nro 2 2017 TIISTAINA 7. MAALISKUUTA 2017 tä omasta Meidän olisi aika alkaa tykä kaupungistamme. Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen Mikä on Hämeenlinnan paikka Suomen kasvukäytävällä? Putosimmeko kyydistä? S. 3 4 sivu 5 sivu sivu 11 Somelle on miljoonia syitä Yrittäjän kannattaa puntaroida sosiaalista mediaa kuin mitä tahansa markkinointivälinettä. Vinkkejä pk-yrittäjien someläsnäoloon antaa WIAonen Johanna Rosnell-Varjo. Uskaltaako tänne jäädä? Hämeenlinnalaisten nuorten pyrkimys vaihtaa maisemaa on viime aikoina saanut myös ikävämmän näkökulman, kirjoittaa lyseolainen Emmi Laine nuoren kolumnissa. Yrittäjä voi ennakoida tulevaa Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta ennakoinnilla voi varautua sekä ala- että ylämäkiin. Kauppakamarilla on käynnissä ennakoinnin NÄKY-hanke. Myymme ja vuokraamme ammattitason popup-telttoja! Meiltä myös kalusteet ja esiintymislavat juhliisi! SOITA JA KYSY LISÄÄ puh: 0207 432363 www.telttapiste.fi Viihtyisää ja turVallista asumista Yrityksen omistajavaihdos suunnitteilla? huoltosopimus räätälöidään aina taloyhtiön tarpeita vastaavaksi ja paikallisena toimijana pystymme reagoimaan nopeasti. Yrityksen omistajavaihdokseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin, sillä jatkajan löytyminen saattaa pitkittyä. Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen taas vaatii usein pitkäjänteistä verosuunnittelua. Realistinen tilannearvio yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja markkina-asemasta parantaa aina kaupan onnistumista sen molemmille osapuolille. PÄIVYSTYS 24 h Aloita valmistautuminen yhdessä Osuuspankin kanssa. Me olemme oikea kumppani yrityskauppaa suunnittelevalle myyjälle ja ostajalle sekä osaamme neuvoa omistajavaihdokseen liittyvissä asioissa. Varaa aika tapaamisen op.fi tai soita meille 010 254 9004. Tervetuloa! www.op.fi/etela-hame Luotettava hämeenlinnalainen jo vuodesta 1976 Asiakkuusjohtaja Leevi Saraneva, Riihimäki Asiakkuusjohtaja Tom Lindberg, Hämeenlinna KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA Tiedustelut ja tarjouspyynnöt Kai Tervapuro 0400 711 089 Hattelmalantie 9, toimisto@khkiinteistoala.fi www.urakointikaise.fi
Vilkaistaanpa peiliin Teräs- ja metallituotteet Temeko Oy Kantolankatu 11, 13110 Hämeenlinna puh. (03) 644 800 Ville Lintula temeko@temeko.fi www.temeko.fi innokas paluumuuttaja Haluammeko asua ja elää elinvoimaisessa, inspiroivassa ja aktiivisuutta aikaansaavassa ympäristössä? Peili 1 päättäjille: Voisiko esimerkiksi kaupungin ydintehtävänä olla ihmisten elämisen, asumisen, työnteon ja kasvamisen helpottaminen ja mahdollistaminen? Mitä jos kaikessa yhteisten asioiden suunnittelussa, uudistamisessa ja päätöksenteossa nämä arvot otettaisiin kärkeen? Mitä jos vielä enemmän uskallettaisiin kyseenalaistaa totuttuja malleja ja rakenteita ja olisi rohkeutta muuttaa niitä asioita, jotka eivät kulje käsi kädessä tämän ydintehtävän kanssa? Nyt myynnissä pitkään alalla toiminut ja menestyvä AAA-luokiteltu SÄHKÖVERKOSTON RAKENNUSALAN YRITYS Peili 2 yrittäjälle: Mitä jos saisimme kaikki yrittäjät sitoutumaan sata lasissa liiketoimintansa merkittävään kasvattamiseen? Keinoja on roppakaupalla: asiakkaista paremmin huolehtiminen, palvelun kehittäminen, uusien markkina-alueiden valtaus, uusien asiakkaiden saaminen, innovaatioiden tuominen markkinaan, kilpailijoista erottautuminen. Yrityksen palveluihin kuuluu kaikki sähköalan erikoisosaamista vaativat sähköverkon rakennustyöt. Konekapasiteettia yli 20 kpl. Liikevaihto helposti nostettavissa 3-6 miljoonaan. Pääoman tuottoprosentti yli 30%. Töitä tiedoksi täydellä teholla vuosiksi eteenpäin. Tämä vaatii tietysti uskallusta, oman mukavuusalueen unohtamista, vahvaa muutosvalmiutta ja -halukkuutta, ehkä investointikykyä. Mutta laajamittainen halu ja kyky kasvattaa yritystään johtaa vääjäämättä koko seutukuntamme kasvuun. On ollut upea tavata monia paikallisia yrittäjiä, jotka ovat tälle kasvun tielle lähteneet ja sillä myös onnistuneet. Hallitus 2017 Peili 3 kaikille: Mitä jos lähdemme kotinurkista ulos ottamaan kaikki irti palveluista ja mahdollisuuksista? Tarjontaa riittää: koko kulttuuritarjoama, ravintolat, taide, keikat, konsertit, leffat, museot, nähtävyydet, ulkoilumaastot, tapahtumat.Todennäköisesti tarjonta peittoaa mennen tullen jokaisen suomalaisen vertaiskaupungin lähialueineen. Nyt kyse on enemmän omasta asenteestamme.Tänä vuonna siis p….e irti sohvasta ja elämään! JULKAISIJA Hämeenlinnan Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 2 B 13100 Hämeenlinna www.yrittajat.fi/hameenlinna info@yrittajat.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2017 4.4. 29.8. 14.11. Lehdet ja mediakortti luettavissa www.yrittajat.fi/ hameenlinna Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset ilmestyy jatkossa nimellä Hyrrä LUOTETTAVA KUMPPANI Myyjä ottaa sinuun yhteyttä, kun jätät yhteystietosi 17.3.2017 mennessä osoitteeseen ilmoitukset@hameensanomat.fi viitteellä - sähköverkoston rakennusalan yritys PUHEENJOHTAJA 1. VARAPUHEENJOHTAJA 2. VARAPUHEENJOHTAJA ANNEMARI KUVAJA HML Kaisan Kukka Oy Kirkkorinne 4, 13100 HML puh. 0500 499 402 OLLIPEKKA LAINE Kellokeskus Laine Oy Raatihuoneenkatu 10, 13100 HML gsm 040 731 1863 KATRI SELIN-NURMI Valiomies Oy Hallituskatu 24, 13100 HML puh. 050 336 2491 www.kaisankukka.fi www.kellokeskuslaine.fi www.valiomies.fi TIINA HALINEN Linnan Klinikka Oy Raatihuoneenk. 10 , 13100 HML puh. 050 439 0033 tiina.halinen@linnanklinikka.fi www.linnanklinikka.fi JARKKO HYVÄRINEN Japira-Rakennuspalvelu Oy Kiltintie 5, 13130 HML puh. 0400 850 422 SUSANNA LOHJELM Hämeen Kopiotalo Oy Palokunnankatu 6, 13100 HML puh. 0400 517 521 www.japira.fi www.kopiotalo.fi MIIA PELTOLA Hämeen Autosähkö Oy Hattelmalantie 16, 13100 HML puh. 040 900 6232 MIKA SELINKO Hämeen Lasitoimi Oy Uhrikivenkatu 6, 13130 HML puh. 0400 450 727 SAMULI VEIJALAINEN Metallisorvaamo Veijalainen Oy Terminaalitie 3, 13500 HML puh. 0400 456 379 www.hasoy.com www.hameenlasitoimi.fi www.msv.fi TOIMINNANJOHTAJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS KALEVI LAURONEN Yrityskumppani Kalevi Lauronen Ky Haperotie 8, 13270 HML puh. 044 733 2240 JARMO ESKELINEN puh. 0500 481 288 JENNI MANNINEN Viestintä Manninen puh. 0400 458 435 ARI RÄSÄNEN JOHTAJA, SIJOITTUMISPALVELUT Linnan Kehitys Oy Visamäentie 33, 13100 HML puh. 040 866 7501 www.linnan.fi www.yrityskumppani.fi 2 tiistaina 7. maaliskuuta 2017
Putosiko Hämeenlinna HHT-akselilta? Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen toivoo, että kaupunkiylpeys nostaisi päätään ja hämeenlinnalaisetkin alkaisivat näkyvästi ja kuuluvasti tykätä omasta kaupungistaan. – Emme ole pudonneet kasvukäytävältä, mutta olemme pudonneet muiden kasvuvauhdista. Meidän pitää uskaltaa ryhtyä urbaaneiksi, sanoo aiemmin Suomen kasvukäytävähanketta luotsannut maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen Hämeen liitosta. Teksti Jenni Manninen Jutun ja kannen kuva Terho Aalto Hämeenlinna on kahden suuren välissä, tavallaan paraatipaikalla, mutta kuitenkin sadan kilometrin päässä sekä Tampereesta että Helsingistä, jotka imevät väkeä kiihtyvällä tahdilla. Vetovoimaa niissä riittää, vaikka työpaikkojakaan ei olisi heti tarjolla. – Toivo paremmasta on kuitenkin suurissa kaupungeissa korkeammalla suhdanteiden noustessa. Vähän samanlainen muuttoliike koettiin 60–70-luvuilla, kun ihmiset jättivät kotiseutunsa työn perässä muuttaessaan. Tampereella on kova työttömyysprosentti, mutta siitä huolimatta se imuroi asukkaita puoleensa, vaikka olemme Hämeenlinnassa pärjänneet suhteessa hyvin työpaikkojen kehityksessä, Ahonen sanoo. Luonnollinen väestönkasvu ei riitä kuin har- voilla alueilla Suomessa ja asukkaita on saatava jostain Hämeenlinnaankin lisää. – Meitä auttaa se, että alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, emmekä ole yhden varassa, Ahonen sanoo. Ahonen myöntää, että kaupunki menettää nyt hetkellisesti 15–24-vuotiaita asukkaita opiskelun vuoksi, eikä asialle ole paljon tehtävissä, mutta toivoo, että he palaavat kotiseudulleen opintojen jälkeen ja perheen perustamisen myötä. – Meillä Hamk on tärkeä toimija, mutta se ei silti riitä. Moni lähtee nuorena tästä “tuppukylästä”, ja vannoo, että ei takaisin tule. Niin kävi minullekin, mutta täällä ollaan tyytyväisenä, hän nauraa. Puhalletaan kaupunkiin henki Katseet tulisi Ahosen mielestä suunnata nyt nuoriin perheisiin. Mutta miten ne saadaan muuttamaan Hämeenlinnaan, jos vastassa ovat elämää sykkivät Tampere ja Helsinki? “Kaupungin runko on siis ikään kuin kunnossa. Mutta millä puhalletaan henki?” Ahonen kysyy kirjoituksessaan Hämeenlinnan Kotiseutujulkaisussa. Hengellä hän tarkoittaa kaupunkia, jossa sykkii urbaani elämä. – Meidän olisi aika alkaa tykätä omasta kaupungistamme. Tamperelaiset ovat todella ylpeitä kaupungistaan, eikä meillä ole syytä olla yhtään sen vähempää, Ahonen sanoo. Osaamistaloudesta on siirrytty tykkäämistalouteen, joka ohjaa ihmisten käyttäytymistä. Enää eivät pelkät edulliset seinätkään riitä, vaan kaupungissa pitää olla elämyksiä, elämää, osal- lisuutta ja yhteisöllisyyttä. “Fantasiaa ja Sibeliusta, jazzia kesäyössä, rouheaa rock-klubia, ylellisiä urheiluympäristöjä, kirjallisuutta ja käsityöosaamisen pitkää perinnettä. Hän huomaa, että elämää löytyy yllättävänkin paljon näin pienestä kaupungista. Mutta vielä mahtuu lisää. Hän organisoi ystävineen kaupunkikasvimaan, pendelöintikimpan, kierrätyspiirin, lemmikkihotellin, kesälampaat lähipuistoon ja lopuksi vielä monikulttuurisen keskusteluklubin”, Ahonen kuvailee Kotiseutujulkaisussa. Yrittäjiä hän kannustaa tutustumaan naapureiden tapaan toimia. – Jokainen on oman yrityksensä asiantuntija, en lähde siinä neuvomaan, mutta kannattaa pitää silmät auki kaupunkikulttuurien suhteen ja seurata, mitä tapahtuu Helsingissä ja Tampereella. Minkälaisia kahvilakonsepteja niissä on tai minkälaisia tapahtumia järjestetään. Ja verkostoitua kumppaneiden sekä julkisten toimijoiden kanssa, hän sanoo. Hän kutsuu yrittäjiä mukaan esimerkiksi Hämeen liiton kokoamaan Go Häme -yhteistyöfoorumiin, jonka tavoitteena on edistää Kanta-Hämeen vetovoimaisuutta, hämäläistä matkailutoimintaa, kasvua ja kansainvälistymistä sekä kutsua kaikki matkailun kehittämisestä kiinnostuneet toimijat mukaan uuden yhteisen toimintatavan kehittämiseen. Jokainen rakennus on mahdollisuus Ahonen on koulutukseltaan arkkitehti ja hänen mielestään kaupungilla olisi parantamisen varaa laadukkaan rakentamisen ohjaamisessa. – Kasvukäytävä on osaamiskäytävä, jossa moni kovan luokan asiantuntija, johtohenkilö tai hallinnon työntekijä pendelöi töihin. Pitkät matkat hankaloittavat perheen arkea aina. Jotain extraa pitää todella saada, että kannattaa asua Hämeenlinnassa, Ahonen sanoo. – Rakentamisen määrä ei ole ratkaisu, vaan sen laatu, josta pitäisi olla hirmu tarkka. Hämeenlinnan ongelma on ollut hieman se, että tarjolla on ollut bulkkia omakotitonttia, mutta ei nykyperheitä houkuttelevia tiiviin rakentamisen alueita. Kaupungin pitäisi panostaa laadukkaampaan rakentamiseen myös kerrostalokohteissa ja rakennusvalvonnan sekä kaavoituksen kautta siihen voidaan vaikuttaa. Kaupunki voisi esimerkiksi velvoittaa käyttämään kansallisesti kovatasoisia suunnittelutoimistoja tontinluovutuskilpailuissa, Ahonen näkee ja mainitsee hyvän suunnittelun esimerkkeinä maakunta-arkiston ja Verkatehtaan. – Emme pärjää pk-seudun kanssa houkuttelevuudessa, jos keskikaupungin kerrostalotuotantomme on Vantaan lähiötalojen tasoista. – Pieni kaupunki voi tehdä pienemmin, mutta silti tyylikkäästi. Pienikin asia, vaikka puistonpenkki tai pyöräteline voidaan toteuttaa niin, että se edustaa maailman parasta designosaamista. Tekisi mieli kutsua tänne puhujia aiheesta, sillä tämä liittyy maakunnan elinvoimatyöhön, hän suunnittelee. Hänen mukaansa jonkinasteinen taite vetovoimaisuudessa on jo saavutettu, sillä kaupunkiin on valmistumassa pitkästä aikaa iso määrä kerrostaloasuntoja urbaaniin ympäristöön. – Käänne parempaan suuntaan on jo tapahtumassa, tiedän sen. Suomen kasvukäytävä toimii jatkossakin Helsingistä Tampereelle ja edelleen Seinäjoelle ulottuva Suomen kasvukäytävä muodostaa maan merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Kasvukäytävän vaikutusalueella asuu jo joka kolmas suomalainen. Alueen sisällä vähintään yhden kuntarajan tiistaina 7. maaliskuuta 2017 ylittää päivittäin yli 300 000 työmatkalaista. Suomen kasvukäytävä muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen ja yritysten kannalta yhtenäisen työvoimapoolin. Ahonen siirtyi maakuntajohtajaksi Suomen kasvukäytävätyöstä. – Vain työrukkanen vaihtui ja hanketta vetää nyt Anne Horila. Nyt alkaa tapahtua käytännön asioita. Olin juuri kokouksessa Fortumilla, jossa isot yritykset miettivät esimerkiksi vaihtoehtoisten energiamuotojen jakelupisteitä. Tulossa on myös sähköinen kauppakassi aseman seudulle ja automaattibussikin on tulossa tähän kaupunkiin pistäytymään. Meneillään on neuvotteluja Finavian ja Finnairin kanssa siitä, että matkatavarat voisi dropata muualla kuin lentokentällä ja niin edelleen, Ahonen valottaa suunnitelmia. Lisätietoja: suomenkasvukaytava.fi 3
Somessa ollaan kunnolla tai ei ollenkaan Kun yritys lähtee mukaan sosiaaliseen mediaan, kannattaa miettiä tarkkaan kysymystä “miksi” asiakkaan näkökulmasta. Mitkä ovat yrityksen kohderyhmät, tavoitteet ja oma rooli somessa? Kenelle haluan puhua? Mieti ainakin nämä: 1. Ollako vai eikö olla ja missä kanavissa? Selvitä eri kanavien mahdollisuudet ja toimintakulttuurit. 2. Mistä aika postaamisiin? Teetkö itse vai tarvitsetko apua? 3. Suunnitelmallisuus – laadi kuukausi- tai vuosisuunnitelma ja noudata sitä. Mikä on liikaa ja mikä liian vähän? Teksti ja kuva Jenni Manninen Moni pk-yrittäjä toivoo selkeitä ohjeita siihen, missä somekanavissa ja millä tavalla oman yrityksen kannattaisi näkyä. – Valitettavasti ei ole olemassa yleispätevää ohjetta, vaan jokaisen täytyy miettiä omalla kohdallaan paras ratkaisu. Ei ole mikään pakko lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan, mutta kannattaa aina miettiä, olisiko siitä omalle yritykselle hyötyä, sanoo valmennusyritys WIAonen toimitusjohtaja Johanna RosnellVarjo. Hänen mielestään sosiaaliseen mediaan kannattaa suhtautua, kuten mihin tahansa markkinointiviestinnän välineeseen muiden joukossa. – Ei kaikkien tarvitse siellä olla, eikä mennä someen siksi, että naapurikin on, vaan ajatella asiaa strategisemmin, hän sanoo. Sosiaalisen median käyttöluvut ovat valtavat ja mainonta edullista, joten voi olla vaikeaa perustella sitä, miksi yritys ei lähtisi mukaan. Kuluttajamarkkinointiin painottuneessa Facebookissa on 2,6 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää Suomessa (2016), ja heistä kaksi miljoonaa on aktiivisia päivittäiskäyttäjiä. Työelämään suuntautuneessa LinkedInissä mukana on 950 000 suomalaista käyttäjää ja erityisen aktiivisille somettajille sopivassa Twitterissä lähes saman verran. Nuorten suosimas- sa Youtubessa on kaksi miljoonaa katsojaa ja 550 000 videoiden tuottajaa. Visuaalisuuteen perustuvassa Instagramissa mukana on 1,2 miljoonaa, ja pikaviestintään sopiva WhatsApp on käytössä 1,5 miljoonalla suomalaisella. – Tämän vuoden trendinä on, että video- ja onlinesisältöjen suosio tulee kasvamaan edelleen. Myös panostus vuorovaikutteisuuteen lisääntyy, Rosnell-Varjo sanoo. Sisältöä suunnitellusti Ei ole aikaa, ei ole sopivaa kuvaa, ei mitään uutta kerrottavaa. Tekosyitä postaamatta jättämiselle riittää kiireisessä arjessa. Olisi kuitenkin tärkeää, että jos somessa ollaan, asiat tehdään laadukkaasti. Hyvä keino päästä alkuun on seurata kilpailijoita ja niitä, joiden päivityksistä itse pitää. – Kannattaa panostaa sisältöihin, eikä postata vain mainoksia, vaan miettiä mitkä asiat kohderyhmää oikeasti kiinnostavat. Sosiaalista mediaa käytetään paljon vapaa-ajalla, joten sisällön täytyy olla laadukasta, kiinnostavaa ja tuoda asiakkaalle lisäarvoa, Rosnell-Varjo korostaa. Sisältö voi olla esimerkiksi testejä, infografiikkaa, videoita, tutkimustuloksia alaan liittyen, äänestyksiä tai käyttäjä voi jakaa muiden julkaisuja ja kuvia. Ilmaisen tiedon ja neuvojen jakaminen on hyvä keino sitouttaa asiakasta. Tekninen osaaminen helpottaa päivittäistä työtä. Postaukset 4. Aikaa tarvitaan myös moderoinnille, kysymyksiin vastaamiselle ja tulosten analysoimiselle. 5. Miten toimit, jos kommentointi on negatiivista? voi esimerkiksi ajastaa etukäteen, ja palvelu huolehtii ne ajallaan eri kanaviin. Somepeikko pelottaa Entäpä kriisitilanne, kannattaako someen mennä, jos tuleekin kuraa niskaan? – Kun yrityksen identiteetti on kirkas, voi somessakin viestiä aidosti. Kakunkoristelu ei ole tämän päivän viestintää. Pelätty negatiivinen palaute kannattaa ottaa kehittymisen paikkana. On hyvä muistaa, että ihmiset myös osaavat tulkita kommentointia. Mahdolliset ylilyönnit ja epäasiallisuudet kommenteissa aiheuttavat vähintään myötähäpeää, joskus jopa puolustusreaktion. Mittarointi auttaa kehittämään toimintaa oikeaan suuntaan ja tekemällä oppii. – Se, että kaverit ja sukulaiset tykkäävät postauksista ei välttämättä auta bisnestä. On hyvä seurata, miten postaukset muuttuvat liideiksi tai asiakkuuksiksi, Rosnell-Varjo muistuttaa. Ylivoimainen jäsenetu, maksuton puhelinneuvonta arkisin klo 8–20 Neuvontapalvelu Soita 09 229 222 • Kerro jäsennumerosi. • Puhelu yhdistetään asiantuntijalle. 4 Aiheina mm. • yritysjuridiikka • sopimusoikeus • verotus • sosiaaliturva • työelämän juridiikka • maksukyvyttömyys • koulutus • omistajanvaihdokset • ympäristöasiat • markkina- ja kilpailuoikeus tiistaina 7. maaliskuuta 2017
Joka toinen yrittäjä hyödyntää sosiaalista mediaa työssään Soneran taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan sosiaalisen median hyödyntäminen liiketoiminnassa sujuu monelta yrittäjältä. Somea käytetään useimmiten markkinointiin, yrityskuvan rakentamiseen sekä uusien asiakaskohderyhmien tavoittamiseen. Lähes puolet kyselyyn vastanneista tekee myös myyntiä somessa. Uskaltaako tänne jäädä? Hämeenlinnassa on herännyt huoli siitä, miten kaupungissa sijaitsevat opinahjot voisivat nostaa profiiliaan opiskelijoiden keskuudessa. Mutta miksi Hämeenlinna ei näyttäydy nuorille houkuttelevana, vaikka kaupungin brändille on hiljattain toteutettu näyttävä uudistus? Väitän, että monen nuoren mielestä ongelman ydin ei johdu puutteista esimerkiksi lukioissa tai Hamkissa, vaan enemmänkin Hämeenlinnan kaupungin toimista. Keskustellessani ystävieni kanssa esiin nousi lähes yksimielinen toteamus: Puhtaalta pöydältä aloittaminen kiehtoo. Vaikka Hämeenlinnasta onkin yritetty tehdä suurkaupungin veroista, totuus on, että suuri osa meistä on kulkenut yhteistä tietä jo päiväkodista asti. Vaikka matka päiväkodista peruskoulun loppuun ja sen yli on mahdollistanut syviä ystävyyssuhteita, silti moni kaipaa uusia kasvoja. Inhimillistä, eikö? Tähän asti hämeenlinnalaisten nuorten pyrkimys vaihtaa maisemaa on pitkälti johtunut edellä mainitusta syystä. Viime aikoina aihe on saanut myös ikävämmän näkökulman. Oletus, että nuoria ei kiinnosta yhteiset asiat, on väärä. Tämä näkyy kau- Linnan Kehitys auttaa kasvuun Tiesitkö, että Linnan Kehitys järjestää vuosittain useita yritystoiminnan kehittämiseen tähtääviä tilaisuuksia? Seuraa verkkosivujamme ja ota hyöty irti maksuttomista tapahtumista! punkia kuohuttavan koulujen uudistuksen myötä. Kun kaupunki lähti tavoittelemaan mainetta ja kunniaa yhdistämällä päiväkoteja ja kouluja jättimäisiksi kokonaisuuksiksi, se menetti nuorten luottamuksen. Me kaikki tiedämme, että suurkoulut eivät todellisuudessa palvele ketään. Itselläni ja muilla, jotka ovat kulkeneet saman polun kanssani, on takana melkoinen taival. Kun lähdin päiväkodista koulutielle, se päiväkoti lopetettiin. Kun päätin ala-asteeni, se koulu lakkautettiin. Kun päätin yläasteeni, se siirrettiin väistötiloihin. Kun painan ylioppilaslakin päähäni, Hämeenlinnan lyseon lukio lakkaa olemasta. Onneksi erityislinjat saavat kuitenkin jatkaa lukioiden yhdistymisestä huolimatta. Toivonkin, että niillä on myös jatkossa edes vähintään yhtä hyvät puitteet loistavan opetuksen toteuttamiseen. Kysymys kuuluukin: Uskaltaako tänne jäädä, jos tahtoo vakaan tulevaisuuden? Emmi Laine Hämeenlinnan lyseon lukio Luovan yrittäjyyden linja Kasva ja kansainvälisty 30.3.2017 @ Verkatehdas, Hämeenlinna Seminaarissa vaikuttavia huippupuheenvuoroja kasvusta ja kansainvälistymisestä. Teemana suomalaisen yrittämisen vahvuudet. www.linnan.fi/kasvajakansainvalisty Haku Kanta-Hämeen Kasvupolulle® on alkanut! Info 30.3. Kasva ja kansainvälisty –tapahtuman yhteydessä Kasvupolulle mukaan valitut kasvuhaluiset yritykset saavat maksutonta sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen Suomen kovimmilta liike-elämän asiantuntijoilta. www.linnan.fi/kasvupolku2017 18.-19.5.2017 Vuoden odotetuin verkostoitumistapahtuma on mielenkiintoinen kokonaisuus asiantuntijapuheenvuoroja valtakunnan tason huipulta, viihdettä ja bisnestä. Tykkää meistä ja saat ajankohtaista tietoa! Mukaan on ilmoittautunut jo yli 110 alueemme yritystä – tule sinäkin! www.facebook.com/linnankehitys www.linnan.fi/hameenmafia tiistaina 7. maaliskuuta 2017 5
Yrittäjien aamukahveilla kohdattiin asiakas Yrittäjien aamukahveilla Raatihuoneella ammenettiin ajatuksia asiakaspalveluun. Kaksi paikallista casea höystettynä värikkäällä asiantuntijapuheenvuorolla oli käytännönläheinen tietopaketti. Hämeenlinnan kaupunki ja Linnan Kehitys Oy järjestivät yrittäjien aamukahvit helmikuussa Raatihuoneella juhlasalissa. Kortesuo käytti esityksestään muutaman minuutin Hämeenlinna-brändin ruotimiseen. – Tehdään tästä outouden kaupunki. Kaikki outo on kiinnostavaa ja kaikki älykäs outoa! Valitaan vuoden oudoin kaupunkilainen ja kaavoitetaan oudon asumisen kaupunginosa, hän julisti taustallaan Sibelius, joka ei hänkään ollut ihmisenä ihan tavallisimmasta päästä. Teksti ja kuvat Jenni Manninen Kauppapaikka Tavastilan markkinointia ja viestintää hoitava Miikka Anttila kertoi kauppakeskuksen uudistuksesta, jonka suuntaviivat perustuvat tehtyyn asiakaskyselyyn. Sydämellinen kauppapaikka näkyy uudessa ulkoasussa ja miljööuudistuksessa sekä asiakaspalvelussa. Noora Vennamo ei välittänyt muiden varoitteluista, vaan toteutti ravintolaunelmansa omalla tavallaan. Kaikki kodin laaturemontit Avaimet käteen -palveluna Kylpyhuoneesta putkiremonttiin, pintaremonteista peruskorjauksiin Ota yhteyttä ja kysy lisää Jarkko Hyvärinen p. 0400 850 422 Henri Hyvärinen p. 040 7715 131 www.japira.fi 6 Oranssi väri on tiedostetusti valittu tukemaan Hämeenlinnan brändin väritystä. Kauppakeskus vaihtui nimenä kauppapaikkaan, joka kertoo paremmin Tavastilan toiminnasta. — Pelkkä ulkoasu ei riitä, vaan sisältöä pitää olla. Tavastila kohtelee niin vuokralaisiaan kuin asiakkaitaan sydämellisesti, henkilökohtaisella otteella. Hyvä kokemus syntyy kaksi kertaa, niin kauppapaikassa kuin yrityksessäkin, Anttila selvitti. — Elämyksellisyys on meillä se ykkönen, aina ei tarvitse olla vain osta, osta, osta -meininkiä. Tapahtumistamme olemme erityisen ylpeitä. Ne olemme ideoineet ja toteuttaneet itse, sillä meillä ei ole pelimerkkejä muuhun. Niistä tärkeimmät ovat olleet Tanssii tuttujen kanssa sekä Kaupunkilainen kapellimestariksi, hän kertoi. Asiakas pitää nähdä Noora Vennamo halusi perustaa Hämeenlinnaan “oman olohuoneen, jossa olisi asiakkaita”. Syntyi Nooran Viinibaari, siitä huolimatta, että jotkut päivittelivät “tyttöparan” pikkukaupunkiin sopimatonta ideaa. — Nyt minua on kiitelty jopa kulttuuriteosta. Se on balsamia haavoille, että oma visio on kantanut, Vennamo sanoi. Hänellä on vahva näkemys asiakkaan kohtaamisesta. Pelkkä opeteltu ystävällisyys ja hymy eivät riitä, vaan jokainen asiakas tulee ottaa vastaan henkilökohtaisella tavalla. Asiakaspalvelijalla on hyvä olla sosiaalista pelisilmää asiakkaan tilanteelle. – Palvelun pitää olla sellaista, että meille tullaan toistekin. Asiakastyötä tekevän pitää osata katsoa silmiin ja huomata asiakkaat. Kokemuksesta osaan jo heti sanoa, haluaako asiakas olla rauhassa vai että käyn juttelemassa, 22 vuotta ravintola-alalla toiminut Vennamo sanoo. Työntekijät hän on sitouttanut muun muassa bonusjärjestelmällä, joka tuotti joulukuussa huomattavat lisäansiot molemmille työntekijöille. Hyvän palvelun lisäksi toimintaa tukee sosiaalinen media, jossa näkyy samanlainen henkilökohtainen ote kuin baarissakin. Uusin keskiviikkoja piristävä tapahtuma on After work, johon kuuluu ilmainen buffet. – Meillä keskiviikko on nykyään myynnillisesti kuin huono perjantai, hän iloitsi. Laskukin on osa kokemusta Viestintäasiantuntija ja tietokirjailija Katleena Kortesuo käsitteli asiakaskohtaamisia live- ja digikohtaamisina. – Asiakaskokemus syntyy tunteesta, mielikuvista ja kokemuksista. Tämä on siinä mielessä vaikeaa, että ne ovat muiden päässä, hän sanoi. Asiakaskokemus ei ole vain myymälässä kasvokkain kohtaamista, vaan siihen kuuluvat kaikki yrityksen tekemiset sosiaalisesta mediasta laskun lähettämiseen – unohtamatta tahattomia mikroilmeitä, joilla voi pilata kokemuksen alle sekunnissa. Myös Kortesuon viesti oli, että asiakkaan kohtaamisessa tulisi tukea asiakkaan minäkuvaa ja vaistota millaista palvelua hän haluaa. – Siksi pitää rekrytoida empaattisia ihmistyyppejä, hän muistutti. Digikohtaamisessakin on tärkeää persoonan tuominen peliin. – Pidä huoli siitä, että yritys on sosiaalisessa mediassa persoona edellä. Yksilö menee yli organisaation ja somessa rakennetaan pohjaa kasvokkain olemiselle. pUUT jA pEnSAAT kUnTOOn SUORITAMME AMMATTITAIDOLLA Puiden hoitoleikkaukset, -kuntokartoitukset ja risujen pois vienti. Pensaiden, kuusiaitojen ym. hoito ja muotoonleikkaukset. Pyydä tarjous 040 595 2871 ja 0500 483 240 viherlinna@gmail.com • www.viherlinna.fi ilmestyy seuraavan kerran tiistaina 4.4. tiistaina 7. maaliskuuta 2017
Senioriyrittäjät valmiina kummeiksi Teksti ja kuva Lea Karmala Kuka voi olla Uusien seniorijäsenten kanssa jutustelivat ja toiveita kuulostelivat yhdistyksen toiminnanjohtaja Kalevi Lauronen ja varapuheenjohtaja Ollipekka Laine. Laurosen mukaan kiinnostus seniorijäsenyyteen on lisääntymässä. Mattila on entinen pihaurakoitsija, joka luopui yrittämisestä vuonna 2013. Hän on vetänyt myös Hauhon Yrittäjiä puheenjohtajana. Veikkola myi Erikoispuusepät-yrityksensä ulkopuoliselle jatkajalle vuosi sitten. Yritys on valmistanut muun muassa hissien sisustuksia maailman suurimpiin laivoihin Kone Industrial Oy:n alihankintana. Entisenä yhdistysaktiivina Mattila osaa listata asioita, joiden takia yrittäjäyhdistykseen kannattaa kuulua vielä eläkkeelläkin. – On mukava seurata niitä asioita, joita on ennenkin tottunut seuraamaan ja yrittäjien mietteitä eri murrosvaiheista. Jäsenten saatavilla on valtava tietopankki. Sitä jäisi aika pian tietämättömäksi uudistuksista, jos ei niitä koko ajan seuraisi, hän sanoo. Mattila haluaisi lisäksi olla vielä aktiivisesti mukana kaupungin keskustan kehittämisessä. seniorijäsen? Seniorijäsenyyden myöntää paikallisyhdistyksen hallitus. Jäseneksi voidaan hyväksyä yrittäjä, joka on luopunut omasta yritystoiminnastaan eikä enää täytä varsinaisen jäsenen kriteerejä. Henkilön tai hänen aviopuolisonsa yrityksen on täytynyt olla aikaisemmin paikallisyhdistyksen jäsen. Jukka Veikkola (vas.), Kalevi Lauronen, Ollipekka Laine ja Voitto Mattila pohtivat seniorijäsenten tulevaa toimintaa tutustumistapaamisessa. Konkarien neuvot kultaa Senioritoiminnalta Mattila ja Veikkola sanovat odottavansa epävirallista klubi-tyyppistä yhdessäoloa. Molemmat olisivat myös valmiita autta- ten hän oli valmistautunut ja esitteli Hämeenlinnaa. Saimme siitä vahvistusta suunnitelmillemme. Samaan aikaan avautui mahdollisuus lähteä Rinta-Joupin kanssa yhteistyöhön ja he tarjosivat meille Tiiriöstä tiloja käyttöömme, Mäki kertaa. Asiat etenivät alkuvuodesta nopeasti, kun Atoy sai heti rekrytoitua toimipisteelle huoltopäälliköksi kokeneen Kari Mettälän ja ammattitaitoiset asentajat. – Mahtavaa saada tänne Hämeenlinnan uudenlaista liiketoimintaa ja palvelua, sellaiselle on aina paikkansa ja se lisää alueen elävyyttä. Toivotamme uuden ison autohuoltoalan toimijan tervetulleeksi, Räsänen sanoo. Auto alle huollon ajaksi Atoyn autohuoltokonsepti tiistaina 7. maaliskuuta 2017 Jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Senioritoiminta on päässyt hyvään vauhtiin Hämeenlinnan Yrittäjissä. Helmikuussa aamukahville kutsuttiin uusimmat seniorijäsenet Voitto Mattila ja Jukka Veikkola. maan nuorempiaan yrityskummeina. Kokeneemman konkarin neuvot olisivat yrittäjän alkutaipaleella kulkeville monta kertaa kullanarvoisia. – Esimerkiksi työntekijää palkattaessa yrittäjän etu saattaa jäädä nä- Moderni autohuolto saapui Tiiriöön Atoy Oy avasi palvelevan autohuoltopisteensä Hämeenlinnan Tiiriössä, Nelipyörän vanhoissa tiloissa. – Hämeen linna on ollut listallamme mielenkiintoisena paikkakuntana. Täällä on eteenpäin menevä meininki, perheyritys Atoyn autohuoltoketjun johtaja ja kehittäjä Janne Mäki sanoo. Atoy Oy on suomalainen 87 vuotta vanha perheyritys. Yrityksellä on kahdeksan toimipistettä pääkaupunkiseudulla, toimintaa ympäri Suomea ja sen pohjoisin toimipiste sijaitsee Kemissä. Hämeenlinnan toimipisteen perustaminen on ollut Janne Mäellä mielessä jo pidempään, mutta nyt asiat loksahtivat kohdalleen monella tavalla. – Linnan Kehityksen Ari Räsänen oli aktiivinen, soitti ja sovimme tapaamisen. Minuun teki vaikutuksen se, mi- Keskusjärjestöltä seniorijäsen saa Yrittäjäsanomat-lehden, Yrittäjäinfo-tiedotteen, neuvontapalvelut ja Fennian edut. perustuu hyvään palveluun ja asiakkaan arjen helpottamiseen. Asiakas saa esimerkiksi automaattisesti käyttöönsä sijaisauton ilman eri veloitusta autohuollon tai -korjauksen ajaksi. Autonsa Atoylla huoltavat saavat vahingon sattuessa myös hinauspalvelun veloituksetta. Tarjolla ovat kaikkien merkkien takuuhuollot ja -korjaukset. – Olemme vahvoja netissä, jossa hinnat ovat avoimesti esillä. Ne eivät myöskään nouse ilman, että sisältö muuttuu ja asiasta sovitaan etukäteen asiakkaan kanssa, Mäki kertoo. – Konseptiin kuuluu myös se, että huoltamoidemme yleisilme on siisti, hän lisää. Emoyhtiö Atoy Group on Pohjoismaiden neljänneksi suurin autoalan teknistä kauppaa ja korjaamoliiketoimintaa harjoittava yhtiö. kemättä. Yrityskummeja ei kannata jättää käyttämättä, sillä kilpailijalta samoja asioita ei voi kysyä, Mattila huomauttaa. Laine korostaa omasta kokemuksestaan, miten tärkeää tuki on nuorelle yrittäjälle. Hän itse on ollut onnellisessa asemassa, sillä hänellä on ollut kummi omasta takaa, kun hänen isänsä on eläkkeelläkin ollut Kellokeskus Laineen toiminnassa mukana. Näkemyksiä yli Pitkänsillan ”Me olemme molemmat juristeja. Minä ainakin olen niin täynnä pykäliä, etenkin työelämän pykäliä, ettei niitä tarvita yhtään enempää. Ei niitä kukaan pysty seuraamaan ja monet niistä on täysin elämälle vieraita.” Rakennusliiton varapj. Kyösti Suokas ”Jos pyritään sopimusteksteillä ja lainsäädännöllä täydellisyyteen, saadaan tehdä todella paljon työtä eikä lopputulosta kukaan pysty valvomaan”. Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari (Kauppalehti 21.11.2016) ”Suomessa kyllä tiedetään mitä työmarkkinoiden rakenteille pitäisi tehdä. Puuttuu kuitenkin rohkeutta ryhtyä uudistuksiin.” ”Onko työntekijän suojelun kannalta nykyjärjestelmä optimaalinen vai pärjätäänkö vähemmällä sääntelyllä.” Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula (Kauppalehti 15.2.2017) ”Keskusjärjestöjen pitää nyt miettiä olemassaoloaan uudelta kantilta.” ”Järjestöiltä tarvitaan vastedes entistä enemmän ratkaisuhakuisuutta ja taloudellista realismia” SAK:n ex-pääekonomisti, TEM:n elinkeino ja innovaatio-osaston johtaja Olli Koski (Kauppalehti 27.2.2017) HYRRÄN KOMMENTTI: Onnistunut työmarkkinatoiminta on taloutta ja työllisyyttä edistävää, ei yrittäjää lannistavaa ja työntekijää ylisuojelevaa. 7
Hämeenlinnan Yrittäjät toimii alkuvuonna 2017 Tapahtumia yrittäjille Sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 21.3.2017 klo 18. Kutsu toisaalla lehdessämme. Hämeenlinnan uuden kesäteatterin (HUK) ensi-ilta katetuilla paikoilla torstaina 29.6.2017 klo 18 yhdessä Oma Säästöpankin kanssa. Esityksenä Suklaasydän. Lisätietoa www.hukteatteri.fi. Uusien jäsenten aamukahvitilaisuus järjestetään 6.6. klo 8.30–9.30 erikseen kutsutuille jäsenille Fennian konttorilla, Hallituskatu 14. Hyrrän (aiemmin Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset) seuraavat numerot ilmestyvät 4.4. ja 29.8. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat. Lehdet on luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla sekä ladattavissa ilmaisena sovelluksena puhelimeen ja/tai tablettiin. Hyvä jäsenemme. Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme www.yrittajat. fi/hameenlinna. Hyrräklubi kokoontuu keskustelemaan yrittäjyydestä! Hämeenlinnan Yrittäjät virittää aktiivista keskustelua yrittämisestä. Tervetuloa jutustelemaan yrittämisestä ja yritysmaailmaa askartavista kysymyksistä ravintola Skogsteriin 15.3. alkaen klo 17.00. Tavoitteena on tarjota joka toinen kuukausi kokoontuva rento foorumi, johon on helppo tulla niin kokeneen yrittäjän kuin yritystoimintaa harkitsevan. Tapaamisien sisältö muotoutuu aina paikan päällä kiinnostavien keskusteluaiheiden pe- Kutsu kevätkokoukseen Hämeenlinnan Yrittäjät ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 21.3.2017 klo 18 Café Laurellin tiloissa, Sibeliuksenkatu 7, Hämeenlinna. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen 10 § mukaiset asiat. Kokoustarjoilun järjestämiseksi ilmoitathan tulostasi sähköpostiin info@hmlyrittajat.fi tai tekstiviestillä numeroon 050 303 9996. Tervetuloa! Hallitus Jostain luin, että Lahden toripysäköinti on pelottava esimerkki meillä turhasta suunnittelusta. Nyt sieltä ovat käytettävissä ensikokemukset. Kävijämäärä kasvaa tasaisesti. Markkinapäivinä halli on täysi. Se teki heti kättelyssä ilman sumupoistoja positiivisen tuloksen. Keskustan kadunvarsipaikkojen poistuminen antaa mahdollisuuksia katualueen kaupalliseen kehittämiseen. Negatiivinen palaute tulee enää vain muutamilta jo alkujaan äänekkäiltä henkilöiltä, jotka eivät parkkia halua käyttää. Julkisen puolen toimintatapana Hämeenlinnassa on konsulttien käyttö. Nämä ns. osaajat kut- 8 rusteella. Anna siis ajatustesi soljua ja tuo ne rohkeasti julki. Tule paikalle ja tuo kaverisikin mukaan! Työterveysinfot yrittäjille Järjestämme työterveyshuollon aamuinfoja yhteistyössä Hämeen uusyrityskeskuksen ja Linnan Klinikan kanssa Linnan Klinikan neuvottelutilassa (3. krs) aina kello 8.15–9.00. Seuraavat infot: ke 15.3. ja to 13.4. Tule mukaan! Hämeenlinnan Yrittäjien uudet jäsenet 1.2.–28.2.2017 Wanajan Putki Oy Villikimara Kuljetus Makkula Oy Aidecon Engineering Oy Sognare Essence Oy Tilitoimisto Onnimanni OivaArki Oy Vehmatek Oy sutaan yleensä Helsingistä. Samat konsultit esittävät kaikille kunnille samalla kaavalla samanlaisia ratkaisuja. Kaikki entinen hajotetaan ja strategiat menevät uusiksi. Kun tulokset osoittautuvat vaatimattomiksi, vika on toteuttajissa. Onkin aika kutsua kehiin uudet konsultit. Lauri Kantinkoski, Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus Maarit Kivimäki, Taiteellinen luominen Petri Makkula, Tieliikenteen tavarankuljetus Kari Kekäläinen, Muu rakennustekninen palvelu Amanda Haapanen, Kahvila-ravintola Jenni Mannila, Tilitoimisto Outi Palm, Kodinhoito, hoitopalvelut, kotisiivous ja pienremontit Ari Vehma, Rakentaminen, remontointi, sähköasennukset ei enää vaikuta, suutahti minulle ja kohdatessamme haukkui minut veneenkeikuttajaksi. Hänellä oli järjestys selvänä. Niin mielelläni olisin ollut väärässä. Minut valittiin kerran ohjausryhmään, jonka tehtävä oli kohentaa Linnankadun eteläpään ilmettä ja Sibelius-talon ympäristöä. Meitä oli kai liki 20 valittua. Ajattelin, että ensin porukalla pohditaan, mikä valitaan lähestymiskulmaksi. Kesä, talvi, päivä vai ilta? Entä ympäristön merkitys? Henkilöesittelyn jälkeen, ovesta astui sisään kaksi konsulttia. Heillä olivat piirustukset valmiina. Vihreän Laurellin eteen katuun upotetaan vinosuorana ylöspäin sojottavat pistevalot. Pommisuojan päälle rakennetaan kahluuallas. Muutama puukin oli paperilla. Hallituskadun ajorataa kavennetaan Sibeliustalon kohdalta, katuun rakennetaan suojatie ja maahan asennetaan talon seinää valaiseva valot. Tulokset ovat nähtävissä. Ohjausryhmää ei muistaakseni kutsuttu kokoon toista kertaa. Kaupungin sisäisessä bussiliikenteessä siirrytään kesäkuun alussa Brezhnevin aikaan, kun mennään suljettuun järjestelmään. Kaupunki hoitaa liikenteen itse aikatauluineen rahastusta myöten. Kulkija ohjataan hankkimaan yhtä mallia oleva kortti. Muita maksujärjestelmiä rajapinnoissa nuukuuksissaan ei voi käyttää. Samalla plokataan kuntarajan toiselta puolen tulijat. Ei tarvitse olla ennustaja nähdäkseen, että meillä käy niin kuin jo eräissä kaupungeissa on käynyt. Aluksi ollaan tyytyväisiä, kun kaupungin tuella taksoja alennetaan. Sitten huomataan, että palvelu on heikentynyt. Byrokratiaan palkataan jatkuvasti lisää väkeä. Tulot ja menot eivät kohtaa. Budjetit paukkuvat. Kaupungin pitää ruveta säästämään. Tarjonta alkaa voimakkaasti supistua. Laita tämä kirjoitus magneetilla jääkaapin oveen. Tulokset näkyvät jo muutamassa vuodessa. Aikanaan yrittäjien puheenjohtajana muistutin julkisesti priorisoinnin merkityksestä keskustan kehittämisessä moottoritien kattamista suunniteltaessa. Toivoin, että samanaikaisesti keskustan autioitumisriskin pelossa huolehdittaisiin torin maanalaisesta pysäköinnin suunnittelusta. Eräs napamies, joka täällä Jalkapallomiehenä olen kaihoisasti katsellut, kuinka hyvin HPK hoitaa jäähallilla pelin ulkopuolisen viihteen. Tuote on kehittynyt. Erityisen mielissäni olen kannatusporukan toiminnasta. Hienoja lauluja ja hyvää kannatusta tulee kulmasta kaiken aikaa. Haluan elää sen päivän, kun koko katsomo elää samalla syklillä. tiistaina 7. maaliskuuta 2017
KAIKILLE NISSANHYÖTYAJONEUVOILLE tiistaina 7. maaliskuuta 2017 9
Hämeen Mafia lähestyy – ole rohkeasti mukana! Hämeen Mafia -tapahtuman tavoitteena on verkostoitua, löytää uusia kumppanuuksia ja kuulla yritystoiminnan kehittämisen ajankohtaisimmat trendit. Kahden päivän aikana on luvassa ohjelmaa ja puhujia valtakunnan huipulta. Aikaisempina vuosina puhujina ovat olleet muiden muassa André Noël Chaker, Henkka Hyppönen ja Raimo Sailas. Sukukokouksen perinteisiin kuuluu, ettei ohjelman sisältöä tai paikkaa kerrota etukäteen – näin toimittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja näin myös tällä kertaa. Tilaisuus alkaa sukukokouksella salaisessa paikassa ja jatkuu Silja Europalla. Osallistujan ei tarvitse kuin hypätä bussin kyytiin ja nauttia menosta. Sukuun ovat tervetulleita kaikki yritykset ja toimijat eli tapahtuma on avoin kaikille, eikä vaadi jäsenyyttä missään yrittäjien yhdistyksessä. Tapahtumaan on aiempina vuosina osallistunut noin 350 ihmistä 170 yrityksestä. Tämän vuoden ilmoittautuneet löydät listattuna tapahtuman nettisivuilta. Tapahtuman asiakastyytyväisyyden lukemat huitelevat Perinteinen alueen yrittäjien sukukokous Hämeen Mafia on järjestetty jo seitsemän kertaa ja mukana matkassa on ollut yhteensä lähes 2 000 innokasta osallistujaa. Yllätyksellinen tapahtuma on suosittu kombo hyödyllistä asiaa, verkkojen vesille heittämistä ja hauskanpitoa. Teemana sukukokouksessa on tänä vuonna rohkeus. korkealla 4,17 (5) ja se on löytänyt paikkansa yrittäjien kalentereista ja sydämistä; tarpeellisuus sai kävijöiltä arvosanaksi 4,45. Tapahtuman järjestävät kaikki, sillä arvokkaat kump- panuudet sekä runsas osallistuminen mahdollistavat monipuolisen ohjelmasisällön. Operaattorina taustalla pyörii Linnan Kehitys Oy ja risteilyn osalta vastuullinen matkanjärjestäjä on Häme Matkat Oy. Tule rohkeasti mukaan verkostoitumaan ja saamaan uutta intoa ja ideoita tekemiseen! Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan: http://linnan.fi/hameenmafia Asiakkaita meriteollisuudesta Risteilijätilaukset työllistävät suomalaisia telakoita vuosiksi eteenpäin. Kun yhden loistoristeilijän hinta on noin 800 miljoonaa euroa ja noin 80 prosenttia laivan arvosta tulee alihankintaketjun kautta, avautuu tilausten myötä mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille ympäri Suomen. Linnan Kehitys Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, Elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea ja Hämeen TE-toimisto kutsuvat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Tampereen seudun potentiaaliset yritykset ja meriteollisuuden avainkumppanit yhteiseen verkostoitumistilaisuuteen Riihimäelle. Meyer Turku-tytäryhtiö Piikkiö Works Oy, Pocadel Oy ja Huuhka Oy kertovat tilai- suudessa meriteollisuuden alihankintaverkostojen toimintamalleista, toimitus- ja kehittämistarpeista ja odotuksista alihankintayhteistyön suhteen ja alueen yritykset saavat mahdollisuuden esitellä omia tuotteitaan ja palveluitaan. Piikkiö Worksin alihankintakohteita ovat mm. kiintokalusteet, irtokalusteet, komposiittirakenteet, erityyppiset ohutmetallituotteet sekä sähkö-, putki- ja ilmastointikomponentit. Tilaisuuden tavoitteena on saada aikaan uusia yrityskontakteja ja yhteistyömalleja sekä myös kaupallisia suhteita edistämään alan kehitystä. Aika ja paikka: 22.3.2017, alkaen kello 8.30 Temppelikadun auditoriossa, Temppelikatu 9 A, Riihimäki. Kansalta tukea työpaikkasopimiselle 65 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikoilla pitää voida sopia työehdoista toisin kuin työehtosopimuksessa lukee. Tieto käy ilmi Kantar TNS:n tekemästä Luottamuspuntari-tutkimuksesta, johon vastasi 1 040 suomalaista tammi-helmikuun vaihteessa. 24 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 41 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väitteen “työntekijöille ja työnantajalle pitää antaa mahdollisuus sopia työpaikoilla myös työehtosopimuksista poiketen” kanssa. Vain viidennes vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Tutkimuksen teetti Suomen Yrittäjien Yrittäjäsanomat. Talouskasvu velalla rakentamisen varassa see, kun katselee vähänkin ympärilleen. Rakentaminen tapahtuu velaksi. Rohkea velanotto taas perustuu alhaisiin korkoihin. Raha on lähes ilmaista. Nyt velkaantuvat sekä valtio, kunnat että yksityiset henkilöt ja yhteisöt, jotka taloja pykäävät. Lisäsäästöjä ei tarvita. Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna ja jatkossakin niin, että valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun. Kaikki on siis hyvin. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on onnistunut tuossa edellä mainitussa vakuuttelussaan hyvin. Kuluttajien ja yrittäjienkin luottamus maan talouteen on noussut korkeammalle kuin kertaakaan jälkeen finanssikriisin. Tilastot eivät valehtele. Kasvu on totta. Kun sitten tarkastellaan tilastoja pintaa syvemmältä, tulee totuus paremmin esiin. Suomen talouden kasvu johtuu ennen kaikkea kotimaisesta rakentamisesta. Kerrostaloja nousee pääkaupunkisedulle kuin sieniä sateella. Eikä muualla olla juuri pekkaa pahempia. Ilmiö näkyy myös Hämeenlinnassa. Buumin havait- 10 Tunnettua on, että rakennusmies työllistää palvelujen puolella lähes toisen mokoman. Rakentaminen saakin aikaan sen, että työttömyys jopa vähenee. Ongelma vain on siinä, ettei kotimainen rakentaminen velkarahalla ja toinen toistemme palveleminen voi olla talouskasvumme moottori. Suomen talous voi kasvaa kestävällä tavalla vain viennin avulla. Sitä ei kuitenkaan tapahdu. Itse asiassa vienti on vähentynyt finanssikriisin jälkeen lähes jatkuvasti. Kaikkiaan vientiteollisuutemme on kolmanneksen pienempi kuin ennen finanssikriisiä. Eikä näköpiirissä ole kasvun voimistumista merkittävässä määrin. Laivateollisuuden elpyminen ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvu sekä sellun vienti toki piristävät vientilukuja, mutta eivät vielä kykene nostamaan kauppa- ja vaihtotasetta plussalle. Suomessa on puhuttu liian paljon siitä, miten hintakilpailukykymme ei riitä. Se voidaan korjata vielä jotenkin, kun teemme pitkällä aikavälillä muita maita maltillisempia palkankorotuksia. Suurin ongelmamme on se, ettei meillä ole tuotteita, joille maailmalla on kysyntää. Nokian jälkeen ei ole syntynyt sellaisia korkean teknologian tuotteita, joilla tuottavuus nousisi uusiin sfääreihin ja jotka maailmalla viedään kilpaa käsistä. Entä mitä tapahtuu kotimarkkinoilla, kun korot lähtevät nousuun? Yhdysvalloissa talouskasvu hipoo jo neljää prosenttia ja EU-maittenkin taloudet elpyvät. Paineet korkojen nostamiseen kasvavat päivä päivältä. Ilman kriisimaita korot euroalueellakin olisivat jo nousupaineessa. Kreikka hidastaa koronnostoja Euroopassa ja avittaa Suomen asuntorakentamista. Entä kun korot joku päivä nousevat? Miten käy raskaassa lainataakassa kituvien kotitalouksien.? Jos ne vielä kykenevät jotenkin huolehtimaan lainojen hoidosta, niin palveluiden käytöstä pitää ensimmäisen nipistää. Se taas heikentää heti työllisyyttä. Korkojen nousu myös tyrehdyttää asuntojen rakentamisen. Helposti käy niinkin, että buumin aikana rakennetut asunnot jääväät pitkiksi ajoiksi tyhjilleen. Kerta ei olisi ensimmäinen, kun näin käy korkojen noustessa rakentamisen hullujen vuosien jälkeen. Suomessa olisi herättävä todellisuuteen, eikä tuudittauduttava tilastoihin, jotka eivät syvempää tarkastelua kestä. Suomi ei ole syönyt eväitään. Mahdollisuuksia meillä on yhä. Kaikki lähtee kovasta työnteosta ja tosiasioiden tunnustamisesta. tiistaina 7. maaliskuuta 2017
Suomi100-suurtapahtumia Hämeenlinnassa KaupunkiJamboreehen ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret Kesällä 2017 Hämeenlinnassa kutsutaan maailman lapset kylään! KaupunkiJamboree on 10–18-vuotiaille suunnattu uudenlainen lasten ja nuorten tapahtuma 31.7.–3.8.2017, joka kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä ympäri Suomea. KaupunkiJamboree kestää neljä päivää ja näiden päivien aikana leiriläiset pääsevät seikkailemaan neljään ohjelmalaaksoon, jotka ovat tiede & ympäristö, taide & kulttuuri, yhteiskunta & kansainvälisyys ja liike & hyvinvointi. KaupunkiJamboree tuotantotapa on aivan uudenlainen ja sisällöt leirille syntyvät verkostotuottamisen periaatteella. Jokainen sisällöntuottaja tulee KaupunkiJamboreelle tekemään omaa ohjelmapalastaan omana toimintanaan. Sisällöntuottajaksi etsitään edelleen yhteistyökumppaneita, eli jos haluat mukaan tekemään kaupunkiJamboreeta, ota yhteyttä pikaisesti leiriorganisaatioon. Tällä hetkellä KaupunkiJamboreeverkostossa on liki 60 toimijaa. Katso lisää kaupunkijamboree.fi Lisätietoa: jenna.kankaanpaa@hameenlinna.fi tai suomi100@hameenlinna.fi Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat valtaavat Hämeenlinnan toukokuussa Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat järjestetään Hämeenlinnassa 12.–14.5.2017. Tuolloin tuhannet laulajat ja soittajat kokoontuvat musisoimaan yhdessä. Viikonlopun aikana saadaan nauttia niin amatöörien kuin ammattilaistenkin taidonnäytteistä. Suureen osaan juhlatapahtumista Entä jos taivas tippuu niskaan? Teksti Jenni Manninen Hämeen kauppakamari järjesti helmikuussa Vaikuttamispäivän, jossa kerrottiin vastikään käynnistyneestä Hämeen NÄKY -hankkeesta, jolla kehitetään yritysten tulevaisuuden ennakointiosaamista. Hanke on kohdistettu kauppakamarin jäsenyrityksille. Kanta-Hämeessä hanketta vetää Hämeen ammattikorkeakoulu. Hankkeella kotaan yhteen yrityksiä, jotka haluavat oppia tunnistamaan tulevaisuuden muutossignaaleja eli heikkoja signaaleja ja so- veltamaan ketteriä menetelmiä liiketoiminnan kehittämisessä. Ennakointi ei ole varautumista vain vaikeisiin tilanteisiin, vaan myös menestykseen. Mitä jos tarjous meneekin läpi ja töitä tulvii ovista ja ikkunoista? Muutoksiin varautuminen edellyttää jatkuvaa toiminnan uudistamista. Ennakointia käytetään strategian rakentamisen välineenä. Strategialla puolestaan tavoitellaan yrityksen visiota, jota kannattaa viestiä ulospäin. Kuulostaa hienolta, mutta koskee yhtä hyvin yhden hengen yritystä kuin isompaakin toimijaa. Moni pieni yrittäjä tarpoo arjessa ja tilanne kerrallaan. Ennakoinnilla ja eri skenaarioita miettimällä voi kuitenkin varautua tulevaisuuteen ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin niin hyvässä kuin pahassakin. tiistaina 7. maaliskuuta 2017 Vaikuttaja päivässä pohdittiin tulevaa Hamkissa järjestetyssä Vaikuttamispäivässä kuultiin tulevaisuustutkija Elina Hiltusta, joka piti NÄKY-hanketta loistavana mahdollisuutena pienelle yritykselle hyödyntää ennakointia yrityksen toiminnassa. Hiltuselta on mennyt juuri painoon hänen kolmas tulevaisuusaiheinen kirjansa “Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa – trendit ja ilmiöt”. Tilaisuudessa puhui myös ESA Digital Oy:n toimitusjohtaja Esa Rimpiläinen, joka on yleisöllä vapaa pääsy. Juhlien teemana on Suomi soi! Hämeenlinnassa juhlitaan 100 vuotta täyttävää Suomea ja 95 vuotta täyttävää Sulasolia. Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat ovat osa Suomi100-juhlavuoden ohjelmaa. Viikonlopun ohjelmassa on muun muassa lukuisia konsertteja ja esiintymisiä eri puolilla kaupunkia, avajaiset ja juhlajumalanpalvelus kauppatorilla, näyttävä juhlakulkue läpi kaupungin keskustan sekä perinteinen pääjuhla. Virallisten tapahtumien lisäksi laulajat ja soittajat valtaavat puistot, kauppakeskukset, ravintolat ja kirkot, joissa esitetään musiikkia iloisesti, rennosti ja veloituksetta. Myös satunnainen ohikulkija saa kokea laulamisen ja soittamisen ilon. Juhlilla ääneen pääsevät kaikki kuoromuodot: lapsi- ja nuorisokuorot, naiskuorot, mieskuorot, sekakuorot ja viihdekuorot. Oman lisänsä kokonaisuuteen tuovat puhallinorkesterit. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Sulasolin Laulu- ja soittojuhlien suojelijaksi. Suojelijan kirjallinen tervehdys juhlakansalle julkistetaan tapahtuman juhlakirjassa. Katso lisätiedot www.laulujuhlat.fi Puhtia Päivän haasteisiin Ravintoterapia Tarja Leino kehotti yrittäjiä käyttämään joka päivä vartin verran ennakointiin ja ottamaan työhön mukaan myös asiakkaat. Vaikuttajapäivässä luovutettiin yksi Keskuskauppakamarin myöntämästä kymmenestä Suomi 100 vuotta -erikoisansiomerkeistä lahtelaisen Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtajalle ja Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtajalle Teresa Kemppi-Vasamalle. Erikoisansiomerkillä huomioidaan merkittävästä työstä yritysten, elinkeinoelämän ja isänmaan puolesta. Hiltusen vinkit ennakointiin: 1. Luo skenaarioita. Mieti, entä jos kävisi näin tai noin? Mitä tekisit, jos…? 2. Miten voisit huomata ennakkoon asioita? Opettele bongailemaan heikkoja signaaleja. 3. Miten voit estää ei-toivotun tapahtuman? 4. Miten voit kannustaa haluttuun tulevaisuuteen? Huom! Valmiita vastauksia ei ole, mutta erilaisia vaihtoehtoja kyllä. Haku NÄKY-työpajoihin alkoi 17.2. ja päättyy kaksi viikkoa ennen jokaista työpajaa. Mukaan valitaan 20 yrityksen edustajaa / työpaja. Työpajat ovat maksuttomia. Katso lisää www.hamechamber.fi/naky-tyopajat Pilpalantie 208, 12700 Loppi 040 5740812 tarja.leino@pp.inet.fi www.ravintoterapia.auttaa.fi HYVÄ KOKOUSTALO – IHAN LÄHELLÄ. A3 297 x 420 mm KOKOUKSET JA KONGRESSIT 10–1 500 HENGELLE AMMATTITAITOINEN TAPAHTUMASUUNNITTELU KOKOUSPAKETIT ALK. 42 € Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Myyntipäällikkö Rita Kujanpää, 040 868 2158 rita.kujanpaa@verkatehdas.fi Myyntineuvottelija Katri Rissanen, 050 529 2750 katri.rissanen@verkatehdas.fi www.verkatehdas.fi 11
12 tiistaina 7. maaliskuuta 2017