LABYRINTTI 1/2017 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen: Olen kiitollinen, että työnantajani suhtautuu ymmärtävästi omaishoitajuuteen Maataloustyöt sujuvat omaishoidon rinnalla LAB1701_1_Kansi.indd 1 Mielenterveysomaisten kuntavaalikysely Arjen hyvinvointi kuuluu kaikille 3.3.2017 11:22:50

LABYRINTTI 1/2017 KUVA: MILKA ALANEN Teema: Työn ja omaishoitajuuden yhteensovittaminen 3 Pääkirjoitus: Rakas, mutta raskas työ 4 Ensimmäisellä lennolla kotiin 9 Omaisen ääni: Vuoristoradassa päivä kerrallaan 10 Maataloustyöt sujuvat omaishoidon rinnalla 14 Mielenterveysomaisten kuntavaalikysely 19 Puheenjohtaja: Omaishoitajana ja työssä 20 Työn, omaishoivan ja arjen palapeli – hyvät työkäytännöt auttavat 22 Kolumni: Tasapainossa ja tietoisesti läsnä 24 Neuvottelukuntatyö edistää mielenterveysomaisten asiaa 27 Kolumni: Omaishoitaja tarvitsee tukea 28 Moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on vaarassa sairastua itse 30 Arjen hyvinvointi kuuluu kaikille 31 Asiakasraadit edistävät omaisten vaikuttamismahdollisuuksia 32 Ajankohtaista 34 Kolumni: Pohdintoja työnantajan suhtautumisesta omaishoitoon - KUN KOTIIN SAADAAN PERHEEN TARPEITA VASTAAVAA APUA, OSAOMAISHOITAJA VOI KESKITTYÄ MYÖS ANSIOTYÖHÖN. LUKIJAN KUVA. Labyrintti 2/2017: Hyvinvointi Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 11.5.2017 mennessä osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANNEN KUVA: MILKA ALANEN Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Pirjo Tähtinen ja Päivi Sillstén-Jokela ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2 LAB1701_2_sisältö.indd 2 1/2017 3.3.2017 11:24:58

PÄÄKIRJOITUS Pia Hytönen, FinFamin toiminnanjohtaja Rakas, mutta raskas työ K KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI elan mukaan omaishoito säästää vuosittain 2,8 tajia että työssäkävijöitä entistä enemmän. Kuten Sirpa Pietimiljardia euroa kuntien hoitomenoissa. Monesti käinen lehdessämme toteaa, toistaiseksi moni joutuu valitomaishoito on myös sekä hoidettavan että hoitajan semaan työn ja omaisen välillä. Näin ei pitäisi olla. Myös toivoma vaihtoehto. omaishoitajalla täytyy olla mahdollisuus halutessaan sekä käydä Nykyisen ja edellisen hallituksen tavoitteena on töissä että hoitaa läheistään. ollut omaishoitajien aseman parantaminen. Omaishoitoon Moni omainen elää köyhyysrajalla, joten työssäkäynti on on lisätty rahaa ja 1.7.16 voimaan tullut laki muun muassa toi monelle taloudellinen kysymys. Monesti myös kuulee omaisten kaikille sopimusomaishoitajille oikeuden vähintään kahteen sanovan, että työssäkäynti on heille henkireikä. Mikäli he voivat vapaapäivään kuukaudessa. Lain tarkoitus osallistua työelämään, he myös jaksavat on parantaa omaishoitajien asemaa ja lisätä hoitaa läheistään paremmin. omaishoidon määrää. Tätä on odotettu. Ansiotyön ja omaishoitajuuden yhdisSamoin sitä, että omaishoitajien ja hoidettämistä voitaisiin helpottaa ja edistää tavien yhdenvertaisuus parantuisi yhtenäismonin tavoin. Kun kotiin tuotavia palvetämällä omaishoidon tuen myöntämispeluita kehitetään ja perhe saa oikeanlaista ja rusteet siten, että siinä otetaan huomioon oikea-aikaista apua, voi omainen keskittyä myös mielenterveyssektorin erityispiirteet. myös ansiotyöhön. Myös asenteiden Nyt vain muutama prosentti omaistulee muuttua. On tärkeää, että työntehoidon tuen saajista on mielenterveyskijä nähdään kokonaisvaltaisena ihmisenä, omaisia. Sen sijaan 46 % mielenterveysjolla on erilaisia elämäntilanteita. Jossakin omaisista on vaarassa masentua itse. Niin elämänkaaren vaiheessa itse kukin meistä valtakunnallisella että paikallisella tasolla voi olla läheiselleen hoivaa antamassa tai täytyykin pitää huolta, että omaishoidon sitä itse tarvitsemassa. uudistukset koskettavat myös mielenterveElämänkokonaisuuden huomioiysomaisia ja että he pääsevät tuen ja avun minen olisi järkevää kaikkien työelämäpiiriin. osapuolten kannalta. OmaishoitajaystäNäin kuntavaalien alla on hyvä nostaa välliset työpaikat voivat omalla esimerkilmielenterveysomaisten tavoitteita ja vaatilään näyttää, miten arvostavalla asenteella, muksia esiin. FinFamin työaikajoustoilla, etätyökuntavaalitavoitteissa korosmahdollisuuksilla, loma– HAASTAN KAIKKI ESIMIEHET tetaan, että mielenterveysjärjestelyillä ja osa-aikaEDISTÄMÄÄN OMAISHOITAJAYSTÄVÄLLISTÄ omaisille täytyy tarjota tukea työtä mahdollistamalla ja laadukkaisiin perhepalansiotyön ja omaishoidon TYÖPAIKKAKULTTUURIA JA LISÄÄMÄÄN veluihin täytyy panostaa. yhteensovitus on mahdolMEIDÄN KAIKKIEN TYÖHYVINVOINTIA. Omaishoitajien ja koko lista. Haastankin meidät perheen jaksamiseen ja kaikki esimiehet edistätukemiseen panostaminen on hyvinvoinnin ja terveyden edistä- mään omaishoitajaystävällistä työpaikkakulttuuria ja lisäämään mistä ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä parhaimmillaan. meidän kaikkien työhyvinvointia. Toinen asia, joka kaipaa uudistamista on työn ja omaishoidon On vihdoin aika tunnistaa, tunnustaa ja tukea omaishoitajia yhteensovittaminen. Tulevina vuosina tarvitaan sekä omaishoi- heidän erittäin tärkeässä työssään. 1/2017 LAB1701_3 pääkirj.indd 3 3 3.3.2017 11:28:32

Ensimmäisellä lennolla kotiin Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on toiminut pitkään muistisairaan äitinsä osaomaishoitajana. Vuosien varrella äitiä ovat hoitaneet myös Pietikäisen palkkaamat tukityöllistetyt. K un kokoomuslainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, 57, ei ole Brysselissä tai Strasbourgissa, hänet löytää todennäköisimmin Hämeenlinnasta, lapsuudenkaupungistaan. Siellä hän jakaa elämäänsä paitsi avopuolisonsa ympäristöoikeuden professori Tapio Määtän myös 92-vuotiaan äitinsä Sylvi Pietikäisen kanssa. Sirpa toimii äitinsä osaomaishoitajana. – Kesällä istumme auringossa pihakeinussa, varpaat paljaina nurmikossa. lassa, hänen katseestaan kuultavat hätä ja avuttomuus. Tytär haluaa olla tuolloin äidin lähellä. Hyvä hoito on muutakin kuin ”antibioottia iv:nä”. – Minut nähdessään äiti hymyilee. ”Sinä”, hän sanoo. Kotona Sylvi-äiti saa Pietikäisen mukaan elää omannäköistä elämää. Perheellä on omakotitalo, josta äiti kulkee halutessaan ulos. On tutut huoneet ja tavarat sekä kissoja, joita äiti rakastaa. – Halutessaan äiti voi syödä aamiaista – HOITAJA EI VOI OTTAA HOIDETTAVAN TAHTOA OMAAN TASKUUNSA. Katsomme kissaa, Sirpa Pietikäinen kuvaa yhdessäoloa äidin kanssa. Pietikäinen on äitinsä rinnalla ensisijaisesti tytär ja vasta toiseksi hoitaja. – Olen kotona se sama suurpiirteinen huiskale kuin aina ennenkin, en mikään Äiti Teresa. Toisinaan olen paremmalla päällä, toisinaan huonommalla. Pietikäinen ammentaa suhteestaan äitiin siinä missä äiti tarvitsee tytärtään. – Jos olen surullinen, äiti vaistoaa tunteeni, vaikka en itke. Hän ottaa minua kädestä kiinni ja katsoo minua huolestuneena, Pietikäinen kuvaa. Joskus äiti joutuu keuhkokuumeen tai muun infektion vuoksi sairaalahoitoon. Vieraassa ympäristössä hän hämmentyy. – Kun äiti havahtuu hereille sairaa4 LAB1701_4-7_vaalennus.indd 4 kaksi ja puoli tuntia kenenkään hoputtamatta, Pietikäinen kuvaa. Hän huomauttaa, etteivät kiireettömyys ja valinnanvapaus ole omaishoidossakaan itsestään selviä asioita. Autettavan itsemääräämisoikeuteen on syytä kiinnittää erikseen huomiota. – Pyrin tukistamaan itseäni säännöllisesti: tehtäväni on tukea äidin itsekunnioitusta sen sijaan, että runnoisin asioita läpi omalla tyylilläni. Hoitaja ei voi ottaa hoidettavan tahtoa omaan taskuunsa. Joitakin vuosia sitten Pietikäinen koki äitiä hoitaessaan ahaa-elämyksen. Pitkän, upean ulkona vietetyn iltapäivän jälkeen hän kysyi äidiltään, tahtoisiko tämä syödä. ”Mikä ettei”, äiti vastasi. Siirryttiin sisään, tytär ryhtyi pesemään perunoita. – Kun vasta laskin kattilaa liedelle, kuulin äidin palaavan ulos. Riensin hänen peräänsä ja huusin: ”Ei! Nyt syödään!” Sitten vaikenin. Pietikäinen tuli ajatelleeksi, ettei kukaan tarttuisi häntä takinliepeestä, mikäli hän aurinkoisena päivänä päättäisikin lykätä ateriaa. – Tarjosin äidille kahvia ja voileipiä ulkona. Pietikäinen kuvaa itseään työorientoituneeksi ja velvollisuudentuntoiseksi. 1/2017 30.3.2017 7:15:24

– OMAISHOITAJUUS PITÄISI RINNASTAA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ VANHEMMUUTEEN. 1/2017 LAB1701_4-7.indd 5 5 3.3.2017 11:29:12

T Y Ö N J A O M A I S H O I TA J U U D E N Y H T E E N S O V I TTA M I N E N – En olisi millään poissa töistä, hän kään kaikki omaiset eivät sopeudu – Meillä kävi päteviä ja ammattitaitoteaa. hoitajan rooliin. On niitäkin, jotka kokei- toisia työntekijöitä. Yhden työntekijän Joskus huoli äidin voinnista kuitenkin levat omaishoitajuutta mutta kokevat kanssa oli kuitenkin vaikeampaa. Kemiat painaa Pietikäistä raskaana, eikä hänen yhtälön lopulta mahdottomaksi. eivät kohdanneet hänen ja äitini välillä. työpanoksensa meppinä yllä ”täyteen Sirpa Pietikäinen tietää, miltä tuntuu, Palvelusta oli ehkä jopa enemmän haittaa kymppiin”. kun voimat loppuvat. 2000-luvun alussa kuin hyötyä. – Viime tammikuussa puhelimeni soi hän oli äitinsä sairastuttua valvonut Kun Pietikäinen myöhemmin tarvitsi Brysselissä puolen yön jälkeen. Äiti oli useampia öitä. Äiti oli infektioiden apua äidilleen, hän päätti edetä toista alkanut yskiä pahasti ja hänen oli vaikea ja kipujen vuoksi levoton. Jossakin reittiä: hän palkkaisi työtekijöitä itse. hengittää. Valvoin ja soittelin hoitajalle vaiheessa tavalliset rutiinit eivät enää – Sovin tapaamisen TE-toimistoon läpi yön. Mietin, mitä tehdä. Tällaisia ottaneet sujuakseen. Toiminta ei edennyt. ja kerroin, millaista apua tarvitsimme. ”Sofien valintoja” tulee eteen tämän Sylvi-äiti hätääntyi. Lähdin etsimään virkailijan avulla henkitästä, europarlamentaarikko sanoo. – Lysähdin istumaan lattialle ja itkeä löitä, jotka olivat oikeutettuja Kelan palkKokemuksen myötä Pietikäinen on kollotin vartin verran. Tuntui, että olisi katukeen, Pietikäinen kertoo. oppinut, että vakavassa paikassa työt pitänyt kiivetä vuorelle, mutten osannut Vuonna 2017 Kela tukee osatyökyvoivat sittenkin joustaa. Tehtäviä voi enkä pystynyt, Pietikäinen kuvaa. kyisen tai pitkäaikaistyöttömän työllistysiirtää tuonnemmaksi tai delegoida Pietikäinen ymmärsi, että satunnainen mistä enimmillään 1400 eurolla kuussa. muille. ulkopuolinen apu ei enää riittänyt heille. Viimeisten kymmenen vuoden aikana – Joku toinen voi Pietikäinen on tehdä työn puolesrekrytoinut äidilleen tani – huonommin, palkkatuen turvin – KUTEN MARATONISSA, TÄSSÄKÄÄN TEHTÄVÄSSÄ yhtä hyvin tai useita hoitajia. EI PIDÄ TIKAHTUA ENSIMMÄISELLÄ SADALLA METRILLÄ. jossain tilanteessa – Toisinaan olen jopa paremmin kuin joutunut haastatolisin itse tehnyt. telemaan kymmeMutta kun äidillä on hätä, saatan olla – Olin niin väsynyt, etten olisi enää nenkin ihmistä ennen kuin on tärpännyt, kotona korvaamaton. välttämättä yöllä herännyt äidin yskänmutta olemme lopulta saaneet kotiimme Monta kertaa Pietikäinen on lähtenyt kohtaukseen. loistavia osaajia. Kela on myöntänyt Brysselistä ensimmäisellä lennolla kotiin Pietikäinen kannustaa muita omaishoi- heille kuukausittain 500–800 euroa palkäidin tueksi. tajia hakemaan apua hyvissä ajoin. katukea, Pietikäinen kertoo. Pietikäinen on kiitollinen siitä, että – Kuten maratonissa, tässäkään tehtäParhaita kokemuksia Pietikäisellä on yli hänen työnantajansa suhtautuu ymmärtä- vässä ei pidä tikahtua ensimmäisellä 50-vuotiaista naisista. västi omaishoitajuuteen. Monella muulla sadalla metrillä, hän vertaa. – Meillä on ollut töissä esimerkiksi työsuhde on omaishoitajuuden vuoksi Pietikäisen mielestä omaishoitajuuseitsenhenkisen perheen äiti sekä omien uhattuna. Pietikäisen mielestä omaishoiteen liitetään harmillisesti samoja vääriä vanhempiensa omaishoitajana toiminut tajuus pitäisi rinnastaa lainsäädännössä oletuksia kuin äitiyteen. ihminen, hän kertoo. vanhemmuuteen. Omaishoitajille, kuten – Kaiken se kestää, kaiken se kärsii, Pietikäinen arvostaa vastuullisia ja vanhemmille, pitäisi taata riittävä irtisakaiken se jaksaa, vaikka kieltä purren. empaattisia ihmisiä, joilla on kykyä ja nomissuoja. Toisaalta on niitäkin sankareita, jotka halua asettua autettavan asemaan ja – Erilaisissa kriisiolosuhteissa tai eivät edes ymmärrä olevansa omaishoiopetella ymmärtämään tämän tarpeita. esimerkiksi saattohoitovaiheessa tajia. Ansiotyössä käyvä ihminen saattaa – Työntekijän on opeteltava, millä omaishoitajan pitäisi voida olla poissa soitella pitkin päivää heikentyneelle lähei- tahdilla apua tarvitseva syö tai kävelee. töistä vailla pelkoa työn menettämisestä, selleen muistutellen esimerkiksi lääkOnko kyse ehkä viluisesta ihmisestä, hän linjaa. keistä ja aterioista sekä hoitaa iltaisin ja joka tarvitsee ylleen lämpimiä vaatteita? Toistaiseksi moni joutuu valitsemaan viikonloppuisin tämän kotiaskareita miel- Kammataanko hiuksia nopeasti vai verktyön ja omaisen välillä. Omaishoitatämättä täysin, kuinka sitovaan rooliin on kaisesti? Pietikäinen luettelee. juuden valinnut ei välttämättä pääse enää antautunut. Pietikäisen mukaan heillä työskennelmyöhemmin kiinni työelämään vaan – Näin oli aluksi omallakin kohdalleet hoitajat ovat suhtautuneet Sylvi-äitiin ajautuu pitkäaikaistyöttömäksi. lani. ”En minä mikään omaishoitaja ole,” lämmöllä. Äiti on kiintynyt heihin. Pietikäiselle, vanhempiensa ainoalle väitin. – Äiti katselee työntekijöitämme lapselle, äidin kotihoito on ollut ainoa Omaishoitajuudessa ratkaiseva tarkasti, toisella tavalla kuin vieraampia mahdollinen vaihtoehto. kysymys liittyy Pietikäisen mukaan ihmisiä, Pietikäinen kuvaa. – Äiti haluaa asua kotona. Minä kunni- siihen, miten kotiin pystytään järjestäSirpa Pietikäinen edistää omaishoioitan hänen tahtoaan, Pietikäinen sanoo. mään perheen tarpeita vastaavaa ulkotajien asemaa myös Euroopan parlaHän kuitenkin korostaa, että onnispuolista apua. 2000-luvun puolivälissä, mentissa. Hän toimii omaishoitajuuteen tunut omaishoito perustuu niin apua kun Pietikäinen saattohoiti isäänsä taidekeskittyvän meppiryhmän varapuheentarvitsevan kuin hoitajankin aitoon maalari Erkki Pietikäistä, perhe käytti johtajana. Ryhmän linjausten mukaan tahtoon. Eivät kaikki apua tarvitsevat ajoittain kunnallisen kotihoidon palveomaishoitajia olisi tuettava taloudellisesti toivo hoitoa omaisiltaan. Toisaalta lähes- luita. huomattavasti nykyistä avokätisemmin. 6 LAB1701_4-7.indd 6 1/2017 3.3.2017 11:29:13

Laitoshoitoon verrattuna omaishoitajuus on yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto. Omaishoidontuen lisäksi omaishoitajia voitaisiin tukea tulevaisuudessa esimerkiksi verotuksen keinoin. – Jos omainen palkkaa kotiin työntekijän, hänen pitäisi voida vähentää palkkakuluja verotuksessa. Mikäli kustannuksiin osallistuu useampi sukulainen, verovähennystä tulisi voida jakaa, Pietikäinen esittää. Myös neuvontapalveluja olisi tarjottava nykyistä enemmän. Moni omainen kaih- Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on oppinut, että vakavassa paikassa työt voivat sittenkin joustaa. Tehtäviä voi siirtää tuonnemmaksi tai delegoida muille. – LÄHDIN ETSIMÄÄN KELAN VIRKAILIJAN AVULLA HENKILÖITÄ, JOTKA OLIVAT OIKEUTETTUJA PALKKATUKEEN. tanee työntekijän palkkaamista siihen liittyvän byrokratian vuoksi. Pietikäinen itse on hyödyntänyt rekrytoinnissa TE-toimiston palveluja ja teettänyt palkanmaksun ja veroasiat tilitoimistolla. – Ymmärrän kuitenkin, etteivät kaikki halua ryhtyä työnantajiksi, hän toteaa. Vaihtoehdoksi Pietikäinen ehdottaa sosiaalisia yrityksiä. Esimerkiksi vanhustyön ja mielenterveysalan järjestöt voisivat olla mukana perustamassa sosiaalisia yrityksiä – yrityksiä, jotka ottavat palvelukseensa osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. – Sosiaaliset yritykset saavat hyödyntää palkkatukea. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiksi jääneet entiset omaishoitajat voisivat työllistyä sosiaalisiin yrityksiin, Pietikäinen ehdottaa. Sosiaaliset yritykset voisivat myydä perheille räätälöityjä hoivapalveluja kohtuulliseen hintaan. Tämä auttaisi myös Pietikäisen kaltaisia työssäkäyviä omaishoitajia, jotka kamppailevat työn ja omaishoitajuuden yhteensovittamiseksi. – Kun kotiin saadaan perheen tarpeita vastaavaa apua, osaomaishoitaja voi keskittyä myös ansiotyöhön. Itse käyn nykyisin töissä luottavaisin mielin. Tiedän, että kotona upea tiimini pitää äidistä hyvää huolta, Pietikäinen sanoo. Teksti: Aino Haavio Kuvat: Milka Alanen 1/2017 LAB1701_4-7.indd 7 7 3.3.2017 11:29:16

LIIRUMLAARUM-LEIRI NUORILLE Järjestämme jälleen leirin n. 13–17 –v. nuorille, joiden vanhemmalla, sisaruksella, isovanhemmalla, ystävällä tai muulla läheisellä on mielenterveys – ja/tai päihdeongelmia. Huolikin läheisen hyvinvoinnista riittää, diagnooseja ei tarvita! Leiri pidetään 19–21.5.2017 Ali–Ketolan tilalla Kokemäellä. Mukaan mahtuu kuusi nuorta ja meitä ohjaajia lähtee kaksi, Sari ja Juho. Leiri on osallistujille maksuton ja sisältää matkat, majoituksen, ruokailut ja harrasteet. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 2.5.2017 mennessä: Sari Nurminen puh: 040 544 3139 sari.nurminen@finfamipirkanmaa.fi Sysmän Apteekki PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Sysmäntie 38 19700 Sysmä www.kokemuskoulutus.fi Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com 8 LAB1701_8_ilmoitukset.indd 8 1/2017 3.3.2017 11:39:19

OMAISEN ÄÄNI Vuoristoradassa päivä kerrallaan ”M inä ja puolisoni olemme olleet yhdessä seitsemän vuotta. Aloitimme seurustelemaan hyvin nuorina ja kasvoimme yhdessä. Kaikki oli normaalisti.  Nauroimme ja Siitä on nyt tasan vuosi. Yhdeksän kuukauden ajan haimme apua vaikeaan masennukseen, kunnes oikea lääkäri kuuli. Diagnoosi oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kaikki loksahti jotenkin paikalleen. Apua tuli, mutta masennus ja mielialavaihtelut jäivät. Kuulemamme mukaan voi mennä pahimmilvietimme aikaa yhdessä. laan vuosia, ennen kuin tilanne rauhoittuu ja palaa normaaMuutimme yhteen ja hetken aikaa opettelimme pärjäämään liksi. omillamme. Se oli puolisolleni liikaa. Vastuu ja epäonnistuJos joku kysyy, millaista minun elämäni on, vastaan mielesmisen pelko lamaannuttivat hänet ja hän masentui pahasti. säni, että loputonta vuoristorataa. Masennus kesti vain hyvin lyhyen ajan ja hän palasi normaaYhtenäkään päivänä et ulko-ovea avatessa tiedä, tuoksuuko liksi. kämpässä puhdas pyykki ja Meni vuosia eteenpäin ja pulla vai astutko suoraan ”ETEENPÄIN MINUA VIEVÄT me muutimme taas. Puolihävitykseen ja loputtomien TOIVO JA RAKKAUS. soni aloitti paljon uusia kirosanojen viidakkoon. harrastuksia. Nikkarointia, Kyllä niitä peruspäiviäkin SUURIN TOIVEENI ON, ETTÄ ELÄMÄNI kielten opiskelua, kamplöytyy. Ne ovat niitä minun OLISI TAVALLISTA, TYLSÄÄ ARKEA.” pailuharrastuksia, lista sen arkeni valonsäteitä, jotka kuin jatkui. Mutta mikään loistavat kaiken synkkyyden harrastus ei ollut pysyvää. Innostus harrastuksiin kesti seasta. Suurin toiveeni on, että elämäni olisi tavallista, tylsää ennemminkin maksimissaan aina viikon per aihe. Ajattelin, arkea. En muuta. Eteenpäin minua vievät toivo ja rakkaus. että se on normaalia. Ajattelin, että hän etsii mielenkiinnon PS. Jos samaistut tarinaani, etsi itsellesi apua. Sinä olet kohteita. Rahaa kului, mutta en siinä vaiheessa ajatellut, että tärkeä. Usein voi jäädä huomaamatta, että sairastuneen lisäksi taustalla on muuta. myös sinä itse tarvitset apua. Ehkä enemmän kuin toinen. Älä Tilanne tasaantui ja meni taas vuosi. Muutimme jälleen, ikinä unohda itseäsi.” tällä kertaa eri paikkakunnalle. Puolisoni masentui, tällä kertaa Julkaisemme kolumnin poikkeuksellisesti nimimerkillä. vakavasti. Sen jälkeen ei ole ylös noustu. 1/2017 LAB1701_9_kolumni.indd 9 9 3.3.2017 11:39:59

Maataloustyöt sujuvat o Satu Salmesvuori pystyy yhdistämään sujuvasti maatalousyrittäjän työt tyttärensä hoitamiseen. Opettajan virastaan hän luopui. S atu Salmesvuori työskenteli luokanopettajana vielä silloin, kun Taru-tytär kävi ala-astetta. Samaan aikaan hän hoiti maatilaa, joka perheellä on Tampereen Teiskossa. Tarun tilanne alkoi vaikeutua yläasteella, eikä hän enää pystynyt käymään koulua. Taru olisi tarvinnut apua kotona ja soitteli usein äidilleen töihin. – Oppituntien aikana minun oli hankalaa ottaa vastaan puheluita. 10 LAB1701_10-13.indd 10 1/2017 3.3.2017 11:40:46

t omaishoidon rinnalla – SATU EI SURE TILANNETTAAN TAI SITÄ, MITÄ ON EDESSÄ. PIENET ASIAT EIVÄT HERMOSTUTA TAI HARMITA. HUUMORI HELPOTTAA OLOA JA KOIRAN KANSSA LENKKEILY RAUHOITTAA MIELTÄ. 1/2017 LAB1701_10-13.indd 11 11 3.3.2017 11:40:48

Satu onnistui rakentamaan lähipiirinsä kanssa soittoringin. Joku pystyi soittamaan Tarulle aina tiettyyn aikaan päivästä. Tämä toimi jonkin aikaa, kunnes Tarun vointi heikkeni. Erityisen kuormittavana Satu muistaa ajan, jolloin Taru joutui ensimmäisen kerran sairaalaan. – Lähdin aamulla aikaisin navettaan, sen jälkeen koululle pitämään tunnit, koulun jälkeen katsomaan Tarua sairaalaan ja jälleen illalla navettaan. Satu kertoo, että navetasta tultuaan hän ei koskaan päässyt sänkyyn asti, vaan nukahti sohvalle. – Päivän aikana huolehdin oppilaistani, joista osa oli myös erityislapsia. Opettajana minun olisi pitänyt pystyä hoitamaan oppilaideni asioita myös iltaisin. Samaan aikaan oma tyttäreni tarvitsi paljon apua. Tilanne oli Sadulle henkisesti raskas ja herätti ristiriitaisia tunteita. Kaksi työtä ja oman tyttären tilanne olivat liian vaativa yhdistelmä. Satu pohti pitkään, miten voisi yhdistää työn ja tyttärensä hoidon. – Olin ensin vuorotteluvapaalla opettajan työstäni ja sen jälkeen vielä virkavapaalla, jota en saanut enää toisen vuoden jälkeen. Niinpä minun oli pakko irtisanoa itseni. Toista työtään, maatilan hoitamista, Satu jatkoi. Hän pitää tätä nyt hyvänä ratkaisuna. Salmesvuorilla on tila, jossa on parikymmentä lehmää ja myös viljelyksiä. Satu kertoo, että hän pystyy hyvin tekemään navettatöitä, kun Taru tietää äidin olevan lähistöllä. Satu pystyy myös – Satu pystyy hyvin tekemään navettatöitä, kun Taru tietää äidin olevan lähistöllä. 12 LAB1701_10-13.indd 12 auttelemaan sujuvasti työpäivänsä aikana tytärtään. Nyt 21-vuotias Taru osallistuu itsekin jonkin verran maatilan töihin – Taru rakastaa eläimiä ja hänellä on paljon eettisiä periaatteita. Hänellä on jonkinlainen unelma omasta, pienestä tilasta, jossa olisi muutama eläin ja luomuviljelyä. Satu kertoo Tarun olevan mm. innokas leipoja, ja välillä Taru on myynyt tilan tuotteita kesätorilla. Satu pohtii, että tulevaisuudessa hänen on ehkä vielä tehtävä uusia ratkaisuja: maataloustyö on fyysisesti raskasta ja se alkaa käydä kuormittavaksi ikääntyessä. SATU KERTOO, ETTÄ TARULLA ON ASPERGERIN OIREYHTYMÄ. Hänen on vaikeaa olla esimerkiksi meluisassa ympäristössä aistiyliherkkyyden vuoksi. – Tarulle on ollut hyväksi saada asua maalla, luonnon rauhan ympäröimänä. Satu jatkaa, että vaikka Tarulla on joitakin ystäviä ja seurustelukumppanikin, sosiaaliset tilanteet ovat hänelle vaativia. – Koulussa Taru pärjäsi melko hyvin vielä ala-asteella, mutta yläasteelle siirtyessä häntä alettiin kiusata rajusti. Tarun oli vaikeaa sopeutua suureen ryhmään. Taru ei enää pystynyt käymään koulua pelkotilojensa vuoksi. – Taru alkoi nähdä harhoja ja hän tunsi pakottavaa tarvetta hypätä sillalta alas. Taru joutui sairaalahoitoon psykoottisten oireiden vuoksi ja myöhemmin hänellä diagnosoitiin skitsofrenia. Ensimmäinen sairaalajakso koetteli perhettä monella tavalla, eikä tuonut lepoa Sadun työarkeen. Satu kertoo, että Tarulta vaadittiin sairaalassa tiukkojen sääntöjen noudattamista, mikä aiheutti vastareaktiona voimakasta uhmaa ja ahdistuneisuutta. – Asperger-ihminen haluaa tehdä tietyt asiat omalla tavallaan, mutta Taru koki, ettei tätä ymmärretty. Taru oli esimerkiksi tottunut kuuntelemaan joulumusiikkia ympäri vuoden, se oli hänelle turvaa tuova rutiini. Satu kuvaa, että tilanne hoitohenkilökunnan kanssa meni solmuun. Vanhemmat ottivat yhteyttä potilasasiamieheen. Hänen avullaan päätös tahdonvastaisesta hoidosta purettiin ja Taru palasi kotihoitoon. Satu jatkaa, että kotiin päästyään Taru oli rauhallinen ja itsetuhoiset ajatukset olivat poissa. Satu 1/2017 3.3.2017 11:40:48

kertoo, että myöhemmät sairaalajaksot ovat olleet Tarulle parempia kokemuksia. SATU TOTEAA, ETTÄ HÄNEN OLISI VAIKEAA YHDISTÄÄ OMAISHOITOON VIRKATYÖTÄ. Tällöin kotiin tarvittaisiin hoitaja tuuraamaan Satua. Vieras ympäristö olisi puolestaan rasite Tarulle, ja tämän vuoksi Satu ei ole halunnut tyttärelleen sijaishoitopaikkaa. Mikäli sellainen olisi, sen tulisi olla tuttu ja aina sama. Omaishoidon tukeen kuuluvat vapaapäivät on järjestetty niin, että vanhemmat lähtevät lomalle ja Taru jää kotiin, jossa hoitajat huolehtivat hänestä. Satu auttaa Tarua useissa päivittäisissä asioissa, kuten vuorokausirytmin ylläpidossa ja ajan hahmottamisessa. Välillä Tarun on vaikeaa syödä ja hän pelkää jäädä yksin kotiin. Yläasteen jälkeen Taru ei ole kulkenut julkisilla kulkuneuvoilla. Kaupungilla Taru eksyy, ellei hänellä ole mukanaan kännykkää, joka näyttää kulkureitin – Kaikki lääkkeet ovat myös minulla, koska Taru on ollut itsetuhoinen. Satu kertoo, että Taru tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa silloin, kun psykoottiset oireet laukeavat. Tuolloin Satu arvioi tyttärensä tilaa koko ajan: milloin on annettava ylimääräistä lääkettä ja miten paljon, milloin on lähdettävä päivystykseen tai soitettava apua. – En jaksaisi, jos joutuisin valvomaan kokonaisia öitä. Vuorottelemme mieheni kanssa siten, että minä nukun alkuillasta ja mieheni jää vielä hetkeksi valvomaan. Heräilen aikaisin aamuyöstä, jolloin voin taas käydä katsomassa Tarun vointia. Satu kertoo myös tilanteista, joissa hän on istunut Tarun rinnalla päivystyksessä myöhäänkin yöhön. Henkilökunnasta ei ole löytynyt ketään, joka olisi voinut valvoa tytärtä ja olla hänen tukenaan. Satu sanoo, ettei olisi kyennyt tällaisten iltojen jälkeen lähtemään aamulla työhön. Satu kiittää miestään Veikkoa siitä, että hän on jaksanut olla koko ajan tukena Tarun hoitamisessa. – Tiedän, että joillakin tällaiset tilanteet johtavat jopa eroon. Emme riitele Veikon kanssa, kun meillä on vaikeaa, vaan puhallamme yhteen hiileen. Riitelemme pikemminkin silloin, kun meillä on aikaa ja asiat ovat hyvin Satu jatkaa, että yksi perheen selviytymiskeino on elää hetki kerrallaan. Satu miettii vaihe vaiheelta, mitä tehdä, 1/2017 LAB1701_10-13.indd 13 jos Tarun vointi alkaa mennä alaspäin. Satu ei sure tilannettaan tai sitä, mitä on edessä. Pienet asiat eivät hermostuta tai harmita. Viikkosiivous jää, jos on jäädäkseen. Huumori helpottaa oloa ja koiran kanssa lenkkeily rauhoittaa mieltä. – AJATTELIN, ETTÄ TOTTA KAI MINÄ TYTTÄRENI HOIDAN, SATU NAURAA JA KERTOO, ETTEI OIKEIN ALUKSI YMMÄRTÄNYT, MIKSI HÄNELLE TARJOTTIIN OMAISHOIDON TUKEA. Tampereen kaupunki myönsi omaishoidon tuen Sadulle heti, kun hän laittoi hakemuksen vireille. – Sen sijaan kouluavustajaa Taru ei aikanaan saanut. Perusteluna oli, että tytär oli liian huonossa kunnossa ohjaamaan avustajaa. Ehkä asiasta olisi kannattanut valittaa, Satu miettii nyt Kaikista muistakaan etuuksista ja palveluista ei Satu aluksi tiennyt. Hän toivookin, että omaiset saisivat hyvissä ajoin tietoa näistä asioista ja niiden merkitys selitettäisiin heille. Tämä helpottaisi myös omaisen työssäkäyntiä ja ehkäisisi uupumista. Satu kertoo, että aluksi hän vastasi esimerkiksi kaikista Tarun kuljetuksista itse. Tampereen Teiskosta on keskustaan matkaa 50 kilometriä. Satu saattoi ajaa 100-300 kilometriä päivässä. Hän kuljetti aikanaan Tarua Teiskosta keskustaan ja takaisin, jotta Taru sai suoritettua peruskoulunsa loppuun. Lisäksi Satu hoiti Tarun terapiakuljetukset. – Usein olin niin väsynyt, että nukuin sen ajan, kun Taru oli terapiassa. Terapeutti tarjosi minulle petiä, jossa levätä, mutta nukuin autossa. – Vasta sen jälkeen, kun Taru oli ollut aggressiivinen minua kohtaan autossa, pyysin lääkäriä kirjoittamaan liitteen Kela-takseja varten. Satu kertoo, että Tarun vointi on kohentunut ja hän on alkanut käydä mm. keskustassa kokoontuvassa Inspis-pajatoiminnassa. Inspis-ryhmässä voi tehdä esimerkiksi käsitöitä. – Nyt olisi tarkoitus hakea kaupungilta sotetakseja. Inspis-ryhmä alkaa juuri aamunavettatöiden aikaan. Satu tuntee työssäkäyviä omaishoitajia Tampereen seudun omaishoitajien äitiryhmästä. Moni on pystynyt käymään työssä, jos työnantaja on joustanut työajoissa ja järjestelyissä. – Kaikissa työpaikoissa ja -tehtävissä tämä ei aina onnistu. Työnantajan asenteella on myös merkitystä: miten hän ymmärtää omaishoitajan tilanteen. On työnantajia, jotka arvostavat osaavaa työntekijää ja ovat valmiita tekemään perhetilanteen vaatimia järjestelyitä. Satu pohtii, että moni asia vaikuttaa siihen, miten työn ja omaishoidon voi sovittaa yhteen. Toiset pystyvät esimerkiksi työskentelemään päivisin, vaikka nukkuisivat vain neljän tunnin unia, toiset puolestaan tarvitsevat enemmän lepoa. Osa omaishoitajista vaihtaa ammattia tai työpaikkaa. Sijaisjärjestelyt ja kotiin annettavat palvelut ovat tärkeitä työssäkäyville omaishoitajille. Lapset ja nuoret tarvitsevat hoidon siksi ajaksi, kun heistä huolehtiva vanhempi on työssä. Hoitopaikan järjestäminen iltapäiväksi tai illaksi ei ole aina kuitenkaan yksinkertaista, jolloin hoitaja pitäisi saada kotiin. Satu kertoo, että äitiryhmässä moni perhe kaipaa jaksamisensa tueksi myös siivousapua. Tukiryhmät, jotka tarjoavat nuorille päivätoimintaa, ovat myös omaishoitajille tärkeitä. Nuoria ryhmät auttavat monella tavalla: ne pitävät yllä esimerkiksi päivärytmiä ja tukevat itsenäistymistä. – Meillä äideillä on yhteinen huoli siitä, mihin nuoremme sijoittuvat, kun tulemme vanhoiksi ja alamme ehkä sairastella. Mistä löytää nuorelle paikka, jossa hänen on hyvä elää ja asua? Tämä nivelkohta koetaan vaikeaksi ja pelottavaksikin. Satu kuvaa, että omaishoitajilla on epävarmuutta tukien ja palveluiden saamisessa. Esimerkiksi omaishoidon tukea saatetaan pyrkiä alentamaan perustelemalla, että olosuhteet ovat muuttuneet. – Usein päätöksiin saa muutoksia valittamalla, kun valituksen vain jaksaa tehdä Satu ja Taru ovat olleet mukana ”Olen vierelläsi” -valokuvanäyttelyssä. Näyttely kuvaa omaishoitajina toimivien ihmisten arkea. FinFami sekä Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelivät valokuvaaja Satu Kemppaisen kuvia valokuvanäyttelyssään vuosien 2015 ja 2016 aikana. Näyttelyä on tarkoitus saada esiin eri paikkakunnille tänäkin vuonna. Sadulle ja erityisesti Tarulle näyttelyyn osallistuminen oli voimaannuttava kokemus. Teksti: Tia-Maria Lehto Kuvat: Satu Kemppainen 13 3.3.2017 11:40:48

Mielenterveysomaisten kuntavaalikysely Labyrintti-lehti teki eduskuntapuolueille kuntavaalikyselyn, jossa tiedusteltiin puolueiden kantaa mielenterveysomaisille tärkeisiin ja ajankohtaisiin aihealueisiin. Kysymykset olivat: 1. Arviolta 25 % alaikäisistä lapsista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Miten turvaatte näille perheille riittävän ja oikea-aikaisen tuen? 2. Lähes joka toinen (46%) mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse. Miten turvaatte mielenterveysomaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen? 3. Kuntavaalilupauksenne mielenterveysomaisille. Asmo Maanselkä, puoluesihteeri, Kristillisdemokraatit 1. Kristillisdemokraatit lisäisivät perhepalveluita ja panostaisivat erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin. Neuvolat ja kouluterveydenhuolto ovat mielestämme avainasemassa matalan kynnyksen palvelujen tarjoamisessa, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan antaa apua varhaisessa vaiheessa. Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille sekä perheiden tukipalvelulle ja perheneuvonnalle ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden tukipalveluille on erityistä tarvetta. Päihdeongelmista kärsiville vanhemmille tulee tarjota apua ja tukea päihteistä irti pääsemiseen. Lapselle ja nuorelle on tärkeää, että syntyy kontakteja turvallisiin aikuisiin. Tässä erilaiset harrastukset sekä varhaiskasvatus ja perusopetus ovat keskeisessä asemassa. Pienet ryhmäkoot päiväkodeissa ja koulussa antavat opettajille ja ohjaajille mahdollisuuden huomioida lasten yksilölliset tarpeet ja tarvittaessa ohjata perhettä saamaan lisätukea. Viime kädessä laadukkaat peruspalvelut, kuten äitiys- ja lastenneuvola, varhaiskas14 LAB1701_14-18.indd 14 vatus ja perusopetus ovat parasta ennaltaehkäisevää toimintaa. Jokaiselle lapselle tai nuorelle pitää myös tarjota mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja kulttuuria perheen tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi koulujen yhteydessä toimivat maksuttomat harrastekerhot ovat tärkeitä. Rahoituksen lisääminen matalan kynnyksen palveluihin on järkevää paitsi inhimillisestä myös taloudellisesta näkökulmasta, sillä monet esimerkit (mm. Imatran malli) kertovat, että kuntatalouteen alkaa hyvin nopeasti syntyä säästöä, kun raskaammilta toimenpiteiltä vältytään. Valtakunnan tasolla Kristillisdemokraatit vähentäisivät päihdeongelmia ennaltaehkäisevästi vähentämällä alkoholin kokonaiskulutusta alkoholin saatavuutta ja kysyntää hillitsevillä toimilla. Hallitus toimii tässä asiassa päinvastaisesti muun muassa tuomalla väkevämpiä alkoholijuomia ruokakauppoihin uuden alkoholilain mukana. 1/2017 3.3.2017 11:41:59

2. Kristillisdemokraatit varmistaisivat, että perheet saavat tukea erilaisiin ongelmiin tai esimerkiksi lasten kasvatukseen liittyviin huoliin ja että palvelut ovat helposti tarjolla. Lisäisimme lapsiperheiden kotipalvelua tukemaan vanhemmuutta ja arjessa selviytymistä ja pidämme huolta, ettei hinta muodostu esteeksi hakea kotipalvelua. Tukisimme myös vertaistukiryhmien toimintaa ja lisäisimme yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pääsyä perheneuvontaan ja psykoterapiapalveluihin on nopeutettava. Paljon on kyse myös käytännöistä, kiinnitetäänkö hoitokäyntien yhteydessä huomiota lähiomaisiin, kuten pitäisi. Mielenterveysomaisille on tarjottava käyntimahdollisuutta perheneuvolaan. 3. Kristillisdemokraatit vahvistavat matalan kynnyksen moniammatillisia palveluja lapsiperheille äitiys- ja lastenneuvolan yhteyteen. Lisäämme myös lapsiperheiden kotipalvelua tukemaan vanhemmuutta ja arjessa selviytymistä ja pidämme huolta siitä, ettei hinta muodostu esteeksi hakea kotipalvelua. Tahdomme varmistaa, että nuoret pääsevät nopeasti tarvittaviin mielenterveyspalveluihin ja että mielenterveyspalveluita on saatavilla riittävästi. Vahvistamme lasten ja nuorten hyvinvointia pienentämällä ryhmäkokoja päiväkodeissa ja kouluissa sekä lisäämällä maksuttomia harrastusmahdollisuuksia. Riikka Purra, poliittinen suunnittelija, Perussuomalaiset 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien perheiden lapsia on usein vaikea tunnistaa, jolloin koko perheen ongelmat saattavat jäädä pimentoon. Antureiden pitäisi olla herkkinä useassa paikassa, naapureista kouluun ja kavereista terveydenhuoltoon. Erilaiset lapset oireilevat ongelmista hyvin eri tavoin, ja käytännössä haaviin jäävät ensimmäisenä yleensä ulospäin oireilevat pojat, joilla on usein selviä ongelmia koulunkäynnissä. Yhtä tärkeää olisi kuitenkin tunnistaa myös hiljaisemmat, sisäänpäin oireilevat tytöt. Kun perhe on avun piirissä, saattaa ongelmaksi muodostua avun pirstaleisuus. Toimijoita saattaa olla useita, eikä koordinaatio ole selvää. Pahimmassa tapauksessa ihmiset joutuvat palloteltaviksi paikasta toiseen, eikä vastuu määräydy selvästi. Lapsille tällainen on erityisen ongelmallista, koska heille saattaa jäädä mielikuva, että mitään ei voidakaan tehdä. Avun hakeminen on yleensä korkean kynnyksen takana, esimerkiksi häpeän tai omien vanhempien suojelun vuoksi, ja mikäli apu näyttäytyy yhdentekevänä instanssilta toiselle juoksemisena, eivät tulokset voi olla hyviä. Sote-uudistuksen myötä tilanne ei automaattisesti parane, päinvastoin haasteita on paljon. Näemme kuitenkin, että selkeämmät koordinaatiovastuut ja tiettyjen palvelujen keskittäminen voivat tuoda helpotusta päihde- ja mielenterveysperheiden avunsaantiin. Tehokas ja oikea-aikainen tuki edellyttävät paitsi hereillä olevia toimijoita ja läheisiä, myös saumattomasti toimivaa auttamisjärjestelmää. Tähän auttaa esimerkiksi saman katon alle kootut auttamisen ja tukemisen palvelut ja tarpeeksi avoimet yhteydet eri toimijoiden kesken. 2. Perheenjäsenen mielenterveysongelma koskettaa monia ihmisiä. Koko perhe pitäisi ottaa mukaan avun piiriin. Erityisesti lapsille vanhemman mielenterveysongelma on trauma, 1/2017 LAB1701_14-18.indd 15 jonka vaikutukset ulottuvat huomattavan pitkälle. Ikävän ketjuuntumisen katkaiseminen on tärkeää, vaikkakin erittäin vaikeaa. Lapsi tarvitsee erityisapua, mutta myös muiden omaisten jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Vertaistuen tarjoaminen ja yleensä kolmannen sektorin mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää. Myös muut yksityiset avunantajat kuten ”varamummo” tai vastaava, voivat olla kullanarvoisia. Vaikka tilannetta ei voisi kokonaan parantaa, on usein merkityksellistä saada edes viesti siitä, että on muitakin samassa veneessä olevia. Ja että karikkoiseltakin matkalta on mahdollista selvitä. 3. Ongelmiin vastaaminen edellyttää vahvaa poliittista tahtoa ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. Perussuomalaiset kantaa huolta yhteiskuntamme heikompiosaisista, eri syistä syrjäytyneistä, vähävaraisista, ja näkee näiden auttamisen ensiarvoisen tärkeänä. Viime vuosien painopiste on siirtynyt aivan liikaa esimerkiksi turvapaikanhakijoiden auttamiseen. Omassa porukassammekin on tekemistä, ja tämän tulee aina mennä edelle – kyse on kuitenkin rajallisista resursseista, vaikka tietyille poliittisille toimijoille vastakkaisen viestiminen onkin mieluista. Mielenterveyden ongelmat ja päihteiden väärinkäyttö vaikuttavat välitöntä ihmistä huomattavasti laajemmalle. Toisaalta myös niiden ennaltaehkäisy voi onnistua monesta suunnasta käsin, eikä kaikki vaikuttava politiikka suinkaan ole rakettitiedettä. Kannatammekin kuntatasolle erilaisia ruohonjuuritason kokoonpanoja, pieniä ratkaisuja ja kaikkien ihmisten omaa vastuunkantoa siitä, että meillä olisi parempi olla. Kuntatasolle sote-uudistuksen myötä jäävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävä antaa tähän tulevaisuudessa myös mahdollisuuksia. 15 3.3.2017 11:42:00

Paula Risikko, sisäministeri, Kokoomus 1. Lapsen hoito ja tuki on huomioitava ja järjestettävä, mikäli vanhemmalla tai huoltajalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Parasta apua on aikainen, ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen apu eli perheen tulee saada apua ajoissa. Aikaisen puuttumisen mahdollistavat esimerkiksi neuvolapalveluiden hyvä toiminta. Apua tarvitsevat tulee havaita jo neuvolassa sekä ennakoida avun tarvetta. Toinen varhaisen puuttumisen paikka on työterveydenhuolto, jossa on otettava puheeksi havaitut ongelmat. Mielenterveys- ja päihdeongelmia on hoidettava läpileikkaavasti kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta koko perhe saa parhaan mahdollisen tuen. Järjestöt tarvitaan tähän työhön mukaan. 2. Potilaan omaista voidaan huomioida hyvin yksinkertaisilla tavoilla. Potilaan hoidossa on kysyttävä myös omaiselta, miten hän voi. Kaikki panostus omaisten palveluihin on samalla ennaltaehkäisevää työtä. Mielenterveyspotilaiden omaisten ja läheisten järjestön tukeminen kunnassa on tärkeää, jotta saamme kolmannen sektorin mukaan ottamaan koppia omaisista. 3. Vaikka sote siirtyy maakuntaan, vaikutan päättäjänä siihen, että saamme hyviä palveluja. Kuntien tehtäväksi jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Pyrin siis kunnassa luomaan edellytykset mielenterveyden edistämistyöhön. Lisäksi minulle on tärkeää, että kunta tukee järjestöjen työtä. Myös valtakunnallisella tasolla pyrin huolehtimaan järjestöjen toimintaedellytyksistä. Antton Rönnholm, puoluesihteeri, Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) 1. Asenteet mielenterveysongelmiin ovat muuttuneet hitaasti. Mielenterveyden keskusliiton julkaiseman mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveyskuntoutujia ei vieläkään pidetä suomalaisten yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Jotta asennemuutosta saadaan joudutettua, on mielenterveystyön näkyvyyttä parannettava. Lasten ja nuorten turvallisuus sekä hyvinvointi ovat avainasia perheitä autettaessa. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisissa perheissä elävien lasten asemaa voidaan parhaiten auttaa auttamalla ennakoivasti koko perhettä. Kenenkään ei pidä jäädä ilman apua siksi, että pelkää avun kautta joutuvansa ympäröivän yhteiskunnan väheksymäksi. Suomen hyvä neuvolajärjestelmä parhaimmillaan tarjoaa korvaamatonta ennakoivaa apua perheille. Viime hallituskaudella hyväksytty uusi sosiaalihuoltolaki sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki toivat viranomaisten keinovalikkoon monia auttamisen työkaluja. 2. On raskasta kantaa huolta läheisen ihmisen hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Samalla kun mielenterveyspalveluita kehitetään, täytyy kehittää myös omaisten tarpeet huomioivia palveluja. Omaishoitajina toimivat tarvitsevat lisäksi esimerkiksi todel16 LAB1701_14-18.indd 16 lisen mahdollisuuden vapaapäivien pitämiseen, olivat he sitten sopimuksellisia omaishoitajia tai ilman sopimusta omaistaan hoitavia. Perheitä ei saa jättää mielenterveysongelmien kanssa yksin. Kun yksi perheenjäsen sairastuu, on koko perheen saatava tarvittaessa apua. Lapsi, jonka vanhemmalla on mielenterveysongelmia, ansaitsee saada ikäänsä soveltuvaa tietoa perheensä tilanteesta sekä itselleen sopivia tukipalveluja. 3. SDP:n puoluekokous päätti 5.2.2017, että me haluamme edistää nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi valmistelemme toimenpideohjelman. Varsinaisen mielenterveystyön ja mielenterveyspalveluiden lisäksi on olemassa monia kevyempiä keinoja, joilla voidaan parantaa ihmisten henkistä oloa. Esimerkiksi kunnissa tarjottavat ilmaiset liikuntapalvelut ja liikuntamahdollisuudet, erilainen kerho- ja harrastustoiminta sekä yhteisölliset palvelut tukevat arjessa jaksamista ja voivat auttaa ehkäisemään pahaa oloa. Näiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja turvaaminen on tärkeää. 1/2017 3.3.2017 11:42:01

Niklas Mannfolk, presschef – lehdistöpäällikkö, Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) 1. RKP on aina liputtanut ennaltaehkäisevien palveluiden puolesta. Ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluvat esimerkiksi koulukuraattorit, etsivä nuorisotyö sekä monipuoliset ja edulliset harrastusmahdollisuudet. Ennaltaehkäisevä työ säästää kustannuksia, jota kautta puolestaan vapautuu resursseja mielenterveys-, päihde- ja lastensuojelutyöhön. Tärkeää on myös, että kaikki palvelut toimivat yhteistyössä, jotta tarvittava apu löytää ajoissa perille. 2. Turvaamme mielenterveysomaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäämällä tietoa siitä, että apua on saata- villa ja ettei sen pyytämistä tarvitse pelätä tai hävetä. Kenenkään ei tulisi olla yksin, vaan uskaltaa hyödyntää yhteiskunnan ja kolmannen sektorin tarjoaman verkoston apua. Terapiaan pääsyä on helpotettava, ja omaisten tukiryhmien saatavuutta ja resursseja lisättävä. 3. Meistä sosiaalipalvelut, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelut, kuuluvat kuntiin. Tällaiset terveydenhuollon palvelut on tarjottava mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, jotka palveluita käyttävät. Haluamme nähdä uudistuksen, jossa potilas on keskiössä, ei hallinto. Lasse Miettinen, puoluesihteeri, Vihreät 1. Avainasemassa ovat päiväkoti ja koulu. Laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulu tarjoavat lapselle turvallisen ympäristön ja luotettavia aikuisia, jotka pitävät hänestä huolta silloinkin, kun kotona voi olla vaikeaa. Kaikkien lasten yhtäläistä oikeutta täyteen päivähoitoon ei missään tapauksessa saa heikentää. Se on tärkeä voimavara hankalassa asemassa oleville perheille – juuri niille, jotka tukea eniten tarvitsevat. Siellä missä tämä oikeus on viety, se on palautettava. Toimivalla oppilashuollolla ja kouluterveydenhoidolla on tärkeä rooli lasten kotioloihin liittyvän avuntarpeen havaitsemisessa. Tämä koskee erityisesti lapsia, joiden vanhempi ei ole hakenut tai saanut hoitoa ongelmiinsa. Etsivä nuorisotyö ja nuorten harrastusmahdollisuudet ovat koulun rinnalla olennaisia tukipalveluja nuorelle, jonka vanhemmilla on ongelmia. Perheiden tilannetta kokonaisuutena voi helpottaa myös esimerkiksi erilaisin kotiapupalveluin. 2. Omaisille on erityisen tärkeää tulla pidetyksi ajan tasalla 1/2017 LAB1701_14-18.indd 17 sairastuneen läheisen voinnista ja hoidosta. Tämä vaatii hoitavalta henkilökunnalta otetta, jossa omaiset otetaan huomioon ja mukaan hoitoprosessiin yhteistyökumppaneiksi. Myös muut tukipalvelut kuten vertaistuki, terveystarkastukset ja mahdollisuudet vapaa-aikaan, tukevat sairastuneen läheisiä ja ehkäisevät heidän sairastumistaan. 3. Päämäärämme on turvata julkiset palvelut - suomalaisen hyvinvointivaltion ydin. Haluamme luoda nykyistä toimivammat hoitoketjut, niin että eri palveluja ei joudu hakemaan eri luukuilta, vaan yksi ja sama taho vastaa siitä, että ihminen saa tarvitsemansa avun. Tämä on tärkeää eritoten mielenterveyden hoidossa, sillä sairastuneella ja hänen läheisillään ei ole läheskään aina voimia selvittää, mistä saada tukea ja apua. Mielenterveysomaisten osalta päätavoitteemme on turvata heidän jaksamisensa. Erityisesti haluamme puuttua epäkohtiin, jotka vaikeuttavat omaishoidon tuen saamista psyykkisistä sairauksista kärsivän läheiselle, sekä yhtenäistää kunnissa omaishoidon tuen myöntämisen perusteet. 17 3.3.2017 11:42:02

Jouni Ovaska, puoluesihteeri, Keskusta 1. Tärkeintä on ongelmien ennaltaehkäisy ja avun saaminen ajoissa matalan kynnyksen palveluilla. Vastuu ei ole pelkästään yhteiskunnalla, vaan myös meillä kaikilla yksilöinä ja lähiyhteisöinä huolenpidon ja välittämisen kautta. Mielenterveyspalveluiden resursseja on suunnattava myös varhaisen vaiheen tukeen aina neuvoloista vanhusten palveluihin saakka. Masennus ja muut mielenterveysongelmat ovat monesti työperäisiä. Työhyvinvointiin, perheiden elämäntilanteen huomioiviin työaikajoustoihin ja mielenterveyskuntoutujien työhön paluuseen pitää panostaa nykyistä enemmän niin kunnissa kuin muillakin työpaikoilla. 2. Palveluita on kehitettävä niin, että niissä tunnistetaan fyysisen toimintakyvyn lisäksi nykyistä paremmin psyykkiset sairaudet ja niiden vaikutukset. Perheen vanhemman saadessa apua päihde- tai mielenterveysongelmaan on aina arvioitava myös koko perheen hoidon ja avun tarve. Vain murto-osa mielenterveysomaisista saa omaishoidon tukea. Heitä ei usein edes tunnisteta omaishoitajiksi ja siksi heidän pääsyään omaishoidon tuen piirin pitää parantaa. Lisäksi esimerkiksi perhehoidon mahdollisuutta pitää käyttää enemmän mielenterveyskuntoutujien omaishoitajien lomituksessa. Osana Sipilän hallituksen kärkihanketta toteutetaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien omaishoitajien tukeminen – kokeilu, jossa kuntoutujien omaiset pyritään tunnistamaan ja heitä tuetaan muun muassa vertaistukiryhmissä. 3. Mielenterveys- ja päihdepalveluja pitää kehittää soteuudistuksen tavoitteiden mukaisesti siten, että apua on ajoissa saatavilla. Asiakkaan ja hänen läheistensä ongelmat ja elämäntilanteet on nähtävä kokonaisuutena. Apua tarvitsevia ihmisiä ei saa pompotella hallintolähtöisesti luukulta toiselle, vaan palveluiden on oltava joustavia ja asiakkaiden tarpeista lähteviä. Hyvänä esimerkkinä konkreettisista toimista on Sipilän hallituksen mielenterveysosaamista vahvistava hanke, jonka avulla järjestetään Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia jopa kymmenille tuhansille ammattilaisille ja muille kansalaisille. Anna Vuorjoki, kaupunginvaltuutettu Helsingissä, Vasemmistoliitto 1. Lapsia ja perheitä tukevat mielenterveyspalveluiden lisäksi sosiaalitoimen perhetyö, perheneuvola, lastenneuvola ja päivähoito tai koulun oppilashuolto. Ammattilaisten yhteistyö olisi nykyistä sujuvampaa, jos palvelut koottaisiin yhteen. On huolestuttavaa, että hallitus on ottanut sote-uudistuksen lähtökohdaksi markkinakilpailun, vaikka sen sijaan palveluita pitäisi päinvastoin integroida ja kehittää asiakkaan, ei yritysten tarpeista käsin. Perheiden pitää saada ennaltaehkäiseviä palveluita jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Neuvolassa ja perhetyössä voidaan tarttua pulmiin silloin, kun ne ovat pieniä. Näistä paikoista apua on myös helpointa pyytää. Esimerkiksi Imatran mallissa perhetyöntekijä ja neuvolan työntekijä käyvät perheessä jo ennen lapsen syntymää. Kun tullaan tutuiksi, on tukeminenkin mahdollista. Kaikkein tärkeintä lapselle tietenkin on, että vanhempi saa hyvää hoitoa ongelmiinsa. Vasemmistoliiton tavoitteena onkin lisätä resursseja mielenterveys- ja päihdepalveluihin. 18 LAB1701_14-18.indd 18 2. Omaisen sairastuminen on iso kriisi. Julkisissa mielenterveyspalveluissa pitää olla tarjolla terapeuttista tukea kaikille vaikeassa elämäntilanteessa oleville, ei vain niille, joilla on diagnosoitu sairaus. Tämä ehkäisisi muutenkin sairauksien kehittymistä. Omaiset on myös otettava mukaan hoitoprosessiin, ja heille itselleen on tarjottava tukea. Mielenterveysjärjestöt järjestävät tarpeellista vertaistukija virkistystoimintaa, ja niiden toimintaa on tuettava riittävin julkisin avustuksin. Vasemmistoliitto vaatii, että omaishoidon tuen myöntämisessä pitää ottaa huomioon psyykkiset sairaudet samalla tavalla kuin muutkin. Samat oikeudet kuuluvat kaikille omaistaan hoitaville. 3. Vasemmistoliitto tekee töitä mielenterveyshoidon parantamiseksi ja vaatii, että omaishoidon tuen saamisessa mielenterveysomaiset ovat samalla viivalla muiden kanssa. 1/2017 3.3.2017 11:42:03

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Omaishoitajana ja työssä O KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ len miettinyt paljon tätä kysymystä. Miten neen läheisen kulujen kattamiseen. On todella harmillista, että vaikea onkaan toimia omaishoitajana, kun työ sairauden aiheuttaman murheen lisäksi omaiset joutuvat usein vaatii osansa. kantamaan huolta myös taloudellisesta pärjäämisestä. Laissa on määritelty, että työntekijällä on Työssä käydessä omaista kuormittavat ajankäytön ja jaksamahdollisuus olla poissa misen ongelmat. Monesti vapaan työstä neljä vuorokautta, jos hänen alle anominen töistä on ainoa vaihtoehto. kymmenvuotias lapsensa sairastuu. On Takaraivossa voi kuitenkin olla pelko myös määritelty, että omaisen tai läheisen työpaikan menettämisestä, eikä työnsairastuessa työntekijä voi anoa työstä antajakaan aina suhtaudu pyyntöön vapaata tarvitsemansa hoitovapaan ajaksi. suopeasti. Usein omaiset pohtivat, Oli sairastunut sitten alle tai yli kymmenkuinka kauan töistä uskaltaa olla pois, vuotias, täytyy molemmissa tapauksissa jotta pääsee sinne vielä takaisin. asiasta sopia työnantajan kanssa. PidetMonet omaiset ovat töistä vapaalle tävän vapaan aikana työnantajalla ei ole jäädessään huolissaan siitä, onko lakiin perustuvaa palkanmaksuvelvollityöpaikka vielä tallella vapaan päättysuutta. essä. Toisaalta taas työssä käydessä huoli Monissa työehtosopimuksissa työnansairastuneen pärjäämisestä kulkee aina tajalle on määrätty palkanmaksuvelvollimukana. suus alle kymmenvuotiaan lapsen sairasTänä päivänä pulma koskettaa yhä tuessa. Jos palkanmaksuvelvollisuutta ei useampaa, koska sairaalapaikkoja vähenole, Kela korvaa osan lapsen sairaudesta netään edelleen ja avohoito ei ole seuranneesta ansionmenetyksestä. Jos tarpeeksi kehittynyt tai jokaisen sairassairastunut on yli kymmentuneen saatavilla. Omasta vuotias, korvauksia ei saa mielestäni avohoito on TYÖSSÄ KÄYDESSÄ OMAISTA KUORMITTAVAT Kelalta eikä työnantajalta. hyvä ratkaisu silloin, kun se AJANKÄYTÖN JA JAKSAMISEN ONGELMAT. Moni yli kymmenvuopalvelee sairastuneen toipuMONESTI VAPAAN ANOMINEN TÖISTÄ ON tiaan mielenterveyspotimista. Akuutissa tilanteessa laan omainen joutuu mietsen toimivuuteen on vaikea AINOA VAIHTOEHTO. timään, jääkö pois työstä uskoa. joko määräaikaisesti tai kokonaan. Tämä on taloudellisesti Siksi toivonkin, että kun sote-ratkaisuja tehdään, psyykkinen vaikea päätös, sillä omaishoidon tuki ei ole monenkaan mielen- sairaus otettaisiin käsiteltäväksi siten, että kukaan ei jäisi tarvitterveysomaisen saatavilla. Omaishoitokriteerit on laadittu semansa hoidon ulkopuolelle. Omaiset eivät voi olla vastuussa pääasiassa somaattisia sairauksia silmällä pitäen. Siitäkin huolivakavasti psyykkisesti sairaan läheisensä hoidosta. Eiväthän matta, että mielenterveyskuntoutujasta huolehtiminen on usein omaiset joudu kantamaan vastuuta silloinkaan, kun on kyse todella raskasta. vakavasta somaattisesta sairaudesta kuten sydänsairaudesta. Mielenterveysongelmat tulevat monesti esiin teini-iässä tai Vaikka me omaiset taivumme moninaisiin tehtäviin, meillä aikuisena ja kuten kaikki tiedämme, on paljon sairastuneita, ei kerta kaikkiaan ole taitoja hoitaa psyykkisesti sairastujotka eivät ole pystyneet ansiotyöhön ollenkaan. Eläkekertymää nutta läheistämme. Hoito kuuluu ammattihenkilöille. Tämä ei ole ja henkilö on oikeutettu vain kansaneläkkeeseen. Tässä on tietysti kustannuskysymys yhteiskunnalle, mutta niin se tilanteessa omainen joutuu usein kustantamaan sairastuneen on myös omaiselle, joka pyrkii tasapainoilemaan sairastuneen menoja omien velvoitteidensa lisäksi. hoidon ja oman toimeentulonsa kanssa. Tilanne on omaiselle haastava. Sairastuneelta voi olla vaikea Toivotaan, että uusi sote ratkaisisi ainakin osan näistä kieltää rahallista apua ja joskus omaiset joutuvat itse taloudelpulmista. lisiin vaikeuksiin, kun varat eivät riitä sekä omien että sairastuHyvää kuluvaa vuotta kaikille lukijoille. 1/2017 LAB1701_19_Puheenjohtaja.indd 19 19 3.3.2017 11:42:43

Työn, omaishoivan ja arjen palapeli – hyvät työkäytännöt auttavat Omaishoitajuus voi kohdata ketä tahansa työuran eri vaiheissa. On olemassa ratkaisuja, joilla voi yhdistää hoivan ja työssä käymisen. ”Olin juuri saanut unelmatyön, kun äitini alkoi oireilla muistisairauden ensioireita. Hän unohti hellan päälle ja sekoili pankkitunnusten kanssa. Nyt olen äitini epävirallinen omaishoitaja. Onneksi työssäni on joustavat työajat ja voin tehdä töitä myös viikonloppuisin.” Media-alan ammattilainen, nainen, 38 v. panostaminen omais- ja perhehoidon kehittämiseen laitoshoidon sijasta yhtenä hallituksen kärkihankkeista. Painopisteen muutos korostaa työssäkäynnin ja omaishoivan yhteensovittamista, sillä yhä useampi hoivaa läheistään työssäkäyntinsä ohella. Tutkijat Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi ovat tutkineet työssäkäynnin ja läheis- ja omaishoivan yhdistämistä. Tutkimuksen punaisena lankana oli löytää sellaisia työhön ja ja perheen yhteensovittamisen ongelmia kuin omaishoivaan liittyviä tilanteita. Kuitenkin työpaikoilla samat ”perheystävälliset ratkaisut” helpottavat usein niin lapsiperheiden kuin esimerkiksi omia vanhempiaan tai puolisoaan hoivaavien tilannetta. TUTKIMUKSEN HYVIÄ TYÖHÖN JA ”Meillä työpaikalla on työaikapankki. TYÖOLOIHIN liittyviä käytäntöjä, jotSen avulla voin viedä poikaani päiväska tulivat sekä kysely- että haastatteluosiaikaan terapioihin, jotka liittyvät hänen oissa esille olivat: päivittäin liukuva työautisminkirjon häiriöiden aika, etätyö, lyhennetty työhoitoon. Kuitenkin mieltäni aika, työaikapankki ja poisTYÖSSÄKÄYNTI ON TÄRKEÄ HENKIREIKÄ stressaa, että olen työnantasaoloista ja niiden korvaamiHOIVAN TÄYTTÄMÄLLE ELÄMÄLLE. jalleni jatkuvasti ’aikavelkaa’, sesta sopiminen lähiesimiekoska aikatilini on miinushen kanssa. Seuraavassa on merkkinen. Onneksi työnantaja ja työkatyöoloihin liittyviä hyviä ratkaisuja, joilla kaksi esimerkkiä puolisohoitajien kuvaaverit ovat ymmärtäväisiä, vaikka joskus hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista käytännöistä: tulee huomauttelua.” mista voidaan tukea. Päiväkodin hoitaja, nainen, 48 v. Suomessa lähes kolmannes työssäkäy”Työpaikallani ratkaisevaa on se, että vistä pitää huolta perhe- ja lähipiiriinsä sovitut työt tulevat tehdyiksi. Voin ottaa ”Puolisoni sairastui kuusikymppikuuluvasta henkilöstä tämän korkean joitain työpäiviä vapaaksi, kun olen senä Alzheimerin tautiin. Nyt hän ei iän, sairauden, vamman tai muun arjessa tehnyt ylimääräisiä työtunteja. Voin enää selviä kotioloissa yksin. Sairauden selviytymistä heikentävän syyn vuoksi. myös tehdä etätyötä kotoa käsin, mikä myötä suhteemme on muuttunut lähinnä Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin helpottaa hoivan järjestelyjä. ” huolenpitosuhteeksi – siitä on karissut 700 000 työssäkäyvää. Tavallisimmin Ohjelmoija, mies, 57 v. kaikki seksikkyys! Minulle helpotusta huolenpidon kohteena ovat omat tai tuovat omaishoitosopimukseeni kuuluvat puolison vanhemmat (72 %), mutta ”Työskentelen 80 % työajasta ja vapaapäivät, nautin niistä todella paljon!” kohteena voi olla myös erityishoitoa olemme sopineet työvuoroista lähimYksityisyrittäjä, nainen, 65 v. tarvitseva lapsi tai sairauden takia hoivaa pien työkollegoiden kanssa. Voimme tarvitseva puoliso, kuten tutkimuksen melko vapaasti sopia työajoista keskeKuvatut tilanteet koskevat työssäkäyvien esimerkit osoittivat. nämme. Pystyn järjestämään puolen suomalaisten kasvavaa joukkoa kertoen Yksi Kauppisen ja Silfver-Kuhapäivän vapaaksi viedäkseni vaimon siitä, että omaishoitajuus voi kohdata lammen tutkimuksen tavoitteista oli lääkäriin tai kuntoutukseen.” ketä tahansa työuran eri vaiheissa. tehdä omaishoitajien tilannetta työpaiKonsultti, mies, 53 v. Suomessa hoivapolitiikan painopiskoilla näkyväksi ja avata omaishoiteiden muutosten myötä perhe- ja lähipii- vaan liittyvää keskustelua työpaiHyvänä käytäntönä pidettiin myös rissä tapahtuvan hoivan merkitys kasvaa. koilla. Työpaikoilla on helpompi ottaa vuosilomasta jäävien päivien säästämistä Tätä ilmentää nykyisen hallituksen puheeksi lapsiperheiden kohtaamia työn yllätyksellisiä tilanteita varten. Samaan 20 LAB1701_20-21.indd 20 1/2017 3.3.2017 11:46:18

Suomessa lähes kolmannes työssäkäyvistä pitää huolta perhe- ja lähipiiriinsä kuuluvasta henkilöstä tämän arjessa selviytymistä heikentävän syyn vuoksi. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 700 000 työssäkäyvää. tähtäsi lomarahojen vaihto vapaapäiviksi. Tämä osoittaa, että hoivaajilla on eräänlainen vuosikelloajattelu, jonka avulla he hahmottavat ajankäyttöään ja varautuvat ennakolta mahdollisiin kriisitilanteisiin. Omaishoidon kysymyksiä voi ottaa esille myös kehityskeskusteluissa koskien esimerkiksi työaikoja tai ura- ja koulutussuunnitelmia. Tutkimuksessa esiin tulleet hyvät käytännöt vahvistivat hoivaajien työssä viihtymistä ja vähensivät stressiä. TUTKIMUKSEN MUKAAN MATKAPUHELIN oli käytetyin apuväline, jolla omaishoitajat pitivät yhteyttä hoidettaviinsa. Etenkin etähoitajille, jotka asuivat eri paikkakunnilla, puhelin oli tärkeä yhteydenpitoväline. Puhelimen käyttöä työpaikalla kommentoitiin tutkimuksen haastatteluosiossa monin tavoin. Toisaalta suhtautuminen oli kollegoiden taholta ymmärtävää, mutta usein työajalla käydyt puhelinkeskustelut koettiin myös työntekoa häiritseviksi ja tungetteleviksi, kuten seuraavat haastattelukommentit osoittavat: ”Työpaikalla hoivaroolini tulee ilmi, kun vastaan anoppini puhelinsoittoihin, joskus hankalissa työtilanteissa. En koskaan tiedä, onko kyseessä hätätilanne. Olen koettanut selittää kollegoilleni puhelujen tärkeyttä, mutta jotkut ovat sitä mieltä, että yksityisasioita ei pidä tuoda työpaikalle.” Terveydenhoidon asiantuntija, nainen, 55 v. 1/2017 LAB1701_20-21.indd 21 ”Isäni on hämmentynyt, kun äitini on viety hoitokotiin ja hän ei pärjää yksin kotona. Hän saattaa soittaa minulle useita kertoja päivässä. Soittoja tulee myös viranomaisilta ja terveydenhuollon edustajilta. He eivät ymmärrä, etten aina voi vastata niihin. Työkaverit häiriintyvät - hankala tilanne kaiken kaikkiaan.” Työssäkäyvä nainen, 48 v. motivoituneita eivätkä halunneet olla taakaksi muille. Työssäkäynti oli tärkeä henkireikä hoivan täyttämälle elämälle. Ansiotyö toi itsenäisyyttä ja omanarvontunnetta palkkaturvan ohella. Työssäkäynnin ja omaishoivan yhteensovittamiseen kannattaa hyvillä käytännöillä panostaa, sillä ne tukevat omaisiaan hoivaavien työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Tekstissä esitelty tutkimus, Työssä- TYÖPAIKOILLA ON HELPOMPI OTTAA PUHEEKSI LAPSIPERHEIDEN KOHTAAMIA TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN ONGELMIA KUIN OMAISHOIVAAN LIITTYVIÄ TILANTEITA. Kommenttien pohjalta työpaikoille ehdotettiin "puhelinetikettiä", jossa johdon ja kollegoiden kanssa sovitaan yhdessä, miten ja missä tilanteissa hoidettaviin voi olla työaikana yhteydessä. Tällöin voidaan esimerkiksi sopia, kuinka usein puheluihin voi vastata ja milloin puheluita voi hoitaa. Yhteisesti sovitusta puhelinetiketistä hyötyvät myös koululaisten vanhemmat. Se on myös osoitus työpaikan perheystävällisyydestä. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen vastanneet hoivaajat panostivat paljon myös itse siihen, että työpaikalla asiat sujuivat kollegoiden ja johdon edustajien kanssa hyvin. He olivat työhönsä käynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen, toteutettiin Helsingin yliopistolla Työsuojelurahaston avustuksen turvin vuosina 2014-2015. Tutkimusjoukko (n = noin 800) koostui erilaisissa hoivatilanteissa olevista. Tutkimuksen yhteistyökumppaneina olivat Suomen Omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt (mm. Muistiliitto, Omaishoitajat ja läheiset-liitto, FinFami), mutta mukana oli myös muita järjestöjä kuten Leijonaemot ry. Teksti: Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi Kuva: Satu Kemppainen 21 3.3.2017 11:46:18

KOLUMNI Sanna Huhtonen, suunnittelija, FinFami ry Tasapainossa ja tietoisesti läsnä J KUVA: MINTTU LEHTOVAARA oskus, kun olen keskittynyt johonkin omaan puuhaani, Minulla on ollut viisas esimies, joka ymmärtää työn ja lapsi tulee viereeni huolestunut ilme kasvoillaan ja kertoo, perheen yhteensovittamisesta. Tasapainon löytymistä työn ja että hänellä on halauspula. Halausvarannot täytetään perhe-elämän välille on helpotettu joustoin, jotka mahdollispitkällä rutistuksella ja sen jälkeen lapsi rientää iloisesti tavat muun muassa kaksi etäpäivää viikossa. Toisin kuin joskus taas omiin touhuihinsa. ajatellaan, etäpäivät ovat minulle ne Nykyinen elämäni tarjoaa kaikista tehokkaimmat päivät. Töiden minulle monta roolia: olen äiti, jälkeen on jäljellä paljon enemmän puoliso, tytär, ystävä ja työntekijä. virtaa myös päivän muiden askaTyötehtäviini paneutumisen saattaa reiden tekemiseen. Etäpäivinä säästän keskeyttää puhelinsoitto lapselta, joka työmatkoihin kuluvan ajan ja voin haluaa kertoa koulupäivän tapahkäyttää sen lapseni kanssa olemiseen tumista. Kotona päivällispöydässä tai omiin harrastuksiin. ajatukseni lennähtävät tehtävään, joka Kun työ ja perhe-elämä ovat tasaodottaa huomenna töissä. Kesken painossa, työ tarjoaa onnistumisen kävelylenkin saattaa mieleeni juolahtaa kokemuksia ja mahdollisuuksia itsensä ystävä, jonka kanssa kuulumiset ovat toteuttamiseen, perhe puolestaan jääneet vaihtamatta. rakkautta, kumppanuutta ja turvalliTasapainoilu eri roolien välillä suutta. Monella on kokemusta siitä, aiheuttaa joskus riittämättömyyden kun työ ottaa enemmän kuin antaa ja tunteita ja levottomuutta. Levotonta kielteiset vaikutukset välittyvät myös mieltä pyrin rauhoittamaan tietoisen vapaa-aikaan. Omien jaksamisen läsnäolon harjoitteilla. Tietoinen rajojen tunnistaminen ja rohkeus ottaa läsnäolo on kykyä olla läsnä kulloisesasia puheeksi työnantajan kanssa ovat sakin hetkessä ilman, ensimmäiset askeettä ajatukset hajaanleet kohti tasapainoiVIISAS TYÖNANTAJA ON VALMIS POHTIMAAN tuvat menneeseen tai sempaa arkea. Viisas tulevaan. työnantaja on valmis ALAISENSA KANSSA, MITEN TYÖNTEKO VOI TUKEA Kuinka monta pohtimaan alaisensa IHMISEN HYVINVOINTIA KUORMITUKSEN kertaa olet huomannut kanssa, miten työnLISÄÄMISEN SIJAAN. kuuntelevasi lapsesi tai teko voi tukea ihmisen puolisosi kertomusta hyvinvointia kuormipäivän tapahtumista kuulematta oikeastaan yhtään mitään, tuksen lisäämisen sijaan. koska olet samalla murehtinut esimerkiksi sitä, että sukulaisen Tällä hetkellä istun pöydän ääressä, kannettava tietosyntymäpäivälahjan ostaminen on jäänyt viime tippaan? Joskus kone edessäni ja katson ikkunasta, kun hiihtolomaa viettävä tällainen multitasking voi olla hyödyllistä, mutta liikaa harrastet- lapseni touhuaa ulkona lumessa mummun kanssa. Välillä lapsi tuna se alkaa kuormittaa. Kun mieli on täynnä ajatuksia, suunvilkuttaa ikkunasta tai paukkaa ovesta sisään, kertoo hausnitelmia ja murheita, voi jäädä kokonaan huomaamatta mitä kasta sattumuksesta ja lähtee jatkamaan leikkejään. Lounasnykyhetkessä tapahtuu. tauon aikana voimme syödä yhdessä ja iltapäiväkahville lapseni Kaikkien lankojen pitäminen käsissä yhtä aikaa voi kertoa tekee mummun kanssa laskiaispullia. Kun työpäivä päättyy, kyvyttömyydestä asettaa omia rajoja. Suomalaisten helmanmenemme lämmittämään yhdessä pihasaunan. syntinä pidetään liiallista omavaraisuutta. Kyllä minä pärjään Tämän järjestelyn hyvinvointivaikutukset ovat merkittävät. -asenne tulee luonnostaan, mutta tarvitsevuutta ja avun pyytäNe näkyvät työmotivaatiossani, tuntuvat kehossani ja loismistä täytyy harjoitella. Loputon pärjäävyys näkyy työelämässä tavat lapseni kasvoilta. Tasapaino työn ja perheen välillä on nyt pitkille sairauslomille vievinä burnouteina. oikea. 22 LAB1701_22_kolumni_SannaH.indd 22 1/2017 3.3.2017 11:46:55

ANNA TOIVOA LAHJOITA Haluamme, että yhdenkään lapsen ei tarvitse huolehtia tulevasta tai kantaa vastuuta arjesta. Siksi tarvitsemme sinua. Tehdään yhdessä parempi huominen lapsille. Voit tukea työtämme lahjoittamalla. Tekstaa FINFAMI10 numeroon 16155 ja lahjoita 10 euroa lapsiomaistyöhön. Lue lisää ilonanpäivä.fi LAB1701_23_Anna toivoa lahjoita -mainos.indd 23 3.3.2017 11:45:41

J Ä S E N Y H D I S T Y K S E T TO I M I VAT Neuvottelukuntatyö edistää mielenterveysomaisten asiaa Verkostokehittäjä Eija Suominen FinFami Uusimaa ry:stä luotsaa neuvottelukuntatyötä Uudellamaalla. Neuvottelukunnat tarjoavat vaikuttamismahdollisuuksia mielenterveysomaisille, kuntoutujille ja heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille. J oulukuinen aamu sarastaa Helsingin tosten edustajia, sosiaali- ja terveysNEUVOTTELUKUNNAT KOKOONJämsänkadulla, jossa sijaitsee FinFami lautakunta/perusturvalautakunta ja TUVAT keskimäärin neljä kertaa vuodesUusimaan toimisto. Verkostokehit poliisi. sa. Esityslistalle voi lähettää etukäteen täjä Eija Suominen on lupautunut – Kuntien palvelut on kautta aikojen tiedoksi ajankohtaisia kuulumisia omasta kertomaan työstään edunvalvonnan ja järjestetty hyvin tavoin eri paiktoimialastaan. Kokouksia johtaa alueelta vaikuttamisen parissa. kakunnilla. Tästä syystä kunnilla valittu puheenjohtaja. Lisäksi sihteeri, EiSuominen aloitti työskentelyn FinFami on omat neuvottelukuntansa. Näin ja Suominen, hoitaa käytännön järjesteUusimaa ry:ssä vuonna 2000. (ent. Omaiset mahdollisestaan että kunnilla on lyt kuten pöytäkirjan lähettämisen kaikilmielenterveystyön tukena Uusimaa). Tuol omanäköistä toimintaa, Suominen le sekä esityslistan valmistelun. loin hän tuli kehittämään järjestön alue jatkaa. Työskentely neuvottelukunnissa on työtä sekä viemään omaistyön ja perhemoniulotteista. Usein työskentely aloityön näkökulmaa alueen tetaan pohtimalla, mitä kuntiin. asiaa yhteistyöllä haluNEUVOTTELUKUNTATYÖ Ensimmäinen neuvottaan edistää. NeuvotON VERKOSTOTYÖTÄ telukunta Uudellemaalle telukunnat järjestävät ERI AMMATTILAISTEN VÄLILLÄ. SIIHEN KUULUU perustettiin vuonna yhteistyössä esimerOMAISTEN JA KUNTOUTUJIEN 2001. kiksi yleisöluentosar– Tällä hetkellä joja ja seminaaripäiviä, LISÄKSI AMMATTILAISIA ERI SEKTOREILTA. Uudellamaalla toimii jotka on kohdennettu yhteensä 15 neuvottelukuntalaisille ja ammatkuntaa, Eija Suominen kertoo. Neuvottelukunnissa nostetaan esiin tilaisille. Lisäksi neuvottelukunnat järjesMistä neuvottelukuntatyössä oikeasajankohtaisia asioita. Esimerkiksi miten tävät omaistoimintaa, joissa pohditaan taan tarkalleen ottaen on kysymys? mielenterveyskuntoutujien omainen ja käsitellään omaisten palveluita. Tähän – Neuvottelukuntatyössä on lähdetty kokee läheisen hoitotilanteen? FinFami-Uusimaan muut työntekijät liikkeelle kuntien toiveista ja Usein tilanteet ovat sellaisia, että ne tuovat asiantuntemuksensa. Myös näistä tarpeista, Suominen selventää. nousevat eri ammattilaisten kesken eri tiedottaminen on tärkeä osa työtä. – Neuvottelukuntatyö on verkostotavoin esiin. Neuvottelukuntatyön tärkeää Merkittävä voimavara on, että neuvot työtä eri ammattilaisten välillä. antia onkin kuulla ja oppia, mitä toisen telukuntien jäsenet tulevat pitämään Siihen kuuluu omaisten ja kuntoutu- alan ammattilainen tekee ja vaihtaa kokepuheenvuoroja tilaisuuksiin osana omaa jien lisäksi ammattilaisia eri sektomuksia mielenterveyspalveluista ja työtään ja heidän kauttaan mahdollistuu reilta. omaisten tilanteesta. myös maksuttomat tilat. – Kokemusasiantuntijuuden näkö– Kunnissa ei ole paljon yhteisiä kulma on tärkeä osa neuvottelukun verkostoja, Suominen pohtii. NEUVOTTELUKUNNISSA MUODOS tatyötä. Lisäksi mukana on esimer– On todella tärkeää istua välillä alas TETAAN MONESTI pienempiä työryh kiksi kuntien sosiaali- ja terveys yhdessä ja kuunnella toista. miä, jotka lähtevät edistämään haluttuja toimi, erikoissairaanhoito, seuraKokemusten vaihto on tärkeä osa asioita eteenpäin. kunta, järjestöjen edustajia, oppilaineuvottelukuntatyötä. – Tärkeää on, että työskentely tapahtuu 24 LAB1701_24-25.indd 24 1/2017 3.3.2017 11:47:24

Eija Suominen oli mukana työstämässä Mielen kuntoutujan, omaisen ja ammattilaisen edunvalvontaopasta, joka lisää hyvinvointia ja yhteistyötä eri tahojen välillä. niin, että olemme osa kunnassa toi mivaa kokonaisuutta, Suominen painottaa. Tällä tavoin työskentelyllä on parhaat vaikutusmahdollisuudet sekä mahdollistetaan pitkäjänteinen ja tuloksekas työ. Neuvottelukunnissa eri alojen ammattilaiset sekä omaiset ja kuntoutujat ovat nostaneet vuosien varrella esiin erilaisia, ajankohtaisia teemoja. Yksi asia 1/2017 LAB1701_24-25.indd 25 kuitenkin puhuttaa vuodesta toiseen. – Asumiseen ja sen tukemiseen liittyvät kysymykset ovat olleet esillä kautta aikojen, Suominen sanoo. Ihmisiä puhuttaa mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyvien palvelujen vähäisyys, joka näkyy eri tahoilla: kuntoutujan ja omaisen arjessa sekä kuntien työntekijöiden työssä. Erikoissairaanhoidon vähentäessä asiakkaita mielenterveyskuntoutujia ohjataan aikaisempaa enemmän perusterveydenhuollon pariin ja tämä puhuttaa myös neuvottelukunnissa. – Sairaalapaikkojen vähentäminen, mikä sinänsä voi olla hyväkin asia, näkyy näin, Suominen pohtii. Ihmisiä ikään kuin ”hukkuu” matkalle eivätkä kaikki pääse palvelujen piiriin. Tämä kuormittaa kuntoutujia itseään sekä heidän läheisiään. Neuvottelukuntiin onkin pyydetty perusterveydenhuollon työntekijöitä aikaisempaa enemmän mukaan. Edunvalvonnan merkitys korostuu neuvottelukuntien työssä. Keväällä järjestettävät kuntavaalit ovat olleet pohdinnan alla jo syksyllä. Vuosien varrella neuvottelukunnat ovat järjestäneet erilaisia vaalitilaisuuksia ja vaikuttaneet poliitikkoihin. Tänä vuonna neuvottelukunnat järjestävät kunnissa tilaisuuksia, joihin lähetetään kutsu puolueille. Eri puolueet voivat lähettää ehdokkaitaan paikalle haastattelemaan neuvottelukuntien jäseniä. Näin poliitikot saavat kuulla näkemyksiä siitä, miten hyvinvointi nähdään kunnissa. Edunvalvontatyön lisäksi yhteistyön merkitys nousee vahvasti esiin neuvottelukunnissa. Viime syksynä Suominen oli mukana työstämässä Mielen kuntoutujan, omaisen ja ammattilaisen edunvalvontaopasta. Oppaassa käydään kansantajuisesti läpi lakeja ja oikeuksia, jotka koskettavat niin kuntoutujaa, omaista kuin myös ammattilaisia. Suominen näkee oppaan hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä: opasta työstivät eri alojen ammattilaiset omaisen näkökulmaa unohtamatta. – Opas lisää hyvinvointia ja yhteis työtä eri tahojen välillä. Kevään aikana järjestetään koulutustilaisuuksia oppaan tiimoilta. – Työssäni omaisjärjestössä haluan korostaa pitkäjänteisen yhteistyön merkityksen tärkeyttä. Näin pääsemme yhteistyössä kunnissa toimivien eri tahojen kanssa tuomaan parempia palveluita omaisille, läheisille ja perheille, Suominen kiteyttää lopuksi. Teksti ja kuva: Johanna Jussila 25 3.3.2017 11:47:26

Omainen tai muu läheinen tukena potilaan hoidossa Omaisen tai muun läheisen tuki potilaan hoidossa on tärkeä. FinFami-Uusimaa ry on laatinut tueksi yhteydenottopyynnön, jolla omainen tai muu läheinen voi olla halutessaan yhteydessä hoito- tai kuntoutusyksikköön, ja siten auttaa potilaan ja asiakkaan parasta mahdollista hoitoa. Lisäksi lomake auttaa hoitohenkilökuntaa arvioimaan perhetyönsä toteutumista ja tarpeenmukaisuutta. Omaisten ja läheisten mukaan ottaminen vähentää omaisten huolta ja auttaa kuntoutujaa saamaan parasta mahdollista hoitoa. Hyvä_________________________________________________________________________ Olen _______________________________ omainen. Hän käyttää yksikkönne hoito-/ kuntoutuspalveluita. Tämän päivän hoito- ja kuntoutussuosituksissa mainitaan omais- ja perhetyön tärkeys osana mielen kuntoutujan hoito- tai kuntoutusprosessia. Olen kuullut ja oletan, että myös tahonne ______________________________________________________________ järjestää perhe- ja omaistapaamisia. Tiedustelen ystävällisesti, milloin teillä on mahdollista tavata minut; kuulla läheisten näkemyksiä, jotta voimme yhdessä tukea häntä voimaan paremmin? Olen myös kiinnostunut tietämään, miten yksikkönne toteuttaa hoito-/kuntoutustyötä. Jään odottamaan yhteydenottoanne. __________________________________________________ (aika ja paikka) Ystävällisin terveisin __________________________________________________ (nimi) __________________________________________________ (osoite) __________________________________________________ (puhelin nro) __________________________________________________ (sähköposti) --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Kysely löytyy myös linkistä oppaan viimeisiltä sivuilta: http://www.otu.fi/images/oppaat/edunvalvontaopas.pdf 26 LAB1701_26_potilaslomake.indd 26 1/2017 3.3.2017 11:47:58

KOLUMNI Oili Huhtala toiminnanjohtaja, TtM, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Omaishoitaja tarvitsee tukea T KUVA: FOTO & STUDIO JUKKA MÄKINEN yön ja omaishoidon yhteensovittaminen on ajanmisessä ja niiden toimivuuden seuraamisessa. Arjessa auttakohtainen aihe. Omaishoidosta puhuttaessa viitataan misen lisäksi osa mielenterveysomaisista muodostaa sairastuuseimmiten ikääntyvien omaishoitoon. Tähän aiheeneelle läheiselleen lähes ainoan kodin ulkopuolisen sosiaalisen seen on helppo tarttua, koska omista tai puolison kontaktin. Omaiset toimivat henkisenä tukena ja keskusteluseuikääntyvistä vanhemmista huolehtiminen on monille rana ja ovat puhelimen välityksellä saatavilla usein jopa ympärimeistä työikäisistä varsin tuttua ja luontevaakin. vuorokautisesti. Omaishoitotilanteita on kuitenkin monenlaisia. Odottamaton Monet mielenterveysomaisista hoitavat sairasta läheistään omaishoitotilanne syntyy silloin, kun ansiotyön ohella. Työ on taloudelperheen lapsi, nuori tai työikäinen linen välttämättömyys, mutta myös sairastuu psyykkisesti.   henkireikä ja omaa jaksamista tukeva Mielenterveysomaisten omaishoitekijä. Työn ja omaishoidon yhteentajuutta ei yhteiskunnan taholta tueta. sovittaminen voi olla haasteellista. Tämä on asia, jota ei riittävästi tunnisJatkuva huoli ja varuillaan olo voivat teta ja tunnusteta. Tuntuu siltä, että haitata työhön keskittymistä. Joskus ei ole tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä omaisen on työn lomassa järjesteltävä siitä, kuinka paljon mielenterveyssairastuneen asioita. omaiset huolehtivat sairaista läheiOmaishoitoon saattaa kulua myös sistään. Mielenterveysomaiset itseosa vapaa-ajasta, jolloin palautukään eivät ehkä osaa mieltää itseään miseen ja omaan elämään ei jää omaishoitajiksi. Syynä voi olla, että tarpeeksi aikaa. Psyykkinen kuormitomaishoitajastatuksen saavat päätyöktuminen voi johtaa uupumukseen, seen sairasta tai vammaista läheistään sairauspoissaoloihin ja työkyvyttöhoitavat. myyseläkkeelle jäämiseen. Viime vuosina on otettu käytTutkimusten mukaan omaisten töön uusi termi etäomaishoitajuus. hyvinvointia edistää sairastuTyypillistä on, että etäomaishoitaja neen läheisen tilannetta ja sairautta käy työssä ja huolehtii kauemkoskeva oikea-aikainen tiedonpana asuvasta läheisestään. saanti. Omaisia auttaa myös Suuren osan mielenterveysomaisneuvonta ja vertaistuki. MONET MIELENTERVEYSOMAISISTA omaisista voidaan katsoa olevan Työssä käyviä omaisia auttaa HOITAVAT SAIRASTA LÄHEISTÄÄN etäomaishoitajia. He eivät asu mahdollisuus työajan jousANSIOTYÖN OHELLA. sairastuneen kanssa, mutta toihin. Useimmilta työpaikoilta huolehtivat tämän asioista. joustoa ja ymmärrystä löytyy, Mielenterveysomaiset auttavat sairastuneita läheisiään kodin- kunhan omainen rohkenee kertoa omasta hoivatilanteestaan. hoidossa, ruokailussa, rahankäytössä, oman siisteyden ylläpitäNäin kuntavaalien alla kannustan kaikkia jäsenyhdistyksiä misessä, lääkityksessä ja ostosten tekemisessä. Omaiset auttavat ja omaisia ottamaan mielenterveysomaisten tuen tarpeen sairastuneita myös hoitoon pääsyssä, palveluiden järjestäpuheeksi. Yhdessä tekemällä ja äänestämällä voimme vaikuttaa. 1/2017 LAB1701_27_kolumni_Oili.indd 27 27 3.3.2017 11:48:20

KUVA: SHUTTERSTOCK Moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on vaarassa sairastua itse FinFamin teettämän tutkimuksen mukaan jopa 46 % omaisista on vaarassa masentua itse. Omaisten hyvinvointia voidaan kuitenkin tukea monin keinoin. Erityisesti tieto sairastuneen läheisen tilanteesta vähentää omaisen riskiä sairastua. 28 LAB1701_28-29.indd 28 1/2017 3.3.2017 11:48:48

hyväksi. Eniten tyytymättömyyttä vissa puhelimitse. Omaiset kokevat yleiaiheutti omaan terveys, johon oli tyytysesti laiminlyövänsä kotiasioita, eivätkä mättömiä 23 prosenttia vastaajista. usko pystyvänsä jatkamaan ammatissaan Vastaajista 13 prosenttia arvioi terveyeläkeikään asti. dentilansa joko huonoksi tai erittäin Tutkimuksessa tarkasteltiin työelämän huonoksi. Omaan ja omaisterveydenJOPA 46 PROSENTTIA OMAISTEN roolin tilaansa oli tyytyyhteensoHYVINVOINTIKYSELYYN väisiä noin puolet vittamista. VASTANNEISTA ON VAARASSA sykologian tohtori Eija Stenvastaajista. Monelle gårdin tekemän tutkimuksen Jaksamisen omaiSAIRASTUA MASENNUKSEEN. mukaan mielenterveyskannalta on selle työsomaisten psyykkinen hyvintärkeää, että omaisella on riittävästi omaa säkäynti on henkireikä ja voimavara. vointi on keskimääräistä mata- aikaa. Tutkimus osoittaa, että erityisesti Työkavereiden tuki ja työn joustot lampaa. Raskas elämäntilanne ja huoli riittävä ja oikea-aikainen tieto sairastumahdollistavat omaisroolin ja työssäläheisestä kuormittavat omaisia. Tutkineen läheisen tilanteesta ja hoidosta tukee käynnin yhteensovittamisen. muksen mukaan erityisiä hyvinvoinnin omaisten hyvinvointia. Tiedon merkitys Hyvinvointikyselyyn vastanneista riskitekijöitä ovat useampi sairastunut osoittautui tutkimuksessa niin suureksi, työelämässä toimivista noin neljännes lähipiirissä, sairastuneen heikko toiminettä vaikka useampi riskitekijä omaisen arvioi voivansa sovittaa hyvin yhteen takyky ja taloudelliset vaikeudet. tilanteessa toteutuisi, näyttäytyi vastaajien työ- ja omaisroolit. Joka viides vastaaja Jopa 46 prosenttia kyselyyn vastankokonaishyvinvointi myönteisenä, jos he arvioi voivansa yhdistää roolit huonosti neista omaisista on vaarassa sairastua saivat riittävästi tietoa. tai melko huonosti. Vastaajat kokivat masennukseen. Tutkimuksessa arviVastaajista 30 prosenttia koki saaneensa hyödyllisimmäksi, että heillä on mahdoloitiin masennusriskiä DEPS-mielitietoa läheisensä tilanteesta erittäin lisuus sopia vapaapäivistä ja loma-ajanalaseulan avulla. Masennusriski on vähän. Vajaa kolmannes koki, että heidän kohdista. Tärkeiksi koettiin myös työterkohonnut erityisesti omaisilla, jotka ovat tarpeensa omaisina oli huomioitu hyvin. veyshuollon palvelut ja työajan liukumat. yhteydessä sairastuneeseen läheiseensä Hieman pienempi osa (21 %) vastaajista Läheistään hoivaavilla oli merkittäuseita kertoja päivässä. Niillä omaisilla, koki, ettei heidän tarpeitaan oltu huomivästi enemmän terveyteen ja työkykyyn joilla ei ollut tutkimushetkellä sairastuoitu riittävästi. liittyviä ongelmia kuin muilla. Työhön nutta läheistä, masennusriski oli selvästi Omaisen jaksamista ja kokonaisvalinnostuneisuudessa ei kuitenkaan ollut pienempi. taista hyvinvointia tukee olennaisesti se, eroa. Tutkimustulokset osoittavat, että Tilastollisesti merkittävintä oli että omainen voi saada riittävästi läheisen joustot ja mahdollisuus sopia vapaapäise, kuinka vastaaja arvioi läheisensä sairautta koskevaa tietoa. Tiedon lisäksi vistä mahdollistaisivat omaisille työssäselviävän ilman omaisen tukea. Mikäli omaisten jaksamista tukevat monet käynnin ja pidemmät työurat. vastaaja arvioi, ettei läheinen selviydy omaisyhdistysten toiminnot. VertaistukiTyössäkäynti takaa sekä taloudellista arkielämästä ilman omaisen apua, oli ryhmät osoittautuivat vastaajien kannalta turvaa että tukee myös usein omaisen omaisen merkittävimjaksamista. Työkavereiden ja työnantajan hyvinvointi miksi yhdistuki voi olla hyvin merkittävää omaisille. TYÖKAVEREIDEN TUKI JA TYÖN selvästi alentysten toiminFinFami käynnistää keväällä JOUSTOT MAHDOLLISTAVAT tunut. noiksi. kampanjan, jonka avulla lisätään tietoutOMAISROOLIN JA TYÖSSÄKÄYNNIN VertaisRiskiä ta työssäkäynnin ja omaisroolin yhteensairastua tuen lisäksi sovittamisen kysymyksistä. Osana YHTEENSOVITTAMISEN. masennukvastaajat kampanjaa tuotetaan tietoa työelämän seen laskevat sairastuneen läheisen pitivät hyödyllisinä keskusteluja omaismahdollisuuksista sekä omaistarinoita hyvä toimintakyky, omaisen hyvä talouneuvojien kanssa, luentoja ja yhdistysten tekstien ja videoiden keinoin. Lisätietoa dellinen tilanne, sairastuneen läheisen tarjoamaa virkistystä. kampanjasta on tulossa FinFamin verkkorkeampi ikä, asuminen kaupungin Läheisen sairastuminen vaikuttaa kosivuille. taajamassa tai haja-asutusalueella omaisen mahdollisuuteen käydä töissä. Omaisten hyvinvointitutkimukseen sekä korkeampi koulutustaso. KeskiTyössäkäyntiä rajoittavat muun muassa vastasi yli 700 mielenterveysomaista määrin matalampi masennusriski oli poissaolot ja sairaasta läheisestä johtuvat ympäri Suomen. Tutkimuksen tuloksia niillä vastaajilla, jotka olivat edeltäneen työajan järjestelyt. Esimerkiksi osallison käytetty keskusliiton tuottamissa infovuoden aikana saaneet melko tai erittäin tuminen sairastuneen läheisen verkosgraafeissa. Tutkimustuloksia tullaan paljon läheisen sairauteen liittyvää tietoa toihin ja auttaminen arjen asioissa edelhyödyntämään edelleen vuoden 2017 sitä tarvitessaan. lyttää mahdollisuutta poistua työpaiaikana. Lähes puolet vastaajista arvioi kalta virka-aikaan. Monelle omaiselle on elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin myös tärkeää olla koko ajan tavoitettaTeksti: Riika Hagman-Kiuru Omaisten hyvinvointitutkimus osoittaa, että erityisesti riittävä ja oikea-aikainen tieto sairastuneen läheisen tilanteesta ja hoidosta tukee omaisten hyvinvointia. P 1/2017 LAB1701_28-29.indd 29 29 3.3.2017 11:48:49

KUVA: MINTTU LEHTOVAARA Arjen hyvinvointi kuuluu kaikille FinFami nostaa esiin kuntavaaleissa mielenterveysomaisten hyvinvointia tukevia toimenpiteitä. F inFamin tavoitteena on edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia. Kuntavaaleissa järjestö nostaa esiin kolmea mielenterveysomaisille tärkeää teemaa: mielenterveysomaisille tulee tarjota tietoa ja tukea, kunnissa tulee panostaa laadukkaisiin perhepalveluihin ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta tulee edistää tukemalla harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia. SUOMALAISISTA JOPA PUOLET kärsii mielenterveysongelmista jossain vaiheessa elämäänsä. Sairaus koskettaa aina myös läheisiä. Perheenjäsenen psyykkinen sairaus kuormittaa omaista ja sairastuneen hoito sitoo omaisen usein jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Arviolta 400 000 suomalaista hoivaa ja huolehtii läheisestään, joka kärsii mielenterveysongelmista. Kuitenkin vain noin 3% mielenterveysomaisista saa omaishoidontukea. Raskas elämäntilanne voi vaikuttaa voimakkaasti sairastuneen läheisen hyvinvointiin ja tutkimuksen mukaan jopa lähes puolet (46 %) omaisista on vaarassa sairastua itse masennukseen. Kysymys on taloudellisen tuen lisäksi 30 LAB1701_30.indd 30 myös muista omaisten jaksamista tukevien palvelujen puutteesta. Ilman tukipalveluita omaishoitajat eivät ole oikeutettuja esimerkiksi vapaapäiviin. Tässä tilanteessa he ovat herkemmin vaarassa jäädä yksin ja sairastua myös itse. Omaisilla on usein merkittävä rooli sairastuneen läheisen arjessa ja heillä on arvokasta tietoa läheisensä sairaudesta ja hoidosta. Tukemalla omaisten jaksamista sekä tarjoamalla riittävästi tietoa ja mahdollisuutta vertaistukeen voidaan ehkäistä omaisten uupumista. ARVIOLTA JOKA NELJÄS LAPSI elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Nämä lapset ja perheet ovat erityisen tuen tarpeessa, sillä vanhempien jaksamattomuuden vuoksi lapset joutuvat usein kantamaan huolta ja vastuuta aikuisten asioista. Riski syrjäytyä ja ongelmien siirtyminen ylisukupolvisesti on näiden lasten kohdalla suurentunut. Laadukkaiden peruspalveluiden kuten neuvolan, kokopäiväisen päivähoidon, koulun sekä harrastusmahdollisuuksien avulla lasten kasvua ja vanhempien jaksamista voidaan tukea sekä lasten ja nuorten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäistä. KUNTALAISTEN OSALLISUUTTA JA YHDENVERTAISUUTTA tulee edistää tarjoamalla laadukkaita ja monipuolisia lähipalveluita. Jokaisella asukkaalla tulee olla mahdollisuus harrastaa ja liikkua varallisuudesta tai elämäntilanteesta riippumatta. Psyykkisesti sairastuneen läheisensä arjen sujumisesta huolehtivan mielenterveysomaisen omat tarpeet, sosiaaliset suhteet ja hyvinvointi jäävät monesti taka-alalle. Kirjastot, mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja nauttia kulttuurista ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kuntien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöillä on paljon tietoa ja osaamista kuntalaisten arjen sujumista helpottavista palveluista. Yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi tarjoamalla kunnan tiloja järjestöjen ja muiden ryhmien käyttöön. FinFami on julkaissut järjestön kuntavaalitavoitteet, joihin voit käydä tutustumassa järjestön verkkosivuilla finfami.fi 1/2017 3.3.2017 11:49:20

Asiakasraadit edistävät omaisten vaikuttamismahdollisuuksia Keskusliiton Opastava-hanke on perustanut mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasraateja usealle paikkakunnalle viimeisen vuoden aikana. FinFamin jäsenyhdistykset ovat keskeisessä roolissa asiakasraatitoiminnan pyörittämisessä. M ielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasraadeissa idea on, että päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttäjät ja heidän omaisensa osallistuvat heille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa suoran keskustelun palveluntarjoajien ja käyttäjien välillä. Raatien jäsenistössä on edustettuna alan järjestöjä, palveluntarjoajia ja kaupungin päätöksentekijöitä. Raatitoiminnan perusteella raadit tekevät kehittämisehdotuksia palveluihin. Asiakasraadin tarkoituksena on kuunnella asiakkaiden kokemuksia ja tuoda näin heidän näkökulmansa palveluiden kehittämiseen. Raateja on tällä hetkellä perustettu kolmelle paikkakunnalle, Hämeenlinnaan, Vaasaan ja Seinäjoelle. Lisäksi raati on suunnitteilla tänä vuonna vielä neljälle paikkakunnalle, Poriin, Jyväskylään, Kokkolaan ja Saloon. Raadin perustamista valmistellaan myös Joensuuhun. Mallina raadeille toimii FinFamin ja 1/2017 LAB1701_31_Asiakasraadit.indd 31 Omaishoitaja ja läheiset -liiton Opastavahankkeen Turun omaishoidon asiakasraati ja Tampereen kaupungin mielenterveysja päihdepalvelujen asiakasraati. Raatitoimintaa koordinoinut asiantuntija Erkka Öörni FinFamista kertoo, että hän on toiminut raatien ensimmäisten kokousten puheenjohtajana ja sihteerinä. Tämän jälkeen puheenjohtajuus sekä sihteerin pesti siirtyvät paikallisten toimijoiden harteille. FinFami - Kanta-Hämeen mielenterveysomaisten toiminnanjohtaja Minna Hotta on toiminut Hämeenlinnaan perustetun raadin puheenjohtajana kaksi kertaa. – Tietysti puheenjohtajana pohtii paljon sitä, miten vahvistamme ja varmistamme asiakasäänen kuulumista, Hotta kertoo. – Tätä työstimmekin raadin kanssa tammikuussa: etsimme ja löysimme  keinoja, joilla mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttävien sekä omaisten ääni saadaan paremmin esiin raadin toiminnassa, hän jatkaa. Hämeenlinnassa asiakasraadin tähän mennessä merkittävin aikaansaannos on ollut omaisneuvontapäivystysten käynnis- täminen Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Toimintaa on kerran kuukaudessa, kaksi tuntia kerrallaan. Kimmokkeena toiminnan käynnistämiselle on toiminut Turun ja Salon Auttava Omainen -malli. – Toin vuosi sitten keväällä raadin kokouksessa puheeksi haaveeni siitä, että yhdistys pääsisi pitämään sairaalalle päivystystä, Hotta kertoo. – Raadin kokoukseen osallistunut sairaalan osastonhoitaja tarttui toiveeseen ja homma lähti käyntiin nopeasti hänen avustuksellaan. – Toiminnasta käytiin kertomassa kaikkien psykiatrian osastojen työntekijöille ja kerrottiin mahdollisuudesta ohjata omaisia konkreettiseen paikkaan, joka on samassa rakennuksessa osastojen kanssa. Tämä koettiin sairaalassa tarpeelliseksi. Tänä keväänä omaisneuvontapäivystys nimettiin omaisten infopisteeksi. – Asiakasraadin tärkeä anti on se, että löydetään joitakin uusia, konkreettisia keinoja omaisten huomiointiin, Hotta kiteyttää lopuksi. Teksti Johanna Jussila 31 3.3.2017 11:51:48

A J A N KO H TA I S TA O M A I S K E N T Ä L L Ä Hullu nuoruus -kehittämispäivillä puhuttiin nuoruudesta ja mielenterveydestä suoraan F inFami kokosi yhteen nuorisotyön toimijoita ja päättäjiä Hullu nuoruus - nuorisotyön kehittämispäiville, jotka järjestettiin 9.-10.2.2017 Laurea AMK:n Tikkurilan kampuksella. Päivien aikana keskusteltiin nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Päiville osallistui yhteensä noin 150 nuorta ja nuorisotyön ammattilaista. Osallistujat pohtivat, miten nuorten tukipalveluita tulisi kehittää, jotta ne taipuisivat vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Keskusteluissa nousi esiin esimerkiksi se, että tuen tarpeellisuutta ei pitäisi arvioida vain sen perusteella, miten nuori näyttää pärjäävän ulkoisesti. Silloin osa nuorista voi jäädä kokonaan tarvitsemansa tuen ulkopuolelle. Päivien aikana kuultiin nuorten puheenvuoroja, joissa he antoivat muun muassa seuraavat kolme ohjetta nuorten kanssa työskenteleville: 1) Ole läsnä 2) Ota tosissaan 3) Älä jätä yksin. Päivän avasivat FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen ja FinFami Uusimaan toiminnanjohtaja Leif Berg. Päivien puhujina nähtiin lisäksi rap-artisti Pale- face eli Karri Miettinen, Me-säätiön kehittämispäällikkö Liisa Björklund, The Master of the Big Picture Heikki Luoto, nuorisopsykologi Matti Pesola, työ-ja koulutusvalmennuspäällikko Markus Raivio, filosofi Sanna Tirkkonen, tutkija Fanny Vilmilä ja Vantaan nuorisopalveluiden johtaja Riikka Åstrand. Puheenvuorojen lisäksi nuoruutta ja mielenterve- yttä valotettiin erilaisten taiteellisten esitysten kautta. Erilaisiin nuorisotyön menetelmiin tutustuttiin työpajoissa.  Hullu Nuoruus -päivät järjesti FinFami Uusimaan Space!-projekti sekä Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin Mieletön Mahdollisuus -projekti. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit olivat Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Lasten ja nuorten säätiön Tenho-hanke. FinFamin uudet verkkosivut on julkaistu Ilmoittaudu mukaan FinFamiyhdistysten valtakunnalliseen kokemustoimintapäivään FinFami on uudistanut verkkosivunsa. Sivuilta löydät tärkeää tietoa järjestön toiminnasta sekä ympäri Suomen toimivien jäsenyhdistysten yhteystiedot ja tietoa niiden tarjoamista palveluista. Uuden sivuston toteutuksesta vastasi Konsepto. Tervetuloa tutustumaan sivuihin. FinFamiin saa antaa sivuista palautetta sekä kehitysehdotuksia. Seuraa meitä myös sosiaalisen median kanavissamme: Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa. Näin pysyt selvillä, mitä mielenterveysomaiskentällä tapahtuu ja millaisia uutisia mediassa liikkuu. Tervetuloa mukaan FinFami-yhdistysten Sanomaton Sanotuksi, Puhumaton Puhutuksi -kokemustoimintapäivään. Luvassa tutkittua tietoa, koulutusta, kokemustarinoita, verkostoitumista, mukavaa yhdessäoloa. Päivä järjestetään 6.5.2017 Tampereella (Scandic Tampere City). Päivään ovat tervetulleita FinFami-yhdistyksissä toimivat kokemustoimijat, työntekijät ja FinFamin kokemustoiminnasta kiinnostuneet vapaaehtoiset. FinFami tarjoaa päivän ohjelman ja tarjoilut. Matkat ovat omakustanteiset. Tarkempi ohjelma välitetään ilmoittautuneille. 32 LAB1701_32_Ajankohtaista.indd 32 Sitovat ilmoittautumiset 6.4.2015 mennessä linkistä: https://www.webropolsurveys.com/S/7D79AAADFE48D410.par Tiedustelut: Vaula Ollonen p.0400-274 624/ vaula.ollonen@finfami.fi Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry 1/2017 3.3.2017 11:52:27

K E S K U S L I I TO N J U L K A I S U J A Arjessa mukana – Omaistyön käsikirja Tekijät: Sanna Luodemäki, Kaija Ray & Paula Hirstiö-Snellman Hinta: 20 euroa + postituskulut Käsikirja on ensimmäinen omaistyön kokonaisuutta kuvaava teos. Yksiin kansiin on nyt koottu sekä tutkimustietoa omaisen tilanteesta että kuvauksia omaistyön käytännöistä. Kirjassa hahmotetaan omaistyötä osana kansalaisjärjestötoimintaa. Omaistyön käsikirja on puheenvuoro niistä haasteista, joita mielenterveyskuntoutujien omaiset kohtaavat arjessaan. Millä korteilla pelaat?”. Omaisjärjestötyön arviointimalli. Tilaa ilolle Tekijät: Kristiina Aminoff, Minna Mäkipää, Kaisa Nyberg & Eija Stengård Hinta: 10 euroa + postituskulut Hyvinvointiopas on suunnattu mielenterveyskuntoutujan omaiselle. Oppaan tavoitteena on auttaa omaisia ottamaan käyttöön omia voimavarojaan. Kirjaan on koottu sekä tietoa että tehtäviä. Tilaa ilolle -opasta voi käyttää itsenäisesti tai hyödyntää vertaisryhmissä. Yhteispelillä hyvään hallintoon Tekijä: Sanna Luodemäki Opas omaisyhdistysten luottamushenkilöille Hinta: 10 euroa + postituskulut Tekijä: Karoliina Ahtiainen Omaisjärjestötyön arviointimalli on Omaiset mielenterveystyön tukena –yhdistyksille suunniteltu itsearviointimalli. Arviointimalli on laadittu osana Omaistyön kehittämisprojektia vuonna 2011. Hinta: 10 euroa + postituskulut Välitilasta omaan voimaantumiseen Yhteispelillä hyvään hallintoon -opas antaa omaisyhdistysten luottamushenkilöille tietoa yhdistyksen johtamisen eri teemoista ja onnistuneen hallitustyöskentelyn osa-alueista. Opas tukee yhdistysten luottamushenkilöitä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Tekijä: Kaija Ray, Kristiina Aminoff & Tiina Jäppinen Hinta: 5 euroa. Postituskulut laskutetaan, mikäli tilataan suuria eriä. Omaistyön kehittämisprojektin loppuraportti. Kaikkia viittä julkaisua voi tilata Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista osoitteesta jaana.humalto@finfami.fi tai puh. 050 464 2739. 1/2017 LAB1701_33_Julkaisuja.indd 33 33 3.3.2017 11:53:02

KOLUMNI Lassi Köppä, kirjoittaja toimii Väestöliitossa Työ ja perhe -tiimin esimiehenä Pohdintoja työnantajan suhtautumisesta omaishoitoon H eti alkuun on hyvä paljastaa, ettei minulla Jos päätyisin vaihtamaan työnantajaa, ei omaishoitotilanteeni ole lainkaan kokemusta omaishoitamisesta. todennäköisesti olisi mikään vahvuus uutta työtä etsiessäni. Mietin alkuun, mikä minä olen kirjoittamaan Toisaalta voisin myös löytää työnantajia ja työtehtäviä, joissa asiasta, josta minulla ei ole mitään käytännön osa-aikainen työskentely olisi mahdollista tai jopa suotavaa. kokemusta? Toisaalta Jos omaistyöhön siirtymisessä ehkä juuri oma tilankaikki sujuisi hyvin työnantajan teeni antaa mahdollisuuden pohtia kanssa, kauanko sen pitäisi kestää? teemaa toisenlaisella tulokulmalla? En Olisiko se vuosia kestävä uusi pidä mahdottomana ajatuksena tehdä normaalitila vai väliaikainen ratkaisu? omaistyötä. Mutta en myöskään halua Kuinka pitkäksi aikaa omaistyöhön sellaista tässä vaiheessa luvata keneltulisi sitoutua? Onko sitoutuminen lekään. tärkeämpää suhteessa omaishoidettaKun mietin omaa suhdettani vaan vai työnantajaan? Vaikea sanoa. omaishoitoon, tulee päällimmäisenä Minulle tärkeän ihmisen mieleen, voiko omaishoidon ja työsomaishoito olisi selkeä arvovalinta. säkäynnin yhdistää? Työ on monille Samalla se olisi myös oman työmarkyksi keskeinen identiteetin lähde, enkä kina-aseman riskinottoa. Ajattelen itsekään kiellä sen merkittävää roolia niin, että minulla olisi oltava oikeus elämässäni. Mahdollisessa omaishoimyös luopua omaishoidosta. Vaikka totilanteessa haluaisin todennäköiajatus omaistyöhön siirtymisestä on sesti tehdä samaan aikaan myös töitä. vilpitön, voisi omaistyön tekeminen Omaistyöhön sitoutuminen edellytpahimmillaan riskeerata oman jaksatäisi siis myös neuvottelua työnantamisen ja jopa oman mielenterveyden. jani kanssa esimerkiksi lyhenSen takia tarvittaessa on voitava netystä työajasta sekä erilaisista myös luopua omaistyöstä. TYÖELÄMÄN INHIMILLISYYS MITATAAN joustavista työnteon ajoista ja Työelämän inhimillisyys mitaVIIMEKÄDESSÄ SEN JOUSTAVUUDELLA. paikoista. taan viimekädessä sen joustaRiippuu työnantajasta, vuudella. Yritysten toimintaymkuinka paljon tositilanteessa löytyisi ymmärrystä joustaviin päristöt ovat muutoksessa ja sen takia organisaatioihin peräänratkaisuihin. Olettaisin työnantajan pohtivan tilanteessa kuulutetaan ketteryyttä. Ainoa pysyvä asia onkin muutos! sitä, kuinka tärkeänä työpanokseni työyhteisössä koetaan. Jatkuvia ja yllättäviä muutoksia tapahtuu samalla tavalla myös Olisiko esimerkiksi 60 prosentin työpanos parempi kuin ei yksityiselämän puolella. Muutos on ainoa pysyvä asia myös mitään? perheissä ja ihmissuhteissa. Löytyykö työelämästä ja organisaaTyönantajan näkökulmasta saattaisin olla vain tusinatyöntetioistamme ymmärrystä ja ketteryyttä myös näihin muutostilankijä, joka voidaan korvata uudella milloin tahansa. Työnantaja teisiin? ei ehkä haluaisi näyttää muille työntekijöille esimerkkiä yhdelle työntekijälle annettujen joustojen kautta. Eihän siitä mitään P.S. Pohdintani työnantajan suhtautumisesta mahdolliseen tulisi, jos kaikki haluaisivat tehdä lyhennettyjä työpäiviä ja jousomaishoitotilanteeseen on täysin hypoteettista. Koen nykyisen tavia työaikoja. työnantajani erittäin joustavana. 34 LAB1701_34_ kolumni_Lassi Köppä.indd 34 1/2017 3.3.2017 11:53:30

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 045 2631 690 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Järjestösuunnittelija Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Suunnittelija, Vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Suunnittelija, OMAHA-hanke Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Suunnittelija Opastava-projekti Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Tiedottaja Opastava-projekti Johanna Jussila puh. 045 847 9463 johanna.jussila@finfami.fi Suunnittelija Mieletön Mahdollisuus – projekti Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi 1/2017 LAB1701_35_III kansi.indd 35 HELSINKI: www.otu.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 otu@otu.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.omtsalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 omt@salo.salonseutu.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Kirjastokatu 1, 13100 Hämeenlinna puh. 040 455 2161 toimisto@omaisyhdistys.com SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry. Rauhankatu 3, katutaso, 15110 Lahti puh. 040 704 9913 (toimisto, Anne Pitkänen) toimisto@omaiset.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. www.muotiala.fi Motarinkuja 2 A, 33800 Tampere puh. 050 349 6771 ja 050 382 4490 (toimisto) puh. 040 595 7180 (Soile Kaarela) faksi (03) 253 9323 toimisto@muotiala.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35 3.3.2017 11:26:50

Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu. Et jää yksin. LAB1701_1_Kansi.indd 36 3.3.2017 11:23:35