Talotuotanto räjähti kasvuun Oulaisissa s. 10–11 Juhannuksen arkipyhäkorvaukset s. 4 11. 5 . 2 017 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Keitä puuliittolaisia pääsi valtuustoon? s. 8–9 Söckenhelger sättningarna vid midsommar s. 4 Konkretia kohottaa yhdenvertaisuussuunnitelman toimivaksi s. 6–7 Puuliitto monessa mukana – tsekkaa, missä! s. 8–9 Robotti työtoverina s. 15

2 Muutos luo mahdollisuuksia PUULIITON JÄSENLEHTI 11.5.2017 Päätoimittaja Petteri Raito T yöelämä ja työmarkkinat ovat olleet 2000-luvun ajan muutoksessa. Trendinä on ollut ammattiyhdistysliikkeeseen ulkoapäin kohdistettu pyrkimys työntekijöiden etujen ja edunvalvonnan heikentämiseksi. Paine on aiheutettu pala palalta murentamisen taktiikalla toimiala, työehtosopimus ja lakipykälä kerrallaan. Sen tueksi on julkiseen keskusteluun viritetty taloudellisten välttämättömyyksien kaikupinta. Puolustusasemissa harjoitettu edunvalvonta on heijastunut myös viestintään. Viestien voidaan arvioida painottuneen torjuntaan, jarruttamiseen ja kieltämiseen. Vaikka viesteille on ollut löydettävissä järkevät perustelut, on kokonaiskuva värittynyt ei-liikkeen näköiseksi jopa siinä määrin, että uudet avaukset, neuvottelu- ja ratkaisuesitykset ovat osin jääneet sen varjoon. Asetelma on näkynyt myös yhteiskuntaa vakauttavien sopimusten uutisoinnissa. Niiden ei ole valtamediassa tulkittu olevan merkki ay-liikkeen uudistumiskyvystä tai halusta rakentaa kestävää tulevaisuutta. Tulkintakehikkona on ennemminkin ollut ay-liike jonkinlaisena jarrukenttänä, jonka läpäisemisen jälkeen sopimukset ovat edelleen olleet ”yleisen edun” kannalta riittämättömiä kompromisseja. Toisaalta ay-liike on osin itse aiheuttanut ei-liikkeen maineen. Muualta tulleisiin keskustelualoitteisiin on aika ajoin vastattu defen- siivisellä retoriikalla silloinkin, kun ne eivät suoranaisesti ole sisältäneet vaatimuksia tai esityksiä työntekijöiden etujen heikentämisestä. Viestinnän vallitseva trendi on tiedon määrän kasvu, monimuotoistuminen ja pirstaloituminen. Toisaalta tiedon saatavuus ja jakaminen ovat helpottuneet teknisten välineiden ja ihmisten viestintätottumusten kehittyessä. Sen seurauksena vuorovaikutus, verkottuminen ja riippuvuuksien määrä ovat lisääntyneet. Kun kielteiset ilmiöt, kuten disinformaation levittäminen, riisutaan asetelmasta pois, voidaan havaita, että kysymys on pohjimmiltaan myönteisestä kehityksestä eli viestinnän demokratisoitumisesta. Perinteisen MIRA TENHUNEN valtamedian asema mielipidevaikuttajana on heikentynyt. Sen rinnalle ja ohi ovat nousseet sosiaalisen median äänitorvet. Ammattiliiton viestinnälle edellä kuvattu kehitys tarjoaa mahdollisuuksia. Tarve ja kysyntä oikealle, perustellulle ja taustoittavalle tiedolle on voimistunut. Ihmisten herkkyys vastaanottaa tietoa suoraan ilman mediaa on lisääntynyt. Samalla ay-liikkeen mahdollisuus käyttää omia kanavia kuuntelemiseen ja dialogiin perustuvan uuden vuorovaikutuksen rakentamiseksi ovat lisääntyneet. Tämä koskee tietysti likimain kaikkia organisaatioita, mutta tilannekuvan oikein lukevat ja resurssinsa kohdalleen asettavat toimijat ovat tulevaisuutta ajatellen otollisessa asemassa. Kesäduunari – näin kierrät työelämän karikot SARI-ANNE SALMINEN oikeustieteiden maisteri SAK:n, Akavan ja STTK:n Kesäduunari-infon neuvoja kesällä 2017 P äivät pitenevät, linnut laulavat ja pian on aika laskea ihmiset ansaituille kesälomilleen. Jotta yhteiskunta jatkaisi pyörimistään myös kesän kuumuudessa, astuvat kesäduunarit joukolla sorvin ääreen ahertamaan. Joukossa on tänäkin kesänä myös heitä, jotka ottavat ensiaskeleensa työelämässä. Vähäinen työkokemus ja puutteelliset tiedot työelämän pelisäännöistä asettavat kesätyöntekijän helposti muita heikompaan asemaan, siksi on tarpeen muistuttaa keinoista välttää pahimmat kesäduunin karikot. Kaiken perusta, myös kesätöissä, on työsopimus. Siinä sovitaan ainakin tehtävistä, työajasta, työntekopaikasta ja määräaikaisen työsopimuksen kestosta sekä määräaikaisuuden perusteesta. Lisäksi tulisi sopia sovellettavasta työehtosopimuksesta, palkasta, vuosiloman määräytymisestä ja koeajasta. Työsopimuksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Molemmat tavat ovat yhtä sitovia, mutta mahdollisissa riitatilanteissa kirjallisella työsopimuksella on helpompi todistaa, mitä työsuhteen alussa tulikaan sovittua. Jos sopimus on kuitenkin tehty suullisesti, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallisena työsuhteen keskeiset ehdot ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun mennessä. Ennen allekirjoittamista työsopimus kannattaa lukea tarkasti läpi. Jos sopimuksessa on epäselviä kohtia, kannattaa pyytää työnantajaa selventämään kohdat ennen sopimuksen allekirjoittamista. Perehdytys ja koeaika myös työntekijän etu Onnistunut kesä edellyttää, että kesäduunari osaa tehdä työnsä turvallisesti ja tuloksel- lisesti. Myös tunne työyhteisöön kuulumisesta lisää viihtymistä. Kesätyöntekijä onkin aina perehdytettävä työhön, työpaikan työolosuhteisiin ja turvallisiin työtapoihin. Vaikka perehdyttäminen on työnantajan velvollisuus, kannattaa myös itse varmistaa itselleen kunnon perehdytys. Perehdytykseen käytetty aika on normaalia työaikaa, joten myös sen ajalta kuuluu saada palkkaa. Usein työsuhteen alkuun kuuluu koeaika. Koeajan tarkoituksena on antaa aikaa selvittää, vastaako työ etukäteisodotuksia. Jos näin ei ole, voi työntekijä tai työnantaja purkaa työsopimuksen niin, että se päättyy heti. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta. Koeajan enimmäispituus on kuitenkin aina kuusi kuukautta. Kannattaa muistaa myös, että määräaikaisesta työsopimuksesta ei koeajan jälkeen pääse helpolla eroon, vaan se päättyy työsopimuksen päättyessä. Myös kesäduunari on palkkansa ansainnut Kesä toisensa jälkeen kesätyöntekijöitä on askarruttanut palkka. Palkanmaksuun liittyy kolme pääsääntöä. Ensinnä palkan on oltava vähintään työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen mukainen, eikä sitä voida sopia työsopimuksella huonommaksi. Toiseksi, työnantajan on maksettava palkka työntekijän pankkitilille. Kolmanneksi työnantajan on annettava työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus, ja sen määräytymisen perusteet. Peruspalkan lisäksi palkkalaskelmassa pitää näkyä eriteltyinä kaikki palkanlisät, kuten yli- ja lisätyötunnit sekä viikonloppukorvaukset. Lisiä ei saa sisällyttää peruspalkkaan. Kesätyöntekijä voi myös pitää omaa kirjanpitoa tekemistään tunneista, jotta palkanmaksun oikeellisuus on helpompi tarkistaa. Myös vuorojen perumisesta on kysytty joka kesä. Työnantaja ei saa yksipuolisesti perua työvuorolistaan merkittyjä vuoroja, vaikka työvuoron aikana sataisi tai olisi muuten hiljaista. Jos näin kuitenkin tapahtuu, työntekijällä on pääsääntöisesti oikeus täyteen palkkaan myös perutuista vuoroista. Kesätyöntekijät joutuvat usein tekemään töitä koko kesän ilman lomaa. Työsuhteen päättyessä ahertaminen kuitenkin korvataan lomakorvauksella. Kannattaa siis tarkistaa viimeisestä palkkalaskelmasta, että pitämättömät lomat on maksettu lomakorvauksena. Työsuhteen päättymiseen liittyvä tärkeä asia on myös työtodistus. Työtodistus on asiakirja, jota voi tarvita esimerkiksi hakiessa seuraavaan työ- tai koulutuspaikkaan. Työsuhteen päättyessä työntekijä pyytää työnantajaa antamaan kirjallisen työtodistuksen työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Todistuksessa voi pyytää mainitsemaan myös työsuhteen päättymisen syyn sekä arvion työtaidoista ja käytöksestä. Älä jää kysymystesi kanssa yksin Kysymysten tai mahdollisten ongelmien kanssa ei pidä jäädä yksin. Apua voi pyytää työpaikan luottamusmieheltä tai ammattiliitosta. SAK:n, Akavan ja STTK:n Kesäduunariinfo palvelee koko kesän. Maksuttomasta infosta voit kysyä neuvoa kaikkiin kesätyöhösi liittyvissä asioissa. Palvelu on avoinna 2.5.–31.8 maanantaista perjantaihin kello 9–15. Lisätietoja saat Facebookista Kesäduunari-infon sivuilta ja verkkosivulta www.kesäduunari.fi.

JARI ISOKORPI 3 Enää viikko fuusiopäätöksiin ## Puuliiton, Metalliliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton fuusioitumisen ratkaisevat päätökset tehdään ensi viikolla. Ensimmäisenä päätöksenteon äärelle kokoontuu Puuliiton valtuusto Vantaalla toukokuun 16.–17. päivä. Teamin valtuusto on koolla Helsingissä 17.5. ja Metallin liittokokous niin ikään Helsingissä 16.–18. päivä. Metallin liittokokouksen on määrä päättää liiton nimen muuttamisesta Teollisuusliitoksi ja sääntöjensä muuttamisesta Teollisuusliiton säännöiksi. Puuliiton ja TEAMin valtuustojen puolestaan on määrä päättää liittojensa toiminnan lakkauttamisesta 31.12.2017 ja Teollisuusliittoon yhdistymisestä 1.1.2018 alkaen. Kaikkia kokouksia voit seurata liittojen nettisivuilta ja sosiaalisessa mediassa. Talentia ja Loimu SASKin jäseniksi ## Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin jäseniksi on hyväksytty kolme uutta ammattiliittoa. Uusia jäsenliittoja ovat akavalaiset Loimu ja Talentia sekä STTK:lainen Suomen laivanpäällystöliitto. Jäsenjärjestöjä on heinäkuun alusta kaikkiaan 39. SASK on Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö, jonka jäseniksi voivat liittyä kaikki suomalaiset ammattiliitot ja keskusjärjestöt. Liittojen jäsenjärjestöt, esimerkiksi ammattiosastot ja paikallisyhdistykset, voivat liittyä SASKin kannatusjäseniksi. SASKin kautta liitot ja niiden jäsenet pääsevät konkreettisesti tukemaan kehitysmaiden työntekijöitä – heitä, jotka valmistavat valtaosan kuluttamistamme tuotteista ja pyörittävät omia yhteiskuntiaan esimerkiksi palvelualoilla ja julkisella sektorilla. SASKin toimintamaissa työntekijöiden oikeuksissa, palkkauksessa ja työoloissa on paljon korjattavaa. Kestävin tapa torjua köyhyyttä ja eriarvoisuutta on vaikuttaa työehtoihin. Rahallisen tuen lisäksi suomalaisilla jäsenliitoilla on paljon osaamista, jota hankkeissa voidaan hyödyntää. Uhkana palkaton työ Työsuhteen purkuun liittyvä palkkakiista tapahtui bioenergia-alan yrityksessä. Kuvan työpaikka ei liity tapaukseen. ”Ei ole varaa maksaa palkkaa ollenkaan” Palkka pitää maksaa ajallaan Metsäkoneenkuljettaja purki työsuhteen palkanmaksun viivästymisen ja laiminlyöntien takia. Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan hänelle puuttuvat palkkasaatavat ja työsuhteen päättymisestä tuntuvan kipurahan. P Työsuhteen purkua bioenergiayrityksessä työskennellyt kuljettaja perusteli työnantajan jatkuvilla laiminlyönneillä palkanmaksussa ja muissa työnantajavelvoitteissa. Oikeudelle kertomansa mukaan hän joutui joka kuukausi huomauttamaan palkanmaksusta, jonka jälkeen hänelle ilmoitettiin, että ei ole varaa maksaa palkkaa ollenkaan. Sitten hänelle kuitenkin ”jokin nettomääräinen summa maksettiin”. Maksun yhteydessä työnantaja ei antanut palkkalaskelmaa, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet, joten työntekijän oli vaikea tietää, millä perusteella hänelle ylipäätään palkka maksettiin. Kuljettajaa ei missään vaiheessa lomautettu, mutta hänelle ei myöskään tarjottu täysiä työpäiviä tai työviikkoja. Työntekijän mielestä riski vajaasta työllisyydestä kuuluu työnantajalle, joten palkka tuli maksaa työehtosopimuksen mukaisesti säännöllisen työajan mukaan. Työntekijän saamatta jääneistä palkkaeduista kiistel- tiin lopulta Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Se antoi kuluvan vuoden alussa tuomion, joka sittemmin sai lainvoiman. Hyväksytty syy purkaa työsuhde Palkanmaksu on yksi keskeisistä työnantajan velvollisuuksista työsuhteessa, painotti käräjäoikeus. Oikeuden mukaan viivästynyt tai määrältään puutteellinen palkanmaksu oikeuttaa työntekijän purkamaan työsopimuksen, mikäli virhe on olennainen. Oikeuteen edenneestä tapauksesta käräjäoikeus totesi, että työsuhteessa, joka jatkui elokuulta tammikuulle, jokainen palkkaerä oli maksettu työntekijän tilille myöhässä. Työnantaja ja työntekijä olivat yksimielisiä siitä, että palkanmaksupäiväksi oli sovittu kuukauden 15. päivä. Oikeuden mukaan palkka on katsottava maksetuksi silloin, kun se on työntekijän tilillä. Yhtiön työntekijälle maksama palkka oli työntekijän tilillä syyskuussa 23. päivä, lokakuussa 20. päivä, marraskuussa ensimmäinen osa 18. päivä ja toinen osa 20. päivä, joulukuussa ensimmäinen erä 18. päivä, toinen erä 23. päivä ja viimeinen erä helmikuun toinen päivä. Viivästysten perusteella käräjäoikeus katsoi, että työntekijällä oli työehtosopimuslain perusteella hyväksytty syy purkaa työsopimus. Korvaukseksi kolmen kuukauden palkka Käräjäoikeuden tuomion mukaan kyseisessä tapauksessa työntekijällä on työsopimuslakiin perustuva oikeus saada korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättymisestä. Korvauksen suuruudeksi oikeus määräsi kolmen kuukauden palkkaa vastaavan summan, joka tässä tapauksessa oli 4 800 euroa. Riski työn riittävyydestä työnantajalla Käräjäoikeuden tuomion mukaan työnantajan tuli maksaa työntekijälle palkka työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaiselta säännölliseltä työajalta, mikä on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Sellainen työnantajan harjoittama periaate, että tämä maksoi vain valikoiduilta tunneilta, ei siis ole lain mukainen. Se, että työntekijä ei kaikkina työpäivinä tai työviikkoina työskennellyt täyttä työaikaa, johtui oikeuden mukaan työnantajan riskipiiriin liittyvistä syistä. Oikeuden mielestä yrityksen olisi tullut tarjota työntekijälle työtä kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Töiden vähentyessä vaihtoehtona olisi ollut lomautus. Järjestäytymätön ei voi teettää jaksotyötä Metsäkonealalla on työnantajan ja työntekijöiden välillä ollut mahdollista sopia jaksotyöjärjestelmän käytöstä, jolloin työtunteja on mahdollista tasata tietyn ajanjakson sisällä. Vastaajana ollut työnantaja arveli luullensa, että sellainen olisi ollut mahdollista myös kyseisessä tapauksessa. Oikeus huomautti, että vastaajayhtiö ei ollut työaikalain mukaisesti tehnyt minkäänlaista työaikasuunnitelmaa siitä, miten työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään, eikä selvitysten mukaan asiasta juurikaan ollut keskusteltu työnantajan ja työntekijän välillä. Viimeistään Koneyrittäjäliitosta saatu ilmoitus teki jaksotyökeskustelusta tarpeettoman. Ilmeni, että vastaajayritys oli erotettu liitosta työsuhteen alkamisen aikoihin. Jaksotyöjärjestelmästä voivat sopia vain työnantajaliittoon järjestäytyneet yritykset. Jari Isokorpi ## Valmisteilla olevassa koulutusreformissa on se vaara, että palkallista työtä korvataan palkattomalla. Koulutussopimuksen käyttö työpaikoilla pitäisi SAK:n mielestä rajoittaa puoleen vuoteen. Keskusjärjestö toivoo eduskunnan varmistavan, ettei ammatillisen koulutuksen reformi lisää palkkatyön korvaamista opiskelijoilla teetetyllä työllä. – Yli puoli vuotta kestävän yhdenjaksoisen työssäoppimisen tulee perustua aina työsuhteeseen. Opiskelijan ja työnantajan välille tulisi solmia oppisopimus, SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen ehdottaa. Ammatillisen koulutuksen uudistus siirtää opintoja ja niiden arviointia yhä enemmän työpaikoille. Nykyinen tutkintoon kuuluva työssäoppiminen korvataan koulutussopimuksella. Koskinen haluaa koulutussopimuksen pelisäännöt selviksi ennen kuin opiskelijat siirtyvät oppimaan työpaikoille. – Vaikka hallitus täsmensi esitystään, on silti edelleen uhkana, että työpaikat teettävät opiskelijoilla ilman korvausta työtehtäviä, joiden kuuluu olla palkallisia. Ammatillisen koulutuksen reformilain käsittely alkaa eduskunnassa lähiviikkoina. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Metsäalan tutkimus Suomessa maailman kärkeä ## Helsingin yliopiston metsätieteet on sijoittunut neljänneksi nyt ensimmäistä kertaa julkaistussa CWUR Subject -rankingissa. Kyseessä on maailmanlaajuinen ranking, jossa yliopistot asetetaan tieteenaloittain paremmuusjärjestykseen laajojen viite- ja tiivistelmätietokantojen avulla. Metsätieteiden saavutus on Helsingin yliopiston tieteenalojen paras ja ainutlaatuinen Suomessa. Professori Petri Parvinen pitää tulosta osoituksena yliopiston kyvystä yhdistää monitieteistä ja korkeatasoista osaamista. – Tutkimuksessa on nykypäivänä kysymys yhteistyöstä. Olemme onnistuneet uusiutuvien luonnonvarojen ja biotalouden keskeisissä tutkimusaiheissa nivomaan ICT-teknologian, yhteiskuntatieteiden ja biologian kansainvälistä huippututkimusta. Maailmassa on noin 17 000 korkeakoulua. Lähes kaikissa tärkeimmissä rankingeissa Helsingin yliopisto sijoittuu sijoille 50–100. Sahatavara ja vaneri liukkaasti kaupaksi ## Metsäteollisuus kasvatti selvästi sahatavaran ja vanerin tuotantoa vuoden 2017 alussa. Syynä oli Metsäteollisuuden mukaan Euroopan ja erityisesti Kiinan kysynnän piristyminen. Alkuvuonna Kiinan talous kasvoi vähittäiskaupan, tehdastuotannon sekä investointien vetämänä. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää Kiinassa tukevat muun muassa pakkaaminen ja rakentaminen. Havusahatavaran tuotanto kasvoi viime vuoden alkuun verrattuna 15,1 prosenttia. Sen määrä oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 3,1 miljoonaa kuutiometriä. Vanerin tuotanto kasvoi 17 prosenttia 0,3 miljoonaan kuutiometriin. Kartongin tuotanto kasvoi 6,1 prosenttia ja sellun 2,6 prosenttia. Paperin tuotanto puolestaan supistui viisi prosenttia.

4 Jalas® 1618 s-sport s3 src SUUREMPI MUKAVUUS ILMAN SAUMOJA Esittelemme nyt uuden JALAS® S-Sport-turvajalkineen! Uudet JALAS® S-Sport-jalkineet on tarkoitettu työntekijöille, jotka arvostavat urheilullista, joustavaa ja käytössä mukavaa turvajalkinetta. Malli on ensimmäinen, jossa on käytössä ergonomisen käyttömukavuuden ja tinkimättömät suojausominaisuudet yhdistävä saumaton päällinen. www.jalas.com |  www.youtube.com/jalasfootwear JALAs® on Ejendals AB:n tuotemerkki. info@ejendals.com | www.ejendals.com

PET TERI RAITO 5 ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalta. Työntekijällä on oikeus arkipyhäkorvaukseen niiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat lomautuksen alusta luettuna 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä johtuu muusta kuin hyväksyttävästä syystä, arkipyhäkorvausta ei makseta. Veneenrakennusteollisuus Arkipyhäkorvaukset juhannuksena 2017 Arkipyhien palkanmaksusta on työehtosopimuksissa määritelty omat menettelytapansa. Seuraavassa jutussa arkipyhäkorvaukset esitellään sopimusaloittain. Mekaaninen metsäteollisuus ja puusepänteollisuus ## Korvattavia arkipyhiä ovat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi ja sunnuntaiksi sattuvat arkipyhät. Tällainen päivä on juhannusaatto, jolta työntekijälle maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan, mikäli työsuhde on ennen arkipyhää jatkunut vähintään yhden kuukauden. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on myös, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan niin ikään sellaisessa tapauksessa, että arkipyhä sattuu työntekijän vuosiloman ajaksi tai ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa tai alle kymmenen vuotta vanhan lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon ajalta. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa ## Korvattavia arkipyhiä ovat juhannusaatto ja juhannuspäivä, joilta työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen kahdeksan tunnin palkka. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt ennen arkipyhää vähintään kolme kuukautta ja että työntekijä on työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltävänä työpäivänä ja ensimmäisenä arkipyhän jälkeisenä työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on työnantajan lupa tai se johtuu työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta, lomautuksesta tai muusta hyväksyttävästä syystä. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman, enintään kolme kuukautta ennen arkipyhää jatkuneen sairauden, vanhempainloman sekä tuotannollisista tai taloudellisista syistä tapahtuneen, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle sattuneilta arkipyhiltä. Korvaus maksetaan myös niissä tapauksissa, jolloin arkipyhä sattuu työntekijän vapaapäiväksi siitä riippumatta, onko työntekijä arkipyhänä työssä vai ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin edellä mainituista syistä, arkipyhäkorvausta ei makseta. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle. Harja- ja sivellinalat ## Korvattava arkipyhä on juhannuspäivä. Arkipyhäkorvauksena maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde on ennen arkipyhää kestänyt vähintään kolme kuukautta. dagar, som infaller inom 15 kalenderdagar fr.o.m. början av permitteringen. Ifall frånvaro på en helgdag som enligt arbetstidsschemat är arbetsdag beror på andra än godtagbara skäl, betalas ej söckenhelgersättning. Båtbyggnadsindustrin Söckenhelgersättningarna vid midsommar år 2017 Det finns särskilda bestämmelser om lönen vid söckenhelger i kollektivavtalen. Nedan redovisas söckenhelgersättningar för de olika avtalsbranscherna. Mekaniska skogsindustrin och snickeriindustrin ## Helgdagar som infaller på annan veckodag än lördag och söndag ersätts. En sådan dag är midsommarafton, för vilken det till arbetstagaren betalas åtta timmars lön enligt medeltimförtjänsten, under förutsättning att anställningsförhållandet varat minst en månad före helgdagen. Dessutom förutsätts det att arbetstagaren enligt arbetsschemat varit I arbete antingen under den närmaste arbetsdagen före eller efter helgdagen. Helgersättning betalas också för sådana helgdagar som infaller under arbetstagarens semester, tid under vilken utgår sjuklön, eller vid frånvaro pga. sjukdom hos barn under 10 år. Söckenhelgersättning utgår även för tiden för permittering pga. ekonomiska eller produktionsmässiga skäl, under högst två veckor före helgdagen. Arbetstagare är berättigad till söckenhelgersättning för sådana helg- ## Ersättningsberättigande söckenhelgdagar är midsommarafton och midsommardagen, för vilka det till arbetstagaren betalas åtta timmars lön enligt medeltimlönen. Villkoret för utbetalande av söckenhelgersättning är att arbetstagarens anställningsförhållande oavbrutet varat i minst tre månader före respektive helgdag och att arbetstagaren har varit i arbete enligt arbetstidsschemat på den sista arbetsdagen före och första arbetsdagen efter respektive helgdag, eller den ena av dessa två dagar, om frånvaron från arbetet har haft arbetsgivarens tillstånd, eller om den har berott på arbetstagarens sjukdom, reservövning, permittering eller annat godtagbart skäl. Ersättning betalas också för sådan helgdag som infaller under semester, under sjukdom som har pågått max tre månader före helgdagen, och under föräldraledighet samt under en permittering pga. ekonomiska eller produktionsmässiga skäl, som pågått under max. två veckor före helgdagen. Ersättning betalas även när söckenhelgdagen inträffar på arbetstagarens fridag, oberoende av om arbetstagaren är i arbete på den helgdagen. Ifall frånvaro på en söckenhelgdag som enligt arbetstidsschemat är arbetsdag beror på andra än ovan nämnda skäl, betalas ej söckenhelgersättning. Söckenhelgersättning betalas ej till arbetstagare med vecko‑ eller månadslön. Borst- och penselbranscherna ## Söckenhelgdag som ger ersättning är midsommardagen. Som söckenhelgersättning för denna dag utbetalas åtta timmars lön enligt medeltimlönen till arbetstagare vars anställningsförhållande varat i minst tre månader före respektive helgdag. Skogsbranschen ## Midsommardagen är ersättningsberättigad söckenhelgdag för sådana flottningsarbetare, vars anställningsförhållande har pågått under minst fyra veckor före denna dag. Metsäala ## Juhannuspäivä on korvattava arkipyhä sellaisille uittotyöntekijöille, joiden työsuhde on jatkunut vähintään neljä viikkoa ennen kyseessä olevaa päivää. Bioteollisuus ## Korvattavia arkipyhiä ovat juhannusaatto ja juhannuspäivä edellyttäen, että se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvauksena maksetaan näiltä päiviltä kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaan työssä, vuosilomalla, palkallisella sairaus- tai äitiyslomalla, työajan lyhennyspäivillä, muulla palkallisella vapaalla viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä. Jos työntekijä on ollut työssä vain joko arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana työpäivänä, arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos poissaoloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut työntekijän vuosilomasta, äitiyslomasta, sairaudesta, reservin harjoituksesta, palkallisilla vapaapäivillä olosta tai muista vastaavista syistä. Arkipyhäkorvausta ei makseta kuukausipalkalla olevalle työntekijälle tai työntekijälle, joka muulla perusteella saa työnantajan kustantamaa korvausta arkipyhäpäivältä. Arkipyhäpäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 200 prosentilla korotettu palkka. Maatalousalat ## Korvattavia arkipyhiä juhannuksena ei ole puutarha- alan, turkistuotantoalan ja viheralan sekä maaseutuelinkeinojen alalla. Juhannusaatto on kuitenkin vapaapäivä. Jos silloin työskennellään, maksetaan työntekijälle palkka 100 prosentilla korotettuna. Muut työehtosopimukset ## Muissa Puuliiton solmimissa työehtosopimuksissa juhannuksen ajan arkipyhäkorvauksia ei ole sovittu. Bioindustrin ## Ersättningsberättigande söckenhelgdagar är midsommarafton och midsommardagen, under förutsättning att dagen annars skulle ha varit arbetstagarens arbetsdag. Som söckenhelgersättning för dessa dagar utbetalas åtta timmars lön enligt medeltimlönen till arbetstagare vars anställningsförhållande varat i minst en månad före respektive helgdag. Villkoret för söckenhelgersättning är att arbetstagaren enligt arbetstidsschemat har varit i arbete, på semester, haft sjuk eller moderskapsledighet med lön, eller haft arbetstidsförkortningsdagar eller annan ledighet med lön, under den sista vardagen före och den första efter helgdagen. Ifall en arbetstagare varit i arbete endast under den sista arbetsdagen före eller den första arbetsdagen efter helgdagen, betalas söckenhelgersättning endast under förutsättning att frånvaron haft arbetsgivarens tillstånd eller har berott på arbetstagarens semester, moderskapsledighet, sjukdom, reservövning, avlönad fridag eller på andra motsvarande skäl. Söckenhelgersättning betalas ej till arbetstagare med månadslön eller till sådan arbetstagare som på annan grund får av arbetsgivaren bekostad ersättning för helgdagen. Till arbetstagare som arbetar på en söckenhelgdag betalas lön förhöjd med 200 procent. Jordbruksbranscherna ## Det finns inga ersättningsberättigade söckenhelgdagar vid midsommar för trädgårdsbranschen, pälsproduktionsbranschen och grönanläggningsbranschen samt för landsbygdsnäringarna. Midsommarafton är dock fridag, och om det då arbetas, betalas lön till arbetstagaren förhöjd med 100 procent. Övriga kollektivavtal ## I andra av Träförbundet ingångna kollektivavtal har det ej avtalats om söckenhelgersättningar vid midsommar.

6 Kuuluvatko tyttö- ja poikakalenterit työpaikalle? Viinitilojen liitto saa palkinnon työstään ## Eteläafrikkalainen maataloustyöntekijöitä järjestävä CSAAWU-ammattiliitto saa tämän vuoden Arthur Svenssonin kansainvälisen palkinnon. Norjan entisen kemian liiton puheenjohtajan nimeä kantava palkinto on yli 63 000 euroa. Sen on vuodesta 2010 jakanut vuosittain norjalainen Industri Energi -liitto ammatillisia oikeuksia puolustaneille henkilöille tai järjestöille. Hyvin pienillä voimavaroilla toimiva CSAAWU on kunnostautunut viinitilojen työntekijöiden puolustajana. Liitto järjestää heitä erittäin vaikeissa oloissa. Apartheidin perintö ei ole poistunut viinintuotannosta. Nuori liitto on järjestänyt kaksi lakkoa ja onnistunut nostamaan palkkoja osin vähimmäispalkan tasolle. Sen johtoa on uhkailtu, luottamusmiehiä sekä tukijoita erotettu työstä. Oikeus jopa määräsi liiton maksamaan korvauksia työnantajille. Tämä vei liiton konkurssiin. Se keräsi kuitenkin uusia varoja joukkorahoituksella ja pystyi jatkamaan toimintaansa. Liiton osoittamat epäkohdat saivat Tanskan television tekemään viime vuonna dokumenttielokuvan Bitre druer viinitilojen surkeista oloista. Pohjoismaiset alkoholimonopolit tuovat viiniä myös dokumentissa ikävään valoon joutuneilta tiloilta. Alkokin tiedotti dokumentin Ruotsissa esittämisen jälkeen siitä, miten se pyrkii seuraamaan tuotteidensa vastuullisuutta. – Uutinen palkinnosta on sekä yllättävä että lähes epätodellinen, sanoo CSAAWU:n pääsihteeri Trevor Christians. – Se on suuri tunnustus, ei vain meille, vaan kaikille maataloustyöntekijöille sekä maaseudun köyhille Etelä-Afrikassa. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät asiat ovat henkilökohtaisia, arkojakin. Ne herättävät monenlaisia kysymyksiä. Sahatyöläisille palkankorotus Itävallassa ## Itävallan 25 400 saha- ja puutyöläisen palkat nousevat touko- kuun alusta 1,7–1,82 prosenttia. Korotuksen suuruus vaihtelee alan mukaan. Muita muutoksia ovat muun muassa kotimaan matkapäivärahan nousu 36 euroon ja oppisopimuksella työskenteleville maksettava viikoittainen kotimatka. GBH-liiton puheenjohtaja Josef Muchitsch sanoo, että sopimus vertautuu hyvin muihin aloihin. Se takaa työtyytyväisyyden ja ostovoiman, hän uskoo. Yhdysvallat puuhaa puutulleja ## Yhdysvallat on alustavasti määrännyt 20 prosentin tullin Kanadasta tuotavalle havupuutavaralle. Maan kauppaministerin mukaan Kanada on myynyt puuta alihintaan. Nyt ministeriö tutkii Yhdysvaltain kärsimiä vahinkoja sekä harkitsee tullin voimaantuloa takautuvasti. Kanadan Unifor-ammattiliitto sanoo, että tullin vaikutus alan työllisyyteen olisi välitön. – On vaikeaa liioitella tullin vaikutusta satoihin pieniin yhteisöihin, sanoo Uniforin puheenjohtaja Jerry Dias. Unifor arvelee tullin pudottavan puuviennin puoleen. Se veisi tällöin työt ainakin 25 000 metsäalan työntekijältä. Metsäteollisuus on Kanadan kolmanneksi suurin vientiala ja työllistää 202 000 ihmistä. Sen kauppatase on 16 miljardia euroa voitollinen ja muodostaa kolmanneksen maan koko kauppataseen ylijäämästä. Vuosisadan alussa Yhdysvallat määräsi 27 prosentin tullin Kanadan puulle. Kaikkiaan 15 000 alan työntekijää lomautettiin tuolloin kuukausiksi. Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimiva United Steelworkers -liitto vastustaa voimakkaasti uusia tulleja. Sillä on 40 000 metsäalan jäsentä Kanadassa. Liitto näkee tullin hyökkäyksenä Kanadan teollisuutta vastaan ja laajemminkin hyökkäyksenä maiden välisiä hyviä suhteita vastaan. Väkivalta vallalla Hondurasissa ## Ay-aktiiveihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt Hondurasissa. Useita kymmeniä ay-aktiiveja on murhattu viime vuosina. Väkivalta ja uhkailut ovat monelle ay-aktiiville arkipäivää. Erityisesti uhka kohdistuu maataloustyöntekijöitä järjestävien liittojen aktiiveihin. Huhtikuussa kuusi machete-veitsin varustautunutta miestä pahoinpiteli raa’asti STAS-liiton melonin viljelijöiden puheenjohtaja Moisés Sánchezin ja hänen veljensä. Viime syksynä murhattiin poliisin suojelemat maatyöntekijöiden järjestö MUCA:n puheenjohtaja José Angel Flores ja jäsen Silmer Dionisio George, kun he poistuivat kokouksesta. Murhat nostivat vuoden sisällä poliisin suojeluksessa olleiden murhattujen liittojen johtajien ja aktiivien luvun 15:een. Heikki Jokinen Vähintään 30 työntekijän työpaikalla on tehtävä tasa-arvosuu Hyvä suunnitelma synt Julistusmainen tasa-arvosuunnitelma tai yhdenvertaisuussuunnitelma jää tavoitteiden tasolle eikä siinä ole konkreettisia toimenpiteitä. P Tämän vuoden alusta vähintasa-arvo- tai yhdenvertaisuussuuntään 30 työntekijän työpaikalnitelmaa vaikka kahden työntekijän työpaikalla. la kuuluu yhMikä tasa-ardenvertaisuuslain mukaan olla vosuunnitelma tehtynä yhdensitten on? Entä yhdenvertaivertaisuussuunnitelma. Tasasuussuunnitelarvosuunnitelma? – Tasa-arvoman tekemiseen on ollut velvolsuunnitelma on työpaikalla tehlisuus jo pidempään, ja tasa-artävä paperi suvolain mukaan kupuolten tamyös se on tehsa-arvosta, jossa tasa-arvo- ja sosiaaliasiain sihteeri kerrotaan työtävä vähintään Saila Ruuth 30 työntekijän paikan tasa-artyöpaikalla. Lait votilanne, hakuitenkin määvaitut ongelmat sekä päätetyt toimenpiteet, joilla onrittelevät vain minimityöntekijöiden määrän, eikä mikään estä tekemästä gelmiin puututaan ja tasa-arvoa edis- “Pointti on pysähtyä miettimään, onko työpaikalla piilossa olevia syrjintäongelmia tai käytäntöjä.” tetään, Puuliiton tasa-arvo- ja sosiaaliasiain sihteeri Saila Ruuth kiteyttää. Sama ydinajatus on yhdenvertaisuussuunnitelmalla, jolla vuorostaan pyritään edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Yhdenvertaisuudella viitataan ihmisen muihin ominaisuuksiin kuin sukupuoleen: ikään, terveydentilaan, kieleen, etniseen taustaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskoon ja vakaumukseen tai vammaisuuteen. Vaikka tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen on tärkeää, itse suunnitelma ei itsessään ole tärkeä, väittää Ruuth. – Tasa-arvosuunnitelmalla itsellään ei tavoitella mitään. Paperi ei ole pointti. Pointti on pysähtyä miettimään, onko työpaikalla ongelmia – onko siellä piilossa olevia syrjintäongelmia tai käytäntöjä, jotka heikentävät tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta tai aiheuttavat syrjintää. Kun pysähdytään miettimään, silloin todel- Bonusjärjestelmä ei kohdellut kaikkia tasapuolisesti ## E s i m e r k k i t a p a u k s e s s a työpaikalle suunniteltiin palkkauksen tueksi bonusjärjestelmä, jonka tavoitteena oli palkita työntekijöitä hyvästä suorituksesta. Työpaikan kaikki työtehtävät kellotettiin, jonka perusteella niille määriteltiin muun muassa kappalehintoja. Ideana oli, että kun työntekijä pääsee ihannemäärään työssään, hänelle maksetaan bonusta. Mitä enemmän työntekijä ihannetasonsa ylittää, sitä enemmän hän palkkansa päälle bonusta tienaa. Pian kuitenkin ilmeni, että kaikki työntekijät eivät esimerkiksi ikänsä tai terveydentilansa vuoksi olisi kyenneet bonuksiin oikeuttaviin työsuorituksiin. Bonusjärjestelmä kuulosti kaikille työntekijöille tasapuoliselta mutta ei sitä todellisuudessa ollut. Olisi ollut kyse välillisestä syrjinnästä, jossa työntekijät olisivat olleet iän perusteella epätasa-arvoisessa asemassa. Jos taas työpisteen tavoitetaso olisi asetettu niin korkealle, ettei yksikään työntekijä olisi saavuttanut sitä mutta muilla työpisteilllä bonuksille olisi kyetty, kyse olisi ollut työsopimuslain rikkomisesta. Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua (Työsopimuslain 2. luku, 2. pykälä). Tällöin kyseisen työpisteen työntekijöitä ei kohdeltu tasapuolisesti suhteessa muiden työpisteiden työntekijöihin. Esimerkkitapaus ei ole todellinen mutta mahdollinen tapaus työpaikalla.

K U VAT J A K U V I T U S M I R A T E N H U N E N 7 Saanko hipaista työtoveria ohimennen takapuolesta? Voinko kertoa kahvitunnilla härskin vitsin? Onko sinun työpaikallasi tehty TASA-ARVOSUUNNITELMA tai YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA? Särmän toimitus etsii työpaikkoja, joilla jompi kumpi tai molemmat suunnitelmat on tehty. OTA YHTEYTTÄ toimitussihteeri Mira Tenhuseen, puh. (09) 6151 6390, gsm 044 338 2126 tai mira.tenhunen@puuliitto.fi. Yhteydenotto ei velvoita mihinkään. unnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma tyy työpaikan todellisuudesta la sitoudutaan ratkomaan ongelmia. Oleellista on itse prosessi, paperi on sivutuote. Julistussuunnitelmasta ei hyötyä Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajalla on vastuu, että suunnitelmat tulevat tehdyksi. Suunnitelma on tehtävä yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Käytännössä työntekijöitä edustaa luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. Hyvien suunnitelmien tekeminen ei ole aivan vaivatonta, sillä kompastuskohtia on useita. – Ensinnäkin on vaikeaa havaita ongelmia käytännöissä ja tavoissa, joihin on juurruttu. On vaikeaa myöntää, että omat toimintatavat, joihin on vuosien aikana tottunut, eivät ehkä olekaan hyviä tapoja. Tavat kumpuavat meidän arvoistamme ja asenteistamme; ne ovat aika piintyneitä, ja niihin on vaikea puuttua. Puuttuminen voi olla myös hidas prosessi. Prosessi voi olla esimerkiksi koulutusta, joka voi kestää useamman vuoden. Syrjinnän tunnistaminen ylipäätään voi olla vaikeaa, varsinkin välillinen syrjintä: periaatteessa jokin juttu on sama kaikille, mutta lopputuloksena kaikki eivät olekaan samalla viivalla, Ruuth listaa. – Toisekseen, vaikka ongelmia huomattaisiin ja tunnistettaisiin, niihin voi olla todella vaikeaa löytää ratkaisuja. Vaatii esimerkiksi rahaa saada jokin työntekijäryhmä palkkakuopasta pois ja maksaa reilua palkkaa kaikille. – Mutta suurin ongelma on, että tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma jäävät yleistämiseksi, julistuksiksi, jolloin ne eivät ole konkreettisia toimenpiteitä vaan ta- FA K TA Tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma ## Syrjintä voi kohdistua työntekijän sukupuoleen, ikään, etniseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Syrjintä voi olla myös moniperusteista. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on syytä huomioida kaikki edellä mainitut syrjintäperusteet. ## Kaikki työpaikoilla esiintyvät epäoikeudenmukaiset käytännöt eivät kuitenkaan ole tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää, vaan useaissa tilanteissa työntekijöitä ei kohdella tasapuolisesti, ja silloin on rikottu työsopimuslakia, ei tasaarvolakia tai yhdenvertaisuuslakia. ## Tasa-arvosuunnitelmalla ennaltaehkäistään sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää ja puututaan siihen työpaikalla. ## Yhdenvertaisuussuunnitelmalla ennaltaehkäistään etniseen alkuperään, kieleen, uskoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ja puututaan siihen työpaikalla. ## Molemmat suunnitelmat kehittävät tasa-arvoista ja yhdenvertaista työyhteisöä. ## Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat voidaan laatia joko yhdessä tai erikseen. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla myös osa tasa-arvosuunnitelmaa. ## Tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma kannattaa tehdä myös työpaikoilla, joilla velvollisuutta niiden laatimiseen ei ole, sillä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu tukee hyvää hallintoa sekä henkilöstön hyvinvointia ja kehittämistä, mikä taas kohentaa yrityksen tuottavuutta. ## Tasa-arvo.fi- ja Yhdenvertaisuus.fi-verkkosivuilta löytää lisätietoa tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta ja niiden tavoitteista. Lisätietoa antaa myös liiton tasa-arvo- ja sosiaaliasian sihteeri Saila Ruuth, puh. (09) 6151 6206, gsm 050 467 0089 tai saila.ruuth@puuliitto.fi. Lähde: tasa-arvo.fi, yhdenvertaisuus.fi. voitteita. Ja kun konkreettisia toimenpiteitä ei määritellä, ei ole myöskään vastuuhenkilöitä, ja silloin kukaan ei tee mitään. Silloin tasa-arvosuunnitelmalla ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla ei ole paljoa merkitystä. Konkretian ei kuitenkaan tarvitse olla mullistavan suurta. – Konkreettiset asiat voivat olla yl- lättävän pieniä asioita: esimerkiksi esimies sanoo, ettei työpaikalla hyväksytä syrjintää ja että siihen puututaan. Se, että sanotaan ääneen, on jo teko, ja jo se ehkäisee syrjintää. Konkretiaa omasta kulttuurista Tasa-arvo- ja sosiaaliasiain sihteeri Ruuth määrittelee hyvän tasa-arvo- suunnitelman ja hyvän yhdenvertaisuussuunnitelman kriteereiksi, että ne ovat syntyneet työpaikan omasta kulttuurista. – Hyvä tasa-arvosuunnitelma ja hyvä yhdenvertaisuussuunnitelma kumpuavat työpaikan omasta todellisuudesta, siinä on konkreettisia toimenpiteitä ja sillä on aikataulu ja vastuutoteuttajat. – Esimerkiksi isoissa konserneissa tapahtuu kuuleman mukaan sitä, että talon pääkonttorilta lähetetään konsernin kaikkiin työpisteisiin samat suunnitelmat. Sellaiset suunnitelmat eivät kuitenkaan voi olla kovin hyviä, koska ne eivät ole nousseet kunkin työpisteen omasta kulttuurista, tilanteesta ja todellisuudesta. Konkretian lihaa suunnitelman ympärille saa lähestymällä ruohonjuuritasoa, työntekijöitä. – Tasa-arvosuunnitelman tai yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisen apuna voidaan käyttää esimerkiksi henkilöstökyselyä, Ruuth vinkkaa. Mira Tenhunen Tämä on juttusarja, jossa käsitellään tasaarvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman sisältöä ja tavoitteita ja niiden tekemistä työpaikoilla. Suunnitelmien tekemistä valvotaan ## Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemistä tai tekemättä jättämistä seurataan. Tasa-arvosuunnitelmissa ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on paljon samanlaisia tavoitteita, mutta erot tulevat esiin niiden noudattamisen valvonnassa. Tasaarvolain noudattamista ja sitä myötä tasa-arvosuunnitelman tekemistä ja noudattamista valvoo pelkästään tasa-arvovaltuutettu, kun taas yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikoilla valvovat aluehallintovirastojen eli avin työsuojelutarkastajat, joiden tekemiin työpaikkatarkastuksiin yhdenvertaisuuden toteutumisen seuraaminen kuuluu. Tasa-arvo- ja sosiaaliasiain sihteeri Saila Ruuth suosittelee työntekijöitä ottamaan syrjintä-, häirintä- ja ahdisteluepäilyissä avin työsuojelutarkastajiin yhteyttä ennen työpaikalla tehtävää työpaikkatarkastusta. – Jos luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu tietää, että avin tarkastaja on tulossa tekemään tarkastusta ja työpaikalla on esimerkiksi syrjintäongelmia, kannattaa ilmoittaa tapauksesta etukäteen tarkastajalle. Silloin tarkastaja osaa varautua siihen tarkastusta tehdessään.

8 45 puuliittolaista valittiin Puuliittolaiset nousivat valtuustoon 38 kunnassa. P Tärkeää tietoa jatkohakemusten lähettämisestä Täytä jatkohakemus aina sunnuntaihin saakka, kun haet päivärahaa neljän viikon jaksoissa. Huomioi, että eAsioinnin kautta sunnuntaihin päättyvän hakemuksen voi lähettää vasta maanantaina. Maanantaiaamuna lähetetty hakemus on maksussa samana maksupäivänä kuin sunnuntaina lähetetty hakemus. Päivärahahakemuksesi käsittely saattaa viivästyä, mikäli toimitat hakemuksen jo sunnuntaina, ja se on täytetty vain lauantaihin asti. Työttömyyskassa voi tällöin palauttaa hakemuksesi uudelleen täytettäväksi. Vajaalta viikolta täytetyt hakemukset tulevat työttömyyskassalla aina käsin käsiteltäviksi, mikä hidastuttaa kaikkien hakemusten käsittelyä. Täysiltä viikoilta täytetyt kokonaan työttömän jatkohakemukset saadaan sen sijaan maksettua nopeasti automaattimaksatuksen avulla. Opiskelijajäsen, käytkö töissä? Liity varsinaiseksi jäseneksi, jotta voit kerryttää työssäoloehtoa! Jos olet liittynyt Puuliiton opiskelijajäseneksi ja käyt töissä (vaikkapa kesällä), kannattaa sinun liittyä varsinaiseksi jäseneksi, jolloin maksat jäsenmaksua. Silloin kerrytät itsellesi työttömyysturvaan oikeuttavaa työssäoloehtoa jo opiskeluiden aikana. Työssäoloehto täyttyy, kun olet varsinaisena jäsenyysaikana ollut töissä yhteensä 26 viikkoa 28 kuukauden sisällä. Mikäli työsi loppuu ja jatkat edelleen opiskelua, saat opiskelujen ajaksi jäsenmaksuvapauden ottamalla yhteyttä jäsenrekisteriin. Maksat jäsenmaksua siis vain työssä ollessasi. Opiskeluaika pidentää myös työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Tarkempaa tietoa jäsenyydestä sekä liittymislomakkeen löydät Puukassan verkkosivuilta kohdasta www.puuliitto.fi/puukassa/ jasenyys/jaseneksi_puukassaan. Voit myös ottaa yhteyttä jäsenrekisteriin (puh. (09) 615 16 445 tai sähköpostilla, JR@puuliitto.fi) tai työpaikkasi luottamusmieheen. Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Työttömyyskassan kanssa voit asioida myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Hakemuksia työttömyyskassalle on mahdollista lähettää sähköisesti suojatun yhteyden kautta kassan verkkosivuilla olevaa eAsiointi-palvelua käyttäen. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin eAsiointipalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin eAsiointi-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet eAsiointi-palvelun käyttämiseen. Alla on listattuna osa eAsiointi-palvelun palveluista: •• •• •• •• •• •• yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta maksuilmoitukset ja päätökset päivärahan laskurien kertymät liitteiden lähetys. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään ansiopäivärahahakemukset eAsiointi-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat ovat tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Valtuutetuiksi valitut Itäinen toiminta-alue •• Askola, Aaltonen Tero, teollisuustyöntekijä, vasemmistoliitto •• Heinola, Huvinen Kimmo, tehdastyöntekijä, SDP •• Humppila, Ahola Kari, erikoispuuseppä, tekninen myyjä, keskusta •• Ilomantsi, Tykkyläinen Tapio, jalostustyöntekijä, SDP •• Joensuu, Hirvonen JukkaPekka, työkoneenkuljettaja, SDP •• Joensuu, Räty Heino, eläkeläinen, SDP •• Juuka, Kirjavainen Onni, metsuri (eläkkeellä), SDP •• Juva, Häkkinen Markku, lasikehystentekijä, SDP •• Kitee, Lahtela Esa, sekatyömies (eläkkeellä), SDP •• Mikkeli, Tullinen Hannu, parket- nainen mies PUULIITTOLAISTEN VALTUUTETTUJEN SUKUPUOLI SDP Läntinen toiminta-alue •• Evijärvi, Vertanen Lasse, metsuri, luottamusmies, SDP •• Hankasalmi, Häkkinen Pekka, sahatyöntekijä, SDP •• Harjavalta, Rauta Markku, kunnallisneuvos, ay-toimitsija (eläkkeellä), SDP •• Hämeenkyrö, Vesikko Miska, vanerityöntekijä, vasemmistoliitto •• Jyväskylä, Kemiläinen Jarno, vanerityöntekijä, pääluottamusmies, SDP •• Karstula, Manni Juha, sähköasentaja, SDP •• Koski Tl, Hahko Virpi, prosessinhoitaja, SDP •• Loimaa, Tamminen Timo, sahajätkä, SDP •• Mänttä-Vilppula, Lehtinen Arto, konepuuseppä, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, SDP •• Pietarsaari, Piippolainen Vuokko, tukinlajittelija, vasemmistoliitto •• Pori, Välimäki Erno, aluetoimitsija, vasemmistoliitto vasemmistoliitto keskusta Vieremä 2000 ry. PUULIITTOLAISTEN VALTUUTETTUJEN PUOLUEKANTA •• Pöytyä, Rajala Matti, veneenrakentaja, varaluottamusmies, vasemmistoliitto •• Teuva, Kiviluoma JuhaMatti, puutarhatyöntekijä, vasemmistoliitto Puuliitto näkyy lukuisissa kesän Tsekkaa, mikä tapahtuma on lähinnä sinua! P Puuliitto jalkautuu tulevana kesänä ja alkusyksystä lukuisiin tapahtumiin eri puolilla Suomea. Turnee alkaa Etelä-Pohjanmaalta, Seinäjoelta, Farmarimaatalousnäyttelystä 14.–17. kesäkuuta. Näyttely esittelee monipuolisesti maataloutta ja maaseutua, ja siellä kohtaavat niin maatalouden ammattilaiset, harrastajat kuin kuluttajatkin. Seuraavaksi on vuorossa SuomiAreena Satakunnassa, Porissa 10.–14. heinäkuuta. SuomiAreena on kaikille avoin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, jonka MTV ja Porin kaupunki järjestävät samaan aikaan Pori Jazz -festivaalien kanssa. Puuliitto on SuomiAreenan tapahtumatorilla mukana muiden fuusioliittojen, Metalliliiton ja TEAMin kanssa yhteisellä teltalla. Liitot järjestävät SuomiAreenan tapahtumatorilla yhdessä Ammattiliitto Pron kanssa keskustelutilaisuuden aiheesta Teollisuuden comeback – Tervanpoltosta teknologian huipulle. Tule mukaan torstaina 13. heinäkuuta kello 13.30 aivan Porin keskus- taan, torille, keskustelemaan ja kuuntelemaan! Heinäkuun lopulla, 27.–30. heinäkuuta liitto on mukana Työväen Musiikkitapahtumassa, joka järjestetään Pirkanmaalla, Valkeakoskella UPM:n Te r v a s a a ren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaalla. Fuusioliitoilla on yhteinen teltta musiikkitapahtuman tapahtumatorilla 28.–29. heinäkuuta. Työväen Musiikkitapahtumassa on tänäkin vuonna komea kattaus kotimaisia artisteja, muun muassa Pete Parkkonen, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Anna Puu, M.A. Numminen & Pedro Hietanen, Edu Kettunen & Hoedown, Jarkko Martikainen ja Luotetut Miehet, Paleface, Pauli Hanhiniemen Retkue, Lauri Tähkä, Eva & Manu, Chisu, Sanni, Mariska, Heikki Silvennoisen, Dave Lindholmin K U VAT M I R A T E N H U N E N TYÖTTÖMYYSKASSA Kuntavaaleissa oli ehdolla 131 puuliittolaista 82 kunnassa. Heistä 45 valittiin valtuutetuiksi ja 32 varavaltuutetuiksi. Useampi kuin yksi puuliittolainen valittiin Nurmeksessa, Savonlinnassa, Joensuussa, Pyhännällä ja Äänekoskella. Naisia valtuutetuista on viisi ja varavaltuutetuista neljä. Sosialidemokraattien listalla läpimenneistä oli 30 henkilöä. Vasemmistoliiton listalta valittiin 13 henkilöä. Lisäksi valituissa oli yksi keskustan ja yksi Vieremä 200 ry:n ehdokas. Lähes joka toinen valittu työskentelee mekaanisen metsäteollisuuden alalla. Luottamusmiehiä valituista on seitsemän. Eläkeläisiä joukossa on kahdeksan. Läpi menneiden keski-ikä on 49 vuotta. timallienvalmistaja, SDP •• Nurmes, Meriläinen Juha, metsäkoneenkuljettaja, SDP •• Nurmes, Pikkarainen Jorma, metsuri (eläkkeellä), SDP •• Nurmes, Smura Antti, sahatyöntekijä, pääluottamusmies, SDP •• Polvijärvi, Mustonen Tiina, puuseppä, SDP •• Rantasalmi, Wessman Mauri, kirvesmies, SDP •• Savonlinna, Laukkanen Karoliina, pakkaaja, SDP •• Savonlinna, Stenberg Eija, saumaaja, SDP •• Savonlinna, Valkonen Esa, asettaja (eläkkeellä), vasemmistoliitto •• Tohmajärvi, Ehrukainen Reima, metsuri, SDP (sit.) •• Varkaus, Jumppainen Pauli, sahatyömies (eläkkeellä), SDP •• Vieremä, Haataja Markku, metsuri, Vieremä 2000 ry

9 INFOGRAFIIKKA TERHI NOKELA & MIRA TENHUNEN n valtuustoihin mekaaninen metsäteollisuus •• Haapajärvi, Paananen Teijo, sähköasentaja, SDP •• Kolari, Kontinen Reijo, metsuri, vasemmistoliitto •• Kärsämäki, Pernu Harri, elementinvalmistaja, pääluottamusmies, SDP •• Pudasjärvi, Tihinen Antti, höyläämötyöntekijä, vasemmistoliitto •• Pyhäjoki, Nousiainen Matti, elementtityöntekijä, vasemmistoliitto •• Pyhäntä, Matikainen Jarno, varastotyöntekijä, SDP •• Pyhäntä, Pellikka Sami, pääluottamusmies, SDP •• Rovaniemi, Nätynki Aatos, levyseppähitsari (eläkkeellä), vasemmistoliitto •• Siikalatva, Alasalmi Asko, trukinkuljettaja, SDP Varavaltuutetuiksi valitut ei sopimusalaa Itäinen toiminta-alue puusepänteollisuus metsäala metsäkoneala puutarha-ala viher- ja ympäristörakentamisala bioteollisuus veneenrakennusteollisuus harja- ja sivellinala oppilasjäsen muut alat PUULIITTOLAISTEN VALTUUTETTUJEN SOPIMUSALA •• Äänekoski, Kautto Juho, puutarhuri, metsäkonealan opiskelija, vasemmistoliitto Pohjoinen toiminta-alue •• Äänekoski, Turunen Tiia, markkinointimerkonomi, parturikampaaja, vasemmistoliitto •• Forssa, Rekunen Hannu, eläkkeellä, SDP •• Hollola, Rantanen Jaana, ravitsemistyöntekijä, vasemmistoliitto •• Keitele, Turpeinen Ensio, metsäkoneenkuljettaja, SDP •• Kitee, Hukka Jarmo, kalustetyöntekijä, SDP •• Kitee, Jumppanen Alpo, huoltoasentaja, SDP •• Kitee, Pykäläinen Toivo, eläkeläinen, SDP •• Kitee, Torni Raimo, asentaja (eläkkeellä), SDP •• Kärkölä, Veck Jarkko, trukinkuljettaja, SDP •• Mikkeli, Vainio Hanne, vanerityöntekijä, SDP •• Mäntyharju, Rimpeläinen Kari, vanerityöntekijä, varapääluottamusmies, SDP •• Nurmes, Juutinen Hannu, metsuri (eläkkeellä), SDP •• Parikkala, Kosonen Kare, prosessityöntekijä, SDP (sit.) •• Pielavesi, Pennanen Timo, tuotantotyöntekijä, vasemmistoliitto •• Savonlinna, Laukkanen Kari, kunnossapitoasentaja, SDP •• Savonlinna, Loikkanen Marjut, laadunvalvoja, SDP •• Varkaus, Markkanen Isto, lvloperaattori, pääluottamusmies, vasemmistoliitto •• Vesanto, Sauhke Pentti, konepuuseppä (eläkkeellä), SDP Läntinen toiminta-alue •• Hankasalmi, Häkkinen Kari, vanerityöntekijä, vasemmistoliitto •• Hankasalmi, Kuokka Pasi, vasemmistoliitto •• Harjavalta, Ryhänen Vesa, koneasentaja, työsuojeluvaltuutettu, SDP •• Juupajoki, Lepola Risto, metsäkoneenkuljettaja, SDP •• Jyväskylä, Pöppönen Matti, puuseppämestari, vasemmistoliitto •• Kokemäki, Lähteenmäki Tuukka, sahuri, vasemmistoliitto •• Kuortane, Saarimäki Jorma, ikkunatyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu, SDP •• Muurame, Väänänen Matti, työsuojeluvaltuutettu, SDP •• Närpiö, Kaars Mats-Johan, varastotyöntekijä, pääluottamusmies, SDP •• Veteli, Koivumäki Pekka, turkiseläinhoitaja, perussuomalaiset •• Ähtäri, Kivinummi Kari, metsuri, SDP •• Äänekoski, Hokkanen Marko, vanerityöntekijä, SDP Pohjoinen toiminta-alue •• Kuhmo, Pikkarainen Ensio, trukinkuljettaja, SDP •• Oulainen, Vähäkuopus Hanne, insinööriopiskelija, sahatyöntekijä, vasemmistoliitto •• Siikalatva, Ranto Miika, elementtityöntekijä, SDP n tapahtumissa sekä Eero Raittisen ja Jukka Gustavsonin tähdittämä SFBlues, Milla Rumi, Kotiteollisuus ja Atomirotta. Puuliittolaiset saavat j ä s e n k o rtillaan sekä tapahtumarannekkeen että päiväkohtaiset liput puoleen hintaan jäsenkorttiaan näyttämällä. Elokuun alussa, 4.–6. elokuuta, liitto jalkautuu Kuninkuusraveihin, jotka ravataan tänä vuonna osana Suomi 100 -juhlavuotta Suomen pääradalla eli Vermon raviradalla Uudellamaalla Espoossa. Samalla juhlistetaan ainoaa suomalaista hevosrotua, 110-vuotiasta suomenhevosta. Elokuun puolivälissä, 17.– 19. elokuuta, Kanta-Hämeessä Hattulan Lepaalla järjetetään perinteinen Lepaa 2017 -näyttely, tänä vuonna jo 53. kertaa. Puutarhamessut kokoavat yhteen paitsi puutarha-, viher- ja ympäristörakentamisalan am- mattilaisia myös alojen opiskelijoita. Syyskuun alussa, 1.–2. syyskuuta, liitto on mukana Silva Metsänäyttelyssä Pohjois-Karjalassa Joensuun Laulurinteellä. Liiton voi myös bongata puuteknologiaan, puuntyöstöön ja bioenergiaan keskittyviltä Puumessuilta, jotka järjestetään 6.–8. syyskuuta Keski-Suomessa, Jyväskylän Paviljongissa. Tule, kysy, järjestäydy Messuille ja tapahtumiin osallistumisen tavoitteena on paitsi näkyä ihmisten keskuudessa ja lisätä liiton tunnettavuutta mutta ennen kaikkea toimia yhtenä jäsenhankinnan väylänä. Tapahtumat ovat matalan kynnyksen paikkoja liittyä liiton jäseneksi eli järjestäytyä oman alan ammattiliittoon. Samalla saa vastauksia mahdollisiin mieltä askarruttaviin työpaikkaan tai työehtoihin liittyviin kysymyksiin. Tule poikkeamaan liiton pisteellä, kun kun liikut kesän riennoissa! Samalla voit osallistua kilpailuihin ja voittaa kivoja palkintoja. Nähdään tulevissa tapahtumissa! Mira Tenhunen Työaikalain uudistaminen käynnissä P Työaikalain uudistamista pohditaan parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä. SAK edellyttää hallitukselta arvioita työaikalain uudistamisen vaikutuksesta perheen ja työelämän yhteensovittamiselle. Keskusjärjestön mukaan työryhmässä on löydettävä aikaan ja paikkaan sidottuun työhön keinoja, joiden avulla työntekijät voivat nykyistä joustavammin käydä töissä. Perheiden arkea tukevat työaikajoustot, kuten liukuva työaika, työaikapankit ja työntekijöiden lomatoiveiden huomioiminen. Esimerkiksi työaikapankkien käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä. SAK haluaa, että työryhmässä kiinnitetään huomiota myös pätkätyöläisten ongelmiin. Työn tarjoamisesta pitää tehdä nykyistä ennakoivampaa ja odottelusta on maksettava työntekijälle korvaus. Työryhmän määräaika on kesäkuun lopussa. SAK:laisista palkansaajista lähes puolella on kuormittavat työajat. He tekevät vuorotyötä, yötyötä, jaksotyötä tai niiden yhdistelmiä. Tämä käy ilmi viime vuonna julkaistusta SAK:n työolobarometrista. Vain 42 prosentilla vastanneista on joustava työaika tai käytössä työaikapankki. Heidän osuutensa on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta reilusti yli puolella työaika ei jousta lainkaan. Työ o l o b a r o m e t r i n m u kaan 30 prosenttia palkansaajista on tyytymättömiä m a h d o l l i s u u k s i i n s a va i kuttaa omiin työaikoihin ja työvuoroihin. Yötyötä tekevistä kolmasosa katsoo työn kuormittavan terveyttä, perhe-elämää, sosiaalista elämää tai vapaa-aikaa. Jaksotyötä tekevistä kaksi kolmasosaa on tätä mieltä. Puun käyttö vahvassa kasvussa P Metsäteollisuus käytti vuonna 2016 raakapuuta kaikkiaan 67,4 miljoonaa kuutiometriä. Tämä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja seitsemän prosenttia enemmän kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin.   – Kotimaisen raakapuun käyttö kasvoi edellisvuodesta viisi prosenttia 58,9 miljoonaan kuutiometriin. Määrä oli kaikkien aikojen toiseksi suurin sitten vuoden 2007, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta. Tuontiraakapuuta metsäteollisuus kulutti saman verran kuin vuotta aiemmin, yhteensä 8,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun käyttö lisääntyi edellisvuodesta sekä puutuoteettä massateollisuudessa. Toimialoista eniten raakapuu- ta käytti selluteollisuus, 31,7 miljoonaa kuutiometriä. Kasvua edelliseen vuoteen oli viisi prosenttia. Selluteollisuuden käyttämän kotimaisen raakapuun määrä, 24,5 miljoonaa kuutiometriä, oli suurin tähän mennessä tilastoitu. Sahateollisuus käytti raakapuuta 25,4 miljoonaa kuutiometriä. Sahateollisuuden lisäys oli kuusi prosenttia. Puutavaralajeista eniten käytettiin mäntykuitupuuta ja toiseksi eniten kuusitukkeja. Metsäteollisuuden sivutuotepuuta, lähinnä sahahaketta ja purua, käytettiin 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Viidennes raakapuusta jalostettiin Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Seuraavaksi eniten raakapuuta käytettiin Kymenlaaksossa ja kolmanneksi eniten Lapissa.

10 Puurakentaminen luo työtä Oulaisiin Työntekijät järjestäytyvät Puuli Suomen nopeimmin kasvava rakennusalan yritys Lehto Group palkkaa väkeä keskimäärin viiden henkilön viikkovauhtia. Työntekijöistä valtaosa sijoittuu Oulaisiin Takuuelementin tehtaille. Järjestäytyminen Puuliittoon ottaa työpaikalla ensi askelia. Teksti ja kuvat Jari Isokorpi P Pohjoispohjalainen Oulainen on puurakentamisen ansiosta yksi Suomen nopeimmin teollistuvia paikkakuntia. Takuuelementin puumoduulituotanto alkoi työpaikan uudessa tehdashallissa viime vuoden syyskuussa. Nyt käytössä on jo kaksi hallia ja kolmatta viritetään tuotantoon parhaillaan. Töissä on 130 työntekijää, ja kevään kuluessa Lehto Group ilmoittaa palkkaavansa sata henkilöä lisää, pääasiassa toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Heistä 60 prosenttia sijoittuu tytäryhtiö Takuuelementin Oulaisten tehtaille. Tuotannon alkaessa uudessa hallissa kolme ensimmäisinä Puuliittoon liittynyttä työntekijää järjesti viime marraskuussa pääluottamusmiesvaalin. Vaalin aikaan jäseninä olivat Wuokko Kärki-Herrala, Tomi Hukura ja Atle Skjerve. Särmän vieraillessa huhtikuussa jäseniä oli jo viitisentoista. Pääluottamusmieheksi valittu Kärki-Herrala pitää järjestäytymiseen kannustamista yhtenä tärkeistä tehtävänä. –Kun meillä on melko uusi työpaikka, niin tärkeä osa luottamusmiehen tehtävää on myös tietää, mitä henkilöstölle kuuluu ja huolehtia, että kehitettävät asiat menevät eteenpäin . Palkkausta kehittämällä kilpailukykyä Kärki-Herralalla on Takuuelementissä työntekijöiden edustajana runsaasti haastetta, sillä työpaikan organisaatio ja kulttuuri on nuori, ja se kehittyy koko ajan. Työn alla on muun muassa nykyistä paremmin palveleva palkkausjärjestelmä. – On pantu halli pystyyn, otettu porukka sisään ja sanottu, että ruvetkaa tekemään. Palkkausjärjestelmän kehittäminen meidän työpaikkaa vastaavaksi antaisi esimiehille samat ja reilut lähtökohdat määritellä työntekijän palkka sekä motivoisi työntekijöitä kehittämään työskentelyä entisestään. Tehtaalle ollaan luomassa vaativuusluokkiin perustuvaa palkkausta. – Eräs tavoite on, että saisimme tuotantolisät tehtaalle. Olen sitä ajanut palavereissa ja puhunut tehtaanjohtajalle, että pitäisi peruspalkat saada pikkuisen hinattua ylöspäin. Kun saisimme tiimejä motivoivat tuotantolisät päälle, niin meillä olisi ihan kilpailukykyinen työpaikka. Kärki-Herrala sanoo työpaikan johdon tiedostavan sen, että alueella on paljon muita alan työpaikkoja, joilla on kova työvoiman tarve. – Jossakin vaiheessa voi olla kilpailua työntekijöistä.Siinä kilpailussa palkoilla on merkitystä. Tuotantoa kohta kolmella tehtaalla Oulaisten taloelementtituotannon juuret ovat Valkia-nimisessä rakennusliikkeessä, jonka 20 työntekijää ja tehdashalli siirtyi vuonna 2015 silloisen Päätoimijan, nykyisen Lehto Groupin omistukseen. Kasvu on ollut räjähdysmäistä. Työntekijämäärä on kuusinkertaistu- nut ja kevään kuluessa se yhdeksänkertaistuu. Tuotantoa tehdään nykyisin kahdessa, mutta kohta kolmessa tehdashallissa. Tilaelementtilinjalla valmistetaan moduuleja, joista tehdään kaksikerroksisia luhtitaloja. Mokkulapuolella tehdään kerrostalomoduuleja. Yksiö syntyy yhdestä moduulista. Kaksio muodostetaan kahdesta ja kolmio kahdesta monihuoneisesta moduulista, jotka asennetaan rakennukseen paikan päällä. Lisäksi tehtaalla valmistetaan seinäelementtejä. – Tilaelementtilinja toimii yhdessä vuorossa, kerrostalopuoli ja esivalmistelu kahdessa ja seinäelementtituotanto siirtyi toukokuussa kolmeen vuoroon. Tuotantoa tehostetaan kaikilla osa-alueilla, Kärki-Herrala kertoo. Lisää tekijöitä tarvitaan vuoroihin Lehto Groupin saatua rakennusprojektin Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalta, otettiin Valkian vanha tehdashalli uudelleen käyttöön. Siellä on linja, jossa työmaalle tehdään asuntoja ja kalusteita 800 moduulin verran. Oulaisten keskustasta vuokrattuun halliin valmistuu pian tuotantotilat hoivatilojen moduuleille ja omalle kalustetuotannolle. – Sinne tarvitaan heti alussa 20–30 työntekijää. Runsas uuden työvoiman tarve on myös nykyisessä tuotannossa. – Kun vuorotyö lisääntyy, pitää rekrytoida lisää henkilöitä. Yhteistyö sujuu Kärki-Herrala istuu vasta valmistuneessa luottamusmiehen toimistossa, jonka seinät ovat vielä vitivalkoiset, vailla kalentereita ja muuta koristetta. – Tehtaanjohto suhtautuu positiivisesti luottamusmiestyöhön. Valinnan jälkeen alettiin heti rakentaa toimistoa. Kärki-Herrala käyttää luottamusmiestyöhön kymmenen tuntia viikossa. Työtäkin on paljon. – Meillä on monenlaisia työryhmäjuttuja. On tehty henkilöstösuunnitelmaa ja koulutussuunnitelmaa. Työntekijäpuolen näkemyksien perusteella niihin on tehty lisäyksiä. Yksi vakavampi tapaturmakin oli. Siitä herättiin, että työsuojelu pitää panna oikeasti kuntoon. Järjestäytymisessä on yhä haasteita, joista osa perustuu työpaikan historiaan. – Osa kuuluu Rakennusliittoon, koska on ollut rakennusalalla ennen. Olen maininnut, että turhaan maksatte kannatusmaksua toiseen liittoon, koska sopimus on puusepänalalla. Jonkin verran on metalliliittolaisia. Heille olen sanonut, ettei kannata vaihtaakaan, koska luultavasti olemme kohta samassa liitossa. Moni nuori työntekijä vasta etsii ammatillista identiteettiään. – Olen käynyt ihmisten kanssa juttelemassa liiton asioista. – Jos palaute on negatiivinen, pidän parin viikon tauon ja menen uudelleen. Pääluottamusmieksi valittu Wuokko Kärki-Herrala oli käynnistämässä Puuliiton toimintaa Takuuelementissä. Kohta myös tiimin vetäjä Jukka-Pekka Mäkelä (vasemmalla) liittyi joukkoon mukaan. Listoittaja Koffi Della Aguilar tietää, että turvallisuus työssä on tärkeä asia. Hän oli yksi ensimmäisistä Puuliiton jäsenistä työpaikalla.

11 iittoon Norjassa maksetaan puusepänteollisuudessa työntekijälle lähes puolta enemmän, mutta käteen jää suurin piirtein sama summa, kertoo varaluottamusmies Atle Skjerve. Laaturakenteessa kuunnellaan tekijää – Jos tekee parannusehdotuksen ja asia on oikea, niin kyllä se palkitaan täällä. P Näin sanoo Mikko Ohinmaa, joka villoittaa ja laatoittaa moduulin lattiaa Takuuelementillä. Valmistumassa on kaksio. Puuliittoon liittynyt Vihannista kotoisin oleva Ohinmaa oli metsäalan asiantuntija, kunnes iski työttömyys. – Sitten pääsin tänne. Koulutus alkoi viime vuonna heinäkuun alussa ja palkallisena olen ollut lokakuun lopulta lähtien. Ohinmaan työ on fyysistä. – Kyllä tässä hiki meinaa välillä tulla. Mutta ei tämä paha hommaa ole ulkona räntäsateessa rakentamiseen verrattuna. mat verot. Suomessa on halvemmat hinnat ja halvempi vero. Käteen jää sama raha, joten ei mitään ongelmaa. Skjärve liittyi Puuliittoon kolmen ensimmäisen joukossa. – Tuntui, että pitää liittyä. Liittoon kannattaa kuulua. Jos tulee vaikeuksia, saa liitolta apua. Security tuttu sana Esivalmistaja ja moduuleja kalustava Tommi Ukura oli yksi heistä, jotka olivat käynnistämässä liiton toimintaa työpaikalla. – Nuoremmat työntekijät ymmärsivät, että kun liittyy liittoon, jonkinlainen tulevaisuus on turvattu, jos tapahtuu jotain. Luottamusmiesvaalin lisäksi työntekijät olivat panemassa työsuojelutoimintaa alulle. Työ kannattaa tehdä helpoksi – Turvallisuus on kaikkein tärkein. Sen jälkeen katsotaan muuta, sanoo Jukka-Pekka Mäkelä johtaa sisusUkura. tustiimiä, johon kuuluu kymmenkunKaksi vuotta perheineen Suomessa ta henkilöä. asunut Koffi Della Aguiar oli ensimHänen mukaansa Takuuelementin kehittämisessä työntekijöitä kuunmäisiä Puuliittoon liittyneitä. Lähellä Ghanaa Länsi-Afrikassa syntyneenä nellaan. hän sanoi mai– Moni homma on lähtenyt työnniosti ymmärtätekijöiden ehdovänsä sanan setuksesta. Kaikki curity merkitykpyrkivät omalla sen. tahollaan miet– On erittäin tärkeää kuulua timään ja paranliittoon. Jos jotamaan työtehokkuutta. tain tapahtuu siMäkelän mienulle, liitto on talestä on tärkekanasi. He pysää, että eri työtyvät neuvovaiheita helpomaan, mitä pitää esivalmistaja Tomi Hukura tehdä. tetaan. – On mielenkiintoista avoiKulttuurituottajasta sisustajaksi min mielin koko ajan kehittää työtä ja etsiä ratkaisuja. Sisustajana Takuuelementillä työsMäkelä liittyi Puuliittoon ensimkentelevän Wuokko Kärki-Hermäisten joukossa. ralan polku talotehtaan pääluotta– Aikaisemmin en kuulunut mimusmieheksi oli varsin monivaiheihinkään liittoon. Ajattelin, että tulipa nen. hyvä tilaisuus liittyä ja maksukin vai– Valmistuin kulttuurituottajakkutti kohtuulliselta. On sitten olemassi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa joku tuki ja turva. sa vuonna 2012. Kun olin työttömänä jonkin aikaa, opiskelin työkkäEi muuta eroa kuin palkka rin kurssilla Teuvalla sisustuspuolVaraluottamusmies Atle Skjerve ta. Siellä kiinnostuin, että olisi kivemon norjalaissyntyinen, mutta asunut pi tehdä käsillä jotain kuin istua toiSuomessa 12 vuotta. Hän on tehnyt mistossa. rakennustöitä molemmissa maissa Välillä Kärki-Herrala kiersi rakenja saanut niihin myös koulutusta. Tanusinsinöörimiehensä kanssa pari vuotta ulkomaita. kuuelementillä Sjärve valmistaa sei– Kun sieltä tulimme, huomasin, että näelementtejä. Oulaisissa on tällaista työtä tarjolla. – Suomessa olen hyvin viihtynyt. Hain ja pääsin vuokrafirman kautKäyn kerran vuodessa Norjassa.Tunnen jo vähän itseni suomalaiseksi, Skta kesäksi. Sitten tarjottiin vakituisjärve kertoo. ta paikkaa. Suomen ja Norjan työelämällä ei Kärki-Herrala opiskelee työn oheshänen mukaansa ole muuta eroa kuin sa ja valmistuu sisustussuunnittelipalkka. jaksi jouluksi. Hän tekee miehensä – Norjassa palkka vastaavista töistä kanssa rivitalokolmion remonttia Ylion 20 euroa tunnissa, täällä 12. Norja vieskassa vapaa-aikana. Rakentamion kalliimpi maa ja siellä on kalliimnen on hänelle sekä työ että harrastus. “Nuoremmat työntekijät ymmärsivät, että kun liittyy liittoon, jonkinlainen tulevaisuus on turvattu, jos tapahtuu jotain.”

12 Vuoden hauskin risteily seilataan elokuussa JÄSENILLE Kesäseilinkit 2017 -risteilyllä vii P Tule Imatralle KIILA-kuntoutukseen! ## Hae KIILA-kuntoutukseen 31.5.2017 mennessä! Kuntoutusryhmään valitaan 8 henkilöä. ## KIILA-kuntoutus voi olla sinua varten, jos •• olet alle 67-vuotias •• olet vakituisessa tai toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa •• sinulla on sairaus tai vamma, joka olennaisesti on heikentänyt tai saattaa lähivuosina heikentää työkykyäsi. ## Kuntoutus kestää 1–1,5 vuotta.Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö kuntoutuksen ajan on välttämätön. Alustavat kuntoutuspäivät Imatran kylpylässä ovat •• •• •• •• 2. ja 3.10.2017 8.–11.1.2018 11.–16.6.2018 ja 10.–13.2.2019. ## Lisäksi kuntoutus sisältää työpaikkakäyntejä syksyllä 2017 ja yksilöllisiä avopäiviä keväällä ja syksyllä 2018 sekä päätösjakson työpaikoilla helmikuussa 2019. Lue lisää kuntoutuksen edellytyksistä liiton verkkosivuilta puuliitto.fi/kiila tai ota yhteyttä tasa-arvo- ja sosiaaliasiain sihteeri Saila Ruuthiin, saila.ruuth@puuliitto.fi tai (09) 6151 6206. Suomen tulevaisuus metsässä Suomalaisen luottavat metsään ja puunkäytön mahdollisuuksiin. P Suomalaisen Työn Liiton teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat, että kotimaisilla yrityksillä on tulevaisuudessa suurimmat menestyksen mahdollisuudet ympäristöä säästävillä teknologia-aloilla, metsäteollisuudessa ja terveysteknologiassa. Myös suomalaisyritysten menestysmahdollisuuksiin uusiutuvan energian alalla uskotaan. Ympäristöä säästävään teknologiaan luotti 46 prosenttia, metsäteollisuuteen 30 prosenttia, terveysteknologiaan 30 prosenttia ja uusiutuvaan energia-alaan 28 prosenttia vastaajista. – Tutkimustulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että suomalaiset uskovat yritystemme mahdollisuuksiin ratkaista tulevaisuuden globaaleja ongelmia, kuten ilmastonmuutosta ja kestävään kehitykseen liittyviä haasteita. Näiden alojen yrityksillä on valtava kasvupotentiaali kaikkialla maailmassa, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Puhtaampaa polttoainetta puusta Yksi esimerkki Suomessa kehitetyistä ympäristöä säästävistä innovaatioista on metsäteollisuuden tähteistä valmistettu puupohjainen biopolttoaine, joka valmistetaan mäntyöljystä Lappeenrannan biojalostamolla. Tuotteessa on hyödynnetty puuraaka-aine tehokkaasti. Raakamäntyöljy on puun uuteaine, jota saadaan pääasiassa havupuiden pihkasta sellun valmistuksen tähteenä. Tuotantoa varten ei tehdä erillisiä hakkuita. –  Liikenteen ja autoilun haittavaikutuksia ilmastolle vähentävät innovaatiot ovat äärimmäisen tärkeitä. Toisin kuin perinteisissä biopolttoaineissa, tuotteen valmistukseen ei käytetä ravinnoksi sopivia raaka-aineita ja se sopii kaikkiin dieselmoottoreihin sellaisenaan, mainitsee UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan johtaja Sari Mannonen. Hänen mukaansa biopolttoaineessa kasvihuonekaasupäästöt ja autoilun lähipäästöt, kuten typen oksidit ja partikkelit, ovat merkittävästi alhaisemmat tavalliseen fossiiliseen dieseliin verrattuna. Puuliittolaisten jäsenristeily Kesäseilinkit seilataan 26.–27. elokuuta M/S Silja Europalla. Risteilyohjelma on täynnä mielenkiintoisia esiintyjiä laidasta laitaan: Finlanders, Antti Railio, Joku Paikallinen Bändi, Pete Poskiparta, talon trubaduuri ja houseband. Lisäksi tarjolla on painavaa asiaa ajankohtaisista puheenaiheista. Laivalla voit osallistua karaokeen, bingoon, pubivisaan sekä tutustua esittelypisteillä Puuliiton ja yhteistyökumppaneiden tarjontaan. Mukana muun muassa vakuutusyhtiö Turva, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT, Työväen Sivistysliitto TSL sekä Työttömien edunvalvonta- ja palvelujärjestö Tatsi. Sunnuntaina pääsee vierailemaan myös kesäisessä Tallinnassa. Risteily on Puuliiton vuoden suurin ja viimeinen oma jäsentapahtuma, sillä jatkossa purjehditaan uuden Teollisuusliiton lipun alla. Tule siis mukaan tapaamaan vanhoja ja uusia ystäviä! Kuinka pääsen matkalle mukaan? Kesäseilinkien varaukset ja laskutuksen hoitaa matkatoimisto Matkapojat. Tarkista, onko oma osastosi tekemässä ryhmävarausta ja ilmoittaudu osastosi Kesäseilinkivastaavalle, joka hoitaa varaukset kootusti eteenpäin. Voit myös halutessasi varata oman matkasi suoraan Matkapoikien nettivaraamosta. Valmistauduthan syöttämään matkustajien nimet ja syntymäajat jo varausvaiheessa. Eräät hyttiluokat on jo myyty loppuun, mutta laivalla on vielä tilaa. Esimerkiksi C-hytit ovat täysin uudistettuja ja vastaavat ilmeeltään B-hyttejä, hinta vain on edullisempi. Sijainti laivan alakansilla etäämpänä ravintoloista takaa rauhallisemmat yöunet eikä moottoreidenkaan äänet häiritse, sillä laiva seisoo yön satama-altaassa. Myynti jatkuu koko kevään ja kesän, mutta ajoissa toimivat varaajat varmistavat, että saavat haluamansa paikat. Mitä matka maksaa? Hyttiluokkia on paljon erilaiseen makuun. Monet ammattiosastot tukevat omien jäsentensä matkoja, jolloin omavastuuosuus jää hyvinkin edulliseksi. Edullisimmat hyttiluokat maksavat alkaen viisi euroa per matkustaja. Risteilyhinnat per henkilö sisältävät risteilyn valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman laivalla. Liitto on sponsoroinut risteilyä 20 eurolla per matkustaja. Lisämaksulliset ateriat kannattaa varata ilmoittautumisen yhteydessä. Etukäteen tilaamalla hinnat ovat hiukan edullisemmat ja pääsy mieleiseen kattaukseen varmistuu. Laivassa on lähes 2500 matkustajapaikkaa. Jotta mahdollisimman moni mahtuisi mukaan, toivomme ettei hyttejä täytetä vain osittain. Kahden hengen hytteihin majoitetaan lähtökohtaisesti kaksi henkilöä ja neljän hengen hyttiin neljä. Yhdelle hengelle suosittelemme varaamaan C-hytin. Mitä risteilylle mukaan? Mistä lisätietoja risteilystä? Risteilylle on hyvä pakata iloista mieltä ja mukavat kengät. Myös uimahousut voi ottaa mukaan, sillä Silja Europalla on erinomaisen hieno Saunamaailma, jonne pääsee kylpemään pientä lisämaksua vastaan. Muista ottaa mukaan myös oma, voimassaoleva passi tai virallinen EU-henkilökortti. Muut kuvalliset kortit, kuten kela- tai ajokortit eivät kelpaa. Lisätietoja saa verkkosivuilta puuliitto.fi/kesaseilinkit, jonne kootaan kaikki risteilyä koskevat tiedot sekä Puuliiton Facebook-sivulta Kesäseilinkit 2017 –tapahtumasta. Kysymyksiin vastaa Puuliiton kesäseilinkikoordinaattori Terhi Nokela, jonka tavoittaa toimistoaikoina numerosta (09) 615 16323 ja sähköpostiosoitteesta terhi.nokela@puuliitto.fi. TOM Miten satamaan pääsee? Matkapojat järjestävät menopaluukuljetukset linja-autolla satamaan seitsemällä reitillä. Liityntäkuljetukset varataan matkan varauksen yhteydessä. Reitit, aikataulut ja hinnasto on nähtävissä osoitteessa www.matkapojat.fi/images/ uploads/puuliittobussit.pdf. Osa osastoista järjestää myös omia yhteiskuljetuksia, jos ilmoittautuneita tulee riittävästi. Tiedustele asiaa omasta ammattiosastostasi. Jäsenristeilyn viihdepuolesta vastaavat artistit eri musiikkimakuihin: Voice of Finlandinkin voittanut Antti Railio (yllä), bilemusiikkiin erikoistunut Joku Paikallinen Bändi (oikealla) ja tanssimusiikin konkari Finlanders (alla). Pete Poskiparta (yllä oikealla) taas on taikuri ja mentalisti. Näin teet varauksen 1. Nettivaraamossa www.matkapojat.fi/puuliitto •• •• •• •• Sivustolla voi tutustua hyttiluokkiin ja laivan palveluihin. Varaamossa tehdään varaukset 1–9 henkilön ryhmille. Varatessa tulee ilmoittaa matkustajien nimet ja syntymäajat. Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa heti nettivarauksen vahvistamiseksi. •• Vahvistus tulee sähköpostitse varaajan antamaan osoitteeseen, kun varausmaksu on maksettu. 2. Sähköpostitse osoitteella puuliitto@matkapojat.fi •• Sähköpostitse tehdään ryhmävaraukset yli 10 henkilön ryhmille. •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. 3. Puhelimitse numerosta 010 2323109 •• Valtakunnallinen linja palvelee maanantaista keskiviikkoon kello 8–19, torstaista perjantaihin kello 8–17 ja sunnuntaisin kello 10–14.30. •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. 4. Matkapoikien toimistoissa •• Toimistot palvelevat 14 paikkakunnalla pääsääntöisesti ma-pe kello 9-17 •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. Muista kuin nettivaraamossa tehdyistä varauksista eli sähköpostilla, puhelimitse ja toimistoissa tehdyistä varauksista veloitetaan 12 euron palvelumaksu per varaus. Matkapojat lähettää varaajalle tilausvahvistuksen, varauksen ehdot ja laskuttaa ennakkomaksun. Loppumaksu erääntyy maksettavaksi 30.6.2017. Tämän jälkeen tehtävistä varauksista veloitetaan koko matkan hinta heti. Mikäli matkaa ei ole maksettu viimeistään eräpäivänä, matkanjärjestäjällä on oikeus peruuttaa matka ilman eri ilmoitusta. Laskun maksamatta jättäminen ei tarkoita peruuttamista, vaan peruutus on tehtävä Matkapojille toimiston aukioloaikoina. KIMMO KARVINEN

13 SUVI-KUKKA KÄRKKÄINEN ihdyt varmasti! Ilmoittaudu nyt mukaan risteilylle! Kesäseilinkivastaavat ammattiosastoittain Itäinen toiminta-alue I LÄHDESMÄKI PIIKKIKASVI Hinnat Deluxe A-luokka B-luokka B2S-luokka C-luokka € / hlö € / hlö € / hlö € / hlö € / hlö •• •• •• •• 4 hlön hytti 20 10 5 3 hlön hytti 30 20 10 2 hlön hytti 90 50 40 25 25 1 hlön hytti 280 235 215 135 135 •• Deluxe •• A-luokka •• B-luokka •• B2S-luokka •• C-luokka ikkunallinen hytti 16 m² 1–2 henkilölle parivuoteella, kannella 11 ikkunallinen hytti 9 m² 2–4 henkilölle, kansilla 5, 9 ja 10 ikkunaton hytti 9 m² 2–4 henkilölle, kansilla 5, 9, 10 ja 11 ikkunaton hytti 9 m² 1–2 henkilölle, vuoteet päällekkäin, kansilla 5, 9, 10 ja 11 ikkunaton hytti 8,1 m² 1–4 henkilölle, kannella 2 Esimerkkejä ateriahinnoista Ennakkoon Laivalla ostettuna ostettuna •• Buffet-illallinen •• Meriaamiainen •• Buffetlounas 33,00 € 10,50 € 25,00 € Kattaukset •• •• •• •• •• 1. buffet-kattaus kello 17.30–19.45 2. buffet-kattaus kello 20.15–21.45 Meriaamiainen kello 7.00–10.00 1. lounas-kattaus kello 12.00–13.45 2. lounas-kattaus kello 14.15–16.00 35,00 € 11,50 € 27,00 € •• Askon ammattiosasto 002 Kolehmainen Ulla, 050 563 2263 tai ulla. kolehmainen63@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille ja seuralaisille linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Puuliiton Etelä Kymen Ammattiosasto 032 Varaukset suoraan Matkapojilta. Ammattiosaston toimikunta on päättänyt olla tukematta rahallisesti risteilylle lähtijöitä, koska osasto järjestää samoihin aikoihin hotellimatkan Tallinnaan, josta ilmoitellaan myöhemmin. •• Hartolan Puutyöläisten ammattiosasto 074 Tupala Mika, 040 745 9463 tai mika.tupala@versowood.fi. •• Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 Pasanen Jari, 045 178 8229 tai patikainen@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille kuljetuksen Matkapoikien yhteiskuljetuksen mukaan eli 34 euroa per henkilö. •• Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 Kajander Seppo, 040 584 0380. Varaus sisältää lounaan. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäseniään 35 eurolla per jäsen heidän osallistuessaan tapahtumaan. Ilmoittautumiset suoraan Matkapojille. Rahat saa takaisin osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. •• Puuliiton Ilomantsin ammattiosasto 388 Laatikainen Jarmo, 040 651 5134. Ilmoittautumiset pikaisesti Jarmolle. •• Iskun Ammattiosasto 014 Päivärinta Seppo, 050 407 9462 tai seppo. paivarinta@isku.fi. Osasto tarjoaa jäsenille ja seuralaiselle maksuttoman linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034 Kortesalmi Markus, 050 555 7204. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Kiteen Puutyöntekijät 178 Haapala Jussi, 045 650 6285 tai haapala. jussi@gmail.com. Matkan omavastuu 40 euroa per jäsen ja seuralainen, sisältää kuljetuksen ja risteilyn B2-hytissä. Paikkoja varattu alustavasti 50,ilmoita varatessasi lähtijöiden nimet ja syntymäajat. Maksu osaston tilille FI60 2097 1800 0257 67. •• Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 Mynttinen Minna, 044 077 7918 tai minna.hannele.m@gmail.com. Osasto tukee matkakuluissa 20 jäsentään puolisoineen. Ilmoittautumiset Minnalle 31.5. mennessä. •• Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 Jokinen Jouni, 050 344 3745 tai jouni.jokinen@dnainternet.net. Osasto maksaa bussikuljetuksen Helsinkiin. Lähtö Lapinlahdelta ja Kuopiosta. Lisätietoja: www.puuliitonkuopionao016.fi. •• Kärkölän Puutyöntekijät 027 Sallila Lauri, 040 703 4771 tai lauri. sallila@koskisen.com. Jäsenen maksettavaksi jäävä omavastuuosuus tarkentuu myöhemmin. •• Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 Jurvanen Kauko, 0400 727 322 tai kauko.jurvanen@upm.com. Risteily varataan itse netissä http://www.matkapojat.fi/puuliitto (Huom! Ilman kuljetusta Helsinkiin.) Osasto järjestää oman maksuttoman linja-autokuljetuksen Imatralta Helsinkiin ja takaisin, jos osallistujia on vähintään 30. Ilmoita Kaukolle sähköpostitse tai tekstiviestillä, kun olet varannut matkan. Ilmoita lähtijöiden nimet, mistä tulette linja-auton kyytiin sekä yhteystietosi. •• Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 Pesu Jarno, 0400 948 830. Jäsenten omavastuuosuudeksi jää 40 euroa per osaston jäsen. •• Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 Orava Harri, 040 734 7001. Osasto tarjoaa kuljetuksen. •• Nastolan Puusepät 013 Vattulainen Esko, 045 127 0420 tai esko.vattulainen@ewp.fi ja Joeäär Priit: 050 912 5588 tai priitjoeaar@hotmail. com. Osasto maksaa liittymiskuljetuksen välille Lahti–Helsinki–Lahti, joka on 34 euroa. •• Nurmeksen Puutyöväen Ammattiosasto 078 Smura Antti, 050 343 5973. Osasto kustantaa risteilystä 90 euroa jäseneltä. Avecit ovat tervetulleita mukaan omakustanteisesti. •• Puuliiton Pieksämäen seudun ammattiosasto 234 Kiukas Yrjö 050 569 1021 tai kiukasyrjo@gmail.com. Ammattiosasto korvaa jäsenen matkakulut, Matkapoikien liittymäkuljetuksen satamaan Varkauden tai Mikkelin lähtöpisteestä 20 risteilyyn osallistuvalle. Korvaus maksetaan matkan jälkeen tositetta vastaan. Risteilylle osallistuvat varaavat matkan itse Matkapoikien varausjärjestelmästä. •• Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 Elgbacka Matti, 040 056 8180. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 40 eurolla per jäsen. •• Pohjois-Savon ammattiosasto 295 Kainulainen Pasi, 0400 927 336 tai kainulainen.pasi@hotmail.com Osasto tukee risteilylle lähtijöitä 25 eurolla per jäsen. Ottakaa yhteyttä 27.2. mennessä. •• Puuliiton Padasjoen osasto 225 Avikainen Erkki, 040 531 9928. Osasto järjestää yhteiskuljetuksen. Muut tukimuodot määritellään myöhemmin. •• Puuliitto Ristiinan ammattiosasto 274 Immonen Erkki, 040 753 4208 tai erkki.immonen@upm.com. Osasto kustantaa kuljetukset välillä Mikkeli–satama–Mikkeli. •• Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 Kiesiläinen Merja, 050 573 0165 tai merja.kiesilainen@gmail.com. Osasto kustantaa maksuttoman edestakaisen kuljetuksen satamaan jäsenelle tai avecille (avio- tai avopuoliso). Risteilylle osallistuvat varaavat matkan itse Matkapoikien varausjärjestelmästä. Lisätietoja www. plos4.fi •• Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 Sjölund Fjalar, 040 708 6020. •• PL:n Uimaharjun osasto 142 Räsänen Heikki, 050 308 3695. Matkalle mahtuu 30 ensinnä ilmoittautunutta. Osasto maksaa linja-autokuljetuksen ja yhden ruokailun laivalla. Kyselyt ja sitovat ilmoittautumiset 31.3. mennessä Heikille. Tervetuloa risteilylle jäsenet avecin kanssa! •• Varkauden Puualojen Ammattiosasto 015 Lappi Petri, 040 708 4201 tai petri.lappi@jippii.fi. Osasto on varannut sitovasti B2-hytit hintaan 26.–27.8. M/S Silja Europa 25 euroa per jäsen. 50 nopeinta ilmoittautunutta pääsee kyytiin. Osasto maksaa linja-autokyydityksen. Hytti- ja ruokailuvaraukset pikaisesti Petrille. •• Vihdin Puutyöntekijät 088 Eskelinen Arto, 050 394 8524 tai arto. eskelinen@martela.fi. Bussikuljetukset Nummelasta, kahden hengen A-luokan hytti, aamiainen ja buffet-ruokailut laivalla. Paikkoja rajoitetusti. Omavastuu 40 euroa osaston jäseneltä, 60 euroa avecilta. •• Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 Kemppi Sari, 044 500 7000 tai sari.kemppi@upm.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen, lisäksi osasto kustantaa edestakaisen kuljetuksen. Lisätietoja saat Sarilta. Läntinen toiminta-alue •• Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 Saarimäki Jorma, 0400 776 413 tai jorma.saarimaki@hotmail.com ja Saarinen Asko, 050 312 4081. Matkan omavastuu jäseneltä ja seuralaiselta 50 euroa, joka sisältää bussimatkan Alavudelta satamaan ja takaisin Alavudelle, hytin laivalla ja buffetkattauksen laivalla menomatkalla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Asko ja Jorma. Ilmoita matkustajien nimi ja syntymäaika! •• Eskolan Puusepät 126 Kinare Jari-Pekka, 0400 315 821 tai jari.kinare@ gmail.com. Osaston tuki on 50 euroa, ja se maksetaan jälkikäteen kuittia vastaan. Jos lähtijöitä on useita, osasto voi järjestää ryhmäalennuksen meno–paluu-junalipuista Helsinkiin. •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 Vallintaus Hannu, työ 0400 125 913 tai oma 040 514 7621 tai hannu.vallintaus@gmail. com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen. •• Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 Matkat varataan suoraan Matkapojilta. Jäseniä tuetaan 35 eurolla per jäsen ja avec. Tuki maksetaan jälkikäteen tositteita vastaan. Lisätietoja: www. ao154.com. •• Harjavallan ammattiosasto 044 Rautavalta Pekka, 0400 833 797 tai pekka.rautavalta@pp1.inet.fi. Osasto tukee matkalle lähtevää jäsenistöä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Isojoen puutyöväen ammattiosasto 205 Kytömäki Ari, 050 325 3632 tai ari.kytomaki@isojoensaha.fi. Ilmoittautumisen hytti- ja ruokailutoiveineen viimeistään huhtikuun loppuun mennessä Arille tai sahan ilmoitustaululle. •• Puuliiton Kannonkosken osasto 023 Ronimus Esko, 040 518 9854 tai esko.ronimus@gmail.com. •• Korkeakosken Puutyöväen ammattiosasto 281 Haukijärvi Teijo, 040 751 5683. Osasto maksaa kuljetuksen ja buffet-illallisen. Ilmoittautumisia ottaa vastaan myös Tero Mäkinen, 0400 337 667. •• Kyrön ammattiosasto 292 Hellstén Ari, 050 562 6955 tai ari.hellsten@ pp.inet.fi. Tuki ilmoitetaan myöhemmin. •• Kyröskosken Puutyöntekijäin osasto 185 Haavisto Matti, 050 461 9082. •• Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 Köönikäs Mari, 040 547 3234 tai mari.koonikas@gmail.com. Osasto avustaa kuljetuksen Humppilasta satamaan ja takaisin. •• Puuliiton Merikarvian ammattiosasto 217 Tähkänen Jukka, 040 522 0402 tai jukka.tahkanen@metsagroup.com. Osasto tukee matkalle lähteviä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Parkanon Puuosasto 152 Lahtinen Kari 044 545 9535 tai kari. lahtinen@ippnet.fi. Omavastuu on 50 euroa jäseneltä tai seuralaiselta. Maksetaan osaston tilille FI51 5327 0520 0214 32. Ilmoita nimen lisäksi syntymäaika (pp.kk.vvvv). Passi mukaan. Yhteiskuljetus Kyröskosken osaston kanssa. •• Porin sahatyöväen ammattiosasto 020 Alanko Jukka, 040 661 6656 tai jukka.alanko@upm.com. Jäsenten omavastuuosuus ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: www.porinsahatyovaenao.fi. •• Punkalaitumen ammattiosasto 201 Okkeri Ismo, 050 593 5823 tai ismo.okkeri@sht-tukku.fi. Osasto maksaa oman linja-autokuljetuksen. Laivalla nähdään! •• Puuliitto Salon osasto 042 Rissanen Ritva, 040 531 4392 tai ritvarissanen3@gmail.com. •• PL:n Suolahden ammattiosasto 051 Väisänen Jani, 050 432 7318 tai jani.vaisanen@metsagroup.com. Tuen määrä on 20 euroa per jäsen, ja sen kohdentaminen ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. •• Tampereen Puuseppien ammattiyhdistys 006 Jokela Hannu, 040 161 8669 tai jokelaster@gmail.com. Osasto korvaa osallistujille 25 prosenttia matkasta sekä kuljetuksen. •• Toijalan Harja- ja puutyöntekijät ao 100 Haaranen Anne, 040 717 1938 tai annhaa@suomi24.fi. Osasto tarjoaa jäsenilleen buffetillallisen ja meriaamiaisen. Muuta kommentoitavaa: sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä Annelle. •• Turun seudun maa- ja puutarhatyöntekijäin ammattiosasto 365 Vuorela Eija, 040 5938109 tai eijavuo@gmail.com. Osasto korvaa Matkapoikien yhteiskuljetuksen. •• Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 Närhisalo Kimmo, 045 343 5654 tai kimmo.narhisalo@hotmail.fi. Osasto tukee jäseniä korvaamalla edestakaisen kyydin Viitasaari–Helsinki–Viitasaari. Jokainen lähtijä maksaa oman valitsemansa hyttinsä. •• Vilppulan puutyöläisten ammattiosasto 242 Hyvönen Kalle, 040 595 4906 tai kallehyvonen@hotmail.com. Tuen määrä on 50 euroa per jäsen. Pohjoinen toiminta-alue •• PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 Leinonen Heikki, 044 730 9247 tai heikki.lento@gmail.com. Osasto tarjoaa linja-autokuljetuksen tai järjestää oman tai useamman osaston kanssa yhteisen yhteiskuljetuksen, jos lähtijöitä on riittävästi. •• Puuliiton Kalajoen osasto 101 Sarajärvi Laina, 040 748 0527. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osaston tuki on 50 euroa per henkilö. •• Puuliiton ammattiosasto 187 Myllynen Jaana, 044 325 6420 tai jaana.myllynen1@luukku.com. Osasto tukee jäseniä 50 euroa per jäsen. Matkan ja kaiken siihen liittyvän jäsen varaa itse.

14 Vaikutusmahdollisuudet työhön vähentävät työkyvyttömyyseläkkeitä MIRA TENHUNEN Mitä fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavampi työ, sitä tärkeämpää on osallistua oman työn ja työaikojen suunnitteluun. P Jos työntekijä pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä, hänen riskinsä päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle alenee, osoittaa Työterveyslaitoksen systemaattinen katsaus. Vaikutusmahdollisuudet voivat liittyä esimerkiksi työtehtäviin, työaikoihin tai päätöksentekoon. Erityisen tärkeitä hyvät vaikutusmahdollisuudet ovat kuormittavissa tehtävissä toimiville. Työterveyslaitos osallistui yhteispohjoismaiseen hankkeeseen, jossa tehtiin systemaattinen katsaus ja metaanalyysi työkyvyttömyyseläkkeisiin vaikuttavista psykologisista, sosiaalisista ja organisatorisista syistä. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jää vajaat 19 000 henkilöä vuosittain. Määrä on laskenut viime vuosina samaan aikaan, kun osatyökykyisten määrä on kasvanut. Katsauksessa saatiin vahvaa näyttöä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. – 18 tutkimusta 24:sta havaitsi heikkojen vaikutusmahdollisuuksien lisäävän riskiä jou- Heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön vaikuttivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, selvisi tutkimuksesta. tua myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, kertoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta. – Löysimme näyttöä myös siitä, että yhdistelmä, jossa työ on vaativaa mutta vaikutusmahdollisuudet työhön kehnot, voi johtaa työkyvyttömyyteen – tämä kävi ilmi neljässä tutkimuksessa kuudesta. Nyt saadut havainnot vahvistavat käsitystä, jonka mukaan oman työn hallinta on keskeinen työkykyyn vaikuttava tekijä. – Tänä päivänä, kun työelämä ja työyhteisöt ovat jatkuvassa muutoksessa, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tärkeys vain korostuu.Yri- tysten ja julkisten yhteisöjen pitäisikin tehostaa toimenpiteitä, joilla ne lisäävät henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työnsä ja työaikojensa suunnitteluun. Tarve kasvaa, jos työmäärä on suuri ja työ on sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavaa, sanoo Härmä. Suuri osa tutkimuksista pohjoismaisia Katsauksessa selvitettiin myös organisaatiomuutosten, osaamisen kehittämisen, työn yksitoikkoisuuden, palkitsevuuden, sosiaalisen tuen sekä ilta- ja yötyön yhteyksiä työkyvyttömyyseläkkeisiin. – Näihin liittyvät tulokset perustuivat kuitenkin vielä pääosin yksittäisiin tutkimuksiin, joten varmoja johtopäätöksiä ei niistä voi vielä tehdä, vaan lisätutkimukset ovat tarpeen, sanoo Härmä. Norjan, Tanskan ja Suomen työterveyslaitosten tutkijat laativat katsauksen työkyvyttömyyseläkkeisiin vaikuttavista psykologisista, sosiaalisista ja organisatorisista syistä. Katsausta varten tehdyt kirjallisuushaut kolmesta tietokannasta tuottivat yhteensä noin 15 000 tutkimusta, joista valikoitui 121 artikkelia arvioitavaksi. Katsaukseen valituista tutkimuksista edellytettiin, että ne olivat joko seurantatutkimuksia, interventiotutkimuksia tai seuranta-asetelmalla tehtyjä tapaus-verrokkitutkimuksia. Kaikkien tutkimusten kohteena olleiden henkilöiden tuli lisäksi olla työelämässä tutkimusten alkaessa. Yllä mainitut kriteerit täyttäviä artikkeleita löytyi yhteensä 39, joista jopa 37 oli tehty pohjoismaissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen arvioitiin joko rekisteritietojen tai vastaajan itse raportoiman työkyvyttömyyden perusteella.Arvioidut työn piirteet olivat mitä tahansa organisatorisia, psykologisia tai sosiaalinen työhön liittyviä tekijöitä. Pohjoismaiden neuvosto rahoitti hanketta. Tutkimus on julkaistu arvostetussa BMC Public Health -lehdessä. Puuliiton jäsenvakuutus • Tuoteseloste 1.1.2016 alkaen Vapaa-ajan matkustajavakuutus Vakuutetut Vakuutettuina ovat liiton jäsenet, paitsi pysyvällä eläkkeellä olevat jäsenet. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 18-vuotiaat omat lapset sekä vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Vakuutettuina ovat yllämainitut henkilöt, joilla on vakinainen asunto ja koti Suomessa ja jotka pääasiallisesti oleskelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suomessa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa. Vakuutusturva on sidottu liiton jäsenyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittömästi. Voimassaolo Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävillä vapaa-ajan matkoilla sekä vapaa-ajalla tehtävillä kotimaanmatkoilla. Suomessa vakuutettu ei ole matkalla, kun hän on asunnollaan, työpaikallaan, opiskelupaikallaan, vapaa-ajan asunnollaan, matkalla edellä mainitusta paikasta toiseen tai jos matkakohde on linnuntietä alle 50 kilometrin etäisyydellä edellä mainituista paikoista. Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa ja harrastuksissa. Matkasairaus ja matkatapaturma Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamat hoitokulut ilman ylärajaa. Vakuutuksesta korvataan myös Turvan hyväksymä vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen vakuutetun kuljetus kotimaahan. Matkasairauden hoitokuluja korvataan enintään 90 päivää hoidon alkamisesta ja matkatapaturman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapaturman sattumisesta. Matkasairaus on odottamaton ja äkillinen lääkärinhoitoa vaatinut sairaus, joka lääketieteellisen kokemuksen mukaan on saanut alkunsa matkan aikana. Matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vaikka sairaus todetaan matkan aikana. Matkustajavakuutuksesta korvataan kuitenkin myös ennen matkaa olleen sairauden äkillisen ja odottamattoman pahenemisen ensiapuluonteisen hoidon kuluja matkakohteessa, mutta ei muita vakuutusehdoissa mainittuja kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaankuljetusta takaisin Suomeen. Matkatapaturma on matkalla sattunut äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma vakuutetun sitä tahtomatta. Matkatapaturmana pidetään myös hukkumista, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta, auringonpistosta, paleltumista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma matkalla katsotaan matkatapaturmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi edellytetään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta. Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulkopuolelle jäävistä hoitokuluista on vakuutusehdoissa. Matkan peruuntuminen ja keskeytyminen Matkan peruuntumisella tarkoitetaan matkalle lähdön estymistä. Matkan keskey- tymisellä tarkoitetaan alkaneen matkan muuttumista. Vakuutetun matkan peruuntuminen tai keskeytyminen korvataan, kun niiden syynä on vakuutetun tai lähiomaisen odottamaton sairastuminen, tapaturma tai kuolema. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. Peruuntumisen tai keskeytymisen syynä voi olla myös vakuutetun Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistunut merkittävä vahinko, joka edellyttää läsnäoloa vahinkopaikalla. Matkan peruuntumis- ja keskeytymistilanteissa lähiomaisella tarkoitetaan seuraavia henkilöitä: • avio- tai avopuoliso • vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa lapset ja lastenlapset • vakuutetun kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuvat muut kuin omat lapset • vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhemmat, otto- ja isovanhemmat sekä sisarukset ja sisaruspuolet • miniät ja vävyt • yksi matkakumppani, jonka kanssa vakuutettu on kahdestaan varannut matkan Matkavakuutuskortti ja apu ongelmatilanteissa Jäsenkortti, joka toimii myös matkavakuutuskorttina, on postitettu vakuutuksen piiriin kuuluville jäsenille. Kortti kannattaa pitää matkalla mukana ja esittää hoitolaitoksessa. Näin hoitolaitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassaoleva matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja. Turva tekee yhteistyötä kansainvälisen hälytyskeskuksen SOS-Internationalin kanssa, joka auttaa matkailijoita ulkomailla sattuneissa sairaus-, onnettomuus- ja kuolemantapauksissa. SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. Se voi esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin tai auttaa, jos hoitolaitos ei suostu lähettämään laskua Turvaan. Hälytyskeskus päivystää ympäri vuorokauden ja palvelee myös suomen kie- lellä. Myös Suomen edustustoista voi pyytää apua hätätilanteissa. Matkatavarat Jäsenvakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta. Oma kotivakuutus saattaa kattaa myös matkatavaroille sattuvat vahingot. Lisätietoja Jäsenvakuutuksen tarkempi sisältö ja vakuutuksessa olevat rajoitukset ovat vakuutusehdoissa. Ne löytyvät Puuliitolle räätälöidyiltä Turvan palvelusivuilta www. turva.fi/puuliitto. Vakuutusehdot saa myös Turvan toimipaikoista tai pyytämällä palvelunumerosta 01019 5110. Puuliitto on ottanut jäsenilleen myös Järjestövakuutuksen järjestötehtäviin. Lisätietoa tästä vakuutuksesta Turvan palvelusivuilla. Ilmoita vahingosta kätevästi verkossa – saat korvauksen tilillesi nopeimmin. Voit hakea korvausta verkkopalvelussa myös liittosi ottamasta matkustajavakuutuksesta. Tarvitset vain verkkopankkitunnuksesi ja ammattiliittosi jäsennumeron. Lue lisää turva.fi/puuliitto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110

K U VAT M I R A T E N H U N E N 15 Ilari Routamaa tarkistaa vanerilevyjen laadun molemmin puolin. Robotti kääntää levyt. Robotti on laaduntarkistajan apukäsi Mutta robottikaan ei selviä kaikista levyistä. P Robottien sanotaan tulevan ja vievän teolliset työtehtävät. Monella teollisuuden työpaikalla robotit ovatkin olleet jo useamman vuoden arkea. Useimmiten ne kuitenkin auttavat työntekijöitä esimerkiksi raskaimmissa työtehtävissä, kuten Sastamalassa toimivan Riga Wood Finland Oy:n vaneritehtaalla. Sastamalainen vanerityöntekijä Ilari Routamaa käyttää robottia apuna tarkistaessaan vanerilevyjen laatua. – Laadun tarkistaa ihminen, robotti on apukäsi. Ideana on, ettei tarvita kahta työntekijää, ja saa helpommin käsiteltyä painavaa levyä. Painavimmat levyt nostetaan mielellään robotilla. – Robotin käsivarsi ottaa imukupeilla kiinni vanerilevystä toiselta puolelta levyä ja nostaa sen yhden puolen näytille. Robotti kääntää levyn, ja katson toisen puolen, tarkistan laadun; sekundaa ei voi lähettää asiakkaalle, Routamaa kuvailee. Sitten sama toistuu, kerran jos toisenkin. Riga Woodilla valmistetaan erilaisia vanerilaatuja eri pinnotteilla ja pinnoittamattomana. Myös laatutasoja on useampia: Alaatuisessa vanerissa ei saa olla virheen virhettä, ykköslaatuisessa tuotteessa virheitä saa olla hyvin vähän. Kakkoslaadun tuotteessa vikaa voi olla vähän enemmän. Vanerien monimuotoisuus tuottaakin robotille ongelmia. – Robotti ei saa imukupeillaan otetta viiralevystä sen viirapuolelta. Ro- botti pystyy käsittelemään vain sileäpintaista vaneria. – Liian painavaa tai liian ohutta vaneria ei voi kääntää robotilla; niiden kääntelyyn tarvitaan ihmistä, Routamaa arvioi. Aamuvuoroissa kiirettä, illat rauhallisempia Vaneria valmistetaan Sastamalassa useammassa vuorossa. Koska Routamaa työskentelee robotilla, hän tekee vain kahta vuoroa, aamua ja iltaa. Aamuvuoro alkaa kello 6.00 ja päättyy kello 14.00, iltavuoro alkaa siitä, mihin aamuvuoro päättyy, ja loppuu kello 22.00. Vuoro vaihtuu viikon välein. Työpäivä alkaa jo ennen vuoron alkua, Routamaa kertoo. – Kun tulen esimerkiksi iltavuoroon, pyrin tulemaan töihin ennen kahta, varttia tai 20 minuuttia vaille, että ehdin juttelemaan vuoroaan lopettelevan työntekijän kanssa, missä mennään. Tilaukset vaihtuvat tiuhaa vauhtia päivän mittaan, eikä toiseen vuoroon tuleva työkaveri voi pysyä niiden perässä. On ikävää, jos toinen ei tule aiemmin, mutta silloin laitetaan lapulle, missä töissä ollaan menossa. – Sen mukaan mennään, mitä vanerilevyä on tullut pinnoituksesta tai sahalta.Tuotteet vaihtuvat jatkuvasti, eli mikään päivä ei ole siinä mielessä samanlainen. On hyvä, että on vaihtelua. – Olen huomannut, että meillä on hyvä yhteishenki: jos tulee ongelmia, saa yleensä työkaverilta apua. Joskus tulee myös sellaisia työtehtäviä vastaan, ettei niitä saa tehtyä yksin, vaan kaverin täytyy jelppiä. Esimerkiksi jos edellinen tilaus on lähes valmis, mutta siitä puuttuu viisi tai kuusi FA K TA Ilari Routamaa ## 24-vuotias ## Työskentelee vanerityöntekijänä Riga Wood Finland Oy:ssa Sastamalassa ## Koulutukseltaan kivirakentaja ## Asuu Pirkanmaalla Sastamalassa, josta on myös kotoisin ## Kuuluu Puuliiton Sastamalan osasto 053:een ## Harrastaa musiikin kuuntelua, keikoilla käymistä, lenkkeilyä ja kavereiden kanssa ajan viettämistä ## Perheeseen kuuluu avopuoliso ja kissa levyä, ei sitä määrää viitsi viedä robotille, vaan ne heitellään käsin. Levyt painavat niin paljon, että saisi olla aikamoinen herkules, että saisi ne yksin käännettyä. – Aamuvuorossa on usein kiire, kun autot odottavat tilauksia. Iltavuoro on rauhallisempi. Silloin haen itse tavaraa trukilla robotille, koska iltavuorossa ei aina ole trukkikuskia töissä. Iltavuorossa on muutenkin vähemmän väkeä, esimerkiksi pakkauksessa ei ole illalla työntekijöitä. Molemmissa vuoroissa on omat hyvät ja huonot puolensa, Routamaa sanoo. – Aamuvuorossa jää loppupäivä vapaaksi, mutta iltavuoroon tullessa saa nukkua pitempään. Olen tehnyt oikeastaan aina vuorotyötä, ja olen tottunut sen tekemiseen. Konkari perehdytti robotin saloihin Routamaa pitää itseään hyvänä laaduntarkistajana, koska hän on luonteeltaan tarkka. – Voisi sanoa, että olen välillä vähän liiankin tarkka, mutta sekin hoituu, kun pakottaa itsensä pistämään vauhtia. Muistan, kun joskus ensimmäisessä työpaikassani esimies tuli sanomaan, ettei ihan noin tarkka tarvitse olla. Hyvä vertauskohde on se, millaisen levyn voisi itse ostaa kaupasta; sillä pärjää. Hän on viihtynyt nykyisissä työtehtävissään. – Olen tykännyt olla töissä robotilla. Olen sellainen persoona, että tykkään tehdä töitä itsenäisesti, mutta se ei tarkoita, ettenkö tulisi muiden työkavereiden kanssa toimeen. Täytyy sanoa, että yksin tekeminen on välillä mukavaa. Kolikolla on luonnollisesti toinenkin puolensa, myös töissä. – En pidä siitä, jos töissä ei olla tilanteen tasalla. En ole ainut, joka on täällä sitä mieltä. Monesti iltavuorossa mietitään työkavereiden kanssa, mitähän missäkin tilanteessa tehtäisiin. – Ja siitä en kans tykkää, että jos joku työntekijä on sattunut tulemaan kipeäksi, niin viskellään ihmisiä eri työpisteistä toiselle. Pitäisi olla varalla työntekijä, joka sitten tuuraisi, kun joku on pois. Routamaa on työskennellyt robotilla nyt puolitoista kuukautta. – Olen tehnyt samaa laaduntarkistustyötä aiemmin viisi kuukautta työkaverin kanssa, käännettiin levyjä käsin ilman robottia. Sitten olin pakkauksessa. Olen myös ollut muutaman kerran hiomakoneella, ja kittaamassakin. – Siirryin nykyisiin tehtäviini robotille, kun vanha mestari Risto Kangasniemi oli pääsemässä eläkkeelle. Olin kolme viikkoa hänen apupoikanaan robotilla. Hän neuvoi ja perehdytti minut työhöni. – Ensiksi pelotti, tuleeko siitä mitään, kun ei osannut vielä kaikkea. Nykyään jos tulee ongelmia tai virheitä, se ei ole enää niin iso juttu; niistä pääsee nopeasti eteenpäin. Mira Tenhunen Katso Puuliiton Facebook-sivuilta video, jossa Ilari Routamaa työskentelee robotin kanssa: facebook.com/puuliitto.

16 JÄSENILLE KURSSIT A M M AT T I O S A S T O T Läntisen toiminta-alueen syksyn järjestökoulutus 9.–10.9. Jyväskylä I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja Vuoden 2017 Hyvinvointilomat Loma eläkeläisille Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 25.–30.9. •• •• •• •• Hakuaika päättyy 27.6. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Eläkeläisten lomaviikkoon sisältyy täysihoito, luontoretkiä, vesijumppaa ja mukavaa yhdessäoloa. Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 13.–18.11. •• Hakuaika päättyy 15.8. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja puolison omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkauksen tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksen sisältö muodostuu Teollisuusliitto-fuusion tuomien muutosten ympärille, esimerkiksi miten ammattiosastojen tulee toimia uuden liiton perustamisvaiheessa. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 11.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutus 9.–10.9. Lappeenranta ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille, jotka asuvat alueella. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita sekä lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 11.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäsentensä kesävirkistäytymistä 80 eurolla per jäsen. Rahat saa takaisin osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. Lahden ja ympäristön osaston 224 järjestää kesäretken Tallinnaan 7.–9.7. Ensimmäinen yö Silja Euroopalla ja toinen yö Sokos Hotel Virussa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 6.6. mennessä Erkki Penkarille, puh. 050 030 8751. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 avaa osaston saunamajan jäsenten käyttöön 15.5. alkaen. Enintään kolmen tunnin varaukset tehdään kuten edellisenäkin kesänä Kaukaan tehtaan pääportilta, puh. 020 415 4585. Pitempiaikaiset varaukset saunamajavastaavalta, puh. 040 049 4471. Saunamaja sijaitsee Lappeenrannassa osoitteessa Mikonsaarentie 180. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 on varannut 50 lippua Lappeenrannan kaupungin teatterin esitykseen Villit vuodet lauantaina 7.10. kello 18.00 alkavaan esitykseen. Ilmoittautumiset Kauko Jurvaselle mieluiten sähköpostilla, kauko. jurvanen@upm.com tai tekstiviestillä numeroon 0400 727 322. Omavastuuosuus on 15 euroa, joka maksetaan osaston tilille FI53 5620 0920 1227 27. Laita maksun viestikenttään niiden osallistujien nimet, joiden omavastuuosuuden maksat. Pohjois-Savon ammattiosasto 295 hyvittää jäsenilleen tulevana kalastuskautena 50 prosenttia seuraavien kohteiden lupamaksuista: Haajanen, Laakajärvi, Kiltua, Matkusjokireitti, Nurmijoki-reitti. Luvat ovat kausilupia, ja näistä kolmesta vaihtoehdosta voi valita vain meille on tärkeintä että lähdet liikkeelle. jos et tiedä miten, anna meidän auttaa.* *Yli 8000 aikuista on löytänyt liikunnan riemun kanssamme, haluaisimme että sinä olisit tänä vuonna yksi heistä. JÄSENILLE Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! Aikuisten 1.askel-hyvinvointijakso tarjoaa mahdollisuuden omien voimavarojen kartoittamiseen, kuuntelet itseäsi ja kehoasi. Luonto, lepo ja liikunta ovat elementteinä liikkeelle lähdössä. Irrottaudut miettimään, mitkä voivat olla ensimmäisiä askeleita omaan hyvään arkeen ja kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan. Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaaajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Tilaa ilmainen näytenumero! Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). Onko Koneviesti sinulle tuttu lehti? Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Tutustu Koneviestiin - Suomen koneuskottavimpaan ammattilehteen! Koneviestistä saat luotettavaa ja puolueetonta hyötytietoa mm: ✶ Maa- ja metsätalouskoneet ✶ Maarakennuskoneet ✶ Urakointi ✶ Kotieläintekniikka ✶ Huolto ja korjaus ✶ Uutiset ja tuoteuutuudet ✶ Bioenergia ✶ Messut ja näyttelyt Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Tilaa helposti: Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2)  netissä: www.koneviesti.fi/tutustu  puhelimitse: numerosta 020 413 2277 (ark. klo 8–21)  postitse: Palauta tämä tilauskortti. Postimaksu on maksettu puolestasi. •• Vuorokausihinta 55 euroa Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. NÄYTELEHTITILAUS ✔ KYLLÄ, KIITOS! Tilaan itselleni ilmaisen näytenumeron. ❏ Etunimi Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasär- killä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. Toimi heti! .5.2017 asti! sa Voimas vain 31 Tilaustunnus: KM7032 Sukunimi KONEVIESTI maksaa postimaksun Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Matkapuhelin Syntymävuosi Sähköposti Kyllä kiitos! Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja @ ❏ sähköpostiini ❏ matkapuhelimeeni. Tarjous on voimassa 31.5.2017 asti ja koskee kotimaan uusia tilauksia (1 tilaus/talous), eikä sillä voida jatkaa voimassaolevaa tilausta. Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. 020 413 2277 (ark. 8–21). VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS Täytä ja postita heti!

17 TA K K U N E N Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 järjestää sunnuntaina 4.6. perheretken Tykkimäen huvipuistoon. Retkelle varattu kaksi linja-autoa, mukaan mahtuu enintään 100 henkilöä. Omavastuuosuus jäseniltä sekä lapsilta 15 euroa. Maksu tulee suorittaa osaston tilille FI 17 8000 1201 2652 39. Ilmoittautuminen 15.–22.5. Merjalle numeroon 050 573 0165. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro oikeaa ranneketta varten, onko lapsen pituus yli vai alle 120 cm. Osaston kotisivuilla www.plos4.fi lisää infoa ja tuleva matka-aikataulu. LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Puuliiton Karvian ammattiosasto 202 järjestää lauantaina 13.5. saunaillan Honkajoella Jyllinhovissa alkaen kello 14. Yöpymismahdollisuus. Lisätietokyselyt ja ilmoittautumiset Paulalle, puh. 040 721 3768. POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Pellon Maa- ja metsätyöläiset 518 järjestää sunnuntaina 14.5. äitienpäivälounaan ravintola Grannissa. Jäsenet lapsineen tervetuloa! Jäsenkortti mukaan! Pyhännän puutyöväen ammattiosasto 237 järjestää perjantaina 19.5. jäsenilleen retken Popedan keikalle Nivalan Tuiskulaan. Lähde mukaan tutustumaan muihin jäseniin ja viettämään hassunhauska ilta! Mukaan mahtuu 17 ensiksi ilmoittautunutta. Kuljetus lähtee kello 19 Pyhännältä kirjastotalo Iisakin edestä. Poistulo sovitaan matkalla yhteisesti. Ikäraja K-18. Omavastuuhinta 20 euroa. Sitovat ilmoittautumiset 12.5. mennessä ja lisätiedot: Jarno Matikainen, puh. 040 744 8941 tai jarno. matikainen@jukkatalo.fi, Pia Vattu, puh. 045 130 0156 ja Aappo Lappalainen, puh. 044 971 7491 tai aappooskari@gmail.com. Metsäkonealan valtakunnalliset kesäpäivät pidetään 14.–16.7. Imatran Kylpylässä. Kokous alkaa kaikille avoimilla tulokahveilla kello 9. Majoitus kylpylähotellissa: kahden henkilön Economy- ja Standardi-huone hintaan 130 euroa per yö. Majoitus kahden aikuisen ja kahden lapsen (6–14-vuotiaat) promenadihuoneessa hintaan 136 euroa per yö tai yhden hengen huoneessa 90 euroa per yö. Majoitus kahden makuuhuoneen Chalet-sviitissä (4+2) 180 euroa per yö tai yhden makuuhuoneen ja alkovin Chalet junior -sviitissä (4+2) 170 euroa per yö, hinnat kahdelle henkilölle per yö, lisähenkilöt 30 euroa per yö. Majoitus yhden makuuhuoneen loma-asunnossa (2+2) 238 euroa per yö tai kahden makuuhuoneen loma-asunnossa (4+2) hintaan 284 euroa per yö. Sitovat ilmoittautumiset osallistumisesta sekä perheenjäsenistä 12.6. mennessä oman osaston sihteerille tai puheenjohtajalle, jotka osastoittain hoitavat ilmoittautumiset Imatran kylpylään. Samalla saat lisätietoa mm. majoitukseen ja erityisruokavalioihin liittyen: •• Lappeenrannan puualan ammattiosasto 36 / terminaali: Jurvanen Kauko, puh. 0400 727 322 tai kauko.jurvanen@ upm.com ja Pellinen Taisto, puh. 050 590 3671 tai taisto.pellinen@ kolumbus.fi •• Puuliiton Uimaharjun osasto 142 / vipumiesten työhuonekunta: Kinnunen Pasi, puh. 0400 817 910 tai pasi.kinnunen@ mantsinen.com. •• Puuliiton Saimaan koneenkuljettajat 351: Hänninen Ville, puh. 044 025 8301 ja Immonen Raimo, puh. 0400 745 914 •• Pohjanmaan metsäkonealan työntekijät 352: Haapaniemi Esa, puh. 040 845 4479 ja Elgbacka Matti, puh. 0400 568 180 •• Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkonealan työntekijät 145: Karppinen Jarno, puh. 044 019 2419 ja Piirainen Jussi, puh. 044 300 8793 •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146: Kääriäinen Osmo, puh. 0400 496 662 ja Vallintaus Hannu, puh. 040 514 7621 •• Itä-Suomen metsäkonealan työntekijät 034: Meriläinen Juha, puh. 050 370 1218 ja Kortesalmi Markus, puh. 050 555 7204 •• Keski-Suomen metsäkonealan työntekijät 143: Collin Tapani, puh. 0400 866 394 ja Koljonen Kari, puh. 050 308 4199 •• Lapin metsätyökoneiden kuljettajien ammattiosasto 482: Junttila Jouko puh. 0400 620 705 ja Salmela Reijo, puh. 040 569 3066 Tervetuloa kaikki uudet sekä kokeneemmatkin kävijät viettämään perinteisiä kesäpäiviä yhdessä Imatran kylpylään (Purjekuja 2)! Lisätietoja kylpylästä: imatrankylpyla.fi. 1. Millainen luonnonmuodostuma on särkkä? 2. Mikä on Suomen vanhin hirsirakennus? 3. Kuka valittiin jääkiekon 18-vuotiaiden MM-kisojen parhaaksi hyökkääjäksi ja arvokkaimmaksi pelaajaksi tänä vuonna? 4. Minkä tittelin MM-kisoissa sai Suomen joukkueen Miro Heiskanen? 5. Missä sijaitsee Rantatunneli? 6. Donald Trump on väittänyt olevansa ruotsalaista sukua, mutta se ei pidä paikkaansa. Äiti oli skotti, mutta missä maassa hänen isänpuoleinen isoisänsä syntyi? 7. Kuinka monella suomalaisella on Facebook-profiili? 8. Minkä niminen on Eero Järnefeltin päätyöksi mainittu kaskenpolttoa kuvaava maalaus? 9. Miksi Jerry Cottonilla on naama kuin George Naderilla? 10. Kun Anssin Jukka lähti hevosella häihin, niin mikä istui aisalla? 11. KYSYMYS JARI ISOKORPI yhden jäsentä kohden. Lupa on henkilökohtainen, ja ostaessa on ilmoitettava nimi ja jäsennumero. Lupia voi lunastaa ainoastaan Sonkajärven Sonkahuollosta. Tiedustelut Pasi Kainulaiselta, puh. 040 092 7336 tai kainulainen. pasi@hotmail.com. Missä kaupungissa sijaitsee tämä tähtitornin ja vesilaitoksen sisältävä rakennus? Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 26.5.2017 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 4/2017 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut sievä kotiseutumuseo löytyy Rantasalmelta. Oikein vastanneista arpaonni suosi rantasalmelaista Eila Vihavaista. Lämpimät onnittelut! 70 V U O T TA 13.6. Antti Rajamäki Sastamala Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 19.6.– 16.7.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 29.5. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 T YÖ E HTOS I HTE E R IT METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI •• eAsioinnissa liiton verkkosivuilla wwww.puuliitto.fi/jasenalue POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Johdon telekopio (09) 736 069 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 8.6.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 29.5.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 Keppihevos-dokumentti kertoo suomalaisnuorten ilmiöstä ## Selma Vilhusen tuore kotimainen dokumenttielokuva Hobbyhorse Revolution kertoo suomalaisista keppihevosharrastajista Aiskusta, Elsasta ja Alisasta. Keppihevonen on ollut perinteisesti lasten leikkikalu, mutta Suomessa keppihevosista eli keppareista on tullut yhä suurempi ilmiö, ja harrastajia on jo tuhansia, myös poikia. Keppariharrastajien ikä nousee koko ajan, ja nykyään vanhimmat harrastajat ovat täysi-ikäisiä. Harrastus on levinnyt myös muihin maihin. Suomalaiset keppariharrastajat ovat luoneet kymmenessä vuodessa keppihevosten ympärille harrastuksen ja elämäntavan, joka elää sekä verkossa Instagram-tilien, keppariblogien ja foorumien että itse järjestettyjen keppihevoskilpailujen muodossa. He ovat järjestäytyneet omaehtoisesti ja epävirallisesti. Hobbyhorse Revolution -dokumentti on voittanut Tampereen elokuvajuhlilla arvostetun Risto Jarva -palkinnon sekä kotimaisten, yli 30 minuuttia kestävien elokuvien pääpalkinnon. Hobbyhorse Revolution -dokumenttielokuva on nähtävissä torstaina 11.5. kello 13.15 Espoo Ciné -festivaalilla Tapiolasalissa Espoon Tapiolassa, tiistaina 16.5. kello 18.00 Turussa DocLoungeklubilla Bar Ö:ssä, torstaina 25.5. Seinäjoella Rytmikorjaamon Torstaiklubilla ja keskiviikkona 31.5. kello 17.00 Helsingissä Elokuvateatteri Orionissa. Tulevia esitysaikoja ja -paikkoja voi seurata dokumentin Facebook-sivulta osoitteesta facebook.com/ hobbyhorserevolution. Mira Tenhunen Hobbyhorse Revolution -dokumenttielokuvan kesto on 90 minuuttia. Elokuva on suomenkielinen, ja se on sallittu kaiken ikäisille. 10 VA S TAU S TA 1. Jokeen tai järveen muodostunut vedenalainen tai matala maa-aineksen kasautuma. 2. Kokemäellä Pyhän Henrikin kappelin sisällä oleva hirsiaitta. 3. Suomen Kristian Vesalainen. 4. MM-kisojen paras puolustaja. 5. Tampereella. 6. Saksassa. 7. Noin 2,7 miljoonalla. 8. Raatajat rahanalaiset eli Kaski. 9. George Nader näytteli Jerry Cottonin roolia saksalaisissa elokuvissa. 10. Piru. A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

MIRA TENHUNEN 19 På arbetsplatser med minst 30 anställda ska det göras upp en jämställdhetsplan och en likabehandlingsplan God planering utgår från verkligheten på arbetsplatsen Sloganer hjälper inte, om inte konkreta åtgärder vidtas. P Från årsskiftet ska arbetsplatser med minst 30 anställda enligt diskrimineringslagen ta fram en likabehandlingsplan. Redan en längre tid har jämställdhetsplaner varit lagstadgade. För båda planerna dras minimigränsen vid 30 anställda, men inget hindrar att göra upp en plan för arbetsplatser där kanske bara två anställda jobbar. Vad är en jämställdhetsplan då? Och vad är en likabehandlingsplan? – En jämställdhetsplan handlar om att främja jämställdhet mellan könen på en arbetsplats, förklarar Träfackets jämställdhets- och socialsekreterare Saila Ruuth. Samma tanke ligger bakom likabehandlingsplanen. Den utgår från andra egenskaper än kön: till exempel ålder, hälsotillstånd, språk, etnisk bakgrund, sexuellt läggning, religion och övertygelse eller funktionshinder. Även om det är viktigt att göra upp jämställdhets- och likabehandlingsplaner, så är planerna i sig inte viktiga, säger Ruuth. – Med en jämställdhetsplan som sådan åstadkommer man ingenting. Poängen är inte papperet. Poängen är att börja tänka över om det finns problem på arbetsplatsen – finns där dold diskriminering eller praxis som försämrar jämställdheten eller likvärdigheten eller orsakar diskriminering. När man stannar upp och börjar fundera efter, då förbinder man sig också till att lösa problemen. Det viktiga är processen, inte papperet. Tomma slagord hjälper inte Enligt jämställdhetslagen och diskrimineringslagen är det arbetsgivaren som ansvarar för att planerna tas fram. Planerna ska utarbetas i samverkan med de anställda eller deras representanter. I praktiken är det förtroendemannen eller arbetarskyddsfullmäktige som företräder de anställda. Att göra upp goda planer är inte alldeles lätt, stötestenarna är många. – För det första är det svårt att identifiera dom problem man har råkat ut för på grund av praxis och ingrodd vana. Det är svårt att medge att man under årens lopp kanske inte har jobbat på allra bästa sätt. Att ingripa i våra attityder kan vara en besvärlig och lång process. Det kan behövas flera år av utbildning för att få folk att tänka om. Och diskriminering, i synnerhet indirekt sådan, kan vara svårt att upptäcka, räknar Ruuth upp. – För det andra, så även om Har du din arbetsplats EN JÄMSTÄLLDHETS- ELLER LIKABEHANDLINGSPLAN? Redaktionen för Särmä/Kanten letar efter arbetsplatser där planer redan tillämpas. TA KONTAKT med redaktionssekreterare Mira Tenhunen, tel. (09) 6151 6390, gsm 044 338 2126 eller mira.tenhunen@puuliitto.fi. Du kan kontakta på finska eller på svenska. Att kontakta förpliktar inte till någonting. man upptäcker och identifierar problemen, kan det var svårt att åtgärda dem. Det kan krävas pengar för att lyfta upp någon grupp av anställda ur en lönegrop och betala en anständig lön åt alla. – Men det största problemet är att jämställdhets- och likabehandlingsplanerna riskerar att stanna på deklarationsstadiet, utan konkreta åtgärder eller mål. Och om det inte bestäms några konkreta åtgärder så finns det inga ansvariga personer heller och då gör ingen någonting alls. Och då är jämställdhets- och likabehandlingsplanerna mer eller mindre betydelselösa. Men för att komma till en konkret nivå behövs det inga stora omvälvande grejer. – Konkret kan det handla om oväntat små saker, som att en person i chefsställning till exempel säger att på vår arbetsplats så accepterar vi inte diskriminering och vi ingriper mot den. Det att man sägar rakt ut är redan en handling, som kan förebygga diskriminering. Utgå från den egna arbetskulturen Jämställdhets- och socialsekreterare Ruuth menar att goda jämställdhets- och likabehandlingsplaner utgår från kulturen på den egna arbetsplatsen. – En god jämställdhets- och likabehandlingsplan har rötterna i den egna arbetsplatsens verklighet, den har konkreta åtgärder, en tidtabell och ansvariga personer. – Till exempel i större koncerner sägs det att man skickar ut samma planer till koncernens alla arbetsplatser. Sådana planer kan förstås inte vara speciellt lyckade, eftersom dom inte har sin grund i den enskilda arbetsplatsen kultur och verklighet. För att få konkret kött på planernas ben, gäller det att närma sig gräsrotsnivån, dom anställda. – För att göra upp en jämställdhets- eller likabehandlingsplan så kunde man som hjälp använda sig till exempel av en personalenkät, föreslår Ruuth. Mira Tenhunen Artikeln ingår i en serie som går in på om och hur jämställdhets- och likabehandlingsplaner tillämpas på arbetsplatserna. FA K TA Jämställdhetsplan och likabehandlingsplan Orättvisa bonussystem ## I ett exempelfall skapades ett bonussystem i syfte att belöna anställda för god prestation. Alla arbetsuppgifter gavs vissa kvantitativa mål. Den som överskred målet för sitt jobb fick extra bonus. Snart visade det sig att alla anställda till följd av till exempel ålder eller hälsotillstånd inte hade chans att överskrida bonusgränsen. Teoretiskt verkade bonussystemet behandla alla anställda på lika grunder, vilket det i praktiken inte gjorde. I stället var det fråga om indirekt diskriminering, eftersom anställda hade särbehandlats på grund av ålder. I fall målet för ett arbetslag hade satts så högt att ingen i gruppen hade nått bonuspoäng, men nog andra arbetslag, så hade det handlat om brott mot arbetsavtalslagen. Enligt arbetsavtalslagen (kapitel 2, paragraf 2) skall arbetsgivaren ”bemöta arbetstagarna opartiskt, om det med hänsyn till arbetstagarnas uppgifter och ställning inte finns anledning att avvika från detta”. Exempelfallet är inte verkligt, men kunde ha varit det. ## Diskriminering kan riktas mot en anställd till följd av kön, ålder, etniskt ursprung, nationalitet, språk, religion, övertygelse, åsikter, politisk verksamhet, facklig aktivitet, familjeförhållanden, hälsotillstånd, funktionshinder, sexuell läggning, könsidentitet, sexuell manifestation eller andra orsaker som anknyter till en person. Alla nämnda diskrimineringsskäl ska beaktas i en likabehandlingsplan. ## I jämställdhetsplanen siktar man på att förebygga och ingripa mot diskriminering till följd av kön. ## Men det finns också andra fall av diskriminering, som inte räknas som brott mot jämställdhets- eller diskrimineringslagen. Det händer ofta att anställda inte behandlas på lika grunder, men då kan det handla om brott mot arbetsavtalslagen. ## Det kan vara bra att göra upp jämställdhets- och likabehandlingsplaner också på arbetsplatser där de inte är lagstadgade. Att främja jämställdhet och likabehandling stöder en god förvaltning och personalens välfärd och utveckling, vilket i sin tur ökar företagets produktivitet. ## Mera information om jämställdhets- och likabehandlingsplanerna får man på webbplatserna www.tasa-arvo.fi/web/sv och yhdenvertaisuus.finlex.fi/sv. Det går också att vända sig till Träfackets jämställdhets- och socialsekreterare Saila Ruuth, tel (09) 6151 6206, gsm 050 467 0089 eller saila.ruuth@puuliitto.fi. Planerna för jämställdhet och lika behandling övervakas ## Myndigheterna följer på olika sätt upp hur man gör eller låter bli att göra upp jämställdhets- och likabehandlingsplanerna. När det gäller jämställdhetsplanen är det jämställdhetsombudsmannen som ansvarar för kontrollen. Men i fråga om likabehandlingsplanen ligger ansvaret på regionförvaltningsverkens arbetarskyddsinspektörer. Jämställdhets- och socialsekreterare Saila Ruuth uppmanar anställda att vid misstanke om diskriminering eller ofredande ta kontakt med den lokala arbetarskyddsinspektionen före en inspektion genomförs på arbetsplatsen. – Om en förtroendeman eller arbetarskyddsfullmäktig vet att arbetarskyddsinspektören är på väg för en inspektion på arbetsplatsen och man där har till exempel problem med diskriminering, så lönar det sig att förvarna inspektören. Då är inspektören bättre förberedd att utreda fallet.

K U VAT J A R I I S O K O R P I 20 – Kun saadaan yksi liittymään, niin sen jälkeen tulee usein pompsu, kertoo Minja Lääperi. Puutarhatyöntekijä Minja Lääperi: Ulkomaalaiset pitää saada jäseniksi – Fami-Farmilla järjestäytyminen on hyvällä tolalla. Siellä on saatu Puuliittoon uusia jäseniä, ennen kaikkea ulkomaalaisia. P Näin kertoi Itä-Suomen järjestökurssille osallistunut Puuliiton Joroisten ammattiosaston Minja Lääperi. Rantasalmen Järvisydämessä pidetylle kurssille osallistui kolmisenkymmentä puuliittolaista, joukossa iso määrä ensikertalaisia. Lääperin työpaikka on mitä monikulttuurisin: Fami-Farmin puutarhalla työskentelee viitisentoista eri kansallisuutta. – Sen tiedottaminen ulkomaalaisille on jossain vaiheessa ollut pikkunen ongelma, ettei liittoon kuuluminen ole negatiivinen asia työnantajankaan kannalta. – Suomen kulttuuria tuntemattomalla saattaa olla sellainen pelko, että järjestäytyminen haittaisi työssäoloa. Järjestäytymisaktiivisuus on Lääperin mukaan kansallisuudesta riippuvaista. Virolaisilla ja venäläisil- – Vuodenvaihteessa saatiin neljä siirtymään Puuliittoon. Se johtui siitä, että he halusivat luottamusmiehen vaalissa käyttää äänensä. Hyötynä Teollisuusliitosta on se, että sen jälkeen yhä useampi työpaikalla kuuluu samaan liittoon. – Osastokin voisi olla yhteinen, miettii Hyytiäinen. Työpaikalla kaikki puuliittolaiset ovat Hyytiäisen mukaan ammattiosaston taakse sitoutuneita. – Edunvalvonnassa on vahva tukiverkosto. Jos työpaikalla tulee riita-asioita, siellä on pääluottamusmies hoitamassa asioita ja porukka mukana. lä kynnys liittyä liittoon on jo matala, aasialaisilla korkeampi. – Kun yksi lähtee mukaan toimintaan ja tiedottaa maamiehilleen omalla kielellään, niin saattaa tulla sellainen pompsu, että liittyy isompi ryhmä kerralla. Lääperin mielestä puutarha-alalla pitää panostaa siihen, että ulkomainen työvoima saadaan järjestäytymään. – On tärkeää, että työehtosopimus pidetään voimassa työpaikalla. Teollisuusliitto yhdistää porukan Ekolamin varaluottamusmies, Polvijärven ammattiosaston puheenjohtaja Jari Hyytiäinen sanoo odottavansa innolla työntekijöitä yhdistävän TeolNuorille lisuusliiton syntyä. aktiiveille käyttöä Ekolamilla työskentelevä Jari Hyytiäinen toivoo Teollisuusliiton – Mitä enemmän on työyhdistävän nykyisin kahteen liittoon kuuluvat työntekijät. läisiä yhdessä, sitä enemSaimaan koneenkuljetmän saamme aikaan. tajien osaston sihteerin Ekolamin 78 työntekiRaimo Immosen mielesjästä puolet kuuluu Puuliittoon, osa Metalliliittoon ja osa tä järjestäytyminen metsäkonealalla saisi olla parempi. Hyytiäisen mukaan valitettavasti Loimaan kassaan. Pulaa on erityisesti nuorista aktiiveista. – Nuoria tarvitaan, koska porukka vanhenee. Metsäkonealan heikkous Immosen mukaan on se, että työpaikat ovat pieniä ja luottamusmiehiä vähän. Lisäksi koneenkuljettajat työskentelevät hajallaan, mikä asettaa haasteen yhteistoiminnalle. Immonen itse työskentelee Marko Hekkanen Oy:ssä. – Siinä firmassa kaikki asiat ovat kunnossa. Se on tällä alalla harvinaista, sanoo mies, joka tuntee myös mitalin toisen puolen työskenneltyään toistakymmentä vuotta metsäkoneyrittäjänä. Immosen mukaan Teollisuusliiton syntyä on metsäkonemiesten keskuudessa odotettu. – Toivottavasti edut paranevat. Luulisi, että suuresta liitosta on myös osastotoiminnassa hyötyä. Jo se on parannus, että työttömyysajalta ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Metsäkonealalle Immosen mukaan tarvitaan lisää luottamusmiehiä. Lisäksi pitää kehittää nuoria kiinnostavaa toimintaa. – Risteilyjä ja kaikkea mielenkiintoista pitää saada lisää. Jari Isokorpi Puuliitto auttoi vaikeuksissa ## – Heille, ketkä eivät liittoon kuulu, olen sanonut, että menkää sen alan liittoon, missä olette töissä. Kun on tällaiset ajat, niin joskus tarvitsee apua. Näin sanoo Puuliiton Hammaslahden ammattiosastoon kuuluva Tuomo Hiltunen, joka on elämässään jäänyt monta kertaa työttömäksi, mutta on aina opiskellut lisää, eikä ole koskaan luovuttanut. Tällä erää Hiltusen työttömyys on kestänyt kolmisen vuotta, mutta haastatteluhetkellä huhtikuussa työnsaanti tuntui lupaavalta. – Näyttää siltä, että pientä elpymisen merkkiä olisi. Jo nuorena miehenä armeijan jälkeen Hiltunen meni puusepänfirmaan töihin ja liittyi Puuliittoon. – Ajoin trukkia ja tein liimalevyä. Sitten iski 1990-luvun lama. – Firma meni konkurssiin emofirmaa myöten. Siitä alkoi työttömyysputki. Satunnaisia työpaikkoja oli. Hiltunen lähti opiskelemaan. – Piti lähteä katsomaan, mihin rahkeet riittävät. Tuli kotimaanliikenteen kurssi autopuolelle. Kävin sen. Sain töitä vähäksi aikaa. Sekin firma joutui pienentämään henkilökuntaa. Ei kun uudelleen koulutukseen. – Kävin ulkomaanliikenteen kurssin. Pääsin takaisin entiseen firmaan kaasunajoon. Siinä tuli viitisen vuotta vietettyä. Taas tuli vähennystarve. – Ei kun uudelleenkoulutukseen. Linja-autopuolen koulutuksen kävin. Kuusi vuotta ajelin linja-autoa. Taas tuli vähennystarve. – Sitten olen satunnaisia hommia tehnyt. Kurssilla olen ollut sen jälkeen. Puutavara-auton kuljettajakoulutus ja maarakennuspuolen koulutus tuli käytyä. – Ammattikortteja on tullut suoritettua hirveät nivaskat, että pääsisi töihin, mutta olenko aina yhtä korttia vaille? Sitä seikkaa, että aikanaan liittyi Puuliiton jäseneksi, Hiltunen ei kadu. – Liiton puolesta on sillä lailla ollut, että jos on apua tarvinnut, niin kyllä sieltä löytyy. Vaikka olen liittorajojen yli kulkenut, olen aina ollut oikeassa liitossa. Teollisuusliiton synnytystä Hiltunen pitää myönteisenä. – Kun on iso liitto, niin alkukankeutta siinä tulee olemaan. Mutta toivon mukaan se tuo enemmän etuja.