Vahva Perhonjokilaakso

Elinkeinoelämän ja yrittäjyyden erikoislehti Halsualla, Kaustisella, Perhossa ja Vetelissä sekä lähialueilla. VAHVA Perhonjokilaakso

2 • Vahva Perhonjokilaakso Poimintoja: Eteen ja ylös Nousukausi on selkeästi alkanut. Se on käsin kosketeltavissa tässä lehdessä. Moni yritys on rekrytoinut osaavaa henkilöstöä aivan hiljattain tai lisäväkeä kaivataan. Tontteja kaavoitetaan, rakentamiseen valmistaudutaan. Suuri odotusten luoja on litium. Se paistaa rivien väleistä. Asuntomarkkinat odottavat hintojen nousua, rakentajat uusia projekteja, koulut oppilaita ja kantatie 63 uusia liikennejärjestelyjä. Suunnitelmat tuntuvat liian hyviltä ollakseen totta, eikä oikein jakseta uskoakaan tulevaan. Ettei tarvitsisi pettyä. Kuluneiden kahdeksan laihan vuoden jälkeen sietäisikin tulla ainakin seitsemän lihavaa vuotta. Maaseutu, josta kaivetaan akkuteollisuuden kultaa, on kasvukeskus. Aivovuotoa Perhonjokilaakson alueelta on tapahtunut ja harvassa ovat viime vuosien paluumuuttajat. Korkeakoulutetut aikuiset ovat kuluneen vuosikymmenen aikana asettuneet muualle ja perustaneet perheensä kasvukeskuksiin. Suuryrityksien työympäristö, edut ja kehittymismahdollisuudet houkuttelevat. Tämä näkyy oppilasmäärässä. Mutta nyt katse eteen ja tavoitteet ylös. Täällä on kaikki: niin konekuskien kuin insinöörien työt. Sanni Aho Tuottaja 10-11 Green Care antaa voimaa 14-15 Perhonjokilaakson yritykset ovat pieniä, mutta hyväntahtoisia Yrityksiä Perhonjokilaakson kunnissa lla, ualla,, Kaustise hti Halsualla den erikoisle än ja yrittäjyy Elinkeinoeläm lähialueilla. Vetelissä sekä Perhossa ja , Perhossa ja Vetelissä sekä lähialueilla n erikoislehti Halsualla, Kaustisella Elinkeinoelämän ja yrittäjyyde . VaaA VerhAonH so HVA kA k jo il V P jokilaakso Perhon 173 270 379 498 Halsualla Perhossa Vetelissä Kaustisella Lähde: Tilastokeskus, yritysten toimipaikat kunnittain 2015 Oppilasmäärä perusopetuksessa 118 369 519 488 Halsualla Vetelissä Perhossa Kaustisella Lähde: Tilastokeskus, koulujen oppilasmäärät 2015 VAHVA PERHONJOKILAAKSO Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin sekä lähialueiden elinkeinoelämän ja yrittäjyyden erikoislehti. Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Painosmäärä: 16 000 kpl Päätoimittaja: Mauri Aho Tuottaja ja taittaja: Sanni Aho Sisältö: Vuokko Lahti ja Annika Tiitto Myynti: Outi Lindström Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@kpk.fi Lehti luettavissa näköislehtenä: www.kp24.fi/vahvaperhis2017 Asuntokuntien keskimääräiset tulot 21 123 21 846 24 759 28 324 Halsualla Vetelissä Perhossa Kaustisella Lähde: Tilastokeskus, 2014 2017

Vahva Perhonjokilaakso • 3 Perheistä voimaperheitä Lasten käytösongelmat, uhma ja rajojen etsintä voivat aiheuttaa vanhemmille harmaita hiuksia. Kun lapsi heittäytyy lattialle tai kiukuttelee saadakseen huomiota, voivat vanhempien kasvatuskeinot käydä vähiin. Siksi Soite ottaa toukokuun alussa käyttöön Voimaperheet-toimintamallin alueen jokaisessa neuvolassa. - Ajatuksena on se, että neuvolatoiminnassa vahvistetaan terveyttä edistäviä toimintoja eikä tyydytä vain mittaamaan ja punnitsemaan, vastuualuejohtaja Antti Saari kertoo. Voimaperheet-toimintamalli on kehitetty Turun yliopiston yliopi p ston Lastenp Lastenpsykiatrian n syyki kiattri ria ian an tutkimuskestutkimu usk skes kes es-kuksessa. Positiivisen menetelmän avulla pyritään antamaan neuvoja ja vähentämään lasten käytöshäiriöitä. - Ennen nelivuotisneuvolaa vanhemmat saavat täytettäväkseen kaavakkeen, jossa kysellään lapsen tunnetaidoista ja käytösasioista. Kaavakkeen pohjalta käydään keskustelua neuvolassa ja vanhempien luvalla kaavake lähetetään Turun yliopistoon, projektityöntekijä Suvi Pokela kuvailee. Ohjelma kestää kymmenen viikkoa, jonka aikana vanhemmat saavat netin kautta videoleikkeitä ja tehtäviä. Voimaperhevalmentaja soittaa vanhemmille viikoittain. - Ohjelma on joustava. Hoito ei vaadi henkilökohtaista tapaamista ja puhelinajat sovitellaan perheen aikataulujen mukaan. Nettitehtäviä voi tutkia aina silloin kun ehtii. Positiivisen huomioimisen kautta lapsen käytöshäiriöt ja levottomuus vähenevät ja vanhemmat saavat uusia voimavaroja. - Jos hankala kierre jatkuu, lopputuloksena voi olla lasten psykiatrinen osasto. Varhainen puuttuminen on halvempaa ja tuottaa kaikille vähemmän kärsimystä, Saari muistuttaa. Neuvolassa tapahtuu: - Voimaperheet-toimintamalliin osallistuminen mahdollistetaan nelivuotisneuvolassa. - Repputiimiin eli moniammatillisen työryhmän asiakkaaksi voi hakeutua minkä tahansa lapsen, vanhempien tai perheen ongelman vuoksi. - Äitiys- ja lastenneuvola yhdistetään vähitellen. Näin tuttu terveydenhoitaja ei vaihdu ja tieto kulkee paremmin. Kuva: Teemu Hujanen Perhonjokilaakson perheneuvolapalvelut: Perhe- ja sosiaalikeskus Pajala, Pajalantie 3, Kaustinen | www.soite.ﬁ Geologi Joonas Kurtti tutkii Rapasaaren esiintymän kairasydännäytteitä. Hyvä suunnittelu ja paikallisuus tärkeää Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kaustislainen kaivosyritys Keliber noudattaa tätä sanontaa niin tarkkaan kuin voi. - Maailma on täynnä hyvin hoidettua ja toteutettua kaivostoimintaa. Siitä täytyy ottaa oppia, yrityksen viestintä- ja hallintapäällikkö Jarmo Finnilä toteaa. Niinpä Keliber on paneutunut etenkin kaivoksen ympäristövaikutusten hallintaan. Koska kyseessä on kaivos, toiminta näkyy ympäristössä väistämättä. - Teemme noin 100-150 metriä syviä avolouhoksia. Räjähdysaine on ainoa louhoksilla käytettävä kemikaali ja litiummalmin ympäristölle haitallisten raskasmetallien pitoisuudet ovat pienet, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski kertoo. Louhokset ovat kaukana tuotantolaitoksista, joten niiden vedet eivät mene sekaisin. - Tuotantolaitoksen viereen tulee kymmenien hehtaarien rikastushiekka-alue ja vesiallas. Panostamme erityisesti näiden alueiden suunnitteluun ja toteutukseen. Keliber ottaa ihmisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisäksi huomioon myös alu- Toholammintie 496, 69600 Kaustinen | Puh. 010 567 0600 | info@keliber.ﬁ | www.keliber.ﬁ 2017 een luonnon erityispiirteet, kasvillisuuden ja eläimet. - Suuntaamme toiminnan poispäin Vionnevan Natura-alueelta. Olemme parantaneet viitasammakon elinolosuhteita ja rakentaneet maakotkalle uusia pesiä sekä aloittaneet kotkan talviruokinnan, Wiikinkoski kuvailee. Finnilän mukaan asiat pitää tehdä oikein, jotta liiketoiminta voi onnistua. Alueen ihmisten sosiaalinen hyväksyntä on toiminnan edellytys. - Tavoitteena on, että lähialue ja sen ihmiset hyötyvät toiminnastamme. Omaan toimintaamme tulee suoraan yli 120 työpaikkaa. Haluamme myös käyttää mahdollisimman paljon paikallisia aliurakoitsijoita, Finnilä sanoo. Keliber pähkinänkuoressa • Pääosin suomalaisomistuksessa oleva kaivosyhtiö. • Tavoitteena avata litiumkaivos ja litiumkarbonaatin tuotantolaitos vuoden 2019 lopussa. • Litiumkarbonaattia tarvitaan akkuteollisuuden raaka-aineeksi. Sähköautot lisäävät voimakkaasti litiumin kysyntää.

4 • Vahva Perhonjokilaakso Viskuri kannustaa yhteistyöhön Viskuri on keskipohjalaisten maaseutuyrittäjien yhteistoiminnan kehittämiseen kannustava hanke. Käytännössä Viskuri kokoaa alueen maatalous- ja maaseutuyrittäjistä pienryhmiä, joissa pohditaan saman aihepiirin asioita, haetaan tietoa, vertaillaan kokemuksia, vieraillaan yhteisyrityksissä kotimaassa ja ulkomailla sekä laitetaan yhteisyritys pystyyn, jos ryhmäläisistä siltä tuntuu ja edellytykset yhteistoiminnan jatkolle ovat olemassa. - Tavoitteena on saada mukaan 80 yrittäjää ja koota 16 pienryhmää. Nyt ollaan 30 prosentin vauhdissa, kertoo projektipäällikkö Liisa Koskela ProAgria Keski-Pohjanmaasta. - Kehittämisryhmät pidetään pieninä, jotta keskustelu ja ideointi sujuisivat jouhevasti ja kokemusten vaihto olisi luontevaa. Yhteistyökuviotkin tehdään yleensä pienemmän porukan kanssa, joten hankkeen kautta saatava tieto tukee ryhmän yritystoimintaa. Yhteen ryhmään haemme 3-5 yrittäjää, jatkaa Koskela. Kehittämisryhmiä perustetaan yrittäjiä kiinnostavan yhteisen aiheen tai idean ympärille. Perhonjokilaaksossa kiinnostus on ollut suurinta erikoiskasveihin, yhtiöittämiseen ja yhteisnavettaan. Viskuri-hankkeen kehittämisryhmät on tarkoitettu maatiloille ja maaseutuyrityksille. Hankkeen kehittämisryhmien tapaamiset järjestetään sopivan matkan päähän yrittäjistä. Vertaistietoa haetaan tarvittaessa kauempaakin, jopa Suomen rajojen ulkopuolelta. - Ryhmissä ei kilpailla, vaan kehitetään toimintaa. Kun antaa omaa osaamistaan, niin voi saada jotain uutta, sanoo kehittämisryhmien vetäjä, ProAgria Keski-Pohjanmaan yritys- ja talousjohtamisen erityisasiantuntija Erkki Laide. - Kehittämisryhmät tapaavat puolikymmentä kertaa ja tarvittaessa ryhmiin kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita, jatkaa Laide. - Auditoriossa tapahtuvassa koulutuksessa ei opi läheskään niin hyvin kuin pienryhmässä tietoa vaihtaen, kertoo Koskela. Keski-Pohjanmaalla on mahtavat mahdollisuudet raaka-aineissa, mutta euroja kannetaan muualle, kun meillä on vähemmän jalostustoimintaa. Parhaillaan käynnissä olevassa erikoiskasviryhmässä on tarkoitus tuottaa raaka-ainetta jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Samaan tähdätään elintarvikekauraryhmissä, joihin nyt haetaan kiinnostuneita viljelijöitä. Uusia kehittämisryhmäläisiä toivotaan mukaan jalostamiseen, koneyhteistyöhön, ympäristöteknologiaan tai työosuuskuntatoimintaan. Kehittämisryhmässä voi miettiä uutta yritystoimintaa tai kehittää olemassa olevia yhteistyökuvioita esimerkiksi maito-nurmi-hiehonkasvatuskoneyrittäjien välillä. Tavoite on kasvattaa yrittäjien tulosta, jakaa riskiä ja lisätä hyvinvointia. Apua yhtiöittämiseen Kaustisella emolehmätilaa pitävä Jouni Niinikoski tuli ProAgrian Viskuri-hankkeen kehittämisryhmään pohtimaan vaihtoehtoja maatilansa yhtiöittämiseen. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2005 ja yritys pyörii toiminimellä. - Kehittämisryhmässä olemme pohtineet maatilan yhtiöittämistä, Niinikoski sanoo. Niinikosken tilalla Vintturilla on 65 simmental- ja blonde d’Aquitaineemolehmää. Niinikoski on eriyttänyt koneurakoinnin erilliseen yhtiöön yhdessä veljensä kanssa. - Maatilalla eläintenpidon jatkamista harkitaan, mutta tila halutaan kuitenkin pitää toimivana, jotta markkina-arvo säilyy. Liisa Koskela (vas.), Mika Jouppila ja Erkki Laide ovat Viskuri-hankkeen ydintiimiä. VISKURI-HANKE PYÖRII PERHONJOKILAAKSOSSAKIN ProAgria Keski-Pohjanmaan pyörittämän Viskuri-hankkeen päärahoitus tulee KeskiPohjanmaan Liiton kautta EU:n aluekehitysrahastosta. Lisäksi hanketta rahoittavat Kaustisen seutukunnan kunnat, Perho, Sievi, Reisjärvi, Kannus, Kokkola ja Kosek sekä kehittämisryhmätoiminnassa mukana olevat maaseutuyrittäjät ja ProAgria Keski-Pohjanmaa. Liisa Koskela (Toholampi), p. 050 512 0615 Erkki Laide (Kaustinen), p. 0400 137 169 Mika Jouppila (Kaustinen), p. 044 523 4430 etunimi.sukunimi@proagria.ﬁ | www.proagria.ﬁ 2017

Vahva Perhonjokilaakso • 5 Kattotiilet vaihtuivat BETONIELEMENTTEIHIN Klemolan Sakarin isä Juho aloitti kattotiilien valmistuksen vuonna 1953. Seuraavina vuosikymmeninä yritys erikoistui yhä enemmän betoniin ja seinätiiliin. - Tavaraa meni lähinnä yksityisille ja vasta 80-luvulla ryhdyttiin valmistamaan elementtejä rakennusliikkeille, kertoo toimitusjohtaja Sakari Klemola. Hän aloitti Klemolan Betonin yrittäjänä vuonna 1978 ja vuonna 2000 Sakari lunasti siihen asti yrittäjäkumppanina toimineen veljensä Heikin osuuden. Valmisbetonia myytiin vuosina 1975-2008 ja nyt Klemolat keskittyvät kokonaan elementtien valmistamiseen. - Valmisbetonia ei voi määräänsä pidemmälle viedä, mutta elementtejä taas voi viedä mihin vaan. Piti miettiä miten toimintaa voi laajentaa ja elementeillä voi kasvaa, Klemola perustelee. Klemolan betoni on kasvanut hallitusti. Selkeästi Sakari Klemolan mukaan nyt on havaittavissa rakennusbisneksen piristyneen. Tästä tulee kasvujohteinen vuosi edellisiin verrattuna. Sakari on sitä mieltä, että laadukas tuote markkinoi parhaiten tuotteen. CE-merkinnät ovat kunnossa. - Pidän kriteerinä sitä, että jos minä itse olen asiakas, niin kelpaisiko elementti minulle. Klemolan betonissa valmistetaan elementit harmaabetonista. Pintaa Klemolan betonin hallit sijaitsevat Vetelissä Puusaaressa montussa. Tilat rakennettiin vuonna 1991. Sakari on tehnyt maakauppoja lisätilasta, että laajennusmahdollisuutta tulevaisuudessa olisi. Viimeisimpänä laajennettiin varastohallia, jossa on tilaa elementeille ja teräkselle, mutta enemmänkin olisi voinut sitä tehdä. - Varastoa ja tuotantotilaa tulisi tehdä lisää ja näihin on varauduttu, Klemola sanoo. Yritys toimittaa betonielementit kokonaispakettina. Elementtien osalta Klemolat tekevät tarvittaessa asennukset. Rakennuskumppaneina on valtakunnallisia suuria ja pieniä rakennusliikkeitä. - Tavoitteena on, että vuodessa on muutama isompi kohde ja sen rinnalla pienempiä, kaavailee Sakari. Tänä vuonna he toimittavat elementit esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun kampusalueelle. Nyt yritys työllistää kahdeksan työmiestä hallissa ja kolme hallinnossa ja suunnittelussa. Vaimo Anne pitää lankoja käsissään ja vuonna 2015 pojat Jussi ja Jani tulivat yritykseen osakkaiksi. Rekrytointiin on aina ajoittain Klemoloilla tarve. Viimeksi etsittiin tuotantoinsinööriä pitkäaikaisen työntekijän Martti Läspän paikalle ja tehtaan työhön elementinvalmistajaa. Molemmat löytyivät vapailta työmarkkinoilta. Klemolan Betoni Vastapainoa betonimiesten työlle ovat harrastukset ja menestystä sillä saralla on viime vuosina tullut jälkikasvulle: Jani sijoittui vuonna 2015 The Voice of Finlandissa hopealle ja Jussi voitti viime vuonna asfalttisprintin. Kiireisimpään kevään rakennusaikaan osuu myös Kemoran Asfalttisprintti, jonka järjestelyissä perhe on mukana. - Autourheilu on hyvää vastapainoa työlle. TOIMISTO TOYOTAN GAZOO RACING TEAMILLE Klemolan Betoni toimitti Puuppolaan Tommi Mäkiselle hulppean toimistorakennuksen Toyota Gazoo Racing Teamille. Elementtitehdas toimittaa myös räätälöidyt ratkaisut omakotitaloiksi. Siltalantie 1, 69700 Veteli | Puh. 080 7939 210 | konttori@klemolanbetonioy.ﬁ | www.klemolanbetonioy.ﬁ 2017

6 • Vahva Perhonjokilaakso Koulutusta lähellä Yrittäjille oppia iltaisin Ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille tarjoava Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on näkyvä maakunnan toimija. Perhonjokilaaksossa luonnonvara-ala näyttelee suurta roolia, mutta tänä vuonna rikkautta opintotarjontaan tuo myös lähelle tuodut yrittäjäkoulutukset. Yrittäjän ammattitutkinto antaa yrittäjälle tai yrittäjyyttä suunnittelevalle eväitä tulevaan. Parhaillaan on käynnissä Perhon koulutus ja juuri alkaneeseen Vetelin koulutukseen ehtii vielä hyvin mukaan. Lähiopetusta on kerran viikossa iltaisin. - Meillehän ei koulutuspaikka ole oleellinen. Jos vain tarvetta on, niin pyrimme järjestämään koulutusta muuallakin kuin Kokkolassa, kertoo kouluttaja Tuija Nissilä. Nissilä pitää lähiopetusta tärkeänä. - Iltojen aikana tavataan ja keskustellaan. Myös yhteistyökumppaneita löytyy koulutuksen kautta. Kokkolassa ammattitutkinto alkaa yleensä kerran tai kaksi vuodessa. Metsästyksestä työtä Perhon luonnonvara-alan koulutusten uusin tuuli on luonto-ohjaajien opiskelu työn ohessa. - Lähiopetusta on viitenä päivänä kuussa lukuvuoden aikana, kertoo kouluttaja Jorma Koivuniemi. Luonto-ohjaajan koulutus on käytännönläheistä ja monipuolista, ja Perhossa on erinomainen oppimisympäristö: viihtyisät riistaluokat, ainutlaatuinen riistateurastamo ja metsästyskoirien koulutustarha. Koululla on oma vesilintukosteikko ja ympärillä erinomaiset jahtimaat. Toimipaikan lähellä oleva Salamajärven kansallispuisto tarjoaa vaeltamisen ja eränkäynnin käytännön harjoitteille upeat puitteet. p Hevoshierojiksi Kaustisella opiskelevat tutustuivat hevosten anatomiaan käytännönläheisesti sormivärien avulla. Hevosten hyvinvointi nouseva trendi Koulutuksen on kuljettava kehityksen k kärjessä ja myös hevosala muuttuu ja k kehittyy jatkuvasti. - Olen huomannut, että tänä päivänä h hevosalalle on tulossa erilaisia arvoja. E Esimerkiksi hevosen hyvinvointi nostaa päätään p ja se näkyy meille uusina koulutussisältöinä, t kertoo koulutuspäällikkö S Sirpa Puusaari. Kaustisen koulutuksista tammikuussa alkaneeseen a hevoshieronnan koulutuks seen haki ennätykselliset 60 opiskelijaa. Raviurheiluun R profiloituva perinteikäs opinahjo o on hevosalalla tunnettu. - Hevosten hyvinvointiin tähtäävät koulutukset k palvelevat kaikissa hevosurheilulajeissa. u Asiakkaat haluavat hevosilleen hyvää hoitoa ja käsittelyä. Uusia tuulia Kaustiselle on tuonut myös Ajantasalla-hanke. Sen avulla opiskelijoille ja hevosalan ammattilaisille ovat luennoineet korkeatasoiset asiantuntijat. - Tämä palvelee harrastajia ja koko alaa Keski-Pohjanmaalla. Syksyllä Kaustisella alkaa myös yhteistyössä Kannuksen toimipaikan kanssa järjestettävä eläintenhoidon ammattitutkinto hevostenkouluttamisen osaamisalana. JATKUVAA HAKUA KOULUTUKSIIN Kpedulla alkaa vuosittain satoja koulutuksia sekä perustutkintoina, ammattitutkintoina että erikoisammattitutkintoina. Koulutuksiin haetaan Kpedun nettisivujen kautta. Tämän lisäksi oppisopimus on kiinnostava ja joustava vaihtoehto. Kpedu Kaustinen: Raviradantie 36 B , Kaustinen | Kpedu Perho: Haanentie 26, Perho | info.kaustinen@kpedu.ﬁ | info.perho@kpedu.ﬁ | www.kpedu.ﬁ 2017

Vahva Perhonjokilaakso • 7 Insinööritoimisto valvoo laatua Martti Pihlajamaan yhden miehen insinööritoimisto on pitänyt tukikohtanaan Patanaa jo 30 vuotta. Pihlajamaa perheineen halusi silloin palata kotiseudulle. - Ensimmäisenä asiakkaana oli Vetelin kunta, kun uimahallityömaa oli käynnistymässä. Toimiston perustaminen vaati jalkatyötä ja vuoden sisällä hän kävi markkinoimassa palveluaan rakennuttajille sadan kilometrin säteellä. Se työ poiki kymmenkunta projektia, jolla toiminta lähti hyvin käyntiin. Insinööritoimiston roolina on johtaa projektia työmaalla ja huolehtia rakennuttamisesta ja rakennusvalvonnasta. Pihlajamaa ei tingi projektin laadusta ja haluaa työmaalla pitää yllä hyvää keskusteluhenkeä. Kohteet halutaan toteuttaa kuitenkin kustannustehokkaasti. - Työmaalla voidaan pohtia asioita ja urakoitsija uskaltaa esittää lisätöitä tiedostettuaan tilaajan edustajien halun reilun pelin hengestä asioita käsiteltäessä. Hän uskoo hyvän työn jäljen toimivan mainoksena. Esimerkiksi Kokkolan kaupungille tehty maakuntakirjasto sujui tilaajan palautteen mukaan hy- Referenssejä: vin ja tämän jälkeen kaupunki on vuosittain ollut hänen yksi merkittävimmistä asiakkaista. Pihlajamaan työ on paljon reissaamista. Työhuone löytyy toki kotoakin, mutta työmaille on järjestetty aina myös työpiste. Projekteja on yleensä menossa useita päällekäin, parhaimmillaan jopa kymmenen. Yhden miehen yrityksen osaamisesta kertoo sekin, että vuositasolla hänen johtamiensa projektien kokonaisarvo on pyörinyt 30-50 miljoonassa. Pihlajamaa on laajentanut omaa toimintaansa siten, että hän on muodostanut yhteistyöverkoston projekteissa tutuiksi tulleista hyvistä eri alan osaajista. - Olen seurannut kavereiden toimintaa vuosien varrella ja olen havainnut, että näillä on potentiaalia ja osaamista, joiden pohjalta yhteistyökuvio on mahdollista. Olen ehdottanut osaamisen yhdistämistä, kuvailee Pihlajamaa. Yhteistyöverkosto on Pihlajamaalle myös tapa jakaa vuosien aikana kertynyttä tietoa nuoremmille. - Pitää tuntea vastuu siitä, mitä on tehnyt ja miten tämän on luonut. Yhteistyöverkostolla haluan töitä riittävän jatkossakin, Pihlajamaa sanoo. • Torkinmäen koulu • Isokylän koulu • Kaustisen yläkoulu • Halsuan koulu • Maakuntakirjasto • Kymmeniä projekteja Halpa-Hallille, KPO:lle ja Keskolle • Senaatti-kiinteistön yhteistyökumppani • Kokkolan sataman kumppani • Pyhäjärven sairaala • Haapajärven uimahalli • Kokkolan uimahalli • Kokkolan Yliopistokeskus • Centria-Kokkola • Kokkolan seudun opisto • Villan koulu • Hollihaan koulu • Mäntykankaan koulu Insinööritoimisto MPi Yhteistyössä: TT-Valvonta Oy MARTTI PIHLAJAMAA OY Aittaniementie 25, 69850 Patana | Puh. 040 518 0130 | inststo.mpi@kase.ﬁ Uusiutuva pysähdyspaikka Kaustisen Nesteen yrittäjä Veli-Pekka Havela on suunnattoman kiinnostunut ja edelläkävijä uusien energiamuotojen käyttöönottajana. Keväällä 2016 asennettiin huoltamon katolle aurinkopaneelit, joiden dataa on nyt kertynyt mielenkiintoiseen vertailuun. - Mitä pienempi hiilijalanjälki meillä on, niin sitä pidemmälle tulevaisuudessa bisnes kantaa, sanoo Havela. Aurinkopaneelit ovat tuottaneet huoltoaseman energiasta vuoden aikana noin viisi megawattia. Havela arvelee, että aurinkopaneelit maksavat itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Havela valmistuu myös sähköautojen tuloon. Kaustisen Nesteelle asennetaan sähköautojen latauspiste. Latausverkosto on raken- teilla useimmille Neste-liikenneasemille. - Latauspiste näyttää samalta kuin lämmitystolppa, kuvailee Havela. Liikennepalveluasemalta Kaustisella saa myös perinteisen polttoaineen lisäksi tankattua ajajan. Asemalla on Kotipizzan ja Rollsin tuotteiden lisäksi myös ruoka-annoksia. - Sijaintihan tässä on tärkein, mutta myös se, että täällä on tarjolla kuluttajien hyväksymiä ja arvostamia kotimaisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Henkilökunta on ammattitaitoista ja työlleen omistautunutta, Havela toteaa. Kaustisen Neste sijaitsee hyvällä paikalla kylän sydämessä ja ohi kulkee Seinäjoen ja Oulun välinen liikenne. - Liikennevirrat osuvat tähän hyvin ja olemme juuri sopivan matkan päässä Seinäjoelta ja Oulusta pysähtymispaikkana. Kesä, juhlapyhien aika sekä viikonloput ovat liikennepalvelupisteelle sesonkiaikaa. - Kesällä on paljon tapahtumatarjontaa, jotka saavat asiakkaat liikkeelle. Havelasta on hieno sanoa, että perheet ovat Kaustisella avainasiakkaita, mutta myös tilausliikenne on suuressa roolissa. Hilkka ja Veli-Pekka Havela ovat toimineet yrittäjänä paikalla jo vuodesta 1976. Siinä ajassa ympäristö on muuttunut, mutta perusasioista pidetään kiinni: siisteydestä, asiakkaiden viihtyvyydestä ja henkilökunnan hyvinvoinnista. PERUSHUONE MOTELLISTA Komennusmiesten perinteinen majapaikka on Motelli Marjaana, josta Kaustisen Nesteenkin palvelu aikanaan käynnistyi. Motellin kymmenen huonetta tarjoavat siistin majoituspaikan kylän sydämessä ja kuntosalin. Teerijärventie 1, 69600 Kaustinen | Puh. 06 860 7711 | posti@nestekaustinen.ﬁ | www.nestekaustinen.ﬁ 2017

8 • Vahva Perhonjokilaakso Muun muassa ruotsinkielisiä asiakkaita ja sopimuksia hoitavan Elina Aspvikin työ vaatii kielitaitoa ja stressinsietokykyä: talvella puhelin soi paljon, mutta tilanne rauhoittuu aina kesäksi. Naisetkin viihtyvät Furﬁxilla Maarit Kaikkosesta on mukava tulla töihin, sillä työkavereiden välillä on mukava ilmapiiri. Päivi Känsäkoski harjaa tottuneesti nahkoja automaattikoneella. Minkin nahkontakeskus Furfixilla käy vilske. Turkikset merkitään etiketeillä, harjataan ja pakataan kuljetusta varten. Työn touhussa näkyy tällä hetkellä suurimmaksi osaksi naisia. - Tämä loppupään homma on tarkkaa työtä, joten se sopii siksi paremmin naisille. Miehet ovat alkupäässä tekemässä fyysisempiä töitä, irrotuksen esimies Maarit Kaikkonen kertoo. Furfixin työntekijöistä yli puolet on naisia. Henkilöstövastaava Anne Lillsund arvelee tämän johtuvan siitä, että työ on joustavaa ja kausiluontoista. - Työ sopii perheelliselle, sillä talvet voi olla töissä ja kesällä voi halutessaan viettää aikaa pienten lasten kanssa, Lillsund toteaa. Samoilla linjoilla on myös rahaliikenteestä, nahkontalaskutuksesta ja siitoseläinkaupasta vastaava Mari Paavola, joka tuli Furfixiin töihin äitiysloman loputtua vuonna 2011. - Minulla on 2-, 5- ja 8-vuotiaat lapset, joten on hienoa, että työaikojen suhteen pystyy joustamaan. Joustavuuden lisäksi naisia viehättää työn monipuolisuus ja käsillä tekeminen: tuotantopuolella työn tuloksen näkee heti, ja toimistopuolella pitää ottaa huomioon myös huutokaupat ja kansainväliset markkinat. Furfixin työntekijät eivät tarvitse alan koulutusta, vaan työhön opastetaan työpaikalla ja työn oppii tekemällä. - Olin maatalon emäntä, mutta isäntä jäi sairaseläkkeelle ja minulta meni työ siinä samalla. Olen ollut tekemisissä eläinten kanssa, mutta nahoista minulla ei ole ollut aikaisemmin mitään kokemusta, nahkontatyöntekijä Päivi Känsäkoski kuvailee ja jatkaa tottuneesti nahkojen harjausta. - Pystymme puhumaan asioista suoraan ja huumorilla päästään hyvin eteenpäin. Työntekijät tekevät tästä rakennuksesta yrityksen, Lillsund toteaa. Veikontie 2, 69600 Kaustinen | Puh. 06 8621 2800 | www.sagafurs.com sagafurs.com 2017

Vahva Perhonjokilaakso • 9 Alueen suurin marketti Raimo Jokela on elintarvikevastaava ja työskennellyt myymälässä jo vuodesta 1991. Elintarvikevalikoima on moninkertaistunut edellisestä laajennuksesta ja tilausten tekeminen helpottunut. Vuoden verran Kaustisen Halpa-Hallissa työskennellyt Marika Luoma on viihtynyt hyvin. Päivät ovat erilaisia ja työporukka mukava. Kaustisen Halpa-Hallille tulee tänä vuonna täyteen 35 vuotta paikkakunnalla. Ketjun myymälöistä Kaustisen Halpa-Halli perustettiin seitsemäntenä. Halpa-Halli on selkeästi Perhonjokilaakson alueen suurin ja laaja käyttötavarapuoli takaa sen, että asiakkaiden ei tarvitse kurahousujen hankinnan vuoksi ajaa Kokkolaan. - Meidän myyntimme on positiivisesti kehittyvää. Kaustisen myymälä on Halpa-Hallien kokoluokan keskikastia, mutta myynnillä hivomme toisinaan suuria marketteja, kertoo myymäläpäällikkö Janne Kalliokoski. Myymälässä seinät tulevatkin valikoiman kasvattamisessa vastaan. Kevään korvalla odotetaan kovasti ulos laajenevaa kausimyymälää. Kaustisen myymälän kiertotapa on poikkeuksellinen, mutta Kalliokoski pitää sitä erittäin toimivana. Pohjaratkaisu ei pakota ruokakauppaan tullutta asiakasta kävelemään käyttötavarapuolen läpi, vaan sisäänkäynnin jälkeen onnistuu oikaisu. - Monet ovat tätä ihmetelleet, mutta meillä tämä toimii, sanoo Kalliokoski. Toisena nerokkaana asiana Kalliokoski pitää myös myymälän parkkipaikkaa. Hänen mielestään se on täydellinen. Parkkipaikkoja on paljon ja matka on lyhyt etuovelle. Työntekijöitä Kaustisella on 35 ja Kalliokoski muistuttaa, että kiertoa on jatkuvasti, joten kysyä kannattaa aina. - Kysyn pikatyöhaastatteluissa jonkun kysymyksen ruotsiksikin. Teerijärvi ja ruotsinkielinen Pohjanmaa on tärkeää asiakaskuntaa, joten Kalliokoski toivoisi työntekijöiden ruotsia puhuvan. Hän on itse asunut Ruotsissa lapsuutensa ja työskenteli siellä myöhemmin kaupan alalla elektroniikkaketjussa. Kalliokosken mukaan Halpa-Halli on yksi Suomen suurimmista mansikanostajista. Ketju ostaa Suonenjoelta valtavalta alueelta koko tuotannon ja aloittaa myynnin ensimmäisenä. Silloin pihamaalla on jono aamutuimaan. Kesän toinen sesonki on festivaaliaika, jolloin kaupassa käy paljon ulkopaikkakuntalaisia. - Olen kuullut monen festivaalikävijän sanovan, että silloin pääsee Halpa-Halliin ostamaan halvalla tavaraa. Halpa-Hallilla on omat ostajat maailmalla hankkimassa valikoimaan tuotteita. Tämä tekee Kalliokosken mielestä tarjonnasta erilaisen ja mielenkiintoisen. Kalliokoski on innokas kehittämään seutua ja erityisesti ohjelmallisia tapahtumia. Tästä esimerkkinä Kaustisen kesäkuihailut, Kaustisen Hurjat Hämyilyt ja Kaustisen joulukylän joulunavaus, joissa Halpa-Halli on isosti mukana. Hän uskoo kaikkien liikkeiden menestymisen olevan avain menestyvään alueeseen. - Yksi puu ei pesässä pala, muistuttaa Janne Kalliokoski. Ei sunnuntaisin, mutta muulloin Kauppojen aukioloaikojen vapautuessa HalpaHallit ovat pitäneet kiinni periaatteesta: sunnuntai on lepopäivä. Aukioloaikojen laajennukseen on kuitenkin tartuttu. Kaustisen Halpa-Halli on auki arkisin ja lauantaisin aamukahdeksasta iltayhdeksään sekä arkipyhinä. - Arkipyhä ei ole sunnuntai, määrittelee Janne Kalliokoski. Hän pitää aukioloaikojen johdonmukaisuutta tärkeänä ja kaupalle on vähitellen tullut oppia siitä, minkä verran henkilökuntaa laajennetut aukioloajat vaativat. Esimerkiksi pääsiäisenä oli kaupassa hiljaista, mutta itsenäisyyspäivänä riitti vilskettä. - Asiakkaatkin oppivat vähitellen, että miten olemme avoinna. “Maakuntakeskus on Kaustisella” Janne Kalliokoski www.HHnet.ﬁ VERKKOKAUPPA AVAUTUI Halpa-Hallin oma verkkokauppa avautui keväällä. Kaustisen myymälä toimii ketjun verkkokaupan noutopisteenä. Noutopiste on Postin asiakaspalvelupisteen yhteydessä. Pajalantie 4, 69600 Kaustinen | Puh. 020 718 2800 | asiakaspalvelu@halpahalli.ﬁ | www.halpahalli.ﬁ 2017

10 • Vahva Perhonjokilaakso Aasitila Siriuksessa on työskennellyt jo kolmen vuoden ajan seitsemän kehitysvammaista Halsuan Pihlajatuvan asukasta. Joukko on iloista ja työnteko maistuu. Aasien hellyttävän pörröinen turkki on lämmin, pehmeä ja terapeuttinen. Paikka yhteiskunnassa Vihreää hoivaa eli green carea tarjoaville yrityksille on vahva tilaus. Niiden avulla jokainen voi löytää oman kokoisensa tarpeellisen tehtävän. //TEKSTI JA KUVAT: Vuokko Lahti Aasitila Siriuksessa green care -työssä olevat Pihlajatuvan asukkaat ovat iloista joukkoa. Koleana kevätpäivänä on viimeinkin päästy haravoimaan pihaa ja tekemään kevättöitä normaalien arkiaskareiden lisäksi. – On niin mukava kun saa olla ulkona, sanoo Jukka Simpanen. – Mukava tehdä oikeita töitä, jatkaa Pauli Yliluoma. – Illalla nukuttaa mukavasti, kun on päivän ollut ulkona, summaa Toni Rauma. – Hyvällä mielellä palaamme työ- päivän jälkeen Pihlajatuvalle, Pauli Yliluoma jatkaa. Pihlajatuvan joukko on töissä aasitilalla kahtena päivänä viikossa. Jokaiselle on jaettu omat tehtävät mieltymysten ja voimien mukaan. – Tämä on hyvää työtä, koska tulee kuntoa samalla, perustelee eläinten karsinoiden puhdistusta Tarja Salmela. Kun Tarja Salmela ja Tanja Kanala ovat siivonneet eläinten karsinat, tuo Jukka Simpanen Siru Anu Lahti ja työntekijät nauttivat ensimmäisestä kevätpäivästä aasitilalla. Työpäivät huipentuvat aina iltapäiväkahveihin, joiden jälkeen lähdetään kotimatkalle tai Anun kyydissä kotiin. kuivikkeet karsinoihin. Hänen töihinsä kuuluu myös heinien kuljetus ladosta tallin käytäville, josta Tanja taas laittaa niitä karsinoihin. – Minä tykkään eniten siivoamisesta, Tanja Kanala sanoo. Kaikki pitävät eläimistä. Tai kukapa noita nyt voisi vastustaa: aasit ovat keväällä hellyttävän näköisiä, vähän pörröisiä ja pehmeitä sekä heinäkärrylle persoja. Pehmeitä ja syliinsopivia ovat myös kissat ja koirat, joita tilalla on. Ne ovat Tanja Kanalan ja Kai Oravalan suosikkeja. Aasitilalla asustelee myös pieni joukko lampaita ja vuohia sekä kaneja. Ne ilahduttavat kaikkien green care -toiminnassa mukana olevien elämää, kuten myös tietenkin tilan yrittäjän Siru Anu Lahden ja hänen poikansa Riku Lahden elämää. – Me olemme tiivis ja sosiaalinen joukko. Apuna häärii myös isäni Aki Lahti ja muutoinkin täällä eletään yhteisöllisesti ja väkeä käy, eläimet houkuttelevat. Koska kotiin Pihlajatuvalle on aasitilalta vain parin kilometrin matka, se sujuu keväällä osalla porukasta pyöräillen. Talvella Siru Anu Lahti hoitaa kaikkien kuljetukset. Green care on sanapari, jota viime vuosina on hehkutettu, mutta kunnollista, kaikenkattavaa suomennosta sille ei vain löydy. Vihreän hoivan yritykset ovat kuitenkin niitä, jotka tarjoavat palveluja luonto- ja eläinlähtöisesti. Päivätoimintaa hoivamaatilalla Kissa on rakas Tanja Kanalalle ja Kai Oravalalle. Kun se tulee syliin iltapäiväkahvien aikana, on työpäivä huipentunut täydellisesti. Anu Lahden aasitilalla Halsualla kukin saa toimia kykynsä mukaan ja nauttia eläinten terapeuttisesta vaikutuksesta. Isokummun lammastila Sievin rajalla Kannuksen Eskolan liepeillä on tarjonnut päivätoimintaa hoivamaatilalla kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille kolmen vuoden ajan. Tällä hetkellä töissä käy seitsemän henkilöä Lestijokilaakson alueelta. Lammastilan emäntä Satu Kumpulainen on itsekin mielenterveyskuntoutuja viidentoista vuoden takaa. Hän näki ja koki omassa elämässään, kuinka terapeuttinen vaikutus luonnolla ja eläimillä on. – Oma toipumiseni kesti tuolloin pari vuotta. Aiemmin olin työskennellyt varhaiskasvatuksessa ja koulutustaustani on ravintola- ja matkailualalta. Teimme ison elämänmuutoksen mieheni kanssa. Ostimme 2017 kotitilani ja ryhdyimme lampureiksi kymmenen vuotta sitten, hän kertoo. Pääelinkeino tilalla ovat lampaat, mutta kun green care -hankkeet pohjalaismaakunnissa alkoivat, Satu Kumpulainen innostui niistä ja oli mukana muun muassa ensimmäisessä kehittämishankkeessa. Isokummun tilalla dokumentoitiin maakunnan ensimmäisen green care -asiakkaan kunnon kohenemista. Sen jälkeen Satu Kumpulainen on osallistunut yhteispohjoismaiseen hankkeeseen ja malleja green care -toiminnalle on saatu Ruotsista ja Norjasta. Niissä hankkeissa mukana on ollut myös Soiten palvelupäällikkö Pekka Kauppinen. Isokummun lammastilalla työtä 250 emolampaan ja karitsoiden sekä päivätoiminnan parissa on niin paljon, että se työllistää Satu Kumpulaisen ja hänen puolisonsa Pasin sekä yhden ulkopuolisen työntekijän. – Kaikki meillä tekevät kaikkea. Ei voi erottaa, mikä on eläintenhoitoa ja mikä päivätoiminnan ohjaamista. Eläinten hyvinvointi on tärkeää, mutta työntekijät ovat mukana eläintenhoidossa. Heille ei ”keksitä” mitään erillisiä aktiviteetteja, vaan he ovat mukana lammastilan töissä, Satu kertoo. Tuore on tilan laatusertifiointi, jonka se on saanut ensimmäisenä maassamme. Sen jälkeen sen on saanut vasta kaksi muuta green care -tilaa.

Vahva Perhonjokilaakso • 11 Koti kuntoon pikavauhdilla Pohjanseppien katot, julkisivut ja kuistit syntyvät laadukkaasti viikossa Toni Rauma nauttii green care -päivätoiminnasta aasitila Siriuksessa Halsualla. Tilalla töitä riittää jokaiselle oman panoksen verran. Asiakkaina ovat usein ihmiset, jotka eroavat jotenkin tavallisesta työssäkäyvästä väestöstä, kuten mielenterveys- tai päihdekuntoutujat sekä kehitysvammaiset. Tässä jutussa esimerkkeinä green caresta ovat halsualainen Aasitila Sirius, joka tarjoaa työpaikkoja kehitysvammaisille sekä Isokummun lammastila Sievistä, joka tarjoaa työtä mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille. Keski-Pohjanmaalla alan kanssa vuosikaudet tekemisissä ollut palvelujohtaja Pekka Kauppinen Soitesta näkee vihreän hoivan lisääntymisen ”tulevaisuuden juttuna”. – Tätä toimialaa pitää ja kannattaa rummuttaa! Palveluntuottajia ja kuntoutujia pitää innostaa ja opastaa tämän alan mahdollisuuksista, hän sanoo. Hän on toiminut Jyta-aikoina perheiden palvelujen palvelujohtajana ja tietää mistä puhuu. Hän toteaa, että kehitysvammaisten päivätoiminnassa on turhaan jämähdetty vanhoihin kuvioihin. – Eivät kaikki kehitysvammaiset viihdy työtuvilla näpertelemässä. Toistuvat rutiinit ovat tärkeitä, mutta kehitysvammaisille on tärkeää saada toteuttaa itseään ja tehdä muutakin, hän sanoo. Tärkeää kuntouttavassa työtoiminnassa on se, että jokainen saa tehdä taitojensa ja voimiensa mukaan. – Maaseudulla ja tiloilla tekeminen on monipuolista. Siinä saa liikuntaa, happea ja ulkoilua samalla. Se on ehdottomasti hyvä vaihtoehto työtoiminnaksi monille ryhmille. Tämänhetkisessä työssään Pekka Kauppinen työskentelee mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien parissa. Myös se on kohderyhmä, joka hyötyisi green caresta. – Mikä olisi päihdekuntoutujalle FAKTA tai mielenterveyspotilaalle parempaa virkistystä, kuin ulkona ”oikeiden töiden” tekeminen oman kunnon mukaan, hän kyselee. Pekka Kauppinen on myös kriittinen. Hänen mielestään vihreäksi hoivaksi ei riitä porkkana- tai kukkapenkki laitoksen liepeillä kaupungissa, vaan oikea kuntouttava green care -toiminta tapahtuu aidossa ympäristössä ja maaseudulla. Sen vuoksi maaseutupaikkakunnat, kuten Perhonjokilaakso ovat avainasemassa toimialan kehittymisessä. – Yrittäjiä alalle tarvitaan. Maksusitoumukset tehdään yhteisissä palveluneuvotteluissa yrittäjän ja palvelujen ostajan eli Soiten välillä. Hinnasta neuvotellaan luonnollisesti, mutta jos vain työpaikkoja ja huolenpitäjiä löytyy, kuntoutujia riittää, Pekka Kauppinen lupaa. Aasitila Siriuksen yrittäjällä Siru Anu Lahdella on vankka kokemus ja koulutus kehitysvammatyöhön. Paitsi yrittäjä, hän on myös ohjaajana Halsualla Pihlajatuvalla. Alan koulutus ei kuitenkaan ole Pekka Kauppisen mukaan mikään ehdoton vaade. – Oikeanlainen asenne on tärkeintä! Vaikka Isokummun lammastila on iso tuotantotila, sen yrittäjällä Satu Kumpulaisella on asenne kohdallaan ja vahva tuntemus mielenterveyskuntoutujien parissa toimimisesta. Perhonjokilaaksosta tai Kokkolan seudulta Pekka Kauppinen ei ole löytänyt vielä kumppanikseen muita yrittäjiä. – Kuntoutujia, jotka työpaikkoja tarvitsevat, olisi monin kerroin paikkoihin verrattuna. Entisen Jyta-alueen jokilaaksoissa on kourallinen tällaisessa kuntouttavassa työtoiminnassa käyviä, koska paikkoja ei ole ollut. Green care -alan yrittäjillä on parhaillaan menossa valtakunnallinen sertifiointikampanja eli he voivat hakea toiminnalleen laatustatusta. Perhonjokilaaksolaisia yrittäjiä on parhaillaan myös opiskelemassa green care -alaa, kuten Leponiemen Maatila. Yrityksissä on mukana myös sellaisia, jotka tarjoavat samalla palveluja myös täysin työkykyisille. Esimerkiksi veteliläinen Turvantunne tarjoaa työkykyä ylläpitäviä jumppia, jotka tapahtuvat hevosen selässä ratsastaen. Pitkään julkisivuremontteja valtakunnal- ten voima on valtava. lisessa yrityksessä tehneet Jani ja Veli-Matti Paikallisuus näkyy. Pohjanseppien Lampela sekä Juho Pitkälä keräsivät voiman- asennusporukat ovat perholaisia tekijöitä ja sa ja perustivat Pohjansepät. Erityisesti koti- tavarantoimittajat lähiseudulta. en ja taloyhtiöiden julkisivuihin ja kattoihin Remonttiala menee eteenpäin ja Lampelan keskittynyt remonttiyritys toimii erityisesti mukaan ala on menossa yhä enemmän hyEtelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella sekä Sa- vän palvelukulttuurin suuntaan takunnassa. – Enää ei riitä, että pihalta heitetään arvio – Kilpailu on kovaa, mutta aina on tilaa hy- hinnasta. Nyt tehdään kirjalliset arviot ja välle palvelulle ja kuunnellaan asiakasiakaslähtöiselle kaiden toiveet, kerremonttityölle, satoo Jani Lampela. noo Pitkälä. Ammatt i l aisten Työt on tehtävä vinkkejä arvostekunnolla. Yrittäjät taan ja Pohjansepät ovat huomanneet, tarjoavat mielellään kattoremontti maaliskuussa 2017 että oikeastaan omia vinkkejään ja paras mainos kulajatuksiaan kodin kee kehuna kylillä remontin toteuttaja asiakassuositusmiseen. “Urakka tuli viikossa valmiiksi ja laatu oli hyvä” Jouni Torppa, Veteli JUURI NYT! Tilaa ammattilaisen tekemä maksuton arvio kotisi korjaustarpeesta. Saat kirjallisen arvion urakan toteuttamisesta sovittuna aikana. Puh. 050 912 4574 | info@pohjansepat.ﬁ | www.pohjansepat.ﬁ Peltiseppien päätä ei huimaa Peltoniemen peltisepänliikkeen juuret ovat 50-luvun lopussa, jolloin Peltonimen veljesten isä ryhtyi peltikattoja tekemään. Pojille, Jarille ja Juhalle tuli juuri 35 vuotta täyteen yrittäjinä. Yrityksen päätuotteita ovat konesaumakatot ja kattoremontit. Näitä tehdään sekä yrityksille että yksityisille. - Sanotaan, että konesaumakatot on vähän koneellistaneet tätä, mutta ei kovin paljoa. Käsityötä tämä on, sanoo Jari. Pelti on Jari Peltoniemen mukaan Suomen olosuhteisiin hyvä materiaali. Konesaumakattoa hän pitää varmana ja huolettomana, vaikka hintaa hiukan enemmän on. - Meillä on kymmenen vuoden asennustakuu ja hyvänä peltikatto säilyy jopaa 50 vuotta. Kattourakoita tehdään 100 kilometrin n säteellä ja tämän lisäksi Peltoniemet toi-mivat aliurakoitsijoina isommissa raken-nusurakoissa. n Kaustisella sijaitsevassa hallissa tehdään osia työmaalle. Katot ovat mittatilaustyö-tä, jossa tärkeintä on asiakastyytyväisyys.. “Pitää uskaltaa mennä katolle, mutta liika rohkiakaan ei saa olla” Jari Peltoniemi OMAKOTITALON KATTO REMONTTIIN? Kattoremontissa kestää 3-5 päivää ja kesäaika on katonasennukseen otollista aikaa. Ullavantie 9, 69600 Kaustinen | Puh. 06 861 1781 | peltipe@kaustinen.ﬁ

12 • Vahva Perhonjokilaakso Enemmän kuin LVI Pitsinnypläyksestä lumenluontiin, määrittelee LVI Moren toimialaa yrittäjä Pasi Mäkelä. Käytännössä he ovat erikoistuneet nyt uusiin lämmitysmuotoihin ja aurinkopaneeleihin. - Liikkeelle lähdettiin siitä, että omalle hallille laitettiin helmikuussa 2015 ilma-vesilämpöpumppu ja silloin asiaan tutustuttiin, kertoo yhtiökumppani Tero Maanselkä. Nyt erilaiset lämpöpumput, kylmälaitteet, aurinkoenergia, putki- ja sähköasennukset ovat LVI Moren ydinosaamista. Asennuksia tehdään ympäri Suomen ja esimerkiksi parhaillaan suurempana urakkana käynnissä on Pihtiputaalle palvelukeskukseen yleisten tilojen jäähdytysprojekti. Aurinkosähköpaneelit on juuri nyt ainakin yri- tyksen verkkosivuilla haetuin termi. Kuluttajia kiinnostaa aurinkopaneelit ja aurinkoenergia. - Aurinkosähköpaneelin asentaminen on ekoteko ja silloin ainakin tietää tarkkaan, mistä oma sähkö tulee, sanoo Maanselkä. He arvioivat, että aurinkopaneelit maksavat itsensä takaisin 5-20 vuoden aikana, jonka jälkeen sähköntuotanto omaan tarpeeseen on ilmaista. Paneeleja on kahdenlaisia. Niitä, jotka liitetään sähköverkkoon ja mökkipaketteja, jotka tuottavat sähkön omaan tarpeeseen. Aurinkopaneelien hinnat ovat niiden yleistymisen ja tekniikan kehittymisen myötä tulleet yrittäjien mielestä hieman alas. 6000-9000 euron hintahaarukkaan mahtuu nyt käytännössä “Aurinkopaneelit ovat ekoteko” Pasi Mäkelä ja Tero Maanselkä kaikki omakotitaloon asennettavat eri kokoiset paneelit. Hinnassa voi pihistellä hankkimalla edullisemmat kiinalaisvalmisteiset paneelit tai panostaa kotimaisiin premium-paneeleihin. - Asensin paneelit myös omalle katolleni Kaustiselle testatakseni, kertoo Mäkelä ja arvelee, että edullisempien paneelien sähköntuotanto häviää premium-paneeleille. LVI Moren toimialaan kuuluvat myös erilaiset putkityöt, sähkö- ja lämpöasennukset. Mäkelä sanoo, että heidän tavoitteena on auttaa kuluttajia ja tehdä tarkkaa työtä. - Ei asiakkaan tarvitse tästä tietää kaikkea lämmitysjärjestelmistä. Teemme asiat alusta loppuun, Mäkelä kertoo. Kasvanut sähkönkulutus sai miettimään vaihtoehtoja Maatalousyhtymä Uusimäen yrittäjä Kari Uusimäki hankki muutama vuosi sitten navettaansa kaksi lypsyrobottia. Koneet kasvattivat sähkölaskua puolella, joten Uusimäki ryhtyi miettimään muita vaihtoehtoja. - Ajateltiin, että jos tulisi tämän avulla säästöä sähkölaskuun. Nyt paneelit vasta pääsivät oikeuksiinsa, kertoo Uusimäki. 40 paneelia asennettiin katolle talvea vasten, joten sähköä järjestelmä tuottaa vasta nyt. - Seuraan kännykällä sähköntuotantoa ja näyttäisi nyt tuottavan jopa 70 kilowattituntia vuorokaudessa. Uusimäen navetta on ihanteellisella paikalla aurinkopaneelien asennusta ajatellen. Alue on puuton ja katto etelän suuntaan. Uusimäki seuraa mielellään uusia tekniikan tuulia. TEHOKKAAKSI ENERGIATALOKSI OMALLA AURINKOENERGIALLA? Pasi Mäkelä ja Tero Maanselkä ovat sitä mieltä, että vuodesta 2020 eteenpäin jokaisessa uudessa omakotitalosta katolta löytyy aurinkoenergiaa tiukentuvien rakennusmääräysten vuoksi. - Pakko sen on tarkoittaa aurinkoenergiaa tai vähintään lisälämmitysjärjestelmää, Maanselkä sanoo. Teollisuustie 13, 69950 Perho | Puh. 044 258 3151 | info@lvimore.ﬁ | www.lvimore.ﬁ

Vahva Perhonjokilaakso • 13 Halsualla kaiken ikää Neljä vuotta sitten Halsualla tehtiin päätös uuden yhtenäiskoulun rakentamisesta. Tähän asti oppilaita oli kuljetettu Meriläisen, Ylikylän ja Kirkonkylän koulun välillä. Tämän lisäksi yläkoululaiset opiskelivat omassa rakennuksessaan. Nyt koulua on uudessa rakennuksessa käyty jo niin, että oppilaat ovat keskenään tuttuja. - Tämä oli päättäjiltä ainoa oikea ratkaisu, kehuu rehtori ja sivistysjohtaja Taina Simpanen. Kylän keskustan tuntumassa sijaitsevassa yhtenäiskoulussa opiskelee 120 ylä- ja alakoululaista. - Nyt kun uusi koulu on rakennettu, tulisi oppilasmäärä pitää siinä, mille se on mitoitettu, sanoo talouspäällikkö Marko Malvisto. Oppilaat ovat ihastuneet uuteen ja moni asia muuttui. Ruokaa otetaan oikeasta linjastosta ja ruokailu tapahtuu ruokalassa. Koululaiset ovat saaneet jättää hyvästit käytäväruokailuille, muovilautasille ja peltimukeille. Oppilaskunnan hallitukseen kuuluvien Oskari Tikkakosken (13), Venla Karjalaisen (14), Reija-Elia Jylhän (12), Pinja Karjalaisen (15) ja Rami Rajakankaan (11) suosikkiruokia ovat yllättävästi puuro, pyttipannu, kalapihvit sekä keltainen broilerikastike. Simpanen muistuttaa, että uuteen rakennukseen on voinut miettiä uuden tekniikan ratkaisut kokonaisuutena. Telakat, tykit ja älytaulut on suunniteltu opetusta varten. - Meillä on esimerkiksi tiedonhakutehtäviä tableteilla sekä koneella on kirjoitettu entistä enemmän, kertoo Reija-Elina. Pieni ja kohtalaisen tiivis kylä mahdollistaa sen, että oppilaista monet kulkevat koulumatkan itsenäisesti. Viidestä oppilaasta kuljetuksessaon vain Oskari. Koulu oli pienelle kunnalle investointina mittava. Siksi Marko Malvisto pitää tärkeänä myös sitä, että talolla on aktiivista toimintaa iltaisin. Koululla on luovailukerhon lisäksi elokuvailtoja, puutyöpiiriä sekä liikuntaryhmiä salissa. - Yhdessä tämä on rahoitettu, joten kaikkien tulisi tästä nauttia tavalla tai toisella. Malvisto nimeää kunnan vahvuudeksi myös sen, että myös kunnan hallinto puhaltaa yhteen hiileen. - Meillä onnistuu asioiden saavuttaminen yhteistyössä ja talkoilla, Malvisto kehuu. Talkoohengen osoituksista parhaillaan esimerkkinä Ylikylän Kuntotalon kunnostus sekä Käpylään Hevosjalosyhdistyksen toto-hallin rakentaminen. “Meillä on pienet luokat ja kaikki tuntevat toisensa. Täällä ei kiusata!” Venla Karjalainen Vapaa-ajan paratiisi Halsuan kunnassa pyritään ajattelemaan asioita positiivisen kautta: kun kunnan keski-ikä on korkea, niin miksei sitä nähtäisi vahvuutena. - Olemme miettineet, että miten houkuttelisimme entisiä halsualaisia eläkepäiviä viettämään tänne takaisin, sanoo Marko Malvisto. Kylän sydämenä on järvi, joka on uintipaikkana maakunnan kärkikastia. Matala hiekkaranta houkuttelee mökkeilijöitä ja vapaa-ajanviettäjiä. Kauniin järvimaiseman lisäksi asukkaiden virkistyskäytössä on Isoharjun lenkkeilypolut sekä viime kesänä rakennettu 18-korinen frisbee-golfrata. Hieno ja sopivan haastava rata tuo pitäjään golffareita paljon myös oman maakunnan ulkopuolelta. Malvisto muistuttaa myös läheltä kylää löytyvästä Soidinkallion ulkoilureitistä ja Töppösen luolikosta. VAUVARAHAA JAETAAN YHÄ JA OPISKELIJOITA TUETAAN Halsualla maksetaan 1000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan kuntaan syntyville lapsille. Vauvaraha on ollut käytössä jo vuodesta 1991 lähtien, eikä kunnassa ole mitään puheita luopumisesta. Ainoa kriteeri rahalahjan saamiseksi on se, että lapsi on vuoden alussa kirjoilla Halsualla. Myös kirjansa Halsualla säilyttävä opiskelija saa 300 euroa vuodessa. Kauppisentie 5, 69510 Halsua | Puh. 040 680 2211 | halsua.kunta@halsua.ﬁ | www.halsua.ﬁ 2017

14 • Vahva Perhonjokilaakso Hannu Klemolan (edessä) kouluaikoina työssäoppimispaikkoja ei kaivattu, mutta sen sijaan Joonas Heikkilä (vas.) ja Kasperi Kankaanranta ovat polullaan kokeneet myös hyvän työssäoppimispaikan merkityksen. Nuorille löytyy paikkoja alueen yrityksistä Ammatillisen koulutuksen kehitys huolestuttaa etsivää ja yrittäjiä //TEKSTI JA KUVAT: Vuokko Lahti Perhonjokilaakson yritykset ovat pieniä, usein yrittäjän itsensä työllistäviä yhden tai parin-kolmen ihmisen yrityksiä. Silti yrittäjiltä löytyy hyvää tahtoa ja yhteiskunnallista vastuuta. Ne ovat valmiita tarjoamaan työelämään tutustumispaikkoja sekä työssäoppimispaikkoja ja työkokeilupaikkoja nuorille kiitettävästi. Tällaiset kiitokset yrittäjät saavat alueella etsivää nuorisotyötä tekevältä Tero Puusaarelta. Hänen tehtävänsä on hankkia työkokeilupaikkoja varsinkin niille nuorille, jotka ovat syrjäytymisuhan alla. Yrityksissä kierrellessään hän on aistinut suurta huolta muistakin lapsista ja nuorista, ammatillisesta koulutuksesta sekä koko yhteiskunnallisesta kehityksestä. – Ammattikoulutuksen taso on heikentynyt. Aines, jota ammattikouluista tulee työssäoppimisjaksoille on paikoin niin heikkotasoista, että vastuu aivan perusasioiden opetuksesta jää yrittäjille. Niinhän se ei voi olla, vaan ammatillisessa koulussa pitää saada oppia perustaidot ja taitoja kuuluisi syventää käytännössä työpaikoilla, Tero Puusaari sanoo. Etsivä saa myös kuulla nuorilta viestiä siitä, kuinka kolmen lähiopetustunnin takia ei tästä jokilaaksosta kannata lähteä päiväksi Kokkolaan ja odotella kyytiä takaisin siellä koko päivän. – On ihan ymmärrettävää, että nuori ei viitsi lähteä sinne lojumaan, jos opetusta ei kerran ole. Ja niinkin on käynyt, että nuori on jo bussissa menossa, kun saa kuulla tuntien peruuntuneen. Mieluummin he yrittävät tehdä verkkokursseja kotoa. Tero Puusaari muistuttaa, että hitsaamista tai lähihoitajan taitoja ei kuitenkaan voi oppia ilman käytännön opetusta. – Isoja ongelmia on näillä miesvaltaisilla aloilla, mutta nyt yhä enemmän tulee viestiä myös lähihoitajaopinnoista, että opetus ei ole riittävää. Ei tiettyjä asioita voi oppia verkkokursseilla, hän huokaa. 2017 Nuoret tarvitsisivat elämäänsä tukea monelta taholta, erityisesti kotoa ja oppilaitoksilta. Kodeilla on kuitenkin monesti tekemistä arjessa itsessään sekä elämänhallinnallisia haasteita, taloudellista ahdinkoa, avioeroja ja perheiden hajoamisia. – Vanhemmilla ei aina ole riittävästi mahdollisuuksia tukea, eivätkä koulutkaan sitä pysty tekemään. Lapset ja nuoret jäävät lillumaan haaleaan veteen oman onnensa nojaan. Eihän koko etsivää nuorisotyötä tarvittaisi, jos tämä yhteiskunta pystyisi tukemaan lapsia ja perheitä riittävästi, Tero Puusaari muistuttaa. Hyvää tahtoa ja yhteiskunnallista vastuuta löytyy kuitenkin yrittäjiltä. Esimerkiksi veteliläinen Hannu Klemola on omassa yrityksessään Konehuolto Klemola Ay:ssä halunnut aina tarjota työelämään tutustumispaikkoja paikallisille yläkoululaisille. – Olen pitänyt tärkeänä sitä, että nuoret saavat nähdä mielenkiintoisia työpaikkoja ja työelämää. Ammattioppilaitoksistakin meillä on ollut harjoittelijoita, mutta ei nyt vähään aikaan. Tälläkin hetkellä meillä on työkokeilussa yksi nuori, hän kertoo. Myös kaustislainen autosähköyrittäjä Raimo Jylhä on ottanut mahdollisuuksiensa mukaan yritykseensä nuoria tutustumaan alaan. – Välillä jouduin pitämään taukoa, koska vanha nosturini oli niin kenkku, että se ei ollut enää turvallinen muille kuin minulle. Nyt nosturi on uusittu eli sen puoleen voi harjoittelijoita taas ottaakin, hän pohtii. Raimo Jylhä muistaa omasta nuoruudestaan sen, kuinka tuolloin opiskelu ei ollut kiin-

Vahva Perhonjokilaakso • 15 Työtä ihmisille Kaustisen Kaus Ka ussti t se sen Ka K Kap Kappelinkankaalla app ppelin ppe i ka k nkaalla työskentelevät työskeen nttel elev evät ät aaviopari viop viop par arii Seppo S pp Se ppo o ja Kaija Kaiija Järvelä Jär ärve velä lä saman sam aman an katon kat alla, ll mutta eri asioiden d parissa. Kaija työskentelee k l kkosmetologina l ja Seppo on jäsenkorjaaja k ja hieroja. Molemmat ovat kouluttautuneet ammatteihinsa aikuisiällä. - Minulla oli ajatus, että tämä on ammatti, joka ei katoa eikä tätä voi viedä pois, kertoo Seppo. Lahjakortti juhlan alla Raimo Jylhä opiskelee itsekin parhaillaan. –Koulutusta tarvitaan muun muassa siihen, että saa otettua käyttöön autojen merkkikohtaiset kytkentäkaaviot, hän sanoo. nostavinta ajanvietettä. – Silloin taisivat kiinnostaa enemmän linnunpesät, hän naurahtaa. Opintojen merkityksellisyyden hän on kuitenkin oivaltanut koko yrittäjäuransa ajan. Oma yritys hänellä on ollut reilut 20 vuotta ja koko ajan hän on myös opiskellut. Tälläkin hetkellä pian kuusikymppisellä yrittäjällä on meneillään autotekniikan asiantuntijakoulutus Seinäjoella. Sen myötä hän voi ottaa käyttöön automerkkikohtaiset tietojärjestelmät ja ohjelmointiin ja järjestelmätestaukseen liittyvät ohjelmistot useiden automerkkien osalta. Myös puoliso Marina Jylhä on yrittäjä. Hän on hieroja ja jäsenkorjaaja, jonka oma keho on työväline ja työtä tehdään omalla maineella. Tässä jokilaaksossa hänenkaltaisiaan yrittäjiä hyvinvointialalla on paljon. – On joku joskus kysynyt päästä työharjoitteluun, mutta se on tosi hankalaa, koska ottaessaan yhteyttä asiakas haluaa juuri minun käsittelyyni, eikä harjoittelijan, Marina Jylhä pohtii. Molemmat yrittäjät tosin ymmärtävät työssäoppimispaikkojen merkityksen ja tarjoaisivat sellaista mielellään, mikäli se on mahdollista. Veteliläinen Aleksi Klemola on itsekin nuori yrittäjä. Hän jatkaa metallitöitä isoisänsä jäljillä yrityksessään Klemolan Metallissa. Maatalouden raju muutos on vähentänyt päätoimialan eli sorkkahoitopukkien kysyntää ja luovuutta on ollut käytettävä sekä etsittävä monenlaisia töitä ja tehtävä yhteistyötä myös muiden paikallisten yrittäjien kanssa. – Mieluusti tarjoaisin työssäoppimispaikkoja, koska tiedän kuinka tärkeitä ne ovat nuo- relle. Nuorelle opiskelijalle ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos hän ei pääse oman alan töihin ja oppimaan sitä, mitä oppilaitoksessa hänen odotetaan työssäoppimisjaksolla oppivan, Aleksi Klemola sanoo. Hän on kokenut opiskeluaikanaan, kuinka turhauttavaa on ammattikoululaiselle joutua siivoamaan varastonlattioita. – Oikeita ja oman alan töitä, jotta se ei kuoleta nuoren mielenkiintoa alaan, hän sanoo. Tästä syystä Aleksi Klemolan on ollut pakko ohjata metallialan opiskelijoita kysymään työssäoppimispaikkoja muista yrityksistä. Vielä uudenlaisen näkökulman ammattikoulutuksen muutokseen tuo se, kuinka hankalaa yrittäjien on nykyään saada ammattitaitoista työvoimaa. Näiden asioiden parissa on kamppaillut muun muassa rakennusalan yrittäjä Matti Palosaari, joka jatkaa isänsä jäljissä rakennusliikkeessä. Harjoittelijat eivät Palosaarien yrityksessä vain siivoa, vaan heidät otetaan oppimaan oman alansa oikeita töitä käytännössä. Pitkään alalla olleilla kirvesmiehillä on paljon kokemusta. Palosaari onkin kaavaillut kahden nuoren ottamista työhön oppisopimuskoulutuksella eläkkeelle jäävien työpareiksi. – Meillä on nyt valtavan hyviä kirvesmiehiä ja olisi tärkeää että hiljainen tieto menisi eteenpäin. Oppisopimuskoulutus ei ole yritykselle halpa ratkaisu, joten koulutettaviksi pitää saada työhön sitoutuneita nuoria. Työharjoittelijan tai työkokeiluun tulevan ottaminen työmaalle kasvattaa yleensäkin Matti Palosaaren omaakin työmäärää. Hän ei kuitenkaan koe asiaa rasitteena, sillä harjoittelijoista saatetaan saada yritykseen hyviä työntekijöitä. Kaija kouluttautui kosmetologiksi ja aloitti yrittäjänä 21 vuotta sitten. Koulutuksia on käytävä vuosittain, sillä kauneusalalla uutta tulee vuosittain. Viime vuosien uutuuksia ovat esimerkiksi geelikynnet ja rakennekynnet sekä ripsien pidennykset ja ripsipermanentit. Hän tekee myös kasvohoitoja ja jalkahoitoja. Kaija pitää vaihtelevasta työstä. - Päivän juju on se, että voin palvella asiakkaita erilaisilla hoidoilla, kertoo Kaija. Kevään juhlasesonki saa asiakkaat hankkimaan lahjakortteja, esimerkiksi äitienpäiväksi, rippilahjaksi tai syntymäpäiväksi. J Nopesti apua kipuun Jäsenkorjaukseen sopii hyvin päivystys ja sitä Seppo tekeekin arkipäivisin aamuisin. Jäsenkorjaajan apua osaavat hyvin hakea paikalliset, mutta myös kauempaa. Moneen vaivaan löytyy jäsenkorjaajalla apu helposti, esimerkiksi: - Yleensä on kyse polvivaivasta. Alaselkä on kipeä, kun polvi on pois paikoiltaan. Niin se vaan menee. Yhden asiakkaan käyntiin kuluu aikaa 15-20 minuuttia. Vaikka apu kipuun löytyy nopeasti, kannustaa Seppo lihasten ja nikamien huoltoon hieronnoissa käymällä. Kappelintie 15, 69600 Kaustinen | Puh. 050 338 5930 | www.seppojarvela.ﬁ Mittojen mukaan Jetta-talo on toimittanut jo yli 6000 taloa ympäri Suomen. Yksikään rakennetuista taloista ei ole keskenään samanlainen, sillä Jetta-talojen mallistot räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaisiksi. - Meidän liikeideamme on, että teemme energiatehokkaita taloja yksilöllisesi, kertoo myyntipäällikkö Sampo Tuomivaara. Mallisto on laaja, moderneista konttitaloista uusiin perinteisiin pohjalaistaloihin. Vaikka ammattilaiset viimeistelevät talojen pohjaratkaisut, on monen Jetta-talon tarina alkanut ruutupaperiin piirretystä luonnoksesta. Vahvuudeksi Tuomivaara nimeää sen, että kompromisseja ei taloprojektissa tarvitse tehdä. Jetta-talot ovat matala- tai passiivienergiataloja. - Talot ovat tiiviitä, jolloin sisäilman kosteus ei siirry rakenteisiin tai ulkoilman epäpuhtaudet sisälle, sanoo Tuomivaara. Talonrakennuksen kuivaketju ei katkea, kun rakentamisvaiheet tapahtuvat sisätiloissa ja elementit asennetaan suoraan rekasta perustusten päälle. Talotehtaan markkinat ovat siellä, missä rakennetaan. Jetta-talo on merkittävä työllistäjä alueella sillä konserni työllistää kaikkiaan lähes 100 rakennusalan ammattilaista sisustussuunnittelijasta sahaajiin. Tulevalle vuodelle Tuomivaara näkee kasvua rakentamisessa. Markkinat ovat piristymässä ja tuleva kesä on jo pitkälti myyty. MAALAUSASEMA VALMISTUI Pohjakäsittelyn lisäksi Jetta-Talon ulkoverhous on myös ensimmäiseen kertaan maalattu. Viitalammintie 69, Perho | Puh. 020 786 6500 | info@jetta-talo.ﬁ | www.jetta-talo.ﬁ

16 • Vahva Perhonjokilaakso Kotimaisia elementtejä Halsualta Graaﬁsia tulosteita Hietalahti ja Pojat Oy tulostaa elementteihin tilaustarpeen mukaisesti arkkitehtien suunnittelemia graafisia kuvioita. Kuvat tulostetaan, asetetaan elementtimuottiin, betoni valetaan ja kuivumisen jälkeen pestään, jolloin kuvio jää betoniin. - Näitä on tehty nyt meillä jo muutamia vuosia, kertoo Paavo Hietalahti. Graafiset kuvioelementit tehdään yleensä julkisiin rakennuksiin. Edellinen esimerkiksi toimitettiin Kokkolaan kerrostaloon. Hietalahti ja Pojat Oy haluaa panostaa laadukkaiden tuotteiden lisäksi lähiseudun työvoimaan ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Halsuan Hietalahdessa toimiva perheyritys työllistää 50 henkeä betonielementtitehtaan eri tehtäviin. Yrittäjäveljekset Simo, Paavo, Janne ja Erkki työskentelevät myös yrityksessä omilla vastuualueillaan. Hietalahdesta on moni nuori aloittanut työuransa. Uusien työntekijöiden kanssa lähdetään liikkeelle perusasioista. Näin yritys on saanut ammattitaitoisia ja sitoutuneita työntekijöitä. Koskaan ei ole tarvinnut työntekijöitä lomauttaa ja työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan monin eri tavoin. Yrityksen aloittaessa alalla betonia valmistettiin sekoittamalla vettä, sementtiä ja soraa. Nykyisin materiaali on kehittynyt ja betoniin lisätään erilaisia lisäaineita. Toimitusjohtaja Paavo Hietalahti muistelee, ettei tällaista rakennusbuumia aikaisemmin ole ollut. Yleensä keväällä myydään toimituksia loppukesälle, mutta tänä vuonna kalenteri on avattu jo puolen vuoden päähän. Paavo Hietalahden mukaan yrityksen vahvuus on yksilöllisen kokonaispaketin toimituksessa. Tämä pitää sisällään myynnin, elementtisuunnittelun, valmistuksen, kuljetuksen ja asennuksen. Betonielementtejä toimitetaan pääosin maatalouteen, teollisuushalleihin ja lisäksi myös julkis- ja asuinrakennuksiin. SORA-ALUEET ETSINNÄSSÄ Hietalahti ja Pojat Oy on kiinnostunut sora-alueista noin 70 kilometrin säteellä, joita voitaisiin hyödyntää betoninvalmistuksessa. Hietalahdentie 46, 69510 Halsua | Puh. 06 860 5000 | hp@halsua.ﬁ | www.hietalahtijapojat.ﬁ “Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi tämän kesän muotiväri kukissa on sininen ja valkoinen valkoinen” Kaija Hakkarainen Puutarhan kevät Harmaakiven puutarhalla juhlitaan ensi vuonna pyöreitä vuosia, sillä Reijo Kiiskinen perusti yrityksen vuonna 1978. Yritys laajensi toimintaansa ensin vuokralle Emäntäkoululta vapautuneisiin tiloihin ja myöhemmin tilat lunastettiin itselle. Näin saatiin myös asialliset sisätilat, sillä Harmaallakivellä sijaitsevat vain kasvihuoneet. Puutarhan kukista ja tukkumyynnistä vastaa Kaija Hakkarainen. Hän tuli yritykseen 90-luvun lopulla ensin kesätöihin ja sitten töihin. Kaija opiskeli myös oppisopimuksella työn ohessa puutarhuriksi. Harmaakiven ja Emäntäkoulun puutarhoilla on kasvihuonetilaa noin 2 000 neliötä. Päätuote ovat kesäkukat ja sesongin aikaan puutarha työllistää kuudesta kymmeneen nuorta kesätöihin. – Kukat tulevat kasvatuskennoissa alkukeväästä ja ne istutetaan ruukkui- hin kasvihuoneella, kertoo Kaija. Puutarha-alan haasteena on vastata kevään puutarhalehtien kysyntään. Taimien tilaukset kun pitää tehdä tukkuun jo syksyllä, eivätkä kukat hetkessä valmiiksi kasva. Kasvihuoneilla tapahtuu istutuksen lisäksi monenlaista. Istutettuja kukkia latvotaan ja kastellaan sekä annetaan kasvunsääteitä, joiden ansiosta kukkaset pysyvät sopivassa mitassaan. Hakkarainen kertoo, että iso merkitys on myös kasvinsuojelulla. Harmaakiven ja Emäntäkoulun puutarhoilla käytetään 80 prosenttisesti biologista torjuntaa, eli vaikkapa sopivia petopunkkeja tuhoeläimiä syömään. – Todetaan, mitä elukoita täällä on ja sen perusteella tilataan niitä petoja mitä tarvitaan, kertoo Kaija. – Sitä se on, puutarhojen osaaminen. Avoinna ympäri vuoden Emäntäkoulun puutarha palvelee asiakkaita ympäri vuoden. Tästä asiakkaat usein kyselevätkin, sillä Harmaakiven toimipisteen aukioloajat sotkevat mielikuvaa. – Harmaakivellä ovet ovat auki toukokuusta heinäkuulle, kertoo Kaija. Emäntäkoulu on ympärivuotinen puutarhamyymälä, mutta valikoimiin kuuluvat myös leikkokukat sekä tehdään kukkasidontoja. Kesäkukkien hakeminen tarkoittaa monelle kesäkauden avausta. Kaija kertoo, kuinka monet käyvät puutarhalla aikaisemmin keväällä tutkailemassa tarjontaa ja suunnitelmia tekemässä. Myöhemmin sitten haetaan kukkakuorma kotiin. Laaksotörmäntie 9, 69730 Tunkkari | Puh. 050 400 3302 | harpuu@kase.ﬁ | www.facebook.com/harmaakivenpuutarha 2017

Vahva Perhonjokilaakso • 17 Yritysneuvoja löytää mahdollisuuden “Yritykset menestyvät täällä siksi, että tehdään mitä luvataan ja vastuu tunnetaan” Mari, Mikko ja Sari Kaustisen seutukunnan yritysneuvojat Sari Torppa ja Mikko Hänninen sekä Toholammin kehitysyhtiössä työskentelevä Mari-Liisa Haka tiivistivät yhteistyötään. - Näin pystymme paremmin auttamaan yrityksiä toimialakohtaisesti, perustelee Haka. - Yrityksillä ei ole kuntarajoja, muistuttaa Hänninen. Pitkän kokemuksen omaavat Sari ja Mikko pitävät itseään tunnustelijoina, sovittelijoina ja viestinviejinä yrityksiltä virallisille tahoille. - Me mietimme sitä, millaista rahoitusta yritysten käyttöön saa, sanoo Sari. Yritysneuvojien yhteistyökenttä on laaja. On Elyä, liittoa, hankkeita, koulutusorganisaatiota, työkkäriä ja eri viranomaisia. Aloittavan yrittäjän avuiksi Sari luettelee vaikkapa starttirahan tai investointituen mahdollisuuden. Nämä on kuitenkin selvitettävä ennen kuin yrittäjä aloittaa toimintaansa. - Yhteistyösopimus Finnveran Oyj kanssa mahdollistaa sen, että lainan myöntäminen aina 50 000 € saakka perustuu yritysneuvojan lausuntoon, Hänninen muistuttaa. - Sanon aina yrittäjälle, että soittavat minulle ennen suurempia investointeja. Mahdollisuus investointitukiin selviää nopeasti puhelimessa, hän jatkaa. Yritysneuvojat ovat käytännön apulaisia. Yrittäjien monimutkaisiksi kokemat sähköiset hakemusjärjestelmät ovat heille tuttuja. - Sähköisesti täytetty hakemus on johdonmukainen ja sen käsittely on nopeampaa. Toisaalta vielä vuosien ajan yritysneuvojia tarvitaan hakemusten täyttämisen tueksi, kuvailee Hänninen. Yritysneuvojat ovat jo haistaneet kasvun. Juuri nyt vire yritysmaailmassa ja Perhonjokilaakson kunnissa on hyvä. Esimerkiksi yritysrekisterin tietojen päivittämisen yhteydessä kysyttiin rekrytointitarpeesta ja 19 yritystä on kertonut lisäävänsä henkilöstöä vuoden aikana. - Pitää myös muistaa, että tämän alueen yrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä, Torppa sanoo. Halsuan, Lestijärven, Kaustisen, Toholampin, Perhon ja Vetelin alueella toimii 1158 yritystä, joista 769 on 1-3 työntekijän yrityksiä. Näistä viitisensataa on yksinyrittäjiä. Torppa muistuttaa, että täällä nähdään yrittäjyys yhtenä uravaihtoehtona. Väestöön nähden tällä yritysmäärällä yltää Suomen seutukuntien vertailun kärkikymmenikköön. Siinä missä Mikko pitää menestystekijänä keskipohjalaista vaatimattomuutta, pitää Mari sitä myös ongelmana. - Täällä tarvitaan myyntiin potkua ja rohkeutta, hän uskoo. HANKERAHAA SEUTUKUNTAAN Edellisellä ohjelmakaudella Kaustisen seutukuntaan virtasi 12,7 miljoonaa euroa EU:n hankerahaa. Kokkolaan meni vastaavasti 12,9 miljoonaa, vaikka asukkaita jokilaaksossa on huomattavasti vähemmän. Mikko Hänninen: Halsua, Perho ja Lestijärvi, p. 044 561 2152, mikko.hanninen@kase.ﬁ Mari-Liisa Haka: Toholampi, p. 050 337 3538, mari-liisa.haka@toholampi.ﬁ Sari Torppa: Kaustinen ja Veteli, p. 044 561 2154, sari.torppa@kase.ﬁ

18 • Vahva Perhonjokilaakso Taloushallinto sähköiseksi Harjoittelija Iida Haapasalo (vas.), kirjanpitäjät Irja Peltoniemi ja Maritta Jylhä sekä yrittäjät Lenita Harju ja Tanja Leivo kannustavat käyttämään sähköistä taloushallintoa. Vuodesta 1994 ovat Tanja Leivo ja Lenita Harju pyörittäneet Kappelin Tilikulmaa. Toimisto ei alunperin tosin sijainnut kulmassa, mutta nyt sijaitsee. Yrittäjäuran aikana he ovat nähneet jo monen asian kirjanpidossa muuttuvan. - Yritysten selviytyminen lamasta, liittyminen Euroopan Unioniin, millenium, euroihin siirtyminen, luettelee Harju. Suurien maailmanlaajuisten tai valtakunnallisten muutosten lisäksi tilitoimiston on vuosittain pysyttävä kärryillä verolainsäädännön muutoksista. Vie- lä kulkevat yrittäjät mappiensa kanssa Tilikulmassa kuukausittain, mutta siihen on tullut vaihtoehdoksi sähköinen taloushallinto tilitoimiston asiakkaille. Leivo ja Harju uskovat tämän suuntauksen kasvavan. - Yrittäjät ovat ottaneet tätä enenevässä määrin käyttöön, sitä mukaa kun paperista ollaan valmiita luopumaan, sanoo Leivo. Yrittäjälle sähköinen taloushallinto-ohjelmisto tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hän kirjautuu järjestelmään tietokoneella, puhelimella tai tabletilla ja käy hyväksymässä yritykselle tulleet ostolaskut. Tilikulman puolella sähköistä taloushallintoa käyttävän yrityksen kirjanpitoa saatetaan tehdä vaikkapa päivittäin hieman, kun vanha tyyli on paljon kerran kuussa. - Taloushallinto on ajantasaisempaa ja yrittäjälle sähköisyys näkyy ensimmäisenä siinä, että paperien ja postien käsittelyyn menevä aika vähenee, sekä ostolaskujen että myyntilaskujen osalta, kertoo Leivo. - Parissa viikossa saa sähköisen taloushallintaohjelmiston käyttöön, Harju sanoo AINOA AUKTORISOITU TILITOIMISTO Kappelin Tilikulma on Perhonjokilaakson ainoa auktorisoitu tilitoimisto. Yrittäjillä on oltava KLT-tutkinto ja auktorisoidun tilitoimiston toimintatavat tarkastetaan. Kaustintie 5, 69600 Kaustinen | Puh. 06 8612 688 | tilikulma@tilikulma.ﬁ | www.tilikulma.ﬁ Ilmastoinneista kakluuneihin Peltikatoista se kaikki alkoi. Matti Rauhalan isän isä teki ensimmäiset peltikatot jo 30-luvulla ja sittemmin Rauhalan rakennuspelti keskittyi ilmastointitöihin. Matti on toiminut yrittäjänä omalla nimellään vuodesta 1994 lähtien. Viime vuosina yhdeksi yrityksen mielenkiintoiseksi tuotteeksi ovat muodostuneet vanhanajan pönttöuunit tai kakluunit, kuten Perhonjokilaakson alueella niitä kutsutaan. Kaavat kakluunien tekoon löytyivät Rauhalan isältä ja Matti ryhtyi kakluunin peltirunkoja tekemään, kun kysyttiin. - Näppituntuma pitää olla. Käsityönä nämä aika pitkälti syntyvät, kertoo Rauhala. Kakluuneja lähtee ympäri Suomen sekä muurarifirmoille että suoraan yksityisille ihmisille. Rauhala tekee kakluunien rungot omalla pajallaan Räyringissä ja työvälineet ovat kestäneet aikaa. Päivittäisessä käytössä olevista koneista vanhimmat ovat 50-luvulta. “Parasta on, kun näkee oman käden jäljen” Matti Rauhala TYYTYVÄINEN YHDEN MIEHEN YRITYS Leipä tulee kuitenkin ilmastointiurakoista. Rauhala tekee pajallaan sekä erikoisosia isommille yrityksille että ottaa urakoita noin sadan kilometrin säteellä. Tukkuliikkeistä ostetaan perusosat ja erikoisosat tehdään itse. - Käyn myös huoltamassa ja säätämässä ilmastointeja ja jälkeenpäin kuulee usein siitä olleen apua. MUURARI VIIMEISTELEE Rauhalan kakluunit lähtevät nyt maailmalle kuorina, jotka maalautetaan kovalla pulverimaalilla ja sisään muurataan tulisija. Finniläntie 106, Räyrinki | Puh. 0400 766 582 | www.mattirauhalaoy.com 2017 Creamedia on markkinointikumppani, jonka kanssa erotut joukosta ja menestyt. Suunnittelemme ja toteutamme tehokasta markkinointia, joka kattaa koko laajan mediakentän. Teemme markkinoinnista sinulle helppoa!

Työ festareilla koukuttaa rittävät lukuisat yrittäjät. - Ihan varmasti kaupoissakin on enemmän kävijöitä kuin tavallisena heinäkuisena viikkona, festivaalitoimistosta muistutetaan. Nyrkkisääntönä festivaalilla on, että hommat, joissa käsitellään rahaa, ovat palkkatyötä ja talkoolaisia otetaan kevyempiin hommiin. Täysiikäisyyttä kuitenkin vaaditaan lähes kaikkiin työ- ja talkootehtäviin. Työntekijöiksi hakee enemmän väkeä, mitä on paikkoja. Talkoo- ja työntekijähaku on helmi-huhtikuussa, ja tänä vuonna työhakemuksia tuli ennätykselliset 190. Festivaalityöt ovat haluttuja, sillä festarikokemus on niin erilainen töissä. Samat nimet vilahtelevat hakemuksissa vuodesta toiseen, ja mikäli henkilö ei pääse työntekijäksi, saattaa hän hakeutua kuitenkin talkoopestiin. Käytännössä joka vuosi järjestetään myös täydennyshaku, sillä lisätarpeita talkootehtäviiin ilmenee aina. Talkootyössä pääsee mukavaan festarifiilikseen ja vuorot ovat pituudeltaan maksimissaan viisi tuntia. Monet hakeutuvatkin ennemmin talkoisiin, sillä palkkatyöt ovat raskaampia ja päivät pidempiä, eikä siinä välttämättä juurikaan kerkeä festaroimaan. KRISTA JÄRVELÄ Ensi kesänä Kaustisen festaririnteeseen kerääntyy väki 50. kerran ja juhlavuosi on jo nyt työllistänyt festivaalitoimiston väkeä tuplamäärän. Kansanmusiikkijuhlien tämän vuoden teema on pidot, mikä näkyy mm. päivittäisenä pitokattauksena Pelimannitorilla, oikeina häinä areenalla sekä iloisina lastenkutsuina. Työtä festivaalin järjestäminen kuitenkin vaatii. Kansanmusiikkijuhlien vaikuttavuutta alueen työllisyyteen ei käy kiistäminen. Ostopalveluna festivaali hankkii esimerkiksi jätehuollon, äänentoiston sekä osittain siivouspalvelut ja lipunmyynnin. Lisäksi asiakasmajoitusta pyö- KRISTA JÄRVELÄ RISTO SAVOLAINEN KRISTA JÄRVELÄ Vahva Perhonjokilaakso • 19 Talkootyössä 154 Palkkatyössä 113 Ostopalvelu 372 Vuoden 2016 Kaustisen kansanmusiikkijuhlien tilasto Talkoot alkavat kesäkuussa Iltatalkoot festareiden eteen alkavat alkukesästä ja niihin väki lähtee liikkeelle ennen kaikkea Kaustiselta. Yhden talkookerran pituus on kolme tuntia ja näitä järjestetään kymmenkunta. Niin rakennus- kuin purkutalkoisiinkin ilmoittaudutaan etukäteen, jonka perusteella osallistujat kutsutaan paikalle. Järjestelyllä taataan se, että jokaiselle talkoolaiselle löytyy mielekästä tekemistä ja työt voidaan suunnitella tehtäväksi osissa, tuotantoaikataulun tarpeiden mukaan. Rakennustalkoisiin paikallisia houkuttaa sekä yhteishenki että erinomainen porkkana – palkkioksi saa päivälipun festareille ja talkookaffit päälle. Työntekijäksi paikallisia puolestaan hakeutuu vain vähän. Syy tähän lienee soittajan kiireet tai tahto osallistua juhlille vieraana. TÄYDENNYSHAKU KÄYNNISSÄ Varsinainen haku töihin ja talkoisiin on keväisin helmi-huhtikuussa. Vielä toukokuussa kannattaa seurata festivaalin ilmoittelua kesäpestistä, sillä täydennystä miehitykseen tarvitaan. Jyväskyläntie 3, 69600 Kaustinen | Puh. 040 1729 566 | info@kaustinen.net | www.kaustinen.net | www.facebook.com/kaustinenfmf 2017

20 • Vahva Perhonjokilaakso Pienen kylän SUURI TEHDAS Valtava muovitehdas Teerijärven laidalla on vaikuttava näky. Päivittäin töihin saapuu 330 työntekijää, joista tuotannossa työskentelee 250. Loput ovat palkanlaskennassa, tuotannon suunnittelussa, myynnissä ja hallinnossa. Tehtaalla valmistetaan muovia polyeteeniryynistä. Isossa tehtaassa on jatkuvasti tarvetta työntekijöille. - Tavallinen tarina on, että meille tullaan kesätöihin ja siitä tänne jäädään, kertoo tuotantojohtaja Simon Fagerudd. Harvalla – tuskin yhdelläkään Rani Plastin työntekijöistä on valmiina muovialan koulutusta ja tuotannon työntekijöiden koulutukset vaihtelevat kokeista lähihoitajiin. - Meille työntekijän tärkein ominaisuus on se, että ovat reippaita, Fagerudd sanoo ja lisää, että hyvä olisi myös tulla toimeen automaattisten laitteiden kautta, sillä tuotannon koneita ohjataan tietokoneen tai näytön kautta. Hyödyllisiä ammatillisia peruskoulutuksia ovat prosessiala sekä sähkö- ja automaatioala. Huollon puolella koneja metalliala tai autoala on avuksi. Rani Plastilla pyörii yhtiön omana koulutuksena muovialan perustutkinto, jonne opiskelusta kiinnostuneet pääsevät. Koulutusta tarjotaan myös erilaisten ammatti- ja erikoisammattitutkintojen muodossa. - Olemme aktiivisia järjestämään koulutuksia ja lopputyöt tehdään Ranille. Fageruddin mukaan etenemismahdollisuuksia löytyy, esimerkiksi tuotannosta vuoropäälliköksi tai käyttömestariksi ja insinöörejä on talossa niin suunnittelussa kuin myynnissä. Työ Ranilla tuotannossa on osittain aika fyysistä: askeleita kertyy työpäivän aikana ja välillä on kiipeiltävä rappuja ylös. Oman kuormansa tuo vuorotyö, mutta siitä monet työntekijät myös pitävät pitkien vapaiden vuoksi. Työntekijöiden työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota esimerkiksi läheltä löytyvine työterveyspalveluineen ja vapaa-ajan liikuntaan kannustetaan liikuntasetelein ja lähiliikuntapaikkojen alennuksin. - Meillä on myös oma jääkiekkovuoro kaikille halukkaille työpäivän jälkeen. Ranilla tuotantotyötä on automatisoitu siltä osin, kuin se onnistuu. Pohjois-Euroopan suurin muovipuhalluslinja otettiin tuotannon käyttöön tammikuussa ja laajennusosassa robotit hoitavat täysin pakkaamisen ja siirtelyn. Tehtaalla haetaan jatkuvasti kasvua ja vaikka toimintoja pyritään automatisoimaan, on tulevaisuudessakin tarvetta henkilöstölle, joka koneita hoitaa. - Jos konekanta tulevaisuudessakin lisääntyy, tarvitaan lisää väkeä koneita hoitamaan, summaa Fagerudd. MARKUS NORRENA, KAUSTINEN Ensihoitajaksi opiskellut Norrena on 16 työvuoden aikana opiskellut myös tekniikan alan erikoisammattitutkinnon. Hän arvostaa Ranilta löytyviä työsuhde-etuja. JUHA AHO, VETELI Aho työskentelee K-hallin esimiehenä ja on edennyt vuosien mittaan asemaan Rani Plastin tarjoamien koulutuksien kautta. Työvuosia on kertynyt Ranilla jo 28. - Vuorotyö tuo vaihtelua ja pidemmät vapaat. JUSSI NAHKURI MARKKU HARJU, KAUSTINEN Kalvopuhaltajana työskentelevä Markku Harju pitää tehdastyössä pelisilmää tärkeänä ominaisuutena. - On katsottava, mitä pitää ensimmäiseksi tehdä. Rani Plastilta merkittävä lahjoitus Mannerheimin Lastensuojeluliitolle Rani Plastin lahjoituksen vastaanotti Mannerheimin Lastensuojeluliiton viestintäjohtaja Liisa Partio. Lahjoittajaa edustivat konsernijohtaja Mikael Ahlbäck (vas.) ja areas sales manager Harri Furu. Mannerheimin Lastensuojeluliitto sai Suomen suurimmalta muovikalvojen valmistajalta Rani Plastilta 14 120 euron suuruisen lahjoituksen. Lahjoitettu summa kertyi Rani Plastin Sata senttiä, sata vuotta -kampanjasta, jonka yritys ideoi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. - Halusimme juhlistaa Suomen 100-vuotisjuhlavuotta tavalla, joka nostaa esille maatalouden merkityksen Suomelle. Maataloudella on ollut yhdessä teollisuuden kanssa iso rooli maamme historiassa, ja tulee olemaan jatkossakin, sanoo Rani Plastin konsernijohtaja Mikael Ahlbäck. Kampanjaansa varten Rani Plast toi kesällä 2017 markkinoille sinivalkoisia säilörehupaaleja. Jokaisesta myydystä kampanjarullasta luovutettiin sata senttiä eli euro MLL:lle. Kampanjakalvoja ostaneille viljelijöille ei aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia. MAAILMAN SUURIN PUHALLUSKALVOKONE 50 metriin kohoava puhalluskalvokone otettiin tuotantokäyttöön talvella 2017. Sen avulla syntyy jopa 22 metriä leveää muovivuotaa. Fabriksvägen 6, 68700 Teerijärvi | Puh. 020 7680 111 | raniplast@raniplast.com | www.raniplast.ﬁ 2017

Vahva Perhonjokilaakso • 21 Liiku lähellä kylää Puistomainen keskusta-alue ja vahvat kylät ovat Vetelille ominaista. Liikuntapitäjänä profiloituneessa kylässä on panostettu kylän välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan liikuntapuistoon. Puukalliolle kiirehdittiin talvikaudeksi valmiiksi kolmen kilometrin mittainen ulkoilureitistö. Reitin varrella kylän vieressä sijaitsee myös uusi kotalaavu, joka on kyläläisten käytössä. - Perhonjokilaakson maisema on kaunis! Jos on koko ikänsä täällä asunut, niin ei ehkä osaa ihan niin arvostaa kaunista kylämaisemaa, sanoo kuntaan muuttanut asuntosihteeri Heidi Rintala. Yritysmaailmasta kunnallishallintoon hypännyt kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä on sisäänajettu kunnanisäksi. Hän on yritysmaailman viestinviejä ja kasvuyrittäjyyden tukija. - Me selvitämme esimerkiksi kasvun pullonkauloja ja pyritään auttamaan yrityksiä niillä alueille, missä kasvun esteitä on, kertoo Jyrkkä. Yhdeksi ongelmaksi Jyrkkä on huomannut haasteet rekrytoinnissa ja tämän eteen hän itse tekee töitä järjestämällä esimerkiksi kunnan puolelta Veteliin tapahtuman paluumuuttajille markkinoiden aikaan. - Täällä monet yritykset ovat pieniä ja omistajat tarvitsevat motivaatiota kehitykseen, Jyrkkä muistuttaa. Vapaa-aika on kuitenkin se, minkä viet- toon Veteli antaa hyvät mahdollisuudet. - Hyvät tontit, työpaikat ja liikuntapalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä, sanoo Jyrkkä. - Palveluja eivät ihmiset joka päivä edes tarvitse, mutta työpaikka ja harrastusmahdollisuudet päivittäisiä asioita, hän sanoo. Uimahalli Vetelin sydämeen rakennettiin 80-luvun lopulla ja halli on Perhonjokilaakson ainoa. Altaita on kaksi: 25 metriä pitkä kuntouintiallas sekä lasten allas. Heidi Rintala huolehtii kunnan vuokraasuntojen tarjonnasta ja asukasvalinnasta. Kunta vuokraa noin 200:aa asuntoa ja suunnitelmia on lisärakentamisesta. - Päätös on tehty uusien vuokra-asuntojen rakentamisesta keskustan alueelle ja alustavia piirrustuksia on pyöritelty, kertoo Rintala. Suunnitelmissa on joko kaksikerroksisen luhtitalon tai perinteisen rivitalon rakentaminen. Rintala kuitenkin uskoo, että rakentamaan päästään nopealla aikataululla, sillä asuntopulaa Vetelissä hieman on. Uusien asuntojen on tarkoitus olla helppokulkuisia, joissa liikkuminen on vaivatonta kaikenikäisille. Asuntoja on tarkoitus rakentaa kymmenkunta. - Kooltaan asunnot ovat kaksioita, kolmioita sekä riittävän suuri mahdollisten paluumuuttajaperheiden käyttöön, kertoo Rintala. “Vetelin uimahalli on sopivan pieni. Uimaan lähihalliin uskaltaa lähteä usean pienen lapsen kanssa” Jonna ja Janne Haukilahti Viisi alle kouluikäistä lasta Tontit Harmaakivellä Kunta kaavoitti tontteja keskustan tuntumaan, Harmaakivelle. Tonttien kunnallistekniikka on valmistunut ja kadut sekä valaistus on työn alla. - Ympärillä on puistoa ja tontit ovat kooltaan noin 2000 neliötä, kuvailee Hannu Jyrkkä. Tonteille on vedetty valmiiksi myös kaukolämpö ja valokuituverkko. - Vain jokiranta näiltä tonteilta valitettavasti puuttuu, Jyrkkä pahoittelee. Parhaillaan Harmaakiven uusia tontteja myydään rakentamisen kannustimena puoleen hintaan. Kunnassa päivitettiin samalla myös tiedot muista omakotitalotonteista. Ajantasainen tonttitarjonta on esillä kunnan nettisivuilla. MARKKINAT KESÄN PÄÄTAPAHTUMA Vetelin kunta on ylläpitänyt kesämarkkinoiden humua. Tulevana kesänä markkinat on tarkoitus toteuttaa aikaisempaa suurempana ja markkinapaikka palautetaan Koulutielle. Myös Vetelin Urheilijoiden markkinahölkkä kulkee Koulutien läpi. Tapahtumasta lisää: www.facebook.com/vetelinkesamarkkinat Kivihyypäntie 1, 69700 Veteli | Puh. 050 5790 100 | vetelin.kunta@veteli.ﬁ | www.veteli.ﬁ 2017

22 • Vahva Perhonjokilaakso Uusia koneita vuosittain Metalli Järvelää johtaa nyt toinen sukupolvi Tehot irti markkinoinnista mainosartikkelin avulla Tammikuussa 30 vuotta täyttänyt Metalli Järvelä Oy on kasvanut yhden miehen konepajasta kolmeen halliin. Perustaja Rauno Järvelä jäi maaliskuussa eläkkeelle, mutta jatkaa yrityksen toimitusjohtajana. Yrityksen omistavat nyt Järvelän pojat Visa ja Iiro. Työnjako on tehty: Iiro hoitaa alihankintaa ja Visa työskentelee projektien ja asennusten parissa. Yritys tekee alihankintana isoille metsäkoneyrityksille tuotannostaan lähes 70 prosenttia. - Lähes kaikista metsäkoneista löytyy meidän tekemiä osia, kertoo Rauno Järvelä. Metalli Järvelä on investoinut viime vuosina voimakkaasti ja tulevaisuudelta haetaan yhä kasvua. Hallien konekantaa uu- sitaan vuosittain ja muutama vuosi sitten toiminta laajeni levylaser-puoleen. Vahvuuksiksi Järvelät mainitsevat putkien taivutukseen liittyvän erikoisosaamisen, eikä vastaavaa osaamista oikein löydy. Hallissa työskentelee 21 metallialan työntekijää ja vaikka metallialan koulutus lähes kaikilta löytyy, kouluttaa yritys työntekijöitään itse. - Meille tärkeintä on, että työntekijä on oma-aloitteinen ja tekee työt ohjeiden mukaan, Visa sanoo. Järvelät haaveilevat oman tuotteen kehittämisestä, sillä nyt tavaraa syntyy pääosin muille. Ajatuksia on myös hallin laajennuksesta, sillä nyt tulevat seinät vastaan. UUTTA! Kesällä otetaan käyttöön 3D-putkilaser, jonka avulla voidaan leikata myös muototeräksiä. Ullavantie 6, 69600 Kaustinen | info@metallijarvela.ﬁ | www.metallijarvela.ﬁ Raskasta kalustoa Omasta hallintarpeesta syntyi paikkansa löytänyt raskaan ajokaluston korjaamo. Yrittäjäveljeksillä Esalla ja Karilla oli rehusekoittamon vieressä kuorma-autoa ja konetta, joille piti saada halli. Vuonna 2009 aloitti kuitenkin Perhonjokilaakson katsastus toimintansa ja yhteistyö raskaan kaluston katsastuspaikkana alkoi heti. Kuorma-autojen jarrut vaativat säätämistä ja sovittelua katsastuksen lomassa. - Etuna on, että kun me teemme sovitukset jarruihin, ne pystytään samalla korjaamaan, kertoo Esa. Katsastusasemilla ei korjaustoimintaa voi olla. EK-raskashuollon tiloissa käy katsastusmies lähes päivittäin ja mikäli auto ei mene läpi, jatketaan remonttia. - Monelle kuorma-autoyrittäjälle tämä on ehdoton edellytys. Heidän ei autoa tarvitse kuljetella remonttipaikasta katsastukseen, muistuttaa ammattimiehenä työskentelevä Jani Joukosalmi. Yritys sijaitsee Räyringissä näkyvällä paikalla, aivan tien vieressä. EK-Raskashuollosta apu löytyy kuorma-autoihin, linja-autoihin sekä suurempiin pakettiautoihin. “Asiakkaat tulevat laajalta alueelta” Esa ja Kari Finnilä Perhonjokilaakson myyntipäällikkö Outi Lindström uskoo mainosartikkelin voimaan. Oudon termin takana on yksinkertainen ja tehokas tapa viestiä ja markkinoida. Mainosartikkeli on nimensä mukaisesti toimittajan kirjoittama ja valokuvaama lehtiartikkeli. Tavallisesta sanomalehtijutusta se kuitenkin eroaa yhdellä merkittävällä tavalla. Koska kyseessä on maksullinen ilmoitus, yrittäjä päättää itse mitä haluaa nostaa yrityksestään artikkelissa esiin. - Mainosartikkelin selväsanaista tekstiä on mukava lukea ja asiakkaan on helppo lähestyä tutuksi tullutta yritystä, Lindström sanoo. Perinteisellä ilmoituksella on edelleen kiistaton merkitys lyhyen ja yksinkertaisen tiedon välittäjänä. - Mitä, missä ja milloin tapahtuu, tai mitä myydään ja mihin hintaan, Lindström luettelee perinteisen ilmoituksen käyttömahdollisuuksia. Mainosartikkelilla taas on mahdollista kertoa kansantajuisesti suurista ja monimutkaisistakin kokonaisuuksista. Perinteisen ilmoituksen napakalla muodolla sama ei onnistu. - Mainostoimitetun artikkelin käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Mainosartikkelissa voidaan esitellä yrityksen tuote tai palvelu ja sen tuoma hyöty asiakkaalle, muistuttaa yrityksen olemassaolosta, etsiä työntekijöitä tai kertoa uudesta tuotteesta, Lindström kuvailee käyttömahdollisuuksia. - Mainosartikkeli ei ole ainoastaan yritysten työkalu, Lindström vinkkaa. Sitä voivat hyödyntää yritysten lisäksi esimerkiksi yhdistykset tai kunnat - kaikki ulkoista viestintää tarvitsevat. KOLME SYYTÄ VALITA MAINOSARTIKKELI 1. TARINA. Ihmiset ovat aina kertoneet tarinoita, ja niitä on aina myös haluttu kuulla. Mainosartikkeli tarjoaa sisältöä, jonka lukija ottaa mielellään vastaan. • Raskaankaluston huolto,- korjaus,- ja katsastuspalvelu • Paineilmajarrujen sovitukset ja korjaukset (A-lupa) • Digipiirturien- ja nopeudenrajoittimien tarkastukset • Dieselautojen pakokaasumittaukset • Hydrauliletkut, voiteluaineet ja varaosat 2. OMIN SANOIN. Mainosartikkeli on selkeä ja helposti lähestyttävä. Yrittäjän oma ääni kuuluu vahvana. 3. PITKÄAIKAINEN HYÖTY. Asiakas saa mainosartikkelin omaan käyttöönsä. Se on pitkäikäinen ja monikäyttöinen markkinointiväline yrityksen esitteeseen tai nettisivuille. AJANKOHTAISTA JUURI NYT EK-Raskashuollolla on tarve yhdelle raskaan kaluston asentajalle. Räyringintie 1100, 69820 Räyrinki | Puh. 044 559 2960 | Facebookissa: EK-Raskashuolto 2017 Mediamyynti: Outi Lindström | p. 040 664 7020 outi.lindstrom@kpk.ﬁ | www.perhonjokilaakso.ﬁ

Vahva Perhonjokilaakso • 23 Kauppa käy Kaustisella Kaustinen on valtatie 13:n ja kantatie 63:n risteyskohtana noussut Perhonjokilaakson alueen kaupan ja palveluiden keskittymäksi. Tätä kehitystä edistää myös kaavoitus. - Ympäri keskustaa on tontteja ja lisää kaavoitetaan asuntokäyttöön. Tästä on liikennejärjestelyjen vuoksi prosessi käynnissä Ely-keskuksen kanssa, kertoo kunnanjohtaja Arto Alpia. Maakuntakaavassa on myös paikka tilaa vievälle kaupalle, suuremmalle marketille. Tämän suhteen Alpia on toiveikas. - Sitä on vuosia esitetty ja nyt uskon, että siihen saadaan lähiaikoina kauppa, hän uskoo. Asuntotonttien tarjontaa halutaan kunnassa kasvattaa. Maaseutupitäjään rakentavilla on kuitenkin omat vaatimuksensa. - Tonttien pitäisi sijaita lähellä palveluita, mutta kui- tenkin kaukana naapureista. Kaivoshankkeesta on puhuttu kauan ja nyt, kun asia on todella tapetilla, tuntuu se lähes liian hyvältä ollakseen totta. Myös teollisuustonttitarjontaa tämä vaatii lisää. - Työpaikkoja on arvioitu tulevan tänne 300-400 ja rakennusvaihe työllistää valtavan määrän sen alan ihmisiä. Tässä on mietinnän paikkaa, sanoo Alpia. Kunnassa toisen asteen koulutusta tarjoaa kolme oppilaitosta. Musiikkilukion yleissivistyksen lisäksi ammatillista peruskoulutusta tarjoavat evankelinen opisto ja Kpedun Kaustisen toimipaikka. Hevostenhoitajien ja lastenohjaajien lisäksi aikuiskoulutus on molemmille oppilaitoksille iso juttu. Koulutustarjonta rikastuttaa kyläkuvaa. - Opiskelijat tulevat muualtakin, kuin näiltä nurkilta. Keskusta-asumista kerrostalossa “On tullut tunne, että kuulun tänne” Elina Hyväluoma Elina Hyväluoma muutti tyttärensä Nellin (3) kanssa Kaustiselle viime kesänä. Uusi elämäntilanne ja työpaikka luokanopettajana Vetelissä tukiverkostojen äärellä tekivät hänestä paluumuuttajan Kirkkonummelta Perhonjokilaaksoon. - Asuntohakemukseen laitoin toiveen saunallisesta rivitaloasunnosta ja yllätyin, kun minulle tarjottiin uutta kerrostaloasuntoa, kertoo Elina. Keskeinen sijainti on tuntunut hyvältä ratkaisulta. Muutos on sujunut leppoisasti. - Tässä on palvelut lähellä ja arki sujuvaa. Vaikka omaa pihaa ei ole, löytyi kesällä lähistöltä monta kivaa leikkipaikkaa. - Kaupungista kun muutti, niin tämä oli ihan sopiva porras. Harrastustarjontaan ja alueen mahdollisuuksiin Elina on tyytyväinen. - Nelli on vielä niin pieni, etten ole varsinaisia harrastuksia vielä miettinyt iltoihin, hän kertoo. Yhteisiä iltamenoja ovat suunnistus iltarasteilla, hiihtäminen ja luistelu, taaperojumppa sekä uimareissut Veteliin. Keskeinen ja lähes päivittäinen Elinan ja Nellin käyttämä palvelu on ruokakauppa, mutta tutuksi ovat tulleet pienempienkin putiikkien tarjonta. - Täältä löytyy sellaiset perusasiat, mitä itselle ja Nellille tarvitsee hankkia. KAUSTINEN 150 Kaustisen kunta perustettiin vuona 1868, joten ensi vuonna vietetään kunnan 150-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden tavoitteena on, että kuntalaiset ja järjestöt saavat tapahtumia ideoida. Kappelintie 13, 69600 Kaustinen | Puh. 040 652 7692 | kaustisen.kunta@kaustinen.ﬁ | www.kaustinen.ﬁ 2017

24 • Vahva Perhonjokilaakso Erikoiskauppaa netissä Neljä vuotta toiminut maatalouskoneiden verkkokauppa on kasvun tiellä. Yritys toimii Vetelin Sillanpäässä entisen TVH:n tiloissa ja toiminta pyörii erityisesti eri koneisiin tarkoitettujen liukuesteketjujen ympärillä. Myös muita tuotteita on kauppaan vähitellen lisätty ja nyt valikoimassa on satoja maa- ja metsätalouden koneita ja varaosia. Valtaosa Maatalouskoneet.fi:n myymistä tuotteista löytyvät varastosta, mutta esimerkiksi suurimmat, 600 kilon painoiset metsätyökoneen ketjut kulkeutuvat loppuasiakkaalle tukusta. - Tämä on liikenteellisesti hyvällä paikalla ja pihaan pääsee ajamaan isommallakin laitteella, kertoo yrittäjä Matti Koskimaa. Verkkokaupasta myytyjä tai katsottuja tavaroita noudetaan siis laajasti Sillanpäästä. Osaksi siksi, että samalle reissulle saa yhdistettyä muutakin, mutta myös siksi, että tällöin säästää toisinaan hintavissa rahdeissa. - Me täällä keitetään hakijoille kaffit ja siksi tykkäävätkin täällä käydä, sanoo Matin vaimo Katri. Asiakkaista valtaosa on maatalousyrittäjiä, mutta joukosta löytyy paljon myös metsätilojen omistajia. Iso ostajaryhmä tulee pääkaupunkiseudulta ja eräskin tilasi esimerkiksi klapikoneen suoraan mökkipaikkakunnalle toimitettuna. Maatalouskoneet.fi:n markkinointijohtaja Tytti Pohjola pitää selvänä, että yrityksessä keskitytään nyt ketjukauppaan ja verkkokauppaa kasvatetaan myyntimetodina. - Tarkoitus on kasvattaa yritys nousukiitoon erityisesti ketjukaupan avulla, summaa Tytti. UUDISTUNUT - Alueen syke - LELUJA JA TALOUSTAVARAA Verkkokaupan emännän nurkasta löytyy myös valikoima leluja ja kestokasseja, Viisteentie 10, 69750 Sillanpää | Puh. 0400 895 174 | myynti@maatalouskoneet.ﬁ Omalla vesivoimalla nousuun Vetelin Energia syntyi kunnan sähkölaitoksen ja kaukolämpöyhtiön fuusiosta. Viime vuosi oli tuotoltaan neljänneksi paras. - Kustannussäästöjä syntyi yhdistymisestä, mutta myös kylmä talvi ja hyvin tuottaneet vesivoimalaitokset vaikuttivat, kertoo toimitusjohtaja Juha Kauppinen. Kauppinen luettelee Vetelin Energian neljä strategisesti tärkeää toimialuetta: sähköverkoston ylläpito, sähkön tuotanto ja myynti, lämmön tuotanto ja myynti sekä sähköasennukset. Strategiaansa uudistanut yhtiö aikoo tehdä myös uusia avauksia, joista kuullaan myöhemmin syksyllä. Kauppinen vinkkaa, että nämä liittyvät palvelutoiminnan laajentamiseen. Tärkeintä työtään, eli sähköverkon ylläpitoa yhtiö aikoo viedä eteenpäin maakaapelointien avulla. Maakaapelia on tarkoitus laittaa Vetelin keskustan alueella sekä Räyringissä. Johtokatu Räyringin ja Patanan välillä uusitaan sekä sähköverkostoa varmistetaan entisestään. - Tuulivoiman suhteen odotetaan valtiovallan päätöksiä, toteaa Kauppinen. Vetelin Harmaakiven teollisuusalu- eelle vuonna 2008 noussut kaukolämpövoimala tuottaa lämpöä verkkoon liittyneille palaturpeen ja hakkeen avulla. Poltettava materiaali tulee läheltä. - Pitääkin olla niin, että kaukolämpö on lähilämpöä. Meillä ei polteta kivihiiltä, muistuttaa Antero Tikkakoski. Parhaillaan Vetelin Energia on rekrytoinut kehitysjohtajaa ja prosessi on loppusuoralla. Neljän-viiden vuoden tähtäimellä yhtiössä avautuu muitakin työpaikkoja eläköitymisen ja toivotun kasvun kautta. Asiakkaita yhtiöllä on 2000 Vetelissä. SÄHKÖAUTOT LATAUKSEEN LOUNAAN AJAKSI Vetelin Energia puuhaa sähköautojen latauspistettä Perhonjokilaakson katsastuskonttorin yhteyteen, eli entisen huoltoaseman pumppujen yhteyteen. Latauspiste on aito pikalatauspiste, jolla autoon saa virtaa vaikkapa lounastunnin aikana. Äijäpatintie 4, 69700 Veteli | Puh. (06) 866 3600 | info@venergia.ﬁ | www.venergia.ﬁ 2017

Vahva Perhonjokilaakso • 25 Yrittäjyyttä ja erämaata Maakuntien rajalla sijaitsevan Perhon vahvuutena on selkeästi luonto ja matkailu. Tätä kunnassa aiotaan myös tulevaisuudessa kehittää. - Koulutus kehittää hyvin tätä elämys- ja luontopuolta, toteaa kunnanjohtaja Lauri Laajala. Salamajärven kansallispuiston matkailupotentiaalia ei Laajalan mielestä ole vielä käytetty. - Sitten kun ollaan siinä tilanteessa, että meillä on miljoona turistia vuodessa, niin katsotaan uudelleen, hän naurahtaa. Lauri Laajala haaveilee uusista reitistöitä alueelle. Esimerkiksi Perhossa tarjottavaa toisen asteen koulutusta tukisi vaellusratsastukseen soveltuvien reittien rakentaminen. Kunnan rooli Laajalan matkailualan vahvistamisessa on toimia elinkeinon kehittämisessä ja markkinoinnissa kumppanina alan yrityksille. Perhossa järjestetään ratsastukseen painottuvaa hevostenhoitajakoulutusta nuorille ja riista-alan luonto-ohjaajakoulutusta nuorille ja aikuisille. Molemmat tutkinnot voi suorittaa lukio-opintojen yhteydessä. Lukion vetovoimaisuutta vahvistetaan asuntolamahdollisuudella tai esimerkiksi kirjapaketilla. Näitä tarkennetaan vuoden loppuun mennessä. - Lukiolaiset voivat halutessaan valita ammattiopiston kursseja, joko osana lukio-opintojaan tai harrastusmielessä, hän kertoo. Perhossa on erinomainen toimitila- ja teollisuustonttitarjonta valtatien välittömässä läheisyydessä. “Perhon palveluista päätetään jatkossakin Perhossa” - Tonttitarjonnan tulee olla kunnossa, Laajala toteaa ja uskoo hyvän saavutettavuuden auttavan markkinoimaan aluetta. Laajala nostaa esille myös Perhoon rakennetut koulut. Möttösessä perusopetus on uusissa tiloissa ja Kirkonkylän koulu valmistumassa. - Kolmen koulun päätös on ollut hyvä. Näin kunta on tasapuolisesti elinvoimainen, Laajala sanoo. Perhossa sosiaali- ja terveysalan lähipalvelut eivät Soiteeseen liittymisen jälkeenkään ole Laajalan mukaan uhattuna. - Siinä meitä suojelee etäisyys muihin. Tulevaisuudessakin kuntalaisille tarjottavista palveluista päätetään Perhossa, uskoo Laajala. Eri kysymys on, kuka palveluja tuottaa. Koulutus tuo nuoret yhteen Kiia Pollari ja William Ventilä tutustuivat Perhossa opiskelujen parissa. Kuortaneelta Perhoon tulleesta Kiiasta tulee hevostenhoitaja ja Salamajärvellä kasvaneesta Williamista luontoohjaaja. Molemmat opiskelevat toista vuotta. - Valitsin Perhon, koska paikka oli pienempi kuin Ypäjä, Kiia perustelee. Hevosia hän on harrastanut pitkään. Haastatteluhetkellä työssäoppimassa ollut William on harrastanut metsästystä koko ikänsä ja nyt harrastuksesta on tulossa ammatti. - Paljon on tullut tietoa muun muassa siitä, että millaista työtä pystyy tällä alalla tekemään, William kertoo. Luonto-ohjaajat opiskelevat paljon käytännössä ulkosalla. William mainitsee mielenkiintoisiksi opintoretkiksi erilaisiin jahtikulttuureihin tutustumiset. Esimerkiksi hanhijahti Ruotsissa viime keväänä ja pienpetojahti Simpeleellä muutama viikko sitten. Kpedun Perhon toimipaikan koulutuspäällikkö Matti Louhula on positiivisella mielellä koulutuksen ja matkailun yhdistämisessä. - Meillä on täällä yli 300 lampea ja järveä, jotka ovat ulkomaalaisille ihmetys jo sellaisinaan. Hankkeilla matkailua saa kehitettyä, Louhula uskoo. Kpedulla on alkamassa hiilineutraalia retkeilyreitistöä tukeva hanke, jota Louhula on mukana puuhaamassa. Lauri Laajala PERHO-PÄIVÄNÄ KYLÄ ELÄÄ Elokuussa vietetään perinteistä Perho-päivää, jolloin ohjelmassa on markkinoiden lisäksi historiallinen kävely Perhossa, tukkilaiskisa, pesäpallo-ottelu, yöjuoksu ja tanssit. Keskustie 2, 69950 Perho | Puh. 040 0517 380 | kirjaamo@perho.com | www.perho.com 2017

26 • Vahva Perhonjokilaakso Mestari mittaamaan Esarin historia on monipolvinen, mutta juuri nyt yritys on kehittynyt kahden selkeän alan mestariksi: mittauspuolen ammattilainen rakennusalalla sekä monimuotoiset ulkona sijaitsevat laitesuojat. - Hoidamme kaikki mittaukset rakennustyömaalla ja tulkkaamme piirustuksia, kertoo toimitusjohtaja Stefan Hagman. Tämän lisäksi Esari ylläpitää maakaapelikarttaa ja kartoittavat myös vanhojen johtojen ja kaapelien sijainteja tarvittaessa. He ovat olleet mukana valtavassa ratahankkeessa Seinäjoen ja Oulun välillä. Mittausten lisäksi yritys toteuttaa Pohjanmaan radalle laitesuojat. Myös kaivosalan osaamista on Esarissa kartutettu jo kymmenen vuoden ajan. Heidän työntekijöitään on Ruotsissa Jällivaaran kaivoksella esimerkiksi tekemässä kiintopistemittauksia. Erikoisosaamisaloja ovat myös 3D-keilaus sekä UAV-kuvaus. Rekrytointitarpeita Esarilla on erityisesti mittausalan insinööreille ja kartoittajille. Yritys työllistää 50 alan ammattilaista. - Työskentelemme toimistossa, mutta myös ulkona luonnossa ja uusi tekniikka kiinnostaa nuoria, uskoo Hagman. Esarin tekemiä laitesuojia näkee paljon maastossa ympäri Suomen ja tulevaisuudessa yhä enemmän muissa Pohjoismaissa. Niiden koko vaihtelee aina pienistä puurakenteisista laitetiloista isoihin teräs- ja betonirakenteisiin asemarakennuksiin. Tämän vuoden aikana toimitetaan 4000. laitesuoja ja Esari on alalla markkinajohtaja. - Laitesuojat suunnitellaan täysin meillä. Asiakas tuo pöytään tarpeensa ja me ratkaisemme sen, kertoo Esarin myyntipäällikkö Juhana Hakala. “Olemme paikallinen kaivosalan osaaja” Stefan Hagman UUSI PALVELUTUOTE INFRALLE: KONEOHJAUSMALLIT Esari tekee kaivinkoneille 3D-malleja. Näissä kaivinkoneen kauha näkyy ohjaamon näytöllä ja mallinnos tekee työn jäljestä entistä tarkempaa. Veikontie 3, 69600 Kaustinen | Puh. 020 7109 480 | etunimi.sukunimi@esari.ﬁ | www.esari.ﬁ Kampelin kesä Valtatie 13:n varrella Vetelin keskustassa sijaitseva Hotelli Kampeli on lunastanut paikkansa ruokapaikkana. Hotellin arkipäivien päätuote on kotiruokalounas runsaalla salaattipöydällä ja itse leivotuilla sämpylöillä. Tarjolla on myös keittolounas, joka on usein myös kasvisvaihtoehto. - Meiltä löytyy isommallekin porukalle kokoustilaa, niin täällä saa vaikkapa tapaamiset pidettyä lounaan tai ruokailun yhteydessä, kertoo toimitusjohtaja Merle Ling. Hän on erityisesti halunnut panostaa lasten leikkipaikkaan ja Kampeli onkin hyvä vaihtoehto ketjuravintoloille kesällä reissaavan perheen ruokapaikaksi. Kesällä hotellihuoneiden varaus onnistuu myös verkon varauskalenterista ja talosta löytyy myös monen kokoisia huoneita aina yhden hengen huoneista saunallisiin huoneisiin ja retkeilymajoitukseen. Huoneista valtaosa on remontoitu hiljattain. - Myös kampaaja-kosmetologin palvelut löytyvät tulevaisuudessa hotellilta, kertoo Ling. Tämän lisäksi hyvinvointialan yritykset, esimerkiksi jäsenkorjaaja ja tatuoija, ottavat ajoittain työtilaa Kampelista. Kampelin suojainen kesäterassi tarjoaa istumapaikan kävijöille ja talosta löytyy myös kaksi varaussaunaa. “Keittiömme on avoinna iltaisin, viikonloppuisin ja lounasaikaan” Merle Ling SUOSITTU BURGER Hotelli Kampelin á la carte-listan suosituin annos on Kampeli burger. Hampurilaisen saa myös Leponiemen maatilan ylämaankarjan luomupihvillä. Lehtisaarentie 28, Veteli | Puh. 040 648 4040 | info@kampeli.ﬁ | www.kampeli.ﬁ 2017 PAIKALLISLEHTI tilattu, odotettu ja tarkkaan luettu! Tehokkaan lehtimainonnan kanssasi suunnittelee ja toteuttaa: OUTI LINDSTRÖM, p. 040 6647 020, outi.lindstrom@kpk.ﬁ

Vahva Perhonjokilaakso • 27 Julkisivuja ja voimajohtoja “Voimajohtorakentamista luontoa säästäen” Janne Lapinkorpi Erityisesti julkisivujen rakentamisesta lähti AL Design liikkeelle vuonna 2008. Yritys on erikoistunut julkisivujen rakentamiseen, mihin suuremmissa kaupungeissa on julkisessa rakentamisessa yleistä. Yrityksen tekemiä julkisivuja löytyy esimerkiksi Kokkolasta Kampushallista ja Käyttöauton julkisivusta. Tämän lisäksi yrityksen asentajat toteuttivat Heurekan peiliseinän. - Ennen oman yrityksen perustamista olin alalla töissä, kertoo toimitusjohtaja Janne Lapinkorpi. Vuonna 2013 perustettiin aputoiminimi ALD Power, kun kaupan oli yhdellä jalalla seisovan voimalinjan patentti. Tällaisilla kapeammilla johtokaduilla on yksi selkeä etu metsänomistajille: siinä missä kaksijalkaiset pylväät vaativat maastossa 26 metriä raivattua tilaa, riittää ALD Powerin 1-I –mallille vain 16 metrin katu. Yksijalkaisen pylvään asentaminen käy myös kaksijalkaista nopeammin. Pystyssä pysymistä varmistavat vaijerit. Voimajohto kuljettaa 110 kilovoltin sähkövirtaa, mutta myös muut jännitteet ovat mahdollisia. - Tämän kokoluokan sähköpylväiden on oltava puuvarmoja, kertoo Lapinkorpi. Patentin ostamisen jälkeen ALD Powerin pylvästä on kehitetty paljon ja malleja on tullut lisää. Kukaan ei kuitenkaan ole kuningas omalla maallaan ja ALD Powerin yksijalkaisia voimajohtoja löytyy esimerkiksi Savon suunnalta. - Tämä ala on kovasti kilpailtu ja konservatiivinen, sanoo Lapinkorpi. Lapinkorven mukaan ALD Powerin voimajohtopylvään etuna on myös asennuksen nopeus ja helppous, keveys. - Erikoisteräspylväiden elinikä on vähintään 50 vuotta. Tunkkarilta käsin työskentelee hallinto emäntäkoulun entiseen opetusnavettaan rakennetussa toimistossa. Tikkaat pylväisiin tehdään myös hallilla. Asennusporukat työskentelevät eri kohteissa ympäri Suomen. JOHTOKADUILLE LUNASTETTAVA LISÄÄ MAATA Nykyisille 110 kV:n johtokaduille useilla sähkölaitoksilla on 20 metriä lunastettua ja raivattua maata. Nykystandardina on, että johtokatua on oltava 26 metriä. Vaihtamalla yksijalkaisiin pylväisiin rakennuttaja säästyy maan lunastukselta. Laaksotörmäntie 7, 69730 Tunkkari | Puh. 020 793 9720 | janne@aldpower.ﬁ | www.aldpower.ﬁ 2017

28 • Vahva Perhonjokilaakso Ripaus luksusta Jaanika Pent ja Heikki Pettai tulivat Virosta Perhoon vuoden 2011 tammikuussa. Hammaslääkäriksi opiskellut Jaanika tuli kuntaan hammaslääkäriksi ja hyppäsi hetimmiten kylmään veteen, suoraan töihin. Suomen kielen taito tuli töiden ohessa - Jo terveyskeskuksen aikana mietittiin oman yksityisen klinikan perustamista, kertoo Jaanika. Välissä perhe haki kokemusta ja vauhtia ajatukselle Turun seudulla, jossa Jaanika työskenteli suurella yksityisellä hammaslääkäriklinikalla. Perho oli kuitenkin vakuuttanut erityisesti perheen kaksi lasta ja he palasivat takaisin. - Täällä näin tarvetta klinikalle ja on mukava itse päättää mitä tekee. Jaanika koulutti Heikin välinehuoltajaksi ja perheyritys työllistää myös hammashoitajan. Tilat löytyivät Perhon keskustasta ja niissä tehtiin vuosi sitten iso remontti. Jaanika valitsi myös välineistöön “Asiakkaat pääsevät nopeasti hoitoon ja olemme joustavasti avoinna” Jaanika Pent uusinta tekniikkaa. Jaanika tiesi jo pienestä pitäen opiskelevansa lääkäriksi. Hammaslääkäriä hän kuitenkin pelkäsi lapsena ja pelko hälveni vasta mukavan hammaslääkärikäynnin myötä. - Hammashoito on niin kaukana mukavuusalueelta. Jännittäminen on luonnollista ja pelkopotilaitakin meillä käy. Monet asiakkaista arvostavat Luxdentin henkilökohtaista palvelua sekä siitä, että Jaanika neuvoo, opastaa ja ottaa rohkeasti kantaa suun terveyteen. Jonottaa ei tarvitse ja Jaanika tekee perushammashuollon ja kiireellisten hoitojen lisäksi myös proteeseja ja pieniä kirurgisia toimenpiteitä. Yksi suuri tavoite Jaanikalla on Luxdentin suhteen. Hän haluaa, että ihmiset oppisivat tulemaan kerran vuodessa tarkastuskäynnille. - Osa huolehtii oikein hyvin, mutta on täällä töitä. PANORAAMAKUVAUS HAMPAISTA KERRALLA Luxdentin vastaanotolta löytyy röntgen, jolla saa kuvan koko hammaskalustosta yhdellä otolla. Kuvaus säästää aikaa ja röntgenkuva on heti katsottavissa hoitolan tuolista käsin asiakkaalle. Jyväskyläntie 4 4, 69950 Perho (sisäänkäyn (sisäänkäynti takapihan kautta) | Puh. 040 6212 666 | jaanika.pent@luxdent.ﬁ | www.luxdent.ﬁ Homehtumattoman eristeen Termaterin toiminta Vetelissä lähti nousukiitoon kattoelementtien valmistuksesta erityisesti maatalouden ja teollisuuden tarpeeseen. Maataloudessa yritys onkin markkinajohtaja. Yrityksen kantavana teemana on alusta asti ollut korkean valmiusasteen elementtien tekeminen tehtaalla ja työmaa-ajan minimoiminen. - Työmaa-ajan minimoiminen on turvallista sekä työntekijöille että rakennuksille itselleen, kun vaihtelevat säät eivät aiheuta yllätyksiä, kertoo Termater Tila -tuotteiden tuotepäällikkö Tomas Luoma. Viime vuosina nousussa ovat olleet tilalementit, joita toimitetaan työmaalle lähes valmiina rakennuksina. Moduuleihin asennetaan kiintokalusteet ja pintamateriaalit valmiiksi. - Olemme tehneet moduulit yli 90-prosenttisesti valmiiksi tehtaalla, Luoma kertoo. Äänekoskelle Termater toimit- ti asuntoja bioenergialaitoksen äkkinäiseen ja valtavaan tarpeeseen. Moduuleista kasatuissa luhtitaloissa on 240 huoneistoa ja vastaavia rakennuksia nousee myös Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöiden tarpeisiin. Tilaelementtien eristysmateriaalina käytetään homehtumatonta polyuretaania, jonka käytölle rakennusalalla odotetaan yhä lisää kasvua. Luoma uskoo, että polyuretaani näyttää kyntensä erityisesti rakennusmääräysten kiristyessä, sillä materiaali on villaa energiatehokkaampaa ja kosteusturvallisempaa. - Yksi materiaali on samanaikaisesti lämmöneriste, tuulensuoja ja kosteussulku. Rakenne on yksinkertainen ja tehtaalla moduulien rakennus kestää korkeintaan kolmasosan siitä, mitä se kestäisi työmaalla, Luoma sanoo. Tilaelementtitekniikalla toteutetut talot ovat myös siirrettävissä seuraavaan paikkaan. asiantuntija “Polyuretaanilla saa ohuemmalla rakenteella saman eristävyyden, kuin muilla rakenteilla” Tomas Luoma EDELLÄKÄVIJÄ POLYURETAANIN KÄYTTÄJÄNÄ Termater on käyttänyt polyuretaania eristemateriaalina jo yrityksen perustamisesta lähtien. Polyuretaani valetaan elementtiin yrityksen itse kehittämällä ainutlaatuisella linjastolla. Koulutie 142, 69700 Veteli | Puh. 040 730 7389 | tomas.luoma@termater.ﬁ | www.termater.ﬁ 2017