LABYRINTTI 2/2015 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Näyttelijä Elina Rintala: Ystävyys pysyy erosta huolimatta Miten käy parisuhteelle? LAB1502_Kansi.indd 1 Myötäisessä ja vastaisessa Vuodet harmaalla alueella 8.6.2015 14:36:01

LABYRINTTI 2/2015 MARJAANA MALKAMÄKI Teema: Mielenterveyshäiriöt ja parisuhde 3 4 9 10 12 14 18 22 26 28 30 31 32 34 Pääkirjoitus: Onnellisen elämän kulissit Ystävyys pysyy Omaisen ääni: Päivääkään en vaihtaisi pois... Miten käy parisuhteelle? Psyykkiset sairaudet ja seksuaalisuus parisuhteessa Myötäisessä ja vastaisessa Vuodet harmaalla alueella Mies, jota olin rakastanut, oli kadonnut Puheenjohtaja: Parisuhteen haasteet mielenterveyden horjuessa Parförhållandet stärks då livet ställs på sin kant Omaishoidon kansalaisraati Tampereella Gallup: Kokemuksia selviytymisestä – Avoimuus ja vertaistuki ovat omaisten apuna Ajankohtaista Kolumni: Toista ei voi rakastaa ehjäksi LUKIJAN KUVA. – TARVITTAESSA ESITIN LAPSILLENI REIPASTA JA VAHVAA. Labyrintti 3/2015: Ikääntyneet mielenterveysomaiset Seuraavaan lehteen tarkoitettujen juttujen tulee olla 31.8.2015 mennessä osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Pirjo Tähtinen ja Päivi Sillstén-Jokela ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2 LAB1502_2 _sisältö.indd 2 2/2015 8.6.2015 14:37:51

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava Onnellisen elämän kulissit P KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ikkulapsiperheen kiireinen arki on klisee, mutta teeseen. Sairauden vaikutukset näkyvät kaikkialla: käytöksessä, samalla niin totta. Työn ja perheen yhteensovittatoimintakyvyssä, vanhemmuudessa, läheisyydessä, kosketukminen on jo itsessään haaste, puhumattakaan parisessa ja seksuaalisuudessa. suhteen hoitamisesta sen päälle. Voi mennä helposti On yksilöllistä, miten sairaus vaikuttaa parisuhteeseen. Yksi päiviä, ettei ole kertaakaan muisasia on kaikille tilanteille yhteinen: sairaus tanut pysähtyä kysymään puolisoltaan: tarkoittaa muutosta. Muutosta arjen mitä sinulle kuuluu? tavoissa, vuorovaikutuksessa, ajatuksissa Päivittäinen arki vaatii usein venyja asenteessa parisuhdetta ja ehkä elämää mistä puolin ja toisin. Meillä jokaisella kohtaan yleisesti. Muutos tuo mukanaan onkin hyvä olla keinoja, joiden avulla voi epävarmuutta ja pelkoa, mutta siihen helpottaa arkea, huolehtia omasta jaksaliittyy aina myös mahdollisuus. misesta ja ylläpitää toimivaa parisuhIhminen selviää melkein mistä vain, detta. Myös silloin, kun elämässä ei ole sen mutta ei yksin. Kun rinnalla on toinen suurempia kriisejä. ihminen jakamassa huolta tai vastoinMedian kautta luodut mielikuvat saavat käymisiä, toivo tulevaisuudesta voi säilyä kaiken näyttämään helpolta ja kauniilta. ja vahvistua. Järjestöjen työ, erityisesti Tosiasiassa elämään liittyy paljon rosoivertaistuki, on merkittävä ihmisten hyvinsuutta ja ennalta-arvaamattomuutta. voinnin ja kansanterveyden kannalta. Vaikka jonkun elämä voi näyttää täydelErilaisuus ei enää ole erilaisuutta, kun liseltä, emme voi tietää, mitä kulissien saman kokemuksen jakaa moni muukin takana tapahtuu. Äitiys ei ehkä onnistu, ihminen. parisuhde on kriisissä, on masennusta ja Tämän lehden artikkeleissa toistuu yksinäisyyttä. päätösten- ja ratkaisujen teon tarve. PariMielenterveyden ongelmat suhde on kahden ihmisen koskettavat noin puolta valinta olla yhdessä – niin PÄÄTÖS SIITÄ, MITEN MINÄ suomalaisista jossain hyvinä kuin huonoina VOIN OLLA RIITTÄVÄN ONNELLINEN, vaiheessa elämää. Lähes päivinä. Parisuhdekriiseihin joka toinen avioliitoista on tarjolla asiantuntija-apua, ON JOKAISEN TEHTÄVÄ ITSE. päättyy eroon. Joka viides joka voi auttaa puolisoita kokee yksinäisyyttä parisuhjäsentämään asioita ja löytäteessa. Nämä faktaluvut kertovat, että jokaisella meistä on omat mään ratkaisuja, joihin kumpikin osapuoli voi olla tyytyväinen. haasteemme. Ja jokainen pyrkii näissä tilanteissa tekemään Lehdessä on puheenvuoroja siitä, miten puolison mielenparhaansa. terveyshäiriöt vaikuttavat parisuhteeseen, kuinka ongelmista Puolet parisuhteista päätyy eroon, syystä tai toisesta. Toinen on selvitty ja miten valittuihin ratkaisuihin on päädytty. Kaikki puoli kuitenkin selviää. Haasteet kasvattavat meitä ihmisinä nämä ovat selviytymistarinoita, olipa ratkaisu mikä hyvänsä. enemmän kuin itsestään soljuva arki. Siksi elämä, joka aina Vastuu omasta onnellisuudesta on lopulta jokaisella itselvälillä pakottaa meidät miettimään elämämme arvoja ja sitä lään. Päätös siitä, miten minä voin olla riittävän onnellinen, on mikä on tärkeää, on mittaamattoman arvokasta. jokaisen tehtävä itse. Puolison mielenterveyden ongelma pysäyttää: niin sairastuYhden elämän sisällä on monta tarinaa. Kaikki ei aina mene neen itsensä, tämän puolison kuin koko perheen arjen. Mielen- kuin elokuvissa, eikä pidäkään. Ihanteisiin pyrkimisen sijasta terveysongelmaan sairastuminen vaikuttaa kaikkien perheentärkeämpää on miettiä, mikä minulle on riittävän hyvää. Milloin jäsenten elämään ja tuo väistämättä muutoksia myös parisuhminä olen riittävän onnellinen? 2/2015 LAB1502_3 pääkirj.indd 3 3 8.6.2015 14:39:59

4 LAB1502_4-7.indd 4 2/2015 8.6.2015 14:44:12

Ystävyys pysyy Näyttelijä Elina Rintala kokee turvanneensa lastensa mielenterveyden eroamalla kaksisuuntaisesta miehestä. V uonna 2007 näyttelijä Elina Rintala työskenteli kokeneena ammattilaisena Tampereen teatterissa. Puoliso, toimittaja Pertti Salovaara oli valittu kansanedustajaksi. Parilla oli kaksi pientä lasta ja iso talo järven rannalla. Oli rakkautta, energiaa ja innostusta. – Tuimme toistemme intohimoja ja sallimme toisillemme myös vapautta, Rintala sanoo. Salovaara paiski töitä kellon ympäri ja vastasi viikoittain satoihin sähköpostiviesteihin. On mahdollista, että intensiivinen, tauoton työ kansanedustajana oli yksi laukaisevista tekijöistä miehen sairastumisen taustalla: vuoden lopulla hän jäi sairauslomalle, aluksi masennuksen vuoksi. – Elämämme muuttui kuin veitsellä leikaten. Varoitusmerkkejä ei ollut. Minusta mieheni oli vielä syksyllä vanha itsensä, Elina Rintala sanoo. Tahti ei hellittänyt sairausloman myötä. Sen sijaan Salovaaran neuvottelut siirtyivät yhä useammin kotiin Lempäälään. – Meillä laukkasi niin paljon ihmisiä, että olisin itsekin voinut nostaa sihteerin palkkaa kaikesta siitä diilaamisesta ja kahvinkeitosta. Turhaan yritin muistuttaa sisään virtaavalle väelle, että Pertti oli sairauslomalla, Rintala sanoo. 2/2015 LAB1502_4-7.indd 5 SALOVAARAN DIAGNOOSI TÄSMENTYI: kaksisuuntainen mielialahäiriö. Mies jättäytyi pois eduskunnasta. – Pertti ei jaksanut enää nousta sängystä edes suihkuun tai partaa ajamaan, Rintala kuvaa. Rintala itse sen sijaan jatkoi työtään teatterissa. Sen ohella hän järjesteli miehensä sosiaaliturvaa ja hoiti kotiaskareita yrittäen ottaa nopeasti haltuun myös ne työt, joista mies oli ennen kantanut vastuun. asioiden todellisen laidan äidiltään. – Toisaalta kaikkea ei voinut eikä kannattanut kertoa. Kahlasin läpi mielenterveyttä ja kaksisuuntaisuutta käsittelevää kirjallisuutta. Tarvittaessa esitin lapsilleni reipasta ja vahvaa, vaikka huoli oli musertava. Asiantuntijat neuvoivat, että sairastuneeltakin piti vaatia osallistumista, isän ja aviomiehen tehtäviä. – Mutta kun yritin edellyttää mieheltäni vastuunottoa, olin se ikävä, nalkut- – VAIKKA RAKASTIN MIESTÄNI EDELLEEN, ALKOHOLISMI OLI MINULLE LIIKAA. Ennen kaikkea Rintala huolehti yksin 3- ja 7-vuotiaista tyttäristä. Julkisuus teki lapsista haavoittuvampia. – Isän kuva saattoi tulla lapsia vastaan kaupan lööpissä. Monilla oli mielipiteitä perheemme tilanteesta. Oli tärkeää, että lapset kuulivat VAIKEITA ASIOITA OVAT OLLEET POTILAAN TIETOSUOJAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET. tava ihminen. Toisaalta vaatimuksilleni ei ollut enää realistista pohjaa. Elämään oli hiipinyt miehen unettomuuden myötä alkoholi. Pahimmillaan syöksyttiin deliriumiin. Maniavaiheessa kuvaan tuli mukaan ostamispakko. – Pertti osti kasoittain vaatteita ja esimerkiksi lenkkareita, vaikka ei edes harrastanut lenkkeilyä. Kun kenkiä sai useammat yhden parin postikuluilla, mies hankki niitä kaikissa väreissä. Ja kuitenkin lapset tarvitsivat samaan aikaan ne yhdet uudet lenkkitossut pieniksi jääneiden tilalle. 5 8.6.2015 14:44:14

M I E L E N T E R V E Y S H Ä I R I Ö T J A PA R I S U H D E – Venyin kuin raskausvatsa. Jos olisin paisunut suoraan yhdeksännelle kuulle, keuhkoni eivät olisi kestäneet. Mutta kun paine kasvoi vähä vähältä, joustin. Toisinaan asetin mieheni viereen itkuhälyttimen. LAPSET KÄYTTÄYTYIVÄT liiankin hyvin. – Jossakin vaiheessa huomasin, että nuoremmalle piti vaihtaa yhtenään alushousuja. Puhuimme pissan pikajuoksusta. Tarkistettiin, ettei kyse ollut esimerkiksi sokeritaudista. – Totesin, että pulma liittyi siirtymätilanteisiin. Päättelin, että tytär oireili näin perheemme tilannetta. Äitinä en ollut entiseen tapaan läsnä, vaikka pyöritin rutiineja normaalisti. Psykologi neuvoi kokeilemaan hierontaa. Rintala alkoikin hieroa tytärtään joka ilta. – Kookosöljyä iholle ja kymmenen minuuttia hierontaa. Ainakin tuon lyhyen ajan keskityin päivittäin lapseen. Pääsimme eteenpäin. Vanhempi tytär pelkäsi, että isän sairaus periytyisi hänellekin. Hän muisti, millainen isä oli ollut ennen sairastumistaan, eikä ollut valmis hyväksymään muutosta. Hän ei kuitenkaan oireillut esimerkiksi häiriökäytöksellä. – Tytöllä oli kavereita ja harrastuksia. Hän menestyi koulussa. Taistelin pitkään, ennen kuin sain hänelle ennaltaehkäisevää apua. Onneksi hän pääsi lopulta perheneuvolan psykologin juttusille. Keskusteluista on ollut hyötyä. Rintala teroitti lasten mieliin, että ammattilaiset hoitavat ja auttavat isää. Lasten ei kuulu kantaa huolta isän voinnista. – Lapset pärjäsivätkin. Olen ylpeä heistä. Samaan aikaan Rintala kuitenkin kyseenalaisti miehensä saaman hoidon laatua. Julkisuuden henkilönä miehelle myönnettiin mielisairaalassa erivapauksia. – Ei kansanedustaja ole muiden potilaiden kanssa samalla viivalla. Kaikki työntekijät eivät ole valmiita ottamaan sitä riskiä, että vallankäyttäjä olisi tyytymätön tarjottuun hoitoon. Elina Rintala teroitti lasten mieliin, että ammattilaiset hoitavat ja auttavat isää. Lasten ei kuulu kantaa huolta isän voinnista. 6 LAB1502_4-7.indd 6 2/2015 8.6.2015 14:44:17

Niinpä Salovaara pääsi toisinaan livahtamaan salaa ulos suljetultakin osastolta. – Pertti saattoi käydä autollaan naukkaamassa jaloviinaa tai pyrähtää taksilla kotiin. Mikäli Salovaara ei palannut sovitusti osastolle, otettiin yhteyttä vaimoon. – Kun Pertillä oli menossa uskonnollinen vaihe, etsiskelin häntä pitkin Tampereen seudun kirkkomaita. Myöhemmin kävi ilmi, että hän oli lähtenyt osastolta naamioituneena elokuviin. TOIMITTAJAT KIERTELIVÄT sairaalaalueen metsiköissä ja suuntasivat paparazzi-kameroitaan sairaalan ikkunoihin. Kun Salovaara myöhemmin ajautui ottamaan yliannostuksen relaksantteja kotona, julkisuuden paine määritti avun laadun. Yksityinen psykiatri neuvoi Rintalaa hoitamaan miehensä kuntoon kodin seinien sisäpuolella, jotta vältyttäisiin mediasirkukselta. – Nesteytin Perttiä ja nostelin hänen silmäluomiaan16 tunnin ajan sen sijaan, että olisin vienyt hänet sairaalaan vatsahuuhteluun. JOSKUS RINTALA KOKI, että sairastunutta miestä paapottiin ja nostettiin liiaksi jalustalle hoitohenkilökunnan toimesta: ”Katsokaa, kuinka hienosti Pertti hoiti tämänkin asian.” – VENYIN KUIN RASKAUSVATSA. PAINE KASVOI VÄHÄ VÄHÄLTÄ, JA MINÄ JOUSTIN. käyttö – oli minulle liikaa, siitä huolimatta, että rakastin miestäni edelleen. Yhteishuoltajuus ei ole toteutunut tavallisimman kaavan mukaan. – Miten olisin voinut viedä pienet lapset Pertille joka toiseksi viikonlopuksi? Muistiongelmat ovat hankaloittaneet tapaamisten järjestämistä. – Sairauden ja lääkkeiden, ehkä myös alkoholin, vuoksi asiat on otettava Pertin kanssa puheeksi monta kertaa, niin kasvokkain, puhelimitse kuin viesteinkin. Kun Pertin on määrä lähteä hakemaan lapsia vaikkapa balettitunnilta tai muusta harrastuksesta, saatan pirauttaa hänelle lähdön hetkellä varmistussoiton. Muistiongelmat kuuluvat sairauteen, ja Rintala hyväksyy tosiasiat. – Unohdukset on helppoa antaa anteeksi. Alkoholi on ongelmana vaikeampi. – Lähihuoltaja on vastuussa siitä, etteivät lapset joudu promilleissa ajavan kyytiin. Välillä käytössä on ollut alkometri. – Olen puhalluttanut Perttiä ennen – MIELENTERVEYSHOITAJAN KANSSA KÄYDYT KESKUSTELUT OLIVAT HYVIÄ JA TUKIVAT MINUA. NIIDEN ULKOPUOLELLA EN KUITENKAAN EHTINYT KESKITTYÄ ITSEENI JA OMAAN JAKSAMISEENI. – Harva huomasi, mitkä seitsemän muuta asiaa minä olin huolehtinut samaan aikaan. Jos en nyt ihan mitalia kaivannut, niin kiitollisuutta ja kunnioitusta kuitenkin. Niitä en tuntenut saavani. Joitakin kertoja Rintala pääsi keskustelemaan mielenterveyshoitajan kanssa omasta jaksamisestaan. – Keskustelut olivat hyviä ja tukivat minua. Niiden ulkopuolella en kuitenkaan ehtinyt keskittyä itseeni ja omaan jaksamiseeni. Olin kuin mieheni omaishoitaja, vailla korvausta. Avioliitto päättyi eroon. – Pelkän kaksisuuntaisuuden olisin ehkä hyväksynyt osaksi perheelämäämme. Alkoholismi – tai seka2/2015 LAB1502_4-7.indd 7 kuin olen päästänyt lapsia hänen autoonsa. Muutaman kerran olen soittanut poliisille epäillystä rattijuoposta tai vienyt miehen poliisiasemalle puhallutettavaksi. VAIKEITA OVAT OLLEET myös potilaan tietosuojaan liittyvät kysymykset. Pitkään Rintala ei saanut hoitotahoilta tietoa ex-miehensä tilan heikkenemisestä, esimerkiksi psykooseista. – Lastensuojelukin saattoi ilmoittaa minulle Pertin psykoosista vasta viikkoja jälkikäteen. Rintala olisi siis huonolla tuurilla voinut jättää lapsensa psykoottisen isän luo hoitoon. – Psykoosia ei voi mitata. Ei sitä aina tunnista ensisilmäyksellä. Nyttemmin mies on onneksi ohjeistanut hoitotahoja välittämään kaiken tiedon myös entiselle puolisolleen. – Selvitin, että lakikin suojaa tässä kysymyksessä lapsia. Lain mukaan yhteishuoltajana toimivalle ex-puolisolle on ilmoitettava vanhemman terveydentilassa tapahtuvista muutoksista, mikäli muutokset voivat vaarantaa lasten turvallisuuden. Tiedonkulun ongelmat ovat tulleet yhteishuoltajuuden aikana vastaan muuallakin, esimerkiksi vakuutusasioissa. – Viime huhtikuussa minulle selvisi, etteivät lasten vakuutukset olleet enää voimassa. Pertti oli päättänyt kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä ja tullut irtisanoneeksi kaikki vakuutuksensa. Koska hän oli aikanaan vakuutukset ottanut, hänellä oli oikeus myös niiden perumiseen, ilman että minua piti informoida asiasta. Näin siitä huolimatta, että minä maksoin laskut. Salovaara menetti samassa rytäkässä henkivakuutuksensa. – Vakuutusyhtiöstä häntä ei toppuuteltu, vaikka hänen tiedoistaan varmasti näkyy yhdellä silmäyksellä, mihin vakuutuksia on käytetty. Elinikäisesti sairaana hän ei saa tilalle samanlaista vakuutusta. Tällä on vaikutusta myös lasten turvaan. ELINA RINTALAN arkipäivää rytmittävät nykyisin teatterin harjoitukset ja esitykset sekä lasten koulunkäynti ja harrastukset. Yöllä on tehtävä kotitöitä. – Kun olen saanut tytöt nukkumaan, pesen pyykkiä, silitän ja valmistan ruokia seuraavalle päivälle. Tehtäviä on paljon, mutta hän on tyytyväinen eikä koe uhrautuvansa. – Uskon, että avioero pelasti meidän muiden perheenjäsenten mielenterveyden. Olen onnellinen lapsistani ja työstäni. En pelkää enää mitään. Yhteistyö ex-miehenkin kanssa sujuu paremmin. – Pertti on oppinut aika hyvin kertomaan voinnistaan. Emme tarvitse kolmatta osapuolta neuvomaan, kuinka toimia kussakin tilanteessa. Ex-puolisosta on tullut ystävä, jonka kanssa voi iloita lapsista. – Tätä iloa en voi jakaa samalla tavalla kenenkään toisen kanssa, Rintala sanoo. Teksti Aino Haavio Kuvat Marjaana Malkamäki 7 8.6.2015 14:44:18

Surunauha Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille Sysmän Apteekki Oletko menettänyt läheisesi itsemurhan kautta? Surunauha ry järjestää vertaistukea ympäri Suomen. Lue lisää: www.surunauha.net tai soita: 040 545 8954. Sysmäntie 38 19700 Sysmä VERTAISTUKIRYHMÄT, VERTAISTUKIPUHELIN, VERKKOKESKUSTELU ja VERTAISTUKIVIIKONLOPPU Lämpimästi tervetuloa toimintaamme! Syksyn 2015 tapahtumia – lämpimästi tervetuloa! Suomen Mielenterveysseura ja Surunauha ry järjestävät: 10.9. Kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivän seminaari Helsingissä Teemana itsemurhien ehkäisy työpaikoilla. Vapaa pääsy. Samana päivänä pyöräilykampanja itsemurhien ehkäisyn puolesta myös muilla paikkakunnilla. Tietoa seminaarista 1.6. alkaen ja pyöräilykampanjasta 1.8. alkaen: www.mielenterveysseura.fi tai www.surunauha.net. Surunauha Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille Surunauha ry järjestää: 18.-20.9. Vertaistukiviikonloppu itsemurhan tehneiden läheisille Jyväskylässä Yhteisöllinen tapahtuma on tarkoitettu kaikille vauvasta vaariin koko Suomen alueella. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.surunauha.net tai soita p. 040 545 8954. PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Onnenhelma Teemme työtä ammattitaidolla ja sydämellä. Mielenterveyskuntoutujille asumisen ja hoivan palveluja hoitokodissamme Rantasalmella Haukiveden rannalla jo vuodesta 1998. pikkuversio -yksinkertaistettu -pienemmässä koossa Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti keskellä kauneinta Kymenlaaksoa. Tarjoamme ympärivuorokautista hoitoa ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin vastaanottopalveluja nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneen erinomaisia hoitotuloksia. Onnenhelma Oy Else Leminen, johtajatar puh. 040 823 1829 Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela onnenhelma@gmail.com www.onnenhelma.fi Puh. 050 913 2990 8 Tulevaisuuden Portti.indd 1 LAB1502_8_ilmoitukset.indd 8 2/2015 30.4.2015 10:11:42 8.6.2015 14:45:48

KOLUMNI Marjo Hänninen Päivääkään en vaihtaisi pois... K oska parisuhteemme auttoi minua kuuntelemaan onnistunut suojelemaan itseäni. Lisäksi opettelin käymään läpi itseäni. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja minun kaikkia tunteita. Läheisriippuvainen ei useinkaan tunne itseään, läheisriippuvuuteni sopivat hyvin yhteen, nimittäin minä en ainakaan tuntenut. repimään parisuhdetta kahteen suuntaan. RakasOlen saanut apua perheneuvolasta, psykologilta, psykiattuin ja rakastin kaikkia suhteemme ylä- ja alamäkiä, rilta, mielenterveystoimistosta ja omaisyhdistyksestä. Meillä kunnes tajusin väsyneeni tilanteeseen. oli mahdollisuus viettää paljon hyviä hetkiä kahdestaan poissa Elämämme oli sopivasti täynnä perheen arkirutiineja ja kotoa ja suurin osa näistä irtiotoista auttoi merkittävästi jatkayleensä kaikkien tarpeet pyrittiin ottamaan uusioperheessä maan aina eteenpäin. Olin pitkillä sairaslomilla, kävin terapihuomioon. Mutta milloin tahansa ja missä tilanteessa tahansa assa ja hoidin itseäni. Opin löytämään rakkaan ihmisen sieltä saatoin saada syytöksiä osakseni. Syntyi riitoja, jotka sovittiin ja sairauden keskeltä. Silti nämä ponnistelut eivät riittäneet. taas tehtiin monenlaista kivaa kahdestaan ja yhdessä perheenä. Eron jälkeen olen jatkanut itseni hoitamista ja ensimmäistä Elämä oli suuria tunteita, kertaa elämässä tutustunut aivan aaltoliikettä ja lopulta hyvät yksin itseeni. Olen avoin tulevaiTÄNÄ PÄIVÄNÄ OLEN TODELLA hetket eivät enää riittäneet paiksuudelle. Annan elämän viedä ja KIITOLLINEN KAIKISTA KOKEMISTANI kaamaan huonojen aikojen muishuomaan, että se kantaa minua. toja. Tunsin itseni huonoksi, Otan hyvän ja pahan vastaan, HAASTEISTA, KOSKA OLEN aloin uskomaan etten riitä tällaiKÄÄNTÄNYT NE HYÖDYKSI ITSELLENI. tiedän kaikella olevan merkitystä. senaan. En enää uskonut osaaOlen nöyryyttänyt itseäni aika vani olla oikeassa paikassa paljon ja sitä kautta oppinut itsesoikeaan aikaan ja lopulta luovuin monista omista menoistani täni ja tunteistani. ollakseni kotona vahtimassa meidän kodin elämää. Tänä päivänä olen todella kiitollinen kaikista kokemistani Läheisriippuvaisena minulla on hankaluuksia suojella itseäni haasteista, koska olen kääntänyt ne hyödyksi itselleni. Olen ja kun tähän lisättiin vielä vastuun ottaminen lapsien hyvinvoin- oppinut, miten tärkeää on kuulluksi tuleminen, jotta voi oppia nista, kuormituin liikaa. Kadotin itseni, tulin vihaiseksi itselleni kuuntelemaan myös itseään. Opettelin myös olemaan rehelja aloin purkaa pahaa oloani syyttämällä toista samalla mitalla linen itselleni ja tiedostan, että kukaan meistä ei ole toinen toistakaisin. Huomasin kuitenkin sen vain lisäävän pahaa oloani. taan parempi. On ollut hyvin helpottavaa oppia ymmärtämään Lopulta onneksi ymmärsin alkaa välittää itsestäni. Tästä näitä elämän haasteita. Nyt osaan jo rajoittaa ja suojella itseäni alkoi tervehtymiseni. Kaikki rikkirevityt hetket olivatkin olleet paremmin. minulle hyväksi. En usko, että ilman terapiaa olisin osannut Vertaa sinä tarinaani omaasi. Toivottavasti sait tästä jotain, kääntää kaikkea kokemaani positiiviseksi voimaksi. Terapiassa ihan minkä tunteen vain. Kerrotaan toisillemme, mitä meille pohdin viikoittain, mitä minulle on tapahtunut ja miten olen kuuluu. 2/2015 LAB1502_9_ilman kuvaa.indd 9 9 8.6.2015 14:47:52

Miten käy parisuhteelle? Mielenterveyden ongelmat haastavat etsimään uusia tapoja olla parisuhteessa. Elämän tasapainoinen hyvinvointi tukee parisuhdetta. M ielenterveyden häiriöt KUN MIELENTERVEYDEN ONGELheeseen ja parisuhteeseen kohdistuvasalkavat usein näytMIA ryhdytään tutkimaan ja hoitamaan, ta taakasta, subjektiivisesta ja objektiitäytyä vähitellen. tilanne voi hiukan helpottaa. Epämäävisesta. Nimensä mukaisesti subjektiiviEsimerkiksi masenräisyyden ja hämmennyksen tunteiseen nen taakka viittaa henkilökohtaisiin konuksen oireet voivat tulee ehkä selkeyttä. Kun hoitoproseskemuksiin ja tunteisiin, jota läheisen iholla aluksi hyvin pieniä merkkejä, joita si pääsee käyntiin, saattaa kuitenkin käymisen sairastuminen aiheuttaa. Tällaisia voi olla vaikea tunnistaa niin sairastuneen dä niin, että puoliso kokee jäävänsä yksin kokemuksia ja tunteita ovat esimerkiksi itsensä kuin läheistenkin. Perheen sisällä ja ilman tukea, vaikka kaipaisi vastauksia luopuminen ja suru. Puoliso saattaa koja parisuhteessa nämä pienet muutokset moniin kysymyksiin. kea menettäneensä oman läheisensä tai saattavat näyttäytyä monin tavoin. Kun Parisuhteen vuorovaikutus joutuu koko elämän turvallisuuden sairauden puoliso vetäytyy omiin oloihinsa, on koetukselle. Miten puhua ja kysellä, ettei myötä. Rakastettu ihminen kätkeytyy houkutus alkaa etsiä syytä itsestään tai toinen koe sitä ahdistavaksi? Ennen tasa- tuossa tilanteessa ikään kuin kuoreen, parisuhteesta. Enkö jota on vaikea rakasenää kelpaakaan tai taa. Surusta voi ajan ENNEN TASAVERTAISESTA PARISUHTEESTA SAATTAA riitä toiselle? Tarvitmittaan tulla krooVÄHITELLEN TULLA HOITOSUHDE, JOS PUOLISO ALKAA semmeko liian nista, jos mielentererilaisia asioita? veyden ongelmat lasSUOJELLA JA HOIVATA MIELENTERVEYSONGELMIEN Tällaisia mietkevat toimintakykyä. KANSSA PAINISKELEVAA ELÄMÄNTOVERIAAN. teitä saattaa olla Suru arkipäiväistyy. hankala pukea Subjektiivista sanoiksi. Uskallanko kysyä kumppanilta, vertaisesta parisuhteesta saattaa vähitaakkaa on myös tunteiden vuoristorata. missä oikein mennään? Mielenterveyden tellen tulla hoitosuhde, jos puoliso alkaa Mielenterveyden ongelmista kärsivän ongelmista kärsivän voi olla vaikea saada suojella ja hoivata mielenterveysongelläheisen oireet voivat ilmetä aaltoisanoitettua omia tuntojaan kumppanille, mien kanssa painiskelevaa elämäntoveluna, jota puolison tunne-elämä seuraa jos ei itsekään oikein ymmärrä mielenriaan. Perheen sisällä tämä voi merkitä ja pyrkii sopeutumaan. Sairastuminen tilaansa. Epämääräinen ja hämmentävä sitä, että toinen alkaa tehdä asioita sairas- voi myös kapeuttaa tunneilmaisua koko tilanne voi jatkua perheessä pitkäänkin tuneen puolesta, suojella ylimääräiperheellä. ilman, että huoli mielen hyvinvoinnista siltä huolenaiheilta ja ottaa kantaakseen Yksi subjektiivisen tunnetaakan johtaa hoitoon hakeutumiseen. suuren vastuun koko perheen hyvinmuoto on empaattinen tuska toisen Vie aikansa, että itse tunnistaa tai voinnista. Diagnoosin saamisen jälkeen kärsimyksestä. Sairastunutta puolisoa kumppani ymmärtää, että kyseessä ei ja hoitoprosessin alussa tämä on hyvin kohtaan koettu myötätunto voi olla ole vain parisuhteen vuorovaikutuksen luonnollinen tapa hoitaa asioita ja se voimakasta halua lievittää toisen psyykongelma tai perusväsymys. Kynnys saattaa jäädä pysyväksi toimintatavaksi, kistä kipua. Toisen tuskaa ei kuitenkaan hakea apua voi olla korkea. Avun hakeellei asiaa tiedosta ja siihen puutu. pysty lievittämään, mistä seuraa avuttominen ja diagnoosin löytyminen voi muuden ja turhautumisen kokemusta. helpottaa tilannetta, mutta myös pelottaa. KUN KUMPPANILLA ILMENEE mieObjektiivisella taakalla tarkoitetaan taas Mitä diagnoosin saaminen voi merkitä? lenterveyden ongelmia, voidaan tutkijoiniitä käytännön haasteita ja ongelmia, Leimataanko minut tai puolisoni? den mukaan puhua kahdenlaisesta perjoita puolison sairastuminen aiheuttaa. 10 LAB1502_10-11.indd 10 2/2015 8.6.2015 14:47:04

Hyvät yhteiset kokemukset ja jaettu elämä voivat auttaa jaksamaan vaikeiden hetkien yli. Sairastuminen saattaa vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen ja työkykyyn. Hoidon saatavuus voi tuottaa ongelmia. Vastuunjako voi puolisoiden kesken muuttua oleellisesti sairauden myötä. MIELENTERVEYDEN ONGELMIEN PARISUHTEELLE aiheuttaman kuormituksen vastapainona voidaan tarkastella parisuhteen voimavaroja. Voidaan puhua parisuhteen joustavasta vahvuudesta, resilienssistä. Sillä tarkoitetaan erään määritelmän mukaan kykyä vastustaa ja kestää kriisejä ja palautua niistä. Kun vaikeudet kohtaavat parisuhdetta, parin voimavarat, vahvuudet ja ongelmien ratkaisutavat suojaavat ja auttavat sopeutumaan ja toimimaan kuormittavien tekijöiden kanssa. Vaikeistakin kokemuksista on mahdollista palautua. Parisuhteessa jaetut kokemukset ja yhteinen elämäntarina vahvistavat tunnetta elämän ymmärrettävyydestä, mielekkyydestä ja hallittavuudesta. Hyvät yhteiset kokemukset ja jaettu elämä voivat auttaa jaksamaan vaikeiden hetkien yli. Yhteinen kokemus vaikeuk2/2015 LAB1502_10-11.indd 11 sien voittamisesta voi lujittaa suhdetta entisestään. Perheenjäsenen sairastuminen pakottaa tarkastelemaan parisuhdetta erilaisin silmin. On kohdistettava katse niihin asioihin, jotka ovat luovuttamattomia. Sairastunut voi kokea olevansa arvoton ja taakka kumppanilleen. Puoliso saattaa kokea liian suuren vastuun kuormittavan häntä. Mieleen saattaa nousta ajatuksia erosta. ON KUITENKIN SANOTTU, että mielenterveysongelma ei ole syy pysyä parisuhteessa, mutta se ei ole myöskään syy erota. Puolison mielenterveyden ongelmat haastavat katsomaan niitä asioita, jotka ovat suhteessa luovuttamattomia. Molemmat joutuvat miettimään, millä tavalla elävät suhdettaan toiseen ihmiseen. Säilyvätkö suhteessa rakkaus ja seksuaa- YHTEINEN KOKEMUS VAIKEUKSIEN VOITTAMISESTA VOI LUJITTAA SUHDETTA ENTISESTÄÄN. lisuus? Etenkin, jos parilla on lapsia, on ero hyvin monisyinen asia. On pohdittava myös eron jälkeisen elämän järjestymistä. Vanhemmuus ei pääty eroon, vaikka toisella vanhemmalla olisikin mielenterveyden ongelmia. Parisuhde voi myös saada uudenlaisia, myönteisiä ulottuvuuksia vuorovaikutukseen. Pari voi löytää aivan uudenlaisia tapoja olla yhdessä ja rakentaa suhdettaan. Jokainen joutuu kohdallaan ratkaisemaan, millainen parisuhde on riittävän hyvä. Jos parisuhteessa on riittävästi sellaisia hetkiä, jolloin omat tarpeet tulevat tyydytetyksi, voi myös sietää ne hetket, jolloin tarpeet eivät täyty. Parisuhteen lisäksi elämän tasapainoon kuuluu muitakin osatekijöitä. Jos oma hyvinvointi, vanhemmuus ja yhteisöllisyys ovat vahvoja, eivät parisuhteeseen ladatut odotukset ole liian suuria ja muiden osaalueiden vahvuudet tukevat selviämistä vaikeistakin parisuhdekriiseistä. Teksti Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, Väestöliitto Kuva Shutterstock 11 8.6.2015 14:47:06

Psyykkiset sairaudet ja seksuaalisuus parisuhteessa Parisuhdetta haastavat monenlaiset vaihtelevat elämäntilanteet ja tavalliset arjen paineet. Puolison mielenterveyden ongelma voi olla yksi parisuhteen suurimmista haasteista. Sen vaikutus parisuhteeseen riippuu paljon siitä, miten kumpikin osapuoli oppii elämään asian kanssa. S uomalaisista avioliitoista ja parisuhteista noin puolet päätyy eroon. Toinen puoli jatkaa yhdessä enemmän tai vähemmän onnellisina. Parisuhdetta haastavat erilaiset ristiriidat, puolisoiden erilaiset toiveet tai työn ja perhe-elämän tuottama stressi. Ne ovat osa parisuhteen arkea. Puolison mielenterveyden ongelmat voivat tuottaa suurta huolta. Huolen ja mahdollisen kuormituksen määrään vaikuttaa mielenterveysongelmien laatu, parisuhteen muu tilanne ja se, miten mielenterveyden ongelmien kanssa oppii elämään. MIELENTERVEYDEN ONGELMAT tai psyykkinen oireilu voivat olla lieviä tai toisaalta merkittävästi käytöstä ja jopa persoonallisuutta muuttavia. Vakavat sairaudet ovat kuitenkin harvinaisempia. Tavallisimpia sairauksia ovat masennukset ja ahdistuneisuushäiriöt. Toisinaan raja normaaliin on liukuva. Masentuneelle ihmiselle on tyypillistä negatiiviset ajatukset ja tunteet. Ihminen voi kokea olevansa arvoton toisen rakkauden kohteeksi ja fyysisesti epäkelpo. Usein masennukseen liittyy yleinen väsymys ja haluttomuus ja tämä voi kohdistua myös seksuaalisuuteen. Toiselle osapuolelle tämä voi tuottaa Mitä parisuhteessa voi tehdä, jos mielenterveyden ongelmat uhkaavat sitä? Yhdysvaltalainen PsychCentral-internetsivusto tarjoaa hyviä ohjeita parisuhteen terveelle osapuolelle. Tunne sairaus ja sen hoitomahdollisuudet. Psykiatrinen oireilu on hämmentävää ja sairas puoliso voi vaikuttaa laiskalta, ärtyisältä, etäiseltä ja poissaolevalta. Kyse voi kuitenkin olla sairauden oireista, ei luonteenpiirteistä. Hoitomahdollisuuksien tunteminen auttaa myös tukemaan hoidon toteuttamisessa. Opettele auttamiskeinoja. Kysy neuvoja asiantuntijoilta tai hoitavalta taholta ja yritä selvittää, miten voit tukea puolisoasi. On tärkeää myös tietää, että et ehkä voi tehdä kovinkaan paljon. Tämä tieto voi helpottaa avuttomuuden ja epätietoisuuden tunteisiin liittyvää stressiä. Ajattele diagnoosia vain yhtenä haasteena. Diagnoosin tai sairauden ei tulisi olla parisuhteen keskeinen sisältö, vaan vain yksi parisuhteen haasteista. Haasteista voidaan selvitä yhdessä. 12 LAB1502_12-13.indd 12 Tee parisuhteen eteen töitä samalla tavalla kuin toimisit ilman mielenterveysongelmaa. Huolehdi parisuhteesta: muista puhua ja jakaa tunteitasi, treffaile puolisoasi, lievitä stressiä ja yksinäisyyden tunteita. Muista myös nauttia puolisostasi. Sairastumisen ei tarvitse tarkoittaa kaiken mielihyvän ja läheisyyden loppumista. Läheisyys ja mielihyvä auttavat jaksamaan vaikeiden kohtien yli. Osoittakaa ihailua ja rakkautta toisillenne. Stressi voi tuntua välillä ylivoimaiselta, mutta jos siitä huolimatta osaatte osoittaa ihailua ja positiivisia tunteita toisianne kohtaan, kestää suhdekin paremmin. Kyselkää toistenne kuulumiset. 15 minuutin keskustelu vaikka sunnuntai-iltapäivällä auttaa selvittämään seuraavan viikon aikeet ja tarpeet. Samalla voi osoittaa hyväksyntää ja välittämistä toista kohtaan, ihan pikkuasioissakin. On hyvä muistaa, että suomalaiset osoittavat rakkautta usein tekemisillään ja vähemmän sanoillaan. Niinpä roskien vieminen voi olla romanttinen ele. 2/2015 8.6.2015 14:55:41

kokemuksen, ettei ei ole seksuaalisesti kiinnostava. Parin välillä voi olla pitkiä aikoja, joihin seksi ei kuulu. Masennuslääkkeet voivat entisestään vähentää seksuaalista halukkuutta. Onkin tärkeää, että parisuhteen toisen osapuolen tarpeista pidetään huolta. Ainakin keskustellaan niistä. Avoin keskustelu on keskeinen keino seksuaalisten ongelmien hoidossa. Sen lisäksi läheisyys, suukottelu ja halailu myös ilman seksuaalista viritystä auttavat eteenpäin. Ahdistuneisuus voi tehokkaasti estää seksuaalista kiihottumista. Varmasti kaikilla meillä on kokemuksia stressitilanteen aiheuttamasta väliaikaisesta haluttomuudesta. Rauhoittavat lääkkeet voivat helpottaa tilannetta, mutta myös kaat jaksot. Mania-vaiheessa oleva voi olla seksuaalisesti hyvin aktiivinen tai jopa yliaktiivinen. Tämä voi olla toiselle osapuolelle jopa nautinnollista, mutta myös rasittavaa tai ahdistavaa, jos seksuaalinen yliaktiivisuus on voimakasta. Mania voi johtaa uskottomuuteen tai muuhun holtittomaan seksuaaliseen käytökseen. Tämä aiheuttaa parisuhteeseen huomattavaa stressiä. Modernit mielialaa tasoittavat lääkkeet eivät juurikaan aiheuta seksuaalisia haittoja, mutta tilanne on aina arvioitava yksilöllisesti. Ehkä vakavin psykiatrinen sairaus on skitsofrenia, joka on kulultaan hyvin pitkäkestoinen ja voi haitata potilaan ja perheen elämää monin tavoin. Nuorilla skitsofreniaa sairastavilla ihmisillä voi olla niin sanottuja negatiivisia oireita DIAGNOOSIN TAI SAIRAUDEN EI TULISI OLLA PARISUHTEEN KESKEINEN SISÄLTÖ, VAAN VAIN YKSI PARISUHTEEN HAASTEISTA. huonontaa sitä. Ahdistuneisuutta hoidetaan usein serotoniini-lääkkeillä, jotka voivat oleellisesti vaikuttaa seksuaalisuuteen negatiivisesti. Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on tyypillistä masennusjaksojen lisäksi mania-vaiheet, niin sanotut vauhdik- eli vetäytymistä ihmissuhteista ja aloitekyvyttömyyttä. Tällöin ihmissuhteiden solmiminen voi olla vaikeaa. Ihmissuhdeasiat ja seksuaalisuus tuleekin ottaa esiin nuoren ihmisen kuntoutuksessa. Skitsofreniaan sairastuminen voi olla parisuhteelle uhkaava tilanne ja aihe- Huolehdi itsestäsi. Omat tarpeet voivat tuntua toisen huonovointisuuden rinnalla itsekkäiltä, mutta mielenterveysongelmien kohtaamisessa on syytä pitää itsensä henkisesti ja fyysisestikin hyväkuntoisena. Kuntoilu on hyvä keino mielihyvän saavuttamiseen ja stressin lievittämiseen. Jos terveen puolison koko elämä pyörii vain sairauden ympärillä, voi sairaus viedä pahimmillaan parisuhteen molemmat osapuolet. Älä oleta, että puolisosi tyydyttää kaikki tarpeesi. Niin ei käy sellaisessakaan parisuhteessa, jossa mielenterveysongelmia ei ole. Ihmiset, jotka eroavat, tyypillisesti olettavat, että puolison tehtävä on tehdä heistä onnellisia ja huolehtia kaikista tarpeista. Kun näin ei tapahdu ja omat toiveet heijastetaan parisuhteeseen, on tuloksena kiukkua ja katkeruutta. Älä syyttele. Tämä pätee tavanomaiseenkin parisuhteeseen. Toisen osapuolen näkeminen syntipukkina kaikkeen on tuhoisaa. Eikä se edes ole totta. Yrittäkää ymmärtää kummankin osapuolen tarpeita ja olla uteliaita. Kysykää avoimesti ja olkaa valmiita kuuntelemaan toisen osapuolen vastauksia. Vaikka vastauksista ei pitäisi, on parempi tietää, mitä toinen ajattelee, kuin arvailla tai vain torjua vaikeat ajatukset. Kerro itse avoimesti huolistasi ja tunteistasi ilman syyttelyä. Yksi hyvä keino on aina aloittaa kertomalla omista tunteistasi: ”kun vetäydyt itseksesi, minusta tuntuu, että et 2/2015 LAB1502_12-13.indd 13 uttaa voimakasta stressiä. Sairaudella voi olla vaikutusta sitä sairastavan ihmisen käytöksen lisäksi hänen luonteeseensa. Ulkopuolinen tuki voi olla tarpeen ja kärsivällisyyttä tarvitaan. Lääkityksellä voi olla vaikutusta halukkuuteen ja myös seksuaaliseen kykyyn, mutta eri valmisteet ovat tässä suhteessa erilaisia. Seksuaalisista haitoista on tärkeää keskustella avoimesti. KAIKKIIN PARISUHTEISIIN liittyy huonoja jaksoja, eikä niiden pitäisi pilata koko parisuhdetta. Rakkaus ja halu tehdä töitä parisuhteen eteen ovat suhteen perusta. Vastuu on yhtälailla kummallakin, ei vain parisuhteen ei-sairastuneella osapuolella. Mutta mitä tehdä, kun puoliso oleellisesti muuttuu tai käyttäytyy jatkuvasti sietämättömästi? Siihen on vaikea ulkopuolisen ottaa kantaa tai edes ymmärtää kunnolla niitä ristiriitaisia tunteita, joita juuri kyseiseen tilanteeseen liittyy. Ihminen on aina itse vastuussa omasta onnellisuudestaan. Keskusteluapu ulkopuolisen kanssa on silti hyödyllistä ja auttaa selventämään omia tunteita, arvoja, toiveita ja lopulta ratkaisuja. Teksti Tapani Vuola, psykiatrian erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti enää välitä minusta” tai ”kun et ole kiinnostunut seksistä, se saa minut tuntemaan itseni kelpaamattomaksi”. Hae ammattitukea itsellesi. Jos sinun on vaikea kommunikoida tunteistasi syyttämättä ja tuomitsematta, puhu niistä ammattilaisen kanssa. Se auttaa käsittelemään vaikeita asioita ensin itse ja vasta sitten puolison kanssa. Hakekaa pariterapiaan/neuvontaan/yhteisiin hoitoneuvotteluihin. Niistä saa näkökulmaa, tasapainoa ja ohjeita vaikeassa tilanteessa. Jos mielenterveysongelmasta on tullut parisuhteen keskeinen sisältö, ulkopuolinen ammattitaitoinen apu on hyödyllistä. Tarkastele, mitä opit vaikeuksista. Miten reagoit, missä pärjäsit hyvin, mitä opit jossakin tilanteessa. Voidaanko jokin asia tehdä paremmin tai erilailla ensi kerralla. Mieti, miten haluaisit pystyä toimimaan. Parisuhteessa on aina haasteita ja kasvun paikkoja. Muista myös, että kukaan ei ole täydellinen. Itseäänkin kohtaan on tärkeää olla ymmärtäväinen. 13 8.6.2015 14:55:41

Myötäises s 14 LAB1502_14-17.indd 14 2/2015 8.6.2015 15:02:06

s sä ja vastaisessa ”Puolisoni kaksisuuntaisuus ei määritä parisuhdettamme vaan on yksi rakkaan ihmisen monista ominaisuuksista”, sanoo yrittäjä ja kokemusasiantuntija Mari Madetoja. K ymmenen vuotta sitten varsinaissuomalainen palvelututkimuksen alan yrittäjä Mari Madetoja oli luennoimassaTurun ammatti-instituutissa, kun hänet valtasi tunne, että asiat eivät olleet kotona kohdallaan. – Mieheni ei ollut aamulla lähtiessäni herännyt. Toisaalta olin ehkä jo pidempään aistinut hänessä muutoksen, Madetoja sanoo. Hän löysi miehensä kotisohvalta todellisuudentajunsa menettäneenä. Mies puhui mustasta pallosta, joka lähestyi uhkaavasti, ja mustista miehistä, jotka liikkuivat talon ympäristössä. – Ajattelin mieheni tulleen hulluksi. Mielenterveyden häiriöt olivat minulle tuolloin vierasta aluetta enkä ymmärtänyt, että kyse oli psykoosista. Kesti kaksi viikkoa, ennen kuin pariskunta pääsi aikuispsykiatrian vastaanotolle. – EN MUISTA PELÄNNEENI, vaikka vietin odotusajan käytännössä yksin psykoottisen ihmisen kanssa. Kenties olin sokissa ja vain suoritin, Madetoja sanoo. Hän keskittyi pitämään yllä rutiineja, saattelemaan 4- ja 9-vuotiaat lapsensa aamuisin päiväkotiin ja kouluun ja järjestämään heille iltapäiviksi tekemistä, joka siirtäisi ajatukset pois isän tilasta. – En salannut heiltä isän tilannetta, mutten toisaalta osannut sitä nimetäkään. Totesin vain isän olevan hyvin sairas. Kun hoito kotikunnan Kaarinan psykiatrisessa yksikössä lopulta käynnistyi, Madetoja koki valtavaa helpotusta. Perhe otettiin lämpimästi vastaan, ja kaikki neljä perheenjäsentä huomioitiin. Vaimollekin varattiin yksilökäyntejä. – Paikallinen omaisyhdistys taas tarjosi aktiivisesti keskusteluapua lapsille. Miehen psykoosia ryhdyttiin hoitamaan lääkityksellä. Vähitellen mies alkoikin palautua harhojen vallasta: ensin pieniksi hetkiksi, puoleksi tunniksi tai tunniksi, sitten vähitellen kokonaisiksi päiviksi. Ajan kuluessa selkeitä jaksoja oli jo enemmän kuin harhaisia. Lopulta psykoosi irrotti otteensa. Mies jäi kuitenkin vuodeksi sängyn pohjalle. – Huoleni keskellä tarrasin kokeneen psykiatrisen sairaanhoitajan sanoihin: hän kertoi nähneensä jonkun toipuneen näinkin vakavasta psykoosista työkuntoiseksi. << 2/2015 LAB1502_14-17.indd 15 15 8.6.2015 15:02:08

Toipumisprosessissa askeleet olivat alkuun pieniä. Mies nousi päivällä sängystä olohuoneen sohvalle. Sitten hän jaksoi pukeutua päivävaatteisiin. Hän avasi sälekaihtimet. Vihdoin hän pääsi ovesta ulos hakemaan lehteä ulkolaatikosta. – Kuinka onnelliseksi tunsinkaan itseni, kun hän vihdoin nouti lapsemme päiväkodista 300 metrin päästä kotoamme, Madetoja sanoo. Näistä pienistä askelista ja niiden merkityksistä Madetoja puhuu nykyään mielellään myös Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin kokemuskouluttajana. Joskus Madetoja konkreettisesti veti miestään sängystä ylös. – Totesin hänelle, että lähdemme nyt kävelylle. Jotkut lenkittävät koiraa; minä lenkitin miestäni. Ikänsä projektitöitä tehneenä Madetoja suhtautui alkuun miehensä sairauteen kuin yhteen hoidettavaan projektiin muiden joukossa. Jossakin vaiheessa hän kuitenkin huomasi voimiensa ehtyneen. – Kerran sanoin psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla ääneen, että en enää jaksanut. Hän saisi tehdä ihan mitä halusi – minä en soittaisi enää yhtään puhelua. Sairaanhoitaja ”otti kopin”. – Ehkä hän oli jo odottanut näitä sanoja. PERHETYÖNTEKIJÄ OLI MEILLE KUIN  TAIVAAN LAHJA. SAIRAANHOITAJA OTTI YHTEYTTÄ sosiaaliviranomaisiin ja järjesti perheelle oman perhetyöntekijän ehkäisevän lastensuojelutyön perusteella. – Sisarukseni ja lasten isovanhemmat asuvat toisella puolella Suomea. Vaikka he olivat jo matkustaneet meitä auttamaan, vierailut jäivät väkisinkin liian harvoiksi. Perhetyöntekijä ryhtyi käymään perheen kotona säännöllisesti kahdesti viikossa, kolme tuntia kerrallaan. Hän siivosi, pesi pyykkiä, silitti vaatteita ja laittoi ruokaa. – Työntekijä oli kuin taivaan lahja. Toisinaan lämmin ruoka odotti valmiina pöydässä, kun palasin kotiin. 16 LAB1502_14-17.indd 16 Mari Madetoja sanoo elävänsä parhaillaan elämänsä ja parisuhteensa parasta aikaa. Madetoja on vakuuttunut siitä, että perhetyöntekijä pelasti perheen. – Ilman häntä olisin romahtanut. Meitä voisi olla nyt kaksi työkyvytöntä aikuista, ja lapset sijoitettuina. Tuskin olisimme enää mieheni kanssa naimisissa. Tämä merkittävä, kolme kuukautta jatkunut tuki maksoi Madetojan laskujen mukaan kaupungille alle 4000 euroa. Pariskunta on sittemmin korvannut summan moninkertaisesti maksaminaan veroina. Eräs Madetojan sukulaisista pohti puhelimessa, kannattaisiko lastensuojelun osallisuudesta välttämättä pitää meteliä. – Leimasiko lastensuojelun interventio 2/2015 8.6.2015 15:02:10

perhettämme? En usko. Miksi se olisi elämääni. Kun mies tuli työpaikalle soviVuosia sitten, kun sopivaa lääkitystä leimannut? Näitä tilanteita vartenhan tusti, varmistuin siitä, että hän oli päässyt ei ollut vielä löytynyt, Madetoja piti palveluja on olemassa. Totesin sukulaiylös sängystä. Hän oli firmassani kuin puolison pankkikortteja hallussaan. Jo selle, etteivät voimani riittäneet kulissien päivähoidossa. pitkän aikaa mies on kuitenkin voinut ylläpitoon, Madetoja sanoo. Puoliso osallistui tehtäviin voimiensa käyttää luottokorttiakin ongelmitta. Miehensä sairastuessa Madetoja oli mukaan. vastikään aloittanut itsenäisenä yrittä– Siitä se lähti. Hänen voimansa kartVUOSIEN AJAN Madetoja tunsi itsenjänä. Perheen omakotitalo oli valmistuivat. Vähitellen hänestä kuoriutui tuot- sä puhtaasti miehensä omaishoitajaksi. tunut vuotta aikaisemmin. Jos Madetoja tava työntekijä. Vähitellen vaimon rooli on vallannut uuei olisi jatkanut työelämässä, perheeltä destaan alaa. olisi mennyt koti alta. YRITYKSESSÄ ANTAMIENSA näyttö– Jokin aika sitten havahduin siihen, – Oli pakko jaksaa, pakko onnistua. jen perusteella mies palkattiin myöhemettä hoitajan rooli oli väistynyt kokoJälkeenpäin olen kokenut, että tämä min toisen työnantajan palvelukseen konaan. Olen ensisijaisesti vaimo ja äiti, en pakko oli minulle eteenpäin työntävä kopäiväiseksi työntekijäksi. mielenterveysomainen. Kaksisuuntaivoima. – Normaaliin työsuhteeseen, ei tukisuutta pidän vain yhtenä mieheni ominaiMadetojan jaksamista tukivat niin työllistetyksi, Madetoja tähdentää. suuksista. ikään sunnuntaikävelyt ystävän kanssa. Madetojan mukaan työnteko oli Tästä on Madetojan mielestä kiittä– Meillä oli ollut kaverini kanssa jo ollut puolisolle ennen sairastumista minen hoitotahoa, johon voin luottaa ennen mieheni sairastumista tapana yksi elämän kulmakivistä. Työura oli täysin. kiertää sunnuntai-iltaisin tunnin kuitenkin katkennut odottamatta ja mies – Kaarinan psykiatrisen yksikön mittainen lenkki. Palasin tähän rutiiniin oli jäänyt tyhjän päälle. sairaanhoitaja on oppinut tuntemaan niin pian kuin suinkin pystyin. – Tämä oli uskoakseni merkittävin puolisoni niin hyvin, että hän huomaa, Kävelyretkillä Madetoja halusi puhua laukaiseva tekijä psykoosin taustalla. mihin suuntaan miehen mieliala on liikkaikesta muusta kuin ongelmistaan. Uuden työsopimuksen solmiminen kumassa, ja heiluttaa lippua, mikäli lääkiHän tunsi tarvetta irtautua huolista ja merkitsi pariskunnalle virstanpylvästä. tystä on tarkistettava tai käyntejä vastaankeskustella normaaotolla tihennettävä. leista aiheista, kuten Nousut ja laskut lasten koulunkäynnistä. kuuluvat edelleen PUOLISOAAN EI VOI TUKEA Oli virkistävää kuulla, perheen elämään. VAIPUMALLA ITSE ALAKULOON. mitä toisissa perheissä oli – Nyt kuitenkin tiedän, meneillään. kuinka toimia. Huonoina – Ylläpidin näin omaa päivinä rauhoitamme elämäniloani. Puolisoa ei voi tukea vaipu– Tunne oli hieno. Hetki päätti yhden tilanteen. On turhaa taistella sellaista malla itse alakuloon. jakson elämästämme. Mieheni hyppäsi vastaan, mitä ei pysty muuttamaan. taas normaalin työntekijän saappaisiin, Viikon tai kaksi kun odotamme, alkaa MIEHEN MASENNUS jatkui reilut kak- sai kaipaamiaan haasteita ja ryhtyi osaltaas pitkä, hyvä jakso. si vuotta. Sitten kunto lähti nousuun. taan elättämään perhettämme. Mari Madetoja sanoo elävänsä parhail– Ajattelin, että no niin, me selviMadetoja tähdentää, että hänestä ei ole laan elämänsä ja parisuhteensa parasta simme. En ymmärtänyt, että meno oli kuitenkaan itseisarvo pysyä naimisissa aikaa. yltynyt liiankin vauhdikkaaksi. ja asua yhdessä sairastuneen ihmisen – Elämme omaa unelmaamme. Meillä Miehen omalääkäri vaihtui noihin kanssa. on kaikki, mitä voimme elämältä toivoa. aikoihin. Uusi lääkäri otti puheeksi, että – Jos mieheni olisi alkoholisti eikä Hiljattain pariskunta päätti juhlistaa 20 oireet viittasivat kaksisuuntaiseen mielihoitaisi itseään, pelastaisin ilman muuta vuotta kestänyttä avioliittoaan lähtemällä alahäiriöön. Seuraavaa puolen vuoden itseni ja ennen kaikkea lapsemme. kahden ravintolaan syömään. He ajoivat jaksoa leimasikin Madetojan mukaan Pariskunta on sopinut keskenään Turkuun ja kävelivät Aura-joen rantaan. silmiinpistävä maanisuus. selkeät reunaehdot liitolleen. Tie vei joen ylittävälle sillalle. Madetoja Kun diagnoosi saatiin, sen paikkansa– Mies ei voi käyttää alkoholia. Hän huomasi sillan kaiteessa lukkoja ja ihaspitävyyttä ei ollut tarvetta epäillä. ei voi olla vaaraksi itselleen eikä muille. teli niitä ääneen. – Oli aika työstää miehen sairautta Hänen on otettava lääkkeet niin kuin – Silloin mieheni kaivoi taskustaan uudella tavalla. Emme olleetkaan päätlääkäri on niitä hänelle määrännyt. Nämä lukon. Siinä luki: ”Myötäisessä ja vastaitämässä määräaikaista projektia vaan ovat olleet ehtoni, ja näistä olemme pitä- sessa 20 vuotta. Mari ja Jari”. seuraamassa elämänmittaista polkua. neet kiinni. Kun he pudottivat avaimen veteen, Saimme onneksemme pariaikoja psykiNykyisin mies pystyy Madetojan jokilaiva lipui kohdalle. atrian yksikköön ja sittemmin pariteramukaan hoitamaan itseään varsin – Ihmiset laivan kannella taputtivat, piaakin. Emme jääneet sairauden kanssa pitkälle. Madetoja sanoo ja hymyilee. yksin. – Hän on sairaudentuntoinen. Joskus Joidenkin vuosien kuluttua mies alkoi hypomanian aikana hän saattaa edelleen käydä päivisin Madetojan toimistolla. kieltää sairautensa, mutta keskustelemalla Teksti Aino Haavio – Järjestely helpotti minunkin pääsemme nopeasti yhteisymmärrykseen. Kuvat Marika Finne 2/2015 LAB1502_14-17.indd 17 17 8.6.2015 15:02:10

Vuodet harmaalla alueella ”Eihän kukaan vedä turpaan heti ensimmäisillä treffeillä”, toteaa tähän juttuun haastateltu lähisuhdeväkivallasta selviytynyt Johanna. Lause on kipeän totta, sillä useimmiten väkivaltaisuus, henkinen väkivalta tai narsistinen persoonallisuushäiriö tulevat esiin suhteessa vähitellen. Vertaistuki ja mahdollisuus turvalliseen avoimuuteen muuttivat juuri avioituneen Johannan elämän. K esken työpäivän Johanna saa aviomieheltään kuvaviestin. Kuvassa on vesipisara heidän kotinsa ikkunalaudalla, kukkaruukun juurella. Kuvassa ei ole tekstiä, mutta Johanna tietää, mitä kuva tarkoittaa: mies on vihainen. Kun Johanna pääsee kotiin, mies huutaa: ”Nyt koko ikkunalauta homehtuu!” Kolmikymppinen Johanna* on neljättä vuotta suhteessa unelmiensa miehen kanssa. Tai unelmien mieheltä tämä oli heidän tapaillessaan vaikuttanut. Suhteen alussa mies oli tehnyt Johannasta elämänsä keskipisteen ja huomioinut häntä joka käänteessä. – Edellisessä suhteessani en ollut saanut rakastavia huomionosoituksia kumppaniltani. Varmaankin siksi nautin mieheltä saamastani huomiosta, jonka alussa tulkitsin rakkaudeksi, Johanna kertoo. Jossakin vaiheessa miehen huomiointi tuntui keskittyvän vain negatiivisiin 18 LAB1502_18-20.indd 18 asioihin. Johanna teki virheitä ja häntä oli kyykytettävä. Mies oli voimakas ja uhmakas. Johanna uskoi lopulta senkin, että ikkunalauta saattaisi todella lahota yhdestä kukkaruukun ohi tipahtaneesta vesitipasta. – Monesti kysytään, mikä saa naisen jäämään suhteeseen? Asiat tapahtuvat suhteessa hienovaraisesti, eihän kukaan vedä turpaan ensimmäisillä treffeillä. Henkinen väkivalta kiemurtelee niin ovelasti arkipäiviin, että huorittelusta tuleekin jokapäiväistä ja normaalia. Asiat lakkaavat tuntumasta pahalta, vaikka kielenkäyttö on kamalaa. Ja niin monia asioita voi unohtaa rakkauden nimissä. Johanna kertoo eläneensä nuo neljä vuotta täysin harmaalla alueella. Omien tunteiden tunnistaminen oli monesti vaikeaa. Oli tilanteita, joissa mies oli pidellyt Johannaa kiinni tai ravistellut häntä, mutta niistä Johanna ei ollut koskaan uskaltanut kertoa kenellekään. Neljäntenä vuotena pari oli ostanut talon ja mennyt naimisiin. Heti avioliiton jälkeen miehen käytös oli kärjistynyt voimakkaasti. Häämatka oli mennyt riidellessä. – Elämässäni ei ole ollut toista yhtä nopeasti kasvojaan muuttavaa ihmistä. Siksi en myöskään ymmärtänyt, mihin tietyntyyppinen käytös voi johtaa. Minulla on hirveän sekava olo koko siitä neljästä vuodesta, ne olivat täynnä tunteiden vuoristorataa ja äkkipikaisuutta. Vasta irrottautuessani suhteesta aloin ymmärtää tapahtunutta. Kyseessähän olikin väkivaltainen ihminen! – KUN MIES ENSIMMÄISEN KERRAN yritti lyödä minua, oli kaikki yhtäkkiä selvää, Johanna sanoo. He olivat tuolloin olleet naimisissa neljä kuukautta. Johanna istui miehen kyydissä moottoritiellä, kun riita alkoi. Ensin mies yritti hidastaa bussipysäkille ja tuuppia Johannaa ulos autosta. – Sitten mies tarttui minua hiuksista kiinni ja kiihdytti samalla vauhdin yli nopeusrajoitusten. 2/2015 9.6.2015 7:40:57

– USKON, ETTÄ PELASTIN ITSENI OLEMALLA HAAVOITTUVAINEN JA AVOIN TAPAHTUNEEN EDESSÄ. Mies läpsi ja ravisteli Johannaa oikealla kädellä ja ajoi autoa vasemmalla. Seuraavalla bussipysäkillä hän pysäytti auton ja ilmoitti hakkaavansa Johannan. Mies nousi autosta, paiskasi kuljettajanpuolen oven kiinni ja lähti kohti Johannan ovea. – Onneksi katseeni osui auton keskuslukitusnappiin. Painoin nappia ja lukitsin ovet ennen kuin mies ehti minun puolelleni autoa. Raivostunut mies ryhtyi potkimaan ja lyömään auton tuulilasia niin aggressiivisesti, että Johanna soitti hätänumeroon. ”Kuuluuko tuo taustameteli aviomiehestäsi?” kysyttiin hätäkeskuksesta. Kyllä kuuluu, Johanna myönsi. Poliisit tulivat paikalle 2/2015 LAB1502_18-20.indd 19 nopeasti. Silloin miehen käytös muuttui kuin taikaiskusta. Mies hymyili hurmaavasti poliiseille ja totesi vaimonsa yllättäen lukinneen itsensä auton sisään. Ei tässä muuten mitään hätää ollut, mutta hän kyllä myöhästyisi pian työpalaverista. Poliisit eivät lähteneet vitsailuun mukaan. He näkivät autossa istuvan kalpean ja tärisevän Johannan, jonka tukka oli revitty pörrölle. Toinen poliiseista vei miehen kauemmas, jotta Johanna uskalsi tulla autosta ulos. Mies kielsi kaiken tapahtuneen ja huuteli Johannalle, että olisi tämän oma vika, jos hän myöhästyisi töistä. Mies jatkoi matkaansa yksin, Johanna sai poliiseilta kyydin työpaikalleen. Samana päivänä Johanna palasi kotiin ennen miestään ja tunsi pelkäävänsä. Hän päätti soittaa turvakotiin. Turva19 9.6.2015 7:41:00

juristilleen ja muutti puhelinnumeronsa ja osoitteensa salaisiksi. – Lopetin itsepintaisesti kaikkeen yhteydenpitoon vastaamisen. Silloin olin jo tarpeeksi vahva. Olin käynyt ensimmäiset puoli vuotta aktiivisesti Päänavausryhmässä. Ryhmään sai saapua koska vain syksyllä, mikä sopi minulle hyvin, joinakin päivinä halusin jäädä vain kotiin. Parasta ryhmässä oli sen toteaminen, että en ole yksin. Kauheinta oli huomata, miten tavallista lähisuhdeväkivalta on. - MITÄ ENEMMÄN SALAAT, SEN Johanna sai ryhmästä myös hyviä huonommaksi asiat menevät. Pahimystäviä, joiden kanssa tavattiin silloinkin massa tapauksessa olisin uskonut miehen kun ryhmään ei ehtinyt tai jaksanut lähteä. valheita ja palannut suhteeseen, Johanna Ryhmässä ja omassa tukiverkostossaan pohtii. naiset vertailivat tarinoitaan ja kannustivat Johanna piti päänsä ja haki avioeroa. toisiaan. Eron aikaan mies käynnisti kampanjan – Sain ryhmästä elinikäisiä ystäviä. JOHANNA JÄI KOTIINSA, MUTTA oman nahkansa pelastamiseksi. Hän Meitä yhdistävät syvät ja elämäämme vain yhdeksi yöksi. Sen yön hän valvoi mullistaneet kokemukset. miehen vierellä ja pelkäsi. Johanna kävi PäänSeuraavana päivänä KYSYMYS, JOTA YHDELTÄKÄÄN avaus Selviytymiseen Johanna tiesi, ettei LÄHISUHDEVÄKIVALTAA KOKENEELTA NAISELTA -ryhmässä lähtönsä voisi enää jäädä yhteivuosipäivänä ja vielä seen kotiin. Hän pakkasi EI PITÄISI KYSYÄ, ON: muutama vuosi tapahtupienen määrän tavaroita MIKSI ET JÄTÄ SITÄ? neen jälkeen. Nyt tapahmukaansa ja lähti. – Apua hakiessani tuneesta on seitsemän tunsin olevani hukassa, en enää tiennyt puhui Johannasta pahaa ja leimasi vuotta aikaa. Johanna elää onnellisessa ja kuka olin. Olin pitänyt itseäni sosiaaliJohannan hulluksi, alkoholistiksi ja valeh- turvallisessa avioliitossa ja hänellä on pieni sesti lahjakkaana ihmisenä. Jälkeenpäin telijaksi. Varsinkaan alkoholilla ei ollut poika. Viime keväänä Johanna saapui olen prosessoinut terapiassa sitä, mikä koskaan ollut mitään osuutta väkivallan ryhmään kertomaan selviytyjän tarinaa. sen miehen kovuudessa viehätti. tekoihin. – Kyyneleet nousivat silloin puhuessa Seuraavalla viikolla Johanna haki apua. – Mies esitteli ystäväpiirissämme silmiin. Tunsin olevani voimakas ja rakasHän soitti Naisten Linjan puhelinpäivys- lappua, jonka väitti poliisien kirjoittatava kertoessani tarinaani naisille, joista tykseen. Sieltä Johanna ohjattiin Päänneen hänelle todisteeksi siitä, ettei moot- monet olivat juuri havahtuneet tilanteeavaus Selviytymiseen -ryhmään. Johanna toritien varressa ollut tapahtunut mitään seensa. Ilman tätä ryhmää en olisi voinut tapasi ryhmässä joukon naisia, joilla oli merkittävää. Soitin poliisille ja kysyin, toipua näin nopeasti. Vertaistuella on häkellyttävän samankaltaisia kokemuksia. oliko tällaisia lappuja tapana kirjoittaa: ei suuri merkitys, minulle oli tärkeää keskusHän kävi myös monella terapeutilla kuulemma ollut, ei missään tilanteessa. tella ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät keskustelemassa tapahtuneesta. Eron tekeminen oli pitkä prosessi. kokemuksiani. – Kun viikon jälkeen tapasin miehen Taloudellinen väkivalta näyttäytyi vasta Mitä Johanna haluaisi nyt sanoa lähiuudelleen, hän lähinnä ihmetteli, että avioliittoa purettaessa. Mies oli valehsuhdeväkivaltaa kohdanneille naisille? missä olin ollut koko viikon. Olimme dellut yhteisen talon arvosta ja Johanna – Älä jää yksin, apua on tarjolla. Luulin henkisesti valovuosien päässä toisisoli ottanut enemmän lainaa kuin olisi menettäväni kasvoni kertoessani tapahtamme. tarvittu. Mies piti Johannaa taloudellituneesta kaikille, mutta sainkin sankarin Päänavausryhmästä Johanna oli saanut sessa otteessaan vielä kahden vuoden viitan harteilleni. Avoimuus ja asioiden hyvät ohjeet tapaamiseen. Hän tapasi ajan. Hän soitteli Johannalle monesta käsitteleminen ihmisten kanssa on todelmiehen julkisella paikalla kahvilassa ja eri numerosta ja puhui monen tunnin lista vahvuutta. piti kännykkänsä lähellä koko tapaamisen sekavia puheluita, jotka sisälsivät kaikkea Naisten Linja toimii maksuttomasti ajan. Mies lupasi monenlaisia asioita ja haukkumisesta lepertelyyn ja yhteisten numerossa 0800 02400, ma-pe klo 16-20, pyysi Johannaa kotiin. tuttujen kuulumisten uteluun. Johanna la-su klo 12-16. Lue lisää www.naisten– Kuuntelin häntä rauhallisesti, mutta sai mieheltä myös pitkiä sähköposteja, linja.fi. Päänavausryhmät alkavat torstaina olin viikon aikana päässyt siihen pisteeyhdessä viesteistä mies pyysi tekoaan 12.2. seen, etten suostunut uskomaan lupaukanteeksi, muuten hän kielsi sen koskaan *Johannan nimi on muutettu hänen yksisiin. Tiesin hänen tehneen väärin, vaikka tapahtuneen. Yhteydenpito harveni ja tyisyytensä suojelemiseksi hän ei itse asiaa myöntänyt. loppui vasta, kun Johanna jaksoi riuhJohanna oli sopinut ystävänsä kanssa, taista itsensä lopullisesti irti. Johanna Teksti Jenna Parmala että tämä soittaisi Johannalle tunnin ulkoisti taloudellisten asioiden hoidon Kuva Meeri Koutaniemi kodin puhelinpäivystäjä kehotti Johannaa valitsemaan: jäätkö kotiisi vai lähdetkö sieltä? Johanna sai pelastautumisohjeet väkivaltaista tilannetta varten, jos päättäisi jäädä taloon. – Pelastautumisohjeiden saaminen tuntui kauhealta. Tunsin pelkkää pelkoa ja voimattomuutta. Olinko sittenkin kuvitellut kaiken tai liioitellut, kuten mies väitti? Silloin ymmärsin, että minun olisi puhuttava tapahtuneesta avoimesti, saadakseni voimaa selviytyä. Soitin äidilleni, ystävälleni ja vanhalle terapeutilleni. Ilmoitin tapahtuneesta työyhteisööni. Uskon, että pelastin itseni olemalla haavoittuvainen ja avoin tapahtuneen edessä. 20 LAB1502_18-20.indd 20 sisään tapaamisesta, jotta Johanna pääsisi lähtemään turvallisesti tilanteesta. Kun mies odotetusti yritti tarjota Johannalle kyytiä tämän uuteen asuinpaikkaan, Johanna kieltäytyi tarjouksesta. Raivoaminen alkoi vasta, kun mies ymmärsi, ettei Johanna olisi palaamassa hänen kanssaan kotiin. – Minä olin kuulemma keksinyt kaiken ja sitten vain lähtenyt menemään, Johanna kertoo 2/2015 9.6.2015 7:41:00

MIELENTERVEYSOMAISpäiväT “yhdessä olemme enemmän” 22.-23.8.2015 AULANGOLLA Tiedossa virkistävää vertaisohjelmaa, mielen hyvinvointia, vuorovaikutteisia työpajoja, mukavaa yhdessäoloa ja mielenkiintoisia esiintyjiä. Mukana mm. filosofi timo airaksinen, europarlamentaarikko sirpa pietikäinen, hankejohtaja markus raivio. Ilmoittaudu nyt! Vapaita paikkoja voit tiedustella osoitteesta vaula.ollonen@finfami.fi LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! LAB1502_21.indd 21 8.6.2015 15:07:15

Hyvässä erossa molemmat osapuolet tuntevat tulleensa kuulluksi. Mies, jota olin rakastanut, oli kadonnut Eroryhmiin tulevat mielenterveysongelmaisten puolisot kertovat useimmiten vuosien taistelusta syyllisyyttä vastaan. Joissain tapauksissa eropäätöksen kannalta käänteentekevää on ollut puolison kokema vaaran tunne. Se auttaa syyllisyyden, mutta ei surun yli. J okainen menee yhteen kumppaninsa kanssa ”tosissaan”. Käsitys siitä, että seisoo toisen rinnalla myötä- ja vastoinkäymisissä on vahva. Näin myös silloin, kun puolison mielenterveysongelma puhkeaa. Mielenterveyspotilaan puolisolla voi säilyä luottamus tulevaisuuteen niin kauan, kun puheyhteys puolisoon pysyy kunnossa. Usko terapiaan, lääkeapuun ja omiin voimiin on alussa korkealla. Jos perheessä on lapsia, hyvät vaiheet antavat uskoa siihen, että lasten kannalta on hyvä pysyä yhdessä. Ne auttavat jaksamaan. Omat tarpeet saavat usein väistyä puolison ja lastenkin tarpeiden alta. Siinä 22 LAB1502_22-24.indd 22 vaiheessa, kun puoliso alkaa kadota sairauden harson taakse, muuttuu sumuisaksi ja hänestä ei saa kiinni, vahvakin kumppani on kovin yksin. Ilman elämäntoveria, ilman parisuhdetta. Yhteistä kaikille on valtava syyllisyys, suru ja väsymys. MIELENTERVEYSPOTILAIDEN KUMPPANEISSA ON VALTAVASTI VOIMAA JA VÄSYMYSTÄ SAMAAN AIKAAN. Mielenterveyspotilaiden kumppaneissa on valtavasti voimaa ja väsymystä samaan aikaan. Eräs nainen kertoi sairastaneensa pitkän masennuksen, johon hän sai hoitoa ja parantui. Parantumisen jälkeen mies lähti. Pohjattomasta surustaan huolimatta nainen ymmärsi miestään: masennuspotilaan kanssa on sietämätöntä elää. Kun kumppani sairastuu, toinen ottaa usein vastuun kaikesta. Hankaluuksia aiheuttaa lisäksi diagnoosien häilyvyys: mikä on luonnetta ja mikä sairautta. Juuri tuo häilyvyys tekee ratkaisut vaikeaksi. 2/2015 8.6.2015 15:11:15

Samaan aikaan myös suhteen määrivoi erota, koska silloin lapset ottavat Mies muuttui psykoottiseksi. Jälkeentelmä hankaloituu: ei ole enää parisuhvastuun isästään ja tilanteesta. Sitä en päin ajateltuna nainen uskoo miehen detta, joskaan kukaan ei tunne itseään halunnut. Mutta kun lapset kasvoivat olleen jo tapaamisen aikoihin masenmyöskään aivan omaishoitajaksi. Jonkin- isoiksi, tartuin työterveyslääkärin heittätunut, mutta rakastuminen vei näön, laisesta hoitosuhteesta on kuitenkin mään ajatussiemeneen ja aloin kasvattaa kuulon ja arvostelukyvyn – molemmilta. monen mielestä kyse. eron taimea. Ratkaisu vei silti kauan, hän Psykoosin toteaminen vei luvattoman Sairaus muuttaa ihmisen persoonallijatkaa. paljon aikaa ja oireet olivat vaikeasti suutta. Ominaisuuksia, joihin rakastui, Jokaista eronnutta yhdistää lause: tulkittavia. Vai onko niin, että tulkinta on ei enää ole. en olisi halunnut erota, mutta minun aina vaikeaa? – Kun hän sairastui, ajattelin, etten oli pakko. Pakolta tilanne alkaa tuntua – Kun skitsofrenia-diagnoosi sitten voi jättää sairasta. Haluan, että lapsilla silloin, kun myöntää itselleen, että aikoinaan tuli, minun oli vaikea uskoa on isä. Välissä oli myös monta hyvää mikään ei tule muuttumaan. Ei lääkkeillä sitä. Pidin lääkäriä nuorena, tutkimuksia vuotta. Arki vei paljon liian nopeina ja tuomiota aikaa ja huomiota – liian kovana. Oli todella KÄSITYS SIITÄ, ETTÄ MINÄ VOIN PARANTAA hyvällä tavalla, kertoo vaikea uskoa sitä todeksi. erään sairastuneen Laura haki apua ja TAI VÄHINTÄÄN AUTTAA PARANEMAAN, omainen. taisteli, jotta mies tulisi PITÄÄ ALUKSI YHDESSÄ. Kun puoliso on kuulluksi. huonossa kunnossa ja – Vastaus oli usein: arki on omaisen vastuulla, on tärkeä eikä terapioilla. Elämämme tulee aina jos käyt töissä, et voi olla huonossa löytää omaa selviytymistä tukevia olemaan tällaista. kunnossa. Lopulta veimme miehen äidin asioita. Usein jaksetaan työn, opiskelun, – Sanoin lapsille lopulta, että lähden, kanssa hänet Auroran päivystykseen, harrastusten tai ystävien avulla. Aivan jotta voisin itse parantua. kertoo Laura. keskeisessä roolissa ovat myös vertais– Vaikka suhde oli vasta alkanut, ryhmät. LAPSET REAGOIVAT EROON ERI tuntui, etten voi jättää toista ihmistä TAVOIN, ovat eri persoonia keskenään. tuohon tilaan. Hänellä ei ollut lähellä KÄSITYS SIITÄ, ETTÄ MINÄ voin paJostain vanhempi näkee heti, että jos läh- mitään tukiverkostoa, Laura jatkaa. rantaa tai vähintään auttaa paranemaan, den, tuo on se, joka ottaa paikkani ja Kun mies oli sairaalassa, taakka putosi pitää aluksi yhdessä. huolehtii isästään tai äidistään. Sitä terve Lauran harteilta. – Mies sairastui, kun kaikki oli hyvin. vanhempi ei halua. Mutta kun parisuhde – Valo palasi omaan elämääni. Olin Se auttoi jaksamaan. Suhde oli hyvä, eikä alkaa häiritä vanhemmuutta, voi olla aipäättänyt, että jätän miehen, kunhan silloin toisen rinnalta lähde vaikeankaan ka harkita eroa, sillä lapset ovat tilantees- saan varmistuttua, että saan hänet hyviin mielenterveysongelman kohdatessa. sa kaikkein suojattomampia. käsiin. Mutta milloin sitten lähdetään? Vaikeaa onkin tilanne suhteessa Miehen äiti päätti muuttaa lähelle ja – Mies puhui kaikesta. En koskaan lapsiin: mitä kertoa ja mitä tehdä, jotta alkoi ottaa vastuuta. pelännyt häntä. Suuri rakkaus kantoi toimii lasten edun mukaisesti. Lapset – Itse kävin mielenterveyspotilaiden kaiken pitkään ja oli turvallinen olo, saavat kolme huonoa vaihtoehtoa: omaisille tarkoitetussa keskustelutilaikunnes hän neljä vuotta sitten joutui toinen vanhemmista on sairaana, pysysuudessa, jossa huomasin olevani ainoa psykoosiin. Siitä mies ei toipunut ja tään kaikki yhdessä ja toinenkin vanhemkumppani. Kaikki muut olivat potilaiden lopetti puhumisen. Puhumattomuus toi mista sairastuu. Toinen vanhemmista vanhempia. Tuli olo, ettei tehtäväni ole mukanaan pelon. En enää tiennyt, mitä sairastuu, toinen lähtee ja lapset joutuvat jäädä tähän. toisen päässä liikkui. Koska lapset olivat ottamaan luvattoman paljon vastuuta. Mies ei saanut lääkitystä ennen kuin kasvaneet isoiksi, saatoin päästää irti ja Tai vanhemmat eroavat ja ero aiheuttaa pääsi sairaalaan. Sinne saakka taistelu oli tunnustaa olevani väsynyt. lapsille pelkoja, muutoksia ja stressiä myös mieletöntä. Sairaalassa hoito oli hyvää ja Eropäätös syntyy, jos aistii vaaran siitä, kuinka sairas vanhempi selviytyy. silloin Laura lepäsi myös itse. omalla kohdalla. Joko niin, että on itse Mikään vaihtoehdoista ei ole ”hyvä”. Kolme vuotta meni niin, ettei kyseessä uupumassa, sairastumassa tai oivaltaa Ennen pitkää lapsia kalvaa myös pelko ollut enää parisuhde. Suhteelle oli vaikea olevansa toisen kanssa eläessään omasta sairastumisesta, jos sairaudessa on löytää oikeaa sanaa, sillä kyseessä ei ollut vaarassa. jonkinlainen perinnöllisyyselementti. myöskään puhdas hoitosuhde. – Kun puoliso sairastui, aloin keksiä – En ollut omaishoitaja, enkä kumpajan myötä itselleni yhä enemmän harras- LAURAN MIES SAIRASTUI melko pian pani, toteaa Laura. tuksia ja tekemistä. En halunnut mennä parin tapaamisen jälkeen. EnsimmäiselAuttaakseen skitsofreniaan sairastukotiin. Ja kun menin, aloin heti nalkuttaa. lä käynnillä sairaanhoitajan luona hoitaja nutta nuorta miestä Laura kävi itse teraKotona ei puhuttu enää mistään. tokaisi parilla olevan parisuhdeongelmia. piassa. Lopulta en suoriutunut työtehtävistäni. Niitä teidän tulisi hoitaa, totesi hoitaja. – En halunnut kertoa kenellekään En nukkunut. Silloin työterveyslääkäri – Kavereiden luona käydessä kumpsairaudesta, vaan menin itse terapiaan. kysyi, olenko miettinyt koskaan avioeroa, pani ei sanonut sanaakaan ja minua Olin järjettömän surullinen ja sain sairaskertoo erään sairastuneen omainen. hävetti. Sosiaalisissa tilanteissa käytös oli lomaa. Silti omaa pahoinvointiani vähek– Vaikeina vuosina olin ajatellut, etten omituista, kertoo Laura. syttiin. 2/2015 LAB1502_22-24.indd 23 23 8.6.2015 15:11:16

tymistä ei koskaan tulisikaan. – Muille antaisin ohjeen kuunnella itseään. Vain siltä pohjalta voi päätöksensä jaksamisesta ja ei-jaksamisesta tehdä. En soimaa itseäni yhtään siitä, että autoin toista. Mutta tapella siinä piti. Järkytyin siitä, kuinka tyhjän päälle potilas sairaalan ulkopuolella putoaa. Piti huutaa itsensä sisään Auroraan ja muutenkin todella kovin keinoin pitää kumppanin puolia. Olen ylpeä siitä, että pidin hänen puoliaan, mutta silti lopulta oli oikein lähteä. Minulla täytyi olla rauha lähteä. – Kun tajusin, ettei hoito auttanut, vaan elämä olisi ollut sellaista pysyvästi, annoin itselleni luvan lähteä. Ei keneltäkään voi edellyttää sellaista parisuhdetta. Suhde ei antanut minulle enää mitään. Omaisen hätä on valtava: itsellä on vaikeuksia jaksaa, mutta toista ei voi jättää pulaan. Omaisen hätä on valtava: itsellä on vaikeuksia jaksaa, mutta toista ei voi jättää pulaan. – Kun lopulta tein päätöksen erosta, Pidimme kuitenkin molemmin puolin pitkään yhteyttä. Yhteys katkesi vasta, kun tapasin tulevan mieheni. Jälkeenpäin ajateltuna tapaus osoittaa – KUN TAJUSIN, ETTEI HOITO AUTTANUT VAAN ELÄMÄ OLISI OLLUT SELLAISTA PYSYVÄSTI, ANNOIN ITSELLENI LUVAN LÄHTEÄ. poikaystäväni äiti totesi: ’Pitikö se päätös tehdä juuri nyt?’ En tiedä, mikä olisi ollut oikea hetki. Minä halusin lapsia. Varmasti olisin toiminut toisin, jos takana olisi ollut pitkä liitto ja yhteisiä lapsia. Nyt suhde oli vasta aluillaan, kun sairaus puhkesi tai havaittiin ja ajattelin, että oma elämäni on vasta edessä. 24 LAB1502_22-24.indd 24 nuorelta naiselta jättimäisiä voimia. – Se on ollut rankimpia kokemuksiani, toteaa Laura. Tilanteen tekee vaikeaksi se, ettei itse osaa määritellä, minkälaista elämä voisi toisen rinnalla olla. Ei voi etukäteen tietää, kuinka paljon toinen voi parantua tai saada apua, vaikka varsinaista terveh- HYVÄSSÄ EROSSA MOLEMMAT osapuolet tuntevat tulleensa kuulluksi. Pariskunnan ei suinkaan tarvitse olla erosta tai siihen johtaneista tekijöistä samaa mieltä, mutta molemmat tarvitsevat kuulluksi tulemisen kokemuksen. Usein syyllisyyttä poteva taipuu niin monelle mutkalle, että tämä ylläpitää toisessa osapuolessa vääriä toiveita. Se ei ole oikein. Kun päätös on tehty, on kerrottava avoimesti, mihin se perustuu sekä mikä on ollut oma kokemus ja näkemys suhteesta. Ideaalitilanteissa molemmat voivat kertoa toiselle pelotta tunteensa, olivatpa ne sitten mitä tahansa. On kuitenkin rajattava tarkasti aika ja paikka tälle keskustelulle, eikä taivuttava loputtomiin vääntöihin, lupauksiin tai maanitteluihin. Erosta selviytymiseen liittyy kaksi avainasiaa: on ymmärrettävä, mitä parisuhteessa tapahtui ja kohdattava erokokemuksen nostattamat tunteet. Ei ole eroa ilman pettymyksen tuomaa vihaa tai ilman surua. Huonostakin suhteesta on vaikea irrottautua. Omien rajojen tunnistaminen sekä oma tapa asettua parisuhteeseen on kuitenkin tärkeä ymmärtää, jotta voi suojata itseään jatkossa liian kuormittavilta vaatimuksilta ja vapautua turhasta syyllisyydestä. Hyvä eron käytänteistä ja erosta selviytymisestä lisää teoksessa Erosta eteenpäin (WSOY). Lauran nimi on muutettu. Teksti Marianna Stolbow, parisuhdekouluttaja ja kirjailija Kuvat Unsplash 2/2015 8.6.2015 15:11:18

PERHEKURSSI AULANGON KYLPYLÄSSÄ 25.–27.9.2015 Kurssi on tarkoitettu perheille, joissa äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia. PERHEKURSSI AULANGON KYLPYLÄSSÄ 25.–27.9.2015 Viikonloppukurssi järjestetään Kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla Hämeenlinnassa Aulangontie 93. Kurssi alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina iltapäivällä. Kurssi toteutetaan yhteistyössä FinFami - Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu perheille, joissa äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia. Kurssin tavoitteena on tarjota koko perheelle mahdollisuus käsitellä vanhemman sairautta osana Viikonloppukurssi järjestetään Kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla Hämeenlinnassa perhe-elämää. Aikuisten ryhmässä on keskusteluja ja pienryhmätyöskentelyä. Lasten ja nuorten Aulangontie 93. Kurssi alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina iltapäivällä. kanssa asiaa käsitellään enemmän tekemisen kautta. Lapsille ja vanhemmille on sekä ikäryhmittäinKurssi toteutetaan yhteistyössä FinFami - Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n kanssa. omaa, että kaikille yhteistä ohjelmaa. koko perheelle mahdollisuus käsitellä vanhemman sairautta KurssinKurssin hinta on tavoitteena 60 €/aikuinenonja tarjota 10 €/lapsi sisältäen majoituksen, ruokailut, kylpylän käytön osana perhe-elämää. Aikuisten ryhmässä on keskusteluja ja pienryhmätyöskentelyä. Lasten ja kurssiohjelman. ja nuorten kanssa asiaa käsitellään enemmän tekemisen kautta. Lapsille ja vanhemmille on sekä ikäryhmittäin omaa, että kaikille yhteistä ohjelmaa. Hakemukset palautetaan 7.8.2015 mennessä osoitteella: Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kurssin hinta on 60€/aikuinen ja 10€/lapsi sisältäen majoituksen, ruokailut, kylpylän käytön Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja kurssiohjelman. 33200 Tampere Hakemukset palautetaan 7.8.2015 mennessä osoitteella: Lisätiedot ja hakemukset: Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Juho Soukka p. 040 547 juho.soukka@omaiset-tampere.fi Hämeenkatu 25 A7619 3. krs. Tiina Rissa p. 040 505 0819 tiina.rissa@omaiset-tampere.fi 33200 Tampere tai omaisneuvonta p. 040 722 4292. Lisätiedot ja hakemukset: Juho Soukka p. 040 547 7619 juho.soukka@omaiset-tampere.fi Tiina Rissa p. 040 505 0819 tiina.rissa@omaiset-tampere.fi tai omaisneuvonta p. 040 722 4292. SUHTEELLISTA – KURSSI PARISKUNNILLE 13.-15.11.2015 SUHTEELLISTA – KURSSI PARISKUNNILLE 13.-15.11.2015 Viikonloppukurssi järjestetään Loma- ja kurssikeskus Koivupuistossa Ylöjärvellä. Viikonloppukurssi järjestetään Loma- ja kurssikeskus Koivupuistossa Ylöjärvellä. Kurssi on tarkoitettu pariskunnille, joiden parisuhdetta kuormittavat mielenterveysKurssi on tarkoitettu pariskunnille, joiden parisuhdetta kuormittavat ja/tai mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat. KurssilleKurssille voi hakeavoi myös Pirkanmaan ulkopuolelta. päihdeongelmat. hakea myös Pirkanmaan ulkopuolelta. KurssinKurssin tavoitteena on tarjota tietoa mitentietoa puolisonsiitä, mielenterveysja/tai tavoitteena on siitä, tarjota miten puolison mielenterveys- ja/tai päihdeongelma vaikuttaa parisuhteeseen. Yhdessä muiden samankaltaisessa päihdeongelma vaikuttaa parisuhteeseen. Yhdessä muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien pariskuntien kanssa on mahdollista ajatuksia mm. ajatuksia siitä, elämäntilanteessa olevien pariskuntien kanssa on vaihtaa mahdollista vaihtaa mm. siitä, miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen ja parisuhteen rooleihin. Keskustelujen avulla miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen ja parisuhteen rooleihin. Keskustelujen avulla pyritäänpyritään löytämään suhteen suhteen vahvuuksia ja tunnusmerkkejä toimivasta parisuhteesta. löytämään vahvuuksia ja tunnusmerkkejä toimivasta parisuhteesta. KurssinKurssin hinta onhinta 120 €/pariskunta, joka sisältää majoituksen, ruokailut ja kurssiohjelman. on 120 €/pariskunta, joka sisältää majoituksen, ruokailut ja kurssiohjelman. Hakemukset palautetaan 8.10.2015 mennessä osoitteeseen. Hakemukset palautetaan 8.10.2015 mennessä osoitteeseen. Omaiset mielenterveystyön tukena ry Tampere ry Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere Hämeenkatu 25 A 3.krs. Hämeenkatu 25 A 3.krs. 33200 Tampere 33200 Tampere Lisätiedot ja hakemukset: Lisätiedot ja hakemukset: Tiina Rissa p. 040 819 tiina.rissa@omaiset-tampere.fi Tiina Rissa p. 040 5050 8195050 tiina.rissa@omaiset-tampere.fi Juho Soukka p. 040-547 7619 juho.soukka@omaiset-tampere.fi Juho Soukka p. 040-547 7619 juho.soukka@omaiset-tampere.fi 2/2015 LAB1502_25.indd 25 25 8.6.2015 15:13:12

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Parisuhteen haasteet mielenterveyden horjuessa J KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ okaisessa parisuhteessa on omat kilöiden apua, jotka voivat selvittää lapsille ongelmansa. Kun tähän lisätään vielä sairauden kulkua ja toipumista. puolison mielenterveyden häiriöt, on Vanhemman psyykkinen sairaus rajoittaa toimivan parisuhteen ylläpitäminen lapsien elämää. On myös raskasta joutua monesti paljon haasteellisempaa. Paljon miettimään, uskaltaako kertoa sairaudesta riippuu siitä, kuinka pitkään parisuhteessa mitään edes parhaalle kaverille, saati sitten on oltu, ennen kuin kumppanin häiriöt ovat laajemmalle ystäväpiirille vai joutuuko heti vähitellen alkaneet. kiusatuksi. Kun parisuhde on kestänyt pitkään, on Kokonaan oma lukunsa sairastuneen helppo sokeutua toisen henkilön ongelperheessä on syyllisyys. Puoliso saattaa mille. Häiriöiden jatkuessa pidempään, miettiä, missä meni vikaan ja olenko aiheniitä alkaa ajatella normaaleina henkilön uttanut toisen sairastumisen. Myös sukukäytökseen kuuluvina asioina. Esimerlaiset voivat lisätä tätä syyllisyyden taakkaa. kiksi läheisen masennus on alkuvaiheessa On helppo arvostella ja kertoa, mitä olisi vaikeasti tunnistettavissa. Masennus voi pitänyt tehdä toisin, kun itse ei ole samassa jatkua pitkään, ennen kuin siitä aiheutuu tilanteessa. Monesti terve puoliso on häiritseviä ongelmia ja silloin myös toipuherkässä mielentilassa ja hyvääkin tarkoitminen voi kestää kauan. tavat sanat ja avun tarjoaminen voivat haavoittaa. Jos kumppanilla on vaikea mielenterveyshäiriö, joutuu toinen Myös lapset kokevat syyllisyyttä: onko minun vikani, että osapuoli kantamaan kaiken vastuun yksin. Tämä asettaa myös isä tai äiti on sairastunut? Jos olisin ollut kiltimpi ja auttanut puolison henkiset voimavarat todella suurelle koetukselle. enemmän, näin ei olisi varmasti käynyt. Sairastunut itse taas Monesti myös terve puoliso oireilee ja on vaarassa sairastua itse. voi kokea syyllisyyttä siitä, että on sairastunut eikä voi täysiTilanteessa, jossa painoisesti vastata MONESTI MYÖS TERVE PUOLISO OIREILEE puoliso on sairasperheen asioista. tunut, toinen joutuu On erittäin tärkeää JA ON VAARASSA SAIRASTUA ITSE. ratkaisemaan kaikki selittää sairastuarkipäivän asiat saamatta tukea sairastuneelta. Pitää miettiä, mitä neelle, puolisolle ja lapsille sekä koko lähipiirille, että kukaan kertoa sukulaisille ja ystäville. Entä voiko sanoa sairastuneen ei ole syyllinen sairastumiseen. Sairaus tulee lupaa kysymättä työnantajalle, missä mennään ilman pelkoa työsuhteen ennenaija sen kanssa on vain elettävä ja tultava toimeen parhaansa kaisesta katkeamisesta? mukaan. Usein henkilö voi toipua vakavasta psyykkisestä sairauJoskus puolison sairastuminen johtaa eroon, koska puoliso desta hyvällä lääkityksellä ja terapialla siten, että hän voi jatkaa on niin huonokuntoinen, että yhteiselo tuntuu mahdottonormaalisti työelämässä. Tästä huolimatta tuntuu, että edelmalta. Ratkaisut ovat aina hyvin henkilökohtaisia ja harkittuja. leen tänä päivänä vakavaan mielialahäiriöön sairastunut henkilö Jos perheessä on lapsia, heidät täytyy ottaa huomioon ja toimia leimautuu loppuelämäkseen ja hänen on hyvin vaikea työllistyä, lasten parhaaksi. Olisi hyvä, jos lapsien suhde sairastuneeseen jos työpaikka on mennyt alta. vanhempaan saataisiin jatkumaan erosta huolimatta. Lapset Toimeentulo sairastuneen perheessä voi laskea huomattavasti, kaipaavat vanhempaansa ja sairastunutkaan ei aina ole yhtä jos sairastunut ei työllisty tai pysty tekemään töitä. Tällöin terve huonokuntoinen ja kaipaa varmasti myös lapsiaan. puoliso joutuu miettimään, miten saa rahat riittämään kaikkeen Aina suhteen ylläpitäminen ei onnistu. Mikäli side katkeaa, tarvittavaan. Jos sairastunut puoliso tarvitsee useita sairaalajaktulee lapsille kuitenkin yleensä iän myötä halu tavata ja tutustua soja tai sairaalajaksot jatkuvat pidempään, kasvavat sairauskulut myös sairastuneeseen vanhempaansa. todella isoiksi. Perheen talous voi romahtaa ja jos perheellä ei ole Onneksi lääkkeet ja hoitomuodot ovat nykyään kehittyneet jo mitään tukiverkkoa, on yhteiskunnan apu tärkeää. Toivoisinkin, niin paljon, että suurin osa mielen sairauksista saadaan hyvään että tällaisissa tapauksissa yhteiskunta todella tulee avuksi. hoitotasoon ja kenenkään ei tarvitse jäädä yhteiskunnan ulkoEntä jos perheessä on lapsia ja nuoria? Miten heille voi kertoa puolelle. tilanteesta asiallisesti siten, että ei loukkaa sairastunutta puolisoa? Jos vielä saisin toivoa jotain, niin toivoisin kaikille hyvää mieltä Lapsille saattaa olla iso järkytys, jos sairaus puhkeaa äkkiä rajuna. sairastumisesta huolimatta. Tässä kohdassa tarvitaan todella paljon sellaisten ammattihenLämmintä ja voimaannuttavaa kesää kaikille lukijoille. 26 LAB1502_26_Puheenjohtaja.indd 26 2/2015 8.6.2015 15:14:10

OlEN VIERELLÄSI VIERELLÄSI-VALOKUVANÄYTTELY -VALOKUVANÄYTTELY OLEN Mielenterveysomaisten keskusliitto -FinFami ja OmaisOmaisMielenterveysomaisten keskusliitto -FinFami ja Mielenterveysomaisten keskusliitto -FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen Kemppaisen hoitajat läheiset -liitto esittelevät hoitajat jaja läheiset -liitto esittelevät Satu Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertookertoo omaishoitajien ja heidän heidän hoitamiensa läheisten arjesta. omaishoitajien ja hoitamiensa läheisten omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta.arjesta. Myyrmäkitalo, Vantaa Turku Turun seudun omaishoitokeskus, Myyrmäkitalo, Vantaa Pääkirjasto Metso, Tampere Päärautatieasema, Helsinki Päärautatieasema, Helsinki Kumppanuustalo, Hämeenlinna Hervannan kirjasto, kirjasto, Tampere Hervannan Tampere Kirjasto Omena, Espoo Tampereen pääkirjasto Metso Metso Tampereen pääkirjasto LAB1502_27_valokuvanäyttely.indd 27 16.3.-28.3.2015 8.6. - 31. 7.2015 16.3.-28.3.2015 17.8 - 29. 8.2015 30.3-12.4.2015 30.3-12.4.2015 7.9. - 27. 9.2015 4.5.-15.5.2015 4.5.-15.5.2015 5.10. - 17.10.2015 17.8.-29.8.2015 17.8.-29.8.2015 8.6.2015 15:20:01

E TT PA R S B E R Ä TT E L S E Parförhållandet stärks då livet ställs på sin kant Om ens livskamrat drabbas av en svår depression, kan det kännas som att mattan dras under fötterna. Ingenting fungerar som tidigare, och rollerna som varit självklara ändras ofta till att en av partnerna hamnar att ta allt ansvar, en känsla av kaos är inte ovanlig. Vägen tillbaka kan kännas lång men parförhållandet stärks ofta då livet ställs på sin kant. E n parrelation betyder inte stärkas av att man uthärdar en svår tid Påfrestningarna på förhållandet beror enbart att man lever ett liv tillsammans. inte enbart på att rollerna ändras eller tillsammans det handlar Det kan kännas svårt att vara partner att den friske hamnar att ta mera ansvar. egentligen om att föra två till en person som lider av mental Ofta påverkas också andra saker, som liv ihop. Om kanske tidigare kommit en av parterna insjuknar naturligt i relationen till påverkas naturligtvis bådas den andre, saker som kan OBEROENDE HUR MYCKET DU ÄLSKAR tillvaro. Att leva nära en upplevas som viktiga för DIN PARTNER SÅ GÖR DET INTE som insjuknar är svårt att få känslan av samhöeftersom man både är med righet och gemenskap i HONOM/HENNE FRISK. och samtidigt står utanför. sin relation. Den viktiga Det kan också vara svårt närheten som man får att hitta en balans i hur av sin partner via beröman kan stödja och hjälpa den som ohälsa eftersom att oberoende hur ring eller till exempel en intim diskussion är sjuk, och samtidigt kunna få eget mycket du älskar din partner så gör det kanske faller bort. utrymme. Då en insjuknar gäller det att inte honom/henne frisk. I den här artikeln delar Hasse och försöka vara öppen för förändringen I ett parförhållande ligger ansvaret Marja-Leena med sig av sina erfarenheter av roller och påminna sig om att den hos båda fast det periodvis kan sättas av hur livet kan ändras då en blir sjuk. oftast är tillfälligt även om den kan vara mera ansvar på en av parterna. Det Hasse och Marja-Leena levde ett helt smärtsamt medan den pågår. Alla relafaktum att personligheten ofta ändras vanligt familjeliv. De hade fyra vuxna barn och åtta barnbarn. Vardagen rullade på som vanligt då Hasse drabbades av en – EFTER ATT HA GÅTT I GENOM DENNA SVÅRA TID depression. De första symptomen på att allt inte var som det skulle var att Hasse TILLSAMMANS SÅ TACKLAR VI PROBLEMEN MED NY fick problem med sömnen och nätterna LIVSGLÄDJE OCH ÄR TACKSAMMA FÖR VARJE blev långa och sömnlösa. Problem som NY DAG VI FÅR TILLSAMMANS. i verkligheten skulle kunna ses som små och obetydliga trissades upp till jättestioner utsätts för påfrestningar när då man blir sjuk kan också bli en stor tora och svåra tankegångar, tvångstankar någon blir sjuk, men den kan också utmaning för relationen. blev en del av vardagen. 28 LAB1502_28-29 (2).indd 28 2/2015 9.6.2015 7:14:10

Det faktum att personligheten ofta ändras då man blir sjuk kan också bli en stor utmaning för relationen. Paret beskriver vardagen som närmast kaotisk. Därmed kan man också förstå att deras parrelationen också påverkades och förändrades. Marja-Leena berättar att hennes man blev helt okontaktbar och att hon till en början tänkte att det här fixar jag nog men där hade hon fel. Utöver sina egna göromål fick hon också ta över de uppgifter som annars skötts av mannen. Hon trodde till en början att hon skulle klara av situationen och sina nya roller men det blev för överväldigande vilket resulterade i att hon också blev sjuk till sist. Hasse som är den som insjuknat beskriver att vid det tillfället var han själv helt ur spel och drogad av mediciner. Han klarade inte längre av att tänka klart. Sjukdomen var så pass påtaglig att Hasse inte klarade av att reflektera över att rollerna hade ändrats och att allt ansvar nu låg på frun. Att Marja-Leena känner att hon även då Hasse var inlagd på sjukhus behövde 2/2015 LAB1502_28-29 (2).indd 29 ta hand om honom beskriver ansvars känslan och den starka kärlek som den anhörige ofta känner. Hon var med honom på sjukhuset all sin lediga tid och gick till och med ner i arbetstid för att orka och finnas till hands. Även om allt detta gjordes av ren kärlek och omtanke så kan Marja-Leena i efter hand konstatera att det inte var så smart EN NÄRA ANHÖRIG SKALL ALDRIG LÄMNA ENSAM. för resultatet blev att hon gick in i väggen och drabbades av burnout. Paret framhåller att efter att de tillsammans genomlidit ett fyra år långt helvete så har de lärt sig att värdesätta också de små enkla sakerna och upplevelserna i livet. Det är lättare att se KUVA MILKA ALANEN saker och ting ur en positivare synvinkel än tidigare. Efter att ha gått i genom denna svåra tid tillsammans så tacklar vi problemen med ny livsglädje och är tacksamma för varje ny dag vi får tillsammans konstaterar paret. Slutligen vill de ge rådet, sök hjälp i tid. Även om tröskeln att söka hjälp kan kännas hög på grund av fördomar runtomkring oss så är det inte skamligt att lida av mental ohälsa och man skall inte vara rädd att berätta om sin situation för andra. En nära anhörig skall aldrig lämna ensam utan denna skall också söka hjälp i tid till exempel hos en anhörigförening. En svår depression är ofta långvarig och fordrar mycket tålamod och hjälp från de närmaste anhöriga men man kan klara av det. Text Martina Villgren och Anna Håkans, FinFami Österbotten 29 9.6.2015 7:14:11

Omaishoidon kansalaisraati Tampereella Tampereella järjestettiin toukokuussa Suomen ensimmäinen omaishoidon kansalaisraati. Raadissa omaiset laativat kehittämisehdotuksia kaupungin ja järjestöjen palveluista. Kehittämisehdotuksista koostettiin julkilausuma, joka julkistettiin toukokuun lopulla. T ampereella järjestettiin toukomistaan tulisi tukea liikuntasetelien minulle jäi erityisesti mieleen käsitelkuussa Suomen ensimmäinen avulla. tävän teeman moninaisuus. Aikaisemmin omaishoidon kansalaisraati. – Samankaltaisia toiveita on noussut en omaishoidosta tiennyt käytännössä Idea raadin perustamiselle esiin myös Opastava-hankkeen toisella mitään. Aivan alussa ennen raatia minulle syntyi Mielenterveysomaisten pilottipaikkakunnalla Turussa, jossa alkoi valjeta, että käsitteen omaishoito Keskusliitto – FinFamin ja Omaishoiolemme koordinoineet omaishoidon alle sisältyy valtava määrä erilaisia ryhmiä, tajat ja läheiset -liiton Lindell jatkaa. yhteishanke Opastavan – Toisena merkitMIELENTERVEYSOMAISTEN KEHITYSEHDOTUKSISSA toimesta. tävänä asiana minulle TOIVOTTIIN LISÄÄ TIETOA SIITÄ, ETTÄ MYÖS Kansalaisraati koostui jäi mieleen, että vaikka MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN OMAINEN Tampereen seudulla raadissa mukana olleet asuvista omaishoitajista. ihmiset edustivat omaisVOI HAKEUTUA OMAISHOITAJAKSI. Työikäisten, eläkeläisten hoidon eri ryhmiä, sekä mielenterveysomaisten omaishoiasiakasraatia, Öörni sanoo. pystyivät he silti antamaan toisilleen tajista koostunut 10-henkinen raati Lisäksi kansalaisraadin koostamassa useita arkea helpottavia vinkkejä. Minulle kokoontui toukokuussa kolmena iltapäijulkilausumassa peräänkuulutetaan lisää jäi sellainen mielikuva, että tällaisesta eri vänä ja pohti yhdessä sitä, miten Tampe- resursseja omaishoitoon. Lyhytaikaispalryhmien tapaamisesta ja keskustelusta reen kaupungin palveluita tulisi kehittää veluja ja hoitopaikkoja tarvitaan myös oli jo sinänsä hyötyä raatilaisille, Lindell – omaisen näkökulmasta. lisää. Mielenterveysomaisten kehitysehsummaa. Mielenterveysomaiset pohtivat kehidotuksissa toivottiin lisää tietoa siitä, että tysehdotuksia omassa ryhmässään ja myös mielenterveyskuntoutujan omainen OMAISTEN KEHITTÄMISEHDOTUKtyöikäisten sekä eläkeikäisten omaishoivoi hakeutua omaishoitajaksi. Raadin SIST koostama julkilausuma julkistettiin tajat omassa ryhmässään. Raati työsti mielestä omaiset pitäisi myös huomioida 28. toukokuuta avoimessa tilaisuudessa kehittämisehdotuksistaan yhteisen julkinykyistä paremmin hoitoketjuissa, -suosi- Tampereen valtuustosalissa. Valtuustolausuman, joka julkistettiin toukokuun tuksissa ja –ohjeistuksissa ja omaisten saliin oli kokoontunut yli 40 asiasta kiinlopulla. Julkilausumassa mielentervevalmiuksia kohdata erilaisia vaikeita tilan- nostunutta kansalaista sekä kaupungin ysomaisten kehittämisehdotukset ovat teita kuntoutujan kanssa tulisi kehittää. virkamiestä. Omaiset luovuttivat julkiomana kokonaisuutenaan. lausuman Tampereen kaupungin apulais– Mielenterveyskuntoutujien ja heidän RAADIN JÄRJESTÄMISEEN OSALpormestari Mikko Aaltoselle, minkä omaistensa käyttämät palvelut eroavat LISTUI myös Vaasan yliopiston tutkija jälkeen tilaisuudessa kuultiin kaupungin muiden omaishoitajien käyttämistä palve- Juha Lindell, jolla on aiempaa kokeedustajien alustavia kommentteja siinä luista. Tästä syystä heidän kehittämisehmusta useiden eri aiheisiin keskittyneiden esitettyihin kehittämisehdotuksiin. dotuksensa eroteltiin omaksi ryhmäkkansalaisraatien toteuttamisesta. Seuraavaksi julkilausuma läheteseen, raatia vetänyt Opastavan suunnitte– Vuoden 2014 keväällä olin mukana tään kaupungin ja sairaanhoitopiirin eri lija Erkka Öörni kertoo. Seinäjoella järjestetyssä kansalaisraadissa. tahoille kommentoitavaksi. Kirjallisia Kansalaiset otettiin mukaan kaupunvastineita kehittämistoiveisiin odotetaan RAATILAISTEN KOKOAMASSA kisuunnitteluun, kun mietittiin kuinka alkusyksystä. JULKILAUSUMASSA todetaan, että kaupungin keskustan vetovoimaisuutta omaishoitajien tulisi kuulua kaupungin voitaisiin lisätä, Lindell kertoo. työterveyshuollon piiriin ja heidän jaksa– Omaishoidon kansalaisraadista Teksti Johanna Jussila 30 LAB1502_30-31_gallup.indd 30 2/2015 9.6.2015 7:15:19

GALLUP Kokemuksia selviytymisestä – Avoimuus ja vertaistuki ovat omaisten apuna Mielenterveysomaistyössä toimii yli 350 vapaaehtoistyöntekijää ympäri Suomen. Keskusliitto järjestää vuosittain valtakunnallisia vapaaehtoistoimijoiden vertaisja täydennyskoulutuksia. Kysyimme keväällä pidetyssä vapaaehtoisten päivässä osallistujien kokemuksia siitä, miten haastavassa elämäntilanteessa voi selviytyä. 1. Mikä on auttanut sinua selviytymään, kun läheisesi on sairastunut? 2. Mitä omaisyhdistys on antanut sinulle? Vastauksissa nousi esiin tiedon saannin ja asioista puhumisen merkitys. Vertaistuki, hyvät ystävät ja oma-aloitteisuus ovat erittäin tärkeitä. Kenenkään ei pidä jäädä yksin asioiden kanssa, vaan tilanteestaan on hyvä kertoa ystäville tai lähteä mukaan yhdistyksen toimintaan. Omaisyhdistysten parhaana antina pidettiin vertaistukea, uusia ystäviä ja monipuolista toimintaa. Omaisyhdistyksen koettiin auttaneen myös elämän tarkoituksen ymmärtämisessä. Usko tulevaisuuteen vahvistui. Marja-Leena Virkki, Tampere 1. Minua ovat auttaneet selviytymään tieto, toiset omaiset samantyyppisessä tilanteessa, harrastukset ja vuodesta 2003 Prospecttoiminta sekä puhuminen ammattilaisten kanssa. 2. Alussa omaisyhdistys tarjosi vertaistukea, myöhemmin tietoa, koulutusta ja oppia ensimmäisistä ongelmatilanteista. 2/2015 LAB1502_30-31_gallup.indd 31 Tuula Pöntinen, Etelä-Pohjanmaa Ritva Mantela, Tampere 1. Lähimmäisten ja ystävien tuki, usko tulevaisuuteen ja vertaiskeskustelut samaa kokeneiden kanssa. Alussa olin yksin ajatusteni kanssa. 1. Sairaudesta saatu tieto oli tärkeää. Ymmärrys siitä, että elämä voi olla hyvää sairaudesta huolimatta. 2. Omaisyhdistys on antanut vertaistukea ja Prospect-toiminnan! Prospect on ollut kantava voima ja auttanut näkemään ja kokemaan asioita, mitä ei ollut tullut aiemmin käsiteltyä. Marjo Hänninen, Keski-Suomi 1. Ensin terapiassa minua kuunneltiin, sitten opin kuuntelemaan itseäni ja sain ymmärrystä läheistäni ja minua kohtaan. 2. Omaisyhdistys on tarjonnut minulle vertaistukea. 2. Omaisyhdistys antoi oman elämäntilanteen takaisin. Se auttoi näkemään, että monet varjot johtuvat siitä, että itse seisoo auringon edessä. Se on tarjonnut myös vertaistukea. Ansu Havén, Päijät-Häme 1. Olen opetellut tunnistamaan tunteeni ja käsittelemään niitä. Olen antanut itselleni luvan surra, vihata jne. 2. Se on antanut vertaisia, ystäviä, ”tunnetaitoa”, kokemuksia, elämyksiä ja yhteisyyttä. Teksti Vaula Ollonen Kuvat Jaana Humalto 31 9.6.2015 7:15:22

A J A N KO H TA I S TA Arto Inton muistokirjoitus H yvät yhdistysystävät, Haluan kertoa teille, että rakas puolisoni Arto muutti taivaan kotiin 21.12.2014. Sairaus todettiin jo viime vuoden keväällä. Toivoa pidettiin yllä viimeiseen saakka, mutta sairaus ei hellittänyt. Arto oli kotona viihtyvä ja perhe oli hänelle tärkeä. Hän oli turvallinen ja luotettava elämänkumppani. Harrastuksena oli mm. jääkiekko. Usein hän kävikin seuraamassa otteluita poikiensa kanssa. Vielä tärkeämmäksi tuli toiminta omaisyhdistyksessä. Hän oli siinä mukana täydellä sydämellä, kunnes voimat uupuivat. Ikävä ja kaipaus täyttävät nyt minun sydämeni. Minulla on kuitenkin tukena poikani ja ystäväni. Toisiamme tukien elämme eteenpäin tätä uutta vuotta. Hyvää vuoden jatkoa kaikille, Raili Into Mieletön Mahdollisuus –projekti vaikuttaa ennakkoluulojen vähentämiseen M ieletön Mahdollisuus -projekti pyrkii vaikuttamaan yleisiin ennakkoluuloihin, joita mielenterveyden ongelmiin ja niitä kokeviin perheisiin liittyy. Vaikuttamistyössä erilaiset viestinnän kanavat ja keinot ovat keskeisessä asemassa. Projektille on tuotettu oma visuaalinen ilme, jota ovat olleet työstämässä lapset ja nuoret itse. Logoista on tehty omat versiot lapsille ja nuorille. Lisäksi lapset ovat tehneet piirustuksia erilaisiin tuntei- siin liittyen, joita käytetään projektin aikana. Projektissa panostetaan paljon sosiaalisen median tiedotuskanaviin. Projektille onkin perustettu oma Facebook- sekä Instagram-sivu, joissa tulevaisuudessa osallistetaan myös nuoria itse. Äitienpäivänä julkaistiin video, joka on katsottavissa ja jaettavissa YuoTubesivulta. Löydät sen hakusanoilla: Äitienpäivä 2015 FinFami. Videon avulla haluttiin muistuttaa, että on monta tapaa olla riittävä ja lapselle paras vanhempi. Käy tutustumassa videoon! Tykkää myös Mieletön Mahdollisuus-projektin Facebook- ja Instagramsivuista! Sitä kautta saat ajankohtaista tietoa projektin vaiheista ja tapahtumista. Tykkää meistä Facebookissa ja liity seuraajaksemme Twitterissä H aluatko tietää, mitä tapahtuu mielenterveysomaisten kentällä? Entä millaisia omaisia koskevia uutisia mediassa liikkuu? Liittymällä Facebookissa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin ja oman alueesi yhdistyksen sivun tykkääjiin saat ajankohtaista tietoa mielenterveyden ja ennen kaikkea mielenterveyspotilaiden omaisten asioista. Lisäksi pysyt ajan tasalla siitä, mitä keskusliitossa ja alueyhdistyksessäsi tapahtuu. Keskusliiton sivu löytyy Facebookista osoitteesta www.facebook.com/finfami. Käy tykkäämässä! Meidät löytää myös Twitteristä. Liity seuraajaksemme ja tutustu, mitä aiheita nostamme siellä esiin. 32 LAB1502_32.indd 32 2/2015 9.6.2015 7:17:45

K E S K U S L I I TO N J U L K A I S U J A Arjessa mukana – Omaistyön käsikirja Tekijät: Sanna Luodemäki, Kaija Ray & Paula Hirstiö-Snellman Hinta: 20 euroa + postituskulut Käsikirja on ensimmäinen omaistyön kokonaisuutta kuvaava teos. Yksiin kansiin on nyt koottu sekä tutkimustietoa omaisen tilanteesta että kuvauksia omaistyön käytännöistä. Kirjassa hahmotetaan omaistyötä osana kansalaisjärjestötoimintaa. Omaistyön käsikirja on puheenvuoro niistä haasteista, joita mielenterveyskuntoutujien omaiset kohtaavat arjessaan. Millä korteilla pelaat?”. Omaisjärjestötyön arviointimalli. Tekijä: Sanna Luodemäki Hinta: 10 euroa + postituskulut Omaisjärjestötyön arviointimalli on Omaiset mielenterveystyön tukena –yhdistyksille suunniteltu itsearviointimalli. Arviointimalli on laadittu osana Omaistyön kehittämisprojektia vuonna 2011. Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointitutkimus Tilaa ilolle Tekijät: Kristiina Aminoff, Minna Mäkipää, Kaisa Nyberg & Eija Stengård Hinta: 10 euroa + postituskulut Hyvinvointiopas on suunnattu mielenterveyskuntoutujan omaiselle. Oppaan tavoitteena on auttaa omaisia ottamaan käyttöön omia voimavarojaan. Kirjaan on koottu sekä tietoa että tehtäviä. Tilaa ilolle -opasta voi käyttää itsenäisesti tai hyödyntää vertaisryhmissä. Välitilasta omaan voimaantumiseen Tekijä: Kaija Ray, Kristiina Aminoff & Tiina Jäppinen Hinta: 5 euroa. Postituskulut laskutetaan, mikäli tilataan suuria eriä. Omaistyön kehittämisprojektin loppuraportti. Yhteispelillä hyvään hallintoon Opas omaisyhdistysten luottamushenkilöille Tekijät: Markku Nyman ja Eija Stengård Tekijä: Karoliina Ahtiainen Hinta: 20 euroa + postituskulut Yhteispelillä hyvään hallintoon -opas antaa omaisyhdistysten luottamushenkilöille tietoa yhdistyksen johtamisen eri teemoista ja onnistuneen hallitustyöskentelyn osa-alueista. Opas tukee yhdistysten luottamushenkilöitä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000-tutkimuksen mukaan valtaosa väestöstä kokee voivansa hyvin, 20-25 prosenttia ilmaisee psyykkisiä oireita. Keskusliiton teettämä ja syksyllä 2001 julkaisema tutkimus puolestaan kertoo mielenterveyspotilaiden omaisten kohdalla masentuneiden osuudeksi 38 prosenttia. Mitkä ovat omaisten riskitekijät? Tutkimusraportissa on tietoa helposti luettavassa muodossa. Hinta: 10 euroa + postituskulut Kaikkia kuutta julkaisua voi tilata Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista osoitteesta jaana.humalto@finfami.fi tai puh. 050 464 2739. 2/2015 LAB1502_33.indd 33 33 9.6.2015 7:18:45

KOLUMNI Sanna Huhtonen, suunnittelija, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Toista ei voi rakastaa ehjäksi T KUVA: MARIKA FINNE örmäsin taannoin osuvaan parisuhteen määritelseltä, hänen ajatteluaan on vaikea ymmärtää ja tuntuu, ettei mään: parisuhde on puolisoiden välinen, tietoinen osaa tehdä mitään oikein toista tukeakseen. ja tiedostamaton olemisen ja kokemisen tila, josta Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Jos perheessä muodostuu osa kahden erillisen ihmisen omaa ja on lapsia, puolison mielenterveyden ongelmat koskettavat yhteistä elämänkohtaloa. myös heitä. Sanonta ”seinillä on Elämänkohtalo kuvaa korvat” pitää hyvin paikkansa lasten hyvin ennalta-arvaamattomuutta, kohdalla. Lapset ovat tarkkoja aistimaan joka jokaiseen ihmissuhteeseen ja kodin ilmapiiriä ja huomaavat pienetkin elämään yleensä liittyy. Kun parisuherot siinä. Siksi tilanteesta kannattaa teeseen ryhtyy, ei voi tietää miten puhua avoimesti koko perheen kesken. suhde kestää, miten se ajan myötä On myös hyvä käydä läpi sitä, mitä muuttuu ja miten erilaiset elämäntilanne tarkoittaa yhteisen vanhemtapahtumat vaikuttavat siihen. Parimuuden kannalta. Useimmiten puolison suhteeseen ryhtyminen vaatiikin mielenterveyden ongelmat tarkoittavat aina rohkeutta ja on aina jossain sitä, että vastuu vanhemmuudesta ja määrin hyppy tuntemattomaan. parisuhteesta siirtyvät ainakin väliaikaiTässä hypyssä voi kuunnella lähinnä sesti toisen harteille. vain intuitiotaan ja uskoa siihen, että Ehkä yleisemmin ajatellaan, että elämä kantaa, kävi miten kävi. mielenterveyden ongelmat automaatKahta samanlaista parisuhdetta tisesti huonontavat parisuhdetta tai ei ole. Jokainen pari rakentaa juuri perheen yhteisöllisyyttä, mutta näin ei itselleen parhaiten sopivan tavan välttämättä ole. Yhteiset haasteet voivat olla yhdessä. Parhaimmillaan parimyös vahvistaa. Jokainen parisuhde suhde on silloin, kun ja perhe on omanlaisiinä on tilaa olla sekä sensa. Se, miten asiat YLEISEMMIN AJATELLAAN, ETTÄ MIELENTERVEYDEN oma erillinen yksilönsä ajan saatossa elävät että toista kunnioittava ja miten ja millaisista ONGELMAT AUTOMAATTISESTI HUONONTAVAT kumppani. haasteista parisuhde PARISUHDETTA TAI PERHEEN YHTEISÖLLISYYTTÄ, Parisuhteeseen liittyy selviää, riippuu ihmiMUTTA NÄIN EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE. kahden aikuisen halu sistä, heillä käytössään rakastaa toisiaan ja olevista voimavaroista molemminpuolinen vastuu parisuhteen hoidosta. Parisuhde voi sekä tarjolla olevasta tuesta ja avusta. toimia ainutlaatuisena kasvualustana ihmisenä kehittymiselle. Joskus kriisin myötä joudutaan tilanteeseen, jossa toinen Tunne, että minut hyväksytään sellaisena kuin olen, on voimaantai molemmat puolisot miettivät, jatkaako parisuhteessa vai nuttava kokemus, jonka voi saada hyvän parisuhteen kautta. ei. Tähän kysymykseen ei ole helppoa vastata. Inhimillistä on On harhaluulo, että parisuhde muuttuisi vuosien saatossa itses- sairastua, inhimillistä on tukea sairastunutta läheistä, inhimiltään kukoistavaksi, jonka eteen ei enää tarvitsisi nähdä vaivaa. listä on uskoa yhteiseen tulevaisuuteen, inhimillistä on todeta, Yksikään parisuhde ei säily hoitamatta. Mikään parisuhde ei että haluaa jatkaa elämää eri suuntaan. Inhimillistä on toivoa, myöskään välty jonkinlaisilta elämän kriiseiltä ja erityisesti niissä pettyä, tehdä virheitä ja jatkaa eteenpäin. Jokaisen on kuunneltilanteissa parisuhde vaatii erityistä huolenpitoa. tava omaa sisintään ja tehtävä päätökset ulkopuolisten ajatukKriisit syntyvät usein jommankumman henkilökohtaiseen sista tai painostuksesta riippumatta. elämään liittyvistä haasteista, jotka heijastuvat parisuhteeseen. Sanonta ”toista ei voi rakastaa ehjäksi” pitää varmasti paikYksi tällainen kriisi voi olla puolison sairastuminen psyykkikansa. Rakkaus pelkästään ei pysty ratkaisemaan esimerkiksi sesti. mielenterveyden ongelmien kaltaisia asioita. Onnekkaita ovat Kun puolison mieli murtuu, myös parisuhde joutuu myllersilti he, joilla on joku, joka rakastaa. Silloinkin kun itse tuntee rykseen. Toimintatavat, jotka ennen kannattelivat parisuhitsensä ei-rakastettavaksi. Tämä ihminen voi olla puoliso, ystävä detta, eivät enää ehkä toimikaan. Toinen ihminen tuntuu etäi- tai joku muu läheinen ihminen. 34 LAB1502_34_ kolumni.indd 34 2/2015 9.6.2015 7:19:40

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 fax (09) 673 661 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 045 2631 690 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö (Vanhempainvapaalla) Karoliina Ahtiainen puh. 045 800 4903 karoliina.ahtiainen@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Järjestösihteeri Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Suunnittelija Vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Suunnittelija Opastava-projekti Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Tiedottaja Opastava-projekti Johanna Jussila 045 847 9463 johanna.jussila@finfami.fi Suunnittelija Mieletön Mahdollisuus – projekti Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi 2/2015 LAB1502_III kansi.indd 35 HELSINKI: www.otu.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 otu@otu.fi PORI: www.omaisetlasu.org FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 slevola.omaiset@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.omtsalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 omt@salo.salonseutu.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Kirjastokatu 1, 13100 Hämeenlinna puh. 040 455 2161 toimisto@omaisyhdistys.com SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry. Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.omttks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@omttks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO: www.omary.fi Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry. (OMA ry). Kuopion toimipiste Teletie 4 - 6 E, 70600 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi MIKKELI: Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry. Rauhankatu 3, katutaso, 15110 Lahti puh. 040 704 9913 (toimisto, Anne Pitkänen) toimisto@omaiset.fi TAMPERE: www.omaiset-tampere.fi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@omaiset-tampere.fi Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. www.muotiala.fi Motarinkuja 2 A, 33800 Tampere puh. 050 349 6771 ja 050 382 4490 (toimisto) puh. 040 595 7180 (Soile Kaarela) faksi (03) 253 9323 toimisto@muotiala.fi TURKU: www.omtls.net Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry. Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@omtls.net VAASA: www.vaasanomaiset.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4101 lasse.nygard@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Handelsesplanaden 20 A, 65100 Vasa puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35 8.6.2015 14:41:21

Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu. Et jää yksin. LAB1502_Kansi.indd 36 8.6.2015 14:40:37