LABYRINTTI 4/2015 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Psykologi Ilona Rauhala: Pienin askelin eroon yksinäisyydestä ”Vertaistuki on auttanut” Voiko yksinäisyyteen kuolla? Yksinäisyys satuttaa
LABYRINTTI 4/2015 KAISU JOUPPI Teema: Yksinäisyys 3 4 9 10 14 15 16 18 20 23 24 25 26 Pääkirjoitus: Yhdessä yksinäisyyttä vastaan 28 30 32 33 34 Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Ihmisten pariin Omaisen ääni: Yksin yhdessä ”Vertaistuki on auttanut” Kolumni: Tahtomattaan yksin Gallup: Yksinäinen, uskalla kääntyä jonkun puoleen Voiko yksinäisyyteen kuolla? Puheenjohtaja: Yksinäisyydestä Yksinäisyys satuttaa Kolumni: Olen yhä matkalla Kolumni: Yksinäisyys – suomalainen kansantauti? Tietoa yksinäisyydestä Lapset tarvitsevat aikuisen tukea yksinäisyyden taltuttamiseksi Omaiset vaikuttivat asiakasraadissa Ajankohtaista Keskusliiton julkaisuja Kolumni: Tehtäisiinkö yhdessä? LUKIJAN KUVA. – KUN OMAINEN LUOPUU KULISSEISTA, YHTEYS TOISIIN IHMISIIN ALKAA RAOTTUA. Labyrintti 1/2016: Kun sisarus sairastaa Seuraavaan lehteen tarkoitettujen juttujen tulee olla 8.2 .2016 mennessä osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANNEN KUVA: KAISU JOUPPI Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Pirjo Tähtinen ja Päivi Sillstén-Jokela ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2 4/2015
PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava Yhdessä yksinäisyyttä vastaan S KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ uomessa on noin 400 000 yksinäistä. Iso luku terveydellisiä ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Se vähentää herättää miettimään, mitä minä voin tehdä yksinäionnellisuutta, aloitekykyä ja uskoa omiin kykyihin. Pitkään syyden vähentämiseksi. jatkuneeseen yksinäisyyteen liittyy myös sosiaalisia pelkoja, Tiedän, että pitkään jatkunut yksinäisyys on kuin ahdistuneisuutta, masennusta, kotiin linnoittautumista ja noidankehä, josta on vaikea päästä pois. Siitä ulos monenlaista itsetuhoista käyttäytymistä. Yksinäisyys voi tuntua kurkottaminen vaatii uskallusta, rohkeutta ja luottamusta toisiin jopa fyysisenä kipuna. ihmisiin. Mielenterveysomaisen kuormittava Julkinen keskustelu yksinäisyydestä on elämäntilanne voi altistaa yksinäisyydelle. onneksi lisääntynyt, ja esimerkiksi sosiMielenterveyden ongelmiin liittyy edelleen aalinen media on tarjonnut uudenlaisia vahvasti häpeä ja erilaisuuden kokemus, yhteisöllisyyden muotoja. Kasvokkain vaikka kyse on joka toista suomalaista tapahtuvaa kohtaamista sosiaalinen media suoraan koskettavasta asiasta. Vaikeista ei korvaa, mutta se voi olla apuna ihmisasioista voi olla hankala puhua ja omat suhteiden muodostamisessa. voimavarat eivät välttämättä riitä ystävyysViimeisin hyvä esimerkki sosiaalisen suhteiden ylläpitoon. median yhteisöllisestä voimasta oli, kun Yksinäisyys ei näy ulospäin, joten siihen omasta yksinäisyydestään kertonut nainen voi olla hankala puuttua. Ei ole myöslaittoi Facebookiin viestin, jossa hän etsi kään olemassa yhtä kaikille sopivaa keinoa itselleen uusia ystäviä. Innostuneita vastayksinäisyyden poistamiseksi. Tärkeää on uksia tuli nopeasti satoja, ja heille perusauttaa yksinäistä saamaan lisää sosiaalisia tettiin oma Uusia Ystäviä -ryhmä. Pian verkostoja, jolloin tutustuminen uusiin tämän jälkeen ryhmän jäsenet sopivat ihmisiin ja ystävyyssuhteiden luominen on myös ensimmäisen tapaamisen, johon tuli helpompaa. monia kymmeniä toisilleen tuntemattomia Tässä lehdessä kerrotaan, mikä voi ihmisiä. auttaa silloin, kun kokee yksinäisyyttä. Aina yksinäisyydestä irti pääseTerveydestä huolehtiminen, minen ei ole näin helppoa. Pelko liikunta, harrastukset ja esimerJÄRJESTÖTOIMINTAAN torjutuksi tulemisesta voi olla kiksi erilaisiin kulttuuritapahtuOSALLISTUMINEN VOI EHKÄISTÄ suuri. Usein taustalla voi vaikuttaa miin osallistuminen voivat edesYKSINÄISYYTTÄ. jo lapsuuden huonot kokemukset, auttaa yksinäisyyden vähenemistä. jotka syövät luottamusta itseä ja Myös järjestöillä on tässä merkitmuita ihmisiä kohtaan. Yksinäitävä rooli. Järjestötoiminta tarjoaa syyttä voidaan pitää myös omana syynä, jolloin siihen liittyy mahdollisuuksia tavata ihmisiä, saada vertaistukea, mielekästä häpeän tunnetta omasta huonommuudesta. tekemistä ja merkityksellisyyden kokemuksia. Toivon, että myös Lähes kaikki ihmiset ovat kuitenkin jossain elämänsä FinFami antaa sen toimintaan osallistuville tämän kokemuksen. vaiheessa yksinäisiä. Yksinäisyys on luonnollinen tunne, jonka Meistä jokainen voi lievittää toisen yksinäisyyttä. Pienetkin sosiaalisten kontaktien puuttuminen tai henkinen etäisyys teot ja eleet ratkaisevat. Ystävälliset sanat ja lyhyetkin kohtaatoisista tuottavat. On kuitenkin tärkeää erottaa yksinolo yksimiset voivat olla yksinäiselle ihmiselle päivän tai jopa näisyydestä. Yksinolo on myönteistä, toivottua, virkistävää, kuukauden pelastus. On tärkeää, että yksinäisyyttä kokeva vapaaehtoista ja se voi tukea itsenäisyyttä. Pitkään jatkuva, ihminen tuntee, ettei hän ole merkityksetön, mitätön tai ahdistava yksinäisyys on eri asia. Se voi olla monella tapaa huomaamaton. Olennaista on kokemus siitä, että on jollekin haitallista, ja siihen pitää puuttua. tärkeä, ainutlaatuinen ja arvokas. Tutkimusten mukaan yksinäisyyteen kytkeytyy merkittäviä Ei jätetä ketään yksin. 4/2015 3
Ihmisten pariin Yksinäisyys kumpuaa häpeästä, uskoo psykologi Ilona Rauhala. Häpeä on kuitenkin voitettavissa. P sykologi, tietokirjailija Ilona Rauhalan mukaan toisten yhteyteen liittyminen kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Pitkittynyttä yksinäisyyttä voidaan pitää jopa vaarallisena tilana. – Kroonistuessaan yksinäisyys tuottaa negatiivisen noidankehän. Yksinäisyydellä on kielteisiä vaikutuksia muun muassa terveyteen, menestykseen työelämässä ja taloudelliseen toimeentuloon. Rauhalan mukaan yksinäiset ihmiset eivät niinkään jää yksin. He pikemminkin valitsevat yksinäisyyden. – Toisten seurassa viihtyminen edellyttää, että ihminen tuntee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään. Aivoissamme on osa-alue, joka skannaa jatkuvasti, olemmeko ihmisten silmissä arvostettuja vai emme. Kun ihminen ei mielestään onnistu sosiaalisissa suhteissaan vaan kokee riittämättömyyttä, häpeäntunne voi yltyä niin voimakkaaksi, että se ilmenee jopa sietämättömänä kehollisena kipuna. Nopeimmin vaikeasta olosta pääsee 4 eroon vetäytymällä syrjään sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. – Uskoakseni yksin jäävät ihmiset luopuvat itse sosiaalisista suhteista päästäkseen irti häpeäntunteesta ja siihen liittyvästä kärsimyksestä, Rauhala toteaa. toiminnasta. Sosiaalisia suhteita hän pitää niin merkittävänä inhimillisenä perustarpeena, että soisi jokaisen erakoituneen ihmisen asettavan itselleen siihen liittyviä tavoitteita. Tavoitteeksi voi hänen mielestään ottaa vaikkapa sen, että tutustuu vuoden kuluessa yhteen uuteen ihmiseen. – Vaikka taustalla olisi kokemuksia torjutuksi tulemisesta, on syytä muistaa, että yhden oven sulkeutuessa 99 ovea saattaa olla vielä kokeilematta, hän kannustaa. NYKYISIN YRITYSVALMENTAJANA leipänsä ansaitseva Ilona Rauhala on aina ollut kiinnostunut ihmisten välisen vuorovaikutuksen lainalaisuuksista. Jo varhain hän alkoi pohtia, miksi toiset menestyivät elämässään, kun toisia elämä taas kohteli kaltoin. HÄPEÄN JA YKSINÄISYYDEN – Elin sosiaalisesti mielenkiintoisen ja TAUSTALLA voi Rauhalan mukaan olrikkaan lapsuuden. Pappisvanhempani la esimerkiksi lapsuudenaikaista kaltoin toimivat Kansan Raamattuseuran johtokohtelua tai koulukiusaamista. Häpeäntehtävissä ja tapasivat paljon ihmisiä. tunteen voi lauMeillä kävi vieraita yhteiskunnan kaikilta ITSEÄÄN ON HYVÄ OSATA kaista myös aikuisiän traumaattinen lohkoilta, hän kertoo. MYÖS SUOJATA. tapahtuma, kuten Psykologian konkurssi, irtisanominen tai avioero. ammattilaisena Rauhala on sittemmin Mielenterveysongelmat kuuluvat niin lähestynyt vuorovaikutuskysymyksiä ikään monen ihmisen häpeän ja yksinäitieteen keinoin. Hän on ollut kiinnossyyden taustatekijöihin. tunut etenkin ihmisen tavoitteellisesta 4/2015
4/2015 5
YKSINÄISYYS uhkailee itsemurhalla. – Esimerkiksi äiti tai isä voi syyttää Viimeistään tällaisessa kierteessä itseään lapsensa psyykkisestä sairaudesta omaisen on Rauhalan mukaan syytä ottaa ja hävetä vanhemmuuttaan. Myös puolison, tuoreenkin kumppanin, ohjat käsiinsä. Omainen ei voi vastata toisen hengestä. henkiset vaikeudet kirvoittavat esiin – Jos sairastunut uhkaa itsensä tappahäpeäntunteita. – Olenko valinnut itselleni kumppanin väärin perustein? Olenko misella esimerkiksi erotilanteessa, puolison on uskallettava katsoa häntä ollut valintatilanteessa sokea? Kertooko silmiin ja todettava hänelle, että sille ei valinta jotakin häpeällistä itsestäni? sitten voi mitään, Rauhala linjaa. Häpeä ei ole kuitenkaan yksinomaan Osa omaisista rakentaa kulissin myös rauhattoman mielen luomus. Rauhala korostaa, että mielenterveysomaisen sosi- oman persoonansa suojaksi. Fasadina voi toimia esimerkiksi ammatilaalinen rooli on monin tavoin epäsuolinen menestys tai tuisa. Parinvahuulenheitto. On linta on yleisesti SOSIAALISEEN ottaen aiheena KANSSAKÄYMISEEN TOTTUU niitäkin omaisia, jotka kehittävät ihmisiä kiinnosJA OPPII. itselleen fyysisen tava. Kumppaniehvaivan, kuten dokkaista ja uusista migreenin, johon huomio yhä uudelleen puolisoista puhutaan paljonkin, etenkin suunnataan. jos kandidaateissa on jotakin epätaval– Olen törmännyt lisäksi monenlaisiin lista. Aina mielenterveyskysymysten teräsmiehiin, triathlonisteihin ja maratoospekulointi ei ole hyväntahtoista. nareihin, jotka sananmukaisesti juoksevat – Tämä on tosiasia, joka on minusta elämäänsä pakoon. Juokseminenhan syytä tunnustaa, Rauhala pohtii. liittyy fysiologisesti hätätilaan: ihminen On ymmärrettävää, että juorujen on juostessaan selviytymismoodissa. keskellä omainen voi tuntea houkutusta vetäytyä sosiaalisesta elämästä. MIKÄLI MIELENTERVEYSOMAINEN OSA MIELENTERVEYSOMAISISTA luopuu ongelmien vähättelystä ja kulisajautuu häivyttämään tai kätkemään persien kannattelusta, hänen on Rauhalan heen ongelmia. Omainen vähättelee saimukaan mahdollista vapautua häpeästä ja rastuneen haasteita, kaunistelee, pehmen- palata takaisin ihmisten pariin. tää ja pyöristää asioita. – Tosiasiat tunnustaessaan omainen Rauhalan mukaan tämä on vahingolvapautuu liiallisesta kietoutuneisuudesta lista jo sairastuneen itsensä kannalta. sairastuneen elämään ja alkaa saavuttaa Peittely heikentää sairastuneen mahdolli- ihmisenä tervettä erillisyyttä. suuksia kuntoutua. Omainen voi alkaa työstää elämäänsä – Henkisistä vaikeuksista tai mielen muistelemalla kipeitäkin kokemuksiaan. sairaudesta toipuminen edellyttää sairauHän voi pyrkiä suhtautumaan arvostadentuntoa ja sitoutumista hoitoon. vasti nykyiseen tilanteeseensa, vaikeukEsimerkiksi kaksisuuntaisen mielialasista huolimatta. Hän voi ryhtyä tarkashäiriön kohdalla maniavaihe voi olla niin telemaan myös tulevaisuuttaan mahdollikiehtova ja koukuttava, ettei sairastunut suuksien horisonttina. halua kohdata ongelmiaan. – Kun omainen kohtaa elämänhistoSamoin kuin alkoholismin suhteen, riansa ja nykyisyytensä silmästä silmään myös psyykkisten vaikeuksien kohdalla ja uskaltaa tuoda tarinansa päivänvaloon, sairastuneen olisi itse saatava kriisiyttää yhteys toisiin ihmisiin alkaa raottua, tilanteensa. Vasta silloin paranemisproRauhala pohtii. sessi voi käynnistyä toden teolla. Mikäli Erillisyytensä löytäneen puolisoomainen peittelee tahroja ja siivoaa jälkiä, omaisen on Rauhalan mukaan hyvä sairastunut ei joudu ottamaan vastuuta pysähtyä uudestaan arvioimaan parisuhvaikeuksistaan. dettaan. Kulissien rakentelun myötä omainen – Mikäli sairastuneen persoonallisuus voi ajautua asteittain myös hyväksikäytön on ajan kuluessa merkittävästi muuttai henkisen väkivallan uhriksi. Sairastunut, omaisella on oikeus kysyä itseltunut puoliso rajoittaa omaisen liikkutään, haluaako hän edelleen jatkaa yhteismista ja sosiaalista elämää. Joskus tilanne elämää. Myös eroa on voitava pitää vaihajautuu niin pitkälle, että sairastunut toehtona. 6 4/2015
– Parhaimmillaan vertaisryhmissä kukkii huumori toisiaan ymmärtävien ihmisten kesken. Leikinlaskusta syntyy keskinäistä luottamusta ja kiintymystä, ja yksinäisyys hellittää otettaan, sanoo psykologi Ilona Rauhala. Mikäli asioita avoimesti ja suoraan kohtaava omainen päättää edelleen jäädä sairastuneen rinnalle, yhteiselämä voi levätä aiempaa terveemmällä pohjalla. Omainen hyväksyy muuttuneen puolisonsa sellaisenaan, jolloin häpeän tilalle virtaa uusia, myönteisiä tunteita. Omainen voi huomata entistä selkeämmin, mitä ominaisuuksia hän edelleen arvostaa ja rakastaa kumppanissaan. Toisaalta hän voi tuntea ylpeyttä siitä, että on valmis pysymään toisen rinnalla vaikeuksista huolimatta. – Vuorovaikutuksen ei tarvitse aina merkitä omien kuulumisten käsittelyä. Esimerkiksi pihatalkoissa voi puhua haravoinnista. Itse koin avioeroni jälkeen voimakasta häpeää. Löysin avun paritansseista. Lavalla statuksellani tai tilanteellani ei ollut merkitystä. Yhteys toisiin löytyi tanssista. Samoin kuin autoilu opitaan liikenteessä, myös sosiaalisten taitojen kehittyminen vaati kuitenkin altistumista vuorovaikutukselle. – Vuorovaikutustilanteiden jälkeen on hyvä punnita onnistumistaan. Miten meni, onnistuiko luottamuksen rakentaminen? Vaikka ihmisten kanssa seurusteleminen ei aluksi tuntuisi hyvältä, Rauhala kannustaa epäröivää jatkamaan yrittämistä. Sosiaaliseen kanssakäymiseen tottuu ja oppii. PEITTELYSTÄ LUOPUMISEN ei tulisi kuitenkaan Ilona Rauhalan mielestä merkitä täyttä avoimuutta. – Esimerkiksi työpaikalla lapsen tai puolison mielenterveysongelmista ei tarvitse automaattisesti kertoa. Suojaaminen on tärkeää, koska kaikki ihmiset eivät ole suopeita. Ihmiset myös PITKÄLLÄ AIKAJÄNTEELLÄ on tärleimaavat toisiaan. keää löytää aitoja ystäviä, sellaisia, joiden Työpaikalla liika avoimuus voi johtaa kanssa pääsee keskustelussa syvemmälle siihen, että mielenterveysomaista aletaan lukea ensisijaisesti perhetilanteensa lävitse. tasolle, ohi ulkoisten arvojen, kuten menestyksen, varallisuuden ja ulkonäön. – Ihmiset tulkitsevat omaisen sisään Ystävystyä voi esimerkiksi yhteisen erilaisia asioita. Mietitään, pärjääkö omainen varmasti työssään vai onko hän uskon kautta tai harrastusten parissa. – Suomi on järjestöjen ja harrastusseukenties liian väsynyt. rojen luvattu maa. Sosiaalinen mediakin Toisaalta sairastuneen puolison hylännyttä henkilöä saatetaan pitää työpaikalla tarjoaa kanavia varsinkin nuorille. Läheskään kaikkeen ei moraalisesti arvetarvita rahaa. Moni luttavana. VERTAISRYHMÄT VOIVAT Muissakaan TARJOTA HYVÄN KANAVAN toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. yhteisöissä omaisen VUOROVAIKUTUKSEEN. Mielenterveyspsyykkisistä vaikeuksista ei kannata omaisten kohdalla Rauhalan mukaan kertoa harkitsemattovertaisryhmät voivat tarjota yhden hyvän masti. Itseään on hyvä osata myös suojata. kanavan vuorovaikutukseen. – Ei kannata lähteä takki auki rapor– Ryhmien toimivuus riippuu pitkälti toimaan elämästään. Eihän kukaan osallistujien ja mahdollisen vetäjän halua kuulla vieraalta ihmiseltä liian isoja panoksesta. Keskustellaanko rakentavasti asioita. vai valitetaanko yhteen ääneen, niin kuin Joskus mielenterveysomainen arvioi sokea taluttaisi sokeaa? sosiaalisen tilanteen turvallisuutta väärin. Kokenut vetäjä voi ohjata ryhmän Pahimmillaan avautuminen koetaan keskusteluja kohti ratkaisukeskeisyyttä, räikeäksi ylilyönniksi, joka torjutaan. optimismia ja toiveikkuutta. Etenkään katkeraa puhetta monikaan ei – Parhaimmillaan vertaisryhmissä jaksa kauan kuunnella. kukkii huumori toisiaan ymmärtä– Katkeruuteen on syytä hakea vien ihmisten kesken. Hyväntahtoinen ammattiapua. Terapiassa traumaathuumori sytyttää naurun, ja nauru tisia kokemuksia ja häpeäntunteita on YDSDXWWDDHQGRUÀLQHMD mahdollista ventiloida turvallisesti. TeraLeikinlaskusta syntyy keskinäistä luotpeutti ei hylkää, vaikka asiakas mokailee, tamusta ja kiintymystä. Yksinäisyys Rauhala sanoo. hellittää otettaan. VUOROVAIKUTUSTAITOJA kannattaa harjoitella pienin askelin. 4/2015 Teksti: Aino Haavio Kuvat: Kaisu Jouppi 7
Sysmän Apteekki Sysmäntie 38 19700 Sysmä Espoo Helsinki Tampere Turku Mielenterveyskuntoutujille s ASUMISPALVELUITA s PÊIVÊTOIMINTAA s PSYKIATRISEN SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTOTOIMINTA Työyhteisöille s KOULUTUSTA s TYÚNOHJAUSTA Mielenterveys-, käytös- ja päihdehäiriöt 120 psykoterapeuttia ja psykiatria Apua ilman lähetettä ja jonotusta Ajanvaraus vastaamo.fi tai 044 4141 000 Perhekurssi keväällä 2016 t 0MFULPNJFUUJOZUNJUFOQVIVBMBQTFMMFTJPNBTUBTBJSBVEFTUBTJ t 0OLPTJOVMMBIVPMJBMJJUUZFOMBQTFTJIZWJOWPJOUJJO t 5VOUVVLPBSKFOQZÚSJUUÊNJOFOKPTLVTZMJWPJNBJTFMUB t )BMVBULPUJFUPBNJUFOWPJUUVLFBKBBVUUBBMBTUBTJTBJSBVEFTUBTJIVPMJNBUUB FinFami – Uusimaa ry KÊSKFTUÊÊQFSIFLVSTTJOQFSIFJMMF KPJTTBWBOIFNNBMMBPOQTZZLLJOFOTBJSBVTKB QFSIFFTTÊPOLPVMVJLÊJTJÊMBQTJB1FSIFLVSTTJOUFFNBOBPOWBOIFNNVVEFOKBMBQTJBTVPKBBWJFOUFLJKÚJEFO UVLFNJOFOMÚZUÊNÊMMÊZIUFJTUÊZNNÊSSZTUÊQFSIFFOUJMBOUFFTFFOLFTLVTUFMVKFO PIKBUUVKFOWFSUBJTSZINJFO WFSUBJTUVFOKBZIUFJTFOUPJNJOOBOBWVMMB -JTÊUJFEPU0MMJ3BVIBMB o PMMJSBVIBMB!PUVå 8 4/2015
OMAISEN ÄÄNI Jouko Honkanen Yksin yhdessä ”S KUVA: PINJA UUTELA illä suoraan sanottuna, takuuvarma ”happy end”. Tilanne on suurin piirtein, sellaista tässä ja nyt. Katselen vierestä ennen elämä on!” rakkaan vaimoni pientä kuolemaa. LoitEttä millaista? tonemista. Yksin. Sellaista, että joskus Kaiken lisäksi minun on tietyllä tavalla elämän suuressa jaossa huomaat saaneesi irrottauduttava hänestä, pelastaakseni pelkkiä hanttikortteja, saattaapa olla itseni. Onko se oikein? En minä tiedä. peräti mustapekka kädessä. Jos joku tietää, kertokoon sen minulle. Oikeassa korttipöydässä on helppo Ongelma on sanassa ristiriita. Tukiheittää huono käsi pois, ja odottaa joukot haluavat minun huolehtivan itsesparempaa jakoa. Elämässä ei tätä täni. Toisaalta näen, kuinka suurta tuskaa mahdollisuutta ole. Niillä korteilla on minun pienikin irtiottoni aiheuttaa pärjättävä, jotka kädessä on. vaimossani. Minun mustapekkani on vaimoni No, ei itketä enempää. Onneksi kädessairaus ja sen mukanaan tuoma yksinäisäni on muitakin kuin hanttikortteja. syys parisuhteessa. VaimolMuiden omaisten, omaisyhlani on kaksisuuntainen distyksen, perheen ja ystävien mielialahäiriö. Hän on niin .6*%&/0."*45&/ 0."*4:)%*45:,4&/ tuella olen pärjäillyt. sanottu mielenterveyskunVaikka elämäni ei tällä 1&3)&&/+":457*&/56&--"0-&/ toutuja. Voi kiesus, minä hetkellä ole ihan sellaista kuin 13+*--:5 vihaan tuota sanaa. Tilantoivoisin, uskon, että ilon ja teessamme, jossa meno on onnellisuuden tunteita voi ollut jo viisitoista vuotta keräillä muualtakin kuin paritasaista alamäkeä, tuo sana tuntuu yltiöpostitiiviselta. suhteesta. Unelma paremmasta tulevaisuudesta elää. Kun joku kysyy vaimon voinnista, vakiovastaukseni on: Siinä onkin neuvoni teille hyvät siskot ja veljet. Älkää lakatko keskimääräinen. Vastaukseni tarkoittaa, että huonompi kuin unelmoimasta. Mitä hullumpi unelma, sen parempi! viime vuonna tähän aikaan ja parempi kuin ensi vuonna samaan aikaan. Juha Vainion sanoin: En ihmettele, että suuri osa omaisista sairastuu itse. On ”Kerran kulkija kuustoistavuotias raskasta ja surullista, kun ennen sinulle niin rakas ihminen Olin minäkin aikoinani murenee käsiin niin henkisesti kuin fyysisestikin. Katoaa kuin Luulin silloin, jo vähintään puolikas sumuverhon taakse. Henkinen yhteys katkeaa. Sairastuneesta Meni kaikista unelmistani läheisestä täytyy irrottautua jollain tavalla tai muuten tulee Sä et usko mua nyt mutta lupaan sen vedetyksi samaan mustaan aukkoon. Vielä unelmoi myös kuuskymppinen Sairaudestaan huolimatta puolisoni vaistoaa, että sieluni on Sillä suoraan sanottuna suurinpiirtein muualla. Ihmisen perusolotila on yksinäisyys, mutta yksinäisyys Sellaista elämä on.” parisuhteessa tuo siihen vielä oman mausteensa. Tarinassani ei ole kyse olipa kerran -sadusta, jossa olisi Mukavaa joulun ja kevään odotusta. 9
10 4/2015
”Vertaistuki on auttanut” Ihminen tuntee itsensä loputtoman yksinäiseksi, kun kukaan ei kuule hänen ongelmiaan. Omaisyhdistyksessä Isto Puhakka pääsi puhumaan äitinsä skitsofreniasta ensimmäisen kerran elämässään. H elsinkiläisen Isto Puhakan, 58, elämä mullistui täysin, kun hänen äitinsä sairastui skitsofreniaan pojan ollessa 16-vuotias. Perheen isä oli astman takia kotona varhaiseläkkeellä, mutta Istoa neljä vuotta nuoremman veljen hoitaminen jäi pitkälti isoveljen vastuulle. – Minun piti ruveta huolehtimaan käytännön asioista. Isä toi rahaa, mutta äiti oli ollut perheessämme se, joka piti kaiken kasassa. Sairaus muutti hänet 4/2015 kokonaan toiseksi ihmiseksi, Isto muistelee. Iston muistikuvat äidin sairauden alkuvuosilta ovat hataria. Kuka kävi kaupassa, kuka laittoi ruokaa, ja millaista ruokaa? Sitäkään hän ei muista, kauanko äiti sairaalassa oli, tai kauanko sairaus oireili ennen diagnoosia. – Veli ei ole koskaan puhunut minulle niistä alkuvuosista, ne ovat tabu välillämme. Ehkä se oli vielä kovempi paikka hänelle? Iston koulunkäyntiin kotitilanne ei – OMAISEN PSYYKKISESTÄ SAIRAUDESTA KERTOMINEN ON NIIN VAIKEAA, SITÄ PELKÄÄ LEIMAUTUMISTA. 11
vaikuttanut. Perheen esikoispoika kirjoitti ylioppilaaksi ja käveli sen jälkeen sisään yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Koulussa hän ei kertonut kenellekään, että äiti oli sairastunut. – Koulu oli pakopaikka, jossa äidin sairautta ei ollut. Jostain syystä lukion aamunavaukset olivat minulle kova paikka. Ahdistus niiden aikana oli valtava, vaikka kotimme ei ollut uskonnollinen. Jälkikäteen ajateltuna äidin diagnoosin jälkeiset alkuvuodet olivat hyviä. Tasaisia, rauhallisia, vaikka äiti ei paljon puhunutkaan. Isto opiskeli, ryhtyi ensimmäiseen pitkään seurustelusuhteeseensa, kävi armeijan ja tapasi ihmisiä, joille saattoi asioistaan hiukan puhua. – YKSINOLEMISESSA ON SINÄNSÄ PALJON HYVÄÄKIN, JA SIIHEN TOTTUU, JOS ON PAKKO. MUTTA YKSINÄISYYDESSÄ EI OLE MITÄÄN HYVÄÄ. – Rippikoulun käytyäni ajauduin mukaan isostoimintaan ja olin monta vuotta rippileireillä mukana. Tutustuin kivoihin ihmisiin, ja kävin juttelemassa eräälle kirkon työntekijällekin siinä vaiheessa, kun emme vielä tienneet, mistä äidin sairaudessa oli kysymys. PERHEEN ISÄN ELÄMÄÄ vaimon sairaus ei kuitenkaan mullistanut. Isä eli ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, poika kertoo. – Isä olisi voinut toimia toisin. Hän väisti vastuunsa täysin, ja muutaman vuoden päästä äidin sairastumisesta hän lähtikin toisen naisen matkaan. Minulle se oli helpotus. Isä olisi voinut lähteä jo aikaisemminkin, Isto sanoo. Kukaan ei tiedä, miksi äiti sairastui. Isto arvelee, että kotona varhaiseläkettä viettävän isän ja kotirouvaäidin yhteiselo ei ollut helppoa ennen sairastumistakaan. Isto Puhakka uskoo, että valoisampi aika on tulossa. Elämänsä suuntaa voi vieläkin muuttaa. 12 4/2015
ISTON ELÄMÄN KANTAVAKSI teemaksi tuli yksinäisyys. Hän oli yksinäinen kotona, sillä äitiin ei saanut yhteyttä. Kavereitaan hän ei kotiin kehdannut tuoda, koska häpesi äitinsä sairautta. Ja vaikka taloyhtiössä kaikki naapurit tiesivät Iston äidin sairaudesta, kukaan ei koskaan sanonut sanaakaan. – Tuli yksinäinen olo, kun kukaan ei kuullut. Johtuihan se minustakin, kun en saanut kerrottua muille. Omaisen psyykkisestä sairaudesta kertominen on niin vaikeaa, sitä pelkää leimautumista. PäätÄIDIN PSYYKKINEN SAIRAUS VAItelin, että jotain outoahan minussa on, KUTTI Iston uravalintoihinkin. Hän opis- kun kukaan ei puhu mitään. Peilasin keli ylioppilaskirjoitusten jälkeen Helsintilannetta muista ihmisistä. gin yliopiston matemaattis-luonnontie1990-luvun alussa Istolla diagnosoitiin masennus. Hän on voinut ISTON ELÄMÄSTÄ SEN SIvaihtelevasti sen jälkeen. Hyviä JAAN tuli täysin erilaista kuin ystäviäkin elämässä on, mutta – PAHINTA YKSINÄISYYDESSÄ esimerkiksi hänen ikätovereiljokin puuttuu. laan. Hän asui neljännesvuosiPahinta yksinäisyydessä on ON TOIVOTTOMUUDEN TUNNE. sadan äitinsä kanssa kaksin, tätoivottomuuden tunne, Isto TUNNE SIITÄ, ETTÄ KUKAAN EI VÄLITÄ. tä hoitaen. sanoo. Tunne siitä, että kukaan Aluksi Istolla oli hyvin ei välitä. mahdollisuuksia opiskelun tai – Yksinolemisessa on töiden jälkeisiin menoihin ja harrastukteellisessä tiedekunnassa matematiikkaa, sinänsä paljon hyvääkin, ja siihen siin. Jossain vaiheessa äidin syömisestä tietotekniikkaa ja tilastotiedettä muutatottuu, jos on pakko. Mutta yksinäisyytai ruoanlaitosta ei kuitenkaan enää tullut man vuoden, mutta huomasi pian, ettei dessä ei ole mitään hyvää. Olen vasta mitään. Iston täytyi alkaa huolehtia äidin ala tunnu omalta. myöhemmin ymmärtänyt, miten totaaruokkimisestakin. Isto piti välivuoden ja ryhtyi sen lisesti äidin sairaus mullisti elämäni. – Olin aika sidottu kotiin. Kaverit eivät jälkeen opiskelemaan optikko-opistossa. Ihminen tottuu ja sopeutuu mihin vain, aina ymmärtäneet, kun en kivan bändi– Minusta piti tulla optikko. Kävin kun on pakko. keikan jälkeen voinutkaan jäädä baariin optikkokoulua jonkin aikaa, olin työharIsto miettii, millaista elämä olisi voinut yhdelle olulle. En koskaan kertonut heille joittelussakin, mutta huomasin, ettei olla, jos asiat olisivat menneet toisin. äidistä, sanoin vain, että pitää mennä. sekään ollut sitä, mitä haluan tehdä Miten varhaisessa vaiheessa hänen Äidin ensimmäisen sairaalajakson loppuelämäni. elämäänsä asiat lähtivät menemään – jälkeen Isto asui poissa kotoa vain Sotilaspalveluksensa jälkeen Isto väärään suuntaan. kerran. Hän yritti irtiottoa ja muutti oli kesä- ja iltatöissä valokuvavalmis– Olisin halunnut hiukan paremman työpaikan työsuhdeasuntoon. Ei mennyt tamossa. Työn piti olla väliaikaista, suunnan. Olisin halunnut elämääni kauaakaan, kun äiti joutui sairaalaan. mutta lopulta hän jäi valokuvavalmisenemmän sen kaltaisia ihmisiä kuin – Äidin ja veljen suhde ei ilmeisesti tamoon töihin yli 12 vuodeksi. Työ ei muutamat hyvät ystäväni ovat. Oman toiminut. Jouduin palaamaan kotiin. aina innostanut, mutta työkaverit olivat perheen. Tuntuu, että suurin osa Iston hoitovastuu äidistä loppui vasta mukavia, ja Isto viihtyi. Lamavuonna elämääni on jäänyt elämättä. vuonna 1998, kun tällä todettiin aivo1992 yritys saneerattiin myyntikuntoon. Elämästä selviytymisessä Istoa ovat kasvain. Leikkaus halvaannutti hänet Isto sai potkut. auttaneet hyvien ihmissuhteiden lisäksi puoliksi, ja äiti joutui loppuelämäkseen Pitkän työttömyysjakson jälkeen myös FinFami Uusimaa ry – Omaiset pysyvästi sairaalahoitoon. Skitsofrenian nykyinen työpaikka Työväen arkiston mielenterveyden tukena. lisäksi hänelle ilmaantui myös demenarkistonhoitajana löytyi sattumalta. Isto – Olen saanut uusia ystäviä, ja ensimtian oireita. oli menossa tapaamaan työpaikkavalmäistä kertaa pääsin puhumaan äidin Iston ääni murtuu. mentajaansa Helsingin Työväentalolle, sairaudesta. Sitä ei tarvinnut hävetä. –Se tuntui niin hirveältä, että psyykmutta astui vahingossa sisään väärästä Isto uskoo, että valoisampi aika on kisen sairauden lisäksi ihminen sairastuu ovesta. Yllättäen oven takaa löytyi töitä. tulossa. fyysisesti. Äidin ensimmäiset vuodet Työsuhde on nyt Iston elämän toiseksi – Elämänsä suuntaa voi vieläkin sairaalassa olivat jotakuinkin okei, mutta pisin. muuttaa. Sitä kovasti yritän. eihän se sängyssä makaaminen tee kenel– Tännekin olen vain ajatunut. En ole Teksti Meri Eskola lekään hyvää. löytänyt sitä vieläkään, mitä haluaisin Viimeiseen saakka vanhin poika koki, elämässäni tehdä. Kuvat Marika Finne – Isä ei ollut mikään helppo ihminen. Perheessämme oli ahdistava ilmapiiri jo ennen äidin sairastumista, ongelmista ei puhuttu. Lapsuuteni oli kuitenkin ihan hyvä. Alussa Iston välit isään ja tämän uuteen vaimoon olivat suhteellisen hyvät. Mutta sitten pariskunta muutti Helsingistä 300 kilometrin päähän asumaan, eikä isä ollut aktiivinen ihmissuhteiden ylläpitäjä. – Veljen kanssa kävimme heillä kerran tai kahdesti kesässä. Kerran yritin isän kanssa jutella äidin tilanteesta – tai meidän, minun tilanteestani – mutta aihe ei ottanut tulta alleen. Vuonna 2009 isä kuoli. Juttelutilaisuutta ei enää tule. 4/2015 että äiti kuitenkin eli elämäänsä. – Kyllä sen huomasi, että hänellä oli suurta tuskaa sisällään, mutta hän nautti hyvästä ruoasta ja kukista. Oli iloinen välillä. Kolme vuotta sitten äiti kuoli, 82-vuotiaana. – Se oli minulle todella rankka paikka. Äiti kuoli kahdesti; ensin äitinä sairastuttuaan, ja nyt uudestaan. Viimeiseen saakka odotin jonkinlaista ihmeparantumista skitsofreniasta, mutta nyt sekin toivo on kuollut, Isto sanoo hiljaa. 13
KOLUMNI Jaana Humalto, järjestösuunnittelija, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry Tahtomattaan yksin J KUVA: MARIKA FINNE okaiselle meistä on tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi. Ilman virallista omaishoidontukea mielenterveysomainen Haluamme, että meistä välitetään ja että seuramme ei saa tukipalveluja tai vapaapäiviä, jotka mahdollistavat omaa koetaan tärkeäksi. Kaipaamme ympärillemme läheisiä, elämää voimauttavien asioiden ylläpitämisen. Vaikeista asioista joiden kanssa voimme jakaa voi olla hankala puhua ja omat voimailot ja onnen hetket. Yhtä varat eivät välttämättä riitä ystävyyssuhlailla toivomme ystävyydestä teiden ylläpitoon. rohkaisua ja tukea vaikeisiin elämänJärjestöillä on mahdollisuus toimia tilanteisiin. yksinäisyyden katkaisijoina. Järjestöt Vaikka ympärillämme olisi monta tarjoavat matalan kynnyksen periaatsydänystävää, joskus kannattaa teella vapaaehtois- ja vertaistukitoimiettiä päinvastaista tilannetta: Miltä mintaa, josta voi saada innostavaa teketuntuisi, jos ympärillä ei olisi läheisiä? mistä itselleen, apua omaan elämäntilanEntä jos ei voisi kulkea elämän yläteeseensa ja uusia ystäviä. Järjestöt tarjoja alamäkiä kenenkään kanssa? Jotkut avat sosiaalisen toiminnan verkoston, ovat tahtomattaan yksin. jossa yksinäinen voi löytää ystäviä. Yksinäisyyden mittaamiseen ei Ehkäistään yksinäisyyttä yhdessä: ole jokaiseen tilanteeseen sopivaa ollaan ystävällisiä kaikille, otetaan muottia. Yksin viihtyvä ihminen ei jokainen huomioon ja kohdellaan toisia, ole automaattisesti yksinäinen ja sosiniin kuin toivomme itseämme kohdelaaliselta näyttävän ihmisen elämä voi tavan. Kysytään, mitä läheiselle, koulutoolla kavereiden verkostosta huoliverille tai työkaverille kuuluu ja otetaan matta yksinäistä. ennakkoluulottomasti uudet ihmiset Yksin oleminen on positiivista mukaan joukkoon. Keksitään yhdessä silloin, kun se on ihmisen ratkaisuja yksinäisyyden oma valinta. Yksinäilieventämiseen, sillä YKSINÄISYYS ON EI-TOIVOTTU syys on ei-toivottu olotila pienillä teoilla ja ympärillä OLOTILA SILLOIN, KUN IHMINEN TUNTEE silloin, kun ihminen olevien ihmisten huomioiITSENSÄ NÄKYMÄTTÖMÄKSI, VAIKKA HALUAISI tuntee itsensä näkymätmisella läheisen kuormittömäksi, vaikka haluaisi tunut olo voi helpottua. TULLA NÄHDYKSI. tulla nähdyksi. Ollaan suvaitsevaisia Haasteelliset elämänerilaisille elämäntilanteille tilanteet voivat altistaa yksinäisyydelle. Mielenterveysomaishoityöelämässä ja näytetään, että todellinen vahvuus piilee erilaitajan roolin sitovuutta ja läheisen sairastumisen vaikutuksia suuden ja välittämisen ymmärtämisessä. omaisen elämään ei usein ymmärretä. Omaishoitaja saattaa Ei jätetä ketään yksin, sillä jokainen tarvitsee ystävän. Vaikka huolehtia läheisensä arjen sujumisesta oman hyvinvointinsa yksinäisyys kohtaisi ketä tahansa meistä jossain elämämme kustannuksella. Huoli sairastuneen läheisen tilanteesta voi vaiheessa, ei vaivuta epätoivoon. Aina on tilaa muutokselle, ja altistaa omaisen masennukselle ja tätä kautta yksinäisyyden kuten sanotaan, mahdottomassa on mahdollisuus. lisääntymiseen. Meidän järjestössämme ovet ovat auki kaikille. 14 4/2015
GALLUP Yksinäinen, uskalla kääntyä jonkun puoleen Tässä numerossa olemme lähestyneet yksinäisyyttä eri näkökulmista. Aihe on jollakin tapaa tuttu meille jokaiselle. Yksinäisyyteen auttaa, jos on joku, jolle puhua. Jos ihminen kokee olevansa aivan yksin, voi yhteyden saaminen muihin tuntua mahdottomalta. Katugallupimme mukaan kenenkään ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon. Tukea on saatavilla, kunhan vain uskaltaa ottaa askeleen muita kohti. Kysyimme Helsingin vilinässä vastaantulijoiden kokemuksia yksinäisyydestä. 1. Mikä auttaa yksinäisyyteen? 2. Minkä ystävällisen eleen tai teon olet kokenut viime aikoina? 3. Mitä haluaisit sanoa jollekin, joka on yksinäinen? Sirkku Virkkunen Eeva Mäkinen 1. Yksinäisyyteen auttavat läheiset ja ystävät. 1. Seura, eläimet, rakkaus. On tärkeää, ettei tunne olevansa yhteiskunnan ulkopuolella, vaan on ihmisiä, joille soittaa. 2. Edellisenä päivänä sain halauksen yksivuotiaalta lapsenlapseltani. 3. Vaikea kysymys. Yritä etsiä itsellesi ystäviä, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Mikko Kurronen 1. Kaverien tapaaminen auttaa. Myös seurakunnalta tai oman kaupungin palveluista voi saada apua. 2. Tänään äitini muisti toisen nimeni nimipäivän. 3. Jaksamista. 4/2015 2. Eilen tuntematon ihminen halasi minua työpaikalla. 3. Ei kannata vaipua epätoivoon. On numeroita, joihin voi soittaa, kuten Helsinki Missiolla. Jos vain uskaltaa avautua, ihmiset tulevat vastaan. David Crichton 1. Muut ihmiset ovat kaikista tärkein asia, ystävät ja perhe. 2. En muista tarkkaan mitään yksittäistä elettä, mutta minulla on kivoja ihmisiä ympärilläni. 3. Yksinäisen olisi tärkeää uskaltaa kääntyä jonkun puoleen. Suomessa on paljon tuki- ja vertaisryhmiä, joissa yksinäisyydestä voi puhua. Kaarina Leiramo 1. Yhteisöllisyys, toisten hyväksyminen ja toisista välittäminen. 2. Minä ja mieheni yritämme aina ymmärtää ja olla loukkaamatta toisiamme. 3. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää saada yhteys muihin, jos ei muuten niin esimerkiksi seurakunnan kautta. Sieltä pitäisi saada vilpitöntä apua ainakin toivon niin. Koonnut: Marika Finne ja Veera Nurmenniemi 15
VOIKO YKSINÄISYYTEEN KUOLLA? Suomessa on 400 000 yksinäistä. Meistä jokainen voi lievittää toisen yksinäisyyttä huomioimalla kanssaihmiset arjessa. V astaus otsikon kysymykseen on kyllä. Chicagon yliopiston professori John T. Cacioppon tutkimusryhmän mukaan yksinäisten ihmisten elinajan odote on muita ihmisiä lyhyempi. Koettu yksinäisyys on vaarallisempaa kuin ylipaino ja yhtä vaarallista kuin tupakointi. Tämä johtuu siitä, että yksinäisyys heikentää immuunipuolustusjärjestelmää, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja muuttaa aivojen hormoni- ja stressinsäätelymekanismeja. Suomessa on 400 000 yksinäistä ihmistä. Yksinäisyys on tasapuolista, lähes kaikki ihmiset ovat jossain elämänsä vaiheessa yksinäisiä jollakin tasolla. Yksinäisiä on kaikenikäisiä, miehiä ja naisia ja kaikissa sosiaaliluokissa. Keskitasoa enemmän yksinäisyyttä kokevat kuitenkin nuoret aikuiset ja vanhemmat ihmiset. Myös maahanmuuttajat kokevat kantaväestöä enemmän yksinäisyyttä. YKSINÄISYYS ON ERI ASIA KUIN YKSIN OLO. Vapaaehtoinen yksin olo voi tukea itsenäisyyttä, mutta negatiivinen yksinolo eli yksinäisyys on ahdistavaa. Yksinäisyys on subjektiivisesti koettu, kielteinen tunnetila, joka voi johtua muun muassa sosiaalisten suhteiden laadusta ja/tai määrästä. Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista, ja se voi liittyä esimerkiksi elämäntilanteeseen. Yksinäisyys voidaan luokitella eri tavoin, esimerkiksi emotionaaliseen ja 16 sosiaaliseen yksinäisyyteen. Emotionaalista yksinäisyyttä kokevalla ihmisellä voi olla suurikin ystäväpiiri, mutta hänellä ei ole yhtään ystävää, jonka kanssa hän voisi jakaa sisäisen maailmansa. Niina Junttilan väitöstutkimuksen mukaan pojat kokivat tyttöjä enemmän emotionaalista yksinäisyyttä. Parisuhteessakin elävät ihmiset voivat kokea emotionaalista yksinäisyyttä, jos suhteesta puuttuu läheisyys ja yhteys puolisoiden välillä. Sosiaalista yksinäisyyttä kokevalta henkilöltä ystävyyssuhteet ja verkostot puuttuvat. Ihmisellä voi olla kokemus, että ei kuulu mihinkään ryhmään. Krista Lagus luokittelee yksinäisyyden eristäytyneisyyteen, piiloyksinäisyyteen ja torjutuksi tulemiseen. Eristäytynyt ei syystä tai toisesta pääse tapaamaan muita ihmisiä, vaikka haluaisi. misesta. Kyseessä voi olla myös koulutai työpaikkakiusattu henkilö. Tiedetään, että yksinäisyys periytyy. Jos vanhemmilla on sosiaalisia kontakteja vähän, usein lapsellakin on. Ujouskin voi periytyä ja se voi hankaloittaa sosiaalisten suhteiden luomista. VIIMEISEN 25 VUODEN AIKANA on tutkittu yksinäisyyden aiheuttamia fyysisiä ongelmia, erityisesti Yhdysvalloissa. Toistaiseksi meillä on vähän tietoa siitä, miltä yksinäisyys tuntuu. Juho Saaren mukaan yksinäisyys vähentää uskoa omiin kykyihin, onnellisuutta, suunnitelmallisuutta ja aloitekykyä. Yksinäisyys taas lisää surullisuutta ja masentuneisuutta sekä aiheuttaa uniongelmia. Yksinäisyyteen liitetään myös ahdistuksen kokemuksia. Yksinäisyys tuntuu jopa fyysisenä kipuna. Koke- LYHYETKIN KOHTAAMISET VOIVAT OLLA YKSINÄISELLE IHMISELLE PÄIVÄN, VIIKON TAI KUUKAUDEN KOHOKOHTA. Piiloyksinäisen ympärillä voi olla isokin verkosto ihmisiä, mutta hän tuntee, ettei tule nähdyksi omana itsenään. Syyt tähän voivat olla erilaisia: omat vuorovaikutustaidot voivat ovat heikot, tai ihminen on työroolinsa vanki (esimerkiksi papit ja poliitikot). Torjuttu henkilö tulee kyllä nähdyksi omana itsenään, mutta muut kääntävät hänelle selkänsä. Tämä voi johtua henkilön ihonväristä, poikkeavista mielipiteistä tai seksuaalisesta suuntautu- mukset ja tunteet voimistuvat yksinäisyyden pitkittyessä. Eveliina Laitilan ja Piia Mäkisen opinnäytetyössä ”Yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden vaikutus toimintakykyyn” haastateltiin mielenterveyskuntoutujia. Haastateltavat kokivat, että suurin yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden aiheuttaja oli sairauteen liittyvät kokemukset. Myös negatiiviset kokemukset itsestä ja vaikeus ottaa yhteys 4/2015
Yksinäisyys on tasapuolista. Lähes kaikki ihmiset ovat jossain elämänsä vaiheessa jollakin tasolla yksinäisiä. muihin ihmisiin lisäsivät heillä yksinäisyyden tunnetta. Yksinäisyys ja ahdistuneisuus vaikuttivat haastateltavien toimintakykyyn useimmiten negatiivisesti. Toimintakyvyn aleneminen oli psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista. Seuraukset olivat yhdenmukaiset Saaren tutkimuksen kanssa. on paljon matalan kynnyksen toimintaa, johon voi osallistua nimettömänä ja vaikka vain kerran, jos toiminta ei olekaan mielekästä. Suomessa on tuhansia järjestöjä, joiden toimintaan pääsee mukaan viikoittain tai jopa päivittäin. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoiman alueellinen terveysja hyvinvointikyselyyn perustuvan YksiYKSINÄISYYDESTÄ PUHUMINEN on näisyys ja osallistuminen -julkaisun monesti vaikeaa. Yksinäisyys voidaan mukaan järjestötoimintaan aktiivisesti kokea itseaiheutetuksi, mikä vaikeuttaa osallistuvista henkilöissä on vähemmän avun pyytämistä entisestään. Lievittääkyksinäisiä kuin järjestötoiminnan ulkoseen omaa yksipuolella. näisyyttään on Pelkkä mukaYKSINÄISYYS ON ERI ASIA ensin ymmärretnaolo ei välttäKUIN YKSINOLO. tävä tai myönmättä poista yksinettävä olevansa näisyyttä, mutta yksinäinen. John T. Cacioppon mieleskontaktin ottaminen toiseen henkilöön tä yksinäisyyteen tulisi suhtautua kuten voi olla helpompaa toiminnan yhteymuihin biologisiin signaaleihin eli puutdessä. Jos kotoa lähteminen on vaikeata, tua niihin, kuten puutumme janoon tai on järjestöillä vapaaehtoisia kavenälkään. Lohdullista on, että yksinäisyyreiksi. Myös verkossa toimii erilaisia den ei tarvitse olla pysyvää. Kaikki ihryhmiä, joihin voi liittyä. Niissä voi pitää miskontaktit vähentävät sosiaalista yksi- yhteyttä muihin itselle sopivana ajankohnäisyyttä. tana. Ammattilaisten tarjoamaa, järjesJärjestöillä, kunnilla ja seurakunnilla tölähtöistä keskusteluapua on saatavilla 4/2015 monella eri paikkakunnalla. Vapaaehtoistyö on myös yksi tapa lievittää yksinäisyyttä. Vapaaehtoistyöllä voi saada sisältöä elämäänsä, tuntea olevansa merkityksellinen ja kuulua johonkin ryhmään. MEISTÄ JOKAINEN VOI LIEVITTÄÄ toisen yksinäisyyttä huomioimalla kanssaihmiset arjessa: naapurin tervehtiminen, bussikuskin kiittäminen, työ-, koulu- tai kurssikaverin huomioiminen, kaverille kilauttaminen, vapaaehtoiseksi lähteminen, tuntemattomalle hymyileminen. Olemalla myötätuntoisia voimme luoda yhteyden toiseen ihmiseen. Lyhyetkin kohtaamiset voivat olla yksinäiselle ihmiselle päivän, viikon tai kuukauden kohokohta. Yksinäisyys lievittyy vain toisen ihmisen läsnäololla, lääkkeillä sitä ei voi parantaa. Kirjoittaja Sari Arolinna on HelsinkiMission keskustelu- ja kriisiavun päällikkö, joka vastaa Nuorten Kriisipisteen, Krisjouren för Ungan ja ammatillisen seniorityön toiminnasta Helsingissä sekä Senioripysäkki-toiminnasta Helsingissä ja valtakunnallisesti. 17
PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Yksinäisyydestä Y KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ sämme tai läheisillemme tapahtuu? ksinäisyys on tämän päivän Onko tärkeää vain se, mitä kuuluu sana. Hyvin monet kärsivät minulle itselle? Suljemmeko silmämme siitä, mutta on myös henkija korvamme toisten henkilöiden avunlöitä, jotka eivät koskaan pyynnöiltä? Ehkä meidän olisi hyvä tunne yksinäisyyttä, vaan pysähtyä ajattelemaan myös sitä, mitä kaipaavat omaa rauhaa. läheisillemme ja ympäristömme asukYhteiskuntamme rakenne on muutkaille kuuluu. tunut huomattavasti viimeisen 60 vuoden aikana. Monta sukupolvea asuu enää Voisimmeko ja uskaltaisimmeko kysyä harvoin yhdessä. Yhden henkilön talouksuoraan, tarvitaanko apuamme tai haluaisia on taas nykyään runsaasti. Minusta sitko sinä tulla kuulluksi? Meidän saattaa olemme menettäneet yhteisöllisyyden olla vaikeata yht´äkkiä muuttaa totuttuja juuri tästä syystä. rutiineitamme, olemmehan me suomaYhteisöllisyyden puute aiheuttaa useille laiset tunnettuja vähäpuheisuudestamme meistä yksinäisyyttä ja ongelmia. Esimerja siitä, ettemme mielellämme puutu kiksi vanhat ihmiset joutuvat sairastuestoisten ihmisten asioihin. saan miettimään, mistä he saavat tarvittaTiedän, että mielenterveysongelmat essa apua. Toisaalta lapsiperheet joutuvat aiheuttavat paljon eristäytyneisyyttä ja miettimään lastenhoitokysymyksiä. Koska aikaisemmin asuttiin yksinäisyyttä sekä sairastuneelle että läheisille. Vieläkin häveperhekunnittain, näitä ongelmia ei ollut. Kuten tiedämme, kehitään sairautta, vaikka sille ei voi mitään. Tosin tämän päivän tystä ei kuitenkaan voi kaikilta osin muuttaa, vaan joudumme hoitomenetelmät ovat niin hyviä, etteivät mielensairaudet enää miettimään uusia keinoja saavuttaaksemme tämän päivän yhteiaiheuta sellaisia vaikeuksia kuin entisaikaan. Toivoisinkin, että söllisyyden. voisimme vihdoin On hämmästytpäästä turhasta häveliTOIVON, ETTÄ OTAMME ASIAT ROHKEASTI ESIIN tävää, että yksinäiäisyydestä ja leimautusyys koskettaa niin misesta. JA KESKUSTELEMME MIELENTERVEYSASIOISTA AINA monia ihmisiä. Nyt Mielestäni niistä TILAISUUDEN TULLEN. on nostettu esiin pääsee vain siten, esimerkiksi poikien ja että otamme asiat nuorten miesten yksinäisyys. Todella hälyttävältä kuulosti myös rohkeasti esiin ja keskustelemme mielenterveysasioista aina uutinen, jonka mukaan pienten lasten puheenkehitys on viivästilaisuuden tullen. Kun toimimme näin, asiat arkipäiväistyvät tynyt, koska vanhemmat eivät ehdi seurustella lastensa kanssa ja liiallinen pelko sairastunutta ja hänen läheisiään kohtaan riittävästi, vaan viettävät aikaansa sosiaalisessa mediassa. Aihehälvenee. Onhan kysymys sairaudesta, joka ei todellakaan uttaako puheenkehityksen viivästyminen myöhemmin lapsissa tartu. Uskon, että näin toimien voimme myös ehkäistä monen yksinäisyyttä ja syrjään vetäytymistä, jos sosiaalinen kanssakäyhenkilön syrjäytymisen, ja siten vähennämme heidän yksinäiminen kotona on vähäistä? Onko niin, että meistä yhä useamsyyttään. malla on kavereita vain netissä? Tekeekö sähköinen media Yksinäisyys tuntuu usein hyvin musertavalta ja varsinkin meistä entistä yksinäisempiä, vaikka pyrkimys olisi saada sitä pitkien pyhänaikojen aikana se vielä korostuu. Ihminen ajatkautta uusia ystäviä ja kontakteja? Jääkö normaali kanssakäytelee usein, että mikä vika minussa on, kun en ole saanut minen tapahtuvaksi vain välineiden avulla? On todella vaikea ystäviä tai minulla ei ole perhettä. luoda pysyviä ystävyyssuhteita ainoastaan verkon kautta, sillä Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole vastausta. Toivon kukapa haluaisi kertoa kaikki tunteensa ja tapahtumansa laitkuitenkin, ettei kenenkään tarvitsisi potea yksinäisyyttä, vaan teiden välityksellä. Ja mihin tuolloin jää kosketus ja halaukset? että me yksilöinä ja järjestönä pystyisimme osaltamme helpottaToisaalta pohdin, kasvattaako nykymeno meistä enemmän maan lähimmäistemme yksinäisyyden tunnetta. itsekkäitä ja emmekö enää välitä siitä, mitä ympäristösRauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille. 18 4/2015
Hei! ONKO AVIO/AVOPUOLISOLLASI PSYYKKINEN SAIRAUS JA OLET ITSE 20-65-VUOTIAS? Teen väitöstutkimusta psyykkisesti sairaiden puolisoista. Tutkimus käsittelee elämänkatsomuksen merkitystä ja parisuhteeseen sitoutumista, kun puolisolla on mielenterveysongelmia. Elämänkatsomuksesi voi olla uskonnollinen, mutta tämä ei ole osallistumisen edellytyksenä. Toteutan tutkimuksen haastattelemalla. Haastatteluissa saamaani aineistoa käsittelen luottamuksellisesti ja ainoastaan tutkimuskäyttöä varten. Ilmoittaudu haastatteluun lähettämällä yhteystietosi sähköpostiini jonna.ojalammi@helsinki.fi tai numeroon 045 619 0018. Vastaan arkisin myös tutkimustani koskeviin kysymyksiin. Haastattelut aloitan tammikuussa 2016 ja tarvittaessa jatkan syksylle 2016 asti. Tutkimukseni ohjaajana toimii professori Auli Vähäkangas. Tervetuloa osallistumaan: vaikutetaan siihen, että psyykkisesti sairaiden puolisoita voitaisiin kohdata asiantuntemuksella! Ystävällisesti Jonna Ojalammi TM Käytännöllisen teologian osasto Helsingin yliopisto ZZZNRNHPXVNRXOXWXVÀ 4/2015 19
YKSINÄISYYS SATUTTAA Kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila on tutkinut lasten ja nuorten yksinäisyyttä. Hänen mukaansa aikuisten tulee olla erityisen huolissaan näkymättömiksi, huomaamattomiksi ja tarpeettomiksi itsensä kokevista lapsista ja nuorista. ”L äksin aamulla Helsingistä, olin jo tarpeeksi yksin, etten kokenut itseäni yksinäiseksi enää.” (Pentti Saarikoski, 1967, Aika Prahassa.) Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin oleminen. Erityisesti onnelliVXXWHHQMDOXRYXXWHHQOLLWW\YlVWlÁRZ teoriastaan tunnettu psykologi Mihály Csíkszentmihályin mukaan ”toisista erossa oleminen on sekä jäätävää että virkistävää”. Tästä on helppo olla samaa mieltä – jäätäväksi yksin oleminen muodostuu silloin, kun se on ahdistavaa yksinäisyyttä. Virkistäväksi silloin, kun se on kaivattu, toivottu, mukava ja rentouttava olotila. Yksin olemisen ja yksinäisyyden yhteys on vähän samankaltainen kuin esimerkiksi kyynelten ja surullisuuden. Jos olet kukaan ei kysy reseptiä. Ahdistavana koettu yksinäisyys on seurausta sosiaalisesti tai emotionaalisesti tyydyttävien ihmissuhteiden puutteesta tai irrallisuuden ja erilaisuuden tunteesta. Pitkään jatkunut yksin oleminen saattaa johtaa yksinäisyyteen. Samoin kuin pitkään jatkunut yksinäisyys voi johtaa yksin olemiseen ja eristäytymiseen. Subjektiivisina tunteina ja objektiivisina tiloina nämä kaksi ovat kuitenkin erilaisia, eivätkä ne välttämättä esiinny yhtäaikaisesti. Toisin sanoen ihminen voi olla yksinäinen myös suuressa joukossa tai tiiviissä parisuhteessa. Toisaalta yksin ollessaan ihminen ei välttämättä koe yksinäisyyttä. Sekä yksin olemisella että yksinäisyyden kokemuksella on todettu olevan ikäviä seurauksia henkilön hyvinvoinnille. – SATA PUHELINNUMEROA EI AUTA, JOS KUKAAN EI IKINÄ SOITA OMAAN PUHELIMEESI JA KYSY, MITÄ KUULUU. surullinen, saatat itkeä. Voit olla surullinen ilman itkuakin. Itkeä voi myös muista syistä kuin surusta. Esimerkiksi ilosta tai onnesta. Samalla lailla yksinäisyyttä voi kokea olleessaan yksin. Yksin voi olla ilman, että kokee olonsa yksinäiseksi. – Sata puhelinnumeroa ei auta, jos kukaan ei ikinä soita omaan puhelimeesi ja kysy, mitä kuuluu. Oma minuus on kuin ruoka, jonka kokkaamiseen käytät tuntikausia ja jonka vieraat sitten joko sylkevät pihalle tai peittävät ketsupilla: 20 Näistä kahdesta yksinäisyys on kuitenkin huomattavasti voimakkaampi indikaattori myöhemmälle ahdistuneisuudelle, masennukselle, itsetuhoisuudelle, psyykkisille sairauksille, fyysiselle terveydelle ja koulutus- ja työuran katkeamiselle. – Yksinäisyys ennustaa myöhempää ahdistuneisuutta, masennusta, itsetuhoisuutta ja heikompaa fyysistä terveyttä, kertoo lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Niina Junttila. 4/2015
– Noin vuosi sitten ysillä minulla todettiin masennus, jonka pääsyynä luultavasti yksinäisyys. Pidin itseäni huonona ihmisenä, johon kukaan ei halua tutustua. Kaikki näytti harmaalta, enkä jaksanut enää olla ihmisille ystävällinen, koska en saanut minkäänlaista vastakaikua, kertoo eräs yksinäisyyttä kokenut nuori. TILAPÄISESTÄ YKSINÄISYYDESTÄ MUODOSTUU helposti koko elämän mittainen ahdistava olotila. Helsingin Sanomien kyselyssä 40-60-vuotiaista aikuisista yksinäisistä noin kolmasosa oli ollut yksinäinen jo lapsuudestaan saakka. Yli puolet kertoi yksinäisyytensä alkaneen viimeistään nuoruudessa. Kun yksinäisyys jatkuu pitkään, muuttaa se ihmisen syy-selitysmalleja normaalisti itseään suojelevista malleista omaa itseä tuhoaviin malleihin. Pitkään yksinäisyydestä kärsineet ihmiset ajattelevat onnistumistensa johtuvan ulkopuolisista ja tilapäisistä tekijöistä. He esimerkiksi uskovat, että saivat kutsun kaverin syntymäpäiville ainoastaan sattumalta tai siksi, ettei häntä juuri sillä kerralla kehdattu jättää kutsu- matta. Samassa tilanteessa muut selittävät kutsunsa sillä, että ovat muiden mielestä mukavaa ja mieluista seuraa. Käänteisessä eli ulkopuolelle eristämisen tilanteessa kroonisesti yksinäisten mielestä syy on pysyvä, kontrolloimaton ja heissä itsessään. He ovat mielestään huonoja, epäonnistuneita, ikävystyttäviä ja ajattelevat, että tulevat sellaisia aina olemaankin. Tällöin vallitsevana tunteena on voimakas ahdistus, masennus, epätoivo ja suru. Muut ihmiset selittävät vastaavan tilanteen sattumilla ja ulkoisilla tekijöillä eli esimerkiksi sillä, että heillä oli muuta KRISTIAN TERVO 4/2015 21
tekemistä tai posti hukkasi kutsun. emotionaalista yksinäisyyttä yleisempää. Kun yksinäisyys muuttuu osaksi omaa Pojat toivovat, että heillä olisi joku identiteettiä, alkavat sosiaaliset tilanteet ystävä, johon he voisivat luottaa, joka tuntua uhkaavilta. Yksinäinen rakentaa kuuntelisi, olisi tarvittaessa läsnä ja joka itselleen kilven, joka suojaa vaarallipitäisi heitä tärkeinä ihmisinä. Liian seksi koetuilta tilanteilta. Sama kilpi estää harvoin pojat kuitenkaan kertovat tästä aloitteet ja kontaktit, joiden pohjalta ääneen, ellei joku asiasta aivan varta uusia ystävyys- ja kaverisuhteita saattaisi vasten kysy. Perinteisen pojan malliin mahdollistua. eivät kuulu Pitkään jatkuläheiset ystä– ON TÄRKEÄTÄ PUHUA neeseen yksivyyssuhYKSINÄISYYDESTÄ JA KERTOA, MILTÄ teet vaan näisyyteen TUNTUU. linkittyy valihelpommin tettavan usein miellämme sosiaalisia pelkoja, ahdistuneisuutta, heidät isoihin ja äänekkäisiin ryhmiin. masennusta, kotiin tietokoneen äärelle – Yksinäisyys tuntui todella pahalta, linnoittautumista ja monenlaista itsetusellaiselta pakahduttavalta. Aloin olla hoista käyttäytymistä. näkymätön: en puhunut kotona tunteis– Annoin periksi, kun oli helpompi tani, en luottanut isääni enkä näyttänyt olla yksin kuin pettyä jatkuvasti. Mitä aidosti tunteitani. Iltaisin itkin mahdolpieni lapsi osaa tehdä, kun kukaan ei lisimman hiljaa sängyssäni, ettei kukaan huomaa, että on yksin. Siinä vain kasvaa vain kuule. Yritin olla kotona niin kiltti ympärille muuri ja sen sisällä voi kuvitella kuin mahdollista, ja ulkomaailmalle näytolevansa suojassa haavoilta. telin ”hyvin mulla menee” -tyyppiä. Ei kuitenkaan voida sanoa, että yksiNoin puolella lapsista ja nuorista näisyys olisi aina syy masennukselle. yksinäisyys on sekä sosiaalista että Yksinäisyys voi olla myös seurausta emotionaalista ja jatkuu pidempään masennuksesta. Erityisesti nuoruusiässä kuin vuoden. Näistä näkymättömäksi, käy valitettavan usein niin, että kaverit huomaamattomaksi ja tarpeettomaksi kaikkoavat masentuneen nuoren ympäitsensä kokevista lapsista ja nuorista riltä. Kuten aikuisten myös nuorten aikuisten on syytä olla huolissaan. masennukseen kuuluu vetäytymistä, eristäytymistä ja aloitekyvyn puutetta. Kaikki YKSINÄISTEN LASTEN JA NUORTEN edellä mainitut sekä esimerkiksi harrasauttamiseen löytyy monenlaisia vinkkejä tusten lopettaminen tai koulunkäynnin ja ehdotuksia. Vanhemmat voivat auttaa väheneminen ovat omiaan yksinäisyyden lasta löytämään jonkin uuden mukavan kehittymiselle. harrastuksen. He voivat myös viedä ja Masentunutta nuorta voidaan pitää kannustaa lasta erilaisiin kerhoihin, lapmyös ”outona” tai erilaisena ja suojelsille ja nuorille suunnattuihin tilaisuuklakseen omaa ”normaaliuttaan” muut siin tai auttaa häntä osallistumaan vanuoret karttelevat hänen seuraansa. paaehtoistyöhön ja -toimintaan. Ilman Masennus loppuu tai ainakin lievenee kaveriakin voi lähteä elokuviin, konsertjossakin vaiheessa, mutta ulkopuoliteihin, näyttelyihin, ulos kävelylle, lensuuden tunne ja sitä kautta yksinäisyys kille tai vaikkapa punttisalille. Vaikka saattaa jäädä pysyväksi olotilaksi. heti ei uskaltaisi osallistua muiden keskusteluihin ja yhteiseen toimintaan, opNOIN VIIDESOSA LAPSISTA JA pii sosiaalisten suhteiden mekanismeja NUORISTA on jossakin vaiheessa koumyös muita tarkkailemalla. luikäänsä sosiaalisesti tai emotionaalises– Aina on joku kuka välittää, sisko, ti yksinäinen. Sosiaalisesti yksinäinen kai- veli, vanhemmat, kaverit. Aina on joku. paa kaveriporukkaa, jonka kanssa aikaan- Kaikki aina sanovat niin, mutta oikeasti sa viettää, kun taas emotionaalisesti ykse pitää paikkansa. Jokainen omistaa sinäinen toivoo ystävää, joka kuuntelisi, jonkun, joka välittää. On tärkeetä puhua ymmärtäisi ja johon voisi luottaa. siitä ja kertoa, miltä tuntuu. YksinäisyySosiaalinen yksinäisyys koskettaa yhtäteen on ulospääsytie. läisesti sekä tyttöjä että poikia, mutta Päämääränä on, että yksinäinen saisi emotionaalinen yksinäisyys on suomalisää sosiaalisia verkostoja ja ympärislaisilla pojilla, kuten myös aikuisilla töjä, joissa tutustuminen muihin sekä miehillä, selvästi tyttöjen ja naisten kaveri- ja ystävyyssuhteiden löytä22 minen olisi aiempaa mahdollisempaa. Tarkoituksena on myös, että esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta yksinäinen saisi vahvistusta sille ajatukselle, ettei hän ole merkityksetön, mitätön tai jotakin, jonka olemassaolon loppumista kukaan ei edes huomaisi. Merkityksellistä on tunne siitä, että on ihmisenä tärkeä, jollekin ainutlaatuinen ja arvokas, ja saa kokea onnistumisen tunnetta. Terveydestä huolehtimalla, liikunnalla ja erilaisilla kulttuuritapahtumiin osallistumisella haetaan parempaa hyvinvointia. Näiden avulla saadaan kokemuksia asioista, jotka saavat tuntemaan hyvää oloa, vähentävät tylsistymistä ja parantavat mielialaa. Myös lemmikki voi auttaa. Lemmikki on jotakin, jota voi halata ja jolle voi kertoa omista ajatuksista ja tunteista. Samalla se myös tarvitsee juuri sinua ja sinun huolenpitoasi. Näillä keinoilla voidaan saada onnistumisen elämyksiä ja tarpeellisuuden kokemuksia sekä hankkia mahdollisuuksia kaveri- ja ystävyyssuhteiden löytämiseen. Jotta ystävyyssuhteet säilyisivät ja jotta ne muodostuisivat niin tärkeiksi, että lähtisivät vähitellen vähentämään lapsen tai nuoren yksinäisyyttä, on yksinäisen kuitenkin opittava taitoja ja omaksuttava käyttäytymistä, joka mahdollistaa solmittujen suhteiden ylläpidon. Yksinäisyydestä ja sen ikävistä seurauksista irti pääsemiseen lapset ja nuoret tarvitsevat usein aikuisten apua. YKSINÄISYYTEEN ON ULOSPÄÄSYTIE. – Hakekaa apua, olkaa rohkeita. Minä en ollut, ja nyt olen tehnyt asioita, joista en todellakaan ole ylpeä. Avun hakeminen ei ole heikkoutta. Toivon, että teitä autetaan. Menkää terkkarille juttelemaan! Kenenkään ei pitäisi joutua kärsimään yksinäisyydestä, se on yhtä helvettiä! Hae apua, vielä ei ole liian myöhäistä. Voimia ja jaksamista! Tekstissä olleet lainaukset ovat Niina Junttilan kirjasta Kavereita nolla, joka kertoo yksinäisyydestä sekä tutkimusten että lasten ja nuorten omien kertomusten valossa. Teksti Niina Junttila, kasvatuspsykologian dosentti, Turun yliopisto 4/2015
KOLUMNI Mari Niemi Olen yhä matkalla P KUVA: MARIKA FINNE alaan mielessäni kesään 13 vuotta sitten. Se oli suljettiin yhteistuumin pimeään, koska luokkatoverit halusivat kesä, jonka jälkeen kaiken kuului muuttua. Syksyllä nähdä, miten reagoin. Toisinaan sain myös nyrkistä, jos satuin alkaisi peruskoulu, jota varten oli hankittu vaaleanviemään juuri sitä ilmatilaa, joka oli varattuna jollekulle toiselle. punainen reppu ja kaikki Koin häpeää ja kiukkua, enkä ehkä tarpeellinen sen täytsiksi puhunut asiasta edes omille teeksi. Sain uusia vaatteita vanhemmilleni. ja pyöränkin. Kaikki tuntui olevan Elin suurimmaksi osaksi päiviäni täydellistä. Matka sai alkaa. haavemaailmassa. Ajattelin lasten Luvassa oli kuitenkin myös käytöksen minua kohtaan olevan oikeumuutos, joka painaa mieltäni yhä. tettua ja muuttumatonta. Minut oli Ainoa ystäväni muutti naapuristarkoitettu olemaan yksin. tani paikkaan, jota en ole vielä tähän Elämäntavaksi muodostunut piirpäivään mennessä saanut tietooni. täminen oli keino purkaa yksinäiOlin surullinen, sillä enää ei ollut syyttäni. Vanhempani yrittivät saada ketään, kenen kanssa voisi maata riipminua erilaisiin harrastuksiin, mutta pukeinussa ja syödä jäätelöä. itse halusin niistä pois. Jäin ulkopuoliKesä loppui ja peruskoulun ensimseksi jokaisessa yhteisössä, johon tutusmäinen päivä koitti. Ympärilläni oli tuin. Ahdistus ja pelko olivat jatkuvasti vain tuntemattomia kasvoja. Minua läsnä. pelotti. Luokallani suurin osa oli jo 11-vuotiaana muutos iski jälleen. entuudestaan tuttuja toisilleen, mutta Huomasin luokallani tytön, joka oli minä olin kaikille uusi. Viereisessä kaveria vailla. Menin hänen luokseen, koulussa olisi ollut edes muutama avasin suuni ja muutamassa viikossa tuttu, mutta en ollut oikeuhuomasimme olevamme tettu pääsemään sinne erottamattomat. YksinäiKOIN HÄPEÄÄ JA KIUKKUA, ENKÄ EHKÄ vanhempien kovasta syys katosi, sillä minulla oli yrityksestä huolimatta. ystävä. SIKSI PUHUNUT KIUSAAMISESTA EDES OMILLE Siitä lähtien elin neljä Seuraavien vuosien VANHEMMILLENI. pitkää vuotta ilman yhtäaikana olen matkani aikana kään ystävää. kärsinyt monia kiusaamisMukaan kuvioihin astui myös kiusaaminen. Sain muilta jaksoja ja erilaisia mielenterveyden ongelmia, mutta koskaan luokkalaisiltani osakseni henkistä väkivaltaa ja mustelmiakin. minun ei enää tarvinnut kohdata niitä yksin. Minulla oli tuki Minut pyydettiin pihaleikkeihin vain, kun opettaja niin määräsi. ja turva, joka puolusti minua, kun olin itse henkisen romahPulpettipareja arvottaessa suurin häviäjä oli hän, joka joutui duksen rajamailla. Halasi, kun oli tarve ja kuunteli, kun oli parikseni. Minusta valehdeltiin opettajalle ja rangaistuksena sain murheita. Ystäväni auttoi muitakin ympärilläni ymmärtämään, jälki-istuntoja. Vanhemmilleni en näistä koskaan kertonut. miten tärkeä ja ainutlaatuinen ihminen olen. Ilman sitä apua en Luokan yhteisiin juhliin minua ei kutsuttu kuin kerran. olisi nyt tässä. Silloinkin minut haluttiin paikalle vain muiden viihteeksi. Minut Siksi minä rakastan sinua, ystäväni Jatta. 4/2015 23
KOLUMNI Tuomas Koskela, kehittämispäällikkö, Raha-automaattiyhdistys (RAY), avustusosasto Yksinäisyys – suomalainen kansantauti? ”I KUVA: WILMA HURSKAINEN dessä masennukseen: yksinäiseksi itsensä kokevista suomalaisista hminen on sosiaalinen eläin. Koettu hyvinvointi aikuisista peräti 70 % on kärsinyt vuoden sisällä masennuksesta. kytkeytyy useimmilla yksilöillä ryhmän tai yhteisön Väestötasolla vastaava luku on lähes 26 %. Myös itsemurhajäsenyyteen ja sitä kautta rakentuviin sosiaalisiin suhteisiin. Haluamme viettää lapsuutemme vanhem- ajatukset vaivaavat yksinäisiä: joka neljännellä heistä on ollut itsemurha-ajatuksia viimeisen vuoden piemme kanssa, luoda aikana. Väestötasolla vastaava luku on koko elämän mittaisia alle 6 %. kestäviä ystävyyssuhteita, kokea pariViime aikoina yksinäisyys on nostettu suhteen – – ja olla osa geneettistä aiheellisesti esille lukuisissa eri yhtetai sosiaalista sukua – – . Useimmat yksissä ja siihen halutaan vaikuttaa. ihmiset pyrkivät olemaan ainakin Myös pääministeri Juha Sipilän hallijossain määrin vuorovaikutuktuksen ohjelmassa todetaan, että ”käynsessa naapureiden ja työ- ja opiskenistetään kansallinen mielentervelukavereiden kanssa sekä osallistuyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäimaan erilaisten virallisten ja epäviralsyyn tähtäävä ohjelma”. On ilmeistä, listen yhteisöjen ja yhdistysten toiminettä mikäli voimme vähentää yksinäitaan. Vanhuksina haluamme pitää syyttä, ehkäisemme useita siihen kytkökyhteyttä lapsiimme, sukulaisiimme sissä olevia terveys- ja hyvinvointionja ystäviimme. Ilman tällaisia sosiaagelmia. Tahtotila on olemassa, lisää tekelisia suhteita tunnemme itsemme usein mistä tarvitaan! yksinäisiksi.” Teksti on lainaus Juho Saaren YksiPerusasiat tulee kuitenkin pitää näisten yhteiskunta -kirjan johdantomielessä. Ihmiset ovat erilaisia ja erilailuvusta. Siihen tiivistyy sista syistä yksinäisiä, joten tarpeemme sosiaalisiin suhteiyhtä ratkaisua ei yksinäisyyden siin ja yhteenkuuluvuuteen. YKSINÄISYYTEEN KYTKEYTYY MERKITTÄVIÄ ehkäisemiseksi tai vähentäYksinäisyydessä onkin usein miseksi ole, eikä sellaista tulla TERVEYDELLISIÄ JA HYVINVOINTIIN LIITTYVIÄ kyse ahdistavasta ja epämiellöytämäänkään. Yksinäisyyden ONGELMIA. lyttävästä kokemuksesta, joka vähentämisessä sosiaali- ja liittyy ihmisen sosiaalisissa terveysalan järjestöillä on jo nyt suhteissa kokemiin määrällisiin tai laadullisiin puutteisiin. Saaren merkittävä rooli ja näkemykseni mukaan tilausta näyttää olevan kirja on edelleen ajankohtainen ja suosittelen lämpimästi sen myös jatkossa. lukemista kaikille. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) sosiaali- ja terveysjärKuinka suuri osa meistä sitten tuntee itsensä yksinäiseksi? jestöille myöntämien avustusten turvin tuetaan yksinäisyyden Suomalaisista aikuisista lähes joka kymmenes kokee olevansa ehkäisemistä välillisesti noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. yksinäinen. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen Lokakuussa 2015 toteutettu RAY:n ideahaku sosiaali- ja terveys(ATH) perusteella Suomen aikuisväestöstä yksinäiseksi olonsa järjestöille keräsi 185 ideaa yksinäisyyden ehkäisemiseksi järjestötuntee yli 400 000 henkilöä. Se on paljon. Yksinäisimpiä ovat työn keinoin. Vuodelle 2016 RAY myöntää avustuksia sosiaali- ja 20–29-vuotiaat sekä yli 70-vuotiaat. Tämä johtuu todennäköiterveysalan järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan yhteensä noin sesti ainakin osittain siitä, että nuoret liikkuvat alueellisesti ja 315 miljoonaa euroa. sosiaalisesti. Vanhukset taas menettävät sosiaalisia suhteitaan Järjestötoimintaan osallistuminen tarjoaa parhaimmillaan sosiaamuita ikäryhmiä enemmän. Eniten yksinäiseksi itsensä tuntevia lisia suhteita, vertaistukea, ja mielekästä tekemistä sekä lisää merkion Keski-Pohjanmaalla (11,9 %) ja vastaavasti vähiten Pohjantyksellisyyden kokemuksia. Perinteisten järjestötoiminnan muotojen maalla (7 %). rinnalle tarvitaan myös uusia toimintatapoja, jotta varsinkin nuoremTutkimustiedon valossa yksinäisyyteen kytkeytyy merkittäviä pien ikäryhmien edustajat kokevat osallistumisen mielekkääksi. terveydellisiä ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Aikuisväestön Tämä edellyttää kykyä aistia ja kuulla ihmisten tarpeita sekä rohkekokema yksinäisyys näyttää esimerkiksi olevan vahvasti yhteyutta kokeilla. Haastan kaikki mukaan yhteisiin talkoisiin! 24 4/2015
Tietoa yksinäisyydestä Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Ɣ Nuoret miehet (14 %) ovat nuoria naisia (10 %) tyytymättömämpiä ihmissuhteisiinsa. Miehet pitävät harvemmin kuin viikoittain yhteyttä ystäviin tai sukulaisiin. Miehet ovat tyytymättömämpiä ihmissuhteisiinsa kuin naiset. Nuoret naiset (12%) tuntevat itsensä hieman useammin yksinäiseksi kuin nuoret miehet (10%). Tässä tarkasteltiin naisia ja miehiä, jotka mahtuvat ikähaarukkaan (20–34 –vuotiaat) Sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteet ovat yhteydessä alhaiseen koulutukseen ja toimeentulovaikeuksiin. Sellaisilla nuorilla aikuisilla (20–34 –vuotiaat), joilla on sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteita on myös rajoitteita työkyvyssä. Sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky ovat yhteydessä toisiinsa. Useammalla kuin joka toisella sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteita kokevalla nuorella naisella (20-34 -vuotiaat) on rajoitteita psyykkisessä toimintakyvyssä. Nuorista miehistä (20-34 –vuotiaat) sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteita kokevista 40 % on rajoitteita psyykkisessä toimintakyvyssä. Koulutusjärjestelmää tulee kehittää niin, että entistä harvempi nuori aikuinen jää pelkän perusasteen koulutuksen varaan. Terveys- ja sosiaalipalveluja tulee kehittää niin, että myös heikommassa asemassa olevat löytävät niiden pariin. Lähteet: Jukka Murto, Oona Pentala, Satu Helakorpi, Risto Kaikkonen (toim.) Yksinäisyys ja osallistuminen, ATH-tutkimuksen tuloksia - Järjestökentän tutkimusohjelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2015. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja IRO Research Group Oy:n kyselytutkimus. 2015. UNSPLASH Ɣ 400 000 aikuista tuntee itsensä yksinäiseksi Suomessa. Joka kymmenes suomalaisesta aikuisväestöstä kokee itsensä yksinäiseksi. Noin puolet yksinäiseksi itsensä kokevista arvioi työkykynsä heikentyneen. Yksinäisyyttä on eniten 20-29-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden ikäryhmissä. Joka kuudes yksinäinen on aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Naiset ovat miehiä yksinäisempiä, mutta he osallistuvat järjestöjen toimintaan miehiä aktiivisemmin. Järjestötoiminnan koetaan auttavan yksinäisyyden lieventymisessä. Järjestötoiminta tuo osallistujilleen sosiaalisia suhteita, vertaistukea, mielekästä tekemistä ja merkityksellisyyden kokemuksia. Etelä-Savossa (12,3%) yksinäiset löytävät parhaiten SOTEjärjestöjen toimintaan ja Pirkanmaalla SOTE-järjestöjen toimintaan löydetään heikoimmin (5,4%). 20–29-vuotiaat yksinäiset osallistuvat vähiten kaikkeen järjestötoimintaan (12,9%). Suomalaiset ovat valmiita toimimaan yksinäisyyden lieventämiseksi. Yli puolet vastanneista aikoo toimia omassa lähipiirissään. RAY tukee yksinäisyyden ehkäisemistä tällä hetkellä välillisesti 100 milj. eurolla vuodessa. Yksinäisyys on yhteydessä istumiseen eli voidaan päätellä, että liikkuminen lieventää yksinäisyyttä. Nuoret miehet pitävät nuoria naisia vähemmän yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Miehistä 11 % ja naisista 5 % on ystäviin tai sukulaisiin yhteydessä harvemmin kuin kerran viikossa puhelimitse, kasvokkain tai internetin kautta. 4/2015 25
Lapset tarvitsevat aikuisen tukea yksinäisyyden taltuttamiseksi Yksinäisyys aiheuttaa lasten pahoinvointia. Aikuisten tehtävä on puuttua ja auttaa. L asten ja nuorten hyvinvointi on minen tuntuu yksin työläämmältä kuin päästä piireihin, saada ystäviä. Sama harvinaisen ristiriitainen asia. toisen kanssa. pätee usein myös alkoholin käyttöön. Toisaalta tiedemiehet väittävät, Lapsi saattaa olla luonnollisesti yksiNykymaailmassa ystävää etsitään usein että maamme lapsista 10-20 näinen myös kotonaan. Vanhemmilla netistä. Siellä on koko maailma käytettäprosenttia on masentuneita ja ei ole aikaa tai voimia kuunnella, mitä vissä, joten kaikenlaisille ajatuksille löytyy kouluissa viihdytään huonosti. Toisaalta lapsella on sanottavana. Televisio, päihaina fanittajia. Parhaimmillaan netin tutkimustieto osoittaa, että maassamme teet tai keskinäinen nujakointi vievät kautta voi löytää itselleen ystäviä, kun on maailman kolmanneksi hyvinvoikaiken sen ajan, minkä lapsi voisi ja taas pahimmillaan se voi johtaa ihmistä vimmat lapset ja nuoret. Totuus on luulansaitsisi saada. Tai he kuuntelevat, harhaan. tavasti se, että sekä hyvin- että pahoinmutta eivät arvosta sitä, mitä lapsi sanoo. vointi kasautuvat helposti. Huonosti He eivät salli lapsensa ajatuksia, tunteita OMAISET JA MUUT AIKUISET VOIvoiva osa vähenee, mutta heidän pahoin- tai tekoja. Vanhemmat voivat olla myös VAT TEHDÄ lastensa hyväksi paljonvointinsa tuntuu pahenevan. huonoja antamaan rakkautta ja osoittakin. Sairauksien diagnosointi ja hoitamiPahoinvoinnista suurimman osan taus- maan sitä lapsilleen, jolloin lapsi luulee, nen kuuluu koulutetuille terveydenhuoltalla on jotain ihan muuta kuin psykiatettä vanhemmat eivät välitä. lon ammattihenkilöille, mutta yksinäisyyrinen diagnoosi: yksinäisyys. Mikäli Yksinäisyyttä paetessaan lapsi tai den hoitamisessa tarvitaan lämmintä kätlöytäisimme kaikille tä ja hyvää sydäntä. yksinäisille lapsille ja Yksinäisen lapsen nuorille pari hyvää vanhemmat miettivät ystävää, olisi suurin osa usein, miten he voisivat YKSINÄISYYTTÄ PAETESSAAN LAPSI TAI heidän psyykkisestä auttaa lastaan saamaan NUORI ON USEIN VALMIS KÄSITTÄMÄTTÖMÄN oireilustakin poissa. uusia ystäviä. Jotkut HUONOON KÄYTTÄYTYMISEEN. Esimerkiksi kiusaamista järjestävät erilaisia juhlia on helpompi kestää ja tilaisuuksia, joihin ja vastustaa, jos on kutsutaan mahdollisia luotettu kaveri tukena. nuori on usein valmis käsittämättömän kavereita. He kannustavat lastaan meneYksinäisyys on usein yksi masenhuonoon käyttäytymiseen: hölmöilyyn, mään toisen lapsen luo vaikkapa leikkinusta aiheuttavista tekijöistä: yksin näkee suunsoittoon, jopa hengenvaarallisiin kentällä tai uimarannalla. Välillä sinänsä helposti mörköjä sielläkin, missä niitä tempauksiin. Toisia kiusataan ja opettajaa hyvää tarkoittavat vanhemmat sortuvat ei ole. Yksin on tylsää harrastaa, yksin haistatellaan usein siinä toivossa, että suoranaiseen lahjontaan. on vaikeampi lähteä etsimään seurustesiten toimimalla saisi ystävän. Tupakka Paremman tuloksen takaisi se, että lukumppania. Jopa opiskelemaan lähtemaistuu pahalta, mutta usein se on keino auttamishaluinen vanhempi pohtii tilan- 26 4/2015
vansa tavalla, joka karkottaa muut läheltään. Kaikki eivät ole luonnostaan hyviä ilmaisemaan tunteitaan, saati kuvailemaan niitä. Osalta vaan lipsahtaa suusta sammakoita, joista toiset loukkaantuvat. Lasten ja nuorten kanssa kannattaa miettiä käytännön tilanteita, joissa he kokevat olleensa yksinäisiä. Mitä lapsi itse sanoi tai teki, mitä toiset siihen vastasivat? Miten tapahtumat etenivät siitä lähtien? Kannattaa yhdessä miettiä, miten tilanteen voisi hoitaa toisin. Entä jos lapsi sanoisikin toisin, mitä sitten tapahtuisi? Mikä olisi kamalinta, mitä voisi tapahtua, ja miten siitä pääsisi yli? Entä mikä olisi ihaninta, mitä voisi tapahtua? Ja jos jossain tilanteessa tapahtuisi jotain hienoa, miten näitä hienoja kokemuksia voisi saada lisää? AUTTAMISHALUISEN VANHEMMAN ON HYVÄ POHTIA TILANTEITA YHDESSÄ LAPSENSA KANSSA, MUTTA LAPSEN EHDOILLA. Sairauksien diagnosointi ja hoitaminen kuuluu koulutetuille terveydenhuollon ammattihenkilöille, mutta yksinäisyyden hoitamisessa tarvitaan lämmintä kättä ja hyvää sydäntä. teita yhdessä lapsensa kanssa, mutta lapsen ehdoilla. Aivan ensimmäiseksi on syytä selvittää, kokeeko lapsi tilanteen ongelmalliseksi. Osa ihmisistä, niin lapsista kuin aikuisistakin, viihtyy mainiosti itsekseen. He eivät välttämättä edes kaipaa monia kavereita. YLEENSÄ LAPSI TAI NUORI TOKI kaipaa kavereita, mutta syystä tai toisesta se ei onnistu. Yksinäisyyden syitä voi pohtia lapsen kanssa, mutta aikuisen ei kannata masentua, jos pohdinta ei johda 4/2015 pitkälle. Syiden miettiminen on usein vaikeaa lapsille ja vielä nuorillekin. Jos syitä löytyy, ne liittyvät usein kiusaamiseen tai ujouteen. Kiusattu lapsi luulee usein olevansa muita huonompi ja arvottomampi, vaikka tietenkään tämä ei ole totta. Ujo lapsi ei uskalla lähteä tutustumaan toisiin, vaikka hän kovasti haluaisikin niin tehdä. Molemmissa tilanteissa auttaa rohkaisu ja kannustus, mutta usein tarvitaan perusteellisempaa tukemista ja aikaa. Joskus lapsi tai nuori ei huomaa toimi- YKSINÄISYYDEN TALTUTTAMISEKSI kannattaa tehdä pieniä kokeita. Kokeiden tulokset käydään myöhemmin yhdessä läpi, ja tarvittaessa tehdään uusi kokeilu, joka on vähän toisenlainen. Mutta kokeilujen on todellakin oltava ihan pieniä. Niiden tulee olla tavallisia asioita, jotka lapsikin käsittää. Ja sellaisia, joista hän innostuu. Toki pieni kokeilu voi johtaa isoon muutokseen. Näinhän ihmisten väliset systeemit toimivat. Pienikin muutos muuttaa koko systeemiä. Tästä mahdollisuudesta ei kuitenkaan kannata puhua lapselle etukäteen. Näin lapsella on vähemmän etukäteispaineita ja enemmän löytämisen riemua. Esimerkiksi pari mukavaa sanaa koulun käytävällä voivat johtaa elinikäisen ystävyyssuhteen muodostumiseen. Tällä tavoinhan ystävyyssuhteet itse asiassa alkavat. Teksti Vesa Nevalainen, Psykologi, psykoterapeutti Kuva Marika Finne 27
Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulailla on omaishoidossa suuri merkitys, koska suuri osa omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Sekä iäkäs omaishoitaja että hoidettava ovat oikeutettuja lain palveluihin. O maishoito on iäkkään henkilön yleisin hoitomuoto Suomessa. Omaishoitoa tukemalla kunnat tekevät suuria säästöjä sosiaali- ja terveyskuluissaan. Omaishoidon säilyminen edellyttää kunnilta selkeää panostusta omaishoitoperheiden tukemiseen. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja järjestettävä iäkkäille henkilöille laadukkaita, riittäviä ja oikeaaikaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. LAIN TARKOITUKSENA ON tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suo- riutumista, parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa sekä parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää. Lisäksi se vahvistaa iäk- KUVA: SATU KEMPPAINEN Suurin osa omaishoitajista ja hoidettavista on iäkkäitä. 28 4/2015
kään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. tävä, miltä osin hän pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. lujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. PÄÄTÖS PALVELUISTA ON ANNETTAVA VIIPYMÄTTÄ Kunnan on tehtävä OMAISHOIDON SÄILYMINEN EDELLYTTÄÄ KUNNAN VELVOLLISUUS päätös iäkkään henkilön kiiKUNNILTA SELKEÄÄ PANOSTUSTA ON järjestää sosiaalipalveluja reellisesti tarvitsemien sosiaaliniin, että ne ovat ikääntyneen OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMISEEN. palvelujen myöntämisestä kirväestön saatavissa yhdenverjallisen tai suullisen hakemuktaisesti ja lähellä asiakkaita. sen johdosta ja järjestettävä Lisäksi sen on osoitettava riittävät voimamyönnetyt palvelut viipymättä, ettei iäkPalveluntarpeen selvittämisen pohjalta varat suunnitelman toteuttamiseen. kään henkilön oikeus välttämättömään laaditaan palvelusuunnitelma. Tarvittahuolenpitoon vaarannu. vista palveluista neuvotellaan yhdessä Kunnan on julkaistava ainakin puoliVANHUSNEUVOSTO AJAA MYÖS iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen vuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs OMAISHOITAJIEN ASIOITA. Kunnan omaisensa, läheisensä tai hänelle henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalon asetettava ikääntyneen väestön osalmäärätyn edunvalvojan kanssa. velut. listumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto. VanVASTUUTYÖNTEKIJÄ AUTTAA husneuvostot tarjoavat hyvän mahdolliETUUSASIOISSA. Laissa säädetään, että Teksti: Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, suuden saada omaishoitajien ääni kuulukunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry viin kunnissa. vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua Lain mukaan kunnan on järjestettävä palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovitiäkkäille kuntalaisille hyvinvointia, tervetamiseen liittyvissä asioissa. yttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutuVastuutyöntekijän tehtävänä on mista tukevia neuvontapalveluja, terveys- seurata henkilön ja tarvittaessa hänen Juttu on osa Suomen omaishoidon tarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäynomaistensa, läheistensä tai hänelle verkoston juttusarjaa. Suomen omaistejä. määrätyn edunvalvojan kanssa palveluhoidon verkosto, jonka jäsen MielenKunnan on toteutettava iäkkään suunnitelman toteutumista sekä iäkkään terveysomaisten keskusliitto – FinFami henkilön arvokasta elämää tukeva pitkähenkilön palveluntarpeiden muutoksia. on, kokoaa yhteen järjestöjä ja muita aikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti Lisäksi hänen on oltava tarvittatahoja, jotka ajavat omaishoitajien asiaa. kotiin annettavilla ja muilla sosiaali- ja essa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveVerkoston jäsenjärjestöt avaavat näköterveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut lujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin kulmiaan omaishoitoon. on sovitettava sisällöltään ja määrältään tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamaan iäkkään henkilön palvelunvastaamiseksi. Vastuutyöntekijä myös Tutustu: ZZZRPDLVKRLGRQYHUNRVWRÀ tarpeita. neuvoo ja auttaa iäkästä henkilöä palvePitkäaikainen hoito on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi ja arvokkaaksi. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Kunnan on myös turvattava pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys. PALVELUT TARPEEN MUKAAN Omaishoidon kannalta on tärkeää, että palveluntarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen on tehtävä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Mikäli kysymys on iäkkäiden henkilöiden omaishoitotilanteesta, palvelutarpeen arvioinnissa tilannetta on tarkasteltava molempien sekä hoidettavan että omaishoitajan näkökulmasta. Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja selvitet4/2015 Vanhuspalvelulain ydinkohdat omaishoidon kannalta - Arvokkaan ja turvallisen elämän turvaaminen Omaisten ja läheisten kuuleminen palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelusuunnitelman laatimisessa Sosiaalipalvelut lähellä asiakkaita Palvelut yhdenvertaisina kaikille Vastuutyöntekijän nimeäminen Hoito ja huolenpito ensisijaisesti kotiin Hoidon pysyvyyden turvaaminen Iäkkäille puolisoille mahdollisuus asua yhdessä Omaishoitajien ja muiden järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen Vanhusneuvoston asettaminen 29
Lähes 70 kiinnostunutta oli kuulemassa asiakasraadin työn tuloksista auditorio Aallossa. Edessä istuvat Turun kaupungin hyvinvointitoimialan vammaispalvelujen ohjaaja Tarja Kaskiluoto (vas.) ja Merja Lehtinen-Sundberg (oik.) sekä vt. johtava sosiaalityöntekijä Anita Lehtonen (kesk.). Myös moni raadin omaisedustaja seurasi tilaisuutta yleisön joukossa. Omaiset vaikuttivat asiakasraadissa Omaishoitajien äänitorveksi perustettu Turun omaishoidon asiakasraati päätti ensimmäisen toimikautensa marraskuussa. Kehittämishanke Opastavan ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialan yhteistyöpilotti kiritti palvelu-uudistuksia ja avasi omaishoitajille kanavan vaikuttaa. T urun Alvariumissa järjestetyssä raadin päätöstilaisuudessa esiteltiin raadin työn tuloksia ja keskusteltiin omaishoidon kehittämisestä seitsemän panelistin johdolla. Tilaisuudessa kuultiin myös Turun kaupungin osallisuuden erityisasiantuntija Anri Niskalan puheenvuoro. Raadin jäsenistö koostui kymme- 30 nestä, eri ikäistä läheistään hoitavasta omaisedustajasta ja seitsemästä asiantuntijajäsenestä. Omaisedustajat valittiin raatiin arpomalla, ja asiantuntijat edustivat kaupungin päättäjiä, sosiaalija terveysalan työntekijöitä sekä paikallisia omaisyhdistyksiä. Myös varsinaisten jäsenten varajäsenet olivat tärkeässä roolissa. Raati kokoontui yhteensä seit- semän kertaa ideoimaan ja keskustelemaan, miten kaupungin ja yhdistysten palvelut vastaisivat paremmin omaishoitajien tarpeisiin. Yksi raadin omaisjäsenistä oli Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry:n puheenjohtaja ja lastensa omaishoitaja Sanna Saarto. Saarron mukaan asiakasraatiin osallistuminen toi helpotusta 4/2015
omaan oloon, kun pistemäiseltä tuntuva palvelujärjestelmä ei voinut ottaa huolia pois. -Raadissa tulin kuulluksi äitinä, omaishoitajana ja kokemusasiantuntijana, kolmen erityislapsen äiti sanoi tilaisuudessa pitämässä puheessaan. -Opin myös päätöksentekoprosesseista, ja mieleeni nousi paljon uusia ajatuksia: Miten mitata hyvää? Miten perustella tuen tarve? Mikä on oman ja yhteiskunnallisen vastuun raja? Lähdin monta kertaa raadista nämä asiat mielessäni, hän kertoi. Saarron mukaan raadin toiminta lieventää myös valtasuhteita, sillä se tuo omaishoitajien arjen lähemmäksi palveluntarjoajia ja päätöksentekijöitä. -Kasvokkain kohtaaminen tekee asioista koskettavampia, hän totesi. TOINEN RAATIIN osallistunut omaisedustaja oli Marjut PoikeljärviHalonen. Aistivammaista poikaansa hoitava äiti kertoi hypänneensä ilosta, kun kuuli valinnastaan raatiin. -Poikani ei voi itse puolustaa itseään, joten minun on vaikutettava hänen puolestaan. 45-vuotias poika on aistivammainen ja henkisesti 9-vuotiaan tasolla. -Lapsen syntymästä asti olen taistellut hänen oikeuksiensa puolesta. Myös kotona on ollut välillä taistelua ja mielentilan myrskyjä, kun poika haluaisi olla itsenäinen, vaikka on samalla riippuvainen minusta, hän kertoi. Raadin merkittävin tehtävä oli mahdollistaa omaisten osallisuus heitä koskevaan keskusteluun. Tarpeita ja kehittämiskohteita nousi esiin paljon, eikä kaikkea voitu toteuttaa kerralla. Raati sai kuitenkin aikaiseksi kaksi konkreettista palveluuudistusta ensimmäisen toimikautensa aikana. Keväällä 2015 Turussa aloitettiin kokeiluluontoisesti terveys- ja hyvinvointitapaamiset joukolle yli 80-vuotiaita omaishoitajia. Kokeilun on jo nyt arvioitu edistäneen omaishoitajien hyvinvointia ja kannustaneen omasta terveydestä huolehtimiseen, joka läheisestään huolehtivalta helposti unohtuu. Opastava-hankkeen projektikoordinaattorin ja raadin puheenjohtajan Virpi Vepsäläisen mukaan raadilla oli kokeilun aloittamiselle ainakin mielipidevaikuttajan rooli, ja raadin työ tuki myös hyvinvointitapaamisten sisällön suunnittelua. 4/2015 Omaishoidon asiakasraati Perustettiin Turkuun osana Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton yhteistyöhanke Opastavaa, joka edistää omaishoitajien osallisuutta ja kehittää heille suunnattuja palveluja. Raadin ensimmäinen toimikausi oli 2014–2015. Raadin on tarkoitus jatkaa ensi vuonna paikallistoimijoiden voimin. Opastava-hanketta rahoittaa RAY. -13 omaishoitajaa on käynyt tapaamisissa, ja kokemukset ovat olleet hyviä, hän kertoo. Toinen palvelu-uudistus on mahdollisuus järjestää sijaishoito hoidettavan kotona siten, että kaupunki solmii sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Hoitomuoto on ollut käytössä Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä kesäkuusta alkaen. -Raati toi asiaa esille, mikä toimi kirittäjänä meille virkamiehille, paneelikeskusteluun osallistunut Turun kaupungin avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen totesi. Toimeksiantosopimuksella on tällä hetkellä ainakin 17 käyttäjää. -Moni heistä ei ollut pitänyt vapaita aikaisemmin, koska sopivaa sijaishoitomuotoa ei ollut tarjolla. Raatilaiset voivat taputtaa itseään olalle, että tällainen tulos on saatu aikaiseksi, Vepsäläinen kehui. AIKAANSAADUT uudistukset ovat tärkeitä edistysaskeleita, mutta eivät vielä koske kaikkia tai riitä sellaisenaan. Raadin mukaan terveys- ja hyvinvointikartoitusta olisi hyvä tehdä kaikille omaishoitajille iästä riippumatta. Esimerkiksi raadin varajäsenenä toimineella vaimonsa omaishoitajalla Raimo Häkkisellä olisi ollut tarvetta sellaiselle viime syksynä. Hieman alle 80-vuotiasta Häkkistä uudet terveys- ja hyvinvointitarkastukset eivät vielä koske. Hän kuitenkin aavisti tarpeen terveystarkastukselle ja varasi ajan oma-aloitteisesti viime syksynä. Sairaskohtaus ehti kuitenkin iskeä jo ennen vastaanottoa. Rinnassa pullistui verisuoni, mikä vei Häkkisen teho-osastolle. -Jos verisuoni olisi haljennut, en olisi nyt tässä, päätöstilaisuutta seuraamaan saapunut Häkkinen kertoi. Yksi merkittävä raadin esille nostama tarve oli myös kriisivalmennus, jottei omaishoitajan onnettomuus tai äkillinen sairastuminen, kuten Häkkisen tapauksessa, vaarantaisi myös hoidettavan hyvinvointia. Lisää tiedotusta kriisitilanteisiin valmistautumisesta ollaan kehittämässä. Asiaa pohdittiin esimerkiksi syksyllä 2015 raadin asiantuntijajäsenenä toimineen Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n järjestämässä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa. Myös omaishoidon erityisryhmien tarpeita ja ideoita tuotiin esiin raadin istunnoissa, ja niille suunnatuissa palveluissa on vielä paljon kehitettävää. Poikeljärvi-Halonen painottaa esimerkiksi tarvetta viittomataitoisille sijaishoitajille. - Meidän tapauksessamme sijaishoitaja on edelleen joko aviomies tai velipoika, hän kommentoi nykyistä tilannetta. Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset FinFamin toiminnanjohtaja Samuli Koskinen nosti puolestaan keskustelussa esiin mielenterveysomaiset, jotka jäävät usein kokonaan ilman omaishoidon tukea. Yhdistyksen tekemän selvityksen mukaan vain pieni osa mielenterveysomaisista hakee tukea, koska hakuprosessi koetaan liian työlääksi, tuen myöntämisperiaatteita ei tunneta, ja omaiset toivovat myös muita kuin rahallisen tuen muotoja. -Lisäksi omainen saattaa pelätä leimautumista esimerkiksi pienellä paikkakunnalla, Koskinen kommentoi yleisöstä. Omaishoitajat ja läheiset -liiton EteläSuomen aluevastaava Matti Mäkelän mukaan omaishoidon tuensaantikriteerejä pitää yhdenmukaistaa. Järvenpään kaupungin palveluohjauksen päällikkö ja Omaishoidon yhteistyöfoorumin sihteeri Katri Kakko sekä Turun avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen painottivat lisäksi, että myös epävirallisille omaishoitajille on voitava tarjota palveluja. Teksti ja kuva: Veera Nurmenniemi 31
A J A N K O H TA I S TA O M A I S K E N T Ä L L Ä FinFamin valtakunnallista vapaaehtoispäivää vietettiin Helsingissä F inFamin valtakunnallista vapaaehtoispäivää vietettiin 1. joulukuuta pääpostitalolla Helsingissä. Iltapäivän tilaisuudessa keskityttiin vapaaehtoisten omien voimavarojen huomioimiseen teemalla ”Läsnäoloa ja myötätuntoa itselle”. Valtakunnallinen mielenterveysomaisten vapaaehtoispäivä järjestettiin nyt toista kertaa. Päivään osallistui parikymmentä vapaaehtoista ympäri maata. Vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittämisen suunnittelija Vaula Ollonen muistutti tervetulopuheessaan osallistujia siitä, miten tärkeätä vapaaehtoisten on pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen korosti omassa puheenvuorossaan vapaaehtoisten hyvinvoinnin lisäksi myös sitä, kuinka tärkeätä on löytää uusia toimijoita vapaaehtoiskentälle. Hänen mukaansa omalla esimerkillään voi innostaa muita antamaan oman panoksensa vapaaehtoistoiminnalle. Kouluttajana päivässä toimi mindfullnessohjaaja Erja Lahdenperä, joka vei osallistujat kokemukselliselle matkalle kohti hyväksyvää ja tietoista läsnäoloa. Päivän aikana muistettiin myös FinFami Uusimaa -yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijä Tiina Saarista hänen merkittävästä vapaaehtoistyöstään tämän vuoden elokuussa järjestettyjen valtakunnallisten mielenterveysomaispäivien hyväksi. Valtakunnalliset tapaamiset ovat mielenterveysomaiskentän vapaaehtoisille tärkeitä verkostoitumisen ja vertaisoppimisen paikkoja. Toinen toisiltaan voi oppia ja saada uusia eväitä omaan vapaaehtoistehtävään. Lisäksi näissä tilaisuuksissa saa tutustua eri puolella maata oleviin vapaaehtoistyöntekijöihin. Runo yksinäisyydestä Seinieni takana ihmisiä lähelläni ihmisiä ehkä vain parin metrin päässä ihminen jota en näe voi aistia kuitenkin elävä olento naapurini jota en tunne muista kasvoja saati sitten nimeä miten niin kukaan voikaan olla yksin ympärillään niin paljon ihmisiä minä tiedän miten voi. j Irene K. Tykkää meistä Facebookissa ja liity seuraajaksemme Twitterissä H aluatko tietää, mitä tapahtuu mielenterveysomaisten kentällä? Entä millaisia omaisia koskevia uutisia mediassa liikkuu? Liittymällä Facebookissa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin ja oman alueesi yhdistyksen sivun tykkääjiin saat ajankohtaista tietoa mielenterveyden ja ennen kaikkea mielenterveyspotilaiden omaisten asioista. Lisäksi pysyt ajan tasalla siitä, mitä keskusliitossa ja alueyhdistyksessäsi tapahtuu. Keskusliiton sivu löytyy Facebookista osoitteesta www.faceERRNFRPÀQIDPL.l\W\NNllPlVVl Meidät löytää myös Twitteristä. Liity seuraajaksemme ja tutustu, mitä aiheita nostamme siellä esiin. 32 4/2015
K E S K U S L I I TO N J U L K A I S U J A Arjessa mukana – Omaistyön käsikirja Tekijät: Sanna Luodemäki, Kaija Ray & Paula Hirstiö-Snellman Hinta: 20 euroa + postituskulut Käsikirja on ensimmäinen omaistyön kokonaisuutta kuvaava teos. Yksiin kansiin on nyt koottu sekä tutkimustietoa omaisen tilanteesta että kuvauksia omaistyön käytännöistä. Kirjassa hahmotetaan omaistyötä osana kansalaisjärjestötoimintaa. Omaistyön käsikirja on puheenvuoro niistä haasteista, joita mielenterveyskuntoutujien omaiset kohtaavat arjessaan. Millä korteilla pelaat?”. Omaisjärjestötyön arviointimalli. Tekijä: Sanna Luodemäki Hinta: 10 euroa + postituskulut Omaisjärjestötyön arviointimalli on Omaiset mielenterveystyön tukena –yhdistyksille suunniteltu itsearviointimalli. Arviointimalli on laadittu osana Omaistyön kehittämisprojektia vuonna 2011. Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointitutkimus Tilaa ilolle Tekijät: Kristiina Aminoff, Minna Mäkipää, Kaisa Nyberg & Eija Stengård Hinta: 10 euroa + postituskulut Hyvinvointiopas on suunnattu mielenterveyskuntoutujan omaiselle. Oppaan tavoitteena on auttaa omaisia ottamaan käyttöön omia voimavarojaan. Kirjaan on koottu sekä tietoa että tehtäviä. Tilaa ilolle -opasta voi käyttää itsenäisesti tai hyödyntää vertaisryhmissä. Välitilasta omaan voimaantumiseen Tekijä: Kaija Ray, Kristiina Aminoff & Tiina Jäppinen Hinta: 5 euroa. Postituskulut laskutetaan, mikäli tilataan suuria eriä. Omaistyön kehittämisprojektin loppuraportti. Yhteispelillä hyvään hallintoon Opas omaisyhdistysten luottamushenkilöille Tekijät: Markku Nyman ja Eija Stengård Tekijä: Karoliina Ahtiainen Hinta: 20 euroa + postituskulut Yhteispelillä hyvään hallintoon -opas antaa omaisyhdistysten luottamushenkilöille tietoa yhdistyksen johtamisen eri teemoista ja onnistuneen hallitustyöskentelyn osa-alueista. Opas tukee yhdistysten luottamushenkilöitä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000-tutkimuksen mukaan valtaosa väestöstä kokee voivansa hyvin, 20-25 prosenttia ilmaisee psyykkisiä oireita. Keskusliiton teettämä ja syksyllä 2001 julkaisema tutkimus puolestaan kertoo mielenterveyspotilaiden omaisten kohdalla masentuneiden osuudeksi 38 prosenttia. Mitkä ovat omaisten riskitekijät? Tutkimusraportissa on tietoa helposti luettavassa muodossa. Hinta: 10 euroa + postituskulut Kaikkia kuutta julkaisua voi tilata Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista osoitteesta jaana.humalto@finfami.fi tai puh. 050 464 2739. 4/2015 33
KOLUMNI /DXUD5lW\+HOVLQJLQDSXODLVNDXSXQJLQMRKWDMDODXUDUDW\#KHOÀ Tehtäisiinkö yhdessä? ”V KUVA: PERTTI NISONEN apaaehtoisia tulvii nyt ovista ja ikkuSuomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut vahvalle noista.” Näin sanoi minulle eräs järjesjulkiselle sektorille ja hyvä niin. Viranomaiset ovat perinteitöjohtaja viime vuonna. Olin hiukan sesti hoitaneet hyvin paljon asioita ja nimenomaan itse. Meillä hätkähtänyt. on tietosuojat, tasavertaisuusperiaatTulviiko teet, palveluprosessit ja henkilöstön todella? pätevyysvaatimukset. Siihen maailmaan Kun Suomeen ja Helsinkiin alkoi vapaaehtoiset sopivat huonosti. Nyt kesällä tulemaan ennätysmäärä meillä on kuitenkin myös kestävyysvaje turvapaikanhakijoita, oli meillä ja rahapula. viranomaisilla kädet täynnä töitä. Koko ajattelutapa pitäisikin nyt Yökausia etsittiin paikkoja, joihin muuttaa. Jospa tunnustettaisiin avoiuusia vastaanottokeskuksia voitaisiin mesti se, että julkinen sektori ei pysty perustaa ja uusia työntekijöitä rekrykaikkeen? Keskitytään me tekemään toitiin. Samalla suomalaiset ihmiset palvelut mahdollisimman laadukkaasti heräsivät. Syntyi valtavia kansanliikja annetaan suunnitelmallisesti vapaaehkeitä, jotka halusivat auttaa. Kerättiin toistyölle entistä suurempi rooli. Näin vaatteita ja kudottiin sukkia. Vapaasaadaan paljon nykyistä enemmän. ehtoiset halusivat tulla töihin vastaanKäytännössä yhteistyö voisi tarkoittaa ottokeskuksiin ja tehdä jotain konkesimerkiksi nykyistä tiiviimpää yhteisreettista. Me kaupungilla jouduimme työtä palveluiden ja järjestöjen välillä. oikein pohtimaan, miten saisimme Entä jos jokainen mielenterveyden tämän valtavan vapaaehtoistyön sairauteen sairastunut ja hänen omaiinnon kanavoitua siten, että sensa saisikin aina poliklinikan siitä hyötyisivät kaikki. työntekijältä hänelle sopivan Vapaaehtoistyöllä on tukihenkilön yhteystiedot? PELKKÄ PALVELU EI KOSKAAN RIITÄ. Suomessa pitkät perinteet. Näin löytyisi ihminen ihmiIHMINEN TARVITSEE RINNALLEEN Me olemme yhdistysten ja selle ja aivan varmasti myös TOISEN IHMISEN. seurojen luvattu maa. Lähes vastaus moniin mielessä pyörijokainen suomalainen on viin kysymyksiin jo ennen kuin joskus kuulunut tai ollut mukana jonkun seuran toiminnassa. pitäisi ottaa uusintakäynti poliklinikalle. Urheiluseurat, raittiusseurat ja nuorisoseurat muodostavat Yhdessä tekemällä saattaisi löytyä myös vastaus vanhusten palan koko kansakuntamme historiasta. yksinäisyyteen. Kotihoidon resurssit eivät riitä seurusteluun, Maailma muuttuu koko ajan ja myös vapaaehtoistoimutta päivän voisi jakaa osiin siten, että kun kotihoidon työnminta muuttuu. Enää ei välttämättä sitouduta vuosien ajaksi tekijä ei ole paikalla, vanhuksen luona voisi vierailla vapaaehjohonkin seuraan, vaan vapaaehtoisuudestakin on tullut pop toinen. Tällaista ystävätoimintaa toki joillakin järjestöillä on jo up-toimintaa. Toimitaan silloin kun on tarvetta, mahdollinyt, mutta se on irrallista julkisista palveluista ja melko paljon suuksia ja joku kiinnostava asia, joka saa ihmisen liikkeelle. Pop riippuvaista ihmisen omasta aktiivisuudesta. up -aktiivisuus ilmenee vaikkapa Ravintolapäivässä tai turvapaiVapaaehtoistyön ja julkisten palveluiden tiiviiseen linkittämikanhakijakriisissä. seen liittyy monia ongelmia. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaisJulkinen sektori sinnittelee jatkuvassa riittämättömyydessä. tavissa, kunhan vain tahtoa löytyy. Yhdessä tekemällä saamme Meillä ei ole riittävästi rahaa, eikä riittävästi ihmisiä tekeaivan varmasti kaikki enemmän. On tärkeää muistaa, että mään kaikkia mahdollisia palveluita. Ennen kaikkea meiltä vapaaehtoistyön ytimessä on halu auttaa. Samalla kun auttaa puuttuu ihmisiä. Emme pysty tarjoamaan seuraa yksinäiselle toista, saa myös paljon itselle. tai vertaistukea mielenterveyspotilaan läheiselle. Pelkkä palvelu Haluan kiittää kaikkia teitä tämän lehden lukijoita, jotka ei koskaan riitä. Ihminen tarvitsee rinnalleen toisen ihmisen. annatte omaa aikaanne toimimalla vapaaehtoisina ja järjestöVaikka vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen julkisiin palveluihin työssä. Otan myös mielelläni vastaan ajatuksia ja ideoita siitä, olisi oivallinen ratkaisu ihmispulaan, me emme sitä laajamittaimiten yhdessä toimimalla voisimme tehdä asioita nykyistä sesti ole kuitenkaan onnistuneet tekemään. Miksi? paremmin! 34 4/2015
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 fax (09) 673 661 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 045 2631 690 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö (Vanhempainvapaalla) Karoliina Ahtiainen puh. 045 800 4903 karoliina.ahtiainen@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Järjestösuunnittelija Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Suunnittelija, Vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Suunnittelija, OMAHA-hanke Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi HELSINKI: www.otu.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 otu@otu.fi PORI: www.omaisetlasu.org FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 slevola.omaiset@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.omtsalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 omt@salo.salonseutu.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Kirjastokatu 1, 13100 Hämeenlinna puh. 040 455 2161 toimisto@omaisyhdistys.com SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry. Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry. (OMA ry). Kuopion toimipiste Teletie 4 - 6 E, 70600 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Suunnittelija Opastava-projekti Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi Tiedottaja Opastava-projekti (Vanhempainvapaan sijainen) Veera Nurmenniemi puh. 045 847 9463 veera.nurmenniemi@finfami.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry. Rauhankatu 3, katutaso, 15110 Lahti puh. 040 704 9913 (toimisto, Anne Pitkänen) toimisto@omaiset.fi Suunnittelija Mieletön Mahdollisuus – projekti Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi 4/2015 TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. www.muotiala.fi Motarinkuja 2 A, 33800 Tampere puh. 050 349 6771 ja 050 382 4490 (toimisto) puh. 040 595 7180 (Soile Kaarela) faksi (03) 253 9323 toimisto@muotiala.fi TURKU: www.omtls.net Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@omtls.net VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening/ Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35
Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu. Et jää yksin.