NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 2 • 4.4.2017 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Putous-tähti Timo Lavikainen 2 Palmusunnuntaista pääsiäiseen ja muut kevään menovinkit 13 Liikunnan riemua ja hiljentymistä varhaiskasvatuksen kerhoissa 4 MUNAN KUORI ON KOVA KUIN JEESUKSEN HAUTA Pääsiäismunan yllätykselläkin on kristillinen merkitys 8

teksti: Saila Keskiaho PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee-Koponen ▼ tiedottaja Auringonpaistetta ja armoa Auringonpaiste on sitten metka juttu. Koko pimeän vuodenajan sitä odottaa, että näkisi edes pilkahduksen valosta. Kun aurinko sitten näin keväällä ryhtyy oikein kunnolla paistamaan, paljastaa se armotta kaiken lian ja sotkun, josta pimeydessä ei juuri edes aavistusta saa. Samalla lailla auringonvalo ja sen aikaansaama lämpö tuntuu iholla ihanalta, kun kevään myötä voi vaatekerroksia vähentää. Kuitenkin jokainen valveutunut kansalainen tietää, kuinka UV-säteilyn vuoksi paljaan ihon altistaminen auringolle on oikeastaan pahasta. Ja onhan sekin nyt aika ristiriitaista, että toivomme auringonpaistetta ehkä enemmän kuin mitään muuta säätilaa, mutta jottemme saisi sitä liiaksi, hankimme aurinkolasit, aurinkorasvaa, aurinkohattuja ja aurinkosuo- Kannen kuva ▶ Timo Saarinen auringonvalo ja sen aikaansaama lämpö tuntuu iholla ihanalta, kun kevään myötä voi vaatekerroksia vähentää. jan terassillemme. Lisäksi auringon paahtaessa keskikesällä täydellä teholla hankkiudumme varjoon, jotta olisi vähän viileämpää ja siedettävämpää. Eikä aurinkoon voi katsoa suoraan – siitä saa vain silmänsä piloille. ”Pääsiäisaamuna aurinkokin tanssii”, sanotaan sananlaskussa. Ja virren kirjoittaja puolestaan vertaa armoa aurinkoon, jonka lämmössä linnut visertää (VK 498: 5). Eikä varmaan yhtään pääsiäissaarnaa ole kirjoitettu, jossa ei auringosta, valosta tai lämmöstä jollain lailla puhuta. Niin se pitää ollakin. Ylösnousemuksen mukaan tuo- ma sanoma kuoleman voittamisesta ja toivon ylivertaisuudesta on kaikkea olevaa suurempi, auringonvaloakin kirkkaampi, mutta niin turvallinen, ettei siltä ole tarvetta suojautua vaattein tai piiloutua varjoisempiin paikkoihin. Pääsiäisaamun kirkkautta ja valoa! ◀ Pelkkä kaapu ei tee uskonmiestä Ulkomuodon ja sanojen mehukas ristiriita synnytti nurmijärveläisen Timo Lavikaisen Putous-hahmon, ortodoksipappi isä Nitron. L avalle lipuu pienikokoinen, pitkäpartainen mies musta viitta hulmuten. Hän näyttää hurskaalta, kuten pappismunkin kuuluukin. Kun ortodoksipappi isä Nitro avaa suunsa, ulkoinen olemus paljastuu pelkäksi kulissiksi. Isä Nitro oli yksi tämän vuoden Putous-sketsikilpailun kärkikolmikon hahmoista, pappi, joka keskittyy uskonkysymysten sijaan maalliseen hyvään ja luksuselämään. Hahmo ei voittanut, vaan tuli kolmanneksi. Mustan kaavun alta paljastui näyttelijä Timo Lavikainen. Hahmon esikuva oli jo nimestä päätellen isä Mitro Repo, jolle Helsingin ortodoksinen seurakunta antoi potkut viime kesänä, koska hänen käytöstään ei pidetty papille sopivana. Isä Nitro sai vaikutteita myös muun muassa mystikkomunkki Grigori Rasputinista. – En halunnut tehdä vain henkilökohtaista pilkkaa isä Mitrosta. Meillä jokaisella on ihan tarpeeksi kestämistä elämässä ilmankin, Lavikainen sanoo. Putous-finaalinkin jälkeen Lavikainen palasi Nurmijärvelle, jossa on ollut koti jo vuoden ajan. – Täällä on leppoisaa maalaiselämää. Olen nähnyt mäyriä, peuroja ja kettuja, metsät ja pellot ovat lähellä. Oli vain kaksi kanavaa. Jos halusi katsoa jotain muuta, vaihtoehtoja oli tasan yksi. Kerran kuussa esitettiin Kuukauden western. Sitä Timo Lavikainen liimautui katsomaan, John Waynea ja muita klassikkoja. Vanhemmat veivät katsomaan mustavalkoisia Tarzaneita ja Charlie Chaplinin leffoja. Siitä jäi päälle sisäinen pakko: elokuvia täytyy päästä tekemään. Kotikaupunginosalla, Joensuun Rantakylällä, oli huono maine, mutta Lavikainen ei sitä huomannut. Edes skineistä ei ollut haittaa. ”ÄLKÄÄ PELÄSTYKÖ. TE ETSITTE JEESUS NASARETILAISTA, JOKA OLI RISTIINNAULITTU. HÄN ON NOUSSUT KUOLLEISTA, EI HÄN OLE TÄÄLLÄ.” Mark. 16:6 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 ▼kuvat: Yellow Films – 16-vuotiaana minulla oli irokeesi ja niittivehkeet, että sen puolesta olisin voinut olla kohdeyleisöä. Perjantaisin ala-asteella sai esittää omia näytelmiään. Lavikainen esitti, ja tarvittaessa näytteli kaikki roolit itse. 12-vuotiaana hän pääsi Penttilän kuvataideoppilaitokseen opiskelemaan elokuvantekoa. Siellä kaikki tehtiin alusta alkaen itse. Opettajaksi tuli ohjaaja Arto Halonen, joka pisti nuoret tekemään töitä. – Kerrankin hän sanoi, että tehkää kohtaus Sinuhe Egyptiläisestä. Tosi helppo homma teini-ikäisille. Mutta siellä oppi, että joskus vain pitää tehdä. Varsinaista näyttelijänkoulutusta Lavikainen ei ole saanut. Kerran hän kävi kääntymässä Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa. – Olin niin huonosti valmistautunut, että olisi ollut surullista, jos olisin päässyt sisään. Tästä olen haaveillut koko elämäni, Ti- mo Lavikainen ajatteli. Joensuussa alettaisiin kuvata Pitkä kuuma kesä -elokuvaa. Postissa työskennellyt Lavikainen läpäisi koekuvaukset ja sai roolin. – Nykyisin en viitsi oikein edes katsoa elokuvaa. Tein kaiken vaiston varassa. Ei minulla ollut mitään käsitystä siitä, mitä oikea elokuvanteko on. Rukous Kiitos sinulle Taivaan Isä siitä, että suuri suru muuttuu sinun lähelläsi iloksi. Sinä herätit kuolleista Jeesuksen, vaikka hänen kannettavanaan olivat maailman kaikkien ihmisten kaikki pahat teot ja ajatukset. Siksi uskomme, että sinä rakastat myös meitä ja annat meille tämän elämän jälkeen uuden elämän taivaassa. Anna meille iloinen pääsiäisjuhla. Aamen. Anita Ahtiainen (www.evl-slk.fi)

Mutta tehdessä sen oppi. – Ajattelin, että tästä se ura alkaa, Lavikainen hymähtää. No alkoiko? – No ei. Välillä tuli pikkurooli Koirankynnenleikkaajasta, sitten isompi Helmiä ja sikoja -elokuvasta. Lavikainen lienee tutuin Napapiirin sankarit -elokuvista, joista kolmas tulee tänä vuonna teattereihin. Elokuvien välissä Lavikainen on tehnyt työtä siellä, missä sitä on ollut: rakennustyömaalla, hoitolaitoksissa, postissa, rengasliikkeissä. Kaikkiin töihinsä hän on oppinut lähinnä tekemällä. – Näyttelijänä katsoin, mitä kollegat tekevät ja koetin tehdä perässä, vähän samalla tavalla kuin raksalla. Tärkeintä on, että kysyy. Neuvojia kyllä riittää. Eikä näyttelijäntyössä ole ollut haittaa siitäkään, että on nähnyt muutakin elämää kuin leffat. Kun Putouksesta soitettiin, Timo Lavikainen vastasi heti myöntävästi. Edeltä ei tiennyt, miten raskas kahdeksan viikon jaksosta tulisi. Kroppakin joutui koetukselle, sillä isä Nitrona Lavikainen seisoi polvillaan itsestään liikkuvan tasapainoskootterin päällä. Elokuvanäyttelijälle Putouksen rytmi oli uutta. – Olen tottunut siihen, että jos leffassa unohtaa repliikin, ei ole iso homma ottaa uusiksi. Putouksessa se hetki meni jo, Lavikainen toteaa. Hurskaan näköisen isä Nitron jutut pyörivät lähinnä rahassa, viinassa ja naisissa. – Uskonmiehen habitus loppuu kaapuun, ja vastuu jää usein kuulijalle. Minua kiinnostaa kaksinaismoraali, se, kun sanat ja teot eivät kohtaa. Parasta huumoria Lavikaisesta on sellainen, jossa tavallisille ihmisille sattuu ja tapahtuu, tilanteet luovat komiikan. – Nykyisin pelätään kovasti, että loukataan jotakuta. Poliittinen korrektius on mennyt vähän liiankin pitkälle, ja joskus jopa loukkaannutaan toisten puolesta. MINULLE TÄRKEINTÄ 1 2 3 4 Vaimo Lapset (sisältää myös ­amerikanbulldoggi Anitan) Terveys Oma aika Minua kiinnostaa kaksinaismoraali, se, kun sanat ja teot eivät kohtaa. Fiksumpaa olisi Lavikaisen mielestä kysyä huumorin kohteena olevilta, miltä se heistä tuntuu. – Jos vaikka tehdään huumoria ihonväristä, vitsin pitää syntyä siitä, että ollaan ihmisiä. Aina ei osuta maaliin, sen Lavikainen tietää omasta suvustaankin. Pohjoisesta kotoisin ollut mummi loukkaantui Pulttiboisin saamelaishuumorista. – Mutta häntä taisi loukata eniten se, että siinä ei käytetty oikeita pukuja. Vanhemmat erosivat kirkosta, kun Timo Lavikainen oli ensimmäisellä luokalla koulussa. Puolet luokasta kävi ortodoksisessa uskonnonopetuksessa, puolet luterilaisessa. Lavikainen oli ainoa, joka ei kuulunut kumpaankaan porukkaan. Hän sai valita, hyppääkö jompaankumpaan uskonnonopetusryhmään vai jääkö koululle hengaamaan. Lavikainen valitsi ortodoksisen uskonnonopetuksen. – Se oli mielenkiintoisempi maailma. Tuoksut ja ikonit luovat mystiikan tunnetta heti kun astuu sisään kirkkoon. Se ruokkii ainakin minun mielikuvitustani. Voisi sanoa, että ortodoksinen kirkko on minulle jopa läheisempi kuin luterilainen kirkko. Tänäkin vuonna Lavikainen aikoo suunnata ortodoksisen Uspenskin katedraalin pääsiäisyön palvelukseen. Se on perinne, samoin kuin luterilainen joulukirkko. Kirkkoon mennään, vaikkei sanatarkassa mielessä uskovaisia ollakaan. – Vähän kyllä mietin, ilkeääkö Uspenskiin mennä, tuleeko siellä jotain sanomista isä Nitrosta. ◀ Ahtisaarna luterilaisessa kirkossa pääsiäistä edeltävän ajan saarna, jonka aiheena on jokin jakso Jeesuksen kärsimyshistoriasta. Sana ahti on lainasana ja tarkoittaa evankeliumeissa kerrottua Jeesuksen kärsimyshistorian osaa. Se on lähtöisin latinan kielen sanasta actus (näytös tai osa). (Lähde www.wikipedia.fi) Pääsiäisen perspektiivi on kumma juttu Ylösnousemuksen valossa asiat näyttäy- tyvät uusina, päinvastaisina. Murhavälineestä, kuoleman puusta tulee elämän puu. Tappio muuttuu voitoksi, kuolema elämäksi, talvi kevääksi, toivottomuus toivoksi. Lumen ja loskan keskeltä pilkistää kukkia. Jopa Jeesuksen kyljessä olevat haavat ku- vataan paratiisin ruusuiksi. Kaikki tämä antaa sinulle ja minulle lupauksen siitä, että viimeistä sanaa ei meidänkään taisteluissamme ole sanottu. Kristus on noussut kuolleista. Kaikki muuttuu hyväksi. Markus Asunta Kirkonkylän seurakuntapastori Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 • 3

Palvelevalle puhelimelle uusi numero Kirkon Palvelevan puhelimen puhelinnumero on vaihtunut. Uudet numerot ovat 0400 22 11 80 suomenkieliselle ja 0400 22 11 90 ruotsinkieliselle linjalle. Uusi numero on kännykkämuotoinen, joten se kuuluu soittajilla puhepaketteihin ja on siten edullisempi kuin vanha yritysnumerotyyppinen numero. Vanhaan numeroon soittaessa kuuluu vastaajaviesti, jossa kerrotaan uusi numero. Kaikki Kirkon keskusteluavun puhelin- ja verkkoauttamisen palvelut löytyvät osoitteesta www.kirkonkeskusteluapua.fi. Internet-sivujen käyttäjätutkimuksen palkinnot arvottu Nurmijärven seurakunnan internet-sivuilla tehtiin vuodenvaihteen ympärillä käyttäjätutkimusta liittyen sivujen käytettävyyteen. Saimme yli 150 vastausta, kiitos kaikille mielipiteensä kertoneille! Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvoimme Kirkonkylällä sijaitsevan Kino Juhan elokuvalippuja. Onnelliset voittajat ovat saaneet lippunsa postitse. Arvonnan voittajat: Reetta Kangasniemi (Kirkonkylä), Katariina Hyttinen (Kirkonkylä), Taina Nyman (Röykkä), Mika Patjas (Kirkonkylä) ja Jaana Saira (Klaukkala). Virsikirjakilpailun voittaja on ratkennut Kysyimme edellisessä Seurakuntaviestin numerossa ideoita vanhentuneiden virsikirjojen uusiokäyttöön. Saimme kymmenkunta vastausta, joissa kaikissa oli hyviä vaihtoehtoja. Kirjoja ehdotettiin lahjoitettavan seurakuntalaisille, kouluille, erilaisille laitoksille sekä kirkollisille järjestöille. Myös askartelukäyttö oli mukana monessa ehdotuksessa. Kiitämme kaikkia ehdotuksensa antaneita – moneen käyttöön kirjat ovat jo nyt ennättäneet ja niitä saa edelleenkin ottaa mukaansa kirkoista esim. messujen jälkeen. Ehdotusten joukosta arvoimme uuden virsikirjan saajaksi Kirstie Laasasenahon Rajamäeltä. Onnea! Virvon-varvon -kirkko la 8.4. Klaukkalan kirkolla, Ylitilantie 6 Pääsiäistapahtuma kaikille virpomisikäisille ja heidän perheilleen Seurakunnan varhaiskasvatus on kasvatus­­ kumppanuutta P äiväkerhoissa on mukana viikoittain lähes 300 3–5-vuotiasta lasta. Kerhoja järjestetään 11 pisteessä, päätaajamista sivukyliin. Jokaisessa kerhossa on kaksi alan koulutuksen saanutta lastenohjaajaa. Ryhmien koot vaihtelevat 10–16 lapsen välillä. Tämä takaa lasten yksilöllisen ohjauksen. Kristillinen kasvatus toteutetaan lapsen kehitystaso huomioiden. Kerhossa harjoitellaan ryhmässä olemista, toisten huomioon ottamista, motorisia taitoja, musisoidaan ja leikitään. Ihan pienimmille kerho on hyvää harjoittelua äidistä ja isästä irrottautumiseen. Eväiden syönti on tärkeä osa jokaista kerhopäivää. Seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma VAKE löytyy srk:n nettisivuilta, osiosta Lapsille ja perheille. Nettisivuilla on myös koottuna vanhempien palautteita päiväkerhoista. Helena Saulamo Johtava lapsityönohjaaja Liikunnan riemua! 5-vuotiaiden kerhossa viikko-ohjelmaan sisältyy liikuntatuokio, jossa tutustutaan erilaisiin välineisiin ja liikunnan perusteita harjoitellaan monipuolisesti. Sisältö suunnitellaan lasten liikunnallisen kehityksen vaiheet huomioiden ja ennen kaikkea pidetään hauskaa. Karkeamotoriikan ohella harjaantuvat sosiaaliset taidot sekä opitaan erilaisia sääntöleikkejä. Lapsilla on myös mahdollista osallistua tuokion valmisteluihin. ”Jumppapäivä” taitaa olla se viikon paras kerhopäivä ainakin lasten mielestä! 2012 syntyneille lapsille päätaajamien kerhot ovat kolmesti viikossa neljä tuntia kerrallaan (Klaukkala, Rajamäki ja kirkonkylä). Raalan ja Herusten tunnelmaa Kopisuttelen kengistäni lumet kiviportaisiin liioitellun voimakkaasti ja jatkan elettäni porstuan puolella puuportaisiin. Yli 100-vuotias talo kun ei millään voi olla hiiritiivis, eihän? Ikinä en ole täällä Raalan vanhassa kyläkoulussa pikku hiirulaista nähnyt, mutta pidän silti kiinni vakiintuneesta tavastani. Ymmärrätte varmaan? Tunnelmaa ja sopivasti rosoisuutta. Huippupuitteet eivät tee päiväkerhoa. Sen tekevät lapset, ohjaajat ja hyvä meininki. Se tunnelma. Raalan kerhoa vartioivat vuodesta toiseen kaikki presidenttiemme kuvat salin puolella. Ihan kuin ne nyökyttelisivät hyväksyvästi: – Juuri näin, jatkakaa samaan tapaan. Onnea Suomi, 100 vuotta! Eteisen ovi käy. Aamu alkaa. – Olinks Kesäkerhot 1.–2.-luokkalaisille 5.–21.6. Haku koululaisten iltapäivätoimintaan kaudelle 2017-2018 klo 15 pieni pääsiäiskirkko Kerhoissa ohjattua ja vapaata toimintaa ­pienille koululaisille ammattitaitoisten ­lastenohjaajien johdolla. Kirkkokahvit ja mehut Kerhopäivä klo 9–13 (maksuton, lapsilla mukana omat eväät) ▶▶Röykkä, Toimela, Männikönaukio 4 Toiminta on tarkoitettu 1–2-luokkalaisille sekä muiden luokka-asteiden erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Toimintaan haetaan sähköisesti kunnan Helmi-verkkopalvelun kautta ja hakuaika on 27.3.–30.4.2017. Tarkempi hakulinkki löytyy osoitteesta www.nurmijarvi.fi/perhe_ja_hyvinvointi/opetus_ja_koulutus Toiminta on ohjattua vapaa-ajan toimintaa välittömästi koulupäivän jälkeen turvallisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan ohjaamana. Päätökset lasten valinnoista lähetetään huoltajille 24.5.2017 mennessä. Lisätietoja www.nurmijarvi.fi/nuoriso tai Nurmijärven kunnan nuorisopalveluista 040 317 2060 tai 040 317 2059 sekä muilta palvelunjärjestäjiltä. klo 14 virpovitsojen koristelua - omat vitsat mukaan - koristeet saat meiltä (nuorisotila, yläkerta) - virpojien ja vitsojen siunaus (kirkkosalissa) Tervetuloa! 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 Kerhopäivä klo 9–15 (60 € / viikko, kerhossa tarjotaan lämmin ruoka ja välipala) ▶▶Kirkonkylän seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7 ▶▶Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6 ▶▶Rajamäen kirkko, Patruunantie 7 Hakuaika päättyy 7.4. www.nurmijarvenseurakunta.fi/lapsille-ja-­ perheille/koululaisten -kesakerhot

Rukoushelmet päiväkerhossa Klaukkalan päiväkerhossa annam- me lapsille monipuolista kristillistä kasvatusta. Viime vuosien aikana kristillinen kasvatus on rakentunut erityisesti piispa Martin Lönnebon kehittämien rukoushelmien ympärille. Jokaiselle 18 helmellä on oma hengellinen merkityksensä, jota yhdessä lasten kanssa tutkimme eri raamatunkertomusten ja kirkkovuoden teemojen näkökulmasta. Tavoitteena on, että asiat jäävät paremmin mieleen, kun niitä saa pohtia konkreettisen esineen kautta. Rukoushelmet ovat kulkeneet mukanamme yhteisissä hartaushetkissä ja kädentaidoissa. Kaikki alkoi syksyllä suuresta aarteenmetsästyksestä, jossa etsimme helmiä yhdessä kirkon takapihan metsästä ja kirkosta. Lapset saivat itse kerätä helmet ja koota niistä itselleen helminauhan. POIMINTOJA RUKOUSHELMINAUHASTA ▶▶Jumalahelmi on suuri, kullanvärinen helmi, joka muistuttaa meitä Jumalan suuruudesta ja kirkkaudesta. Kerhossa pohdimme yhdessä, minkälaiseksi lapset kuvittelevat Jumalan. Pidimme maalaushartaushetken, jossa maalasimme Jumalasta kuvia vesiväreillä. Jumalahelmi nousi monessa hartaushetkessä esille, ja sen sanoma sopii oikeastaan kaikkiin kirkkovuoden ajankohtiin. ▶▶Minähelmi on pieni valkoinen helmiäishelmi. Minähelmi kertoo, kuinka olemme kaikki jumalankuvia mä eka? Kuhinaa, vaatteiden kahinaa ja nauruakin. – Mä laitoin mun pipon vahingos sun hihaan! – Eikä! Ja hihitys päälle. Syrjäinen kylä, eristyksissä? No ei siltä ainakaan tunnu. Srk:n kerhotoiminta pitää yllä, vaalii vanhaa perinnettä, sitä, että kaikki toiminta ei tapahdu siellä missä on eniten ihmisiä, asutusta. Kerho pitää sinnikkäästi puoliaan syrjäisessä kylässä ja tyytyväisyys vanhempien parissa on taattu. Kerhoryhmät täyttyvät tasaiseen tahtiin aina syksyn mittaan. Toivottavas- TOIMITILAT Klaukkala ▶▶Monitoimitalo, Kuntotie 3  ­ (Nurmijärven kunta) ▶▶Seurakuntakeskus, Ylitilantie 6   (Nurmijärven seurakunta) ▶▶Harjula, Viljelystien ­kerhuohuone, Viljelystie 15 (Tmi Miia Kalliomäki) ▶▶Syrjälän koulu, Syrjäläntie 35 (Tmi Miia Kalliomäki) ▶▶Haikalan nuorisotila, Professorintie 5, (Tmi Miia Kalliomäki)  ▶▶Vendlaskolan, Syrjäläntie 35 (Katja Salo) Lepsämä ▶▶Lepsämän koulu, Lepsämäntie 775  (Tmi Miia Kalliomäki) Metsäkylä ▶▶Metsäkylän koulu, Järventaustantie 163 (Nurmijärven seurakunta) Uotila ▶▶Uotilan koulu, Uotilan koulutie 81 (Nurmijärven seurakunta) Nurmijärven Kirkonkylä ▶▶Ahjola, Nahkurintie 6 (Nurmijärven kunta) ▶▶Kuusela, Malakiaksentie 5 (Nurmijärven seurakunta) Rajamäki ▶▶Nuorisotila, Kievarintie 14 (Nurmijärven kunta) ▶▶Länsikaaren koulu, Kehätie 37 (Taikakontti) Röykkä ▶▶Röykän Toimela, ­Männikön­aukiontie 14 (Nurmijärven ­seurakunta) Karhunkorpi ▶▶Karhunkorven koulu, Raalantie 309 (Katja Pitkänen) ti myös jatkossa. Näin taataan toiminta myös paikoissa, missä ei niin tunkua, mutta silti tarpeeksi lapsia. Ja Raalan vanha koulu saa toimia tärkeässä virassaan iän tuomalla varmuudellaan. Olla osana lasten varhaiskasvatusta. Sitä vartenhan se on oikeastaan rakennettukin. Raalan kerho loppuu ja on aika kääntää auton nokka kohti Herusta. Sitä ennen pidän vielä katseeni hetken kauniissa perinnemaisemassa. Pysähdyn. Kyllä on kaunista. ja Hänelle äärettömän rakkaita aarteita. Minähelmeen liittyen olemme tarkastelleet itseämme peilistä, pohtineet vahvuuksiamme, ottaneet toisistamme valokuvia ja maalanneet omakuvia. ▶▶Kasteenhelmi, valkoinen puuhelmi, muistuttaa meitä siitä, että meidät on kastettu Jeesuksen seuraajiksi. Tutustuimme kerhossa kasteeseen tekemällä lattiakuvia ja leikkimällä ristiäisiä. Saimme myös kokoontua kirkon suuren kastemaljan ympärille muistelemaan omaa kastettamme. ▶▶Rakkauden helmiä on kaksi. Ne ovat punaisia puuhelmiä. Toinen niistä muistuttaa Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan, joka on erityisesti esillä jouluna ja pääsiäisenä. Toinen rakkauden helmi taas kertoo ihmisten välisestä rakkaudesta ja ystävyydestä. Tähän liittyen pohdimme mm. minkälainen on hyvä ystävä. Olemme myös paljon opetelleet sitä, miten toista ihmistä pitäisi kohdella. On ilahduttavaa nähdä, miten hyvin lapset oppivat muistamaan eri helmien merkityksiä ja yhdistämään niitä käsiteltäviin aiheisiin. Jokainen lapsi saa kerhosta muistoksi oman rukoushelminauhansa. Parhaassa tapauksessa se säilyy mukana koko elämän. ◀ Kirsi Risto & Mirkka Hella Herusten ruskea, kodikas mökki, entinen kioski, toimii lasten kerhopaikkana. Vanhat tarrat ikkunoissa, ”Kioski on kiva”, muistuttavat rakennuksen entisestä virasta. Tarrojen sanoma ei ole mihinkään muuttunut. Kerho on kiva! Mökki on sananmukaisesti keskellä kylää, vieressä mahtava metsä ja hienot ulkoilumahdollisuudet. Kysymys kuuluukin heti kerhoilun alkumetreillä: – Hei, mennäänks me tänään mettää? Joo. Mennään. ◀ Teksti ja kuvat Eeva Aro Haku päiväkerhoihin toimintakaudelle 2017–2018 Päiväkerho on tarkoitettu 3–6-vuotiaille lapsille. Kerhojen kokoontumiskerrat ja ‑ajat vaihtelevat 1–3 krt / vko, 2–4 h kerrallaan. Kerhopaikat: ▶▶Harjula, Viljelystie 5 ▶▶Herusten kioski, ­ Herustentie 248 ▶▶Kirkonkylän seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 ▶▶Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6 ▶▶Lepsämä, Kuusirinteen ­kerhotalo, Herontie 1 ▶▶Metsäkylän VPK-talo, ­Palokunnankuja ▶▶Parkkimäki, Urheilutie, Nurmijärvi (metsäkerho v. 2013 syntyneille lapsille) ▶▶Perttulan Kansantalo, ­Nummenpääntie 9 ▶▶Raalan entinen koulu, ­Hynnänkorventie 281 ▶▶Rajamäen kirkko, ­ Patruunantie 7 ▶▶Röykkä, Toimela, ­Männikönaukiontie 4 Haku ensisijaisesti sähköisellä hakulomakkeella www.nurmijarvenseurakunta.fi/lapsille-ja-perheille/päiväkerhot Varmistaakseksi lapsesi kerhopaikan, täytä kerhohakemus su 30.4. mennessä. Lisätiedot: lapsi- ja perhetyön toimisto, Taina Rauhala, 050 356 4881, taina.rauhala@evl.fi. Metsäkerho -13 syntyneille lapsille ▶▶2,5h / 1 krt / vko. ▶▶Ulkoilua ympäri vuoden säällä kuin säällä. ▶▶Iloa, elämyksiä ja luontokokemuksia kiireettömästi. ▶▶Viihdytään yhdessä monipuolisessa oppimisympäristössä! Lisätietoja: Sanna Puhakka, 050 467 2454. Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 • 5

IKKUNA MAAILMAAN Osallistuin viime marraskuussa Suomen Lähetysseuran opintomatkalle Thaimaahan. Matkan jälkimmäinen puolisko vietettiin maan pohjoisosan vuoristokylissä tutustuen SLS:n siellä tekemään työhön ja paikallisiin ihmisiin. teksti ja kuvat: Iiris Savolainen O pintomatkamme jatkui 10.11.16 Bangkokista Thaimaan pohjoisosaan Naaniin lentäen, josta jatkoimme autokyydeillä kohti vuoristokyliä, lähelle Laosin rajaa. Matkaa seuraavana päivänä vietimme kaksi yhteistä seminaaripäivää pastori Amnuyaun, evankelistojen ja joidenkin nuorten kanssa Baan Denin kylässä. Saimme kuulla täällä asuvan lua-heimon elämästä ja siitä, miten kristinusko on tuonut heidän elämäänsä toivoa ja rohkeutta. Ennen pahojen henkien pelko ja poppamiehet olivat hallinneet heidän elämäänsä. Paikallisilla evankelistoilla, joista huomasin monien olevan nuoria naisia, on paljon työtä. Jokaisella heillä on yksi tai kaksi seurakuntaa tai saarnapaikkaa, joissa he pitävät jumalanpalveluksia viikonloppuna. Evankelistat tuntevat paikalliset tavat ja ovat mukana ihmisten arjessa auttaen monin tavoin. He rakentavat taloja, hoitavat monia kylien hyvinvointiin liit- Eräs Baan Napongin evankelistoista kotikäynnillä. Kohtaamisia Naanissa, Thaimaan vuoristokylissä Vuoristoseutujen maisemat olivat ihan toista kuin Thaimaasta yleensä näkemäni kuvat. Huay Miin kyläkirkossa on alkamassa messu. 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 12.3.2017 Tämä mies oli aiemmin poppamies, mutta on kääntynyt kristityksi. tyviä projekteja (esim. siankasvatusprojekti) sekä tekevät kotikäyntejä. Lisäksi he opiskelevat kitaransoittoa, uusia lauluja ja virsiä. Seminaaripäiviemme lisäksi teimme vierailuja kyliin ja koteihin tutustuen heidän elämäänsä ja rukoillen heidän puolestaan. Saimme olla osa jumalanpalveluksia ja yhteisiä ruokahetkiä. Viimeinen yhteinen hetkemme oli Baan Napongin kylässä paikallisten lähetystyöntekijöiden Riikka-Maria ja Tomas Kolkan sekä seurakuntalaisten järjestämä jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksen jälkeen esirukoushetkessä eräs nainen kumartui eteeni pyytäen esirukousta kipuihinsa. Siinä hetkessä me toisillemme vieraat, toistemme kieltä ymmärtämättömät, kohtasimme toisemme. Lähtiessäni annoin viimeiselle hyvästelemälleni ihmiselle, vanhalle naiselle matkan aikana askartelemani rukoushelminauhan. Bangkokissa ja täällä köyhällä, mutta kauniilla vuoristoseudulla kohtaamistani ihmisistä jäi mieleeni kiitollisuus siitä, että olin saanut elää hetken heidän kanssaan. ◀

NÄIN MEISTÄ TULI LUTERILAISIA ▼ 5 Minkälaista on olla luterilainen? L KUVA: TIMO SAARINEN uterilaisuuden juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, ikään kuin sisään rakennettuna, ei aina erityisen näkyvänä tekijänä. Se on tapoja ja arvoja ilman ulkoista pakkoa tai uskonnollisia normeja. Se on myös vastuuta lähimmäisistä. On sanottu, että ”meidät on pelastettu palvelemaan”. Luterilaisuus on vahvasti yhteisöllistä arjen kristillisyyttä, johon kaikki kastetut (= kristityt) osallistuvat tasavertaisina. Tämä on seurausta jo Martti Lutherin korostamasta kansankielen käytön tärkeydestä ja kaikkien seurakuntalaisten osallistumisen mahdollisuudesta kirkossa. Näin seurakuntalaiset ovat luterilaisissa seurakunnissa mukana toimittamassa jumalanpalveluksia ja päättämässä seurakuntien hallinnosta. Yhteinen virsilaulukin on osa tätä käy- mieli tekisi. Usein sanotaan, että usko tännön luterilaisuutta. ja kaste riittävät. Luterilainen ei välttämättä harjoi”Usko on Jumalan Pyhän Hengen ta uskoaan näkyvästi käymällä ahkeras- vaikuttamaa, sanatonta vastaanottati jumalanpalveluksissa tai puhumalla mista ja luottamusta Jumalaan. Usko uskostaan julkisesti, mutta esimerkiksi on enemmän kuin mielipiteet, ajatukset ja tunteet.” Näin totesi teol.tri Kari konsertit ja laulutilaisuudet ovat suosittuja. Kuula luennoidessaan Nurmijärvellä. Yhteisellä tai yleisellä pappeudella Sakramentiksi kutsutaan Pyhää toimitusta. Luterilaisilla niitä on kaktarkoitetaan sitä, että jokainen kristitty on kasteessa vihitty yhteiseen papsi: kaste ja ehtoollinen, kun katolisilla peuteen ja kutsuttu Kristuksen todisja ortodokseilla on seitsemän sakratajaksi. menttia. Erityisellä pappeudella tarkoitetaan papiksi vihkimistä, josta seuraa ”Luterilaisella työetiikalla” tarkoitetaan puhekielessä erittäin tunnollisoikeus erinäisiin kirkon tehtäviin. Sen ta työn tekemistä, suoranaista puurtaedellytyksenä on riittävä teologinen mista ja sen pitämistä ihanteena. koulutus. Luterilainen työetiikka on tutkiLuterilaisen opin mukaan usko on ja Kimmo Ketolan mukaan olemassa, vaikka siihen liitetyt mielikuvat voilahja. Uskoa, armoa tai pelastusta ei voi ansaita. Niistä ei voi käydä kauppaa vat olla harhaanjohtavia. Luterilainen nauttii työstään ja se on hänelle tärJumalan kanssa, vaikka ehkä joskus Jumalaa ajateltiin palveltavan arjen töissä ja tehtävissä. Luther oli kohtuuden ystävä ja hän ymmärsi myös elämän nautintojen päälle. keätä. Hän haluaa auttaa ja palvella sen kautta ihmisiä ja yhteiskuntaa. Seurakunnan Luther-luentosarjassa luennoinut filosofi Tuomas Nevanlinna totesi työn aseman todella muuttu- neen ihmisten elämässä reformaation jälkeen ja Jumalaa ajateltiin palveltavan nimenomaan arjen töissä ja tehtävissä. Luterilainen työetiikka on oikeasti olemassa, mutta kyse on mieluummin protestanttisesta tai puritaanisesta työstä. Luther oli Nevanlinnan mukaan kohtuuden ystävä tässäkin ja hän ymmärsi myös elämän nautintojen päälle. Elämän ei tarvitse olla kärsimystä. Luterilaisessa tai protestanttisessakaan työetiikassa ei kuitenkaan ole ajatusta, että sillä varmistettaisiin pelastus. Hyvillä teoilla tai almujen antamisella ei ”sielu taivaaseen vilahda”. Sen kumoamisestahan koko reformaatio lähti liikkeelle. ◀ Markku Jalava Lähde: Osallistuva luterilaisuus, tutkimus kirkosta ja suomalaisista vuosina 2012 – 2015, Kimmo Ketolan artikkeli Luterilainen usko nykyajan Suomessa. Niin monta tärkeää asiaa Yhteiskunnassamme, jonka kiinteä osa kansankirk- komme on, on menossa monia tärkeitä keskustelunaiheita. Uusi avioliittolaki, turvapaikanhakijat ja paperittomien kielteisen turvapaikkapäätöksen Ota vastaan tämä suurin rakkaus. Kerro tästä rakkaudesta myös eteenpäin niin sanoin kuin teoin. saaneiden turvapaikanhakijoiden kasvava määrä, eutanasia, maamme talous, maailmanpoliittinen tilanne, ilmastonmuutos. Aiheita ei ole vaikea löytää. Kaikissa asioissa on joka tapauksessa muistettava, että mukana ovat aina tavalla tai toisella me Jumalan rakastamat ihmiset. Vaan mitä rakkauden kohteena olemisemme vaatii meiltä lähimmäistemme rakastamisen ja kaikkiaan tästä maailmasta huolehtimisen suhteen? Kysymykset ovat suuria ja vaikeita – juuri siksi meidän on yhdessä etsittävä näihin kysymyksiin vastauksia. Ja yhdessä rukoiltava Jumalalta viisautta toimia oikein mutkikkaiden, monitahoisten asioiden kohdalla. Ja kaiken keskellä. Katsokaamme ydintä. Juuri Ju- malan rakkautta, joka näkyy tänäkin pääsiäisenä Jeesuksen uhrikuolemana syntiemme sovittami- KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra seksi. Sinun ja minun puolestani vuotaneena Vapahtajamme sovintoverenä. Tässä on turvamme. Ristiinnaulitussa ja ylösnousseessa Herrassamme. Ota vastaan tämä suurin rakkaus. Kerro tästä rakkaudesta myös eteenpäin niin sanoin kuin teoin. Siunattua ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä Sinulle! ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 • 7

KUVA: KIRKON KUVAPANKKI / MIKAELA LAX Suklaamunien yllätys kuvastaa pääsiäisaamun iloa siitä, että Jeesus nousi ylös. VIESTEJÄ uudesta elämästä Pääsiäinen on kristittyjen suurin juhla, kirkkovuoden kohokohta, johon liittyy paljon symboliikkaa. Mutta miten ihmeessä jäniskin liittyy kristilliseen pääsiäiseen? P Teksti Anu Heikkinen ääsiäisen tapoihin, koristeisiin ja ruokiin kätkeytyy paljon kristinuskon keskeistä symboliikkaa. Kirkkaanväriset pääsiäismunat, rairuohossa nököttävät suloiset tiput ja loistavan keltaiset narsissit kertovat ylösnousemuksesta ja ilosta. Jopa pääsiäispupu viestii siitä, että kuolema on voitettu. vat jäniksen itselleen erottuakseen katolisista pääsiäisen viettäjistä. Munia tuovasta, kätkevästä tai jopa munivasta pupusta tuli suosittu lasten satuhahmo. Suomessa pääsiäispupu tuli tunnetuksi vasta 1900-luvulla. Vanhan uskomuksen mukaan jänis nukkuu silmät auki. Siksi se on yhdistetty Jeesukseen, joka ei kuollessaankaan nukkunut ikuiseen uneen. Pääsiäismuna on ylösnousemuksen ja uuden elämän vertauskuva. Munan kuori on kova kuin Jeesuksen suljettu hauta, josta elämä murtautui ulos. Suklaamunien yllätys kuvastaa pääsiäisaamun iloa siitä, että Jeesus voitti ylösnousemuksellaan kuoleman. Pääsiäismunan historia ulottuu esikristilliseen aikaan. Muna on ollut monissa kulttuureissa luomisen, hedelmällisyyden ja kasvun symboli. Mielleyhtymä kuoren sisään kätketystä elämästä oli tuttu varhaiskristityille. Varsinkin ortodoksisessa kirkossa pääsiäismunien maalaaminen on vanha perinne, mutta myös läntisessä kristikunnassa tapa on yleinen. Legendan mukaan jo Magdalan Maria ojensi ylösnousemusta epäilleelle Rooman keisari Tiberiukselle punaiseksi värjätyn munan ja kertoi Jeesuksen nousseen kuolleista. Punainen väri symboloi Kristuksen ristillä vuotanutta verta. pääsiäiseen. Munasta kuoriutuva keltainen untuvikko liittyy kevääseen ja uuteen elämään. Se voidaan nähdä myös Kristuksen ylösnousemuksen vertauskuvana. 1900-luvulla tipusta tuli pääsiäiskoristeiden ja pääsiäiskorttien ylivoimaisesti suosituin aihe. Kana on melko harvinainen kristillinen symboli, mutta sekin saattaa kurkistella pääsiäisruohon joukosta. Poikasiaan hoivaava kana kuvastaa turvaa ja Jumalan huolenpitoa. Kristillisessä kirkkotaiteessa kukko on ollut tärkeä valppauden ja kestävyyden vertauskuva. Kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka kielsi Jeesuksen kolme kertaa. Kirkkojen kellotapuleissa kukko muistuttaa valvomisesta ja rukoilemisesta. Lapsille muniva pääsiäiskukko on omalaatuinen sekoitus aapiskukkoa ja munia tuovaa pääsiäispupua. Nopeasti lisääntyvää jänistä on mo- palmunlehviä. Kansa levitti innoissaan palmunlehviä tielle, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Kristuksen kuninkuutta kuvaavat palmunlehvät ovat olleet osa kristillistä pääsiäisen viettoa varhaisen kirkon ajoista saakka. Pyhät oksat ovat kuuluneet esimerkiksi katolisiin pääsiäiskulkueisiin. Suomessa palmunlehvän tehtävän on saanut pa- nissa kulttuureissa pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana. Keski-Euroopassa jäniksiä uhrattiin aikoinaan muinaiselle kevään jumalattarelle, Ostaralle. Kotieläimenä pidettyjä jäniksiä annettiin keväisin myös lahjaksi. Pääsiäiseen jänis liitettiin jo ennen uskonpuhdistusta. Protestantit omi- Tipu, kana ja kukko liittyvät myös ju, joka on pohjolassa ainoa pääsiäisen aikaan kukkiva oksa. Koristellut pajunoksat yhdistyvät Suomessa virpomiseen. Karjalassa ja Itä-Suomessa on ollut tapana toivottaa sukulaisille ja naapureille onnea ja siunausta virpomalla joko palmusunnuntaina tai sen aattona. Virpomisen yleistyessä itäiseen perinteeseen on yhdistynyt länsisuomalainen tapa pukea lapset noidiksi ja trulleiksi pääsiäisen aikaan. Rairuohon kasvattaminen on var- sin uusi pääsiäisperinne. Varhaisimpia suomalaisia mainintoja siitä on Kotilieden ohje vuodelta 1936, jossa neuvotaan kylvämään ”pääsiäisniitty pöydänsomisteeksi”. Tapa yleistyi vasta 1960-luvulla. Viime vuosina pääsiäiskoristeena on saavuttanut suosiota myös ohra, joka kasvattaa rairuohoa vahvemman oraan. Pajunkissaoksat ovat suomalaisten 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 Narsissi on Jeesuksen ylösnousemuksen vertauskuva. Varsinkin lapsiperheissä rairuoho on suosittu pääsiäiskoriste, jonka joukkoon asetellaan yleensä pääsiäismunia, tipuja, pupuja ja kukkia. Nopeasti kasvava rairuoho voidaan monien sitä vanhempien pääsiäiskoristeiden tapaan nähdä uuden elämän vertauskuvana. Pääsiäislammas on vähitellen löytänyt tiensä suomalaispöytiin. Lammaspaisti, Suomessakin yleistynyt juhlaruoka, periytyy kristityille juutalaisesta pääsiäisestä eli pesachista. Juutalaisuudessa lammas muistuttaa tapahtumista, jotka liittyvät israelilaisten Egyptin orjuudesta lähtemiseen. Vanhan testamentin mukaan israelilaiset teurastivat lampaan ja sivelivät sen verellä ovenpielet, jotta egyptiläisten esikoispojat surmannut tuhon enkeli kulkisi heidän talojensa ohi. Jeesus antoi pääsiäislampaalle uuden merkityksen viimeisellä ateriallaan. Hän itse oli Jumalan karitsa, joka uhrasi henkensä ihmisten vapauttamiseksi. Mämmin alkujuuri on happamaton leipä. Perinteisin suomalainen pääsiäisruoka mämmi juontaa juurensa juutalaisen pääsiäisen leipään. Hapan liitetään juutalaisessa perinteessä pahaan, minkä vuoksi koti puhdistetaan juhlan edellä kaikesta happamasta. Kristillisessä perinteessä happamaton leipä on pahuuden vallasta vapautumisen ja Kristuksen sovitustyön vertauskuva. Mämmiä on valmistettu ainakin 1700-luvun alusta lähtien. Alun alkaen se on ollut pitkäperjantain ruoka, jota rohjettiin syödä myös paaston aikana. Pääsiäisenä mämmiä nautitaan kerman ja sokerin kera. Pasha taas on venäläisperäinen or-

Pääsiäinen yhdistyy monen mielessä keltaiseen, kevään ja uuden elämän väriin. todoksien pääsiäisherkku, joka kuuluu myös monen luterilaisen pääsiäiseen. Pashaa on alkujaan valmistettu pääsiäistä edeltävän suuren paaston aikana kerätystä maidosta, jota säilytettiin rahkana. Pashan makeus viittaa mämmin tavoin happamattomaan eli pahasta ja synnistä vapautumiseen. Kreikassa ja monissa muissa maissa pashaa vastaa pääsiäisjuusto. Pääsiäisnoidat temmeltävät lankalau- antaina. Vanhoissa kansanuskomuksissa ajateltiin, että pahat henget ja noidat pääsivät riehumaan vapaasti pääsiäistä edeltävänä lauantaina, jolloin Jeesus oli haudassa. Pahalta suojauduttiin sytyttämällä pääsiäistulia, ja Pohjanmaalla pääsiäiskokot palavat edelleenkin pääsiäisyönä. Pikkutyttöjen pukeminen pääsiäisnoidiksi on ikivanha ruotsalainen tapa. Perinne levisi ensin Suomen rannikkoseutujen ruotsinkielisille alueille ja sieltä palmusunnuntain virpomistapojen kautta muualle maahan. Pääsiäisen kukat ovat valkoisia tai kel- KUVA: KIRKON KUVAPANKKI / MARIA MANELIUS Vanhan uskomuksen mukaan jänis nukkuu silmät auki. Siksi se on yhdistetty Jeesukseen, joka ei kuollessaankaan nukkunut ikuiseen uneen. taisia. Suosikkikukka narsissi on kaunis uuden elämän vertauskuva. Kristillisessä perinteessä sitä pidetään Jeesuksen ylösnousemuksen ja kuoleman voittamisen kukkana. Narsissi kasvaa kevään tullen sipulista mullan alta maan pinnalle, pimeästä kohti valoa. Kylmää talvea seuraavat kevät, ilo ja toivo. Pääsiäisenä kirkkojen alttareita koristavat pääsiäisliljat, puhtauden ja viattomuuden vertauskuvat. Lilja muistuttaa siitä, että synnitön Jeesus kuoli syntisten ihmisten puolesta, jotta he saisivat uuden elämän. Pääsiäinen yhdistyy monen mielessä keltaiseen, kevään ja uuden elämän väriin. Kirkoissa pääsiäisen liturginen väri on valkoinen. Kiirastorstain katumusta kuvaavaa violettia ja pitkäperjantain mustaa, kuoleman surun väriä, seuraa ilon, kiitoksen, puhtauden ja riemun väri. ◀ Julkaistu ensimmäisen kerran Kirkko & Kaupunki -lehdessä 22.3.2015 Lähteet: Pentti Lempiäinen: Pyhät ajat. Kirjapaja, 1995. Evl.fi-verkkopalvelu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Vuotuisjuhlat-tietopaketti Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 • 9

PALMU­SUNNUNTAISTA PÄÄSIÄISEEN PALMUSUNNUNTAINA 9.4. ’Kunnian kuninkaan alennustie’ Matt. 21: 12–17 Messu ▶▶ Nurmijärven kirkossa klo 10 ▶▶ Rajamäen kirkossa klo 10 ▶▶ Klaukkalan kirkossa klo 12 Klaukkalan Martat tarjoavat kirkkokahvit ja ­järjestävät myyjäiset: pääsiäisleivonnaisia, ym. HILJAISEN VIIKON ­ MAANANTAINA 10.4. ’Jeesus Getsemanessa’, Matt. 26: 30–56 PITKÄPERJANTAINA 14.4. Iltakirkko Nurmijärven kirkossa klo 18 ’Jumalan karitsa’, Matt. 27: 33–54 HILJAISEN VIIKON TIISTAINA 11.4. ’Jeesus tutkittavana’, Matt. 26: 57 Iltakirkko Nurmijärven kirkossa klo 18 Elokuva Risen (K12) pääosassa Joseph Fiennes, 107 min. Klaukkalan kirkossa klo 18 HILJAISEN VIIKON KESKIVIIKKONA 12.4. Sanajumalanpalvelus ▶▶ Nurmijärven kirkossa klo 10 ▶▶ Rajamäen kirkossa klo 10 ▶▶ Klaukkalan kirkossa klo 12 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Nurmijärven kirkossa klo 15 LAUANTAINA 15.4. ’Jeesus haudassa’ Matt. 27: 62–66 PÄÄSIÄISYÖ ‘Jeesus tuomitaan’, Matt. 27: 11–32 ’Kristus on voittanut kuoleman’ Mark. 16: 1–8 Iltakirkko Nurmijärven kirkossa klo 18 Pääsiäisyön messu Nurmijärven kirkossa klo 22, jonka jälkeen yöpala nyyttäriperiaatteella seurakuntakeskuksessa Hiljaisen viikon passio Rajamäen kirkossa klo 18 Elokuva A. D.: Kingdom and Empire (K12), pääosassa Aidan Levy, 2 x 45 min. Klaukkalan kirkossa klo 18 KIIRASTORSTAINA 13.4. ’Pyhä ehtoollinen’, Matt. 26: 17–30 Messu ▶▶ Nurmijärven kirkossa klo 19 ▶▶ Klaukkalan kirkossa klo 19 ▶▶ Rajamäen kirkossa klo 18 Elokuva THE PASSION OF THE CHRIST (K18), 124 min., pääosassa Mel Gibson Klaukkalan kirkossa n. klo 20.30 NURMIJÄRVI KLAUKKALA Nuorisotalossa, Pappilantie 1 ▶▶Kuppila to klo 15–18 (ei 27.4., 4.5.). Kevään viim. 1.6. ▶▶Nuortenillat to klo 18– 20 (ei 27.4., 4.5.). Kevään viim. 1.6. Isostoiminta ▶▶Uusien isosten illat ti klo 18–20: 4.4., 9.5., 16.5. ▶▶Vanhojen isosten illat ti klo 18–20: 11.4., 16.5. Nurmijärven kirkossa, Aleksis Kiven tie ▶▶Messu su klo 10 Mukaan bänditoimintaan Iiris Savolainen iiris.savolainen@evl.f,i 050 320 7397 Kirkon nuorisotilassa, Ylitilantie 6 ▶▶Kuppila ti klo 15–17 (ei 11.4.), kevään viim. 9.5. ▶▶Nuortenilta ti klo 17– 18.30 (ei 11.4.) kevään viim. 9.5. ▶▶Nuorten lauluryhmä klo 14–15.30 su 23.4. Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 ▶▶Messu su klo 12 1. PÄÄSIÄISPÄIVÄNÄ 16.4. ’Kristus on ylösnoussut!’ Matt. 28: 1–8 Koko perheen VAPUNAATTO Nurmijärven seurakuntakeskuksessa su 30.4. klo 17 mukana mm. Jari Araneva simaa ja munkkeja iloista, lähetysaiheista ohjelmaa arpajaiset lähetystyön hyväksi. Messu ▶▶ Nurmijärven kirkossa klo 10 ▶▶ Rajamäen kirkossa klo 10 ▶▶ Klaukkalan kirkossa klo 12 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄNÄ 17.4. ’Ylösnousseen kohtaaminen’ Matt. 28: 8–15 Sanajumalanpalvelus Nurmijärven kirkossa klo 10 Kyläkirkko Röykän Toimelassa klo 10 RAJAMÄKI Nuorisotila Nurkassa, Patruunantie 1 ▶▶Iltapäiväkuppila ke klo 15–17 ▶▶Nuortenilta ke klo 17–19: 5.4., 26.4., 3.5., 10.5. ja 17.5. ▶▶Kuppila to klo 17–20. ▶▶Nurkan pelikerho pe klo 18–21 / fb.com/pelikerho Rajamäen kirkossa ▶▶Messu su klo 10 Nuorten kevätbileet Sääksissä su 21.5. klo 16–19 NUORTEN KEVÄT ’17 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 VARHAISNUORTEN LEIREJÄ KESÄLLÄ 2017 Sääksin leirikeskuksessa, Sääksjärventie 144, Kiljava 1. Varhaisnuorten leiri 7–13-vuotiaille tytöille ja pojille ma–to 12.–15.6, hinta 80 €. 2. Varhaisnuorten leiri 7–13-vuotiaille tytöille ja pojille to–su 15.–18.6., hinta 80 €. 3. Varhaisnuorten leiri 10–13-vuotiaille tytöille ja pojille ma–to 19.–22.6, hinta 80 €. Leirihintoihin tulee sisaralennus, mikäli samasta perheestä osallistuu useampia lapsia. Perustellusta syystä leirin ikärajoista voidaan poiketa. Leirit ovat teemallisia yöpymisleirejä. Ilmoittautuminen sähköisesti seurakunnan nettisivujen kautta, www. nurmijarvenseurakunta.fi (Nurmijärven seurakunta/osallitu/ryhmät/kouluikäisille/leirit 2017). Leireille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje, josta selviää tarkempi leiriohjelma. Lisätietoa: Maritta Kopsala, 050 343 5086, maritta.kopsala@evl.fi. Markku Pispala, 040 556 5863, markku.pispala@evl.fi Musiikkileiri Sääksin leirikeskuksessa su–pe 25.6.–30.6. ▶▶opetettava soitinvalikoima muotoutuu ilmoittautumisten mukaan ▶▶ohjelmassa myös orkesteri, yhtyeitä ja ­kuoro ▶▶leirille otetaan 45 oppilasta, 8 – 15 -vuotiaita musiikin opiskelijoita soitin- ja ikäjakauman perusteella, karsien tarvittaessa ilmoittautumisjärjestyksen ja iän perusteella ▶▶leirin hinta 250 € ensimmäiseltä lapselta, seuraavilta 175 €. Tiedustelut: Maritta Kopsala: maritta.kopsala@evl.fi tai Urpo Rauhala: urpo.rauhala@ numo.fi Ilmoittautumiset: Ilmoittautuminen sähköisesti seurakunnan nettisivujen kautta, www. nurmijarvenseurakunta.fi (Nurmijärven seurakunta/osallistu/ryhmät/kouluikäisille/leirit 2017). Yhteistyössä Nurmijärven musiikkiopisto.

KUVA: HEIDI RAUTIONMAA KIRJAHYLLYSTÄ ”Erilaisuus johtaa moniääniseen dialogiin” On sanottu, että maallistuminen syö kulttuuripoliittisia kysymyksiä. Uskontotieto on tärkeä osa yleissivisuskontojen asemaa elämässämme ja yhteiskunnassa, mutta näin ei ole käy- tystä. nyt, mieluummin päinvastoin, uskonKirjassa luodaan katsaus myös ustojen tuntemus on entistä tärkeämpää. kontodialogiin ja sen tarpeeseen. ”Samanlaisuus on mykkä monologi, eriTässä tarkoituksessa Kirkon tutkimuskeskus on eräiden muiden taholaisuus johtaa moniääniseen dialogiin.” jen kanssa julkaissut kokoomateoksen Kirja on mielenkiintoinen ja hyödyl”Monien uskontojen ja katsomusten Suomi” (Kirkon tutkimuskeskus linen hakuteos moneen käteen. Teos alkaa esikristillisestä perinteestä ja 2017). kristillisten kirkkojen kautta mennään Kirjan tekijät sanovat ”uskontojen ja katsomusten tuntemuksen ja niiden maailman uskontoihin, joita käsitellään suomalaisesta näkökulmasta. yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtämisen tulleen entistä tärkeämRekisteröityjen uskonnollisten yhmäksi monikulttuurisessa yhteiskundyskuntien määrä on Suomessa kasnassamme”. vanut viime vuosina nopeasti. Kun Tietoa uskonnoista tarvitaan jo jo- vuonna 2000 tällaisia yhdyskuntia oli kapäiväisessä elämässämme, mut49, oli niitä vuoden 2015 lopussa jo 110. ta myös monissa viranomaistehtäJäseninä niissä oli – kansankirkot vissä. Monet joutuvat ratkaisemaan pois lukien – 1,6 prosenttia suomalaisista eli 88 000 henkilöä. Yhdyskunosallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen nista kolmasosa on kristillisiä. liittyviä juridisia, koulutuksellisia ja Pöytä on katettu kaikille Piispa Irja Askola muistuttaa uudes- sa kirjassaan pääsiäisen olevan juhlan meille kaikenlaisille ihmisille. Pääsiäisen kohdalla Askola kirjoittaa muun muassa: ”Pääsiäisviesti on lupaus luottamuksesta, kutsu kulkea sen varassa, että valo on synkkyyttä suurempi ja eräänä päivänä selättää sen, mikä ahdistaa.” Pitkäperjantain synkkyyttä seuraa pääsiäisaamun ilo. Piispa ja kirjailija Irja Askolan viime vuonna ilmestynyt teos ”Pöytä on katettu kaikille” noudattelee sikäli perinteistä hartauskirjojen muotoa, että siinä edetään kalenterin ja vuodenaikojen mukaan. Sen lukeminen sujuu ehkä parhaiten vuoden aikana luettavaksi. Irja Askola ei suoraan selitä raamatunkohtia, vaikka niiden sanoma on tekstien takana. Lähimmäisenrakkaus, suvaitsevaisuus ja vastuu muista ihmisistä ovat Uskontojen naisten kahvila on avoinna Helsingissä kerran kuussa. Kuva on kahvilasta naistenpäivänä Alppilan kirkolla. Kirjasta löytyvät myös ajantasaiset jäsentilastot niin kristillisistä kirkoista kuin muistakin uskonnoista Suomessa. Evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä on neljän miljoonan paikkeilla ja toisen kansankirkon ortodoksien 62 000. Uskontoihin kuulumattomia on 1,3 miljoonaa. Mielenkiintoista on perehtyä myös muiden kristillisten kirkkojen asemaan Suomessa ja niiden perusoppeihin. Samoin herätysliikkeiden synty ja historia esitellään tiiviinä pakettina. Ja kerrotaan, mitä tarkoittaa ”vapaat suunnat”. Ja mikä se Pelastusarmeija on? Oma lukunsa on vieraiden uskontojen kuten islamin ja Kaukoidän uskontojen tilanne Suomessa. Varsinkin islamin asema on pakolaisten myötä muuttunut. Tosin vastoin yleistä käsitystä myös maahanmuuttajista yli puolet on kristittyjä. ◀ Markku Jalava Irja Askolalle tärkeitä teemo- Arvostamista vai arvostelua? Vihjailuja, jotka toistuvat tässäkin ja vai reilua viestintää? teoksessa. Hän puhuu PyJospa oppisin puhumaan kuten hän hipaisusta ja sanoo, että hengitän: levollisesti, luottavaisesti, Jumalan kaunein sana jokaihappea ympärilleni tarjoten. Sanoitselle on ”tervetuloa.” taisin sitä, mikä on totta ja tekee hyvälle tilan. Itsellenikin puhelisin kuin Irja Askolan tekstit julistavat armoa ja iloa. Kirjaa lu- ystävälle, ymmärtäen. Käskysanoista kemalla ja ajatusten äärelle armon kielioppiin siirtyen.” pysähtyessä tulen luottavaiNäin piispa Irja Askola sivulla 100 selle mielelle. Lukukokemus- kirjassa Pöytä on katettu kaikille, Kirta avittaa kirjan kaunis ulkoasu. japaja 2016, 163 sivua. ◀ Markku Jalava Hän haastaa myös tämän päivän somekirjoittajat: ”Mitä salakuljetan kirjaimissani? Rakas perikuntani, Minuahan ei sitten laiteta arkussa maahan. Eh- kä uurnassa, mutta yhtä lailla tuhkani voi sirotella vaikka muistolehtoon. Veteen jäännöksiäni on turha sirotella, koska en koskaan ole välittänyt uimisesta. Hyvä, jos olen edes talviturkin uskaltanut heittää heinäkuun lämmössä. Arkkuunhan minut kuitenkin siunauksen ja polton ajaksi laitetaan, mutta älkää turhaan prameilko sen kanssa. Minuahan ei minkään kermakakun sisälle laiteta. Olen sitä paitsi ollut ihan tarpeeksi turhamainen jo eläessäni. Pahvinen tai käsittelemättömästä suomalaisesta puusta tehty arkku riittää - ja sen päälle kaunis arkkualba. Arkkualba paitsi kaunistaa, myös luo sopivan jatkumon kastemekon, rippialban ja papin alban kanssa. EKOHIPIN MORAALISAARNA Ida Vartiala ▼ pastori Ja niistä kukista. Älkää nyt hyvät ihmiset käyttä- kö vähiä rahojanne kalliisiin kukkalaitteisiin, jotka heti siunaustilaisuuden jälkeen unohdetaan. Ja nekin on puoliksi muovia kaikkien tukirakenteidensa takia. Jokainen voi tuoda yhden kukan – kaunista, yksinkertaista ja tyylikästä. Kunhan ette tuo ruusuja, niistä en pidä. KUVA: TIMO SAARINEN Muistotilaisuudessa tarjoillaan lähiruokaa, sato- kauden vihanneksia ja ehkä kalaa, jos haluatte oikein tuhlata. Lihanhan te ymmärrätte automaattisesti jättää väliin. Ja kun joskus (toivottavasti) muistelette minua hautuumaalla, unohtakaa kanervat ja havut, nuo hautuumaan ongelmajätteet. Kilokynttilä lyhdyssä, siinä muistelua minun makuuni. ◀ Ystävällisin terveisin, Ekohippi Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 • 11

Musiikkia kirkoissa pääsiäisviikolla PALMUSUNNUNTAIN KONSERTTI KUVA: TERO KONTTINEN su 9.4. klo 18 KLAUKKALAN KIRKKO Klaukkalan kirkon kuoro, joht. Janne Peltokorpi Satu Ranta ja Janne Peltokorpi, laulu Katja Korja, sello Leena Sipola, tekstit vapaa pääsy Jesse Laukkanen ja Veera Värtelä pohtivat päihdetyötä Klaukkalan Nikolai-Pubissa. Päihteiden käyttö ja yksinäisyys kulkevat käsi kädessä M inkä takia hoitoon ohjaaminen, puheeksi ottaminen tai puuttuminen on monissa tilanteissa vaikeaa? Perusajatus on yhteiskunnan asennevamma suhteessa päihteisiin, eritoten alkoholiin. Kulttuurimme synnyttää asenteita, että salajuopottelua pidetään täysin normaalina. Kun keski-ikäinen mies menee autotalliin ja ottaa huikan kumikengässä piilossa olevasta Leijonaviinapullosta, se on normaalia. Vaimo korkeintaan toteaa, että piilottaisit pullon nyt edes omaan kenkääsi! Päihderiippuvuus on sairaus siinä missä syöpä tai verenpainetauti. Diakoni Veera Värtelä on palannut vanhempainvapaalta töihin Klaukkalaan. Aluetyön lisäksi Veera vastaa koko kunnan alueella päihdeja kriminaalityöstä. ”No ekaks tulevat mieleen leirit, retket ja yksilötapaamiset. Ensiksi on synnytettävä luottamus ja rakennettava hyvä suhde ihmisen kanssa. Kyse on ihmisarvosta. Päihdeongelmainen tuntee monesti, että on jotenkin alempiarvoinen. Jokainen ihminen ja jokainen elämä on kuitenkin tosi arvokas!” Veera kertoo työstään. ”Olen käynyt muutaman kerran pantapaita päällä pubissa juttelemassa ihmisten kanssa. Olen myös tutustunut Jesse Laukkaseen (27). Jessen kanssa olemme miettineet, kuinka voisimme auttaa ja tukea etenkin Klaukkalan alueen nuoria ihmisiä. Osalla heistä ei tunnu olevan suuntaa elämälleen ja he käyttäytyvät aggressiivisesti, aivan kuin huutaen hätäänsä, nähkää minut, huomatkaa, että minulla on paha olla”, kertovat Veera ja Jesse tuntojaan.1 Kun ihminen myöntää itselleen ole- vansa päihderiippuvainen, hänellä on kaksi vaihtoehtoista elämäntapaa. Joko päihdekeskeinen tai raitis, toipumiskeskeinen elämäntapa. Päihdekeskeiseen tapaan kuuluu päihteiden käyttö, mutta myös hetkittäiset kuivat kaudet. Leivotaan pullaa pakkaseen ja uskotellaan baarimikolle, että karjalanpaisti on uunissa. Tulin vain käväisemään. Ratkaisevaa muutosta ei ole kuitenkaan tapahtunut korvien välissä. Raittiissa elämäntavassa ihmisen sydän on siirtynyt raittiuden puolelle. Ihminen on itsensä takia raitis. TOISEN PÄIVÄN ILTANA Hiljaisen viikon passio – musiikin ja ­sanan vuoropuhelua ke 12.4. klo 18 RAJAMÄEN KIRKKO Toteutus nuorten kuoro ja bändi vapaa pääsy SULOISIA SÄVELIÄ MENNEISYYDESTÄ Hän elää onnellista elämää päivä kerrallaan. ”Nämä ovat vaikeita asioita, mutta toipuminen on ymmärrettävä tienä tai matkana parempaan ja syvempään itsensä rakastamiseen”, toteavat Jesse ja Veera lähes yhdestä suusta. Kunnan ja seurakunnan päihdetyö ovat ihmisiä, tarvitsijoita varten. Yhteistyö ja ammattilaisten apu ovat kaikkien ulottuvilla. Ketään ei kuitenkaan voida kotoa hakea palvelujen piiriin, vaan ihmisen on itse otettava askel paranemisen suuntaan. Kun ihminen ottaa sen askeleen, apua on kyllä tarjolla. Klaukkalan kirkolla on jokaisena arkipäivänä (ma–pe) diakoniatyöntekijöitä tavattavissa. Samoin on Kirkonkylän ja Rajamäen kohdalla. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät nettisivuilta www.nurmijarvenseurakunta.fi. ◀ Tero Konttinen Diakoni Veera Värtelän tavoittaa parhaiten numerosta p. 044 422 0545 (ma–ke) Vanhan musiikin konsertti ma 17.4. klo 18 NURMIJÄRVEN KIRKKO Johanna Kilpijärvi, viola da gamba Heidi Peltoniemi, viola da gamba Mikko Ikäheimo, luuttu ja barokkikitara Satu Ranta, sopraano mm. Ortiz, de Milán, Telemann, Bach vapaa pääsy, ohjelma 10 € Talousarviomäärärahoista myönnettävät vuoden 2017 Kirkolliset avustukset Seurakunnan toimintaan osallistuvia järjestöjä ja sidosryhmiä pyydetään toimittamaan hakemuksensa perjantaihin 5.5.2017 klo 12 mennessä osoitteella: Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi. Myöhemmin jätettyjä anomuksia ei käsitellä. Hakemuksiin tulee liittää selvitys avustuksen käyttämisestä, sillä taloussäännön mukaan: ”Seurakunnan myöntämistä avustuksista on avustusta saaneiden yhdistysten annettava kirkkoneuvostolle vuosittain selvitys, josta ilmenee, että avustus on käytetty myönnettyyn tarkoitukseen.” Facebook-ryhmä: Päihderiippuvuuden hoito sydämen tielle Rakastettu on oikea nimesi ”Olin kestänyt kaiken, häpeää kestänyt en…” Juha Tapion ja Johanna Kurkelan upean laulun sanat pysäyttävät. On sanottu, että häpeä on tunteista kaikkein vaikein. Häpeässä on kyse koko minuuden arvottomuuden kokemuksesta, syvemmästä kokemuksesta siis vielä kuin syyllisyydessä. Terve syyllisyys helpottaa, kun rikkeet sovitaan, mutta häpeä kalvaa paljon syvemmältä ja vaatii pitempiaikaista hoitoa. Häpeän synnyn juuret ovat siellä, missä hyväksyvä ja rakastava katse ei ole kohdannut sitä odottavaa ja kaipaavaa katsetta, siellä missä innostus on katkaistu ja oma tahto lannistettu. Häpeässä on kyse siitä, että rakkaus on tullut ehdolliseksi. Jos et täytä mittaa, ole tietyn kaltainen, sinä et kelpaa. Toistuessaan usein ja erityisen herkillä hetkillä muuta ei tarvita. Häpeäminuus alkaa kehittyä. 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 Häpeää ei usein tunnisteta. Se on viimeinen asia, joka läheisellekin paljastetaan. Häpeä on hävettävää ja siksi sen piilottamiseksi tehdään paljon. Joku torjuu häpeän avoimella röyhkeydellä ja ylimielisyydellä, toinen väistää sitä huumorilla ja itseironialla, tai vaikka toisia pilkkaamalla. Joku kieltää häpeän selittämällä sen pois, järkeistämällä. Joku alkaa suorittamaan elämäänsä ja ansaitsemaan työn ja toiminnan kautta arvostusta. Yhtä kaikki, paha olo ei hellitä. Rakastava katse, kontakti toiseen, hyväksyntä ja arvostaminen ovat lääkkeet, joilla häpeää hoidetaan. Kun ihminen kokee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi omana itsenään kaikkine vikoineen, tapahtui se sitten parisuhteessa, vertaistukiryhmässä tai terapeutin vastaanotolla, uskaltautuu ihminen kohtaamaan omia kipeitä kokemuksiaan, joista häpeä on saanut alkunsa. Rakastava katse, joka kohdistuu ihmiseen sil- PISAROITA PARISUHTEESTA Tea Talhola ▼ vs. perheneuvoja loinkin, ja erityisesti silloin, kun ihminen on paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan, saattaa olla ihmiselle ennen kokematon ja hyvin voimakas ja se saattaa muuttaa paljon. ◀ ”Kun on riisuttu kaikki ihmeen hyvä minun on… Älä pelkää, älä pelkää, sinä et pääse putoamaan. Rakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan.”

© MENOVINKIT 4.4.–5.6.2017 MO OM I N C H A R A C TE RS Koko perheen retki Muumimaailmaan Naisten aamukahvit Klaukkalan kirkossa Amandan aamukahvit kokoontuvat lauan- taina 6.5. klo 10–12. Puhujavieraana on palkittu kirjailija, runoilija ja sanoittaja Anna-Mari Kaskinen. Aamukahvien teema on Kaskisen sanoituksen mukaisesti ”Kevätpurojen solinaa”. Anna-Mari Kaskinen on yksi nykyhetken tuottavimmista hengellisen elämän sanoittajista. Hänen riimeistään on painettu kirjoja ja niitä on virsikirjassa ja nuorten laulukirjoissa. Kaskisen sanoitukset ovat kauniita, mutta lä- Kirkko (Aleksis Kiven tie 5) ▶▶Messu joka pyhä klo 10 ▶▶Uudet virret tutuiksi su klo 9.15. Opettelemme uusia virsiä kanttorin johdolla ennen messun alkua. Seurakuntakeskus (Kirstaantie 5–7) ▶▶Maanantairuokailu maanantaisin klo 12–13. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. ▶▶Kevyt tuolijumppa klo 11.15 ennen ruokailua joka maanantai. Ohjaajana Marjo-Kaisa Konttinen liikuntapalveluista. Sopii kaikenkuntoisille. ▶▶Vartti Raamattua ke klo 17.30 kappelissa (17.5. saakka). ▶▶Miesten raamattupiiri to klo 18.30 kappelissa. ▶▶Lähetyspiiri joka toinen ke klo 13 (parittomat vkot). ▶▶Kansainvälinen teeilta (International evening with tea and music) pe/Fri 7.4. klo 18 ▶▶Seurakuntakerho ke 12.4. klo 13, ”Rukouksia ilossa ja surussa”, Anita Harju. Ke 26.4. klo 13 ”Armoa 2017, reformaatio 500 v.”, Pertti Harju. Ke 10.5. klo 13, ”Virsi, joka on koskettanut”, Anita Harju. Lähdemme retkelle Naantalin Muumimaailmaan keskiviikkona 21.6. klo 7.45 Nurmijärven seurakuntakeskuksen parkkipaikalta. Paluu on noin klo 17.45. Retken hinta 35 €/hlö sisältää rannekkeen ja matkat. Alle 2-vuotias lapsi matkaa sylissä ilmaiseksi, mutta omasta istumapaikasta pitää maksaa 10 €. Ruokailut maksetaan itse. Mukaan otetaan 53 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumislinkki on avoinna 10.–23.4. osoitteessa www.nurmijarvenseurakunta.fi (lapsille ja perheille, retki Muumimaailmaan).  Lisätietoja muumimaailmasta löydät netistä (www.muumimaailma.fi), ja retkestä voit kysellä Sanna Puhakalta (p. 050 467 2454). Retki Muumimaailmaan ke 21.6., lähtö klo 7.45 Nurmijärven seurakuntakeskukselta (Kirstaantie 5–7) hellä elämää. Ne tuovat lohdun, ilon ja armon lähelle ihmistä. ”Kevätpurojen solinaa sykkii sydämen erämaa. Lähde kuivunut jälleen pulputa saa. Herra sinua tervehdin. Sinä herätit minutkin. Soitat minussa kevään sinfoniaa.” Aamukahvien musiikista vastaa kanttori Jonna Vartiainen. Kaikenikäiset naiset ovat tervetulleita! ◀ Perinteinen talkoopäivä SÄÄKSIN LEIRIKESKUKSESSA MA 24.4. KLO 8.30–16. Työtehtävinä haravointia, vuodevaatteiden tuulettamista jne. Aamupala, lounas ja päiväkahvit, saunomismahdollisuus. Kimppakyydit, ei yhteiskuljetusta. Lisätied. diakonissa Minna Väänänen, 050 356 4936 tai diakoni Veera Värtelä, 044 4220545. KIRKONKYLÄ ▶▶Kirkkokuoro to 13.4. klo 17.30. ▶▶Siioninvirsiseurat su 23.4. klo 18 Jyrki ja Tarja Lausvaaralla, Myllyniementie 2, Nukari. ▶▶Aikuisen uskon Kaiku-ilta to 11.5. klo 18, ”Rukous, hiljaisuus ja symboliikka”. ▶▶Piirien yhteinen kevätjuhla ke 17.5. klo 13. Ystävyyden Kammari (Kuokkalantie 2) ▶▶Kohtaamispaikka kaikenikäisille ti ja to klo 10–12.30 to 6.4. klo 10.30 ehtoollisen vietto ti 11.4. klo 10.30 lauluhetki (Leena Kaarni) ja lähetysmyyjäiset to 13.4. suljettu (kiirastorstai) ti 16.5. klo 10.30 kevätlauluja (Leena Kaarni) to 25.5. suljettu (helatorstai) ▶▶Toivevirsiä pe 12.5. klo 13 Maija-Liisa Jantusen johdolla ▶▶Lähetyksen Käsityöt ma klo 10–14 ▶▶Runopysäkki joka toinen perjantai klo 13, 21.4., 5.5. ja 19.5. Ohjaajana Aune Tarvainen ▶▶Israel-ilta klo 18 ti 9.5. ja 6.6. ▶▶Naisten raamattu- ja keskustelupiiri joka toinen pe (parilliset viikot) klo 18.30. Viim. kerta 19.5. Iso Pappila (Pappilantie 3) ▶▶Healing Rooms –rukousklinikka. Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille ma 8.5. ja 5.6. klo 18.30–20.30 NÄKÖ­ VAMMAISET to 20.4. klo 10–14 ulkoilu- ja virkistyspäivä Hyvinkään Sääksissä yhdessä Hyvinkään Näkövammaisten kanssa. Päivän hinta 15 € (yhteiskuljetus) / 10 € (oma kyyti). Ilm. Tuula Moström, p. 050 307 2982 viim. 13.4. to 18.5. klo 13–15 kevätkirkko ja keväinen kahvihetki Klaukkalan kirkossa. ▶▶Kirkkokuoro ma 11.5. klo 17.30– 19 Vanhustentalon kerho kerhohuoneella, Puurata 1, ▶▶Parittomien viikkojen ti klo 13– 14.30 11.4. ehtoollishetki 25.4. tietovisa ja bingo 9.4. kevätjuhla yhdessä Pullakerhon kanssa Kehitysvammaiset ▶▶KEVA-kerho - Kehitysvammaisten nuorten, nuorten aikuisten ja aikuisten oma olohuone Heikkarissa, päiväkeskuksen tilassa, Heikkarinkuja 4 B, parittomien viikkojen ma klo 17.30–19 10.4. kyläilyretki – jos tahdot mukaan, ota yhteys Jonna Dmitrievaan. 24.4. kerhoilta 8.5. kevätkekkerit, tuo mukanasi uusi nimiehdotus keva-kerholle. Voit myös kutsua mukaan kaverisi tai jonkun kerholaisen vuosien varrelta! ▶▶Kehitysvammaisten kevätkirkko ti 30.5. klo 12.30–14.30 Nurmijärven kirkossa. Selkokie- linen messu, jonka jälkeen kahvit ja juhlahetki seurakuntakeskuksessa. ▶▶Eläkeikäisten kehitysvammaisten leiripäivä pe 2.6. klo 10–14.30 Sääksin leirikeskuksessa. Lisät. ja ilm. Jonna Dmitrieva. Keski-Uudenmaan Viittomakieliset ▶▶ti 11.4. klo 18 kerhoilta Ystävyyden Kammarilla (Kuokkalantie 2), muistoja Malminharjulta ti 30.5. klo 18 kevätkirkko ja keväinen iltapala Klaukkalan kirkossa Tarkemmat messutiedot viikoittain keskiviikon Nurmijärven Uutisten seurakunta­ palstalla JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvensrk Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT 4.4.–5.6.2017 KLAUKKALA Klaukkalan kirkolla (Ylitilantie 6) ▶▶messu joka pyhä klo 12 ▶▶Aamurukous ma–pe klo 7.30 ▶▶Olotupa takkahuoneessa ma klo 12–14.30 (ei 17.4. ja 1.5.) Tule toisten seuraan, kahvittelemaan (1 €), tekemään käsitöitä, juttelemaan, lukemaan lehteä tai laulamaan. 10.4. mahdollisuus askarrella paperikukkia 24.4. kerro ohjelmatoiveesi syyskaudelle 8.5. hartaus, Katri Uutela 15.5. kevään viimeinen kerta ▶▶Klaken keidas ke klo 15–16.30. Kevyt lounas ja kahvit (1,5 €), hartaushetki klo 16. ▶▶Raavaiden miesten rukouspii- ri ma klo 18 takkahuoneessa (ei 1.5., 22.5., viim. kerta 29.5.) ▶▶Klaukkalan kirkon kuoro to klo 18–20.30. ▶▶Miesten raamattupiiri to klo 18.30–20 18.5. saakka. ▶▶Miesten piiri pe klo 18 takkahuoneessa ▶▶Lähetyspiiri klo 15–16.30 ti 18.4., 2.5. ja 16.5. ▶▶Kuvahetki to 6.4. Tuo mukanasi sinulle rakas kuva tai kaksi. Mukana pastori Anni Pesonen ja diakoni Jonna Dmitrieva. Kahvi ja kahvileipä 1 €. ▶▶Kevätlaulajaiset ke 19.4. klo 14. Lauletaan kevätlauluja, mukana Nurmijärven Opiston Klaukkalan eläkeikäisten laulupiiri Laserit. ▶▶Miesten saunailta pe 7.4. ja 12.5. klo 19.30 Kissankellossa, Suopolku 1. ▶▶Erityislasten vanhempien ryhmä ke 26.4. klo 18 yläkerran ryhmätyötilassa. Jos tarvitset lastenhoitoa, ota yhteys diakoni Jonna Dmitrievaan n. viikkoa aiemmin. ▶▶Lauluhetki to 27.4. Yhteislaulua veteraanipäivänä, kanttori Mikko Peltokorpi. Kahvi ja kahvileipä 1 €. ▶▶Klaukkalan alueen kevätjuhla ke 17.5. klo 14–17. Messu, juhla ja yhteinen ruokailu. ▶▶Erityislasten vanhempien ryhmä ke 31.5. klo 18 yläkerran ryhmätyötilassa. Jos tarvitset lastenhoitoa, ota yhteys diakoni Jonna Dmitrievaan n. viikkoa aiemmin. RAJAMÄKI Kirkossa (Patruunantie 7) ▶▶Messu joka pyhä klo 10 ▶▶Rukousilta ke 5.4. klo 18, evankelista Henry Tequia Kolumbiasta. Yhteistyössä Marttyyrien ääni ry:n kanssa. Kahvitarjoilu, kirjapöytä. ▶▶Ankkuri-ryhmä messuavustus– ja keskusteluryhmä su klo 15 kirkon alakerrassa 9.4., 23.4., 7.5. ja 21.5. ▶▶Lähetyspiiri ti klo 12 srk-salissa 11.4., 25.4. ja 9.5. ▶▶Diakoniapiiri to klo 13–15 13.4., 27.4. ja 4.5. ▶▶Raamattu- ja rukouspiiri joka toinen pe klo 18.30 (parilliset vkot 19.5. asti) Artturi-salissa (Patruunantie 1) ▶▶Kohtaamispaikka ma klo 10–13. Vapaata yhdessäoloa ja seurustelua kahvikupin äärellä Leena Kaarnin yhteislaulutuokio ja Petra Kelan jumppahetki joka kuukauden toinen ja viimeinen maanantai klo 11. ▶▶Kaakaopyhäkoulu 1.– 6. luokkalaisille nuorisotila Nurkassa ti klo 13–14 tai 14–15 (koulun loppumisen mukaan) ▶▶Perjantairuokailu pe klo 12–13, kevyt lounas ja kahvit 1,5 €. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. ▶▶Kirkkokuoro to klo 17.30, 6.4., 27.4. ja 4.5. ▶▶Rukousillat ke klo 18, 3.5., 17.5. ja 7.6. Ylistystä, opetuspuhe ja rukouspalvelu, mukana Jarmo Hella. ▶▶Kansainvälinen teeilta (International evening with tea and music) pe/Fri 5.5. klo 18 ▶▶Sanasta elämään –ilta ke 10.5. klo 18. Martti Huhtinen, Viisikielisen lauluja, lapsille pyhäkoulu, kahvitarjoilu. Järj. Sanasta elämään -kirkkovaltuustoryhmä ▶▶Siioninvirsiseurat su 21.5. klo 18. Eero Lehtipuulla, Kumpukuja 4, Rajamäki Jim Caviezel näytteli Jeesusta elokuvassa The Passion of the Christ. KiirasKino – elokuvaelämyksiä Klaukkalan kirkolla KiirasKino kutsuu katsomaan hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumia isolta kankaalta, säkkituolissa löhöten tai penkillä istuen. Seurakunta tarjoaa leffat, popcornit ja elokuvaseuran. Kahtena ensimmäisenä iltana tarjolla on iltapalaa klo 17 alkaen. Näinä iltoina lastenohjaajat järjestävät samaan aikaan nuorisotilassa pienille lapsille askartelua, temppuradalla puuhailua sekä yhdessäoloa. Yli 7-vuotiaat saavat katsoa omaa elokuvaansa samoissa tiloissa. ti 11.4. klo 18 Risen (K12) vuodelta 2016, 107 min. Pääosassa Joseph Fiennes ke 12.4. klo 18 A. D. : Kingdom and Empire (K12) vuodelta 2015, 2 x 45 min. Pääosassa Aidan Levy. to 13.4. yönäytös, n. klo 20.30 (kiirastorstain messun jälkeen) The Passion of the Christ (K18) vuodelta 2004. Mel Gibsonin suurprojekti Röykkä, Toimela ▶▶Eläkeikäisten piiri joka toinen to klo 11.30 (parittomat vkot) ▶▶Raamattupiiri joka toinen ma klo 18.30 (parittomat vkot, 5.6. saakka) Kirkkoherranvirasto ja hautatoimisto sekä seurakunnan puhelinvaihde ovat suljettuina Ti 23.5. työntekijöiden koulutuksen vuoksi. Ma 22.5. ja ke 24.5. palvelemme rajoitetusti. Palvelemme normaalisti pe 26.5. Ylioppilaskunnan laulajat äitienpäivänä Nurmijärvellä Vuonna 1883 perustettu Ylioppilaskunnan Laulajat on Suomen tunnetuin mieskuoro ja kansallinen instituutio. Vanhimpana suomenkielisenä kuorona se on myös erottamaton osa Suomen historiaa. YL konsertoi äitienpäivänä Nurmijärven kirkossa klo 18. Konsertti on osa Suomi 100 ‑juhlavuoden virallista ohjelmaa. Liput 20 € (+ mahd. toimituskulut) Nurmijärven, Rajamäen ja Klaukkalan kirjastoista sekä Rajamäen uimahallista (käteismaksu) sekä Lippu.fi. Järj. LC Nurmijärvi / Rock ja Nurmijärven srk. Suomi 100 vuotta ja äidit Ylioppilaskunnan Laulajat Nurmijärven kirkossa äitienpäivänä 14.5. klo 18 Maailmojen messu Nurmijärven kirkossa helluntaina 4.6. klo 10 World within worship PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 in the Nurmijärvi church Pentecost June 4th at 10 a.m.

KASTEILTAPÄIVÄSSÄ kaikki on tehty valmiiksi perheen puolesta kakkukahveista kirkon koristeluun Kasteiltapäivä on mukava, yhteisölli- nen ja juhlallinen kastetapahtuma, johon voi tuoda pienen tai vähän isommankin lapsen kastettavaksi. Huom! Kesän rippikoululaiset, joita ei ole kastettu ja jotka haluavat tulla konfirmoiduiksi, tämä kasteiltapäivä on hyvä tilaisuus tulla kastetuksi ennen rippikoulua. (Rippikoulun papin kans- Huomioon otettavaa kasteeseen liittyen Alle 12-vuotiaan kastettavan toisen huoltajan on kuuluttava kirkkoon. Yli 12-vuotiaan kohdalla riittää huoltajien suostumus. Yli 15-vuotiailta edellytetään rippikoulua. Kastettavalla tulee olla kaksi kummia. Kummien tulee olla konfirmoituja ev.lut. kirkon jäseniä. Jos kummin löytäminen tuottaa vaikeuksia, seurakunta voi auttaa etsinnässä. Kirkkoherran luvalla riittää myös yksi kummi. Kasteesta yleisesti Ristiäisissä eli kastejuhlassa ihminen saa kasteen, jonka myötä hänestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky. (Matt. 28:18–20) Luterilaisessa kirkossa kastetaan kaikenikäisiä lapsista aikuisiin. Henkilö voidaan kastaa vain kerran. Kastetilaisuus voidaan järjestää seurakunnan tiloissa tai kotona, tai muualla sen mukaan, miten pappi ja vanhemmat siitä sopivat. Lapsi voidaan kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. ◀ Olemme täällä Suomessa monessa Etuoikeus mielessä etuoikeutettuja. Kaikkien yhteiskuntamme puutteidenkin keskellä lukuisat asiamme ovat meillä joka tapauksessa maailman huippuluokkaa. Puhumme sitten vaikkapa koulutuksesta tai sosiaaliturvajärjestelmästä. Maksamme toki kovasti verojakin, KUVA: PIIA AHTEE-KOPONEN Kasteiltapäivä Klaukkalan kirkossa 6.5.2017 klo 13 alkaen Ilmoittautuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä pastori Anna-Kaisa Tenhuseen, Ida Vartialaan tai tiedottaja Piia Ahtee-Koposeen etunimi.sukunimi@ evl.fi, 2.5. mennessä! Vieraat ovat tervetulleita kastejuhlaan. Kastejuhla on hieno ja merkittävä tapahtuma ihmisen elämässä. Mukaan kannattaa ottaa lähipiiri juhlimaan suurta asiaa ja nauttimaan seurakunnan tarjoamat kakkukahvit. Kasteiltapäivässä lauletaan tuttuja lastenvirsiä pianolla säestettynä. Tilaisuuden kulku määrittyy sen mukaan, kuinka paljon ilmoittautuneita tulee ja mikä on heidän ikäjakaumansa. sa sovittava erikseen kasteesta jos tähän tilaisuuteen ei halua tulla.)  mutta paljon meille myös tarjotaan. Mutta eikö olekin hienoa, että me saamme asioita myös aivan ilmaiseksi? Kuten puhtaan ilman tai kaikkiaan maamme upean luonnon nautittavaksi. Oletko ajatellut, että saamme myös muita asioita ilmaiseksi? Kastekin on ilmainen lahja. Etuoi- keus jokaiselle turvautua Jumalan armoon ja rakkauteen. Katso oheinen kastepäiväuutinen, ja jos jostakin syystä kaste on jäänyt vielä saamatta, käytä etuoikeutesi saada kaste itsellesi tai lapsellesi. Sanoisin tätä kovaksi jutuksi. Siksi tule mukaan kastepäivään! ◀ Ari Tuhkanen, kirkkoherra TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta ”Sinun – Din” KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ TORSTAINA 27.4. 2017 Rukoushetki Nurmijärven kirkossa kello 17 ▶▶kirkkoherra Ari Tuhkanen ▶▶kanttori Jonna Vartiainen Kunnianosoitukset ▶▶Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoille, Karjalaisten muistomerkille ja Veteraanikivelle Veteraanijuhla seurakuntakeskuksessa ▶▶Nurmijärven Puhallinorkesteri ja Nurmijärven reserviläiskuoro, joht. Tuire ­Grönthal ▶▶tervehdyssanat: Nurmijärven Rintamaveteraanit ry:n puheenjohtaja Teijo ­Syväkangas ▶▶juhlapuhe: kapteeni Hanna Lehtinen Porin Prikaatista ▶▶juonto Tatu Häkkinen Juhlakahvit ▶▶Nurmijärven Martat ­avustavat ▶▶Kunniamerkit Yhteistyössä Nurmijärven kunta ja seurakunta Tervetuloa! Kiehtovat Baijeri ja Schwarzwald 3.–7.10.2017.2017 – seurakuntamatka Henkeäsalpaavia vuoristomaisemia, UNESCO:n maailmanperintökohteita, kaupunkikulttuuria, tammi- ja pyökkimetsiä, upeita kirkkoja, Lutherin perintöä ja sykkivää keskieurooppalaista nykyaikaa!  Jalostimme aiemmin ilmoittamastamme seurakuntamatkasuunnitelmastamme kompaktin ja huokean paketin - tätä mahdollisuutta ei kannata jättää väliin! Pienet muutokset mahdollisia. Mm. München – Neuschwanstein – Dachau – Augsburg – Ulm – Strasbourg (Ranska) – München. Näemme myös Prinsessa Ruususen satulinnan esikuvana toimineen Neuschwansteinin linnan, kirkkohistoriallisesti merkittävät Augsburgin nähtävyydet sekä maailmankuulun Strasbourgin Notre Damen katedraalin. Lisätietoja ilmoittautumisohjeineen kevään aikana seurakunnan internet-sivuilla sekä seuraavassa Seurakuntaviestissä. Instagram ▼ @nurmijarvensrk Mikä on vihkiminen? Mikä on avioliitto ja ketä varten se on?  Keitä tulisi vihkiä kirkossa?  Kenelle siunaus kuuluu? Kuuntelevaa keskustelua ja yhteistä rukousta kunnioittavassa, yhteyttä rakentavassa hengessä palmusunnuntaina 9.4. klo 14.30–17 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa. Eri tavoin ajattelevat ihmiset kohtaavat toisensa paneelikeskustelussa, kuunnellen ja kysellen. Keskustelua johdattamassa pastori, ­ perheneuvoja Heli Pruuki Kirkkohallituksesta. Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 • 15

Nurmijärven seurakunta ansaitsee Kirkon ympäristödiplomin teksti: Laura Vähäsarja ▼kuva: Raili Sutinen ”T ulen puoltamaan ympäristödiplomia. Nurmijärven seurakunnalla on vahvaa näyttöä ympäristöasioissa”, toteaa diplomi-insinööri, maisemasuunnittelun hortonomi Eija Leskinen. Parisenkymmentä Nurmijärven seurakunnan työntekijää ja luottamushenkilöä on kokoontunut seurakuntasaliin. Puolentoista vuoden rupeama Kirkon ympäristödiplomin kimpussa on saavuttanut pisteen, jossa auditoijat, maisemasuunnittelun hortonomi Eija Leskinen ja ympäristömestari Päivi Kiviniemi tekevät tarkastusta. Tämän jälkeen he esittävät kirkkohallitukselle, että seurakunnalle myönnetään ympäristödiplomi.  ”Jo vuosi sitten ensimmäisellä kierroksella selvisi, että ympäristöasiat ovat Nurmijärven seurakunnassa keskimääräistä paremmalla tasolla. Asiat on oivallettu hyvin”, toteaa Leskinen. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden asenne ympäristönsuojeluun on ollut hyvä. ”Ihmiset ovat lämmenneet asialle. Ideoita on alkanut syntyä ilman, että otan itse asian puheeksi. Haasteena on, miten saamme jatkossa viestittyä seurakunnan ympäristötyöstä niin, että siitä tulee myös seurakuntalaisten juttu”, pohtii seurakuntapastori Ida Vartiala. Juuri ympäristökasvatuksesta Nurmijärven seurakunta saa kuitenkin erityiskiitosta. ”Ympäristökasvatus hoidetaan täällä tosi hienosti. Ympäristökasvatussuunnitelmaan on panostettu. Siinä on sen verran käytäntöjä ja kehitystavoitteita, että se ei jää vaan paperiksi, vaan toiminnan työkaluksi”, uskoo Leskinen. Ympäris­ tön huomioon­ ottamisen ­tulee olla arkipäi­ väinen tapa, ei ­erillisiä tekoja. Positiivisen maininnan Nurmijärven seurakunta saa myös laajasta yhteistyöstä eri yhteistyökumppanien kuten partiolaisten, Marttojen ja kylväjien kanssa erilaisissa ympäristöön liittyvissä tapahtumissa. Myös jätehuollon suunnitelmaa Leskinen pitää perusteellisena. ”Jos sitä tullaan noudattamaan, asiat kehittyvät valtavasti. Sen sijaan parannettavaa löytyy keittiöstä ja energian käytöstä.” Eri puolella Suomea seurakuntia kiertänyt auditoija arvioi, että Nurmijärven seurakunnalla on hyvät edellytykset ympäris- Näissä kehitytty! NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee-Koponen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero ­Konttinen, Ida Vartiala, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee-Koponen, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457 – 795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 23/2017 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 4.4.2017 + ympäristökasvatus + lähiruoka Näissä parannettavaa! - lisää asennemuokkaus- ta kasvisruoan puolesta - jätesuunnitelman vieminen toteutukseen tön huomioonottamiselle toiminnassaan. ”Erot ympäristönsuojelussa seurakuntien välillä eivät johdu niinkään siitä, onko kyseessä maalais- vai kaupunkiseurakunta, vaan siitä, onko kyseessä pieni vai suuri seurakunta. Nurmijärvi on tästä väliltä. Kun on kolme kirkkopiiriä, tarvitaan yhteistyötä. Toisaalta Nurmijärven seurakunta ei ole liian suuri ympäristönsuojelun hallinnan kannalta.” Jo yli sadalle seurakunnalle myönnetty kirkon ympäristödiplomi on myöntämisen jälkeen voimassa viisi vuotta eli vuoteen 2021 asti. Nurmijärven seurakunnan ympäristövastaavan, puistopäällikkö Kari Kouhian mielestä varsinainen työ alkaa vasta diplomin saannin jälkeen, kun tavoitteet nivotaan arkeen. ”Ympäristön huomioonottamisen tulee olla arkipäiväinen tapa, ei erillisiä tekoja. Siihen on vielä matkaa.” Kirkkoherra Ari Tuhkanen on samoilla linjoilla. ”Kyseessä on vakava ja riemastuttava asia. Olemme aivan ytimessä, Jumalan antaman luomakunnan varjelun tehtävässä. Idea ei ole kiillottaa Nurmijärven seurakunnan kilpeä muiden silmissä, vaan täyttää vastuuta Jumalan antamasta tehtävästä.” ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee-Koponen, 040 701 3592, piia.ahtee-koponen@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, 09 8789 9631, Iltapäivisin ajanvarauksella fax. 09 878 6106, nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi