Vaneri Koskisen kasvun kärkenä s. 10–11 Liittofuusio etenee suunnitellusti s. 3 Arkipyhäkorvaukset pääsiäisenä, vappuna ja helatorstaina s. 5 Mikkosen arjen asialista: työ, perhe ja urheilu s. 8 16. 3. 2017 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Sukkulointia kahden pisteen välillä s. 13 Koponen luisteli huipulle s. 16 Metsäteollisuus kasvoi suomenhevosen avulla s. 20

2 Painostaminen rapauttaa yhteistyön PUULIITON JÄSENLEHTI 16.3.2017 Päätoimittaja Petteri Raito N eljä luottamusmiestä kymmenestä arvioi, että luottamustehtävien hoitaminen on käynyt aikaisempaa vaikeammaksi. Hieman useampi kuin joka viides luottamusmies kokee, että työnantaja on painostanut sopimaan heikennyksistä. Näitä kokemuksia kuvaillaan aiheutuneen ennen muuta kilpailukykysopimuksen (kiky) työaikasäännösten toteuttamisessa. Samalla kun totta on, että suurin osa työnantajista ei ole painostanut luottamusmiehiä, ja että valtaosa luottamusmiehistä arvioi tehtävien hoitamisen sujuvan samalla tasolla kuin aikaisemminkin, piirtää SAK:n viimeisin luottamusmiesbarometri kysymysmerkin työelämän kehityssuunnasta. Näyttää nimittäin siltä, että osa työnantajista otti kovemmat keinot käyttöön heti sen jälkeen, kun maan hallitus ehätti raivaamaan kikysopimuksella tietä työntekijöiden etujen heikentämiseksi. Osansa kokonaisuudessa lienee myös EK:n yksipuolisella päätöksellä irtisanoa keskusjärjestösopimukset Hallituksen tai EK:n tavoitteena ei tietenkään ole ollut luottamushenkilöiden painostamisen lisääntyminen, mutta jostain syystä korrektit paikallisen neuvottelun tavat näyttävät osalla työnantajista unohtuneen. Ilmeisesti he ovat kokeneet saaneensa hallituksen ja EK:n työmarkkinalinjauksista selkänojan itselleen. Tiivistetysti hallituksen ja EK:n tavoite on määritellä työmarkkinoiden neuvottelusuhteet uudelleen niin, että työntekijöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet pienentyvät nykyiseen verrattuna. Ehkä osa työnantajista on jo tehnyt tilannearvion, että tavoite on saavutettu. Kannattaisi miettiä uudelleen. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden painostamisella ainoastaan rapautetaan luottamusta ja sitä yhteistyötä, mitä työpaikoilla ja työmarkkinoilla tarvitaan myös tulevaisuudessa. Kysymys on edelleen töiden sujuvasta järjestelystä ja turvallisuudesta sekä niiden toteuttamiseen sitoutuneesta henkilökunnasta. Epäluottamuksen saati eripuran vallitessa näiden tuotannon tekijöiden saavuttaminen on, ellei peräti mahdotonta, niin paljon vaikeampaa kuin yhteistyöhenkisessä ympäristössä. Työpaikan toimiva neuvottelujärjestelmä on tärkeä perusta, minkä rinnalla on paikallaan muistaa, että viime kädessä valinnat ovat yksiMIRA TENHUNEN löiden käsissä. Yhä harvemmassa ovat ne työntekijät, jotka antavat komennella itseään. Jos valita pitää, niin sama palkka ja ammattitaidolle osoitettu arvostus tai epäasiallisen kohtelun puuttuminenkin on jo mieluisampi vaihtoehto kuin painostuksen kohteeksi joutuminen. Nykyiset työmarkkinat tarjoavat työntekijöille valinnan mahdollisuuksia. Hyvät työnantajat peittoavat huonot. Aika on mannaa G JESSICA DE BLOOM tohtori tutkijakollegium (Institute for Advanced Social Research) Tampereen yliopisto lobaali talous, ikääntyvä työvoima ja nykyteknologia ovat johtaneet rakenteellisiin muutoksiin työn järjestämisessä, suorittamisessa ja kokemisessa. Työstä on tullut yhä joustavampaa ja vaativampaa. Monia vaivaa infoähky ja jatkuva tarve oppia uusia taitoja. Ajan ja paikan rajat työn ja vapaa-ajan välillä katoavat, ja nykyteknologian avulla työhön on helppo olla yhteydessä missä ja milloin vain. Tämän johdosta työstressi hiipii ihmisten yksityiselämään ja vapaa-aika muuttuukin usein työajaksi. Siksi työntekijöiden on yhä vaikeampaa palautua työstressistä vapaa-ajallaan, mikä puolestaan vaikuttaa haitallisesti heidän terveyteensä, hyvinvointiinsa ja työtehoonsa. Kuinka tämän noidankehän voi pysäyttää? Ensinnäkin on tärkeää ottaa lepohetkiä. Suomessa lomat nähdään oikeutetusti tärkeänä tilaisuutena toipua vaativan työn rasitteista. Useissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että työntekijöiden terveys ja hyvinvointi paranevat lomien aikana. Kumppaninsa tai perheensä kanssa matkustelevat ihmiset raportoivat yleensä suhteidensa ja yhteyden perheenjäseniin parantuvan. Lisäksi yhdessä tutkimuksistani on käynyt ilmi, että työntekijöiden kognitiivinen joustavuus on parempi loman jälkeen. Tämä tarkoittaa, että kun ihmisiä pyydetään keksimään luovia ideoita, ideat ovat monipuolisempia loman jälkeen kuin ennen lomaa. Se osoittaa, että ihmisten luovan ajattelun kyky on parempi loman jälkeen. Mahdollisista eduista huolimatta lomiin sisältyy kuitenkin myös riski: monet pitävät lomaa ihmelääkkeenä, mikä saattaa laukaista jatkuvan epätasapainon työn ja vapaaajan välillä. Ihmelääke loma ei kuitenkaan ole: työstä palautumisessa pienet, päivittäiset tauot ovat olennaisen tärkeitä. Säännölliset tauot työstä ja korkealaatuinen vapaa-aika ovat tärkeitä terveenä, onnellisena ja tuotteliaana pysymiseen pitkällä aikavälillä. Viime vuosina Tampereen yliopiston tutkijatiimimme on tehnyt tutkimusta lyhyistä tauoista, kuten päivittäisistä kahvi- ja lounastauoista sekä ilta-ajasta ja viikonlopuista. Työpäivän aikaiset tauot auttavat työntekijöitä pysymään virkeinä ja tuotteliaina hyvin vaativissa työtehtävissä. Esimerkiksi työtovereiden auttaminen, työn positiivisten puolien ajattelu ja tavoitteiden asettaminen ovat tehokkaita strategioita työpäivän loppua kohden kertyvän työrasituksen estämiseen. Suomalaisyrityksessä tehdyssä interventiotutkimuksessa havaittiin, että työntekijät, jotka kävivät kävelyllä puistossa tai tekivät rentoutusharjoituksia, jossa yhdistettiin progressiivista lihasrentoutusta, syvähengitystä tai mindfulness-meditaatiota lounastauoilla, olivat vähemmän väsyneitä ja pystyivät keskittymään paremmin loppuiltapäivästä. Työntekijöillä, jotka palaavat kotiin uupuneina työpäivän jälkeen, on vaikeuksia irtautua henkisesti työhön liittyvistä ajatuksista, rentoutua ja motivoitua aktiiviseen mutta merkitykselliseen vapaa-ajan toimintaan, kuten liikuntaan tai seurusteluun. Illan viettäminen passiivisella tavalla saattaa entisestään laskea energiatasoa. Sen sijaan työntekijät, jotka kykenevät hallitsemaan energiatasoaan työpäivän aikana säännöllisten ja miellyttävien taukojen avulla, saapuvat kotiin virkeinä ja hyvällä tuulella. Tällöin he jaksavat olla muiden ihmisten seurassa ja kokevat myös vapaa-aikansa miellyttävämmäksi ja palauttavammaksi. Tuoreen meta-analyysin mukaan onnistunut työstä palautuminen koostuu kuudesta päätekijästä: irrottautumisesta, rentoutumisesta, itsenäisyydestä, hallinnasta, merkityksellisyydestä ja yhteydestä. Irrottautuminen tarkoittaa henkistä irtautumista työstä. Ihmisten on usein helppoa etääntyä henkisesti työasioista liikunnan tai harrastusten avulla. Työpuhelimen sulkeminen ja vahvojen rajojen luominen työ- ja yksityiselämän välille on myös tehokas irrottautumista edistävä tekijä. Rentoutuminen tarkoittaa rauhallisuutta ja tyyneyttä, mihin liittyy matala henkinen tai fyysinen aktiivisuuden taso ja vähän fyysistä tai älyllistä ponnistelua. Useat suomalaiset yhdistävät saunomisen rentoutumiseen. Vapaa-ajan itsenäisyys tarkoittaa, että ihminen kokee olevansa vapaa tekemään, mitä itse haluaa. Vapaa-ajallakaan ei ehkä täysin välty epämiellyttäviltä askareilta, joten kannattaa ehkä tietoisesti varata iltaisin ja viikonloppuisinkin aikaa harrasteille, joista nauttii. Hallinnan kokemus vaatii usein panostusta ja keskittymistä. Samalla se antaa onnistumisen elämyksiä esimerkiksi uuden kielen, uusien taitojen tai soittimen soittamisen opettelussa. Merkitykselliset vapaa-ajan toimet, kuten vapaaehtoistyö tai lastenlapsista huolehtiminen, voivat auttaa ihmisiä löytämään tarkoitusta elämäänsä. Viimeinen vaan ei vähäisin osatekijä yhteys viittaa yhteenkuuluvuuden tunteeseen, vuorovaikutteiseen välittämiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen perheenjäsenten ja ystävien kanssa. Lyhyesti sanottuna säännöllinen lyhytja pitkäkestoinen vapaa-aika on olennaisen tärkeä pitkän aikavälin terveydelle ja tuotteliaisuudelle. Vapaa-aika on ehdottoman tärkeää ihmisten elämänlaadulle, ja kaikilla eurooppalaisilla työtekijöillä on oikeus säännölliseen vapaa-aikaan työstä. Hyvän palautumisen kuusi päätekijää, henkinen irrottautuminen, rentoutuminen, itsenäisyys, hallinta, merkityksellisyys ja yhteys, auttavat hyödyntämään arvokkaan ajan mahdollisimman tehokkaasti.

3 Vastatoimenpiteitä työnantajien irtiotoille Teollisuusliittofuusio jälleen askelen pidemmällä Puuliiton, Metalliliiton ja TEAMin fuusioituminen otti merkittävän askelen eteenpäin, kun liittojen hallinnot päättivät yksimielisesti hyväksyä esityksen Teollisuusliiton perustamisesta. P Teollisuusliiton perustamisesityksen käsittely edellytti Puuliitolta ja Metalliliitolta hallituksen käsittelyn ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitolta hallituksen ja valtuuston käsittelyn. Viimeisenä päätöksentekojärjestyksessä oli TEAMin valtuusto, joka nuiji fuusioesityksen hyväksymisen pöytään maaliskuun 3. päivä. Liittojen hallitukset kokoontuivat yhteiseen esittelytilaisuuteen 16. helmikuuta ja niiden hallitukset omiin kokouksiinsa 17. helmikuuta. Kaikki fuusiopäätökset syntyivät yksimielisesti. Liittofuusion seuraava etappi on toukokuun puolivälissä, kun liittojen valtuustot kokoontuvat tekemään fuusion käytännön toteuttamisen edellyttämät päätökset. Puuliiton valtuusto pidetään 16.– 17.5.2017 Vantaalla. Keskusjärjestösopimukset osaksi työehtosopimuksia Tutustu työelämään ja tienaa Puuliitto on sopinut työnantajien kanssa kaikilla sopimusaloillaan ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2017–2019. Ohjelman tarkoituksena on tarjota koululaisille kokemusta sopimusaloista, niiden työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa koululaisille mahdollisuus tehdä heille sopivaa käytännön työtä. Kaksi viikkoa tai kymmenen päivää kestävän työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. ja 31.8. väliseen aikaan vuosina 2017– 2019. Palkka harjoittelujaksolta on 335 euroa vuonna 2017 ja 350 euroa vuosina 2018 ja 2019. Kultainen ansiomerkki Päivärinnalle Puuliiton kultainen ansiomerkki on myönnetty Lohjan Puutyöväen ammattiosasto 052:n jäsenelle Seija Päivärinnalle. Hallitus myönsi eron valtuuston varajäsenen paikalta seuraaville henkilöille: Tarmo Kauppi, Harri Ronkainen, Hanne Lempinen, Kari Ahtiala, Marita Mourujärvi, Kari Komsi ja Leida Kuutok. Ville Aulaskoskelle myönnettiin ero valtuuston ja hallituksen yleisvarajäsenen sekä järjestö- ja viestintäasiain jaoston jäsenen paikalta. Risto Laitiselle on myönnetty ero valtuuston yleisvarajäsenen sekä työympäristö- ja sosiaalijaoston jäsenen paikalta. Puuliiton Soinin osasto 219 on purettu. Sen 85 jäsentä siirtyy Puuliiton Järviseudun osasto 220:n jäseniksi. Järviseudun osastossa on tämän jälkeen 233 jäsentä. Hattuvaaran Puu- ja erityisalojen liiton osasto 309 on purettu. Sen 19 jäsentä siirtyy Puuliiton Ilomantsin ammattiosasto 388:n jäseniksi. Ilomantsissa on tämän jälkeen 141 jäsentä. Valtimon Puu- Metsä- ja Kone ammattiosasto 583 on purettu. Sen 38 jäsentä siirtyy Nurmeksen Puutyöväen ammattiosasto 078:n jäseniksi. Nurmeksessa on tämän jälkeen 199 jäsentä. Puuliiton Joensuun ammattiosasto 196 on purettu. Sen 156 jäsentä siirtyy Puuliiton Uimaharjun osasto 142:n jäseniksi. Uimaharjussa on tämän jälkeen 452 jäsentä. Edellisten yhdistymisten jälkeen Puuliiton ammattiosastojen määrä laski alle 200:n eli se on nyt 199. T I M O PA L O K A N G A S Puuliiton hallitus arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemän keskusjärjestösopimusten irtisanomispäätöksen vastuuttomaksi ja työmarkkinoiden, yhteiskunnallisen ja yleisen talouskehityksen kannalta erittäin huolestuttavaksi. Tilanne on myös työntekijöiden kannalta erittäin vakava. Sopimustoiminta työpaikoilla uhkaa romuttua ellei korjausliikettä saada aikaiseksi. Esimerkiksi luottamusmiesjärjestelmä täytyy säilyttää myös tulevaisuudessa. Tämän takia hallitus päätti, että EK:n irtisanomat keskusjärjestösopimukset on neuvoteltava osaksi työehtosopimuksia Puuliiton kaikilla sopimusaloilla ennen kuin seuraavat palkka- ja työehtoneuvottelut voidaan varsinaisesti käynnistää. Puuliiton hallitus myös katsoi, että edellytykset vientivetoisen työmarkkinamallin valmistelulle ovat kadonneet toisaalta EK:n toiminnan seurauksena ja toisaalta siksi, että Metsäteollisuus on päättänyt jättää mallin valmistelut sikseen. Puuliiton hallitus ihmetteli, miksei kiky-sopimusta kunnia-asianaan pitävä maan hallitus ole kritisoitunut EK:n ja Metsäteollisuu- den työmarkkinoiden perusrakenteita ja luottamusta rikkovaa sekä tulevaa talouskasvua heikentävää toimintaa. Vuosi ilman tapaturmia Kaskisten Lunawoodilla ## Kaskisten lämpöpuulaitoksella toimittiin koko viime vuosi ilman yhtään onnettomuutta. Metsä Woodin lämpöpuuliiketoiminta ja Kaskisten laitos siirtyi yrityskaupalla Lunawoodille kesällä 2016. – Tapaturmattomuus ei synny poppakonstein. Työntekijämme ovat kokenutta porukkaa. He tuntevat olosuhteet ja toisensa. Työ on normaalia tehdastyötä, missä tyypillisiä loukkaantumisia ovat olleet ylä- ja alaraajavammat, mutta niistä on päästy hyvin eroon, kertoo tehdaspäällikkö Ismo Leppäniemi. Työntekijöiden turvallisuutta on Lunawoodin tiedotteen mukaan kehitetty perehdyttämisellä ja koulutuksin. Kaikilla on voimassaoleva työturvallisuuskortti ja yli puolet henkilöstöstä on saanut ensiapukoulutuksen. Lämpöpuulaitoksella annetaan aikaa vaarojen tunnistamiselle. Porukan yhtenäisyys ja vähäinen vaihtuvuus ovat tuoneet tekemiseen vakautta. Lisäksi tehdasalueella tehdään työtä trukkiurakoitsijan kanssa samassa tiimissä. Työturvallisuusvinkkinä muille työpaikoille Leppäniemi painottaa positiivisen työilmapiirin merkitystä. –  Panosta uuden työntekijän perehdytykseen ja päivitä koulutuksilla aukkoja tietämyksessä. Hyvässä työturvallisuuskulttuurissa katsotaan itsensä lisäksi myös kavereiden perään. Hyvä yhteishenki ja positiivinen työilmapiiri ovat omiaan hyvän työturvallisuuskulttuurin luomisessa. Kaskisten lämpöpuulaitos työllistää 13 henkilöä. Biotalous-ohjelmassa syntyi uusia teollisuustuotteita ## Teknologian tutkimuskeskus VTT kehitti Tie biotalouteen -kärkiohjelmassaan teollisuudelle uusia tuotteita ja teknologioita. Ohjelman puitteissa syntyi myös kansainvälisesti palkittuja spin-off-yrityksiä. Yksi ohjelman tavoite on ollut tukea suomalaisen teollisuuden uudistumista. VTT:llä on biotalouden alalla noin 200 asiakasta, joille on kehitetty komposiitteja, pakkausmateriaaleja, nanoselluloosaa, tekstiilikuituja, elintarvikkeita, rehua, biopolttoaineita ja biokemikaaleja. Tavoitteiden saavuttaminen on edellyttänyt moniteknologista lähestymistapaa, sillä biotaloudessa yhdistyvät muun muassa kemia, biotekniikka, prosessitekniikka, mallinnus, elektroniikka, yhteiskuntatieteet ja tietotekniikka. VTT:n vahvuuksiin kuuluu kyky viedä laboratoriomittakaavassa todennetut ideat kohti tehdasmittakaavaa. Tässä apuna on Espoon Kivenlahteen rakennettu Bioruukki-tutkimusympäristö, joka on suurin laatuaan pohjoismaissa. Se yhdistää VTT:n kemian, energian ja biomassan käsittelyyn liittyvän osaamisen. Esimerkiksi Fortum hyödyntää vuonna 2013 Joensuussa käynnistetyssä metsätähteitä raaka-aineenaan käyttävässä bioöljylaitoksessa Bioruukissa kehitettyä pyrolyysiteknologiaa. Laitoksen tuotanto vastaa yli 10 000 pientalon lämmitystarvetta. VTT:llä kehitetyn teknologian pohjalta käynnistyi ohjelman kuluessa useita spin-off-yrityksiä: muun muassa lankaa suoraan puusta valmistava Spinnova Oy, muovinkaltaista paperikassia valmistava Paptic Oy, kannettavaa viljalaadun mittauslaitetta valmistava GrainSense Oy ja älykkäitä spektrisensoreita valmistava Spectral Engines Oy. Ohjelmassa on tuotettu myös lukuisia patentteja, tieteellisiä julkaisuja ja väitöstöitä. Mobiilisovellus työnhakuun ## Työnhaun tavat monipuolistuvat sähköisen viestinnän kehittymisen myötä. Helmikuun puolivälissä markkinoille ilmestyi nuorille suunnattu mobiilisovellus työnhakua varten. Sovellus lupaa yhdistää työpaikat ja työnhakijat osaamisen ja kiinnostuksen pohjalta. Työnhaku käynnistyy työnhakijan laatiessa sovelluksen avulla itsestään hakijaprofiilin, minkä rinnalla itsestään voi kertoa myös sanallisesti, kuvien ja videon välityksellä. Kännykällä alusta loppuun laadittua esittelyä voi käyttää useita työnantajia ajatellen. Toisaalta työnantajat pystyvät etsimään palvelusta aktiivisia työnhakijoita. Sovelluksen kohderyhmänä ovat erityisesti 18–30-vuotiaat nuoret. Sen käyttö on työnhakijoille maksutonta. Sovellus löytyy netistä palveluntarjoajan nimen mukaisesti osoitteesta: www. tiitus.fi ja Facebookista hakusanalla Tiitus. Työajan pidennystä painostamalla Turvealan työntekijät työskentelevät muun muassa tuotantoneuvojina. Kuvassa tuotantoneuvoja Kari Jokinen. Palkat nousevat turvetuotantoalalla Puuliitto ja Koneyrittäjien liitto allekirjoittivat toissaviikolla työehtosopimuksen, joka merkitsee alan käytännön tuntipalkkoihin tämän vuoden huhtikuun alusta lähtien 0,43 prosentin yleiskorotusta. P Sopimuksen mukaan palkankorotus turvealan työntekijöille on luvassa myös ensi vuonna. Vuoden 2018 huhtikuun alussa palkkoihin tulee 0,30 prosentin yleiskorotus. Korotuksen jälkeen vuonna 2017 ensimmäisen palkkaryhmän perustuntipalkka on 9,26 euroa.Toisessa palkkaryhmässä se on 9,74 euroa ja kolmannessa 10,24 euroa. Iltavuorolisä on korotuksen jälkeen 0,95 euroa tunnilta ja yövuorolisä 1,59 euroa tunnilta. Iltavuorolisässä korotus on kaksi senttiä ja yövuorolisässä kolme senttiä. Kustannusten korvaukset muuttuvat samassa suhteessa kuin verohallituksen niitä koskevat päätökset muuttuvat vuoden 2018 alussa. Muutos sairauspäivän palkkaan Turvealan uudessa työehtosopimuksessa tulee muutos sairausajan palkkaan. Palkan ajanjaksoihin tulee lyhennys alkupäähän, mutta samalla saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä kausina työssä olleiden asema palkal- liseen sairauslomaan paranee. Koeaika turvealalla määräytyy työehtosopimuslain mukaisesti ja se on pituudeltaan enintään kuusi kuukautta. Työehtosopimuksessa tarkennetaan henkilökohtaisen aikapalkan määritelmää. Siinä paikallista sopimista vahvistetaan ja edellytetään kirjallista sopimista. Uuden työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2017–31.10.2018. Jari Isokorpi ## SAK:n selvityksen mukaan luottamushenkilöistä useampi kuin joka viides (22 prosenttia) kokee, että työnantaja on painostanut luottamushenkilöitä sopimaan heikennyksistä. Painostusta heikennyksiin on koettu enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Heikennyksiin painostusta luottamushenkilöt ovat kokeneet useimmin teollisuudessa (28 prosenttia) ja suurimmilla työpaikoilla (28 prosenttia). Eniten painostusta on koettu kiky-sopimuksen työaikakysymyksissä. Vastausten mukaan sopiminen on ollut usein sanelua ja uhkailua. Luottamushenkilöt luettelivat myös sopimuksia ja lakeja, joita työnantaja oli rikkonut. Työnantaja oli muun muassa tehnyt uusia palkkauksia lomautusten aikana, laiminlyönyt takaisinotto- ja lisätyövelvollisuutta, rikkonut työaikalakia ja yt-lakia, jättänyt ylityökorvauksia maksamatta ja rikkonut sopimusta vuokratyön käytöstä.

4 TYÖTTÖMYYSKASSA Puualojen työttömyyskassan edustajiston ylimääräinen kokous 16.–18.5.2017 Puualojen työttömyyskassan edustajiston ylimääräinen kokous pidetään 16.–18. toukokuuta 2017 Original Sokos Hotel Vantaassa, osoitteessa Hertaksentie 2, 01300 VANTAA. Kokouksessa käsitellään: •• työttömyyskassan sääntöjen 14 §:ssä määrätyt asiat •• päätös Puualojen työttömyyskassan sulautumisesta Metallityöväen työttömyyskassaan PUUALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSAN HALLITUS Jari Nilosaari Jyrki Alapartanen puheenjohtaja sihteeri Träbranschernas arbetslöshetskassas extraordinarie fullmäktigekongress 16.–18.5.2017 Träbranschernas arbetslöshetskassas extraordinarie fullmäktigekongress hålls 16.–18. maj 2017 i Original Sokos Hotel Vantaa, Hertasvägen 2, 01300 VANDA. Fullmäktigekongressen behandlar: •• ärenden bestämda i arbetslöshetskassans stadgar § 14 •• beslutet om fusionen i Metallarbetarnas arbetslöshetskassa TRÄBRANSCHERNAS ARBETSLÖSHETSKASSAS STYRELSE Jari Nilosaari Jyrki Alapartanen ordförande sekreterare PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Maatalousalojen korvaukset 2017 Maaseutuelinkeinot Kilometrikorvaukset Euroa / Km •• Henkilöauto 0,41 Kulukorvaukset •• Yli 6 tuntia kestävä komennusmatka 15,80 euroa / matka •• Yli 10 tuntia kestävä komennusmatka 22,95 euroa / matka Kun työvuorot on sovittu niin, että työvuorokauteen sisältyy useampi kuin yksi kodin ja työpaikan välinen edestakainen matka, maksetaan ylimääräisten matkojen korvaamisesta vähintään 24 euroa / km. Puutarha-ala Kilometrikorvaukset Euroa / Km •• Henkilöauto 0,41 Kulukorvaukset •• •• •• •• Yöpymistä edellyttävä matka 31,65 euroa / vrk Yli 6 tuntia kestävä komennusmatka 15,80 euroa / matka Yli 10 tuntia kestävä komennusmatka 21,80 euroa / matka Ulkomaan päivärahat verohallituksen ohjeen mukaan Viher- ja ympäristörakentamisala Kilometrikorvaukset euroa/km •• Henkilöauto 0,41 •• Perävaunu 0,07 Päivittäiset matkakustannukset •• •• •• •• 20–30 km 3,70 euroa 31–50 km 7,00 euroa 51–70 km 8,20 euroa Yli 70 km sovitaan erikseen Kulukorvaukset •• Yöpymistä edellyttävä 29,95 euroa / vrk matkavuorokausi •• Yli 6 tuntia kestävä komennusmatka 15,80 euroa / vrk •• Yli 10 tuntia kestävä komennusmatka 21,80 euroa / vrk •• Viikoittainen korvaus 52,30 euroa / kerta kotona käynnistä •• Kahden viikon välein 103,50 euroa / kerta Matkakustannusten korvausten laskentatapa ## Kulukorvaukset samassa suhteessa kuin verohallinnon hyväksymien päivärahojen muutokset. Viher- ja ympäristörakentamisalan päivittäiset matkakustannukset ja korvaus kotona käynnistä samassa suhteessa kuin verohallinnon hyväksymän kilometrikorvauksen muutos. Normaali lukujen pyöristys lähimpään viiteen senttiin. Söckenhelgersättningar för påsk, första maj och Kristi himmelsfärdsdag Det finns särskilda bestämmelser om lönen vid söckenhelger i kollektivavtalen. Nedan redovisas söckenhelgersättningarna för de olika avtalsbranscherna. Mekaniska skogsindustrin och snickeriindustrin ## Helgdagar som infaller på annan veckodag än lördag och söndag ersätts. Sådana dagar är långfredagen, annandag påsk, första maj och Kristi himmelsfärdsdag, för vilka det till arbetstagaren betalas åtta timmars lön enligt medeltimförtjänsten under förutsättning att anställningsförhållandet varat minst en månad före helgdagen. Dessutom förutsätts det att arbetstagaren enligt arbetsschemat varit i arbete antingen under den närmaste arbetsdagen före eller efter helgdagen. Söckenhelgersättning betalas också för sådana helgdagar som infaller under arbetstagarens semester, tid under vilken det utgår sjuklön, eller vid frånvaro pga. sjukdom hos barn under 10 år. Söckenhelgersättning utgår även för tiden för permittering pga. ekonomiska eller produktionsmässiga skäl, under högst två veckor före helgdagen. Arbetstagare är berättigad till söckenhelgersättning för sådana helgdagar, som infaller inom 15 kalenderdagar fr.o.m. början av permitteringen. Ifall frånvaro på en helgdag som enligt arbetstidsschemat är arbetsdag beror på andra än godtagbara skäl, betalas ej söckenhelgersättning. Båtbyggnadsindustrin ## Ersättningsberättigande helgdagar är långfredagen, annandag påsk, första maj och Kristi himmelsfärdsdag. För dessa dagar betalas åtta timmars lön enligt medeltimlönen till arbetstagaren. Villkoret för utbetalande av söckenhelgersättning är att arbetstagarens anställningsförhållande oavbrutet varat i minst tre månader före respektive helgdag och att arbetstagaren har varit i arbete enligt arbetstidsschemat på den sista arbetsdagen före och första arbetsdagen efter respektive helgdag, eller den ena av dessa två dagar, om frånvaron från arbetet har haft arbetsgivarens tillstånd, eller om den har berott på arbetstagarens sjukdom, reservövning, permittering eller annat godtagbart skäl. Ersättning betalas också för sådan helgdag som infaller under semester, under sjukdom som har pågått max tre månader före helgdagen, och under föräldraledighet samt under en permittering pga. ekonomiska eller produktionsmässiga skäl, som pågått under max. två veckor före helgdagen. Ersättning betalas även när söckenhelgdagen inträffar på arbetstagarens fridag, oberoende av om arbetstagaren är i arbete på den helgdagen. Ifall frånvaro på en söckenhelgdag som enligt arbetstidsschemat är arbetsdag beror på andra än ovan nämnda skäl, betalas ej söckenhelgersättning. Söckenhelgersättning betalas ej till arbetstagare med vecko eller månadslön. Borst- och penselbranschen ## Ersättningsberättigande helgdagar är långfredagen, annandag påsk, första maj och Kristi himmelsfärdsdag. Som söckenhelgersättning för dessa dagar utbetalas åtta timmars lön enligt medeltimlönen till arbetstagare vars anställningsförhållande varat i minst tre månader före respektive helgdag. Skogsbranschen ## Söckenhelgersättning utbetalas till arbetstagare, när arbetsta- garens anställningsförhållande har pågått i minst två månader före första maj och Kristi himmelsfärdsdag. Ersättningen är den anställdes personliga tidlön för dessa dagar. Söckenhelgersättning betalas endast om ifrågavarande dag annars skulle ha varit den anställdes arbetsdag. Sockenhelgsersättning betalas till flottningsarbetstagare, vars anställningsförhållande oavbrutit varat i minst fyra veckor före sockenhelg, personligt tidlön för första maj, Kristi himmelsfärdsdag och midsommardagen. OBS! I kollektivavtalet för skogsbranschen finns inga ersättningsberättigade söckenhelgdagar vid påsk. Skogsmaskinbranschen ## Till arbetstagare, vars anställningsförhållande har pågått oavbrutet under minst en månad före långfredagen, annandag påsk och första maj, betalas som söckenhelgersättning lön enligt medeltimlönen för åtta timmar, dock endast ifall den aktuella söckenhelgen annars skulle ha varit arbetsdag. Till arbetstagare som är i arbete på en söckenhelgdag utbetalas lön för utförda arbetstimmar, förhöjd med 100 procent. Bioindustrin och Bioenergiindustrins serviceföretage ## Ersättningsberättigande helgdagar är långfredagen, annandag påsk, första maj och Kristi himmelsfärdsdag, under förutsättning att dagen annars skulle ha varit arbetstagarens arbetsdag. Som söckenhelgersättning för dessa dagar utbetalas åtta timmars lön enligt medeltimlönen till arbetstagare vars anställningsförhållande varat i minst en månad före respektive helgdag. På förädlingsindustrier i kontinuerligt skiftarbete betalas söckenhelgersättning även till sådan arbetstagare, för vilken den aktuella söckenhelgdagen enligt arbetstidsschemat är fridag. Villkoret för söckenhelgersättning är att arbetstagaren enligt arbetstidsschemat har varit i arbete, på semester, haft sjuk- eller moderskapsledighet med lön, eller haft arbetstidsförkortningsdagar eller annan ledighet med lön, under den sista vardagen före och den första efter helgdagen. Ifall en arbetstagare varit i arbete endast under den sista arbetsdagen före eller den första arbetsdagen efter helgdagen, betalas helgdagsersättning endast under förutsättning att frånvaron haft arbetsgivarens tillstånd eller har berott på arbetstagarens semester, moderskapsledighet, sjukdom, reservövning, varit avlönad fridag eller haft andra motsvarande skäl. Söckenhelgsersättning betalas ej till arbetstagare med månadslön eller till sådan arbetstagare som på annan grund får av arbetsgivaren bekostad ersättning för helgdagen. Till arbetstagare som arbetar på en söckenhelgdag betalas lön förhöjd med 200 procent. Torvproduktionsbranschen ## Till arbetstagare, vars anställningsförhållande har pågått oavbrutet under minst en månad före långfredagen, annandag påsk och första maj, betalas som söckenhelgersättning lön enligt medeltimlönen för åtta timmar, dock endast ifall den aktuella söckenhelgen annars skulle ha varit arbetsdag. Om en arbetstagare arbetar på söckenhelgdag, avlönas detta enligt samma bestämmelser som för söndagsarbete, och söckenhelgersättning utgår ej. Plantskolebranschen ## Förn en söckenhelgdag, som normalt skulle ha varit arbetstagarens arbetsdag, och arbetet därför avbryts denna dag, betalas till arbetstagaren lön för 8 timmars arbete enligt medeltimförtjänsten. Ersättningsberättigade söckenhelgdagar är långfredag, annandag påsk, första maj coh Kristi himmelsfärdsdag. Söckenhelgersättning betalas till arbetstagare, vars anställningsförhållande oavbrutet har forgått minst en månad. Arbetstagare, vilken under föregående arbetssäsong varit anställd hos en arbetsgivare under minst en månad och återgår till samma arbetsgivare, är berättigad att redan från början av anställningsförhållandet erhålla söckenhelgersättning, ifall förutsättningarna i övrigt uppfylls. Dessutom förutsätts det att arbetsgivaren är skyldig att betala lön för arbetsdagen före och närmast efter söckenhelgdagen. Söckenhelgersättning betalas även i det fall då frånvaro från arbetet under en av dessa dagar har skett med arbetsgivarens tillstånd. Till den som arbetar på en söckenhelgdag betalas utöver lönen ersättning för söndagsarbete samt söckenhelgersättning. Söckenhelgersättning betalas ej till arbetstagare med vecko- eller månadslön, ej heller till sådan arbetstagare som arbetsgivaren betalar sjuklön till, eller som av annan anledning får lön för denna dag. Jordbruksbranscherna ## Ersättningsberättigande söckenhelgdagar i kollektivavtalen för trädgårdsbranschen, pälsproduktionsbranschen och grönbranschen samt landsbygdsbranscherna är helgdagar som infaller på andra veckodagar än lördag och söndag. Sådana dagar är långfredagen, annandag påsk, första maj och Kristi himmelsfärdsdag. Som söckenhelgersättning betalas lön enligt medeltimlönen för tid motsvarande regelbunden arbetstid till sådan arbetstagare vars anställningsförhållande före helgdagen oavbrutet har varat i minst tre månader, eller om det under de senaste två åren av tidigare korta anställningsförhållanden har uppkommit sammanlagt sex månaders anställningstid hos den nuvarande arbetsgivaren och anställningen före de helgdagar som skall ersättas har pågått under två veckor. Dessutom förutsätts det att arbetsgivaren har varit skyldig att betala lön för den arbetsdag som föregått och den som följt efter helgdagen samt i sådana fall där frånvaro från arbetet den ena dagen har haft arbetsgivarens tillstånd. Till den som under påsk arbetar på en helgdag betalas förutom söckenhelgersättningen även lön enligt samma regler som för söndagsarbete. Om man arbetar i första maj eller Kristi himmelsfärdsdagen, betalas lön endast enligt som söndagsarbete, utan sockenhelgsersättning. Till personer som har vecko och månadslön, betalas helgersättning endast om de varit i arbete under dessa dagar och även i övrigt är berättigade till helgersättning enligt avtalets kriterier.

5 Arkipyhäkorvaukset pääsiäisenä, vappuna ja helatorstaina Arkipyhien palkanmaksusta on työehtosopimuksissa määritelty omat menettelytapansa. Seuraavassa jutussa arkipyhäkorvaukset esitellään sopimusaloittain. Mekaaninen metsäteollisuus ja puusepänteollisuus ## Korvattavia arkipyhiä ovat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi ja sunnuntaiksi sattuvat arkipyhät. Tällaisia päiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu ja helatorstai, joilta työntekijälle maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan, mikäli työsuhde on ennen arkipyhää jatkunut vähintään yhden kuukauden. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on myös, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan niin ikään sellaisessa tapauksessa, että arkipyhä sattuu työntekijän vuosiloman ajaksi tai ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa, tai alle kymmenen vuotta vanhan lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon ajalta. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalta. Työntekijällä on oikeus arkipyhäkorvaukseen niiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat lomautuksen alusta luettuna 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä johtuu muusta kuin hyväksyttävästä syystä, arkipyhäkorvausta ei makseta. Veneenrakennusteollisuus ## Korvattavia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu ja helatorstai, joilta työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen kahdeksan tunnin palkka. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt ennen arkipyhää vähintään kolme kuukautta ja että työntekijä on työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltävänä työpäivänä ja ensimmäisenä arkipyhän jälkeisenä työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on työnantajan lupa tai se johtuu työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta, lomautuksesta tai muusta hyväksyttävästä syystä. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman, enintään kolme kuukautta ennen arkipyhää jatkuneen sairauden, vanhempainloman sekä tuotannollisista tai taloudellisista syistä tapahtuneen, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle sattuneilta arkipyhiltä. Korvaus maksetaan myös niissä tapauksissa, jolloin arkipyhä sattuu työntekijän vapaapäiväksi siitä riippumatta, onko työntekijä arkipyhänä työssä vai ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin edellä mainituista syistä, arkipyhäkorvausta ei makseta. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle. Harja- ja sivellinala ## Korvattavia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu ja helatorstai. Arkipyhäkorvauksena näiltä päiviltä maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde on ennen arkipyhää kestänyt vähintään kolme kuukautta. Metsäala ## Arkipyhäkorvauksena maksetaan työntekijöille, kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta, ennen vappua ja helatorstaita näiltä päiviltä työntekijän henkilökohtainen aikapalkka. Arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos kyseessä oleva pyhä muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Uittotyöntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään neljä viikkoa ennen vapunpäivää, helatorstaita tai juhannuspäivää, maksetaan kyseessä olevalta päivältä arkipyhäkorvauksena henkilökohtainen aikapalkka. Huom! Metsäalan työehtosopimuksessa ei pääsiäisenä korvattavia arkipyhiä ole. Metsäkoneala ## Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää ja vapunpäivää, maksetaan arkipyhäkorvauksena henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka kahdeksalta tunnilta, kuitenkin vain mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä. Arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan näinä päivinä tehdyiltä työtunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka. Bioteollisuus ja Bioenergiateollisuuden palvelusopimus ## Korvattavia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu ja helatorstai edellyttäen, että se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvauksena maksetaan näiltä päiviltä kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Jalostuslaitoksilla keskeytymättömässä vuorotyössä maksetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiselle työntekijälle, jolle kyseessä oleva arkipyhä on työtuntijärjestelmän mukaan vapaapäivä. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaan työssä, vuosilomalla, palkallisella sairaus- tai äitiyslomalla, työajan lyhennyspäivillä, muulla palkallisella vapaalla viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä. Jos työntekijä on ollut työssä vain joko arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana työpäivänä, arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos poissaoloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut työntekijän vuosilomasta, äitiyslomasta, sairaudesta, reservin harjoituksesta, palkallisilla vapaapäivillä olosta tai muista vastaavista syistä. Arkipyhäkorvausta ei makseta kuukausipalkalla olevalle työntekijälle tai työntekijälle, joka muulla perusteella saa työnantajan kustantamaa korvausta arkipyhäpäivältä. Arkipyhäpäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 200 prosentilla korotettu palkka. Turvetuotantoala ## Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähin- tään kuukauden ennen pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää ja vappua, maksetaan arkipyhäkorvauksena keskituntiansion mukainen palkka kahdeksalta tunnilta, kuitenkin vain mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä. Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta. Taimitarha-ala ## Arkipyhältä, joka työssä oltaessa muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä ja työt täksi päiväksi keskeytetään, maksetaan työntekijälle kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Korvattavia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä ja helatorstai. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään yhden kuukauden. Työntekijä, joka on ollut edellisenä työkautena työnantajan palveluksessa vähintään yhden kuukauden ja joka palaa saman työnantajan palvelukseen, on oikeutettu saamaan heti työsuhteen alkaessa arkipyhäkorvauksen, mikäli sen saamisen ehdot muutoin täyttyvät. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena näistä päivistä perustuu työnantajan suostumukseen. Arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan palkan lisäksi sunnuntaityökorvaus sekä arkipyhäkorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle eikä työntekijälle, jolle työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai muulla perusteella palkkaa kyseiseltä päivältä. Maatalousalat ## Korvattavia arkipyhiä puutarha-alan, turkistuotantoalan ja viheralan sekä maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksissa ovat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi ja sunnuntaiksi sattuvat arkipyhät. Tällaisia päiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä ja helatorstai. Arkipyhäkorvauksena maksetaan palkka keskituntiansion mukaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta silloin, kun työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta tai jos aiemmista, lyhyistäkin, työsuhteista nykyiseen työnantajaan on kertynyt kahden edellisen vuoden aikana yhteensä kuusi kuukautta ja työsuhde ennen korvattavaa arkipyhää on jatkunut kaksi viikkoa. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on ollut palkanmaksuvelvollinen arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuraavalta työpäivältä tai poissaoloon toisena näistä päivistä on työnantajan suostumus. Pääsiäisen aikana arkipyhäpäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksen lisäksi palkka kuten sunnuntaityöstä. Vapunpäivänä ja Helatorstaina työskentelystä maksetaan vain palkka kuten sunnuntaityöstä, ilman arkipyhäkorvausta. Arkipyhäkorvaus viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle maksetaan vain, kun työntekijä on ollut työssä kyseessä olevina päivinä ja sopimuksen kriteerien mukaan oikeutettu arkipyhäkorvaukseen. Ohjeita metsätyötulon verovähennyksistä ## Veroviranomainen suorittaa verotuksessa tulonhankkimisvähennyksen, joka on suuruudeltaan 750 euroa. Tämän lisäksi on olemassa erityisiä vähennyksiä, joita voi saada muun muassa hankkimiensa omien työvälineiden ja työvarusteiden käytöstä. Tuloista tehtäviä vähennyksiä ovat metsurivähennys, moottorisahavähennys, työtehtäviin liittyvä matkapuhelimen hankintameno sekä hoitokustannukset ja ateriakorvausvähennys. Vähennykset lasketaan yhteen ja vähennetään verovelvollisen bruttotulosta siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän, joka kaikille palkansaajille on sama. Vuoden 2016 verotuksessa se on 750 euroa, ja veroviranomaiset vähentävät sen viran puolesta. Lisäksi verovelvollinen voi erikseen vähentää ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut. Jäsenmaksut ilmoitetaan liitosta verottajalle suoraan. Metsureille tulonhankkimiskuluja ovat työpuvun turvajalkineiden, käsineiden, kaatovänkärin, nostokoukkujen ja muiden työssä tarvittavien välineiden hankintakulut siltä osin kuin työntekijä on ne itse maksanut. Kulujen todisteena pitää olla maksukuitit. Moottorisahavähennys on erikseen, joten sitä ei vähennetä tarvikekuluina. Lisäksi metsätyöntekijät ovat oikeutettuja samoihin vähennyksiin kuin muutkin palkansaajat. Metsurivähennys ## Metsurivähennys on viisi prosenttia, kuitenkin enintään 240 euroa siitä metsätyöstä saadusta palkkatulosta, josta ei ole vähennetty moottorisahavähennystä eikä kuluja. Metsurivähennykseen ei saa sisällyttää muita tulonhankkimiskuluja. Edellä mainittuun vähennykseen ovat oikeutettuja ne metsäalan työntekijät, joiden metsätyöstä saatu palkkatulo on vähintään 1/3 ansiotuloista. Vähennys tehdään vain palkasta, joka on saatu puun kaadosta, puutavaran valmistuksesta sekä metsänraivaustyöstä tai siihen verrattavasta työstä. Vähennystä ei myönnetä esimerkiksi metsäajosta tai muusta ajosta, metsänkylvöstä, metsänistutuksesta tai metsänleimauksesta saadusta palkkatulosta. Metsurivähennyksen saa täysimääräisenä, jos metsätyöstä saatu palkka on vähintään 4 800 euroa vuodessa. Silloin viranomainen voi tehdä vähennyksen ilman verovelvollisen pyyntöäkin. Metsurivähennyksen peruste on tulonhankkimisesta ja -säilyttämisestä aiheutuneista kuluista. Vähennys tehdään sekä valtion verotuksessa että kunnallisverotuksessa. Moottorisahavähennys ## Ennakonpidätyksen yhteydessä vähennetään metsätyönte- kijän bruttoansiosta 30 prosenttia siltä osin kuin hän on tehnyt töitä omalla moottori- tai raivaussahalla. Verovelvollinen voi vaatia lisäksi kymmenen prosentin lisävähennystä. Yhteenlaskettuna nämä vähennykset ovat täysimääräisinä moottori- ja raivaussahalla hankitusta työtulosta laskettuna 40 prosenttia. Moottorisahavähennykseen lasketaan kuuluvaksi kaikki moottori- ja raivaussahan hankinta-, huolto-, poltto- ja voiteluaine-, varaosa- ja niihin liittyvät työkalut sekä huoltoihin liittyvät matkakulut. Jos verovelvollinen kuitteihin perustuvin laskelmin osoittaa kuluja olleen enemmän kuin 40 prosenttia, voidaan ne ottaa huomioon täysimääräisinä. Ateriakorvausvähennys ## Metsäalan työntekijä voi vähentää verotuksessaan muuna tulonhankkimiskuluna ateriakorvausvähennyksen, joka vuonna 2016 on 10 euroa työpäivältä. Vähennykseen oikeutettuja ovat työntekijät, jotka työskentelevät erityisellä työntekemispaikalla. Työn luonteeseen kuuluu, että työntekemispaikka vaihtuu eikä työnantaja ole järjestänyt työpaikkaruokailua tai korvannut sitä. Työpäiväkirjanpito on tärkeää, jolloin voi osoittaa työpäivien määrän. Huomioon otettavaa ## On tärkeää säilyttää kuitit ostetuista työvälineistä, varusteista ja tarvikkeista asianomaisen vähennysperusteen osoittamiseksi. Myös metsätyöstä ja mahdollisesti muusta työstä saatu tulo näkyy veroilmoituksessa erillään. Tarvittaessa tulee veroilmoitukseen liittää työnantajan selvitys metsätyöstä saadusta palkan määrästä. Näin on syytä menetellä ainakin tapauksissa, jolloin työntekijä on tehnyt samalle työnantajalle muutakin työtä kuin metsätyötä. Ammattiin suoraan liittyvien vähennysten lisäksi metsätyöntekijä on oikeutettu samoihin vähennyksiin kuin muutkin palkansaajat. Veroilmoitukset ## Verovelvollinen voi tehdä veroehdotukseen korjaukset ja lisä- ykset. Kuitteja ei liitetä mukaan veroehdotukseen. Kuitit ja tositteet tulee säilyttää kuusi vuotta verovuoden päätymisen jälkeen eli niin kauan kun verotusta voidaan oikaista.

MIRA TENHUNEN 6 Insinööripuutuotteiden käyttö kasvaa ## Allied Market Researchin tutkijat ennustavat, että insinööripuutuotteiden markkina kasvaa vuoteen 2022 peräti 24,8 prosenttia vuodessa. Insinööripuutuotteita ovat esimerkiksi liimapuu, viilupuu, I-palkit ja monikerroslevy. Nämä korvaavat yhä useammin betonin ja vastaavat tuotteet rakentamisessa, tutkijat sanovat. Erityisen paljon markkina kasvaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Syynä ovat sekä korkeammat tulot että laajempi tietoisuus puun eduista rakentamisessa. Nämä alueet vastaavat myös 70 prosentista insinööripuutuotteiden valmistusta, raportti laskee. Alan teollisuus Euroopassa hyötyy kysynnän kasvusta, mutta tuotantolaitosten ja -tekniikan kehittyminen Indonesiassa ja Intiassa sekä Brasiliassa ja Chilessä tiukentaa kilpailua. Ruotsin palkkaneuvottelut jumiutuivat työaikaan ## Neuvottelu puualojen työehtosopimuksesta on ollut käynnissä Ruotsissa koko alkuvuoden. Alan GS-ammattiliitto vaatii 2,8 prosentin palkankorotuksia. Kaikkia palkkoja tulisi kuitenkin korottaa vähintään 70,40 euroa kuukaudessa. Työnantajat esittivät ”kohtuullisia korotuksia ja sopimuksen nykyaikaistamista”. – Sanotaanpa asiat selvästi: he haluavat hidastaa voimakkaasti palkankorotustahtia, ja nykyaikaistamisella he tarkoittavat enemmän tilapäisiä ja epävarmoja työpaikkoja, matalampia palkkoja ja ennakoimattomampia työaikoja, sanoo GS:n sopimussihteeri Madelene Engman. – On lähes ironista, kuinka rajuja heikennyksiä voi kutsua nykyaikaistamiseksi, kun kyse on päinvastoin menosta taaksepäin kehityksessä, hän lisää. Työnantajat vaativat voimakkaasti itselleen oikeutta sopeuttaa työajat tuotantotahdille sopiviksi ilman paikallista neuvottelua. Tämä on liiton mukaan muodostunut neuvottelujen vaikeimmaksi asiaksi. GS taas pitää tärkeänä palkankorotuksia ja määräaikaisten työntekijöiden työn turvaamista. Se hylkäsi helmikuun lopulla työnantajien tarjouksen enintään 1,5 prosentin korotuksista sekä työajan joustoista. Työnantaja ei ole halukas tukemaan liiton esittämää osa-aikaeläkkeen parannustakaan. Madelene Engman arvelee, että maaliskuu on raskas neuvottelukuukausi. Nyt neuvottelujen johtoon on astunut puolueeton puheenjohtaja Ruotsissa käytössä olevan neuvottelujärjestyksen perustella. Kuka ruokkii Donald Trumpin? ## Enemmistö Yhdysvaltain maataloustyöntekijöistä on pape- rittomia siirtolaisia, selvitti Yhdysvaltain työministeriö. Kaikista maatyöläisistä 75 prosenttia on meksikolaisia. Mikään muu maan talouden ala ei ole niin riippuvainen siirtolaisista. Yhdysvaltain nykyisen presidentin käynnistämä paperittomien siirtolaisten karkoituskampanja tuo suurta kärsimystä köyhille työläisille. Mutta se saattaa aiheuttaa lisäksi suuria pulmia maan maataloustuottajille. Jo ennestään kaikkien siirtolaisten, mutta erityisesti paperittomien, asema neuvotella työehdoistaan Yhdysvaltain maataloudessa on ollut olematon. Nyt, karkoituksen uhan roikkuessa pään päällä, se heikkenee ennestään. Maatilojen omistajat eivät silti ole pelkästään tyytyväisiä, vaan hekin pelkäävät elinkeinonsa puolesta. Jos siirtolaiset karkoitetaan, kuka tekee huonosti palkatut ja raskaat työt? Maatyöntekijöiden liitto UFW pitää karkoitusmääräystä vastenmielisenä. Se on Yhdysvaltain arvojen ja historian vastaista, liitto sanoo ja lupaa seisoa siirtolaisten rinnalla. UFW:n puheenjohtaja Arturo S. Rodriguez kysyy, mitä tapahtuu, jos maatyöläisten enemmistö karkoitetaan: Kuka ruokkii Yhdysvallat? Kuka Trumpin hotellien ja golf-kenttien vieraat? Kuka ruokkii Donald Trumpin? Solidaarisuus toi vapauden Kolumbiassa ## Kolumbian maatyöläisten liiton varapuheenjohtaja Huber Ballesteros vapautettiin vankilasta kolmen vuoden ja neljän kuukauden jälkeen. Hänet vangittiin tekaistuilla syytteillä terrorismin tukemisesta. Ballesteros pidätettiin, kun hän johti kansallista lakkoa. Ballesterosin tueksi syntyi laaja kansainvälinen solidaarisuuskampanja. Erityisen aktiivinen oli Britannian keskusjärjestö TUC, sillä Ballesteros pidätettiin, kun hän valmisteli lähtöä kunniavieraaksi TUC:n kongressiin. Heikki Jokinen Keskusjärjestösopimuksissa on sovittu muun muassa ammattiliiton jäsenmaksujen perinnästä, luottamusmiehen asemasta ja koulutuksesta. EK luopuu keskusjärjestösopimuksista Puuliitto aloittaa omat neuvottelunsa maalishuhtikuun aikana. P Elinkeinoelämän keskusliitto EK luopuu nykyisistä keskusjärjestösopimuksista. Sopimuksista luopuminen johtuu EK:n viime vuonna tekemästä sääntömuutoksesta. Sen mukaan EK ei tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja eli tupoja eikä voi olla osapuolena keskusjärjestösopimuksissa, jotka liittyvät sääntömuutoksen alaan kuuluviin työmarkkinakysymyksiin. Keskusjärjestösopimuksia on ollut kaikkiaan 22 kappaletta, mutta joillain toimialoilla ne on korvattu omilla alakohtaisilla sopimuksilla. Keskusjärjestösopimuksilla on sovittu SAK:n, STTK:n, Akavan ja YTN:n kanssa muun muas- sa työpaikan yhteistoiminnasta, lomapalkasta, irtisanomissuojasta, ay-jäsenmaksujen perinnästä ja luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksissa. Jatkossa näistä asioista sopiminen siirtyy liittotasolle. EK:n jäsenliitot ovat sitoutuneet kunnioittamaan keskusjärjestösopimuksia työehtosopimuskauden loppuun asti. Asiat siirtyvät neuvoteltaviksi tesseihin Puuliiton työehtosopimusten osalta tämä tarkoittaa, että mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, veneenrakennusteollisuuden, harja- ja sivellinalojen sekä bioteollisuuden tuleviin työehtosopimuksiin on neuvoteltava muun muassa loma-ajan palkasta, irtisanomissuojasta, ay-jäsenmaksujen perinnästä, luottamus- miehen asemasta ja ammatillisesta ja ay-koulutuksesta eli luottamusmies- ja työsuojelukursseille osallistumisesta sekä monesta muusta työpaikan toimintaan vaikuttavasta asiasta. Aiemmin kyseisistä asioista oli sovittu SAK:n ja EK:n ja sen edeltäjien välisissä sopimuksissa. Liiton hallitus edellyttää, että asioista neuvotellaan ennen seuraavia työehtosopimusneuvotteluja. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus päättyy 30. marraskuuta. Puusepänteollisuuden, veneenrakennusteollisuuden, harja- ja sivellinalojen sekä bioteollisuuden sopimukset ovat voimassa ensi vuoden tammikuun loppuun saakka. Keskusjärjestösopimusten irtisanominen koskee lähinnä liiton teollisuuden sopimusaloja, vaikka hallitus velvoittaakin, että irtisanottujen kes- kusjärjestösopimusten sisältö on neuvoteltava liiton kaikkien sopimusalojen työehtosopimuksiin. Liiton muilla sopimusaloilla työnantajia edustavat järjestöt eivät ole EK:n jäseniä, ja kyseisistä asioista on siksi sovittu työehtosopimuksissa, ei vain keskusjärjestösopimuksissa. Joistakin asioista on kuitenkin sovittu viitaten keskusjärjestösopimuksiin, esimerkiksi ateriakorvauksesta maatalousalojen koulutussopimuksessa, joka muilta osin on sovittu Puuliiton ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA:n kanssa. Työehtosihteerit laativat tarvittavat neuvottelupyynnöt omille sopimuskumppaneilleen neuvottelujen aloittamisesta. Metsäteollisuus ry:n kanssa neuvottelut on alustavasti sovittu käynnistettäväksi maalis-huhtikuun aikana. Mira Tenhunen SAK: Keskusjärjestösopimusten kirjaukset hoidettava kuntoon ennen työehtoneuvotteluja P SAK:n hallitus haluaa pure- tut keskusjärjestösopimuskirjaukset työehtosopimuksiin hyvissä ajoin ennen alakohtaisten työehtoneuvottelujen aloittamista. Jäsenliitot aloittavat neuvottelut työehtosopimuksen uusimisesta vasta sen jälkeen, kun alan sopimukseen on siirretty keskusjärjestösopimusten kirjaukset. Ensimmäiset SAK:laiset työehtosopimukset umpeutuvat syyskuun lopussa. – Osa liitoista on käynyt keskusteluja keskusjärjestösopimuksista, ja esimerkiksi kaupan alalla neuvottelutulos on jo saatu aikaan. Muiden työnantajaliittojen pitää seurata ripeästi kaupan esimerkkiä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kehottaa. Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö muistuttaa, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yksipuolisesti irtisanomat keskusjärjestösopimukset koskevat palkansaajien työehtojen kulmakiviä, kuten lomaoikeutta ja irtisanomissuojaa. – Keskusjärjestösopimukset ovat useilla aloilla turvanneet muun muassa työntekijöiden oikeuden lomarahaan ja asialliseen irtisanomismenettelyyn. Ilman varmuutta niiden säilymisestä ei ammattiliitoilla ole mahdollisuuksia aloittaa neuvotteluja työehtosopimusten uudistamisesta. EK:n irtisanomat sopimukset ovat luoneet perustan työpaikoilla tapahtuvalle sopimiselle säännellessään esimerkiksi yhteistoimintamenettelyä ja luottamushenkilöiden oikeuksia. – EK:n päätös oli takaisku suomalaiselle sopimuskulttuurille. On hankalaa lähteä lisäämään paikallista sopimista, kun työnantajat rapauttavat luottamusta osapuolten väliltä, Eloranta sanoo. Puheenjohtaja Eloranta arvioi yhteistyön ja koordinaation lisääntyvän tulevilla sopimuskierroksilla sekä SAK:laisten liittojen että palkansaajien keskusjärjestöjen kesken. – Työnantajat näyttävät vii- meaikaisten kannanottojensa perusteella pyrkivän työehtojen pirstaloimiseen eri aloilla. Palkansaajien aseman turvaaminen vaatii siksi vahvaa yhteispeliä. Keskusjärjestösopimuksilla on merkittävä osa useissa työehtosopimuksissa. Ne ovat olennainen osa sopimustoimintaa myös työehtosopimusten ulkopuolisilla aloilla. Monilla sopimusaloilla ei ole työehtosopimuksissa omia määräyksiä tai sopimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiesten toimintaedellytyksiin. Työehtosopimusten sijaan näitä asioita on hoidettu osin keskusjärjestösopimuksilla.

7 Puuliiton jäseniä ehdolla Muista äänestää kuntavaaleissa! Ainakin 72 kunnassa tulevissa kuntavaaleissa on mahdollista äänestää Puuliiton jäsentä. Särmään on ilmoitettu 114 kuntavaaleissa ehdolla olevan jäsenen nimet. P Puuliiton jäseniä on ehdolla kuuden eri puolueen tai ryhmän listalta. Heistä 73 edustavat sosialidemokraatteja, 36 vasemmistoliittoa, kaksi keskustaa, yksi kokoomusta, yksi perussuomalaisia ja yksi Vieremä 2000 ry:tä. Puuliittolaisista ehdokkaista 101 on miehiä ja 13 naisia. Jos nimeäsi ei löydy julkaisemastamme luettelosta, voit ilmoittaa tietosi osoitteeseen tiedotus @ puuliitto.fi, niin tietosi lisätään Puuliiton nettisivulle osoitteeseen puuliitto.fi/kuntavaalit. Maan suurin palkansaajajärjestö SAK kannustaa kaikkia kuntavaaleissa äänioikeutettuja äänestämään, sillä jokaisella äänellä on merkitystä. –  Vain äänestämällä demokratia toteutuu parhaiten. Näissä kuntavaa- leissa on kyse demokratian toteutumisen lisäksi kuntien itsemääräämisoikeuden säilymisestä, SAK:n kuntavaaleista vastaava yhteyspäällikkö Harri Järvinen huomauttaa. Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 9. huhtikuuta. Niiden ennakkoäänestys on 29. maaliskuuta – 4. huhtikuuta. SAK:n kuntavaaliohjelman mukaan talouteen ja työllisyyteen panostaminen on syytä nostaa kärkeen kuntapolitiikassa. – Tarvitsemme rakentavaa keskustelua siitä, miten kunnat voivat elinkeinopolitiikallaan houkutella alueelleen uusia, terveitä yrityksiä, miettii johtaja Matti Tukiainen SAK:sta. – Uusia työpaikkoja on luotava avoimelle sektorille. Yrityksiä ei tarvita tekemään vain kunnan töitä, sillä nollasummapelistä ei synny mitään uutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei Tukiaisen mukaan helpota kuntien elinkeinopoliittisia ponnistuksia. Toteutuessaan se vie mennessään valtaosan kuntien henkilöstö- ja taloudellisista resursseista maakuntiin. –  Kunnat hyötyisivät, Huhtikuun kuntavaalit järjestetään Suomen historian suurimman hallintouudistuksen alla, mikä merkitsee sitä, että sekä kunnan strategia että talous on tulevan valtuuston suunniteltava kokonaan uudelle pohjalle. Soten myötä keskimäärin 60 prosenttia kuntien taloudesta siirtyy maakuntien hallinnoitavaksi, mikä merkitsee, että kuntien tyypilliseksi tuloveroasteeksi jää noin 7,5 prosenttia. Myös soteen liittyvät valtionavut siirretään maakunnille. Kunnat ovat kuitenkin jatkossakin laajasti vastuussa kuntalaisten hyvinvoinnista. Kunnan tehtävinä säilyvät varhaiskasvatus, koulutus ja sivistys, samoin kaavoitus ja asuntopolitiikka. Kunnat päättävät myös työlli- Itäinen toiminta-alue •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• Nollasummapelin tilalle uutta työtä Kunta vastaa yhä asukkaiden hyvinvoinnista Puuliittolaiset kuntavaaliehdokkaat •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• syyteen ratkaisevasti vaikuttavasta elinkeinopolitiikasta ja kehityshankkeista. Kunnat huolehtivat tieja katuverkosta, julkisesta liikenteestä, ympäristönsuojelusta, vesihuollosta, jätehuollosta, kirjastopalveluista, nuorisopalveluista ja liikuntapalveluista. Askola, Aaltonen Tero, teollisuustyöntekijä, Vasemmistoliitto Forssa, Rekunen Hannu, eläkkeellä, SDP Heinola, Huvinen Kimmo, tehdastyöntekijä, SDP Hollola, Rantanen Jaana, ravitsemistyöntekijä, Vasemmistoliitto Humppila, Ahola Kari, erikoispuuseppä, tekninen myyjä, Keskusta Hyvinkää, Harju Jari, laitosmies, SDP Ilomantsi, Tykkyläinen Tapio, jalostustyöntekijä, SDP Joensuu, Hirvonen Jukka-Pekka, työkoneenkuljettaja, SDP Joensuu, Jormanainen Ari, työsuojeluvaltuutettu, SDP Joensuu, Kukkonen Rauno, metsuri, SDP Joensuu, Räty Heino, eläkeläinen, SDP Juuka, Kirjavainen Onni, metsuri (eläkkeellä), SDP Juva, Häkkinen Markku, lasikehystentekijä, SDP Järvenpää, Alapartanen Jyrki, varapuheenjohtaja Puuliitto, Vasemmistoliitto Järvenpää, Nyman Jussi, ympäristönhoitaja, Vasemmistoliitto Keitele, Turpeinen Ensio, metsäkoneenkuljettaja, SDP Kitee, Hukka Jarmo, kalustetyöntekijä, SDP Kitee, Jumppanen Alpo, puuseppä, SDP Kitee, Karvinen Markku, sahatyöntekijä, SDP Kitee, Lahtela Esa, sekatyömies (eläkkeellä), SDP Kitee, Pennanen Pauli, maalauslinjanhoitaja, SDP Kitee, Pitkänen Markku, puuseppä, SDP Kitee, Pykäläinen Toivo, eläkeläinen, SDP Kitee, Soininen Risto, suksityöntekijä (eläkkeellä), SDP Kitee, Torni Raimo, asentaja (eläkkeellä), SDP Kitee, Turpeinen Antti, sahatyöntekijä, SDP Kärkölä, Veck Jarkko, trukinkuljettaja, SDP Lahti, Jokinen Markus, verhoilija, työsuojeluvaltuutettu, SDP Lahti, Mäntylä Nina, trukinkuljettaja, Vasemmistoliitto Lahti, Nieminen Eero, varastotyöntekijä, Vasemmistoliitto Leppävirta, Kansanen Laura, kasvihuonetyöntekijä, Kokoomus Loviisa, Hällfors Per, prosessinhoitaja, Vasemmistoliitto Mikkeli, Kuitunen Timo, vanerityöntekijä, Vasemmistoliitto Mikkeli, Seila Heikki, aluetoimitsija, SDP Mikkeli, Tullinen Hannu, parkettimallienvalmistaja, SDP Mikkeli, Vainio Hanne, vanerityöntekijä, SDP Mäntyharju, Lamponen Jari, asentaja, terämies, SDP Nurmes, Juutinen Hannu, metsuri (eläkkeellä), SDP Nurmes, Meriläinen Juha, metsäkoneenkuljettaja, SDP •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• Nurmes, Pikkarainen Jorma, metsuri (eläkkeellä), SDP Nurmes, Smura Antti, sahatyöntekijä, pääluottamusmies, SDP Parikkala, Kosonen Kare, prosessityöntekijä, SDP (sit.) Pielavesi, Pennanen Timo, tuotantotyöntekijä, Vasemmistoliitto Polvijärvi, Hyytiäinen Jari, varastotyöntekijä, SDP Polvijärvi, Mustonen Tiina, puuseppä, SDP Punkaharju, Loikkanen Marjut, laadunvalvoja, SDP Riihimäki, Mattila Teija, varastotyöntekijä, SDP Savitaipale, Koskenranta Esa, metsuri, SDP Savonlinna, Immonen Jouko, työsuojeluvaltuutettu, SDP Savonlinna, Kiesiläinen Merja, leikkauslinjan operaattori, SDP Savonlinna, Laukkanen Kari, kunnossapitoasentaja, SDP Savonlinna, Nykänen Markku, konepuuseppä, Vasemmistoliitto Savonlinna, Rautio Juha, sunds-sahuri, Vasemmistoliitto Savonlinna, Valkonen Esa, asettaja (eläkkeellä), Vasemmistoliitto Tohmajärvi, Ehrukainen Reima, metsuri, SDP (sit.) Vantaa, Hartikainen Pentti, työympäristösihteeri, SDP Varkaus, Jumppainen Pauli, sahatyömies (eläkkeellä), SDP Varkaus, Markkanen Isto, LVL-operaattori, pääluottamusmies, Vasemmistoliitto •• Vesanto, Sauhke Pentti, konepuuseppä (eläkkeellä), SDP •• Vieremä, Haataja Markku, metsuri, Vieremä 2000 ry •• Ypäjä, Salmi Ulla-K., järjestelijä (eläkkeellä), SDP Läntinen toiminta-alue •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• Evijärvi, Vertanen Lasse, metsuri, luottamusmies, SDP Hankasalmi, Häkkinen Kari, vanerityöntekijä, Vasemmistoliitto Hankasalmi, Häkkinen Pekka, sahatyöntekijä, SDP Hankasalmi, Kuokka Pasi, Vasemmistoliitto Harjavalta, Rauta Markku, kunnallisneuvos, ay-toimitsija (eläkkeellä), SDP Harjavalta, Ryhänen Vesa, koneasentaja, työsuojeluvaltuutettu, SDP Huittinen, Mäenpää Jari, kunnossapitovastaava, Vasemmistoliitto Hämeenkyrö, Vesikko Miska, vanerityöntekijä, Vasemmistoliitto Joutsa, Tupala Mika, jatkojalostaja, SDP Juupajoki, Lepola Risto, metsäkoneenkuljettaja, SDP Jyväskylä, Kemiläinen Jarno, vanerityöntekijä, pääluottamusmies, SDP Jyväskylä, Pöppönen Matti, puuseppämestari, Vasemmistoliitto Kauhajoki, Takanen Harri, huoltomies, pääluottamusmies, SDP Kokemäki; Pietilä Tia-Maaria, opiskelija, SDP Kokemäki, Lähteenmäki Tuukka, sahuri, Vasemmistoliitto Koski TL, Hahko Virpi, prosessinhoitaja, SDP Kuortane, Saarimäki Jorma, ikkunatyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu, SDP Kurikka, Niemi Pauli, konepuuseppä, SDP •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• jos ne olisivat vapaaehtoisesti valmiita keskinäiseen yhteistyöhön tai jopa kuntaliitoksiin. Näin käytettävissä olevat resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Demokratia puolustamisen arvoinen Monet asiat uhkaavat SAK:n mukaan kaventaa kunnallista demokratiaa. Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset saattavat heikentää kunnan vaaleilla valittujen päättäjien mahdollisuutta saada riittävää tietoa kunnan asioista. Yksityinen yritys voi salata talous- tai muita tietojaan kunnan päättäjiltä, jolloin demokraattisilla vaaleilla valittujen valtuutettujen valta kapenee. SAK korostaa, että kunnan omistajaohjauksen pitää toimia kunnan palveluja tuottaviin yksityisiin yrityksiin. Kuntien kannattaa vaatia yritysten kanssa palvelusopimuksia tehdessään mahdollisimman suurta avoimuutta ja kuntien omien yhtiöiden hallintoon pitää saada henkilöstön edustus mukaan. Yksityisille yrityksille voidaan myös harkita kattoa voitontavoittelussa, ehdottaa SAK. Jari Isokorpi Loimaa, Haapanen Marjut, puutyöntekijä, Vasemmistoliitto Loimaa, Härmäaho Hannu, puuseppä, Keskusta Loimaa, Tamminen Timo, sahajätkä, SDP Mänttä-Vilppula, Lehtinen Arto, konepuuseppä, SDP Närpiö, Kaars Mats-Johan, varastotyöntekijä, pääluottamusmies, SDP Parkano, Kaitaranta Kauko, sahamestari (eläkkeellä), Vasemmistoliitto Parkano, Lahtinen Kari, maanrakennustyöntekijä, SDP Pedersöre, Jämsä Kari, sahatyöntekijä, Vasemmistoliitto Pietarsaari, Piippolainen Vuokko, tukinlajittelija, Vasemmistoliitto Pietarsaari, Syri Tuomo, työkaluviilari (eläkkeellä), Vasemmistoliitto Pori, Välimäki Erno, aluetoimitsija, Vasemmistoliitto Pöytyä, Rajala Matti, veneenrakentaja, varaluottamusmies, Vasemmistoliitto Tampere, Mäenpää Janne, amk-opiskelija, Vasemmistoliitto Teuva, Kiviluoma Juha-Matti, puutarhatyöntekijä, Vasemmistoliitto Turku, Pyykkö Sanna-Mari, pintakäsittelijä, pääluottamusmies, SDP Ulvila, Nieminen Joona, metsuri, Vasemmistoliitto Ähtäri, Kivinummi Kari, metsuri, SDP Äänekoski, Hokkanen Marko, vanerityöntekijä, SDP Äänekoski, Kautto Juho, puutarhuri, metsäkonealan opiskelija, Vasemmistoliitto Äänekoski, Neste Jouni, vanerityöntekijä, Vasemmistoliitto Pohjoinen toiminta-alue •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• Haapajärvi, Paananen Teijo, sähköasentaja, SDP Kemi, Mäläskä Ari, korjausrakentaja, Vasemmistoliitto Kolari, Kontinen Reijo, metsuri, Vasemmistoliitto Kuhmo, Kilponen Vikke, cnc-koneistaja, Perussuomalaiset Kuhmo, Pikkarainen Ensio, trukinkuljettaja, SDP Kärsämäki, Pernu Harri, elementinvalmistaja, pääluottamusmies, SDP Oulainen, Vähäkuopus Hanne, insinööriopiskelija, sahatyöntekijä, Vasemmistoliitto Pudasjärvi, Tihinen Antti, höyläämötyöntekijä, Vasemmistoliitto Pyhäjoki, Nousiainen Matti, elementtityöntekijä, Vasemmistoliitto Pyhäntä, Matikainen Jarno, varastotyöntekijä, SDP Pyhäntä, Pellikka Sami, pääluottamusmies, SDP Ristijärvi, Kinnunen Simo, metsuri, SDP (sit.) Rovaniemi, Lehtinen Reijo, aluetoimitsija, SDP Rovaniemi, Nätynki Aatos, levyseppähitsari (eläkkeellä), Vasemmistoliitto Siikalatva, Alasalmi Asko, trukinkuljettaja, SDP Siikalatva, Ranto Miika, elementtityöntekijä, SDP

8 PET TERI RAITO K U N TAVA A L I T 2017 TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyyskassa suljettu 27.3.–2.4. Puualojen työttömyyskassa vaihtaa maksatusjärjestelmän palveluntarjoajaa. 1.4. alkaen kassan maksatusjärjestelmän palveluntarjoajana toimii YAP Solutions Oy. Maksatusjärjestelmän vaihtamisen vuoksi työttömyyskassa on suljettuna ajalla 27.3.–2.4. Tällä välin työttömyyskassa ei siis pysty järjestämään puhelinpalvelua. Lisäksi työttömyyskassa ei pysty käsittelemään työttömyyspäivärahahakemuksia eikä vuorottelukorvaushakemuksia ajalla 28.3.–2.4. Muutoksia päivärahojen ja vuorottelukorvausten maksamiseen Päivärahan jatkohakemuksia on mahdollista lähettää sähköisenä ePuun kautta maanantaihin 27.3. kello 13.00 saakka. Tämän jälkeen ePuu lakkaa kokonaan toimimasta. Järjestelmän vaihdoksen jälkeen aukeaa uusi sähköinen palvelu, josta tiedotamme tarkemmin Puukassan verkkosivuilla heti, kun se on saatu toimimaan. Myöskään liitteitä ei pysty lähettämään sähköisesti Puukassan verkkosivujen kautta 27.3. kello 13.00 jälkeen ennen kuin uusi järjestelmä on toiminnassa. Mikäli hakemusjaksosi päättyy sunnuntaihin 26.3., kehotamme sinua toimittamaan jatkohakemuksen sähköisenä ePuun kautta 27.3. aamupäivän aikana, jotta maksatukseen ei tulisi viivästystä. Mikäli maksua ei ehditä kirjaamaan 27.3. päivän aikana, maksu siirtyy viikolla eteenpäin. Katkon jälkeen työttömyyskassa pyrkii ensin saamaan maksuun kaikki katkon aikana saapuneet päivärahan jatkohakemukset ja sen jälkeen muut hakemukset (ensihakemukset sekä soviteltavaa tuloa sisältävät hakemukset). Työttömyyspäivärahahakemusten lisäksi myös vuorottelukorvaushakemusten maksaminen saattaa hiukan myöhästyä. Pahoittelemme vaihdoksesta aiheutuvaa haittaa! Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Tämän lisäksi on mahdollista asioida sähköisesti joko kassan verkkosivuilla olevan ePuu-palvelun kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Tietoturvasyistä suosittelemme käyttämään sähköisessä asioinnissa ePuu-palvelun suojattua yhteyttä. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Infopuhelin 0600 97 091 toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Infopuhelimesta saa tietoa maksupäivästä, kun hakemus on käsitelty ja maksu on tallennettu järjestelmään. Puhelun hinta on 0,37 euroa / minuutti + paikallisverkkomaksu. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin ePuupalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin ePuu-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet ePuun käyttämiseen. Alla on listattuna osa ePuun palveluista: •• •• •• •• •• •• päivärahalaskuri viestien lähettäminen kassalle yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta tiedot maksettavista etuuksista ja annetuista päätöksistä. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään myös ansiopäivärahahakemukset ePuu-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat on tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Tero Mikkonen viettää vapaa-aikaansa mielellään salibandyn parissa. ”Kaikki pitää tehdä millilleen” Piklas, perhe, salibandy ja NHL pitävät pyhäntäläisen Tero Mikkosen vauhdissa. Kuka olet ja mistä tulet? – Tero Mikkonen Pyhännältä. Mitä teet työksesi? – Olen töissä Piklas Oy:n ovipuolella. Miten päädyit nykyiseen työhösi? – Työskentelin aikaisemmin melkein 14 vuotta PRT-Woodin sahalla. Kun tuli tieto, että sen toiminta on päätetty lopettaa ensi huhtikuun loppuun mennessä, niin rupesin katselemaan uutta työpaikkaa. PRT-Forest konsernin intrasta löytyi tieto, että Piklas hakee työntekijöitä. Soitin ja pääsin haastatteluun ja siitä saman tien vanhana työntekijänä uuteen työpaikkaan. Mitä pidit sisäisestä siirrosta? – Se oli sujuva siirtyminen työstä työhön. Edutkin säilyivät. Vaihtoehto olisi ollut lähteä konsernin sisällä Hartolaan, mutta kun perhe on täällä, niin tuntui vähän kaukaiselta muuttaa sinne asti. Emännälläkin on työpaikka täällä päin ja lapsilla eli 14-vuotiaalla pojalla ja 11-vuotiaalla tytöllä täällä tutut kaverit. Miltä työnteko Piklaksella maistuu? – Se on mielenkiintoisempaa kuin sahahomma. Niin paljon joutuu tekemään kaikkea erilaista. Olen työskennellyt prosessin alkupuolella eli katkonut ja liimaillut. Ensimmäiset kaksi viikkoa harjoiteltiin aamuvuorossa ja sitten siirryttiin kahteen vuoroon. Vuorotyö on tuttua, mutta uusi tehtävä tarkoittaa ammattitaidon laajentumista. Mikä uudessa työssäsi on vaativinta? – Kaikki pitää tehdä millilleen. Heittoja ei saa tulla. Käytämme eri materiaaleja ja valmistamme runsaasti erilaisia kappaleita. Sahaamme esimerkiksi kestopuusta ja vanerista. Styroksieristeitä pitää laittaa ja niitäkin joutuu välillä katkomaan erikoisovia varten pienemmiksi. Samoin pintanahkoja pitää katkoa valmistettavista ovista riippuen. Karmien valmistaminen on sitten vielä oma lukunsa. Milloin työ tuntuu palkitsevalta ja milloin raskaalta? – Palkitsevalta tuntuu silloin, kun työt sujuvat ja raskaalta, kun tulee virheitä. Silloin joutuu tekemään melkein kaiken uudestaan. Toisaalta kun opettelee uusia tehtäviä, niin virheistä myös oppii. Minkälaisia suunnitelmia sinulla on työhön ja ammattitaitoon liittyen? – Että oppisi ovipuolella mahdollisimman monta työpistettä. Kun osaa useamman pisteen, niin sitä ei tehtävien vaihdellessa niin puuroudu työhönsä. Milloin liityit Puuliittoon? – Ensimmäisellä Piklaksen työviikollani, kun luottamusmies Marko Luttinen tuli kyselemään, että en taida kuulua liittoon. Mistä tuli motivaatio nyt liittyä? – Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, että vaihtaisin pois ytk:sta, kun suurin osa tällä alalla kuuluu Puuliittoon. Sahapuolella oli pakkolomia ja muita, niin niissä tämä liitto auttaa niin hyvin, että ei ihan yksinään jää sitten, jos joutuu pakkolomalle tai irtisanotaan. – Hyviä kokemuksia on kertynyt muutenkin. Isä on metsähallituksen metsuri ja on Puuliiton jäsen. Hän joutui sairauslomalle, ja ne meinasivat, että eivät maksa palkkaa siltä ajalta. Liitto hommasi, että se palkka pitää maksaa. Minkälaiset odotukset sinulla on Puuliittoa kohtaan? – Päällimmäinen odotus on, että liitosta saa apua ja turvaa työpaikan muutostilanteissa. Muista jäseneduista minulla ei vielä ole tarkkaa käsitystä, mutta eiköhän niistäkin selvyys vielä synny. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi? – Pelaan salibandya Pyhännän Palloseurassa, joka on mukana Pohjois-Suomen nelosdivisioonassa. Siinä olemme mukana kärkikahinoissa.Vapaa-aikani on muutenkin aika urheilupainotteista. Jääkiekkoa ja tennistä olen pelannut juniorista asti. Kalastus on sitten se rauhallisempi harrastus. Minkä haaveen haluaisit toteuttaa? – Olisihan se mukava käydä Amerikassa jonkin ”suomalaisseuran” NHL-peli katsomassa. Se on niin erilaista kiekkoilua, kuin mitä täällä Suomessa näkee. Jääkiekkoa tulee seurattua paljon. Joka aamu pitää melkein ensimmäisenä vilkaista tekstitelevision sivu 235. Petteri Raito

9 SIEVI VIPER ROLLER Edelläkävijän valinta Huippusuosittu Viper Roller on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman Viper-tuoteperheestä löydät myös jalkineet perinteisellä nauha- tai tarrakiinnityksellä rakenteensa ansioista se on virtaviivainen, erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry ®-vuori. Kaikissa pohjaratkaisuissamme on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep®-materiaalia. Viper Roller vie käyttömukavuuden uudelle tasolle! Boa® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep® -iskunvaimennus • Päällinen hengittävää ja vedenpitävää mikrokuitua • Saumaton päällisrakenne • Hengittävä 3D-dry®-vuorimateriaali • Kevyt ja tilava varvassuoja • Teräksinen, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaat- Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com tinen ja ESD • Suomessa tehty SUOMI_VIPER_ROLLER_SARMA_277x404+5_170217.indd 1 17.2.2017 12.55

10 Koskisen lisää työvoimaa tuotannon tahdissa Kasvu on taitolaji Koskisen Oy on palkannut puolessatoista vuodessa yli 100 uutta työntekijää. Tekstit ja kuvat Petteri Raito P Pääluottamusmies Lauri Sallilan ja työsuojeluvaltuutettu Hannu Yliojan mukaan kasvu on myönteinen, mutta ei pulmaton asetelma. Toimivan kokonaisuuden kannalta keskeinen haaste on uusien työntekijöiden jouheva ja turvallinen perehdyttäminen tuotantoon ja työyhteisöön. Koskisella perehdytys alkaa Tervetuloa taloon -tilaisuudella. Yrityksen ja työnteon perusasioiden rinnalla tulokkaille esitellään ammattiosaston ja Puuliiton toimintaa. – Työnantajalle kiitos siitä, että pääsemme Hannun kanssa heti alkuun kertomaan edunvalvonnan ja työsuojelun peruskuviot uusille työntekijöille, Sallila toteaa. – On helpompaa tuoda asiat esille yhteisessä tilaisuudessa kuin lähteä etsimään ihmisiä työvuorojen keskeltä, Ylioja jatkaa. Aikapaine askarruttaa Kun uusi työntekijä menee ensimmäistä kertaa tuotannon puolelle, odottaa häntä siellä koulutettu työnopastaja perehdyttämiskortin kanssa. Kortti sisältää pitkän listan asioita esimerkiksi koneista, tuotannosta, turvallisuudesta, häiriötilanteista ja ympäristöseikoista. – Kortin läpikäynti on olennainen osa perehdyttämistä. Sen rinnalla korostamme, että työntekijöille pitää antaa riittävä aika harjoitteluun ennen tuotantoon siirtymistä. Heidän täytyy olla valmiita toimimaan nopeasti ja turvallisesti prosessin vaatimassa vauhdissa. Lisäksi pitää tietää, mistä saa neuvoja, tukea ja apua, Ylioja luettelee. Kasvu on luonut paineita uusien työntekijöiden nopeasti tuotantoon saamiseksi. – Olemme onnistuneet perehdytyksessä ihan kelvollisesti, mutta osastokohtaista vaihtelua on esiin- tynyt. Aikapainetta ja kiirettä on koettu. Tämä pitää ottaa paremmin haltuun, Ylioja arvioi. – Turvallisuuden lisäksi kyse on työn mielekkyydestä ja työyhteisöön sopeutumisesta, missä on vielä parantamisen varaa. Uusien työntekijöiden vaihtuvuus on ollut odotettua korkeampaa. Se on ollut pettymys yhtä lailla työnantajalle kuin meillekin. – Toimintamallia pitää kehittää niin, että perehdyttämiset eivät valu hukkaan. Haluamme, että työt alkavat sujua ongelmitta, ja että uudet ja kokeneet työntekijät löytävät sutjakkaasti keskenään työkaveruuden ja yhteishengen, Sallila kommentoi. Edunvalvonta on joukkuepeli Koskisella työskentelee liki tuhat työntekijää. Järvelässä sijaitsevan vaneri- ja lastulevytuotannon, sahan ja puunhankinnan lisäksi Vierumäellä toimii taloteollisuus ja Hirvensalmella koivusaha, liimalevy- ja ohutviiluvaneritehdas. Viimeisen puolentoista vuoden aikana yritys on palkannut yli 100 uutta työntekijää, joista taloon on tämän vuoden puolella tullut yli 20. – Edunvalvontaa on viety eteenpäin niin, että osastojen luottamusmiehillä on vahva rooli. Meitä on yhteensä 20. Se on voimavara, jota on järkevä hyödyntää, kun yritys on suuri ja tuotantolaitoksia on usealla paikkakunnalla, Sallila pohtii. Uuden tapauksen hoidettavaksi saadessaan Sallila selvittää taustat ja miettii ratkaisua osaston luottamusmiehen kanssa. Vaihtoehtona on käsittely isommalla joukolla, tai että Sallila tukee osaston luottamusmiestä jutun hoitamisessa. Yrityksen suuntaan hän on pääluottamusmiehenä joka tapauksessa työväen ykkösneuvottelija. – Edunvalvonta on joukkuepeliä, jossa myös tiedon jakaminen on tärkeää. Laitan osastojen luottamusmiehille tiedon saavutetuista ratkaisuista aina ilman asianosaisten nimiä. Jos jollakin on vastaava tapaus käsillä, niin hän saa vastauksen siitä. Monta kertaa ne ongelmat Koulutus tuotannon kulmakivenä P Koskisen Oy nousi jo 1980-luvulla suomalaisessa yrityskentässä esiin voimakkaalla panostuksellaan henkilöstökoulutukseen. Toimintamalli on ajan oloon kehittyneenä edelleen voimissaan. – Haluamme sitouttaa henkilöstöä ja kasvattaa osaamispääomaamme henkilökuntaa kouluttamalla. Se jalostaa yritystä, tukee viihtyvyyttä ja avaa työntekijöille polkuja tulevaisuuteen. – Olemme onnistuneet sitouttamisessa hyvin. Vaihtuvuus on aika pieni. Itsekkäiksi emme kuitenkaan ole ryhtyneet. Maailma on työntekijöillemme auki. Jos he haluavat lähteä muualle töihin, niin se on heidän päätöksensä. Toisaalta meillä on paljon paluumuuttajia. Yrityksessä on imua, HRD manager eli henkilöstöresurssien kehittämisjohtaja Mia Sinelampi arvioi. Puoli vuotta talossa työskennellyt Sinelampi näkee yhteyden Koskisen viime vuosina kasvaneen liikevaihdon ja koulutuspanostusten välillä. Eksakteja euromääräisiä mittareita ei ole käytettävissä, mutta trendi on nähtävissä. – Keskeistä tässä suhteessa oikeastaan on Koskisella omaksuttu ajattelumalli, jonka mukaan koulutusta ei tarkastella kulueränä vaan hyötyjä tuottavana toimintana. Osaava henkilöstö on keino vastata tuotannon vaihteluihin. Oppia askel kerrallaan Vaihtuvuuteen ja sitouttamiseen liittyvä haaste etenkin reippaassa kasvuvauhdissa etenevällä vaneritehtaalla on uusien työntekijöiden perehdyttäminen. – Yritämme pitää kynsin hampain kiinni siitä, että perehdyttäminen toteutuu ohjel- mamme mukaisesti riittävänä. Pääasia on, että työpaikka on aloittavalle työntekijälle terveellinen ja turvallinen. Tästä syystä ensin opetellaan turvalliset työskentelytavat ja oikeat tekniikat. Varsinaisen ammattitaidon oppii myöhemmin työtä tekemällä. – Työvoiman tarpeessa on yksikkökohtaisia eroja. Vanerilla on parhaillaan suurin tarve, mutta muissakin yksiköissä tarvitsemme muun muassa kesätyöntekijöitä. Monta liiketoiminnan ja tuotannon kivijalkaa on vahvuutemme. Se antaa myös työllistämiseen pelivaraa, mikäli jossain yksikössä on hiljaisempaa ja toisessa kysyntää. Koskisella on suoritettu 30 vuoden aikana yhteensä 900 ammattitutkintoa yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Lähes 40 työntekijää suorittaa työn ohella vuosittain jotain perustai ammattitutkintoa.

11 Riikka Harju-Keturi tuli ennakkoluulottomasti katsomaan, mitä työnteko vaneritehtaalla on ja huomasi viihtyvänsä. ovat työyhteisössä aika samanlaisia, Sallila kuvailee. Koskisen joukkueen toimivuutta tukee se, että luottamushenkilöt pääsevät työnantajan kanssa sovitun mukaisesti koulutukseen. Peruskurssin lisäksi kaikille tarjotaan mahdollisuus myös jatkokurssiin. Turvallisuusnäyttö tulossa vaneritehtaalle Työsuojelu ja työympäristötoiminta ovat edunvalvonnan tavoin mitä suurimmassa määrin yhteistyötä työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiesten, työntekijöiden ja työnantajien edustajien kesken. Koskisella turvallisuutta ollaan edistämässä ottamalla turvallisuusnäyttö sahan lisäksi myös vaneritehtaalla käyttöön. – Näyttö pitää antaa kuuden kuukauden sisällä töihin tulemisesta. Turvallisten työtapojen ohella arvioidaan esimerkiksi työn sujuvuutta ja laatua sekä osaamista paloturvallisuuden, ympäristöseikkojen ja turvallisuushavaintojen tekemisen suhteen, Ylioja avaa näytön sisältöä. Näytön vastaanottavat työnjohtaja, tiimin vetäjä ja työsuojeluasiamies. Jos työntekijä ei läpäise näyttöä, tarkoittaa se opettelemisen jatkumista. Hylkyjä on tullut esimerkiksi sen takia, että kokelas ei ole selviytynyt häiriötilanteesta tai ei ole tiennyt turvakytkimen sijaintia. – Jos työntekijälle esitellään kerran jonkin koneen toiminta ja riskit, niin se ei välttämättä painu mieleen. Näyttö on tarpeellinen lisäys turvallisuuspakettiimme siksi, että se osoittaa osaamisen tason paljon paremmin kuin, että työntekijöiltä vain kysyttäisiin, että miltä tuntuu, onko homma hanskassa, Ylioja vertailee. Tehtaan turvallisuus on osiensa summa. Kokonaisuuden tai yksittäisen tekijän merkitystä kokonaisuudessa ei välttämättä mielletä, ellei sitä asiasta tehden opasteta ja ohjeiden noudattamista valvota. – Yksi tekijä esimerkiksi on, että Lauri Sallila ja Hannu Ylioja ovat molemmat pitkän linjan edunvalvojia. tehtaassa ei saa käyttää kännykkää. Näin on siksi, että luuriin keskittyvä ihminen ei seuraa ympäristöä, eikä välttämättä huomaa olevansa trukkiliikenteen tiellä, Ylioja perustelee. Lisää näkyvyyttä työmaalla Sallila ja Ylioja korostavat luottamushenkilöiden näkyvyyden merkitystä. Kuunteleminen on tärkeä osa tehtävää. – Vaikka varsinaisia huolia ei olisikaan, niin käymme juttelemassa ihmisten kanssa, että mikä se fiilis on vaikkapa liittyen opastusten onnistumiseen ja muuhun tuntemukseen. Osastojen luottamusmiehet toimivat tässä suhteessa niin sanotusti etulinjassa, Sallila miettii. – Meidän pitää tietää, mitä työntekijät koneen äärellä ajattelevat. Työsuojeluasiamiehet, joita meillä on vaneritehtaalla viisi, ovat tällöin keskeisessä roolissa. Toisaalta on tosi tärkeätä, että työntekijät osaavat nostaa omat asiansa esille ja kysyä neuvoa ja apua. – Jos on vaikka liima-allergioita tai hankaluuksia työvuorojen kanssa, niin silloin yritämme etsiä toista työpistettä tai katsoa voiko vuoroja järjestellä. Asioihin vaikuttaminen on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin niistä saa tiedon, Ylioja muistuttaa. Tulosta sunnuntaina Kasvu on tarkoittanut käyntiasteen nousua. Vaneritehtaalla on siirrytty viiden päivän käynnistä seitsemän päivän käyntiin. – Perinteisen pitkään meni, kun odoteltiin, että milloin se seitsemän päivän käynti otetaan käyttöön. Sunnuntaityön kustannusta pelätään, mutta kun se alkoi, niin jokainen mittari näytti vihreää. – Olimme varmoja asiasta jo ennen kuin aloitimme, mutta nyt tiedämme, että sunnuntain kovempi kustannus ei näy kokonaisuudessa. Tyytyväinen työntekijä on tehokas. Kun tuotantoon ei tule pysäytyksiä, niin se näkyy kustannussäästöinä, Sallila tiivistää. Kansikuvassa on kittauslinjalla työskentelevä Tino Teppinen. Kokeilemisen arvoinen työ ## Tiina Koskelan mielestä itse kunkin kannattaisi jossain vaiheessa elämäänsä kokeilla työntekoa vaneritehtaalla. – Tämä avartaa monelta kantilta. Fyysinen työ yhdistyy vaneriteollisuudessa edellytettävään tietotaitoon ja porukassa toimimisessa tarvittaviin sosiaalisiin taitoihin, Koskela tiivistää. Yli 22 vuotta Koskisella pakertanut Koskela toimii 40 työntekijän liimausosaston tiiminvetäjänä ja luottamusmiehenä. Hän arvioi tiimin vetämisen vaativammaksi osaksi työtään kuin teknisen osaamisen. – Olemme eläneet viime vuodet muutoksessa. Minussa asuu sama muutosvastarinta kuin muissakin ihmisissä. Niinpä otan uudet asiat ensin itse vastaan ja työstän niistä oman käsitykseni. Vasta sen jälkeen voin tarjota uutta asiaa tiimille ja tukea ihmisiä muutoksessa. – Toisaalta tuotannon pyörittäminen niukkojen henkilöresurssien vallitessa luo omat haasteensa, joiden ratkomisessa tarvitaan ihmissuhde- ja soveltamistaitoja. Toisaalta on tärkeää, että tiimistä löytyy joustavuutta ja yhteisöllisyyttä. – Siihen nähden tekninen osaaminen on rutiinia. Se ei tunnu niin vaativalta, vaikka tuotteet ja laatuasiat pitää tuntea, ja ottaa huomioon olosuhdetekijät aika hektiseksi käyneen työtahdin keskellä. Koskela arvioi juurtuneensa Koskiselle. – Työkaverit ja porukan yhteisöllisyys motivoivat. Toisaalta perheyrityksessä pystymme sopimaan asioista pitkälle paikan päällä. Kauhajoelta Järvelään Kauhajokinen Riikka Harja-Keturi tuli viime syyskuussa Koskisen Järvelän vaneritehtaalle töihin. Vihje avoimesta työpaikasta tuli niin ikään Koskisella työskentelevältä poikaystävältä. – Olen koulutukseltani eläin- tenhoitaja, mutta halusin kokeilla aluksi vähän jotain muuta, HarjaKeturi kertoo. Vähän jotain muuta tarkoittaa Harja-Keturin tapauksessa viilujen ladontaa vanerinvalmistajan vakinaisessa työsuhteessa. – Alkutunnelmat olivat, että onpas iso paikka ja että perehdytysaika oli lyhkäisen oloinen. Kolmella koneella harjoittelin viikko per laite. Sitten piti ryhtyä työskentelemään yksin. – Se oli vähän pelottavaa, että osaako yhtään. Nyt kun on tehnyt ja oppinut, niin on jo paljon helpompaa. Ajatuksena on kehittyä ammatillisesti ja saada kokemusta eri työpisteistä. Harja-Keturi sanoo olevansa tyytyväinen, että muutti töiden perässä 300 kilometrin päähän kotikulmilta. – Muutos on myönteinen kokemus. Olen viihtynyt, ja työkaverit ovat hyvin mukavia. Jos kysyttävää tulee, niin heiltä saa tiedon.

12 Korvessa ei pomo huohota niskaan P – Ne ovat ainutlaatuisia kirjoja. Metsurin elämästä ei ole kirjoitettu näin perusteellisesti ennen, sanoo eläkkeellä vapaan kirjoittajan elämää Suomussalmella viettävä Leo Moilanen, 73. Hän oli miltei 40 vuotta metsuri, joka vietti uransa ensimmäiset viisi vuotta Kainuussa Metsähallituksen Tapionkämpällä jätkätarinoiden ja pöllipalkalla työtä tekevien miesten parissa. Kämppä muodostaa kirjoissa yhteisön, jossa jokainen neljästä jätkästä on erilainen, värikäs ja omapäinen persoona. Joukkoon kuuluu myös pomo ja kämppäemäntä. Kiistaa syntyy pomon kanssa taksoista ja miesten kesken emännän vaihtelevasta suosiosta. Vapaita hetkiään miehet viihdyttävät tarinoita kertomalla ja lauantaisin saunomalla ennen lähtöään kylille. Joku korkkaa siinä vaiheessa pullon, joka usein on kotipolttoista ja tarina jatkuu saunanlauteilla. Rakennustöitä kolme kuukautta tehnyt päähenkilö kokee korvessa olevansa vapaa, koska siellä ei pomo hengitä niskaan. Vapaus miellyttää miestä, vaikka se ei elätä. Kirjassa Vain Hirvennahkalla (2015) päähenkilö Unto miettii: Raha se on joka käskee miestä töihin ilman, että se kysyy mitä pitää maksaa pöllikappaleelta, että työ maistuisi. – Se oli melko rajua hommaa, kun urakalla tehtiin, muistelee Moilanen. Kun jaksoi, rahaa tuli – Se oli minun aikanani koko ajan urakkatyötä. Urakkahommista minä tykkäsin. Siinä sai rahaa niin paljon kuin jaksoi tehdä. Miesten ansioiden välillä oli Moilasen mukaan isoja eroja. Toinen saattoi tehdä kolmanneksen enemmän kuin toinen. Mutta silloin kun jaksoi tehdä, rahaa tuli. Moni rakensi niillä tuloilla omakotitalon. Moilanen tuli töihin Tapionkämpälle vuonna 1966 juuri niihin aikoihin, kun moottorisaha oli työvälineenä syrjäyttänyt pokasahan ja justeerit. Työt Metsähallituksella oli vakinaistettu, ja savotoita kiertävistä jätkistä tullut metsureita. – Moottorisahalla tein metsätyöni. Kun tuli monitoimikone, minun piti lähteä metsästä pois. Romaaneja urakkatahdilla Moilasen kirjat metsurien elämästä ja ponnistelusta vaativissa oloissa on osa Kainuun historiaa. Kirjassa Kahdesti kevennetty (2016) kuvataan paikallisen karvalakkilähetystön vierailua pääkaupungissa. – Käytiin Helsingin herroja haukkumassa, naurahtaa Moilanen. Suurin murhe Kainuussa oli töiden riittävyys. Työttömyyseläkkeeseen päättyi Moilasenkin ura lopulta vuonna 2003. – Monitoimikoneen tultua Metsähallitus pani miehiä mielellään pois. Moilanen alkoi kirjoittaa, aluksi pöytälaatikkoon, ja romaaneja on syntynyt urakkavauhdilla, kuusi viidessä vuodessa. Aloittaessaan Moilanen sai ohjeeksi, että pitää kirjoittaa niin, että lukija sen uskoo. – Kirjat ovat todenperäisiä. Mutta niitä on väritetty sen verran, että niitä on mielekäs lukea. Moilanen julkaisee romaaninsa omakustanteina. Kirjastoissa niillä oli viime vuonna 2 200 lainaajaa. ”Pane se taksakirja piiloon!” Kirjoissaan Moilanen kuvaa aikaa, jolloin metsurit järjestäytyivät liittoon. Kämpälle saadun taksakirjan perusteella miehet arvelivat, että heille maksetaan liian vähän. Alku taksojen lukemisessa oli kuitenkin haparoivaa. Romaanissa Puukapitalistin kynnet (2013) metsuri Ant- tonen ohjeistaa kämppäkaveriaan: – Kyllä se taitaa olla viisainta Martikainen, että paat sen taksakirjasi nätisti siihen salakkuusi ja laita se salakku sitten sänkysi alle, ettei kukaan ristitty sitä nää enneä. Sovit pomon kanssa työsasiat suupuheilla, että jääpi taksoihin vähän liikkumavarraa … ennen kuin oot käynyt liiton järjestämillä kursseilla ja opit oikein tulkitsemaan työehtosopimista. Metsurin elämästä jäi Moilaselle hyvät muistot. – Jos uudestaan lähtisin työelämään, saattaisin lähteä metsään. Se on vain niin, ettei täällä päin ole metsään asiaa. Metsureita ei oteta enää töihin. Kuusi ensimmäistä kirjaansa Moilanen on sijoittanut Tapionkämpälle. Seuraavassa teoksessaan hän aikoo siirtyä aikaan, jolloin kävi töissä kotoaan Suomussalmelta käsin. Jari Isokorpi Leo Moilasen romaanit: Hyvästi kotini, korpi kutsuu (2010), Neljäs mies (2011), Puukapitalistin kynnet (2013), Rekkamiehen nainen (2014), Vain hirvennahkalla (2015), Kahdesti kevennetty (2016). Kirjoja voi tilata Leo Moilaselta puh. 050 330 3733. Jorma Härkönen: Omia ovat tiemme P Puuliiton Lappeenrannan aluetoimitsijan tehtävästä vuonna 2005 eläkkeelle jäänyt Jorma Härkönen on pitänyt kynänsä terävänä. Siitä viimeisin osoitus on omaelämäkerrallinen kirja Omia ovat tiemme. Härkönen käy kirjassaan läpi eloisasti kuvaillen ja soljuvasti kirjoittaen aikuisen elämänsä vaiheita työuraan, ammattiyhdistysliikkeeseen, kunnallispolitiikkaan ja perheeseen liittyen. Tekstin kantavana voimana on kirjoittajan oma ääni, näkemys ja arvomaailma. Tärkeitä teemoja ovat ihmisyys, inhimillisyys ja tasavertaisuus ja yhteistyö, joita Härkönen käsittelee lukijansa keskustelukumppaniksi välillä kutsuen ja välillä haastaen. JORMA HÄRKÖNEN Romaaneissaan Leo Moilanen kertoo moottorisahametsurien tarinaa. Puuliiton eläkkeeltä olevalta toimitsijalta Jorma Härköseltä on myös ilmestynyt muistelmateos. – Meistä tavallisista tallaajista vähemmän kirjoitetaan, mutta samalla tavalla me olemme osana historiallisia tapahtumia kuin merkkihenkilöt tai julkkiksetkin. Siinä oli yksi motiivi elämäkerrallisen kirjan kirjoittamiseen.Tuoda yksi näkökulma lisää sodan jälkeisen työn perässä muuttajien sukupolven elämään, Härkönen sanoo. Ay-toimintaa Kaukaan vaneritehtaalla Kirjan keskeinen toimintaympäristö on Lappeenranta ja Kaukaan vaneritehdas, jonka pääluottamusmiehenä Härkönen aikanaan toimi ja joka pitkään jatkuneen vilkkaan teollisen toiminnan jälkeen koki karun alasajon 2010-luvulle Jorma Härkönen. tultaessa. Kirja sisältää runsaan kuvauksen vaneritehtaan arkisesta aherruksesta ja ammattiyhdistystoiminnasta sekä työntekijöiden viimeiset ryhmäkuvat osastoittain. – Kaukaan alasajo oli iso mullistus. Olimme mukana kehittämässä tehtaan toimintaa ja uskoimme, että maailman tehokkaimpana koivuvaneritehtaana sillä oli edessään valoisa tulevaisuus, mutta toisin kävi. Jäljellä jäi vain purukasa. Härkösen kirjaa voi tilata sähköpostilla osoitteesta jorma.harkonen@saunalahti.fi tai puhelimitse numerosta 045 2685 800. Kovakantinen kirja sisältää 231 sivua ja 90 valokuvaa. Sen hinta on 25 euroa. Sinä ja autosi olette arvokkaita Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa. Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt 80 % Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Liittokaskon laaja sijaisautoetu takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia.

K U VAT M I R A T E N H U N E N 13 G Keittiölaatikko saa pahvit ylleen. GG Esiheloituksessa Sanni Marjamäki naulaa runkojen sivuihin hyllynastat. GG Pakkauspäässä irto-osat pakataan pahveihin. Kahden työpisteen välillä Kaksi työpistettä tuovat vaihtelua, eikä koskaan tiedä, mitä työpäivän mittaan tapahtuu. P Ensin käynnistyy kahvinkeitin. Esiheloittaja Sanni Marjamäki ei ole aamuihminen, eikä hän juuri sanaa suustaan päästä, ennen kuin on saanut aamukahvia, vaikka muuten hän puhelias onkin. Marjamäki käynnistyy kahvilla, ja sillä käynnistyy myös hänen työpäivänsä. Aamukahvin jälkeen hän menee sille työpisteellä, jolla lopetti työnsä edellisenä työpäivänä: joko esiheloitukseen tai pakkauspäähän. – Jos lopetan pakkaamossa, aloitan seuraavana aamuna samassa työpisteessä. Aloitan siitä, mihin olen lopettanut. Se helpottaa työn tekemistä, koska silloin tietää, mistä aloittaa, ja vastassa ovat omat sotkut. Kahden tunnin jälkeen hän vaihtaa työpistettä. – Vaihdan pistettä työkaverin kanssa aina kahden tunnin välein. Jos olen ollut esiheloituksessa, siirryn pakkaamaan irto-osia, tai toisin päin. Keskustelemme työparini kanssa paljon, mutta emme tee käytännössä töitä yhdessä. Työkaverit ovat kuitenkin lähellä puristimella ja kasauskoneella, ja heidän kanssaan tulee heitettyä läppää. Ei tunnu, että tekisi yksin töitä. Se sopii sosiaaliselle Marjamäelle. Helapakkauksesta esiheloitukseen Marjamäki tuli Puustelli Group Oy:hyn viitisen vuotta sitten. – Kuulin silloiselta poikaystävältäni, että Puustellilla oli helapakkausessa avoin työpaikka. Silloin oli kesäloma, ja soitin Suurosen Jannelle. Kesäloman jälkeen sitten aloitin täällä. Ensin Marjamäki työskenteli helapakkauksessa. – Meitä oli siinä viisi henkeä töissä, ja tehtiin todella tiiviisti yhdessä töitä. Oli kivaa, ettei tarvinnut olla yksin, kun oli aloittanut uudessa työssä. Helapakkauksessa vierähti pari vuotta, kunnes hän vaihtoi nykyisiin tehtäviinsä. – Minulta kysyttiin, olenko kiinnostunut siirtymään esiheloitukseen ja pakkaukseen. Oli helppo siirtyä, kun sillä puolella oli muutama tuttu töissä, eli ei tuntunut, että olisi aloittanut ihan uudessa paikassa. – Esiheloituksessa laitan runkojen sivuihin helat ja hyllynastat ja ruuvaan koriliu’ut paikalleen. Laatikostoliu’ut laittaa kone. Sen jälkeen tarkistan tavarasta, että siinä on, mitä siinä pitää olla ja että se on hyvässä kunnossa. Mietin sivuja kasatessani, ottaisinko tämän omaan kotiini. – Pakkauspäässä pakkaan osina meneviä eli irtohyllyjä ja komeroita, jotka ovat osina, ja katson tavarasta, että ne ovat oikean kokoisia ja oikean värisiä ja että ne menevät oikealle asiakkaalle. Pakkaan irtohyllyt, irtotaustat ja aterinlokerikot käsin irtopahveihin tai pahvilaatikoihin. Autan myös pakkauskoneella olevia työkavereita. Pakkaajat laittavat kalusteisiin ja osiin pahvit ja muovikulmat. – Olen viihtynyt molemmissa työpisteissä yhtä lailla. Tehtävät samoja, työpäivät ei FA K TA Sanni Marjamäki ## 27-vuotias ## Työskentelee esiheloittajana Puustelli Group Oy:ssä ## Koulutukseltaan parturi-kampaaja ja baarimikko ## Asuu Satakunnassa Kokemäellä, josta on myös kotoisin ## Kuuluu Puuliitto Harjavallan ammattiosasto 044:een ## On ammattiosastonsa toimikunnan varajäsen ## Harrastaa koiria: koiranäyttelyitä ja pinserien ja havannankoirien kasvatusta sekä laulamista cover-bändissä ## Perheeseen kuuluu Kimble-havannankoira Vaikka työtehtävät ovat päivästä toiseen samoja, työpäivät eivät sitä ole, Marjamäki sanoo. – Työpäivät eivät toistu samanlaisina. Jokainen työpäivä on niin erilainen! Ikinä ei tiedä, mitä päivän aikana tapahtuu; voi tulla vaikka konerikkoja. Jos esimerkiksi runkoihin reiät poraava Alpertti-kone on rikki, menen kyselemään muilta työpisteiltä, onko heillä kiire ja voinko auttaa. – Ja vaikka työtehtävät ovat samoja, en koe, että päivät olisivat samanlaisia. Töihin tulee mielellään, kun ei tiedä, mitä päivän mittaan tapahtuu. Välillä tulee myös uusia runkoja, joista ei ensin tiedä, miten ne heloitetaan. Ja työporukka on niin kiva, että senkin takia tulee mielellään töihin. Työkavereissa on naisia ja miehiä ja koko ikäskaala edustettuna. On hienoa huomata, että tullaan niin hyvin juttuun ja toimeen, vaikka ollaan niin eri-ikäisiä. Työtoverit ovatkin Marjamäen listan yläpäässä, kun työn parhaita piirteitä listataan. – Ja työn vaihtelevuus: minun ei tarvitse olla kahdeksaa tuntia samalla työpisteellä. Lisäksi saamme opetella muitakin työpisteitä. Minäkin olen opetellut esiheloituksen ja pakkauspään lisäksi laatikkopaikkaa eli irtolaatikoiden kasaamista ja varustelua ja hiukan keräilyä. Olen niin kunnianhimoinen, että olen kasannut muutaman erikoiskaapinkin, mutta se ei ole vielä kunnolla hanskassa. Tykkään haasteista! Vaihtelevuutta tuovat myös työvuorot. Aamuvuoro alkaa kuudelta ja päättyy vartin yli kaksi iltapäivällä, jolloin iltavuoro alkaa, joka taas päättyy puoli yhdeltätoista.Vuoro vaihtuu viikon välein. Marjamäki kokee vuorotyön sopivan hänelle. – Tosin olen niin aamu-uninen, että tykkään tulla iltavuoroon. Pelkän iltavuoron tekeminen ei kuitenkaan houkuttele. – Iltavuoroaamuina nukuin niin pitkään, etten ehdi tehdä mitään ennen töihin lähtöä. Aamuvuoroja tehdessä on kivaa, kun ehtii tehdä kaikkea: on koko päivä ja ilta aikaa, kun työpäivä on pulkassa. Marjamäki pitää sosiaalisuuttaan hyvänä piirteenä esiheloittajana. – Olen suurimman osan ajasta sosiaalinen, ja ajattelen, että jos hymyilen, se tarttuu. Pidän myös todella paljon ihmisten kanssa tekemisestä ja heidän kanssaan vuorovaikutuksessa olemisesta; se pitää minut järjissäni. Tykkään työkavereistani, koska pystyn sanomaan heille suoraan, mutta pystymme myös pyytämään anteeksi ja nauramaan yhdessä. – Haluan myös opetella koko ajan uutta, ja olen tarkka. Saan myös suuni auki. Voin olla vähän kärkäs välillä, ja olen ehkä vähän itsepäinen, mutta täytyy sitä vähän ollakin, että saa asioita eteenpäin. – Ja sen takia pari työkaveria kysyikin minua asettumaan ehdolle osaston luottamusmiehen vaaleissa, koska saan suuni auki. Meitä oli kolme ehdokasta, ja tulin toiseksi. Lähden ehdottomasti seuraavissakin vaaleissa ehdolle; tämä oli tällainen harjoittelukierros! Mira Tenhunen

14 Tule mukaan päättämään ammattiosastosi kevätkokoukseen! K E VÄT KO KO U K S I A Helmi-maaliskuussa pidettävässä kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a) esitetään toimikunnan laatima toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta; b) esitetään toimikunnan laatima tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta; c) luetaan toiminnantarkastajain lausunto; d) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; e) päätetään muista jäsenten tai toimikunnan esittämistä asioista. Ammattiosaston toimikunnan tulee sääntöjen muk aan järjestää alueensa työpaikoille toimiva edunvalvonta- ja luottamusmiestoiminta. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että alueen sopimusalojen työntekijöille kaikille tarjotaan jäsenyyttä ammattiosastossa. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamista koskevan asian käsittely ja esityslistaan on varattava kohta asialle. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kiteen Puutyöntekijät 178 sunnuntaina 26.3. kello 17 Kiteen Kansantalolla osoitteessa Leipurintie 3. Puuliiton Koillis-Savon osasto 523 sunnuntaina 26.3. kello 16 Pekka Miettisen luona Västinniemessä osoitteessa Kuninkaisenniemi 130. Tervetuloa! Puuliiton Kolhon osasto 009 tiistaina 28.3. kello 16 kahvila Takkabarissa Kolhossa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 tiistaina 21.3. kello 17.30 alkaen ruokailulla ravintola Kunnonpaikassa. Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt asiat. Tervetuloa! Kärkölän puutyöntekijät ammattiosasto 027 sunnuntaina 19.3. kello 16 Kisällitalossa Järvelässä osoitteessa Kutomotie 1. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Askon ammattiosasto 002 keskiviikkona 22.3. kello 15.45 Insofan lennonjohdossa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä muut esille tulevat asiat. Tervetuloa! Puuliiton Etelä Kymen ammattiosasto 032 sunnuntaina 26.3. kello 15 ABC Amiraalissa. Kahvi- ja pullatarjoilu. Tervetuloa! Forssan Puutyöväen osasto 060 maanantaina 3.4. kello 17 ravintola Puistolinnassa. Käsitellään sääntöjen määrämät asiat. Lopuksi ruokailu. Tervetuloa! Puuliiton Heinäveden ammattiosasto 522 torstaina 30.3. kello 18.30 Osuuspankin kerhohuoneella Heinävedellä. Toimikunta kokoontuu kello 18. Kahvitarjoilu! Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 tiistaina 21.3. kello 17 Paasitornin kokoustiloissa Helsingissä osoitteessa Paasivuorenkatu 5A. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja Puuliiton järjestösihteeri Pekka Juusola kertoo Puuliiton ajankohtaisista asioista, muun muassa Puuliiton, Teamin ja Metalliliiton fuusion valmistelutilanteesta. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hirvensalmen Puutyöväen ammattiosasto 290 lauantaina 8.4. kello 14 Hirvensalmen kunnanviraston takkahuoneella. Tervetuloa! Hämeenlinnan ammattiosasto 008 sunnuntaina 19.3. kello 15 ProAgrian tiloissa osoitteessa Vanajantie 10. Tervetuloa! Joensuun Levytyöntekijät 116 sunnuntaina 19.3. kello 16 ravintola Torerossa Joensuussa osoitteessa Siltakatu 8. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vieraana Pentti Hartikainen Puuliitosta. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Juvan ammattiosasto 102 keskiviikkona 29.3. kello 18 Työntuloksessa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Keiteleen Puuliiton ammattiosasto 181 sunnuntaina 26.3. kello 17 matkailukeskus Lossisaaressa. Lahden Puuseppien ammattiosasto 043 lauantaina 1.4. kello 13 SAK:n kokoustilassa osoitteessa Rautatienkatu 19 A, 4. kerros. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 sunnuntaina 19.3. kello 16 Tirilän työväentalolla. Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Toimikunta kokoontuu kello 15. Kahvitarjoilu! Puuliiton Leppävirran osasto 278 maanantaina 27.3. kello 14 Parmaco Production Oy:n ruokalassa Leppävirralla osoitteessa Teollisuustie 13. Kaikki jäsenet tervetuloa paikalle! Lieksan Maa- ja metsätyöntekijät 190 perjantaina 31.3. kello 17 hotelli Puustellissa. Osasto tarjoaa iltapalaa. Tervetuloa ! Lohjan puutyöväen ammattiosasto 052 keskiviikkona 29.3. kello 16.30 alkaen Kerholassa osoitteessa Rantapuisto 16. Tervetuloa kaikki osaston jäsenet! Ennakkoilmoittautumisia ruokailun järjestämiseksi toivotaan sähköpostitse viimeistään keskiviikkoon 15.3. mennessä, lissu.majamaki@gmail.com. Tervetuloa! Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 sunnuntaina 19.3 kello 17.30 Mikkelin Työttömien ruokalassa osoitteessa Porrassalmenkatu 1. Toimikunta kokoontuu kello 17. Asioina sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Nastolan puusepät 013 sunnuntaina 26.03. kello 13 alkaen osaston toimistolla Nastolassa osoitteessa Timpurintie 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokailu Nastolan ABC:llä. Tervetuloa joukolla mukaan! Nilsiän-Varpaisjärven osasto 436 sunnuntaina 19.3. kello 15 ravintola Reippaankulmalla Varpaisjärvellä. Tervetuloa! Nurmeksen Puutyöväen ammattiosasto 078 sunnuntaina 19.3. kello 16 ravintola Sahan Venlan Kabinetissa. Paikalla Puuliiton järjestötoimitsija HannaKaisa Hämäläinen. Osasto tarjoaa kokoukseen osallistujille ruoan. Toimikunta kokoontuu kello 15. Tervetuloa! Otavan Puutyöläisten ammattiosasto 065 sunnuntaina 12.3. kello 16 ravintola Huvikummussa, Otavassa. Tervetuloa! Puuliiton Padasjoen osasto 225 sunnuntaina 2.4. kello 14 Taulun Tornikahviossa Padasjoella. Käsitellään kevätkokousasiat ym. muut mahdollisesti esille tulevat asiat. Eero Juhonen Puuliitosta tulee kertomaan ajankohtaisista asioista. Osasto tarjoaa lounaan kokouksen jälkeen. Tervetuloa! Puuliiton Pieksämäen seudun ammattiosasto 234 torstaina 6.4. kello 17 Neste Kaakinmäen kokoushuoneessa Pieksämäellä osoitteessa Kaakinmäenkatu 16–20. Käsitellään kevätkokouksen sääntömääräiset asiat, jäsenten esittämät asiat, kesän tapahtumat ja Puuliiton jäsenristeily Kesäseilinkit. Ruokailu kokouksen päätteeksi. Tervetuloa kokoukseen! Pohjois-Savon ammattiosasto 295 perjantaina 24.3. kello 17 alkaen ravintola Hollivootissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset viimeistään 17.3. mennessä Pasi Kainulaiselle, puh. 0400 927 336 tai sähköpostiosoitteeseen kainulainen.pasi@hotmail.com Tervetuloa! PL Polvijärven osasto 189 torstaina 16.3. Tanakkalan Tavernassa kello 18. Tervetuloa! Punkaharjun Puutyöntekijät 079 sunnuntaina 26.3. kello 17 Punkaharjun yhteispalvelupisteessä, entisessä valtuustosalissa. Kokouksessa mukana Puuliitosta järjestötoimitsija Hanna-Kaisa Hänninen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Rantasalmen puutyöntekijät osasto 139 torstaina 30.3. kello 18 Neste Rantasalmella. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Ristiinan ammattiosasto 274 keskiviikkona 29.3. kello 17 hotelli Cumuluksessa Mikkelissä. Toimikunta kokoontuu kello 16. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Puuliiton Saimaan koneenkuljettajat 351 sunnuntaina 2.4. kello 14 Vesiliikuntakeskus Sampolassa Juvalla osoitteessa Hiihtäjäntie 3. Tervetuloa! Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 sunnuntaina 26.3. kello 15 Spahotel Casinolla Savonlinnassa osoitteessa Kylpylälaitoksentie 7. Kutsuvieraana Puuliitosta Hanna-Kaisa Hämäläinen. Kahvi- ja teetarjoilu. Jäsenet tervetuloa! Tolkkisten ammattiosasto 067 torstaina 30.3. kello 18 Tolkkisten työväentalolla Porvoossa osoitteessa Taistontie 6. Tervetuloa! PL:n Uimaharjun osaston 142 sunnuntaina 9.4. kello 16 Rukatuvalla osoitteessa Lätäkköläntie 41 A. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Liitosta mukana aluetoimitsija Heikki Seila. Tervetuloa! Varkauden Puualojen ammattiosasto 015 sunnuntaina 26.3. kello 16 osaston toimistolla osoitteessa Kauppakatu 32. Kokouksen jälkeen kahvit ja täytekakkua. Tervetuloa. Vierumäen Puutyöläiset osasto 165 sunnuntaina 2.4. kello 12 Vierumäen paloasemalla. Kokouksen jälkeen ruokailu Matkakeitaalla. Tervetuloa! Vihdin puutyöntekijät 088 torstaina 23.3. kello 18 ravintola Antoniossa Nummelassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 sunnuntaina 19.3. kello 15 Kymen Paviljongin tiloissa. Kokous aloitetaan ruokailulla. Tervetuloa! Puuliiton Ylä-Savon ammattiosasto 200 keskiviikkona 22.3. kello 17 Iisalmen työväentalolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 sunnuntaina 19.3. kello 18 Alavuden ABC:n kabinetissa. Toimikunnan kokous alkaa kello 17. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa! Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 lauantaina 1.4. kello 13 Tuulosen kauppakeskuksessa, ravintola Freston takkahuoneessa. Kahvi- ja ruokatarjoilu. Toimikunta kokoontuu kello 12. Ilmoita tulostasi Hannulle, puh. 0400 125 913. Tervetuloa! Eskolan Puusepät 126 sunnuntaina 19.3. kello 17 ravintola Jokihelmessä. Ruokailu kokouksen päätteeksi. Jäsenet tervetuloa! Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 sunnuntaina 26.3. kello 15 alkaen ruokailulla Lomakeskus Revontulessa. Toimikunta kokoontuu kello 14, ja yleinen kevätkokous alkaa kello 16. Tervetuloa jäsenet ja avecit toimintaamme lämpimästi mukaan! Puuliitto Harjavallan ammattiosasto 044 tiistaina 21.3. kello 18 ravintola Hakuninmäessä Harjavallassa osoitteessa Pyydyskatu 1. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Hartolan puutyöläiset 074 lauantaina 18.3. kello 16 Koskenniemen rantasaunalla. Tervetuloa! Haukinevan ympäristön osasto 605 maanantaina 27.3. kello 17.30 Neste Jalastuulessa. Ruokailu ennen kokousta. Jäsenet tervetuloa! Hevosalan ammattiosasto 609 lauantaina 8.4. kello 19.30 Tampereen Amarillossa, majoittuminen Sokos Hotelli Ilveksessä. Käsitellään kevätkokouksen sääntömääräiset asiat. Ruokailuun ja majoitukseen ilmoittautumiset 3.4. mennessä sähköpostitse, jenni_suhonen@outlook.com. Lisätietoja myös Facebookin Hevosalan ammattisosasto r.y. -609 -ryhmässä, käy tykkäämässä! Tervetuloa! Puuliiton Jurvan osasto 055 torstaina 23.3. kello 18 Lounaskahvila Kotoosassa Jurvassa osoitteessa Kauppatie 1. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Jyväskylän Puutyöntekijäin Ammattiosasto 035 sunnuntaina 2.4. kello 16 PAMin kokoustilassa Järjestöjen talon 3. kerroksessa Jyväskylässä, osoitteessa Kalevankatu 4. Kakkukahvit, tervetuloa! Järjestelyjen vuoksi osallistujia pyydetään ystävällisesti ilmoittautumaan puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostitse Jarno Kemiläiselle, puh. 040 536 8009 tai jarnokemilainen@upm. com. Tervetuloa! Puuliiton Jämsänseudun ammattiosasto 324 sunnuntaina 26.3. kello 11 alkaen ravintola Majakassa Kaipolassa. Tervetuloa! Puuliiton Järviseudun ammattiosasto 220 sunnuntaina 26.3. kello 18 Alajärven ABC:llä. Tervetuloa! Puuliiton Kankaanpään ammattiosasto 194 torstaina 30.3. kello 18.30 ravintola EgeKebabin tiloissa Kankaanpäässä. Tervetuloa! Puuliiton Kannonkosken osasto 023 sunnuntaina 19.3. kello 12 Jukka Muhosen luona Kannonkoskella osoitteessa Kirkkotie 8. Kahvitarjoilu. Tervetuloa vaikuttamaan yhteisiin asioihin! Kaskisten Puutyöläiset 157 torstaina 23.3. kello 18 Pirttilässä Teuvalla osoitteessa Mukkalantie 7. Tervetuloa! Käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät sekä muut esille tulevat asiat. Matkakulut korvataan osaston taksan mukaan; samasta suunnasta tulevat – käyttäkää yhteisiä kulkuneuvoja! Kokoukseen osallistuville osasto tarjoaa ruuan kebab-pizzeriassa kokouksen jälkeen. Tule mukaan ja vaikuta! Tervetuloa! Puuliitto Kauhajoen ammattiosasto 099 perjantaina 31.3. kello 18 ABC:n kabinetissa. Pientä iltapalaa tarjolla. Tervetuloa! Keski-Suomen metsäkonealan työntekijät 143 sunnuntaina 2.4. kello 12 kylpylähotelli Summassaaressa Saarijärvellä. Lisätietoja puheenjohtaja Tapani Collinilta, puh. 040 086 6394. Tervetuloa! Keurusseudun Puuosasto 177 sunnuntaina 9.4. kello 18 kiinalaisessa ravintolassa Keuruulla. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Kihniön osasto 022 sunnuntaina 26.3. kello 13 Kihniön Osuuspankin kokoushuoneessa. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu! Jäsenet tervetuloa! Kinnulan Puutyöväen ammattiosasto 241 perjantaina 31.3. kello 18 Harri Hämäläisen luona osoitteessa Silkkiperäntie 94. Kesällä reissuun lähtevien ammattiosaston jäsenten sitovat ilmoittautumiset kokouksessa. Tervetuloa! Korkeakosken puutyöväen ammattiosasto 281 sunnuntaina 26.3. kello 18 ravintola Naapurissa osoitteessa Kirkkotie 1. Tervetuloa! Puuliitto Kristiinan osasto 268 maanantaina 20.3. kello 17 alkaen Lapväärtin ABC:n kabinetissa. Tervetuloa! Puuliitto Kristiinanseudun ammattiosasto 061 sunnuntaina 26.3. kello 13 ravintola Gastrossa. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Kuortaneen puutyöntekijät ammattiosasto 160 sunnuntaina 2.4. kello 17 hotelli Aallossa, joten tervetuloa mukaan! Kyröskosken puutyöntekijäin osasto 185 lauantaina 25.3. kello 14 Hämeenkyrön Paussipaikassa. Kahvi- ja pullatarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Merikarvian ammattiosasto 217 sunnuntaina 19.3. kello 15 Merikievarissa. Ruoka- ja kahvitarjoilu. Tervetuloa! Nautorin Venerakentajat 197 torstaina 30.3. kello 18 Neste Edsevön tiloissa. Ruoka- ja kahvitarjoilu. Tervetuloa! Parkanon Puuosasto 152 lauantaina 25.3. kello 17 ravintola Paroonissa. Tervetuloa! Puuliiton Perhonjokilaakson ammattiosasto 533 torstaina 23.2 kello 18.30 pizzeria Balkanissa. Tervetuloa! Pietarsaaren seudun puutyöläiset 114 lauantaina 22.4. kello 12 TT-hallilla. Sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto 092 lauantaina 25.3. kello 14 PTU:n toimistolla osoitteessa Pihlavan kirkkotie 1. Jäsenet tervetulleita. Paikalla kahvitarjoilu! Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 lauantaina 18.3. kello 17 Härmän kuntokeskuksessa. Kevätkokous aloitetaan ruokailulla, jonka jälkeen kokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat. Toimitsija Lasse Parhiala mukana. Tervetuloa! Porin Sahatyöväen osasto 020 lauantaina 25.3. kello 11 hotelli-ravintola Amadossa Porissa osoitteessa Keskusaukio 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tilaisuus alkaa kokouksella ja jatkuu ruokailulla. Tervetuloa! Puuliitto Punkalaidun ammattiosasto 201 maanantaina 20.3. kello 18 SHT-Tukun ruokalassa. Toimikunta kokoontuu kello 17.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliitto Ruoveden ammattiosasto 228 sunnuntaina 19.3. kello 17 alkaen Ruoveden palvelutalon takkahuoneella. Tervetuloa! Puuliiton Sastamalan osasto 053 sunnuntaina 26.3. kello 16 Jaatsin kahvilassa Sastamalassa osoitteessa Asemakatu 10. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Seinäjoen alueen Puuliiton ammattiosasto 029 perjantaina 24.3. kello 18.30 Jalasjärvellä ABC kokoustilassa. Aiheena kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kokouksessa kahvitarjoilu! Tervetuloa! PL:n Suolahden ammattiosasto 051 perjantaina 24.3. kello 16 hotelli Keiteleessä. Esillä sääntöjen määräämät asiat ja toimikunnan koko. Liitosta vieraana järjestötoimitsija HannaKaisa Hämäläinen. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Tampereen Puuseppien ammattiosasto 006 perjantaina 31.3. kello 18. Tule arvoisa jäsen ammattiosastosi kevätkokoukseen. Kokouspaikka on Tampereella, osoitteessa Rautatienkatu 10, 7.

15 26.–27.8. M/S Silja Europa kerros. Paina SAK:n kokoustila -summeria. Kokousaiheina mm. mielenkiintoinen luento ammattiosastomme monipuolisesta toiminnasta. Esityksen pitää taloudenhoitajamme, yhteisöpedagogiopiskelija (AMK) Janne Mäenpää. Tule ja ylläty! Bonuksena menemme lopuksi yhdessä laaturavintolaan ruokailemaan ja nauttimaan toistemme seurasta. Ammattiosasto tarjoaa! Tervetuloa! Puuliitto Teuva 125 tiistaina 28.3. kello 18 Pirttilässä. Tervetuloa! Toijalan Harja- ja Puutyöntekijät 100 perjantaina 24.3. kello 16 ravintola Leskirouvassa Akaassa osoitteessa Valtatie 16. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Puu- ja erityisalojen Toijalan osasto 255 perjantaina 24.3. kello 18.30 ravintola Leskirouvassa, Akaassa osoitteessa Valtatie 16. Kahvitarjoilu! Turun Puuseppäin ammattiosasto 003 maanantaina 20.3. kello 18 osoitteessa Puutarhakatu 40 as.11. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Turun seudun maa- ja puutarhatyöntekijäin ammattiosasto 365 perjantaina 31.3. kello 18.30 panimoravintola Koulun 2. kerroksessa, osoitteessa Eerikinkatu 18. Toimikunta kokoontuu kello 18. Kahvitarjoilun vuoksi ennakkoilmoitus 28.3. mennessä Eijalle, eijavuo@gmail.com tai kello 16.00 jälkeen numeroon 040 593 8109. Tervetuloa! Urjalan Puutyöväen ammattiosasto 174 lauantaina 1.4. kello 19 Huhdin Lounastuvalla Urjalassa osoitteessa Huhdintie 12. Tervetuloa! Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 sunnuntaina 19.3. kello 15 alkaen Nesteen kokoustiloissa. Tervetuloa! Virtain Metsätyöntekijät 093 keskiviikkona 29.3. kello 18 Killinkosken VPK:n mökillä osoitteessa Inkantie 64 B. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Himangan erityisalojen ammattiosasto 596 sunnuntaina 9.4. kello 16 Koski-Hovissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kajaanin Saha- ja Puutyöläisten ammattiosasto 026 sunnuntaina 26.3. kello 15 hotelli Kainuun Portissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Kalajoen ammattiosasto 101 torstaina 30.3. kello 18 Minrosessa. Toimikunta kokoontuu kello 17.30. Esillä sääntömääräiset asiat. Tarjotaan suolapalaa ja kahffeet. Tervetuloa! Puuliiton Kolarin Ammattiosasto 761 perjantaina 31.3. kello 18 Pub 65:ssa Kolarissa osoitteessa Jokijalantie 65. Toimikunta kokoontuu kello 17.30. Kahvi- ja ruokatarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Kuhmon osasto 752 sunnuntaina 26.3. kello 16 Eskobarissa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Täytekakkukahvit Suomi 100 vuotta -juhlavuoden kunniaksi. Tervetuloa! Kuusamon ammattiosasto 089 sunnuntaina 2.4. kello 15 hotelli Kuusamon kokoustiloissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lapin metsätyökoneiden kuljettajien ammattiosasto 482 lauantaina 1.4. kello 12 hotelli-ravintola Mestarinkievarissa Kemijärvellä osoitteessa Kirkkokatu 9. Käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat ja muut esille tulevat asiat. Matkat korvataan kokousmatkakäytännön mukaan. Käyttäkää mahdollisimman paljon kimppakyytejä! Vuoden 2016 toimikunta ehdottomasti paikalle! Kahvitarjoilu. Oulun puutyöväen ammattiosasto 076 torstaina 30.3. kello 18 alkaen Oulun Osuuspankin neuvotteluhuoneessa osoitteessa Hallituskatu 16, 4. kerros. Lisätietoja numerosta 050 435 2786. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Puuliiton Paltamon osasto 121 sunnuntaina 26.3. kello 16 Paltamon Nesteellä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Pellon Maa- ja metsätyöläiset 518 sunnuntaina 26.3. kello 12 kahvila-ravintola Grannissa Vihreällä pysäkillä Pellossa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Jäsenkortti mukaan. Tervetuloa! Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkonealan työntekijöiden osasto 145 kevätkokous ja pilkkikilpailut 8.–9.4. hotelli Kajaanissa (ent. Kuukkeli). Kokous lauantaina 8.4. kello 16.30. Kokoontuminen lauantaina 8.4. kello 11. Sitovat ilmoittautumiset 30.3. mennessä Jarno Karppiselle 044 019 2419 Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeisistä perumisista hotellille aiheutuneet mahdolliset kulut peritään jäseneltä. Tervetuloa! Puuliitto Pudasjärven ammattiosasto 272 lauantaina 25.3. ravintola Meritassa Pudasjärvellä osoitteessa Jukolantie 4. Toimikunta kokoontuu kello 17, ja yleinen kokous alkaa kello 18. Luvassa keskustelua uusista yhteistyökumppaneista sekä ruokaa ja virvokkeita. Tervetuloa! Puuliiton ammattiosasto 187 sunnuntaina 9.4. kello 17 Haapajärven Työväentalolla osoitteessa Kuusaantie 19. Tervetuloa! Pyhännän puutyöväen ammattiosasto 237 sunnuntaina 19.3. kello 17–18 ravintola Järvihelmessä Pyhännällä osoitteessa Ouluntie 9. Käsiteltävinä asioina muun muassa kuluvan vuoden toiminta, järjestäytymisasiat, tilinpäätökset ja muut sääntömääräiset asiat sekä muut esille tulevat asiat. Jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua kokoukseen, joten tule paikalle! Veitsiluodon Puutyöväen Ammattiosasto 018 torstaina 30.3. kello 15 Rytikarin työväentalolla. Esillä sääntöjen määräämät ja muut ajankohtaiset asiat. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu kello 14.30. Tervetuloa! Puu- ja erityisalojen Ylitornion ammattiosasto 729 lauantaina 11.3. kello 13 puheenjohtaja Paavo Kosken luona osoitteessa Mäkeläntie 8 D 17. ! e ll y il e t is r n a a k u m t Ilmoittaudu ny Kesäseilinkivastaavat ammattiosastoittain Itäinen toiminta-alue •• Askon ammattiosasto 002 Kolehmainen Ulla, 050 563 2263 tai ulla. kolehmainen63@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille ja seuralaisille linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Puuliiton Etelä Kymen Ammattiosasto 032 Varaukset suoraan Matkapojilta. Ammattiosaston toimikunta on päättänyt olla tukematta rahallisesti risteilylle lähtijöitä, koska osasto järjestää samoihin aikoihin hotellimatkan Tallinnaan, josta ilmoitellaan myöhemmin. •• Hartolan Puutyöläisten ammattiosasto 074 Tupala Mika, 040 745 9463 tai mika.tupala@versowood.fi. •• Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 Pasanen Jari, 045 178 8229 tai patikainen@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille kuljetuksen Matkapoikien yhteiskuljetuksen mukaan eli 34 euroa per henkilö. •• Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 Kajander Seppo, 040 584 0380. Varaus sisältää lounaan. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäseniään 35 eurolla per jäsen heidän osallistuessaan tapahtumaan. Ilmoittautumiset suoraan Matkapojille. Rahat saa takaisin osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. •• Puuliiton Ilomantsin ammattiosasto 388 Laatikainen Jarmo, 040 651 5134. Ilmoittautumiset pikaisesti Jarmolle. •• Iskun Ammattiosasto 014 Päivärinta Seppo, 050 407 9462 tai seppo. paivarinta@isku.fi. Osasto tarjoaa jäsenille ja seuralaiselle maksuttoman linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034 Kortesalmi Markus, 050 555 7204. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Kiteen Puutyöntekijät 178 Haapala Jussi, 045 650 6285 tai haapala. jussi@gmail.com. Matkan omavastuu 40 euroa per jäsen ja seuralainen, sisältää kuljetuksen ja risteilyn B2-hytissä. Paikkoja varattu alustavasti 50,ilmoita varatessasi lähtijöiden nimet ja syntymäajat. Maksu osaston tilille FI60 2097 1800 0257 67. •• Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 Mynttinen Minna, 044 077 7918 tai minna.hannele.m@gmail.com. Osasto tukee 20 jäsentään puolisoineen. Jäsenille tuki on 63,50 euroa ja puolisolle 33,50 euroa. •• Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 Jokinen Jouni, 050 344 3745 tai jouni.jokinen@dnainternet.net. Osasto maksaa bussikuljetuksen Helsinkiin. Lähtö Lapinlahdelta ja Kuopiosta. Lisätietoja: www.puuliitonkuopionao016.fi. •• Kärkölän Puutyöntekijät 027 Sallila Lauri, 040 703 4771 tai lauri. sallila@koskisen.com. Jäsenen maksettavaksi jäävä omavastuuosuus tarkentuu myöhemmin. •• Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 Jurvanen Kauko, 0400 727 322 tai kauko.jurvanen@upm.com. Risteily varataan itse netissä http://www.matkapojat.fi/puuliitto (Huom! Ilman kuljetusta Helsinkiin.) Osasto järjestää oman maksuttoman linja-autokuljetuksen Imatralta Helsinkiin ja takaisin, jos osallistujia on vähintään 30. Ilmoita Kaukolle sähköpostitse tai tekstiviestillä, kun olet varannut matkan. Ilmoita lähtijöiden nimet, mistä tulette linja-auton kyytiin sekä yhteystietosi. •• Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 Pesu Jarno, 0400 948 830. Jäsenten omavastuuosuudeksi jää 40 euroa per osaston jäsen. •• Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 Orava Harri, 040 734 7001. Osasto tarjoaa kuljetuksen. •• Nastolan Puusepät 013 Vattulainen Esko, 045 127 0420 tai esko.vattulainen@ewp.fi ja Joeäär Priit: 050 912 5588 tai priitjoeaar@hotmail. com. Osasto maksaa liittymiskuljetuksen välille Lahti–Helsinki–Lahti, joka on 34 euroa. •• Nurmeksen Puutyöväen Ammattiosasto 078 Smura Antti, 050 343 5973. Osasto kustantaa risteilystä 90 euroa jäseneltä. Avecit ovat tervetulleita mukaan omakustanteisesti. •• Puuliiton Pieksämäen seudun ammattiosasto 234 Kiukas Yrjö 050 569 1021 tai kiukasyrjo@gmail.com. Ammattiosasto korvaa jäsenen matkakulut, Matkapoikien liittymäkuljetuksen satamaan Varkauden tai Mikkelin lähtöpisteestä 20 risteilyyn osallistuvalle. Korvaus maksetaan matkan jälkeen tositetta vastaan. Risteilylle osallistuvat varaavat matkan itse Matkapoikien varausjärjestelmästä. •• Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 Elgbacka Matti, 040 056 8180. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 40 eurolla per jäsen. •• Pohjois-Savon ammattiosasto 295 Kainulainen Pasi, 0400 927 336 tai kainulainen.pasi@hotmail.com Osasto tukee risteilylle lähtijöitä 25 eurolla per jäsen. Ottakaa yhteyttä 27.2. mennessä. •• Puuliiton Padasjoen osasto 225 Avikainen Erkki, 040 531 9928. Osasto järjestää yhteiskuljetuksen. Muut tukimuodot määritellään myöhemmin. •• Puuliitto Ristiinan ammattiosasto 274 Immonen Erkki, 040 753 4208 tai erkki.immonen@upm.com. Osasto kustantaa kuljetukset välillä Mikkeli–satama–Mikkeli. •• Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 Kiesiläinen Merja, 050 573 0165 tai merja.kiesilainen@gmail.com. Osasto järjestää maksuttoman edestakaisen kuljetuksen, matkustajamäärästä riippuen joko omalla bussilla tai yhteiskuljetuksella. •• Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 Sjölund Fjalar, 040 708 6020. •• PL:n Uimaharjun osasto 142 Räsänen Heikki, 050 308 3695. Matkalle mahtuu 30 ensinnä ilmoittautunutta. Osasto maksaa linja-autokuljetuksen ja yhden ruokailun laivalla. Kyselyt ja sitovat ilmoittautumiset 31.3.2017 mennessä Heikille. Tervetuloa risteilylle jäsenet avecin kanssa! •• Varkauden Puualojen Ammattiosasto 015 Lappi Petri, 040 708 4201 tai petri.lappi@jippii.fi. Osasto on varannut sitovasti B2-hytit hintaan 25 euroa per jäsen. 50 nopeinta ilmoittautunutta pääsee kyytiin. Osasto maksaa linja-autokyydityksen. Hytti- ja ruokailuvaraukset pikaisesti Petrille. •• Vihdin Puutyöntekijät 088 Eskelinen Arto, 050 394 8524 tai arto. eskelinen@martela.fi. Bussikuljetukset Nummelasta, kahden hengen A-luokan hytti, aamiainen ja buffet-ruokailut laivalla. Paikkoja rajoitetusti. Omavastuu 40 euroa osaston jäseneltä, 60 euroa avecilta. •• Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 Kemppi Sari, 044 500 7000 tai sari.kemppi@upm.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen, lisäksi osasto kustantaa edestakaisen kuljetuksen. Lisätietoja saat Sarilta. Läntinen toiminta-alue •• Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 Saarimäki Jorma, 0400 776 413 tai jorma.saarimaki@hotmail.com ja Saarinen Asko, 050 312 4081. Matkan omavastuu jäseneltä ja seuralaiselta 50 euroa, joka sisältää bussimatkan Alavudelta satamaan ja takaisin Alavudelle, hytin laivalla ja buffetkattauksen laivalla menomatkalla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Asko ja Jorma. Ilmoita matkustajien nimi ja syntymäaika! •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 Vallintaus Hannu, työ 0400 125 913 tai oma 040 514 7621 tai hannu.vallintaus@gmail. com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen. •• Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 Matkat varataan suoraan Matkapojilta. Jäseniä tuetaan 35 eurolla per jäsen ja avec. Tuki maksetaan jälkikäteen tositteita vastaan. Lisätietoja: www.ao154. com. •• Harjavallan ammattiosasto 044 Rautavalta Pekka, 0400 833 797 tai pekka.rautavalta@pp1.inet.fi. Osasto tukee matkalle lähtevää jäsenistöä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Puuliiton Kannonkosken osasto 023 Ronimus Esko, 040 518 9854 tai esko.ronimus@gmail.com. •• Korkeakosken Puutyöväen ammattiosasto 281 Haukijärvi Teijo, 040 751 5683. Osasto maksaa kuljetuksen ja buffet-illallisen. Ilmoittautumisia ottaa vastaan myös Tero Mäkinen, 0400 337 667. •• Kyrön ammattiosasto 292 Hellstén Ari, 050 562 6955 tai ari.hellsten@ pp.inet.fi. Tuki ilmoitetaan myöhemmin. •• Kyröskosken Puutyöntekijäin osasto 185 Haavisto Matti, 050 461 9082. •• Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 Köönikäs Mari, 040 547 3234 tai mari.koonikas@gmail.com. Osasto avustaa kuljetuksen Humppilasta satamaan ja takaisin. •• Parkanon Puuosasto 152 Lahtinen Kari 044 545 9535 tai kari. lahtinen@ippnet.fi. Omavastuu on 50 euroa jäseneltä tai seuralaiselta. Maksetaan osaston tilille FI51 5327 0520 0214 32. Ilmoita nimen lisäksi syntymäaika (pp.kk.vvvv). Passi mukaan. Yhteiskuljetus Kyröskosken osaston kanssa. •• Porin sahatyöväen ammattiosasto 020 Alanko Jukka, 040 661 6656 tai jukka.alanko@upm.com. Jäsenten omavastuuosuus ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: www.porinsahatyovaenao.fi. •• Puuliitto Salon osasto 042 Rissanen Ritva, 040 531 4392 tai ritvarissanen3@gmail.com. •• PL:n Suolahden ammattiosasto 051 Väisänen Jani, 050 432 7318 tai jani.vaisanen@metsagroup.com. Tuen määrä on 20 euroa per jäsen, ja sen kohdentaminen ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. •• Tampereen Puuseppien ammattiyhdistys 006 Jokela Hannu, 040 161 8669 tai jokelaster@gmail.com. Osasto korvaa osallistujille 25 prosenttia matkasta sekä kuljetuksen. •• Toijalan Harja- ja puutyöntekijät ao 100 Haaranen Anne, 040 717 1938 tai annhaa@suomi24.fi. Osasto tarjoaa jäsenilleen buffet-illallisen ja meriaamiaisen. Muuta kommentoitavaa: sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä Annelle. •• Turun seudun maa- ja puutarhatyöntekijäin ammattiosasto 365 Vuorela Eija, 040 5938109 tai eijavuo@gmail.com. Osasto korvaa Matkapoikien yhteiskuljetuksen. •• Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 Närhisalo Kimmo, 045 343 5654 tai kimmo.narhisalo@hotmail.fi. Osasto tukee jäseniä korvaamalla edestakaisen kyydin Viitasaari–Helsinki–Viitasaari. Jokainen lähtijä maksaa oman valitsemansa hyttinsä. •• Vilppulan puutyöläisten ammattiosasto 242 Hyvönen Kalle, 040 595 4906 tai kallehyvonen@hotmail.com. Tuen määrä on 50 euroa per. jäsen. Pohjoinen toiminta-alue •• Eskolan Puusepät 126 Kinare Jari-Pekka, 0400 315 821 tai jari.kinare@ gmail.com. Osaston tuki on 50 euroa, ja se maksetaan jälkikäteen kuittia vastaan. Jos lähtijöitä on useita, osasto voi järjestää ryhmäalennuksen meno–paluu-junalipuista Helsinkiin. •• PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 Leinonen Heikki, 044 730 9247 tai heikki.lento@gmail.com. Osasto tarjoaa linja-autokuljetuksen tai järjestää oman tai useamman osaston kanssa yhteisen yhteiskuljetuksen, jos lähtijöitä on riittävästi. •• Puuliiton Kalajoen osasto 101 Sarajärvi Laina, 040 748 0527. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osaston tuki on 50 euroa per henkilö. •• Puuliiton ammattiosasto 187 Myllynen Jaana, 044 325 6420 tai jaana.myllynen1@luukku.com. Tuen suuruus ilmoitetaan myöhemmin, kun osallistujamäärä hahmottuu.

16 JÄSENILLE KURSSIT Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioalojen ja maatalousalojen edunvalvontakoulutus 22.–23.4. Tampere Loma eläkeläisille Lomakeskus Huhmarissa, 25.–30.9. •• •• •• •• Hakuaika päättyy 27.6. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Eläkeläisten lomaviikkoon sisältyy täysihoito, luontoretkiä, vesijumppaa ja mukavaa yhdessäoloa. Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 13.–18.11. •• Hakuaika päättyy 15.8. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja puolison omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkauksen tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Metsäkone- ja turvealan edunvalvontakoulutus 22.–23.4. Kuopio ## Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu sopimusalojen luottamustehtävissä toimiville ja sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. polttoaineiden ja raskaan kaluston kuljetusten viranomaismääräykset, työehtosopimus ja järjestäytymisen edistäminen. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 24.3. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Harja- ja sivellinalan ja veneteollisuuden edunvalvontakoulutus 6.–7.5. Hämeenlinna ## Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu sopimusalojen luottamustehtävissä toimiville ja sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Esiintymistaito järjestötehtävissä 13.–14.5. Tampere ## Kohderyhmä: Kurssi sopii edunvalvonnan tai järjestötoiminnan tehtävissä toimiville puuliittolaisille ja kaikille asiasta kiinnostuneille jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa perehdytään edunvalvonnan ja järjestötoiminnan puhe- ja esiintymistehtäviin. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 13.4. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioalojen ja maatalousalojen edunvalvontakoulutus 20.–21.5. Oulu ## Kohderyhmä: Koulutukset on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 21.4. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. VILLE MARKKANEN Hyvinvointilomat 2017 ## Kohderyhmä: Koulutukset on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 24.3. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 7.4. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. JÄSENILLE Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaaajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. Finland Ice Marathonin voittajakolmikko. Keskellä iloitsee voittaja Jarkko Koponen. Kuvassa vasemmalla tuulettaa hopeamitalisti Jan Aalbers ja oikealla pronssille jäänyt Yoeri Takken. Koponen valloitti Finland jäämaratonin Maratonluistelija Jarkko Koponen saavutti pitkäaikaisen tavoitteensa kirimällä suvereenisti 200 kilometrin mittaisen Finland Ice Marathonin voittoon. P Kuopiossa 25. helmikuuta järjestetty kilpailu eteni alusta alkaen Koposen taktiikan mukaisesti. Kisan kärjessä luisteli kuuden miehen rypäs aina 168 kilometriin asti, jolloin Koponen pisti suuremman menovaihteen silmään. Sen seurauksena kolme kilpailijaa putosi ryhmästä ja kisan voitosta tuli kolmen kauppa; Koponen vastaan hollantilaiset Jan Aalbers ja Yoeri Takken. Viimeisellä 12,5 kilometrin lenkillä Koponen kasvatti jälleen vauhtia, jolloin hollanti- laisista kiriherkemmäksi arvioitava, ja Koposen loppumittelöissä aikaisempina vuosina Kuopiossa niukasti voittanut Takken putosi kyydistä. Varsinainen ratkaisu nähtiin vasta loppusuoralla. Koposen kiri oli Aalbersille liikaa ja eroa muodostui jäämaratonin ominaislaatuun nähden selvästi eli kokonainen sekunti. – Maalissa tuntui välittömästi siltä, että nyt on tilipäivä, että huolet ja murheet on pyyhitty pois. Pitkä työnteko sai palkintonsa. Mukavalta tuntui myös se, että kilpakumppanit onnittelivat voitosta vilpittömästi. Sanoivat, että jos tämän jollekin suo, niin juuri sinulle, Koponen kommentoi. Huippupäivä Koponen arvioi kilpailun kulun omalta kannaltaan poik- keuksellisen onnistuneeksi. Siitä kertoo myös henkilökohtainen ennätysaika 7 tuntia 24 minuuttia ja 50 sekuntia. – Kisa sujui kerrankin ilman ongelmia. Osui huippupäivä kohdalle. Luotto omaan jaksamiseen pysyi vahvana koko ajan samalla kun muista alkoi huomata uupumisen merkkejä. Tunne oli juuri se, mikä pitääkin eli, että tänään otetaan voitto kotiin. Koponen valmistautui Kuopiota varten käymällä nelisen viikkoa sitä ennen Itävallassa kilpailemassa 200, 100 ja 42 kilometrin matkat. – Kisareissu onnistui hyvin, mutta heti sen jälkeen energiasta tyhjennettyyn kroppaan iski kuume ja flunssa. Menin lääkäriin ja sanoin, että nyt tarvitaan sellaiset rohdot, että tauti talttuu. Onneksi toipu- minen tapahtui nopeasti. Voi olla jopa niin, että pakkolepo edisti huippukunnon esiin saamista. Finland Ice Marathonin voittajana Koponen pokkasi myös Suomen mestaruuden. Se on kova temppu ennen muuta siksi, että luisteluun lähes fanaattisesti suhtautuvien hollantilaisten peittoaminen heidän perinteisesti dominoimassa kansallislajissaan on harvinainen ja merkittävä saavutus, myös suomalaisen kestävyysurheilun näkökulmasta arvioituna. Kuopiossa perheensä kanssa asuva 37-vuotias Jarkko Koponen edustaa Kuopion Luisteluseuraa. Hän työskentelee StoraEnson Varkauden sahalla ja on Puuliiton jäsen. Petteri Raito

17 A M M AT T I O S A S T O T Hämeenlinnan ammattiosasto 008 järjestää jäsenilleen ja heidän seuralaiselleen kylpyläreissun Pärnun Spa Tervis -kylpylään 15.–17.6. Matkan hinta on 200 euroa per lähtijä. Mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. Osasto tukee jäseniään matkakustannuksissa; tuen määrä määräytyy osallistujamäärän mukaan. Kyselyt ja sitovat ilmoittautumiset 16.3. mennessä Antero Teräsluodolle, puh. 050 596 8994. Maksut myös 16.3. mennessä tilille FI30 5680 2720 0005 97. Puuliitto Joroisten ammattiosasto 198 järjestää jäsenilleen pilkkikilpailut sunnuntaina 26.3. kello 10 alkaen Härmäniemessä osoitteessa Marjomäentie 1, jossa sijaitsee kota, johon kokoonnutaan ensin. Ohjelmassa pilkkimistä, makkaranpaistoa ja mukavaa yhdessäoloa, suunnitellaan myös kesän 2017 matkaehdotuksia. Osasto tarjoaa jäsenilleen makkarat ja kahvit. Tervetuloa joukolla mukaan! Puuliiton Koillis-Savon ammattiosasto 523 järjestää pilkkikilpailut lauantaina 8.4. kello 9 alkaen Muuruveden puutarhaoppilaitoksen rannassa. Sarjat ovat yleinen ja veteraanit. Tervetuloa! Lahden Puuseppien ammattiosasto 043 järjestää 8.–11.6. matkan Pärnuun. Matkan hinta on 310 euroa sisältäen linjaautokuljetuksen (bussi mukana), laivamatkan kansipaikoilla, meriaamiaisen ja majoituksen kahden hengen huoneissa Hotelli Legendissä sekä yhteisen päivällisen. Matkalle mahtuu ulkopuolisia lähtijöitä. Lähtö torstaina 8.6. kello 5.30 osoitteesta Mukkulankatu 68 ja kello 6 Marolankadun turistipysäkiltä. Laivana Finlandia, joka lähtee kello 8.30. Palaamme sunnuntaina 11.6. Laiva lähtee Tallinnasta kello 18.30 ja saapuu Helsinkiin kello 21, minkä jälkeen linja-autokuljetus välittömästi Lahteen. Matkan aikana Pärnussa järjestetään 9.–10.6. Hyvän Ruuan Festivaali Grillfest Vallihaudan niityllä. Yleiset valmismatkaehdot, ei matkavakuutuksia. Yhteistyössä Matkapalvelu Liisa Hietala Oy ja Lehtimäen Liikenne Oy. Ilmoittautumiset (henkilötiedot ja passinnumero) ja ennakkomaksuna puolet matkan hinnasta keskiviikkona 22.3. kello 13–15.30 jäsentapaamisessa SAK:n kokoustilassa osoitteessa Rautatienkatu 19 A, 4. kerros. Loppumaksu 26.4. mennessä jäsentapaamisessa kello 13–15.30 osoitteessa Mukkulankatu 68. Ilmoittautumiset ja maksut myös Ritva Ahonniskalle, puh. 040 704 4290 tai ritva.ahonniska@outlook. com. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Matkalla pitää olla henkilöllisyyskortti tai passi. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 järjestää lauantaina 1.4. särämatkan Kippurasarveen Lemille. Omavastuu on 15 euroa. Varattu 60 paikkaa. Ilmoittautumiset sunnuntaihin 26.3. mennessä Kauko Jurvaselle, puh. 0400 727 322 tai sähköpostiosoitteeseen kauko.jurvanen@ upm.com. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, mistä tulet linja-auton kyytiin. Kuljetusreitti: Imatran keskusliikenneasema kello 14.45, Olavinkatu kello 14.50, Joutsenon linja-autoasema kello 15.10, Lauritsalan ST1-asema kello15.30, Tirilän työväentalo kello 15.35, Kaukaan Teboil kello 15.40, Peltolan koulun pysäkki kello 15.45, Helsingin tietä pitkin Lemille kello 16.30 mennessä. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 on varannut kevätkaudelle 100 kappaletta laskettelulippuja Myllymäkeen Joutsenoon. Lipun saa esittämällä Puuliiton jäsenkortin. Lippuja voi saada yhden per jäsen per viikko. Pohjois-Savon ammattiosasto 295 järjestää osaston pilkkireissun Lokinlammille lauantaina 8.4. Lähtö Sonkajärveltä noin kello 6. Paikkoja rajattu määrä, joten mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Varatkaa käteistä rahaa mukaan lupamaksua varten. Muut kuin osaston jäsenet maksavat 20 euroa kuljetuksen osalta. Ilmoittautumiset 31.3. mennessä Pasi Kainulaiselle, puh. 040 092 7336. Tervetuloa! Varkauden Puualojen ammattiosasto 015 järjestää lauantaina 25.3. ulkoilupäivän ja pilkkikisat Niemilomissa. Pilkkikisa alkaa kello 9, sitä ennen aamukahvit ja kisan jälkeen ruokailu. Omavastuu 10 euroa, alle 12-vuotiaat maksutta. Osa palkinnoista arvotaan kaikkien omavastuun maksaneiden kesken. Ilmoittautumiset Petri Lapille, puh. 040 708 4201 tai työpaikoilla luottamusmiehille. Tervetuloa! Vierumäen Puutyöläiset 165 järjestää perinteisen kesäteatterivierailun Heinolaan lauantaina 2.7. kello 15. Näytelmänä satiirinen tarina Vadelmavenepakolainen. Liput 15 euroa tai 17,50 euroa, sisältäen kahvin. Enintään kaksi kappaletta per jäsen, varattavissa Versowoodin Vierumäen ruokalassa perjantaihin 24.3. asti. Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 järjestää perinteisen koko perheen pilkkija ulkoilutapahtuman lauantaina 18.3. Kalson tehtaan alueella kello 9–13. Tarjolla makkaran paistoa, loimulohta, kahvia, tikkupullaa ja mehua. Lisätietoja Eija Lambergilta, puh. 0400 926 974. Tervetuloa! Puuliiton Ylä-Savon ammattiosasto 200 järjestää pilkkikilpailut sunnuntaina 12.3. kello 9.30 alkaen Iisalmen satamassa. Samalla Iisalmen paikallisosaston kilpailut. Sarjoina lohi- ja muut kalat. Ruokatarjoilu. Tervetuloa jäsenet perheineen! LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 järjestää pilkkikilpailun sunnuntaina 19.3. Pilkkiaika kello 10–13 Salmen Pentin rannassa. Puolen tunnin siirtymä kummassakin päässä. Tervetuloa jäsenet ja avecit lämpimästi mukaan! Puuliitto Kokkolan osasto 118 järjestää jäsenilleen seuralaisineen risteily- ja hotellimatkan Tallinnaan 29.4.–1.5. Menomatka Silja Europalla, majoitus B2-luokan hytissä. Laivalla illallinen. Tallinnassa majoitus Tallink Spa & Conference -kylpylähotellissa kahden hengen huoneissa. Matkan hinta 75 euroa jäseneltä ja 150 euroa seuralaiselta. Lisätietokyselyt ja SITOVAT ILMOITTAUTUMISET 26.3. mennessä Jorille, puh. 040 731 3977. Kyröskosken puutyöntekijäin osasto 185 järjestää ulkoilutapahtuman ja pilkkikilpailun (jäätilanteen mukaan) lauantaina 1.4. kello 10–13. Lähtö Kyrösjärvelle Kauhtuasta. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä Matti Haavistolle, puh. 050 461 9082. Tarjolla makkaraa ja mehua. Hyvät palkinnot! Tervetuloa jäsenet perheenjäsenineen! Perhonjokilaakson Puuliitto 533 järjestää virkistysreissun Nokian Eedeniin 21.–23.4. Matkalla omavastuu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 31.3. mennessä Pekka Koivumäelle, puh. 040 718 1710. Puuliitto, Saarijärven osasto 524 tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden käydä keilaamassa viisi kertaa vuoden 2017 vuoden aikana Liikelataamossa Saarijärvellä osoitteessa Rentontie 7. Varaa vuorosi numerosta 050 339 8747 tai sähköpostitse tiski@ liikelataamo.fi. Lisätietoja Vesa Nyröseltä, puh.050 313 7944. Puu- ja erityisalojen Toijalan osasto 255 järjestää ulkoilutapahtuman lauantaina 25.3. kello 13 alkaen Kangassaaren laavulla Akaalla. Ilmoittautumiset 22.3. mennessä Jukka Koskiselle, puh. 040 579 4880 tai Jarmo Ahoselle, puh. 040 577 4645. Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 järjestää pilkki- ja ulkoilutapahtuman jäsenilleen lauantaina 18.3. kello 9–13 Sahiksen kodalla. Tervetuloa! 1. Minkä nimisestä torppari- ja pienviljelijäsuvusta kertoo Väinö Linnan kirjoittama trilogia Täällä Pohjantähden alla? 2. Mitä tarkoittaa metsäkaupoissa usein esiintyvä termi kantohinta? 3. Mitkä vaalit pidetään tänä vuonna 9. huhtikuuta? 4. Mikä Suomessa asuva eläin pystyy ahmimaan jopa 100 000 kaloria päivässä? 5. Mihin historialliseen tapahtumaan liittyy tiedonanto ”Kotka on laskeutunut”? 6. Mikä joukkue voitti jääkiekon SM-liigan runkosarjan? 7. Millä taiteilijanimellä kuvataiteilija Touko Laaksonen maailmalla tunnettiin? 8. Missä kaupungissa on Vammaskosken silta? 9. Minkä merkkinen on Mika ja Turkka Malin laulussa esiintyvän Hiljasen Viljasen auto? 10. Kumpi on läntisempi kaupunki Turku vai Pori? Virtain Metsätyöntekijät 093 tekevät hotellimatkan Tallinnaan 25.–27.5. Bussi-Mannisen matkassa. Matkan omavastuu on 50 euroa jäseneltä tai seuralaiselta. Paikkoja rajoitetusti. Tarkemmat aikataulut matkasta saa ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset 30.3. mennessä, Jarmolle puh. 040 928 766. Lisätietoja www. bussi-manninen.fi. POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Kuusamon ammattiosasto 089 järjestää jäsenilleen perheineen pilkkitapahtuman lauantaina 1.4. kello 11 alkaen Kuusamon Tolpanniemen Venesatamassa. Lisätietoja tarvittaessa Markku Männiköltä, puh. 040 507 4234. 11. KYSYMYS PET TERI RAITO I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E TA K K U N E N Lapin ammattiosastojen yhteinen pilkkitapahtuma järjestetään lauantaina 8.4. kello 10–13. Kemissä Veitsiluodon kalapaikalla, jossa makeavesialtaassa on istutettua arvokalaa. Tapahtuman tukikohtana toimii Rytikarin työväentalo, jossa ilmoittautumiset, punnitus ja palkintojen jako sekä makkaran ynnä muun myyntiä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan työväentalolla kello 9 alkaen sarjoihin miehet, naiset ja alle 16-vuotiaat nuoret. Paikalla voi myös vaihtaa pilkkivarustuksen päälle ja jättää muut tavarat säilytykseen. Ilmoittautuminen 31.3. mennessä. Reijo Lehtiselle, puh. 0400 125 770 tai reijo. lehtinen@puuliitto.fi. Pyhännän puutyöväen ammattiosasto 237 järjestää lauantaina 25.3. osaston pilkkikilpailut Pyhännänjärvellä sekä keilareissun Kajaaniin. Pilkkikilpailujen lähtöpaikka on avantouimareiden rannassa Pyhännänjärvellä. Kilpailuaika on kello 11–14. Siirtyminen alkaa puoli tuntia ennen kilpailuaikaa. Jäsenet perheineen tervetulleita! Paikalla myös makkaranpaistomahdollisuus. Ilmoittautuminen paikan päällä. Keilareissulle lähdemme samana päivänä kello 17 kirjaston edestä. Mukaan mahtuu 17 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Omavastuu on ratamaksu ja kenkävuokra. Huom! Muista Tyky-onlinen hyödyntämismahdollisuus! Takaisintuloaika sovitaan lähtijöiden kesken. Ilmoittautuminen reissulle 20.3. mennessä Jarno Matikaiselle, puh. 040 744 891 tai jarno.matikainen@jukkatalo.fi, Pia Vatulle, puh. 045 130 0156 tai pia. vattu82@gmail.com tai Aappo Lappalaiselle, puh. 044 971 7491 tai aappooskari@gmail.com. Missä sijaitsee tämä juna-asema. Vinkkiä voi etsiä taustalla olevasta teollisesta maisemasta ja tämän lehden jutuista. Lähetä vastauksesi kirjallises- ti viimeistään 31.3.2017 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 2/2017 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut työväentalo löytyy Kauhavalta. Oikein vastanneista arpaonni suosi Leena Jylhää Kauhavalta. Parhaimmat onnittelut! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 24.4.– 21.5.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 3.4. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 T YÖ E HTOS I HTE E R IT METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Johdon telekopio (09) 736 069 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 13.4.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 3.4.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1.Koskelan suvusta. 2. Pystyssä olevan puun hintaa. 3. Kuntavaalit. 4. Karhu. 5. Ihmisen ensimmäiseen kuuhun laskeutumiseen vuonna 1969, ilmoittajana astronautti Neal Armstrong. 6. Tappara. 7. Tom of Finland. 8. Sastamalassa. 9. Pontiakki. 10. Pori. Työväen Musiikkitapahtumaan puoleen hintaan ## Työväen Musiikkitapahtumaa vietetään 27.–30. heinäkuuta Valkeakoskella festivaalin 45-vuotisen taipaleen merkeissä. Puuliiton jäsenet saavat festivaalin liput ja rannekkeet puoleen hintaan jäsenkorttiaan näyttämällä. Koko festivaaliin oikeuttava tapahtumaranneke maksaa 75 euroa, ja torstain ja perjantain päiväliput maksavat 40 euroa ja lauantain 45 euroa. Esiintyjistä ovat varmistuneet muun muassa Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Sanni, Lauri Tähkä, Chisu, Kotiteollisuus, Paleface, Pauli Hanhiniemen Retkue, Pekkaniskan Pojat sekä lasten suosikit Maltti ja Valtti. JÄSENILLE Tule Imatralle KIILA-kuntoutukseen! ## KIILA-kuntoutus voi olla sinua varten jos •• olet alle 67-vuotias •• olet vakituisessa tai toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa •• sinulla on sairaus tai vamma, joka olennaisesti on heikentänyt tai saattaa lähivuosina heikentää työkykyäsi Kuntoutus kestää 1–1,5 vuotta, ja sen aikana suoritetaan noin viisi lähijaksoa Imatran kylpylässä. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö kuntoutuksen ajan on välttämätön. Lue lisää kuntoutuksen edellytyksistä liiton verkkosivuilta puuliitto.fi/kiila tai ota yhteyttä tasa-arvo- ja sosiaaliasiain sihteeri Saila Ruuthiin, saila.ruuth@puuliitto.fi tai (09) 6151 6206. A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

19 VÅRMÖTEN ÖSTRA OMRÅDE Tolkis fackavdelning 067 den torsdagen 30.3. klockan 18 på Folkets hus i Tolkis på adressen Kampvägen 6.Välkomna! VÄSTR A OM R ÅD E Jakobstads nejdens träarbetare avdelning 114 den lördagen 22.4. klockan 12 vid TT-hallen. Stadgeenliga ärenden och aktuella frågor. Kaffebjudning! Välkommen! Kristinestads avdelning 061 den söndagen 26.3. klockan 13 restaurang Gastro. Avdelning bjuder på mat. Välkommen! 18 vid Neste Edsevö. Mat- och kaffeservering. Välkommen! Nykarlebynejdens fackavdelning 491 den onsdagen 5.4. klockan 18 på restaurang Juthbacka. Stadgeenliga ärenden. Matservering. Alla medlemmar hjärtligt välkomna! Nautors Båtbyggare avdelning 197 den torsdagen 30.3. klockan Arbetskompisen i skog och på fält KANSAN ARKISTO Utan den finska hästen hade vi inte haft en skogsindustri av dagens omfattning P Den finska hästen är den enda finländska hästrasen. Den är dessutom en ursprungsras, som har rätt till EU-stöd. Rasen fyllde hundra år i Finland för tio år sedan, år 2007. År 1905 beslöt det ryska storfurstendömet Finlands kejserliga senat att öppna en stambok för den finska hästen. År 1970 tog hästavelsföreningen Finlands Hippos över stambokföringen av den finska hästen, och numera avlas den till arbetshäst, travare, ridhäst och småhäst. Antalet finska hästar var som störst efter andra världskrigets slut, år 1950, då de fanns hela 410 000 exemplar av dem, trots att 50 000 hade överlåtits till Sovjeunionen som krigsskadestånd. Efter det har antalet finska hästar minskat betydligt. Lägst var antalet hästar överhuvudtaget i början av 1980-talet, då det fanns bara 18 900 hästar i Finland. Numera finns det 74 200 hästar och ponnies i Finland. Av dem är enligt Finlands Hippos ungefär 19 200 finska hästar. Majoriteten av de finska hästarna är travare Den finska hästen har haft stor betydelse i Finlands historia. Den har varit en partner såväl i jord- och skogsbruk som i krig och återuppbyggnad. I dag är den finska hästen en bekant syn på travbanan och som ridhäst. Arbetskompis på skogshyggena I takt med att Finlands skogsförädlingsindustri utvecklades ökade också betydelsen av den finska hästen på skogsavverkningarna. Hästarna behövdes framförallt för att forsla bort virket från skogarna. Utbyggnaden av järnvägarna minskade inte behovet av hästarna, eftersom skogsindustrin växte kraftigt. Skogsavverkningarna inleddes i Savolax och Karelen i slutet av 1800talet. Det mångskiftande skogsarbetet efterfrågade både människo- och hästkraft. Ända till 1960-talet sysselsatte hyggena varje vinter över 100 00 man och 40 000–50 000 hästar. Redan då var skogsavverkningen ett säsongsarbete. Hyggena började efter mitten av november och pågick till mitten av mars. Under vintern fördes de fällda stockarna med häst till flottlederna. Men hästarna behövdes också vid själva flottningen: före maskinkraften släpades timmerflottarna av hästar, och först på 1960-talet började flottarna bogseras med maskinkraft. Flottning var Finlands viktigaste sätt att transportera stock ända till 1960-talet, innan bil- och järnvägstransporterna tog över. De män som skötte skogsarbetet med häst var i allmänhet småbrukare. Inte ens alla skogsarbetare hade häst. På 1950- och 1960-talen talade man ännu inte om renodlade skogshuggare. Skogsbolaget avlönade en körkarl för att att forsla virke från en avverkning till en upplagsplats vid en flottled, ett avlägg som det hette. Lönen fick körkarlen enligt transporterad virkesmängd Körkarlen avlönade i sin tur avverkarna, som var mellan en och tre till antalet, beroende på hur svår skogslotten var att avverka och hur långt det var till avlägget. Före avverkningen röjde männen själva avlägget, hyggesvägen och körvägen från hyggesvägen till avverkningsplatsen. Skogsarbetarna fällde och kvistade träden och toppade dem med yxa. Träden fälldes i samma riktning som körvägen. Körkarlen lastade virket beroende på avverkningsplats ensam eller med stöd av en avverkare eller hjälpkarl. För att få virket på plats använde man stång, krokar, timmersax och stockhake. Hästen var högt värderad och det fanns direktiv och regler för hur den skulle skötas. I lagen om timmerkojor 1928 bestämdes minimivillkoren för hägn för hästar, och år 1949 publice- rade skogsmännens stiftelse Metsämiesten Säätiö en guide i fickformat om hur man på rätt sätt skulle föda och sköta en häst. I återuppbyggnad efter krigen Efter fortsättningskriget följde återuppbyggnaden av Finland. De evakuerade från det förlorade Karelen bosattes runtom i Finland, och de anvisades mindre jordlotter. I Finland byggdes det ungefär 90 000 nya hemman och röjdes 400 000 hektar ny åkermark. Ofta måste åkrarna röjas på terrängmässigt besvärlig mark, och även om det fanns maskinkraft att tillgå, så sköttes större delen av röjningen med hästkraft. Utöver ökningen av antalet lägenheter och åkerarealen så krävde det växande skogsarbetet fler hästar. De nya hemmanen var i regel små och livnärde sina ägare med odlingar i mindre skala och djurskötsel. Ofta skaffade man extra inkomster genom att jobba i skogen, där hästen spelade en viktig roll. Skatter och maskiner undanträngde hästen Den finska hästens tillbakagång från slutet av 1960-talet var inte bara en följd av mekaniseringen av jord- och skogsbruket. Hästarnas antal minskade dramatiskt när skatteavdraget för arbetshästar ändrades år 1969. För de små lägenheterna skärptes skatten samtidigt som den lindrades för stora växtodlingsgårdar. Under de så kallade stora skogshyggena efter krigen på 1950-talet fanns det 160 000 män och 60 000 hästar i arbete i skogarna. Efterfrågan på skogsarbete fick fart av Koreaboomen, som hade drivit upp rotpriserna på virke. Till början av 1960-talet avverkades hälften av virket för hand med bågsåg och yxa. Ännu år 1965 användes hästar för hälften av skogstransporterna av virke och 40 000 hästar användes i skogsarbete. Jordbrukstraktorer hade använts i skogsbruket redan på 1950-talet, men deras andel av avverkningsvolymen var på den tiden bara 35 procent. Åren 1965– 1970 verkade ungefär 20 000 hästar inom skogsbruket. Ännu år 1960 sköttes nästan alla virkestransporter med hästar, men i skiftet mellan 1960- och 1970-talen blev det allt vanligare att använda lasttraktorer för transporterna. Till år 1975 hade hästarnas andel av transporterna minskat till bara 15 procent för att vara under en procent på 1980-talet. Motorsågen hade till mitten av 1970talet blivit det vanligaste avverkningsredskapet. Från år 2007 har den finska hästen varit Finlands nationalhäst. Men en del av det finländska nationalarvet har den varit betydligt längre än så. Mira Tenhunen Denna artikelserie beskriver den finska hästen som kamrat i jord- och sakogsbruk, krig och på dagens travbanor och ridspår. Svar på arbetsgivarnas uppsägning Fusionen av industriförbunden ett steg närmare P Träfacket, Metallförbundet och TEAM tog ett viktigt steg mot en fusion, när förvaltningarna i förbunden enhälligt gav klartecken för att bilda det nya Industriförbundet. Hela processen krävde behandling i Träfackets och Metallförbundets styrelser och både i styrelsen och fullmäktige för Industribranschernas fackförbund TEAM. Sist i beslutskedjan var TEAM:s fullmäktige, som gav grönt ljus för fusionen vid sitt möte den 3 mars. Förbundens styrelser samlades till en gemensam presentation den 16 februari och styrelserna sedan skilt för sig den 17 februari. Alla fusionsbeslut fattades enhälligt. Följande etapp i fusionen är i mitten av maj då förbundens fullmäktige samlas för att fatta de beslut som föutsätts för att förverkliga fusionen i praktiken. Träfackets fullmäktige har möte den 16–17 maj i Vanda. Centrala avtal förs in i kollektivavtalen Träfackets styrelse betecknade näringslivets intresseorganisation EK:s uppsägning av centralorganisationernas avtal som oansvarig och oerhört oroande med tanke på arbetsmarknaderna och den samhälleliga och allmänna ekonomiska utvecklingen. Också för de anställda är läget synnerligen allvarligt. Det kan gå illa för avtalen på arbetsplatserna om en korrigering inte genomförs. Sålunda måste systemet med förtroendemän bevaras också i framtiden. Därför besöt Träfackets styrelse att de centrala avtal, som EK sade upp, ska förhandlas fram som en del av kollektivavtalen i Träfackets alla avtalsbranscher, innan förhandlingar om nästa löne- och avtalsomgång kan inledas. Träfackets styrelse slog också fast att det inte längre finns förutsättningar för en exportdriven lönebildning, dels till följd av EK:s agerande, dels för att Skogsindustrin har beslutat stanna utanför modellen. Träfackets styrelse förundrar sig också varför regeringen, som har bektraktat konkurrenskraftsavtalet (”kiky”) som en hedersfråga, inte har kritiserat EK:s eller Skogsindustrins agerande, som bryter mot de grundläggande principerna för och förtroendet på arbetsmarknaden och försvagar den framtida ekonomiska tillväxten. Kolla sommarjobben Träfacket har kommit överens med arbetsgivarna på alla sina avtalsbranscher om ett sommarpraktikprogram för åren 2017–2019. Syftet med programmet är att erbjuda skolelever erfarenhet av branscherna, deras arbetsuppgifter, personalstruktur, samarbetsformer och de möjligheter de erbjuder och ge eleverna en möjlighet att utföra praktiskt arbete som passar dem själva. Anställningen är två veckor eller tio dagar och kan placeras mellan 1.6 och 31.8 under åren 2017–2019. Lönen för en praktikperiod är 335 euro år 2017 och 350 åren 2018 och 2019. Gyllene förtjänsttecken åt Päivärinta Träfackets gyllene förtjänsttecken har tilldelats Seija Päivärinta, som är medlem av Lojo Träarbetares fackavdelning 052. Styrelsen beviljade avsked åt följande suppleanter i förbundets fullmäktie: Tarmo Kauppi, Harri Ronkainen, Hanne Lempinen, Kari Ahtiala, Marita Mourujärvi, Kari Komsi ja Leida Kuutok. Ville Aulaskoski beviljades avsked som allmän suppleant i fullmäktige och styrelsen samt som medlem av sektionen för organisations- och informationsärenden. Risto Laitinen beviljades avsked som allmän suppleant i fullmäktige samt som medlem av arbetsmiljö- och socialutskottet. Träfackets avdelning 219 i Soini i Sydösterbotten har upplösts. Avdelningens 85 medlemmar har förts över till Träfackets avdelning 220 för Järviseutu (det sydöster- bottniska insjöområdet kring Lappajärvi). Efter det har Järviseutu avdelning 233 medlemmar. Hattuvaara avdelning 309 i Ilomants i Norra Karelen har upplösts. De 19 medlemmarna i avdelningen förs över till Ilomants fackavdelning 338, som därmed har 141 medlemmar.Valtimo Trä-. Skogs- och Maskinfackavdelning 583 i Norra Kerelen har upplösts. Avdelningens 38 medlemar förs över till Nurmes Träarbetaravdelning 078, som därmed har 199 medlemmar. Träfackets avdelning 196 i Joensuu har upplösts, och dess 156 medlemmar förs över till Träfackets avdelning 142 i Uimaharju, som därmed har 452 medlemmar. Efter de ovannämnda samgångarna har antalet fackavdelningar i Träfacket minskat till 199.

T YÖ VÄ E N A R K I S TO 20 Työtoverina metsässä ja pellolla Ilman suomenhevosta nykyisen laajuista metsäteollisuutta ei olisi. P Suomenhevonen on ainoa suomalainen hevosrotu. Se on myös alkuperäisrotu, joka on EU-tukikelpoinen. Rotu täytti Suomessa sata vuotta kymmenen vuotta sitten, vuonna 2007. Vuonna 1905 Venäjän suuriruhtinaskunnan keisarillinen senaatti päätti oman kantakirjan avaamisesta suomenhevoselle. Vuonna 1970 kantakirjan pito siirtyi Suomen Hippos ry:lle, ja nykyään suomenhevosen kantakirja on jaettu neljään eri osaan: työ-, juoksija-, ratsu- ja pienhevossuuntaan. Suomenhevosen määrä oli korkeimmillaan jatkosodan jälkeen, vuonna 1950, jolloin niitä oli 410 000 yksilöä, vaikka Neuvostoliittoon oli luovutettu 50 000 hevosta sotakorvauksina. Sen jälkeen suomenhevosten määrä on laskenut huomattavasti. Alimmillaan hevosten määrä oli 1980-luvun alussa, jolloin hevosia oli Suomessa kaikkiaan vain 18 900. Tänä päivänä hevosia ja poneja on kaikkiaan 74 200, ja niistä suomenhevosia on Suomen Hippoksen mukaan noin 19 200. Enemmistö suomenhevosista on ravihevosia. Suomenhevosen merkitys on ollut huomattava Suomen historiassa, ja se on ollut kumppani niin maa- ja metsätöissä, sodassa kuin jälleenrakennuksessakin. Tänä päivänä suomenhevonen on tuttu näky raviradoilla ja ratsuna. Työtoverina savotoilla Sitä mukaa kun Suomen puunjalostusteollisuus kehittyi, kasvoi myös suomenhevosen merkitys ja asema metsätyömailla. Hevosia tarvittiin etenkin puutavaran ajoon metsistä, eikä edes rautateiden rakentaminen vähentänyt suomenhevosten määrää, koska metsäteollisuus kasvoi niin voimakkaasti. Metsähakkuut alkoivat Savossa ja Karjalassa 1800-luvun lopulla. Monivaiheinen metsätyö kysyi paljon mies- ja hevosvoimaa. 1960-luvulle saakka savotat työllistivät joka talvi yli 100 000 miestä ja 40 000–50 000 hevosta. Puunkorjuu oli jo tuolloin kausityötä. Savotat alkoivat marraskuun puolivälin jälkeen ja kestivät puoliväliin maaliskuuta. Talven aikana kaadetut tukit kuljetettiin hevosilla uittoväylien varteen, mutta hevosia tarvittiin myös uitossa: ennen konevoimaa tukkilauttaa vedettiin hevosvoimin, ja vasta 1960-luvulla konevoima alkoi tulla lautan vedossa hevosten tilalle. Tukinuitto oli Suomen tärkein kuljetusmenetelmä aina 1960-luvulle saakka, kunnes auto- ja rautatiekuljetukset syrjäyttivät sen. Hevosen kanssa metsätöitä tehneet miehet olivat yleensä pientilallisia. Läheskään kaikilla metsätyöntekijöillä eli jätkillä ei hevosta ollut; metsureista ei vielä 1950- ja 1960-luvuilla puhuttu. Metsäyhtiö palkkasi tukinajajan eli ajomiehen, ja savotassa hänelle osoitettiin palsta eli alue, jolta hänen tuli hevosensa avulla siirtää tukit uittoväylän varrella sijaitsevaan puiden varastointipaikkaan eli lanssiin. Tilin ajomies sai lanssiin tuomansa tukkimäärän mukaan. Palstoista muodostui leimikko. Ajomies vuorostaan palkkasi tukin kaatajat eli kaatomiehet, joita oli yhdestä kolmeen palstan vaikeusasteen ja lanssimatkan pituuden mukaan. Ennen hakkuiden alkamista miehet raivasivat itse lanssit ja savotan varsitien eli päätien sekä palstalta varsitielle tulevan palstatien. Jätkät kaatoivat ja karsivat tukin sekä katkoivat sen latvan kirveellä. Puut kaadettiin palstatien suuntaisesti. Ajomies kuormasi tukit työmaasta riippuen yksin, kaatomiehen tai apumiehen avustamana. Työkaluina kuormaa tehdessä käytettiin kankea, koukuja, tukkisaksia ja tukkien vääntöön kehitettyä vipua eli vänkäriä. Sillä aikaa, kun ajomies vei valmista kuormaa lanssiin, kaatoivat kaatomiehet puita seuraavaa kuormaa varten, ja ajomies purki lanssissa kuorman yksin. Hevonen oli arvostettu työjuhta, ja sen hoidosta annettiin ohjeita ja säännöksiä. Vuonna 1928 voi- FA K TA Suomenhevonen ## Suomenhevonen on 110-vuotias hevosrotu. ## Suomenhevonen on alkuperäisrotu, ja suomenhevosten kasvattaja voi hakea EU:sta alkuperäisrotukea. Euroopan komission mukaan alkuperäisrodut ovat paikallista alkuperää olevia kotieläinrotuja, joiden eläinmäärä on vähentynyt hälyttävän harvalukuiseksi. ## Suomenhevosen rotuun on vaikuttanut pohjoiseurooppalainen metsähevonen. Metsähevosen lisäksi suomenhevosen todennäköisiä sukulaisia ovat eestinhevonen, nordlanninhevonen Norjassa, gotlanninrussi Ruotsissa, mezeninhevonen Venäjällä Arkangelin alueella ja zemaituka Liettuassa. Koska metsähevonen joutui kohtaamaan erilaisia uhkia ja elämään erilaisessa ympäristössä kuin aroilla eläneet ja kehittyneet hevoset, ovat metsähevosesta polveutuneet hevoset ovat olleet arohevosista polveutuneita rotuja rauhallisempia ja hitaampia. ## Suomalaista hevosta on risteytetty useiden eurooppalaisten, baltialaisten ja venäläisten hevosrotujen kanssa etenkin 1600–1800-luvuilla, mikä on vaikuttanut nykyisen suomenhevosen syntymiseen. Lähde: Markku Saastamoinen: Suomenhevonen (2007). maan tulleessa kämppälaissa määriteltiin hevossuojien vähimmäisvaatimukset, ja vuonna 1949 Metsämiesten Säätiö julkaisi taskukokoisen oppaan nimeltä Ruoki ja hoida hevosesi oikein. Jälleenrakennustöissä sotien jälkeen Jatkosodan jälkeen Suomessa alkoi jälleenrakennus. Menetetyssä Karjalassa asuneet evakot asutettiin eri puolille Suomea, ja heille osoitettiin pieniä maa-aloja. Suomeen rakennettiin noin 90 000 uutta tilaa ja raivattiin 400 000 hehtaaria uutta peltoa. Usein peltoja oli raivattava maastoltaan hankaliin paikkoihin, ja vaikka konevoimaa oli jo tarjolla, suurin osa raivaustyöstä tehtiin hevosvoimin. Kasvaneen tilamäärän ja peltopinta-alan lisäksi hevosten tarvetta kasvattivat lisääntyneet metsätyöt. Uudet tilat olivat pääsääntöisesti pientiloja, jotka saivat elantonsa pienviljelystä ja karjanhoidosta. Usein leivänjatketta haettiin metsätöistä, joissa hevosen osuus oli merkittävä. Verotus ja koneet syrjäyttivät hevosen Suomenhevosten määrän väheneminen 1960-luvun lopulta lähtien ei johtunut pelkästään maa- ja metsätöiden koneellistumisesta. Hevosten määrä laski nopeasti ja voimakkaasti, kun työhevosen verovähennysoikeus muuttui vuonna 1969. Muutos kiristi verotusta pientiloilla ja helpotti sitä suurilla kasvinviljelytiloilla. Sotien jälkeen 1950-luvulla metsätöissä oli niin sanottujen suurten savotoiden aikaan noin 160 000 miestä ja 60 000 hevosta. Metsätöiden kysyntää kasvatti Korean korkeasuhdanne, joka oli nostanut puun kantohintoja. 1960-luvun alkuun asti puolet puunkorjuusta tehtiin jätkien toimesta käsin, pokasahalla ja kirveellä. Vielä vuonna 1965 hevosia käytettiin puolessa tukkien metsäkuljetuksista ja hevosia oli metsätöissä 40 000. Maataloustraktoreita oli käytetty metsätalouskäytössä jo 1950-luvulla, mutta niiden osuus korjuumääristä oli tuolloin vain 35 prosenttia. Vuosina 1965–1970 metsätöissä oli noin 20 000 hevosta. Vielä vuonna 1960 liki kaikki puunkuljetukset hoituivat hevosvoimin, mutta 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa kuormatraktori yleistyi ja syrjäytti hevosen metsäkuljetuksissa, ja vuoteen 1975 mennessä hevosten tekemien kuljetusten osuus oli enää 15 prosenttia ja 1980-luvulla alle prosentin. Moottorisahasta oli tullut 1970-luvun puoliväliin mennessä yleisin puun korjuuväline. Vuodesta 2007 suomenhevonen on ollut Suomen kansallishevonen. Osa kansallista perintöä se on ollut paljon pidempään. Mira Tenhunen Maailman parhaimpia vetohevosia Tämä juttusarja käsittelee suomenhevosta kumppanina maa- ja metsätöissä, sodassa sekä tämän päivän raviradoilla ja ratsastusurilla. ## Työhevoseksi jalostetun suomenhevosen vetokapasiteetti on 200 prosenttia sen omaan painoon verrattuna. Sen sanotaankin olevan maailman parhaita vetohevosia, vaikka se on vetohevokseksi pienikokoinen ja sirorakenteinen. Metsätyöhön kasvatettu ja koulutettu suomenhevonen osaa seisoa paikallaan ja rentoutua taukojen aikana. Se on halukas yhteistyöhön, kuuliainen, sisukas ja periksiantamaton eikä stressaannu työnteosta. Luonteeltaan se on rauhallinen, selväpäinen ja helposti käsiteltävä, ei arka tai säikky. Rakenteeltaan se on vankkarunkoinen ja tukevajalkainen. Suomenhevosen työlinjaa edustavia hevosia on nykyään muutamia satoja.