Kauppaopettaja Handelsläraren 1/2017 Kauppa- ja kulttuuriopettajien järjestölehti SKO_1_2017_Taitto_02.indd 1 9.5.2017 21:00:21

SUOMEN KAUPPA- JA KULTTUURIOPETTAJAT HANDELS- OCH KULTUR­ LÄRARNA I FINLAND SKO ry:n järjestölehti Aikakauslehtien Liiton jäsen SKO – Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat ry Handels- och kulturlärarna i Finland rf www.oaj.fi/sko Sisällysluettelo 6 Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI Puheenjohtaja Tuija Salminen puh. 040 730 4452 tuija.salminen.sko@outlook.com Taloussihteeri, ilmoitusmyynti Tuija Koivu-Vajavaara puh. 0400 901 012 tuija.koivu-vajavaara@outlook.com Järjestösihteeri, tilaukset Elisa Ruponen puh. 040 752 9173 elisa.ruponen@outlook.com Päätoimittaja, toimituskunnan pj. Katja Remsu puh. 040 515 5807 katja.remsu@saimia.fi 9 Toimituskunnan jäsenet Heli Kamaja Susanna Hjulberg Satu Uronen Pirjo Wiksten Tilaushinta 50 euroa/vsk. Ilmoitushinnat 2/1 s. 1925,- 1/1 s. 1265,- 1/2 s. 935,- 1/3 s. 1/5 s. 660,330,- Palsta-mm 1 euro 11 Paino Forssa Print 2016 Kauppaopettaja ilmestyy kaksi kertaa ­vuodessa. nro materiaali ilmestyy viimeistään 1 2 17.4. 1.11. 22.5.2017 4.12.2017 Oikovedos lähetetään ja aineisto palautetaan pyydettäessä. ISSN 0786-9118 4 Pääkirjoitus, Tuija Salminen 5 Ledare, Tuija Salminen 6–7 Valtuuskuntaa puhuttivat säästöt, urheilu ja SKO-päivät 8–9 Taitovalmentaja vai opettaja? 10–11 Viranhaltijoista tuntiopettajia 12–13 LUT-konserni säilyttää kolmen oppilaitoksen itsenäisyyden 14 SKO:n hallitus tiedottaa 15 Työaikakokeilut puhuttavat Etukansi, kuva: Juho Sallinen Takakansi, kuva: Katja Remsu 2 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 2 9.5.2017 21:00:24

24 30 28 16 Kelpoisuuksista valmiuksiin 28–29 Yhteisopettajat saivat lisää tietoa jäseneduista 18–19 SKO profiloituu ammattijärjestönä 30–31 Valmentava koulutus AMK:ssa 20 Päivitä jäsentietosi 31 21 Onko koulun otettava kodin tehtävät? 22–23 Karjalasta SKOlahtaa! Joensuu kutsuu 32–33 Käytätkö opetuksessa netistä löytyvää ­materiaalia? 24–25 Avaruusopinnot tuottavat yrittäjyyttä 33 Opettajan tekijänoikeudet 26–27 Peleistä iloa kielten opiskeluun 34 Eija Vähälä - käsityön ja muotoilun vaikuttaja 28–29 Yhteistyötä liiketalouden kehittämisprojekteissa 35 Liiketaloutta Canthin hengessä Kolumni, Katja Remsu 3 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 3 kauppaopettaja 9.5.2017 21:00:28

Pääkirjoitus Tuleeko kiireessä hyvää – puuttuuko meiltä selkeä koulutuspoliittinen linjaus? K evään aikana moni nuori on miettinyt tulevaisuuttaan ja hakeutumista opintoihin. Mikä nuoria oikeasti askarruttaa, kun he tekevät valintoja siitä, mitä opiskella ja missä opiskella? Kuinka paljon merkitsevät paikkakunta, oppilaitoksen maine ja se, mitä kaverit valitsevat, onko koulussa tai paikkakunnalla jo entuudestaan tuttuja nuoria opiskelemassa. Monesti kuulee myös nuorten pohtivan sitä, minne on helppo päästä tai yleensäkin mahdollista päästä opiskelemaan, vai pitääkö oppilaitokseen päästäkseen käydä kalliita valmennuskursseja. Mitä lupaavat sitten koulutuksen järjestäjät? Miten käytännössä mahdollistetaan jatko-opintokelpoisuuden säilyminen ammatilliselta toiselta asteelta korkea-asteelle, jos opiskelijan saamaa opetusta joudutaan jatkuvasti vähentämään? Perusteluissa on olettamuksia ja uskomuksia siitä, että opetuksen laatu ja taloudellisuus tulevat paranemaan. Onko lainsäädännön uudistuksella taka-ajatuksena lopputulema: yksi yhteinen korkeakoululaki? Opetusministerille luovutettiin toukokuun alussa korkeakoulujen opiskelijavalintoja valmistelleen työryhmän muistio, jossa esitetään, että ammatillisen toisen asteen osalta otetaan käyttöön todistusvalinnat ja sen lisäksi mahdollistetaan myös tulla valituksi korkeakouluun valintakokeiden kautta. Opiskelijavalinnoissa tulee myös huomioida nyt jo hyväksi havait- tu avoimen väylän tarjoamat mahdollisuudet. Ammatillisen toisen asteen osalta luovuttiin ajatuksesta järjestää kansallinen koe osaamisen mittaamiseksi. Muistio käsitellään kesäkuussa yhdessä lukion todistusvalintatyöryhmän ja ylioppilaskokeiden kehittämistyöryhmän esitysten kanssa. Nähtäväksi jää, tuleeko ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden pääsy korkeakouluihin näillä uudistuksilla heikkenemään, kun ylioppilaskokeiden kehittämisessä ei ole huomioitu ammatillista koulutusta. Valintakoejärjestelmäämme pidetään kalliina, mutta eikö takaisinmaksu tapahtuisi, jos valintakoe olisikin osa tulevia opintoja, kuten avoimessa suoritetut opinnot. Onneksi kuitenkin luovuttiin, ainakin toistaiseksi, Euroopassa vallitsevasta käytännöstä, että mahdollistetaan kaikkien halukkaiden pääsy korkeakouluopintoihin, ja karsinta on ensimmäisen opintovuoden jälkeen opintomenestyksen perusteella. Nykyisellä järjestelmällä eivät ainakaan opintoajat lyhene.  Korkeakoulujen yhteistyö ei enää riitä. Uusia yhdistymisiä syntyy ja nyt halutaan myös muuttaa lainsäädän- töä. OKM on huhtikuussa lähettänyt lausuntokierrokselle yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisen. Lainsäädäntöjä ollaan muuttamassa kiireellä ajatellen Tampere3:n syntyä. Kiireelle ei ole selkeitä perusteluja etenkin, kun korkeakouluvisiotyökin on vielä kesken. Perusteluissa on olettamuksia ja uskomuksia uskomuksia siitä, että opetuksen laatu ja taloudellisuus tulevat paranemaan. Onko lainsäädännön uudistuksella taka-ajatuksena lopputulema: yksi yhteinen korkeakoululaki? Tällä vaarannettaisiin niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojen omaleimaisuus, duuaalimalli, jonka säilyttämisestä on tähän asti oltu yhtä mieltä. Rahoitusleikkaukset jatkuvat edelleen, ja puoliväliriihessä kaikki muut saivat lisärahoitusta paitsi ammattikorkeakoulut. Kertooko tämä ministeriön koulutuksen arvostuksesta ja kehittämishalusta? On aivan oikeutettua vaatia ministeriöltä selitystä ja näkemystensä selvittämistä ammattikorkeakoulutuksen osalta. Opetushallinnolta taitaa puuttua selkeä koulutuspoliittinen linjaus. Paljon on olettamuksien ja arvailujen varassa. Huolestuttavaa on myös se, että katsotaan mitä kentällä syntyy ja muutetaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan jokin yksittäisen tapauksen synty. Nyt tulee vaatia harkintaa ja unohtaa kiire. Onneksi kohta koittaa kesän vapaat. Unohdetaan me kiireet, uitetaan vaikka varpaita laiturin nokasta ja ladataan akkuja. Kiitos kaikille uurastuksesta ja hyvää kesää! Tuija Salminen, SKO ry:n puheenjohtaja 4 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 4 9.5.2017 21:00:29

U nder våren har många unga funderat på sin framtid och på att söka in till någon skola. Hur resonerar de unga då de väljer vad och var de ska studera? Hur stor betydelse har orten, läroinrättningens rykte samt vad och var kompisarna studerar. Unga diskuterar ofta huruvida det är lätt eller över huvud taget möjligt att bli antagen till en utbildning och om det blir nödvändigt att delta i en dyr prepkurs. Vad utlovar utbildningsarrangörerna? Kan studerandena vid yrkesutbildningarna på andra stadiet bibehålla sin behörighet till fortsättningsutbildningarna på högskolenivå, om man samtidigt hela tiden drar in på undervisningen? I början av maj överlämnade en arbetsgrupp, som jobbat med högskolornas antagning av studerande, sin promemoria till undervisningsministeriet. I promemorian föreslår man att antagningen till andra stadiet ska ske på basis av betyget. Dessutom ska det vara möjligt att bli antagen genom inträdesprov till en högskola. Möjligheten att komma in vid en högskola via den öppna leden bör även bibehållas. Inom yrkesutbildningen på andra stadiet frångicks förslaget att anordna ett riksomfattande nationellt prov för att mäta kunnandet. Promemorian ska behandlas i juni tillsammans med framställningarna som arbetsgrupperna för gymnasiets betygsurval och studentprov kommit fram med. Det återstår att se om möjligheterna att komma in vid en högskola för yrkesstuderande på andra stadiet ytterligare kommer att försämras – hänsyn till den yrkesinriktade utbildningen har inte tagits då man utvecklat studentproven. Vårt finländska system med inträdesprov anses vara dyrt men det skulle ske en viss återbetal- ning, om inträdesprovet, precis som studier avlagda vid den öppna högskolan, kunde utgöra en del av studierna. Som tur avstod man tillsvidare från den europeiska modellen där alla sökande blir antagna och gallringen sker först efter första studieåret och på basis av studieframgången. Ett dylikt förfaringssätt förkortar åtminstone inte studietiden. Att högskolorna samarbetar räcker inte längre. Nya fusioner uppstår och nu vill man också ändra på lagstiftningen. Undervisnings- och kulturministeriet har i april skickat ut på remiss ett förslag om justeringar i universitetslagen och yrkeshögskolelagen. Man vill snabbt ändra på lagstiftningen med tanke på tillkomsten av Tampere3. Det går inte att motivera denna brådska, arbetet med högskolevisionen är ännu på hälft. I motiveringarna finns hypoteser, föreställningar och myter om att den ekonomiska aspekten och kvaliteten på undervisningen kommer att förbättras. Finns det måhända en baktanke med lagstiftningen - en gemensam högskolelag? Då skulle universitetens och yrkeshögskolornas särprägel och dualmodell äventyras – det som vi hittills varit så ense om att är bra. De finansiella nedskärningarna fortsätter, vid halvtidsöversynen fick alla utom yrkeshögskolorna tilläggsfinansiering. Berättar det här kanske något om ministeriets vilja att utveckla? Det är berättigat att yrkeshögskolorna kräver ministeriet på en förklaring och redogörelse. Undervisningsförvaltningen tycks sakna tydliga utbildningspolitiska riktlinjer. Mycket baserar sig på hypoteser och gissningar. Det är också bekymmersamt att man bara följer med läget på fältet, och sedan på basis av det Ledare Blir resultatet bra då man har bråttom – saknas det tydliga utbildnings­ politiska riktlinjer? I motiveringarna finns hypoteser, föreställningar och myter om att den ekonomiska aspekten och kvaliteten på undervisningen kommer att förbättras. Finns det måhända en baktanke med lagstiftningen – en gemensam högskolelag? justerar lagar. Nu måste vi kräva gott omdöme – och vi får lov att glömma brådskan. Som tur börjar semestern snart. Låt oss glömma brådskan och i stället till exempel sitta på bryggan och doppa fötterna i vattnet och ladda upp våra batterier. Tack för allt knegande och jag tillönskar er alla en skön sommar! Tuija Salminen, ordförande för SKO r.f. 5 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 5 9.5.2017 21:00:29

Valtuuskunta pohti säästöjä, u S KO:n valtuuskunta edellytti hallituksen miettivän SKO:n toimintaan säästötoimenpiteitä, joita hallitus jo esittelikin valtuuston kevätkokouksessa huhtikuussa. Asiat konkretisoituvat ensi syksyn valtuuskunnassa seuraavan budjetin laatimisen ja hyväksymisen yhteydessä. Valtuuskunta keskusteli myös urheilutapahtumasta ja ensi vuoden SKO-päivistä. Tekstit: Katja Remsu Hallituksen selvitys säästökohteista Hallitus esitteli valtuuskunnalle selvitystään säästökohteista. Etukäteen oli puhuttu piirien määrästä sekä valtuuskunnan ja hallituksen koosta. Hallituksen kokoa ja puheenjohtajien määrää pidettiin sopivana ja toimivana. Keskustelua herätti vain varapuheenjohtajien tarve. Yleisesti toivottiin, että hallituksen jäsenet toimisivat nykyistä aktiivisemmin myös OAJ:ssa. Valtuuskunnan kokoa ei haluttu pienentää, sillä valtuuskunnassa halutaan säilyttää maantieteellinen kattavauus ja toisaalta sekä toisen asteen että amk-tason edustus. Valtuuskunta kuitenkin muodosti toimikunnan, jonka tehtävänä on pohtia SKO:n palkkio- ja palkkaresurssointia. Toimikuntaan kuuluvat Simo Pyylampi, Terhi Kemppainen, Raija Paasimaa, Jarmo Pösö ja Mikko Valtonen. Myös piiriorganisaation rakenne ja kulut puhuttivat. Tällä hetkellä SKO:lla on 10 piiriä. Jäsenperusteisen piirituen siirto alueelliseen jäsentukeen voisi tuoda selvää vuosittaista säästöä SKO:lle. Lisäksi pohdittiin piiriorganisaation muuttamisesta pelkäksi vaaliorganisaatioksi. Hallitus valmistelee valtuuskunnan syyskokoukseen esityksen piiriorganisaation muutoksesta. SKO:lle urheilutapahtuma joka toinen vuosi Jo aiemmin on päätetty, että SKO järjestää joka toinen vuosi urheilutapahtuman jäsenilleen. Keskustelu aiheesta kävi varsin vilkkaana, kun lentopallon, golfin ja tenniksen harrastajat puolustivat lajitapahtumiaan. Valtuuskunnassa kuitenkin todettiin, ettei suurempimuotoinen urheilutapahtuma estä lajikohtaisten tapahtumien järjestämistä. Muita erillisiä urheilutapahtumia ei kuitenkaan tueta rahallisesti, mutta tapahtuma saa tarvittaessa käyttöönsä SKO-lomakohteen korvauksetta. Uuden urheilutapahtuman suunnittelemiseksi päätettiin perustaa järjestelytoimikunta. Toimikunta kysyy esimerkiksi urheiluopistoilta tarjouksia tapahtuman järjestelyistä viikonlopuksi toukokuussa 2018. Tapahtumaa siis ei järjestetä vielä tänä vuonna. Sovittiin, että valtuuskunta määrittelee järjestelytoimikunnan kokoonpanon ja tapahtuman kulurakenteen. Tapahtuman järjestelytoimikuntaan valittiin Mia Kilpinen, Ritva Jäättelä, Antti Kares, Teija Olkkola ja Matti-Pekka Salo. 6 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 6 9.5.2017 21:00:31

, urheilupäivää ja SKO-päiviä Jäsenten osallistuminen SKO-päiville maksetaan Valtuuskunnassa kuultiin vuoden 2018 SKO-päivien järjestelyistä. SKO-päiviä vietetään Joensuussa. Todettiin, että SKO maksaa SKOpäivien osallistumismaksut. Osallistumismaksun katoksi on sovittu 150 euroa/osallistuja. Sovittiin, että hallitus tekee selvityksen sijoitustuottojen käytöstä sekä lomakohteista ja muun muassa niiden vakuutuksista. SKO:n sijoitustoiminnan tuottoja, noin 4% pääomasta, käytetään SKO:n kenttätoiminnan tukemiseen. SKO:n toiminta olisi vakaalla pohjalla, jos jäsenmäärä vakiintuisi noin 2500 jäseneen. Hallitus velvoitettiin kilpailuttamaan lomakohteiden vakuutukset. Samalla hallitus kysyy sponsoritukea SKO-päiville. Erikseen todettiin, että Vuokatin kiinteistön kulurakenne selvitetään. 7 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 7 kauppaopettaja 9.5.2017 21:00:33

Ammatillisessa koulutuksessa työskenteleville ohjaajille on viime aikoina annettu yhä suurempi rooli. Näin on tehty muun muassa Koulutuskeskus Salpauksessa, jossa ohjaajien nimikkeet yhtenäistettiin viime syksynä. Samalla opetusta vähennettiin ja työnkuvia viilattiin tapaan, joka OAJ:n mielestä on vähintäänkin epäselvä. Pohdinta jatkuu nyt liittotasolla, jonne Lahdesta on toimitettu paikallisneuvottelujen erimielisyyspöytäkirja. Lopputulosta tai sen aikataulua ei vielä haluta ennakoida. Milloin työsalissa opiskellaan, milloin harjaannutaan? Taitovalmentajan ja opettajan työnku V almentaminen sinänsä on kuulunut ammatilliseen koulutukseen kautta aikain, mutta ammattinimikkeet ovat vaihdelleet: työsaleissa on ollut niin ohjaajia, ammattimies kuin laboratoriomestareitakin. Nimikkeen yhtenäistämistä olennaisempia asia on kuitenkin uusi linjaus työnkuvassa, sanoo pääluottamusmies Marko Varjos. ”Aiemmin taitovalmentajat olivat selkeästi avustavissa tehtävissä, nyt he työskentelevät yksin ryhmän kanssa ja heille on annettu oma vastuu ryhmästä”, hän kuvaa. Varjoksen mukaan tämä näkyy jopa opiskelijan työjärjestyksissä. ”Lukujärjestyksiin on merkitty harjaantumista – mikä tosiasiassa tarkoittaa sitä, että opiskelijat menevät taitovalmentajan tunnille. Liitto tulkitsee tämän niin, että harjaantumistunnit ovat oikeasti opetusta ja työnantaja kiertää tässä sopimusta. Työnantaja säästää merkittävästi, kun kontaktiopetusta on samaan aikaan vähennetty noin 30 prosenttia”, hän kertoo. Varjos näkee nykyisessä järjestelyssä kaksi isoa ongelmaa. ”Ensinnäkin harjaantumisen ja opettamisen välinen ero on täysin veteen piirretty viiva – taitovalmentaja joutuu väkisinkin opettamaan. Toiseksi taitovalmentajalla ei ole kurinpito-oikeutta: hän ei esimerkiksi voi poistaa häiriköivää opiskelijaa luokasta.” ”Mahdollistaa taitojen kehittymisen” Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen näkee asian toisin. Hänen mukaansa opettajien työtehtävät ovat säilyneet ennallaan. ”Opettaja opettaa ja vastaa pedagogiikasta sekä arvioinnista. Taitovalmentajan ensisijainen tehtävä on mahdollistaa opiskelijalle oman etenemistahdin mukainen mahdollisuus harjaantua opettajan opettamien asioiden kanssa”, hän selvittää. Salpauksen linjauksen mukaisesti opiskelijan työpäivissä voi olla paikalla sekä opettaja että taitovalmentaja, tai osassa vain jompikumpi eli opettaja tai taitovalmentaja. ”Toisen asteen ammateissa on luonnollista, että opiskelijat tarvitsevat harjaantuakseen runsaasti toistoa. Näissä tilanteissa ei aina tarvitse olla opettajan paikalla, mutta muun muassa työturvallisuuden vuoksi paikalla on perusteltua olla aikuinen alan ammattilainen.” 8 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 8 9.5.2017 21:00:35

 Parhaimmillaan taitovalmentaja vapauttaa opettajan keskittymään uuteen. Tarja Sipponen käy rivisormuksen tekovaiheita läpi Iiris Kosamon kanssa.  Anu Salila juottaa rintakorun neulaosaa. önkuva puhuttaa Lahden seudulla Saarelainen vertaakin taitovalmentajan roolia työpaikkaohjaajaan. ”Kumpikaan ei opeta, mutta molemmat mahdollistavat opiskelijan taitojen kehittymisen opetetun pohjalta.” Sekä Varjos että Saarelainen korostavat, että nimikkeiden yhtenäistäminen ei tarkoita suurta muutosta kovinkaan monen ihmisen elämään. ”Nimikkeen yhtenäistäminen ei ole vaikuttanut henkilömääriin”, Saarelainen sanoo. Aivan pienestä joukosta ei kuitenkaan ole kysymys: Salpauksessa eri aloilla ja eri toimipisteissä taitovalmentajan nimikkeellä toimii tällä hetkellä yhteensä 54 henkilöä. Suurin osa heistä on entisiä ohjaajia ja ammattimiehiä, uusista muutamalla on opettajatausta. Kaikki taitovalmentajat ovat kokonaistyöajan piirissä. Mikä sopimus? Periaatteellista erimielisyyttä on yritetty ratkoa Lahden seudulla talven mittaan useammassakin neuvottelussa. Ne eivät olleet kovin hedelmällisiä; tuloksena oli liittotasolle lähetetty paikallisneuvottelun erimielisyyspöytäkirja. ”SKO:n ja OAJ:n vaatimus on, että aina, kun taitovalmentaja toimii yksin, kyse on opetuksesta. Tällöin häneen tulee soveltaa OVTESsiä”, Varjos sanoo. Ero opettajien ja kunta-alan sopimuksen välillä on suuri niin palkkauksessa kuin työajan sijoittelussa, sillä taitovalmentajien työhön ei kuulu suunnitteluaikaa. OAJ ja Kuntatyönantajat ovat jo neuvotelleet kiistasta epävirallisesti, vahvistaa työmarkkina-asiamies Markku Perttunen OAJ:stä. Hänen mukaansa epäviralliset neuvottelut ovat usein aivan riittävä menettelytapa. ”98 prosenttia kiistoista saadaan ratkaistua niissä.” Neuvotteluille ei ole myöskään asetettu minkäänlaista aikarajaa. Perttunen ei kuitenkaan lähde ennakoimaan, miten Salpauksen kohdalla epävirallisissa neuvotteluissa onnistutaan. Edunvalvonnan reitillä ovat tämän jälkeen vuorossa viralliset neuvottelut, ja lopullisen totuuden voi kertoa myös työtuomioistuin. Perttunen huomauttaa, että kyse on kaikkiaan periaatteellisesta, isosta asiasta. ”Kyseessä on kuitenkin opettajan työn rajojen – ja työn yksinoikeuden – määrittely.” Teksti ja kuvat: Heli Kamaja  Työpajassa voi yhdellä kertaa olla yli 20 opiskelijaa. Salli Saimovaara (vas.) ohjaa Anu Salilaa rintakorun teossa.  Kultasepänalan opiskelu on pikkutarkkaa ja työvaiheet tulevat tipoittain. Meneillään on rintakorun neulaosan kiinnitys.  Kaikki materiaali kierrätetään. Kaiverrusharjoitusten materiaalista nousee jotain uutta. 9 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 9 kauppaopettaja 9.5.2017 21:00:38

”Mahdotonta vetää raja” Salli Saimovaaralla on Koulutuskeskus Salpauksen kultaseppäkoulutuksessa kaksikin työpaikkaa: aamupäivisin hän on varastonhoitaja, iltapäivällä taitovalmentaja. Rajanveto roolien välillä on usein vaikeaa. ”Epäselvintä tässä työssä on opetuksen ja ohjauksen raja. Nykyään opiskelijat kulkevat omaa polkuaan ja opiskelijat pajassa voivat olla hyvinkin eri vaiheessa. Pitäisikö minun opettaa uusi asia, jos opiskelija on nopea, ja opettaja ei ole vielä ehtinyt sitä opettaa?” Saimovaara onkin päätynyt opiskelijalle suotuisaan, joskin itselle hankalaan ratkaisuun. ”Olen päättänyt, että autan aina kun tarvitaan enkä vedä tuota rajaa – se on kerta kaikkiaan mahdotonta. Sähköisen päiväkirjan täyttäminen tuntuu joskus todella absurdilta: siellä kun pitäisi vielä eritellä henkilökohtainen harjaannuttaminen, ryhmäharjaannuttaminen ja pajatyöskentely”, hän naurahtaa. Saimovaaran työpari, opettaja Tarja Sipponen, huomauttaa, että jako opettamiseen ja harjaannuttamiseen voi hyvinkin toimia teoreettisemmissa aineissa. ”Kultaseppäkoulutuksessa tehdään kuitenkin hyvin pikkutarkkaa ja hidasta työtä. Työvaiheet tulevat ti- poittain ja jokainen on eri vaiheessa”, hän sanoo. Helpottaa opettajan työtä Järjestelmä kuitenkin toimii, jos muotoseikkoihin ei takerruta, Saimovaara ja Sipponen vakuuttavat. ”Kyllä tämä helpottaa opettajan työtä. Erityisesti taitovalmentajasta on apua pajatyöskentelyssä: 22 hengen ryhmässä odotusajat venyisivät muuten tosi pitkiksi”, Sipponen kertoo. ”Lisäksi joskus tuntuu, että opiskelijoiden on helpompi kysyä taitovalmentajalta kuin opettajalta. Salli on lähempänä opiskelijoiden omaa ikää!” Teksti: Heli Kamaja Yt-myrskyn seurauksena ­viranhaltijoita tuntiopettajiksi K uluneen kevään aikana ammatillisessa koulutuksessa on taas puhaltanut kova yt-myrsky. Sen seurauksena useiden koulutuskuntayhtymien opettajia on irtisanottu, kokoaikaisia opettajien työsuhteita osa-aikaistettu, viranhaltijoita irtisanottu kokonaan tai irtisanottu ja tarjottu tilalle tuntiopettajan tehtäviä. Näin opettajat on pantu maksamaan siitä, että työnantaja ei kykene tekemään tarvittavia rakenteellisia muutoksia. Päätoimisenkin tuntiopettajan palkka voi vaihdella 16 viikkotunnista täyteen opetusvelvollisuuteen. Se takaa kuitenkin palkan myös kesäajalta. Sivutoimisen tai osa-aikaisen tuntiopettajan palkka on puolestaan tuntipalkkaperusteinen ja selkeästi huonompi kuin päätoimisen, kokoaikaisen opettajan palkka. Sivutoiminen tai osa-aikainen opettaja ei saa välttämättä palkkaa myöskään kesällä. Kesän palkka voi jäädä saamatta Yt-myrskyn henki on ollut, että viranhaltija on irtisanottu ja tilalle tarjotaan tuntiopettajan tehtävää, jota ei määritellä edes päätoimiseksi. Näin työmäärä voi vaihdella vuosittain esimerkiksi muutamasta viikkotunnista täyteen opetusvelvollisuuteen tai sen yli. Olennaista tässä on se, että työnantaja ei sitoudu järjestämään tuntiopettajalle vuosittain samaa tuntimäärää, vaan tuntimäärää voidaan ilman erillistä sopimusta vähentää tai lisätä vuosittain eri tavoin. Tuntiopet- Viran irtisanominen ja tilalle tarjottava tuntiopettajan tehtävä voi merkitä opettajalle selkeää palkanalennusta. Virassa opetustunteja on vähintään opetusvelvollisuuden verran ja palkka on taulukon mukainen kuukausipalkka. Tuntiopettajilla näin ei ole. Päätoimisella tuntiopettajalla opetustunteja on vähintään 16 viikossa, ja kuukausipalkka määräytyy tuntien suhteesta opetusvelvollisuuteen, eli on noin 70 prosenttia virassa olevan palkasta. Tarjolla tuntiopettajan tehtäviä tajan tunteja voi esimerkiksi opiskelijamäärän vaihdellessa helposti leikata. Tuntiopettajat ovat työnantajalle keikkatyöläisiä eli töitä on, jos opiskelijoita riittää ja päinvastoin. Apua luottamusmiehiltä Työnantajilta on ilmeisesti unohtunut, että koulutuksen järjestäjillä on oltava riittävä määrä opettajien virkoja. Laki ammatillisesta koulutuksesta edellyttää tätä. Lisäksi tuntiopettajan tehtävät tulisi aina määritellä työsopimuksessa joko pää- tai sivutoimisiksi. Jos viranhaltija on irtisanottu ja tilalle on tarjottu tuntiopettajan tehtäviä, kannattaa olla yhteydessä omaan luottamusmieheen tai OAJ:n lakimiehiin. He voivat neuvoa onko irtisanominen ja tarjottu viranhoitomääräys tai työsopimus tuntiopettajan tehtäviin oikein tehty. Virheelliseen päätökseen on mahdollista tehdä oikaisuvaatimus kahden viikon sisällä päätöksen saamisesta. Teksti: Susanna Hjulberg 10 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 10 9.5.2017 21:00:38

Kun jäät eläkkeelle, jäsenyytesi SKO:ssa loppuu, mutta voit edelleen pitää yhteyttä kaupan- ja kulttuurinalan opettajiin liittymällä SKO:n Seniorikerhon jäseneksi. SKO:n Seniorikerho on toiminut vuodesta 1995. Seniorikerholla on runsaasti toimintaa, esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumia sekä matkoja. Seniorikerhon jäsenenä voit osallistua SKO-päiville ja vuokrata SKO:n lomakohteita. Saat myös Kauppaopettaja-lehden ja vuosikalenterin. Jäsenmaksu on tällä hetkellä 30 €/vuosi.  Toimi näin, kun haluat liittyä SKO:n Seniorikerhoon: 1. Ilmoita OAJ:n jäsenrekisteriin jasenrekisteri@oaj.fi sekä SKO:n toimistoon tuija.koivu-vajavaara@ outlook.com, –– mistä alkaen jäät eläkkeelle –– että haluat siirtyä SKO:n Seniorikerhon jäseneksi. 2. Ilmoita nimesi lisäksi –– sähköpostiosoitteesi, johon haluat Seniorikerhon jäsenkirjeet –– postiosoitteesi, johon SKO voi lähettää jäsenmaksulomakkeen. 3. Kun saat jäsenmaksulomakkeen, muista maksaa se eräpäivään mennessä. Ensimmäisen maksulomakkeen saat eläkkeellejäämistä seuraavana vuonna. Olet tervetullut SKO:n Seniorikerhon tapahtumiin ja toimintaan heti, kun SKO:n toimisto saa tiedon liittymisestäsi. Lisätietoja saat –– Seniorikerhon puheenjohtaja Sirkka Kortetjärvi-Nurmelta, sirkka.kortetjarvi@gmail.com, puh. 040 5020 856 –– SKO:n taloussihteeri Tuija Koivu-Vajavaaralta, tuija.koivu-vajavaara@outlook.com, –– puh. 0400 901 012 –– Seniorikerhon sivuilta www. oaj.fi/sko/Seniorikerho. Seniorit Kun jäät eläkkeelle, tervetuloa SKO:n Seniorikerhoon Muistathan vielä, että OAJ:n jäsenetuna saamasi vakuutukset päättyvät eläkkeelle jäädessäsi. Huolehdi ajoissa, että sinulla on voimassa oleva vastaava tapaturma- ja matkavakuutusturva. Jos teet vielä eläkkeelläkin ajoittain opettajan työtä, voit ostaa lukukaudeksi kerrallaan OAJ:n palvelupaketin, joka sisältää muun muassa ammatillisen vastuuja oikeusturvavakuutuksen sekä työtehtäviin liittyvää edunvalvontaneuvontaa ja lakimiespalvelut. OAJ:n palvelupaketin saaminen edellyttää, että olet liittynyt myös Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry:hyn. Lisätietoja saat OAJ:n sivuilta ja OAJ:n jäsenrekisteristä. SKO-senioreiden liikuntaviikko Vuokatissa 11.–15.9.2017 S Seniorit tutustumassa peruskorjattuun Kansalliskirjastoon maaliskuussa 2017 KO:n Seniorikerho järjestää syyskuussa liikuntaviikon, joka alkaa maanantaina 11.9. klo 12 ja päättyy perjantaina 15.6. klo 12. Ohjelma on omaehtoinen, ja käytettävissä ovat Vuokatin monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Tähän asti on muodostunut lähinnä kaksi ryhmää, toinen golfareita ja toinen vaaroilla retkeilijöitä. Vuokatin muun tarjonnan, muun muassa kylpyläpalvelut, voit tarkistaa netistä. Mikäli liikuntaviikon alussa tai lopussa oleville viikonlopuille (la–su) ei tule varauksia, voidaan senioreiden viikkoa jatkaa vielä viikonlopulla. Hannu ilmoittaa tästä mahdollisuudesta liikuntaviikolle ilmoittauneille sähköpostin välityksellä loppukesästä. Eväät haetaan Sotkamosta Herkkusepistä ja Alkosta. Yhteinen päivällinen on joka ilta ja kulut jaetaan osallistujien kesken. Jotain yhteislaulun renkutuksiakin voidaan kokeilla. Käytössämme on koko paritalo ja 9 kahden hengen makuuhuonetta sekä kaksi saunaa, plus muut mukavuudet. Majoitus ei maksa mitään osallistujille, siitä vastamme me kunniajäsenet. Tervetuloa viihtymään, seurustelemaan ja liikkumaan Vuokattiin! Hannu Vuorinen Ilmoittautumiset sähköpostilla hannu.leo.vuorinen@gmail.com 11 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 11 9.5.2017 21:00:39

Ammattikorkea­koulujen muutoksissa tarvitaan edunvalvontaa 12 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 12 9.5.2017 21:00:41

S uomen korkeakoulukenttä elää muutosvaihetta. Ammattikorkeakouluja on yhdistetty ja yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat lisänneet keskinäistä yhteistyötään. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun duaalimallin säilymisestä on käyty keskustelua. Duaalimalli tarkoittaa sitä, että korkeakouluilla on toisistaan poikkeavat tutkinnot, tutkintonimikkeet ja tehtävät. Ammattikorkeakoulujen tehtävissä painottuvat alueellinen kehitystehtävä sekä käytännönläheinen ja työelämälähtöinen opetus. Yliopistot tuottavat perustutkimusta ja antavat siihen perustuvaa opetusta. Ammattikorkeakoulujen yhdistymisissä edunvalvonnan merkitys kasvaa. Edunvalvontaa hoitaa luottamusmies, joka toimii lähellä opettajia ja tuntee paikalliset tavat, määräykset ja sopimukset. Tärkeä osa luottamusmiehen tehtävää on tiedottaa ajankohtaisista asioista edustamilleen työntekijöille. Mikäli organisaatiomuutosten yhteydessä käydään yhteistoimintaneuvotteluita, on luottamusmies aina mukana. Vuoden 2017 alussa toimintansa aloitti XAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. XAMK syntyi Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen yhdistyessä. Uudella ammattikorkeakoululla on toimipisteitä Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Opiskelijoita on noin 9000 ja henkilöstöä 765, joista opettajia on 338. XAMK:n rakentaminen aloitettiin vuoden 2015 alussa, jolloin järjestettiin yhteisiä tapaamisia ja seminaareja. Vuoden 2016 alussa tukipalveluhenkilöstö yhdistettiin osittain YT-neuvottelujen ja irtisanomisten kautta. Juuri ennen fuusioitumista, syksyllä 2016, YT-neuvottelut kohdistuivat erityisesti opetushenkilöstöön irtisanomisina ja osa-aikaistamisina. Osa irtisanotuista opettajista on onneksi työllistynyt hankkeisiin, joita uudessa XAMK:ssa on paljon. Ammattikorkeakoulujen yhdistymisvaiheessa Mikkelin ammattikorkeakoulun OAJ:n pääluottamusmiehenä toimi Raine Lehkonen. Vuoden 2017 alusta tehtävää jatkoi uusi luottamusmies Jaakko Pitkänen. Lehkonen pitää luottamusmiehen roolia yhdistymisvaiheessa merkittävänä. Luottamusmies osallistuu yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksiin ja toimii monissa työryhmissä. Luottamusmiehen kautta kulkee paljon tietoa. Jos työnantaja haluaa kuunnella henkilöstöä, niin luottamusmiehen avulla se onnistuu. Luottamus syntyy työnantajan ja työntekijöiden avoimen vuorovaikutuksen kautta. Lehkosen mukaan yhdistymisvaiheen haasteena oli tiedottaminen ja viestintä. Jos osapuolilla on halua, niin tiedottamista voi aina parantaa ja oppia uusia toimintatapoja. Henkilöstön mukaan ottaminen on myös haaste, mutta asiantuntijayhteisöä tulisi kuulla, ei jättää ulkopuolelle. Lehkosen mielestä hyvää yhdistymisprojektissa oli kahden vuoden toteuttamisaika, johon oli saatu rahoitusta. Tällä hetkellä XAMK:n järjestelmät on yhtenäistetty ja mieliala on odottava. Miten fuusio rakentuu yhdeksi korkeakouluksi? Miten löydetään yhdessä parhaimmat toimintatavat, joilla XAMK:sta muodostuu parhaimpien osiensa kokonaisuus? Uusi luottamusmies Jaakko Pitkänen uskoo, että kolmessa tai neljässä vuodessa toiminta vakiintuu ja ammattikorkeakoulun eri osat hyödyntävät toisiaan oikeasti. Teksti: Saara Heikkonen LUT-konserni säilyttää kolmen ­oppilaitoksen itsenäisyyden V uoden 2018 alussa perustettavaan LUT-konserniin liittyvät Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluista tulee konsernin tytäryhtiöitä ja kaikki kolme korkeakoulua säilyttävät autonomiansa. Konsernin opiskelijamäärä tulee olemaan noin 13 000 ja henkilöstömäärä on noin 1 500. Konsernin muodostuessa yliopiston nimi tullaan päivittämään. Yhdistymisen alkuvaiheessa ei ole tiedossa koulutusohjelmien yhdistämisiä, mutta Lappeenrannan teknil- lisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kielikeskukset yhdistyivät jo vuoden 2017 helmikuun alussa, kun LUT:n kielikeskuksen 14 opettajaa siirtyi Saimaan ammattikorkeakoulun kielikeskukseen. Kielikeskusten yhdistyminen on suuri muutos yliopiston kielten opettajille, koska heidän opetusmääränsä tulee lisääntymään merkittävästi. Saimaan ammattikorkeakoulun pääluottamusmies Marita Pirkka on osallistunut LUT-konsernin muodostamisen neuvotteluihin ja hänen mielestään ne ovat sujuneet hyvin. Saimaan ammattikorkeakoulun opet- tajat eivät ole tuoneet esille suurta huolta tulevaan konserniin siirtymisestä. Konsernissa tukipalveluita suunnitellaan yhden johdon alle, mikä tietää tukipalvelutyöntekijöille suurempia muutoksia kuin opettajille. Pirkan mielestä tiedottamista ja viestintää yhdistymisestä on järjestetty paljon. Yhdistymistä valmistelemaan on perustettu neuvottelukunta ja työryhmiä, lisäksi on pidetty konsernikahviloita, jotka tarjoavat mahdollisuuden keskustella ja kysyä LUT-konsernin etenemisestä. Teksti: Saara Heikkonen 13 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 13 9.5.2017 21:00:41

Vuosityöaikakokeilusta Vuosityöaikakokeilu 2. asteella on ollut hallituksen asialistalla jo viime keväästä lähtien. Jo tiedetään, että ainakin kuusi eri työnantajaa on lähdössä OAJ:n ja Kuntatyönantajan sopimaan vuosityöaikakokeiluun mukaan, vaikka aikaisempia vuosityöaikakokeiluita on jo päättymässäkin ilman sopimusta vuosityöaikaan siirtymisestä.  Lue vuosityöaikakokeiluista lisää Tapio Kattaisen kirjoittamasta artikkelista tästä lehdestä. Kokonaistyöajassa on kyse merkittävästä muutoksesta opetusalalla, joten SKO seuraa tiiviisti kokeiluja ja niiden tuloksia jatkossakin. Järjestörakenneuudistuksesta OAJ:n järjestörakenneuudistus ja siihen liittyvät työnantajakohtaisten paikallisyhdistysten perustamiset ovat nyt alkaneet, ja esimerkiksi Lapissa on jo muodostettu työnantajakohtainen, B-mallinen paikallisyhdistys aivan SKO:n suosituksen mu- kaisesti. SKO korostaakin, että OAJ:n suositteleman A-mallin lisäksi, myös B-mallinen paikallisyhdistys on mahdollinen. Näin SKO:n jäsenet voivat liittyä työnantajakohtaisiin paikallisyhdistyksiin yhdistyksenä (=Bmalli) ja SKO:n jäsenyys säilyy entisellään. SKO:n hallitus tiedottaa Jäsenmaksusta SKO:n valtuuskunta päätti viime marraskuussa alentaa SKO:n 0,12% jäsenmaksua niin, että se on nyt 0,10%. Tämän lisäksi tulevat OAJ:n ja mahdolliset paikallisyhdistysten jäsenmaksut, kuten muillakin ammatillisilla opetta- Jäsenhankinnasta SKO:n hallitus on tehostanut jäsenhankintaa ja tiedottanut SKO:n toiminnasta esimerkiksi Liike- ja erityisalojen liiton (LEO:n) jäsenille, kun LEO on päättänyt toimintansa lakkauttamisesta. Jäsenhankintaa jilla.  Samalla valtuusto edellytti hallituksen miettivän SKO:n toimintaan säästötoimenpiteitä, joita hallitus jo esittelikin valtuuston kevätkokouksessa huhtikuussa. Asiat konkretisoituvat ensi syksyn valtuustossa seuraavan budjetin hyväksymisen yhteydessä. tehostaa myös OAJ:n ja Suomen Ekonomien sopimus yhteisjäsenyydestä. Asiaa kampanjoidaan uusille jäsenille siten, että SKO ja OAJ maksavat uuden kaksoisjäsenen 1. vuoden jäsenmaksun puoliksi, kun uusi jäsen liittyy SKO:n jäseneksi. Teksti: Susanna Hjulberg 14 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 14 9.5.2017 21:00:42

Työaikakokeilut alkamassa, jatkumassa ja päättymässä V uosityöaikakokeilut toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa puhuttavat opettajia, työnantajia sekä liittoja sopimusalasta riippumatta. Erittäin yleinen olettamus on, että vuosityöaika tulee vakiintumaan työehtosopimuksiin kokeilujen jälkeen tai jopa nopeammin. Tämä olettamus yhdistettynä epätietoisuuteen vuosityöaikamalleista aiheuttaa leikkausten, säästöjen ja reformin mukanaan tuomien muutosten kanssa opettajissa hämmennystä ja jopa pelkoa. OAJ ja KT (Kuntatyönantajat) saivat luotua vuosityöajan mallisopimuksen syksyllä 2016. Siihen pohjautuvat kokeilut alkavat elokuussa 2017 useassa oppilaitoksessa ympäri Suomea. Kokeiluun hyväksytyissä oppilaitoksissa siihen osallistuvat oppilaitoksen kaikki opettajat. Tässä mallissa kokoaikaisen opettajan työaika on 1500 tuntia. Erittäin yleinen olettamus on, että vuosityöaika tulee vakiintumaan työehtosopimuksiin kokeilujen jälkeen tai jopa nopeammin. Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa (Helsinki Business College Oy) on oma kokeilusopimus ja sitä jatketaan lukuvuonna 2017–2018. Tässäkin mallissa kokoaikaisen opettajan työaika on 1500 tuntia. Tämä kokeilu on opettajille vapaaehtoinen. Ammatillisten erityisoppilaitosten kokeilusopimus päättyy 31.7.2017 eikä sitä jatketa. Opetusvelvollisuustyöaika on siis vielä vallalla oleva työaikamalli. Sitä on luonnehdittu vanhanaikaiseksi, monimutkaiseksi ja sekavaksi. Työajan ja palkan perusta on opetusvelvollisuus, joka määritellään vuosiviikkotunteina. Jollakin opettajalla opetusvelvollisuus on 16 vuosiviikkotuntia ja toisella se on 24,5. Useat opettajat ovat tehneet mielellään myös ylitunteja, jolloin viikoittainen opetustuntimäärä on noussut. Tässä mallissa opetustunti on keskeinen käsite ja sen palkkaan on sisäänrakennettu tunnin valmistelu ja jälkitoimet. Kokemukset toteutuneista kokeiluista ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Kun opettaja on tehnyt opetustunnin ulkopuolista työtä, esimerkiksi osallistunut johonkin projektiin, hänen työtuntinsa on palkanmaksun yhteydessä muutettu vuosiviikkotunneiksi. Osa opettajan tekemistä työtunneista on siis palkan näkökulmasta arvokkaampaa työtä kuin toiset. Vuosityöaikamallissa kaikki työ on palkanmaksun perustana samanarvoisena eikä siinä erotella opetusta muusta työstä kuten opetusvelvollisuusjärjestelmässä. Kokemukset toteutuneista kokeiluista ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Toki negatiivistakin palautetta on ilmennyt. Näyttää siltä, että vuosityöajaksi 1500 tuntia on sopiva. Reformin yhtenä lähtökohtana on opiskelijan yksilöllinen huomioiminen, mikä aiheuttaa paineita tarjota opiskelijalle opetusta, ohjausta tai muuta palvelua lukuvuoden joka päivä usean tunnin ajan. Rahoituksen näkökulmasta palvelua saatetaan vaatia jopa vuoden jokaisena arkipäivänä. Vuosityöaikamallin 1500 työtunnin tasainen sijoittelu mahdollistaa opiskelijan opetuksen ja ohjauksen tarjonnan siten, että tähän palvelulupaukseen pystytään vastaamaan. Vuosityöaika ei toisaalta oleta, että opettaja on oppilaitoksessa toimistotyöaikana, vaan hän voi tehdä osan työstään haluamanaan aikana ja haluamassaan paikassa. Se on varmaa, että opetusvelvollisuusjärjestelmällä opiskelijoiden toivomaan palvelutasoon ei pystytä vastaamaan, elleivät opettajat tee ilmaista työtä tarjoamalla opiskelijalle tukea ja ohjausta oppituntien ulkopuolella. Olen itse työskennellyt vuosityöaikamallin mukaisesti syksystä 2012 lähtien ja omat kokemukseni siitä ovat positiiviset. Olen saanut vaikuttaa työsuunnitelmaan ja siihen lukuvuoden aikana tulleet muutokset olen sopinut etukäteen esimieheni kanssa. Tämä asioista etukäteen sopiminen on tuonut vakautta Opetusvelvollisuustyöaika on siis vielä vallalla oleva työaikamalli. Sitä on luonnehdittu vanhanaikaiseksi, monimutkaiseksi ja sekavaksi. sekä työn tekemiseen että palkkaan. Tuntuisi oudolta palata opetusvelvollisuusjärjestelmään, mutta mikäli työnantajalla ei ole varaa maksaa 1500 työtunnin palkkaa, vaikka töitä tuohon määrään olisi, niin muita vaihtoehtoja ei ole. Olen mieluummin kokoaikainen opettaja opetusvelvollisuusjärjestelmässä kuin osaaikainen vuosityöaikajärjestelmässä. Teksti: Tapio Kattainen 15 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 15 9.5.2017 21:00:42

Kelpoisuuksista valmiuksiin – kiitotie suunnitteilla T oisen asteen opettaja saa iloita, kun opiskelija tähtää ammattikorkeakouluopintoihin - panostaa opintoihin saadakseen hyvät arvosanat ja jaksaa vielä tavoitella suurempaa osaamista ja ymmärtämistä kuin rimaa hipoen ylitetty kurssikoe. Lähiopetuksen tuntimääriä karsittaessa tulee huoli, riittääkö 15 tuntia per opintopiste mihinkään yhteisissä aineissa, ja mihin reformi vielä johtaa jatkossa. Kun kysytään amk:n opettajilta ammatillisesta koulutuksesta tulleiden opiskeluvalmiuksista amk:ssa, saa vastaukseksi usein samantapaista pohdintaa. niin sanottuja helmiä, todella fiksuja opiskelijoita, jotka auttavat muitakin pääsemään mukaan tiimin toimintaan. Kokemuksiin kielten opiskelusta voi liittää Pia Lindgrenin toteamuksen: ruotsia ei osaa enää kukaan! Toisaalta liiketalouden alalla on pystytty pitämään ammatillisia kielen tai matematiikan kursseja, esimerkiksi asiakaspalveluenglanti tai –ruotsi. Samoin finanssi- ja tilastomatematiikan kurssit on saatu pysymään ammatillisina kursseina merkonomikoulutuksessa, ei siis yhteisten aineiden korin valinnaisina. Kielet ja matematiikka kompastuskiviä Salon seudulla mennään kohti kiitotietä ”Minä ainakin olen välillä erittäin turhautunut, mutta toisinaan myös tosi yllättynyt. Toisen asteen opiskelijoiden tekemisen meininki voi olla parempaa kuin niin sanottujen huonojen ylioppilaiden”, Pia Lindgren Turun amk:sta toteaa. ”Esimerkiksi visualistiopiskelijat osaavat monissa asioissa paljon, vaikka esimerkiksi kielet ja matematiikka voivat tuottaa ongelmia.” Myös Päivi Killström Turun amk:sta on samoilla linjoilla. ”Mekin olemme huomioineet matematiikan ja kielet. Niissä lukiosta tulevat yleensä pärjäävät paremmin. Olemme suunnitelleet, että juuri nämä aineet opiskelijat suorittaisivat avoimen ammattikorkean opiskelijoina jo ennen kuin he tulevat tutkintoopiskelijoiksi.” Salon seudulla on syntynyt ajatus niin sanotun kiitotiemallin rakentamisesta toisen asteen opinnoista ammattikorkeakouluun. Erityisesti kohteena ovat visualisti- ja merkonomiopiskelijat. ”Heillä on jo paljon osaamista meille tullessaan ja heille kannattaisi luoda jonkinlainen kiitotie tradenominopintoihin niin, että valmistuminen tradenomiksi nopeutuu. Samoja asioita ei tahkota uudelleen, sekin motivoi opiskelijoita. Olemme nyt työstämässä virallista sopimusta tästä asiasta”, kertoo Päivi Killström. Kummankin oppilaitoksen johdolle kiitotiemalli on esitelty ja saatu vihreää valoa. Ajatusta aletaan toteuttaa ensi lukuvuonna. Ammatillista väylää saapuu myös helmiä Tarkoitus on, että opintoihin haetaan ensimmäisen vuoden keväällä. Kolmantena vuonna suoritetaan merkonomin tutkintoa ja samalla opiskellaan avoimen ammattikorkeakoulun kursseina muun muassa työyhteisöviestintää, Business English ja Svens- Ammatillista väylää tulevat amkopiskelijat ovat usein itsenäisempiä, aktiivisempia ja valmiimpia projekteihin kuin ylioppilaat. Ammatillista väylää tulleiden joukossa on usein ka i arbetslivet –kursseja sekä talousmatematiikkaa. Suunnitellaan myös, että markkinointi- ja talousosaamista, jurirdiikkaa sekä kansantaloutta opiskellaan osittain ammattiopistossa ja niistä saadaan osaamisen tunnustaminen amk:ssa. Opiskelijat tähtäävät BusinessAkatemiaan Saloon ja haku tapahtuu joko polun kautta tai yhteishaussa. Jos opinnot hyvin sujuvat, he valmistuvat tradenomeiksi Turun amk:sta. Teksti: Pirjo Wiksten Osa opinnoista jo ammattiopistossa 16 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 16 9.5.2017 21:00:42

Tulossa uutta opetukseen! ILMESTYVÄT SYKSYKSI 2017 Digikirjat • kätevä hakutoiminto, omat muistiinpanot ja korostukset • kielten kirjoissa tekstit ja kuuntelutehtävät voi kuunnella ääniraitana • interaktiivisia tehtäviä • voi käyttää millä tahansa laitteella, jossa on yhteys internetiin • havainnollisia videoita ja animaatioita • linkkejä lisätiedon lähteisiin Busin e bites ss TALOUSOSAAJA I Johdatus kirjanpitoon ja kannattavuuteen 2. aste 2. aste 2. aste 2. aste Korkea-aste Digitaalinen aineisto korkea-asteelle ILMESTYY 5/2017 SÄHKÖINEN TALOUSHALLINTO – SCM, kirjanpito ja tilinpäätös Oppimateriaali sisältää monipuolisen aineiston sähköisen taloushallinnon ja tilaus-toimitusketjun harjoitteluun. Laajan toimittaja-, asiakas- ja tuotetietokannan avulla voi opetella kirjanpitoa, palkkahallinnon peruskirjauksia, tilinpäätöksen muodostamis- ta, tilaus-toimitusketjuja, tilausten vastaanottamista, verkkolaskutusta, reskontran hoitoa ja varaston hallintaa. Materiaalia voi hyödyntää joustavasti sekä kontaktiopetukseen että yksilöllisten oppimispolkujen rakentamiseen. Edita Oppiminen TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi • puh. 020 450 010 • www.oppinet.fi SKO_1_2017_Taitto_02.indd 17 9.5.2017 21:00:42

SKOn imagoa ja viestintää s S KOn hallitus päätti suunnittelukokouksessaan kesällä 2016 selvittää julkisuuskuvaansa jäsenen näkökulmasta ja kehittää ulkoista viestintäänsä siten, että SKO voisi paremmin viestittää sellaisista asioista kuin jäsenet toivovat käyttäen niitä viestintäkanavia, jotka jäsenet kokevat sopivimmiksi. SKO lähetti syksyllä jäsenilleen kyselyn, jossa näitä asioita selvitettiin. Kyselyyn vastasi 378 jäsentä. Vaikka vastausprosentti ei noussut kovin korkeaksi, kyselyn tuloksista voidaan kuitenkin vetää muun muassa viestinnän kannalta johtopäätöksiä kehittämistyön tueksi. Valitettavasti kyselyyn oli jäänyt kahden ensimmäisen kysymyksen kohdalle virhe: jäseniä pyydettiin valitsemaan kaksi vastausvaihtoehtoa yhden sijaan. Näiden kysymysten osalta tulokset eivät siis anna täysin luotettavaa kuvaa, vaikka ne toki suuntaaantavia ovatkin. Kaksi ensimmäistä kysymystä koskivat jäsenen käsitystä SKOn imagosta tällä hetkellä ja viiden vuoden kuluttua. Millaisena näet SKOn imagon hetkellä? Millaisenatällä näet SKOn imagon tällä hetkellä? Dynaaminen, edunvalvonnan etunenässä oleva järjestö Tehokas avunantaja ja jäsenistönsä �edo�aja SKOn jäsenyys merkitsee minulla vain kuulumista amma�järjestöön Melko näkymätön toimija En tunne sen toimintaa lainkaan 0 50 Vastauksista voi kuitenkin vetää johtopäätöksen, että moni pitää SKOn jäsenyyttä pelkästään väylänä kuulua ammattijärjestöön. SKOn omaa toimintaa pidetään melko näkymättömänä. Viiden vuoden kuluttua yhdistyksen imagon uskotaan noudattelevan melko samaa kaavaa. Koska SKO on OAJ:ssa toimiva yhdistys, jonka tehtävänä on toimia 100 150 200 250 300 350 linkkinä kaupan ja kulttuurin opetusalalla toimivien ja OAJ:n välillä, oli aika luonnollista, että SKOn jäsenyyden toivottiin tarjoavan jäsenilleen ensisijaisesti edunvalvontaan ja palvelussuhdeneuvontaan liittyvää toimintaa. Esimerkiksi kulttuuritapahtumia tai koulutusta ei pidetty kovin tärkeinä toimintamuotoina. Millaisten kanavien kautta haluaisit Millaisten kanavien kau�a haluaisit saada �etoa saada tietoa SKOn toiminnasta? SKOn toiminnasta? Kauppaope�aja-leh� Sähköinen uu�skirje Verkkosivut Facebook Twi�er Instagram Sähköpos� Jäsentapahtumat ja kokoukset 0 50 100 Enemmistö jäsenistöstä on melko tyytyväinen SKOn toimintaan ylipäänsä, vaikkakin erittäin tyytyväisten osuus jää melko pieneksi. Tyytymättömiä SKOn toimintaan löytyy 150 200 250 300 vastaajien joukosta reilu 22 %. Silti kaikista vastaajista reilu puolet uskoo olevansa SKOn jäseniä vielä viiden vuoden kuluttuakin. Jäsenyyttään empii kuitenkin melkein kolmannes. 18 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 18 9.5.2017 21:00:42

ä selvittämässä Millaisista asioista haluaisit SKOnsinua? Millaisista asioista haluaisit SKOn tiedottavan �edo�avan sinua? Edunvalvonta ja palkkapoli�ikka Koulutuspoli�ikka Järjestöpoli�ikka ja SKOn oma toiminta OAJ:ssä SKOn kul�uuri- ja urheilutapahtumat SKOn valtakunnallinen ja aluetason toiminta Jäsenedut En tarvitse lisää �etoa, saan sitä jo muiden kanavien kau�a 0 SKOn jäsenistö odottaa SKOn tiedottavan lähinnä edunvalvontaan ja palkkapolitiikkaan liittyvissä asioissa, mikä erottui vastauksista selkeänä taan myös tietoa. Kulttuuri- ja urheilutapahtumien tai valtakunnan tason toiminnan painoarvo tiedottamisen näkökulmasta jäi pieneksi. Oli myös kiinnostavaa selvittää, millaisia viestintäkanavia SKOn jäsenistö näyttäisi itse käyttävän ja mitä kautta se haluaisi SKOn tiedottavan eri asioista. Tärkeimpinä pidettiin Kauppaopettaja-lehteä ja sähköistä uutiskirjettä. Painettu lehti ei ilmesty nykyisin kuin kaksi kertaa vuodessa, joten siinä mielessä lehti ei toimi ajankohtaisen, nopean tiedot50 100 150 200 250 300 350 tamisen viestintäkanavana. Twitter ja Instagram koetaan vieraina, eikä ykkösenä. Tässä kysymyksessä pyy- niiden suosio SKOn viestintäkanavidettiin valitsemaan kolme tärkeintä na ole suuri. vastausvaihtoehtoa, mikä vaikuttaa myös tuloksiin. Jäseneduista toivo- Kuinka tyytyväinen olet SKOn toimintaan? Kuinka tyytyväinen olet SKOn toimintaan? Eri�äin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Eri�äin tyytymätön En osaa sanoa 0 50 100 Kyselyn avoimista vastauksista nousi myös esille mielenkiintoista tietoa. SKO nähtiin osin kankeana ja jähmeänä järjestönä. Toivottiin enemmän edunvalvontaan liittyvää tiedottamista ja vähemmän uutisointia kulttuuririennoista ja urheilutapahtumista. Jonkin verran kritisoitiin myös paikallistasoa mm. edunvalvontaan liittyvän toiminnan puuttumisena ja keskittymisenä liikaa vain virkis- 150 200 250 tystoimintaan. Kauppaopettaja-lehti sai kritiikkiä osakseen mm. sisällön suhteen. Kehitysideoitakin avoimista vastauksista nousi esille. Jäsenistö toivoo SKOn päättävässä asemassa toimivia jalkautumaan paikallistasolle ja tulemaan lähemmäksi jäseniä, vaikkapa etäyhteyksien kautta. Jäsenrekrytointiin toivottiin myös uusia houkuttimia ja kulttuuriopettajien huomiointia SKOn toiminnassa nykyistä enemmän. Lisäksi SKOn omaa organisaatiorakennetta voisi jonkun jäsenen mielestä keventää. Parissa kommentissa kyseenalaistettiin koko SKOn olemassaolo ja peräänkuulutettiin jäsenyyttä suoraan OAJ:ssa. Kaiken kaikkiaan kysely antaa hyviä työkaluja SKOn hallitukselle mietittäessä yhdistyksen tulevaa toimintaa ja eri kehittämiskohteita. SKOn toivotaan tarjoavan tietoa edunvalvonnasta, mutta melko perinteisten viestintäkanavien kautta. Kehityksessä lienee silti hyvä pysyä mukana ja tarjota myös uusille jäsenille sopivaa viestintää tehokkaimpia kanavia hyödyntäen. Teksti: Ulla Kangasniemi 19 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 19 9.5.2017 21:00:43

SKOn jäsen, päivitä jäsentietosi! V armistamalla jäsentietojesi ajantasaisuuden pysyt perillä siitä, mitä SKO ja OAJ tekevät hyväksesi ja millaisiin jäsenetuihin olet oikeutettu. Omien tietojen ajantasaisuudella varmistat myös, että voit äänestää OAJ:n vaaleissa, sillä SKO:n jäsenet äänestävät niissä sähköisesti. Jäsentietojen päivittäminen tapahtuu internetissä osoitteessa www.oaj.fi kirjautumalla jäsensivuille. Jäsensivujen käyttäjätunnuksena on jäsennumero, joka on merkitty jäsenkorttiisi. Jos tarvitset uuden salasanan, voit tilata sen kirjautuessasi, sivulta löytyvän linkin avulla. Kirjautumisen jälkeen pääset sisään jäsensivuille ja siellä Omat tiedot -osioon, jossa voit päivittää jäsentietosi. Omissa tiedoissa on hyvä olla sähköpostiosoite, jota seuraat säännöllisesti ja mahdollisesti toinen sähköpostiosoite työnantajan sähköpostiosoitteen lisäksi. Mieti myös haluatko jatkossakin OAJ:n kalenterin? Jos haluat, lisää kalenterin tilaus klikkaamalla kalenterikohtaan kyllä, tämäkin tapahtuu Omat tiedot -osiossa. Ensi vuonna kalenteria ei enää postiteta sinulle automaattisesti. Jos et halua kalenteria, siitä ei tarvitse erikseen ilmoittaa. Kun kalenterin tilaus on kerran merkitty omiin tietoihisi, se on voimassa toistaiseksi, eikä sitä tarvitse uusia vuosittain, mutta voit käydä myöhemmin halutessasi myös peruuttamassa tilauksen. Tarvitsetko apua kirjautumiseen tai jäsentietojesi päivittämiseen? Katso videolta ohjeet: https://www.youtube.com/ watch?v=MK9RV9w-V-M tai siirry ohjeisiin yllä olevan QR-koodin kautta. Teksti: Susanna Hjulberg Seuraava lehti ilmestyy 4.12. SKO-lehden talven numero ilmestyy 4.12. Lehden teemaksi on valittu pedagogiikka muutoksessa. Muutkin aiheet ja jutut ovat tervetulleita. Lehden aineisto pitää lähettää 1.11. mennessä. Juttuaiheita ja valmiita juttuja voi lähettää sähköpostitse päätoimittaja Katja Remsulle katja.remsu@saimia.fi. Apurahaa SKOn Juhlarahastosta SKOn jäsenillä on mahdollisuus hakea apurahaa liikesivistystä edistävään tutkimukseen tai kansainväliseen yhteistyöhön. Juhlarahaston apurahat on tarkoitettu sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulun kauppa- ja kulttuuriopettajille. SKOn Juhlarahaston apurahaa haetaan Liikesivistysrahastosta. Ilmoita hakulomakkeessa, että haet apurahaa SKOn erikoisrahastosta. Hakuaika on 1.6.-15.8.2017. Liikesivistysrahaston tehtävänä on toimia lähellä liike-elämää ja rakentaa tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja liiketalouden koulutuksen väyliä myös käytännön liike-elämää palvelevaksi. Apurahakierroksella sovelletaan Liikesivistysrahaston hallituksen määrittelemiä linjauksia painoalueista. Vuonna 2017 painoalueet ovat: • digitaalisuus liiketoiminnan edistäjänä • yrittäjyys • yritystoiminnan esteitä, normien identifioimista ja sääntelyä käsittelevät tutkimus- ja muut hankkeet • toimialojen ja organisaatioiden uudistamiseen keskittyvä tutkimus • yritysten johtaminen ja johtamiskoulutus. Painoalueet ovat osa Suomen talouden kasvun, yrittäjyyden ja liike-elämän tukemista pitkällä aikavälillä. Taustalla ovat Suomen ja yritysten muutos digitalisaation ja globalisaation myötä. Lisätietoja: http://www.lsr.fi/apurahat/ 20 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 20 9.5.2017 21:00:43

Onko koulun otettava kodin tehtävät? Mitä tehdä, kun opettaja jää yksin? Voiko liitto auttaa? O lemme toisen asteen koulutuksessa kasvattamassa niitä, jotka ovat lapsuuden ja aikuisuuden rajalla, ja joista jonkun on pidettävä huolta.  Peruskoulussa on jo aikaisemmin herätelty vanhempia ottamaan vastuuta, vaikka kysymällä, kuka vastaa siitä, että lapsi tulee ajoissa kouluun. Toisen asteen koulutuksessa on myös tultu kärkevien tilanteiden eteen, kun joudutaan kysymään, onko kasvatusvastuu siirtynyt vanhemmilta opettajalle. Vastuukysymyksissä saatetaan tulla lopulta siihen, että opettaja hakee apua OAJ:sta, jos on jäsen. Tietotekniikan opettaja Stephanus Vermeulen kertoo omasta suhtautumisestaan uusiin opiskelijoihin. ”Haastattelen kaikki heti alussa. 95 %:lla menee ihan hyvin. Sitten, kun jotain tapahtuu, aletaan kysellä, kenellä on vastuu.” Niin Espoossa kuin muuallakin on vanhempia, jotka uhkailevat. Jos vanhempi uhkailee opettajaa, eikä asia selviä heti puhumalla, on jatko rehtorin tai vararehtorin asia. Mikäli työnantaja ei ota vastuuta, on opettajalla liiton tuki. Pienetkin tapaukset ovat raskaita jokapäiväisen työn ohella. Jos esimerkiksi opiskeli- ja loukkaa toista, pitääkö opettajan ottaa vastuu? Vanhemmat ovat kuitenkin vanhempia kokopäivätoimisesti, kun taas opettajalla on virka ja palkka, sanoo Vermeulen. Paha tilanne voi syntyä myös opiskelijoiden nahistellessa. Se mikä yhdestä opettajasta näyttää vaaralliselta ja pitäisi keskeyttää, voi olla opiskelijoiden mielestä vain normaalia leikkimielistä kisailua, vaikka roskikset seinän vieressä kolisevatkin. Myös salassapitovelvollisuutta voidaan soveltaa. Kuka siis uskaltaa puhua riskeistä, jos tukea ei tule? Opiskelijan perhe ei välttämättä ymmärrä tai tue opiskelijaa, jos opiskelu on toisenlaista kuin vanhempien ollessa koulussa. Voi olla esimerkiksi tilanne, että opiskelijat tekevät projektia koulun ulkopuolella. Koetaan, että koulu ei tee tehtäväänsä, kun opettaja ei seiso luokan edessä puhumassa.  Vanhemmat tai muut asiaan puuttuvat voivat lähettää nopeastikin postia jonnekin ylemmille tahoille. Jos kyseenalaistetaan nykyiset opetustavat ja menetelmät, pedagogiset tutkimukset ja opiskelijan itseohjautuvuus sekä kyky tehdä itse, voidaan olla tilanteessa, jossa opet- tajat vaaditaan oppimisesta vastuuseen. Kaiken tavallisen kuormittavuuden keskellä voidaan vielä velvoittaa kirjoittamaan puolustuspuheenvuoro, illalla koulutyön jälkeen. Jonkun se kaataa, tulee terveydellisiä ongelmia, jaksaminen loppuu. Joku kestää, jatkaa, oppii – siis opettaja. Tapauksia kuullaan eri kouluista, mutta kaikesta ei puhuta. Ne opettajat, jotka saisivat apua vertaistuesta keskustelemalla eri kouluista tulevien kollegojen kanssa, eivät kohtaa toisiaan. Olemme kaukana toisistamme, tapaamisissa on tiukat ohjelmat eikä aikaa vapaalle keskustelulle, jossa voisi saada ja antaa vertaistukea. Teemaan jäsenyyden hyödyistä kuuluu tietysti myös apu virantäytön ongelmissa. Koska OAJ antaa apua ja neuvoja, on parempi kysyä apua – aloittaa kannattaa usein lähimmästä luottamusmiehestä. Teksti: Pirjo Wiksten 21 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 21 9.5.2017 21:00:44

Karjalasta SKOlahtaa Seuraavat SKO-päivät vietetään Joensuussa Missä on Joensuu ja miten sinne pääsee? Mikä sai teidät innostumaan SKO-päivien järjestämisestä? Joensuu on Itä-Suomessa, PohjoisKarjalan maakunnassa. Joensuuhun pääsee junalla tai bussilla. Helsingistä pääsee myös lentäen. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Atte Korte haaveili SKO-päivien järjestämisestä jo Seinäjoen päivien jälkeen. Asia nousi uudelleen esille, kun Atte ja Jaana Tolkki osallistuivat SKO-päiville Helsingissä. Junamatkalla pohdittiin SKO-päiviä ja mahdollista ohjelmaa sekä sitä, miten hauskaa ja antoisaa päivien suunnittelu voisi olla. Lopullinen innostus tuli noin kuukausi Helsingin päivien jälkeen, kun puheenjohtaja Tuija Salminen tiedusteli halukkuutta seuraa- Koska SKO-päiviä vietettiin viimeksi Joensuussa? SKO-päivät olivat edellisen kerran Joensuussa vuonna 1978. Vuonna 2018 tulee kuluneeksi siis 40 vuotta siitä, kun päivät olivat edellisen kerran Joensuussa. Tämä näkyy myös päivien ohjelmassa. vien päivien järjestämiseen. Tämän jälkeen koottiin innostunut porukka, josta muodostui SKO-päivien suunnittelutoimikunta. Uusiin haasteisiin tarttuminen on osa luontoamme Millaisella porukalle päiviä järjestätte? SKO-päivien suunnittelutoimikuntaan kuuluu yhteensä 7 jäsentä. Projektipäällikkönä toimii Kareliaammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkö Jaana Tolkki. Muut jäsenet ovat Atte Korte (oikeuden lehtori, amk), Ulla Kärnä (markkinoinnin 22 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 22 9.5.2017 21:00:48

lehtori, amk), Tarja Kupiainen (matkailun yliopettaja, amk), Kim Wrange (markkinoinnin yliopettaja, amk), Soile Vinni (taloushallinnon lehtori, amk) ja Arja Pesonen (lehtori, ammattiopisto). Olemme kaikki ylipäätään kiinnostuneita tapahtumien järjestämisestä ja uusiin ihmisiin tutustumisesta. Otamme myös mielellämme vastaan haasteita, joista saa oppia ja kokemusta. Motivaatiota pitää yllä ryhmämme hyvä me-henki ja onnistumisen tunteet matkan varrella. Miten opiskelijat ovat järjestelyissä mukana? Syksystä 2017 lähtien meillä on opiskelija harjoittelijana. Lisäksi matkailun ja liiketalouden opiskelijat osallistuvat käytännön järjestelyihin. Median ja tietojenkäsittelyn opiskelijat osallistuvat työpajojen vetämiseen. Opiskelijat vastaavat myös pääosin SKO-päivien nettisivujen päivityksestä. Mikä on SKO-päivien teema? SKO-päivien teema on ”40 vuodessa mappimerestä digiavaruuteen”. Tämän teeman alle mahtuu muun muassa digitalisaatio, yrittäjyys, koulutuspolitiikka ja opetus ja oppiminen. SKO-päivien slogan on ”Karjalasta SKOlahtaa”, joka viittaa osaltaan siihen, että ohjelmassa korostuu paikallinen näkökulma. Miksi kannattaa tulla SKOpäiville Joensuuhun? Joensuu on ensinnäkin jo kaupunkina näkemisen ja kokemisen arvoinen. SKO-päivien ohjelma on monipuolinen. Lisäksi olemme hieman uudistaneet SKO-päivien toteutustapaa siten, että massaluentojen määrää on karsittu. Perjantaina SKO-päivillä on avausluennon jälkeen enimmäkseen työpajatyöskentelyä erilaisten teemojen ympärillä ja aina alan ammattilaisen vetämänä. Lauantaina lyhennetyn pääjuhlan jälkeen on perinteisempiä luentoja. Ohjelma on pyritty suunnittelemaan siten, että jokaiselle löytyisi jotakin. Samanaikaisesti on useampia työpajoja tai luentoja, joista voi valita mieleisen- sä. Lisäksi tarjolla on myös erilaista kulttuuriohjelmaa. Mikä tekee Joensuusta hyvän SKO-päivien pitopaikan? Meillä kaikki on lähellä ja asiat sujuvat. Teemme parhaamme, että vieraat viihtyvät ja saavat kokea ikimuistoisia hetkiä! Joensuussa pääsee tutustumaan myös karjalaiseen kulttuuriin, joka on mukana myös perjantain työpajoissa. Olemme myös käyneet läpi aiempien SKO-päivien palautteen ja lupaamme ainakin sen, että kahvin kanssa on aina kermaa… Tervetuloa nauttimaan Karjalaisesta vieraanvaraisuudesta ja tapaamaan iloisia ihmisiä! Toimikunnan tärpit SKO-päivistä ja Joensuusta Pari tärppiä Joensuusta! Taitokortteli on tutustumisen arvoinen kuten myös Kasvitieteellinen puutarha Botania. Nämä ovat todennäköisesti mukana SKO-päivien ohjelmassa osana kulttuuritarjontaa. Pari tärppiä SKO-päivien ohjelmasta! Tulkaa kokemaan, mitä karjalaisuus on tänä päivänä! Ohjelmassa on pyritty monipuolisuuteen ja vaihtoehtoisuuteen. SKO-päivillä tutustutaan esimerkiksi ammattikorkeakoulun ja NASAN yhteistyöhön Marsin asuttamisessa osana NASA Epic Challenge -hanketta. SKOn perinteinen golf­ tapahtuma Iitissä 27.7.2017 SKOn golfkisa alkaa torstaina 27.7. klo 10 Iitti Golfissa. Kilpailu pelataan Best Ball -parikilpailuna, jossa parin tulokseksi lasketaan kultakin reiältä parin parempi pb-tulos. Parin kokonaistulos on 18 reiän yhteenlaskettu pb-tulos. Molemmat kilpailijat pelaavat omaa palloaan, jolloin jokaiselle tulee myös henkilökohtainen pb-tulos. Palkinnot jaetaan parhaille pareille, myös henkilökohtaiset mitalit jaetaan. Varapuheenjohtaja Arto sekä Olle ja Hannu arpovat parit kilpailua edeltävänä iltana. SKOlaiset jaetaan kahteen ryhmään (alemman tasoituksen ryhmä ja ylemmaän tasoituksen ryhmä). Korkein sallittu kilpailutasoitus on 36. Arvonnassa otetaan pariin aina yksi matalan tasoituksen ja yksi korkeamman tasoituksen pelaaja. Kilpailun puolivälissä tarjotaan kahvit ja kierroksen jälkeen nautitaan lounas klubilla. Ilmoittautumiset elisa.ruponen@outlook.com kesäkuun puoleen väliin mennessä. Kerro nimesi, tasoituksesi, seurasi ja puhelinnumerosi. Toivotaan perinteistä aurinkoista keliä ja tervetuloa I­ittiin! Hannu Vuorinen 23 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 23 9.5.2017 21:00:49

Yrittäjyyttä avaruusopinnoista E pic Challenge -ohjelma alkoi vuonna 2008 lyhyinä kesäopintoina NASA:n aloittaville insinööreille. Ohjelma on yhdistelmä NASA:n käytännön insinöörioppeja ja korkeatasoisen innovaatiotutkimuksen tuloksia. Valittujen menetelmien tarkoituksena on tarjota psykologisesti turvallinen ympäristö ns. eeppisten ongelmien ratkaisussa tarvittavien taitojen oppimiseen. Vuonna 2009 ohjelma laajeni siten, että mukaan tuli korkeakouluopiskelijoita ja valikoituja amerikkalaisia high school -luokkia. Tässä vaiheessa huomattiin Epic Challenge -ohjelman potentiaali ns. STEMaineiden (Science, Technology, Engineering, Math) suosion edistäjänä. Edelleen, vuosien 2010–2013 aikana lisää amerikkalaisia oppilaitoksia liittyi mukaan ohjelmaan. Vuonna 2015 joensuulainen digitaalisten oppimisympäristöjen yritys Arcusys aloitti yhteistyön Epic Challenge -ohjelman perustajan astronautti Charles Camardan kanssa. Camardan vierailun jälkeen kesällä 2015, Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayh- tymä ja Joensuun normaalikoulun lukio liittyivät mukaan ohjelmaan. Epic Challenge on 5 + 10 opintopisteen opintokokonaisuus. Se keskittyy innovaatioprosessin aikaisen vaiheen konseptuaaliseen kehitykseen sekä konseptien nopeaan iteratiiviseen kehittämiseen analysoinnin, suunnittelun ja testaamisen syklien avulla. Opiskelijat muodostavat monialaisia tiimejä siten, että joka tiimissä on jäseniä eri kouluasteilta: 2. asteelta aina maisteri- ja jatkoopiskelijavaiheeseen. Tiimi valitsee yhdessä haasteen, jonka parissa se Epic Challenge -opiskelijat vierailulla Floridan Kennedy Space Centerissä loppukeväästä 2016. Keskellä Apolloja Skylab-astronautti Jack Lousma 24 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 24 9.5.2017 21:00:50

työskentelee opintojakson ajan. Aikaisempia haasteita ovat olleet muun muassa • mars-puvun suunnittelu • älykkäät avaruuteen sopivat biolääketieteelliset sensorit • autonomisten tutkimusajoneuvojen kehittäminen Marsin luoliin • mars-tukikohdan suunnittelu • ruoantuotantojärjestelmän kehittäminen Marsiin On huomion arvoista, että haasteiden määrittelyssä otetaan huomioon alueen T&K-osaajien sekä elinkeinoelämän tarpeita. Opintojakson aikana osallistuvat muun muassa NASA:n asiantuntijoiden kanssa toteutettaviin online live Q&A (question & answer) -sessioihin. Tutustuttuaan haasteeseen opiskelijatiimit kehittävät omia ratkaisuideoitaan hyödyntäen valikoituja systeemiajattelun työkaluja. Viimeisessä vaiheessa tiimit testaavat ideoita erilaisten itse suunniteltujen kokeilujen avulla. Tämän seurauksena alkuperäiset ratkaisuideat kehittyvät merkittävästi opintojakson aikana. Hieman yllättäen pilottivuoden 2015–2016 ensimmäiset 20 Epic Challenge -opiskelijaa osoittivat poikkeuksellista yrittäjyysaktiivisuutta. Yli puolet opiskelijoista aloitti opintojen aikana tai sen jälkeen oman tuotekehitysprojektin. Oman tuotekehitysprojektin mittarina käytettiin opiskelijoiden osallistumista Joensuun seudulla tarjolla olevaan korkea-asteen liikeideoiden mikrorahoitusohjelmaan Draft Program® sekä lukio-opiskelijoille tarkoitettuun Karhunpesä-liikeideakilpailuun. Epic Challenge -opiskelija tarttui näihin mahdollisuuksin yli 100 kertaa todennäköisemmin, koko kohderyhmän edustajat keskimäärin. Pilottivuoden jälkeen sama trendi näyttää jatkuvan myös uusien opiskelijaryhmien kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmassa toteutettiin hiljattain opetussisältöjen analyysi liiketoiminnan elinkaariajattelun näkökulmasta. Odotetusti tarjonta oli vahvinta liiketoiminnan perusperiaatteiden ja liiketoiminnan kasvattamisen taidoissa ja osaamisessa. Yllättäen elinkaaren ensimmäinen vaihe, eli tuoteideoiden ja uusien liikeideakonseptien kehittäminen, oli jäänyt käytännössä lähes ilman opetussisältöjä. Epic Challenge -ohjelman onkin osoittautumassa Muotoilunopiskelija Kristina Soloveva BioMars -tiimistä Marsiin suunnitellun ruoantuotantojärjestelmään liittyvien kokeiden parissa. erinomaiseksi keinoksi tämän aukon paikkaamisessa. Opintojen salaisuus lienee siinä, että opiskelijatiimien on itse hankittava omien ideoiden testaamisessa tarvittavat työkalut, materiaalit ja asiantuntemus hyödyntäen alueellisia ja kansainvälisiä verkostoja. Opettajat eivät anna menetelmäopetusta lukuun ottamatta mitään valmiina, kaikki on hankittava yrittäjämäisesti itse. Hyvin vaikeat, eli eeppiset haasteet, pakottavat tiimin hakemaan ideoita laatikon ulkopuolta, kun tavanomaiset ratkaisut eivät riitä. Epic Challengen tulevaisuus näyttää valoisalta. Talven 2016–2017 aikana jo 116 opiskelijaa aloitti opinnot Joensuussa ja uusina suomalaisina korkeakouluina mukaan liittyi Lahden ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Ohjelma on avoin kaikille kiinnostuneille oppilaitoksille. Lisää tietoa kannattaakin etsiskellä osoitteesta www.epicchallengejoensuu.com Teksti: Heikki Immonen 25 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 25 9.5.2017 21:00:53

Oletko ihmetellyt, miksi lapsesi oppii kieltä kuin huomaamattaan pelatessaan englanninkielisiä tietokonepelejä? Myös Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) kieltenopettajat ovat havainneet, miten hyvin pelialan opiskelijat käyttävät englantia suullisissa ja kirjallisissa tehtävissään. Moni heistä on pelannut englanninkielisiä tietokone-, lauta- tai roolipelejä pienestä saakka. Kuvassa vasemmalta oikealle Sofia Koskinen, Susanna Kesti, Vivian Lawman. Pelin kautta iloa ja ­vaihtelua kielten opiskeluun Kajaanin ammattikorkeakoulussa T ehokkaan kielenoppimisen tukemiseen on monta lähestymistapaa ja pedagogista ratkaisua. Yksi keino on vahvistaa opiskelijoiden sitoutumista opetussuunnitelman tavoitteisiin pelielementtejä käyttämällä. Ne voivat olla ongelmien ratkaisemista tietyn tavoitteen, voiton tai vaikeamman tason, saavuttamiseksi, mutta myös kilpailua tai visailua, leikillisyyttä ja valinnaisuutta. Prosessi, jossa opettaja käyttää pelillisiä elementtejä tai pelisovelluksia oppimisen edistämiseen, tunnetaan laajemmin pelillistämisenä. Suullista ja kirjallista vuorovaikutusta edistävänä menetelmänä se soveltuu erinomaisesti kielen opiskeluun ja työelämätilanteiden simulointiin. Lähtökohtana ovat erityisesti myönteiset oppimiskokemukset, innostaminen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä motivaation kasvattaminen. Pelit yhdistävät uutta ja vanhaa Pelillisiin elementteihin voi myös kuulua perinteisiä ja uusia, digitaalisia tapoja harjoitella toivottua kompetenssia. Mobiilioppiminen ja opetusteknologia kannustavat opiskelijoita kehittämään tulevaisuuden kykyjä, kuten medialukutaitoa sekä jaettua asiantuntijuutta. Pelillistämistä käytettäessä opettajasta tulee enemmän oppimisprosessin ohjaaja, jolloin opiskelijoiden itsesäätöinen oppiminen ja vastuu omasta oppimisesta korostuvat. Oppimistehtävien ja pelien tarkoituksenmukaisella suunnittelulla yhteisöllinen oppiminen on tavoitteellista, hauskaa ja positiivista. Pelillistäminen antaa näin lisäarvoa oppimiskokemukselle. 26 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 26 9.5.2017 21:00:53

KAMK:n englannin kielen opettaja Kaisa Enticknap-Seppänen osallistui oppimispeli-ideallaan PohjoisPohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamaan Simulaattori- ja peliosaaminen opetuksen kehittämisessä SIMPPELI-hankkeeseen, joka on tarjonnut yhdeksälle KAMK:n opettajalle koulutusalaan katsomatta tilaisuuden tarttua opetuksellisen pelisovelluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen kokeneen pelitiimin tukemana. Peli tuo rohkeutta puhua Tässä tapauksessa tarkoituksena oli suunnitella ja kehittää peli, jonka avulla matkailualan opiskelijat saavat paitsi rohkeutta puhua englantia myös omaksuvat opastamiseen liittyvää asiakaspalveluenglantia. Ideasta jalostui Goofy Guide Game Show -peli, jonka ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat testasivat suorittaessaan perusopintoihin kuuluvan kielikurssin Basics of Tourism English. Pelissä kaksi joukkuetta kisailevat toisiaan vastaan seuratessaan hapuilevan animoidun oppaan työskentelyä ja englannin puhumista, kun hän opastaa matkailijaryhmäänsä moninaisissa tilanteissa. Joukkueiden tehtävänä on päätellä, missä tilanteissa opas toimii parhaiten arvioimalla hänen asiakaspalvelussa käyttämäänsä viestintää ja toimintaa. Jokaisesta tilanteesta laadittiin neljä animaatiota, jotka opiskelijat siirtävät paremmuusjärjestykseen kannettavilla päätelaitteilla. Pelaamisen aikana joukkueen jäseniä kannustettiin puhumaan keskenään, mutta vain englanniksi. Iloa perinteiseen opetukseen Opiskelijaryhmän pelistä antama palaute oli positiivista: peli toi vaihtelua ja iloa perinteiseen opetukseen sekä motivoi ja sitoutti pelaajat oppimistilanteeseen. Se myös harjaannutti pelaajien kuullun ymmärtämistä ja suullista kielitaitoa sekä heidän tietojaan matkaoppaan työstä, asiakaspalvelusta ja asiakaspalvelussa käytettävästä englannin kielen sanastosta. Saman suuntaisia vaikutuksia on huomattu hyödynnettäessä opetusteknologiaa, tabletteja ja älypuhelimia luokassa tapahtuvassa kielten opetuksessa ja oppimisessa. Tällä tavoin opiskelijat osallistetaan mielekkäästi ja heistä tulee aktiivisia tekijöitä, oman oppimisensa omistajia passiivisen kuuntelun sijaan. Kaisa Enticknap-Seppäsen havaintojen mukaan joukkueen jäsenet keskustelivat keskenään englanniksi peliä pelatessaan. Vaikka useampi pelaaja oli sitä mieltä, ettei heidän suullinen englannin kielitaitonsa kehittynyt merkittävästi pelin aikana, raportoi osa kuitenkin puhuvansa englanniksi enemmän kuin tavallisessa luokkatilanteessa. Turvallinen puheympäristö voi olla pelaamisen rajallinen aika sekä pelin tuoma into, joka siirtää opiskelijoiden fokuksen kieliopin ja ääntämisen oikeellisuuden huolehtimisesta varsinaiseen viestintään. Kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä täydellisen kieliopin ja ääntämisen vaatimuksen sijaan merkittävämpää on vuorovaikutus ja perusviestin antaminen, vastaanottaminen sekä ymmärtäminen. Hankkeiden puitteissa tapahtuvat pienimuotoiset pelikokeilut sekä kielten opettajien omat pelillistämis- ja sovelluskokeilut tuottavat opettajille, muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille osaamista luovien ratkaisujen toteuttamisessa. Goofy Guide Game Show -kokeilun tuloksena syntyi peli, jonka suunnitteluun osallistui kielten opettaja, opiskelijat ja pelialan ammattilaisia. Näin myös saatiin matkailualan ensimmäisen ja osin toisen vuosikurssin opiskelijat osallisiksi oman oppimisen pelillistämiseen sekä KAMK:n strategian toiminnalliseen toteuttamiseen. Kirjoittajat: Kaisa Enticknap-­ Seppänen ja Kirsi Korkealehto Kirjoittajat ovat Kajaanin ammattikorkeakoulun kielten lehtoreita, jotka tutkivat koulutusteknologian ja pelillistämisen hyödyntämistä kieltenopetuksessa. Tästä voidaan päätellä, että tarve edetä pelissä ja keskustella sen ratkaisuista loi joillekin osallistujille turvallisen mahdollisuuden puhua joukkueen sisällä englantia. Syynä tähän 27 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 27 9.5.2017 21:00:53

Yhteistyössä on voimaa – Yhdessä ohjaten ja op H yria koulutuksen ja Laureaammattikorkeakoulu Hyvinkään kampuksen liiketalouden kehittämisprojektit on todettu tuottoisiksi. Parin vuoden yhteistyön aikana hyviä ohjauskäytänteitä ja kehittämisideoita on hiottu yhdessä eteenpäin ja jalostettu eri vaiheessa olevien opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Projektiyhteistyön taustalla on Laurean liiketalouden projektijohtamisen (P2P) koulutusohjelma, jossa opiskellaan työelämän kehittämisprojekteissa liiketalouden asiantuntijoiksi. Opiskelijatiimit toteuttavat projekteja opettajien ja työelämäkumppanien ohjauksessa liiketalouden tietoperustaa soveltaen.  Projektit liittyvät liiketalouden pääteemoihin: markkinointiin, johtamiseen, viestintään, liiketoimintaosaamiseen ja taloushallintoon. Tyypillisiä toimeksiantoja ovat esimerkiksi erilaiset markkinointisuunnitelmat ja -kampanjat, tapahtumamarkkinointi, liiketoimintasuunnitelmat, yritysten kirjanpidot sekä henkilöstöjohtamisen eri osa-alueisiin liittyvät kehittämistehtävät- tai koulutukset. Projektit ovat laajuudeltaan 15 op ja kestävät pääsääntöisesti yhden lukukauden.  Hyria koulutuksen opettajat Taina Lojander ja Kaisa Tsupari kertovat, että amk-opinnot soveltuvat motivoituneille, ahkerille ja jatko-opintoja suunnitteleville liiketalouden opiskelijoille. Projektityöskentelyssä jatkoopintovalmiudet vahvistuvat esimer- Yhteysopettajille tuhti paketti koulutuspäivässä N oin neljäkymmentä yhteysopettajaa sai tukevasti tietoa tammikuussa, kun SKO järjesti oman koulutuspäivänsä Educa-messujen yhteydessä. Opettajia muistutettiin niin jäseneduista kuin viestinnästäkin. Uutuutena tänä vuonna on erikoistarjous Ekonomiliiton jäsenille. SKOn puheenjohtaja Tuija Salminen kertoi jäsenmäärän hieman laskeneen viime vuosina. Trendi on sama koko OAJ:n sisällä; työpaikkojen väheneminen vaikuttaa jäsenmäärään. ”Sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulun rahoitusleikkaukset näkyvät tässä”, Salminen sanoi. Lisää jäseniä voi hyvinkin tulla muun muassa vuoden lopussa lakkautettavasta Liike- ja erityisalojen opettajien liitosta LEOsta. Myös Ekonomiliiton kanssa solmittu sopimus rinnakkaisjäsenyydestä voi piristää tuneet hyödyllisiksi, kun työpaikan SKOn jäsenhankintaa. kiista-asioita on joskus ratkottu. ”Tänä vuonna SKO ja OAJ mak”Heillä on senkaltaista asiantuntesavat Ekonomien jäsenmaksun, kun musta, jota muilla ei usein ole. Tämä henkilö liittyy myös SKOhon”, kertoi järjestöasiamies Kirsti Hietaranta OAJ:stä. ”Tilanne on jäsenelle aika houkutteleva: hän saa kahden järjestön edut ja jäsenyydet, mutta maksaa vain SKO:n jäsenyydestä.” Jäsenyys kuin palovakuutus SKOn hallitukseen kuuluva Konsta Ojanen Porista muistutti yhteysopettajia jäseneduista. ”Näistä tärkein on tietysti edunvalvonta, mutta sillä on vaikea houkutella uusia ihmisiä. Se on vähän niin kuin palovakuutus: tarpeellinen, joskin aina toivoo, että sitä ei joudu käyttämään”, Ojanen kuvasi. Ojasen mukaan erityisesti palvelussuhdeneuvojat ovat osoittau- 28 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 28 9.5.2017 21:00:54

ja oppien liiketalouden kehittämisprojekteissa kiksi tietoperustan kirjoittamisessa. Sen avulla opiskelija kehittää valmiuksiaan perehtyä alan kirjallisuuteen sekä ammatilliseen viestintään. Parhaimmillaan ammatillisen 2. asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö nopeuttaa opiskelijan kokonaisopintoaikaa ja lisäksi motivoi ammatilliseen kehittymiseen sekä miettimään jatko-opintoja ammattikorkeakoulussa.  Laurean opettajat Maija Huhta ja Taru Tallgren vahvistavat hyrialaisten kollegoiden ajatukset. Huhta ja Tallgren pitävät yhteistyössä tärkeänä, että Laurean opiskelijat saavat aitoja oppimiskokemuksia muun muassa esimiestyötä sekä projektipäällikkönä toimimisesta. Projektipäällikkö- ja esimiesvalmiuksien kehittymisen on huomannut omalta kohdaltaan myös projektipäällikkönä työskennellyt toisen vuoden liiketalouden opiskelija Marika Laine. Hän nostaa esille erityi- sesti perehdytys- ja ohjausosaamisen vahvistumisen. Laine kertoo myös arvostavansa hyrialaisten uusia näkökulmia projektin toimeksiannon toteutuksessa. Uusia ideoita tarvittiinkin, sillä Laineen luotsaaman tiimin toimeksiantona oli toteuttaa kauneusalan yritykselle asiakastyytyväisyyskysely sekä tutkimuksen pohjalta esille nousseiden kehittämiskohteiden mukainen värikäs ja yllätyksellinen joulumarkkinointikampanja sosiaalisessa mediassa.  Hyrian opiskelijat Mika Myllyntaus ja Jenni Kemppainen tulivat mukaan Laurean kehittämisprojekteihin innostuneina mutta myöntävät, että etukäteen oli jännitystä ilmassa. Myllyntaus ja Kemppainen kertovat, että syksy toi heille monia uusia kokemuksia ja oppia projekti- ja tiimityöstä sekä opiskelusta ammattikorkeakoulussa. Projektityöskentelyyn kuuluva suullinen ja kirjallinen rapor- tointi, sekä tulosten esittely yrityksen edustajille vahvistivat erityisesti esiintymis- ja viestintävalmiuksia. Onnistumisen kokemukset toivat itseluottamusta ja saivat opiskelijat miettimään jatko-opintoja merkonomi – tutkinnon jälkeen. Tiimin laurealaiset jäsenet Olli Vienonen, Santeri Härkönen ja Suvi Nieminen vahvistavat Myllyntauksen ja Kemppaisen kokemukset. Hyrialaiset pääsivät hyvin kiinni nopeatempoiseen projektityöskentelyyn. Tässä auttoi merkittävästi hyrialaisen opettajan läsnäolo tiimissä ja mahdollisuus kohdistaa lisätukea uusien asioiden haltuunottoon kuten tiedonhakuun sekä tietoperustan kirjoittamiseen. Teksti: Taru Tallgren, Kaisa Tsupari ja Taina Lojander Kuva: Santeri Härkönen on tärkeää erityisesti oppilaitoksissa, joissa luottamusmies tulee toiselta alalta.” Houkuttelevimmiksi jäseneduiksi Ojanen listasi muun muassa lomamökit, vakuutukset sekä eri paikoista saatavat alennukset. ”Hotellissa ei yleensä tarvitse yöpyä täyteen hintaan”, Ojanen nauratti kuulijoita. Hallituksen terveisiä toi myös Susanna Hjulberg. Hän kertoi yhteysopettajille SKOn viestinnästä, jota halutaan kehittää yhä yhteisöllisempään suuntaan. Lehti jatkaa ilmestymistään vähintään kahdesti vuodessa, mutta sen rinnalle pohditaan yhteisöllisempiä, nopeampia kanavia. Facebooksivuja käytetään jo, muut mahdolliset keinot jäivät vielä mietittäviksi. Teksti: Heli Kamaja Kuva: Elisa Ruponen Tuija Salminen avasi yhteysopettajille muun muassa SKOn jäsentilastoja. 29 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 29 9.5.2017 21:00:55

Mitä tarkoittaa sopu? Onko se sama kuin rauha? Valmentava koulutus AMK:ssa S aimaan ammattikorkeakoulun valmentavaan koulutukseen (20 op) otettiin viime syksynä 16 opiskelijaa. Valmentavaan opetukseen kuuluu orientoivien opintojen lisäksi tietotekniikkaa ja suomen kieltä. Suomen kielen osuus on 10 op. Käytännössä suomea opiskellaan noin 15 tuntia viikossa. Kurssilaisista lähes kaikkien kotikieli on venäjä, mutta kaikki ovat opiskelleet jo jossain muualla suomea, kansalaisopistossa, ammattiopiston kurssilla, koulussa kotimaassaan, verkkokursseilla, skypen välityksellä. ”Lapsuuden unelma oli asua Suomessa ja nyt olen täällä. Haluan ymmärtää ja keskustella suomeksi. On ahdistavaa, jos ei osaa tai ymmärrä kieltä. Kielen opiskelu on kunnioitusta ihmisiä ja sitä maata kohtaan, jossa asun”, kurssilaiset luettelevat. Kun olen koulussa ja opiskelen, osaan paljon, mutta kun menen ulos, olen taas tyhmä, välillä en ymmärrä mitään. Kaikilla kurssilailla on jo vähintään yksi tutkinto. Suomen kielen opintoihin kuuluu myös se, että opiskelijat valitsevat myöhemmin heitä kiinnostavat koulutusalat, joiden tunteja he alkavat keväällä seurata. Opiskelijat kirjoittavat seurannasta oppimispäiväkirjaa suomeksi. Opiskelijoiden tavoitteena on päästä opiskelemaan Suomessa tai esimerkiksi se, että he pystyvät läpäisemään työn vaativat kielitestit ja työskentelemään omalla alallaan Suomessa. ”Murteita on niin paljon ja ne ovat niin vaikeita, kuin jotain toista kiel- 30 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 30 9.5.2017 21:00:57

tä. On kirjakieli, puhekieli ja sitten vielä Kela-kieli. Kun olen koulussa ja opiskelen, osaan paljon, mutta kun menen ulos, olen taas tyhmä, välillä en ymmärrä mitään.” Opettaja Niina Koskinen sanoo, että valmentavan opetuksen haasteina ovat tasoerot ja kielioppi. ”Ei saa tehdä liian helppoja asioita. Pitää löytää taso, jolla kaikki saavat jotain ja joka ei ole kenellekään liian vaikea. Taustat ovat hyvin moninaisia. Siksi opetusmateriaalin valinta on haastavaa.” ”Suomessa ei oikein ole sopivaa kirjaa tällaiselle kurssille. Opiskelijoita kiinnostaa luonnollisesti puhuttu kieli, eikä siihen ole olemassa valmiita, hyvä tekstejä”, Koskinen kertoo. Koskinen painottaa pääsykokeen ja haastattelujen merkitystä valinnoissa. Tänä vuonna valinnat olivat onnistuneita. Luokassa on hyvä henki ja tunneilla opiskelijat puhuvat vain suomea, myös keskenään. Heil- Taustat ovat hyvin moninaisia. Siksi opetusmateriaalin valinta on haastavaa. tä tulee myös paljon toiveita opettajalle, esimerkiksi sanastosta. ”On hienoa, nähdä kielitaidon kehittyminen. Pääsykokeessa opiskelijat olivat aika eritasoisia, nyt sitä ei näy. On hienoa kuulla, miten opiskelijat ovat voineet siirtää oppimaansa käytäntöön. Palkitsevaa on myös kuulla, että opiskelijat ovat kurssin jälkeen päässet töihin tai opiskelemaan.” Teksti ja kuva: Katja Remsu Mitä sitten, kun kerrotaan mitä mieltä olen? K averit kysyvät, vieläkö aion mennä vaihtoon Venäjälle kun Pietarissa huhtikuussa räjähti pommi. Ei minun vaihto-oppilaitokseeni ja takaisin vievällä punaisella metrolinjalla, mutta silti ihan liian lähellä. Kun Myyrmannissa räjähti vuonna 2002, amerikkalaiset ystäväni olivat huolissaan, osuiko? Ei osunut, olin rajajonossa Venäjän puolella, matkalla kotiin työreissulta. opetusta on supistettu. Esimerkiksi yhteistyökoulustamme valmistuvat tullivirkamiehet eivät virallisesti enää tarvitse englannin tai suomen kielen taitoa. Join kollegani kanssa lisää teetä. Hän epäili Suomen matkojen vaikuttaneen asemaansa työpaikallaan. Yhtäkkiä tilalle tuli joku muu. Joku helpompi, kollega sanoi. Opiskelijaryhmät olivat pieniä, Olen liikkunut Luoteis-Venäjällä 90-luvun alkupuolelta. Toimittajana oli joskus vaikeuksia saada viisumia, joskus auton perässä oli saattojoukkoja, ja joskus supo kutsui kylään. Matkaoppaana työskennellessäni saatettiin kieltää poikkeamasta sovitulta reitiltä, vietiin viisumin kadottaneita tiukassa käsikynkässä rajan yli, ja historiaa kerrottiin niin kuin se oli venäjäksi kirjoitettu. Opettajana työtäni ei ole rajoitettu kertaakaan. Aina on saanut puhua ja kuunnella, molemmissa venäläiset ovat taitureita. Tänä keväänä koin kuitenkin perustavanlaatuisen takapakin työskentelyssä Venäjällä. Noin viidennen teekupin jälkeen opettajakollegani alkoi rapistella keksipakettia ja selittää alakuloaan: työt vähenevät, ehkä loppuvatkin. Kielten mutta en opettanut enää yhtään oppituntia yksin. Osallistuin koulun leikkimieliseen tapahtumaan tuomareina. Minulle kerrottiin, mitä mieltä olen. Häkellyin, mutta hymyilimme kaikki yhdessä. Tauolla join teetä vahtimestarimummon kanssa. Mummo puisteli päätään ja hankasi teelusikalla kupin pohjaa, vaikka sokeri oli jo sulanut. Vaihtokouluni seinillä on kuvia koulun vaiheista: ruotsalaisesta tyttölyseosta, tsaarittaresta, sodasta ja pommituksista. Nyt seinällä on myös Putin. Sama kuva on opettajien älypuhelinten suojissa, kun ne käännetään tunnin alkaessa alassuin. Teksti ja kuva: Katja Remsu 31 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 31 9.5.2017 21:00:59

Opettajat käyttävät huoletto­ masti netistä löytyvää materiaalia T ekijänoikeusasioita toivotaan osaksi opettajakoulutusta. Painettu materiaali, videot, itse tehty opetusmateriaali, verkosta kerätty ja koostettu materiaali, kuvat, lehtimateriaali, järjestöjen ja viranomaisten julkaisema materiaali ja kaikkien näiden moninaiset yhdistelmät muodostavat nykyopettajien opetusmateriaalin, oli kyse sitten puhutusta, painetusta tai sähköisestä materiaalista. Vain noin puolet opettajan itse tehdystä materiaalista oli tosiasiassa kokonaan itse tehtyä. Kopioston tekemän tutkimuksen mukaan kustannettu oppimateriaali on edelleen merkittävin opetuksen lähde peruskouluissa ja lukioissa oppimisympäristöjen digitalisoitumisesta huolimatta. Ne opettajat, jotka käyttävät opetuksessa paljon erilaisia teknisiä laitteita käyttävät myös sähköisiä materiaaleja enemmän kuin muut opettajat. Itse tehdyn materiaalin käyttäminen on yleisempää ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa kuin peruskouluissa ja lukioissa. Kopioston selvityksen mukaan opettajat käyttävät itse kokoamassaan tai tekemässään materiaalissa myös muiden tekemää materiaalia: noin 5 % itse tehdystä materiaalista oli koottu kokonaan toisten tekemistä materiaaleista ja reilu kolmannes sisälsi itse tehdyn materiaalin lisäksi muiden tekemää materiaalia. Vain noin puolet opettajan itse tehdystä materiaalista oli tosiasiassa kokonaan itse tehtyä. Teoksia käytetään opetuksessa pääasiassa erilaisten asioiden oppimiseksi ja havainnollistamiseksi. Helposti unohdetaan, että teosten muuntelu ja yhdistely edellyttää yleensä tekijänoikeuden haltijan lupaa. Noin puolet tutkimukseen osallistuneista opettajista oli joskus muunnellut teoksia opetuksen yhteydessä. Ne opettajat, jotka käyttävät enemmän teknologiaa opetuksessa, myös muuntelevat ja yhdistävät materiaaleja enemmän kuin muut opettajat. Vajaa puolet tutkimuksessa mukana olleista opettajista oli joskus työuransa aikana kohdannut tekijänoikeudellisia ongelmia opetustyössään. Suurin ongelma on tiedon puute. Kopioston selvityksessä havaittiin, että tekijänoikeudellista koulutusta saaneet olivat kohdanneet työs- sään enemmän tekijänoikeudellisia ongelmia kuin ne, jotka eivät olleet saaneet koulutusta. Selvityksen perusteella opettajilla on puutteelliset tiedot tekijänoikeudesta ja tekijänoikeusluvista. Monet ongelmiksi koetut tilanteet ovat kuitenkin sallittuja oppilaitosten kopiointiluvalla. Esimerkiksi verkossa vapaasti saatavilla olevien kuvien käyttäminen omassa esityksessä, kuvien ja tekstin yhdistäminen osaksi omaa esitystä, ja kurssimateriaalien kokoaminen sekä painetuista että digitaalisista lähteistä ovat sallittua oppilaitosten Digiluvalla. Kopioston selvitykseen vastanneet opettajat kokevat tekijänoikeuden rajoittavan erilaisten, mielestään hyödyllisten materiaalien hyödyntämistä opetuksessa. Erityisesti av-aineistojen ja muiden verkkoaineistojen, kuten YouTube-videoiden, käyttö opetuksessa koettiin hankalaksi. Kopioston vuonna 2014 tekemän paneelikyselyn perusteella 60 % oppitunneilla tai luennoilla esitetyistä verkkovideoista on peräisin YouTube-palvelusta. Tekijänoikeuden ja käyttölupien tiedotusta ja koulutusta toivottiinkin lisää. Erityisesti korkeakouluopettajat kokivat ongelmaksi sen, ettei heidän oikeuksiaan omaan materiaaliin kunnioiteta ja että oppilaitokset painostavat heitä luovuttamaan itse tekemänsä materiaalin korvauksetta oppilaitosten vapaasti hyödynnettä- 32 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 32 9.5.2017 21:01:00

Opettajan tekijän­ oikeudet ­tarkkailuun väksi. Tekijänoikeuden ja käyttölupien tiedotusta ja koulutusta toivottiinkin lisää. Opettajat toivovat, että tekijänoikeuden perusteiden ja oppilaitosten käyttölupien kouluttaminen olisi osa opettajankoulutusta ja että tietoa jaettaisiin myös täydennyskoulutuksissa. Kopioston tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että myös opiskelijoille suunnattua tekijänoikeuksien perustiedon opettamista on tarpeen lisätä. Teksti perustuu tekijänoikeusjärjestö Kopioston tutkimukseen, jossa selvitettiin, millaisia materiaaleja suomalaiset opettajat käyttävät opetuksessaan ja miten opettajat huolehtivat omista tekijänoikeuksistaan. Selvitys on tehty vuonna 2014. Lisätietoa tutkimuksesta löytyy Kopioston nettisivuilta. Tekijänoikeuksiin opetustyössä löytyy lisätietoa operight.fi-nettisivustolta. Materiaalia tekijänoikeuksista opettamiseen toisella asteella löytyy sivustolta kopiraittila. fi-sivustolta. Teksti: Katja Remsu O AJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen kävi kertomassa SKO:n valtuuskunnalle opettajan työn liittyvistä tekijänoikeusasioista. Erityisesti Lahtinen korosti sitä, että tekijänoikeuksista pitäisi sopia työnantajan kanssa. Tämä koskee esimerkiksi opettajan tekemää oppimateriaalia. Myös esimerkiksi nauhoitettujen luentojen käytöstä pitäisi sopia, samoin kuin käytöstä maksettavasta korvauksesta. ”Luentojen tai luentomateriaalien jakamiseen ei ole pakko suostua. Toki suostua voi, mutta silloin pitää keskustella myös korvauksista”, Lahtinen muistuttaa. Myös luennolla on tekijänoikeussuoja. Luennon tallentaminen tilapäiseen käyttöön on kuitenkin sallittua. Jos tallenne kuitenkin laitetaan esimerkiksi nettiin muidenkin katsottavaksi, pitää siitä ja maksettavasta korvauksesta sopia etukäteen. Myöskään muuta opettajan verkkoon tekemää materiaalia ei saa käyttää ilman lupaa, eikä työnantaja voi esimerkiksi jakaa sitä eteenpäin ilman että asiasta sovitaan. ”Jos oppilaitos tarjoaa tekijänoikeuksista luopumista tarkoittavaa työsopimusta, toisin sanoen haluaa opettajan tekemän materiaalin käyttöoikeuden, kannattaa olla yhteydessä luottamusmieheen ja tarvittaessa yhdessä hänen kanssaan OAJ:n lakimiehiin. Tällainen ehto työsopimuksissa on kohtuuton, eikä sitä pitäisi hyväksyä.” Tekijänoikeuksista sovittaessa Lahtinen kehottaa opettajia kiinnittämään huomiota siihen, että kirjattu sopimus vastaa opettajan tahtotilaa. Esimerkiksi jos sopii materiaalin jakamisesta tiettyyn käyttötarkoitukseen, silloin pitää olla sovittuna kenelle aineisto on tarjolla, vaikkapa tietyn kurssin opiskelijoille, ja mikä on luovutuksen ajallinen ulottuvuus, esimerkiksi onko materiaali luovutettu tietyn kurssin ajaksi vai rajoittamattomasti. ”Kaikkien oikeuksien luovuttaminen ei ole suositeltavaa, sillä materiaalin arvon, käytön laajuuden ja materiaalin tulevien käyttötapojen arviointi on vaikeaa”, Lahtinen toteaa. Opettajan palvelusuhteessa tekemän oppimateriaalin tekijänoikeudet ovat opettajalla, eikä opettajan työtehtäviin kuulu oppimateriaalin tekeminen muiden käyttöön, ellei siitä ole erikseen sovittu. Jos muut, esimerkiksi kollega, haluaa käyttää tätä materiaalia, siitä pitää erikseen sopia materiaalin tekijän kanssa. ”Lisäksi pitäisi olla selvillä saako teosta muuttaa tai luovuttaa edelleen, jos näin, miten materiaalin kaupallinen hyöty arvioidaan. Teoksen arvo ei ole sama kuin esimerkiksi sen tekemiseen käytetty aika, vaan arvo pitää erikseen määritellä.” Nina Lahtisen mukaan esimerkiksi SIVISTA haluaisi opettajien työsuhteen aikana tehtyjen materiaalien ja niiden markkina-arvon siirtyvän oppilaitokselle. Käytännössä tämä tarkoittaisi myös materiaalien muuntelu-, luovutus- ja sopimusoikeuksia. ”Näkemykseni mukaan ehto on kohtuuton jo lainsäädännön mukaan. Samansuuntaisen näkemyksen on esittänyt myös esimerkiksi IPR University Centerin johtaja, professori Niklan Bruun”, Lahtinen kertoo. Teksti: Katja Remsu 33 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 33 9.5.2017 21:01:00

Eija Vähälä – käsityön ja ­ muotoilun vaikuttaja Opetusneuvos Eija Vähälä on vahva muotoilun vaikuttaja, nyt tuore Kuopion kaupungin valtuutettu. O petusneuvos Eija Vähälällä on vahva historia käsityön ja muotoilun parissa. Vähälä on toiminut silloisessa käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, valtakunnallisesti tunnetussa Kuopion Muotoiluakatemiassa yli 40 vuotta opettajana, apulaisrehtorina, rehtorina ja viimeksi Savonia-ammattikorkeakoulun kulttuurialan tulosaluejohtajana. Vähälän kiinnostus kankaisiin juontaa juurensa 1950–60-luvuille. Hänen äitinsä oli Minna Canthin perillisten konttorissa reskontranhoitajana. Isäpuoli oli saman yrityksen tukussa myyntimiehenä. Usein Vähälä tuli koulusta odottamaan äitiä ja pieni koululainen sai osakseen työntekijöiden jakamattoman huomion. Minna Canthin talon alakerran kaupat olivat taivaallisen ihania. Talossa oli sekatavarakauppa ja alempana kangas- ja nappikauppa. Vähälä monesti pyysi, pääsisikö katselemaan nappeja. ”Myös kangastukun edustajat huomasivat kiinnostukseni kankaisiin. Silloin edustajilla oli esittelyä varten kangasnäytteet paksuina kansioina. Kankaat vaihtuivat ja näytteet menivät vanhoiksi: se oli minun ilon hetkeni. Sain näytekansioita itselleni, joista tyttöjen kanssa tehtiin nukenvaatteita.” Minna Canthilla oli myös ompelimo Kuopion Piispankadun puoleisessa rakennuksessa. Kun 50-luvun alussa ei ollut kaikkea saatavilla kaupoissa, Vähälän äiti sai sukulaisiltaan uskomattomia paketteja Amerikasta kuten vaatteita ja silkkikankaita. ”Noista Amerikan kankaista teetätettiin minulle Minna Canthin ompelimossa mekkoja. Silloin minulla oli luonnonsilkkimekkoja – ei ole ollut sen jälkeen.” Osaava nainen on keitetty monissa liemissä. Vähälä on toiminut Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n toimitusjohtajana, luottamustoimissa muun muassa läänin taidetoimikunnassa, Kuopion Kulttuurilautakunnassa ja valtuustossa. Jalkapallo on Vähälän sydäntä lähellä. KuPSin puheenjohtajana hän toimi 1995–2004. Suomen palloliitossa hän on ollut monissa tehtävissä, kuten hallituksen jäsenenä. Eläkkeelle Vähälä jäi 68-vuotiaana, mutta puhtinainen on edelleen Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n delegaatti. Nyt ura jatkuu vielä tuoreena Kuopion valtuutettuna. Teksti ja kuva: Jouni Vornanen 34 SKO_1_2017_Taitto_02.indd 34 9.5.2017 21:01:01

Kaija Sääski siteeraa Minna Canthia: Kaikkea muuta, kunhan ei vaan ­nukkuvaa, puolikuollutta elämää. 130 vuotta liiketaloutta Kuopiossa Minna Canthin hengessä M inna Canth vaikutti kulttuuri- ja bisnesnaisena merkittävästi Kuopion liiketalouden koulutuksen syntyyn. Hän oli ensimmäisen suomenkielisen kauppakoulun, Kuopion kauppakoulun, johtokunnan aktiivinen jäsen. Tänä vuonna Kuopion liiketalouden koulutus juhlistaa 130 vuottaan. Kuopion kauppakoulun ensimmäinen rehtori kuului myös kulttuurisukuun. Hän oli Kaarlo Brofeldt, kirjailija Juhani Ahon veli. Tunnetut savolaiset yrittäjäsuvut kuten Hallmanit, Saastamoiset, Elorannat, Pusat, Raninit, Turuset sekä Kuopion kauppakamari kuuluivat koulun vahvoihin tukijoihin. Jo silloin kulttuuri ja liike-elämä osasivat yhdistää voimansa. Vuosikymmenten saatossa Kuopion Kauppakoulun eli Kopiksen tehtävänä oli paikata kaupan ja liiketalouden osaamisvajetta. ”Kuopion Kauppakoulun tarkoitus on antaa opetusta sekä tavallisissa konttoritöissä kuin muissa sivistyneelle kauppiaalle tarpeellisissa tieteissä.” Liiketoimintaosaamisen tarve Suomessa ja etenkin Itä-Suomessa on edelleen suuri. Nykyisin ammattikorkeakoulutasoisesta tradenomikoulutuksesta ja maisteritasoisesta ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta vastaa Itä-Suomessa Savoniaammattikorkeakoulu. Toisen asteen merkonomi- ja datanomikoulutuksen puolestaan toteuttaa Savon ammattija aikuisopisto. Minna Canthin asuin- ja liikerakennus Kanttila, Minna Canthin kadulla Kuopiossa on puhututtanut vuosikymmenten ajan. Talo on päässyt eri omistajien huomassa kehnoon kuntoon. Suojelukohde on nyt päätetty pelastaa ja kunnostaa ennen joulua perustetun Minna Canthin talo ry:n toimesta. Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi yhteistyökumppaneista. Savonian monialaista osaamista tullaan hyödyntämään kiinteistön kunnostuksessa. Kanttila tulee olemaan savolainen living lab, jonka puitteissa toteutetaan lukuisia elinkeinoelämän ja opiskelijoiden yhteisprojekteja. Minna Canthin henki ja ajatukset elävät nykyajassa. ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.” Sitähän me liiketalouden ja kulttuurialan ammattilaiset elämältämme haluamme. Teksti: Kaija Sääski, koulutusvastuujohtaja, Savonia-ammatti­korkeakoulu Kuva: Päivi Eskelinen 35 kauppaopettaja SKO_1_2017_Taitto_02.indd 35 9.5.2017 21:01:02

Rentouttavaa kesää! SKOn toimisto on lomalla 26.6.–4.8. SKO_1_2017_Taitto_02.indd 36 9.5.2017 21:01:03