Sorvari saapui Savoon s. 10–11 13.4. 2017 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Työvoimasta kilpaillaan Pyhännällä s. 3 Nuoret linjaavat liiton roolin s. 13 Phyo Sandar Soe tutustui Iskuun s. 7 Työsuojeluun leveämmät hartiat s. 13 Varaa liiton mökki kesäksi nyt! s. 9 Isoa ahventa avannosta s. 20

2 Tukea työttömille PUULIITON JÄSENLEHTI 13.4.2017 Päätoimittaja Petteri Raito T oisinaan sanovat, että ammattiyhdistysliike ajaa vain työssä käyvien asioita, ja että niitä ajaessaan se unohtaa tyystin työttömät. Väite ei pidä paikkaansa. Työttömien puolesta ovat ääntä ja vaikutusvaltaansa käyttäneet nimenomaan ammattiliitot ja palkansaajien keskusjärjestöt. Pelkästään SAK on kuluneen vuoden aikana tehnyt useita ehdotuksia työttömien tilanteen parantamiseksi ja virittänyt keskustelua aloitteidensa pohjalta. Se, että maan hallitus ei ole työttömiin kohdistetuista sanktioista ja työttömyysturvan heikennyksistä luopunut, on maan hallituksen tahtotila ja päätös. On paradoksaalista, että työttömille tarkoitettu tukijärjestelmä ei kykene kohtaamaan työttömien tarpeita, eikä pysty likimainkaan tehokkaasti ohjaamaan työvoimaa sitä tarvitseviin yrityksiin. Ristiriita on heikentänyt työmarkkinoiden toimivuutta jo pitkään, mutta maan hallituksen muotoilemalla niin kutsutulla aktiivimallilla ongelma tulee syventymään. Tulosta haetaan työttömien taloudellista asemaa heikentämällä ja sanktioita sisältävillä ohjausjärjestelmillä. Asiaa pitäisi kuitenkin lähestyä mahdollisuuksien tarjoamisen, ei niskasta taluttamisen näkökulmasta. Vallitsevassa tilanteessa on yksi mahdollisuuksien väylä yli muiden. Se on yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus, mutta nyt tätä reittiä supistetaan tarvittavan laajentamisen sijaan. Se on nurinkurista, sillä työstä työhön siirtyminen edellyttää miltei poikkeuksetta joko ammattitaidon päivittämistä tai kokonaan uuden oppimista. Tähän haasteeseen koulutusjärjestelmä ei vastaa. Koulutusta on ensinnäkin puutteellisesti tarjolla. Toisaalta ammattitaitoa täydentävät tutkinnot ovat statukseltaan siinä määrin heikkoja, että niiden kanssa ei työtä haettaessa juuri menestytä. Työttömyysturvajärjestelmä taas toimii niin, että vähänkin syvällisempi kouluttautuminen heikentää työttömän taloudellista asemaa. Pitkään jatkuva työttömyysturvan varassa eläminen on epäedullinen olotila työttömän ja yhteiskunnan kannalta. Tilanne ei kuitenkaan parane työttömien asemaa heikentämällä. Se paranee mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja elannon tuovaa työtä tarjoMIRA TENHUNEN amalla, mikä puolestaan vastaa siihen työmotivaatioon, joka leijonanosalla työttömistä on kunnossa. Näin on siksi, että itsenäiselle ja riippumattomalle elämälle ihan itsekseen tai yhdessä perheen kanssa annetaan suuri arvo. Pohjimmiltaan politiikkalinjauksissa on kysymys ihmiskäsityksestä. Kun työtä tekevät ja työttömät ruvetaan näkemään yhtä lailla elämässä eteenpäin pyrkiviksi ihmisiksi, kääntyvät tukikeinotkin kannustamiseksi sanktioiden sijaan. Kärsivällisyys on työmarkkinoiden nopein hevonen K LASSE LAATUNEN EK:n entinen työmarkkinajohtaja un Terhi Nokela Särmä-lehdestä pyysi minulta kolumnia työmarkkinoista lehden huhtikuun numeroon, koin miellyttäväksi velvollisuudekseni suostua. Vaikka Puuliitto oli yli 40-vuotisen työmarkkinaurani aikana suoraan vastapuoleni vain urani alussa, tunnen kuitenkin kohtuullisen hyvin liiton historian, sen edustamat tuotantoalat ja useat Puuliiton palveluksessa olleet henkilöt. Osan heistä olen tavannut henkilökohtaisesti, ja osa on tuttuja juttujen ja tarinoiden kautta. Arvostukseni Puuliittoa kohtaan on kasvanut näistä lähtökohdista. Liitto on aina noteerattu työnantajapuolella. Kun syksyllä 1973 tulin asiamieheksi Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään, toimitusjohtajana oli Lauri Saurama. Hän oli ollut Ryhmän palveluksessa vuodesta 1945. Saurama oli 130-kiloinen, pitkä mies varustettuna huikealla huumorintajulla. Mieleeni ovat elävästi jääneet Sauraman jutut sodanjälkeisistä työmarkkinoista, jolloin hän yhdessä Puuliiton puheenjohtaja Eero Liljan kanssa kiersi Suomea lopettamassa laittomia lakkoja. Lakot olivat silloin kovia, mutta niin olivat Lilja ja Sauramakin. Lilja oli vielä Sauramaakin suurempi mies. He eivät olleet nurinpuhallettavissa. Ehdin tavata Eero Liljan kerran 1970-luvun alussa Työväen Akatemiassa Kauniaisissa. Hänen persoonansa herätti kunnioitusta. Ensimmäinen neuvottelemani työehtosopimus Yleisessä Ryhmässä keväällä 1974 koski Yleisradion puuseppiä. Ylessä oli siihen aikaan 30 työehtosopimusta, joista puuseppien sopimus oli pienin: sen soveltamisalaan kuului vain 18 puuseppää. Se oli sopiva aloitus 23-vuotiaalle juristille. Puuliittoa edusti neuvotteluissa toimitsija Jaakko Käyhkö. Mieleeni on jäänyt, että puusepät vaativat metallin palkkoja sillä perusteella, että he käyttävät metallisia työkaluja. Käyhkö katseli pitkin seiniä eikä sanonut mitään. Vaa- timus ei mennyt läpi, mutta sopimus syntyi. Ryhmässä ollessani tapasin myös Puuliiton silloisen puheenjohtajan Esko Suikkasen. Hän oli Liljan tapaan hyvin arvostettu ay-johtaja. Myöhempiinkin Puuliiton puheenjohtajiin olen eri yhteyksissä törmännyt. Muun muassa Sakari Lepolan opin tuntemaan hyvin LEL Työeläkekassan hallituksessa. Hänkin osasi sopimisen taidon. Siirryttyäni Ryhmästä STK:oon kesällä 1976 ja alettuani siellä hoitaa syksystä 1979 SAK:laisia sopimuskysymyksiä vastaneuvottelijanani oli vuosia SAK:n työehtosihteeri Sakari Tusa. Hän oli ollut ensin Varkauden tehtaiden pääluottamusmies, sitten Puuliiton toimitsija ja siirtynyt sieltä SAK:n työehtosihteeriksi. Meiltä ei Tusan kanssa jäänyt yhtäkään liittojen alistamaa erimielisyyskysymystä sopimatta. Hänellä oli myös ehtymätön juttuvarasto Puuliiton aikaisista neuvotteluista ja demareiden ja kommunistien taisteluista liiton haltuunotossa. Nyt kun työmarkkinat ovat murroksessa – ainakin puheet ovat kovia – tulee eläkeläinenkin pohtineeksi, mitä oikein on tapahtunut. Vaatiiko maailman muuttuminen työmarkkinoiden myllerrystä, ovatko henkilösuhteet ja pelisilmä käyneet tarpeettomiksi? Jos pohdinnan tuloksen sanoo julki, joku nykyisistä toimijoista ahdistuu, pahoittaa mielensä, leimaa puheenvuoron katsomosta huuteluksi tai vähintäänkin vanhanaikaiseksi tai parahtelee muuten vain. Tähän voi vastata, että jos maailma on muuttunut, niin ainakaan keskustelukulttuuri ei ole parantunut, ei ehkä johtaminenkaan. Vahvat johtajat kestävät näkemystensä kyseenalaistamisen, ja viisaat johtajat sitä suorastaan peräävät. Yhteiskunnan päätöksenteossa kannattaa varoa aina oikeassa olevia. He eivät rakenna maailmaa vaan omaa egoaan. Työmarkkinaneuvotteluissa kärsivällisyys on nopein hevonen. Lauri Ihalainen on joskus viisaasti sanonut, ettei työmarkki- naneuvotteluissa riitä se, että uskoo olevansa oikeassa – ratkaisun aikaansaadakseen pitää ymmärtää myös vastapuolen asemaa. Lähes poikkeuksetta sopimus on kuitenkin lopulta kummallekin osapuolelle parempi ratkaisu kuin lihava riita. Neuvottelutilannetta ja -ilmapiiriä pitää osata lukea oikein. Ei Nesterallin Ouninpohjan pikataivaltakaan voiteta Killerin nuoteilla. Avainsana työmarkkinaneuvotteluissa on luottamus. Erityisen tärkeä on luottamus pääneuvottelijoiden välillä. Luottamus on neuvotteluja koossapitävä liima. Suomessa kehitys työehdoissa tapahtuu harvoin suurina rysäyksinä. Tärkeintä on kehityksen suunta. Pitkäjänteisessä työehtosopimusten kehitystyössä luottamuksen merkitys korostuu. Kärsivällisyys vie lopulta nopeimmin maaliin. Suomessa työmarkkinaosapuolet ovat tasavahvat; toinen ei mene pakkopelillä polvilleen. Suomessa on korkea järjestäytymisaste, ja työmarkkinamekanismi myös poikkeaa muusta Euroopasta. Työmarkkinasopimisen perusta on talvisodan yhteisissä juoksuhaudoissa. Sillä on arvonsa, ja historian tuntemisesta on hyötyä tulevaisuuden suunnittelussa. Erityisesti työnantajapuoli näyttää unohtaneen historian opetukset. Työmarkkinasopimuksilla on usein pelastettu kansantaloutta ahdingosta, viimeksi vuoden 2013 tykalla, vuoden 2014 eläkeratkaisulla ja vuoden 2016 kikyllä. Vuoden 2007 liittokierroksella oli poliittinen tausta, ja Sari Sairaanhoitaja -kierroksen virheitä maksetaan yhä. Syksyllä 2017 alkava liittokierros tulee olemaan viisaan työmarkkinapolitiikan koetinkivi. Viime vuosien uhrauksia ei pidä tärvellä. Muuttuva maailma vaatii nopeaa sopeutumista, ja sopeutumisen parhaat asiantuntijat ovat työpaikoilla. Alakohtaisten työehtosopimusten kehittäminen enemmän niin sanotuiksi perälautatyyppisiksi palvelisi paikallista joustotarvetta ja olisi työehtosopimusjärjestelmän paras puolustus.

JARI ISOKORPI 3 Liittofuusiohanke jalkautui alueille ## Puuliiton, Metalliliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton fuusiohanke jalkautui maaliskuun aikana tehokkaasti eri puolille Suomea. Infotilaisuuksia järjestettiin 13 paikkakunnalla ja niihin osallistui yhteensä yli 600 Puun, Metallin ja TEAMin ammattiosastoaktiivia. Tilaisuuksien ohjelma oli joka paikassa sama, mutta liittojohdosta koostuneet esittelijät vaihtuivat. Niiden lisäksi järjestettiin kaikille jäsenille tarkoitettu webinaari, johon osallistui useita kymmeniä asiasta kiinnostuneita. Aluetilaisuuksista julkaistut jutut löydät Puuliiton verkkosivujen etusivulta otsikon Uutiset ja tiedotteet alta. Ruotsissa reippaat palkankorotukset ## Kolmivuotinen teollisuussopimus tuo ruotsalaisille 6,5 Toni Pellikka valmistaa ikkunaa. Piklas palkkaa runsaasti lisää työntekijöitä Pyhäntäläinen Piklas on alkuvuodesta palkannut 20 uutta työntekijää. kevään aikana se aikoo pestata 50 henkilöä lisää. P Syyksi rekrytointeihin yhtiö ilmoittaa ovien ja ikkunoiden myynnin mittavan kasvun. Pääluottamusmies Marko Luttinen kertoo, että työvoiman tarpeeseen vaikuttaa myös lähestyvä kesäloma-aika. – Työpaikan vahvuus on sata henkilöä. Tarvitaan kesälomatuuraajat. Luttinen luonnehtii työpaikan kasvua huikeaksi. – Liikevaihto kaksinkertaistui lyhyessä ajassa. Vuoden alusta on jo tullut parikymmentä työntekijää suoraan vakituiseksi. Työvoiman tarvetta on lisännyt toissa vuonna ovensa avannut ovitehdas. –  Ovitehdas on tuonut 20 työpaikkaa ja sinnekin pitää saada miehiä ja naisia lisää. tikuun loppuun mennessä. Iso osa irtisanotuista sahan työntekijöistä on jo saanut Piklakselta töitä. –  Sahalta on tullut työntekijöitä kymmenkunta miestä ja yksi nainen. Vielä tulee ainakin kolme henkilöä. Huhtikuun loppuun pyörii vielä saha ja sitten se sulkeutuu. Osa sahan työntekijöistä jää Luttisen mukaan eläkkeelle. –  Vapaana olevia otetaan tänne töihin. Kilpailua työvoimasta Pyhäntä on hieman yli puolentoistatuhannen asukkaan kunta. Voimakkaasti teollistuneessa pitäjässä on kysyntää työvoimalle. – Se on semmoinen homma, että työväki ei täällä kohta riitä. On pakko kaikkien kantojen alta koluta työntekijöitä ja hyvissä ajoin alkaa rekrytoida kesää varten. Muutkin tehtaat tarvitsevat kesätyöntekijöitä. Työntekijöitä ei ole oikein tarjolla lähipaikoilla. Palkkauksen kiirettä lisää se, että kesätyöntekijät on ehdittävä perehdyttämään. – Siinä suhteessa on tiukka tilanne. Sahalaisia töihin Järjestäytyminen kunniassa Toiminta samaan PRT-Forest -konserniin kuuluvalla Pyhännän sahalla loppuu huh- Piklas tunnetaan työpaikkana, jossa käytännössä kaikki työntekijät kuuluvat Puuliittoon. Luttisen mukaan omaksuttu perinne on jatkunut, vaikka työntekijöitä on tullut runsaasti lisää. – Järjestäytyminen ei ole tehnyt ennen tiukkaa, enkä usko, että se tekee nytkään. Pitää vain mennä jututtamaan työntekijöitä ja ottaa porukka haltuun. – On laitettu laput kuntoon. Onkin viime aikoina tehty aika paljon noita lappuja. Jos siellä on ollut YTK:laisia, niin nekin ovat suoraan vaihtaneet Puuliittoon. Ei ole tarvinnut hirveästi edes perustella. Luttisen mielestä jäsenmäärän kasvatusta kannattaa pitää yllä, kun sellainen asetelma on tehtaalle saatu luotua. – Maine on kiirinyt ja näkyvyyttä on tullut. Meillä on helppo liittyä. Varmaan työpaikan mainekin siinä on osaksi vaikuttavana tekijänä. Luttisen mielestä työpaikan yhteishengellä on vahva vaikutus menestykseen. – Meillä työntekijät on motivoituneita. Tuotannonjärjestelmä on sellainen, että se tuottaa tulosta. Tuotannon ohjattavuus on sellainen, että pystytään tehokkaasti kilpailemaan muiden tehtaiden kanssa. Nettikauppa käy Toimitusjohtaja Erkki Tolvasen mukaan työvoiman tar- peen taustalla on tuotteiden kysynnän voimakas nousu. – Esimerkiksi ikkunoiden ja ulko-ovien verkkokaupan liikevaihto on parin vuoden aikana kasvanut yli viisinkertaiseksi. – Verkkokaupan voimakas kehitys on ylittänyt kaikki odotukset. Samalla se on hyvä osoitus siitä, kuinka kuluttajat hankkivat alan tuotteita yhä enemmän suoraan valmistajalta ilman välikäsiä. Tuotanto tuplaantui Mittavat myynnin kasvulukemat ovat Tolvasen mukaan harvinaisuus toimialalla, jossa yleinen kasvu vuosittain on parin prosentin luokkaa. Tolvanen kertoo, että rekrytointien jälkeen työpaikan henkilömäärä lisääntyy kesällä huippusesongin aikaan lähes 50 prosentilla 150 henkeen. Piklas pystyy työvoiman kasvun myötä käyttämään tehdastaan kahdessa vuorossa läpi vuoden. Piklaksen liikevaihto on noussut vuosien 2013–2016 aikana 8,4 miljoonasta 16,4 miljoonaan euroon. Ikkunoiden tuotanto alkoi Piklaksella 1970-luvun alussa, ja oman ulko-ovimalliston tuotanto käynnistyi 2015. Jari Isokorpi P Tärkeimmät päätökset silloin ovat Puuliiton toiminnan lakkauttaminen vuoden 2017 lopussa ja yhtyminen Teollisuusliittoon niin, että sen toiminta voi käynnistyä täysin voimin vuoden 2018 alussa. Tämän rinnalla Vantaalla kokoustava valtuusto päättää esimerkiksi Puuliiton sopimusalojen edustajat Teollisuusliiton ensimmäiseen liit- tokokoukseen ja ehdokkaat Teollisuusliiton hallitukseen ja valtuustoon. Samanaikaisesti Puuliiton valtuuston kanssa kokoontuvat Metalliliiton liittokokous ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton valtuusto tekemään omasta puolestaan liittofuusion edellyttämät päätökset. Ensi toukokuun puolivälin paikkeilla siis eletään edunvalvonnan tulevaisuuden kannalta poikkeuksellisen tärkeitä ja mielenkiintoisia aikoja. Kärryillä pysyt seuraamalla Puuliiton nettisivuja. Kokouksista raportoidaan myös liiton FBsivuilla, Twitterissä ja Instagramissa. Timonen eläkkeelle, Mäkelälle pyöreitä vuosia Fuusioasioiden lisäksi Puuliiton 5. huhtikuuta kokoontunut hallitus valmisteli valtuuston kokousta hyväksymällä liiton vuoden 2016 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ja lähettämällä ne edelleen valtuuston päätettäviksi. Hallituksen jäsen Hannu Timonen osallistui viimeisen kerran hallituksen työskentelyyn siksi, että hän siirtyy ennen seuraavaa kokousta eläkkeelle.Työuransa Timonen teki metsäkoneenkuljettajana. Hän toimi ammattikuntansa aktiivisena edustajana edunvalvonnassa ja järjestötoiminnassa. Puuliit- Metsäteollisuus työllistää ensi kesänä noin 4 600 nuorta ## Metsäteollisuus työllistää tulevanakin kesänä nuoria erilaisiin tehtäviin, muun muassa puunhankintaan, tuotantoon ja kunnossapitoon sekä erilaisiin tukitoimintoihin, kuten taloushallintoon, logistiikkaan ja viestintään. Kaikkiaan kesätöitä on tarjolla noin 4 600 nuorelle ympäri Suomea. Metsäteollisuudessa on ensi kesänä aiempien vuosien tapaan tarjolla kesätöitä. Vastuullinen kesäduuni on TATin ja T-Median koordinoima kampanja. Työnantajat sitoutuvat kuuteen periaatteeseen, jotka ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja -todistus. Osa nuorista saa ensimmäisen kosketuksensa työelämään Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelulla, joka on tarkoitettu peruskoululaisille, kymppiluokkalaisille, lukiolaisille sekä valmentavassa koulutuksessa oleville nuorille. Kahden viikon pituisesta Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelusta maksetaan palkkaa ensi kesänä 335 euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 150 000 suomalaista. Taloustutkimus: Hyvää työilmapiiriä arvostetaan ## Taloustutkimus kysyi eri toimialoilla työskenteleviltä suomalaisilta, mitä tekijöitä he uskovat työnantajissa viiden vuoden päästä arvostettavan. Kärkeen nousivat hyvä työilmapiiri ja henkilöstöstä huolen pitäminen. Kolmanneksi eniten arvostettiin sitä, että yrityksessä huomioidaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Entä kun asiaa tarkastelee toisesta näkökulmasta? Kaksi tärkeintä kriteeriä, hyvä työilmapiiri ja henkilöstöstä huolen pitäminen, olivat samat, kun kysyttiin, kuinka tärkeitä 15 valittua imagotekijää olivat heille, kun he arvioivat työnantajaa. Kolmanneksi tärkeimmäksi nousi, että työnantaja tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä. Tiedot selviävät tutkimuksesta, jolla Taloustutkimuksen selvityksestä. Tutkimukseen vastasi 377 suomalaista eri toimialoilta. Lääkkeitä purusta ja pihkasta Ratkaiseva päätöksenteko liittofuusiosta lähestyy Puuliiton valtuusto kokoontuu 16.–17. toukokuuta tekemään ratkaisevat päätökset liittofuusiosta. prosentin palkankorotukset. Työehtosopimuksille tason asettava sopimus sisältää myös matalapalkkaerän ja parannuksia osa-aikaeläkkeeseen. Sopimus kattaa 600 000 teollisuuden työntekijää. Samalla se asettaa Ruotsin työmarkkinajärjestelmässä tason muidenkin alojen sopimuksille. Huhtikuun alusta voimaan tullut sopimus tuo jokaisena kolmena seuraavana vuotena kahden prosentin palkankorotuksen. Kolmas vuosi on irtisanottavissa. LO:n sopimussihteeri Torbjörn Johansson on erityisen tyytyväinen matalimpien palkkojen parantamiseen. Sillä on myönteinen vaikutus erityisesti naisvaltaisille aloille. to kiittää Timosta ansiokkaasta panoksesta yhteisten asioiden edistämiseen. Hallituksen jäsen Auvo Mäkelä puolestaan täytti pyöreitä vuosia eli 60, mistä häntä perinteisen tavan mukaan onniteltiin hallituksen kokouksen yhteydessä. Hannu Juutiselle myönnettiin ero valtuuston jäsenen paikalta. Tero Kumpumäelle myönnettiin ero valtuuston yleisvarajäsenen sekä järjestö- ja viestintäasiainjaoston paikalta. Stina Myllykselle myönnettiin ero valtuuston yleisvarajäsenen paikalta. Petteri Raito ## Suomalainen lääkekehitysyhtiö Montisera on kehittänyt alavirtsatienvaivoja ehkäisevän kuusiuutteen. Siitä toivotaan hoitokeinoa eturauhasvaivoihin, jotka ovat yleisiä etenkin ikämiehillä.Uutetta valmistetaan kuusen sahanpurusta. Kuumavesiuutoksella saatavan kuusen hemiselluloosan on osoitettu eläinkokeissa helpottavan alavirtsatieoireita. Toinen suomalainen yhtiö Repolar Pharmaceuticals on kehittänyt antibiootteja korvaamaan pihkasalvan haavanhoitoon. Eräänä todisteena pihkasalvan tehosta ja kustannustehokkuudesta on se, että tuote on saanut lääkekorvattavuuden Isossa-Britanniassa. Suomalaista puuta valmistusaineena käyttävä Montiserayhtiö kehittää bioaktiivisia yhdisteitä myös alkoholismin ja Parkinsonin taudin oireiden hoitoon. Oikaisu ## Turvetuotantoalan sopimuksesta kertoessamme Särmässä 3/2017 julkaisimme kuvituskuvana Vapolla työskentelevän Kari Jokisen kuvan. Jokinen kuitenkin työskenteli turvealalla, nykyisellä bioenergia-alalla, jolla on eri sopimus, joten turvetuotantoalan sopimus ei Jokista koske. Pahoittelemme virhettä.

4 Metsä Groupin sahat tappiolla P Yhtiö tekee vahvan panostuksen selluliiketoimintaan Äänekosken loppuvuonna avattavan sellutehtaan myötä. Metsä Group teki viime vuonna organisaatiomuutoksia, jotka paljastavat yhtiön sahojen kannattamattomuuden Puutuoteliiketoimintaa harjoittavassa Metsä Woodissa oli aiemmin vanerituotanto, LVLviilutuotteet, puuelementit ja sahatavara. Marraskuussa sahaliiketoiminta siirrettiin Metsä Woodista Metsä Fibreen, eli toisin sanoen puutuoteliiketoiminnasta selluteollisuuteen. Samalla yhtiö ilmoitti puutuoteliiketoiminnan vuoden 2015 vertailukelpoiset talousluvut, joista oli poistettu sahaliiketoiminta. Uusien lukujen avulla saa selville sahaliiketoiminnan liikevaihdot ja liikevoitot. Ne eivät ole mairittelevat. Sahojen liikevaihto on ollut noin 70–100 miljoonaa euroa vuosineljänneksittäin. Voittoa sahat ovat tuottaneet vuoden 2015 heinäkuun jälkeen vain viime vuoden huhti-kesäkuussa. Voitollisesta tappiolliseksi Sahatavarasta saatava hinta on laskenut. Vuoden 2015 tammimaaliskuussa sahaliiketoiminnan liikevaihto oli 74,5 miljoonaa euroa, jolla voittoa tuli 3,4 miljoonaa euroa.Viime vuoden tammi-maaliskuussa sahaliiketoiminnan liikevaihto oli 87,3 miljoonaa euroa, jolla syntyi 2,4 miljoonan euron tappio. Vuonna 2015 sahaliiketoiminta jäi vielä 3,5 miljoonaa euroa voitolle vahvan alkuvuoden ansiosta.Vuoden 2016 osalta lopullista tietoa ei ole saatavilla, sillä viimeisen vuosineljänneksen luvut on sisällytetty sellu- ja sahaliiketoiminnan alle. Tappiota kuitenkin tuli, sillä vuoden 2016 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana tappio oli yhteensä neljä miljoonaa euroa. Yhteisiä hyötyjä haetaan Sahojen merkitys selluntuotannolle on elintärkeä, koska ne toimittavat tehtaisiin raaka-ainetta eli käytännössä sahauksen sivutuotteita. Samaan aikaan sahat ovat vahvasti kytköksissä rakentamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa julkaistussa puutuotteiden toimialakatsauksessa kerrotaan, että noin 80 prosenttia sahatavaran kulutuksesta käytetään rakentamiseen. Kun rakentaminen on ollut kotimaassa viime vuosina hieman alamaissa, on sahatavaraa pitänyt viedä aiempaa enemmän ulkomaille. Vaikka rakentaminen onkin piristynyt, pitää TEM toimialakatsauksessaan sahatavaran viennin kasvua välttämättömänä, jos Suomessa halutaan kasvattaa sellun ja biojalosteiden tuotantoa. Jatkossa Metsä Fibre tarvitsee Äänekoskelle valmistuvalle uudelle sellutehtaalle entistä enemmän raaka-ainetta. Siksi elinvoimainen ja tehokas sa- hatoiminta on Metsä Fibrelle olennainen osa liiketoimintaa. Metsä Group perusteli sahaliiketoiminnan siirtoa selluliiketoiminnan alle sillä, että Metsä Fibre haluaa ”hyödyntää synergiat täysimittaisesti”. Yhtiön mukaan puuraaka-aineen käyttö ja kuljetuskustannukset voidaan optimoida paremmin tiiviissä kokonaisuudessa . Yhtiö siis miettii, miten samoista leimikoista haettavat eri puutavaralajit voitaisiin kuljettaa nykyistä halvemmalla eri tuotantolaitoksiin. Toinen olennainen synergiaetu saattaisi tulla siitä, että sahatavaran hinnan ollessa alhaalla vajaasärmäiset laudat voisi käyttää sellun raaka-aineeksi. Onko luvassa irtisanomisia? Täydellisesti sahojen yhteys Metsä Woodiin ei katkea, sillä jatkossakin Metsä Wood vastaa sahatavaran myynnistä. Metsä Fibrelle tulee siis sahaliiketoiminnan mahdollisimman järkevä ja tehokas pyörittäminen. Koska toiminta on ollut tappiollista, voi luvassa olla säästötoimia ja investointeja. Metsä Fibrelle siirtyivät Vilppulan, Lappeenrannan, Rengon, Merikarvian, Kyrön ja Eskolan sahat. Yhtiössä luultavasti pohditaan, että missä kunnossa sahat ovat, onko kalusto tarpeeksi tehokasta ja modernia, voiko sahatoimintaa tehostaa ja kannattaako linjoja uusia vai lakkauttaa ne kokonaan. Samalla laskeskellaan kuljetuskustannuksia. Ei ole lainkaan yllättävää, jos Metsä Fibre ilmoittaa tämän vuoden aikana joko säästötoimista joidenkin sahojen osalta ja modernisointitoimista toisissa sahoissa. Pidemmällä tähtäimellä on myös mahdollista, että jonkin sahan toiminta lopetetaan. Jatkojalostusta Viroon Oleellinen osa investointeja on tuotannon siirto tuotantokustannuksiltaan halvempaan Viroon. Metsä Group rakentaa Viroon vaneritehtaan, jonne aiotaan siirtää Suolahden nykyinen koivuviilun jatkojalostuslinja. Yksi Suolahden linjoista suljettiin jo marraskuussa. Metsä Group suunnittelee rakentavansa Äänekoskelle koivuviilun sorvaus- ja kuivauslinjan, jonka tuotanto on tarkoitus jatkojalostaa Virossa. Muutosten jälkeen koivuviilun vuosittainen tuotantokapasiteetti nousisi noin 30 000 kuutiometrillä. Suolahden tehdastakaan ei näillä näkymin aiota jättää tyhjilleen. Yhtiö suunnittelee ”uuden havuviiluun perustuvan erikoistuotteen noin 60 000 kuutiometrin vuotuisen tuotannon käynnistystä”. Yhtiö ei ole avannut tarkemmin, mistä tuotteesta on kysymys, eikä lo- pullista päätöstä tuotannon käynnistämisestä ole.Tilinpäätöstiedotteen mukaan asiakaskoeajoja on jo tehty. Jos investoinnit toteutetaan täysimääräisesti, häviää Suomi Virolle uusien työpaikkojen maaottelun. Metsä Group arvioi, että uusia työpaikkoja syntyisi Suomeen 100 ja Viroon 200. Uudet biotuotteet haussa Äänekosken sellutehdas on ollut Metsä Groupin tärkein panostus. Yhtiö nimittää hanketta biotuotetehtaaksi, koska uudella tehtaalla hyödynnetään puuraaka-aine kokonaan ja tuotetaan erilaisia biotuotteita. Lisäksi energiaa tuotetaan yli oman tarpeen. Yhtiö on houkutellut kumppaneita kehittämään ja tuottamaan uusia tuotteita sellutuotannon sivutuotteista tai itse sellusta. Toistaiseksi Metsä Fibre on sopinut vasta sastamalaisen Aqvacompin kans- sa biokomposiitin valmistamisesta muovista ja sellusta. Selkein potentiaali uusiin tuotteisiin löytyy kuitenkin vaateteollisuuteen toimitettavista uusista tekstiilikuiduista. Niiden tuottamista teollisessa mittakaavassa kaavaillaan. Kehitystyö jatkuu tiiviissä yhteistyössä japanilaisen Itochun kanssa, joka omistaa Metsä Fibrestä 24,9 prosenttia. Vielä on vaikea sanoa, millä aikataululla ja missä määrin tekstiilikuituhanke toteutuu. Sellu laski tulosta Metsä Groupin viime vuoden liikevaihto kasvoi hieman, mutta liiketulos supistui. Yhtiö kertoi liiketuloksen laskun johtuneen sellun hinnan laskemisesta, Husumin taivekartonkikoneen käynnistyskustannuksista sekä hienopaperituotannon alasajosta. Viime vuoden liikevaihto nousi 4 658 miljoonasta eurosta 5 016 miljoonaan euroon. Liike- tulos laski 537,4 miljoonasta eurosta 438,6 miljoonaan euroon. Metsä Groupin henkilöstömäärä laski viime vuonna. Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2016 aikana keskimäärin 9 626 henkilöä, kun vuonna 2015 henkilöstöä oli keskimäärin 10 117. Henkilöstökulut laskivat 678,2 miljoonasta eurosta 626,3 miljoonaan euroon. Tilinpäätöksen yhteydessä Metsä Group ei kertonut kuin ensimmäisen neljänneksen tulosodotuksista. Yhtiö arvio puutuotteiden kysynnän olevan piristymässä, mikä kasvattaa levytuotteiden tilauskantaa. Aasian kysynnän kasvu nostaa Metsä Groupin arvion mukaan kuusisahatavaran hintaa, mutta mäntysahatavarassa ylitarjonta jatkuu eli hinta pysyy alhaalla. Iso merkkipaalu lähestyy heinä-syyskuussa, kun Äänekosken sellutehdas käynnistyy. Pekka Leiviskä / UP G R A F I I K AT U P Metsä Groupin sahaliiketoimintaan kohdistuu tänä vuonna säästöpaineita, koska sahat tekivät viime vuonna tappiota. Yhtiö keskittyy LVL-viilupuuhun Viime vuoden marraskuussa Metsä Group myi Hartolan tehtaan liimapuuliiketoiminnan Versowoodille. Tänä vuonna Metsä Group myi Pälkäneen projektiliiketoiminnan pyhäntäläiselle Lapwallille. Samalla sovittiin, että Metsä Group toimittaa Lapwallille LVL-viilupuuta ja havuvaneria.Toimitussopimusta luonnehdittiin pitkäaikaiseksi. Lapwallin kanssa tehty sopimus voi osoittautua vielä hyvin merkittäväksi, sillä yhtiön toiminta on ollut hurjassa kasvussa perustamisesta lähtien. Lapwall kasvoi vuosien 2012 - 2015 aikana tyhjästä Suomen suurimmaksi puuelementtien tuottajaksi. Myynneissä näkyy Metsä Groupin keskittyminen muutamiin tuotteisiin. Puutuotteiden osalta luotetaan erityisesti LVL-viilupuuhun. Sen kysyntä oli vahvaa ja toimitusmäärät kasvoivat erityisesti Pohjois-Eurooppaan, Australiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Viime kesäkuussa Metsä Group ilmoitti 100 miljoonan euron investointiohjelmasta LVL-viilupuun ja vanerin tuotantoon. Investoinnit toteutetaan vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä. Lohjan LVL-viilupuutehtaan tuotantokapasiteettia aiotaan nostaa 20 000 kuutiometrillä. Kaksi vanhaa tuotantolinjaa korvataan yhdellä uudella. Stora Enso luo asemiaan Stora Enso onnistui nostamaan puutuotteiden liiketulostaan. Yhtiö aikoo olla mukana, kun maailma siirtyy kohti uusiutuvien materiaalien käyttöä niin rakentamisessa kuin kuluttajapakkauksissa. P Puurakentaminen nostaa koko ajan päätään. Stora Enso on hyvissä asemissa omilla tuotteillaan, kun suosio alkaa toden teolla näkyä rakennushankkeiden lisääntymisessä. Yhtiö on jo toteuttanut useamman puukerrostalon, joista viime vuonna asuntomessualueelle Seinäjoelle rakennettu viisikerroksinen Särmäkerrostalo sai hyvää palautetta. Särmä rakennettiin valmiiksi Stora Enson omistamalla Hartolan tehtaalla 6–8 erilaisesta moduulista. Tämä on se malli, johon Stora Enso luottaa jatkossakin. Valmiiksi tehdasoloissa rakennetut moduulit vähentävät erilaisten rakennusvirheiden mahdollisuuksia. Särmän ratkaisuja Rakennuslehdelle (1.17.2016) arvioinut arkkitehti Kaisa Vepsäläinen piti Särmää hyvänä, koska rakennuksen suunnittelua ei ole tehty teknisten ratkaisujen ehdolla, vaan rajoitettujen moduulien määrästä on saatu erilaisia toimivia ratkaisuja. Vuosikertomuksessaan Stora Enso sanoo kehittävänsä aktiivisesti puurakentamisen ekosysteemiä ja pyrkivänsä viemään markkinaosuuksia kilpailevilta materiaaleilta eli käytännössä betonirakentamisesta. Stora Enso arvioi voivansa tarjota parempia palveluita kuin alan pienet toimijat muun muassa digitaalisten palveluiden ja pitkän aikavälin kehitystyön avulla. Osana tätä strategiaa voidaan nähdä viime vuonna tehty Hartolan puuelementtitehtaan myynti Pyhännän Rakennus- tuotteelle, joka tunnetaan paremmin Jukka Talo -elementtitaloistaan. Stora Enso jatkaa kumppanuutta Pyhännän Rakennustuotteen kanssa. Kannattavuus parani Stora Enson puutuotteiden liikevaihto laski viime vuonna 1 595 miljoonaan euroon. Laskua vuoden 2015 liikevaihtoon tuli 8 miljoonaa. Yhtiö kertoo laskun johtuvan matalakatteisen välitystuotemyynnin vähentämisestä. Välitystuotteilla tarkoitetaan jonkin toisen yhtiön valmistamien tuotteiden myymistä omille asiakkaille. Puutuotteiden liikevoitto sen sijaan kasvoi 81 miljoonasta eurosta 88 miljoonaan euroon. Koska liikevaihto pysyi lähes ennallaan, yhtiö on siis onnistunut saamaan puutuotetoiminnoistaan parempaa tuottoa. Parempi kannattavuus on tullut ensinnäkin välitystuo- temyynnin vähentämisestä, koska siihen ei ole tarvinnut laittaa omia resursseja. Toinen syy on tulevaisuuden kannalta oleellisempi: Stora Enso on onnistunut nostamaan korkeampikatteisten tuotteidensa myyntiä. Rakennuskomponenttien myynti kasvoi viime vuonna 15 prosentilla. Investointeja koti- ja ulkomaihin Panostus omiin tuotteisiin näkyy kotimaassakin. Viime kesäkuussa Stora Enso alkoi tuottaa Varkauden tehtaan uudella tuotantolinjalla LVL-viilupuuta. Yhtiö uskoo linjan pääsevän täyteen tuotantoon vuoden 2018 puolivälissä. Stora Enso selvittää myös kannattaako yhtiön Ruotsin Gruvön tehtaalle rakentaa ristiinliimatun puun (CLT) tuotantoyksikkö. Jos rakentaminen todetaan kannattavaksi, lisäisi yksikkö yhtiön CLT-kapasiteettia 75 000 kuutiometrillä vuodessa.

MIRA TENHUNEN 5 UPM panostaa selluun UPM valmistautuu investoimaan Uruguayhin uuden sellutehtaan rakentamista varten. Vanerituotannon kannattavuus koheni viime vuonna kannattavuusohjelman ansiosta. P Tämän vuoden ehkä erikoisin kurssilasku nähtiin tammikuun viimeisenä päivänä, kun UPM ilmoitti tuloksestaan. Yhtiö hehkutti tuloksen olevan ennätyksellinen, ja yhtiötä seuraavat analyytikot arvioivat sen olevan Viime vuoden liikevoittoa laski Varkauden tehtaan investointien lisäksi Puolan Murow’n sahan modernisointikustannukset. Syyskuussa valmistunut modernisointi nosti sahan vuotuisen kapasiteetin 70 000:sta 400 000 kuutiometriin. Pitkällä tähtäimellä Murown’n tehdas vaikuttaa sahaliiketoimintaan merkittävästi. Sahatavaran hinta on ollut viimeisen parin vuoden aikana alhaalla. Tullin tilastojen mukaan Suomesta vietiin toissa vuonna sahattua puuta 7,9 miljoonaa kuutiota eli enemmän kuin edellisvuonna. Viennin arvo ei noussut samaa tahtia. Viime vuonna suunta oli entistä synkempi. Marraskuun loppuun mennessä Suomesta oli viety 8 miljoonaa kuutiota sahattua puuta, eli hieman enemmän kuin koko edellisvuonna. Viennin arvo oli kuitenkin noin 34,6 miljoonaa euroa pienempi. Moderni Puolan tehdas las- odotusten mukainen. Osakkeen arvo kuitenkin romahti Helsingin pörssissä 12,3 prosenttia. Kurssireaktiota pidettiin ylireagointina vaisuihin tulosnäkymiin tälle vuodelle tai poikkeuksellisen isoihin kertaeriin viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. UPM ilmoitti liikevaihdon laskeneen viime vuonna 9 812 miljoonaan euroon edellisvuoden 10 138 miljoonasta eurosta. Yhtiö sulki viime vuonna Yhdysvalloissa yhden paperitehtaan sekä myi yhden Saksan paperitehtaan. Koska liiketoiminnasta poistui kaksi tehdasta, vuoden 2015 ja vuoden 2016 liikevoitot eivät ole täysin vertailukelpoisia. kee Stora Enson tuotantokustannuksia. Työvoimaa tarvitaan vähemmän, palkat ovat Puolassa Suomea pienemmät ja kuljetuskustannukset Euroopan markkinoille ovat alhaisemmat. Toki puuta pitää löytyä sahattavaksi. Menossa muutosvaihe Viime vuoden suurin investointi oli Kiinan Beihaissa viime vuonna toimintansa aloittanut kuluttajapakkauskartonkitehdas. Sen kokonaisinvestointi oli 800 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Stora Enso on investoinut melkoisesti kaikille liiketoiminta-alueilleen sekä uusien tuotantolinjojen että uudenlaisten tuotteiden valmistuslinjoihin. Jonkin verran investointeja on vielä tekemättä, sillä yhtiö aikoo tänä vuonna investoida 600–650 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi UPM aikoo investoida 350 miljoonaa euroa. Kun myydyt toiminnon otetaan huomioon, vertailukelpoinen liikevoitto koheni yhtiön mukaan 916 miljoonasta eurosta 1 143 miljoonaan euroon eli noin 25 prosenttia. UPM:n tulos koheni erityisesti säästötoimenpiteiden ansiosta. Yhtiö on palkitsemassa hyvästä tuloksesta myös osakkeenomistajia, sillä yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan viime vuodelta 0,95 euroa osakkeelta. Vuodelta 2015 osinko oli 0,75 euroa osakkeelta. Visiona sellu UPM:n kova kurssilasku tulospäivänä sai yhtiön toimitusjohtajan Jussi Pesosen kommentoimaan asiaa kauaskantoisesti. Kauppalehden haastattelussa (31.1) Pesonen totesi, että hänen horisonttinsa on 30 vuotta, eikä seuraavat 30 sekuntia. Toimitusjohtaja korosti pitkäjänteistä kehitystyötä. On siis syytä hieman pohtia UPM:n visiota. Lyhyesti vision voisi tiivistää selluun ja kannattavuuden parantamiseen kaikessa toiminnassa. UPM on suunnittelemassa Uruguayhin uutta sellutehdasta. Yhtiö onkin maksanut velkojaan pois tätä investointia varten. Velkaantumisaste laski 26 prosentista 14 prosenttiin. Yhtiöllä on rahavaroja ja käyttämättömiä luottosopimuksia kaikkiaan 1,6 miljardin euron arvosta. Kauppalehden analyysissa (1.2.) arvioitiin, että taseensa puolesta UPM:llä olisi varaa vaikka heti tehdä päätös 2–3 miljardin euron investoinnista. Saman analyysin mukaan Pesonen on todennut, että UPM jatkaa neuvotteluja Uruguayn hallituksen kanssa ”hyvässä hengessä” sellutehtaan vaatimista infrastruktuuri-investoinneista. Virallista päätöstä tai aikataulua uuden sellutehtaan rakentamisesta ei vielä ole, mutta yhtiö kertoo vuosikertomuksessaan kasvattaneensa Uruguyan puuviljelmiään määrätietoisesti. Investoinneillaan Stora Enso pyrkii muuttumaan entistä enemmän uusiutuvien materiaalien yhtiöksi. Esimerkiksi tammikuussa yhtiö ilmoitti investoivansa yhteensä 9,1 miljoonaa mikrokuitusellun käyttöön ottamiseksi Suomen ja Ruotsin kuluttajapakkauksia valmistavissa kartonkitehtaissa. Mikrokuitusellun avulla yhtiö aikoo korvata muovin monissa pakkauksissa. Lisäksi yhtiö aikoo investoida 12 miljoonaa uuteen biokomposiittirakeiden tuotantolinjaan. Tuotannon on tarkoitus alkaa alkuvuodesta 2018. Edellä kerrotut ovat vain pieni osa 600–650 miljoonasta. Mielenkiintoista onkin, että Stora Enso ei kerro kaikkia investointitarpeitaan. Tilinpäätöksen yhteydessä mainittiin yhteensä 217 miljoonan euron investoinnit, joista suurimpana noin 100 miljoonaa biologisiin hyödykkeisiin ja noin 52 miljoonaa uuteen nestepak- Biorefining voitollista Panostamisen selluun ymmärtää paremmin, kun katsoo kuinka hyvin UPM on onnistunut lisäämään selluntuotannon kannattavuutta. Suoraa vertailua on toki vaikea tehdä, koska yhtiö raportoi selluntuotannosta yhdessä sahaliiketoiminnan ja biopolttoaineiden kanssa.Tämä liiketoimintayksikkö kulkee nimellä UPM Biorefining. Biorefining-yksikön vertailukelpoinen liikevoitto viime vuonna oli 36 prosenttia koko yhtiön liikevoitosta. Liikevaihdosta kuitenkin vain 20 prosenttia tuli tästä yksiköstä. Paperintuotannossa lukemat ovat aivan päinvastaiset. Paperintuotannon osuus liikevaihdosta oli 45 prosenttia, mutta vain 25 prosenttia vertailukelpoisesta liikevoitosta. UPM aikoo sopeuttaa paperintuotannon asiakaskysyntään, eli uusia paperikoneiden alasajoja tehdään kysynnän laskun mukaan. Henkilöstön lukumäärä on yhtiössä vähentynyt. Viime vuonna UPM:ssä oli henkilöstöä keskimäärin 19 858, kun vuonna 2015 henkilöstön määrä oli 20 246. Henkilöstökulut laskivat 1 257 miljoonasta eurosta 1 246 miljoonaan euroon Puutuotteissa pientä kasvua Siinä missä Metsä Group siirsi sahaliiketoiminnan selluteollisuuden alle viime vuonna, teki UPM tämän muutoksen jo vuonna 2013.Tämän jälkeen sahojen tuotantoa ja kannattavuutta on ollut vaikeampi seurata. UPM sentään kertoo, että sahaliiketoiminnan kannattavuus parani viime vuonna lisääntyneiden toimitusmäärien ja parantuneen tuotantotehokkuuden ansiosta. Silti kannattavuus pysyi vaatimattomalla tasolla ankaran hintakilpailun takia. UPM:n vuosikertomuksen mukaan sahojen markkinakasvu oli viime vuonna kaksi prosenttia. Vanerituotteiden osalta kauskartonkien päällystyskoneeseen. Muuttuvasta markkinatilanteesta kertoo, että Stora Enso ilmoitti helmikuussa aikovansa sulkea Ruotsissa päällystämätöntä aikakausilehtipaperia tuottavan Kvarnsvedenin paperikone 8:n pysyvästi. Sulkeminen vaikuttaa enintään 140 työntekijän työpaikkaan. Yhtiö perusteli paperikoneen sulkemista tuotannon kannattamattomuudella. Aikakausilehtipaperin kysyntä ja hinta ovat olleet laskussa jo useamman vuoden. Vuosi oli pettymys Stora Enson muutosvaihe näkyi viime vuoden tuloksessa, erityisesti viimeisessä neljänneksessä. Loka-joulukuun liikevoitto jäi noin 50 prosenttia analyytikoiden keskimääräisestä ennusteesta. Huono tulos saikin analyytikot laskemaan ennusteitaan tämän ja ensi vuoden koko vuoden liikevaihto kasvoi vain viidellä miljoonalla eurolla 439 miljoonasta eurosta 444 miljoonaan euroon. Kannattavuus kuitenkin koheni, sillä vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 55 miljoonasta eurosta 58 miljoonaan euroon. UPM:n vanerituotantokin on kärsinyt alhaisista hinnoista. Yhtiö ilmoitti markkinakasvun olleen kolme prosenttia, vaikka liikevaihto polki lähes paikallaan. Markkinahinnat kohenivat vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla hieman, kun rakennusala vilkastui niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Erityisesti koivuvanerin kysyntä on UPM:n mukaan kasvanut teollisissa sovelluksissa. Yhtiö sai vuoden lopussa valmiiksi Viron Otepään vaneritehtaan laajennuksen. Tehtaan tuotantokapasiteetti lähes kaksinkertaistui 90 000 kuutiometriin vuodessa. Laajennukseen käytettiin viime vuonna 40 miljoonaa. Viron tehdas parantaa yhtiön mukaan entisestään vanerituotannon kustannustehokkuutta. Kannattavuutta ja säästöä Stora Enso on muutosvaiheessa ja Metsä Group kasvuvaiheessa. UPM on selkeästi vakaammassa tuloskunnossa. Toisaalta se saa väkisinkin katseen kääntymään jo seuraavaan kehitysvaiheeseen. UPM:n strategiassa puhutaan innovoinnista ja tutkimustoiminnasta, mutta samalla monessa paikassa vuosikertomusta yhtiö korostaa olemassa olevan liiketoiminnan säästöjä, kustannustehokkuutta ja resurssitehokkuutta. Huolimatta UPM:n mittavasta tutkimus- ja kehitystyöstä konkreettiset uudet tuotteet ja lanseeraukset ovat vielä vähissä. Paljon riippuu siitä, onnistuuko yhtiö luomaan uusia menestystuotteita laskevan paperintuotannon tilalle. Lupaavimpia ovat Lappeenrannan biopolttoainelaitos sekä muovista ja sellukuiduis- osalta varsin reilusti. Myös sijoittajat myivät joukolla osakkeitaan, ja yhtiön arvo laski noin seitsemän prosenttia tulospäivänä. Stora Enso perusteli huonoa tulostaan Kiinan Beihain tehtaan arvioitua korkeammilla ylösajokustannuksilla, lehtipuusellun alhaisilla hinnoilla ja Uimaharjun voimalan käyttöhäiriöillä. Stora Enson koko vuoden liikevaihto oli 9,8 miljardia euroa, kun vuonna 2015 liikevaihto oli 10 miljardia euroa. Operatiivinen liiketulos laski 915 miljoonasta eurosta 884 miljoonaan euroon. Yhtiö perusteli heikkoa tulosta aiemmin mainittujen lisäksi biomateriaalit-divisioonan lisääntyneillä tuotekehityskustannuksilla. Tulos heikkeni, osinko nousi Huonosta tuloksesta huolimatta Stora Enson hallitus eh- ta valmistetut biokomposiittiterassilaudat, jotka ovat olleet markkinoilla jo jonkin aikaa. Biokomposiitin kanssa pitää tehdä töitä markkinaosuuksien saamiseksi ja uusien sovelluskohteiden löytämiseksi. Sen sijaan biopolttoaineen käyttötarve ilmeinen. Biodieselin toimitusmääriä ei kerrota UPM on testannut biodieseliä niin laivoissa kuin linja-autoissa. Yhtiö kertoo onnistuneensa tuottamaan biodieseliä kannattavasti jo vuoden 2015 lopulla. Viime vuonna tuotantotehokkuus parani yhtiön mukaan merkittävästi ja tuotanto saavutti ennätystason. Tällä hetkellä Lappeenrannan laitoksen tuotantokapasiteetti on noin 120 miljoonaa litraa. Toimitusmääriä UPM ei kerro. UPM:n biodieselin etuna on, että sitä valmistetaan puupohjaisista jätteistä eli se on niin sanottu toisen sukupolven biodiesel. Ensimmäisen sukupolven biodieselit tehdään esimerkiksi palmuöljystä tai viljoista, joita tarvitaan myös ruuantuotantoon. Ensimmäisen sukupolven biodieselit ovatkin syystä huonosta maineessa, sillä laajat palmuöljyviljelmät ovat tuhonneet alkuperäistä luontoa, kiihdyttäneet eroosiota ja nostaneet ruokaöljyn hintaa. Toisen sukupolven biodieselin lupaavien tulosten ja paremman maineen myötä UPM on alkanut tutkia uusia kasvumahdollisuuksia. Näitä etsitään uusista markkinoista, uusista tuotteista ja nykyisen tuotteen kehittämisestä. Biodieselin ongelma on, että se tehdään jätteistä, eli yhtiön pitää löytää ensin tuotantoa, jolla hyödyntää tukit ja muut jakeet. Toki täytyy muistaa, että sellun tarve ei maailmasta lopu ja kustannustehokkaasti tuotetulle sellulle löytyy aina kysyntää. UPM onkin hyvissä asemissa myös tulevaisuutta varten. Pekka Leiviskä / UP dotti, että yhtiö nostaa osinkoa neljällä sentillä, 0,37 euroon osaketta kohti. Yhtiö haluaa tällä viestittää muutoksen olevan hyvässä käynnissä. Stora Enso tarvitsee vakaata rahoitusta muutostyön loppuun viemiseen. Siinä osakkeenomistajien luottamus ja vakaa osakekurssi on tärkeitä. Henkilöstön määrä Stora Ensossa oli viime vuonna laskussa. Yhtiö kertoi, että viime vuonna henkilöstöä oli keskimäärin 26 269 eli 514 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2015. Henkilöstökulut pysyivät lähes ennallaan kasvaen 1 313 miljoonasta eurosta 1 334 miljoonaan euroon. Stora Enso ei ole kertonut arviotaan koko kuluvan vuoden liikevaihdosta tai tuloksesta.Tämä osaltaan lisää epävarmuutta yhtiön kykyyn kasvattaa liiketoimintaansa tänä vuonna. Pekka Leiviskä / UP

6 Yhdistymällä kohti vahvempaa edunvalvontaa U usi teollisuusliitto on syntymässä. Nykyisten, yhdistyvien liittojen historialliset kokoukset pidetään 16.–18.5. Tuolloin Teollisuuden ammattiliiton TEAMin ja Puuliiton valtuustot sekä Metalliliiton ylimääräinen liittokokous ottavat kantaa liittoesitykseen, jossa kuvataan uutta Teollisuusliittoa. Puuliitolta edellytetään omassa valtuuston kokouksessaan 16.–17.5. kantaa liittoesitykseen ja oman toiminnan lakkauttamiseen 31.12.2017. Liiton hallitus esittää valtuustolle yksimielisesti näiden päätösten hyväksymistä. Puuliiton toiminnan päättämiseen tarvitaan sääntöjen mukaan valtuustossa kolme neljäsosaa -enemmistöllä tehtävä päätös. Itse odotan syntyvältä liitolta vahvaa otetta ja suunnannäyttöä suomalaiseen työelämään sekä EU:n työelämän sääntelyyn. Tämä tarkoittaa vahvaa edunvalvontaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Odotan voimakasta panostusta elinkeinopolitiikkaan sekä yhteiskuntavaikuttamiseen valtakunnallisesti ja maakuntatasolla. Tarvitaan vahva, aloitteellinen ote viestinnälliseen vaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun työelämään liittyvissä asioissa. Myös satsaaminen edunvalvonnallisesti ja koulutuksellisesti ammatilliseen koulutukseen on tulevaisuudessa tärkeää teollisuuden ammateissa. Toimihenkilöliitoissa satsaus ammatilliseen koulutukseen on vuosia ollut kohtuullisen suurta. Viimeaikaiset EK:n päätökset, Suomen yrittäjien puheenvuorot ja maan hallituksen toimet vahvistavat entisestään yhteistyön tarvetta teollisuusliitoissa. Näihin tämän päivän työmarkkinakysymyksiin ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen on uudella teollisuusliitolla hyvät edellytykset. Jäsenten kannalta pystymme tarjoamaan entistä pienemmällä jäsenmaksulla entistä paremmat palvelut kaikilla tasoilla. Työttömyyden ajalta ei enää jatkossa peritä jäsenmaksua. Tämä on uudelta liitolta iso vastaantulo työttömänä oleville jäsenilleen, ja tätä on jo nyt syytä käyttää hyväksi jäsenhankinnassa. Puuliitossa tämä tarkoittaisi, että keskimäärin yli 40 prosenttia jäsenkunnastamme olisi vuosittain tämän edun piirissä. Uusi Teollisuusliitto on toiminta- ja päätöksenteko-organisaatioltaan rakennettu niin, että jäsenet ja aktiivit voivat käyttää valtaa ja vaikuttaa heille kulloinkin tärkeisiin hankkeisiin. Vähäisin parannus ei ole se, että Teollisuusliiton jäsenen ei enää välttämättä tarvitse vaihtaa liittoa, kun työpaikka vaihtuu, ei ainakaan niin usein kuin on ehkä tähän mennessä joutunut. Liittojen aktiiveille tämä luo uuden mahdollisuuden järjestäytymisen ja paikallisen edunvalvonnan toteuttamiseen. Ne ammattiosastot, joissa työllisten määrä on korkea, tulevat jäsenmaksun alenemasta huolimatta saamaan jäsenmaksupalautuksena entistä suuremman palautuksen. Palautuksen osuus voi olla suurempi kuin liitolle jäävä osuus. Muutos antaa mahdollisuuden kuntakohtaisiin ammattiosastojen yhdistymisiin ja siten vahvemman vaikuttamismahdollisuuden ammattiosaston toiminta-alueella. Myös ammattiosastojen yhteistyömahdollisuudet paranevat koulutus- ja edunvalvontatyössä. Myös yhdistyvien liittojen työttömyyskassat yhdistävät voimansa 1.1.2018 alkaen nyt toukokuussa allekirjoitettavalla sulautumissopimuksella. Uusi teollisuusalojen työttömyyskassa voi palvella entistä tehokkaammin eri suhdanteissa olevia työttömiä jäseniään. Nyt on yhdistymässä kolme oman toimialansa vahvaa teollisuusliittoa. Uudella teollisuusliitolla tulee olemaan yli 120 vuoden historia takanaan, joten saavutuksetkaan eivät ole vuosikymmenten saatossa olleet vähäisiä. Nyt on mahdollisuus tehdä tämän vuosikymmenen historiaa ja saattaa nämä keskeiset teollisuusliitot saman katon alle. Päätökset näistä yhdistymisistä tekevät viime kädessä liittojen jäsenet ja heidän valitsemansa aktiivit toukokuun kokouksissa. Hyvää kevättä! Jyrki Alapartanen Tervetuloa Suomen tyytyväisimpien asiakkaiden joukkoon Uuteen liikennevakuutukseen jopa 80 % bonus. Tutustu osoitteessa turva.fi/liikennevakuutus Turvan vakuutukset ovat pitkän päälle edullisia ja palvelu korkeatasoista. Turvalla on tutkitusti* Suomen tyytyväisimmät ja uskollisimmat asiakkaat, joiden mukaan Turvasta saa myös eniten vastinetta rahalle. Nyt on hyvä hetki liittyä joukkoon! Poikkea toimistollamme, soita, asioi verkossa tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa turva.fi/turvaan. * EPSI Rating Vakuutus 2016 -tutkimus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

7 Sandarin tupatarkastus Iskussa ja Koskisella: Ovathan kaikki liiton jäseniä? PET TERI RAITO – Myanmarissa tuottavuutta haetaan hiostamalla ihmisiä yhä pidempiin työpäiviin. Suomessa tehokkuus toteutetaan teknologian avulla, Phyo Sandar Soe totesi Iskussa ja Koskisella vieraillessaan. P Myanmarilainen ay-aktivisti Phyo Sandar Soe tutustui maaliskuun viimeisenä päivänä tuotanto-oloihin Iskulla Lahdessa ja Koskisen Oy:ssa Järvelässä. Työpaikkavierailut olivat osa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin organisoimaa laajempaa Suomen visiittiä. Iskun vielä osin rakennustyön alla oleva uusi tehdas ja Koskisen Oy tarjosivat lattiatasossa mitattuna yhteensä useiden kilometrien pituisen matkan huonekalujen ja vanerin valmistukseen. Reissu ei näyttänyt Sandaria rasittavan, vaan kysymyksiä sateli isäntien vastattavaksi kierroksen alusta loppuun asti. – Ovathan kaikki täällä ammattiliiton jäseniä?, Sandar kysyi Iskulla heti sisään päästyään. Vastaus, jonka mukaan melkein kaikki kuuluvat liittoon, tyydytti kysyjää. Järjestäytymisaste Iskulla on 94 prosenttia. – Onko tuotteenne sertifioitu?, Sandar kysyi molemmissa kohteissa. Vastaukset vaikuttivat olevan jälleen koko lailla reilassa. Iskun tuotteet ovat PEFC-sertifioituja ja Koskisen tuotteet Tuotantojohtaja Saku Antikainen esittelee Phyo Sandar Soelle Iskun toimintaa ja tuotteita. edellisen lisäksi myös FSCsertifiotuja. Myönteisesti Sandar suhtautui myös työntekijöille yrityksissä tarjottavaan koulutukseen ja esimerkiksi tietoon, että Suomessa hoidetaan talousmetsiä ja kasvatetaan uutta kaadetun tilalle. Myanmarissa suuri osa metsistä on aikaisempina vuosikymmeninä hakattu paljaaksi ilman, että uutta metsää olisi istutettu kasvamaan. matka hyvään kuntoon -kiertue 2017 huhtiKUU Tehokkuutta laitteilla Sandar arvioi Iskun ja Koskisen nykyaikaisiksi, teknologiaa tehokkaasti hyödyntäviksi suuriksi tehtaiksi. Iskulla hän kiinnitti huomionsa esimerkiksi siihen, että kokoonpanotyöntekijät tilaavat tabletti-tietokoneilla tarvitsemansa komponentit työpisteelle sen sijaan, että lähtisivät niitä itse etsimään. – Tehokkuus syntyy teknologiaa hyödyntämällä. Myan- Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • • • • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa Testien kesto vain 20 minuuttia Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille toukoKUu Ma Ti Ke To 24.4. 25.4. 26.4. 27.4. Hamina Kotka Karhula Kouvola Pe 28.4. Kouvola -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. marissa sitä haetaan yksisilmäisesti työaikojen pidentämisen vaatimuksin. Kun työntekijät eivät ole suostuvaisia pitkiä päiviään enää venyttämään, haukutaan heidät laiskoiksi, Sandar harmittelee. Vierailullaan Sandar kiinnitti huomionsa myös työpaikan arkiseen toimintaan. – Vierailu on tosiasiassa liian lyhyt sen arvioimiseksi, minkälainen työilmapiiri ja vuoro- KesäKUU Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe 2.5. 3.5. 4.5. 5.5. 8.5. 9.5. 10.5. 11.5. 12.5. Imatra Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Forssa Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Ma Ti Ke To Pe La Ma Ti Ke Pe Ma Ti Ke 15.5. 16.5. 17.5. 18.5. 19.5. 20.5. 22.5. 23.5. 24.5. 26.5. 29.5. 30.5. 31.5. Äänekoski Keuruu Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Iisalmi Siilinjärvi Kuopio To Pe Ma Ti Ke To Pe 1.6. 2.6. 5.6. 6.6. 7.6. 8.6. 9.6. Kuopio Kuopio Porvoo Järvenpää Hyvinkää Tammisaari Helsinki Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi fi matkahyvaankuntoon. vaikutus Iskulla ja Koskisella on työnantajan ja työntekijöiden kesken. Molemmissa paikoissa työntekijöiden edustaja kuitenkin oli mukana esittelykierroksella ja Koskisella koko kierroksen hoiti luottamusmies. Se on myönteinen merkki, Sandar arvioi. Iskulla Sandarin vastaanotti ammattiosaston puheenjohtaja Eero Nieminen. Esittelykierroksen veti tuotantojohtaja Saku Antikainen. Koskisel- la koko esittelyn hoiti pääluottamusmies Lauri Sallila. Kokemus opettajana Sandar meni 16-vuotiaana töihin silloisen Burman pääkaupungissa Yangonissa sijainneeseen vaatetehtaaseen voidakseen elättää köyhää perhettään. Ymmärrys oikeudenmukaisuudesta ja rohkeus ottaa asiat esiin johdattivat hänet työpaikalla työntekijöiden etujen edistäjäksi, ja siitä edelleen ammattiliiton jäseneksi ja aktiiviseksi toimijaksi. Sandar on urallaan kokenut ammattiyhdistystoiminnan nurjan puolen. Hän on esimerkiksi joutunut poliisien vangitsemaksi ja kuulustelemaksi ja lähtemään sotilashallinnon takia maanpakoon Thaimaahan. Nämä kokemukset eivät ole 33-vuotiaan Sandarin mieltä muuttaneet. Hän on nykyisin Myanmarissa vaikuttavan ammatillisen keskusjärjestön CTUM:n (the Confederation of Trade Unions in Myanmar) apulaispääsihteeri. – Kokemus on paras opettaja, Sandar tiivistää taipaleensa. Puuliitto on tukenut Myanmarin metsä- ja puuteollisuustyöntekijöiden ammattiyhdistystoimintaa jo useiden vuosien ajan. – Tukenne on ollut ratkaiseva tekijä siinä, että olemme voineet organisoida toimintamme Myanmarissa nykyiseen muotoonsa, Sandar välittää kiitoksensa. Petteri Raito

8 Oletko varannut jo paikkasi? Vielä mahtuu mukaan! P Puuliittolaisten jäsenristei- ly Kesäseilinkit seilataan 26.– 27.8. M/S Silja Europalla. Mukaan on ilmoittautunut jo yli tuhat puuliittolaista seuralaisineen. Tulethan sinäkin? Laiva lähtee lauantai-iltana kohti Tallinnaa, jossa on mahdollisuus sunnuntaiaamuna. Kotimatkalle lähdetään puoliltapäivin. Risteilyn esiintyjiksi on vahvistunut muun muassa Antti Railio, joka vetää akustisen duokeikan alkuillasta. Railion lisäksi laivakansaa viihdyttää tanssiorkesteri Finlanders sekä huippusuosittu rokkiyhtye Joku Paikallinen Bändi, joka nostattaa bileet myöhäisillassa. Lisäksi laivalla esiintyy trubaduuri, trio ja houseband. Myös omia laulutaitojaan pääsee kokeilemaan karaokessa,ja dj pyörittää levyjä diskon puolella aamunkoittoon saakka. Sunnuntaina on luvassa muun muassa mentalisti Pete Poskiparran show sekä katsaus liiton ajankohtaisiin aiheisiin. Edullisimmat hytit maksavat vain 5 euroa per matkustaja C4-hytissä. Varaukset tehdään osaston kesäseilinkivastaavan kautta tai suoraan Matkapojilta www.matkapojat.fi/puuliitto tai 010 232 3109.Tule mukaan! TYÖTTÖMYYSKASSA Lomautusaikana maksetut arkipyhät tulee ilmoittaa päivärahahakemuksessa Puuliiton työehtosopimuksista mekaanisessa metsäteollisuudessa, puusepänteollisuudessa, veneenrakennusteollisuudessa sekä harja- ja sivellinteollisuudessa työnantajalla on velvollisuus maksaa arkipyhäkorvaus myös lomautuksen ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä. Arkipyhäkorvauksen piirissä olevat arkipyhät sekä työnantajan maksuvelvollisuuden edellytykset arkipyhien ajalta vaihtelevat sopimusaloittain, ja ne voi tarkistaa työehtosopimuksesta. Palkalliset arkipyhäpäivät tulee ilmoittaa päivärahahakemuksessa. Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolta työnantajalla on työehtosopimuksen mukaan velvollisuus maksaa arkipyhäkorvaus. Ansiopäivärahaa haettaessa pitää ilmoittaa palkallinen aika ja maksetut tunnit. Ilmoita saamasi arkipyhäkorvaus hakemuksessa esimerkiksi merkinnällä ”arkipyhäkorvaus 8 tuntia”. Ilmoita hakemuksessa merkinnällä ”arkipyhäkorvaus” tai ”palkallinen vapaa” myös ne arkipyhät, joiden ajalta palkka maksetaan kuukausipalkkana. Lähetä Puukassalle lisäksi palkkalaskelma tai tilinauha hakujakson ajalta maksetuista palkoista. ePuu on poistunut käytöstä, tilalle tullut uusi eAsiointi Työttömyyskassa on vaihtanut maksatusjärjestelmän toimittajaa 1.4.2017 alkaen. Tästä syystä ePuu on lakannut toimimasta ja tilalle on tullut uusi eAsiointi. Uutta eAsiointia pääset käyttämään työttömyyskassan verkkosivuilta löytyvän linkin kautta. Puukassan verkkosivuilta löytyy myös ohjeistus eAsioinnin käyttämiseen. Huomioithan, että kirjautuessasi ensimmäistä kertaa eAsiointiin sinun tulee ensin rekisteröityä eAsioinnin käyttäjäksi. Vanhat ePuun tunnukset eivät käy eAsiointiin. Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Työttömyyskassan kanssa voit asioida myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Hakemuksia työttömyyskassalle on mahdollista lähettää sähköisesti suojatun yhteyden kautta kassan verkkosivuilla olevaa eAsiointi-palvelua käyttäen. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin eAsiointipalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin eAsiointi-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet eAsiointi-palvelun käyttämiseen. Alla on listattuna osa eAsiointi-palvelun palveluista: •• •• •• •• •• •• yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta maksuilmoitukset ja päätökset päivärahan laskurien kertymät liitteiden lähetys. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään ansiopäivärahahakemukset eAsiointi-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat ovat tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Ilmoittaudu nyt mukaan risteilylle! Kesäseilinkivastaavat ammattiosastoittain Itäinen toiminta-alue •• Askon ammattiosasto 002 Kolehmainen Ulla, 050 563 2263 tai ulla. kolehmainen63@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille ja seuralaisille linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Puuliiton Etelä Kymen Ammattiosasto 032 Varaukset suoraan Matkapojilta. Ammattiosaston toimikunta on päättänyt olla tukematta rahallisesti risteilylle lähtijöitä, koska osasto järjestää samoihin aikoihin hotellimatkan Tallinnaan, josta ilmoitellaan myöhemmin. •• Hartolan Puutyöläisten ammattiosasto 074 Tupala Mika, 040 745 9463 tai mika.tupala@versowood.fi. •• Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 Pasanen Jari, 045 178 8229 tai patikainen@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille kuljetuksen Matkapoikien yhteiskuljetuksen mukaan eli 34 euroa per henkilö. •• Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 Kajander Seppo, 040 584 0380. Varaus sisältää lounaan. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäseniään 35 eurolla per jäsen heidän osallistuessaan tapahtumaan. Ilmoittautumiset suoraan Matkapojille. Rahat saa takaisin osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. •• Puuliiton Ilomantsin ammattiosasto 388 Laatikainen Jarmo, 040 651 5134. Ilmoittautumiset pikaisesti Jarmolle. •• Iskun Ammattiosasto 014 Päivärinta Seppo, 050 407 9462 tai seppo. paivarinta@isku.fi. Osasto tarjoaa jäsenille ja seuralaiselle maksuttoman linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034 Kortesalmi Markus, 050 555 7204. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Kiteen Puutyöntekijät 178 Haapala Jussi, 045 650 6285 tai haapala. jussi@gmail.com. Matkan omavastuu 40 euroa per jäsen ja seuralainen, sisältää kuljetuksen ja risteilyn B2-hytissä. Paikkoja varattu alustavasti 50,ilmoita varatessasi lähtijöiden nimet ja syntymäajat. Maksu osaston tilille FI60 2097 1800 0257 67. •• Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 Mynttinen Minna, 044 077 7918 tai minna.hannele.m@gmail.com. Osasto tukee matkakuluissa 20 jäsentään puolisoineen. Ilmoittautumiset Minnalle 31.5. mennessä. •• Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 Jokinen Jouni, 050 344 3745 tai jouni.jokinen@dnainternet.net. Osasto maksaa bussikuljetuksen Helsinkiin. Lähtö Lapinlahdelta ja Kuopiosta. Lisätietoja: www.puuliitonkuopionao016.fi. •• Kärkölän Puutyöntekijät 027 Sallila Lauri, 040 703 4771 tai lauri. sallila@koskisen.com. Jäsenen maksettavaksi jäävä omavastuuosuus tarkentuu myöhemmin. •• Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 Jurvanen Kauko, 0400 727 322 tai kauko.jurvanen@upm.com. Risteily varataan itse netissä http://www.matkapojat.fi/puuliitto (Huom! Ilman kuljetusta Helsinkiin.) Osasto järjestää oman maksuttoman linja-autokuljetuksen Imatralta Helsinkiin ja takaisin, jos osallistujia on vähintään 30. Ilmoita Kaukolle sähköpostitse tai tekstiviestillä, kun olet varannut matkan. Ilmoita lähtijöiden nimet, mistä tulette linja-auton kyytiin sekä yhteystietosi. •• Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 Pesu Jarno, 0400 948 830. Jäsenten omavastuuosuudeksi jää 40 euroa per osaston jäsen. •• Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 Orava Harri, 040 734 7001. Osasto tarjoaa kuljetuksen. •• Nastolan Puusepät 013 Vattulainen Esko, 045 127 0420 tai esko.vattulainen@ewp.fi ja Joeäär Priit: 050 912 5588 tai priitjoeaar@hotmail. com. Osasto maksaa liittymiskuljetuksen välille Lahti–Helsinki–Lahti, joka on 34 euroa. •• Nurmeksen Puutyöväen Ammattiosasto 078 Smura Antti, 050 343 5973. Osasto kustantaa risteilystä 90 euroa jäseneltä. Avecit ovat tervetulleita mukaan omakustanteisesti. •• Puuliiton Pieksämäen seudun ammattiosasto 234 Kiukas Yrjö 050 569 1021 tai kiukasyrjo@gmail.com. Ammattiosasto korvaa jäsenen matkakulut, Matkapoikien liittymäkuljetuksen satamaan Varkauden tai Mikkelin lähtöpisteestä 20 risteilyyn osallistuvalle. Korvaus maksetaan matkan jälkeen tositetta vastaan. Risteilylle osallistuvat varaavat matkan itse Matkapoikien varausjärjestelmästä. •• Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 Elgbacka Matti, 040 056 8180. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 40 eurolla per jäsen. •• Pohjois-Savon ammattiosasto 295 Kainulainen Pasi, 0400 927 336 tai kainulainen.pasi@hotmail.com Osasto tukee risteilylle lähtijöitä 25 eurolla per jäsen. Ottakaa yhteyttä 27.2. mennessä. •• Puuliiton Padasjoen osasto 225 Avikainen Erkki, 040 531 9928. Osasto järjestää yhteiskuljetuksen. Muut tukimuodot määritellään myöhemmin. •• Puuliitto Ristiinan ammattiosasto 274 Immonen Erkki, 040 753 4208 tai erkki.immonen@upm.com. Osasto kustantaa kuljetukset välillä Mikkeli–satama–Mikkeli. •• Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 Kiesiläinen Merja, 050 573 0165 tai merja.kiesilainen@gmail.com. Osasto kustantaa maksuttoman edestakaisen kuljetuksen satamaan jäsenelle tai avecille (avio- tai avopuoliso). Risteilylle osallistuvat varaavat matkan itse Matkapoikien varausjärjestelmästä. Lisätietoja www. plos4.fi •• Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 Sjölund Fjalar, 040 708 6020. •• PL:n Uimaharjun osasto 142 Räsänen Heikki, 050 308 3695. Matkalle mahtuu 30 ensinnä ilmoittautunutta. Osasto maksaa linja-autokuljetuksen ja yhden ruokailun laivalla. Kyselyt ja sitovat ilmoittautumiset 31.3. mennessä Heikille. Tervetuloa risteilylle jäsenet avecin kanssa! •• Varkauden Puualojen Ammattiosasto 015 Lappi Petri, 040 708 4201 tai petri.lappi@jippii.fi. Osasto on varannut sitovasti B2-hytit hintaan 26.–27.8. M/S Silja Europa 25 euroa per jäsen. 50 nopeinta ilmoittautunutta pääsee kyytiin. Osasto maksaa linja-autokyydityksen. Hytti- ja ruokailuvaraukset pikaisesti Petrille. •• Vihdin Puutyöntekijät 088 Eskelinen Arto, 050 394 8524 tai arto. eskelinen@martela.fi. Bussikuljetukset Nummelasta, kahden hengen A-luokan hytti, aamiainen ja buffet-ruokailut laivalla. Paikkoja rajoitetusti. Omavastuu 40 euroa osaston jäseneltä, 60 euroa avecilta. •• Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 Kemppi Sari, 044 500 7000 tai sari.kemppi@upm.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen, lisäksi osasto kustantaa edestakaisen kuljetuksen. Lisätietoja saat Sarilta. Läntinen toiminta-alue •• Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 Saarimäki Jorma, 0400 776 413 tai jorma.saarimaki@hotmail.com ja Saarinen Asko, 050 312 4081. Matkan omavastuu jäseneltä ja seuralaiselta 50 euroa, joka sisältää bussimatkan Alavudelta satamaan ja takaisin Alavudelle, hytin laivalla ja buffetkattauksen laivalla menomatkalla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Asko ja Jorma. Ilmoita matkustajien nimi ja syntymäaika! •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 Vallintaus Hannu, työ 0400 125 913 tai oma 040 514 7621 tai hannu.vallintaus@gmail. com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen. •• Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 Matkat varataan suoraan Matkapojilta. Jäseniä tuetaan 35 eurolla per jäsen ja avec. Tuki maksetaan jälkikäteen tositteita vastaan. Lisätietoja: www. ao154.com. •• Harjavallan ammattiosasto 044 Rautavalta Pekka, 0400 833 797 tai pekka.rautavalta@pp1.inet.fi. Osasto tukee matkalle lähtevää jäsenistöä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Isojoen puutyöväen ammattiosasto 205 Kytömäki Ari, 050 325 3632 tai ari.kytomaki@isojoensaha.fi. Ilmoittautumisen hytti- ja ruokailutoiveineen viimeistään huhtikuun loppuun mennessä Arille tai sahan ilmoitustaululle. •• Puuliiton Kannonkosken osasto 023 Ronimus Esko, 040 518 9854 tai esko.ronimus@gmail.com. •• Korkeakosken Puutyöväen ammattiosasto 281 Haukijärvi Teijo, 040 751 5683. Osasto maksaa kuljetuksen ja buffet-illallisen. Ilmoittautumisia ottaa vastaan myös Tero Mäkinen, 0400 337 667. •• Kyrön ammattiosasto 292 Hellstén Ari, 050 562 6955 tai ari.hellsten@ pp.inet.fi. Tuki ilmoitetaan myöhemmin. •• Kyröskosken Puutyöntekijäin osasto 185 Haavisto Matti, 050 461 9082. •• Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 Köönikäs Mari, 040 547 3234 tai mari.koonikas@gmail.com. Osasto avustaa kuljetuksen Humppilasta satamaan ja takaisin. •• Puuliiton Merikarvian ammattiosasto 217 Tähkänen Jukka, 040 522 0402 tai jukka.tahkanen@metsagroup.com. Osasto tukee matkalle lähteviä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Parkanon Puuosasto 152 Lahtinen Kari 044 545 9535 tai kari. lahtinen@ippnet.fi. Omavastuu on 50 euroa jäseneltä tai seuralaiselta. Maksetaan osaston tilille FI51 5327 0520 0214 32. Ilmoita nimen lisäksi syntymäaika (pp.kk.vvvv). Passi mukaan. Yhteiskuljetus Kyröskosken osaston kanssa. •• Porin sahatyöväen ammattiosasto 020 Alanko Jukka, 040 661 6656 tai jukka.alanko@upm.com. Jäsenten omavastuuosuus ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: www.porinsahatyovaenao.fi. •• Punkalaitumen ammattiosasto 201 Okkeri Ismo, 050 593 5823 tai ismo.okkeri@sht-tukku.fi. Osasto maksaa oman linja-autokuljetuksen. Laivalla nähdään! •• Puuliitto Salon osasto 042 Rissanen Ritva, 040 531 4392 tai ritvarissanen3@gmail.com. •• PL:n Suolahden ammattiosasto 051 Väisänen Jani, 050 432 7318 tai jani.vaisanen@metsagroup.com. Tuen määrä on 20 euroa per jäsen, ja sen kohdentaminen ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. •• Tampereen Puuseppien ammattiyhdistys 006 Jokela Hannu, 040 161 8669 tai jokelaster@gmail.com. Osasto korvaa osallistujille 25 prosenttia matkasta sekä kuljetuksen. •• Toijalan Harja- ja puutyöntekijät ao 100 Haaranen Anne, 040 717 1938 tai annhaa@suomi24.fi. Osasto tarjoaa jäsenilleen buffetillallisen ja meriaamiaisen. Muuta kommentoitavaa: sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä Annelle. •• Turun seudun maa- ja puutarhatyöntekijäin ammattiosasto 365 Vuorela Eija, 040 5938109 tai eijavuo@gmail.com. Osasto korvaa Matkapoikien yhteiskuljetuksen. •• Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 Närhisalo Kimmo, 045 343 5654 tai kimmo.narhisalo@hotmail.fi. Osasto tukee jäseniä korvaamalla edestakaisen kyydin Viitasaari–Helsinki–Viitasaari. Jokainen lähtijä maksaa oman valitsemansa hyttinsä. •• Vilppulan puutyöläisten ammattiosasto 242 Hyvönen Kalle, 040 595 4906 tai kallehyvonen@hotmail.com. Tuen määrä on 50 euroa per jäsen. Pohjoinen toiminta-alue •• Eskolan Puusepät 126 Kinare Jari-Pekka, 0400 315 821 tai jari.kinare@ gmail.com. Osaston tuki on 50 euroa, ja se maksetaan jälkikäteen kuittia vastaan. Jos lähtijöitä on useita, osasto voi järjestää ryhmäalennuksen meno–paluu-junalipuista Helsinkiin. •• PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 Leinonen Heikki, 044 730 9247 tai heikki.lento@gmail.com. Osasto tarjoaa linja-autokuljetuksen tai järjestää oman tai useamman osaston kanssa yhteisen yhteiskuljetuksen, jos lähtijöitä on riittävästi. •• Puuliiton Kalajoen osasto 101 Sarajärvi Laina, 040 748 0527. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osaston tuki on 50 euroa per henkilö. •• Puuliiton ammattiosasto 187 Myllynen Jaana, 044 325 6420 tai jaana.myllynen1@luukku.com. Osasto tukee jäseniä 50 euroa per jäsen. Matkan ja kaiken siihen liittyvän jäsen varaa itse.

9 JÄSENILLE Liiton lomapaikkojen vuokraus kesällä 2017 (ajalla 5.6.–27.8.) ## Varaukset tehdään joko sunnuntaista perjantaihin (5 vurokautta) tai perjantaista sunnuntaihin (2 vuorokautta). Poikkeuksena on juhannusviikko, jolloin vuokra-aika on 18.–22.6. (4 vuorokautta) ja 22.–25.6. (3 vuorokautta). Varaustoiveita voi tehdä kolmelle eri ajanjaksolle. Jos varaustoiveita tulee runsaasti, joudutaan suorittamaan arvonta. Tällä varmistetaan kaikkien tasavertainen kohtelu. Mikäli arpa ei suosi ensimmäisen vaihtoehdon kohdalla, osallistuu kuponki seuraavan vaihtoehdon arvontaan ja niin edelleen. Hae ökkejä m n o t lii si kesäk nyt! Varauskuponkien tulee olla perillä liitossa 5.5.2017 mennessä. Arvonta suoritetaan tiistaina 9.5. Lähetämme arvonnassa onnekkaille tiedon kirjeitse heti arvonnan jälkeen. Varauksen voi lähettää postitse, sähköpostilla (JR@puuliitto.fi) tai tehdä liiton verkkosivuilla (Jäsenyys > Jäsenedut > Varaukset). Sähköpostiviestissä pitää olla samat tiedot kuin tässä kupongissa. Puhelimitse ei kesäajan varauksia voi tehdä. Ajan mittaan esille tulleiden ongelma- ja vahinkotapausten johdosta lemmikkieläinten pääsyä liiton lomamökkeihin on jouduttu rajoittamaan. Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Mökit •• •• •• •• Puusärkkä (Kalajoki) 93 m2, 8 hengelle (ei lemmikkieläimiä) Pankkotuvat 73 ja 74 (Punkaharju) 50 m2, 8 hengelle (ei lemmikkieläimiä) Tuunaantupa 21 (Punkaharju) 35 m2, 4 hengelle (ei lemmikkieläimiä) Tuunaantuvat 36 ja 37 (Punkaharju) 35 m2, 6 hengelle 75 euroa / vuorokausi / mökki 65 euroa / vuorokausi / mökki 55 euroa / vuorokausi / mökki 55 euroa / vuorokausi / mökki Lisätietoja lomapaikoista löytyy liiton verkkosivuilta (Jäsenyys > Jäsenedut > Varaukset). Nimi: _________________________________________________________________________ Henkilötunnus tai jäsennumero: ___________________________________________________ Puhelinnumero: ________________________________________________________________ Ajanjakso 1 ___/___ – ___/___ Puusärkkä Pankkotupa 73 & 74 Tuunaantupa 36 & 37 Tuunaantupa 21 Ajanjakso 2 ___/___ – ___/___ Puusärkkä Pankkotupa 73 & 74 Tuunaantupa 36 & 37 Tuunaantupa 21 Ajanjakso 3___/___ – ___/___ Puusärkkä Pankkotupa 73 & 74 Tuunaantupa 36 & 37 Tuunaantupa 21 Leikkaa irti ja lähetetä osoitteeseen Puuliitto jäsenrekisteri, PL 318, 00531 HELSINKI. MEDLEMFÖRMÅNER Uthyrning av förbundets semesterställen sommaren 2017 (tiden 5.6–27.8) ## Bokningarna görs antingen för söndag-fredag (5 dygn) eller fredagsöndag (2 dygn). Undantaget är midsommarveckan, då uthyrningsperioderna är 18.–22.6. (4 dygn) och 22.–25.6. (3 dygn). Önskemål om bokning kan göras för tre olika perioder. Kommer det in många bokningar för en period måste semesterplatserna lottas ut. På detta sätt försäkrar man att alla behandlas likvärdigt. Om inte lotten faller ut vid första alternativet, så deltar kupongens andra alternativ i lottningen och så vidare. Bokningskupongerna ska vara förbundet tillhanda senast 5.5.2017. Lott- ningen genomförs tisdag 9.5. De som har haft turen med sig får besked från förbundet genast efter lottningen per brev. Önskemålen om reserveringar kan skickas per post, per e-post (JR@ puuliitto.fi) eller skrivas in på förbundets webbplats (Jäsenyys > Jäsenedut > Varaukset). I e-postmeddelandena ska det finnas samma uppgifter som på den här kupongen. För sommarperioden går det inte att göra bokningar per telefon. Till följd av de problem och skador som har uppstått med tiden måste tillgången till förbundets begränsas för keldjur. Keldjur tillåts bara i stugorna Tuunaantupa 36 och 37. Nu är gs det da a att bok ! a en stug Stugor •• •• •• •• Puusärkkä (Kalajoki) 93 m2, för 8 personer (Obs! Inte keldjur) Pankkotuvat 73 ja 74(Punkaharju) 50 m2, för 8 personer (Obs! Inte keldjur) Tuunaantupa 21 (Punkaharju) 35 m2, för 4 personer (Obs! Inte keldjur) Tuunaantuvat 36 ja 37 (Punkaharju) 35 m2, för 6 personer 75 euro / dygn / stuga 65 euro / dygn / stuga 55 euro / dygn / stuga 55 euro / dygn / stuga Mera information om semesterställena finns på förbundets webbplats (Jäsenyys > Jäsenedut > Varaukset). Namn: ________________________________________________________________________ Personsignum eller medlemsnummer: ______________________________________________ Telefonnummer: ________________________________________________________________ Period 1 ___/___ – ___/___ Puusärkkä Pankkotupa 73 & 74 Tuunaantupa 36 & 37 Tuunaantupa 21 Period 2 ___/___ – ___/___ Puusärkkä Pankkotupa 73 & 74 Tuunaantupa 36 & 37 Tuunaantupa 21 Period 3___/___ – ___/___ Puusärkkä Pankkotupa 73 & 74 Tuunaantupa 36 & 37 Tuunaantupa 21 Klipp ut här och skicka till adressen Träförbundet medlemsregistret, PB 318, 00531 HELSINGFORS.

10 Töissä jo yli 100 henkilöä LVL-tehdas kiihdyttää vauhtii Stora Enson uusi viilupuutuotteita valmistava LVL-tehdas on kerännyt Varkauteen töihin ammattilaisia eri puolilta Suomea. Varkauden sahan työntekijöitä on sijoittunut runsaasti tehtaalle. Teksti ja kuvat Jari Isokorpi P Varkauden sahan ja LVL-tehtaan (LVL = laminated veneer lumber) luottamusmiehen Isto Markkasen mukaan tehdas lähti käyntiin viime vuoden kesäkuussa, ja siitä lähtien tuotantoa on ajettu ylös ja vuoroja lisätty. –  Aloitimme aluksi helpolla kohteella ja sillä harjoiteltiin työn tekemistä marraskuulle asti. Olennainen tavoite alussa oli se, että tuotteille piti saada sertifikaatit. Kun ne oli saatu, joulukuussa ruvettiin tekemään tilaustuotteita. Tehtaan tuotannon ensimmäiset isot kohteet olivat Jätkäsaareen valmistuvat kaksi kerrostaloa. Vielä tehdas ei käy täysillä, mutta vuoroja lisätään pikku hiljaa. – Tarkoitus on huhtikuussa saada sahaus kolmeseiska-vuoroon. Todennäköisesti elokuussa kolmeseiska laajenee ladontaan ja saumaukseen. Tavoitteena on, että koko linja toimii kolmeseiskassa vuonna 2018. Stora Enso tavoite on, että tuotannon kasvaessa pääosa tuotteista menee vientiin. Haluttuja työpaikkoja Työvoimansa tehdas on hankkinut useammalla eri tavalla. Ammattilaisia on tullut muun muassa niiltä Metsä Groupin tehtailta, joissa on ollut vastaavanlaista tuotantoa. – Lohjalta tuli toistakymmentä työntekijää ja osa työnjohtajistakin. Punkaharjun Metsäwoodin tehtailta tuli viisi–kuusi henkilöä. Stora Enson Varkauden sahan työntekijöistä 18 sijoittui uudelle tehtaalle. Lisää työntekijöitä haettiin ilmoituksella. Työpaikat LVL-tehtaalla osoittautuivat halutuiksi, sillä hakijoita oli Markkasen mukaan yli 400. – Vuoden vaihteen jälkeen palkattiin myös kymmenen vuokrafirman miestä. Tuotantoaan kiihdyttävän tehtaan miehitys on jo reilusti yli sata. LVL-tehdas työllistää noin 70 Stora Enson omaa henkilöä, kymmenen vuokratyöntekijää, noin 25 trukkiyrittäjää ja neljä kunnossapitohenkilöä. – Tarkoitus on, että tehtaan omat työntekijät tekevät pienempiä korjauksia ja isommat korjaukset hoitavat kunnostustöihin erikoistuneet eforalaiset. Lomautuksista päästiin eroon Varkauden saha ja LVL-tehdas toimivat yhteistyössä. – Tukit kuoritaan sahan puolella ja laitetaan junavaunulla LVL:n puolelle, Markkanen kertoo. Lisää väkeä vuoroihin ## – Emme ole vielä valmiita, mutta suunnitelmien mukaan menemme eteenpäin, sanoo yksikön johtaja Jaakko Huovinen. LVL-tehtaan tuotanto ja myynti ovat hänen mukaansa tasapainossa. – Stora Enson puutuotteiden näkymä on sellainen, että puurakentaminen ja puutuotteitten kysyntä ovat kasvussa. –  Tällä hetkellä näyttää siltä, että sitä mukaa, kun tuotantomäärä kasvaa, pystymme laajentamaan markkinoita ja saamaan lisää toimituksia. Markkinoita löytyy hänen mukaansa kotimaasta, Euroopasta ja USAsta. – Olemme ajatelleet, että valtaosa tuotteista menee vientiin. Tehtaan henkilömäärä riippuu Huovisen mukaan käyntivuoroista ja niiden määrään vaikuttavat vientinäkymät. – Tehdas on suunniteltu niin, että kolmeseiskassa tullaan toimimaan. Todennäköisesti silloin tarvitaan lisää väkeä. Kun tehtaan tulo julkistettiin, työntekijöiden toive Markkasen mukaan oli, että lomautukset sahalla loppuisivat. – Kahdeksan vuotta oli lomautusrumbaa. Nyt lomautuksista on päästy. Tehtaan tulo oli mainio asia kaupungille, kuntalaisille ja kaikille työntekijöille. Varkaudessa on paljon suljettu työpaikkoja ja LVL-tehdas on iso työllistäjä. Toiveissa sahan kaksivuorokäynti Uudistuksen yhteydessä Varkauden saha siirtyi yksivuorokäyntiin. Markkasen mielestä kaksivuorokäynti olisi parempi ratkaisu. –  Saha tekee maanantaista torstaihin kymmentuntista ja perjantaina kahdeksantuntista. Sahaa yhteen vuoroon siirrettäessä Markkasen mukaan esiintyi pelkoa tukkien riittävyydestä molempiin laitoksiin, mikä osoittautui aiheettomaksi. – Kun vienti vetää, olisi parempi, että saha toimisi kahdessa vuorossa. Ratkaisu olisi hänen mukaansa toivottava myös henkilöstön näkökulmasta. – Kymmenen tunnin tekeminen on henkilökunnalle haasteellinen ja vaikea. Kahdeksantuntinen on ollut parempi. Jani Asikainen kuivaa viilua uudella tehtaalla. Kotiseudulle takaisin – Perheeni on täältäpäin Suomea. Oli helppo palata, kun on kavereitakin seudulla. P Väliseinätolppa, johon kaikki työntekijät kirjoittivat nimensä. Se oli tehtaan ensimmäinen työ. Näin kertoo viime toukokuussa Metsä Groupin Lohjan kertopuutehtaalta Varkauden LVL-tehtaalle töihin tullut sorvari Jarno Tossavainen. Tossavainen on syntyisin Lappeenrannasta. Hän valmistui puutekniikkainsinööriksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta ja sai kesätöitä Lohjalta. Työ vakinaistettiin vuonna 2010. – Siellä työskentelin kuusi vuotta, joista sorvarina kolme. Uudet haasteet painoivat vaakakupissa ja toivat minut tänne Varkauteen. Tossavainen sanoo viihtyvänsä uudessa työpaikassaan mainiosti. – Täällä on mukava työporukka ja työkulttuuri, muun muassa työturvallisuuteen on panostettu. – Asioihin pyritään hyvissä ajoin varautumaan ennalta. Uuden tehtaan käynnistäminen on jännittävä prosessi. – Aina on haasteita. Mutta me olemme yllättävän hyvin selvinneet niistä. Täällä on ammattitaitoisia kavereita. Suurimmaksi haasteeksi Tossavainen mainitsee sen, että Varkaudessa piti opetella savonkieli. – Kun ammattilaisten kanssa puuhailee, niin homma eri työpaikoilla on muuten varsin samanlaista. Täällä pyritään siihen, että jokainen hallitsisi useamman työpisteen. Sorvi on varmaan yksi vaativimmista tässä tehtaassa ja kokemuksesta on hyötyä alkuun pääsemisessä. Työntekijät koulutetaan –  Ei tämä ole työtä kummempaa, luonnehtii Heimo Sutinen, joka siirtyi LVL-tehtaalle Varkauden sahalta 24 vuoden työuran jälkeen heti tehtaan käynnistyessä. Sutinen on työskennellyt saumurilla, jatkojalostuksessa puristimella ja CNC-koneella apumiehenä. – Eivät nämä työt hirmuvaikeita ole. Työn kautta oppii ja teoriatuntejakin on ollut. On tämä erilaista kuin sahalla, ehkä pikkusen haasteellisempaa.

11 in Varkaudessa – Tavoitteena on katkeamaton kolmivuorokäynti vuonna 2018, kertoo Isto Markkanen. Sorvari Jarno Tossavainen tuli Varkauden LVL-tehtaalle töihin Loimaalta. Sutinen kertoo viihtyneensä hieman paremmin sahalla. – Siellä oli tuttu porukka. Mutta tilanne vähän aaltoilee. Täällä on uusia ihmisiä ja heidän kanssaan on kiva työskennellä. Myös työ on vaihtelevaa. Siitä hän kertoo pitävänsä erityisesti, että jatkojalostuksessa ei ainakaan toistaiseksi tarvitse tehdä yötyötä. Sutinen on oppisopimuskoulutuksessa, kuten kaikki vuoden 2016 alussa töihin tulleet 42 työntekijää. Teoriaopintojen lisäksi koulutuksessa olevat antavat neljä näyttöä, jonka jälkeen he valmistuvat LVL-operaattoreiksi. Osa työntekijöistä, jotka ovat jo suorittaneet perustutkinnon, opiskelevat mestareiksi. –  Kieltämättä töihin tulo LVL-tehtaalle aluksi jännitti. Mutta ihminen on sopeutuva, Sutinen sanoo. Puualan rento työtapa miellyttää Varkautelainen Tarmo Gråsten työskenteli aikaisemmin asentajana metallialalla. Hän tuli vuokrafirman kautta pari kuukautta sitten töihin LVL-tehtaalle ja työskentelee kuivauksessa. Miehen tavoitteena on vakituinen työpaikka Stora Ensolla. – Kuivaus on vähän erilaista, mihin olen tottunut, mutta tietyllä tavalla uusi työ on piristys. Linja on uusi. Siinä on fiksaamista, että se pyörisi kunnolla. Välillä on kiirettä. Viilua on rullalla siellä täällä. Ja välillä ei tapahdu yhtään mitään. Oudointa käsillä tekemiseen tottuneella miehelle on se, että automaatio hoitaa eri työvaiheet. – Työ on enemmän valvomista. Se vaatii totuttelua. Gråsten sanoo, että välillä tekisi mieli tehdä käsillä. – Olen sanonut pojille, että kun on hihnojen vaihtoja ja ketjujen korjausta, niin minä teen. Ovat ne antaneet tehdä. Työpaikan ilmapiiri Gråstenia miellyttää. – Täällä on jotenkin rennompi meininki, mihin olen metallialalla tottunut. Tehtaalla on panostettu siihen, että turvallisuus ja työturvallisuus tulevat aina ennen kiirettä. Juoksemaan ei aleta. – Hommat tehdään niin kuin pitää, mutta pieni kiristys kiireestä ei ole samanlaista kuin metallipuolella. Tarmo Gråsten löytyi vuokrafirman kautta. Pitkän sahauran tehnyt Heimo Sutinen opiskelee LVL-operaattoriksi.

12 SIEVI VIPER ROLLER Edelläkävijän valinta Huippusuosittu Viper Roller on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman Viper-tuoteperheestä löydät myös jalkineet perinteisellä nauha- tai tarrakiinnityksellä rakenteensa ansioista se on virtaviivainen, erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry ®-vuori. Kaikissa pohjaratkaisuissamme on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep®-materiaalia. Viper Roller vie käyttömukavuuden uudelle tasolle! Boa® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep® -iskunvaimennus • Päällinen hengittävää ja vedenpitävää mikrokuitua • Saumaton päällisrakenne • Hengittävä 3D-dry®-vuorimateriaali • Kevyt ja tilava varvassuoja • Teräksinen, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaat- Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com tinen ja ESD • Suomessa tehty SUOMI_VIPER_ROLLER_SARMA_277x404+5_170217.indd 1 17.2.2017 12.55

13 Liiton tärkeimmät tehtävät: Edunvalvonta, neuvonta ja vertaistuki PET TERI RAITO Mikko Honkasen, Anastasiia Fedotovan ja Jani Asikaisen mielestä ammattiliiton tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta, neuvonta ja vertaistuki. P – Työpaikan isoista asioista sovittaessa on tarpeen, että luottamusmies katsoo työntekijöiden etujen perään, että se ei mene sanelupolitiikaksi, mitä olen joissain paikoissa havainnut. Toisaalta työehtosopimuksen (tes) sisältämä mahdollisuus sopia paikallisesti on antanut paljon vapauksia pienempien asioiden kanssa. – Paikallisesti on pystytty sopimaan parannuksista, mutta paine on tuntunut myös toiseen suuntaan eli työntekijöille on tyrkytetty tessiä huonompia työehtoja. Myös niissä tilanteissa tarvitaan luottamusmies, joka pitää linjan suorana ja tarvitaan ammattiliitto, joka katsoo perään, että huononnuksia ei pääse syntymään, Honkanen pohtii edunvalvonnan ulottuvuuksia. – Meidän työpaikallamme luottamusmies pitää kerran viikossa vastaanoton. Häneltä voi varata aikaa, keskustella ja kysyä, jos on jotain mielessä tai on epäselvää, miten toimia eri tilanteissa. Neuvonta on tärke- Jani Asikainen, Mikko Honkanen ja Anastasiia Fedotova tapasivat nuorisovastaavien koulutuksessa Rantasalmella. ää, myös paikallisesti, Fedotova korostaa. – Samoin tärkeitä ovat tapahtumat, koulutukset ja erilaiset tilaisuudet, joissa voi tavata ihmisiä ja tutustua heihin paremmin. Edes työpaikalla ei kovin tarkasti pysty tutustumaan kuin tuotannossa lähinnä oleviin työkavereihin, Asikainen perustelee vuorovaikutuksen ja verkottumisen merkitystä. Nuorisovastaava tien raivaajana Honkanen työskentelee puuseppänä Kaarinassa Aaltohuonekaluja Artekille valmistavassa A-Factoryssa. Hän toimii myös Turun Puuseppäin ammattiosaston nuorisovastaavana. – Ura käynnistyi, kun minulle sanottiin, että rupea sinä nuorisovastaavaksi, kun olet meistä se nuorin. Kovin tiukaksi va- linta ei mennyt. Osaston jäsenten keski-ikä nimittäin lähentelee eläkeikää, Honkanen myhäilee ja arvioi, että ymmärrys nuorille kohdistettavasta toiminnasta ei varsinaisen poikasiän ylittäneiden keskuudessa ole välttämättä näyttäytynyt vahvimmassa mahdollisessa muodossaan. – Nuorisotoiminnan melkeinpä tyhjästä rakentaminen on tuntunut välillä haastavalta. Uuden puheenjohtajan Matti Rajalan kanssa on kuitenkin ruvennut näyttämään siltä, että eteenpäin päästään, Honkanen tuumii. Kurssilta motivaatiota luottamustehtäviin Asikainen ansaitsee tienestinsä Stora Enso Wood Productsin Varkaudessa sijaitsevalla LVL-tehtaalla, minne hän siirtyi saman yrityksen samalla alueella operoivalta sahalta. Asikainen toimii työosastollaan luottamusmiehenä ja Varkauden Puualojen ammattiosaston nuorisovastaavana. – Minulle puolestaan sanottiin alun pitäen, että kunhan vaan olet nuorisovastaava, niin se riittää. Epäselväksi jäi, mikä on nuorisovastaavan rooli ja mitä siinä pitää tehdä. Sillä lähdin kurssille, että syntyisi käsitys asiasta, kun meille on otettu paljon nuorta väkeä töihin. Täällä saa tietoa ja vertaistukea,Asikainen kommentoi. Fedotova on tehnyt Joroisissa sijaitsevalla Famifarmilla töitä Järvikylän tuotteiden eli salaattien ja yrttien parissa noin kolmen vuoden ajan. Hänellä ei ole luottamustehtäviä työpaikalla tai ammattiosastossa ainakaan vielä. – Tulimme mieheni ja kahden työkaverini kanssa tapaamaan ihmisiä, vaihtamaan ajatuksia ja ideoita ja saamaan tietoa siitä, minkälaista toiminta on ja mitä voisi tehdä. Varmasti tulevaisuudessa pitäisi miettiä luottamustehtäviäkin, että minkälaisia juttuja olisi mahdollista tehdä itse, Fedotova miettii. Honkanen, Fedotova ja Asikainen osallistuivat Rantasalmella 25.–26. maaliskuuta järjestettyyn nuorisovastaavien viikonloppuun. Petteri Raito Työsuojeluun lisää voimavaroja JARI ISOKORPI Työsuojeluvaltuutetut uskovat, että Teollisuusliiton avulla työntekijän asema ja työsuojelu paranevat. P Puuliiton työsuojelun ajankohtaispäivillä Tampereella maaliskuun lopulla käsiteltiin sitä, miten työsuojelu aiotaan järjestää fuusion jälkeen uudessa Teollisuusliitossa. UPM:n Joensuun vaneritehtaalla työskentelevä ammattiosaston puheenjohtaja ja työsuojelun varavaltuutettu Milja Tuomainen toivottaa ison liiton huomattavine resursseineen tervetulleeksi. – On hyvä juttu, että Teollisuusliitto on tulossa. Silloin saamme työsuojeluun enemmän voimavaroja. Tuomainen odottaa, että resurssien lisääntyessä liitolta tulee työympäristöasioista valtuutetuille nykyistä enemmän tietoa ja tukea. – Työsuojelussa toimimme enimmäkseen lain pohjalta. On tärkeää, että tietoa saadaan muutakin kautta kuin työnantajalta. Uudet välineet käyttöön Tuomainen toivoo, että työsuojelussa otetaan uudet digitaaliset välineet toiminnassa käyttöön. – Odotan netin kautta tulevaa tiedotusta ja koulutusta. Mielellään saisi olla keskustelupalstoja, joissa voisi käydä asioita läpi, jos on ongelmia tai sä ainakin isoilla tehtailla. Yhteinen liitto yhdistää. – Ammattiosastot ja sektorit pysyvät. – Me voimme mennä omina itsenämme sinne, eikä meidän tarvitse miksikään muuttua, sanoo Tuomainen. Alangon mielestä liittorajojen katoaminen yhdistää saman työpaikan työntekijöitä. – Meillä on kunnossapito ulkoistettu kokonaan. Siellä on metallimiehiä ja sähkömiehiä. Niistä tulee entistä enemmän työkavereita, kun he saattavat kuulua jopa samaan ammattiosastoon. Ettekö ole huolissanne, että puualan vahva yhteenkuuluvuuden tunne katoaisi fuusion myötä? – En. Mikäs meitä muuttaisi, sanoo Tuomainen. – En ole. Puu on tulevaisuudessakin hyvä vientiala, vakuuttaa Alanko. Työntekijän ääni kuuluviin Milja Tuomainen ja Jukka Alanko uskovat, että työsuojeluverkosto vahvistuu Teollisuusliiton tulon myötä. tiedetään jotakin uutta hyvää olevan olemassa. Tuomaisen mielestä kolmen liiton yhdistyessä paikallista yhteistyötä on mahdollista huomattavasti tiivistää. – Kun paikkakunnalla on kolme ammattiosastolajia – Puu, Metalli ja Team – meillä on mahdollisuus yhdistää toimia ja pitää paikallisesti yhtä. – Voimme saada toisilta hyviä juttuja, joilla viemme eteenpäin osastojen toimintaa. Pienet pajat mukaan Työsuojeluvaltuutettu Jukka Alanko UPM:n Seikun Sahalta Porista on tyytyväinen suurliittohankkeeseen. – Saamme isommat hartiat kuin mitä Puuliitolla on ollut ja tulee enemmän työsuojeluvaltuutettujen yhteistyötä. Hänen mielestään uusi digitaalinen tekniikka helpottaa yhteistoimintaa isossa liitossa. – Nykyään voidaan Skypessä ja muissa medioissa pitää vuorovaikutusta toistemme kanssa. Laki työsuojelussa on kaikille sama ja samoja asioita pähkäillään monissa toimipisteissä. Puuliitossa haasteena ovat Alangon mukaan erityisesti pienet työpaikat, joissa työsuojeluasiat eivät ole yhtä paljon pinnalla kuin isoissa konserneissa. – Siihen on toivetta, että pienet pajat tulevat enemmän mukaan työsuojelutoimintaan. On myös työnantajien etu, että tieto lisääntyy. Se ei välttämättä lisää tuskaa. Puualan identiteetti säilyy vahvana Porilainen Alanko ja joensuulainen Tuomainen ovat yksimielisiä siitä, että puualaa yhdistävä luja identiteetti pikemminkin vahvistuu kuin heikkenee isossa liitossa. – Metallin, sähkön ja puualan ihmisiä on paljon yhdes- Kurssia vetänyt tasa-arvo- ja sosiaaliasioiden sihteeri Saila Ruuth nosti esiin mahdollisuuden parantaa yhteiskuntavaikuttamista ison liiton kautta. – Puuliittolaisesta näkökulmasta Teollisuusliitolla on mieletön mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöön ja yhteiskuntapolitiikkaan. – Puuliitolla ei ole ollut sellaisia resursseja tehdä lobbausta ja vaikuttamista, joka tulee mahdolliseksi fuusion jälkeen. Jari Isokorpi

14 Huom! Koska työehtosopimuksilla voidaan sopia vuosilomalaista poiketen lomakautena kulloinkin annettavan loman vähimmäismäärästä, vaihtelee se eri työehtosopimuksissa. Vuosiloman jakaminen Vuosiloma ja sen määräytyminen ## Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt 1.4. ja 31.3. välisen ajan keskeytymättä, on kertynyt vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31.3. mennessä alle vuoden, on kertynyt vuosilomaa kaksi (2) päivää jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen lomanmääräytymisvuoden kuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä tai on kertynyt 14 työssäolonveroista päivää tai osa-aikatyössä vähintään 35 tuntia. Työssäolon veroisten päivien luettelo löytyy vuosilomalain pykälästä 7. Jos lomapäivien luku jää loman pituutta laskettaessa vajaaksi, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä. Lomapäiväksi ei vuosilomalain mukaan lueta sunnuntaita, kirkollisia juhlapyhiä eikä itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta työntekijälle kuukausi mutta kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Ennen loman määräämistä on työnantajan varattava työntekijälle tai tämän edustajalle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Lomakausi ## Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika nämä päivät mukaan luettuna. Vuosilomalain mukaan se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana. Ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa kuitenkaan määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. ## Lomien tulee olla yhdenjaksoiset. Työnantajalla on kuitenkin oikeus, milloin se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai milloin työntekijä siihen suostuu, antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää. Työneuvosto on kuitenkin lausunnossaan 35/90 katsonut, ettei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa vuosilomaa ilman työntekijän suostumusta, jos vuosiloman jakamisen perusteena on pelkästään se, että lomakausi on yrityksen tuotteiden parasta menekkiaikaa. Vuosilomapalkan maksaminen ## Vuosilomapalkka on maksettava ennen vuosiloman alkamista. Jos vuosiloma alkaa esimerkiksi maanantaina, vuosilomapalkka on maksettava edellisen viikon perjantaina. Tämä koskee myös tapauksia, joissa vuosiloma on jaettu osiin. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä muilla paitsi veneenrakennusteollisuuden alalla. Lomapalkan laskentatavasta on sovittu kussakin työehtosopimuksessa. Työnantaja on vuosilomapalkkaa maksaessaan velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenee lomapalkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Lomakorvaus lyhyissä työsuhteissa ## Työntekijällä, joka on ollut työssä niin lyhyen aikaa, ettei hänelle tästä syystä synny täysiä lomanmääräytymiskuukausia (14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa), on kuitenkin työsuhteen jatkuessa oikeus prosenttiperusteiseen lomakorvaukseen. Lomakorvaus on yhdeksän prosenttia palkasta, jos työsuhde on kestänyt edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden. Huom! Lomakorvausprosentista on eri työehtosopimuksissa sovittu edellä mainitun vuosilomalain prosentista poikkeavasti. Lomaraha tai lomaltapaluuraha ## Lomaraha ja lomaltapaluuraha tarkoittavat samaa asiaa, rahasummaa, joka työntekijälle maksetaan vuosiloman yhteydessä tai välittömästi loman jälkeen. Liiton eri työehtosopimuksissa käytetään jompaakumpaa nimeä. Tässä yhteydessä jäljempänä käytetään arbetsgivaren påstår detta, bör man be förtroendemannen eller fackförbundet att undersöka saken. Lagen begränsar inte under hur många kvalifikationsår som ledighet får sparas. Arbetsgivaren och arbetstagaren skall förhandla om sparandet av semester och om hur många semesterdagar som skall sparas senast då arbetsgivaren hör arbetstagarna i fråga om tidpunkten för semestern (se par. 22 i semesterlagen ang. hörande). Förhandling avser närmast sparande av mindre än sex dagar, sparande av längre semester förutsätter avtalande. Sparande av semester och sjukdom under semester ## Arbetsgivaren och arbetstagaren får avtala om att den del av semestern som överstiger 18 dagar tas ut som sparad ledighet under följande semesterperiod eller senare. Arbetstagaren har rätt att spara den del av semestern som överstiger 24 dagar, om inte detta medför betydande olägenhet för produktions- eller tjänsteverksamheten på arbetsplatsen. Arbetsgivaren och arbetstagaren skall senast i samband med att arbetsgivaren i enlighet med par. 22 hör arbetstagarna i fråga om tidpunkten för semestern förhandla om sparandet av semester och om hur många semesterdagar som skall sparas. Den sparade ledigheten skall ges arbetstagaren under det eller de kalenderår som denne bestämmer. Om avtal inte kan nås om den närmare tidpunkten för den sparade ledigheten, skall arbetstagaren senast fyra månader innan ledigheten börjar meddela när denne ämnar ta ut den sparade ledigheten. Det som i par. 25 och 26 bestäms om flyttande av semester och givande av flyttad semester gäller även sparad ledighet. En arbetstagare vars lön fastställs enligt par. 10 är berättigad att få denna lön under den sparade ledigheten. Om arbetstagarens lön bestäms enligt par. 11 eller 12, bestäms lönen för den sparade ledigheten på basis av lönen för det kvalifikationsår som föregår den tidpunkt då den sparade ledigheten eller del av denna börjar. Om anställningsförhållandet upphör eller omvandlas till en deltidsanställning eller om arbetstagaren blir permitterad tills vidare har arbetstagaren rätt att på det sätt som bestäms i par. 17 erhålla ersättning för outtagen sparad ledighet. En arbetstagare kan genom att spara semester hålla en längre sammanhängande ledighet under följande semesterperiod eller senare. Rätt att spara max en vecka, övrigt måste avtalas ## En arbetstagare har rätt att spara den del av semestern som överstiger 24 dagar som sparad ledighet. Om arbetstagaren däremot vill spara den del som överstiger 18 dagar, måste detta överenskommas med arbetsgivaren. Arbetsgivaren kan neka sparande av mer än sex dagar endast om detta skulle medföra betydande olägenhet för produktions- eller tjänsteverksamheten på arbetsplatsen. Redan när sparandet sker måste man veta att senare ledighet medför betydande olägenhet. En situation när senare uttag skulle orsaka betydande olägenhet är ovanlig. Om Uttag av sparad ledighet ## Arbetsgivare och arbetstagare skall i första hand överenskomma om när sparad ledighet tas ut. Om man inte kan komma överens tas ledigheten ut under av arbetstagaren bestämt år eller bestämda år. Arbetstagaren skall meddela tidpunkt för ledigheten senast fyra månader före dess början. Det bör upprättas skriftligt avtal angående sparad ledighet och när denna tas ut. Ifall en arbetstagare inte kan ta ut sparad ledighet vid avsedd tidpunkt p.g.a. sjukdom, olycka eller barnsbörd, flyttas ledigheten till en av arbetstagaren bestämd senare tidpunkt enligt par. 25 och 26 I semesterlagen. En arbetstagare, vars lön är avtalad per vecka eller för längre tid, har rätt att erhålla denna lön även under sparad ledighet såsom stadgas i semesterlagens par. 10. Om lönen beräknas utifrån den genomsnittliga dagslönen eller procentbaserat, bestäms lönen under sparad ledighet i enlighet med lönen under föregående semesterkvalifikationsår (se semesterlagens par 11 ang. semesterlön på grundval av genomsnittlig dagslön och par. 12 ang. procentbaserad semesterlön). Arbetstagaren erhåller för sparad ledighet semesterpeng/semesterpremie enligt kollektivavtalet. Arbetstagaren har rätt att erhålla semesterersättning för sparad ledighet som ej kunnat tas ut, då •• anställningsförhållandet avslutas •• anställningsförhållandet ändras till deltid eller •• arbetstagaren permitteras tills vidare. Arbetsoförmåga vid semesters början eller under denna ## Om arbetstagaren på grund av förlossning, sjukdom eller olycksfall är arbetsoförmögen när semestern eller en del av den börjar eller under denna, skall semestern på arbetstagarens begäran flyttas fram till en senare tidpunkt. Arbetstagaren har på egen begäran också rätt att flytta fram semestern eller en del av den, om det är känt att arbetstagaren under sin semester kommer att undergå sådan sjukvård eller annan därmed jämförbar vård att denne under tiden för vården är arbetsoförmögen. Arbetstagaren skall på arbetsgivarens begäran lägga fram tillförlitlig utredning över sin arbetsoförmåga. Semestern flyttas inte automatiskt vid arbetsoförmåga, utan arbetstagaren skall begära att semestern flyttas. Flyttning skall alltså verkligen begäras, enligt lagens förarbeten. När det är fråga om flyttning av semester, är arbetstagaren sjukskriven och arbetsgivaren betalar sjuklön enligt tillämpbart kollektivavtal. lyhyyden vuoksi sanaa lomaraha. Oikea nimi löytyy kunkin alan työehtosopimuksesta. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Muutamissa liiton työehtosopimuksissa on sovittu, että lomarahasta puolet maksetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Metsäalalla lomaraha maksetaan aina kun vuosilomapalkkaa tai -korvausta maksetaan. Käytäntö on varminta tarkistaa oman alan työehtosopimuksesta. Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Metsäalalla tätä sääntöä ei ole, vaan lomaraha maksetaan työsuhteen muodosta, kestosta tai päättymisestä riippumatta. Myös lomautetulla työntekijälle on annettava vuosiloma lomakauden aikana, siltä osin kun on oikeus vuosilomaan. Lomapalkka ja lomaraha maksetaan samoin edellytyksin kuin työssä olevalla työntekijällä. Jos vuosiloma on jaettu kahteen tai useampaan osaan, lomaraha maksetaan loman kunkin osan päätyttyä. Lomarahan mahdollinen ennakko maksetaan kuitenkin loman pisimmän osan alkaessa. Lomaraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän lomaltapaluupäivän palkka maksetaan. Lomarahasta on sovittu ainoastaan työehtosopimuksilla, vuosilomalaissa ei ole lomarahaa koskevia määräyksiä. Osa-aikaiset työntekijät mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa ## Osa-aikaisessa työsuhteessa olevien, joilla vuosiloma määräytyy vuosilomalain 6 pykälän 2 momentin mukaan (työssä vähintään 35 tuntia kalenterikuukausi), vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain 12 pykälän perusteella. Mikäli työsuhde on jatkunut alle vuoden, on korvaus 9,0 prosenttia. Yli vuoden työsuhteessa korvaus on 11,5 prosenttia. Lomapalkan maksuperusteena on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu palkka, lukuun ottamatta hätä- tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Lomaraha maksetaan työehtosopimuksen mukaan. Lopuksi ## Vuosilomamääräykset on aina ensisijaisesti tarkistettava oman alan työehtosopimuksesta. Niiden asioiden osalta, joista ei ole työehtosopimusmääräystä, noudatetaan vuosilomalain määräyksiä. Jos työpaikoilla on epätietoisuutta vuosilomaan liittyvistä kysymyksistä, tulkintoja asiasta antavat liiton aluetoimitsijat ja liiton keskustoimistosta työehtosihteerit. Arbetsoförmögenhet vid semesterns början ## Om arbetstagaren är arbetsoförmögen vid semesterns början, eller om det före semestern är känt att sjukvård eller jämförbar vård (vanligtvis operation) kommer att infalla under semestern, flyttas hela semestern. Arbetsoförmågan kan även bero på för tidig barnsbörd. Fysikalisk eller motsvarande vård som ej innebär arbetsoförmåga, är ej grund för flyttning. Begäran om flyttning skall göras före semesterns början. Om detta inte är möjligt, skall begäran om flyttning göras så snart som möjligt. S.k. laga hinder kan göra det omöjligt att begära flyttning I förväg. Av semestern flyttas den del under vilken arbetstagaren är arbetsoförmögen. Om begäran undantagsvis har kunnat framställas först efter semesterns början, flyttas semestern från sin ursprungliga startdag och inte fr.o.m. dagen för begäran. Om arbetsoförmågan upphör under semestern, hålls resten av semestern under meddelad tid och man kommer med undvikande av onödigt dröjsmål överens om när den flyttade delen skall tas ut under semesterperioden. Arbetstagaren faller i karensen på sex dagar. De här självriskdagarna ger inte rätt att flytta fram semestern, när semestern är längre än 24 dagar. En arbetstagare ska alltid ha rätt till en fyra veckors sammanhängande semester enligt EU:s arbetstidsdirektiv. Självriskdagarna gäller därför bara då arbetstagaren har tjänat in en längre semester än fyra veckor. En full karens på sex dagar kunde komma i fråga, då arbetstagaren har tjänat in en semester på fem veckor. I så fall kan självrisken gälla den del som överstiger 24 semesterdagar, det vill säga vintersemestern. Antalet självriskdagar kan vara högst sex per semester som har tjänats in under ett semesterkvalifikationsår. Utredning om arbetsoförmågan ## Det skall på arbetsgivarens begäran framläggas en tillförlitlig utredning över arbetsoförmågan. Enligt förarbetena till semesterlagen menas med utredning i första hand ett sådant intyg som avtalats i gällande kollektivavtal eller annan utredning. På motsvarande sätt kan man hänvisa till avtalsbestämmelserna avseende sjuklön, vilka ofta förutsätter läkarintyg (se det egna kollektivavtalet). Även om utredningen förutsätter en begäran, bör man vara beredd på att avge en sådan. I allmänhet lönar det sig att omedelbart söka läkare. Om man inte kan komma till läkaren omedelbart, bör man om möjligt be om ett retroaktivt läkarintyg. Läkaren bör på ett retroaktivt intyg notera på vilka grunder denne har kunnat avgöra när sjukdomen har börjat. Om detta inte är möjligt, kan arbetstagaren för den retroaktiva tiden anföra annan tillförlitlig utredning, såsom familjemedlems utsaga e.d. Det förutsätts inte i lagen att arbetstagaren skall söka vård på insjukningsdagen för att bibehålla sin rätt till flyttning av semester. Om det på arbetsplatsen tillämpas en praxis, enligt vilken man under de första sjukdagarna kan vara frånvarande med egen anmälan, bör denna praxis i första hand även tillämpas när en arbetstagare insjuknar på sin semester. Insjuknande under semester innebär således inte automatiskt att arbetstagaren har rätt att kräva läkarintyg just för dessa dagar.

15 Laki ei rajoita sitä, kuinka monelta lomanmääräytymisvuodelta vapaita voi kerätä. Työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava loman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä viimeistään silloin, kun työntekijälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä vuosiloman ajankohdasta (katso kuulemisesta vuosilomalain 22 pykälästä). Neuvotteluvelvollisuus koskee lähinnä alle kuuden päivän säästämistä, sillä pidemmän loman säästäminen edellyttää sopimista. Säästövapaan pitäminen Vuosiloman säästäminen ja sairastuminen vuosilomalla ## Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja 22 pykälän mukaan kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta. Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Mitä 25 ja 26 pykälässä säädetään vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta, koskee myös säästövapaata. Työntekijällä, jonka palkka määräytyy pykälän 10 mukaan, on oikeus saada tämä palkkansa säästövapaan ajalta. Jos työntekijän palkka määräytyy pykälän 11 tai 12 mukaan, hänelle säästövapaan ajalta maksettava palkka määräytyy säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Työsuhteen päättyessä, työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin pykälässä 17 säädetään. Työntekijä voi kerätä säästämällä lomaa pitääkseen pidemmän yhtäjaksoisen vapaan seuraavalla lomakaudella tai myöhemmin. Säästöoikeus enintään viikko, muusta sovittava ## Työntekijällä on aina oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan pidettäväksi säästövapaana. Sen sijaan silloin, kun työntekijä haluaa säästää yli 18 päivää ylittävän osan lomastaan, siitä on sovittava työnantajan kanssa. Työnantaja voi kieltää yli kuuden päivän säästämisen vain, jos säästämisestä aiheutuisi vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle. Jo säästämishetkellä pitää tietää, että myöhemmin pidettävä loma aiheuttaa vakavaa haittaa. Tilanne, jossa siirtämisestä aiheutuisi vakavaa haittaa, on harvinainen. Jos työnantaja näin väittää, kannattaa pyytää luottamusmiestä tai ammattiliittoa selvittämään asiaa. ## Työnantajan ja työntekijän on ensisijaisesti sovittava siitä, milloin säästövapaa pidetään. Jos sopimukseen ei päästä, säästövapaa pidetään työntekijän määräämänä vuotena tai vuosina. Työntekijän on ilmoitettava loman ajankohta viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamista. Säästövapaasta ja sen pitämisestä on syytä tehdä kirjallinen sopimus. Jos työntekijä ei voi pitää säästövapaata aiottuna ajankohtana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvasta syystä, loma siirtyy pidettäväksi myöhemmin työntekijän määräämänä ajankohtana vuosilomalain 25 ja 26 pykälän mukaisesti. Työntekijälle, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus saada tämä palkkansa myös säästövapaan ajalta niin kuin vuosilomalain pykälässä 10 säädetään. Jos palkka lasketaan keskipäiväpalkan mukaan tai prosenttiperusteisesti, säästövapaa-ajan palkka määräytyy säästövapaan alkua edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan (katso keskipäiväpalkkaan perustuvasta vuosilomapalkasta pykälästä 11 ja prosenttiperusteisesta pykälästä 12). Työntekijä saa säästövapaan ajalta työehtosopimuksen mukaisen lomarahan/lomaltapaluurahan. Työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta silloin, kun •• työsuhde päättyy •• työsuhde muuttuu osa-aikaiseksi tai •• työntekijä lomautetaan toistaiseksi. Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja sen aikana ## Jos työntekijä on vuosilomansa aikana tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Loma ei työkyvyttömyystapauksissa siirry automaattisesti, vaan työntekijän on pyydettävä loman siirtoa. Siirtämistä on lain esitöiden mukaan nimenomaisesti pyydettävä. Siltä osin, kun vuosiloma siirretään, työntekijä on sairauslomalla ja työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. OBS! Eftersom den del av semestern som minst måste ges under semesterperioden går att avtala på annat sätt än i semesterlagen, varierar den mellan olika kollektivavtal. Delning av semestern ## Semestern skall vara oavbruten. Arbetsgivaren har dock rätt att, Semestern och hur den beräknas ## Arbetstagare, vars anställningsförhållande har fortgått oavbrutet mellan den 1.4. och 31.3. har tjänat in två och en halv (2,5) vardagar semester för varje full kvalifikationsmånad. Arbetstagare, vars anställningsförhållande fram till kvalifikationsårets slut den 31.3. har fortgått mindre än ett år, har tjänat in 2 dagar semester för varje kvalifikationsmånad. Som full kvalifikationsmånad anses en sådan kalendermånad under kvalifikationsåret, då arbetstagaren varit I arbete hos arbetsgivaren under minst 14 dagar, eller vid deltidsarbete i minst 35 timmar. En förteckning över vilka dagar som likställs med arbetsdagar finns I semesterlagens 7 §. Ifall antalet hela semesterdagar skulle bli ofullständigt, skall även del av dag ges som en hel semesterdag. Enligt semesterlagen räknas inte söndagar, kyrkliga helgdagar, självständighetsdagen, jul- och midsommardagen, påskafton eller första maj som semesterdagar. Semester ges under semesterperioden vid den tidpunkt som arbetsgivaren bestämmer. Arbetsgivaren skall till arbetstagaren meddela om tidpunkten för semestern en månad, dock senast två veckor före semesterns början. Arbetsgivaren skall, innan tidpunkten för semester bestäms, ge möjlighet för den anställde eller dennes representant att framföra sin åsikt om semesterns tidpunkt. Semesterperiod ## Semesterperioden är tiden fr.o.m. den 2 maj t.o.m. den 30 september. Enligt semesterlagen, ges den del av den årligen intjänade semester som överstiger 24 semesterdagar, under av arbetsgivaren bestämd tid efter semesterperioden, före ingången av nästa års semesterperiod, som vintersemester. Arbetsgivaren får inte utan arbetstagarens samtycke bestämma att semestern skall börja på en dag som är ledig för arbetstagaren, om detta medför en minskning av antalet semesterdagar. när det nödvändigt för att undvika avbrott i arbetet, eller när arbetstagaren så medger, ge den del av semestern som överstiger tolv vardagar separat i en eller flera delar. Arbetsrådet har dock i sitt utlåtande 35/90 funnit att det för att undvika avbrott i arbetet inte är nödvändigt att dela semestern utan arbetstagarens medgivande, om orsaken till semesterns delning endast är att semesterperioden är den tid då företagets produkter har störst åtgång. Utbetalning av semesterlön ## Semesterlönen skall betalas innan semestern börjar. Om semester t.ex. börjar på en måndag, skall semesterlönen betalas på föregående veckas fredag. Detta gäller även i de fall när semestern har delats upp. För upp till sex dagar långa semesterperioder är det tillåtet att betala semesterlönen på den för anställningsförhållandet sedvanliga avlöningsdagen, förutom inom båtbyggnadsbranschen. Hur semesterlönen beräknas finns avtalat i resp. kollektivavtal. Arbetsgivaren är skyldig att i samband med betalningen av semesterlön ge arbetstagaren en specifikation, av vilken semesterlönens belopp och beräkningsgrunder framgår. Semesterersättning vid korta anställningsförhållanden ## Arbetstagare som har arbetat så kort tid att det inte uppkommer hela kvalifikationsmånader (14 dagar eller 35 t/mån.), har dock när anställningsförhållandet fortgår, rätt till en procentbaserad semesterersättning. Semesterersättningen är 9 procent av lönen, om anställningsförhållandet till slutet av föregående kvalifikationsperiod har fortgått mindre än ett år och 11,5 procent, om anställningsförhållandet har fortgått under minst ett år. OBS! Procenttalen för semesterersättning kan i olika kollektivavtal vara avtalade till andra procentsatser än enligt den ovan nämnda semesterlagen. Semesterpeng eller semesterpremie ## Semesterpeng och semesterpremie innebär samma sak, d.v.s. en summa pengar som betalas till arbetstagaren i anslutning till semester Työkyvyttömyys loman alkaessa ## Jos työntekijä on työkyvytön loman alkaessa tai ennen loman alkua on tiedossa loman ajaksi osuva sairaanhoito tai siihen rinnastettava hoito (tavallisesti leikkaus), koko loma siirtyy. Työkyvyttömyys voi johtua myös ennenaikaisesti käynnistyvästä synnytyksestä. Fysikaalinen tai vastaava hoito, johon ei liity työkyvyttömyyttä, ei ole siirron peruste. Siirtopyyntö on esitettävä ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, siirtopyyntö on esitettävä niin pian kuin mahdollista. Niin sanottu laillinen este voi tehdä mahdottomaksi ilmoituksen ennen lomaa. Vuosilomasta siirtyy se osa, jonka ajan työntekijä on työkyvytön. Jos pyyntö on poikkeuksellisesti voitu esittää vielä loman alkamisen jälkeen, loma siirtyy sen alkuperäisestä alkamisajankohdasta eikä vasta pyynnön esittämispäivästä lukien. Jos työkyvyttömyys päättyy kesken vuosiloman, loppuosa pidetään ilmoitettuna aikana ja siirretyn osan pitämisestä sovitaan turhaa viivytystä välttäen lomakauden aikana. Työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana kuusi sairauspäivää on omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon, siltä osin, kun vuosiloma on pidempi kuin 24 päivää. Työntekijällä on aina oikeus yhtäjaksoiseen neljän viikon vuosilomaan EU-työaikadirektiivin mukaisesti. Omavastuupäiviä voi siten olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa. Täydet kuusi omavastuupäivää voivat tulla kyseeseen silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa viisi viikkoa, näin omavastuu voi kohdistua 24 päivän ylittävään osuuteen eli talvilomaan. Omavastuupäiviä voi olla enintään kuusi lomanmääräytymisvuonna ansaittua lomaa kohden. Selvitys työkyvyttömyydestä ## Työkyvyttömyydestä on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotet- tava selvitys. Vuosilomalain esitöiden mukaan selvityksellä tarkoitetaan ensisijassa asianomaisessa työehtosopimuksessa sovittua todistusta tai muuta selvitystä. Vastaavasti voidaan viitata sairausajan palkkaa koskeviin työehtosopimusmääräyksiin, jotka usein edellyttävät lääkärintodistusta (katso omasta työehtosopimuksestasi). Vaikka selvitys edellyttää pyyntöä, on syytä varautua antamaan se. Yleensä kannattaa välittömästi hakeutua lääkäriin. Jos lääkäriin ei heti pääse, on mahdollisuuksien mukaan pyydettävä taannehtiva lääkärintodistus. Lääkärin on merkittävä taannehtivaan todistukseen perustelu sille, miten hän on voinut päätellä sairauden alkaneen. Ellei tämä ole mahdollista, työntekijä voi vedota taannehtivuuden osalta muuhun luotettavaan selvitykseen, kuten perheenjäsenen kertomukseen tai muuhun vastaavaan. Laissa ei edellytetä, että työntekijän tulisi hakeutua hoitoon sairastumispäivänä säilyttääkseen oikeuden loman siirtämiseen. Jos työpaikalla noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan ensimmäiset sairauspäivät voi olla poissa omalla ilmoituksella, tätä käytäntöä on lähtökohtaisesti noudatettava myös silloin, kun työntekijä sairastuu vuosilomallaan. Vuosilomalla sairastuminen ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että työnantajalla olisi oikeus vaatia nimenomaan näiltä päiviltä lääkärintodistus. eller omedelbart efter denna. I förbundets olika avtal används olika beteckningar för detta. Här kallar vi det nu i fortsättningen för semesterpeng. Rätt beteckning finns i resp. kollektivavtal. Till arbetstagare som återgår i arbete efter semester betalas som semesterpeng 50 proc. av dennes semesterlön. I några av förbundets avtal har man överenskommit att hälften av semesterpengen utbetalas i förskott i anslutning till semesterlönen. Inom skogsbranschen betalas semesterpeng alltid ut när semesterlön eller -ersättning betalas. Det är säkrast att kontrollera praxis i kollektivavtalet för den egna branschen. En förutsättning för att erhålla semesterpeng är att arbetstagaren påbörjar sin semester som avtalats och återgår i arbete genast efter semesterns slut. Inom skogsbranschen finns ej denna regel, utan semesterpeng utbetalas oberoende av anställningsförhållandets form, längd eller avslutande. Även en permitterad arbetstagare skall erhålla sin semester under semesterperioden, i den utsträckning det finns rätt till semester. Semesterlön och semesterpeng betalas enligt samma förutsättningar som till arbetstagare som är i arbete. Om semestern har delats i två eller flera delar, betalas semesterpeng efter avslutandet av varje del. Ett eventuellt semesterpengförskott utbetalas dock i anslutning till den längsta delen. Semesterpengen betalas i anslutning till den löneutbetalning då arbetstagarens lön för den första arbetsdagen efter semestern betalas. Semesterpengen har endast avtalats i kollektivavtalen, I semesterlagen finns inga bestämmelser angående semesterpeng. Deltidsanställda inom mekaniska skogs- och snickeriindustrin ## Arbetstagare anställda på deltid, vars semester beräknas enligt 2. mom., § 6 i semesterlagen (arbetat minst 35 timmar per kalendermånad). Semesterlön betalas enligt § 12 i semesterlagen. Om anställningsförhållandet har fortgått kortare tid än ett år, är ersättningen 9,0 procent. Vid anställningsförhållanden över ett år är ersättningen 11,5 procent. Beräkningsgrunden för semesterlönen är den lön som utbetalats för föregående kvalifikationsår, förutom sådana tillägg som utöver grundlönen betalats för nöd- eller övertidsarbete. Semesterpeng betalas enligt kollektivavtalet. Till slut ## Man bör alltid kontrollera bestämmelserna om semestern I kollektivavtalet för den egna branschen. När det gäller sådana frågor som ej avtalats i kollektivavtalet, följs bestämmelserna i semesterlagen. Om det finns oklarheter angående semestern ute på arbetsplatserna, bör man ta kontakt med förbundets distriktsfunktionärer och avtalssekreterarna på förbundskontoret, som kan ge avtalstolkningar o.d.

16 JÄSENILLE KURSSIT Esiintymistaito järjestötehtävissä 13.–14.5. Tampere Vuoden 2017 Hyvinvointilomat Loma eläkeläisille Lomakeskus Huhmarissa, 25.–30.9. •• •• •• •• Hakuaika päättyy 27.6. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Eläkeläisten lomaviikkoon sisältyy täysihoito, luontoretkiä, vesijumppaa ja mukavaa yhdessäoloa. Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 13.–18.11. •• Hakuaika päättyy 15.8. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja puolison omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihake- muksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkauksen tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. JÄSENILLE ## Kohderyhmä: Kurssi sopii edunvalvonnan tai järjestötoiminnan tehtävissä toimiville puuliittolaisille ja kaikille asiasta kiinnostuneille jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa perehdytään edunvalvonnan ja järjestötoiminnan puhe- ja esiintymistehtäviin. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 13.4. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutus 20.–21.5. Oulu ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 21.4. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaa- ajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään paikallista sopimista, luottamusmiehen oikeuksia, töiden vaativuusryhmittelyä, aikapalkan määräytymistä ja kannustepalkkausta sekä tulospalkkioita. Koulutuksessa käydään läpi lisäksi vuoden 2018 työehtosopimuksen neuvottelutavoitteet, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita sekä ohjeita työtaistelutoimenpiteisiin. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 18.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. J Ä S E N R E K I S T E R I T I E D OT TA A Tutustu uuteen eAsiointiin ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 11.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutus 16.–17.9. Kuopio ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 18.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 ## Käy tutustumassa uuteen palveluumme, eAsiointiin, jossa voit hoitaa jäsenyyteesi liittyviä asioita. Pääset eAsiointiin kirjautumalla Puuliiton jäsenalueelle ja klikkaamalla vasemmalla olevaa eAsioinnin banneria. Kirjautumisohje jäsenalueelle: •• Käyttäjätunnus on jäsennumerosi, joka löytyy jäsenkortista. •• Salasana on henkilötunnuksesi alkuosa eli esimerkiksi 090167. Uuden eAsioinnin kautta pääset katsomaan omia tietojasi liiton jäsenrekisteristä. Voit myös muokata seuraavia tietojasi: •• •• •• •• ilmoittaa osoitteen ja muiden yhteystietosi muutoksista ilmoittaa työpaikan vaihtumisesta tilata uuden jäsenkortin kadonneen tilalle ilmoittaa palkattoman ajanjakson ja syyn (esimerkiksi Kelan työttömyyspäiväraha, kuntotustuki, sairaus, opiskelu, asevelvollisuus, siviilipalvelus, äitiysloma, hoitovapaa, isyysloma) •• hyödyntää jäsenmaksulaskuria jäsenmaksun laskemiseen. A M M AT T I O S A S T O T Puuliiton Juvan ammattiosasto 102 järjestää risteilymatkan Visbyhyn Gotlantiin m/s Europalla 23.–25.7. Lähtö Juvan ABC:ltä sunnuntaina 23.7. kello 10.25. Matkan hinnat ammattiosaston jäsenille: B2-hytti kerrosvuoteella 229 euroa per henkilö, B2-hytti alavuoteella 272 euroa per henkilö, B3-hytti 191 euroa per henkilö. Seuralaisten hinnat vastaavat plus 30 euron lisämaksu per henkilö. Hintaan sisältyy ateriapaketti: kaksi aamiaista ja kaksi iltabuffet-ruokailua. Lisämaksusta voi varata kiertoajelun. Esite vaihtoehdoista toimitetaan ilmoittautumisen jälkeen. Sitovat ilmoittautumiset 7.5. mennessä, puh. 0400 123 283. Matkalla tarvitaan voimassa oleva passi. Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 järjestää torstaina 27.4. kello 9.00 alkaen eläkeläisten ja työttömien jäsenten virkistyspäivän Vuorelan Kunnonpaikassa. Miesten ohjelmassa 45-minuuttinen kahvakuulatreeni, jonka jälkeen kylpylään. Naisten ohjelmassa vinkkejä aikuiseen ihonhoitoon ja kevätpiristystä huivilla. Omat huivit mukaan! Ruokailu kello 11.30, jonka jälkeen kello 12.30 luento Tietoa terveellisestä liikunnasta. Ilmoittautumiset Jounille, puh. 050 344 3745 tai jouni.jokinen@dnainternet.net. •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. Maatalousalojen ja turkisalan edunvalvontakoulutus 16.–17.9. Kuopio Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutus 9.–10.9. Saimaa I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Puuliiton Järviseudun osasto 220 järjestää syysretken 15.–22.10. Turkin Alanyaan. Majoitus Cleopatra Beach -hotellissa. Lisätietokyselyt ja ilmoittautu- miset Jormalle, puh. 044 057 3745 maanantaihin 24.4 mennessä. Puuliitto Punkalaitumen ammattiosasto 201 järjestää perjantaina 26.5. kello 18 saunaillan Huittisten Ladun ja polun mökillä osoitteessa Pöylönvuorentie 70. Kahvia ja makkaranpaistoa ynnä muuta! Turun Puuseppäin ammattiosasto 003 kutsuu jäsenensä 130-vuotisjuhlaan lauantaina 20.5. ravintola Verkahoviin Turkuun osoitteeseen Verkatehtaankatu 4 (sisäänkäynti Kutomokadun puolelta). Vastaanotto alkaa kello 18, ovet avautuvat kello 17. Ohjelmassa ruokailu ja Maarian VPK:n esittämää tanssimusiikkia. Illalliskortin hinta 10 euroa. Sitovat ilmoittautumiset 9.5. mennessä Matti Rajalalle, puh. 046 905 7331 tai Hannu Savikolle, puh. 0400 838 826. Tervetuloa! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Pellon Maa- ja metsätyöläiset 518 järjestää sunnuntaina 14.5. äitienpäivälounaan ravintola Grannissa. Jäsenet lapsineen tervetuloa! Jäsenkortti mukaan! Pyhännän puutyöväen ammattiosasto 237 järjestää Päivä Tukholmassa -risteilyn 26.–28.5. Viking Gabriellalla. Matka sisältää linja-autokyydityksen välillä Pyhäntä–Helsinki–Pyhäntä, risteilyn, jossa majoitus C4-economy-hyteissä sekä kaksi iltabuffet-ruokailua laivalla. Matkalla mukana myös Puuliiton järjestötoimitsija, joten pääsemme kuulemaan mm. Puuliiton ajankohtaisista asioista. Mukaan pääsee myös avec. Matkan omavastuuhinta on jäseneltä 50 euroa ja avecilta 80 euroa. Mukaan mahtuu 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, joten toimi nopeasti! Sitovat ilmoittautumiset maanantaihin 24.4. mennessä Jarno Matikaiselle, puh. 040 744 8941 tai jarno. matikainen@jukkatalo.fi, Pia Vatulle, puh. 045 130 0156 tai Aappo Lappalaiselle, puh. 044 971 7491 tai aappooskari@gmail.com. Ilmoita samalla myös syntymäaikasi ja hyttikaveritoiveesi! •• •• •• Metsäkonealan valtakunnalliset kesäpäivät pidetään 14.–16.7. Imatran Kylpylässä. Kokous alkaa kaikille avoimilla tulokahveilla kello 9. Majoitus kylpylähotellissa: kahden henkilön Economy- ja Standardi-huone hintaan 130 euroa per yö. Majoitus kahden aikuisen ja kahden lapsen (6–14-vuotiaat) promenadihuoneessa hintaan 136 euroa per yö tai yhden hengen huoneessa 90 euroa per yö. Majoitus kahden makuuhuoneen Chalet-sviitissä (4+2) 180 euroa per yö tai yhden makuuhuoneen ja alkovin Chalet junior -sviitissä (4+2) 170 euroa per yö, hinnat kahdelle henkilölle per yö, lisähenkilöt 30 euroa per yö. Majoitus yhden makuuhuoneen loma-asunnossa (2+2) 238 euroa per yö tai kahden makuuhuoneen loma-asunnossa (4+2) hintaan 284 euroa per yö. Sitovat ilmoittautumiset osallistumisesta sekä perheenjäsenistä 12.6. mennessä oman osaston sihteerille tai puheenjohtajalle, jotka osastoittain hoitavat ilmoittautumiset Imatran kylpylään. Samalla saat lisätietoa mm. majoitukseen ja erityisruokavalioihin liittyen: •• Lappeenrannan puualan •• •• •• •• •• ammattiosasto 36 / terminaali: Jurvanen Kauko, puh. 0400 727 322 tai kauko.jurvanen@ upm.com ja Pellinen Taisto, puh. 050 590 3671 tai taisto.pellinen@ kolumbus.fi Puuliiton Uimaharjun osasto 142 / vipumiesten työhuonekunta: Kinnunen Pasi, puh. 0400 817 910 tai pasi.kinnunen@mantsinen. com. Puuliiton Saimaan koneenkuljettajat 351: Hänninen Ville, puh. 044 025 8301 ja Immonen Raimo, puh. 0400 745 914. Pohjanmaan metsäkonealan työntekijät 352: Haapaniemi Esa, puh. 040 845 4479 ja Elgbacka Matti, puh. 0400 568 180. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkonealan työntekijät 145: Karppinen Jarno, puh. 044 019 2419 ja Piirainen Jussi, puh. 044 300 8793. Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146: Kääriäinen Osmo, puh. 0400 496 662 ja Vallintaus Hannu, puh. 040 514 7621. Itä-Suomen metsäkonealan työntekijät 034: Meriläinen Juha, puh. 050 370 1218 ja Kortesalmi Markus, puh. 050 555 7204. Keski-Suomen metsäkonealan työntekijät 143: Collin Tapani, puh. 0400 866 394 ja Koljonen Kari, puh. 050 308 4199. Lapin metsätyökoneiden kuljettajien ammattiosasto 482: Junttila Jouko puh. 0400 620 705 ja Salmela Reijo, puh. 040 569 3066. Tervetuloa mukaan kaikki uudet sekä kokeneemmatkin kävijät viettämään perinteisiä kesäpäiviä yhdessä Imatran kylpylään osoitteeseen Purjekuja 2, 55420 Imatra! Lisätietoja kylpylästä: imatrankylpyla.fi.

17 JÄSENILLE TA K K U N E N Tule Imatralle KIILA-kuntoutukseen! ## KIILA-kuntoutus voi olla sinua varten jos •• olet alle 67-vuotias •• olet vakituisessa tai toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa •• sinulla on sairaus tai vamma, joka olennaisesti on heikentänyt tai saattaa lähivuosina heikentää työkykyäsi ## Kuntoutus kestää 1–1,5 vuotta, ja sen aikana suoritetaan noin viisi lähijaksoa Imatran kylpylässä.Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö kuntoutuksen ajan on välttämätön. Lue lisää kuntoutuksen edellytyksistä liiton verkkosivuilta puuliitto.fi/kiila tai ota yhteyttä tasaarvo- ja sosiaaliasiain sihteeri Saila Ruuthiin, saila. ruuth@puuliitto.fi tai (09) 6151 6206. K E VÄT KO KO U K S I A I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 sunnuntaina 16.4. kello 17 alkaen osaston toimistolla Heinolassa osoitteessa Torikatu 14. Pullakahvitarjoilu, jäsenet tervetuloa! 18. Tervetuloa! Puuliitto Iskun ammattiosasto 014 keskiviikkona 26.4. kello 15.45 tehtaan kabinetissa M23 Outbase Lahdessa osoitteessa Mukkulankatu 23. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa, kahvitarjoilu! Puuliiton Lestijärven ammattiosasto 529 sunnuntaina 30.4. sihteerin kotona osoitteessa Kotipellonkuja 14. Kahvitarjoilu! Kaikki jäsenet tervetuloa! LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 lauantaina 6.5. kello 17 Ylivieskassa uimahallin takkahuoneella. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen mahdollisuus saunoa ja muuta ohjelmaa! Kuhmoisten maaja metsätyöntekijät 353 torstaina 20.4. Kuhmoisten Nesteellä kello 1. Minkä niminen suomalainen maailmanmestari teki äskettäin yhden MM-suorituksensa reppu selässä? 2. Mikä hallintoelin 100 vuotta sitten oli Suomen kansanvaltuuskunta? 3. Mikä on yleisin sana, millä virret Suomessa alkavat? 4. Mitä suomalaista nimeä käytetään hashtagista? 5. Mikä on Suomen korkein asuttu rakennus? 6. Mistä kaupungista kertoo Eppu Normaalin laulu Vuonna -85? 7. Minkä värinen valas esiintyy Herman Melvillen klassikkoromaanissa Moby Dick? 8. Minkä paikkakunnan nimessä on vain kaksi kirjainta? 9. Missä kaupungissa sijaitsee Tähtiniemen silta? 10. Kuka kuuluisuus syntyi Tupelossa? Puuliitto Seinäjoen seudun ammattiosasto 263 perjantaina 21.4. kello 19 Juhani Salaman luona Koskenkorvalla osoitteessa Välimaantie 100. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Puu- ja erityisalojen liiton Rovaniemen osasto 072 keskiviikkona 26.4 kello 18 Lappset Groupin tuotannon kahviossa. 11. KYSYMYS PET TERI RAITO Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a) esitetään toimikunnan laatima toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta; b) esitetään toimikunnan laatima tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta; c) luetaan toiminnantarkastajain lausunto; d) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; e) päätetään muista jäsenten tai toimikunnan esittämistä asioista. Millä salmella sijaitsee kuvassa näkyvä nätti kotiseutumuseo? Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 28.4.2017 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 3/2017 julkaistussa 11. kysymykses- sä ollut Järvelän asema löytyy Kärkölästä. Oikein vastanneista arpaonni suosi lahtelaista Tuija Katilaa. Parhaimmat onnittelut tietäjälle! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 22.5.– 18.6.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 28.4. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 T YÖ E HTOS I HTE E R IT METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI •• eAsioinnissa liiton verkkosivuilla wwww.puuliitto.fi/jasenalue POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Johdon telekopio (09) 736 069 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 11.5.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 28.4.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1.Lumilautailija Roope Tonteri. 2. Punaisen Suomen hallitus. 3. Jo. 4. Aihetunniste tai avainsana. 5. Varkauden vesitorni. Se on myös asuinrakennus, 45 metriä korkea. 6. Amsterdamista. 7. Valkoinen. 8. Iissä. 9. Heinolassa. 10. Elvis. Duunari Stand Upin kautta työpaikalta esiintymislavoille ## Kahvihuoneiden arkinen huumori sekä kriittiset ja terävät huomiot työelämästä ovat elävää ja ajankohtaista työväenkulttuuria parhaimmillaan. Kun tähän yhdistetään meneillään oleva ennennäkemätön stand up -buumi, saadaan Duunari Stand Up! Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä järjestettävä Duunari Stand Up nostaa parrasvaloihin työpaikkojen nasevimmat sanailijat ja hersyvimmät tarinaniskijät. Hae osallistujaksi ja lähetä linkki YouTubessa tai Vimeossa olevaan demovideoosi ja lyhyt esittelysi sähköpostilla osoitteeseen info@junesevents.fi maanantaihin 15.5. mennessä. Ammattilaisraati valitsee demojen perusteella hauskimmat esiintyjät jatkoon. He pääsevät 14.–16. heinäkuuta Työväen Akatemiaan Kauniaisiin viikonloppukurssille, jota vetää Risto Koo Järvinen. Järvinen on tehnyt stand up -komiikkaa 13 vuotta, joista viimeiset seitsemän ammatikseen. Sitä ennen hän työskenteli rakennusapumiehenä. Kurssitettavat stand up -koomikot pääsevät myös halutessaan keikalle: Duunari Stand Up -klubi koettelee yleisön nauruhermoja Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella perjantaina 28. heinäkuuta. Duunari Stand Upia ovat mukana mahdollistamassa SAK, Kansan Sivistysrahasto, Työväen Akatemia ja ohjelmatoimisto Junes Events. Työväen Musiikkitapahtumaa vietetään 27.–28. heinäkuuta Valkeakoskella. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa Pete Parkkonen, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Anna Puu, M.A. Numminen & Pedro Hietanen, Edu Kettunen & Hoedown, Jarkko Martikainen ja Luotetut Miehet, Paleface, Pauli Hanhiniemen Retkue, Lauri Tähkä, Eva & Manu, Chisu, Sanni, Mariska, Heikki Silvennoisen, Dave Lindholmin sekä Eero Raittisen ja Jukka Gustavsonin tähdittämä SF-Blues, Milla Rumi, Kotiteollisuus, Atomirotta sekä lukuisia muita. Puuliittolaiset saavat jäsenkortillaan sekä Työväen Musiikkitapahtuman tapahtumarannekkeen että päiväliput puoleen hintaan. A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

19 VÅRMÖTEN 28.4. klockan 14.45 i produktionens matsal på Simons Element Vörå. Stadgeenliga ärenden, matservering. Välkommen! VÄSTR A OM R ÅD E Vörånejdens trä- och specialarbetare 156 fredagen Förbundets viktigaste uppgifter: Intressebevakning, rådgivning och kamratstöd Mikko Honkanen, Anastasia Fedotova och Jani Asikainen anser att förbundets viktigaste uppgifter är intressebevakning, rådgivning och kamratstöd. – När det gäller att komma överens om dom stora frågorna så är det viktigt att förtroendemannen ser till dom anställdas intressen, så att det inte blir diktatpolitik, som jag på en del håll har lagt märke till. Å andra sidan ger kollektivavtalet en möjlighet att komma överens lokalt, och därmed mera friheter i mindre frågor. – Lokalt har man kunnat komma överens om förbättringar, men trycket har också gått i motsatt riktning, det vill säga att man har prackat på dom anställda sämre villkor än i kollektivavtalen. Också i dom situationerna behövs det en förtroendeman, som håller stången, och ett fackförbund, som ser till att försämringar inte uppstår, säger Honkanen om intressebevakningen. – På vår arbetsplats har förtroendemannen mottagning en gång i veckan. Man kan reservera tid, diskutera och fråga, om man har någonting på hjärtat eller om det är oklart hur man borde handla i olika situationer. Rådgivningen är viktig, också lokalt, understryker Fedotova. – Viktiga är också evenemang, kurser och olika sammankomster, där man kan träffa människor och bekanta sig med dom närmare. Inte ens på jobbet lär man närmare känna folk, utom dom arbetskamrater som man direkt kommer i kontakt med. PET TERI RAITO P Anastasia Fedotova deltog på kurs för ungdomsansvariga i Rantasalmi. Så motiverar Asikainen betydelsen av kommunikation och nätverkande. Ungdomsansvarig röjde väg Honkanen arbetar som snickare på möbelföretaget A-Facto- ry i S:t Karins, som tillverkar Aalto-möbler för Artek. Han är också ungdomsansvarig vid Åbo snickaravdelning Turun Puusepät. – Det började när man sa åt mig, att bli du ungdomsansvarig, när du är den yngsta av oss. Inte blev valet någon nagelbitare precis. En stor del av medlemmarna närmade sig pensionsåldern, så det var inte att undra på att man inte i första taget tänkte på att engagera ungdomar i avdelningen. – Att bygga upp ungdomsverksamheten nästan från scratch har nog ibland känts utmanande. Men under ledning av den nya ordföranden Matti Rajala börjar det se ut som att vi är på väg framåt, säger Honkanen. Kurs gav kunskap och motivation Asikainen jobbar vid fanerlaminatträfabriken (LVL) hos Stora Enso Wood Products i Varkaus. Till fabriken flyttade hon från samma företags sågverk i samma område. Asikainen är förtroendeman vid sin arbetsavdelning och ungdomsansvarig vid fackavdelningen för träbranscherna i Varkaus. – Åt mig sa man redan från början att bara du blir ungdomsansvarig så räcker det. Men inte klarnade det vad en ungdomsansvarig sist och slutligen ska göra. Så jag beslöt gå på kurs för att lära mig, speciellt med tanke på att vi har rekryterat många unga till vår arbetsplats. På kursen här har jag fått information och kamratstöd, förklarar Asikainen. Fedotova jobbar vid Famifarm i Jorois söder om Varkaus. Där har hon i ungefär tre års tid handskats med Järvikylä produkter, det vill säga sallader och örter. Hon har ännu inga förtroendeuppdrag på arbetsplatsen eller i fackavdelningen. – Vi kom hit med min man och två arbetskompisar för att träffa människor, utbyta tankar och ideer och ta reda på hurudan verksamheten är och vad man kunde göra. Säkert blir det i framtiden att fundera på förtroendeuppdrag, att vad man kunde göra själv, säger Fedotova. Honkanen,Fedotova ochAsikainen deltog i en veckoslutskurs för ungdomsansvariga i Rantasalmi sydöst om Varkaus den 25–26 mars. Petteri Raito Mera resurser till arbetarskyddet Träfackets arbetarskyddsfullmäktige tror att arbetarna får det bättre ställt och ett bättre arbetarskydd i det nya Industrifacket. P Arbetarskyddet var temat för Träfackets kurs kring aktuella frågor Tammerfors i slutet av mars. Vid sammankomsten gick man in på hur arbetarskyddet ska organiseras i Industrifacket, som kommer att bildas av Trä, Metall och TEAM. Milja Tuomainen, fackavdelningsordförande och biträdande arbetarskyddsfullmäktig vid UPM:s fanerfabrik i Joensuu, välkomnar det nya storförbundet med dess betydande resurser. – Det är en fin grej att Industrifacket är på väg. Då får vi också större resurser för arbetarskyddet. Tuomainen förväntar sig att arbetarskyddsfullmäktige i och med växande resurser ska få mera information och stöd gällande arbetsmiljöfrågor av förbundet. – I arbetarskyddet verkar vi mest utgående från vad lagen stadgar. Det är viktigt, att vi får information också via andra kanaler än arbetsgivaren. Nya verktyg i bruk Tuomainen hoppas att man i arbetarskyddet börjar använda sig av nya digitala verktyg. – Jag ser fram emot att få information och utbildning via nätet. Gärna kunde man upprätthålla diskussionsforum, där man kunde ta upp problem eller få veta om nya innovationer som man kunde ha nytta av. Tuomainen tycker att man efter fusionen av de tre förbunden kunde intensifiera det lokala samarbetet betydligt. – När det på en ort finns fackavdelningar som företräder tre branscher – Trä, Metall och TEAM – så har vi en möjlighet att förena våra krafter och hålla ihop lokalt. – Vi kan lära oss en massa av varandra, som vi sen kan tillämpa i fackavdelningarnas verksamhet. De små arbetsplatserna med Arbetarskyddsfullmäktige Jukka Alanko vid UPM:s sågverk Seikun Saha i Björneborg är nöjd med storförbundsprojektet. – Vi får bredare axlar än vad Träfacket har haft och det blir mera samarbete mellan arbetarskyddsfullmäktige. Han utgår från att den nya digitala tekniken underlättar samarbetet i det stora förbundet. Nuförtiden kan man hålla kontakt och umgås med varandra via Skype och andra medier. Lagen om arbetarskydd är densamma för alla, och samma saker grunnar många andra på. I Träfacket ser Alanko det som en utmaning att få med de små arbetsplatserna, där arbetarskyddet inte har samma status som i de stora koncernerna. – Vi har nu hopp om att också dom små arbetsplatserna ska komma med i arbetarskyddet. Det är också i arbetsgivarens intresse att kunskapen ökar. Det ökar inte nödvändigtvis lidandet. Träbranschens identitet blir fortsatt stark Björneborgsbon Alanko och Joensuubon Tuomainen är ense om, att den fasta identitet som förenar träbranscherna snarare förstärks än försvagas i det nya förbundet. – Åtminstone i dom stora fabrikerna så jobbar många människor från trä-, metall- och elbranscherna tillsammans. Ett gemensamt förbund förenar. Fackavdelningarna och sektorerna består. Vi kan gå till dom som vi är, och inte behöver vi förändra oss på något sätt, säger Tuomainen. Alanko anser att i och med att förbundsgränserna upphör förenas dom anställda på samma arbetsplats. – Hos oss görs underhållet numera helt och hållet av utomstående. De är metallare och elarbetare. Dom blir nu mer och mer arbetskamrater, när dom till och med kan höra till samma fackavdelning. Är ni då inte oroade för iden- titeten bland Träfackets medlemmar? – Nej. Vad skulle ändra på oss, säger Tuomainen. – Det är jag inte. Trä är också i framtiden en bra exportbransch, försäkrar Alanko. De anställda får sin röst hörd Sekreteraren för jämställdhets- och socialärenden, Saila Ruuth, som ledde kursen, lyfte fram möjligheten att förbättra samhällspåverkan via ett stort förbund. – Ur Träfackets synvinkel ger Industrifacket en enorm möjlighet att påverka lagstiftningen och den samhälleliga politiken. Träfacket har inte haft sådana resurser att bedriva lobbning och påverkan, som fusionen ger. Jari Isokorpi

K U VAT J A R I I S O K O R P I 20 Ahvenia nousi harvakseen mutta isoja Voittosaalis kovalla työllä Mikä tekee pilkkimestarista vastarannankiisken? P Puuliiton pilkkimestaruuskilpailut Kiteen Puhoksen Pyhäjärvellä 18. maaliskuuta päättyivät Kiteen Puuntyöntekijöiden voitonjuhliin. Harri Hakulinen uusi viimevuotisen miesten mestaruuden pilkkimällä määräajassa 7,365 kiloa ahventa. Mies saalisti mormuskallaan kalaa pari kiloa enemmän kuin Leppävirralla viime vuonna. Kiteeläisten menestyksen kruunasi se, että Kiteen Puutyöntekijöiden joukkue Hakulinen, Erkki Korhonen ja Ilkka Kuusimaa kirkasti viimevuotisen hopeamitalinsa kullaksi yli 16 kilon yhteistuloksella. Hakulisen mukaan kalan syönti oli kovan myrskypäivän jälkeen erittäin huonoa, mutta saalisahvenen koko kohtalainen, 50 ja 150 gramman väliltä. – Piti löytää hyvä kalapaikka. Reikiä piti porata paljon. Oikea paikka löytyi kovalla työllä vastarannalta. Etäällä siintäville vastarannoille suunnistivat myös Korhonen ja Kuusimaa.Voittosaaliit lähes vuodesta toiseen pilkitään kilpailupaikkojen vastarannoilta. Mikä vetää miehiä sinne? – Me olemme vastarannan kiiskiä. – Varmaan se johtuu siitä, että siellä saa olla yksinään. Siellä on paljon rauhallisempaa, Hakulinen sanoo. Jarmo Hukka pilkki isoa ahventa läheltä kisapaikan rantaa. – Kalaa tuli viimeisen puolentoista tunnin aikana, kun oli 3,5 metriä vettä, Kuusimaa kertoo. Pilkillä lähes kapaloiästä Kiteeläiset Erkki Korhonen (vas.), Harri Hakulinen ja Ilkka Kuusimaa voittivat miesten joukkuekisan. Kala liikkui eri syvyyksissä Pyhäjärvi on niin laaja, että yksinäinen pilkkipaikka löytyy jokaiselle haluavalle. Kiteen joukkue hajaantui eri puolille järveä lähdön jälkeen. – Järvellä on niin monta hyvää kalapaikkaa, että ei oikein tiedä mihin mennä. Joka puolella on kalaa, kertovat miehet. Pyhäjärvi on syvä. Seikalla oli vaikutus kilpailun kulkuun. – Syvästä joutuu joskus onkimaan. Nyt pilkkisyvyys ei kuitenkaan ollut kuin kuusiseitsemän metriä, kertoo Hakulinen. –  Oli siellä syvempääkin, kohdittain jopa 12-13 metriä. Mutta niin syvä hidastaa kalan saantia. Se nopeuttaa, kun pilkkii matalammalta, Korhonen mainitsee. Kuusimaalla söi alussa heikosti. Puolen päivän aikaan hän olisi ollut valmis panemaan repun pykälään ja lähtemään kotiin, jos ei olisi ollut joukkueen jäsen. Lopulta hän löysi oikean paikan, jonka ansiosta reppuun kertyi yli kuuden kilon saalis. Mies sai yleisessä sarjassa pronssia. Mikä on Hakulisen kahden perättäisen mestaruuden salaisuus? – Pitää 35 vuotta pilkkiä. Ja itse tehdä välineet ja pilkit. Hakulinen aloitti pilkkimisen kolmetoistavuotiaana, 62 vuotta täyttävä Korhonen viisivuotiaana ja Kuusimaalle pilkkivuosia tulee täyteen 30. Miehet myöntävät, että Pyhäjärvellä kiteeläisillä oli kotipaikkaetu. –  Se on kyllä aika iso etu. Mutta taitoa tarvitaan. Olemme me pärjänneet muuallakin. Mäntyharjulla voitettiin aikanaan joukkuemestaruus. Jokaisella oma tyylinsä Voittajajoukkueen jäsenet käyttivät pilkkinä mormuskaa. –  Se on vanha venäläinen keksintö, jota suomalaiset ovat parannelleet ja kehittäneet erilaisia malleja ja värejä. Välinettä isompi merkitys kilpailussa miesten mukaan on se, että löytää syövän kalan. – Silloin kalaa saa millä ongella tahansa. Silti Korhosen mukaan pilkillä ja sen värillä on merkitystä ja erityisesti sillä, miten pilkki ui; painuuko pohjaan suoraan vai tekeekö sivuliikkeen. Molemmilla tyypeillä on oma etunsa. – Värillä ei ole väliä, kunhan se on punainen, Hakulinen naurahtaa. – Niitä on niin monta tyyliä ja tarinaa kuin on pilkkijääkin. Kaikille on hieman erilainen tyyli ja vehkeet ja kaikki suapi kaloja, Korhonen huomauttaa. Mestaripilkkijöillä on myös omia salaisuuksia. – Pientä salaisuutta täytyy pitää, mutta kyllä minä nuorien kanssa paljon touhuan ja heitä neuvon, Korhonen sanoo. Jari Isokorpi Puuliiton pilkkikisojen tulokset Miehet, yleinen 1) Harri Hakulinen, Kiteen Puutyöntekijät, 7365 grammaa, 2) Eino Karppinen, Puuliiton Kuhmon os. 752, 6465 grammaa, 3) Mikko Kuusimaa, Kiteen Puutyöntekijät, 6272 grammaa, 4) Jari Pitko, Kiteen Puutyöntekijät, 5261 grammaa, 5) Heikki Vatanen, Punkaharjun Puutyöntekijät, 5157 grammaa, 6) Mika Pohjalainen, Puuliiton Ristiinan os. 274, 7) Heikki Jaatinen, Punkaharjun Puutyöntekijät, 4486 grammaa, 8) Jari Hartikainen, Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto, 4465 grammaa, 9) Sauli Wilska, Punkaharjun Puutyöntekijät, 4115 grammaa, 10) Erkki Haverinen, Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto, 3275 grammaa. Miehet yli 60 1) Matti Kosonen, Kiteen Puutyöntekijät, 4769 grammaa, 2) Martti Toropainen, Kiteen Puutyöntekijät, 4259 grammaa, 3) Esko Voutilainen, Puuliiton Kuopion ammattiosasto, 3864 grammaa, 4) Seppo Martikainen, Puuliiton Ristiinan os. 274, 3661 grammaa, 5) Heikki Kiljunen, Puuliiton Ristiinan os. 274, 3500 grammaa, 6) Aarne Turunen, Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto, 3483 grammaa, 7) Eero Kokko, Joensuun levytyöntekijät, 3388 grammaa, 8) Mauri Parkkonen, Kiteen Puutyönte- kijät, 3077 grammaa, 9) Matti Niskanen, Puuliiton Kuhmon os. 752, 3056 grammaa, 10) Erkki Korhonen, Kiteen Puutyöntekijät, 3051 grammaa. Naiset, yleinen 1) Pirjo Loikkanen, Punkaharjun Puutyöntekijät, 1578 grammaa, 2) Helena Pärkinen, Punkaharjun Puutyöntekijät, 920 grammaa, 3) Liisa Utriainen, Punkaharjun Puutyöntekijät, 807 grammaa, 4) Mirja Hirvonen, Kiteen Puutyöntekijät, 160 grammaa, 5) Eija Kuha, Punkaharjun Puutyöntekijät, 127 grammaa. Naiset yli 60 1) Leena Nenonen, Kiteen Puutyöntekijät, 1263 grammaa, 2) Pirkko Sorjonen, Puhoksen Puutyöntekijät, 1049 grammaa, 3) Hilkka Ahola, Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto, 659 grammaa, 4) Mirja Lankinen, Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto, 424 grammaa, 5) Ritva Turkki, Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto, 342 grammaa, 6) Salme Vatanen, Kiteen Puutyöntekijät, 107 grammaa, 6) Impi Timonen, Kiteen Puutyöntekijät, 97 grammaa. Nuoret 1) Niklas Parikka, Puuliiton Iskun Ammattiosasto, 1074 grammaa, 2) Oskari Pennanen, Pielaveden puualojen ammattiosasto 398, 397 grammaa, 3) Pinja Pennanen, Pielaveden puualojen ammattiosasto 398, 199 grammaa, 4) Joona Kuusimaa, Kiteen Puutyöntekijät, 63 grammaa. Miehet, joukkue 1) Kiteen Puutyöntekijät (Mikko Kuusimaa, Harri Hakulinen, Erkki Korhonen) 16688 grammaa, 2) Punkaharjun Puutyöntekijät (Petri Pulkkinen, Heikki Jaatinen, Heikki Vatanen) 12671 grammaa, 3) Puuliiton Kuhmon os. 752 (Matti Karppinen, Matti Niskanen, Eino Karppinen), 11698 grammaa. Naiset, joukkue 1) Punkaharjun Puutyöntekijät ( Pirjo Loikkanen, Helena Pärkinen, Eija Kuha) 2625 grammaa, 2) Kiteen Puutyöntekijät (Salme Vatanen, Impi Timonen, Leena Nenonen) 1467 grammaa, 3) Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto (Hilkka Ahola, Ritva Turkki, Mirja Lankinen), 1425 grammaa.