Vihervuosi 2016

Minun maisemani – maalla ja kaupungissa Kooste Vihervuodesta 2016

Vihervuosi vahvisti suomalaisia maisemia Vihervuosi – Gröna Året 2016 oli menestys. Erinomaisesti toteutuneiksi tulivat vuoden teema ”Kestävä suomalainen maisema” ja sille muotoillut alateemat: ”Lähiruoka ja kaupunkiviljely”, ”Kestävä ympäristörakentaminen”, ”Viherverkostot” sekä ”Liikettä ulos – lähiympäristö kuuluu kaikille”. Näitä eri aihepiirejä työstettiin ahkerasti ja monin tavoin eri puolilla maata. Vuoden mittaan saatiin muun muassa kokea yli 400 tapahtumaa liki 70 paikkakunnalla. Monet vuosittain järjestettävät festivaalit nostivat lisäksi omiin ohjelmiinsa Vihervuoden teemoja ja näkökulmia. Aikaisempiin vihervuosiin nähden mukaan tuli uusi elementti: sosiaalinen media. Sen myötä saavutettiin paljon näkyvyyttä, mutta ennen kaikkea sen avulla saatiin tietoutta suoraan kansalaisille sekä pystyttiin tarjoamaan aivan uusia osallistumisen mahdollisuuksia. Jo yksistään Ympäristönvärit -kuvakisaan lähetettiin pitkälle yli kaksituhatta valokuvaa. Vähintään kymmenettuhannet kansalaiset ovat saaneet nauttia Vihervuoden kosketuksesta. On mitä ilmeisintä, että teemavuoden slogan ”Minun maisemani – maalla ja kaupungissa” kävi vuoden mittaan syvällisesti toteen. Elokuun lopussa vietettiin Puunhalausviikkoa. Tästä sinänsä yksinkertaisesta keksinnöstä sukeutui riemukas tapahtuma, joka sai osakseen ennakoitua suuremman julkisuuden. Usein käykin niin, että helppo ja yksinkertainen idea toimii parhaiten, mutta samalla se voi sisältää ja välittää syvällisen viestin, kuten me kaikki puita halanneet hyvin tiedämme. Mun maisema -kampanjaan saattoi osallistua lähettämällä kuvia ja kertomuksia suosikkimaisemistaan. Ei ollut suuri yllätys, että vastauksissa painottuivat vesistöt ja muut luonnonmaisemat. Kaupunkiympäristöissäkin korostettiin niiden merkitystä. Kokonaisuudessa silti ilmeni meille merkityksellisten maisemien monimuotoisuus, sillä arvostuksen kohteeksi mainittiin vesistöjen ohella myös pellot ja viljelylakeudet, vaarat, tunturit, metsät, suot sekä kukkaniityt. Erityisen huomionarvoista on, että kokemuksellisuus eli maisemiin liittyvät muistot ja niiden varaan rakentuva identiteetti korostuivat selkeästi. Monet hakevat ja saavat mielimaisemistaan sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Toimimmehan jatkuvassa vuorovaikutuksessa meitä ympäröivien maisemien kanssa. Tämä korostaa maisemien ja viheralueiden vaalimisen yhteiskunnallista merkitystä osana kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista. Vihervuosi on toteuttanut myös Eurooppalaista maisemayleissopimusta, joka Suomen ohella on voimassa lähes 40:ssä Euroopan neuvoston maassa. Maisemasopimus velvoittaa edistämään maisemien suojelua, hoitoa ja suunnittelua sekä kohentamaan maisemia koskevaa tietoisuutta ja kansalaisten osallistumista maisemia koskevaan päätöksentekoon. Maisemasopimukseen sisältyy joka toinen vuosi myönnettävä Euroopan maisemapalkinto. Vihervuoden yhteydessä järjestettiin Suomen paras maisemahanke -kilpailu, jonka voittajaksi valittiin Metsähallituksen Lammaspaimenviikot. Kunniamaininnan sai WWF:n talkooleiritoiminta. Lammaspaimenviikot lähetetään nyt maamme edustajaksi Euroopan maisemapalkintoa tavoittelemaan. Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, mutta sen käytännön järjestelyistä on huolehtinut Viherympäristöliitto. Vihervuoden tukena on ollut laaja yhteistyöryhmä, johon on osallistunut monta organisaatiota ja asiantuntijaa. Esitän kaikille tahoille ja teemavuoteen eri tavoin osallistuneille parhaat kiitokseni ansiokkaasta ja tärkeästä yhteistoiminnasta. Vihervuoden onnistunut konsepti on herättänyt varteenotettavaa kansainvälistä kiinnostusta. Aloite Euroopan Vihervuodesta 2020 on hyvässä myötätuulessa. Tätä esitystä Suomen on ilo ja kunnia alkaa valmistella. Toivottavasti pääsemme muutaman vuoden päästä viettämään koko Euroopan laajuista vihervuotta. Sitä ennen meidän kannattaa nauttia täysin siemauksin suomalaisista maisemista, meille kaikille yhteisestä arvokkaasta, kansallisesta ja kulttuurisesta pääomastamme. Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Vihervuosi 2016 – Kestävä suomalainen maisema Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puoliso Jenni Haukio vastaanottivat Vihervuoden 2016 mitalin 27.5.2016 Mäntyniemessä. Mitalia olivat luovuttamassa mitalitoimikunnan puheenjohtaja presidentti Tarja Halonen, ylijohtaja Timo Tanninen ja mitalitoimikunnan sihteeri Seppo Närhi. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia. Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä valtakunnallinen teemavuosi, jota vietettiin viidettä kertaa vuonna 2016 (aiemmat teemavuodet 2008, 2000, 1995 ja 1985). Teemavuoden tavoitteena on innostaa ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Vihervuoden suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Lähiympäristöt merkitsevät paljon myös valtionjohdolle, mikä näkyy hyvin tasavallan presidentin tervehdyksestä: ”Kun jokin asia muuttuu arkipäiväiseksi, saatamme ottaa sen itsestäänselvyytenä. Näin voi käydä myös lähiympäristöllemme, kun maisemat, reitit ja rakennukset tulevat tutuiksi. Viidettä kertaa Suomessa järjestettävä Vihervuosi – Gröna Året 2016 on meille jokaiselle mahdollisuus kunnioittaa lähellämme olevaa luontoa sekä osallistua virkeän ja kestävän lähiympäristön rakentamiseen.” Vihervuoden 2016 pääteemana oli kestävä suomalainen maisema, joka toi esille nykyajan haasteet sekä mahdollisuudet. Pääteemaa tukeviksi alateemoiksi valittiin lähiruoka ja kaupunkiviljely, kestävä ympäristörakentaminen, viherverkostot ja ”Liikettä ulos – lähiympäristö kuuluu kaikille” (ympäristön esteettömyys, liikuntamahdollisuudet ja terveysvaikutukset). Toimittanut Tiia Naskali. Kannen kuvat: Jiri Halttunen, Seppo Närhi, Arja-Riitta Ihalainen (Mangrovepuun tarina -teos) 2 | VIHERVUOSI 2016

Koska kyse on meidän kaikkien lähiympäristöstä, valittiin teemavuoden sloganiksi ”Minun maisemani – maalla ja kaupungissa”. Maisema-sana sisältää niin rakennetut ympäristöt, luonnonalueet, kulttuurimaiseman kuin suojelualueetkin. Teemaa valittaessa maisema ymmärrettiin sen laajassa merkityksessä: ”Maisema” tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. (Eurooppalainen maisemayleissopimus 14/2006, 1 artikla). Johtoryhmä Vihervuosi on organisoitunut jokaisena teemavuonna samalla tavalla. Ympäristöministeriö on nimennyt johtoryhmän, jossa on mukana yli 10 valtakunnallista toimijaa. Kussakin teemavuodessa on ollut hiukan eri painotuksia, mutta myös samoja teemoja, kuten monimuotoisuuden edistäminen. Johtoryhmä vastasi vuoden teemoista ja päätapahtumien sisällöistä sekä teki lausuntoja ja aloitteita. Vihervuoden tukijat Vihervuoden koordinoinnista vastasi Viherympäristöliitto ry. Työn mahdollistivat ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiön sekä yritystukijoiden (AvantTecno Oy, Kekkilä Oy, Lappset Group Oy, Puutarha Tahvoset Oy ja Betoniteollisuus ry:n ympäristöbetonijaos) antama taloudellinen tuki. 1 Tapahtumakalenteri Vihervuoden tapahtumakalenteriin ilmoitettiin vuoden 2016 loppuun mennessä yhteensä 411 tapahtumaa, mikä on enemmän kuin edellisinä Vihervuosina (2008, 2000, 1995) 1 . Eniten tapahtumia järjestettiin touko-kesäkuussa (yhteensä 167 tapahtumaa), vaikka toimintaa riittikin jokaiselle kalenterikuukaudelle tammikuusta joulukuuhun saakka. Osa tapahtumista, kampanjoista ja kilpailuista järjestettiin varta vasten Vihervuotta varten. Myös monet vuosittain järjestettävät tapahtumat (kuten esim. Avoimet puutarhat ja Flow Festival) osallistuivat teemavuoteen nostamalla Vihervuoden teemoja ja viheralueiden merkitystä esille. Tapahtumien määrä kuukausittain 97 70 51 26 48 27 30 24 19 9 9 Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti 1 Maalis Jäsenet: Harry Berg, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö Anna Haavikko, MMK, Suomen Partiolaiset Tapio Heikkilä, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK Rikard Korkman, ombudsman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Asta Kuosmanen, varatoiminnanjohtaja, Marttaliitto Risto Lehto, puheenjohtaja, Puutarhaliitto ry Liisa Lohtander, järjestöpäällikkö, Suomen Kotiseutuliitto Anna-Leena Miettinen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Satu Mikkonen-Hirvonen, intendentti, Museovirasto Hannele Partanen, kehityspäällikkö / Leena Lahdenvesi-Korhonen, kehitysjohtaja (1.9. alk.), Maa- ja Kotitalousnaisten Keskus Mikko Rousi, toiminnanjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto Virpi Skippari, kehityspäällikkö, Suomen 4h-liitto Hilkka Vihinen, professori, Luonnonvarakeskus Mika Virtanen, kasvinsuojeluasiamies, maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK Teemavuoden projektisihteerinä toimi Tiia Naskali Viherympäristöliitosta. Tapahtumat ja toiminta Helmi Kokoontumisia kertyi yhteensä 12 (2015–2017). Kokouksissa oli usein jokin teema sekä asiantuntijavieraita kertomassa omasta työstään liittyen käsiteltäviin aihepiireihin. Johtoryhmän sitoutuneisuus teemavuoteen näkyi idearikkaissa keskusteluissa sekä käytännön toimissa. Hyvin toiminutta yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös Vihervuoden jälkeen. Vihervuoden johtoryhmän puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen (1.9.2016 alk. ylijohtaja Saara Bäck) ja varapuheenjohtajana Viherympäristöliiton hallituksen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Sihteerinä toimi Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi. Johtoryhmä osallistui Puunhalausviikkoon ja aloitti kokouksen halaamalla puita Espan puistossa. Tammi Vihervuoden 2016 lausunnot ja aloitteet: • Julkilausuma: Kestävän ympäristörakentamisen puolesta • Hämeenlinnan kaupungin haaste Suomen kunnille: Tehkää puisto • Puutarhaliiton ja Viherympäristöliiton lausunto päättäjille: Hyvä ympäristö syntyy vain oikeilla päätöksillä • Liikettä ulos – Lähiympäristö kuuluu kaikille (esitys SOSTE-yhteistyöstä) Suurin osa teemavuoden tapahtumista oli kaikille avoimia yleisötapahtumia, kuten esimerkiksi luentoja, kursseja, koulutuksia, opastettuja kävelyitä ja retkiä. Vuoden aikana järjestettiin myös teemapäiviä ja viikkoja sekä haasteita, kampanjoita ja kilpailuja. Suurin osa tapahtumista oli yleisölle maksuttomia. Tapahtumien maksullisuus Maksuttomat 315 Maksulliset 96 Vuoden 1985 tapahtumamäärä ei ole tiedossa. VIHERVUOSI 2016 | 3

Tapahtumatyypit (kpl) Kilpailut 14 Yleisötapahtuma 345 Haaste/kampanja 14 Teemapäivä/teemaviikko/teemakuukausi 44 Kutsutilaisuus 9 Tapahtumien kirjo oli laaja, mutta joitakin yleisteemoja voidaan nostaa esille. Pihaan ja puutarhanhoitoon liittyvät tapahtumat, kuten taimienvaihtotorit, sadonkorjuutapahtumat, luennot ja kurssit olivat suosittuja. Myös lähiympäristöihin ja luontoon liittyviä tapahtumia oli runsaasti. Näihin kuuluivat muun muassa kaupunkien puistoihin sijoittuvat kävelyt ja opastukset, lähiympäristöjä koskevat keskustelutilaisuudet, talkoot, ympäristötaideteokset sekä istutus/viljelytempaukset julkisilla viheralueilla. Vihervuosi näkyi vuoden aikana eri puolilla Suomea, niin maalla kuin kaupungeissakin. Tapahtumia järjestettiin yhteensä 67 paikkakunnalla mukaan lukien kaupungit, kylät ja taajama-alueet. Lukumäärältään eniten tapahtumia oli Helsingissä, Jyväskylässä, Espoossa, Tampereella, Turussa, Porissa ja Kotkassa. Paikkakunnat 78 54 17 17 17 Pori Turku Tampere Espoo Jyväskylä Helsinki 22 Kotka 39 Vihervuoden verkkosivuille sai ilmoittaa myös erilaisia projekteja ja hankkeita, jotka eivät ole varsinaisia yleisötapahtumia. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset tutkimusprojektit, ympäristötaideteokset, koululuokkien teemapäivät, taloyhtiöiden talkoot ja yritysympäristöjen vihreyttäminen. Sivustolle ilmoitettiin yhteensä 16 projektia ja hanketta, kuten DiaPuisto ikäihmisille, 4H-liiton TOP-tehtäväpankki lapsille ja nuorille, Jyväskylän kaupungin ULOS-nettisivusto ja Tampereen ydinkeskustaan valmistunut Tammerkosken luontopolku. tapahtumien järjestäjä (mukana noin 140 tapahtumassa). Yritykset (erityisesti viheralaan ja luontopalveluihin keskittyneet) olivat myös mukana teemavuodessa ja järjestivät toimintaa tai toimivat yhteistyökumppanina yli 70 tapahtumassa. Museot, kirjastot sekä muut taide- ja kulttuurilaitokset toteuttivat vuoden aikana muun muassa näyttelyitä, työnäytöksiä, opastuksia ja toiminnallisia työpajoja / talkoita Vihervuoden teemoihin liittyen. Korkeakoulut, oppilaitokset ja kansalaisopistot olivat myös aktiivisia tapahtumien tuottajia ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi tapahtumia järjestivät myös erilaiset asiantuntijaorganisaatiot, yksittäiset ihmiset sekä media. Yhdessä saadaan enemmän aikaan! Yhdessä tekeminen on yksi Vihervuoden suurimmista saavutuksista. Teemavuosi onnistui kannustamaan eri aloja, asiantuntijoita, yhteisöjä ja kansalaisia toimimaan yhdessä viihtyisämmän lähiympäristön puolesta. Yhteistyö on tärkeää ja toimii edellytyksenä monen tapahtuman ja hankkeen toteutumiseksi. Monialainen yhteistyö tuottaa myös uudenlaisia näkökulmia ja tutkimusta viherympäristön kehittämiseksi. Moni ennalta mahdottomaksi kuviteltu projekti toteutui, koska se toteutettiin yhdessä ja tahtotila oli suuri. Jotta yhteistyö ei katkeaisi teemavuoden jälkeen, eri aloja yhdistävää toimintaa on tarkoitus jatkaa muun muassa Vihervuoden johtoryhmän pohjalta perustetussa neuvottelukunnassa. Kestävä suomalainen maisema ja luonnon monimuotoisuus Vihervuoden kestävyys-teema näkyi erityisesti luonnon monimuotoisuutta sekä haitallisia vieraslajeja koskevissa tapahtumissa. Vuoden aikana järjestettiin aiheita käsitteleviä luentoja, koulutuksia, keskustelutilaisuuksia sekä talkoita ja työpajoja. Tietoa ja tukea saatiin sekä oman pihan että yhteisen viherympäristön monimuotoisuuden parantamiseksi. Kunnat ja kaupungit olivat mukana järjestämässä useita tapahtumia, kuten esimerkiksi jättiputken tunnistamista ja torjuntaa käsittelevää valokuvanäyttelyä. Miia Korhosen (Luontoturva Ky) toteuttama näyttely kiersi yhteensä yhdeksässä kirjastossa ja yhdessä kauppakeskuksessa Hämeenlinnan ja Päijät-Hämeen seuduilla. Myös erilaiset tutkimus- ja asiantuntijaryhmät, yritykset ja yhdistykset tarttuivat aiheeseen. Tutkimusosuuskunta Tapauksen Rikasta luontoa -koulutukset opastivat viheralan ammattilaisia lisäämään luonnon monimuotoisuutta puistoissa ja puutarhoissa. Koulutuksissa kerrottiin muun muassa, miten puutarhoissa voi suosia pölyttäjäystävällisiä kasveja ja miten luodaan sammakkoystävällisiä pienvesiympäristöjä puistoihin. Järjestäjät Kulttuurimaisema on syntynyt ihmisen elämän ja työn jäljistä. Yhä edelleen tarvitaan työpanosta, jotta eri aikakerrokset säilyvät ja näkyvät ympäristössämme. Juuri maiseman kautta pääsemme lähelle muinaisuuden ihmistä. Pienimuotoisia maisemanhoitotalkoita järjestettiin muinaisjäännösalueilla myös Vihervuoden 2016 aikana. Kuva Museovirasto/SMH. Teemavuosi innosti erilaiset tahot ja toimijat toteuttamaan tapahtumia itse ja yhdessä muiden kanssa. Aktiivisimpia olivat erilaiset järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt (sis. myös seurat ja säätiöt), jotka järjestivät tapahtumista noin puolet (204). Kunnat ja kaupungit olivat seuraavaksi yleisin Kestävä suomalainen maisema -teema innoitti myös käytännön tekoihin maaseudulla ja kaupungeissa. Yksi suurimmista hankkeista oli kestävän ympäristörakentamisen periaatteiden mukaisesti toteutettu hämeen- 4 | VIHERVUOSI 2016

linnalaisen Kaurialan liikennepuiston peruskorjaus (aiheesta lisää katso s.11). Vieraslajien, kuten jättiputken kitkentätalkoita järjestettiin eri puolilla Suomea (mm. Paimiossa ja Akaalla). Lisäksi Espoossa järjestettiin lahopuuaitatalkoot, joissa kaupunkilaiset pääsivät rakentamaan kauniita ja luonnon monimuotoisuutta lisääviä aitoja puutarha- ja hakkuujätteestä. Useammassa tapahtumassa sai myös rakentaa pölyttäjille pesintä- ja talvehtimispaikoiksi hyönteishotelleja. Toimintavinkki: Yksinkertaisen hyönteishotellin rakentaminen Viherympäristöliitto ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto järjestivät Hyönteishotellityöpajan Viikin puistosillan avajaisissa. Kuva: Tiia Naskali 1. Sahaa tai poraa puupölkkyyn erikokoisia koloja tai rakenna kehikkoon erikokoisia osioita, jotka voi täyttää erilaisilla luonnonmateriaaleilla. 2. Valitse materiaaleja, joissa on erilaisia koloja hyönteisten suojapaikoiksi. Esimerkiksi meriheinä, kuorike, kutterilastu ja bambukepeistä tehdyt putket ovat hyviä. Materiaalit voi valita sen mukaan, mitä hyönteisiä puutarhaan halutaan. Esimerkiksi leppäkertut pitävät kuorikkeesta ja kävyistä, harsokorennot kävyistä, mehiläiset ja muut petopistiäiset viihtyvät koloissa. 3. Hotellin rakentaminen on hauskaa ja sen suunnittelussa saa olla luova. Hyönteishotelli voi olla esimerkiksi osa tukimuuria tai puuaitaa, parhaimmillaan siitä voi muodostua taideteos osana rakennuksen julkisivua. 4. Sijoita hyönteishotelli aurinkoiselle, tuulelta ja sateelta suojatulle paikalle, mieluiten eteläiseen suuntaan (lounas, etelä, kaakko) 1-2 metrin korkeudelle, kasvillisuuden yläpuolelle. Sijoituspaikaksi sopii mm. talon tai autotallin seinä, pensasaita tai puun tukiseiväs, myös puunrunko. Lähde: Kestävä kotipiha -esite (työryhmä: Eeva Blomberg, Seppo Närhi, Outi Tahvonen ja Emilia Weckman). Kaupunkiviljely ja lähiruoka – tietoa ja toimintaa Tapahtumakalenteriin ilmoitetuista tapahtumista neljäsosa (noin 50 tapahtumaa) liittyi tavalla tai toisella hyötykasveihin, niiden viljelyyn, kasvatukseen, keruuseen ja sadonkorjuuseen. Jos mukaan luetaan erilaiset taimienvaihtotorit, markkinat ja muut puutarhatapahtumat, oli tapahtumia vieläkin enemmän. Yli puolet tapahtumista sijoittuivat touko-kesäkuuhun 2016. Teemaan liittyviä tapahtumia järjestettiin kuitenkin melkein läpi vuoden, helmikuusta lokakuuhun saakka. Aiheeseen perehtyneiden järjestöjen ja yhdistysten (mm. puutarhayhdistykset, Hyötykasviyhdistys, Martat) lisäksi teema kiinnosti myös muita toimijoita, kuten kaupunkeja, oppilaitoksia, yrityksiä sekä kulttuurilaitoksia. Tapahtumista suurin osa oli kaikille avoimia yleisötapahtumia, kuten luentoja, kursseja, työpajoja ja retkiä. Hyötykasvien kasvatus sekä viime vuosina runsaasti kiinnostusta herättäneet villiyrtit ja -vihannekset olivat useimmiten aiheina (mm. Urbaani villiyrttikurssi Tähtitorninmäellä, Kasvata kotona -taimikasvatuksen ABC, Omasta pihasta makoisia marjoja -luento, Viiden tähden villilounas - ravintolapäivän kurssi, Kauha- ja kukkaro -tapahtumat). Lisäksi järjestettiin villiyrttien tunnistamiseen ja keruuseen liittyviä kävelyitä ja retkiä (mm. Villiinny Wiheryrteistä - lähiruokaa pihoilta ja metsistä). Yleisötapahtumien lisäksi järjestettiin joitakin teemapäiviä, tempauksia ja kampanjoita. Sosiaalista mediaa ja aarteenetsintää yhdistelevä Itupiilo sai nuoret etsimään maalis-huhtikuun vaihteessa hyötyviljelyn aloituspakkauksia kuudesta eri kaupungista (Espoo, Turku, Pori, Jyväskylä, Tampere ja Mikkeli) 2 . Kampanja tavoitti kohderyhmänsä ja monet jakoivat kuvan löydöstään sosiaalisessa mediassa tunnisteella #itupiilo tai oman kaupunkinsa tunnisteella, esim. #ituJKL. Uusia kaupunkiviljelmiä ja hyötypuutarhoja perustettiin mm. Turkuun ja Espooseen. Marttojen Vihervuoden teemana oli ”Kaunis hyötykasvi pihassa ja puistossa”. Marttayhdistykset perustivat kaupunkiviljelmiä sekä istuttivat omenapuita ja marjapensaita eri puolille Suomea. Turun kaupungin laatikkoviljelytempaus taas tarjosi asukkaille 350 laatikkoa viljeltäväksi kaupungin mailla. Laatikkoja ilmestyi 87 kohteeseen ja mukana oli yli 500 viljelijää. Tempaus sai suuren suosion ja se saa jatkoa myös kesällä 2017, jolloin laatikoita on enemmän tarjolla ja niitä saa myös maalata. Lapset ja nuoret olivat aktiivisia toimijoita monessa lähiruokaan ja kaupunkiviljelyyn liittyvässä tapahtumassa. Päiväkotilapset suunnittelivat muun muassa pop up -puiston entisen grillin paikalle Hämeenlinnassa, Kaurialan liikennepuistoon saatiin oma hyötykasvimaa ja 4H:n Kasvimaa-aiheiset Top-tehtävät ja ohjaajan opas kannustivat alakoululaisia kasvimaatoimintaan eri puolilla Suomea. Turun laatikkoviljelytempaus. Kylvöt ovat lähteneet itämään. Kuva: Anna-Maria Märsynaho. Minun maisemani – ympäristötaidetta, valokuvia ja kaupunkikulttuuria Vihervuoden aikana toteutettiin erilaisia ympäristötaideteoksia, osallistavia työpajoja, valokuvanäyttelyitä ja -kilpailuja. Järjestäjinä toimivat muun muassa museot, kirjastot ja muut kulttuurilaitokset, oppilaitokset ja kaupungit. Suurin osa ympäristötaideteoksista oli väliaikaisia ja yleisö sai osallistua niiden rakentamiseen. Anni Rapinojan maataideteos Maan ikkuna toimi kesällä Vaasassa Kuntsin modernin taiteen museon edustalla kaikkien kaupunkilaisten ja museokävijöiden yhteisenä kasvimaana. Teos muutti muotoaan vuodenaikojen ja luonnon kiertokulun mukaan. Kotkassa neulottiin talkoovoimin neulegraffiteja, jotka puettiin Sibeliuksenpuiston puiden ylle Kotkan meripäivillä. Nivan kylässä järjestetyillä Ympäristötaideviikoilla yleisö sai rakentaa yhdessä taiteilijoiden kanssa Kuk 2 Viherympäristöliiton ideoimassa kampanjan toteutuksessa oli mukana Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelijaryhmä ja Kaupunginpuutarhurien Seura. Pääpalkinnot sponsoroi Kekkilä. VIHERVUOSI 2016 | 5

Kotkan Sibeliuksenpuiston värikkäät neulegraffitit. Kuva: Seppo Närhi kiva KiviPelto -teoskokonaisuutta. Ympäristötaideteosalueen rakentaminen alkoi vuonna 2015 ja siitä tulee monesta muusta vuoden aikana toteutetusta teoksesta poiketen pysyvä osa kylätien varren perinnemaisemaa. Tuttuihin maisemiin saatiin taiteen keinoin luotua myös uusia näkökulmia. Hämeenlinnan Toripuisto muuntui Taiteiden yönä HAMK Lepaan hortonomiopiskelijoiden ansiosta Kohtaamisten puistoksi, joka täyttyi eksoottisista äänistä, valoista, kasveista ja elämästä. Kätketty taide -ympäristötaidenäyttely koostui Porin kansallisen kaupunkipuiston alueelle piilotetuista pienen pienistä teoksista, joita saattoi etsiä ympäristöstä koordinaattien ja kartan avulla. Näyttely esitteli elämyksellisen ympäristötaiteen rinnalla uudenlaisia, kokeilevia sekä myös erilaisia digitaalisia ympäristöjä hyödyntäviä teoksia. Teemavuosi näkyi ensimmäistä kertaa myös pääkaupunkiseudun suurilla kaupunkifestivaaleilla: Skidit Festareilla ja Flow’ssa. Skidit Festareilla lapset saivat rakentaa luonnon materiaaleista, kuten kävyistä, pihlajanmarjoista, kivistä ja oksista oman metsäpolun Helsingin Kalliossa sijaitsevalle Kulttuuripihalle. Vihervuosi näkyi kaupunkikulttuuri- ja musiikkifestivaali Flow Festivaaleilla Helsingin Suvilahdessa värikkäänä Vihervuorena. Festivaali toteutti yhteistyössä Puutarha Tahvoset Oy:n kanssa värikkään viherteoksen, joka toimi sekä ympäristötaideteoksena että viihtyisänä oleskelupaikkana. Moni valokuvakilpailu ja -näyttely sai vaikutteita Vihervuoden sloganista ”Minun maisemani – maalla ja kaupungissa” ja nosti esille ihmisen henkilökohtaisen suhteen lähiympäristöön. Kuvien pohjalta voitiin myös tehdä päätelmiä siitä, mitkä maisemat ovat suomalaisille tärkeitä. Esimerkiksi Viherympäristöliiton ja Hämeen ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön opiskelijoiden Mun maisema -kampanjaan osallistuneiden mielimaisemat sijoittuvat useimmiten luontokohteisiin, erityisesti vesistöjen läheisyyteen ja sijaitsivat maaseudulla. Kaupunkeihinkin sijoittuneet mielimaisemat sijaitsivat useimmiten luontokohteiden yhteydessä kuten puistoissa tai rannoilla. Instagramissa järjestetyn #ympäristönvärit -kuvakisan voitti kuvaajan omalta pihalta otettu valokuva räkättirastaasta. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko Helmet otti Vihervuoden sloganin mukaan vuoden 2016 lukuhaasteeseen, joka koostuu 50 erilaisesta tavasta valita uutta luettavaa. Tarkoituksena oli tunnistaa oma maisema ja löytää siihen liittyviä kirjoja luettavaksi. Lähiympäristö tutuksi – hyvinvointia viheralueilta ja luonnosta Luonto ja kaupunkien viheralueet tulivat tutuksi teemavuoden retkillä ja opastetuilla kävelyillä, joita järjestettiin ympäri vuoden erilaisissa kohteissa kaupunkipuistoista kansallispuistoihin. Lähiympäristöön saattoi tutustua esimerkiksi meloen, pyöräillen ja lumikenkäillen. Lisäksi puistoissa ja metsissä muun muassa joogattiin, halattiin puita, rakennettiin linnunpönttöjä ja tutustuttiin asiantuntijoiden opastuksella alueiden historiaan ja kasveihin. Kaupungit ja kunnat järjestivät runsaasti opastetLuonnon hyvinvointivaikutukset. www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/ 3 6 | VIHERVUOSI 2016 tuja retkiä ja kävelyitä. Pääkaupunkiseudun kaupungit järjestivät yhteensä 35 Vihervuosi-retkeä, jotka tutustuttivat kaupunkilaisia kartanomaisemista puutarhoihin ja Nuuksion metsiin. Vuoden aikana esille nousivat myös luonnon terveysvaikutukset ja viheralueiden merkitys kaupunkilaisten yhteisinä olohuoneina. Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin oleskelu puistossa tai metsässä parantaa mielialaa, vähentää stressihormoneja, alentaa verenpainetta ja tasoittaa sydämen sykettä 3 . Luonnon ja vihreän lähiympäristön vaikutuksia hyvinvointiin käsiteltiinkin useissa Vihervuoden aikana järjestetyissä keskusteluissa ja luennoilla (mm. Kaupunkiluonnon merkitys hyvinvoinnille, Ikäänny puutarhassa, Kestääkö suomalainen maisema - Parantaako puisto vai pilleri?, Green Care -luento: voimauttava ympäristön käyttö). Ikäinstituutin kehittämä Luontoelämyspolku tarjosi virikettä erityisesti ikäihmisten keholle ja aisteille. Puunhalausviikko taas nosti esille lähiympäristön merkityksen ja tarjosi mahdollisuuden rauhoittua pihan, lähipuiston tai metsän puiden lomassa silloin kun se itselle parhaiten sopi. Lammaspaimenviikko – villantuoksuinen elämysloma kauniiden maisemien ympäröimänä Teksti: Tiina Hakkarainen, Metsähallitus, luontopalvelut Lampaita maisemanhoitotöissä Lakkalan tilalla Kolin kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus/ Kirsti Hassinen Kansallispuistojen ja suojelualueiden lammaspaimenviikoilla pääsee lomailemaan upeissa maisemissa, nauttimaan luonnosta ja kiireettömästä elämänmenosta sekä hoivaamaan lampaita. Lampaiden hoidon lomassa paimen saa aimo annoksen hyvinvointia itselleen. Lammaspaimenviikot ovat ainutlaatuinen tapa toteuttaa maiseman hoitoa ja suojelua. Lampaat ovat kansallispuistojen ja suojelualueiden tärkeitä apureita, jotka pitävät avoimina niittyjä ja metsälaitumia. Perinteisen, laidunnukseen perustuvan karjatalouden väheneminen on tehnyt niityistä ja niiden lajistosta harvinaisia koko Suomessa. Lammaspaimenten päivittäisiin askareisiin kuuluu lampaiden laskemista, niiden hyvinvoinnin silmälläpitoa ja veden vaihtamista sekä tietenkin rajaton määrä hellimistä ja rapsuttelua. Metsähallituksen Luontopalvelujen henkilökunta perehdyttää uudet paimenet, joten aiempaa kokemusta lampaiden hoidosta ei tarvita. Lammaspaimenet voivat halutessaan osallistua myös muihin kansallispuiston töihin. Aikaa jää lampaiden hoidon lomassa myös esimerkiksi retkeilyyn. Suuren suosion saavuttaneille lammaspaimenviikoille haetaan arvonnan kautta. Arvontaan voi osallistua kunkin vuoden tammikuussa. Vuonna 2016 lammaspaimenviikoille oli tuhansia hakijoita. Onnekkaat lammaspaimenet arvottiin 3621 hakemuksen joukosta. Lisätietoja osoitteessa www.luontoon.fi. Lammaspaimenkohteita on ympäri Suomen. Kesällä 2017 lammaspaimenia etsitään uutena kohteena Utsjoen Välimaan saamelaistilan upeisiin maisemiin. Aikaisemmilta kesiltä tutut Kolin, Koloveden, Isojärven, Lemmenjoen, Syötteen ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Eli-

1 2 3 4 5 6 7 8 1. Rikasta luontoa -koulutus Hämeenlinnassa 2.6.2016. Kuva: Nina V. Nygren. 2. Hyötykasviyhdistyksen järjestämä Annalan syystori ja kesän satoa. Kuva: Outi Tynys/Hyötykasviyhdistys 3. Maan ikkuna -maataideteos Kuntsin taidemuseon edustalla. Kuva: Markus Paavola. 4. Laura Myllykankaan teos The Black Apple/Kätketty taide -ympäristötaidenäyttely. Kuva: Pauliina Rahiala. 5. Vihervuori Flow’ssa. Kuva: Kimmo Metsäranta, Flow Festival 2016. 6. Riikka Heleniuksen ottama valokuva Hämeenlinnan Vanajaveden ympäristöstä arvottiin Mun maisema -kampanjan voittajaksi. 7. Töölönlahden puiston avajaiset 12.6.2016. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki. 8. Luontoaiheinen kävely Tourujoella Jyväskylässä. Kuva: Mervi Vallinkoski VIHERVUOSI 2016 | 7

myssalon luonnonsuojelualueen, Närängän luonnonmetsän ja Mikkelin Neitvuoren lampaat etsivät myös lammaspaimenia. Lammaspaimenviikot ovat maksullisia. Kohdekohtaisesti viikon hinta on 350 tai 400 euroa. Maksu sisältää majoituksen lammaspaimentilalla. Maksulla katetaan kohteen ylläpitokuluja ja luonnonhoidon kustannuksia. Tilan koon mukaan lammaspaimen voi ottaa mukaan myös perheen tai ystäviä paimenseurakseen. Lammaspaimenviikot voitti Suomen paras maisemahanke -palkinnon vuonna 2016. Tuomaristo arvosti lammaspaimenviikkojen innovatiivisuutta ja innostavuutta. Kiitosta tuli erityisesti osallistamisesta, jonka avulla sekä lampaiden omistajat että vapaaehtoiset hoitajat löysivät yhteisen hyödyn. Päätapahtumat Avajaiset Vihervuosi avattiin juhlallisesti 10. helmikuuta 2016 Jyväskylän Paviljongissa osana Viherpäivät ja -tekniikka -tapahtumaa. Tilaisuuden aluksi kuultiin jyväskyläläisen lapsikuoro Vox Aurean upea esitys, jonka jälkeen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen piti virallisen avauspuheenvuoron. Tapahtuman teemana oli Kestävä suomalainen maisema, jota käsiteltiin monipuolisesti kahden päivän seminaarissa. Avajaistapahtuma kokosi auditorioon yhteensä noin 700 vierasta. Avajaisten yhteydessä julkistettiin myös Vihervuoden julkilausuma kestävän ympäristörakentamisen puolesta. Viherympäristöliitto ry sitoutui edistämään teemavuoden aikana kestävää ympäristörakentamista ja luomaan alalle kestävän ympäristörakentamisen kriteerit. Toiminta edellyttää muutoksia viheralueiden suunnitteluun kaavoituksesta lähtien, mikä vaatii tavoitteiden asettamista ja määrittelemistä koko ympäristörakentamisen prosessissa. Julkilausuma suunnattiin viheralan ammattilaisten lisäksi muun muassa kuntien päättäjille, rakennushankkeiden tilaajille ja rakennuttajille, viranomaisille, poliitikoille ja kansalaisille. Päätapahtuma Vihervuoden päätapahtumaa vietettiin 2. kesäkuuta 2016 kesäisessä Hämeenlinnassa. Aurinkoinen sää houkutteli runsaasti väkeä päivän tapahtumiin. Ohjelma koostui kutsuvierasseminaarista, Vihervuoden alateemoja esittelevistä puistokohteista sekä Koko kansan kesäjuhlasta Hämeenlinnan torilla. Kutsuvierasseminaari kokosi päättäjiä, viher- ja ympäristöalan asiantuntijoita sekä muita ympäristöasioiden parissa työskenteleviä Verkatehtaalle kuulemaan Vihervuoden teemoista. Tilaisuuden avasi presidentti Tarja Halonen. Seminaarin puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa kaupunkiviljelyn tulevaisuuden näkymiä, kulttuuriympäristöstrategiaa, yhteisöllisen pop up -puistoprojektin syntyä ja Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. Tilaisuuden päätteeksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio haastoi Hämeenlinnan kaupungin puolesta kaikki Suomen kunnat ja kaupungit mukaan kunnostamaan tai rakentamaan puistoja itsenäisyyden juhlavuodeksi 2017. Iltapäivän puistokohteet tarjosivat kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa kaiken ikäisille. Seminaarin jälkeen avattiin kestävän ympäristörakentamisen koehankkeena peruskorjattu Kaurialan Liikennepuisto, joka palautettiin alkuperäiseen 1960-luvulla tehdyn suunnitelman mukaiseen muotoon ja aktiiviseen käyttöön. Avajaispuheen piti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Paikalla oli kutsuvieraiden lisäksi paljon lapsia ja vanhempia tutustumassa uudistettuun puistoon ja sen toimintaan. Hämeenlinnan Tanssin Tehdas ry:n pop up -puistoprojekti vehreytti entisen Vallin grillin tontin. Päiväkoti Enkkulan lapset olivat paikan päällä kertomassa värikkään Vallin Puiston suunnittelusta ja rakentamisesta. Ikäinstituutin kehittämä Luontoelämyspolku taas liikutti ikäihmisiä ja vähän muitakin Linnanpuiston upeassa miljöössä. Koko kansan kesäjuhla Hämeenlinnan torilla tarjosi kesäistä tunnelmaa, musiikkia, teatteria, opastuksia, ruokaa, juomaa ja toimintaa kau- 8 | VIHERVUOSI 2016 punkilaisille. Kesäjuhlan teemana oli luonto, vesi ja vehreys. Yksi katseenvangitsijoista oli Hämeenlinnan torille noussut ympäristötaideteos Sinivihreä sydän, joka muistutti torikävijöitä luonnon merkityksestä ja innosti heitä pohtimaan omia mielimaisemiaan. Teoksen toteutuksesta vastasivat Hämeen ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön koulutuksen hortonomiopiskelijat. Päätöstapahtuma Vihervuoden päätöstapahtuma kokosi yhteen teemavuoden saavutukset ja tulevaisuuden suunnitelmat. Tilaisuus järjestettiin 27. lokakuuta 2016 Helsingin Säätytalossa, jonka juhlasali täyttyi noin 160 vieraasta. Päätösseminaarin avauspuheen pitänyt ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka totesi teemavuoden toteutuneen edeltäjiään laajempana ja kiitteli monien eri tahojen tekemää yhteistyötä, jota ilman ei teemavuotta olisi vietetty. Päivän aikana kuultiin innostavia esimerkkejä Vihervuoden tapahtumien kirjosta sekä mielenkiintoisia avauksia kaupunkiviljelyyn, kestävään ympäristörakentamiseen ja viherympäristöjen terveysvaikutuksiin liittyen. Yhden mieleenpainuvimmista puheenvuoroista piti emeritusprofessori Tari Haahtela, jonka luento Luontoaskel parempaan terveyteen sai yleisön pohtimaan omaa luontosuhdettaan. Vihervuoden johtoryhmän varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen päätöspuheenvuoro suuntasi jo katseita tulevaan. ”Eurooppaan tarvitaan enemmän ja parempia viherympäristöjä ihmisten elinympäristön ja alueiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Siksi tarvitsemme eurooppalaista Vihervuotta”, Pietikäinen totesi. Päätöstapahtumassa palkittiin Suomen paras maisemahanke. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen myöntämä kunniakirja parhaasta hankkeesta luovutettiin Metsähallituksen luontopalvelujen Lammaspaimenviikoille ja WWF Suomen talkooleiritoiminta sai toimistaan kunniamaininnan. Tilaisuuden yhteydessä julkistettiin myös Vihervuoden #ympäristönvärit-kuvakilpailun voittajat ja myönnettiin 26 Vihervuoden mitalia. Vallin pop up -puisto Hämeenlinnan keskustassa väriloistossaan. Puisto siirtyi kesän päätyttyä Jaarlin päiväkotien uuden yksikön pihalle. Kuva: Tuula Penttilä

2 1 4 3 5 6 1. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen avaa Vihervuoden Jyväskylässä. Kuva: Tero Takalo-Eskola. 2. Osana avajaistapahtumaa järjestetty Guerrilla Lighting -valotempaus valaisi Paviljongin viereisiä arkkitehtuurikohteita. Suunnittelijana Annukka Larsen, Jyväskylän kaupunki. Kuva: Touho Häkkinen. 3. Lapsikuoro Vox Aurea. Kuva: Tero Takalo-Eskola. 4. Sinivihreä sydän -teos herätti kiinnostusta Hämeenlinnan torilla. Kuva: Heli Nukki. 5. Tunnelmia Kaurialan liikennepuiston avajaisista. Kuva: Aino Arjas. 6. Päätöstapahtuman yhteydessä Säätytalon pihalle istutettiin Vihervuoden kunniaksi rusokirsikkapuu. Apuja istuttamiseen saatiin viereisen leikkipuiston lapsilta. Kuva: Seppo Närhi. VIHERVUOSI 2016 | 9

Vihervuoden mitalit Vihervuoden 2016 aikana myönnettiin yhteensä 52 mitalia ympäristön hyväksi tehdystä työstä. Vihreä kaupunki -mitalit (ts. Vihervuoden mitalit) ovat Asuntosäätiön lahjoittamia tunnustuksia, joita myönnetään aina Vihervuoden yhteydessä. Ensimmäiset mitalit myönnettiin vuonna 1985, jolloin vietettiin ensimmäistä Vihervuotta. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnitteleman mitalin etupuolta koristaa puiden ja pensaiden kaunistama kaupunkimiljöö sekä ensimmäisen Vihervuoden tunnus: ”Vihreys – Terveys – Viihtyisyys”. Toinen puoli kuvaa Espoon Kivenlahden Amfi-aluetta, joka on yksi Asuntosäätiön vihreän rakentamisen pääkohteista. Vihervuoden 2016 mitalitoimikunnan puheenjohtajana toimi presidentti Tarja Halonen ja jäseninä Viherympäristöliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen ja ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen. Sihteerinä toimi Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi. Mitalit myönnettiin Vihervuoden päätapahtumissa. Vihervuoden 2016 mitalin saajat 197. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 198. Destamatic Oy, Vantaa 199. Luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen, Keski-Suomi, Jyväskylä 200. 201. Kuopion kaupungin vihersuunnittelutiimi 202. Valaistussuunnittelija Annukka Larsén, Jyväskylä 203. Maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi, Kauhajoki 204. Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö, yksikön johtaja Tuija-Liisa Soininen, Tampere 205. Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, Jyväskylä 206. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö 207. Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, Helsinki 208. Maisemasuunnittelija Auli Hirvonen, Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Suomi, Häme ja Uusimaa 209. Maisemasuunnittelija Sinikka Jokela, Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Pohjois-Savo 210. Ylitarkastaja Marjut Kokko, Lapin ELY-keskus, Rovaniemi 211. Hortonomi Anssi Krannila, Hirvensalmi 212. Puutarhuri Tuomo Miettinen, Turku 213. FT, museologian yliopisto-opettaja Sirkku Pihlman, Turku 214. Rudus Oy / LUMO-ohjelma, Helsinki 215. Saamelaismuseo Siida, Inari 216. Artesaani Annika Tavasti, Salo 217. Arkkitehti Viri Teppo-Pärnä, Paimio 218. Varsinais-Suomen Perinnemaisemayhdistys ry 219. Erikoissuunnittelija Anu Vauramo, Vantaa 220. Rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki, Salla 221. Kainuun ammattiopiston YritysAmis-hanke 222. Puuasiantuntija Aki Männistö, Turku 223. Työpäällikkö Bo Backman, Vantaa 224. Jokilaakson matkailupuutarha, Lapua 225. Lakeuden Vihertaimisto Oy Mikko Järvenpää, Seinäjoki 226. Vanhempi tutkija Sirkka Juhanoja, Luonnonvarakeskus, Piikkiö 227. Puistopäällikkö Aino Leino, MMM, Vantaa 228. Mikkelipuistoyhdistys ry, Mikkeli 229. Asukasliike ’Hyvä kasvaa Järvenpäässä’, Järvenpää 230. Varatoimitusjohtaja Henrik Bos, VRJ Länsi-Suomi Oy, Kangasala 231. Maisema-arkkitehti Emilia Weckman, Espoo 232. Maisemasuunnittelija Eeva Blomberg, Lahti 233. Puuasiantuntija, arboristi Sami Kiema, Helsinki 234. Toiminnanjohtaja Jyri Uimonen, Taimistoviljelijät ry, Helsinki 235. Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä, FT, dosentti Susanna Lehvävirta, Helsinki 236. Marketanpuiston ystävät ry, Espoo 237. Avant Tecno Oy, Ylöjärvi 238. Puutarha Tahvoset, Raasepori 239. Maisemasuunnittelija Heli Nukki, Pori 240. Biolan Oy, Eura 241. Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry, Helsinki 242. Dodo ry, Helsinki 243. Ikäinstituutti, Helsinki 244. Iloa luonnosta/ Maaseutupolitiikan Ekosysteemipalvelut -verkosto 245. Rikasta luontoa/ Tutkimusosuuskunta Tapaus 246. Projektisihteeri Tiia Naskali, Helsinki 247. Maisema-arkkitehti Gretel Hemgård, Helsinki 248. Maisema-arkkitehti Jukka Jormola, Helsinki 249. Luonnonperintösäätiö, Hämeenlinna Vihervuoden päätapahtumissa muistettiin Vihervuoden mitaleilla ympäristön hyväksi tehneitä henkilöitä, hankkeita ja tahoja eri puolilta Suomea. Kuva Säätytalolta Helsingistä. Kuva: Seppo Närhi. 10 | VIHERVUOSI 2016

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit viheralalle Teksti: Seppo Närhi ja Emilia Weckman Viherympäristöliitto ry valitsi Vihervuoden alateemaksi Kestävän ympäristörakentamisen. Se sopi luontevasti Vihervuoden pääteeman alle. Kestävän kehityksen mukainen toiminta on haaste, johon kaikkien toimijoiden myös viheralalla on sitouduttava. Viheralaan liittyy monia maailman, Euroopan, Suomen ja paikallisen tason haasteita. Niitä ovat mm. ilmastonmuutos, monimuotoisuuden ja elinympäristöjen häviäminen, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen. Omaa toimintaa sopeuttamalla kestävän kehityksen mukaiseksi voidaan monia muutostekijöitä hidastaa ja jopa paikallisesti tilannetta parantaa. Viherympäristöliitto ry perusti KESY-työryhmän ohjaamaan kestävän ympäristörakentamisen kriteerien laatimista. Työhön palkattiin kolme konsulttia. Maisema-arkkitehti Hannamari Piipponen on tehnyt Aalto yliopistossa diplomityön amerikkalaisista SITES-kriteereistä. Piipponen käänsi kriteerit suomeksi. MMK Hanna Tajakka kävi läpi suomalaista kesy-ohjeistusta sekä teki viheralan tehtävistä prosessikuvaukset. KESY projektia johti ja kriteerityön sovittamisesta suomalaisiin olosuhteisiin vastasi maisema-arkkitehti Emilia Weckman. hyönteisille perenna-alue ja niittyalue sekä jättämällä puistoon kaadettujen puiden runko-osia. Hulevesiä ohjattiin kasvillisuusalueille. Koerakenteena asennettiin sirotepinta jalkakäytävälle. Asfaltiksi valittiin vähemmän materiaalin valmistuksessa CO2-päästöjä synnyttävä Green Asfalt. Puiston sosiaalisia yhteyksiä lisää huomattavasti peruskorjauksen myötä elpynyt liikennevalistustoiminta sekä puiston yhteyteen rakennettu laatikkoviljelyalue. Kunnianhimoinen hanke valmistui aikataulussa ja puisto avattiin juhlallisesti Vihervuoden päätapahtuman yhteydessä 2.6.2016. Puiston peruskorjaus osoitti, että kun tilaajalla on tahtotila, viheralue on mahdollista toteuttaa kestävän ympäristörakentamisen kriteerien mukaisesti. Kaurialan Liikennepuiston toteutuminen oli mahdollista laajan yrittäjäjoukon sitoutumisen takia. Hanketta varten saatiin myös useilta yhdistyksiltä ja säätiöiltä tukea. Kriteeristö muokattu suomalaisiin olosuhteisiin Kriteerit on työstetty ja muokattu suomalaisiin olosuhteisiin yhdessä käytännön toimijoiden kanssa työpajoissa. Kriteerit ovat toimintaperiaatteita. Kriteerin valmistuttua seuraavassa vaiheessa muokataan viheralan töiden tilaajien ja rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien, kunnossapidon ja tuotetoimittajien käyttöön työkaluja – tsekkauslistoja, joiden avulla voi arvioida, onko toiminta kestävän ympäristörakentamisen tavoitteiden mukaista. SITES-kriteerien lisäksi malleina käytetään eurooppalaisia Green City, Green Flag ja Green Label -ohjeistuksia. 1 Kriteeristö jakautuu kuuteen teemaan: 1. Paikan olosuhteet: Vesi 2. Paikan olosuhteet: Maaperä ja kasvillisuus 3. Käytettävät materiaalit: tuotanto, valinta ja kierrätys 4. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmat 5. Energiansäästö, ilmanlaadun ja ympäristön suojeleminen 6. Käytäntöjen tiedottaminen ja viestintä Kukin teema jakautuu sisällöllisesti erilaisiin osa-alueisiin, joissa kunkin kriteerin kohdalla luetellaan suositeltavat toimenpiteet vaiheittain (tilaaminen, suunnittelu, rakentaminen, hoito). Lisäksi käydään läpi kriteeriin liittyvät ohjeet, lait, asetukset sekä lisätiedot ja määritelmät. Peruskriteeristö valmistui helmikuussa 2017. Käytäntöä palvelevat työkalut ja -ohjeet valmistuvat vuoden 2017 aikana. Samanaikaisesti käynnistetään tiedotusta ja koulutusta sekä viheralan ammattilaisille, että ulkopuolisille sidosryhmille. 2 Case: Kaurialan Liikennepuisto KESY-kriteerien testaamiseksi ja arvioimiseksi päätettiin toteuttaa Hämeenlinnassa hanke, jossa vanha Kaurialan Liikennepuisto peruskorjattiin soveltaen kestävän ympäristörakentamisen kriteerejä. Liikennepuiston peruskorjaussuunnitelman laati Emilia Weckman talvikaudella 2015–2016. Työn tilaajana oli Hämeenlinnan kaupunki. Projektin toteutusta ohjasi ohjausryhmä. Toteutuksesta projektivastuussa oli Henrik Bos, Viher- ja ympäristörakentajat ry. Liikennepuiston peruskorjauksessa lähtökohtana oli käyttää hyväksi paikalla oleva materiaali, kaivuumassat, puunrungot, pintamaa, kiveykset. Lisäksi kaupungin varikko inventoitiin ja siellä olevia tuotteita ja materiaaleja hyödynnettiin puistossa. Tavoitteena oli parantaa puiston monimuotoisuutta suunnittelemalla 3 1. Kaurialan Liikennepuisto syksyllä 2015 ennen peruskorjausta. 2. Juuri valmistunut puisto peruskorjauksen jälkeen. Oikealla tuleva niittyalue. 3. Hyötyviljelynurkkaus, viljelylaatikot. Kuvat: Seppo Närhi. VIHERVUOSI 2016 | 11

Viestintä Vihervuosi mediassa Viherympäristöliitto ry vastasi Vihervuoden koordinaattorina teemavuoden yleisestä viestinnästä, johon sisältyivät muun muassa päätapahtumat sekä valtakunnallisesti merkittävät teemat ja toiminta. Muuten toimittiin aikaisempien teemavuosien tapaan: jokainen tapahtuman järjestäjä vastasi itse tiedotuksestaan (omista tapahtumista, tavoitteista ja muista teemavuoteen liittyvistä asioista). Viestinnän lähtökohtana oli Vihervuoden teemojen, tapahtumien ja toiminnan esille tuominen, toimintaan kannustaminen ajatuksella ”jokainen voi tehdä jotain lähiympäristönsä hyväksi” sekä vihreän ympäristön merkityksen korostaminen. Viestinnän pääkanavina toimivat teemavuoden omat sivut www.vihervuosi.fi sekä sosiaalisen median kanavat. Mediatiedottamiseen käytettiin ePressi-palvelua, jonka kautta tavoitettiin toimituksia ja toimittajia laajasti sekä valikoidusti. Lisäksi teemavuotta tuotiin esille erilaisissa tapahtumissa, kuten päätapahtumissa, messuilla, ammattilaisseminaareissa ja keskustelutilaisuuksissa. Viestinnässä hyödynnettiin myös Vihervuoden toimijoiden ja yhteistyötahojen omia kanavia ja kontakteja (lehdet, julkaisut, uutiskirjeet, toimittajakontaktit, sosiaalisen median kanavat). Viherympäristöliitto teki Vihervuotta käsitteleviä mediatiedotteita yhteensä 28 (syksy 2015 – 2016). Yhteistiedotteita tehtiin muun muassa Hämeenlinnan kaupungin ja ympäristöministeriön kanssa. Mediajulkisuudesta ei teetetty erillistä tutkimusta, joten juttujen määrä perustuu Meltwaterin hakutuloksiin 4 . Haun kautta löytyi noin 350 vuoden 2016 aikana julkaistua juttua teemavuodesta. Kun mukaan lasketaan järjestöjen ja yhdistysten jäsenlehdet sekä muut mediaseurannan ulkopuolella olevat mediat, on luku paljon suurempi 5 . Suurista medioista eniten juttuja tekivät YLE ja Maaseudun Tulevaisuus. Maakuntien lehdistä aktiivisimpia olivat Hämeen Sanomat, Turun Sanomat, Länsiväylä, Karjalainen ja Aamulehti. Medioita kiinnostivat erityisesti konkreettiset teot, kuten Kaurialan liikennepuiston peruskorjaus, Suomi 100-kukkasipulien istuttaminen, erilaiset tempaukset ja kilpailut, kuten Puunhalausviikko, Mun maisema- ja Itupiilo -kampanjat sekä Vihervuoden mitalit. Puunhalausviikko: Halaa puuta - arvosta lähiympäristöäsi Laajimman mediahuomion sai elokuun loppupuolella (22.–28.8.2016) järjestetty Puunhalausviikko, jota vietettiin ensimmäistä kertaa teemalla Halaa puuta - arvosta lähiympäristöäsi. Puunhalausviikon tavoitteena oli kiinnittää huomiota arkisiin viherympäristöihin, kuten puistoihin, lähiluontoon ja lenkkipoluille, jotka ovat tärkeitä virkistyspaikkoja varsinkin kaupunkiympäristössä. Osallistuminen oli helppoa, ohjeena oli: rutista puuta ja jaa kokemuksesi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #puunhalausviikko. Puunhalausviikko oli myös osa 27.8.2016 vietetyn Suomen Luonnon päivän tapahtumia. Puunhalausviikosta tehtiin elokuussa useita lehtijuttuja sekä radio- ja tv-haastatteluja niin valtakunnallisissa kuin paikallismedioissakin. Poimintoja otsikoista: Nyt se tapahtuu oikeasti: Suomessa järjestetään puunhalausviikko (Talouselämä 11.8.2016) Nyt tulee puunhalausviikko – lähetä meille kuva rutistusotteestasi! (Maaseudun Tulevaisuus 12.8.2016) Tätä päivää voi jokainen juhlia (Keskisuomalainen, pääkirjoitus 27.8.2016) Puunhalausviikot (Aamulypsy / Nelonen.fi 24.8.2016) Puunhalausviikon saama huomio yllätti myös sosiaalisessa mediassa. Halauskuvia jaettiin runsaasti eri puolilla Suomea ja mukaan innostuivat kaiken ikäiset vauvasta vaariin. Sana ”puunhalausviikko” oli myös yksi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) vuoden 2016 sanapoiminnoista. Tempauksen saaman positiivisen vastaanoton perusteella ihmiset todella arvostavat omaa lähiympäristöään. Puunhalausviikosta onkin tarkoitus tehdä vuosittainen perinne. Kampanjan suunnittelusta vastasi Vihervuoden johtoryhmän jäsenistä koostuva työryhmä, jossa olivat mukana Viherympäristöliitto ry, Luke, Suomen 4H-liitto ja Maa- ja kotitalousnaiset. Kampanjasivun ja julisteen kuvituksista vastasi Julia Prusi. Vihervuosi somessa – uusi aluevaltaus Vihervuoden viestinnässä käytettiin ensimmäistä kertaa sosiaalisen median kanavia, jotka perustetiin syksyn 2015 aikana. Sosiaalinen media toimi teemavuoden valtakunnallisen viestinnän osana ja muiden viestintäkanavien vuorovaikutteisena täydentäjänä. Tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä osallistumaan teemavuoteen ja jakamaan omia kokemuksiaan, kuviaan, kommenttejaan ja ideoitaan sosiaalisessa mediassa. Käytettäviksi kanaviksi valikoituivat Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube, koska ne olivat yleisimmin käytettyjä ja palvelivat Vihervuoden viestintää eri tavoin. #vihervuosi toimi teemavuoden sosiaalisen median tunnisteena. Vihervuosi Facebookissa Vihervuoden Facebook-sivulla esiteltiin teemavuoden toimintaa ja teemoja käsitteleviä ajankohtaisia aiheita ja uutisia. Esillä olivat varsinkin vihreän lähiympäristön hyvinvointivaikutuksiin ja kestävään ympäristöön liittyvät aiheet. Vihervuoden johtoryhmän jäsenillä oli Facebookissa myös oma ryhmä, jonka kautta voitiin vinkata mielenkiitoisista aiheista ja tapahtumista muille. Vihervuoden sivulla oli yhteensä 1624 seuraajaa ja sivun viikoittainen kokonaiskattavuus (ts. henkilöiden määrä, jotka ovat nähneet sivustolla julkaistua materiaalia kuluneen viikon sisällä) vaihteli pääasiassa tuhansista kahteenkymmeneen tuhanteen. Suurin osa sivun seuraajista oli naisia (84 %, miehiä 14 %), iältään 35–54 vuotta ja kotoisin Uudeltamaalta. He olivat myöskin sitoutuneimpia seuraajia eli reagoivat julkaisuihin aktiivisimmin. Sivun julkaisut tavoittivat parhaiten 35–44 -vuotiaita sekä sitä nuorempia naisia. Miehiä julkaisut tavoittivat hyvin kaikissa ikäryhmissä (13–65+). Omat tapahtumasivut luotiin Itupiilo -kampanjalle, Puunhalausviikolle ja päätöstapahtumalle 6 . Puunhalausviikko oli näistä suosituin ja herätti tapahtumasivulla eniten keskustelua (yli 100 julkaisua). Mukana oli kuvia ja kertomuksia osallistujien omista puunhalauskokemuksista. Tapahtumaan kertoi osallistuvansa 598 henkilöä ja kiinnostuneita oli 183 henkilöä. Sivun julkaisut tavoittivat muutaman viikon aikana yhteensä 12 000 henkilöä ja tapahtumasivua kävi katsomassa yli 1 800 henkilöä. Kestävä kotipiha -esitteen pohjalta julkaistiin heinäkuun aikana some-kampanja Facebookissa ja Twitterissä. Kampanjan tarkoituksena oli tarjota kotipuutarhureille tietoa siitä, miten he voivat edistää ekologisesti kestävän ympäristön toteutumista omalla pihallaan. Kampanjan aikana jaettiin tietoa viidestä eri aihepiiristä: perhospuutarha, hyönteishotelli, lahopuutarha, sadepuutarha ja viherkatto. Heinäkuun alussa julkaistu aloitus kampanjalle sai yksittäisistä julkaisuista suurimman kattavuuden (yli 10 100 henkilöä) 7. Meltwaterin mediaseurannan piiriin kuuluu pääsääntöisesti noin 1700 eri sähköistä lähdettä. Sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi maksulliset mediat ja muut henkilökohtaista kirjautumista vaativat lähteet. Mm. Ympäristö, Puutarha & Kauppa, Kotipuutarha -lehti, Terassi -lehti, HS Metro, Kuntatekniikka, Kiinteistölehti, Kiinteistöposti, Suur-Jyväskylän Lehti, Martat-lehti, Koti ja maaseutu -lehti, RIA, Maatiainen, Hortonomi-lehti, Trädgårds Nytt, Voimasanomat, TEHO. 6 Viherympäristöliitto toteutti Viherpäivien ja Vihervuoden avajaisten tapahtumasivun ja Hämeenlinnan kaupunki päätapahtuman sivun. 7 Julkaisua mainostettiin 9 eurolla. Lisäksi mainostusta käytettiin mm. Mun maisema - ja Ympäristönvärit -kampanjoissa sekä SuomiAreenan keskustelua ja päätöstapahtuman live-lähetystä käsittelevissä julkaisuissa. Kaikkien mainostusten budjetti oli alle 10 euroa. 4 5 12 | VIHERVUOSI 2016

1 2 3 4 5 6 #puunhalausviikko – kuvia Instagramissa. Kuvat: 1. Anna Hurra 2. Elias Pesola 3. Sasu Kotamäki 4. Katariina Oranen 5. Minna Harju 6. Aki Lehtinen VIHERVUOSI 2016 | 13

2 1 4 3 5 #ympäristönvärit -kuvakilpailun sijat: 1. Kuva: Kari Manne 2. Kuva: Juha Suvanto 3. Kuva: Elina Riitijoki 4. Kuva: Mervi Laakso 5. Kuva: Esa Suomaa. Vihervuosi Instagramissa Vihervuosi Twitterissä Teemavuoden slogan Minun maisemani – maalla ja kaupungissa näkyi parhaiten kuvienjakopalvelu Instagramissa. Tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä jakamaan kuvia omista lähiympäristöistään ja käyttämään kuvissa tunnistetta #vihervuosi. Tunnisteella jaettuja kuvia löytyi Instagramista vuoden 2016 loppuun mennessä 3562. Lisäksi käytettiin tunnisteita #ympäristönvärit, #puunhalausviikko ja #itupiilo. Käyttäjien osuvimmat otokset (yhteensä 177) jaettiin Vihervuoden omalla Instagram-tilillä. Suurin osa valokuvista käsitteli luonnonmaisemia, mutta mukana oli myös urbaaneja ympäristöjä sekä maaseutumaisemia. Kohteina olivat usein puut, vesistöt, metsät, pellot, polut ja puistot. Maiseman kokijoita kuvattiin myös, ihmisten lisäksi kuvissa näkyivät metsän ja kodin eläimet. Puunhalausviikolla kuvavirtaan ilmestyi runsaasti halauskuvia. Syksyllä (16.8.–9.10.2016) Instagramissa keskityttiin lähiympäristön väreihin. Ympäristöministeriön ja Viherympäristöliiton järjestämä #ympäristönvärit-valokuvakilpailu sai suuren suosion ja tunnistetta käytettiin vuoden loppuun mennessä yhteensä 3167 valokuvassa. Kilpailun voittajaksi valittiin jyväskyläläisen Kari Mannen omalta takapihalta ottama kuva räkättirastaasta. Lisäksi palkittiin sijat 2.-5. Parhaan valokuvan valitsi ympäristöministeriön ja Viherympäristöliiton kokoama raati, jossa oli mukana mm. Instagram-aktiivi Sofia Lavaste (@slavaste). Vihervuoden Twitter-tiliä käytettiin erityisesti tapahtumakalenterin tapahtumien markkinointiin. Tili perustetiin lokakuussa 2015. Julkaistuja twiittejä kertyi yhteensä yli 2000, kuvia ja videoita jaettiin yhteensä 138. Twiittien näyttökertoja kertyi yhteensä 486 000. Käytetyimpiä teemavuoden tunnisteita olivat #vihervuosi, #puunhalausviikko, #ympäristönvärit ja #itupiilo. Lisäksi Mun maisema -kampanjaan osallistuneet jakoivat #munmaisema -kuvia myös Twitterissä. Elokuu oli Twitterissä kaikkein aktiivisin kuukausi, mikä johtui Puunhalausviikosta, #ympäristönvärit -kuvakilpailusta sekä runsaasta määrästä muita Vihervuosi-tapahtumia. Twiittejä kertyi tänä aikana yhteensä 153, näyttökertoja 85 400, profiilin katseluita 1746 ja mainintoja yli 50. 14 | VIHERVUOSI 2016 Vihervuosi YouTubessa Vihervuosi näkyi myös YouTubessa. Syksyllä 2015 kuvatun esittelyvideon lisäksi kaikki teemavuoden päätapahtumat taltioitiin. Päätöstapahtumaa sai seurata myös suorana lähetyksenä ja tapahtuman aikana katsojia oli 100–200 henkilöä. Lisäksi Kaurialan liikennepuistosta ja Vallin Puistosta tehtiin omat esittelyvideot ja Viherympäristöliitto julkaisi sarjan viheralan ammattien esittelyvideoita.

Kuva: Seppo Närhi Katse tulevaan – Vihervuosi joka vuosi / Eurooppalainen Vihervuosi V iides kansallinen vihervuosi on päättynyt. Se ja edelliset vuosina 1985, 1995, 2000 ja 2008 järjestetyt vihervuodet ovat merkittävästi parantaneet kaupunkien viherosaamista ja -näkemystä. Vihervuosien aloitteesta on mm. lisätty vihertutkimusta ja -koulutusta, luotu kaupunkipuutarhurien virkoja, parannettu koulupihojen viihtyisyyttä sekä panostettu tienvarsien ja tuloväylien edustavuuteen. Vuosien kuluessa teema on laajentunut siten, että vihreällä infrastruktuurilla ei enää yksinomaan tarkoiteta puistoja ja istutuksia, vihreän värin lisäämistä. Tämän vuoden teema, kestävä suomalainen maisema, toi keskiöön kestävän ympäristörakentamisen suomalaisen osaamisen ja työn voimin. Vuoden aikana tavoitteena oli luoda suomalaisille kaupungeille ohjeistusta kestävien kaupunkiympäristöjen luomiseksi. Vihervuoden yksi tärkeimmistä tehtävistä oli lisätä suomalaisten tietoisuutta viheralueiden merkityksestä ja siitä, että vaikka usein otamme lähimetsän tai -puiston itsestäänselvyytenä, viherympäristöt eivät synny tai säily itsestään. Kaavoituspolitiikka, rakentaminen ja liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, missä roolissa luonto on ympärillämme. Suuri osa kaupunkiprojekteista toteutetaan julkisten hankintojen kautta ja siksi myös kaupunkien hankintasuunnitelmilla on strategista merkitystä - siitä, päätämmekö hankkia laadukasta ja viihtyisää vai halpaa ja rumaa? Viherympäristöjen merkitystä on vaikea hahmottaa myös siitä syystä, että ekosysteemipalvelujen arvoa on vaikea mitata rahassa toisin kuin vaikkapa puistoalueelle rakennettavien kerrostalojen arvoa. Luonto tarjoaa sadevesien imeytystä, pienhiukkasten sitomista ilmasta, puhdasta vettä, melun ja kuumuuden torjuntaa, suojaa tuulilta, luonnon monimuotoisuuden keitaita kasveille ja eläimille, hiilidioksidin sitomista ja virkistäytymisen paikkoja. Puistoalueiden eliöstön kulkukäytävien tarvittava tiheys yhdessä hulevesille varmistettujen kulkureittien kanssa varmistavat sen, että myös kaupunkien luontainen eliöstö pysyy yllä. Vihreä elinympäristö pitää yllä myös ihmisten terveyttä. Viihtyvyyttä ja luonnosta saatavia elämyksiä on vaikea mitata rahassa, mutta niillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin. Monipuolinen eliöstö ja ilmansaas- teita sitova kasvusto myös vähentävät altistumista allergioille ja astmalle. Kaupungistumisen edetessä ja väestön ikääntyessä ekosysteemipalveluista tulee entistä arvokkaampia ja tärkeämpiä. Näen vihersuunnittelun osana tulevaisuuden älykkäitä kaupunkeja, joissa julkinen liikenne, palvelut, viheralueet ja kevyt liikenne muodostavat verkoston, jossa ihmisten on helppoa ja luonnollista liikkua. Näiden mahdollistaminen edellyttää ennen kaikkea kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua. Kansallisen vihervuoden aikana syntyi myös ajatus eurooppalaisesta vihervuodesta. Eurooppaan tarvitaan enemmän ja parempia viherympäristöjä ihmisten elinympäristön ja alueiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Siksi tarvitsemme eurooppalaista vihervuotta. Eurooppalaisia teemavuosia on vietetty 1980-luvun alusta asti. Aloitetta vuoden 2020 nimeämisestä eurooppalaiseksi vihervuodeksi vie eteenpäin Euroopan viherrakentajien järjestö ELCA. Viherryttäminen on jo nyt EU:n agendalla. Vuonna 2010 käynnistetty viherinfrastruktuurin strategia tähtää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, maiseman yhtenäistämiseen ja ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen. Ohjelman tarkoituksena on ohjata ympäristörahoitusta hankkeille, joissa huolehditaan vihreistä käytävistä ja kokonaisvalaisesta viherryttämisestä. Maankäyttö ja biodiversiteetin säilyttäminen ovat myös asioita, joista on järkevä tehdä päätöksiä yhdessä. Viheralueiden kehittämisen erityisasiantuntijoita ovat kaupunkien ja kuntien asukkaat. Viheralueet ovat ihmisten olohuoneita, joiden kehittämisessä heidän tulee olla mukana. Oma erityinen toiveeni vihervuoden osalta olikin juuri se, että kansalaisyhteiskunnassa innostutaan laajalti viemään aloitetta eteenpäin, ja myös osaksi tämän kevään kuntavaalien agendaa. Kunnissa pitkälti päätetään, millaista elinympäristöä kaavoitetaan ja rakennetaan. Hyvä ja viihtyisä ympäristö kuuluu meille kaikille. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko Viherympäristöliiton puheenjohtaja VIHERVUOSI 2016 | 15

Kuva: Jonne Linna-alho Lisätietoja: Vihervuoden verkkosivut: www.vihervuosi.fi Viherympäristöliiton verkkosivut: www.vyl.fi Suomen paras maisemahanke -kilpailusivu: www.ymparisto.fi/suomenparasmaisemahanke Eurooppalainen maisemayleissopimus: www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2006/20060014 www.coe.int/en/web/landscape/home Maisemanhoito: www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Hoida_ja_suojele/Kulttuuriympariston_hoito/Maisemanhoito www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Maisemanhoitoalueet VIHERVUODEN TUKIJAT

Kestävän ympäristörakentamisen puolesta JULKILAUSUMA Vihervuoden – Gröna Året2016 teemana on kestävä suomalainen maisema. Tavoitteena on herättää kaikki toimimaan paremman ympäristön puolesta. Vuoden aikana nostetaan esille monipuolisesti suomalaiseen maisemaan – kulttuurimaisemasta ja suojelualueista rakennettuun ympäristöön – liittyvät asiat. Kestävä kehitys on haaste, johon meidän kaikkien on tartuttava. Suomalainen maisema etelän rannikkoseuduilta pohjoisen tuntureille sisältää arvokkaita maisema-‐alueita ja merkittäviä kulttuuriympäristöjä, monimuotoista luontoa sekä hyvinvoinnillemme tärkeitä viheralueita. Meidän on tunnistettava näihin kaikkiin maisematyyppeihin sisältyvät paikalliset arvot sekä vaalittava ja säilytettävä niitä kulttuurisena ja historiallisena perintönä ja luontoamme rikastuttavina tekijöinä. Viherympäristöliitto ry edistää Vihervuoden yhtenä alateemana kestävää ympäristörakentamista. Teemavuoden aikana määritellään, mitä kestävällä ympäristörakentamisella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan edistää. Vuoden aikana laaditaan kestävän ympäristörakentamisen kriteerit. Kestävä ympäristörakentaminen edellyttää tavoitteiden asettamista ja määrittelemistä koko ympäristörakentamisen prosessissa. Tämä sisältää suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä materiaalit ja palvelut. Parhaat tulokset saavutetaan, kun koko prosessin kaikissa vaiheissa sitoudutaan kestävän ympäristörakentamisen tavoitteisiin ja menettelytapoihin. Uusi ajattelu edellyttää muutoksia viheralueiden suunnitteluun kaavoituksesta lähtien. Jotta esimerkiksi rakentamisessa syntyviä maamassoja voidaan hyödyntää paikallisesti, on jo kaavoitusvaiheessa varattava tiloja maa-‐aineisten varastointipaikoille. Jatkosuunnittelussa on ratkaistava, miten syntyviä maa-‐aineksia hyödynnetään lähellä rakennuspaikkaa. Viheralueiden rakentamisessa suurin ympäristöä rasittava kuorma syntyy kuljetuksista. Pitkiä maa-‐ainesten ja materiaalien kuljetuksia on tarpeen välttää. Kotimaisten raaka-‐ aineiden ja materiaalien hyödyntäminen on suositeltava arvovalinta. Paikallista identiteettiä vahvistavat paikallisten tuotteiden, kasvien ja materiaalien käyttö. Se on yleensä myös ympäristöllisesti kestävin ratkaisu, esimerkiksi luonnonkivien ja kasvien käytössä. Paikallisista pintamaista tehtävät kasvualustat muuttavat viheralueiden suunnitteluperiaatteita. Pintamaa sisältää usein lajistoltaan laajan siemen-‐ ja juuristopankin, mistä muovautuu luonnonvalinnan kautta lajisto, jonka kehitystä voidaan hoidolla ohjata. Tämä edellyttää biotooppipohjaista suunnittelua, jossa luodaan kasvilajistoltaan ympäristöä,

joka menestyy paikallisissa olosuhteissa. Syntyvä monipuolinen ympäristö tukee luonnon monimuotoisuutta. Kestävässä ympäristörakentamisessa ensimmäisenä kartoitetaan mahdollisuudet hyödyntää paikalla olevia materiaaleja, maamassoja ja rakenteita. Silloin suunnitellaan uudelleenkäytön ja kierrättämisen mahdollisuudet ja menetelmät. Kestävä ympäristörakentaminen on osa kestävää kehityksen mukaista toimintaa, jossa pyritään säästämään luonnon resursseja ja välttämään turhaa kulutusta. Syntyy ympäristöä, jossa hoidon tarve voi olla selvästi vähäisempi kuin aikaisempien menetelmien mukaisesti rakennetuissa ympäristöissä. Kestävän ympäristörakentamisen yleistyminen edellyttää uutta ajattelua viheralan ammattilaisten lisäksi muun muassa myös kuntien päättäjiltä, rakennushankkeiden tilaajilta ja rakennuttajilta, viranomaisilta, poliitikoilta ja kansalaisilta. Lisätiedot; Timo Tanninen, Vihervuoden johtoryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja ympäristöministeriö, timo.tanninen@ymparisto.fi Seppo Närhi, Vihervuoden johtoryhmän sihteeri, Viherympäristöliitto ry:n pääsihteeri, seppo.narhi@vyl.fi, puh. 0400 419085. Emilia Weckman, Viherympäristöliitto ry, KESY-‐työryhmän puheenjohtaja, maisema-‐ arkkitehti, emilia.weckman@we3.fi, puh. 040 579 8202

Hämeenlinnan kaupunki haastaa Suomen kunnat ja kaupungit perustamaan puiston Tiedote. Julkaistu: 02.06.2016 klo 09:03 Julkaisija: Hämeenlinnan kaupunki Vihervuoden kunniaksi Hämeenlinnan kaupunki haastaa Suomen kunnat ja kaupungit: Tehkää puisto! Kun Hämeenlinnaa katselee lintuperspektiivistä, ei kaupunkia erota metsiltä, puilta ja puistoilta. Itse asiassa olen usein Hämeenlinnassa pyöräillessäni ajatellut, että elän ja asun puistossa, en kaupungissa. Vaikka Hämeenlinna hengittääkin vuosisatoja vanhaa historiallista ilmaa, ei sen henki silti ole tunkkainen; siitä kiitos kuuluu tälle suurelle puistolle, jossa me täällä elämme ja olemme, teemme työtä ja vedämme päivittäin keuhkomme täyteen tätä ilmaa. Jopa meidän maanmainioita golfkenttiämme, tässä Ihan Lähellä, kutsutaan puistokentiksi. Ja näitähän meillä sitten riittää: on isoja ja pieniä puistoja, arvokkaita tai riehakkaita puistoja, kaikille sopivia, historiallisia, uusia, aktiivisuuteen innostavia hyötypuistoja, rauhoittumisen lupaavia puistoja, ajatteluun rohkaisevia, kohtaamisiin kannustavia puistoja, tai sitten ihan vaan tavallisia puistoja... Hämeenlinna tunnetaan linnastaan, suurmiehistään ja suurnaisistaan ja puistoistaan. Käsitteeksi muodostuneella Aulangolla nämä kaikki ovat kulkeneet: Sibelius, Leino, Edelfelt, Paasikivi, Irwin Goodman ja tänä keväänä Suomen mestaruuden voittaneen HPK:n naisjoukkueen kapteeni Katja Kylmäaho. Hämeenlinnaan saatiin maamme ensimmäinen ja maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto 15 vuotta sitten. Jos hämeenlinnalainen valloittaa maailman, saa hän kaupunkiin nimikkopuiston: sellainen oma puisto on Jean Sibeliuksella kaupungin keskustassa, vai pitäisikö sanoa mieluummin niin, että kaupungin keskusta sijaitsee siinä puistossa. Sitä kuuluisaa Hämeen linnaakin ympäröi puisto. Tänään Hämeenlinnaan avataan uudistettuna ja kunnostettuna taas yksi puisto, nyt kokonainen liikennepuisto Kaurialan kaupunginosaan. Kaikkihan sen tietävät: puisto päivässä pitää lääkärin loitolla. Joten: rakkaat maanmiehet ja naiset Suomen kunnissa ja kaupungeissa. Me hämeenlinnalaiset haastamme teidät: Tehkää puisto! Yksi puisto vuodessa, vaikkapa itsenäisyyden 100vuotisjuhlan kunniaksi, voisi olla hyvä tahti näin aluksi. Haastamme teidät miettimään oman kaupunkinne viheralueita, rakentamaan puistoja sinnekin, minne ette niitä osanneet kuvitellakaan. Hämeenlinnassa on tehty popuppuistoja jopa vanhojen grillikioskien tilalle. Tehkää perässä. Tehkää puisto! Sari Rautio Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan Verkatehtaalla Vihervuoden päätapahtumassa 2.6.2016 Vihervuosi on valtakunnallinen teemavuosi, jota vietetään nyt viidettä kertaa. Teemavuoden tavoitteena on innostaa ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Ympäristöministeriön nimeämää teemavuotta koordinoi Viherympäristöliitto. Vuoden teemoista ja päätapahtumien suunnittelusta vastaa valtakunnallisista järjestöistä ja toimijoista koostuva johtoryhmä. Vuoden päätapahtumat järjestetään Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. www.vihervuosi.fi www.hameenlinna.fi/juhlavuodet Liitetiedostot hml_kaupunki_rgb1002.png vihervuosi_kompakti_logoversio01.png Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon 02.06.2016 klo 09:03 | Toimiala: Kaupungit ja kunnat , Kotimaa , Lifestyle , Matkailu

Vihervuoden manifesti Pikkuparlamentin puistikossa Tiedote. Julkaistu: 26.05.2016 klo 10:00 Julkaisija: Puutarhaliitto ry Hyvä ympäristö kasvaa oikeilla päätöksillä Hyvä ympäristö on tärkeää asumisen, työnteon ja viihtyvyyden kannalta. Hyvin hoidetut viherympäristöt vetävät puoleensa ja saavat ihmiset viihtymään ja voimaan hyvin. Toimiva ympäristö ei ole itsestäänselvyys, vaan se tarvitsee päätöksiä, suunnitelmia, budjetointia, hankintoja, työtä ja toteutusta. Rakentamisen jälkeen ympäristöstä on pidettävä hyvää huolta. Hoidettuna se kukoistaa ja tuo selvää lisäarvoa. Meidän parhaat muistot liittyvät metsiin, puistoihin ja muihin viheralueisiin. Niissä leikitään lapsena, kasvetaan nuorina, rakastutaan, liikutaan ja rentoudutaan. Hyvin toimiva viherympäristö antaa voimia jaksaa arjessa ja tarjoaa puitteita juhlahetkille. Viherympäristö on pitkän aikavälin investointi 1) Hyvin suunniteltu ja toteutettu viherympäristö lisää selvästi asukkaiden viihtyvyyttä ja asuinalueen kiinnostavuutta. Investoinnit kertyvät takaisin hyvinä verotuloina ja alueen kiinteistöjen arvonnousuna. Vihreistä piha ja puistoalueista ollaan valmiita maksamaan muun muassa alueen asuntojen ja tonttien hinnoissa. 2) Turismi on maailman tärkein elinkeino ja yhä useampi matkailija suosittelee ja tekee uusintavierailuja paikkoihin, joissa ympäristö ja viheralueet ovat hyväkuntoisia tai niissä on wauefektiä. Viheralueet ovat suosituimpia kuvauskohteita muun muassa sosiaalisessa mediassa. Matkailutulojen merkitys kaupunkien ja kuntien taloudelle on yhä merkittävämpää, koska erityisesti kaupunkien välinen kilpailu matkailijoista on kovaa. 3) Kansainvälisten yritysten on helpompaa perustella investointejaan alueille, jotka ovat viherympäristönsä osalta korkeatasoisia. Näille alueille saadaan houkuteltua osaavaa työvoimaa helpommin kuin ankeille alueille. 4) Viheralueiden läheisyys lisää tutkitusti kaikenikäisten ihmisten liikkumista ja vähentää vastaavasti yhteiskunnan kustannuksia erityisesti ns. elintasosairauksien osalta. 5) Liikkuminen vihreässä ympäristössä laskee tutkitusti stressi ja verenpainetasoa, millä on vaikutusta tuottavuuteen, työkykyyn ja yleiseen hyvinvointiin. 6) Henkisen hyvinvoinnin osalta toimiva ja turvallinen ympäristö auttavat jaksamaan arjessa paremmin ja toimii sekä ennaltaehkäisevänä että terapeuttisena ympäristönä. 7) Viheralueet sitovat katupölyä ja ilmansaasteita. Ne vähentävät melua ja siitä koettua tunnetta. Lisäksi vihreä kasvillisuus sitoo haitallisia kasvihuonepäästöjä ja hiilidioksidia hidastaen maapallon ilmastonmuutosta. Viheralueet ovat hiilinieluja. 8) Yhteiset viheralueet lisäävät asuinalueen sosiaalisuutta ja toimivat yhteisöllisinä paikkoina. Yhä useampi kaupunkilainen haluaa osallistua viheralueiden ylläpitoon ja/tai harjoittaa kaupunkiviljelyä. Yhteisölliset viheralueet vähentävät yksinäisyyttä, mikä on kasvava ongelma. 9) Siisti ympäristö lisää turvallisuutta ja vähentää ilkivaltaa sekä likaisuutta, joista muuten tulisi lisäkuluja ja ne alentaisivat asumisviihtyisyyttä. Puistot ovat aina olleet iloisimpien juhlien pitopaikkoja ja moni hyvä muisto on juurtunut niihin. 10) Korkeatasoinen piha nostaa tutkitusti kiinteistön arvoa ja lisää asumisviihtyisyyttä. Taloudellisessa epävarmuudessa kannattaa panostaa pitkällä aikavälillä hyvään ympäristöön, joka maksaa itsensä takaisin taloudellisesti, mutta ennen kaikkea hyvinvointia lisäämällä. Ihmiset käyttävät yhä enemmän viheralaan liittyviä, muun muassa suunnittelu, rakentamis ja hoitopalveluja. Viheralalla toimii tällä hetkellä noin 1300 ympärivuotista yritystä ja määrä on kasvussa. Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040 7453005 pääsihteeri Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry, seppo.narhi@vyl.fi, 0400 419085 Puutarhaliitto kasvattaa hyvinvointia. Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 26.05.2016 klo 10:00 | Toimiala: Kaupungit ja kunnat , Kiinteistöt , Kotimaa , Kulttuuri ja taide

Vihervuosi 2016: Liikettä ulos – lähiympäristö kuuluu kaikille Yhteinen tieto‐ ja materiaalipankki Vietämme parhaillaan ympäristöministeriön nimeämää valtakunnallista Vihervuotta. Teemavuoden yhtenä alateemana on Liikettä ulos ‐ lähiympäristö kuuluu kaikille. Kaikilla ihmisillä on tarve liikkua kodin ulkopuolella. Liikkuminen vihreässä ympäristössä ei kuitenkaan ole aina itsestäänselvyys. Ulkoilu viherympäristössä ylläpitää monipuolisesti toimintakykyä ja parantaa hyvinvointia sitä enemmän mitä heikommassa kunnossa ihminen on. Ulkoilumahdollisuus on hyvän elämän edellytys. Vihervuoden teema on herättänyt idean koota Suomen 100‐vuotisjuhlavuonna yhteen tietoa sekä käytännön toimintaideoita ja materiaaleja, joiden avulla kaikki kansalaiset voivat kokea vihreän ympäristön omakseen. Tarkoituksena on löytää uusia keinoja viheralueiden esteettömyyden parantamiseen ja jakaa jo olemassa olevaa tietoa sekä käytännön vinkkejä ulkoiluun. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne henkilöt, jotka eivät ympäristön fyysisestä tai psyykkisestä esteestä johtuen pääse liikkumaan ulkona niin usein kun haluaisivat. Tähän kohderyhmään kuuluvat esim. ikäihmiset, vammaiset ja muut liikuntarajoitteiset henkilöt. Asia koskettaa myös esteettömyyden parissa työskenteleviä järjestöjä ja tahoja, kuten esim. kuntia. Tarkoituksena on koota kattava paketti, joka palvelee mahdollisimman monia järjestöistä perheisiin ja sairaanhoitajista kunnan kaavoittajiin. Sosiaali‐ ja terveysalan järjestöjen osaaminen ja tietotaito ovat sivuston pohjana. Asiantuntijoista koostuva työryhmä kokoaa materiaalit sivustolle, joka tavoittaa kohderyhmän mahdollisimman laajasti (kuten esim. www.soste.fi). Linkkejä ja vinkkejä voidaan myöhemmin täydentää. Esimerkkejä sisällöistä:      Ikäinstituutin Luontoelämyspolku ‐opas: http://www.voimaavanhuuteen.fi/materiaalit/ Näin toteutat osallistavan suunnittelukävelyn – ohje kunnille Löydä ulkoiluystävä (best buddies – Kehitysvammaisten Tukiliitto, Sisu‐partiolaiset, SPR jne.) Luontoelämyksiä ulkona ja sisällä – Näin tuot luontoelämykset sisätiloihin esim. vuodepotilaille Yhteinen perennapenkki – Palvelutalon asukkaat voivat tuoda mukanaan kasveja, joita istutetaan yhteiseen penkkiin. Kasveja voi hoitaa tai ihailla ikkunasta. Perennapenkki tekee ympäristöstä viihtyisämmän sekä asukkaille että muille (työntekijät, alueen asukkaat). Asiantuntijat/yhteistyö: SOSTE Erja Rappe, vanhempi tutkija MMT, dosentti, Ikäinstituutti. Puh. 040 533 7099, erja.rappe@ikainstituutti.fi Pirkko Sassi, aluekoordinaattori, Kehitysvammaisten Tukiliitto. Puh. 050 528 8385, pirkko.sassi@kvtl.fi Viherympäristöliitto ry toimii viheralan keskusjärjestönä ja ympäristösuunnittelun, ‐rakentamisen sekä hoidon asiantuntijaorganisaationa. Järjestön kautta on mahdollista saada asiantuntijatietoa siitä, miten viheralueita suunnitellaan ja miten esteettömyys voitaisiin huomioida paremmin suunnittelussa.