PARV. id eä ttavat vaihdella kar erokerroksitt intiain elk rikk kittyeama sija etty s, po t on esiintet me it kov en tyeskat an iivalla. o alk össä i kuva v a sta hti ks i sa i mu sa/y lisä e li ateria MH2 ntim IT Kot i -mar kkinoi PARV. IKKUNOIDEN SIJAINNIT JA KOOT VAIHTELEVAT KERROKSITTAIN 26.06.2013 Mittakaava 1:100 10 | Y Asunto A14 4. kerros Asunto A19 5. kerros 78,0 m² 4H + KT + S 2. kerros 3. kerros 1 78,5 m² TI NT 4H + KT + S TO PARV. lasiseinä lasiseinä PARV. PARV. lasiseinä • OH HUO alleja sävym eisia POH las ite tta va ka tto te TI NT ranskal. parveke PARV. lasiseinä Värillin en • Y hdelle A4-a • M rkille ittakaa asem va 1:1 oitu yk 5 met 00, ku si hu rin m oneis van yh • E ittajan topohj teytee i huo a a n mal ne kohtai • Jo lin m sia p ukaine kaises inta-a n ta hu la m o peilik erkint neisto uvia) ö ty jä yp • M istä te ustalla hdää n om värillä a pohj välisei horm akuv nät it, ulko a (ei • A seinät lakato , kant t ja ko avat • P teloin seinät arveke nit m ja kevy lasitu erkitt • R s et y ki ansk rjoite alaine ttu ku • A n par vaan sunto veke , jos piha, lasitu kirjoite • P autoka s tt o iirrett u n kuva pako tos, ul y takk an llinen • K kova avarau iinteät rasto s kirjo yms. kalust • E itettu merki eet va i laato kuva tty lkoisel an ituskuv • S la väril iota p auna lä eseyty n laut • P eet p mistil arveke iirrett ojen y istu tms. -/tera • K intaso lattiaan21.12.20 ssilaud atkovi lasiseinä 15 ittain oitus ivoilla merki esitett hahm tty yjä hu ottam o is neka eksi, (4-6 hl luja vo esim ö), so . paris idaan hvaryh änky käyttä mä, ty /sänky öpöyt , ruoka ä tilan ä ja tu iluryhm oli ä TO PARV. dateta an oh PARV. STO PARV. ssä n ou PARV. NEI PARV. tykse PARV. HUO parveke PARV. PARV. lasiseinä Pohjie ranskal. lasiseinä PARV. lasiseinä sv lasiseinä PARV. sv PARV. Parveke Parveke sv sto ati ina ord ko llis eri parveke Valter 2 h+kt+s 52,0 m² OH Ragnar 4 h+kt+s 78,5 m² JK num t nee E EM EL IIT > A aa TA likk LA >k n ao jok un) ilu n ja tila uoka ta ja s r n ja lmistu va Ikkunoiden oan 5m A LM tä VA täs lla de aih t v on a av at att m sa kkea i . ot ko , po alla n v n i i e i i rm itta kov Ho rroks kat ke itetty P Oy YIT Asuntomyynti | Arkadiankatu 2 | 00100 Helsinki | p. 020 433 2990* nto | asuntomyynti.helsinki@ yit.fi su Asunto A5 Asunto A9 Soita ja sovi oma esittely! 5m OH MH1 lasiseinä ranskal. 63 137 P PARV. 62 278 384 300 P 368 500 Valinnainen, osakkeenomistajalla on mahdollisuus lunastaa huoneistokohtainen osuutensa tontin määräosasta yhtiölle ja vapautua tontin vuokravastikkeen maksamisesta. 1 KT 47 675 Mittakaava 1:100 gin un up ka gin 43) lsin (=N : He sto : NN ati mä ina tel ord jes ko jär so us Ta rke Ko 115 290 KT VH PY/SK lasiseinä 73,5 m² Vuokratontin arvioitu lunastusosuus PP var lasiseinä 31 h+kt+s lasiseinä S lasiseinä 110 550 lasiseinä KH PARV. 72,5 m² Vuokratontin arvioitu lunastusosuus lasiseinä ET PARV. 31 h+kt+s 307 400 lasiseinä PARV. 92 220 PARV. 55,5 m² Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 44 668 KT parveke 31 h+kt 319 400 Bristollari, 6 h+k+s, 143,5 m² (6.-7. krs) ranskal. Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 95 820 ranskal. parveke PK KATSO KAIKKI VAPAAT YIT KODIT KONEPAJALLA: YITKOTI.FI/KONEPAJA 52,0 m² Villiviini 2 h+kt 50,0 m² PARV. 21 h+kt+s 34 360 SK/PY MH2 PARV. Vuokratontin arvioitu lunastusosuus vh. alk. 257 600 ET RK Kattoterassi varustetaan terassikaivolla sekä ylivuotoputkella MH1 PARV. 40,0 m² mh. alk. 77 280 KPH OH PARV. Esim. 21 h+kt A u 5. As unto A26 As unto A34 As unto As J AT 71 495 m² ,0 52 LI MH3 A16 6H+K+S II Kattoterassi PARV. 5/2018. C 2013 yitkoti.fi/valter JK/PK IV (PPK/KU) APK VHT PY PARV. vh. alk. 663 700 MH KT 16 NOUSUA, à187,5 mm t ttia La YK CM B RG N 48 190 s A16 6H+K+S II 143,5m2 U/MI 51 350 S ro Helsingin Valter | Kerrostalo | Teollisuuskatu T + . ker rros30 + K 10 2 3. ke erros s H k o A 8 2 valmistuminen Ennakkomarkkinoinnissa. Arvioitu 4. kerr nto 1 M 5m VH /0 25 /10 2 3/5 /237/ 4 24 29 625 39 500 Mittakaava 1:100 Ka tett u ja tontin lunastus P PPK/KU 16 NOUSUA, à187,5 mm PARV. mh. alk. 199 110 vh. alk. 275 500 335 000 393 900 404 000 512 800 16 100 .20 1: .12 aava k 20 ittaRT KH PARV. Esim. 5(3-4) h+kt+s 106,5 m² 37,5 m² 50,0 m² 61,0 m² 65,0 m² 90,5 m² n sävy Helsingin Alfred Kerrostaloja | Teollisuuskatu 24 Muuttovalmis. C 2013 yitkoti.fi/alfred Esim. 2 h+kt 2 h+kt 2(-3) h+kt+s 3 h+kt 4 h+kt+s OH 1 KH L mh. vh. 336 600 841 500 403 040 1 007 600 ET 5m MAANTASOPARVEKE AP 118,0 m² 142,0 m² JK Mi L Vain nämä 4(5) h+kt+s 3(6) h+kt+s MH4 katossa kipsilev ytys PK var Kerrostaloja | Teollisuuskatu 20 Muuttovalmis. C 2013 yitkoti.fi/aleksander PK ASITUS PARVEKEL Kerrostalo | Aleksis Kiven katu 25 Ei yhtiölainaa. Arvioitu valmistuminen 5/2018. C 2013 yitkoti.fi/villiviini Helsingin Aleksander SK LH MH5 Mittaj ana APK 82 615 K = ke EIDEN N IME ittiö ÄMIN (asuin tarko ite EN hu KT = ttu ensisija one, joka si keitto isesti ruoan sältää keitt ti -säily tystä, la (tila, jo ka on valmistuks otilan ja jo astianp KH = een ka o va ky rustet esua yms. tu ruo ja ruokailu n S = sa lpyhuon e varten anva u lmistu un) ) OH = na sta ja olohu MH = on maku e uhuo ne (m akuu • H huone uone istop et nu ohjan mero jossa idaan, yhteyd asun non si MH1 Ainoas essä jainti , MH taan 2 jne. rakenn mustavalk ko. as nuole ) uk lla un sessa/ oinen sija p to • M in yhtiö ustava orrashuone on tumm ssä es tikartta, enne lkoinen /sisää osoitt ite tt u, nk tt po y selk lisäksi äynti. aa ar eästi. killa lo hjoisnuoli kuva ylösa an m unas (ks. o laisin erkitt /etelä heinen . y aukk /kaakk o o-suu malli). N uoli ei ntaan, saa jolloin se olis i Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 1 Oy to un As L JK/PK MU vh. alk. 562 900 K sv sv deltapalkki mh. alk. 225 160 R Parveke sv red Alf in ing s l He PY Vain tämä koko 3(4) h+kt+s 111,0 m² 68 913 nen 5(-4) h+kt+s 7.Kerros, As Oy Helsing KAIDE mukai 485 300 6.Kerros, As Oy Helsingin Bristollari KT mallin 145 590 OH Pohj oisnu oli mallin mukai nen 85,5 m² Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 1 OH Villiviini PARVEKE 2 h+kt MH OH A1637,5 6.krs 6H+K+S 143,5m2 A16 7.krs 6H+K+S 14 m² B ET Terass i, saun CMY an la K 5/10/2 uteet RGB 0/ 240/22 0 5/202 4(-3) h+kt+s 63 271 1.kerros MH1 Lattia KH, K CMY HH, S K 10/0/0 , WC RGB /0 226/24 4/253 Kerrostalo | Teollisuuskatu 18 B Muuttovalmis. A 2007 yitkoti.fi/rafael Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 51 584 1 372 900 50,0 m2 Lattia t CMY K 3/5/10 RGB /0 244/23 7/225 111 870 2h+kt Parve ke (b etoni CMY ) K 3/0/0/ RGB 5 230/23 7/24 78,5 m² Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 1 IT 4 h+kt+s IIT E LEM ENT Helsingin Rafael 1 43 121 tästä 339 A3 000 ASUNTO ikkaa 101 700 >> kl 64,0 m² KH Alfred 4 h+kt+s 97,5 m² S (VH) S 3 h+kt Vuokratontin arvioitu lunastusosuus vh. alk. 309 100 Aleksis Kiven katu 25, 00510 Helsinki ASITU EKEL PARV 53,5 m² Asunto Oy Helsingin Villiviini 1 (PPK/KU) ET KT mh. alk. 92 730 138,5 m² 143,5 m² Esim. 2 h+kt+s E Helsingin Ragnar vh. 956 400 990 900 KT IV Helsingin Bristollari mh. 382 560 396 360 LI/U APK SK/PY JK/PK ET KH WC Vain nämä 5 h+kt+s 6 h+k+s 1.kerros MH1 MH2 MH3 37,5 m2 KAID Konepaja on useiden erilaisten kortteleiden muodostama korkeatasoinen kokonaisuus Aleksis Kiven kadun, Teollisuuskadun ja Sturenkadun rajaamalla alueella. Pasilan asemalle on kävelymatka ja Helsingin keskustaankin vain muutama kilometri raitiovaunulla tai bussilla. yitkoti.fi /konepaja 2h+kt
A B C D A Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 B C D 2.kerros AS OY HELSINGIN JAAKARI P 21 D47 5(-6)h+kt+tt+s 204,5m2D47 5(-6)h+kt+tt+s 204,5m2 3.kerros AS OY HELSINGIN JAAKARI P Jaakari, 5(6) h+kt+s+tt, 204,5 m² LH HELSINKI LAUTTASAARI ET RT TT MH 4 Helsingin Jaakari Kerrostalo | Purjeentekijänkuja 13 Merenkulkijanrannan talot valittiin Arkkitehtuurin Finlandia-palkintoehdokkaaksi! Veistokselliset talot myötäilevät rantaan laskeutuvia kallioita kuin ne olisivat luonnon siihen suunnittelemia. Kodeissa on painotettu tilavuutta, valoisuutta ja ilmavuutta. Suurilla lasitetuilla maisemaparvekkeilla nautit mahtavista näköaloista. Alueen viimeinen yhtiö. Muuttovalmis. A 2007 yitkoti.fi /jaakari Valikoima 4 h+kt+s 4 h+kt+s 4(5) h+kt+s+tt 5(6) h+kt+s+tt S KH JT WC KT KK PY PP IVL SK hissivaraus KK JT MU AP PY IVL hissivaraus KHH WC VH mh. alk. vh. alk. 108,0Huom! m² Hissivarauksen 433 600 867 200 hissiin ei mahdu 110,0mukaiseen m² 459 100 918 200 pyörätuoli 196,0 m² 1 741 550 3 483 100 204,5 m² 1 460 300 2 920 600 D47 YLÄKERTA Huom! Hissivarauksen MH 1 MH 2 MH 3 mukaiseen hissiin ei mahdu pyörätuoli OH (MH 5) PARVEKE PARVEKE Alakerta Mittakaava 1:100 Yläkerta 5m Mittakaava 1:100 5m HELSINKI LAUTTASAARI Helsingin Koskikara Kerrostalo | Lauttasaarentie 52 Koskikaran YIT Kodit kohoavat Myllykallion luonnonmaisemiin. Koulu on lyhyen ja turvallisen kävelymatkan päässä ja palvelut löytyvät läheltä. Vähän matkan päässä sijaitsee uusi kauppakeskus Lauttis monipuolisine palveluineen, ja sen yhteyteen tulee myös metroasema. Arvioitu valmistuminen 5/2017. C2013 yitkoti.fi/koskikara IV-L PY PK APK MH3 OH A1 4h+kt+s 91,5 m2 L KT MU JK SK ET 8 9 x 176 = 1 584 Koskikara, 4 h+kt+s, 91,5 m² C 17 x 176 = 3 000 17 x 176 = 3 000 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 vh. alk. 348 000 375 700 450 500 559 200 613 200 KH (PPK / KU) MH2 7 mh. alk. 104 400 112 710 135 150 167 760 183 960 MH1 PARVEKE 6 46,5 m² 59,5 m² 70,5 m² 91,5 m² 100,0 m² S WC 5 Esim. 2 h+kt 2 h+kt+s 3 h+kt+s 4 h+kt+s 4 h+kt+s UMPISEINÄ 52,0 m2 UUSI VALON KORTTELI 1 = 1 408 8 x 176 34 12 78 56 7 = 1 584 B A Mittakaava 1:100 2 3 4 5 6 7 1 Parvekkeiden sijainnit sekä ikkunoiden sijainnit ja koot vaihtelevat 3. kerroskerroksittain 4. kerros 8 Tikkurilassa koittaa asumisen P uusi aika: rakennamme keskeiselle paikalle kokonaisen Koskikara_Helsinki_huoneistopohja_A1_4H+KT+S_91.5 korttelin verran uusia YIT Koteja! Tikkurilan Valon korttelissa valaistus viimeistelee tyylillä suunnitellut rakennukset, pihat ja katualueet. 9 x 176 = 1 584 8 x 176 = 1 408 7 56 34 B32 B35 2 3 4 5 6 9 x 176 2H+KT1. KERROS 12 KT 5m ASUNTO OY HELSINGIN KOSKIKARA MITTAKAAVA 1:100 ALUSTAVA 20.10.2014 ARKKITEHTITOIMISTO PET MICHAEL OY LAUTTASAARENTIE 52 00200 HELSINKI PARVEKE LASITETTU MH1 SARASTUS OH 43,5m2 gin Bristollari JKP SK VH Helsingin Larunsolmu Kerrostalo | Lauttasaarentie 25 Larunsolmussa asut aivan uuden Lauttis-kauppakeskuksen vieressä. Kodeissa yksilölliset pohjaratkaisut. Kadunpuoleisissa asunnoissa on viherhuoneet, jotka sopivat ympärivuotiseen oleskeluun. Viihtyisä sisäpiha ja oma saunaosasto. Arvioitu valmistuminen 8/2017. C 2013 yitkoti.fi/larunsolmu Esim. 2 h+kt 2 h+kt 2 h+kt 2 h+kt+viherh. 2 h+kt+viherh. KPH ET (KU) (PPK) KT PY APK RK L (PPK) Larunsolmu 2 h+kt 52,0 m² HELSINKI LAUTTASAARI MU (PPK) (KU) PY B SK 45,5 m² 46,5 m² 52,0 m² 54,0 m² P 54,5 m² mh. alk. 117 030 112 710 129 420 117 870 124 560 vh. alk. 390 100 375 700 431 400 392 900 415 200 VANTAA TIKKURILA VALON KORTTELI A Kalevankatu 31 00100 HELSINKI puh 09-6866 780 KERAVA AHJO Keravan Wellamo B 3. kerros TO Asunto Oy He lsingin Ragn ar sto ati ina ord ko llis eri P gin un up ka gin 43) lsin (=N : He sto : NN ati mä ina tel ord jes ko jär so us Ta rke Ko NT TI 3 TO TI NT 2 en NNIT JA KOOT ROKSITTAIN Esim. 2 h+kk+s 2 h+kt+s rivitalo 3 h+kk+s 3 h+kt rivitalo 3 h+k+s 57,5 m² 60,5 m² 65,5 m² 67,5 m² 76,5 m² mh. alk. 63 210 60 990 67 620 66 570 71 340 vh. alk. 210 700 203 300 225 400 221 900 237 800 Vantaan Sarastus Sarastus 2 h+kt 37,5m² Kerrostalo | Talvikkitie 7 | Arvioitu valmistuminen 9/2018. C2013 yitkoti.fi /sarastus Esim. mh. alk. vh. alk. 1 h+kt 28,0 m² 60 260 184 300 2 h+kt 37,5 m² 76 620 244 200 2 h+kt 41,5 m² 70 850 216 800 2 h+kt+s 45,0 m² 77 050 235 600 3 h+kt+s 59,0 m² 81 810 272 700 3 h+kt+s 60,0 m² 94 620 315 400 3 h+kt+s 62,0 m² 112 870 352 200 3 h+kt+s 69,5 m² 96 810 296 100 4 h+kt+s 71,0 m² 96 090 320 300 5m P ma m na taja Mit llin m allin mu kain 5m 0 Kerros- ja rivitalo | Takojankuja 3 Mittakaava 1:100 Uusia kerros- ja rivitalotalokoteja Keravalle hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Ala-asteelle, päiväkotiin ja kauppaan on lyhyt kävelymatka. Kerrostalon 1. kerroksen kodeissa on terassipihat ja ylempien kerrosten kodeissa on lasitetut parvekkeet. Rivitalokotien alakerrassa on keittiö ja olohuone, joka avautuu terassipihalle. Yläkerrassa ovat kylpyhuone ja makuuhuoneet, joista toisessa lasitettu parveke. Arvioitu valmistuminen 6/2017. C2013 yitkoti.fi /wellamo Tikkurilan Valon kortteli koostuu neljästä modernista asuintalosta: 16-kerroksisesta tornitalosta ja kolmesta 7-kerroksisesta kerrostalosta. Suojaisa sisäpiha suunnitellaan asukkaiden viihtyisäksi oleskelutilaksi. Aloitamme 16-kerroksisesta Sarastuksesta, tyylikkäästä tornitalosta tulee Tikkurilan valovoimainen maamerkki ja uniikki valoteos, 5m jossa asuminen koetaan uudessa upeassa valossa. Huikeiden maisemien tornitalosta on lyhyt matka matkakeskukseen, monipuolisten palveluiden, koulujen, harrastuksien ja ulkoilualueiden luokse. Lue lisää korttelista: yitkoti.fi /valonkortteli ngine 536.0.2 .100 li ss kse ttu Nu se o nu nne lli). in ken mmeMitt ma , jollo ti. akaava en 1:10 tu n on nkäyn ohein ntaa 0 u . ä u s ä s /sis uoli (k kkoisn kaa hjo telä/ /e nas palvelemme ma-pe klo 9-17 | facebook.com/YitKoti | instagram.com/yitkoti | www.yitkoti.fi *Puhelun hinta 0,088 eur/ min kotimaan puheluista.
22 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 PARASTA AIKAA 50 60 70 80 Iloa, valoa ja appelsiineja F uengirolassa Espanjan Aurinkorannikolla saa varoa, ettei appelsiini tipahda niskaan. TEKSTI JA KUVAT: Tiina Vahtera Fuengirola – Se on tämä valo, joukko suomalaisia eläkeläisiä iloitsee rantakatu Paseo Maritimolla. Kuvaushetkellä ei paista täydeltä terältään, mutta on keli ihan toista kuin harmaa, liukas suttu, josta Suomessa on saatu nauttia sydäntalvella. Appelsiini- ja klementiinipuut notkuvat. Ojennat vain kätesi, ja sallittu hedelmä on sinun. – Täällä ihminen voi paremmin. Espanjalaisten puheliaisuus ja aurinkoinen asenne tarttuu. Kertoja voisi olla kuka tahansa suomalaisporukasta, Irma tai Seppo Salonen, Ritva tai Jouko Granholm, Ulla Bange, Irmeli Karlsson, Lea Pons, Heikki Puhakka, Päivi tai Kari Kemppainen. Aatokset ovat kaikilla sa- mat. Osa muuttolinnuista on asunut Fuengirolassa eli tutummin Fugessa jo monta talvea. Toisilla on oma osake, jotkut ovat vuokralla. Asumismuotoja on monia, samaten asunnonvälittäjiä. Parhaiten pääsee jyvälle ja välttää virheet kuulostelemalla toisten kokemuksia. Talviasukkaiden kaupunkinauha kulkee Málagasta suunnilleen Marbellaan. Suomessa on tapana tu- hahdella Fugelle: eläkeläiskylä, josta saa hapankorppuja ja juhlamokkaa suomeksi. Kyllä, paikanhöylä Antti Pekkarimutta mitä pahaa siinä on? nen, 52, kertoo. Moni nautti kahvinsa mieTelevisiostakin tuttu ”Pizluummin parinkymmenen za” Pekkarinen pyörittää ja asteen lämmössä parvekkeel- hallinnoi kaupungissa Centla kuin liukastelee kauppaan ro Finlandia -mopaukkupaknipalvelukeskusta kasessa. sekä ravintoloita, Täällä oppii Ainainen saunaa, vuokmyös kävelemään ranvälitystä... rutina kuuluu siitä, että Hän on myös hitaammin. rikkaat eläkekaupunkilehti Fuengirola.fi:n läiset lotraavat päätoimittaja. halvalla viinalla maksansa vaihtoon – ja aktiiviväestö Suomessa maksaa On vaikea keksiä, mitä Fuviulut. gesta ei saisi suomeksi. Tervemenoa katsomaan. Yli – Täällä on valmis infra jopa 20 000 suomalaisen joukkoon 30 000 suomalaiselle. On kirkmahtuu monenlaista asujaa. ko, koulu, kapakat, kaupat, Valtaosa elää ihan tavallista parturit, kirkko, kirjasto, terelämää: käy kaupassa, len- veydenhuolto, tulkit. Fuenkillä, kirjastossa, opiskelee girola on Riihimäen kokoinen kieltä, laittaa ruuan, täyttää suomalaiskaupunki 3 500 kiristisanoja, katsoo telkkaria. lometriä etelämmässä. – 1980-luvun nousukaudella tänne kenties lähdettiin Espanjassa on vuodessa dokaamaan puoli-ilmaisek- tapahtunut paljon. Lama oli si. Nyt on jo opittu, ettei hal- Pekkarisen mukaan hirveä, pa viina juomalla lopu. Koko mutta suomalaisia se ei koskaupunki on pessyt kasvon- kettanut. Nyt on paremmin, sa, siistiytynyt huomattavasti. kuten Suomessakin ehkä. On pantu luonto ja jätehuol– Menneenä syksynä tänto kuntoon, pian 12 vuotta ne tuli todella paljon väkeä. Fuengirolassa asunut joka- Turkki on epävakaa, tämä taas turvallinen kohde. Meitä tuli viime vuonna kymmenen prosenttia lisää, ja heistä moni on yrittäjä. Buumi jatkuu, Pekkarinen kertoo. Espanjan sosiaaliturvaa moititaan kehnoksi. Pekkarinen kysyy, näkyykö kaduilla paljon syrjäytyneitä. – Perhe ja suku huolehtivat. Kumpi sitten on parempi ” vaihtoehto, läheiset vai yhteiskunta? Suomalaisen elo etelässä riippuu kunkin henkilökohtaisesta tilanteesta. Meillä on oikeus julkiseen sairaanhoitoon Espanjassa, joka laskuttaa kustannukset Suomesta. Suomi perii vakuutetun sairaanhoitomaksua, joka on noin 1,5 prosenttia eläkkeestä. Ota selvää u Suomalaisen paras apu on toinen suomalainen. Rannikolla on runsaasti asunnonvälitysfirmoja sekä huoneistohotelleja. Kysy kokemuksia, seuraa keskusteluja. u Muista, ettei Espanja ole Suomi. Asiat saattavat tapahtua mañana ja elämisen rytmi on verkkaisempaa. Älä nipota, pääset helpommalla. u Tarkista, että asuntosi vuokraan kuuluu sähkö ja vesi. Harakoille valuvan lämmityksen kustannukset voivat yllättää. Asunto on usein viileä talvella. u Suomen ja Espanjan välillä on verosopimus, joka voi estää yksityisellä ansaitun eläkkeen ja kansaneläkkeen verottamisen Suomessa. u Valtion ja kunnan työeläkkeet verotetaan Suomessa myös silloin, kun olet muuttanut pysyvästi Espanjaan. u Sairaanhoitomaksu maksetaan Suomeen. Suomi yleensä korvaa sairaanhoitokulusi Espanjalle, vaikka asuisit maassa pysyvästi. u Muista eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka saat Kelasta. Antti Pekkarinen pyörittää Fuengirolassa suomalaisten palvelukeskusta. www.vero.fi; www.kela.fi
23 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 90 100 Fuengirolan katukuva on paitsi siistiytynyt, myös nuorentunut. Kun kaupunkiin tulvii talvipakolaisia pohjoisesta, tarvitaan nuorempia hoitamaan ja tarjoamaan palveluja. Fugessa on töitä! – Palkat maksetaan Espanjan mukaan, mutta verotus on hellempi, Pekkarinen tiivistää. Eläminen on halvempaa ja mukavampaa, kunhan muistaa, että asunnot voivat olla eteläeurooppalaiseen tyyliin kalsankosteita. Etenkin sähkölämmitys maksaa. Villasukat tai tohvelit ovat välttämättömät jääkylmillä lattioilla. Home ei ole harvinaista, kuten ei toki kotimaassakaan. Carmenin aukiolla sitrus- Ulla Bange (vas.) Lea Pons, Seppo ja Irma Salonen, Ritva ja Jouko Granholm sekä Irmeli Karlsson ovat viettäneet lukemattomia talvia appelsiinipuiden katveessa. Karlssonin Oskari on Fugen viisain koira! puun alla tarkenee keskitalvella kevyttoppatakilla. Rannallakaan ei nyt tuule. Ruotsinsuomalainen Irmeli Karlsson kokeili talviasumista Thaimassa, mutta siellä oli liian helteistä eikä meininki ollut Karlssonin mieleen. – Tuttava lomaili täällä. Tulin alkuun kahdeksi viikoksi, syksymmällä kokeiltiin kimppaasumista ja nyt on menossa kahdeksas talvi. Kesiä vietän joko Göteborgissa tai Heinävedellä, mistä olen kotoisin. Karlssonin lemmikki, Oskari, on kuulemma Fugen kuuluisin koira. Kreetalta kotoisin oleva monirotulahjakkuus ylittää kadunkin vain suojatien kohdalta. Ritva ja Jouko Granholmin noin 14-vuotias Canijo asuu talvet kotiseudullaan, se on täkäläisiä löytökoiria. Talvi on sille viides vanhoissa maisemissa, kuten isäntäväelleenkin. Tuttu poppoo laskee Fuge- vuosiaan: kuudes, seitse- Nuku kentällä u Joskus lento lähtee anivar- hain ja varsinkin pitkämatkalaiselle reissu Euroopan toiselle laidalle on rankka. u Lentokentän hotellipalveluja kannattaa hyödyntää, kun haluaa aloittaa loman virkeänä. u Lentoasemalla on kaksi hotellia, Hilton ja Glo, eivätkä muutkaan pitkän matkan takana ole. u – Hiltonissa aamiainen alkaa jo 3.30, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Johanna Uimonen huomauttaa. u Yö kenttähotellissa tuo matkan päälle reilun satasen lisää. Kauempana kentästä sijaitsevat hotellit ovat pääsääntöisesti edullisempia. Ilta-auringon kultaamien vuorten varjo ssa on mukava treenata. Fuengirolan katukuva on nuorentunut. mäs... neljäs... kuudestoista! Vuokrat vaihtelevat viidensadan huitteissa. Pitkään samassa kaksiossa viihtyneellä Lea Ponsilla vuokra putosi 550 eurosta 440 euroon. Maailmankansalainen Pons on entinen malli, joka asui vuosikausia Yhdysvalloissa. Eläke riittää kaikilla, kun ei kovin tuhlaa. – Ruoka ostetaan paikallisista marketeista noin kolmanneksella Suomen hinnoista. Irmeli ja Seppo Salosen toi Rannalla ei ole talvella tungosta . aikoinaan auringon alle Sepon terveys. Molemmat voivat nyt erinomaisesti, menneitä vaivoja ei huomaa. Diabeteslääkitystäkään ei tarvita. – On helppo hengittää. Itsekään en ole enää astmapiippua tarvinnut, Irmeli Salonen iloitsee. – Täällä oppii myös kävelemään hitaammin. Suomessa ihmisillä on aina kiire. Nuorta apua suomeksi Fugessa asunut Heikki Jaakkola, 27. Ikäihmisten tarvitsemat palvelut tuovat nuoria. Työpaikkoja diilataan joko suoraan tai välitysfirmojen kautta. Eri kansallisuudet suosivat omia kaupunkejaan: suomalaiset Fuengirolaa ja Benalmadenaa, norjalaiset Nerjaa, britit ja venäläiset Esteponaa. Niin, britit? – Mielenkiinnolla, ehkä vähän huolissamme, seuraamme kuinka brexit keikuttaa markkinoita, Mäkelä ja Jaakkola pohtivat. Tiina Vahtera Xanit-sairaalan naapurirapussa Fuengirolan keskustassa on suuri DNA Kaupan avokonttori, jossa häärii samanlaista nuorta porukkaa kuin missä tahansa suomalaisessa operaattorifirmassa. Nimenomaan suomalaisessa – työntekijät nimittäin ovat suomalaisia. Keski-ikä on rapiat 27 vuotta. He myyvät puhe- ja nettiliittymiä, tv:n kanavapaketteja, taulutietokoneita ja kännyköitä. Varsinkin varttuneille on helpotus saada asioida suomeksi. Yksikönjohtaja Ville Mäkelä, 42, virittelee kitaraansa – eihän ihminen elä ainoastaan digitekniikasta. Fair Bender -bändi aloittaa treenit työpäivän päätteeksi takahuoneessa. – Tulimme perheen kanssa vuosi sitten tammikuussa. Vaimolla on tilitoimisto, esikoinen on lukiossa Suomessa ja nuorimmainen suomalais- Ville Mäkelä, 42, ja Toni Pulkkinen, 36,virittävät bänditreenejä työpäivän päätteeksi. koulussa täällä. Koulumaksu on 200 euroa kuussa, Mäkelä kertoo. Perhe asuu vuokralla Torreblancassa, kaupunginosassa, jossa on rannikon kuuluisa maamerkki härkä. – Olihan se alkuun ihmeellistä. Lapset eivät saaneet mennä yksin kouluun. Jos joku istuu yksikseen puiston laidalla, poliisi tulee kyselemään onko kaikki hyvin. – Palkat ovat noin 70 pinnaa Suomen palkoista, mutta kustannukset vastaavasti saman verran halvemmat, sanoo kaksi ja puoli vuotta Sofia-opistolaiset neulovat hyväntekeväisyyteen Suomen juhlavuoden kunniaksi.
24 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 TA.fi – ASUMISOIKEUSASUNNOT S EU IK O AS UM IS O IK EU S Vantaa, Kaivoksela | Husbackankuja 4 IS UM AS AS UM IS O IK EU S Helsinki, Etelä-Kivikko | Kivikonkaari 38 ja 40 Helsinki, Alppikylä | Alppikylänkuja 8 Asu modernisti ja energiatehokkaasti uudella Etelä-Kivikon asuinalueella lähellä monipuolisia palveluita. Viihtyisissä, vaaleasävyisissä asunnoissa on pellettitakka. Koti värikkäässä Alppikylässä! Hyvät liikenneyhteydet ja monipuoliset peruspalvelut. Kohteen vaihtelevasta huoneistovalikoimasta on helppo löytää koti omiin tarpeisiin. Uudenveroiset asumisoikeusasunnot vuonna 2014 valmistuneessa yhtiössä. Lähellä Kaivokselan ja Myyrmäen palvelut, hyvät liikenneyhteydet sekä mukavat lenkkipolut. Maria Rakkola, puh. 040 922 0462, maria.rakkola@ta.fi Maria Rakkola, puh. 040 922 0462, maria.rakkola@ta.fi Mia Pynnönen, puh. 045 7734 3814, mia.pynnonen@ta.fi Asumisoikeuden plussat Vastike yleistä vuokratasoa alhaisempi Taloudellisesti turvallinen, ei suurta pankkilainaa Aso sopii hyvin myös yli viisikymppiselle! Saat asua kodissasi niin kauan kuin haluat TA vastaa kiinteistöstä ja piha-alueista Asumisoikeusasunnoissa yli 55-vuotiailla ei ole varallisuusrajoja. Ei jälleenmyyntiriskiä Ei tulorajoja KATSO TARKEMMAT TIEDOT KAIKISTA KOHTEISTA TA.FI Asiakaspalvelukeskus Puh. 045 7734 3777 info@ta.fi Haku asumisoikeusasuntoihin: www.ta.fi/asunnon-hakeminen SEURAA TA.fi / TA-YHTIÖT Unelmat jalostuvat todeksi Tiesitkö muuten, että viime vuonna yli 50% muuttovalmis-talojemme asiakkaista oli yli 50 vuotiaita. Määrä on suurempi, kuin millään muulla talovalmistajalla. Ehkäpä iän karttuessa osaa vieläkin enemmän arvostaa talotoimittajan luotettavuutta. Kastelliin luotetaan. Uusimman tutkimuksen mukaan Kastelli jatkaa 23 vuotta jatkunutta markkinajohtajuuttaan yli kaksinkertaisessa johdossa. TALOMERKKIEN MARKKINAOSUUDET 2016 Kastelli 2. 3. 4. Aloita unelmakodin toteuttaminen talonäytöksistä. Katso lähimmät: kastelli.fi 5. % 2 4 6 8 10 12 14 Rakennustutkimus RTS Oy, Omakotirakentajatutkimus 2016/17 RV suomalaisen ideasampo Kohteisiin on jatkuva haku. Asunnoissa on 2 kk:n käyttövastikkeen suuruinen vakuusmaksu sekä kohdekohtaiset vesi- ja autopaikkamaksut.
Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 25
26 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 PARASTA AIKAA 50 60 70 80 Mummin kanssa leikitään, vaikka välissä on valtameri R akkaus kulkee sujuvasti toiselle mantereelle, on mummi Anita Tanttu huomannut. Päivi Tuovinen Tiina Örn Kun Anita Tantun esikoispoika Sami ilmoitti muuttavansa perheineen Hong Kongiin, ensimmäinen fiilis oli järkytys. – Parku siitä tuli. Ajattelin, miten ikävä minulle tulee pientä Freyaa. Freya on nyt jo neljävuotias lapsenlapsi, joka sai pari vuotta sitten pikkusiskon Stellan. ” Olen tyttöjen kanssa yhteydessä viikoittain. Muuttouutinen tuli helsinkiläisille Tantuille yllättäen, vaikka Samin aikeet lähteä ulkomaille olivat olleet tiedossa jo pitkään. Sami asuu tällä hetkellä perheineen New Yorkissa. Paluu Suomeen ei ole ajankohtainen. Rakkaus kulkee sujuvasti meren yli toiselle mantereelle. Se on tullut Anita-mummillekin selväksi viime vuosien aikana. – Olen tyttöjen (Freyan ja Stellan) kanssa yhteydessä viikoittain. Me leikimme ja Freya opettaa minulle englantia. – Juuri Freya opetti minulle ankaraan sävyyn, miten Kännykkä on tärkeä etäisovanhemmille. Markku ja Anita Tanttu kertovat, että Anitan Yhdysvalloissa asuvat pojantyttäret opettavat heille videopuheluiden aikana myös englannin oikeaa ääntämistä. Näköyhteys mahdollistaa myös sen, että tytöt voivat esitellä kotiaan ja lelujaan. caterpillar-sana pitää ääntää amerikkalaisittain. Miten leikkiminen onnistuu, kun välissä on tuhansia kilometrejä? – Soitan Skypellä tai FaceTimellä. Kerään ennen puhelua olohuoneeseen tyttöjen mielileluja. Tytöt sitten esittelevät omaa huonettaan ja lelujaan. Ja sitten leikimme leluilla. Freya ja Stella ovat tärkeitä myös Anitan Markku-miehelle. – En ole tytöille vaari, koska heillä on jo sellainen. Mä olen ihan mielelläni vaan Malkku. Etävaarin virkaa Markku kuitenkin hoitaa kunnioitettavasti. Hän esittää tytöille taikatemppuja, olivat tytöt sitten Amerikassa tai kyläilemässä Suomessa. – Onhan se aina haikea paikka, kun tytöt palaavat kesälomalta takaisin kotiinsa. Mutta en minä niin paljon paru kuin Anita, lisää Markku tomerasti. Lähi-isovanhempi pitää kerran viikossa mummipäivän Tiina Örn Kun Anita Karjalaisen ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, hän ei tiennyt, miksi haluaisi itseään kutsuttavan. Olisiko hän mummi, mummo, isoäiti vai mumma. – Kun nostin vuorokauden ikäisen Aaron syliini, istuimme hetken hiljaa, katsoimme toisiamme ja tervehdin: Hei pieni poika, minä olen sinun mummisi. Sieltä se oikea sana tuli, juuri kuten olin arvellut, muistelee Karjalainen. Tiina Örn Karjalainen on varsinainen lähimummi. Hän on tyttärensä perheen elämässä hyvin tiiviisti mukana. Facetimepuheluiden ja tapaamisten lisäksi hän pitää kerran viikossa mummipäivän. Silloin Karjalainen hakee kaksi tyttärenpoikaansa päiväkodista jo puoliltapäivin tai viimeistään välipalan jälkeen. – Päiväkodista menemme ulos leikkimään ja seikkailemaan. Meillä on oma seikkailupolku päiväkodin nurkilla, kertoo Karjalainen. Karjalaisen suhde viisivuotiaaseen Aaroon ja kol- Espoolainen Anita Karjalainen seikkailee Ernon ja Aaron kanssa usein päiväkodin lähipuistossa. Myös hiekkaleivonnaisten valmistaminen sujuu. mevuotiaaseen Ernoon on mummi rakastaa Aaroa ja Erlämmin ja mutkaton. Pojat noa silloinkin. komentavat mummia hakemaan lisää vettä lätäköstä Tarinat ovat mummin ja vallihautaan. Mummi lähtee poikien elämässä vahvasti vedenhakumatkaan hymyil- läsnä. Karjalainen piirsi molen: mennään, mennään, hän lemmille pojille ristiäislahhuikkaa. jaksi kuvan ja kirjoitti siihen – Olen onnellinen siitä, että liittyvän tarinan. Aaro ja Erno ovat syntyneet – Aarolle antamani tariturvalliseen, rakastavaan ja na kertoo metsästä ja siellä välittävään seikkailevasta perheeseen. pojasta. Talvella Elämäni tarinaan on syntyneen Ernon Se on mahtarinassa on talvi dollistanut kirjoitettu vahvasti läsnä. sen, että olen poikien myötä Isovanhemvoinut keskitmuus ei ole Kartyä mummiukaksi uutta lukua: teen. velvolErnon ja Aaron luvut. jalaiselle – Aaro kysyi lisuus. Se on uuminulta kersien kokemukran, että rasien aarreaitta. kastanko minä – Olen oppinut todella palheitä, kun he ovat jo isoja. jon pojilta ja myös heidän Vastasin, että kyllä. Aaro jat- vanhemmiltaan. Elämäni takoi, että rakastaako mummi rinaan on kirjoitettu poikien heitä silloin kun mummia ei myötä kaksi uutta lukua: Erenää ole. Vastasin, että kyllä, non ja Aaron luvut. ”
27 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 nuku by isku Haluaisitko nukkua paremmin? panoSta UneSI laatUUn Ja tUle palveltavaKSI ISKUUn. nUKKUMISen aSIantUntIJat aUttavat erGonoMISen patJan valInnaSSa KaIKISSa pÄÄKaUpUnKISeUdUn ISKUISSa! teMpUr® north™ – uusi pohjoisen luonnosta inspiroitunut vuodekokonaisuus hyödynnÄ nyt teMpUr north-MallISton 180 cm leveÄt vUoteet 160 cm hInnalla! 160x200 cm 160x200 cm 3998,- 1980,- (5058,-) teMpUr north Box 160x200 cm (kuvassa). Alkaen hinta sisältää North Box -vuoderungon, jalkasarjan ja sijauspatjan 7 cm. Pääty myydään erikseen. 160x200 cm 3998,- (5058,-), 80x200 cm 1999,- (2529,-) tällä ilmoituksella hinnat voimassa 8.3.2017 asti. Mutrusuu Hymy tiukassa - BEST IN TEST! (2766,-) teMpUr flexIBle -parIvUode 160x200 cm 7 cm sijauspatjalla, 19 cm puujaloilla ja verhoiltu mustalla sisustuskankaalla 1980,- (2766,-). Pääty myydään erikseen. ISKU helSInKI KeSKUSta StoCKMann Akateemisen alakerta, Pohjoisesplanadi 39 ma-pe 9-21, la 9-19 ja su 11-18 ISKU helSInKI lanterna Varikkotie 2 ma-pe 10-20, la 10-18 ja su 12-18 ISKU vantaa porttIpUISto Porttisuontie 4 ma-pe 10-20, la 10-17 ja su 12-17 ISKU vantaa vIISarI Martinkyläntie 47 ma-pe 10-20, la 10-18 ja su 12-18 ISKU eSpoo Kuitinmäentie 26 ma-pe 10-20, la 10-18 ja su 12-18 isku.fi Tyhjä katse Katseesi jää jatkuvasti ”jumiin”. päivästä toiseen. Köhökorva Liian vähän elävää musiikkia. Hoidoksi suositellaan 15.3. lähdöllä Iskelmäkeskiviikko: Sinitaivas ja Neljänsuora. Mökömaha Milloin viimeksi herkuttelit laivalla? Löperökäsi Liian kauan shoppailusta merihinnoin. Juminilkka Et muista milloin viimeksi kävit tanssilattialla. Jos epäilet kärsiväsi huvinpuutostilasta, varaa 22 tunnin huviristeily uudistetulla Europalla: tallink.fi/22h
28 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 ? A T S O I N O U M I MÖKK ? N Ä Ä M Y T S I K R I VENETSIAAN V VAIHDA OMISTUSASUNTO ASUMISOIKEUTEEN! 15% Älä anna turhiin neliöihin sidotun rahan estää haaveitasi toteutumasta. AVAIN asumisoikeusasunnosta maksat vain 15% asunnon hinnasta, muu raha jää elämiseen! Vastike on usein huomattavasti vastaavan asunnon markkinavuokraa edullisempi. Pääkaupunkiseudulla jopa 40% edullisempi. Saat elinikäisen oikeuden asuntoon ilman asunnon ylläpitohuolia, ja huoltoyhtiö hoitaa tilalle uuden pakastimenkin sen rikkoutuessa. Asuntomme ovat laadukkaita ja hyvin varusteltuja, ja jos haluat, voit vaikka remontoida asunnon näköiseksesi. Älä siis suotta sido rahaa asuntoon, vaan nauti mieluummin elämästä. Tule Avain asukkaaksi! WWW.AVAINASUNNOT.FI SEURAA MEITÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA!
29 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 OTA YHTEYTTÄ, TA I TUTUSTU VAPAISIIN ASUNT OIHIMME! Asuntojen myynti: Avain Asumisoikeus Oy Sörnäistenkatu 1, He lsinki p. 040 640 4800 WWW.AVAINASUN NOT.FI AVAIN ASUMISOIK EU S ON MAHDOLLIN EN YHTÄLÖ!
30 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 PARASTA AIKAA 50 60 70 80 Aki ja Sapi ovat tiuk Else Kyhälä H elsinkiläinen Aki Heimo, 53, ja hänen Tapiolassa asuva äitinsä Saima Heimo, 78, ovat tiiviimpi kaksikko kuin äiti ja poika yleensä. Teksti: Tiina Vahtera Kuvat: Else Kyhälä Aki Heimo pitää valtakirjalla huolta äidin raha-asioista, hoitaa kauppa- ja lääkärireissut, muistuttaa, huolehtii, murehtii… ja iloitsee hyvistä päivistä. Niitäkin on paljon. Saima Heimolla eli Sapilla on Alzheimerin tauti, joka todettiin noin kahdeksan vuotta sitten. Aluksi tilanne näytti epätoivoiselta. Nyt rullaa paremmin. Eihän Alzheimerin kanssa näin tapaa käydä? – Huomasin, ettei äiti muistanut lähiajan asioita. Samat asiat piti selittää moneen kertaan. Tämä on kai se normaali kaava, ja se, että tavaroita katoaa ja löytyy kummallisista paikoista. Ihmisen psyyke muuttuu. – Kävimme lääkärissä ja äiti sai diagnoosin. Alku oli kamalaa. Estolääkitys teki hänestä aivan zombien. Kun lääke vaihdettiin Memantineen, hänestä tuli kuin uusi ihminen, Aki iloitsee. Selma Saima Siviä Heimos- ta ei ulkopuolinen huomaisi, että muistissa on vikaa. Hän on Tapiolassa ostamassa uusia housuja poikansa Akin ja pojantyttärensä Viivi Heimon, 18, kanssa. Saima esittelee itsensä vieraalle koko kolmen etunimen komealla rimpsulla. Viivi ja Sapi, kuten lapsenlapset mummia kutsuvat, tapaavat kuten nykyään tapaillaan. Synttäreinä, jouluina. Viivi on nyt makutuomarina. Akin lapset Viivi ja Leevin 20, asuvat enimmäkseen äidillään Mellunmäessä, isä Länsi-Helsingissä lähellä Tapiolaa ja omaa äitiään. Kotona on myös Akin avovaimon poika. Perheessä myös avovaimo Virpillä on muistisairautta poteva ystävä, jonka asioita Virpi hoitaa. Sandwich-elämässä riittää vipinää ja huolta. Kaikkea kasaantuu. – On tämä joskus pirun raskasta, Aki tunnustaa. – Aina jossain odottaa yllätys. Äidin puolelta lähinnä. Poika puhuu äidistään kunnioittaen ja rakastaen. Sairaus on sairaus. Se ei ole syy, vaan ominaisuus, ja sitä aikaa nyt eletään. Aki ei ole omaishoitaja. Hän toimii edunvalvontavaltuutuksella. Aki ei halua ryhtyä kirjanpitoihin eikä tilityksiin, jotka viralliselta omaishoi- Ota yhteys seniorineuvontaan u Muistisairaus koskettaa jollakin tavalla lähes kaikkia. Noin 200 000:lla on etenevä muistisairaus, sairastuneiden omaisia ja läheisiä on monin verroin enemmän. u Mitä tehdä, kun läheisen tilanne huolettaa? u Ensimmäiseksi kannattaa soittaa oman kunnan seniorineuvontaan. Espoossa Nestori-seniorineuvonnan puhelin on 09 816 33 333. Kaikki palvelut saa yhdeltä luukulta. u Helsingin numero on 09 3104 4556 ja Vantaan 09 8392 4202. u Läheiselle tehdään palvelutarpeen arviointi. Lain mukaan sellainen on tehtävä seitsemän arkipäivän kuluessa. Saima Heimon kotikaupungissa Espoossa keskimääräinen odotusaika on viisi arkipäivää. u Laki velvoittaa aloittamaan säännöllisen kotihoidon alle kolme kuukauden (90 päivää) kuluessa päätöksen tekemisestä. Espoossa aika on poikkeuksellisen alhainen: hoito alkaa heti. Jonotus kestää 0 vuorokautta. u Muistipoliklinikalle ei pääsekään yhtä nopeasti: jonotus lähetteestä ensikäyntiin jää nipin napin alla lain ja kestää 89 päivää. u Hoiva-asumisen piiriin espoolainen pääsee 28 vuorokauden kuluessa päätöksestä – olettaen että päätös on myönteinen. Lähde: Espoo.fi ja Espoon sosiaalitoimen viestintäpäällikkö Outi Huida Aki Heimo hoitaa äitinsä kanssa yhdessä pankki- ja kauppa-asioita. Hän ei ole äitinsä omaishoitaja, vaan toimii edunvalvontavaltuutuksella. Aki Heimo puhuu äidistään kunnioittaen ja lämpimästi. Sairaus on nyt äidin ominaisuus, ja sen kanssa eletään. tajalta vaaditaan. Esikoisena hän huolehtii äidistään, koska pikkuveljellä on nuoren lapsiperheen ruuhkavuodet. – Äiti tahtoisi hoivakotiin ja tietysti me pojat haluaisimme hänet myös. Niin olisi turvallisempaa, Aki sanoo ja ottaa äidin korttitunnuksilla seinästä seteleitä. Pankkitunnukset pojalla on ollut puolisen vuotta. Ne herkesivät pankista ilman kummempaa vääntöä. Heimot olivat vakioasiakkaita vuosien takaa, ja henkilökunta ymmärsi yskän. Tapiolassa Saima Heimolla on tuttuja, jotka tuntevat tilanteen. Kun tiedetään, että muistisairaalla kaverilla on käteistä, on helppo vipata tai suorastaan siivestää. Saimalla on oma muistihoitaja. Lääkehoito on parantanut vanhuksen kuntoa, mutta ei estä näiden ulkopuolisten puuhasteluja. Housuostoksilla Saima rupattelee tärkeistä asioista. Hän syntyi talvisodan alla helmikuussa 1939. – Saunaan synnyin Savonrannalla. Paljon lukeneen ihmisen virkkeet ”rimmaavat”. Hänellä on kielen taju. Tiedon jano on periytynyt Akille ja hänen lapsilleen. Esimerkiksi Viivi tavoittelee valkolakkia Helsingin luonnontieteellisestä lukiosta. – Luen kaikkea Aleksis Kivestä Anni Polvaan. Vänrikki Stoolin tarinoitakin, Saima kertoo. Tapiolan Stockmannilla ym- märretään Saima Heimon ja hänen perheensä tarpeet. Myyjä ottaa heti tangosta kuminauhavyötäröiset housut. Malli ei kiristä, tummansininen kuosi ei hyppää silmille. Saima sovittaa yksin ja pyytää apua, jos tarvitsee. Tarvitsee kyllä, sillä housunpahukset ovat liian pitkät, pitää lyhentää. Aki maksaa äidin tililtä ja panee yleensä aina myös omistaan, koska pieni elä-
31 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 90 100 ukka tiimi ke ei riitä. Joka sentti menisi tarpeelliseen, ellei olisi niitä pummivia kavereita. Saima Heimo on tehnyt elämäntyönsä toisia palvellen, välinehuoltajana muun muassa Ruusulankadun lääkäriasemalla ja Auroran sairaalassa. – Arvo Ylpön ja Kalle Österlundin (tv-kotilääkäri) tunsin hyvin. Ylpöllä tahtoi olla samat jutut aina kun tavattiin. Hän kertoi vanhoista ajoista, kun oli kirppuja ja täitä, Saima Heimo kertoilee. – Ja hoidettavia riitti! Syntyi ne sodan jälkeiset suuret ikäluokat. Nyt, kun lähiajan asiat eivät ole enää kirkkaana Saiman päässä, ventovieraat haluavat hyötyä hänen hyväntahtoisuudestaan. Se syö poikaa ja hänen per- hettään. – Äiti oli parhaina vuosinaan oikea ay-jyrä. Hoiti ammattiosastossa muiden asioita. Nyt hän asuu Otsolahdessa niin sanotussa Liittojen talossa. 27 neliötä, 540 euroa vuokraa. On se hirveä summa. Aki on ammatiltaan työkaluvalmistaja ja kätevä käsistään. Hän käy monta kertaa viikossa ja hoitaa samalla äidin juoksevat asiat. ” Sinä ohjaat. Sinä olet kapteeni. Rutiineihin kuuluu myös kauppareissu, ja se vasta rutiinia onkin. Viiviä vähän naurattaa, vaikka kyllä hän jo Sapi-mummon mieltymykset tuntee: – Jaahas, maksalaatikko, pieni maito, ruisleipä ja piimä. Otettaisiinko vielä jotain herkkuja? Saiman tekee mieli appelsiineja. Hyviä ovatkin, niistä saa c-vitamiinia. Muuten koko viikonlopun ateria menee sillä samalla maksalaatikolla. – Ja vispipuurokin olisi hyvää, Saima huomaa. Tottahan hän sitä saa. Ihmisiä, jotka elävät monen sukupolven paineessa, sano- Aki Heimo perheineen on ottanut vastuun muistisairaasta äidistään Saima Heimosta. Akin tytär Viivi on myös välillä asiointireissuilla mukana. taan modernisti sandwichsukupolveksi. ”Voileipäelämä” koskettaa erityisesti viisikymppisiä, kun vanhempien elämä yläpäästä pitenee ja lapset tekevät omat lapsensa yhä myöhemmin. Mummoiksi ja vaareiksi päästään ikäihmisinä. Tilanteen voi käsitellä mo- nella tavalla. Paeta, ottaa vastuun, olla välinpitämätön. Aki perheineen on ottanut vastuun. Hän saattaa äitinsä kotiin Otsolahdenkadun tornitaloon. – Täällä käy kunnallinen ruoka-apu kolmesti viikossa. Siivous on meidän kontollamme. Äiti ei pääse hoivakotiin, ennen kuin on vaaraksi itselleen ja muille. Koska se hetki tulee, Aki kysyy. – Ja millainen se hetki on? Liian myöhäinen? Äiti, poika ja pojantytär halaavat. ”Hyvää vointia, pidä huoli itsestäsi.” – Sinä ohjaat. Sinä olet kapteeni, äiti sanoo kauniisti pojalleen. Berliini
32 PARASTA AIKAA Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 50 60 70 80 Yes sir, alkaa todellakin polttaa! Eini saa yleisön kuumaksi. Miehet ohoi! A ikuisten tanssit ovat siirtyneet ravintoloista laivoille, mutta missä piileskelevät parkettien partaveitset? Markku Aro risteilykansan tentattavana. Teksti: Tiina Vahtera Kuvat: Rosemarie Särkkä ”Oo yes sir, alkaa polttaa, lähemmäksi hiivi vaan” ...ja silloin repeää! Silja Europan Ocean Clubin tanssilattia täyttyy ojennetuista käsistä, tarkkaa rytmiä toistavista tanssikengistä, hymyilevistä ihmisistä. Lavalla on kaikkien tuntema Eini, yleisömagneetti ja ikoni vuosikymmenien ajalta. – Eini on kyllä hyvä tyttö, huokaa Jukka-Pekka Tanskanen, 60. Sinkuksi esittäytyvä seitsemän lapsen isä on valinnut hyvän ringside-paikan reunapöydästä. Kyllä tanssituttaakin! Parkettien partaveitsiä soisi – Vaikka on vuoden hiljaisin keskiviikko, Silja Europa on silti puolillaan, risteilypäällikkö Timo Nieminen kertoo. olevan enemmän, sillä miehistä on näillä alkuviikon risteilyillä pulaa. Sunnuntaista keskiviikkoon viihde laivoilla painottuu vanhempiin, lop- puviikolla bilettävät nuoret. – Tanssitaitoisia miehiä tarvitaan. Nytkin asiakaskunta on naispainotteinen 65–35, risteilypäällikkö Timo Nieminen laskee. Länsisuomalainen naisporukka on lähtenyt reissuun eurajokelaisen Tellen tasavuosia juhlimaan. Kaksi yötä ollaan hotellissa Tallinnassa iloisella ja tyylikkäällä jengillä, johon kuuluu samaa sukua, kälyjä ja ystäviä. – Kyllä flaksi kävi, mutta se loppui nyt, Telle sanoo ja osoittaa lavalla hehkuvaa Einiä. – Toisaalta, on tuokin elämää. Töissä yömyöhällä, naiset päivittelevät. Itse asiassa laiva on artistille erinomainen työpaikka. – Voi olla töissä arkipäivinä, mukavissa oloissa, iloisten ihmisten seurassa ja joskus monta yötä samassa hytissä, Eini kertoo seuraavan päivän artistitapaamisessa, jossa risteilyväki saa esittää kysymyksiä maan ja taivaan väliltä. Kevään kovia nimiä: u Eckerö Line: Eini, Arja Ko- riseva, Taikakuu, Susanna Heikki, Eija Kantola, Jorma Kääriäinen, Tomi Markkola, Meiju Suvas, Kake Randelin, Charles Plogman, Sibelius Akatemian muusikot. u Tallink Silja: Saija Tuupanen, Anne Mattila, Virve Rosti, Arja Koriseva, Eija Kantola, Jaska Mäkynen, Suvi Teräsniska, Heidi Pakarinen, Johanna Pakonen, Lea Laven, Kyösti Mäkimattila. u Viking Line: Marita Taavitsainen, Pekkaniskan Pojat, Finlanders, Marion Rung, A. Aallon Rytmiorkesteri, Eija Kantola, Susanna Heikki, Tomi Markkola, Mikael Konttinen, Janne Tulkki, Danny, Pepe Willberg. Eckerö Line, Tallink Silja, Viking Line Iskelmäristeilyn toinen tähti on Markku Aro, alan kuumia nimiä hänkin. – Eikä tarvitse ajaa, Markku komppaa Einiä. Matkustajat ovat kuka huvittelemassa muuten vain, kuka työmatkalla, kampaajareissulla, jotkut terapiamatkalla. – Olemme täällä porukalla miettimässä asioita. Olemme tunteneet ” Tanssitaitoisia miehiä tarvitaan. viisikymmentä vuotta ja voimme puhua kipeistäkin tunteista. Minulta kuoli hiljakkoin mies ja äiti, rouva Uudeltamaalta kertoo. Surut jutellaan kun on sen aika, nyt tanssitaan! – Ei meitä kukaan hae... tai jos hakija on fiksu, niin mikä ettei. Totta kai hakee. Tällä ristei- lyllä näyttää olevan tavanomaista enemmän tanssitaitoisia miehiä, ja kyllähän
33 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 90 100 – Tämä se on elämää, iloitsee Jukka-Pekka Tanskanen. Einin Yes sir ja Markku Aron Hyvännäköinen saavat kenen tahansa jalan vipattamaan. Vaasalaiset Matti ja Margareta Selin tosin ovat enemmän jazzdiggareita. JukkaPekka Tanskanen esittelee sattumoisin samassa pöydässä istuvan pariskunnan: – Voitteko kuvitella, Matti on 77-vuotias, minua 17 vuotta vanhempi! Sitä on mahdoton uskoa, kunnes mies näyttää ajokorttinsa. Totta se on. Ja erittäin nuorekas vaimokin on täyttänyt seitsemätkympit. – Länsirannikolla asuu Suomen tervein kansa. Ei liikaa tätä, Matti Selin nostaa skumppalasiaan, josta hän on vain siemaissut. – Minulla on hyvät geenit. Äiti eli hyvin vanhaksi, isä kyllä kuoli jo vuonna 1945. Olen kymmenestä lapsesta nuorin. Selinit nauttivat elämästä ja toisistaan. Greta-vaimo on menossa Tallinnaan samalle kampaajalle, jolla hän on käynyt vuosia. ” Elämme ihanaa elämää nyt eläkkeellä. Todella parasta aikaa. – Elämme ihanaa elämää nyt eläkkeellä. Todella parasta aikaa. Matkustelemme, harrastamme liikuntaa, luuhataan kylpylöissä, Saarenmaat, Pärnut, Rakveret on käyty läpi. Olemme olleet Estonia-teatterin uudenvuo- Sari Mikkola ja Jari Ilomäki kulkevat pitkiäkin matkoja tanssiharrastuksensa vuoksi. denjuhlissa ja Chicago-jazzklubilla, Matti kertoo. Aamulla laivalta löytyy van- ha tuttu Jukka-Pekka Tanskanen. Puhelias mies on löytänyt seuraa lappeenrantalaisesta Veli-Matti Laurilasta, jonka töihin tuli pakkotauko: – Sorvi särkyi, lähdin reissuun. Tanssikansa tenttaa Einiä ja Markku Aroa. Käy ilmi, että Markku on harrastanut nuorena painonnostoa, hiihtoa ja jääkiekkoa, ”juppiharrastus” golf tuli kuvioihin myöhemmin. – Muistatko, Eini, kun veljesi Rami täytti 35 ja tanssittiin humppaa. Heitin kengät pois ja tuli tikkuja jalkapohjiin, Tanskanen paljastaa. – Jos sulla meni jalkapohjat, mulla meni muisti, Eini kuit- Onnellinen ihailija saa Einin nimikirjoituksen vielä poistumisruuhkassa. taa. Ja yleisöä naurattaa. Lavan takaa kuuluu väräjävä valssi. Karaoke! – Karaoke on hirveän tärkeä. Auta armias, jos kone menee rikki. Melkein yhtä paha on jos viina loppuisi, risteilypäällikkö Nieminen vertaa. Espoolainen Sari Mikkola liitelee upeassa pönkkähameessaan miehensä Jari Ilomäen käsivarsilla, vaikka karakokekuningas on vähän alavireinen. – Ihan vaan harrastajia ollaan. Laivalla on kiva käydä, kun tanssiravintoloita ei kotinurkilla juuri ole. Kuljemme kauempanakin, esimerkiksi Pieksämäellä. Europa saapuu iltapäivällä satamaan. Muutama harva kaljakärry näkyy. Lähtöruuhkassa jonottaa – Elämme ihan parasta aikaa, Matti ja Margareta Selin hehkuttavat – ja sen huomaa. kiltisti tuttu hahmo. Eini. Kynä suhisee ja jälleen yksi on- Viisinumeroinen palkkio Tiina Vahtera Tyylikäs trio juhlii Tellen (oik.) pyöreitä vuosia. Päivin ja Leilan ohella mukana on iso porukka ystäviä ja sukulaisia. nellinen ihailija on saanut nimikirjoituksen käsivarteensa. Vanha Maestro lähti ajat sitten, Wanhan Tanssikellari suljettiin vajaa vuosi takaperin. Pääkaupunkiseudun tanssikansalla on vain muutama ympärivuotinen paikka Vantaan Tulisuudelma johtotähtenään. Varustamot olivat reagoineet ennakkoon. – Viihteen rakennemuutos on ollut Tallink Siljan agendalla jo kymmenkunta vuotta. Panostamme laivoilla alkuviikosta 45+ -ryhmään, Silja Europan viihdepäällikkö Timo Nieminen sanoo. Varustamo lupaa takuuvarmat tanssit ja nimekkäitä tähtiä maanantaille ja tiistaille. Silloin liikkuvat varttuneet, joilla on aikaa. – On iskelmälähtö, ja Club55, on tohtori Kiminkistä, Meritanssit, tangokuninkaallisia... seksuaaliterapeutti Sari Mäen ikäihmisten seksiluennot keräävät valtavasti väkeä. Varttuneet panostavat itseensä. Laivojen satsaus on elin- tärkeää myös artisteille. – Eräskin tähti sanoi, että maakeikat ovat loppuneet täysin. Pienillä tanssilavoilla ei ole resursseja, levymyynti on mitäänsanomatonta. Toki kovat nimet myös maksavat. Viisinumeroisesta summasta puhutaan huippujen kohdalla, Nieminen paljastaa. Europan 22 tunnin risteily on suunnattu suomalaisille. Virolaisia ylimenomatkaajia viihdyttävät housebandit. Kilpailija Viking Line havaitsi kisan kovenevan 90-luvun alussa. – Siitä alkaen Viking Linella on järjestelmällisesti satsattu viihteeseen, Vikingin viihdepäällikkö Mikael Panelius kertoo. – Viking Line huomioi eläkeläisiä ”Kultaisella Linjalla”. Nämä risteilyt olivat alkuviikolla. Vuonna1998 aloittanut Eckerö Line on panostanut alusta saakka kotimaiseen viihteeseen. Varsinaisia kultasuonia ovat olleet Vain Elämää -risteilyt.
34 PARASTA AIKAA Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 50 70 60 Johanna Erjonsalo 80 Kolme askelt terveempää I kääntyminen vaikuttaa niin ravitsemukseen, liikuntaan kuin alkoholin sietokykyynkin. Lue asiantuntijoiden vinkit terveelliseen elämään. TEKSTI: Johanna Halava RAVITSEMUS Pidä huoli proteiinien ja kasvisten saannista Ikääntymisen myötä liikkuminen yleensä vähenee ja lihakset heikkenevät, jolloin myös energian kulutus vähenee. – Joillakin ruokahalu heikkenee, mutta ei kaikilla, jolloin voi käydä niin, että tulee painoa lisää, toteaa elintarviketieteiden tohtori, dosentti Merja Suominen Gery ry:stä. ” Iän myötä on entistä vaarallisempaa saada liikaa huonolaatuisia hiilihydraatteja. Hän kehottaa kiinnit- Heikki Sajo, 68, treenaa Variston Foreverissa. Hän käy salilla kahdesta kolmeen kertaan viikossa, minkä lisäksi käy tanssimassa kerran viikossa. Sajo aloitti salilla käymisen seitsemän vuotta sitten. Hän liikkuu liikunnan tuoman hyvän olon vuoksi ja siksi, että pysyisi kunnossa. tämään huomiota ruokavalion laatuun. – Iän myötä on entistä vaarallisempaa saada liikaa huonolaatuisia hiilihydraatteja, kuten sokeria ja valkoisia vehnäjauhoja. Liikkuva ihminen kuluttaa ne, mutta vanhuksilla ja muilla vähän liikkuvilla ne kehittyvät rasvaksi. Tärkeää on pitää luusto ja lihaksisto kunnossa. – Lihaskato alkaa naisilla vaihdevuosien jälkeen. Miehet ovat siinä mielessä paremmassa asemassa, että heillä on enemmän lihasta eivätkä miesten hormonivaihtelut ole niin suuria kuin naisilla, Suominen toteaa. Ikäihmisten yleisimmät ravitsemusongelmat liittyvät Suomisen mukaan proteiineihin ja kasviksiin. Molempia syödään usein hiukan liian vähän. – Proteiinien hyväksikäyttö heikkenee jonkin verran iän myötä. Jos ei saa tarpeeksi proteiinia, lihakset heikkenevät, kun elimistö ottaa tarvitsemansa proteiinin lihaksista. Riittävästä D-vitamiinin ja nesteen saannista täytyy myös huolehtia. – Nestettä pari litraa päivässä, ohjeistaa Suominen. – Juomisen kanssa ei tarvitse liioitella, mutta tietysti janoon pitää aina juoda. Jotain mahdollisimman miellyttävää juotavaa, mutta ei sokerilimuja, joissa on turhaa energiaa. LIIKUNTA Lihasmassa vähenee jo 50-vuotiaasta Lihasmassa on 50-vuotiaalla pienentynyt kymmenen prosenttia ja 70-vuotiaalla jo 40 prosenttia. Paino lisääntyy iän myötä helpommin. Myös tasapaino heikkenee, mikä lisää kaatumisriskiä. – Terveysliikuntasuositus yli 65-vuotiaille on vähintään 2,5 tuntia kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa tai 1 tunti 15 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa. Sen lisäksi pitäisi harjoittaa tasapainoa, lihasvoimaa ja notkeutta ainakin kaksi kertaa viikossa, kertoo erikoistutkija Saija Karinkanta UKK-instituutista. Lajit kannattaa valita omi- en mieltymysten mukaan, mutta hyviä kestävyyslajeja ovat esimerkiksi kävely, pyö- Kivun hoitoa ilman lääkkeitä B-Cure Laser iTENS • poistaa kipua ja parantaa tulehduksia • nopeuttaa solujen luonnollista parantumista • tutkitusti turvallinen • pieni ja helppokäyttöinen • turvallinen ja huomaamaton • lihaskipuihin ja -rentoutukseen • verenkierto paranee ja olo virkistyy • toimii langattomasti puhelinsovelluksella • TENS-sähköstimulaatiota uudella tavalla Soita 045 609 9000 tai tutustu osoitteessa www.terveystekniikka.fi erveystekniikka
35 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 90 100 ta kohti elämää rooli kaatumisten ehkäisyssä. – Liikunta on keskeinen tekijä, jolla kaatumisia voidaan ak ov an en -Be rg an Liikunnalla on merkittävä tiin Oticon Opn™ - markkinoiden johtava suorituskyky m räily ja hiihto. – Jos on nivelongelmia, vesiliikunta on hyvä vaihtoehto. Vedessä voi tehdä sekä lihasettä kestävyysharjoittelua, Karinkanta vinkkaa. Kuntosaliharjoittelulla saa helposti lisättyä lihasvoimaa. – Mielellään niin, että aloittaa harjoittelun ohjauksessa, jolloin tekniikka tulee kuntoon, opastaa Karinkanta. – Lihasvoimaa ja tasapainoa voi harjoittaa myös erilaisissa jumpissa. Jos ei ole tottunut liikkumaan, Karinkanta neuvoo aloittamaan vaikka kävelystä ja tarvittaessa hyvinkin pienistä ajoista, vaikka viidestä tai kymmenestä minuutista. – Monesti ajatellaan, että jos suositukset eivät täyty, niin liikunnasta ei ole mitään hyötyä. Vähän liikkuvilla henkilöillä jokaisella askeleella ja liikuntakerralla on merkitystä, oikoo Karinkanta. Hän suosittelee, että liikkuu mieluummin päivittäin lyhyen matkan kuin tekee kerran viikossa pitkän kävelyn. – Kun on päässyt rytmiin ja kunto on kasvanut, voi ottaa mukaan tasapaino- ja lihasharjoittelua. Uutuus-kuulokoje! vähentää. Se lisää lihasvoimaa, liikkumisvarmuutta ja tasapainoa, Karinkanta toteaa. Moni syö liian vähän kasviksia. ALKOHOLI 50 kertaa nopeampi* TwinLink NFMI + 2,4 GHz Lääkkeet ovat yksi riskite- kijä, kun puhutaan vanhemman väestön alkoholinkäytöstä. – Yli 65-vuotiaista reipas Alkoholinkäytön riskirajat yli 65-vuotiaille ovat kaksi an- enemmistö käyttää säännölnosta kerralla ja seitsemän lisesti ainakin yhtä lääkettä. annosta viikossa. Riskirajat Tyypillisissä lääkkeissä, joilaskevat huomattavasti työ- den käyttö lisääntyy iän myötä, on aika paljon sellaisia, ikäisten riskirajoista. – Pääsyy tähän on se, että joilla on ristivaikutuksia alelimistössä tapahtuu ikään- koholin kanssa, toteaa Hytti. tymisen myötä sellaisia fy– Esimerkiksi unilääkkeet ja alkoholi siologisia muutoksia, voivat olla jotka voimistavat alPuoli lasia hengenkoholin vaikutusta. vaarallisia. Elimistön nestepikonjakkia silloin Sitten on toisuus alenee ja elitällöin ei ole lääkkeimistössä on ikään kuin vähemmän tä, joiden haitaksi. blandista alkohokanssa alkoholinlille, selittää aikuismahdollistyön päällikkö Antti Hytti käyttö on ta, mutta on syytä olla varoEhyt ry:stä. Muutokset eivät tietenkään vainen. Tällaisia ovat esimertapahdu yhtäkkiä, vaan pik- kiksi monet verenpainelääkkuhiljaa jo 40-vuotiaasta läh- keet ja verenohennuslääke tien. Marevan. Alkoholi voi vaikuttaa lääkilpo kekki keen tehoon joko voimistamalla tai heikentämällä sitä. On tärkeää tarkistaa oman lääkityksensä ja alkoholin yhteisvaikutus lääkärin tai farmaseutin kanssa. Riskirajat laskevat ikääntyessä ” 64 taajuuskanavaa *Vertailukohtana Oticon Alta2 Pro • Täydellinen puheenerotus myös taustamelussa • Puhelut ilman lisälaitteita (Made for iPhone) • Yhdistettävissä internetiin (IFTTT) Varaa aika puh. 09 2786 2040 Helsinki, Järvenpää, Hyvinkää, Tampere www.oticon.fi Sijoita kultaan. Sen arvo nousee nyt. Hytti muistuttaa, että Ikääntyessä alkoholinkäytön riskirajat laskevat, mutta ikääntyminen ei edellytä alkoholista luopumista kokonaan. ikääntyminen ei edellytä alkoholin jättämistä kokonaan. – Ei ole estettä miksei mummu tai vaari voisi käyttää alkoholia, jos kokee, että se parantaa elämänlaatua. Puoli lasia konjakkia silloin tällöin ei ole haitaksi, Hytti huomauttaa. Soita 09 512 7298 Suomalainen verkkokauppa: www.jalonom.com
36 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 PARASTA AIKAA 50 60 70 80 Timanttiset leidit L adies-joukkueen innokkaat pelaajat eivät halua pitää näppejään erossa koripallosta. muutti Joensuuhun, tulivat yleisurheilu ja koripallo tutuksi Leppävaarassa. Leppävaaran Pyrinnön Ladies– Polvet ovat kuluneet, joten joukkueen Marja Tirkkonen jou- lääkäri kielsi pelaamisen. Sanoin tui aikoinaan jättämään rakkaan hänelle, että pelaankin kävelykoharrastuksen. Hän oli pelannut rista. koripalloa keskikoulun ja lukion Anna Hajdusta ei ollut vielä joukkueessa, mutta ammatinva- siihenkään. Joukkueen nuorimlinta lopetti koripalloilun. mainen, nyt 67-vuotias, liukastui – Ammatti vaati, että kädet on viime vuonna ja jalka leikattiin. pidettävä kunnossa. Olin ham- Se ei ollut nyt pelikunnossa. maslääkäri, kertoilee noin kym– Harjoituksissa on hauskaa. Limenen vuotta sitten koripalloi- hakset ja mieli virkistyvät. Täällä lun uudestaan aloittanut Tirkko- on hyviä kavereita ja kuulee hauskoja juttuja. Linen, joka on Ladies-joukkueen säksi he ovat loistapisin pelaaja. Hän ja muut via esimerkkejä siitä, Eikös meidän joukkueen jäettä ikä on vain nusenet ovat kuulmero. Se ei merkitse sitten pitäisi olla leet, että presimitään. Diamond Ladies? Ladies-joukkue dentti Tarja Halonen on aloittanut käy yhdessä kultkoripalloilun Goltuuriharrastuksissakin kuten den Ladies porukassa. konserteissa ja teatterissa. – Yksi huono puoli koripallossa – Eikös meidän sitten pitäisi olla Diamond Ladies? tuumaa Ladies on. Sormien jänteet menevät väjoukkueen konkari 90-vuotias lillä, mutta ei se haittaa. Kyllä ne paranevat, porukalla pohditaan. Maj Forsman-Vakio. Hän ollut mukana joukkueesForsman-Vakio näyttää käsisa sen perustamisesta vuodesta ään. Etu-ja keskisormet eivät ole 1971 lähtien. enää suorassa. VuosiMarja-Liisa kymmenten aikana Kun pääsee tämän ne ovat saaneet palBrunberg kertoo lähteneensä jon tärskyjä palloisjälkeen suihkuun, ta. pelaamaan koRouva käyttääkin on olo taivaallinen. nykyään hanskoja, ripalloa, kun sai joissa nämä kaksi 1970-luvulla lapsormea on teipattu set leikki-ikään. – Olisi hirveätä, jos ei pääsisi yhteen. harjoituksiimme kerran viikossa. Seuran toiminnanjohtaja MariKaukaa heittäminen on muka- ka Vilanen kertoo, ettei ryhmään vaa. Tämä on myös yhdessäoloa, ole pääsyvaatimuksia. nauramista. Kun pääsee tämän – Ladies-porukka toivoo, että jälkeen suihkuun, on olo taivaal- osallistujat ovat yli 60-vuotiaita. linen. Kokeilemalla selviää, onko ryhForsman-Vakio jatkaa tuohon, mä itselle sopivan tasoinen, Viettä harjoitusvuorolla voi puhua lanen sanoo vakuuttaen kaikkien asioista, joista ei puhu muualla. kokeilijoiden olevan tervetulleita. Porukan ainoa tummatukEnnestään ei tarvise olla seukainen Marja-Liisa Tapanai- ran jäsenkään. Kun osallistuu nen hymyilee koripallon olevan toimintaan, kaikista tulee LePyn heillä sukuvika. Ennen kuin hän jäseniä. TEKSTI: Sirpa Repo KUVAT: PÄIVI TUOVINEN ” ” Ladies-joukkueen harjoitusvuoro on Mäkkylässä Boställskolanilla maanantaisin kello 19.15–20.30. Marja Tirkkonen ja Marja-Liisa Brunberg koettavat estää Marja-Liisa Tapanaisen korinteon. Harjoituksissa pallosta taistellaan tosissaan. Pallon kimpussa Riitta Mäkinen, Maj Forsman-Vakio ja Marja-Liisa Tapanainen. Taustalla Marja Tirkkonen. Vanha kuva 1940-luvulta, jossa Maj Forsman-Vakio kuvassa alarivissä oikealla. Muut joukkueesta ovat jo edesmenneitä. Puserot tehtiin verhokankaasta, ja suutari teki pallon vanhasta nahasta salaa, koska nahkaa ei ollut ja sitä sai ostaa vain kortilla.
37 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 WORLD LUXURY S PA AWA R D S WINNER 2016 VESIPUISTO & KYLPYLÄ
38 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 50 PARASTA AIKAA 60 70 80 Passissa olo metsässä on tuttua puuhaa Tuula Tannerille ja Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtajalle Mauno Mynttiselle. Tannerin kodin seinällä on useita muistoja metsästysretkiltä. I sän metsästysharrastus sytytti Tuula Tannerissa kipinän, joka ei sammu. TEKSTI: Tiina Örn KUVAT: Päivi tuovinen ”Pyssyllä ei miestä saa”, lauloi Pirkko Mannola 70-luvulla. Tuula Tanner uskaltaa olla eri mieltä. Pyssyyn tarttuminen on tuonut Tannerille paitsi miehen myös harrastuksen, joka on pysynyt mukana elämässä yli 50 vuotta. – Suoritin metsästäjätutkinnon vuonna 1964. Silloin käytiin ahkerasti riistapoluilla ja tapasin mieheni Timon metsästyspiireissä, kertoo 69-vuotias Tanner. Tuula Tanner on kulkenut metsällä isän kanssa pienestä tytöstä alkaen. – Isä oli kova metsämies. Siitä on varmaan jäänyt tämä innostus. Olin oravajahdissa jo alakouluikäisenä. Tanner teki elämäntyönsä pankkialalla. Siitä syystä hän on edelleen kysytty metsästysharrastaja myös seuran hallinnollisiin tehtäviin. Tanner ei tömise, kun nuorekas Tanner liikkuu metsästystamineissaan rämeikössä kuin sorja peura. Hyvä kunto on metsästysharrastuksen antia, mutta ei ihan sitä parhainta. – Parasta on jännitys. Se, kun toinen passissa olija kuiskaa radiopuhelimeen, että hirvi on tulossa sinne päin. Silloin syke nousee, sitä valpastuu, kuvaa Tanner kirkasta intoa silmissään. Riista Tuula sai pyssyllä miehen on tällä hetkellä haluttua ruokaa. Moni tehotuotetusta lihasta kieltäytyvä sanoo riistapaistille kyllä. Tannerille riistan valmistaminen ruuaksi on tuttua. – Lempiriistaruokani on jänispaisti. Hirvi ja peurakin menee. Yksi Tannerin eräkavereista on Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Mauno Mynttinen. Mynttinen pohtii, että liiton suurimpana tehtävänä on harrastuksen siirtäminen uudelle sukupolvelle. – Metsästys on määrätyissä piireissä huonossa huudossa. ”Määrätyillä piireillä” Mynttinen tarkoittaa luonnonsuojelijoita, tarkemmin luontoaktivisteja. – He unohtavat, että metsästäjät rajoittavat riistakantoja. Me olemme luonnonsuojelijoita. Myös Tanner korostaa metsästyksen roolia esimerkiksi hirvikantojen kasvun säännöstelyssä. Hän saa silloin tällöin vastata kysymykseen, miten voi ampua eläimen. – Ei sitä sillä lailla siinä tilanteessa ajattele. Tuula Tannerin ja Mauno Mynttisen mukaan metsästysharrastus sopii kaikenikäisille. Muakanaolo ei vaadi sitä, että ampuu. Siinä keskittyy esimerkiksi hirven kohdalla siihen, ettei ammu vasalta emoa. Mynttinen ja Tanner kannustavat kaikenikäisiä metsästysharrastuksen pariin. Mukanaolo ei vaadi sitä, että ampuu. Halvaksi harrastukseksi metsästystä ei voi kutsua. – Jos lasketaan metsästämällä saadun li- han todelliset kulut, niin sitä lihaa ei ostaisi kukaan. Se on niin kallis harrastus, että siinä täytyy olla jokin muu syy, tietää Mynttinen. Hän kertoo, että hyvä kivääri maksaa pari kolme tonnia. Halutessaan harrastukseen saa kulutettua omaisuuden. – Pelkästään kiikariin saa menemään viisituhatta. Saa sellaisen toki muutamalla satasellakin.
39 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 90 100 GLASS HOUSE -TALOT Tervetuloa myymäläämme tutustumaan uuteen ajattoman tyylikkääseen Kontio Glass House -talomallistoon! Esittelyssä myös Glass House -huvilat ja muut alkuvuoden uutuudet! Hae samalla uusi Glass House -lehti! ESPOO Martinsillantie 2 HELSINKI Fredrikinkatu 67 Luonnollista hyvinvointia - sammuttaa närästyksen, - edistää vatsantoimintaa - tasapainottaa aineenvaihduntasi R Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Suhina seksistä kateissa? AINA EI PYSTY VAIKKA HALUAISIKIN Tahdotko metsälle? u Harrastuksesta kiin- Hyvä kunto tulee metsässä samoillessa kuin luonnostaan. TUULAN VINKKI: Murea jääpaisti kilon tai puolentoista kilon hirviuJäinen paisti laitetaan foliopussiin. Paistin päälle pussiin reilu puoli desiä karkeaa merisuolaa. Suolattu, jäinen paisti laitetaan 100 asteiseen uuniin ja sitä paistetaan nelisen tuntia. Paistamisen jälkeen paisti laitetaan folioon muutamaksi tunniksi, jotta suola ta- nostuneen kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen metsästysseuraan. u Seurat löytyvät Metsästäjäliiton piirien nettisivuilta. u Aseenkantoluvasta saa lisätietoa poliisilta. u Metsästyskortin suorittamiseen tähtäävistä kursseissa saa tietoa riistakeskuksesta. Netissä löytyy paikallisten riistanhoitoyhdistysten yhteystietoja osoitteesta riista.fi. voittaa koko paistin. Tuula Tanner toteaa näin valmistetun paistin olevan takuulla mureaa. Jos tekee kastikkeen paistin liemestä, on muistettava, että liemi on hyvin suolaista. Lientä voi jatkaa esimerkiksi kermalla. Tanner käyttää kastikkeen valmistamiseen mustapippurikermaa. TRADAMIX PALAUTTAA HALUN JA KYVYN Tradamix on luonnollinen tapa lisätä miehen seksuaalista halukkuutta ja elinvoimaa. Se auttaa, silloin kun omat voimat eivät riitä. Miehen sukuhormoni eli testosteroni vaikuttaa miehen halukkuuteen sekä kykyyn harrastaa seksiä, mutta myös yleiseen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Testosteronihormoni syntyy kiveksissä, mutta sen tuotantoa säätelee aivolisäke. Iän karttuessa testosteroniarvot tippuvat pikkuhiljaa. Testosteronituotannon väheneminen näkyy seksuaalisen aktiivisuuden vähenemisenä, keskivartalolihavuutena, erektiohäiriöinä sekä lihasmassan ja voiman vähenemisenä. Tradamix sisältää kolmen luonnollisen tehoaineen patentoidun yhdistelmän. Tribulus terrestris, Alga Ecklonia bicyclis-levä sekä Biovis-kitosaani muodostavat yhdistelmän, jolla on saatu kliinisissä tutkimuksissa poikkeuksellisen hyviä tuloksia. Tribulus aktivoi tehokkaasti testosteronituotantoa. Alga Ecklonia bicyclis ja kitosaani vaikuttavat typpioksidin vapautumiseen. Tutkimusten mukaan Tradamix voimistaa erektiota, lisää seksuaalista halukkuutta sekä kohentaa kokonaistyytyväisyyttä seksielämään. Tradamixin teho on lempeä ja progressiivinen. Se vaikuttaa heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Valmisteen teho ja vaikutukset lisääntyvät päivä päivältä ja ovat huipussaan 6-8 viikon käytön jälkeen. Jo ensimmäisellä käyttöviikolla Tribulus terrestris vaikuttaa elimistön testosteronituotantoon.Tradamixistä on julkaistu jo 15 tieteellistä tutkimusta. Terveyskaupoista, terveystuotteiden verkkokaupoista www.tradamix.fi
40 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 50 PARASTA AIKAA Ulla Toivosella on ollut ajokortti jo 60 vuotta. Hänen mielestään liikenne ei kymmenien vuosien aikana ole muuttunut Suomessa ainakaan kohteliaammaksi. I kä ei ole autoilijalle este eikä aina edes hidaste. Ulla Toivonen, 81, ajaa autoa lähes päivittäin. Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Roman Razinkov Sininen Opel Corsa starttaa tuusulalaisen kerrostaloyhtiön autokatoksessa. Peruutusvaihde silmään, ja auto lähtee viipyilemättä liikkeelle. Hetkessä Corsa on jo keula menosuuntaan päin ja suuntaa määrätietoisesti piha-alueelta kohti katuverkkoa. – Viime elokuussa tuli 60 vuotta siitä, kun sain ajokortin, Ulla Toivonen toteaa napsauttaessaan vilkun päälle. Pitkä autoilu-ura sai alkun- sa kirjaimellisesti kantapään kautta. – Miehelläni oli työkäytössä Citroën-pakettiauto, jonka kyydissä olin usein. Eräänä iltana kun liikenne oli hiljaista, pyysin, että anna kun minäkin kokeilen. Ryhdyin siinä sitten ajamaan, mutta jonkin ajan päästä mieheni purskahti nauramaan. – Pysäytin auton ja sanoin, että nyt kerrot mitä tein väärin. Siinä autossa oli tietenkin käsivaihteisto, ja hän ihmetteli, mistä olen oppinut kaksoispoljennan, kun teen sen ihan oikein. Vastasin, että ai, olen vain seurannut vierestä, miten sinä vaihdat! – Siitä se sitten lähti. Menin autokouluun, ja muistan elävästi, kun meitä oli ryhmässä kolme naista ja loput miehiä. Ei minulle tullut silloin mieleenkään, että Suomessa on vähän naisautoilijoita. Ei siitä ollut sillä tavalla puhetta. 6 60 vuosikymmentä ratin takana Toivosen mukaan liikenne nisi autolla sinne millään. Ei oli entisaikaan huomattavasti siellä saa edes parkkipaikkaa, huolettomampaa. ja minulla on niin kauhea ah– 1960-luvun alussa muu- taan paikan kammo, etten ole timme pääkaupunkiseudul- ikinä sietänyt parkkihalleja. le. Minulle hankittiin kupla– Muutenkin liikenne on liVolkkari, ja laitoin vauvaikäisääntynyt todella sen poikani paljon. Vielä muunukkumaan tama vuosi sitten Roikutaan takavältin lähtemistä takaistuipuskurissa kiinni ja ruuhkan vuoksi men takana olevaan sitten seisotaan pian Kehä kolmoselle enää kolmen kaukaloon. samoissa liikennejälkeen iltapäiTurvaistuimia vällä, mutta ei ollut vielä valoissa. keksittykään. nykyään siellä on kova liikenne Ajaminen oli Toivosesta en- jo aamusta alkaen. nen mielenkiintoisempaa. – Maanteillä oli kurveja eikä Senioriautoilijan tällaista suoraa pötköä kuten mielestä liikenne ei ole nykyään. Rekkoja ei ollut juu- Suomessa kehittynyt airi lainkaan, ja jokainen ajoi nakaan kohteliaammaksi. omaa vauhtiaan, kun ei ollut – Eikö nuorille enää opetenopeusrajoituksia. Se oli eri- ta autokoulussa vilkun laista, helpompaa. Ja kivem- käyttöä kaispaa. tanvaihdos– Onhan se näin jälkikäteen ajateltuna aika hurjaa, että on kaahattu sillä tavalla ilman Ulla Toivonen on minkäänlaista suojaa. Eihän ajatuksellisesti se tänä päivänä tulisi kuuloon- valmistautunut kaan. Mutta ei silloin muusta siihen, että jostiedetty. Sitä mentiin siten sain vaiheessa ajaminen kuin oli tapana mennä. ” Autojen määrä ja ajokilo- metrit ovat kuudessa vuosikymmenessä moninkertaistuneet. Toivonen on nähnyt muutoksen omin silmin. – Aikanaan tuli käytyä hurjan usein Helsingissä. Nyt en me- loppuu. – Aika moni tuttava on joutunut näköhäiriöiden vuoksi luopumaan kortista. sa? Esimerkiksi liikenneympyrästä poistuttaessa pitää varoa tosi paljon, kun he tulevat suoraan eteen. Hehän ajavat senkin takia nopeasti, ettei tuo eukko vaan pääse heidän eteensä! – Yleensäkin suomalainen autoilija on kärsimätön, eikä vieläkään osaa pitää etäisyyttä edellä ajavaan. Roikutaan takapuskurissa kiinni, ja sitten seisotaan pian samoissa liikennevaloissa. Mitä se muutaman sekunnin 70 ajansäästö heitä hyödyttää? – En muista, että ennen olisi ollut sellaista käyttäytymistä ollenkaan. Ehkä se johtui juuri siitä, että autoja oli vähemmän ja aina löytyi jokin rako, mistä mahtui menemään. Ei syntynyt riitoja esimerkiksi parkkipaikoista kuten nykyään. Toivosen mielestä auton tärkein ominaisuus on vaivattomuus. – Kun jouduin yhdessä vaiheessa ajamaan päivittäin Helsinkiin, ranne tuli ruuhkassa vaihtamisesta kipeäksi. Siitä saakka minulla on ollut automaattivaihteisto, ja se on 80 ollut mielestäni hirveän kiva. Esimerkiksi jos on vähän ylämäkeä ja liikennevalot, auto pysyy itsestään paikallaan ilman, että pitää tasapainoilla jaloilla. – En tykkää istua alhaalla. Pidän ehdottomasti enemmän korkeista autoista. Ja neliovisista, kaksiovisen ovi on huonoselkäiselle hirveän raskas. – Pysäköintitutkasta pidän todella paljon. Se on ehdottoman hyvä, koska joskus voi tulla kuollut kohta taakse etenkin pimeällä. Mitä vanhemmaksi tulee, kaikki tällaiset ajamista auttavat laitteet ovat ehdottomasti plussaa. Ajamisen loppumistakin on mietittävä Jussi Saarinen Ikä tuo väistämättä tiettyjä rajoitteita ajamiseen, ja Ulla Toivonenkin tiedostaa sen. – En koe, että reaktioni olisivat hidastuneet vuosien myötä. Totta kai olen tullut iän myötä varovaisemmaksi juuri sen vuoksi, että pelkään mitä muut liikenteessä tekevät. Enhän minä aja huonosti, vaan ne muut… – Pimeällä ajamisesta en ole koskaan pitänyt, ja keskitalvella en suostu enää kahden jälkeen ajamaan. Olen aina ollut hämäräsokea. Vastaantulijoiden valot häiritsevät, varsinkin talvella, kun tiet ovat ahtaampia lumesta. – Juuri näön menettämistä olen pelännyt eniten – se on ajamisen kannalta kaikkein pahin asia. Lääkärini mielestä näkökenttäni on edelleen äärettömän hyvä, vaikka näkö on iän myötä tietysti hieman heikentynyt. Toivonen kertoo miettineensä ajamisen loppumista pitkäänkin. – Moni tuttava on lopettanutkin. Aika monella tulee juuri näköhäiriöitä, joiden takia he joutuvat osaltaan luopumaan ajokortista. Varsinkin miespuolisille se on ollut hyvinkin kova paikka. – Jossain vaiheessa tulee eteen se, että en enää saa ajaa. Voihan näön lisäksi tulla jokin muukin kremppa. Jonkin aikaa voi olla sellainen olo, että mitä minä nyt teen. Mutta se on vain pakko hyväksyä. Poikani saa sitten kuskata minua.
41 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 90 100 Miehet löysivät esteettisen kirurgian B otoxit, täyteaineet ja silmäluomien leikkaukset yleistyvät jatkuvasti. kasvojenkohotusleikkaukset sekä erilaiset laserhoidot, esimerkiksi maksaläiskien, pigmenttihäiriöiden ja pintaverisuonten hoitamiseksi. Kasvava alue maailmalla ja meilläkin on rasvansiirto. Osa kasvojen vanhenemisesta johTEKSTI: Minna Airamaa tuu siitä, että kudokset, luusKUVAT: Päivi tuovinen to ja lihakset surkastuvat. Tätä Otsa rypyllä, suupielissä juon- voidaan korvata kohottamalla teita ja silmäluomet painavat? kasvoja esimerkiksi vatsasta Erilaisia ikääntymisen merk- otetulla rasvalla. Myös rinnat kejä vastaan taistellaan yhä voidaan täyttää näin. Silikouseammin lääkärin avulla. ni on haittojensa vuoksi käyKirurgian professori ja mässä harviLaser Tilkan yliläänaisemmakAknearpien poistoa si, Schröder käri Tom Schröderin mukaan kertoo. tehdään miehille esimerkiksi silmäjopa enemmän luomileikkausten Miehiä määrä on kaksinpotilaista kuin naisille. kertaistunut kymon noin 20 menessä vuodessa. prosenttia. – Niistä puhutaan enem– Miehet tulevat vastaanotolmän, ne ovat sosiaalisesti hy- le eri syistä kuin naiset. Esteetväksytympiä kuin ennen ja tisyyttä tärkeämpää heille ovat toki myös väestön varallisuus muut syyt, Schröder vertaa. on kasvanut, Schröder arvioi – Esimerkiksi botox auttaa myös migreeniin, ja pahassyitä. ti roikkuvat yläluomet voivat Botoxit ja erilaiset täyteai- haitata näkökykyä. Iso ryhmä neet ovat yleisimpiä kosmeet- miehiä tulee myös aknearpien tisia operaatioita. Kasvojen poistoon laserilla. Tätä tehjuonteita pehmentäviä täyte- dään miehille jopa enemmän aineita ottavat tyypillisimmin kuin naisille. 50–60 -vuotiaat. Tässä ikäryhmässä suosit- Silmäluomien leikkausten tuja operaatioita ovat myös suosio on noussut myös la- Kirurgian professori Tom Schröderin mukaan erilaiset esteettiset toimenpiteet ovat leistyneet. ” serilla tehtävien leikkausten yleistyttyä. Silmäluomileikkauksia tehdään eniten yli 60-vuotiaille. – Ei ole mitään ikäsuositusta operaation ajankohdak- si. Kaikki lähtee siitä, miten henkilö itse kokee tilanteen. Toisilla operaatioon tulevilla muutokset ovat hyvin lieviä, toisilla silmät ovat miltei ummessa, Schröder kertoo. Yläluomileikkauksesta voi saada Kela-korvauksen, jos roikkuva luomi on haitannut näkökykyä. Korvausta pitää kuitenkin hakea Kelalta erikseen, ja Kela päättää korvauk- sesta itse. Alaluomileikkaukset sen sijaan lasketaan aina kosmeettisiksi leikkauksiksi, eikä niistä ole mahdollista saada Kelakorvausta. LÄHITAPIOLAN -WEBINAARIT Silmäluomien leikkauksia tehdään eniten yli 60-vuotiaille. Näin yläluomien leikkaus laserilla tapahtuu Minna Airamaa Laserilla tehtävät silmäluomileikkaukset ovat yleistyneet nopeamman toipumisen vuoksi. Laserilla tehdyssä leikkauksessa mustelmia ja turvotusta tulee vähemmän kuin perinteisessä leikkauksessa. Yläluomileikkauksessa ylimääräinen iho, lihasta ja rasvakertymää poistetaan laserilla, jonka jälkeen iho ommellaan kiinni. Toimenpide kestää noin 45 minuuttia ja se tehdään paikallispuudutuksessa. Operaation jälkeen potilas viipyy kahdesta kolmeen tuntia toipumishuoneessa, jonka jälkeen voi lähteä kotiin. Periaatteessa potilas voi lähteä vaikka bussilla, mutta suositeltavaa on olla saattaja mukana. Autolla toimenpiteen jälkeen ei voi puudutuksen vuoksi ajaa. Ompeleet poistetaan viikon jälkeen. Usein kasvoissa ei enää siinä vaiheessa ole merkkejä operaatiosta. Jos tiedossa on esimerkiksi tärkeä juhla, toimenpide kannattaa kuitenkin tehdä vähintään kahta viikkoa, mieluiten kuukautta ennen. Operaatiosta jää pieni arpi, joka on useimmiten luomen syvimmässä kohdassa. Siistiä toimistotyötä voi tehdä jo seuraavana päivänä. Jos työssä joutuu tekemisiin pölyn ja lian kanssa, tilanne on toinen. Kosmeettisista leikkauksista ei saa palkallista sairaslomaa. ``Lähde: Kirurgian professori Tom Schröder Ilmoittaudu mukaan LähiTapiolan suosittuihin sijoitus- ja hyvinvointiwebinaareihin! Sijoituswebinaarit ovat verkossa pidettäviä markkinakeskusteluja, joissa tulkitaan maailmantalouden sekä sijoitusmarkkinoiden tapahtumia. Hyvinvointiwebinaarit sopivat kaikille liikunnan, levon ja ravitsemuksen vaikutuksista kiinnostuneille. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! www.lahitapiola.fi/webinaarit Aiheet ja ajankohdat: • • • • Kiinteistömarkkinat 9.3.2017 klo 9.00 Ravitsemus kuntoon 16.3.2017 klo 9.00 Sijoittaminen - minustako sijoittaja? 30.3.2017 klo 9.00 Keho kaipaa huoltoa 20.4.2017 klo 9.00 • • Talouden ja sijoitusmarkkinoiden näkymät 27.4.2017 klo 9.00 Vastuullinen sijoittaminen –sanoista tekoihin 18.5.2017 klo 9.00 Palveluntarjoajat: LähiTapiola Varainhoito, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt
42 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 PARASTA AIKAA 50 Pitkä parisuhde ei takaa yhteistä arvomaailmaa M Uusi koti ilman huolen häivää Onni on uusi koti mukavassa naapurustossa. Tutustu ihaniin uutuuksiin ja valitse huoleton asuminen. VANTAA, Asola Rakenteilla varttuneemmalle väelle suunnattuja laatukoteja, joissa asuminen on turvallista ja liikkuminen esteetöntä. Uusi kerrostalokoti on hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun nykyinen koti tuntuu liian suurelta tai työläältä. Näissä kodeissa ei tarvitse huolehtia remonteista eikä pihatöistä. bonava.fi/artemis ARTEMIS Valtimotie 2 E Huoneistoesim. krs mh € 35,5 m2 A5 1h+kt 1 65.147 2 51 m A26 2h+kt 5 116.232 65 m2 A7 2–3h+kt 2 110.986 2 71 m A36 3h+kt+s 6 118.309 vh € 134.372 215.682 237.736 256.759 17.590* 25.269* 32.206* 35.179* onelle riittää suhde, joka ei anna juuri mitään, tietää eroasiantuntija. TEKSTI: Tiina Örn KUVAT: Johanna Erjonsalo Kun lapset muuttavat pois kotoa tai jäädään eläkkeelle, edessä voi olla parisuhteen arviointi. Onko suhteessa vielä paloa vai lensikö rakkaus kodista pois lasten mukana? – Ei ole harvinaista, että toinen puolisoista havahtuu aiemmin tai on tyytymättömämpi suhteeseen kuin toinen. Suhteen tila voi kirkastua myös rinnakkaissuhteen, vakavan sairauden tai elämäntarkoituksellisen pohdinnan seurauksena, toteaa kouluttaja ja eroasiantuntija Marika Rosenborg. *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus, bonava.fi/artemis ” Meissä kaikissa on katvealueita. HÄMEENLINNA, Keskusta Myynnissä uusia valoisia laatukoteja ja huolettoman urbaania asumista kauppakeskus Goodmanin naapurissa. Oma tontti, loistosijainti, kävelyetäisyyden päässä kaikki huolettoman ja mukavan elämän eväät. bonava.fi/paasiaukio • bonava.fi/paasikulma PAASIAUKIO Kaivokatu 1 Huoneistoesim. krs mh € vh € 34,5 m2 D79 1-2h+kt 1 57.270 148.350 PAASIKULMA Kaivokatu 1 Huoneistoesim. krs mh € vh € 47 m2 A20 2h+kt 4 70.970 195.050 Bonava-kotiin saat kaupan päälle maksuttoman Asumisturvan, joka tuo apua asunnon vaihtoon jopa vuodeksi. Lue lisää: bonava.fi/asumisturva Mistä tietää suhteen tulleen tiensä päähän? – Jos pariskunnan välillä on enemmän vihaa ja pelkoa kuin myönteisiä tunteita, on jatko haastavaa. Jos tahtoa riittää, on myös toivoa. Apua voi pyytää ulkopuolelta, mutta Rosenborgin mielestä tärkeintä on avoin mieli ja halu nähdä toinen uusin silmin. – Luulemme usein tuntevamme itsemme ja toisemme läpikotaisin, mutta meissä kaikissa on paljon katvealueita ja salaisia puutarhoja, kunhan vain teemme tilaa niiden löytämiselle. Pitkässä parisuhteessa on paljon sellaista, jota uusi suhde ei voi antaa, kannustaa pitkään parien kanssa töitä tehnyt Rosenborg. – Puolisot jakavat yhteisen historian. Menneisyys on täynnä asioita, joita kukaan muu ei voi tuntea samoin kuin pitkäaikainen kumppani. Tiedämme myös, että uusperhe on haastavampi kokonaisuus kuin ydinperhe. Uusperheestä puhutaan, vaikka kyseessä olisi vanhemmalla iällä perustettu parisuhde ja lapset asuisivat jo omillaan. Suhde on voinut perustua ”työtoveruuteen”. Se on mahdollistanut riittävän hyvän perhearjen ja kun hektisin elämänvaihe on ohi, on aikaa pohtia suhteen perustaa. – Pitkä parisuhde ei itsessään takaa yhteistä ymmärrystä ja arvomaailmaa, toteaa Rosenborg. Sovi kanssamme oma esittelyaika. Bonava asuntomyynti, Töölönlahdenkatu 2 (Sanomatalo), Helsinki. Avoinna ma–pe klo 10–18, puh. 0800 05558. Tartu tilaisuuteen Kun ostat uuden kodin Artemiksesta, Paasikulmasta tai Paasiaukiosta, maksat kaupanteon yhteydessä vain 9000 €. Lopulle kauppasummalle saat maksuaikaa siihen asti, kunnes uusi kotisi valmistuu 12/2017. Artemis, visualisointi – Pelko yksin jäämisestä värittää monia suhteita, ei ainoastaan parisuhteita. 6
60 43 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 70 80 90 Kuntoutuksen osaamiskeskus Helsingissä K OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA & KunnonSeniorit Kuntoutuspalvelumme on suunniteltu yhteistyössä seniorikuntoutujien kanssa. Meidät tunnetaan ystävällisestä ja ammattitaitoisesta palvelusta. Tarjoamme senioreille monipuolisia kuntoutuspalveluja Tarjo KunnonStartti – fyysisen toimintakyvyn kartoitus tehdään erikoiskoulutetun fysioterapeutin ohjauksessa Welmedkonseptin mukaisesti, nykyteknologiaa hyödyntäen. KunnonTreenaajat – kuntosaliryhmässä harjoitellaan fysioterapeutin ohjauksessa yksilöllisen harjoitusohjelman mukaan. Kuntouttavalle virkistyslomalle voit tulla yhdessä vaikka puolisosi tai ystäväsi kanssa. MYYNTIPALVELU puh. 040 - 570 1439 tai myyntipalvelu@okks.fi Käskynhaltijantie 5, 00640 HelsinkiPuh. (09) 752 712 - www.okks.fi Eroon kuumista aalloista Heräsin 10 kertaa yössä – en enää! – Pitkässä parisuhteessa on paljon sellaista, jota uusi suhde ei voi antaa, eroasiantuntija Marika Rosenborg kannustaa. Suhdetta saatetaan jatkaa, vaikka tunneside olisi seitinohut. – Monelle riittää suhde, joka ei enää anna juuri mitään. Joskus jatketaan, koska pelätään yksinjäämistä ja eron jälkeistä tunnemyrskyä. Väkisin ei pitkää suhdettakaan kannattaisi jatkaa. Molemmilla on oltava halua jatkaa yhdessä, toisen tahto ei riitä. Aina ei riitä yhteinen tahtokaan. – Reilumpaa, kuin aloittaa salasuhde tai vaihtaa lennossa toiseen, olisi todeta hiipuneessa suhteessa, että se on tullut tiensä päähän, ja pyrkiä yhdessä riittävän hyvään eroon. Eron jälkeen tulevat tunteet ovat Rosenborgin mukaan pitkälti samanlaisia kaikissa ikäryhmissä. Jos ero johtuu petetyksi tulemisesta, käsiteltävänä on todennäköisesti erityisen suuri pettymys. – Asiakaskunnassani on paljon yli viisikymppisiä eronneita naisia, vanhempiakin, joista suurin osa on saanut sattumalta tietää puolisollaan meneillä olevasta sivusuhteesta. Petetyksi tuleminen satuttaa sitä enemmän mitä yllättävämpää se on ollut. Jos toinen on vuodesta toiseen vakuuttanut kaiken olevan kunnossa, mutta samalla elänyt sivusuhteen hurmaa, on pettymys todella karvas. Voglian myymäläpäällikkö Kirsi Toivanen sai vaihdevuosien yllättävät oireet kuriin. “Kuumista aalloista se alkoi – sitten tuli itkuisuutta ja surumielisyyttä. Yöllä saatoin herätä kymmenenkin kertaa kun välillä oli hiki ja välillä taas kylmä. Nukkumisesta ei tullut mitään. Ihmettelin miten tällaista voi tulla jo 45-vuotiaana?” Kirsi pohtii. Jokaisen keho toimii yksilöllisesti, joten vaihdevuosien alkaminenkin on yksilöllistä. “Päätin kokeilla Menoforce Strong -tuotetta oireisiin. Jo parin viikon aikana yöhikoilu ja kuumat aallot katosivat. Salvia oli tehnyt tehtävänsä. Menoforce vaikutti tasoittavasti myös tunnetilojen heittelehtimiseen,” Kirsi kertoo. Erityisen tärkeänä hän pitää, että sai vaihdevuosiin luonnollista apua hormonivalmisteiden sijaan. Jopa 75 % naisista kärsii vaihdevuosinaan kuumista aalloista, joita on perinteisesti hoidettu salvialla. Kliinisesti tutkittu * Menoforce Strong -salviatabletti vähensi neljässä viikossa kuumien aaltojen esiintymistiheyden puoleen. Teho paranee käytön jatkuessa, eikä sillä ole hormonivalmisteiden mahdollisia haittavaikutuksia, koska se ei ole estrogeenivalmiste. *)First time proof of sage´s tolerability and efficacy in menopausal women with hot flushes. S. Bommer, P. Klein, A. Suter. Adv. Ther. 2011 Jun; 28(6):490-500. doi:10.1007/ s12325-011-0027-z. Epub 2011 May 16. – Väkisin ei pitkääkään suhdetta kannattaisi jatkaa. Molemmilla on oltava halua jatkaa yhdessä. Lue lisää: vogel.fi Läheisyyden ylläpitäminen on tärkeintä Tiina Örn Yhdysvaltalainen psykologi Robert Sternberg on luonut parisuhderakkauden teoriamallin. Sternberg kuvaa parisuhderakkautta kolmion kärjillä. Kärjet ovat läheisyys, intohimo ja sitoutuminen. Niitä kaikkia tarvitaan, mutta voimasuhteet vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan. Läheisyys on kuitenkin tärkein tunnesuhdetta ylläpidettäessä ja sitä ei ole ilman avoimuutta. Onnellisia parisuhteita tutkittaessa on eroasiantuntija Marika Rosenborgin mukaan havaittu, että tyytyväiset parit tekevät yhdessä asioita – mielellään innostavia, uusia ja jännittäviäkin. – Ei tarvitse lähteä maapallon toiselle puolelle seikkailemaan yhdessä, naapurilähiön uusi eksoottinen ravintola riittää mainiosti. menof_82x273_HU.indd 1 15.2.2017 12.39
44 Länsiväylä | VIIKONVAIHDE 4.–5. maaliskuuta 2017 ŠKODA-huolto Veho Koivuhaassa ja Veho Espoon keskuksessa ECO-huolto – kattava ja edullinen merkkihuolto 5 vuotta tai vanhemmalle ŠKODAlle. 239 € Katso lisää: veho.fi/huolto/skoda ECO-merkkihuollon lisätyöt: vaihto 59 € · Sytytystulppien (TSI-moottorit 119 €, ei koske V6-moottoria) · · Jarrunesteen vaihto · Ilmansuodattimen vaihto · Diesel-polttoainesuodattimen vaihto Diesel 680 € Bensa 570 € Jakohihnan vaihtopaketti (sis. työt, jakohihnan korjaussarjan ja vesipumpun, ei koske V6-moottoria) 59 € 39 € 69 € Jakohihnan vaihto suositellaan tehtäväksi 6 vuoden välein. VEHO KOIVUHAKA Mäkituvantie 3 01510 VANTAA 010 569 8080 Ma-pe 7-18 VEHO ESPOON KESKUS veho.fi/omaveho Lautamiehentie 3 02770 ESPOO 010 569 8080 Ma–pe 7–18 Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/ min. (sis. alv. 24%). Hinta sama kiinteästi verkosta/matkapuhelimesta. Etelä-Suomen suurin valikoima vaihtoautoja saman katon alla Yli 1 000 auton valikoimasta löydämme auton myös teille. es Nyt läh HUOLLAMME KAIKKI MERKIT, TULE JA PYYDÄ TARJOUS 2l0ive0to- Katso alla huimat akkutarjouksemme: ! NYT VIRTAA KEVÄÄSEEN ita n huippulaadukka Vaihto+ Huolto tarjoaa erä Motorcraft-akkuja. 99 € sis. vaihtotyö sis. vaihtotyö Motorcraft 60 Ah 79 € Motorcraft 80 Ah Vaihto + 15 v. ne autoa! Vaihto+ Rahoitus Vaihto+ Vakuutus Vaihto+ Turva Mahdollistaa turvallisemman auton hankinnan. Kiinteä korko. Peruskasko kahdeksi vuodeksi kiinteään 199 € hintaan*. Uuden auton turva käytettyyn autoon. Nyt jopa alle 10 €/kk. *1. vuodeksi. Etu koskee henkilöasiakkaiden yksityiskäyttöisiä henkilö- ja pakettiautoja. Edellyttää liikennevakuutuksen ottamista LähiTapiolasta. Vaihto+ Vantaa Mäkituvantie 3, 01510 Vantaa Puh. 010 569 2900 OSTA HELPOSTI. AJA VARMASTI. Ma–Pe 9–18, la 10–15 vaihtoplus.fi Puhelun Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24%). Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.