LABYRINTTI 3/2015 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Aira Samulin: Halusin puhua, jottei muiden tarvitsisi enää vaieta ”Olisinpa tullut aiemmin” LAB1503_Kannet.indd 1 Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen ”Olen joka ainoaa kiittänyt” 30.10.2015 9:19:52

LABYRINTTI 3/2015 KAISU JOUPPI Teema: Ikääntyneet mielenterveysomaiset 3 4 9 10 14 Pääkirjoitus: Pidetään huolta itsestämme 16 18 Entäs jos kukaan ei vastaakaan puhelimeen? 20 22 24 25 26 28 30 31 32 34 ”Olisinpa tullut aiemmin” Omaisena kaiken ikää Omaisen ääni: Ikääntyneet mielenterveysomaiset ”Olen joka ainoaa kiittänyt” Yksilöllinen hoito on tärkeää ikääntyneiden mielenterveyspalveluissa Puheenjohtaja: Onko ikääntyvän arki vain harmaata? Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen IKIOMA-verkostossa tehdään yhdessä, tule mukaan! Kolumni: Huoli puheeksi – omaisasia sanoiksi Ajankohtaista Yhdessä olemme enemmän Gallup: Vapaaehtoistoiminta ei katso ikää Keskusliiton julkaisuja Olkkari – Luottamuksen silta yli sukupolvien Kolumni: Yhdistykset pyörivät yhteispelillä LUKIJAN KUVA. VAIKEUDET EIVÄT OLE MURENTANEET AIRA SAMULINIA. Labyrintti 4/2015: Yksinäisyys Seuraavaan lehteen tarkoitettujen juttujen tulee olla 16.11.2015 mennessä osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANNEN KUVA: KAISU JOUPPI Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Pirjo Tähtinen ja Päivi Sillstén-Jokela ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2 LAB1503_2 _sisältö.indd 2 3/2015 30.10.2015 9:24:04

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava Pidetään huolta itsestämme K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ un näin ensi kertaa tietokoneen näytöltä valokukuitenkin oikeus hyvinvointiin ja hyvään arkeen. vaajan tähän lehteen ottamat kuvat Aira SamuliTässä lehdessä pureudutaan omaisteemaan ikääntyneiden nista, olin vaikuttunut. Toki tiesin entuudestaan, mielenterveysomaisten näkökulmasta. Kokemusten jakamisen että Samulin on iloa ja myönteisyyttä huokuva, valo- ja erilaisten tukimuotojen esittelemisen lisäksi lehdessä kerrovoimainen ihminen. Silti minut pysäytti se, miten taan ikääntyviltä omaisilta saatuja vinkkejä, joiden avulla voi upealta hän näytti kirkkaanvärisessä hatussaan, viimeisen pitää itsestään huolta omaistilanteessa. trendin mukaisissa Minna Parikan tennaSairastuneen tukemisessa ja hoidossa reissaan ja hersyvässä naurussaan. Pystyin omaisten asiantuntijuus on korvaamaton melkein kuulemaan tuon naurun ääneen. voimavara. Ikääntyneillä omaisilla on Kun sitten sain Samulinista kertovan erityisenä vahvuutena elämänkokemukjutun luettavaksi, kiinnitin huomiota lainasesta kumpuava viisaus ja vahvuus, mutta ukseen, jossa hän kertoi pitäneensä tietoiikääntymisen myötä levon sekä itsestä sesti hyvää huolta itsestään sairastuneen huolehtimisen tärkeys korostuu. Onkin tyttärensä takia. Elämän mukanaan tuomat tärkeä muistaa, että omaiset eivät ole ainovaikeudet olisivat hyvin voineet vaikuttaa astaan antava osapuoli, vaan myös itsesiihen, että hänen asenteensa olisi toinen. näisiä tuen tarvitsijoita. Itsestään huolta pitäminen on tärkeää. Ikääntyvällä kuten kenellä tahansa Liikunnalla, terveellisellä ruokavaliomaisella on oikeus saada apua myös itselolla ja riittävällä unenmäärällä on tunneleen. Jos oma hyvinvointi huolestuttaa, on tusti monia hyvinvointia edistäviä vaikusiitä syytä kertoa heti. Itseään ei pidä ajaa tuksia. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on loppuun, kun tukea on mahdollista saada kuitenkin sekä fyysisen että psyykkisen jo varhaisessa vaiheessa. hyvinvoinnin yhteistulos. Kun kokonaiIkääntyneet mielenterveysomaiset suus on tasapainossa, elämänilon ja toivon kantavat usein huolta sairastuneesta läheisäilyttäminen on helpompaa. Samalla sestään ja omasta tilanteestaan yksin. He myös arjessa jaksaminen ja eivät ehkä kehtaa puhua vastoinkäymisistä selviytyasioista ulkopuolisille ja yritITSEÄÄN EI PIDÄ AJAA LOPPUUN, minen paranee. tävät pärjätä itsekseen niin KUN TUKEA ON MAHDOLLISTA SAADA JO Myönnän, että arjen imaispitkään kuin mahdollista. tessa mukaansa ei ole aina Puhuminen kuitenkin auttaa. VARHAISESSA VAIHEESSA. helppoa kiinnittää huomiota Kuten lehtemme jutusta koko paletin toimivuuteen. käy ilmi, omassa mielessä Silti on tärkeätä välillä pysähtyä miettimään, mitä minä elämälpitkään pyöritellyt asiat saavat uusia näkökulmia, kun tilanteita täni haluan? Teenkö ainoastaan asioita, joita muut olettavat ja pohditaan yhdessä joko ammattilaisen tai muiden vertaisten toivovat minun tekevän? Vai teenkö omassa arjessani myös kanssa. On tärkeätä huomata, ettei asian kanssa ole yksin ja että niitä asioita, jotka tuottavat minulle iloa ja hyvää oloa? on olemassa joku, jolle asiasta voi avautua. Heiltä, jotka ovat Itselle tärkeät asiat ja niiden toteuttaminen kannattelevat lopulta hakeutuneet tuen piiriin, kuulee usein lausahduksen arkea. Ei ole itsekkyyttä ajatella myös omia tarpeitaan, vaikka ”olisinpa tullut aiemmin”. elämäntilanne olisi raskas ja omaa huomiota vedettäisiin koko Ketään ei auta, jos kaikki uupuvat. Joskus on hyvä pysähtyä ja ajan muualle. Mielenterveysomaiset kantavat paljon vastuuta pyrkiä katsomaan omaa tilannetta ulkopuolisen silmin. Minkäläheisistään, mikä usein verottaa omaa jaksamista. On helppo laisen neuvon sinä itse antaisit samassa tilanteessa olevalle? unohtaa omat tarpeensa ja oman elämän ilon aiheet, kun Jokainen meistä päättää itse, minkä askeleen haluaa ottaa huomio on valtaosan ajasta kiinnittynyt läheisen hyvinvoinnista kohti parempaa oloa ja hyvinvointia. Kirjoituksen innoittamana huolehtimiseen. Sairastunut läheinen saattaa myös vastustaa menen tänään joogaan rentoutumaan. Sen jälkeen olen taas sitä, että omainen ottaa itselleen omaa aikaa. Jokaisella on virkeämpi huolehtimaan pikkulapsiperheen arjen rutiineista. 3/2015 LAB1503_3 pääkirj.indd 3 3 30.10.2015 9:28:06

Omaisena kaiken ikää Aira Samulin on ollut mielenterveysomainen äidilleen, entiselle aviomiehelleen ja tyttärelleen. Y rittäjä Aira Samulin, 88, tarjoaa toimittajalle kahvia ja leivoksia kotonaan Hyrsylän mutkassa, Lohjan NummiPusulassa. Edellisenä iltana hän on ollut katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa Billy Elliot -musikaalia, jäänyt juhlimaan tanssijaystävänsä merkkipäivää ja palannut tilalleen puolilta öin. Aamuyhdeksältä Samulinin säätiöity karjalaistyylinen hirsilinna on täyttynyt vierailijoista. – Ihmiset haluavat nähdä minut elossa, Samulin sanoo nauraen. Nyt Samulin on lupautunut puhumaan elämästään ikääntyvänä mielenterveysomaisena. Rooli ei kaikilta osin istu muotitanssien uranuurtajalle. Ikä ei paina häntä. Hänestä ”ei ole löytynyt vikaa”. Mielenterveysomainen Samulin 4 LAB1503_4-7.indd 4 kuitenkin on. Hänen tyttärensä Pirjo Samulin, 68, sairastui 16-vuotiaana skitsofreniaan. Tytär on sittemmin asunut kodin ulkopuolella, viime ajat sairaalassa. – Pirjo on ihan rikki. On kuin aivojen johdot olisivat menneet sekaisin ja irtoi- – Minä kuuntelen häntä ja nauran hänen kanssaan. Vuosia Samulin uskoi tyttärensä paranemiseen. – Pirjo oli niin lahjakas, älykäs ja huumorintajuinen. Hän oli iloinen, miel- ”EN ENÄÄ AJATELLUT VAPAASTI, VAAN OLIN LOUKUSSA JA VARAUDUIN PAHIMPAAN.” lisivat ja yhdistyisivät sattumanvaraisesti. Vain silloin tällöin jokin piuhoista osuu hetkeksi kohdalleen ja Pirjo on muutaman sekunnin läsnä. Ehkä on armeliasta, että tytär elää omassa maailmassaan. Äiti ei yritä houkutella häntä ulos harhoista. lyttävä ja kaunis, suloisempi kuin kukaan. Hän lauloi ja tanssi kuin Shirley Temple. Hän ei ikinä syyttänyt ketään, ei valittanut, ei ollut vihainen. Hän oli puhdas kuin enkeli. Kuinka sellainen ihminen ei paranisi? Pirjon tila pikemminkin paheni vuosien 3/2015 30.10.2015 9:29:22

myötä. 60-luvun lääkkeet vaurioittivat osaltaan aivoja. Tyttären sairaus on määrittänyt äidin myöhempiä elämänvalintoja. – Pirjon takia olen pitänyt tietoisesti hyvää huolta itsestäni. Toivon, ettei hänen tarvitsisi jäädä pitkäksi aikaa ilman äitiä. Tytär on toiminut myös Samulinin uran johtotähtenä. – Meillä oli Pirjon kanssa sielujen yhteys ja samat harrastukset. Pirjon tähden perustin Rytmikkäät mannekiinit -muotitanssikoulun. Huomasin, että tanssiessaan Pirjolla oli helpompi olla. Hän nauttii tanssimisesta edelleen. NÄISTÄ KOKEMUKSISTA kumpusi myös Aira Samulinin palo tehdä nuorten parissa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tanssin avulla. 3/2015 LAB1503_4-7.indd 5 5 30.10.2015 9:29:24

IKÄÄNTYNEET MIELENTERVEYSOMAISET Valotaiteilija Ekku Peltomäki, Samulinin ex-mies, astuu hirsilinnan tupaan. Kymmenen vuotta eron jälkeen hän asuu edelleen Hyrsylän mutkassa, tosin omassa talossaan. Peltomäki liittyy hetkeksi seuraan. Hän antaa tunnustusta entiselle vaimolleen: – Aira ajattelee viimeiseksi itseään. Hän keskittyy auttamaan läheisiään. Samulin ja Peltomäki olivat naimisissa 30 vuoden ajan. Kun Samulin lähestyi 80 vuoden ikää, hän lähetti ”Peltomäen omille teilleen”. – Ekku on minua 20 vuotta nuorempi. 60-vuotiaana hänellä, komealla miehellä, oli vielä elämä edessään. Tiesin, että hän saisi yhä naisen kuin naisen, Samulin sanoo. PIRJO SAMULINIA KÄY nykyisin tervehtimässä äidin lisäksi veli Jari Samulin, 60. Jari Samulin toimi aikoinaan Tanssikoulu Aira Samulinin johtajana. Myöhemmin hän koulutti työkseen yritysjohtajia. Kolmekymppisenä Jari Samulinkin kohtasi psyykkisiä ongelmia. – Hän kävi melkoista painia mielenterveytensä kanssa noin 15 vuoden ajan, Aira Samulin sanoo. Samulin kertoo poikansa tekevän nykyisin aktiivisesti vapaaehtoistyötä mielenterveyskuntoutujien Helmi-yhdistyksessä. – Jari suhtautuu ihmisiin harvinaisen hienosti. Kun hän astuu huoneeseen, ilmapiiri täyttyy lämmöllä ja hyvyydellä. Hän myös ihailee ja tukee toisten ihmisten omaperäisyyttä. Aira Samulinin kannalta on helpottavaa, että Jari huolehtii nyt myös Pirjosta. Äiti voi olla varma siitä, että Pirjoa muistetaan riittävästi. – Kun Pirjo näkee Jarin, hän on rakkautta täynnä. Pirjolla ei ollut turvallista isää eikä hän ehtinyt varhaisen sairastumisensa vuoksi luoda miessuhteitakaan. Siksi 190-senttinen veli on omiaan voimistamaan hänessä turvallisuudentunnetta. Lastensa lisäksi Samulin haluaa tukea myös lastenlapsiaan ja näiden lapsia, neljättä polvea. Parhaimmillaan ”ylämummo” voi tarjota heille henkistä turvaa ja vahvistaa heidän psyykkistä terveyttään. – Lasten kanssa harkitsen sanojani tarkasti. Eihän ole yleisesti ottaen viisasta töräytellä typeryyksiä. Toisaalta minulla on 6 LAB1503_4-7.indd 6 3/2015 30.10.2015 9:29:28

tavallista vakavammat lähtökohdat ottaa lapset huomioon. Samulin viittaa suvun perimään. Aira Suvio syntyi vuonna 1927 ”mielisairaan äidin syliin”. – Äidilläni oli harhoja. Kasvatusasioissa hän puhui puuta heinää, muun muassa pelotteli meitä lapsia hirveillä asioilla. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lapset, etenkin tytöt, kasvatettiin kuuliaisiksi. Airankin oli toteltava äitiään vastaan väittämättä. – Äidin pelottavia puheita ei voinut kuitenkaan jäädä ajattelemaan ja piti olla tarkkana, ettei tullut noudattaneeksi hänen ohjeitaan kodin ulkopuolella. Äidin sairaudesta Aira ei puhunut kenenkään kanssa. Mieleltään sairastuneilla ei ollut tuolloin ihmisarvoa eikä JA -oikeuksia. ”Hullut kuuluivat hullujenhuoneelle.” KUN AIRAN ISÄ KAATUI jatkosodassa, yksinhuoltajaperhe muutti Raja-Karjalan Hyrsylän mutkasta Helsingin Kallioon. Aira tunsi vastedes olevansa vastuussa perheen henkisestä hyvinvoinnista. 19-vuotiaana Aira Suvio avioitui tanssipartnerinsa Helge Samulinin kanssa. Aviomies oli alusta lähtien väkivaltainen: räyhäsi, paiskoi tavaroita ja kävi käsiksi. Vaimo nukkui yönsä milloin autoon, milloin katonrajan vaatekomeroon kätkeytyneenä. – Kun yksi sairastuu, siinä sairastuu koko perhe. Perheen tunne-elämä menee sekaisin. Huomio kiinnittyy asioihin, jotka eivät kuulu normaaliin elämään. Minäkään en enää ajatellut vapaasti vaan olin loukussa ja varauduin pahimpaan, Samulin pohtii. Samulin ei kuitenkaan ymmärtänyt miehensä olevan sairas. Samulinin äidin sairaus oli ollut toisenlaista, paljastavaa. Mies vaikutti yksinomaan pahalta, katkeralta ja kaunaiselta. Toisaalta mies oli älykäs ja ovela. Samulin salasi perheväkivallan niin kuin oli salannut äitinsä sairauden. Häntä hävetti, että oli mennyt naimisiin lyövän ja juovan miehen kanssa. Helge Samulin ei pystynyt alkoholismin ja muiden ongelmiensa vuoksi elättämään perhettä, joten Aira Samulin kävi jatkuvasti töissä ja antoi Pirjon, esikoistyttären, jo kolmikuisena oman 3/2015 LAB1503_4-7.indd 7 äitinsä hoidettavaksi. – Äidin naapurit kuiskivat, että oli edesvastuutonta antaa mielisairaan hoitaa pientä lasta. Mutta minusta Pirjon hoitaminen teki äidilleni hyvää, oli hänelle kuin lääkettä. Toisaalta luotin siihen, että hän pitäisi vauvasta hyvää huolta. Muistin, kuinka taitavasti hän oli hoitanut pikkusiskojani. Joka tapauksessa äidin luona oli rauhallisempaa kuin väkivaltaisessa kodissamme. Aira ja Helge Samulin elivät yhdessä 16 vuoden ajan, siihen asti, että mies kärähti rattijuoppoudesta ja joutui telkien taakse. Silloin Aira Samulin järjesti itselleen ja lapsilleen toisen asunnon. – Avioeroa en uskaltanut tuolloinkaan tavoitelleet avioliittoa. – Legendaarisesta radioselostajasta Paavo Noposesta sain sydänystävän. Tuimme toisiamme seitsemän vuoden ajan. Perhettä Samulin ei enää uskonut voivansa perustaa. Mielisairas lapsi ja mielisairas, uhkaileva ex-mies rasittaisivat liittoa. Kukaan järkevä mies ei astuisi moiseen liemeen. Ekku Peltomäki kuitenkin tuli ja kosi eikä antanut periksi. Hän oli ”rohkea ja peloton”. – Hymyilevä Ekku suhtautui Pirjoon lämpimästi ja luontevasti, kun tämä tuli sekavana laitoksesta kotiin käymään. Myös Pirjo hyväksyi Ekun välittömästi. Toisaalta Ekku ei pelännyt Helge Samulinia. ”KUUNTELEN TYTÄRTÄNI – Kun Ekku kosi NAURAN HÄNEN KANSSAAN.” minua yhä uudestaan, annoin periksi. Ajatajatella. Siinä olisi voinut käydä huonosti. telin, että ollaan nyt vähän aikaa yhdessä, Asumuseron myötä miehen psyykei se pitkään kestä kumminkaan. kinen sairaus tuli ammattilaisten tietoon ja hän oli hoidettavana eri sairaaloissa. AJAN MYÖTÄ kävi selväksi, etteivät Kuollessaan Helge Samulin asui Pelasvaikeudet olleet murentaneet Samulinia. tusarmeijan asuntolassa. Hän oli päinvastoin oppinut vaikeista kokemuksistaan. Hän levitti ympärilleen KUN VÄKIVALTA LOPPUI ja Aira Sailoa ja suvaitsevaisuutta. mulinin ja lasten elämä oli helpottumasSamulin päätti kertoa kokemuksistaan sa, Pirjo-tyttären terveys romahti. Sairasjulkisesti. Teoksessaan Auringonpimennys tuminen tuli äidille täytenä yllätyksenä. (1989) hän kuvasi avioliittoaan ja tyttäMuutos oli raju: kuin demonit olisivat val- rensä sairastumista. lanneet tyttären mielen. – Harvalla oli yhtä paljon kokemusta – Keväällä Pirjo oli ollut luokan kuin minulla mielenterveysomaisen priimus, mutta syksyllä hän ei enää elämästä. Halusin puhua, jottei muiden pystynyt käymään koulua. Hän kertoi tarvitsisi enää vaieta psyykkisistä ongelnäkevänsä koulutoverinsa hirviöinä. mista ja niihin mahdollisesti liittyvästä Aira Samulin otti tavaksi mennä väkivallasta. suoraan töistä Lapinlahden sairaaKertominen oli mahdollista äidin laan tytärtään katsomaan. Pian hänelle ja Helge Samulinin kuoltua ja Pirjokuitenkin esitettiin, että käynnit eivät olisi tyttären asuttua jo vuosikymmeniä potilaalle hyväksi. laitoksessa. – Teini-ikäinen tyttäreni kerta kaikkiaan Vaikka moni asia on yhä kesken, riistettiin minulta. Minulle ei kerrottu edes omaisten asema on kaiken kaikkiaan hänen diagnoosiaan. Tiesin, että minua Samulinin mielestä kohentunut merkitsyyllistettiin Pirjon tilasta, vaikkei sitä tävästi vuosikymmenten kuluessa. Enää suoraan sanottu. omaista ei jätetä läheisen sairastuttua Aira Samulin tutkiskeli itseään ja täysin pimentoon. Myös avohoidon perheen historiaa. Hän päätyi siihen, ettei lisäämistä Samulin on pitänyt hyvänä olisi voinut pelastaa Pirjoa. suuntauksena. – Pirjon kohdalla sukurasitus oli niin – Jotakin olen ajatellut oikein, hän valtava. Sukulaisista ainakin Pirjon isä, kommentoi omaa osuuttaan kehitykisän sisko ja täti sekä minun äitini olivat sessä. mielisairaita. Aira Samulin eli vuosikymmenen ”sink- Teksti Aino Haavio Kuvat Kaisu Jouppi kuna”. Hän tapaili vain miehiä, jotka eivät 7 30.10.2015 9:29:29

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE YKSILÖLLISTÄ ELÄMÄÄ AKTIIVISESSA YHTEISÖSSÄ Asumis- ja tukipalveluja mielenterveyskuntoutujille Labyrintti 1/8 ilmo.indd 1 7.10.2015 10.04 Sysmän Apteekki Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti keskellä kauneinta Kymenlaaksoa. Tarjoamme ympärivuorokautista hoitoa ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin vastaanottopalveluja nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneen erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com Sysmäntie 38 19700 Sysmä Espoo Sysmän apteekki .indd 1 7.10.2015 13:40:35 Tulevaisuuden Portti.indd 1 Helsinki Tampere Turku 7.10.2015 13:39:36 LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Lue lisää: www.superliitto.fi Mielenterveys-, kŠ ytš s- ja pŠ ihdehŠ iriš t 120 psykoterapeuttia ja psykiatria Apua ilman lŠ hetettŠ ja jonotusta Ajanvaraus vastaamo.fi tai 044 4141 000 8 LAB1503_8-9_kolumni.indd 8 3/2015 30.10.2015 9:36:01

OMAISEN ÄÄNI Esko Luhtanen Ikääntyneet mielenterveysomaiset S KUVA: MARIKA FINNE anotaan, että vanhuus ja viisaus eivät välttämättä massa. Lisäksi tarvitaan muuta yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. kulje käsi kädessä rinnakkain. Ja vaikka vuosien Työn käsite on laajenemassa vapaaehtoistoiminnan myötä aikana kertyneet kokemukset antavat tiettyä perspek- uusille urille. Onhan yhdessä tekeminen ja harrastaminen sekä tiiviä elämän eri tilanteisiin, valintoihin ja ratkairentouttavaa että viihdyttävää. Vertaistuen merkitystä ei voi suihin, häämöttää edessä ikääntymisen mukanaan liiaksi korostaa. Automaatio, robotit ja digitalisaatio aiheuttavat tuomat luonnolliset muutokset. Muutokset voivat persoonopean rakennemuutoksen, johon sopeutuminen on hidasta. nakohtaisesti olla hitaita tai nopeita ja liittyä fyysisiin tai psyykSiksi tulevaisuuden maailmassa ei varmaankaan voida taata kisiin ominaisuuksiin. palkattua työtä kaikille sitä haluaville. Kaikenlainen terveyteen liittyvä On tärkeää, että vapaaehtoistoimintaa keskustelu on jatkuva puheenaihe. johdetaan ammattimaisesti ja hallitusti. Vanhenemisen ja suurten ikäluokkien Muutosten ja ikääntymisen myllerrykosuus kustannuksista huolettaa. Kustansessä on vaarana unohtaa oma ja kumpnuspaineet kohdistuvat erityisesti sosipanin hyvinvointi. On kuitenkin ensiaraali- ja terveydenhuoltoon. Paljon puhuvoisen tärkeää muistaa huolehtia omasta taan erilaisista leikkaustarpeista, jotka voinnistaan, jotta voi tarvittaessa auttaa kohdistuvat säästöohjelmien puitteissa myös ennakoiden ja pyytämättä avun juuri kyseessä oleviin sektoreihin. Näissä tarvitsijaa. Tunteiden käsittely ja kielteiskeskusteluissa panostus ennakoivaan tenkin tunteiden hyväksyminen on osa terveydenhuoltoon tuntuu usein jäävän ymmärtämistä, jota tarvitaan erilaisissa taka-alalle. Uudella hallituksella onkin vuorovaikutustilanteissa. Avainsanoja vaativa ja kauas kantava tehtävä johtaa ovat rehellisyys, avoimuus ja luottamus, rakenteiden muutoksia oikeaan suuntaan yhteistyötä ja kumppanuutta unohtasiten, että vastuuta ei siirretä lisää mielenmatta. terveyskuntoutujien omaisille. Tarvitsemme sopivia ja oikeita toiminMeillä kaikilla on luontamalleja lähestymisille. nollisesti ensisijainen vastuu Täytettyäni 75 vuotta kotikauON ENSIARVOISEN TÄRKEÄÄ MUISTAA omasta terveydestä ja muusta punkini Seinäjoen Ikäkeskus HUOLEHTIA OMASTA VOINNISTAAN, hyvinvoinnista. Tarjolla on lähetti kyselylomakkeen, jolla JOTTA VOI TARVITTAESSA AUTTAA yhteiskuntamme sekä julkisia haluttiin kartoittaa tämän että kaupallisia palveluja. hetken asumis- ja muuta tilanMYÖS AVUN TARVITSIJAA. Tärkeää on osata hakeutua nettani. Lisäksi sain kutsun palvelujen piiriin tai ostaa tarkempaa haastattelua varten, niitä palvelun tuottajilta, jotka tulevaisuudessa ovat todennäjossa käytiin läpi nykytilanne. köisesti yhä useammin yksityisiä yrityksiä. Molempia palveVapaaehtoistyö ja FinFami Etelä-Pohjanmaan toiminnassa luja tullaan tarjoamaan myös koteihin. Tärkeää on, että kehitys mukana olo on antanut tärkeän mahdollisuuden tavata muita painottuu julkiselle puolelle ja että palveluntuottajien kilpailutus kuntoutujien omaisia erilaisissa tilanteissa ja tapahtumissa. kannustaa niitä kehittämään ja monipuolistamaan tarjontaa. Erityisesti miestenryhmän kokoontumiset monenlaisten harrasOnhan meillä ikääntyvillä ja palvelun tarjoajilla sama tavoite: tusten ja muun toiminnan merkeissä ovat olleet rentouttavia ja pärjätä kotona niin pitkään kuin mahdollista. Eri asia on, suosittuja. Kiitokset kuuluvat omaisneuvoja Simo Lamminkuinka kykeneviä ja halukkaita pienituloiset eläkeläiset ovat sivulle ja kaikille mukana olleille. maksamaan palveluista. FinFami Etelä-Pohjanmaalla on parhaillaan käynnissä Oman terveyden seurannan ja ennustettavuuden lisäksi myös ikääntyville suunnattu hanke, jota pilotoidaan Seinämeillä kaikilla on muita lisähuolia. Kuinka jälkipolvi selviää joen alueella. Hankkeessa syntyviä toimintatapoja on tarkoitus opiskelussa ja työmarkkinoilla yhä kovenevassa kilpailussa? levittää koko yhdistyksen toiminta-alueelle. Odotan innolla, Perinteinen perheyhteisö on hyvä taustatuki muuttuvassa maail- millaisia tuloksia tämä uusi hanke tuottaakaan. 3/2015 LAB1503_8-9_kolumni.indd 9 9 30.10.2015 9:36:01

”Olen joka ainoaa kiittänyt” Seija Peltosen huoli tyttären hyvinvoinnista pakotti hänet jatkamaan elämää kuin höyryjuna. P eltosen tytär Sari sairastui 90-luvun alkupuolella. Sari ehti juuri täyttää 20 vuotta, kun ensimmäinen psykoosi iski. Hän oli käyttänyt huumeita lähes vuoden ajan ja ajautui niiden seurauksena rikollisporukoihin. Tytär oli halunnut muuttaa poikaystävänsä luokse asumaan. Seija oli tavannut pojan vain kerran aikaisemmin. Hyvin nopeasti äitiä kiellettiin käymästä tyttären uudessa ympäristössä. – Ihmettelin, että mikä kumma tässä oikein on, jos ei oman tyttären luokse saa mennä käymään. Poikaystävä halusi varoa, etten näe sitä tilannetta. – Tytär oli töissä puolen vuoden työllistymiskurssilla ja hän oli monta kertaa niin väsynyt töiden jälkeen, että tuli vanhaan sänkyynsä nukkumaan. Ajattelin, että minkälainen kämppä se oikein on ja minkälainen poikaystävä se on, kun siellä ei voi nukkua. Silloin hälytyskellot alkoivat soida. – Poikaystävä oli huumediileri, Seija kertoo. Lopulta tytär soitti eräänä iltana ja pyysi tulemaan paikalle niin pian kuin mahdollista. 10 LAB1503_10-13_korjattu.indd 10 – Tietenkin olin onnellinen, että viimein kutsutaan, mutta tyttö istuikin sohvan nurkassa sekavana. Silloin Seija ymmärsi, ettei tytär ollut kunnossa. Seija yritti saada häntä lähtemään mukaansa. Sari ei halunnut tulla, mutta lupasi saapua äidin luokse myöhemmin illalla. Tytär piti lupauksensa. – Istuttiin olohuoneessa ja yhtäkkiä hän sanoi: ’Näitkö, mikä tuossa lensi?’ En minä tietenkään mitään nähnyt. Hän näki ihan omiaan. Tiesin, että nyt on parasta lähteä lääkäriin ja sieltä sitten ambulanssilla hoitoon. Sairaalakokemuksen jälkeen Seija näki heti, ettei tytär hoidoista huolimatta ollut entisellään. – Ajattelin, että nyt pitää keksiä jotain järkevää. Tyttö pitää saada sieltä kämpästä pois. – Kun mentiin hakemaan hänen tavaroitaan, kämpässä oli jo uudet tytöt. Tytär jopa tunsi niitä. Kaikki olivat saman porukan tyttöjä. Seija teki tyttärensä puolesta muuttoilmoituksen takaisin kotiin oman kunnan puolelle, sillä edessä oli uusia sairaalajaksoja. SEIJASTA TUNTUI PAHALTA lähteä aamuisin töihin. Niin kauan kuin Sari oli sairaalassa, hän tiesi tyttären olevan turvassa. Sarin kotona ollessa ei koskaan tiennyt, mitä siellä olisi vastassa. Muutaman kuukauden tytär pysyi irti päihteistä, mutta käyttö alkoi jälleen pian uudestaan. Psykoosi uusiutui. – Aina minulla oli se toivo. Kun sai tyttären hoitoon tai uuteen asumispalveluun, aina oli toivo, että kaikki kääntyy vielä hyväksi. Ne romahdukset olivat minulle raskaita. Tuntui, että kaikki, mitä tapahtui vuosien aikana, kaatui aina minun päälleni. Mistään ei ollut apua, muistelee Seija. PIDIN YKSIN HUOLTA SEKÄ OMASTA ETTÄ TYTTÄREN ELÄMÄSTÄ. Pettymys seurasi toistaan. – Aina, kun keksittiin uusi toimenpide Sarin elämän järjestämiseksi, hän romahti. Poliiseihinkaan ei voinut luottaa. Seija muistaa tilanteen, jolloin tytär piti saada asumispalvelusta hoitoon. 3/2015 30.10.2015 12:03:47

3/2015 LAB1503_10-13_korjattu.indd 11 11 30.10.2015 12:03:48

– Kun ei häntä saanut työntekijä enkä minä lähtemään, piti poliisit pyytää apuun. Poliisit olivat kuitenkin jättäneet Sarin sairaalan ulkopuolelle, kun hän oli vaikuttanut olevan niin hyvässä kunnossa. Seija ei ole pitänyt lukua kaikista sairaalakäynneistä. Hoitopaikkoja järjestettiin kauas pääkaupunkiseudusta, jotta Sari pysyisi erossa entisistä kaveriporukoistaan. – Postihan se kulki sielläkin ja kirjeitä ei tarkastettu. Kaikki päättyi aina romahdukseen. Aina. Sarin täyttäessä 30 vuotta, hän pääsi kuitenkin hoitopaikkaan, joka sai päihteiden käytön loppumaan täysin. – Siellä hänestä tehtiin ihminen. SEIJA KOKI YKSINÄISYYTTÄ. Hänen sisaruksensa ja ystävänsä eivät osanneet olla tukena, työpaikalla joku halasi joskus. Seijan täytyi yksin pitää sekä oma että tyttären elämä hallinnassa ja lopulta raskas tilanne vaikutti myös hänen omaan terveyteensä. – Menin kuin höyryjuna ja tein kaikki, mitä minulla oli velvoitteina tehdä. Jossakin vaiheessa sitten minullekin tuli masennusta. OMAISRYHMÄN LÖYTÄMINEN OLI SUURI HELPOTUS. Seija meni työterveyslääkärille, joka kuitenkin uskoi hänen haluavan vain sairaslomaa. Tämä oli pettymys. Seija päätti kuitenkin mennä vielä toiselle lääkärille. Tämä lääkäri kuunteli hänen tarinansa ja ymmärsi, miten raskasta elämä oli ollut. Seija oli aina mennyt eteenpäin pysähtymättä miettimään elämäänsä ja sitä, miten hän itse voi. – Olen tehnyt aina sen, mitä on tilanteen mukaan ollut pakko tehdä. Lääkärikäynnin jälkeen Seija muuttui armollisemmaksi itseään kohtaan. Lisäksi hän sai masennuslääkkeitä. Syyllisyyttä tyttären tilanteesta helpotti se, että Seijan poika pärjäsi elämässä hyvin. – Kun tietää, että on kaksi lasta, joista toinen pärjää hyvin, ei ole niin kamalia itsesyytöksiä. Muuten olisin pitänyt itseäni aivan kelvottomana äitinä. 12 LAB1503_10-13_korjattu.indd 12 SEIJA KOKEE, ETTÄ hänen täytyi olla tyttärensä tuki ja turva. Romahduksille ei ollut sijaa. – Yritin kerran sairaalassa saada Saria hoitoon kesken työpäivän, mutta lääkäri ilmoitti, ettei hän kirjoita lähetettä ja käski Sarin mennä katkolle. Sellaista avuttomuutta Seija ei ollut tuntenut koskaan aikaisemmin. TARVITSEN SELLAISTA, MISTÄ TULEE HYVÄ FIILINKI! – Jalat eivät kantaneet, romahdin polvilleni ja huusin vaan. Se ei loppunut ennen kuin kaksi hoitajaa tuli ottamaan kainaloista kiinni ja pyörätuolin kanssa yrittivät rauhoitella. Niin avuttomassa tilassa en ollut edes synnyttäessäni, muistelee Seija. Pian sen jälkeen hoitopaikkaan saatiin lähete toisen lääkärin kautta. SEIJA TOIVOI SAAVANSA itse apua kuormittavaan elämäntilanteeseen kodin ulkopuolelta. – Kerran psykiatrisella osastolla mieshoitaja näytti ilmoitustaululta omaisjärjestön esitettä ja otin sitten yhteyttä Uudenmaan yhdistykseen. Omaisryhmän löytäminen oli suuri helpotus. Seija suojeli itseään ja mielenterveyttään muuttamalla maalle. Hän hankki koiran turvakseen ja sulki ajatuksensa ikävistä asioista puutarhanhoitoon. Maalla ei tarvinnut pelätä, kuka koputtaisi oveen. Hän oppi nauttimaan arjen pienistä asioista ja on kiitollinen jokaisesta, joka tekee hänelle jotain hyvää. – On ihan luksusta, että saa kaikessa rauhassa tonkia maata ja katsella, kuinka siemenet rupeaa kasvamaan. Seija harrastaa intohimoisesti paritanssia ja laulamista. Hän on myös kehittänyt itselleen oman jumppaohjelman ja tekee kuuden kilometrin lenkkejä. – Tarvitsen sellaista, mistä tulee hyvä fiilinki! TYTTÄRENKIN VOINTI ON nykyään parempi. Sarilla on oma asunto, hän ui viikoittain useita kilometrejä, lenkkeilee ja käy vaeltamassa Lapissa. Erään ker- Seija Peltonen on äiti, joka nauttii elämän pienistä asioista. ran tyttären ollessa käymässä äitinsä luona, hän kiitti, että äiti oli jaksanut pysyä rinnalla. – Se oli suurin kiitos, mitä minä olen ikimaailmassa saanut. ÄIDIN JA TYTTÄREN jutellessa yhdessä Sari ei halua puhua pitkään menneistä, sillä hänelle tulee siitä paha olo. Seijan mielestä se on ymmärrettävää. Monia asioita, joista tytär nykyään avautuu, Seija ei silloin tiennyt. Sari kuvitteli, että salaamalla hän pystyi pitämään äitinsä ikävien asioiden ulkopuolella. Seija on hyvin ylpeä tyttärensä toipumisesta. – Sari on oppinut tunnistamaan huonon olon, mikä on hirmuisen hieno asia. Hän tunnistaa sen, tietää mitä se tarkoittaa ja jaksaa odottaa, että lääkkeet tehoavat. Tyttären edistyminen on ollut tuntuvaa. Nykyään Sari ymmärtää tunteitaan ja pystyy kertomaan, kun harhaääniä alkaa ilmetä. – On niin hienoa, kun hän pärjää ja selviää elämässä. Tyttären nimi on muutettu. Teksti ja kuvat Mari Niemi 3/2015 30.10.2015 12:03:49

Kutsu Suomen Perheterapiayhdistys ja Pohjanmaan Perheterapeutit kutsuvat Sinua osallistumaan viidenteen suomalaiseen perheterapiakongressiin Seinäjoella. Kongressin läpikäyvinä teemoina ovat osallisuus, kokemuksellisuus ja vertaisuus. Luvassa on keskustelua ja vuoropuhelua asiakkaan osallistumisesta omaan hoitoon, perheterapeuttisen hoidon osallisuudesta hoitotarjonnassa. Tulemme käsittelemään kokemuksellisuutta, kuulluksi tulemista, asiakkaan oman elämän ja asiantuntijuuden huomioon ottamista. Puhumme vertaisuudesta, tasa-arvoisuudesta niin asiakkaan ja terapeutin välillä, asiakkaan ja toisen asiakkaan välillä. Kongressissa on mukana joukko koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Kongressin suojelijana toimii näyttelijä Peter Franzen. Hän on taiteellisessa työssään, kirjassa ja elokuvassa käsitellyt elämänkokemuksiaan yhtenä kokemusasiantuntijana. Lakeudelta tuulee Osallisuus, kokemuksellisuus, vertaisuus V suomalainen perheterapiakongressi Seinäjoella 17.-19.3.2016 Tervetuloa Seinäjoelle 17.–19.3.2016 Ritva Karila-Hietala Veli-Matti Saarinen Suomeen Perheterapiayhdistys Puheenjohtaja Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Hilkka Räisänen Tieteellinen toimikunta Pohjanmaan Perheterapeutit ry Puheenjohtaja Jarl Walhström, puheenjohtaja Päivi Kangas, sihteeri Juha Holma Antero Lassila Veli-Matti Saarinen www.perheterapia2016.fi Kongressipaikka Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, 60220 SEINÄJOKI Tärkeät päivämäärät Tiivistelmien viimeinen jättöpäivä Ilmoittautuminen alkaa Halvempi ilmoittautuminen loppuu Viimeinen ilmoittautumispäivä 30.10.2015 14.1. 2016 30.1.2016 1.3.2016 Abstraktit Tiivistelmät (esitysehdotukset eli abstraktit) jätetään tieteelliselle toimikunnalle kongressin kotisivulla www.perheterapia2016.com olevalla lomakkeella. Osallistumismaksut O AR IST YL ILM AJ 2 O RM NU 3. Matkakeskus Valtionkatu 1 4. Alvar Aalto -keskus Kaupungintalo, kaupunginkirjasto, 8 atie alt nv hja OK Po I a V kaupunginteatteri, seurakuntatalo, lakeuden risti, suojeluskuntatalo, valtion virastotalo, kansalaistori tu a k n io lt 3 entie Vapaud 1 3/2015 LAB1503_10-13_korjattu.indd 13 5 1.2.-1.3.16 320 € 350 € 150 € Osallistumismaksut sisältävät päivittäisen ohjelman, lounaan ja kahvit. Kaikki osallistujat ovat tervetulleita kongressin iltaohjelmiin torstaina 17.3. Seinäjoen Rytmikorjaamolla ja perjantaina 18.3. Seinäjoki Areenassa. Näistä peritään erillinen maksu. 8. Hotelli Fooninki Kaarretie 4 9. Hotelli Sorsanpesä Törnäväntie 27 4 u at ok kk Kir 5. Sokos Hotel Lakeus Torikatu 2 6. Sokos Hotel Vaakuna Kauppatori 3 7. Hotelli Cumulus Kauppakatu 10 7 6 1. Seinäjoki Areena Kirkkokatu 23 2. Rytmikorjaamo Vaasantie 11 Ilmoittautuminen 14.-31.1.16 Perheterapiayhdistyksen jäsen 280 € ei jäsen 300 € eläkeläinen, päätoiminen opiskelija 9 13 30.10.2015 12:03:49

Yksilöllinen hoito on tärkeää ikääntyneiden mielenterveyspalveluissa Ikääntyneiden hoidossa tärkeintä on vaihtumaton hoitaja ja kuunteleminen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kuunnellaan myös omaista. L änsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tonta ja he ovat tärkeä voimavara ikäänuksiin liittyy usein mielenterveyden oireion kuusi kuntaa (Simo, Kemi, tyneiden mielenterveyden muuttuvissa lua. Tänä päivänä myös alkoholiongelmat Keminmaa, Tervola, Tornio, tarpeissa. ovat osa ikääntyneen arkea. Ylitornio) ja näissä on noin 66 000 Työryhmässä on kokeneita työnteOireilu voi olla hyvin monimuotoista, asukasta. Psykiatrian tulosalueen kijöitä, jotka ottavat vastuuta esimereikä pelkkien oireiden perusteella saada toimesta alueen kunnissa tehtiin vuonna kiksi tilanteen epävarmuudesta. Näin he oikeaa käsitystä siitä, mistä oikein on 2009 kartoitus ikäihmisten mielentertukevat omalta osaltaan omaisia ymmärkysymys. Sekavaan käytökseen voi liittyä veyspalveluiden tarpeista. Kartoitusten tämään ikääntyneen läheisen äkillisesti erilaisia tulehdustiloja kuten virtsatietutulosten perusteella aloitettiin oman muuttunutta käytöstä. Yhdessä mietilehdus, ruusu tai keuhkokuume. Erilaisiin työn ohella toteutettu kokeilu eli liikkuva tään muun muassa erilaisia tukipalveluita, pelkotiloihin voi taas liittyä harha-aistivanhuspsykiatrinen polikliininen työryhjoilla voidaan helpottaa kaikkien arjessa muksia, uniongelmia ja käytöshäiriöitä, mätyöskentely. jaksamista. jotka voivat aiheuttaa lähiympäristössä Toiminnan tavoitteena on tukea ikäänTyöryhmä on kehittänyt toiminhämmennystä. tyvien mielenterveyttä heidän omassa taansa edelleen vastaamaan alueen tämän tutussa ja turvallisessa ympäristössä. päivän ikääntyneiden erityiskysymykVANHUSPSYKIATRISESSA TYÖToiminta-ajatus pohjautuu perhe- ja siin. Tällä hetkellä työryhmässä työsRYHMÄSSÄ on työskennelty eri-ikäisverkostokeskeiseen ten ikäihmisten ja heiavoimen dialogin dän omaistensa kanssa. OMAISTEN ASIANTUNTIJUUS ON KORVAAMATONTA Kaikilla heillä on oma, hoitomalliin eli KeroJA HE OVAT TÄRKEÄ VOIMAVARA IKÄÄNTYNEIDEN putaan malli, missä ainutlaatuinen elämänkorostuvat yhteistyö tarinansa. Lukuisat kesMIELENTERVEYDEN MUUTTUVISSA TARPEISSA. omaisten, perusterkustelut ja kohtaamiset veyden- ja sosiaaliovat opettaneet sen, ethuollon toimijoiden sekä kolmannen kentelevät konsultoiva psykiatri, viisi tä vuorovaikutukselle on varattava riittäsektorin kanssa. Näitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajaa ja yksi mielenterveyshoivästi aikaa, jotta kaikkien ääni tulisi kuulseurakunta, yhdistykset, SPR ja oppilaitaja. Lisäksi työryhmällä on mahdollisuus luksi. Luottamuksellisen suhteen syntytokset. käyttää psykiatrian tulosalueen psykomiselle on tärkeää, että hoitavat ihmiset login, sosiaalityöntekijän ja kuntouttavan pysyvät samoina ja he ovat aidosti kiinAVOIMEN DIALOGIN MALLIN mutoiminnan työntekijän palveluita. Työryh- nostuneita ikäihmisen elämäntarinasta. kaisesti ikääntyneiden mielenterveyteen mällä on myös säännölliset tapaamiset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin liittyviin pyyntöihin vastataan nopeaskaksi kertaa vuodessa Pohjois-Suomen alueella ikäihmisen on mahdollista saada ti. Käytössä on yksi puhelinnumero, josERVA- alueen psykogeriatrian eri toimiyksilökeskusteluja mielenterveysyksita työntekijät tavoittaa arkipäivisin. Muijoiden kanssa. Verkostoitumisen avulla köissä tai kotona. Työryhmä järjestää na aikoina yhteydenotot välittyvät päivys- turvataan laaja-alainen erityisosaaminen. hoitokokouksia sinne, missä ikäihminen tävän sairaanhoitajan kautta. kulloinkin on. Lisäksi he tekevät kotiLänsi-Pohjassa työskennellään perheALUEEN IKÄÄNTYNEET ASIAKKAAT käyntejä, arvioivat ikäihmisen kokonaisja verkostokeskeisesti, missä omaiset, kärsivät pääsääntöisesti erilaisista ahdistilannetta ja ohjeistavat eri tutkimuksia läheiset ja eri hoitavat tahot osallistuvat tuneisuushäiriöistä, masentuneisuudeskuten laboratorio-, röntgen- ja muistilanteen arviointiin, hoidon suunnitteta, yksinäisyydestä, turvattomuudesta, ki- titutkimuksia sekä masennus- ja päihluun ja toteutukseen. Hoitokokouksissa vuista sekä somaattisten sairauksien tuodetestejä. Työryhmällä on käytettäomaisten asiantuntijuus on korvaamamista rajoituksista. Dementoiviin sairavissä erilaisia terapeuttisia apuvälineitä 14 LAB1503_14-15_Yksilöllinen.indd 14 3/2015 30.10.2015 9:37:07

Omaisilla on paljon tärkeää tietoa sairastuneesta läheisestä. ikäihmisen elämäntarinan kartoittamiseen. Näitä ovat esimerkiksi sukupuu, verkostokartta, elämänjana, valokuva-, musiikki- ja taidetoiminnot. Ikäihmisen lääkehoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi vaativat perusteellista perehtymistä kokonaistilanteeseen. Oikealla, tarpeenmukaisella lääkityksellä voidaan helpottaa ahdistusta ja parantaa yöunta. OMAISHOITAJAN JAKSAMISTA tuetaan yhdessä perusterveyden- ja sosiaalihuollon kanssa järjestämällä esimerkiksi ikäihmiselle intervallihoitojaksoja. Yhdessä kartoitetaan myös tarvittavat arjen tukitoimet kuten ruoka, siivous, kuljetus, apuvälineet ja lääkehoito. Omaisten mukana olo on erittäin tärkeää yhteisissä keskusteluissa ja tapaamisissa. Jakamalla kokemuksiaan he tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi, mikä helpottaa heidän jaksamistaan ja samalla lisäävät hoitavien ihmisten ymmärrystä ikäihmisen auttamisessa. Yhteisen hoitosuunnitelman mukaisesti toimintakykyä ylläpitäviä palve3/2015 LAB1503_14-15_Yksilöllinen.indd 15 luita järjestävät muun muassa yksityiset sektorit liikunnan, ulkoilun ja ystäväpalvelun muodossa. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN alueella on toteutettu avoimen dialogin hoitomallia jo yli 30 vuotta. Työryhmän kokemuksen mukaan ihmisten on hyvin helppo ottaa yhteyttä, jos he ovat huolissaan itsestään tai omaisestaan. Alueella ei ole jonoja, vaan avuntarpeeseen vastataan heti yhteydenoton jälkeen. Hoidonarviointiin voi tulla puhelinsoiton perusteella, eikä varsinaista lähetettä tarvita. On tärkeää, että ikäihmisten kanssa työskentelevät saavat tarvittavaa lisäkoulutusta, työnohjausta ja tukea, joiden avulla he voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhuspsykiatrisella työryhmällä on ollut kunnia saada opiskella esimerkiksi moniammatillista seniori- ja vanhustyötä, muistiosaamista, seksuaaliohjausta, yksilö- ja perheterapiaa sekä kognitiivista ryhmäohjausta työnantajan kannustuksella. Työryhmä toivoo, että heidän työsken- KUVA SHUTTERSTOCK telystään on välittynyt sitoutuneisuus ja intohimo tehdä töitä ikäihmisten parissa. Kaikilla tulee olla mahdollisuus kyllin hyvään vanhuuteen sekä arvokkaaseen, hyvään, kohteluun. Sitten, kun en enää muista nimeäni. Sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieneksi jälleen. Sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä. Välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi. Kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan, mutta siihen on vielä aikaa. Antakaa minulle arvokas vanhuus. -tuntematonVanhuspsykiatrisen työryhmän puolesta Marika Biro (Oh/sh), Aino Joki (sh), Katariina Rantamaa (sh), Teija Hietasaari (sh), Tiina Verronen (sh), Anna-Maija Karkkola (mth), Päivi Köngäs- Saviaro (psykiatrian el, tulosalueen johtaja) 15 30.10.2015 9:37:11

Entäs jos kukaan ei vastaakaan puhelimeen? Kun läheinen sairastuu, koko lähipiirin arki muuttuu. Huoli kulkee mukana koko ajan. Kun huolehtija asuu kaukana sairastuneesta, häntä kutsutaan etäomaishoitajaksi. Tässä tilanteessa korostuu tukiverkon merkitys. Ja puhelimen. A nniina katsoo jälleen kerran kesken oppitunnin opetuksen puhelintaan. Ei soittoja. ”Pääsen reilun kahden tunnin päästä töistä, sitten voin jälleen kerran kokeilla soittaa Jaanalle.” Anniina ei ole saanut Jaanaa, siskoaan, kiinni koko päivänä. Anniina on opettaja, eikä kesken töiden voi soittaa tai tavoitella useasti muita perheenjäseniä tai Jaanan ystäviä. Huoli alkaa painaa mieltä, sillä Jaana oli eilen hiukan alakuloisen kuuloinen puhelimessa. ”Onkohan masennus jälleen kerran nostamassa päätään? Pitäisiköhän lähteä töiden jälkeen katsomaan häntä, vaikka matkaa toki on yli 100 km suuntaansa. Mutta sitten tietäisin, missä mennään”, pohtii Anniina. Vaikka tilanne ja pohdinta ovat yllä olevassa fiktiivisiä, ajatus on monelle lähimmäisestään huolehtivalle tuttu. Kun Vuonna 2010 Suomessa oli arviolta 65 000 etäomaishoitajaa. Luvun on ennakoitu kasvaneen koko ajan. ETÄOMAISHOITAJAN ARJESSA HUOLI TOISEN HYVINVOINNISTA ON LÄSNÄ KOKO AJAN. soittoon vastaa se odotettu ääni, voi huokaista hetkeksi tietäen, että lähimmäisellä on kaikki hyvin. Puhelimen rooli korostuu, jos lähimmäinen asuukin kauempana, jopa satojen kilometrien 16 LAB1503_16-17_Etäomaishoito.indd 16 3/2015 30.10.2015 9:39:05

päässä huolehtijastaan eli etäomaishoitajastaan. ETÄOMAISHOITAJA ON henkilö, joka auttaa tai pitää huolta etänä läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Etäomaishoitajana voi toimia aikuinen lapsi, isä tai äiti, sisar tai veli, muu sukulainen tai ystävä. Vaikka sana etäomaishoitaja on useille meistä uusi, ei asia ole lainkaan tuntematon. Vuonna 2010 Suomessa oli arviolta 65 000 etäomaishoitajaa. Luvun on ennakoitu kasvaneen koko ajan. Etäomaishoivatilanteita voi olla erilaisia hoivaa tarvitsevan sairauksista ja toimintakyvystä riippuen. Etäomaishoitaja voi matkustaa pitkänkin matkan vapaapäivinään, loma-aikoina ja jopa iltaisin huolehtiakseen läheisestään ja auttaakseen häntä seuraavan viikon haasteissa. Oma aika jää vähemmälle, kun vapaa-aika menee läheisen asioiden hoidossa. Hätätilanteissa etäomaishoitaja lähtee hoidettavan luokse välittömästi. MEISTÄ JOKAINEN VOI hetkeksi asettua etäomaishoitajan rooliin ja miettiä, miten toteuttaisimme arkea, jossa esimerkiksi työn, kodin ja perheen lisäksi huolehtisimme päivittäin läheisestämme 200, 400 tai 600 kilometrin päähän tai jopa kauemmas? Miten se vaikuttaisi työhömme, miten järjestelisimme matkat hoidettavan luo ja takaisin ja miten pitäisimme myös itsestämme huolta arjen keskellä, ettemme itse sairastuisi. Ja mitä tekisimme, jos joku päivä tulisi se hetki, kun meille tärkeä ihminen ei vastaisikaan soittoomme, emmekä tietäisi mitä on tapahtunut? Tällainen arki on monelle tuttua, vaikka he eivät ehkä mielläkään itseään etäomaishoitajaksi. Nykyisin perheen jäseniä saattaa asua ympäri Suomea, kun vuosien aikana on muutettu koulutuksen ja työn perässä. Kun kotipaikalle jääneet vanhemmat tai sukulaiset alkavat ikääntyä, on perheen nuorempi sukupolvi uuden roolin edessä iäkkäistä perheenjäsenistä huolehtivina etäomaishoitajina. Ja kuten myös alun tarinassa, etäomaishoitaja voi huolehtia sisaruksestaan tai vanhempi lapsestaan myös mielen järkkyessä iästä tai elämäntilanteesta riippumatta. 3/2015 LAB1503_16-17_Etäomaishoito.indd 17 toteuttama Etäomaispuoti – hanke on JOS ETÄOMAISHOITAJALTA kysytehnyt uraa uurtavaa työtä tekemällä etätään, hän usein sanoo pystyvänsä järjesomaishoivaa tunnetuksi, sillä termi ja iltelemään käytännön asiat edes jollain tamiö olivat varsin tuntemattomia hankvoin, mutta nimeää suurimmaksi asiakkeen alkaessa vuonna 2012. si huolen. Huoli läheisestä, huoli toisen Hankkeen toimenpiteillä on paranhyvinvoinnista ja terveydestä. Huoli, siitä että kaikki on hyvin siellä kaukana. Etä- nettu etäomaishoitajan asemaa lisäämällä tietoisuutta omaishoietäomaishoitaja soitETÄOMAISHOITAJA ON HENKILÖ, tajuudesta taa, käyttää tekstivies- JOKA AUTTAA TAI PITÄÄ HUOLTA ETÄNÄ yleisesti sekä kohdistejä ja viLÄHEISESTÄÄN, JOKA EI SELVIYDY deopuhelutamalla ARJESTAAN OMATOIMISESTI. ja varmistiedotusta taakseen, varsinkin että kaikki on hyvin, silloin kun hän itse työyhteisöihin. Vuoden 2015 päätaei ole paikalla. Puhelin kulkee mukana ko- voite on ollut nostaa etäomaishoivaa ja ko ajan, jotta läheinen saa tarvittaessa etä- etäomaishoitajan asemaa esille työeläomaishoitajan kiinni. mässä. Hoidettavalle tärkein asia on Yksi vuoden pääkohtia oli lokaetäomaishoitajan antama henkinen tuki, kuussa Oulussa järjestetty seminaari, seurana ja juttukaverina oleminen. Tunne jossa etäomaishoivaa käsiteltiin muun siitä, ettei ole yksin. muassa työhyvinvoinnin kannalta. Lisäksi Niin etäomaishoitajalle että hoidettayhdistys tarjoaa ohjausta ja vertaistukea valle on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, etäomaishoitajille esimerkiksi Facebooettä lähellä hoidettavaa on olemassa kissa toimivan vertaisryhmän avulla sekä tukiverkko. Koska on tilanteita, ettei Oulussa kokoontuvassa vertaistukiryhetäomaishoitaja pääse aina lähtemään mässä. avuksi tai pitkän matkan päästä pääse Koska etäomaishoitajan rooli voi välittömästi hoidettavan luo, voi omaista joskus olla hankala määrittää ja mieltää, lähellä oleva tukiverkko auttaa hoideton Etäomaispuoti-hankkeessa kehitavaa. On myös ensiarvoisen tärkeää, tetty Oletko sinä etäomaishoitaja? -testi, että tukiverkko yhdessä etäomaishoijossa muutaman kysymyksen avulla voi tajan kanssa arvioi koko ajan tilannetta testata oman elämäntilanteen ja samalla ja pohtii, milloin on ehkä aika miettiä myös pohtia oman elämänsä hoivatilanhoidettavalle uusia tukimuotoja. teita. Käy testaamassa, oletko sinä etäomaisETÄOMAISPUOTI TEKEE etäomaishoihoitaja osoiteessa http://www.osol.fi/testi tajuutta tunnetuksi. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama ja Oulun seu- Teksti Anja Vuorikivi, dun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Oulun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on vuonna 1998 perustettu yhdistys, omaishoidon asiantuntija ja omaishoitajien puolestapuhuja. Yhdistys auttaa omaisistaan huolehtivia henkilöitä ja heidän läheisiään jaksamaan paremmin arjessaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan tarjoamalla tietoa, tukea ja toimintaa. Lisäksi se edistää omaishoitajien oikeuksia ja kehittää innovatiivisia palveluita. Lisää tietoa löydät www.oulunseudunomaishoitajat.fi. 17 30.10.2015 9:39:05

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Onko ikääntyvän arki vain harmaata? T KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ässä lehdessä keskitymme ikäänhän joutuu hoitamaan asiat. Omaisen näkötyviin mielenterveysomaisiin. kulmasta katsottuna tässä on yksi pulma. Tunnen kuuluvani siihen joukKun kyse on täysi-ikäisestä sairastuneesta, koon. Onhan tosiasia se, että kuntoutujalle on haettava edunvalvoja tai henkilön täyttäessä 50 vuotta omaisella täytyy olla valtakirja, jotta pystyy on suurimmalla osalla väestöstä vähintään hoitamaan kuntoutujan asioita. puolet elämästä kulunut. Tosin tänä päivänä Monesti ajatellaan, että omainen on niin 50-vuotias on vielä keski-ikäinen, mutta 60 kiinni sairastuneessa, ettei hän anna sairastuvuoden jälkeen ikääntyminen tuo mukaneen itse huolehtia omista asioistaan. Usein naan useita muutoksia. kuulee sanottavan ikääntyneelle ja muillekin Harva jaksaa täyteen 65 ikävuoteen omaisille, että älä huolehdi kuntoutujasta, saakka työelämässä ja useat joutuvat työtanna hänen tehdä omat ratkaisunsa ja hoitaa tömiksi jo paljon ennen eläkeikää. On omat asiansa itse. Todellisuudessa asiat eivät iso muutos kun työt loppuvat. Osa yhteiole näin yksinkertaisia. Varsinkin jos kyse söllisyydestä katoaa, kun joutuu jättäon vakavammin sairastuneesta. mään työyhteisön ja työkaverit. Monesti Usein kuntoutuja näyttää ulkopuolisen oma kunto alkaa heikentyä ja tulee erilaisia silmin katsottuna terveeltä ja hyväkuntoivaivoja, joita ei aikaisemmin ole ollut. selta. Kun seuraa lähemmin kuntoutujan Oman kunnon heikentyessä kasvaa huoli psyykkisesti sairaasta elämää, saattaa huomata, että henkilö ei voikaan niin hyvin kuin omaisesta, josta on tähän saakka jaksanut huolehtia. Miten näyttää. Monet pienet arkipäivän asiat voivat tuntua kuntoujärjestän asiat sen jälkeen, kun en enää itse jaksa? Voinko olla tujasta vaikeilta suorittaa. Juuri tällaisiin tilanteisiin tarvittaisiin varma, että läheisestäni avustajaa, joka voisi olla huolehditaan hyvin senkin kuntoutujan tukena ja OPETELLAAN ELÄMÄÄN HETKESSÄ, SIITÄ jälkeen, kun olen itse opastaa kuntoutujaa niin SAAMME VOIMIA KESTÄÄ HUONOMPIA AIKOJA. kauan, että hän oppisi kykenemätön auttamaan häntä? hoitamaan asiansa itse. Varsinkin tänä päivänä huoli kasvaa, kun valtion ja kuntien Joillakin sairastuneilla tämä vie valitettavasti koko elämän. rahat ovat tiukalla ja mielenterveyspalveluja ajetaan alas joka Olen varma siitä, että jokainen meistä omaisista toivoo ja suunnalta. Puhutaan hienosti avohoidosta, joka on yksilön haluaa, että läheisemme oppisivat ja pystyisivät huolehtimaan kannalta todella kannatettavaa, mutta todellisuudessa avohoitoa itsestään ja asioistaan. Emme halua puuttua läheisen aikuisen on tarjolla vain minimaalisesti. Tarvittaisiin paljon valvottuja asioihin yhtään enempää kuin on tarpeellista. Viimeistään silloin, asuntoloita, joissa kuntoutujamme voisivat asua ja kokea yhteikun omaisen omat voimavarat ovat lopussa, tulisi sairastuneelle söllisyyttä. Heille pitäisi myös järjestää sellaista työtoimintaa, saada palveluohjaaja, joka on luotettava ja katsoo asioita kuntoujonka he hallitsevat ja jossa he kokisivat itsensä tarpeellisiksi. tujan näkökulmasta. Lisäksi täytyy vielä ottaa huomioon todella huonokuntoiset Onneksi sairastuneiden joukossa on monia, jotka tulevat henkilöt, jotka eivät selviä päivästä ilman toisen henkilön apua. suhteellisen hyvin itsenäisesti toimeen pitkiä ajanjaksoja. Tähän tarvitaan laitospaikkoja, joissa voi saada tarvittavan Sairauden uusiutuessa he tarvitsevat kuitenkin kuntoutuakseen hoidon ja avun. uuden tuen ja turvan, jolla arki saadaan sujumaan. Näiden asioiden puuttuessa me omaiset joudumme kantaToivon, että meistä omaisista jokainen oppisi iloitsemaan ja maan vastuun ja usein mielellämme huolehdimme läheisistä nauttimaan hyvistä ajoista ilman pelkoa siitä, että jotain ikävää aivan omien voimavarojemme äärirajoille saakka. Useat mielentapahtuu ja kuntoutujan kunto heikkenee. Opetellaan elämään terveyskuntoutujat ovat arkoja ja syrjäänvetäytyviä, he eivät osaa hetkessä, siitä saamme voimia kestää huonompia aikoja. puolustaa omia oikeuksiaan vaan turvautuvat omaiseen, jolloin Terveyttä ja voimia päiviinne. 18 LAB1503_18_Puheenjohtaja.indd 18 3/2015 30.10.2015 9:40:07

OlEN VIERELLÄSI VIERELLÄSI-VALOKUVANÄYTTELY -VALOKUVANÄYTTELY OLEN Mielenterveysomaisten keskusliitto keskusliitto -FinFami -FinFami ja ja OmaisMielenterveysomaisten Mielenterveysomaisten keskusliitto -FinFami ja Omais-Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen Kemppaisen hoitajat läheiset -liitto esittelevät hoitajat jaja läheiset -liitto esittelevät Satu Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertookertoo omaishoitajien ja heidän heidän hoitamiensa läheisten arjesta. omaishoitajien ja hoitamiensa läheisten omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta.arjesta. Myyrmäkitalo, Vantaa Kirjasto Omena, Espoo Myyrmäkitalo, Vantaa Päärautatieasema, Helsinki JHL-talo, Helsinki Päärautatieasema, Helsinki Hervannan kirjasto, Tampere Tikkurilan kirjasto, Vantaa Tampere Hervannan kirjasto, Tampereen pääkirjasto pääkirjasto Metso Metso Tampereen LAB1503_19_Valokuvanäyttely.indd 19 16.3.-28.3.2015 5.10. - 17.10.2015 16.3.-28.3.2015 30.3-12.4.2015 21.10 - 25.10.2015 30.3-12.4.2015 4.5.-15.5.2015 26.10. - 14.11.2015 4.5.-15.5.2015 17.8.-29.8.2015 17.8.-29.8.2015 30.10.2015 9:40:54

”Olisinpa tullut aiemmin” Ikääntyneet mielenterveysomaiset kantavat usein huolta sairastuneesta läheisestään ja omasta tilanteestaan yksin. Tärkeätä on uskaltaa puhua ja ottaa apua vastaan. O lisinpa tullut aiemmin, soihin. Läheisen tilannetta on voinut olla västä itse? Entä onko omaisella lupa välausahti 80-vuotias vaikeaa tunnistaa, koska sen on voitu aja- syä? Voidaan myös kantaa huolta siitä, Martta, joka oli lopulta tella kuuluvan normaaliin elämään. mitä muut ajattelevat tilanteesta. Omaisetullut omaisyhdistyksen Mielenterveys- ja päihdeongelmaa na omien tarpeiden huomiointi ja irtiottoiminnan piirin. voi myös olla vaikeaa ymmärtää, koska to arjesta voikin tuntua mahdottomalta Martta oli jo pitkään ollut huolissaan läheinen ei välttämättä ole ulkoisesti ja juuri omaiselta vaaditaan usein kykyä poikansa Pentin mielenterveyteen ja muuttunut, vaikka hänen käytöksensä ja tehdä myös vaikeilta tuntuvia päätöksiä. päihteiden käyttöön liittyvistä asioista. olemisensa on voinut muuttua suuresMartta ei ollut kuitenkaan oikein tikin. Läheinen voi esimerkiksi vetäytyä MARTAN JA MONEN MUUN omaikehdannut puhua näistä asioista kenelsyrjään, hänen voi olla vaikeaa keskittyä sen sopeutuminen muuttuneeseen elälekään. Hän oli vaan yrittänyt itsekseen ja hän voi käydä yhä vähäsanaisemmäntilanteeseen vie aikaa. Vaikka jokaipärjätä pojan kanssa. Lopulta tilanne maksi. Hänelle voi myös olla vaikeuksia sen tilanne on yksilöllinen, on kuitenkävi kuitenkin sietämättömäksi, ja huolehtia itsestään ja raha-asioistaan. kin olemassa joitakin yleisiä keinoja, joilla Martta rohkaistui hakemaan apua kestäUsein tilanne herättääkin omaisissa Martan kaltaisessa omaistilanteessa olemättömään tilanteeseen. hämmennystä, huolta ja riittämättöva henkilö voi yrittää saada tilanteeseensa Martan tarina on helpotusta. yksi monista omaisyhSeuraavassa ikääntydistyksessä kuulviltä omaisilta saatuja ”MINUA AHDISTAA luista tarinoista. Usein vinkkejä siitä, miten JA OLEN EPÄVARMA, TOIMINKO OIKEIN. erityisesti ikääntyvät voi pitää itsestään (60+) omaistilanteessa huolta omaistilanMINUA HÄVETTÄÄ.” olevat henkilöt yritteessa. tävät pitkään peitellä tilannetta ja selvitä HANKI TIETOA. Asisiinä omin avuin. Kun lopulta hakeudu- myyden tunteita. Myöskään ärtymyksen, allinen ja oikea tieto auttaa ymmärtätaan tuen piiriin, kuuluu usein lausahdus häpeän ja vihan tunteet eivät ole mitenmään läheisen käytöstä ja toisaalta mää”olisinpa tullut aiemmin”. Martan ja kään tavattomia. Kysymyksiä on monia: rittämään myös oman toiminnan suunmuiden ikääntyvien omaistilanteessa Mistä on kyse? Pitäisikö ottaa johonkin taa. Se myös keventää turhan syyllisyyolevien antaman palauttaan perusyhteyttä? Minne? Mitä voin tehdä? den taakkaa. Myös Martta ymmärsi, etteella keskeistä tuen saamisessa on ollut tei olekaan syyllinen. Tämä tieto helpotse, että joku kuuntelee minua enkä ole OMAISET OVAT LÄHEISEN sairastuti Marttaa suuresti, sillä hän oli vuosiasian kanssa yksin. misen myötä usein monien tunteiden ja kausia ajattelut poikansa ongelmien olearjen käytäntöihin liittyvien vaikeiden ja van hänen syytään. Martta sai myös käyMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONristiriitaisten tilanteiden edessä. Voidaan tännön vinkkejä esimerkiksi edunvalGELMAT vaikuttavat sairastuneen limiettiä esimerkiksi sitä, mitä sairastuneen vonnasta sekä siitä, miten lähteä ongelsäksi monesti myös hänen lähellä oleläheisen puolesta tulisi tehdä vai tulisiko mia ratkomaan ja miten varautua perviin omaisiin, kuten vanhempiin ja puoli- edellyttää, että läheinen suoriutuu tehtäheen kriisitilanteisiin. 20 LAB1503_20-21_Olisinpa.indd 20 3/2015 30.10.2015 9:44:53

KUVA SHUTTERSTOCK Sopeutuminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen vie aikaa. Uskalla hakea apua. HAE VERTAISTUKEA. Martalle kuten monelle muullekin omaiselle vertaistuki on tärkeää. Sitä voi saada muun muassa omaisyhdistyksen ryhmissä, kursseilla ja virkistystoiminnassa. Vertaisen tapaaminen auttoi esimerkiksi Marttaa huomaamaan, ettei hän ole asian kanssa yksin. Hän myös ymmärsi, että tilanteessa on sittenkin toivoa, sillä joku toinenkin omainen on selvinnyt eteenpäin. Lisäksi vertaistuki auttoi Marttaa ymmärtämään paremmin omaa tilannettaan, toi keinoja selvitä eteenpäin arjessa ja tarjosi hetken irtioton arjesta. PIDÄ ITSESTÄSI HUOLTA JA OTA SIIVU OMAA AIKAA. Martan piti opetella itsestä huolehtimisen taitoa. Tämä ei ole välttämättä helppoa silloin, 3/2015 LAB1503_20-21_Olisinpa.indd 21 KUN OMAINEN VAHVISTUU JA KOKEE, ETTÄ MAA JALKOJEN ALLA PYSYY PAIKOILLAAN, KOKO ELÄMÄ HELPOTTUU. kun elämä tuntuu kaaokselta. Opettelun voi kuitenkin aloittaa jo pienestä. On hyvä ottaa vaikka 15 minuuttia joka päivä itsellensä aikaa. Tällöin on tärkeätä vain olla ja heittää ajatukset pois tai tehdä jotakin itselle iloa tuottavaa asiaa. Ei sovi myöskään unohtaa riittävän levon ja liikunnan sekä riittävän monipuolisen ravinnon merkitystä. mäntilanteissa löytynyt elämään vähitellen selkeyttä ja iloa. Keskeistä on uskaltaa pyytää ja ottaa vastaan apua. Jos koet läheisesi mielenterveyteen tai mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvää huolta, ole rohkea ja ota ensimmäinen askel ottamalla yhteyttä alueesi omaisyhdistykseen. Älä jää yksin. Martan ja Pentin nimet on muutettu. PIDÄ YLLÄ TOIVOA. Kokemus omaistyössä on osoittanut sen, että riittävällä tuella on toivottomaltakin tuntuvissa elä- Teksti Mari Helin-Tuominen, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry 21 30.10.2015 9:44:55

J Ä S E N Y H D I S T Y K S E T TO I M I VAT Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen Etelä-Pohjanmaalla käynnistetyn Viola-hankkeen tarkoituksena on tukea ikääntyviä omaisia silloin, kun heidän läheisellään on mielenterveyden ongelmia. Kohderyhmänä ovat yli 65 -vuotiaat mielenterveysomaiset. J opa kolmannes ikäihmisistä kärsii mielenterveyshäiriöistä, joista aiheutuu suuria kustannuksia terveydenhuollolle sekä kärsimystä ikäihmisille ja heidän läheisilleen. Jos ikäihmisten mielenterveyden edistämiseen panostettaisiin, maksaisi se itsensä takaisin jopa viisinkertaisena viidessä vuodessa. Mielenterveysomaiset tarvitsevat usein tehostettua tukea, sillä kuormitus läheisen pitkäaikaissairauden takia on suuri. Onkin tärkeätä selvittää, millaista tukea omaiset tarvitsevat. FinFami EteläPohjanmaan jäsenille tehtiin kyselytutkimus syksyllä 2012. Tuolloin ja vielä nytkin yhdistyksen jäsenistä valtaosa on ikääntyviä, vähintään eläkeikää lähestyviä mielenterveysomaisia. Kyselyn vastausten perusteella yli 60-vuotiaiden mielenterveysomaisten kommenteista nousi esille oma jaksaminen ja tuen tarve. Vastaajien mukaan tukea jaksamiseen tulisi saada kotiin tai ainakin lähelle sitä, sillä kauas ei jaksa enää kotoa lähteä. Lisäksi vertaistuki ja liikkumisen tukeminen vahvistaisi heidän hyvinvointiaan. Kyselytutkimus vahvisti näkemystä siitä, että toimintaa on tarpeen kehittää ikäryhmittäin. Tämän seurauksena koottiin suunnitteluryhmä, joka koostui vanhustyön ammattilaisista, mielenterveysomaisista ja omaistyöntekijöistä. Sunnitteluryhmä jatkoi tarvekartoitusta 22 LAB1503_22-23_Voimaa.indd 22 ja toimintamuodon suunnittelua, joka tulisi palvelemaan ikääntyvien mielenterveysomaisten tarpeita. Suunnittelun tuloksena FinFami EteläPohjanmaan hallitus päätti, että se hakee hankerahaa Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) Eloisa Ikä –kokonaisuuteen liittyen. Tätä kautta tiedettiin löytyvän ideoita hankkeen käytäntöjen kehittämiseen, verkosto ikääntyvien parissa toimivien kanssa, tukea markkinointiin ja vertaistukea hanketyöntekijälle. Rahoitus myönnettiin VIOLA - Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen -hankkeelle vuosille 2014–2017. VIOLA-HANKKEESSA TOIMINNAN keskiössä on ikääntyvien omaisten kokonaisvaltainen kohtaaminen. Ikääntyvien omaistyöntekijä, geronomi (AMK) Sirpa Paukku tapaa omaisia hyvinvointitapaamisissa omaisten kotona tai vaihtoehtoisesti muualla yhteisesti sovitussa paikassa. Keskusteluille on kehitetty runko, jota sovelletaan yksilökohtaisesti. Tapaamisten aikana käydään läpi omaisen hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Omaista autetaan tunnistamaan omat tarpeensa ja voimavaransa. Lisäksi häntä tuetaan voimavarojensa käyttöön ja aktiivisuuteen mahdollisuuksien mukaan. Kaikilta löytyy voimavaroja, usein paljonkin, kunhan niitä nostetaan esiin. Tärkeätä on myös rohkaista omaisia vaalimaan olemassa olevia voimavaroja ja löytämään niitä vielä lisää. Hyvinvointitapaamisten tavoitteena on tuoda liikkuminen ja yleinen omasta hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi omaisen arkea. Keskustelujen aikana hahmottuvat omaisen toiveet omalle elämälle sekä se, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita ja mitkä ovat oman elämän toiveet. Tapaaminen toistetaan 2-4 kertaa omaisen yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin nähdään keskustelujen ja mahdollisten jatkotukitoimien vaikutus arkeen. Lisäksi tarjotaan virkistys- ja vertaistukimahdollisuuksia toisten omaisten kanssa. Sirpa Paukku kertoo, että aito läsnäolo, ajan antaminen ja ihmisen kohtaaminen ovat avainsanoja hyvinvointitapaamisissa. Tapaamiset kestävät tunnista kolmeen tuntiin. Tärkeää on luottamuksellisen tilanteen luominen, jossa omainen uskaltaa puhua mieltään painavista asioista. TAPAAMISISTA SAADUN PALAUTTEEN mukaan omaiset ovat kokeneet, että jo pelkkä puhuminen, pohjalaisittain ”toimitteleminen”, auttaa, vaikka puheet liikkuisivat välillä yleisissäkin asioissa. Omassa mielessä pitkään pyöritellyt asiat saavat uusia näkökulmia, kun tilanteita pohditaan yhdessä. Omaisten mielestä omaistyöntekijän kanssa voi vapaasti ja avoimesti puhua asioista, joista ei kenellekään muulle 3/2015 30.10.2015 9:47:29

Mielenterveysomaiset tarvitsevat usein tehostettua tukea, sillä kuormitus läheisen pitkäaikaissairauden takia on suuri. pysty puhumaan. Tärkeäksi on koettu se, että tapaamisissa omaistyöntekijä tulee omaisen luokse. Omainen kokee olevansa asiantuntevissa käsissä, kun hänet osataan tarvittaessa ohjata eteenpäin myös muissa terveyteen liittyvissä ongelmissa. Omaisilta saadun palautteen joukossa kiitetään myös sitä, että hyvinvointitapaamiset ovat antaneet omaiselle sysäyksen aktivoitua eteenpäin omassa elämässään. Toiminnassa on päästy hyvään alkuun. Haasteena on kuitenkin ikääntyvien kohdalla mielenterveysomaiseksi tunnistautuminen ja ehkäpä pohjalaisuuteen liittyvä tuen vastaanottamisen vaikeus. Siksi etsivää työtä on tarpeen tehdä koko ajan. Sirpa Paukku onkin käynyt lukuisissa ikääntyvien tilaisuuksissa puhumassa ikääntyvän mielen hyvinvoinnista sekä esitellyt samalla hankkeen tarjoamaa ammatillista- ja vertaistukea. Teksti Sirpa Paukku, ikääntyvien omaistyöntekijä, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry Kuva: Eloisa ikä -ohjelma / RAY 3/2015 LAB1503_22-23_Voimaa.indd 23 VIOLA -HANKE 2014 – 2017 VOIMAA IKÄÄNTYVÄN OMAISEN LIIKKUMISEEN JA ARKEEN Hankkeen tarkoitus on • tukea yli 65-vuotiaan omaisen hyvinvointia silloin, kun läheisellä on mielenterveyden ongelmia tai hän on huolissaan läheisen mielen hyvinvoinnista • tuoda liikkuminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi omaisen arkea • luoda mahdollisuuksia tavata muita omaisia sekä antaa ja saada vertaistukea Vuosina 2014 - 2015 käytäntöjä kehitetään Seinäjoen alueella. Myöhemmin toiminta laajenee muihin Etelä-Pohjanmaan kuntiin. Etelä-Pohjanmaa ry 23 30.10.2015 9:47:32

IKIOMA-verkostossa tehdään yhdessä, tule mukaan! Ikioma-verkosto ideoi uusia toimintatapoja ikääntyville mielenterveysomaisille ja järjestää heille tapahtumia. Osallistu sinäkin. I KIOMA-verkosto perustettiin keväällä 2014, koska koettiin tarpeelliseksi koota yhteen Suomessa toimivien mielenterveysomaisjärjestöjen ammattilaisia ja ikääntyviä vapaaehtoistoimijoita sekä heidän osaamistaan ikääntyvien mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kevään 2015 aikana verkoston tavoitteeksi määritettiin ikääntyvien (60+) mielenterveysomaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen omaistyössä. Verkoston toiminnalla pyritään kokoamaan yhteen jo olemassa olevia ikääntyvien mielenterveysomaisten tukimuotoja ja ideoimaan uusia toimintatapoja. Tällä tavoin voidaan välttää turhaa päällekkäin tekemistä, ”pyörän uudelleen keksimistä”, ja voidaan samalla hyödyntää kunkin toimijan kokemuksia ja osaamista ikääntyvien omaisten hyvinvoinnin tukemisessa. Verkosto järjestää myös yhteisiä tapahtumia. Ensimmäinen iso yhdessä järjestetty tapahtuma oli Lataamot, jotka pidettiin valtakunnallisilla mielenterveysomaispäivillä Aulangolla elokuussa. Lataamoiden kantavana ajatuksena oli tukea niihin osallistuvien voimaantumista. Toiminnassa keskityttiin elämän tähtihetkiin ja siihen, mikä on auttanut ja ollut voimavarana mielenterveysomaisen elämässä. Työskentely tapahtui yhdessä runojen ja kuvien parissa. Lataamoiden suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin sujuvaa yhteistyötä verkoston toimijoiden 24 LAB1503_24_Ikioma.indd 24 KUVA SHUTTERSTOCK kesken. Oli hienoa huomata, miten eri toimijoiden välillä oli hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Yhdessä tekemisestä seurasi uusia tuttavuuksia, antoisaa yhdessäoloa sekä innostusta vietäväksi omaan arkeen ja omaan yhdistykseen. Verkoston toiminta on avointa ja mukaan toivotaan myös uusia toimijoita. Jos siis kiinnostuit, tule mukaan. Verkosto kokoontuu noin kahdesti vuodessa eri puolilla Suomea. Seuraava tapaaminen pidetään Seinäjoella 27.10.2015 FinFami Etelä-Pohjanmaan toimistolla. Koska verkostolla ei ole omaa rahoitusta, tulee jokaisen osallistujan itse selvittää oman yhdistyksen mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi matkakulujen korvaamiseen. Tehdään yhdessä, tule mukaan. Ota yhteyttä: Anne Alakiuttu, FinFami - Uusimaa ry, anne.alakiuttu@otu.fi, puh. 045 7731 1042 Mari Helin-Tuominen, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry, mari.helin-tuominen@finfamipirkanmaa.fi, puh. 040 719 9355 Minna Turunen, Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry, minna.turunen@tukitupa.fi, puh. 050 564 8708 3/2015 30.10.2015 9:48:29

KOLUMNI Mari Helin-Tuominen, projektivastaava, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Huoli puheeksi - omaisasia sanoiksi K esällä istahdin sadepäivän kuluksi lukemaan eikä ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia. Onneksi. Valitut Palat -julkaisua vuodelta 1949. Siinä Vaikka toisaalta - toisinaan yksi selkeä toimintatapa voisi kyllä oli siteerattu jännityskirjailija Arthur Somers helpottaa ristiriitaisissa tilanteissa tehtäviä päätöksi, joihin Roche´n tekstiä ”Huoli on kuin pieni pelon puro, voivat vaikuttaa monet esimerkiksi tunteisiin, käytäntöihin joka hiljalleen virtaa ja varmasti myös moraaliin liitajatuksissa. Kasvatyvät asiat. Siinä, missä toinen essaan se uurtaa syvän uoman, johon kokee voivansa lähteä virkistäyluisuvat kaikki muutkin ajatukset.” tymään itsekseen lomalle, voi En tiedä, onko Roche’lla ollut toinen kokea ainoana mahdolomaistilannetta, mutta tekstiä lisuutena tiiviin läsnäolon läheilukiessani liitin hänen esittäsensä kanssa. mänsä ajatuksen vahvasti myös Tapaamaani äitiä lainatakseni: työssäni kohtaamiin omaisti”Tärkeintä on, että pystyy elämään lanteisiin. Omaisten kokema arjessa suhteellisen mukavasti.” huoli on voinut lähteä syntyMitä tämä mukava sitten on? mään pienestä asiasta ja lopulta Siitä lienee meistä itse kullakin se tuntuu kahmaisseen valtaosan oma käsityksemme. Ja sen eteen omaisen elämästä. meidän jokaisen täytyy kulkea Huoli on tullut perheeseen oma polkumme. kuin kutsumaton, ei-toivottu Työntekijänä voin olla omaisen vieras. Se on muuttanut arjen polulla mukana rinnalla kulkijana. käytäntöjä ja muokannut Voin myös pyrkiä helpottamaan ihmisten välisiä suhteita. omaistilanteessa olevien Sitä on yritetty häätää, ihmisten elämäntilanteita ON MAHDOLLISTA OLLA mutta se on voinut tulla rakentamalla yhteistyötä RIITTÄVÄN HYVÄ, VAIKKA OTTAAKIN pysyäkseen. Tällöin elämän alueen julkisen tahon ja palapeliä on pitänyt järjestötoimijoiden kanssa. VÄHÄN VÄLIMATKAA.  muokata uusiksi. Aluksi Tällä tavoin voidaan on kerätty odotusten ja mahdollistaa omaisten toiveiden palaset ja sitten koottu niistä uudenlainen kuva. Se ei huomioiminen vahvemmin osana sosiaali- ja terveydenhuollon välttämättä ole ollut helppoa, mutta näin on tehty, jotta elämä sekä järjestöjen toimintaa. voisi jatkua. Jotta elämässä olisi mieltä. Jotta elämässä olisi Omassa työssäni olen havainnut omaistyön keskeiseksi sittenkin toivoa. osa-alueeksi etsivän omaistyön kehittämisen. Tällä tarkoitan Erään äidin kanssa keskustellessani hän totesi näin: ”Toivoisin, ammattilaisten tukemista siten, että he ottavat silmilleen etsivän että viimeistään ikääntyneempänä omaistilanteessa olevat ihmiset oppiomaistyön silmälasit. Näin he tunnistaisivat asiakkaiden omaissivat päästämään narua lyhyemmälle. Voisivat antaa itselleen vapauden tilanteet, ottaisivat siihen liittyvät huolet puheeksi rohkaisten nauttia omasta jäljellä olevasta elämästään. Ei omaisen kokema myös omaistilanteessa olevia asiakkaita puhumaan. Samalla he kärsimys toista auta. Vaikka onkin luonnollista surra, että elämä olisi saisivat itselleen tarvitsemaansa tukea. voinut olla toisin, ei tilanteen hyväksyminen ole luovuttamista. Se tarjoaa Ammattilaisten tarjoama tuki täydentää osaltaan vertaisten mahdollisuuden ratkaisujen tekemiseen. Voisi antaa itselleen vapauden toisilleen tarjoamaa tukea. nauttia omasta elämästään. Voisi myös myöntää ilman häpeää, ettei aina Kun ammattilaiset rohkaisevat puhumaan omaistilanteesta, jaksa eikä pysty kaikkeen, ja matkan varrella voi itsekin väsyä. On saadaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kiinni huolen mahdollista olla riittävän hyvä, vaikka ottaakin vähän välimatkaa.” syntyaineksista. Pidemmälle ulottuessaan niistä voi kasvaa se Meistä kukin tekee lopulta itse omat elämänsä valinnat, syvään uurtuva uoma, josta Roché kirjoittaa. 3/2015 LAB1503_25_kolumni.indd 25 25 30.10.2015 9:49:55

A J A N KO H TA I S TA Ilonan päivänä nostettiin esiin lapsen oikeuksia M ielenterveysomaisten valtakunnallista päivää, Ilonan päivää vietettiin 9.10. Tänä vuonna Ilonan päivän teema oli lapsiomaiset. Päivän aikana puhuttiin lapsen oikeuksista ja siitä, mitä vanhemman psyykkinen sairaus tarkoittaa lapsen näkökulmasta. Ilonan päivänä haluttiin viestittää, että lapsella on oikeus lapsuuteen ja leikkiin ja että perheet tarvitsevat riittävää ja oikea-aikaista tukea. Lisäksi haluttiin muistuttaa, että yksinäisyyden ehkäisy on meidän kaikkien asia. Joka toinen suomalainen kohtaa mielenterveyden ongelmia jossain vaiheessa elämäänsä. Välillisesti ne koskettavat siis lähes meitä kaikkia. Kyse ei ole enää erilaisuudesta, eikä etenkään asiasta, jonka vuoksi kenenkään tulisi jäädä yksin. Yhteistyö on keino, jolla järjestömme työ menee eteenpäin ja omaisten hyvinvointi paranee. Ilonan päivä on malliesimerkki tästä. Jokainen meistä voi olla mukana: työntekijänä, vapaaehtoisena tai ihan tavallisena äitinä, isänä, kaverina, naapurina. Ilonan päivän aikana eri puolilla Suomea järjestettiin tapahtumia ja tilaisuuksia. Alueelliset lehdet julkaisivat juttuja ja mielipidekirjoituksia ja sosiaalisen median kanavissa julkaistiin aiheeseen liittyvää materiaalia hashtagilla #ilonanpäivä. Valtakunnallinen näky- Animaatio ”Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu” Ilonan päivänä 9.10. julkaistiin animaatio, joka kertoo lapsiomaisen tarinan. Animaation keinoin haluttiin kuvata sitä, miltä lapsesta tuntuu, kun vanhempi sairastaa psyykkisesti. Tarinassa pieni poika kertoo siitä, kun isä sairastuu masennukseen ja miltä se kaikki pojasta tuntuu. ”Mitä jos isä ei koskaan parane? Entä jos minäkin sairastun?” Tarinan tärkeä viesti on, että aina on toivoa. Animaatiossa korostuu myös se, kuinka merkittävää on, että lapsen ympärillä on myös muita luotettavia aikuisia, jotka voivat tukea perhettä vaikeassa tilanteessa. Jakamalla animaation esimerkiksi omilla Facebook-sivuillasi tai kertomalla siitä tuttavillesi, voimme yhdessä lisätä tietoa mielenterveyden ongelmista, vähentää niihin liittyviä ennakkoluuloja sekä auttaa lapsiomaisia ja heidän perheitään. Katso animaatio: Mene osoitteeseen www.youtube.com ja laita hakukenttään FinFami. 26 LAB1503_26-27_Ajank..indd 26 vyys oli yhdenmukaisempi kuin koskaan aiemmin ja sen kautta toimme hienosti esiin koko järjestöä yhtenäisenä toimijana. Kiitos kaikille alueyhdistyksille upeasta yhteistyöstä! Tänä vuonna Ilonan päivänä panostettiin visuaaliseen viestintään ja tarinoiden kautta asiasta kertomiseen. Suuri kiitos kuuluu erityisesti heille, jotka toivat oman lapsiomaisen tarinansa julki. Tämä on paras keino mielenterveysongelmiin liittyvän stigman poistamiseksi. Vuoden 2015 Ilonan päivän suojelijana toimi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, joka otti kantaa lapsiomaisen asemaan blogikirjoituksessaan. Kaikki ei ole ehkäistävissä -kirjoituksen voi käydä lukemassa Lapsiasiavaltuutetun blogissa. Ilonan päivän aikana esitettyyn lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ja FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytösen yhteiseen kehotukseen on helppo yhtyä: Pidetään kaikki yhdessä huolta lapsiomaisista ja rakennetaan heille huoleton huominen. Jokainen lapsi, ja tuen tarpeessa oleva vanhempi, ansaitsee mahdollisuuden. Mieletön mahdollisuus on nyt. Olethan sinäkin mukana. 3/2015 30.10.2015 9:50:59

Hyvät käytännöt jakoon – Prospectia esiteltiin Bulgariassa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistyksissä toteutetaan omaisten Prospectvertaisryhmiä aktiivisesti. Viime vuosina 208 omaista ympäri maatamme on käynyt Prospect-ryhmän. P rospect on eurooppalaisen yhteistyön tuloksena syntynyt innovatiivinen koulutusohjelma ja vertaisryhmämalli, joka on Eufamin (Euroopan Omaisjärjestöjen liiton) hallinnoima. Vertaisryhmämalli antaa omaisille uusia näköaloja selviytyä arjessa läheisen mielenterveysongelman kanssa ja mallin kautta omaisten elämänlaatu paranee. Eufami järjesti syyskuussa Bulgarian Sofiassa konferenssin teemalla: ’Itä kohtaa Lännen’. FinFami kutsuttiin mukaan konferenssin työpajatoteutukseen tuomaan näköaloja Prospectista. Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami on ollut viime vuosina Prospect-toiminnan osalta maamme aktiivisin yhdistys, paitsi toteutuneiden ryhmien myös osallistujamäärien osalta. Oman paikallisen yhdistyksensä tukemana Mauno Kaartinen ja Pirjo-Riitta Viinikka lähtivät innovatiivisesti Sofiaan esittelemään Prospectia yhdessä ideoimansa dialogin muodossa. Esitykset saivat runsaasti mielenkiintoa ja hyvää palautetta. Prospect-työpajoihin osallistui kaikkiaan yli 70 kuulijaa ympäri Eurooppaa. Bulgariassa malli ei ole vielä käytössä, mutta paikalla olleet omaiset olivat vakuuttuneita sen tarpeellisuudesta. Osallistujat kuvailivat, miten mielen- terveysomaisilla sosiaalinen eristäytyminen ja häpeän kokeminen on kymmenen kertaa isompaa kuin muilla ihmisillä. Vertaistukitoiminnan kautta voi huomata, että mielenterveysongelmat koskettavat monia. Monesti jopa saman kadun varrella asuvista löytyy useita mielenterveysomaisia, jos vain heistä tietäisimme. Työpajaan osallistuneiden tärkeä viesti olikin, että kannattaa tulla ulos kuorestaan ja rohkaistua ottamaan mielenterveysasiat puheeksi. Tähän hyvän pohjan antaa esimerkiksi omaisten Prospect-ryhmä. Pirjo-Riitta Viinikka ja Mauno Kaartinen Sofian kongressissa. OSALLISTU LABYRINTIN TEKOON - LÄHETÄ MEILLE LUKIJAN KUVA Törmäsitkö mielenkiintoiseen uutiseen tai hauskaan tapahtumaan? Kiinnititkö huomiota johonkin epäkohtaan? Entä aiheuttiko joku tilanne ihmetystä? Ota tilanteesta kuva ja lähetä se meille. Lehdessämme on Lukijan kuva -osio, johon toivomme teidän lähettävän kuvia. Etsimme ennen kaikkea ajankohtaisia, mielenkiintoisia tai hauskoja kuvia lukijoitamme puhuttelevista aiheista. Kuvan voit lähettää Labyrintin toimitukseen osoitteella: Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai sähköpostilla: marika.finne@finfami.fi. Lähetä kuvan mukana kuvaajan nimi ja yhteystiedot. Halutessasi kuvaajan tietoja ei julkaista. Toimitus tarkastaa ja valitsee kaikki lehdessä julkaistavat kuvat. Lähettäjällä tulee olla suostumukset kaikilta kuvassa esiintyviltä henkilöiltä. Tekijänoikeudet kuvaan jäävät sen lähettäjälle. www.mielenterveysseura.fi > tukea ja apua > ryhmissä Mieli_Labyrintti_ilmo_177x64_vertaistukea_12012015_final.indd 1 3/2015 LAB1503_26-27_Ajank..indd 27 12.1.2015 15.35 27 30.10.2015 9:50:59

Yhdessä olemme enemmän Historian ensimmäiset valtakunnalliset mielenterveysomaispäivät vietettiin Aulangolla vertaistuen, virkistyksen ja inspiroivien puheenvuorojen merkeissä. V altakunnallisia mielenterveysomaispäiviä vietettiin Hämeenlinnassa Aulangolla 22.-23.8.2015. Paikalle kokoontui toistasataa omaista ja omaisyhdistysten työntekijää ympäri Suomen. Päivät järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Idea päivien järjestämisestä lähti liikkeelle Tiina Saariselta, joka on yksi järjestömme aktiivisia vapaaehtoisia. Hän myös juonsi omaispäivät. Päivillä kohtasivat niin omaiset perheineen kuin omaisyhdistysten vapaaehtoiset ja työntekijätkin. Ohjelman monipuolisesta ja voimavarakeskeisestä työpajatyöskentelystä vastasivat pääosin jäsenyhdistykset aktiivisten vapaaehtoistoimijoidensa kanssa. Työpajoissa oli Ikiomaverkoston lataamot, Taiteesta tunteisiin reissupolkuja ja voimavarapöytäkeskustelua vertaisten kesken. Lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan Mielenter- 28 LAB1503_28-29.indd 28 veysomaisten keskusliitto – FinFamin ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton Opastava-hankkeen Olen Vierelläsi -valokuvanäyttelyyn. FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen avasi valtakunnalliset omaispäivät. Puheenvuorot päivillä kuultiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiseltä, filosofian emeritusprofessori Timo Airaksiselta, Sospedin hankejohtaja Markus Raiviolta sekä vapaaehtoistyöntekijä Riitta-Liisa Suvannolta ja FinFami Uusimaan toiminnanjohtaja Leif Bergiltä. Pietikäisen puheenvuoro käsitteli omaishoitajuutta ja omaisten huolenpitovastuuta. Hänen mukaansa omaishoitajuus tulisi rinnastaa mihin tahansa perhehoitajuuteen. Hän korosti ihmisten huolenpitoa tukimuotona, jota yhteiskunta ei voi tarjota, mutta jota yhteiskunnan tulee tukea. Pietikäisen mukaan omaisille on turvattava mahdollisuus säännölliseen omaan aikaan. Filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen toi puheenvuorossaan esiin velvollisuudentunteen hyviä ja haitallisia puolia. Ihmisillä on taipumus mennä toiminnassa äärilaitaan, vaikka olisi parempi ylläpitää kohtuu kaikessa. Airaksisen mukaan on tärkeää kunnioittaa esimerkiksi omia jaksamisen rajoja. Sospedin hankejohtaja Markus Raivio kertoi havainnollistavin esimerkein toiminnallisen vertaistuen ajatuksesta. Siinä ideana on, että ihmiset kokoontuvat pikemminkin yhteisen mielenkiinnon kohteen kuin yhdistävän ongelman äärelle. Tämä madaltaa kynnystä lähteä mukaan toimintaan. Toiminnallinen vertaistuki on erityisen hyvä toimintamuoto etenkin nuorten keskuudessa. Raivio painotti kokemusasiantuntijoiden mukaantuloa toiminnan suunnitteluun. 3/2015 30.10.2015 9:53:12

Vapaaehtoinen Riitta-Liisa Suvanto kertoi esityksessään, miten värejä voi käyttää tuomaan iloa ja voimaa elämään. Eri värit luovat erilaisia vaikutelmia ja värivalinnoillamme kerromme aina jotain itsestämme ja persoonallisuudestamme. Niiden avulla voimme myös edistää hyvinvointiamme. Yhdessä työskenneltiin myös työpajoissa, joista yksi oli runopaja. Sen Kuljin koko matkan kanssasi Syksyisenä myrsky-yönä tulit maailmaan syöksyen ehkä tiesit aikasi on lyhyt. 25 vuotta sinut löydettiin kaatuneena patteria vasten kasvot raappeutuneina. pitkä mies jalat käytävällä ei ollut saattohoitoa ei hyväksijättöä Portaita alas alempaan kerrokseen tuntemattomaan Toivo kantoi pimeässä laaksossa Sielussa puhkesivat keltaiset ruusut. Marja Pakarinen j Miksi huoli hiipii vierelleni? Miksi se nykii hihoista? Ei, en huoli hihoihini nykijää. Hätistelen huolet pois ja tartun iloon Linnunäänten joukosta kuului iloinen sirkutus, joka saa toisetkin yhtymään iloiseen viserrykseen. Luulin, että en tahtonut enempää mutta näin avuttoman lintuemon hädän pudonneesta pesästä poikasineen. Nostin pesän puunoksaan. Emo visersi kiitokseksi. Eija Altonen j tuotoksina syntyneitä hienoja runoja esitellään tämän jutun osana. Toiminnanjohtaja Leif Berg korosti puheessaan omaisten kokemustiedon ja yhteistyön merkitystä. Tilaisuudessa muistettiin myös noin kahtakymmentä vapaaehtoista ja työntekijää, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa valta- kunnallisia mielenterveysomaispäiviä. Omaispäivät päättyivät tutustumiskäyntiin, joka tehtiin FinFami Kanta-Hämeen yhdistykseen. Puheenvuorojen lomassa oli aikaa virkistäytyä Aulangon kylpylässä tai upeissa ulkoilumaisemissa ja yhteisellä illallisella. Sen tuotoksina syntyi seuraavia hienoja runoja. Koskaan ei tiennyt pieni urhea nainen kallisarvoisuuttaan aamulla puhkesivat keltaiset liljat minä luotan sinuun pieni urhea nainen Ilta saapuu kuin odottamaton vieras huomenna, huomenna kaikki on toisin Tavallaan menee toisen sisään kun yrittää ymmärtää Koskaan ei ruukku ollut tiennyt kallisarvoisuuttaan yksinkertaista ja sileää Mutta huomenna minä lämmitän saunan pidän sinua hyvänä uitan ja pesen puhuttelen ystävällisesti ja ihailen j Puhuessanikin olen hiljaa olen tässä Siinä me hetki sitten seisoimme noin lähellä toisiamme Ilkeät sanat, odottamattomat vieraat surun muuri Mikään ei mene hukkaan nyt minä lämmitän saunan. Tervetuloa ilo j Linnunäänten joukossa on yksi surullinen. Kun sen erottaa, ei hetkeen kuule niitä muita. Uusi ei synny vain uudesta vaan myös vanhan näkemisestä uudessa valossa. Ilot, surut, ilkeät sanat ja tietoisuuden hetket saapuvat kuin odottamattomat vieraat. Ota ne vastaan ja viihdytä kaikkia! Ota nauraen vastaan synkät mietteet, häpeä ja kauna, ja pyydä niitä sisään. Kiitä vieraasta kuin vieraasta, sillä jokainen heistä on suuremman viisauden opas. Jos oveni on lukossa, tule raamit kaulassa. Tule jo. j Toim.huom. Viimeinen runo ei ole syntynyt runopajassa, vaan se on lähetetty toimitukseen erikseen. 3/2015 LAB1503_28-29.indd 29 j Puhuessanikin kuulen olevani hiljaa Älä sano: Kuinka? Vaan usko. Kun sen erottaa, ei hetkeen kuule muita. j Olen sinun luonasi mitään vuodenaikoja ei tarvita, kaikki tapahtuu nyt. Mitä vielä tahdot? j En pientä lasta päiväkotiin vaan vanhusta vanhainkotiin saattaa sain kertoa hoitajille tiedot tarvittavat koska herää koska nukkuu milloin otetaan lääkkeet onko omat hampaat ja tarvitseeko vaippoja vielä ei ravinnoksi täällä maitoa äidin vaan kermaa kevytkermaa kahviin ja kaksi palaa sokeria on makean perään ja tykkää katsella telkkaria osaa lukea ihan itse itselleen kävely vähän haparoivaa ja kuulemiseen tarvitsee apukorvaa voi joskus saada kiukkupuuskia mutta enimmäkseen on tyytyväinen ja nykyään puhelias minun isäni. Irene K. 29 30.10.2015 9:53:12

GALLUP Vapaaehtoistoiminta ei katso ikää Järjestön toiminta on alun perin käynnistynyt eri puolilla Suomea vapaaehtoisten voimin. Se on edelleen yksi järjestön tärkeimmistä voimavaroista. Kuka vain voi lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Toiminnan muoto määritellään jokaisen omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Käytännössä vapaaehtoistoiminta voi tarkoittaa kaikkea kahvinkeitosta graafiseen suunnitteluun ja vertaistukiryhmän vetämisestä asiantuntijaluentoihin tai hallitustyöskentelyyn. Jokaiselle vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneelle löytyy varmasti sopiva tapa vaikuttaa. Kysyimme valtakunnallisilla omaispäivillä osallistujien kokemuksia vapaaehtoistoimintaan liittyen. 1. Mitä ikääntyneet omaiset voivat saada omaistyön vapaaehtoistoiminnasta? 2. Mikä on ollut itsellesi antoisinta vapaaehtoistoiminnassa? 3. Mitä toivot lisää ikääntyneiden omaisten vapaaehtoistoimintaan? Marja Pakarinen, Joensuu 1. Elämään sisältöä, rakkautta ja tukea omaan jaksamiseen. Harrastusmahdollisuuksia kuten kuvataidekurssit tai kuoron toimintaan osallistuminen. 2. Koulutuspäivät ja valtakunnalliset päivät. On suuri ilo nähdä ihmisiä. Toisten kohtaaminen sekä uusien ihmissuhteiden muodostuminen ja ystävien saaminen. 3. Monipuolista ja vireää toimintaa. Erityisesti toivon, että saisin edelleen käydä yhteisillä matkoilla. Henry Vartiainen, Hämeenlinna 1. Edellytyksiä jaksamiseen, toivoa ja uskoa paremmasta tulevasta. Kokemusten jakaminen muiden kanssa. Ymmärrystä, että 30 LAB1503_30_gallup.indd 30 tästäkin voi selvitä eteenpäin. ”Jos ei ole toivoa, ei ole mitään.” 2. Samojen asioiden kanssa tekemisissä olevien tapaamiset ja vaikuttamismahdollisuus. Avoimen keskustelun edistäminen eri tahojen kesken. 3. Kokemuksen äänen kuuleminen on tärkeää sekä vertaistuessa että virallisessa hoitotyössä. Arja Pieviläinen, Helsinki 1. Uusia ystäviä. Voimia arkeen, virkistäytymistä ja arjesta irrottautumista. 2. Vertaistuki ennen kaikkea. Myös tiedonsaanti asiantuntijaluennoilta. 3. Tietoa kaipaa aina. Olisi mukava, että olisi sellaista toimintaa, johon pääsisi myös yhdessä kuntoutujan kanssa. Raija Kuronen, Joensuu 1. Hienoja, unohtumattomia hetkiä. Monenlaista uutta ja mukavaa, josta tulee omat nuoruusajat mieleen. 2. On päässyt näkemään erilaisia paikkoja ja tavannut uusia ihmisiä. 3. Isompia, valtakunnallisia tapahtumia useammin. Marjatta Nuolioja, Joensuu 1. Elämänvoimaa ja tukea jaksamiseen. Kokemus elämän keveydestä ja hulluudesta yhtä aikaa. 2. Saada ikääntyvistä ihmisistä elämän viisautta. Se keventää omaa taakkaa. Voin itse helpottaa ihmisten elämää ryhmiä ohjatessani. Vapaaehtoistyö on tuonut syvällistä viisautta. 3. Ikääntyneet ovat asiantuntijoita ja heitä tulisi kuulla enemmän. Järjestön on hyvä toimia ikääntyneiden edunvalvojana. Toivon, että vapaaehtoisilla olisi mahdollisuus työnohjaukseen ja koulutukseen. Koonnut: Marika Finne ja Sanna Huhtonen 3/2015 30.10.2015 9:55:37

K E S K U S L I I TO N J U L K A I S U J A Arjessa mukana – Omaistyön käsikirja Tekijät: Sanna Luodemäki, Kaija Ray & Paula Hirstiö-Snellman Hinta: 20 euroa + postituskulut Käsikirja on ensimmäinen omaistyön kokonaisuutta kuvaava teos. Yksiin kansiin on nyt koottu sekä tutkimustietoa omaisen tilanteesta että kuvauksia omaistyön käytännöistä. Kirjassa hahmotetaan omaistyötä osana kansalaisjärjestötoimintaa. Omaistyön käsikirja on puheenvuoro niistä haasteista, joita mielenterveyskuntoutujien omaiset kohtaavat arjessaan. Millä korteilla pelaat?”. Omaisjärjestötyön arviointimalli. Tekijä: Sanna Luodemäki Hinta: 10 euroa + postituskulut Omaisjärjestötyön arviointimalli on Omaiset mielenterveystyön tukena –yhdistyksille suunniteltu itsearviointimalli. Arviointimalli on laadittu osana Omaistyön kehittämisprojektia vuonna 2011. Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointitutkimus Tilaa ilolle Tekijät: Kristiina Aminoff, Minna Mäkipää, Kaisa Nyberg & Eija Stengård Hinta: 10 euroa + postituskulut Hyvinvointiopas on suunnattu mielenterveyskuntoutujan omaiselle. Oppaan tavoitteena on auttaa omaisia ottamaan käyttöön omia voimavarojaan. Kirjaan on koottu sekä tietoa että tehtäviä. Tilaa ilolle -opasta voi käyttää itsenäisesti tai hyödyntää vertaisryhmissä. Välitilasta omaan voimaantumiseen Tekijä: Kaija Ray, Kristiina Aminoff & Tiina Jäppinen Hinta: 5 euroa. Postituskulut laskutetaan, mikäli tilataan suuria eriä. Omaistyön kehittämisprojektin loppuraportti. Yhteispelillä hyvään hallintoon Opas omaisyhdistysten luottamushenkilöille Tekijät: Markku Nyman ja Eija Stengård Tekijä: Karoliina Ahtiainen Hinta: 20 euroa + postituskulut Yhteispelillä hyvään hallintoon -opas antaa omaisyhdistysten luottamushenkilöille tietoa yhdistyksen johtamisen eri teemoista ja onnistuneen hallitustyöskentelyn osa-alueista. Opas tukee yhdistysten luottamushenkilöitä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000-tutkimuksen mukaan valtaosa väestöstä kokee voivansa hyvin, 20-25 prosenttia ilmaisee psyykkisiä oireita. Keskusliiton teettämä ja syksyllä 2001 julkaisema tutkimus puolestaan kertoo mielenterveyspotilaiden omaisten kohdalla masentuneiden osuudeksi 38 prosenttia. Mitkä ovat omaisten riskitekijät? Tutkimusraportissa on tietoa helposti luettavassa muodossa. Hinta: 10 euroa + postituskulut Kaikkia kuutta julkaisua voi tilata Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista osoitteesta jaana.humalto@finfami.fi tai puh. 050 464 2739. 3/2015 LAB1503_31_Julkaisuja.indd 31 31 30.10.2015 9:56:50

Olkkarilaisille kohtaaminen on tärkeä asia. Kokemusasiantuntijat Merja ja Jari uskovat vertaisuuden voimaan. Olkkari - Luottamuksen silta yli sukupolvien Oma ikävä elämänkokemus voi olla kuin ahjossa hiottu timantti, joka tuo valoa toisten arkeen. Oma itsearvostus ja voimaantuminen voi löytyä kokemusasiantuntija-toiminnan kautta. Olkkariin ja kokemusasiantuntijaksi ovat tervetulleita myös omaiset. S einäjoen kaupungin keskustassa sijaitsevassa kokemusasiantuntijoiden perustamassa Olkkarissa käy iltapäivällä tohina. Aamu-unisetkin ovat heränneet ja lähteneet tapaamaan tuttuja, osallistumaan vertaisryhmiin, touhumaan omia projektejaan tai muuten vaan lukemaan lehteä tai käymään tietokoneella. Mielen hyvinvoinnin ja päihteettömän elämän kohtaamispaikka kutsuu kaikkia kaupunkilaisia osallistumaan ja edis- 32 LAB1503_32-33_Olkkari.indd 32 tämään yhteisiä asioita ja omaa hyvinvointia. OVESTA SISÄÄN TULEVAA EI LEIMATA TAI EROTELLA DIAGNOOSIEN, TAUSTOJEN TAI ASEMAN MUKAAN. YHTEISET KOKEMUKSET JA TEKEMINEN YHDISTÄVÄT. Olkkarin sohville sopivat vierekkäin monenikäiset jutustelemaan kuulumisia ja usein avautumaan tärkeistäkin asioista toisilleen. Yhteiset säännöt takaavat sen, että toisen asiaan suhtaudutaan kunnioittavasti ja niitä ei levitellä ulkopuolisille. Olkkarin päihteettömyys tuo turvaa. Myös ne kävijät, jotka ovat ennen käyttäneet päihteitä ongelmaksi asti, tietävät, että retkillä ja yhteisissä tapahtumissa hauskanpidoksi riittää aito yhdessäolo ja vertaisuus. 3/2015 30.10.2015 9:57:47

OLKKARIN KOKEMUSASIANTUNTIJAT ovat käyneet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden pituisen koulutuksen ja perustaneet Olkkari – Kokemus- ja vertaistoimijat yhdistyksen, joka hallinnoi toimintaa. Olkkarin rahoitus tulee Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY), Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Seinäjoen kaupungilta. Olkkari kutsuu koko väestöä matalan kynnyksen paikkaan kokemaan vertaisuutta, osallistumaan ja käyttämään omaa kokemustietoa palveluiden kehittämi- VERTAISEN LÖYTYESSÄ Olkkarin avoimissa keskusteluissa huomataan menneen elämänkulun samankaltaiset piirteet. Tuen puute omassa persoonallisessa kasvussa, kiltteys, vaikeus puolustaa omia oikeuksia ja luottamuksen saaminen omiin taitoihin ympäristöltä ovat kaikki omiaan aiheuttamaan identiteetin hukkumista ja mielenterveysongelmia. Kukaan mielenterveysongelmasta kärsivä ei ole päästään vinksahtanut, huonompi tai tarpeettomampi kuin muutkaan kanssaihmiset. Saattaa kyllä OLKKARISSA KOKEMUSASIANTUNTIJOINA TOIMII SEKÄ OMAISIA, ETTÄ ITSE MIELENTERVEYSJA PÄIHDEONGELMISTA KÄRSINEITÄ. seksi, leimaamisen vähentämiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi. Olkkarissa voi käydä monesta syystä ja erilaisista taustoista käsin, vaikkapa etsimässä harrastuskaveria, lievittämässä yksinäisyyttä tai hakemassa tietoa kokemusasiantuntijoilta työhönsä. Ovesta sisään tulevaa ei leimata tai erotella diagnoosien, taustojen tai aseman mukaan. Yhteiset kokemukset ja tekeminen yhdistävät. KAIKILLA ON JOKIN erityinen taito. Eri asia on, onko ihmisellä ollut voimavaroja tai rohkeutta käyttää tätä taitoa. Olkkarissa kokemusasiantuntija-työntekijät uskovat jokaisen ainutlaatuisuuteen. Kun kiusaamisen tähden itseluottamuksen menettänyt vakavasta mielenterveysongelmasta kärsinyt löytää kirjoittamisen taitonsa, lähtee opiskelemaan alaa ja kirjoittaa kiitetyn novellin, se koskettaa. Ja kun syrjäytynyt, päiviensä päättämistä miettinyt, ihmisten seurassa ahdistusta kokenut, porhaltaa Olkkariin rinta rottingilla ja jakaa työntekijöiden kanssa uusimmat oivalluksensa eheytymisestä, tulee fiilis: ”Olkkarin täytyy jatkua!” Tai kun Olkkarin projektipäällikkönä toimii vanha rosvo, jonka huumorintaju, työ ja järjestelmällisyys tuottavat yhteisöön suuresti iloa ja rahatkin pysyvät tallessa. Tämä vaatii ympäröivältä yhteisöltä luottamusta, jota on ammennettu yhdessä kovista elämän koettelemuksista. 3/2015 LAB1503_32-33_Olkkari.indd 33 olla, että hänen taitonsa ja arvonsa, eivät ole ympäristön kunnianhimon ja hyväksynnän mukaisia. Mutta parhaimmillaan juuri ne tekevät yhteiskunnasta rakkauden täyteisen ja välittävän. MIELENTERVEYSONGELMASTA KÄRSIVÄ voi kärsiä ”mahdollistajista” lähipiirissään. Mahdollistajat ovat läheisiä, jotka tekevät sairastuneen puolesta kaiken, moittivat epäonnistumisista ja arvostelevat häntä valinnoistaan. Jokaiselle ihmiselle perustarpeena kuuluva autonomia on silloin haluttu riistää vahvemman tai ajattelemattoman toimesta. Herkkä temperamentti aistii syyllistämisen ja riittämättömyyden, vaikka todel- lisuudessa hän tarvitsisi tilaa, kannustusta ja luottamusta olla oma itsensä. Monilla on kokemusta vaikeudesta löytää yhteinen kieli vanhempiensa kanssa. Vanhoista kodissa juurtuneista rooleista on vaikea päästä irti, vaikka haluaisikin olla jotain muuta. Mahdollisuus päättää omista asioista, saada tukea ja rohkaisua siihen, toteuttaa omia taitoja juuri omalla tavallaan ja tuoda elämään jotain uutta. Siinä eväät rakentaa siltaa yli sukupolvien ja katkaista suvun vanhat, monessakin polvessa jatkuneet ongelmat. OLKKARISSA KOKEMUSASIANTUNTIJOINA toimii sekä omaisia, että itse mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsineitä. Kokemusasiantuntijat osallistuvat säännöllisesti ammattilaisten koulutustapahtumiin luennoitsijoina tai ottavat osaa kehittämistyöryhmiin. He toimivat vertaisryhmän ohjaajina itsenäisesti tai ammattilaisten työparina. Tilaaja maksaa kokemusasiantuntijoille palkkion ja matkakorvauksen. Olkkarin oppilaitosyhteistyö on tiivistä ja opiskelijat saavat ripauksen kokemustaikaa oppitunneilla, harjoitteluissa ja projektitöissään. Olkkarissa järjestettäviin tapahtumiin ja teemapäiviin voi tulla kuka tahansa juttelemaan kokemusasiantuntijoiden kanssa. Teksti Diana Hakasaari, toiminnanjohtaja, Olkkari Olkkarin kokemusasiantuntijoita tapaa tulevana vuonna myös valtakunnallisessa Perheterapiakongressissa Seinäjoella 17.–19.3.2016. Kongressiin ovat tervetulleita ammattilaiset ja kaikki asiasta kiinnostuneet. Kokemusasiantuntijat saavat näkyvän roolin tapahtumassa, sisustavat hetkeksi Olkkarin Seinäjoen Areenalle ja pääsevät luennoimaan ammattilaisten kanssa. Kokemusasiantuntijoiden ja Perheterapiakongressin suojelijaksi on lupautunut omasta lapsuuden elämänkokemuksestaan kirjoittanut näyttelijä Peter Franzén. Lisätietoja: http://perheterapia2016.com/ ja www.olkkari.net. 33 30.10.2015 9:57:48

KOLUMNI Arto Bäckström, Omaisyhdistysten hallinnon kehittämishankkeen (OMAHA) suunnittelija, FinFami ry Yhdistykset pyörivät yhteispelillä O KUVA: MARIKA FINNE maisyhdistykset on perustettu siksi, että misestä tullut välttämätöntä ja samalla hallintotyö muuttunut kukaan ei jäisi yksin. Oikeastaan kaikki kuormittavammaksi. Kaikilla omaisilla ei välttämättä ole riityhdistykset perustavat toimintansa samaan täviä voimavaroja, innostusta ja kykyä osallistua täysipainoisesti ajatukseen, että yhdistyksen hallintoon ja päätöksenteyhdessä olemme koon, jolloin vastuu saattaa jäädä liian vahvempia, harvojen käsiin. yhdessä olemme enemmän. Et jää Yhdistysten hallintotyön merkitys yksin. on kuitenkin voimistunut toiminnan Se, että yhdistysten toiminta on kasvun ja kehittymisen myötä. Hyvä omaisten itsensä näköistä, on tärkeä suunnittelu, tarkka taloudenhoito, periaate. Kutsumme sitä kansalaistoimiva päätöksenteko ja avoin raporjärjestölähtöisyydeksi, tarkemmin tointi ovat laadukkaan toiminnan ainoa omaislähtöisyydeksi. Omaiset eivät tae ja tuki. Usein hallintotapoja on ole asiakkaita, vaan yhdistysten mahdollista järkevöittää vähemmän kantava voima. Yhdistys on se raskaiksi, mutta monesti voi olla hyvä paikka, jossa kukaan muu ei kerro myös vahvistaa yhdistyksen hallitusta omaisille, mitä heidän tulisi tehdä. ulkopuolisella osaamisella. Yhdistysten Omaislähtöisyys toteutuu yleensä toiminnanjohtajatkin ovat avainasehyvin, kun riittävän monet osallismassa, koska he toimivat yhdyslinktuvat päätöksentekoon yhdistysten kinä hallinnon ja varsinaisen toiminnan kokouksissa ja hallituksissa. Aktiivivälillä. simmat sitoutuvat uhraamaan merkitTyöntekijöiden tehtävänkuvien tävän osan ajastaan ja vahvistaminen ja ulkovoimavaroistaan yhdispuolisen osaamisen tysten pyörittämiseen hankkiminen eivät JOKAISELLA MEISTÄ ON JOTAIN ANNETTAVAA, jopa vuosien ajaksi. tarkoita omaislähtöiJOSTA KAIKKI VOIVAT HYÖTYÄ. MIKÄ ON Sitoutuminen yhdissyydestä luopumista. SINUN TAPASI OSALLISTUA? tysten hallintoon ja Omaisten ääntä tarvipäätöksentekoon on taan edelleen yhdiskorvaamattoman arvotysten hallituksissa. kasta työtä. Ovathan nämä henkilöt saaneet sinunkin yhdistykYhdistysten on syytä koko ajan kehittää uusia tapoja ja mahdolsessäsi riittävästi kiitosta? lisuuksia, joiden avulla jokainen jäsen voi osallistua toiminnan Omaistyön yhteiskunnallinen arvo on onneksi myös suunnitteluun ja kehittämiseen sekä antaa oman panoksensa huomattu. Raha-automaattiyhdistyksen tuella yhdistysten päätöksentekoon. Hyvä hallinto toteutuu yhdessä tekemällä. toiminta on voinut kasvaa ja omaistyön menetelmät ja laatu Yhdistysten tehtävä on muuttaa yksilöitä ja yhteiskuntaa kehittyä. Hyvin hoidettu yhdistys ja laadukas toiminta parantarjoamalla ihmisille osallistumisen mahdollisuuksia. Jokaisella tavat mainetta kumppaneiden silmissä ja tuovat lisää omaisia meistä on jotain annettavaa, josta kaikki voivat hyötyä. Mikä on toiminnan piiriin. Tuloksena yhä harvempi jää enää yksin. sinun tapasi osallistua? Omaistyön merkitys ei ole tulevaisuuKasvun ohella myös yhdistysten hallintoon kohdistuvat dessa vähenemässä, päinvastoin. Kansalaisaktiivisuutta tarvivaatimukset ovat lisääntyneet. Yhdistyksistä on tullut työnantaan jatkossakin varmistamaan, että kenenkään ei tarvitse jäädä tajia, vastuut ovat kasvaneet, seurannan ja arvioinnin kehittäyksin. 34 LAB1503_34_ kolumni.indd 34 3/2015 30.10.2015 9:58:26

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 fax (09) 673 661 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 045 2631 690 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö (Vanhempainvapaalla) Karoliina Ahtiainen puh. 045 800 4903 karoliina.ahtiainen@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Järjestösuunnittelija Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Suunnittelija, Vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Suunnittelija, OMAHA-hanke Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi HELSINKI: www.otu.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 otu@otu.fi PORI: www.omaisetlasu.org FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 slevola.omaiset@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.omtsalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 omt@salo.salonseutu.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Kirjastokatu 1, 13100 Hämeenlinna puh. 040 455 2161 toimisto@omaisyhdistys.com SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry. Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry. (OMA ry). Kuopion toimipiste Teletie 4 - 6 E, 70600 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Suunnittelija Opastava-projekti Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi Tiedottaja Opastava-projekti (Vanhempainvapaalla) Johanna Jussila puh. 045 847 9463 johanna.jussila@finfami.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry. Rauhankatu 3, katutaso, 15110 Lahti puh. 040 704 9913 (toimisto, Anne Pitkänen) toimisto@omaiset.fi Suunnittelija Mieletön Mahdollisuus – projekti Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi 3/2015 LAB1503_III kansi.indd 35 TAMPERE: www.omaiset-tampere.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. www.muotiala.fi Motarinkuja 2 A, 33800 Tampere puh. 050 349 6771 ja 050 382 4490 (toimisto) puh. 040 595 7180 (Soile Kaarela) faksi (03) 253 9323 toimisto@muotiala.fi TURKU: www.omtls.net Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@omtls.net VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening/ Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35 30.10.2015 9:25:35

Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu. Et jää yksin. LAB1503_Kannet.indd 36 30.10.2015 9:20:24